OPINTO-OPAS 2015-2016

JÄRVENPÄÄN LUKIOYhteystiedotLukionkatu 1, 04410 Järvenpää

telefax: 09 2719 2412lukion kotisivu: www.jarvenpaanlukio.fi

rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi, puh. 040 315 2308, marja-liisa.lehtiniemi@jarvenpaa.fi

apulaisrehtori puh. 040 315 2525

aikuislinjan apulaisrehtori Päivi Järvinen, puh. 040 315 2509, paivi.jarvinen@jarvenpaa.fi

lukiosihteeri Arja Mäkelä, puh. 040 315 2562, arja.makela@jarvenpaa.filukiosihteeri Nina Elomaa, puh. 040 315 2306, nina.elomaa@jarvenpaa.fi

Opinto-ohjaajatSanna Alanko, puh. 040 315 2391, sanna.alanko@jarvenpaa.fiSanna Mäkinen, puh. 040 315 2868, sanna.makinen@jarvenpaa.fiKatariina Talvensaari, puh. 040 315 2340, katariina.talvensaari@jarvenpaa.fi

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

2

Järvenpään lukio on yksi Suomen suu-rimmista lukioista. Sen ansiosta laaja ja monipuolinen kurssitarjonta kaikis-sa oppiaineissa kattaa monen pienem-

män erikoislukion tarjoamat mahdollisuudet. Opiskelija voi koota opinto-ohjelmansa yli tu-hannesta opetusryhmästä ja painottaa opinto-jaan haluamiinsa oppiaineisiin.

VOIT KOOTA OPINTO-OHJELMASI LUKION OMISTA YLI 300 ERI KURSSISTA SEKÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN TARJONNASTA

KIELET JA KULTTUURI

HUMANISTISET JA YHTEISKUNTATIE-TEELLISET AINEET

MATEMATIIKKA JA LUONNON-TIETEET

TAITO-JA TAIDE–AINEET

MUIDEN OPPILAITOSTEN KURSSIT

YKSI LUKIO – MONTA MAHDOLLISUUTTA Yleislinja, kuvataide-, koripallo- ja musiik-

kilinja

Kieliopintoja seitsemässä vieraassa kieles- sä: englanti, espanja, kiina, latina, ranska, saksa ja venäjä

Laaja kurssivalikoima taide- ja taitoaineissa

Suuntautumismahdollisuus luonnontietei- siin tai yrittäjyyteen ja talouteen

Valmennusryhmät jalkapallossa, jääurhei- lussa ja voimistelussa

Lukiodiplomit: teatteri, kuvataide, mu- siikki, liikunta, media, käsityö, tanssi ja ko- titalous

JÄRVENPÄÄN LUKIO

OPINTO–OHJEL-MA VÄHINTÄÄN 75 KURSSIA

3

Yleiset ohjeet

6 JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTI- JAKO lukuvuonna 2015 - 20168 Opintojen suunnittelu10 ARVIOINTI13 Ylioppilastutkinto16 ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS18 EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)20 RU: TOINEN KOTIMAINEN, RUOTSI (A- ja B-kieli)21 SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)21 SAKSA A-KIELENÄ22 SAKSA B-KIELENÄ22 Lukiossa alkava oppimäärä (B3)24 RANSKA A-KIELENÄ24 RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)25 RANSKA B-KIELENÄ27 VB: VENÄJÄ (B3-kieli)28 EB: ESPANJA (B3-KIELI)29 LB: LATINA (B3-kieli)30 KI: KIINA32 LUONNONTIETEELLINEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO35 MA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 36 MB: MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ38 FY: FYSIIKKA40 KE: KEMIA41 BI: BIOLOGIA43 GE: MAANTIEDE

45 UE/UO/ET: USKONTO ja ELÄ MÄNKATSOMUSTIETO45 UE: EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO46 UO:ORTODOKSINEN USKOTO46 ET: ELÄMÄNKATSOMUSTIETO47 FI: FILOSOFIA48 PS: PSYKOLOGIA50 HI: HISTORIA51 YH: YHTEISKUNTAOPPI53 TALOUDEN JA YRITTÄJYYDEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO54 TE: TERVEYSTIETO56 LI: LIIKUNTA58 URHEILUVALMENNUS61 MU: MUSIIKKI65 MUL: MUSIIKKILINJA66 DRAAMA67 KU: KUVATAIDE71 KT: KUVATAIDELINJA72 OPINTO-OHJAUS72 OP: OPINTO-OHJAUS72 SOVELTAVAT KURSSIT72 TI: TIETOTEKNIIKKA73 YTK: YHTEISTYÖKURSSIT75 DI: LUKIODIPLOMIKURSSIT

4

SISÄLLYS

Nykyaikainen oppimisympäristö Oppiaineiden opetustilat ryhmittyvät ”tie-

dekunniksi” Rakennuksen keskellä ovat vapaa-ajan ja it-

senäisen työskentelyn tilat, ruokala ja kirjasto Käytössä on ajanmukainen tieto- ja viestin-

tätekniikka

Ammattitaitoinen henkilöstö Kannustava, kehittämiseen panostava ja

vuorovaikutusta korostava opettajakunta Opettajat organisoivat yhdessä opiskelijoi-

den kanssa erilaisia tapahtumia lukuvuoden ai-kana

Yksilölliset opintomahdollisuudet Aito valinnanvapaus omien kiinnostusten,

harrastusten ja urasuunnitelmien mukaan Itsenäinen opiskelu ja verkkokurssit täyden-

tävät kurssitarjontaa Mahdollisuus yksilölliseen opintojen ja yliop-

pilastutkinnon suoritusaikatauluunYlioppilaskirjoitusvalmennusta on kaikissa ai-neissa keväällä ja syksyllä

Koulussa toimii iltaisin lukion aikuislinja, jon-ka kursseja voi myös valita

Toimivat opiskelun tukipalvelut Oppilaitoksella on kokonaisvaltainen ohja-

uksen ja opiskelijahuollon toimintamalli

Opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaaja, ai-neenopettajat, opinto-ohjaaja, erityisopetta-ja, terveydenhoitajat, psykologi, lukiosihteerit, apulaisrehtori ja rehtori

Ainekohtaiset koordinaattorit tukevat opis-kelijaa äidinkielen, englannin, ruotsin ja mate-matiikan opinnoissa

Opiskelija-tutorit ohjaavat uusia opiskelijoi-ta lukiotyöskentelyyn ja antavat opintopiirioh-jausta

Aktiivinen oppilaskunta Elämyksiä ja uusia ystäviä opiskelijamyöntei-

sessä ja suvaitsevassa opiskelijakunnassa Opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia

Runsaasti kansainvälistä toimintaa Projekteja eri oppiaineissa Vaihto-opiskelijoita eri maista

Ulkomaalaisia vierailijoita

Laaja yhteistyöverkosto Muut lukiot, ammattiopistot, ammattikorkea-

koulut, korkeakoulut ja yliopistot Järvenpään Opisto, Järvenpään

Kuvataidekoulu, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto ja paikalliset urheiluseurat

Yritysyhteistyö

Toiminnan tuloksellisuus Opintojen keskeyttäminen ja ylioppilaskirjoi-

tuksissa hykääminen ovat Järvenpäässä vertai-lukuntien alhaisimpia.

Jatko-opintoihin sijoittumisen nopeus oli Uudenmaan kuntien parhaimpia.

Järvenpään lukio pähkinänkuoressa

5

Yleiset ohjeet

JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO lukuvuonna

2015 - 2016Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47 tai 51 ja valtakunnalli-sia syventäviä vähintään 10.

OPPIAINEET LYHENNE KURSSITPAKOLLISET VALTAKUNNALLISET KOULU-

KOHTAI-SET

syventävät syventä-vät ja so-veltavat

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUSäidinkieli ja kir-jallisuus

ÄI 6 3 6

draama 4KIELET JA KULT-TUURIT (A-kieli: alakoulussa alka-nut kieli; B-kieli: yläkoulussa alka-nut kieli)englantiA-kieli EN 6 2 9B-kieli 5 2 9ruotsi (B-kieli) RU 5 2 4saksaA-kieli SA 6 2 4B-kieli SB 8 4ranskaA-kieli RA 6 2 4B-kieli RB 8 3venäjä VB 8 1espanja EB 8 2latina LB 8 1kiina KI 3

6

MATEMATIIKKA JA LUONNONTIE-TEET matematiikka

pitkä oppimäärä MA 10 3 9lyhyt oppimäärä MB 6 2 3fysiikka FY 1 7 8kemia KE 1 4 4biologia BI 2 3 6maantiede GE 2 2 3HUMANISTISET JA YHTEISKUN-TATIETEELLISET AINEETuskonto ja elä-mänkatsomus-tietoevankelis-luteri-lainen uskonto

UE 3 2 2

ortodoksinen us-konto

UO 3 2

elämänkatso-mustieto

ET 3 2 1

filosofia FI 1 3 1psykologia PS 1 4 3historia HI 4 2 5yhteiskuntaoppi YH 2 2 11terveystieto TE 1 2 2TAITO- ja TAIDE-AINEET

(*musiikin tai kuvataiteen toinen pakollinen kurssi jommastakummasta aineesta)

liikunta LI 2 3 16musiikki MU 1 – (vaihtoehtoi-

set kurssit 2, 3, 6 ja 8)*

3 20

kuvataide KU 1 – (vaihtoehtoi-set kurssit 2-5)*

4 6

Lisäksi urheiluvalmennukset ja musiikki- ja kuvataidelinjojen kurssit.OPINTO-OHJAUS OP 1 1

SOVELTAVAT KURSSITtietotekniikka TI 4yhteistyökurssit YTK 22lukiodiplomit DI 8

7

Yleiset ohjeet

Lukion oppimäärä

Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, joista pakollisten kurssien osuus on 47 lyhyen matematiikan ja 51 pitkän matematiikan opiskelijoille. Tästä op-

paassa on perustiedot kaikista kursseista, joita Järvenpään lukiossa on tarjolla yli 300. Niiden keskeinen sisältö ja muut ohjeet näkyvät oppi-aineiden esittelyssä.

Kurssit jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia tai koulukohtaisia, ja niillä sy-vennetään pakollisilla kursseilla hankittuja tie-toja ja taitoja. Syventäviä kursseja pitää olla opinto-ohjelmassa vähintään kymmenen. So-veltavat kurssit ovat useamman oppiaineen aineksia sisältäviä tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Tuntijakotaulukossa on esitetty eri oppiaineiden pakollisten, syventä-vien ja soveltavien kurssien määrä.

Lukio-opinnot voi suorittaa 2 – 4 vuo-dessa. Yleisin vaihtoehto on kolmen vuoden opinto-ohjelma, ja sitä suositellaan opinto-jen suunnittelun lähtökohdaksi. Opiskeluai-kaa voi kuitenkin muuttaa lukio-opintojen ai-kana. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jol-loin kolmen vuoden opinto-ohjelmassa suo-siteltavat vähimmäiskurssimäärät eri opinto-vuosille ovat:

1. opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta2. opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta3. opiskeluvuosi: 4 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 15 kurssisuoritusta

Yleiset ohjeet Oppiaineen pakolliset kurssit pitää suo-

rittaa numerojärjestyksessä, ellei oppiai-neen yhteydessä toisin kerrota.

Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä.

Matematiikasta on valittava joko laaja tai lyhyt oppimäärä.

Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvat opiskelijat osallistu-vat oman uskontonsa opetukseen. Uskon-nollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat opis-kelijat osallistuvat joko evankelis-luterilai-sen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

Taideaineissa on kolme pakollista kurs-sia: KU01, MU01 ja kolmannen pakollisen kurssin voi valita joko kuvataiteesta tai mu-siikista.

Opintojen suunnittelu

8

Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edel-lyttää, että opiskelija on opiskellut ennen ko-keeseen osallistumista vähintään oppiaineen pakolliset kurssit. Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään kolmen kurssin suorittamista. Kokeiden tehtävät pe-rustuvat pakollisten kurssien lisäksi valtakun-nallisiin syventäviin kursseihin ja ne kannat-taakin valita aineista, jotka aikoo kirjoittaa yli-oppilaskirjoituksissa.

Kurssien suoritusaikatauluun vaikuttaa se, mitä aineita aikoo kirjoittaa ylioppilastutkin-nossa ja miten ajoittaa kirjoitukset. Syksyn yli-oppilastutkintoon osallistuvan on suoritetta-va kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit edel-lisen kevään viidennen jakson loppuun men-nessä ja kevään tutkintoon osallistuvan kol-mannen jakson loppuun mennessä.

Opinto-ohjelman tekeminen ja kurssien valintaOpinto-ohjelma on opiskelijan oma suunnitel-ma siitä, mitä kursseja hän aikoo sisällyttää tut-kintoonsa ja minä opintovuonna hän ne opis-kelee. Opinto-ohjelma on tehtävä ennen kurssi-valintojen tekemistä. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon edellisessä luvussa olleet yleiset oh-jeet ja lukion tuntijako. Kaikki halutut kurssit ei-vät myöskään välttämättä mahdu opinto-ohjel-maan eikä kaikkia kursseja tarjota joka lukuvuo-si. Tällaisia ovat erityisesti koulukohtaiset kurs-sit. Tarkemmat ohjeet opinto-ohjelman laadin-nasta annetaan lukio-opintojen aikana.

klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai

8.15 - 9.30 1 1 3 1 7

9.45 - 11.00 2 2 4 6 5

11.10 - 12.55 3 4 5 2 6

13.05 - 14.20 6 5 7 3 4

14.35 - 15.50   7 8 8 8

Järvenpään lukion kiertotuntikaavio lukuvuonna 2015-2016

Kurssitarjottimeen on merkitty lukuvuon-na tarjottavat kurssit ja milloin ne tarjotaan. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmis-tuu huhtikuussa, ja sen voi tulostaa koulun in-ternetsivuilta. Siihen merkitään opintosuun-nitelman mukaisesti ne kurssit, jotka opiskeli-ja on valinnut kyseisenä lukuvuonna suoritet-tavaksi.

Kiertotuntikaaviosta näkee oppituntien ajat. Tietyn kurssin tunnit pidetään aina sa-man numeron eli kiertotunnin mukaisena ai-kana. Samasta kiertotunnista voi valita vain yhden kurssin, ja yhdessä jaksossa voi osallis-tua korkeintaan kahdeksan kurssin oppitun-neille.

Opiskelija syöttää tekemänsä valinnat koulun WILMA-kurssivalintaohjelmaan. Hen-kilökohtaisen käyttäjätunnuksen saa, kun on vahvistanut ottavansa lukiopaikan vastaan. Kurssivalintojen tekemisestä WILMAAN anne-taan erilliset ohjeet ainevalintainfoissa. Opin-to-ohjelmaa voi tarkistaa lukuvuoden alussa ja sen aikana työjärjestyksen ja ryhmäkokojen sallimissa rajoissa. Jaksoa koskevat muutokset on kuitenkin tehtävä viimeistään viisi päivää ennen kurssin alkamista.

9

Yleiset ohjeet

Arvioinnin tehtävä on antaa palautet-ta oppimistuloksista. Jokaisen kurssin alussa selvitetään arvostelun perusteet. Ne perustuvat paitsi mahdollisiin kirjal-

lisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen ha-vainnointiin sekä opiskelijan tuotosten ja ko-keellisen työskentelyn arviointiin. Opiskelijalla on oikeus saada perustelut oman suorituksen-sa arvostelusta.

Oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 – 10. Kesken oleva kurssisuoritus mer-kitään kirjaimella A ja keskeytetty kirjaimel-la K. Arvosanoja H, A ja K ei lasketa kurssi-suorituksiksi.

Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan numeroin tai niistä anne-taan arvosana joko S (suoritettu) tai H (hylät-ty). Arvostelutavasta ilmoitetaan opinto-op-paassa ja kurssien alussa. Koulukohtaiset hy-lätyt arvosanat (4) muutetaan päättötodistus-vaiheessa H:ksi ja niitä ei lasketa kurssisuori-tuksiksi.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastet-tavat vaikeudet, kuten esimerkiksi luki- tai kir-joittamishäiriö, maahanmuuttajien kielivaike-

udet tai muut syyt, jotka vaikeuttavat osaa-misen osoittamista, otetaan huomioon arvi-oinnissa siten, että opiskelijalla on mahdolli-suus omasta pyynnöstä muuhun kuin kirjal-liseen näyttöön.

Poissaolot ja arvosteluOpiskelijan tulee osallistua täsmällisesti ja ak-tiivisesti opiskeluun opintosuunnitelmansa mukaisesti. Hänen tulee huolehtia itse vaadit-tujen suoritusten tekemisestä ohjeiden mu-kaisesti ja läsnäolovelvollisuuden täyttymi-sestä. Kurssi arvostellaan vain, jos opiskelija on ollut läsnä kurssin tavoitteiden mukaises-ti, hoitanut kaikki kurssiin kuuluvat suorituk-set ja osallistunut kurssikokeeseen.

Poissaoloista tulee antaa luotettava sel-vitys kuten lääkärintodistus. Mikäli kokonai-selta kurssilta opiskelijalla on yli kolme pois-saoloa ja puolikkaalta kurssilta yli kaksi pois-saoloa ilman hyväksyttävää syytä, katsotaan kurssi keskeytyneeksi. Kurssi, joka perustuu lähiopetuksessa annettaviin näyttöihin ku-ten suulliset kurssit, opettaja antaa tarkem-mat poissaolo-ohjeet. Lisäksi jos opettaja arvioi, että opiskelija ei voi poissaolojensa

10

Arvioinnin perusteetARVIOINTI

vuoksi saavuttaa kurssin tavoitteita, todetaan kurssi keskeytyneeksi (K). Tällöin kurssin suori-tus on aloitettava uudelleen.

Avoimet suorituksetJos kurssin suorittamista haittaa sairaus tai jo-kin muu pätevä syy, opettaja voi jättää kurssin arvostelun avoimeksi (A). Opiskelija voi saada mahdollisuuden lisänäyttöön erikseen sovitta-valla tavalla tai osallistua kurssin uusintakuu-lusteluun.

Avoimet suoritukset tulee täydentää kah-den seuraavan jakson aikana. Erityisestä syys-tä kuten sairauden vuoksi rehtori voi myöntää suoritusajan pidennyksen. Sovitun ajankoh-dan jälkeen opettaja antaa kurssista joko hy-väksytyn, hylätyn tai keskeytetyn arvostelu-merkinnän.

UusintakuulusteluoikeusJos kurssisuoritus on hylätty (arvosana 4), opis-kelijalla on oikeus osallistua kurssin uusintakuu-lusteluun yhden kerran. Jos opiskelija hyväksy-tyn syyn vuoksi osallistuu uusintakuulustelussa kokeeseen ensimmäisen kerran ja saa hylätyn arvosanan, hänelle jää vielä uusintakoemah-dollisuus. Hyväksyttyä arvosanaa ei voi korot-taa uusintakuulustelussa.

Uusintakokeeseen ilmoittautuminen on sitova. Ellei ilmoita sairaudesta johtuvaa pois-saoloa ennen varsinaista kurssikoetta tai sel-vitä poissaolon syytä välittömästi kokeen jäl-keen, ei saa osallistua kyseessä olevan kurssin uusintakuulusteluun. Hylätyn kokeen uusinta-koeoikeus ei vanhene.

Kurssin suorittaminen uudelleenKurssin voi suorittaa uudelleen saadusta arvo-sanasta riippumatta. Arvosanaksi merkitään ky-

seisistä suorituksista parempi. Hyväksytyn kurs-sin saa yleensä suorittaa myös itsenäisesti.

Ongelmat opintojen etenemisessäSiinä tapauksessa, että opiskelija saa sa-

man aineen kahdesta kurssista hylätyn ar-vosanan, opintosuunnitelmaa tarkistetaan. Asiantuntija-apua antavat kyseisen aineen vastuuopettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopet-taja. Tilanteesta riippuen järjestetään erityistä tukea ja/tai ohjelmaan sisällytetään lisäkurs-seja. Mikäli opiskelija kokee tarvitsevansa lisä-tukea, hänen toivotaan myös itse hakevan si-tä aktiivisesti.

Oppiaineen oppimäärän suorittaminenOppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman pe-rusteissa määritellyt valtakunnalliset syventä-vät kurssit. Koulukohtaisista syventävistä ja so-veltavista sekä itsenäisesti suoritetuista kurs-seista luetaan aineen oppimäärään vain hyväk-

sytysti suoritetut kurssit.

Oppiaineessa saa olla hylättyjä kurs-siarvosanoja enintään seuraavasti:Jos oppiaineessa on liian paljon hylättyjä arvo-sanoja, tarvittava määrä kursseista pitää käy-dä uudestaan, ellei arvosanoja saa korotetuksi uusintakuulustelussa. Mitään pakollisen tai val-takunnallisen syventävän kurssin arvosanaa ei saa poistaa.

Esimerkkejä:Opiskelija lopettaa fysiikan opiskelun tehtyään kaksi fysiikan kurssia, joista pakollisen kurssin arvosana on hyväksytty ja syventävän kurssin arvosana 4: Fysiikan päättöarvosanan saa vas-

Opiskeltuja pakollisia ja valtakun-nallisia syventäviä kursseja

joista voi olla hylättyjä kurssi-arvo-sanoja enintään

1 - 2 kurssia 0

3 - 5 kurssia 1

6 - 8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

11

Yleiset ohjeet

ta, kun hylätyn arvosanan on korottanut vähin-tään arvosanaksi 5 tai suorittanut kolmannen fysiikan kurssin ja saanut siitä vähintään arvo-sanan 5.Opiskelija on ottanut opinto-ohjelmaan valin-naisen saksan kielen 1. kurssin, saa siitä hylätyn arvosanan eikä halua jatkaa saksan opiskelua: Kurssista pitää saada uusintakuulustelussa hy-väksytty arvosana, vähintään 5. Muussa tapa-uksessa se pitää käydä uudestaan hyväksytysti.

Oppiaineen päättöarvosanaOppiaineen päättöarvosana on pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvo-sanojen aritmeettinen, lähimpään kokonaislu-kuun pyöristyvä keskiarvo. Sitä voidaan opetta-jan harkinnan mukaan korottaa. Korottamiseen voivat vaikuttaa mm. viimeisten kurssien suo-ritukset sekä koulukohtaisten kurssien suori-tukset.

Oppiaineen päättöarvosanaa voi korottaa ylioppilastutkinnon yhteydessä syksyllä ja ke-väällä järjestettävissä koko oppimäärää koske-vissa kuulusteluissa eli tenteissä. Tentteihin il-moittaudutaan tammi- ja toukokuussa.

Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Pyydettäes-sä annetun arvosanan määräytyminen perus-tellaan.

Suoritusmerkintä päättöarvosananaOppiaineen päättöarvosanaksi voi halutes-saan saada vain suoritusmerkinnän:

liikunnasta

pakollisista aineista, joista on suoritettu vain yksi kurssi (FI, FY, TE, KE, KU, MU, PS)

valinnaisesta vieraasta kielestä, mikäli siitä on suoritettu enintään kaksi kurssia

Yksittäistä kurssiarvosanaa ei voi muut-taa suoritusmerkinnäksi.

Jos opiskelija haluaa päättöarvosanak-si suoritusmerkinnän, hänen pitää tulostaa jaksotodistus, merkitä oppiaineen kohdalle S sekä palauttaa allekirjoitettu jaksotodis-tus lukiosihteerille ohjeiden mukaisina ai-koina ennen päättötodistuksen saamista.

Arvioinnin uusinta ja oikaisuOpiskelija voi kahden kuukauden kuluessa ar-vioinnista pyytää opinnoissa etenemistä kos-kevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusi-mista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Tähän ratkaisuun tyytymä-tön voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallin-tovirastolta.

12

Tutkinnon rakenne

Tutkintoon tulee kuulua vähintään nel-jä pakollista koetta. Lisäksi voi olla yksi tai useampia ylimääräisiä kokeita opis-kelijan opinto-ohjelman laajuuden mu-

kaan.Kaikille pakollinen koe:

äidinkieliKolme koetta seuraavista:

toisen kotimaisen kielen koe, ruotsi matematiikan koe yksi vieraan kielen koe yksi reaaliaineen koe

Ylimääräiset kokeet: toisen kotimaisen kielen koe matematiikan koe yksi tai useampi vieraan kielen koe yksi tai useampi reaaliaineen koe

YlioppilastutkintoVähintään yhdessä pakollisessa kokees-sa tulee olla vaativamman tason koe. Vaativamman tason kokeita ovat matematii-kassa pitkän matematiikan koe ja kielissä koe, joka perustuu A-oppimäärään. Tason saa valita riippumatta siitä, minkä tasoisena aineen oppi-määrän on opiskellut.

Tutkinnon suorittamisen ajallinen hajauttaminenYlioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjeste-tään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyl-lä. Opiskelija suunnittelee itse, milloin suorit-taa valitsemiensa aineiden ylioppilaskokeet. Ylioppilastutkinnon kokeiden suorittaminen on mahdollista jakaa enintään kolmelle tut-kintokerralle, esimerkiksi 3. lukiovuoden syk-sy, 3. lukiovuoden kevät ja 4. lukiovuoden syk-sy. Mahdollista on myös kirjoittaa kaikki kokeet yhdellä kerralla.

Kullakin tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineen koepäivää. Samana päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokee-seen. Reaaliaineet on ryhmitelty seuraavasti kahdelle päivälle:

psykologia, filosofia, historia, fysiikka, bio-logia

uskonto, elämänkatsomustieto, yhteis-kuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto

Mikäli opiskelija haluaa kirjoittaa reaaliai-neet, jotka ovat samana koepäivänä, tulee opiskelijan kirjoittaa toinen syksyllä ja toi-nen keväällä.

Huomattavaa on, että ylimääräiset kokeet voivat auttaa ylioppilaaksi pääsyssä, jos jokin pakollinen koe tulee hylättynä (ns. kompen-saatio). Ylimääräiset kokeet on kuitenkin suo-ritettava viimeistään samalla tutkintokerral-la kuin viimeinen pakollinen koe. Ylimääräistä kokeesta saatua hylättyä arvosanaa ei merki-tä todistukseen.

Kun opiskelija suunnittelee ylioppilastut-kinnon suoritusajankohtaa ja lukio-opintojen kurssivalintoja, on hyvä ottaa huomioon, että ylioppilastutkinto perustuu kaikissa aineissa pakollisiin ja valtakunnallisiin sy-ventäviin kursseihin.

13

Yleiset ohjeet

OsallistumisoikeusOsallistumisoikeuden ylioppilaskokeeseen saavuttaa, kun on suorittanut oppiaineen pakolliset kurssit ennen kirjallisia kokeita. Syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat 1. jakson ai-kana. Syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistutta-essa pakollisia kursseja ei ehdi suorittaa ensim-mäisessä jaksossa, vaan pakollisille kursseille on osallistuttava edellisen kevään viidennessä jak-sossa tai suoritettava kesän aikana esim. kesä-lukiossa. Syksyn ensimmäisessä uusintakuulus-telussa ehtii vielä suorittaa puuttuvan koesuo-rituksen.

Kevään kirjoitukset ovat 4. jaksossa. Ke-vään kirjoituksiin osallistuttaessa puuttuval-le pakolliselle kurssille tulee osallistua viimeis-tään kolmannessa jaksossa.

Vähintään 2½-vuotisen ammatillisen pe-rustutkinnon suorittanut voi osallistua yliop-pilastutkintoon ilman lisäopintoja. 2-vuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittaneelta edellytetään lisäopintoja.

Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminenHylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi ker-taa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Esimerkiksi, jos olet hajauttanut tutkinnon suorittamisen kol-melle tutkintokerralle ja viimeisellä tutkintoker-ralla tulee hylätty arvosana, voi tutkinnon suo-rittaminen ulottua kokeiden uusintojen seu-rauksena jopa kuudelle tutkintokerralle.

Hylätyn pakollisen kokeen tason saa vaih-taa koetta uusittaessa edellyttäen, että tut-kinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy vähin-tään yksi vaativamman tason koe.

Ylimääräisen hylätyn kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Pakollisen ja ylimääräisen hyväksytyn ko-keen saa uusia kerran ilman aikarajaa.

Hyväksytysti suoritetun tutkinnon jälkeen voit ilman aikarajaa täydentää tutkintoa uu-della aineella tai suorittaa jo kirjoittamastasi aineesta eri tason kokeen.

Ilmoittautuminen ja tutkintomaksutYlioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan lukion toimistoon. Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi koekerraksi, vaikka opiskelija jättäisi saapumat-ta kokeeseen. Lukuvuosikalenteriin on merkit-ty ilmoittautumisinfojen ajankohdat ja ylioppi-laskirjoituspäivät.

Jokaiselta tutkintokerralta peritään ilmoit-tautumistietojen perusteella perusmaksu 14 euroa ja kustakin kokeesta koekohtainen mak-su 28 euroa (vuodesta 2012). Maksut tilitetään ylioppilastutkintolautakunnalle.

ErityisjärjestelytYlioppilastutkintolautakunta voi myöntää tut-kinnossa suoritettaviin kokeisiin erityisjärjeste-lyjä. Niitä voivat hakea opiskelijat, joilla on lu-kivaikeus, kuulo-, näkö- tai muu vamma tai sai-raus. Hakemukset pitää hankkia hyvissä ajoin ennen tutkinnon aloittamista, mutta viimeis-tään silloin kun ilmoittaudut ensimmäisen ker-ran tutkintoon. Mikäli epäilet, että tarvitset eri-tyisjärjestelyjä, ota välittömästi yhteys opinto-sihteeriin lisäohjeiden saamiseksi.

ArvosanatYlioppilaskokeista annetaan seuraavat arvosa-nat: laudatur (L), eximia cum laude approba-tur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I)

LisätietojaLisätietoja saa ylioppilastutkintolautakunnasta (www.ylioppilastutkinto.fi) ja vuosittain ilmes-tyvästä Järvenpään lukion ylioppilastutkinto-oppaasta.

Kielet ja kulttuurit

14

OPPIAINEET

Kielet ja kulttuuritÄidinkieli ja kirjallisuus

15

Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuk-sen keskeinen tieto-, kulttuuri- ja taito-aine. Sen kursseilla vahvistetaan kielen, kirjallisuuden ja viestinnän perustietoja

erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaÄidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on proses-siluonteista. Siksi sen pakolliset kurssit on suo-ritettava numerojärjestyksessä. Kurssi ÄI10 tar-jotaan lukio-opintojen alussa.Mediasta kiinnostunut opiskelija voi suorit-taa kurssit YTK06 Koulun oma lehti ja YTK08 Mediatekstit puntarissa – kohti mediadiplo-mia sekä Mediadiplomin (DI04). Lisätietoja: Marjaana Svala. Puheviestinnästä kiinnostunut opiskelija voi osallistua valtakunnalliseen puhe-viestinnän kokeeseen (PUHVI). Lisätietoja: Asta Pippola.Marjaana Svala vastaa suomi toisena kielenä -oppimäärään ja -ylioppilaskokeeseen liitty-viin kysymyksiin.(ÄIP) Äidinkielen ja kirjallisuuden paja

Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä puuttuvia kurssitöitä ohjatusti. Pajalle ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan ja kurssin opettajan kautta.

Pakolliset kurssitÄI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutusÄI02 Tekstien rakenteita ja merkityksiäÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaaÄI04 Tekstit ja vaikuttaminenÄI05 Tekstit, tyyli ja kontekstiÄI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti

Valtakunnalliset syventävät kurssitÄI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen

Harjoitellaan esiintymistä ja ryhmäviestintä-

taitoja.

ÄI08 Tekstitaitojen syventäminenTekstitaidon kokeen abikurssi. Syvennetään ja monipuolistetaan taitoa analysoida ja tuottaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyi-tä ja johdonmukaisia tekstejä. Kurssi on suun-nattu yo-kirjoituksiin valmistautuvalle opiske-lijalle.

ÄI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuriEsseekokeen abikurssi. Perehdytään kulttuu-ri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, medi-an ajankohtaisaiheisiin sekä nykykulttuuriin. Kurssi on suunnattu yo-kirjoituksiin valmis-tautuvalle opiskelijalle.

Koulukohtaiset syventävät kurssitÄI10 Digitaalisten tekstitaitojen ja oikea

kielisyyden kurssiKurssilla harjoitellaan tekstien kirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmalla. Opetellaan Word-tekstinkäsittelyohjelman perusteet, harjoitel-laan pilvipalveluihin tallentamista sekä tiedos-tojen jakamista. Perehdytään Edisonin käyt-töön. Vahvistetaan kirjoitustaitoja sekä oikea-kielisyyskäytänteiden hallintaa. Kurssi suorite-taan ennen pakollisia äidinkielen ja kirjallisuu-den kursseja.

ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

16

ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssiPyritään kehittämään omaa ilmaisua ja sy-vennetään kerronnan perusrakenteiden tun-temusta. Lisäksi vahvistetaan tekstityyppien ja -lajien tuntemusta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

ÄI12 Luovan kirjoittamisen jatkokurssiPyritään tuottamaan ilmaisuvoimaisia, hiottu-ja ja korkeatasoisia tekstejä. Kurssille vaaditaan ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssin suorittami-nen tai vastaava näyttö valmiuksista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

ÄI13 Kirjoittamisen tukikurssiKirjoitetaan erilaisia tekstejä ja ratkotaan nii-den rakentamisessa syntyviä kielellisiä sekä rakenteellisia ongelmia. Kurssi on suunnattu niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat lisäharjoi-tusta ja tukea kirjoitustaitonsa kehittämisessä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

ÄI14 Lukupiiri verkossaVerkkokurssi. Luetusta kirjallisuudesta keskus-tellaan verkossa ja kirjoitetaan verkkotekstejä. Kurssi kestää koko lukuvuoden. Kurssista antaa

lisätietoja Kristiina Kangas.

ÄI15 Suomi toisena kielenäSuomi toisena kielenä -ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Kurssista antaa lisätietoja Marjaana Svala.

17

Hyvä englannin kielen suullinen ja kir-jallinen taito on välttämätön yhä use-ammilla aloilla sekä opiskelu- että työelämässä. Koulumme laaja kurssi-

valikoima tarjoaa sinulle mahdollisuuden vah-vistaa ja kehittää kielitaitoasi monipuolisesti sekä ylioppilaskoetta että opintoja ja työelä-mää varten.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaPakolliset kurssit EN01 – EN04 suoritetaan nu-merojärjestyksessä. Kurssit EN05 ja EN06 voit suorittaa haluamassasi järjestyksessä kurs-sin EN04 jälkeen. Kuitenkaan kahta pakol-lista kurssia ei voi suorittaa samanaikaisesti. Syventäviä kursseja EN07 – EN17 voit tehdä samanaikaisesti pakollisten kurssien kanssa.Syventävien kurssien suoritusjärjestys on va-paa lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

Tukikurssi EN09 on suoritettava heti opintojen alussa, ennen pakollisia kursseja. Sitä ei voi valita enää ensimmäisen pakolli-sen kurssin suorittamisen jälkeen.Suullisen kielitaidon harjoittelukursseja EN10 ja EN08 ei voi suorittaa samanaikaisesti.EN12 Abikurssin voi suorittaa vasta, kun pakol-liset kurssit on suoritettu.

Englannin B-oppimäärässä pakolli-sia kursseja ovat EN01, EN02, EN03, EN05 ja EN06. Näiden lisäksi voit valita vapaasti mui-ta tarjolla olevia kursseja.

(ENP) Englannin pajakurssitPajakurssit on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat saaneet englannin kursseista hylättyjä arvosanoja tai joiden tiedetään hyötyvän pie-nestä ryhmästä. ENP1 on 4. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurssia EN01 tai EN02. ENP2 on 2. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurs-sin EN03 tai EN04.

Pakolliset kurssitEN01 Nuori ja hänen maailmansaEN02 Viestintä ja vapaa-aikaEN03 Opiskelu ja työEN04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaEN05 KulttuuriEN06 Tiede, talous ja tekniikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitEN07 Luonto ja kestävä kehitys

Laajenna sanavarastoasi! Kurssi antaa valmiuk-sia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontie-teisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liitty-vää kieltä. Suosittelemme kurssia suoritetta-vaksi aikaisintaan kurssin EN04 jälkeen.

EN08 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla harjoitetaan suullista kielenkäyt-töä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtai-set tapahtumat ja muiden kurssien aihepii-rit. Puhumista harjoitellaan vaativien teks-tien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Lisäksi vahvistetaan yli-oppilaskokeen kuullunymmärtämiskokeessa tarvittavia taitoja. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kie-litaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja mui-hin kurssin aikaisiin näyttöihin.

Koulukohtaiset syventävät kurssitEN09 Perussanastoa ja -rakenteita lukiota aloittaville

Kurssi on suoritettava ennen pakollisia kurs-seja. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulun englannin oppi-määrää kiitettävin arvosanoin, tai esimerkiksi B-englannin lukijoille. Kurssilla vahvistat kie-len rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä to-tuttelet lukion työtapoihin ja omaan vastuu-seen opinnoista.

EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)

18

EN10 Keskustelukurssi edistyneilleKurssilla keskustellaan ajankohtaisista, vaa-tivista teemoista, seuraten maailman uutis-virtaa englanninkielisistä lähteistä. Kurssi on tarkoitettu lähinnä jatko-opintoihin ja työ-elämään valmistautuville. Puhumisen tyylila-jeista ensisijaisia ovat argumentatiivinen kes-kustelu ja väittely, esitelmöinti ja puheen pi-to sekä pienryhmäkeskustelujen johtaminen. Edellytämme säännöllistä läsnäoloa, sanaval-miutta, aktiivisuutta osallistua keskusteluihin ja materiaalin kokoamiseen.

EN11 Virtuaalimatka englanninkieliseen maahan

Verkkokurssi. Kurssilla tutustut muun muas-sa verkkomateriaaleja hyödyntäen valitsema-si englanninkielisen maan historiaan, yhteis-kuntaan, tiedotusvälineisiin ja arkipäivän kult-tuuriin. Teet erilaisia lyhyempiä kirjoitustehtä-viä ja valmistat laajahkon englanninkielisen esitelmän, jonka esität myös suullisesti.

EN12 Englannin abikurssiAbikurssilla kertaat ja valmentaudut ylioppi-lastutkintoon. Harjoittelemme erilaisia yo-ko-keiden tehtävätyyppejä. Kurssin voi suorittaa vasta pakollisten kurssien jälkeen.

EN13 Kieliopin kertauskurssi ITällä kielioppikurssilla käymme läpi ”helpom-pia” kieliopin asioita: aikamuotoja, substan-tiivin yksikköä ja monikkoa, artikkeleita, ge-netiiviä, adjektiiveja, adverbejä ja lukusano-ja. Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi vasta EN02:n jälkeen.

EN14 Kieliopin kertauskurssi IITämä kielioppikurssi kertaa ”vaikeampia” kieli-opin asioita: pronomineja, epäsuoraa esitystä, prepositioita, infinitiiviä ja -ing-muotoa, apu-verbejä, sanajärjestystä sekä konjunktioita. Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia.

EN15 Tekstin ymmärtämisen kurssi edistyneille

Kurssi on tarkoitettu yo-tutkintoon ja/tai jatko-opintoihin valmistautuville. Se antaa myös val-miuksia seurata oman opiskelu- tai ammatti-alan kehittymistä englanninkielisistä tietoläh-teistä. Kurssi lisää valmiuksia ymmärtää vaa-tivia, aihepiireiltään erilaisia tekstejä. Kurssiin kuuluu luetun ymmärtämistä harjoittavia teh-täviä, tiivistelmiä, kirjoitelmia ja kuullunym-märrysharjoituksia.

EN16 Englanninkielinen kirjallisuusVerkkokurssi. Kurssin tavoite on tutustua eng-lanninkieliseen kulttuuriin kirjallisuuden avul-la. Kurssin aikana luet ainakin yhden englan-ninkielisen romaanin, tutustut Shakespearen käyttämään englannin kieleen, kirjoitat novel-lin ja pidät päiväkirjaa. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi toisena opiskeluvuotena.

EN17 Luovan kirjoittamisen kurssiVerkkokurssi. Kurssi harjoittaa erilaisten teks-tien kirjoittamista, tutustuttaa tyylikeinojen ja kielikuvien käyttöön sekä harjoituttaa lause-rakenteita.

19

Kielet ja kulttuurit

Ruotsi on yhteispohjoismainen kieli, jota käytetään yhteistyössä yritysten ja val-tioiden välillä koko Pohjolassa. Ruotsin kielen hyvä hallinta avaa monia mah-

dollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä lukion jälkeen. Ruotsin opiskelu tarjoaa sinul-le monipuoliset viestinnän taidot. Opit ymmär-tämään pohjoismaista yhteiskuntaa, kulttuuria sekä Suomea kaksikielisenä maana. Ruotsin kie-li oppiaineena onkin taito-, tieto- ja kulttuuri-aine.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaPakolliset kurssit RU01 – RU03 suoritetaan nu-merojärjestyksessä 1 – 3. Tämän jälkeen voit va-lita pakollisten kurssien suoritusjärjestyksen. Valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan pakollisten kurssien RU01 – RU05 jälkeen, ja nii-den suoritusjärjestys on vapaa. Peruskoulun op-pimäärän kertaava kurssi RU09 suoritetaan en-nen pakollisia kursseja. Suosittelemme suorit-tamaan kielioppikurssin RU10 kahden pakolli-sen kurssin jälkeen. Kaikkien pakollisten kurssi-en jälkeen suosittelemme kurssia RU11.

Jos haluat lukea ruotsin A-oppimäärää vastaavan laajuuden, voit suorittaa sen itse-näisesti opiskellen. B-ruotsin pakollisia kursse-ja ei pääsääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti.(RUP) Ruotsin paja

Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorit-taa mikä tahansa ruotsin pakollinen kurssi, jos-ta hänellä on hylätty arvosana. Kurssille ilmoit-taudutaan opinto-ohjaajan kautta.

Pakolliset kurssitRU01 Koulu ja vapaa-aikaRU02 Arkielämää PohjoismaissaRU03 Suomi, Pohjoismaat ja EurooppaRU04 Elämää yhdessä ja erikseenRU05 Elinympäristömme

Valtakunnalliset syventävät kurssitRU06 Puhu ja ymmärrä paremmin

Kurssilla harjoittelet ja kehität suullista kielitai-toa monipuolisesti. Kurssilla suoritetaan suul-lisen kielitaidon koe. Kurssi valmentaa myös tehokkaasti ylioppilaskokeen viestinnällisiin tehtäviin ja kuullun ymmärtämisen kokee-seen.

RU07 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen

Kurssilla käsittelemme maailmanlaajuisia il-miöitä sekä kansainvälistä vaikuttamista. Vahvistat kuullun ja luetun ymmärtämistäsi monipuolisen sanaston avulla.

Koulukohtaiset syventävät kurssitRU09 Avaimet ruotsin kieleen

Kurssilla vahvistat ruotsin kielen taitojasi. Löydät oman oppimistyylisi, opit ottamaan vastuuta omasta opiskelustasi, arvioimaan omaa edistymistäsi ja asettamaan uusia ta-voitteita. Kurssin aihepiirit liittyvät jokapäiväi-seen elämääsi. Kurssi suoritetaan lukio-opin-tojen alussa, eikä sitä voi enää suorittaa kah-den ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen.

RU10 Kertaus on opintojen äitiTehokertaus substantiiveista, adjektiiveis-ta, adverbeista sekä sanajärjestyksestä. Vankennat myös kurssien RU01 – 3 aihepiiri-en osaamistasi.

RU11 Harjoitus tekee mestarinSaat varmuutta verbioppiin, pronomineihin, prepositioihin sekä kurssien RU04 ja RU05 hallintaan.

RU12 Ruotsin abikurssiHarjoittelet ylioppilaskokeen tehtävätyyppe-jä kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Kertaamme kurssilla ripeästi myös kieliopin.

RU: TOINEN KOTIMAINEN, RUOTSI (A- ja B-kieli)

20

SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)

Miksi opiskelisit saksaa? Jonkin kielen taito ei ole vain arvo sinänsä, vaan sen avulla on mahdollisuus ymmär-tää vieraita kulttuureja ja erilaisia ih-

misiä. Sen avulla pystyy itse toimimaan erilaisis-sa tilanteissa ja vaikuttamaan asioihin olematta passiivinen sivustakatsoja. Saksalla on merkittä-vä asema Euroopan unionissa, ja se on tärkeim-piä kauppakumppaneitamme. Hyvästä saksan kielen taidosta on sekä etua työmarkkinoilla et-tä iloa matkailun ja kulttuurin alueella.

Saksan kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajan-kohta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun saattaa tulla vuo-den mittainen tauko.

SAKSA A-KIELENÄ

Opiskelija, joka on aloittanut saksan opinnot peruskoulun 3. luokalla (A1-kieli) tai 5. luokalla (A2-kieli), jatkaa saksan opintojaan lukiossa A-kielenä

tavoitteenaan pitkän oppimäärän suorittami-nen ylioppilaskirjoituksissa. Opintojen aluksi on tarjolla kertauskurssi (SA10), jolla on mah-dollisuus kerrata peruskoulussa opittuja asioita.

Oheisessa taulukossa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.A-kieli1. vuosi SA10 SA01 SA02 SA032. vuosi SA04 SA05 SA06 SA123. vuosi SA07 SA08 SA09 SA11

Pakolliset kurssitSA01 Nuori ja hänen maailmansaSA02 Viestintä ja vapaa-aikaSA03 Opiskelu ja työSA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaSA05 KulttuuriSA06 Tiede, talous ja tekniikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitSA07 Luonto ja kestävä kehitys

Tällä kurssilla tähtäämme kielitaitosi monipuo-liseen kehittämiseen ja sanavarastosi laajen-tamiseen. Saat valmiuksia ymmärtää ja käyt-tää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän ke-hityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihepiirin puitteissa on oivalliset mahdollisuudet hyö-dyntää ajankohtaista autenttista materiaalia. Kurssi tarjoaa virikkeitä ja antaa tukea sekä yo-kirjoituksiin että matkalla maailmalle.

SA08 Puhu ja ymmärrä paremminHaluatko saada lisää rohkeutta saksan puhu-miseen ja kehittyä siinä? Aihepiirit ja sanasto ovat sinulle osittain ennestään tuttuja, ja lisäk-si opit paljon uutta ja hyödyllistä myös yliop-pilaskirjoituksia silmällä pitäen. Kurssilla kerra-taan ja harjoitellaan myös saksan ääntämistä ja saksalle tyypillisiä puheviestinnän strategioi-ta. Kurssin lopuksi osallistut Opetushallituksen laatimaan suullisen kielitaidon kokeeseen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitSA09 Pitkän saksan abikurssi

Kurssi niille opiskelijoille, jotka tähtäävät pit-kän oppimäärän yo-kokeeseen. Kurssilla ker-rataan kielioppia, kirjoitetaan aineita, harjoi-tellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä se-kä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävä-tyyppeihin.

SA10 Helpompi kieliopin ja sanaston ker tauskurssi

Kurssi niille opiskelijoille, joilla on tarvetta pe-ruskoulussa opitun kertaamiseen ennen varsi-naisten lukio-opintojen alkua. Kurssilla totutel-

21

Kielet ja kulttuurit

laan lukion työtapoihin ja opetellaan vastuun ottamista omista opinnoista. Ryhmässä pää-see tutustumaan muihin saksan kielen opis-kelijoihin, mikä auttaa turvallisen ja motivoi-van opiskeluympäristön luomisessa.

SA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymärtämisen kurssi

Kurssilla syvennetään kielioppia ja teh-dään vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityöskentely on niin tehokasta, että läk-syjä ei juuri tule! Erittäin suositeltava kurssi A-saksan yo-kokeeseen tähtääville. Niille opis-kelijoille, jotka kirjoittavat saksan syksyllä, tä-mä kurssi korvaa abikurssin.

SA12 Helppo keskustelukurssiKurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on roh-kaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja opetella arkipäivän tilanteissa selviytymistä. Kurssin voi valita jo toisena opiskeluvuotena, mutta se sopii hyvin myös harjoitteluksi ennen valtakunnallista syventävää keskustelukurssia (SA08). Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija voi halutessaan saada kurssista suoritusmer-kinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjo-taan joka toinen vuosi.

SAKSA B-KIELENÄ

B2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut saksaa peruskoulun 8. – 9. luokilla, va-litsee lukiossa ensimmäiseksi kertaus-kurssin (SB10) ja jatkaa sen jälkeen nu-

merojärjestyksessä kursseilla SB03 – SB09. Jos on tarvetta kerrata perusteellisemmin aiem-min opittua, voi opiskelun aloittaa myös kurs-sista SB02. Näiden lisäksi on suositeltavaa va-lita vaativampi kieliopin kertauskurssi SB11. Tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe yliop-pilaskirjoituksissa.

B3-kieli: Lukiossa alkava oppimäärä opis-kelijoille, joilla ei ole aiempia saksan opintoja. Kurssit SB01 – SB08 ovat pohjana saksan kie-len lyhyen oppimärän ylioppilaskokeessa. Erit-täin suositeltavia lyhyen kielen yo-kokeeseen tähtääville ovat lisäksi kurssit SB09 ja SB11.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.B2-kieli1. vuosi SB10 (SB02) SB032. vuosi SB04 SB05 SB06 SB073. vuosi SB08 SB09 SB11 SB12

B3-kieli1. vuosi SB01 SB02 SB032. vuosi SB04 SB05 SB06 SB073. vuosi SB08 SB09 SB11 SB12

Lukiossa alkava oppimäärä (B3)Valtakunnalliset syventävät kurssitSB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysy-mistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit katta-vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla paino-tetaan puheviestintää.

SB02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan sitä, miten selviydytään erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilan-teissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimer-kiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoi-tus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painote-taan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

SB03 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäi-väiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, va-paa-ajan viettoon ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhu-mista, muun muassa mielipiteen ilmaisemis-ta, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

22

SB04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja koh-dekielisten maiden ihmiset, maantiede, histo-ria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuu-det. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtä-mistä ja puhumista ja vahvistetaan perusra-kenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoi-tellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtä-vien avulla.

SB05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt se-kä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

SB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoi-tellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullis-ta ja kirjallista viestintää, kuten omien toivei-den ja suunnitelmien kuvailua.

SB07 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla har-joitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

SB08 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan se-kä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennä-kymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös me-diatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ym-märtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Koulukohtaiset syventävät kurssitSB09 Lyhyen saksan abikurssi

Kurssilla kerrataan kielioppia, kirjoitetaan ai-neita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmär-tämistä sekä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin. Tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa saksan kielen rakenteiden ja sanas-ton hallintaa sekä rohkaista opiskelijaa hyö-dyntämään hallitsemiaan ilmaisukeinoja mo-nipuolisesti tuotoksissa.

SB10 Helpompi kieliopin ja sanaston kertauskurssi

Kurssi sopii ensimmäiseksi kurssiksi niille, jotka ovat opiskelleet saksaa peruskoulun 8. luokal-ta alkaen (B2-kielenä). Myös lukiossa opinton-sa aloittaneille kurssi sopii kertauskurssiksi en-simmäisen vuoden opintojen jälkeen.

SB11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi

Kurssilla syvennetään kielioppia ja teh-dään vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityöskentely on niin tehokasta, että läk-syjä ei juuri tule! Erittäin suositeltava kurssi yo-kokeeseen tähtääville. Niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa abikurssin.

SB12 Helppo keskustelukurssiKurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on roh-kaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja opetella selviytymistä arkipäivän tilanteissa. Samalla oppii paljon uutta ja hyödyllistä yli-oppilaskirjoituksia silmällä pitäen! Kurssi kan-nattaa valita kolmantena opiskeluvuotena. Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija voi ha-lutessaan saada kurssista suoritusmerkinnän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjotaan jo-ka toinen vuosi.

23

Kielet ja kulttuurit

Ranska on todellinen maailmankieli. Sitä puhuu tai ymmärtää noin 300 miljoo-naa ihmistä Euroopassa, Kanadassa, Afrikassa, Aasiassa... Suomen aktiivi-

nen jäsenyys Euroopan unionissa on synnyttä-nyt maahamme ranskan kielen taitajien kasva-van tarpeen. Työmarkkinoilla tarvitaan kielen ammattilaisten (tulkkien, kääntäjien, opettaji-en) lisäksi eri ammattialojen asiantuntijoita, jot-ka oman alansa lisäksi hallitsevat ranskan kieltä. Ranska tunnetaan Suomessakin muodin, mat-kailun ja herkuttelun maana, mutta Ranska kuu-luu myös maailman johtaviin maihin monella muulla talouselämän, tekniikan ja taiteen alalla.

Ranskan kukin kurssi on tarjolla vain ker-ran lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankohta on siis ainoa mahdollisuus suorit-taa ko. kurssi, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mittainen tauko.

RANSKA A-KIELENÄ

Opiskelija, joka on aloittanut ranskan kielen opinnot peruskoulun ala-asteel-la joko 3. tai 5. luokalla, jatkaa ranskan opintojaan A-kielenä tavoitteena pit-

kän oppimäärän suorittaminen ylioppilaskir-joituksissa. Opintojen aluksi on tarjolla kertaus-kurssi (RA09), jolla on mahdollisuus kerrata pe-ruskoulussa opittuja asioita

Oheisessa taulukossa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.A-kieli1. vuosi RA09 RA01 RA02 RA032. vuosi RA04 RA05 RA06 3. vuosi RA10 RA11 RA07 RA08 RA12

Pakolliset kurssitRA01 Nuori ja hänen maailmansaRA02 Viestintä ja vapaa-aikaRA03 Opiskelu ja työRA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaRA05 KulttuuriRA06 Tiede, talous ja tekniikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitRA07 Luonto ja kestävä kehitys

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestä-vän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

RA08 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla opitaan keskustelemaan monipuo-lisesti ranskaksi, hiotaan ääntämystä sekä saadaan valmiuksia ylioppilaskokeen kom-munikatiivisuutta painottaviin tehtäviin. Keskustelua viritellään mm. televisiouutis-ten, videoiden tai vaativienkin tekstien avul-la. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajan-kohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien ai-hepiirit. Kurssin lopussa on valtakunnallinen suullinen koe.

Koulukohtaiset syventävät kurssitRA09 Helpompi kieliopin ja sanaston ker tauskurssi

Kertauskurssi niille opiskelijoille, jotka halua-vat kerrata peruskoulussa opittua ennen kuin valitsevat A-ranskan ensimmäisen pakollisen kurssin. Kurssi sopii myös B-ranskan opiskeli-joille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme ensimmäistä B-kielen kurssia.

RA10 Helppo keskustelukurssiKeskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ym-märtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opi-taan selviytymään arkipäivän tilanteissa rans-kan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoil-le, jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suullinen. Tarjotaan joka toinen vuosi.

RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)

24

RA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi

Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Erittäin suo-siteltava kurssi A-ranskan yo-tutkintoon täh-tääville.

RA12 Pitkän ranskan abikurssiKurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka täh-täävät ranskan kielen A-oppimäärän ylioppi-laskokeen suorittamiseen. Kurssilla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin.

RANSKA B-KIELENÄ

B2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut ranskaa peruskoulun 8. – 9. luokilla, va-litsee lukiossa B-ranskan kurssin RB03 ja jatkaa sen jälkeen numerojärjestyk-

sessä kursseilla RB04 – RB09. Tavoitteena on ly-hyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.

B3-kieli: Opiskelija, joka aloittaa ranskan kielen opinnot lukiossa, valitsee ensimmäi-senä opiskeluvuotena kurssit RB01 – RB03 ja seuraavina opiskeluvuosina loput kurssit nu-merojärjestyksessä. Ranskan kielen kurssit RB01 – RB09 tähtäävät ranskan kielen lyhy-en oppimäärän suorittamiseen ylioppilaskir-joituksissa.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.B2-kieli1. vuosi RA09 RB032. vuosi RB04 RB05 RB06 RB073. vuosi RA10 RB08 RB09

B3-kieli1. vuosi RB01 RB02 RB032. vuosi RB04 RB05 RB06 RB073. vuosi RA10 RB08 RB09

Valtakunnalliset syventävät kurssitRB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysy-mistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit katta-vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla paino-tetaan puheviestintää.

RB02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja aterioin-tipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ym-märtämistä ja puhumista.

RB03 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäi-väiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, va-paa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yh-teydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla pai-notetaan puheen ymmärtämistä ja puhumis-ta, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tunte-musta.

25

Kielet ja kulttuurit

RB04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja koh-dekielisten maiden ihmiset, maantiede, histo-ria, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuu-det. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtä-mistä ja puhumista ja vahvistetaan perusra-kenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoi-tellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtä-vien avulla.

RB05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt se-kä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

RB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoi-tellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullis-ta ja kirjallista viestintää, kuten omien toivei-den ja suunnitelmien kuvailua.

RB07 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, mu-siikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla har-joitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

RB08 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan se-kä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden nä-kymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös me-diatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ym-märtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Koulukohtaiset syventävät kurssitRB09 Lyhyen ranskan abikurssi

Kurssi valmentaa opiskelijaa ranskan kielen lyhyen, B-oppimäärän ylioppilaskokeeseen. Kurssilla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan ai-neita sekä harjoitellaan kuullun ja luetun ym-märtämistä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin.

RB10/RA10 Helppo keskustelukurssiKeskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ym-märtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opi-taan selviytymään jokapäiväisen elämän tilan-teissa ranskan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suullinen.

RB11/RA09 Helppo kieliopin ja sanaston kertauskurssi

Tämä A-ranskan kurssi sopii myös B-ranskan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähin-tään kolme ensimmäistä B-kielen kurssia.

26

Venäjä on yksi maailman suurista kielistä. EU:n myötä Suomen Venäjä-osaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, on-han itärajamme samalla myös EU:n ja

Venäjän välinen raja. Kielitaito on olennaista maan todelliselle tuntemiselle, venäjää osaa-via eri alojen ammattilaisia tarvitaan. Venäjän kieli on myös avain maan valtavaan kulttuuri-tarjontaan.

Kukin kurssi järjestetään vain kerran vuo-dessa, joten valitse kurssi heti, kun se on tar-jolla.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.1. vuosi VB01 VB02 VB032. vuosi VB04 VB05 VB063. vuosi VB07 VB08 VB09

Valtakunnalliset syventävät kurssitVB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Ensimmäisellä kurssilla opit kyrilliset kirjaimet, tutustut kielen perusrakenteisiin sekä ääntä-miseen. Kurssin aihepiirejä ovat tervehtimi-nen, esittäytyminen, itsestä, perheestä ja am-matista kertominen.

VB02 Näin asiat hoituvatKurssin aiheita ovat mm. kielitaito, viikonpäi-vät, liikennevälineet ja viikonlopun vietto.

VB03 Vapaa-aika ja harrastuksetKurssin aiheita ovat harrastukset, vapaa-aika, matkustaminen ja tien kysyminen.

VB04 Meillä ja muuallaKurssin aiheita ovat juhlat, ruokailu, ostokset, asuminen ja musiikki.

VB05 Ennen ja nytKurssin aiheita ovat sairastaminen, ulkonäkö, luonteenpiirteet, teatteri, kirjallisuus ja opis-kelu.

VB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aiheita ovat kotityöt, kaupungilla liik-kuminen, terveys ja luonto.

VB07 KulttuuriaKurssin aiheita ovat ihmissuhteet, liike-elämä, juhlat ja ammatinvalinta.

VB08 Yhteinen maapallommeKurssin aiheita ovat Suomi ja Helsinki, tietoko-neet, arjen ilot ja huolet, urheilu ja venäläisyys.

Koulukohtainen syventävä kurssiVB09 Venäjän abikurssi

Kurssi on tarkoitettu niille abiturienteille, jotka haluavat syventää ja vankentaa taitojaan ve-näjän kielessä ja menestyä paremmin ylioppi-laskokeessa.

VB: VENÄJÄ (B3-kieli)

27

Kielet ja kulttuurit

Espanja on maailmankieli, jota puhuu äidinkielenään noin puoli miljardia ihmistä Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Espanjan osaaminen saat-

taa siis olla valttikorttisi työelämässä.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.1. vuosi EB01 EB02 EB032. vuosi EB04 EB05 EB06 EB103. vuosi EB07 EB08 EB09 (EB10)

Valtakunnalliset syventävät kurssitEB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Tutustutaan espanjankieliseen maailmaan ja opetellaan ääntämään espanjaa. Opitaan ter-vehdyksiä, numeroita ja arkielämän selviyty-miskieltä.

EB02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisis-sa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ku-ten ostoksilla.

EB03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäi-väiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, va-paa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yh-teydessä käytettäviin palveluihin.

EB04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohde-kielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.

EB05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt se-kä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi.

EB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

EB07 Kulttuuri Kurssin aihepiirejä ovat esimerkiksi kohdekult-tuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, eloku-va, teatteri tai urheilu.

EB08 Yhteinen maapallommeKurssilla luetaan runsaasti tekstejä, jotka käsit-televät esimerkiksi oman maan ja kohdemai-den yhteiskuntien toimintaa sekä maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä myös mediatekstejä.

Koulukohtaiset syventävät kurssitEB09 Espanjan abikurssi

Valmistaudutaan ylioppilastutkintoon. Harjoitellaan eri tehtävätyyppejä, laajenne-taan sanavarastoa, kerrataan kielioppia, kir-joitetaan aineita ja tehdään kuullunymmärtä-misharjoituksia.

EB10 Helppo keskustelukurssiSuullista kielitaitoa kehittävä kurssi, jolla har-joitellaan selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa espanjan kielellä. Kurssilla harjoi-tellaan myös kuullunymmärtämistä sekä ker-rataan ja opitaan lisää tilannekohtaista sanas-toa. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet espanjasta vähintään nel-jä kurssia.

28

EB: ESPANJA (B3-KIELI)

Latinan opiskelu tukee muiden kielten sanaston ja kieliopin oppimista, syven-tää yleistä kielitajua ja yleissivistystä ja on suureksi avuksi monien tieteenalojen,

mm. lääketieteen ja oikeustieteen termien ym-märtämisessä. Itse kielen opiskelemisen lisäksi latinan kursseilla tutustutaan antiikin Kreikan ja Rooman historiaan ja kulttuuriin; latinan opis-kelu tukee ennen kaikkea historian opintoja. Vaikka latina on kuollut kieli, se on yhä euroop-palaisten yhteinen äidinkieli, jota miljoonat ih-miset osaavat ja opiskelevat. Vivat lingua Latina!

Latinan ensimmäiset kurssit ovat tavallista lähiopetusta. Kukin kurssi on tarjolla vain ker-ran lukuvuodessa. Neljännestä kurssista läh-tien kurssit suoritetaan verkkokursseina tai it-senäisesti. Menestyksekäs osallistuminen lati-nan ylioppilaskokeeseen edellyttää vähintään kuuden kurssin sisällön hallitsemista.

Valtakunnalliset syventävät kurssitLB01 Ikkunat auki antiikkiin

Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdytään latinan kielen vaiheisiin. Kurssilla tutustutaan myös lentäviin lauseisiin, Rooman ja Pompejin kaupunkeihin sekä nykylatinaan.

LB02 Antiikin elämääTutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupun-gissa. Kurssilla käsitellään lisäksi antiikin ruo-kakulttuuria ja asumista sekä Pompejin tuhoa.

LB03 Tietoa, taitoa ja taruperintöäTutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roo-malaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyn-tiin sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen ta-rustoon. Kurssilla käsitellään mm. antiikin ju-

malia, urheilukilpailuja ja ajanvietetapoja.

LB04 Rooman historian vaiheitaTutustutaan Rooman varhaishistoriaan ja siihen liittyviin taruihin, Rooman historian käännekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailmanvallaksi.

LB05 Roomalaisia suurmiehiäTutustutaan joihinkin Rooman historian kan-nalta merkittäviin henkilöihin.

LB06 KulttuuriperintömmeTutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuri-perinnössämme.

LB07 Viestejä menneisyydestäTarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elä-mästä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöi-hin.

LB08 Latinaa kautta vuosisatojenTutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten latinaa on käytetty eri aikoina.

Koulukohtainen syventävä kurssiLB09 Luonnontieteiden latinaa

Opiskellaan matematiikan ja luonnontietei-den termejä, merkintätapoja ja tieteellisiä ni-miä latinan ja kreikan kielten näkökulmasta. Kurssi toteutetaan parillisina vuosina luku-vuodesta 2014 - 2015 alkaen. Se ei edellytä ennakkotietoja latinan kielestä.

LB: LATINA (B3-kieli)

29

Kielet ja kulttuurit

Kiina on tänä päivänä syntyperäisillä puhujilla mitattuna maailman puhu-tuin kieli. Kiinan taloudellisen nousun ja poliittisen avautumisen myötä kiinan

opiskelu on viime vuosina räjähdysmäisesti le-vinnyt ympäri maailman, myös Suomen kou-luihin. Lukion kiinan kursseilla opitaan käyttä-mään arkipäivän kiinaa, opitaan kielen raken-netta, tutustutaan kiinan kirjoitusmerkkeihin sekä saadaan opetuksen lomassa paljon erilais-ta kiinalaiseen kulttuuriin liittyvää tietoa.

Koulukohtaiset syventävät kurssitKI01

Kurssilla opitaan kirjoittamaan kiinaa ns. pinyin–translitteraatiolla (länsimaalaisin kir-jaimin), opitaan kiinalaiset äänteet ja sävelko-rot (toonit) sekä opitaan puhumaan yksinker-taisista arkielämään kuuluvista asioista.

KI02Kurssilla opiskelija oppii keskustelemaan uu-sista asioita ja laajentamaan sanavarastoaan sekä kiinatietouttaan. Tämän lisäksi aloitetaan jo kirjoittaa kiinan merkkejä.

KI03Kurssilla jatketaan merkkien harjoittelua ja kie-len syventävää opiskelua.

KI: KIINA

30

MATEMATIIKKA JA

LUONNONTIETEET

MATEMATIIKKA JA LUON-NONTIETEET

31

MATEMATIIKKA JA

LUONNONTIETEET

LUONNONTIETEELLINEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

– tutkivaa oppimista!

Järvenpään lukion luonnontieteellinen suuntautumisvaihtoehto tarjoaa kan-sainvälisyyttä, kokeellisuutta sekä ai-nerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia.

Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi paino-tusta.

Matemaattis-luonnontieteellisessä paino-tuksessa opiskelu keskittyy matematiikan li-säksi fysiikkaan ja/tai kemiaan. Tämä vaihto-ehto sopii esimerkiksi teknillisiin, luonnon-tieteellisiin tai lääketieteellisiin yliopisto- tai korkeakouluopintoihin tähtääville. Huomaa, että lääketieteellisen valintakokeet edellyt-tävät myös lukion biologian valtakunnallis-ten syventävien kurssien hallintaa. Lisätieto-ja: Jani Nurmi.

Biotieteellisessä painotuksessa keskity-tään biologian, maantieteen ja kemian opin-toihin. Biotieteiden tietämystä ja soveltamis-ta tarvitaan esimerkiksi ekologian, biokemi-an ja ravitsemustieteiden aloilla. Biotieteelli-sessä painotuksessa opiskelu ei edellytä pit-kän matematiikan ja fysiikan opintoja, mutta niitä suositellaan esimerkiksi lääketieteelli-seen pyrkiville. Lisätietoja: Joona Svala.

Opiskelu O

ppiaineiden laaja kurssivalikoi-ma tarjoaa mielenkiintoisia opinto-ja vaativallekin luonnontieteilijälle. Kurssikuvaukset löytyvät opinto-op-

paan oppiainekohtaisista osioista. Opiskelua rikastuttavat myös opetuksen perustuminen kokeelliseen työskentelyyn, vuosittain toteu-tettavat kansainväliset projektit sekä korkea-kouluihin ja yliopistoihin ja yrityksiin toteutet-tavat vierailut. Opinto-ohjauksen toisella kurs-silla (OP02) opiskelija voi keskittyä luonnontie-teellisen alan jatkokoulutusvaihtoehtojen tar-kasteluun. Kaikkia kursseja ei toteuteta joka lu-kuvuosi. Tiedot tarjonnasta löytyvät kurssiku-vauksista.

Osa opinnoista opiskellaan ensisijaises-ti luonnontieteellisen suuntautumisvaihto-ehdon opiskelijoille varatuissa opetusryhmis-sä tai suuntautumisvaihtoehdon erikoiskurs-seilla. Nämä opetusryhmät ja erikoiskurssit on merkitty L-tunnuksin, esim. BI01.L (biologian kurssi 1, luonnontieteellinen suuntautumis-vaihtoehto). Suuntautumisvaihtoehdon opis-kelijat voivat osallistua kaikkien luonnontie-teellisten oppiaineiden erikoiskursseille.

Vähintään valtakunnalliset pakolliset kurs-sit BI01, BI02, GE01, GE02 ja KE01 opiskellaan luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoeh-don opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä.

32

Pitkän matematiikan opinnoissa edetään seuraavan taulukon mukaisesti.

1.vuosi MA19

2.vuosi MA15, MA16, MA17, MA19

3.vuosi MA15, MA16, MA17, MA19

1. vuosi

1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso

MA01.L, MA20.L MA02.L, MA20.L MA03.L, MA20.L MA04.L, MA20.L MA05.L, MA11

2. vuosi

1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso

MA06.L, MA21.L MA07.L, MA21.L MA08.L, MA21.L MA09.L, MA21.L MA10.L, MA12

3. vuosi

1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso

MA22.L MA13 MA18

Kaikki tämän painotuksen valinneet opiskelevat pitkää matematiikkaa. Lisäksi valitaan pakolliseksi aineeksi joko fysiikka tai kemia, mutta jatko-

opintojen kannalta on suositeltavaa opiskel-la molempia. Fysiikan pakolliseksi aineeksi va-linneet suorittavat kurssit FY02 - FY08 ja FY12. Kemian pakolliseksi aineeksi valinneet suorit-tavat kurssit KE02 - KE05 ja KE07.

Pitkän matematiikan opinnot suorite-taan luonnontieteellisen suuntautumisvaih-toehdon opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryh-missä, poikkeuksena valtakunnalliset syven-tävät kurssit MA11, MA12 ja MA13 sekä abi-kurssi MA18. Pitkän fysiikan pakolliseksi va-linneet käyvät FY01 - FY04 kurssit samas-sa L-ryhmässä, jossa voi olla muitakin opis-kelijoita.

Matemaattis- luonnontieteellinen

painotus

Kaikki taulukon kurssit ovat matemaattis-luon-nontieteellisen painotuksen valinneille pakolli-sia. MAL20 ja MAL21 ovat yhden kurssin laajui-sia usealle jaksolle hajautettuja kursseja.

Lisäksi opiskelija voi halutessaan valita kou-lukohtaisia pitkän matematiikan syventäviä kursseja MA15, MA16, MA17 ja MA19. Näiden suositeltavat suoritusajankohdat:

LUONNONTIETEELLINEN

SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

33

Matematiikka ja

luonnontieteet

Valtakunnallisista syventävistä kurs-seista BI03 - BI05, FY02 - FY08, KE02 - KE05, GE03 - GE04, MA11 - MA13, MB07 - MB08, PS02 - PS05, TE02 - TE03, EN07

valitaan vähintään kahdeksan kurssia.Koulukohtaisista kursseista BI10.L, BI11.L,

KE08.L, KE09.L, FY14.L, FY15.L ja FY16.L vali-taan vähintään kaksi kurssia. L-kirjaimella va-rustetut kurssit on ensisijaisesti suunnattu suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.

Biotieteellisen painotuksen valinneet voi-vat opiskella pitkää tai lyhyttä matematiik-kaa. Pitkän matematiikan valinneet saavat halutessaan osallistua suuntautumisvaihto-ehdon opiskelijoille tarkoitetuille matema-tiikan L-kursseille ja muiden matematiikan kurssien L-ryhmiin.

Biotieteellinen painotus

LUONNONTIETEELLINEN

SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

34

MA: MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Matematiikan pitkän oppimäärän opis-kelun tavoitteena on antaa opiskeli-jalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa

ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematii-kan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omak-sua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä se-kä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opis-kelijalle selkeän käsityksen matematiikan mer-kityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tie-teessä ja tekniikassa.

SuoritusjärjestysKaikkien suositellaan aloittavan opinnot joh-dantokurssista MA14. Huomaa, että kurssien MA14 ja MA01 suorittaminen rinnakkain sa-massa jaksossa on osoittautunut monelle liian raskaaksi urakaksi. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei siitä kurssin kohdal-la toisin mainita. Koska pitkän matematiikan kursseja on runsaasti, tee itsellesi suunnitelma niiden jaksottamisesta kolmelle lukuvuodelle.

Pakolliset kurssitMA01 Funktiot ja yhtälötMA02 PolynomifunktiotMA03 GeometriaMA04 Analyyttinen geometriaMA05 VektoritMA06 Todennäköisyys ja tilastotMA07 DerivaattaMA08 Juuri- ja logaritmifunktiotMA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonot

MA/MB: MATEMATIIKKA

MA10 Integraalilaskenta

Valtakunnalliset syventävät kurssitMA11 Lukuteoria ja logiikka

Tutustutaan logiikkaan ja todistusmenetel-miin. Perehdytään kokonaislukujen ominai-suuksiin ja jaollisuuteen. Suoritusjärjestys: toisen tai kolmannen opiskeluvuoden alussa.

MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä

Opitaan likiarvolaskennan tarkkuutta koske-vat säännöt. Perehdytään likiarvomenetelmi-en käyttöön yhtälöiden ratkaisuissa. Tutkitaan polynomien jaollisuutta. Suoritusjärjestys: sa-manaikaisesti kurssin MA08 kanssa tai sen jäl-keen.

MA13 Differentiaali- ja ntegraalilaskennan jatkokurssi

Tutkitaan funktion jatkuvuutta ja derivoitu-vuutta sekä raja-arvoja. Täydennetään in-tegraalilaskennan tietoja. Kurssi edellyttää kurssien MA07 – MA10 tyydyttävää hallin-taa. Suoritusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitMA14 Johdantokurssi lukion pitkään matematiikkaan ja luonnontieteisiin

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden opiskelu suositellaan aloitettavaksi tällä kurs-silla. Kurssilla kerrataan ja täydennetään pe-ruskoulussa opittua matematiikkaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Suoritusjärjestys: kurssin MA01 rinnalla tai sitä ennen.

MA15 TalousmatematiikkaKurssi antaa laskennallisen pohjan taloustie-don opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen matematiikan (MB07) opiskelijoil-le. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana.

MA16 Tilastotieteen jatkokurssiKurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja käsitellä tilastoja. Näitä tilastollisia tai-

35

Matematiikka ja

luonnontieteet

toja tarvitset lukio-opinnoissa, jatko-opin-noissa ja arkielämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa törmätään tilastollisiin menetel-miin. Kurssikokeen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toi-sen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana kurssin MA06 jälkeen.

MA17 Funktioiden ja yhtälöiden jatkokurssi

Kurssi syventää yhtälö- ja funktio-oppia. Kurssi koostuu kolmesta aihealueesta: kompleksilu-vut, kahden muuttujan funktiot ja optimointi.

MA18 Pitkän matematiikan abikurssiKurssilla vahvistetaan pakollisissa kursseissa hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentau-dutaan pitkän matematiikan ylioppilaskoet-ta varten.

MA19 SalausmenetelmätKurssilla opiskellaan salausmenetelmien pe-rusteita. Tutustutaan mm. seuraaviin me-netelmiin: Caesar-salaus, Affiinijärjestelmä, Vigenéren järjestelmä, salakirjoitus matriiseil-la, julkisen avaimen salakirjoitus (RSA- me-netelmä ja Selkäreppuongelmajärjestelmä). Kurssi on tarjolla myös englanninkielisenä (Cryptology) ja se toteutetaan Kiina-projektin yhteydessä.

MA20.L Matemaattinen ongelmanratkaisu

Kurssilla syvennetään peruskoulussa opittu-ja taitoja sekä lukion pitkän matematiikan en-simmäisten kurssien sisältöjä. Kurssi on tarkoi-tettu luonnontieteellisen suuntautumisvaih-toehdon opiskelijoille.

MA21.L Matriisit ja differentiaaliyhtälötKurssilla käsitellään matriisilaskentaa ja diffe-rentiaaliyhtälöitä. Matriisilaskennassa käydään läpi peruslaskutoimitukset ja –käsitteitä sekä matriisien hyödyntämistä esim. yhtälöryhmi-en ratkaisemisessa. Ratkotaan monipuolisesti erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Kurssi on tarkoi-tettu luonnontieteellisen suuntautumisvaih-toehdon opiskelijoille.

MA22.L Matemaattinen mallintaminenEsitietovaatimuksena kurssi MAL21. Esitetään ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä matematii-kan kielellä, jolloin niitä voidaan tutkia ja ana-lysoida tarkemmin matematiikan tarjoamil-la työkaluilla. Esimerkkeinä kasvin kasvami-nen, peto-saalis-malli ja tautiepidemian ete-neminen. Laskennassa käytetään apuna ma-temaattisia ohjelmistoja. Kurssi on tarkoitet-tu luonnontieteellisen suuntautumisvaihto-ehdon opiskelijoille.

Lyhyt matematiikka suuntautuu painote-tusti käytännölliseen matematiikkaan. Kursseilla opiskellaan matematiikan pe-rustaidot ja saadaan riittävä yleissivistä-

vä pohja jatko-opinnoille. Lähes jokainen tör-mää lukion jälkeisissä opinnoissaan ainakin ti-lastomatematiikan kurssiin.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaPakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyk-sessä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin mainita.

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemises-sa seuraavia

vastaavuuksia:MA01 -> MB01MA03 -> MB02MA08 -> MB03MA07 -> MB04MA06 -> MB05MA14 -> MB09

Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät sellai-senaan korvattujen lyhyen matematiikan kurs-sien arvosanoiksi. Halutessaan opiskelija voi parantaa arvosanaa osallistumalla lyhyen ma-tematiikan kurssikokeeseen. Jos lyhyessä ma-tematiikassa ei ole korvaavuutta jollekin hyväk-sytysti suoritetulle pitkän matematiikan pakolli-selle kurssille, korvautuu kyseinen kurssi sovel-tavana lyhyen matematiikan kurssina.

MB: MATEMATIIKAN

LYHYT OPPIMÄÄRÄ

36

(MBP) Lyhyen matematiikan pajakurssi Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorit-taa mikä tahansa lyhyen matematiikan pa-kollinen kurssi, josta hänellä on hylätty arvo-sana. Kurssille ilmoittaudutaan opinto-ohjaa-jan kautta.

(MBT) Lyhyen matematiikan tukikurssitKursseista MB01 ja MB02 järjestetään myös pienryhmäopetusta.

Pakolliset kurssitMB01 Lausekkeet ja yhtälötSuoritusjärjestys: tukikurssin MB09 rin-nalla tai sen jälkeen. MB02 GeometriaMB03 Matemaattisia malleja IMB04 Matemaattinen analyysiMB05 Tilastot ja todennäköisyysSuoritusjärjestys: kurssin MB04 tai MB06 jälkeen. MB06 Matemaattisia malleja II

Valtakunnalliset syventävät kurssitMB07 Talousmatematiikka

Kurssi antaa laskennallisen pohjan taloustie-don opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muut laskelmat. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen matematiikan opiskelijoille.

MB08 Matemaattisia malleja IIITutustutaan vektoreihin ja jaksollisia ilmiöitä kuvaaviin malleihin. Tutustutaan trigonomet-risiin funktioihin. Laajennetaan käsitystä tek-nologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavas-ta matematiikasta. Suoritusjärjestys: aikaisin-taan kurssin MB02 jälkeen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitMB09 Johdantokurssi lukion lyhyeen matematiikkaan

Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita: potenssioppia, polynomilas-kentaa ja yksikkömuunnoksia. Lasketaan ko-konais- ja murtoluvuilla sekä ratkaistaan 1. as-teen yhtälöitä. Suoritusjärjestys: ennen kurssia MB01 tai sen rinnalla.

MB10 Tilastotieteen jatkokurssiKurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja käsi-tellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvitset lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arkielä-mässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa törmä-tään tilastollisiin menetelmiin. Kurssikokeen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan MB05 jälkeen.

MB11 Lyhyen matematiikan abikurssiVahvistetaan pakollisilla kursseilla hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentaudutaan lyhyen matematiikan ylioppilaskoetta varten.

37

Matematiikka ja

luonnontieteet

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jos-sa luonnon perusrakennetta ja ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin mene-

telmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esit-tää ne matemaattisina malleina. Fysiikan ope-tuksessa tehdään havaintoja ja mittauksia käyt-täen mm. mittaustietokonetta apuvälineenä. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnon-tieteellisen ajattelun kehittymistä.

Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, mut-ta kurssin FY03 voi suorittaa aikaisemminkin ja kurssin FY08 voi suorittaa jo kurssien FY04 ja FY05 jälkeen. FY09 Työkurssi suositellaan suo-ritettavaksi toisena opiskeluvuonna.

Pakollinen kurssi

FY01 Fysiikka luonnontieteenä

Valtakunnalliset syventävät kurssitFY02 Lämpö

Syvennetään energiaa ja lämpöä koskevien käsitteiden ja periaatteiden osaamista sekä niihin liittyvän teknologian ymmärtämistä. Tarkastellaan aineen termodynaamiseen tilaan liittyviä ilmiöitä sekä lämpöopin pääsääntöjä luonnon prosessien selittäjinä. Syvennetään kokeellisen menetelmän hallintaa.

FY03 AallotOpiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perus-teita tutkimalla mekaanista värähtelyä, ään-tä, valoa, kuvan muodostumista linsseissä se-kä perehdytään niitä selittäviin keskeisiin pe-riaatteisiin.

FY04 Liikkeen laitSyvennetään mekaniikan eri osa-alueiden hallintaa. Pääpaino on erityisesti etenevän liikkeen kinematiikassa, dynamiikassa sekä statiikassa. Kurssilla tutkitaan kokeellises-ti kitkaa, törmäyksiä ja vuorovaikutuksen voimakkuuden vaikutusta kappaleen liike-tilaan.

FY05 Pyöriminen ja gravitaatioPääpaino on jäykän kappaleen mekaniikas-sa. Kurssilla käsitellään pyörimisliikkeen ki-nematiikkaa, dynamiikkaa, heittoliikettä ja gravitaatiota. Pyörimisliikkeen tutkimisessa käytetään apuna tietotekniikkaa, joka mah-dollistaa pyörimiseen liittyvien ilmiöiden monipuolisen tarkastelun.

FY06 SähköSyvennetään sähköön liittyvien ilmiöiden, käsitteiden ja tekniikan hallintaa. Tutkitaan erilaisia virtapiirejä, tutustutaan mittaus-tekniikkaan ja perehdytään sähköturvalli-suuteen. Opitaan käyttämään yleismittaria ja mittaustietokonetta mm. jännitteen, säh-kövirran, resistanssin ja kapasitanssin mit-taamiseen.

FY07 SähkömagnetismiTutkitaan kokeellisesti sähkömagneettisia ilmiöitä (kestomagneetin magneettikenttä, suoran virtajohtimen ja käämin magneet-tikenttä), varatun hiukkasen liikettä mag-neettikentässä, sähkömagneettista induk-tiota, vastuksen, käämin ja kondensaatto-rin ominaisuuksia vaihtovirtapiirissä se-kä sähköenergian tuottamista ja siirtämis-tä. Syvennetään näihin liittyvän käsitteis-tön hallintaa.

FY: FYSIIKKA

38

FY08 Aine ja säteilyTutustutaan kvantittumiseen, dualismiin, ai-neen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin sekä ionisoi-van säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Kurssilla tutkitaan säteilyn heikkenemistä eri materi-aaleissa ja määritetään radioaktiivisen isotoo-pin puoliintumisaika sekä Planckin vakio ko-keellisesti.

Koulukohtaiset syventävät kurssitFY09 Fysiikan työkurssi

Kurssia suositellaan erityisesti niille, jotka suunnittelevat jatko-opintoja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Tutkitaan kokeellisesti ilmi-öitä fysiikan eri osa-alueilta. Suoritetaan mah-dollisesti vierailu erilaisiin tutkimus- ja teolli-suuslaitoksiin. Kurssin työt liittyvät keskeises-ti kurssien 2 – 8 aihepiireihin.

FY10 ElektroniikkaKurssilla tutustutaan omakohtaisesti erilais-ten elektronisten komponenttien toimintaan määrittämällä komponenttien ominaiskäyriä yleismittareiden, oskilloskoopin ja mittatieto-koneen avulla. Kurssia voidaan painottaa opis-kelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan.

FY11 TähtitiedeKurssi on kerhotyyppinen, mahdollisimman lä-hellä harrastajatasoa. Tehdään tähtitaivaan ha-vaintoja koulun kaukoputkella. Kurssin aikana ohjataan mahdollisesti internetin välityksellä tietokoneella Chilessä sijaitsevaa teleskoop-pia, jolla otetaan kuvia avaruudesta.

FY12 Fysiikan abikurssiKurssilla kootaan yhteen ja kerrataan eri fysii-kan osa-alueet ja muodostetaan kokonaiskuva fysiikasta. Syvennetään fysiikan eri osa-aluei-den osaamista laskennallisella tasolla. Pyritään antamaan valmiudet ylioppilaskirjoituksiin, pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin. Kurssille voi osallistua, vaikka ei olisi suorittanut kaik-kia syventäviä fysiikan kursseja.

FY13 Hiukkaskiihdyttimet ja –ilmaisimetKurssilla perehdytään hiukkaskiihdyttimien ja –ilmaisimien toimintaan sekä niillä tehtäviin mittauksiin ja havaintoihin. Suoritetaan opin-tokäynti Helsingin yliopiston kiihdytinlabora-torioon sekä Jyväskylän syklotronilaboratori-oon. Kurssiin liittyy joko tiedeleirimatka Cernin tutkimuskeskukseen tai Hampurin DESY kiih-dyttimelle.

FY14.L Avaruus ja teknologia Perehdytään satelliittien lähettämiseen kier-toradalle, rakettitekniikkaan sekä avaruusase-man toimintaan. Tutustutaan tähtitieteen tut-kimusmenetelmiin ja niillä saataviin tietoihin. Tehdään opintokäyntejä tähtitieteen tutki-muslaitoksiin. Kurssiin liittyy tiedeleirimatka observatorioon. Luonnontieteellisen suun-tautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoi-keus päästä kurssille.

FY15.L Avaruussää Perehdytään avaruussääilmiöihin ja Maan ioni-kehän olosuhteisiin sekä syihin, jotka vaikutta-vat avaruuden sääilmiöihin. Suoritetaan opin-tokäynti Ilmatieteen laitokselle ja Nurmijärven observatorioon. Kurssiin liittyy tiedeleiriopin-tomatka avaruussäätä tutkivalle asemal-le. Hankitaan magnetometri, jolla voidaan seurata Maan magneettikentän muutoksia. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoeh-don opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

FY16.L GeofysiikkaKurssilla opiskellaan maapallon luonnonil-miöiden fysiikkaa. Aiheina ovat mm. maan-järistykset, tulivuorenpurkaukset, veden liik-keet joissa, pohjavesissä, merivirroissa ja vuo-rovesissä, ilmakehän ilmiöt ja sään ennus-tus, magneettikenttä ja revontulet. Huomiota kiinnitetään ennen kaikkea ilmiöiden fysiik-kaan. Ei esitietovaatimuksia. Kurssi soveltuu myös muille kuin pitkän fysiikan lukijoille. Luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoeh-don opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

YliopistoyhteistyöFysiikan opiskelijoilla on mahdollisuus osal-listua Helsingin yliopiston fysikaalisten tietei-den laitoksen fysiikan opetukseen jo lukio-opintojen aikana. Lukioaikana on mahdollis-ta suorittaa approbatur- tai cum laude -opin-toja. Approbatur-arvosanan lukioaikana suo-rittanut ylioppilas saa opiskelupaikan suoraan Helsingin yliopistosta (approbatur = 25 opin-topistettä). Jos olet valinnut nopeamman vaih-toehdon eli suoritat fysiikan ylioppilaskokeen kolmannen vuoden syksyllä, sinulla on mah-dollisuus halutessasi aloittaa fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa kolmantena lukiovuote-na, mikäli muut lukio-opintosi antavat siihen mahdollisuuden.

39

Matematiikka ja

luonnontieteet

Kemian opetuksen tarkoituksena on tu-kea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailman-kuvan kehittymistä osana monipuo-

lista yleissivistystä. Opetus auttaa ymmärtä-mään jokapäiväistä elämää, luontoa ja tekno-logiaa esiintuomalla kemian merkitystä ihmi-sen ja luonnon hyvinvoinnille. Laajaa kemian tietämystä edellytetään mm. seuraavilla kou-lutusaloilla: maa- ja metsätaloustieteet, lääke- ja eläinlääketieteet sekä farmasian, terveyden- ja kauneudenhoidon, ravitsemustieteiden, ke-mian, biokemian ja tekniikan alat yliopistois-sa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

Pakollinen kurssiKE01 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Valtakunnalliset syventävät kurssitKE02 Kemian mikromaailma

Opitaan tuntemaan aineen rakenteen ja omi-naisuuksien välisiä yhteyksiä käyttämällä ko-keellisia menetelmiä, erilaisia malleja ja taulu-koita. Keskeisiä sisältöjä ovat alkuaineiden jak-sollinen järjestelmä, atomin rakenne, kemial-liset sidokset, yhdisteiden kaavan määrittämi-nen sekä orgaanisten yhdisteiden avaruusra-kenne ja isomeria.

KE03 Reaktiot ja energiaTutkitaan kemialliseen reaktioon vaikuttavia tekijöitä, energianmuutoksia ja reaktionope-uksia sekä opitaan tuntemaan niiden merkitys elinympäristössä. Perehdytään kemiallisen re-aktioyhtälön kirjoittamiseen ja sen matemaat-tiseen tarkasteluun.

KE04 Metallit ja materiaalitTutkitaan hapettumis-pelkistymisreaktioita ja niiden käytännön sovelluksia. Tarkastellaan biologisesti tärkeitä ja teollisten jalostus-prosessien kannalta merkittäviä alkuaineita. Tutustutaan bio- ja synteettisiin polymeerei-hin sekä komposiitteihin.

KE05 Reaktiot ja tasapainoTarkastellaan kemiallisen reaktion tasapainoti-laa ja sen merkitystä teollisuuden prosesseissa ja luonnossa. Selvitetään kokeellisesti ja mate-maattisesti tarkastellen kaasu-, happo-emäs- ja liuostasapainojen muodostumista ja niihin vaikuttamista.

Koulukohtaiset syventävät kurssit KE06 Orgaanisten yhdisteiden tutkimus menetelmät

Perehdytään monipuolisesti orgaanisten yh-disteiden tutkimusmenetelmiin sekä mittaus-automaation käyttöön tekemällä erilaisia ana-lyysejä ja synteesejä. Tutustutaan tietokonea-vusteiseen molekyylimallinnukseen, yhdis-teiden rakenteen määrityksissä käytettäviin spektroskooppisiin menetelmiin ja mahdolli-suuksien mukaan teollisuus- tai tutkimuslai-toksen laboratorioon. KE01 – KE03 on suori-tettava ennen kurssia. Ei numeroarvostelua.

KE07 Kemian abikurssiMuodostetaan kokonaiskuva kemian eri osa-alueista. Kerrataan keskeisiä oppisisäl-töjä ja vahvistetaan laskennallisia taitoja. Harjoitellaan kemian reaalikokeeseen vastaa-mista.

KE08.L Arkipäivän kemiaaKurssilla tutustutaan arkipäivän kemian ilmi-öihin, kuten ruoanvalmistuksen, kosmetiikan, lääke- ja puhdistusaineiden kemiaan. Kurssi sisältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmi-en tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin jossakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvostelua. Kurssi sopii myös muille kuin kemian lukijoille. Luonnontieteiden suun-tautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoi-keus päästä kurssille.

KE09.L Teollisuuden ja ympäristön kemiaa

Kurssilla tutustutaan erilaisiin teollisuuspro-sesseihin, joissa luonnon raaka-aineet muun-tuvat kulutushyödykkeiksi. Lisäksi tarkastel-laan teollisuuden, asutuksen ja maatalouden ympäristövaikutuksia. Kurssi sisältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmien tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin jos-sakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvoste-lua. Luonnontieteiden suuntautumisvaihtoeh-don opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

KE: KEMIA

40

Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimin-taa ja vuorovaikutussuhteita molekyy-li- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle

tieteenä on ominaista havainnointiin ja ko-keellisuuteen perustuva tiedonhankinta, jo-ta Järvenpään lukiossa erityisesti painotetaan. Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellis-tä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoi-suutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyt-täytymistä. Biologian kursseihin voi liittyä itse-näistä opiskelua sekä vierailuja.

Pakolliset kurssitBI01 EliömaailmaBI02 Solu ja perinnöllisyys

Valtakunnalliset syventävät kurssitBI03 Ympäristöekologia

Syvennetään ekologian perustietoja ja -tai-toja. Erityisesti korostetaan ihmisen vaiku-tusta luontoon ja vastuuta ympäristöstään. Biodiversiteetti, ympäristöongelmien syyt ja seuraukset, erityisesti suomalaisissa ekosys-teemeissä, ja kestävä kehitys ovat keskeisiä aihealueita.

BI04 Ihmisen biologiaKurssilla tarkastellaan ihmisen rakennetta ja toimintaa alkaen solusta aina kokonaisten eli-mistöjen tasolle asti. Lajikehitys, elimistön toi-mintojen säätely, sairaudet ja elimistön puo-lustusmekanismit sekä ympäristön ja ravinnon merkitys terveydelle ovat keskeisiä aiheita.

BI05 BioteknologiaSyvennetään solun eri osien toiminnan tunte-musta. Keskeisiä aiheita ovat geenien rakenne ja toiminta sekä toiminnan säätely, mikrobio-logia, geeni- ja biotekniikka. Tärkeitä kysymyk-siä ovat geenitekniikan luomat mahdollisuu-

BI: BIOLOGIAdet sekä tekniikkaan liittyvät eettiset ongel-mat arkielämän ratkaisujen kannalta. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Koulukohtaiset syventävät kurssitBI06 Syventävä bioteknologian ja ihmi sen biologian kurssi

Jatketaan ja syvennetään BIO4- ja BI05-kurssien aiheita. Kurssilla käsitellään mm. im-munologiaa, ihmisen lisääntymistä ja elämän-kaarta. Bioteknologian osalta kurssi syventää BIO5-kurssin tietoja ja antaa tietoa mm. kas-vi- ja eläinjalostuksesta, ihmisen perinnöllisistä taudeista, geenimuuntelusta sekä alan viimei-sistä saavutuksista. Kurssin voi suorittaa vasta BI04- ja BI05-kurssien jälkeen.

BI07 Biologian laboratoriokurssiKurssi perehdyttää opiskelijat kokeellisen la-boratoriotyöskentelyn perusteisiin. Kurssilla opitaan kasvattamaan ja käsittelemään eri-laisia elollisia materiaaleja sekä tutkimaan eliöiden anatomista rakennetta ja toimin-taa. Kurssin arvioinnissa kiinnitetään erityis-tä huomiota tuntiaktiivisuuteen ja laboroin-titaitoihin. Kurssiin liittyy lisäksi kirjallisten ra-porttien kirjoittamista. Kurssista saa suoritus-merkinnän.

BI08 Maapallon ja Suomen ekosysteemit – jäätiköiltä sademetsiin

Kurssilla syvennetään maapallon ja Suomen erilaisten ekosysteemien tuntemusta. Aiheita lähestytään sekä biologisesta että maantie-teellisestä näkökulmasta. Kurssista saa suori-tusmerkinnän. Kurssia suositellaan myös kai-kille maantieteestä kiinnostuneille.

BI09 Biologian abikurssiKurssilla luodaan yleiskuva biologiasta ja liite-tään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laa-jaa kokonaisuutta. Kerrataan biologian pakol-listen ja valtakunnallisten syventävien kurssi-en keskeiset sisällöt sekä harjoitellaan biolo-gian reaalikokeen erilaisiin kysymyksiin vas-taamista.

BI10.L Eläinten käyttäytyminenKurssilla syvennetään tietämystä etologiasta eli eläinten käyttäytymisestä. Kurssin keskei-siä aihealueita ovat eläinten peritty, opittu, sosiaalinen ja lisääntymiskäyttäytyminen se-kä signaalit. Kurssiin liittyy vierailuja. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssia ei voi suorit-taa itsenäisesti. Kurssia suositellaan esimer-kiksi biologiasta kiinnostuneille lemmikkien

41

Matematiikka ja

luonnontieteet

omistajille. Luonnontieteellisen suuntautu-misvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

BI11.L MikrobiologiaKurssilla syvennetään BI05-kurssin tietoja mm. taudinaiheuttaja- ja hyötymikrobeista se-kä tehdään mikrobiologian laboratoriotöitä. Kurssilla perehdytään myös mikrobien merki-tykseen elintarvikkeiden tuotannon ja käytön näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käsitellään ra-vitsemuksen terveysvaikutuksia. Kurssi toteu-tetaan parittomina vuosina alkaen lukuvuon-na 2015 - 2016. Luonnontieteellisen suuntau-tumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

BI12 LajintuntemusKurssi syventää elinympäristöjen ja lajien tun-temusta sekä kehittää opiskelijan tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Kurssilla tunniste-taan yhteensä 75 eri lajia, joista laaditaan di-gikokoelma. Kurssista saa suoritusmerkinnän tai pyydettäessä arvosanan. Kurssi toteutetaan itsenäisesti viidennen ja ensimmäisen jakson välisenä aikana. Kurssia suositellaan kaikille biologiasta ja valokuvauksesta kiinnostuneille.

42

Maantieteessä tarkastellaan elotto-man ja elollisen luonnon sekä ihmi-sen luomien järjestelmien rakennet-ta ja toimintaa. Oppiaineena maan-

tieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen ta-voitteena on, että opiskelijalle kehittyy selkeä kuva maapallon globaaleista, alueellisista ja paikallisista ilmiöistä ja ongelmista sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Maantieteellisen tiedon avulla opiskelija oppii havaitsemaan muuttu-van maailman ilmiöitä, ottamaan niihin kantaa ja toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hy-vinvoinnin edistämiseksi. Maantieteen kurssei-hin voi liittyä itsenäistä opiskelua tai vierailuja.

Pakolliset kurssit GE01 Sininen planeetta GE02 Yhteinen maailma

Valtakunnalliset syventävät kurssit GE03 Riskien maailma

Kurssilla perehdytään luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen liittyviin uhkiin ja riskeihin. Opiskelija tutustuu riskien alueelli-seen esiintymiseen maapallolla ja oppii arvi-oimaan alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta sekä mah-dollisuuksia ennakoida ja varautua näihin ris-keihin.

GE04 AluetutkimusOpiskelija oppii kurssilla kartografian pe-rusteita, maantieteellisen tutkimuksen pe-rusmenetelmiä sekä paikkatietojärjestelmi-en periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia. Maantieteellisten lähdeaineistojen perusteel-la opiskelija tuottaa tutkielman itse valitse-mastaan alueesta. Kurssi jakautuu teoriaosi-oon, maastotyöskentelyyn sekä oman alue-tutkimuksen tekemiseen. Kurssia ei voi suorit-taa itsenäisesti.

GE: MAANTIEDE

Koulukohtaiset syventävät kurssitGE05 Maailman kehittyneisyyserot

Kurssi perehdyttää opiskelijan erilaisiin tapoi-hin jakaa maailmaa, globalisaatioon, kehitty-neisyyden eroihin, kehitysmaiden erityison-gelmiin, niiden ratkaisumahdollisuuksiin ja tu-levaisuuteen maantieteellisestä näkökulmas-ta. Aihepiirit vaihtelevat vuosittain. Kurssilla ei ole koetta vaan se suoritetaan kurssityöllä/töil-lä. Kurssista saa suoritusmerkinnän tai pyydet-täessä arvosanan.

GE06 Terveysmaantieteen kurssiKurssilla tutkitaan terveyttä ja sairautta ensi-sijaisesti maantieteellisestä ja biologisesta nä-kökulmasta. Keskeisiä aihealueita ovat tervey-den ja sairauden alueelliset piirteet Suomessa ja maailmalla, epidemiat ja pandemiat ennen ja nyt sekä trooppiset taudit. Kurssi on hyö-dyllinen maantieteen, biologian, terveystie-don ja historian opiskelun kannalta. Kurssilla ei ole koetta vaan kurssin alussa sovitaan suo-ritukseen vaadittavat työt. Voidaan toteuttaa myös verkkokurssina. Kurssista saa suoritus-merkinnän.

GE07 Maantieteen abikurssi Kurssilla kerrataan ja syvennetään pakollis-ten kurssien keskeisiä aihepiirejä. Lisäksi ni-velletään muiden maantieteen kurssien aihe-piirejä pakollisten kurssien tietoainekseen ja harjoitellaan esseevastausten kirjoittamista. Tulkitaan erilaisia karttoja, diagrammeja ja ti-lastollista aineistoa valmistautuen näin maan-tieteen reaalikokeeseen. Kurssia ei voi suorit-taa itsenäisesti.

GE08 Suomen maantiedeTutustutaan Suomen maankamaraan ja sen historiaan, jääkauden vaiheisiin ja vaikutuk-siin sekä Suomessa vaikuttaviin eksogeenisiin ilmiöihin. Tutkitaan myös Suomen luontotyyp-pejä ja maisema-alueita. Tehdään käytännön kenttätutkimuksia Järvenpäässä tai lähialueel-la. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

43

Matematiikka ja

luonnontieteet

HUMANISTISET JA YHTEISKUNNALLISET AINEET

44

Rhmäjako: luterilaiseen kirkkoon kuuluvat: evankelis-

luterilainen uskonto UE.

ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat: orto-doksinen uskonto UO.

muihin uskontokuntiin kuuluvat tai us-kontokuntiin kuulumattomat: elämänkatso-mustieto ET.

Syventäviä kursseja voi valita myös ristiin näiden aineiden välillä. Opiskelija voi kirjoit-taa jonkin muun kuin oman aineensa, jos opiskelee sen pakolliset kurssit.

UE: EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO

Lukion uskonnonopetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan katsomukselli-sia ajattelutaitoja niin, että hän jäsentää omaa identiteettiään ja ymmärtää erilai-

sia uskontoja ja maailmankatsomuksia. Lisäksi edistetään kulttuurista lukutaitoa sekä suvait-sevuutta eri uskontoja, etnisiä ryhmiä ja maail-mankatsomuksia kohtaan. Teemoja käsiteltäes-sä kunnioitetaan uskontojen perinteitä, mutta samalla puututaan ajankohtaisiin kysymyksiin meillä ja muualla.

SuoritusjärjestysEnsimmäiseksi tulee suorittaa UE01-kurssi, joka antaa käsitteellisen pohjan myöhemmille kurs-seille. Sen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa.

Pakolliset kurssitUE01 Uskonnon luonne ja merkitysUE02 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskuntaUE03 Ihmisen elämä ja etiikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitUE04 Uskontojen maailmat

Onko koti vai temppeli hindulaisen uskonhar-joituksen suosituin paikka? Miksi Buddha hy-myilee? Miksi tasapaino on oleellista Kiinan us-konnoissa? Ovatko taistelulajit japanilaista us-konnollisuutta? Mikä on oleellista juutalaises-sa elämäntavassa? Mitä oivalluksia tarjoaa is-lamilainen mystiikka? Miksi alkuperäiskanso-jen uskonnollisuus on häviämässä?

UE05 Mihin suomalainen uskoo?Mitä meillä oli ennen kristinuskoa? Mikä rooli luterilaisuudella on pohjoismaisen hyvinvoin-tiyhteiskunnan ihanteissa? Miten uskonto nä-kyy suomalaisessa kulttuurissa? Kuka kirkossa päättää? Mihin kirkko käyttää rahansa? Mihin me tarvitsemme uskonnonvapautta? Mihin ja miten suomalainen uskoo nykyään?

Koulukohtaiset syventävät kurssitUE06 Raamattu

Syvennetään näkemystä Raamatun tutki-muksesta ja tulkinnasta. Esimerkkiteemoina ovat Raamatun aika, Raamattu ja johtajuus, Raamatun näkemys seksuaalisuudesta jne. Kokoavat aihepiirit voivat vaihdella eri vuosi-na. Raamatun kulttuurivaikutuksia tarkastel-laan esimerkiksi elokuvan, musiikin tai kirjal-lisuuden keinoin. Kurssista saa suoritusmer-kinnän.

UE07 Uskonnon abikurssiKerrataan pakollisten ja syventävien kurssien keskeisiä sisältöjä. Lisäksi perehdytään erilai-siin tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan niihin vastaamista. Erityisesti keskitytään esseiden kirjoittamiseen. Käsitellään myös ajankohtai-sia, uskontoilmiön kannalta mielenkiintoisia teemoja. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

UE/UO/ET: USKONTO ja

ELÄMÄN- KATSOMUSTIETO

45

Humanistiset ja

yhteiskunnalliset

aineet

Opetuksen tavoitteena on antaa opiske-lijoille tietoja ortodoksisen kirkon tra-ditiosta ja ajattelusta koulun jälkeistä elämää varten. Opetus auttaa opiskeli-

jaa kehittämään omaa persoonallisuuttaan vas-tuullisena jäsenenä ortodoksisessa kirkossa ja yhteiskunnassa.

Pakolliset kurssitUO01 Ortodoksinen maailmaUO02 Uskonoppi ja etiikkaUO03 Raamattutieto

Valtakunnalliset syventävät kurssitValtakunnallisten syventävien kurssien UO04 Uskontojen maailmat ja UO05 Ortodoksinen Suomi järjestämisestä lisätietoja saa ortodok-sisen uskonnon opettajalta.

Elämänkatsomustieto on oppiainee-na perustaltaan monitieteinen. Se am-mentaa aineistonsa niin ihmis-, yhteis-kunta- kuin kulttuuritieteistä. Opiskelu

perustuu ihmisten mahdollisuuteen ja oikeu-teen elää vapaina ja keskenään tasavertaisina. Lähtökohtana on ihmisen oma kyky tutkia maa-ilmaa ja laajentaa tietämystään ja ohjata yhtei-sin toimin elämäänsä. Ihminen rakentaa itse tu-levaisuutensa. Näin kehittyvät myös oma eetti-nen arviointikyky sekä vuoropuhelun, kuunte-lun ja itseilmaisun taidot. Pyrkimyksenä on pol-kujen löytyminen kohti hyvää elämää niin yksi-lönä kuin yhteisönä.

Pakolliset kurssitET01 Hyvä elämäET02 MaailmankuvaET03 Yksilö ja yhteisö

Valtakunnalliset syventävät kurssitET04 Kulttuuriperintö ja identiteetti

Oma katsomuksemme ja kulttuurimme on vain yksi muiden joukossa. Ihmisen perusky-symykset ja -tarpeet ovat kaikkialla samanlai-set mutta vastaukset peruskysymyksiin ovat kulttuurisidonnaisia. Kurssilla lähdetään omas-ta kulttuuriperinnöstämme ja edetään sitten maailman monikulttuurisuuteen. Ydinkysymys on, miten eri kulttuurit ja niiden muutokset voivat toimia hyvän elämän lähtökohtana ja kehyksenä.

ET05 Maailman selittäminen katsomus perinteissä

Verkkokurssi. Oppiaineen opintojen päätteek-si analysoidaan erilaisia tapoja selittää maail-maa myyttisissä, uskonnollisissa ja uskonnot-tomissa katsomusperinteissä. Perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Muita aiheita ovat mm. myytit

UO: ORTODOKSINEN USKONTO

ET: ELÄMÄN- KATSOMUSTIETO

46

maailman selittäjinä, uskontokritiikki, ateismi, agnostismi, vapaa-ajattelu sekä humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina pe-rusvirtauksina.

Koulukohtainen syventävä kurssiET06 Elämänkatsomustiedon abikurssi

Verkkokurssi. Keskitytään nykyajan filosofiaan. Samalla arvioidaan alan viimeisintä kehitystä sekä filosofian mahdollisuuksia ratkaista uu-den tekniikan ja kehityksen mukanaan tuo-mia ongelmia. Filosofian suunnista perehdy-tään erityisesti semantiikan kysymyksiin, ekofi-losofian, luonnonfilosofian ja talousetiikan on-gelmiin sekä erilaisiin elämänhallintaan liitty-viin aiheisiin. Soveltuu myös kertauskurssik-si ylioppilaskirjoituksiin valmentauduttaessa.

Filosofiassa perehdytään mm. ihmisen tiedollisiin, eettisiin ja esteettisiin kysy-myksiin. Kysymysten käsittelyn perus-tana ovat ajattelun tiedolliset hyveet:

kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Filosofian opintojen tiedol-linen aines on välttämätöntä myös kulttuuripe-rintömme ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

SuoritusjärjestysFilosofian opiskelu tulee aloittaa joko kurssista FI01 tai kurssista FI02. Muilta osin suorittamis-järjestys on vapaa.

Pakollinen kurssiFI01 Johdatus filosofiseen ajatteluun

Valtakunnalliset syventävät kurssitFI02 Filosofinen etiikka

Kurssi perehdyttää filosofisen etiikan teorioi-hin, käsitteisiin ja ongelmiin tavoitteena elä-män ja sen eri ilmiöiden analyysi ja arviointi moraalin näkökulmasta. Etsitään perusteltu-ja ratkaisuja käytännön ongelmiin filosofian tarjoamin välinein. Keskeisiä teemoja ovat ar-vot, normit ja niiden luonne, etiikan eri suun-taukset, niiden perusteet ja kriittinen tarkas-telu. Vastauksia haetaan myös kysymykseen, mitä on hyvä elämä ja miten sitä tavoitellaan.

FI03 Tiedon ja todellisuuden filosofiaMitä on tieto, mikä on todellista, mikä näen-näistä, mikä harhaa? Tärkeiksi teemoiksi muo-dostuvat totuuden eri teoriat ja niiden luon-ne, tiedon mahdollisuudet ja rajat, kosmolo-gian ja metafysiikan kysymykset sekä todelli-suuden rakenne luonnontieteellisen ja ihmis-tieteellisen sekä käytännöllisen tiedon valos-sa. Perehdytään tieteen tekemisen maailmaan ja keinoihin tuottaa uutta tietoa. ”Tieto on val-taa.”

FI: FILOSOFIA

47

Humanistiset ja

yhteiskunnalliset

aineet

FI04 YhteiskuntafilosofiaTarkastellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia il-miöitä filosofiasta käsin. Politiikkaa ja yhteis-kunnan ongelmia lähestytään näkökulmas-ta, joka poikkeaa tutusta ja tavanomaisesta. Aiheina ovat mm. valta ja sen mekanismit, demokratia, vaihtoehtoliikkeet, konservatismi, taloudellinen liberalismi, sosialismi ja näiden yhteiskuntafilosofiset tulkinnat. Ajankohtaisia aiheita ovat myös globalisaatio, monikulttuu-risuus, tasa-arvo- ja sukupuolikysymykset se-kä futurologia.

Koulukohtainen syventävä kurssiFI05 Filosofia ja nykyaika

Verkkokurssi. Arvioidaan alan viimeisintä kehi-tystä sekä filosofian mahdollisuuksia ratkaista uuden tekniikan ja kehityksen mukanaan tuo-mia moderneja ja monimutkaisia ongelmia. Perehdytään erityisesti semantiikan kysymyk-siin, ekofilosofian, luonnonfilosofian ja talous-etiikan ongelmiin sekä erilaisiin elämänhallin-taan liittyviin aiheisiin. Kurssi soveltuu myös kertauskurssiksi ylioppilaskirjoituksiin valmen-tauduttaessa.

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psyko-logia antaa opiskelijalle valmiuksia havain-noida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä.

Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opis-kelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehit-tämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämis-tä. Psykologian yhtäältä kokeellinen ja toisaal-ta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdol-lisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Psykologia on tiede, jonka tutkimustuloksia so-velletaan asiantuntijuudesta ja oppimisesta ai-na mielenterveyspsykologiaan saakka.

SuoritusjärjestysPsykologian opinnot aloitetaan PS01-kurssista. Suoritusjärjestys on muutoin vapaa, paitsi et-tä PS02 on hyvä suorittaa ennen PS05-kurssia.

Pakollinen kurssiPS01 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus

Valtakunnalliset syventävät kurssitPS02 Ihmisen psyykkinen kehitys

Ihmisen kehitystä voidaan tarkastella kehityk-sen eri osa-alueilla ja toisaalta elämänkaaren mitalla. Kurssin painopisteenä ovat ”minään” liittyvä kehitys ja sosiaalistuminen. Minän ke-hityksellä viitataan siihen, kuinka ihmisen mieli kehittyy esimerkiksi ajattelun ja havainnoinnin ohjaajaksi. Sosiaalistumisella puolestaan tar-koitetaan yksilön kehitystä yhteisön osallistu-vaksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Kurssin aikana on tavoitteena analysoida sekä itseä että omaa ihmissuhdeverkostoa.

PS: PSYKOLOGIA

48

PS03 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteetKurssilla käsitellään tiedollisia toimintoja (ha-vainnot, ajattelu…), vireystilaa ja näiden her-mostollista perustaa sekä hermoston toimin-taa ja rakennetta laajemminkin. Ihmisen ”mie-len kodin”, aivojen, tutkimus on edennyt uu-den teknologian myötä kallon avauksesta re-aaliaikaiseen toiminnalliseen kuvaukseen. Onko inhimillisen tiedonkäsittelyn monimut-kaisuus näin ratkaistu? On ja ei. Miten niin?

PS04 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta

Psykologia-tieteen elinvoimaan vaikutti paljon 1900-luvun alussa Sigmund Freud. Hänen anti-aan psykologialle on paljolti se, että toiminnal-la ymmärretään olevan myös esitietoisia ja tie-dostamattomia emootioita ja motiiveja. Vaikka toiminta ulospäin ei aina näytäkään älykkääl-tä, saattaa se toimijan kannalta olla kuitenkin mielekästä. Tutustumme siis toiminnan ohja-uksen vaikuttimiin ja käyttäytymistä säätele-viin hermojärjestelmiin.

PS05 Persoonallisuus ja mielenterveysPersoonallisuudella tarkoitetaan psyko-fyy-sis-sosiaalisten toimintojen muodostamaa kokonaisuutta. Ihmiset pyrkivät persoonal-lisen eheyden kokemukseen. Sen saavutta-minen ja ylläpito edellyttää vaikeidenkin ky-symysten, kuten itsetunnon ja toisten ihmis-ten tarvitsevuuden ongelman tietoista käsit-telyä. Jos ongelmat rasittavat psyykeä liikaa, saattaa se johtaa mielenterveyden häiriöihin ja paraneminen edellyttää usein psykoterapi-aa. Tutustutaan lisäksi muihin persoonallisuu-den osa-alueisiin sekä persoonallisuutta selit-täviin teorioihin.

Koulukohtaiset syventävät kurssitPS06 Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan vuorovaiku-tusta yksilöiden, ryhmien, kansojen ja kulttuuri-en kesken. Keskeisiä käsitteitä ovat ryhmä, nor-mi, status ja sosiaalinen vuorovaikutus. Koska ihminen löytää itsensä vain muiden kautta, on sosiaalipsykologisella tiedolla – käyttäytymi-seen vaikuttavilla sosiaalisilla taustavoimilla – paljon käyttöä. Sosiaalipsykologian kurssi on ryhmäkäyttäytymistä tutkiva ja ryhmässä käyt-täytymistä harjaannuttava. Kurssia ei voi suo-rittaa itsenäisesti.

PS07 Psykologian abikurssiKurssilla kootaan opiskeltua oppimäärää jär-jestelmälliseen muotoon kokonaiskuvan hah-mottamiseksi ja ylioppilaskirjoituksissa me-nestymiseksi. Harjoitellaan vastaustekniikkaa ja kootaan syventävää tietoa kilpailevista läh-teistä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

PS08 Positiivinen psykologiaPositiivinen psykologia on uusi kehittyvä psy-kologian osa-alue. Se avaa uuden näkökul-man: aikaisempi psykoanalyysin luoma häi-riöihin ja korjaavaan toimintaan perustuva kuva vaihtuu elämänuskoa ja ihmisen posi-tiivisia vahvuuksia esittelevään tarkasteluun. Hyvinvoinnin perusta löytyy hyvin pitkälle yhteisöllisyydestä. Kurssi on hyödyllinen sekä kirjoituksiin valmistuvalle että pelkästään elä-män eväitä kokoavalle.

49

Humanistiset ja

yhteiskunnalliset

aineet

Historia luo perustan meidän maail-mankuvallemme. Ilman sitä ei voi ym-märtää nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Historian opiskelun tavoite on hankkia

perusvalmiudet kulttuurimme syiden ja seura-usten hahmottamiseen.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaHistorian opinnot pitää aloittaa kursseilla HI01 ja HI02. Kurssia HI01 ei voi suorittaa itsenäisesti.

Pakolliset kurssitHI01 Ihminen, ympäristö ja kulttuuriHI02 Eurooppalainen ihminenHI03 Kansainväliset suhteetHI04 Suomen historian käännekohtia

Valtakunnalliset syventävät kurssitHI05 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomiaan aikaan

Kuinka suomalaisuuteen ovat vaikuttaneet geeniperimä, maantiede, naapurikansat, roo-malais-katolinen keskiaika, Ruotsin suurval-ta-aika sotineen ja hallitsijat? Kurssilla tarkas-tellaan suomalaisia eurooppalaisena kansana ja osana Itämeren kulttuuripiiriä ennen vuot-ta 1809.

HI06 Kulttuurit kohtaavatMaailmankylän kulttuurien kirjo on laaja ja kulttuurien välisen lisääntyvän vuorovaikutuk-sen takia ei-eurooppalaisten kulttuurien histo-rian, tapojen ja yhteiskunnan tuntemus on yhä tärkeämpää. Kurssilla keskitytään muutamaan kulttuuripiiriin.

Koulukohtaiset syventävät kurssitHI07 Populaarikulttuurin historia

Populaarikulttuuriin kuuluvat esim. elokuvat, kilpaurheilu, nuorisokulttuuri, viihdemusiikki, sarjakuvat ja vaatemuoti. Ne heijastavat oman aikansa maailmankuvaa. Kurssia HI02 syventä-mällä tutustutaan populaarikulttuurin merki-tyksen kasvuun 1900-luvulta alkaen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

HI08 Historian tutkimuskurssiTutkimuskurssilla perehdytään tarkemmin jonkin aikakauden tai aiheen historiaan. Kurssin teema vaihtelee vuosittain. Sillä teh-dään myös pienimuotoinen tutkimus. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

HI09 Historian abikurssiKurssilla valmistaudutaan historian ylioppi-laskokeeseen. Kertaamme historian valtakun-nalliset kurssit ja harjoittelemme reaalikokee-seen vastaamista. Kurssia ei voi suorittaa itse-näisesti.

HI10 Maailmanpolitiikka Maailmanpolitiikan kurssi pureutuu 2000-lu-vun historiaan. Kurssilla opiskelijat tutustu-vat ja analysoivat kuluvan vuosituhannen po-litiikan, talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä. Painopiste on kansainvälisessä politiikassa ja globaaleissa ilmiöissä, mutta myös Suomen rooli politiikan toimijana otetaan huomioon.

HI11 Luonnontieteiden historiaKurssilla keskitytään luonnontieteiden kehi-tykseen antiikista nykypäivään. Kurssin tavoit-teena on oppia tuntemaan tieteen keskeiset muutokset ja tieteen harjoittamisen reunaeh-dot eri aikakausina. Kurssilla valotetaan erilais-ten tieteellisten innovaatioiden jälkivaikutus-ta. Kurssia tarjotaan joka toinen vuosi.

HI: HISTORIA

50

Me kaikki elämämme yhteisössä, joka toimii tiettyjen sääntöjen mukaan. Yhteiskuntaopin avulla oppii ym-märtämään yhteiskunnan pelisään-

töjä. Yhteiskunta ei myöskään toimi ilman ta-loutta. Siksi talouden tunteminen on erityisen tärkeää.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaYhteiskuntaopin opinnot tulee aloittaa kurssil-la YH01 Yhteiskuntatieto. YH02-kurssin suorit-tamista suositellaan aikaisintaan toisena opis-keluvuotena.

Pakolliset kurssitYH01 YhteiskuntatietoYH02 Taloustieto

Valtakunnalliset syventävät kurssitYH03 Kansalaisen lakitieto

Vaikka kaikkia lakeja ei tuntisi, niitä on kuiten-kin noudatettava. Arkipäivän elämää hallitse-vat monet lait, ja lakitiedon kurssi auttaa pää-semään alkuun niiden tuntemisessa. Kurssi opettaa monia käytännön elämässä tarvitta-via tietoja ja taitoja.

YH04 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää Euroopan unionista. Kurssilla tutustutaan EU:n toimin-taan ja merkitykseen tavalliselle ihmiselle ja eurooppalaisuudelle.

Koulukohtaiset syventävät kurssitYH05 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssi

Vaikuttaminen on kansalaisyhteiskunnan pe-rusta. Pohditaan yhteiskunnallisen vaikuttami-sen merkitystä ja keinoja sekä toteutetaan tee-maan liittyvä käytännön hanke.

YH06 YrittäjyysKurssilla pureudutaan yrittäjyyteen ja yritys-toiminnan arjen ytimeen sekä tarkastellaan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Opitaan ymmärtämään yritystoiminnan pe-rusteet, tietämään, miten yritys perustetaan ja miten sille haetaan rahoitusta, tuntemaan yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä ideoimaan yritystoimintaa realistiselta pohjal-ta ja niin halutessa perustamaan yritys. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

YH07 Yhteiskuntaopin abikurssiKurssilla valmistaudutaan yhteiskuntaopin yli-oppilaskokeeseen. Kertaamme yhteiskunta-opin valtakunnalliset kurssit ja harjoittelem-me reaalikokeeseen vastaamista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

YH08 Kiinan ja Suomen taloussuhteetKurssilla tarkastellaan talouden globalisaatio-ta erityisesti Suomen ja Kiinan taloussuhteiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan Suomen ja Kiinan kauppasuhteisiin kansantalouden, yritysten ja kotitalouksien näkökulmasta. Kurssi suoritetaan osin verkko-opetuksena ja se on pakollinen Kiina-projektilaisille, joiden suoritukseen liittyy myös vierailu yhdessä tai useammassa yrityksessä Kiinassa.

YH09 Yrittäjyys 24H Kurssi käsittää kaksi oppituntia ja vuorokau-den kestävän yrityskurssin, jossa opitaan ak-tiivisen tekemisen kautta yrittäjyyden perus-taitoja.

YH10 Vuosi yrittäjänäRyhmä perustaa oikealla rahalla toimivan niin sanotun NY-yrityksen. Se suunnitellaan ryh-mässä ja ryhmä myös vastaa Sen toiminnas-ta vajaan lukuvuoden ajan. Yritys tuottaa pal-veluita tai tuotteita ja markkinoi näitä valitul-le asiakasryhmälle. Opettaja auttaa yritystoi-minnan edistämisessä ja antaa neuvoja ja tu-kea, mutta ryhmä tekee päätökset.

YH11 TalousguruSeurataan ja analysoidaan ajankohtaisia ta-lousuutisia, keskustellaan ja väitellään niistä sekä pidetään valituista aiheista alustuksia.

YH: YHTEISKUNTAOPPI

51

Humanistiset ja

yhteiskunnalliset

aineet

Samalla kurssilaiset valmentautuvat talous-tietämystä mittaavaan talousgurukilpailuun. Kurssi koostuu kahdesta osasta (0,5 + 0,5 kurs-sia), jotka suoritetaan kahtena eri lukuvuotena 2. ja 3. jaksossa. Tuona aikana ryhmä kokoon-tuu kerran viikossa.

YH12 Asiantuntijaluennot ja -vierailutKurssi sisältää talous- ja yritystiedon asian-tuntijoiden luentoja, joista laaditaan muistiot. Luentojen jälkeen pidetään palaute- ja kes-kustelutilaisuus, jossa luennon antia puidaan. Kurssi jakaantuu kahdelle lukuvuodelle.

YH13 Kaupallisen alan pääsykoevalmennus

Perehdytään ammattikorkeakoulujen ja kaup-pakorkeakoulujen pääsykoekirjoihin ja sy-vennetään niiden pohjalta taloustietämystä. Samalla luodaan valmiuksia jatko-opintoihin. Kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja ryh-mätöitä.

YH14 Yritys-TETKurssi sisältää kolme erilaista työelämään tu-tustumisjaksoa. Niissä tutustutaan valinnan mukaan yhden tai useampaan yritykseen ja sen toimintaan, hallintoon, hyödykkeisiin ja niiden tuotantoon, kirjanpitoon, markkinoin-tiin, asiakassuhteisiin, viranomaisyhteistyö-hön ym. Tutustumisjaksoista pidetään oppi-mispäiväkirjaa.

YH15 Yrittäjäkoulutuksen ohjaaminenKurssi käsittää yläasteen 12H-kurssin ja/tai lu-kion 24H-kurssin ohjaajana toimimisen kah-della eri kurssilla. Opitaan päätöksentekoa ja ryhmän ohjaamista.

Talouden ja yrittäjyyden suuntautumis-vaihtoehto tarjoaa opiskelijalle mah-dollisuuden oppia taloudesta ja yrittä-jyydestä yhdessä tehden, toimien ja vai-

kuttaen. Tavoite on sisäisen ja ulkoisen yrittä-jyyden edistäminen, yhteistyö yritysten, elin-keinoelämän ja muiden oppilaitosten kanssa, toiminnallinen oppiminen, kuten työssäoppi-minen ja projektit, sekä jatko-opintovalmiuksi-en kehittäminen. Lisätietoja: Timo Joutsivuo ja Jani Tiirikainen

OpiskeluTalouden ja yrittäjyyden suuntautumisvaihto-ehdon opinnot koostuvat seitsemästä pakolli-sesta kurssista ja vähintään viidestä valinnaises-ta kurssista. Pakolliset kurssit:PS06 SosiaalipsykologiaYH03 Kansalaisen lakitietoYH05 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssiYH09 Yrittäjyys 24HYH12 Asiantuntijaluennot ja -vierailutYH14 Yritys-TETÄI07 Puheviestinnän taitojen syventämi nen (Yritysviestintä).

Lisäksi suuntautumisvaihtoehdon opiske-lijat opiskelevat omassa ryhmässään lukion pakolliset kurssit YH01 Yhteiskuntatieto, YH02 Taloustieto ja EN06 Tiede, talous ja tekniikka.

Valinnaisina opintoina tarjotaan kursse-ja, jotka painottuvat käytännön yrittäjyyteen, kansainvälisiin valmiuksiin ja kaupallisen alan jatko-opintovalmiuksiin. Opiskelija kokoaa va-linnaisopinnot oman kiinnostuksensa ja tu-levaisuuden suuntautumisensa mukaan alla olevista vaihtoehdoista. Kaikille opiskelijoille suositellaan myös vieraiden kielten opintoja.

52

YrittäjyysYH06 YrittäjyysYH10 Vuosi yrittäjänäYH15 Yrittäjäkoulutuk-sen ohjaaminen

KansainvälisyysYH04 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioniHI10 Maailmanpolitiikan kurssiYTK11 Kansainvälisyyttä käytän-nössä

Jatko-opinnotOP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalintaYH11 TalousguruYH13 Kaupallisen alan pääsykoevalmennus

Muut valinnaiset opinnotMB07/MA15 TalousmatematiikkaYH14 Yritys-TET (1 - 2 kurssia pakollisen YH14-kurssin lisäksi)Vieraiden kielten opinnot: espanja, kiina, latina, ranska, saksa, venäjäOpinnot muissa oppilaitoksissa (ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistot)

TALOUDEN JA YRITTÄJYYDEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

- tekemällä menestykseen!

53

Humanistiset ja

yhteiskunnalliset

aineet

Terveystieto on monitieteelliseen tieto-perustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvin-vointia ja turvallisuutta tukevaa osaa-

mista. Terveysosaamiseen luetaan myös val-mius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Terveyttä ja sairautta tarkastel-laan monipuolisesti yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Pakollinen kurssiTE01 Terveyden perusteet

Valtakunnalliset syventävät kurssitTE02 Terveys ja sairaus nuoren arjessa

Syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä nuor-ten arkielämän terveystottumuksien ja arjes-ta selviytymisen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittä-viä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset sekä keskustelut.

TE03 Terveys ja tutkimusKäydään läpi terveyden ja sairauden histori-aa sekä perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen. Opiskelija toteuttaa pienimuo-toisia terveyttä ja terveyskäyttäytymistä kos-kevia tutkimuksia omassa ympäristössään. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, teke-mällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vie-railukäyntejä tehdään mahdollisuuksien mu-kaan.

TE: TERVEYSTIETO

Koulukohtaiset syventävät kurssitTE04 Ensiapukurssit EA1 ja EA2

Ensiavun peruskurssit EA1 ja EA2 muodostavat yhdessä TE04-kurssin. Kurssit on kustannetta-va itse ja niiden on oltava aikaisintaan luku-vuodelta 2009 - 2010. Suoritusmerkinnän saa tuomalla ensiapukurssien todistukset opinto-sihteerille.

TE05 Terveystiedon abikurssiLuodaan yleiskuva terveystiedosta ja liitetään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laajaa ko-konaisuutta. Kerrataan terveystiedon pakolli-sen ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeiset sisällöt, haetaan ajankohtaisia asioi-ta median kautta sekä harjoitellaan terveystie-don reaalikokeeseen vastaamista.

54

55

TAITO- JA TAIDEAINEET

56

Liikunta tarjoaa vastapainon teoriapai-notteiselle opiskelulle. Opetuksessa kiin-nitetään erityistä huomiota monipuoli-seen lajivalikoimaan ja yrittämisen ilma-

piiriin. Liikunnan pakolliseen oppimäärään kuu-luu kaksi liikunnan kurssia. Lisäksi tarjotaan lu-kuisia valinnaisia kursseja. Liikunnassa voi suo-rittaa myös lukiodiplomin. Arvostelussa huomi-oidaan opiskelijan aktiivisuus, motorinen taita-vuus, fyysinen kunto, sosiaalisuus ja yrittämi-nen.

SuoritusohjeetLiikunnan pakolliset kurssit suositellaan suori-tettaviksi kahden ensimmäisen opiskeluvuo-den aikana. Yksi kurssi suoritetaan kahden jak-son aikana (11 krt /jakso). Kaikkiaan opiskelijan tulee siis valita pakollista liikuntaa neljässä jak-sossa. Koeviikolla ei pidetä oppitunteja.

Pakolliset kurssitLI01 (LI01A, LI01B) Taitoa ja kuntoaLI02 (LI02A, LI02B) Liikuntaa yhdessä ja erikseen

Valtakunnalliset syventävät kurssitLI03 Virkisty liikunnasta

Tavoite on tukea jaksamista ja lisätä opiskelu-vireyttä. Koostuu yhdestä tai useammasta lii-kuntamuodosta. Lukupainotteisuuden vasta-painoksi on fyysisesti ja psyykkisesti rentoutta-via liikuntamuotoja, mm. luonto- ja vesiliikun-taa, pelejä, joogaa ja rentoutumisharjoituksia. Tarkoitettu ensisijaisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville 3. ja 4. vuoden opiskelijoille. Suoritetaan yhden jakson aikana.

LI04 Yhdessä liikkuenPerehdytään vanhoihin salonkitansseihin ja tutustutaan tähän liittyvään tapa- ja pukeu-tumiskulttuuriin. Kurssi huipentuu Wanhojen

päivän juhlatanssiaisiin helmikuussa. Kurssi on tarkoitettu toisen vuoden opiskelijoille. Kaksi kolmasosaa opetuksesta järjestetään koulu-päivän aikana joko lukuvuoden 2. tai 3. jak-sossa ja yksi kolmasosa tammi- ja helmikuus-sa iltaisin kiertotuntien ulkopuolella. Ei vaa-di aiempaa tanssitaitoa tai etukäteen hankit-tua paria.

LI05 KuntoliikuntaTavoite on oman säännöllisen liikunnan te-hostaminen, kunnon kohottaminen ja seu-raaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastami-sen merkityksen oivaltaminen. Harjoitetaan li-haskuntoa, voimaa ja kestävyyttä lenkkeillen, voimaillen, kuntoillen, palloillen ja venytellen. Sovelletaan teoriatietoa ihmisen fysiologias-ta käytännön harjoituksiin. Opiskelijat laati-vat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, jota toteutetaan sekä itsenäisesti et-tä ryhmässä.

Koulukohtaiset syventävät kurssitLI06 Keho kuntoon – aerobinen kunto-kurssi tytöille

Kurssi tutustuttaa kuntoliikunnan eri muo-toihin tavoitteena kestävyys, lihaskunto ja li-hashuolto. Ohjelmassa erilaisia ryhmäliikun-nan muotoja (mm. crossfit, kahvakuula, spin-ning, jooga ja funktionaalinen harjoittelu) se-kä kuntosaliharjoittelu. Numeroarvostelu pyy-dettäessä.

LI07 Uintitekniikka- ja vesiliikuntakurssiPerehdytään oikean uintiasennon löytämi-seen, sekä rentouden ja hengitystekniikan merkitykseen. Harjoitellaan uinnin perus-tekniikoita, käännöksiä ja hengenpelastusta. Kurssi sisältää myös vesipelejä sekä kuntosa-liharjoittelua. Kurssi toteutetaan aamuisin 1. kierron tunneilla. Kilpatasoiset uimarit voivat käyttää osan tunneista oman harjoitusohjel-mansa toteuttamiseen

LI: LIIKUNTA

57

Taito- ja taide-

aineet

LI08 MailapelikurssiPelataan tennistä, sulkapalloa, pöytätennis-tä ja squashia sekä opitaan pelin vaatimia pe-rustaitoja ja pelistrategioita. Kurssin ohjel-maan kuuluu myös salibandy, lacrosse, speed-minton ja kriketti. Kurssin aikana järjestetään nelimailapeliturnaus siitä kiinnostuneille. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI11 GolfkurssiHanki itsellesi green card. Kurssi suoritetaan kurssitarjottimen ulkopuolella. Opetus toteu-tetaan Tuusulan golfklubin kentillä. Hinta on 160 €, joka kattaa opetuksen, kurssimateriaa-lin (esim. sääntökirjan) ja green card -kokeen. Lisäksi treenipoletteja saa jäsenhintaan range-harjoitteluun. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI12 Uudet lajitKurssi sisältää uusia ja mielenkiintoisia lajeja. Sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lajeina voi olla mm. bubble football, lacrosse, curling, kaupunkisota, frisbeegolf yms. Yksi tunti viikossa on vapaata harjoitte-lua mieleisessä lajissa tai lenkkeilyä mobiilitek-nologiaa hyödyntäen. Numeroarvostelu pyy-dettäessä.

LI13 Salibandykurssi pojilleKurssilla pelataan paljon. Käydään läpi puolus-tus ja sen ryhmittyminen, avauspeli, hyökkäys-peli ja maalipaikkojen luominen sekä ylivoima-peli- ja vapaalyöntivaihtoehtoja. Kurssilaisten kanssa pyritään pelaamaan haasteotteluita. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI14 ValmennusoppiKurssi kuuluu urheiluvalmennuksessa olevil-le. Kurssin sisältö: urheilijan ominaisuudet, ke-hittymisen periaatteet, voimaharjoittelu, no-peusharjoittelu, kestävyysharjoittelu, henki-nen valmentautuminen, antidoping, omaan lajiin tutustuminen, liikkuvuusharjoittelu se-kä oman harjoittelun analysointi. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

LI15 Extreme-lajitTavoitteena on oman liikuntaharrastunei-suuden vahvistaminen sekä elämykselli-syys. Käydään leikkimielinen seikkailukilpai-lu opiskelijajoukkueiden välillä ja tutustu-taan erikoislajeihin (miekkailu, Kin-Ball, kiipei-ly, paintball, parkour, laitesukellus, Megazone ym.). Halutessaan voi suorittaa kajakkimelon-nan peruskurssin ja osallistua viikonlopun yli kestävälle melontaretkelle Porvoon saaristos-sa. Kurssi suoritetaan lukuvuoden 1. jaksossa. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

LI16 Liikunnan ohjauskurssiTutustutaan liikunnan ohjauksen perustaitoi-hin sekä pidetään liikuntatuokioita alakoulu-laisille. Ryhmän käsittely, motivointi ja hallin-ta ovat kurssin perusteemoja. Lisäksi kurssilla harjoitellaan eri liikunta-alojen pääsykoeteh-täviä sekä käydään tutustumassa liikunta-alan oppilaitokseen. Numeroarvostelu pyy-dettäessä.

LI17 Laskettelu- ja lautailukurssiTutustutaan talviliikuntamahdollisuuksiin ja turvalliseen rinnekäyttäytymiseen. Kurssi so-pii sekä aloittelijoille että pitempään laskeneil-le. Opetusta sekä alkeis- että jatkotasolla suk-silla, lumilaudalla tai telemarksuksilla oman va-linnan mukaan. Kurssi toteutetaan kolmen päi-vän viikonloppukurssina laskettelukeskukses-sa. Kurssin kustannukset (120 - 200 € ryhmän koosta riippuen) koostuvat matkoista, 3 pv his-silipuista ja majoituksesta. Kurssista saa suori-tusmerkinnän.

LI19 Liikunnan teknologia -kurssiKurssilla hyödynnetään liikuntateknologi-aa ja opetetaan aktiivisuusmittarin käyttöä. Kurssilla voidaan käyttää myös liikuntamobii-lisovellusta. Kurssi muodostuu sekä lähiope-tuksesta että ohjatusta omatoimisesta liikku-misesta. Kurssin lopuksi analysoidaan liikunta-tavoitteiden toteutuminen.

LI20 – 22 Huippu-urheilukurssitKursseja saa opiskelija, joka kuuluu omas-sa lajissaan ikäkausimaajoukkueeseen, maa-joukkueleiritykseen, kansalliseen edustusryh-mään tai on sijoittunut edellisen vuoden aika-na SM-kilpailuissa sijoille 1 – 8. Kurssit suorite-taan osallistumalla seuran harjoituksiin ja kil-pailutoimintaan. Tarvittaessa opiskelija toimii esim. koulun edustusjoukkueen kapteenina. Lukioaikana suoritettavien kurssien enimmäis-määrä on viisi ja yhtenä lukuvuotena enintään kaksi kurssia. Suoritusmerkinnät pyydetään erikseen kunkin lukuvuoden viimeisessä jak-sossa. Lisätietoja: Ari Jalovaara.

58

Urheilulinjan painopistelajeina ovat lu-kuvuonna 2015 – 2016 jalkapallo, jää-kiekko, ringette, lentopallo, koripallo, salibandy, uinti, yleisurheilu, voimiste-

lu sekä taitoluistelu. Lisäksi yleislinjalla on mah-dollisuus valita tanssin suuntautumisvaihtoeh-to.

Urheiluvalmennuksen yleiset tavoitteet:

opiskelija kehittyy urheilijana sekä suorit-taa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinnon se-kä kykenee arvioimaan ja suunnittelemaan jatko-opintomahdollisuuksia

opiskelija ymmärtää systemaattisen har-joittelun periaatteet ja sitoutuu määrätietoi-seen harjoitteluun

opiskelijan oma ajattelu ja päätöksenteko-kyky kehittyvät

opiskelija omaksuu urheilullisen elämän-tavan ja oikeat elämänhallintataidot, joiden kautta hän ymmärtää harjoittelun, levon ja ravinnon merkityksen omassa kehittymises-sään

valmennus painottaa taidon kehittymistä niin lajiharjoittelussa kuin fyysisessä oheis-harjoittelussakin

kilpaurheilua tukeva harjoittelu ja lukio-

opinnot yhdistetään

Valmennuksen toteuttaminenValmennus toteutetaan aamuvalmennuksena 2 – 3 kertaa viikossa. Järvenpään lukion urhei-

lulinjan valmentajina toimivat ammattitaitoiset valmentajat. Urheiluseurojen valmentajat vas-taavat valmennuksesta sopimuksemme mukai-sesti. Valmennus voidaan hyväksyä osaksi pa-

kollisia ja/ tai valinnaisia opintoja.Aamuvalmennukset ja muu lukion ope-

tustarjonta on suunniteltu niin, että urheilu-harrastuksesta huolimatta opiskelija voi hyö-dyntää laajasti koko koulun muuta opetustar-jontaa.

Urheilulinjalle hyväksytyt suorittavat yh-teisesti terveystiedon ja liikunnan pakolliset kurssit. Näin voimme antaa urheilijoille heil-le suunnattua tietoa ja taitoa kyseisissä kurs-seissa.

Urheilulinjalaisen tulee suorittaa vähin-tään 10 lajikohtaista valmennuskurssia opis-kelunsa aikana. Nämä urheiluvalmennuksen kurssit lasketaan opiskelijan kokonaiskurs-simäärään. Urheilulinjalainen voi lisäksi vali-ta ohjelmaansa myös koululiikunnan syventä-viä kursseja.

Urheiluvalmennuksen arviointiUrheiluvalmennuksessa opiskelijan opiskele-mat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H= hylätty). Valmentajat antavat urheilijoille sekä suullista että kirjallista palau-tetta. Suoritusmerkintä kurssilta edellyttää jat-kuvaa näyttöä ja aktiivista osallistumista val-mennukseen sekä harjoituspäiväkirjan pitämis-tä. Opiskelijan valmennussuoritukset kirjataan jaksoittain ja käsitellään erillisessä valmentaja-palaverissa lajeittain.

Lajikohtaiset opetussuunnitelmat ovat oppilaitoksen www-sivuilla.Lisäksi kaikille kuuluu pakollisina opintoina ylei-nen valmennusoppi (LI14), jossa on seuraavat sisällöt: urheilijan ominaisuudet, kehittymisen periaatteet, voimaharjoittelu, nopeusharjoitte-lu, kestävyysharjoittelu, henkinen valmentau-tuminen, antidoping, omaan lajiin tutustumi-nen, oman harjoittelun analysointi.Lisätietoja: Ari Jalovaara

URHEILUVALMENNUS

59

Taito- ja taide-

aineet

60

Musiikki on tieto-, taito- ja kulttuuriai-ne. Musiikkikursseja voit hyödyntää tulevaisuudessa varsinaisten musiik-kiammattien lisäksi hyvin monenlai-

sissa työtehtävissä. Sellaisia ovat esim. lasten-tarhan- ja peruskoulunopettajan, kulttuurisih-teerin, näyttelijän ja äänitarkkailijan ammatit. Musiikista on etua myös hoitoalalla, mainosalal-la ja niissä työtehtävissä, joissa tarvitaan taiteel-lista yleissivistystä.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaMU01 on musiikin pakollinen kurssi. Se kannattaa valita ensimmäiseksi kurssik-si. Kursseista MU02, MU03, MU06, MU07 ja MU08 voit valita musiikin vaihtoehtoisen pakollisen kurssin.

Lähes jokaiseen kurssiin liittyy vierailu elä-vän musiikin tilaisuuteen.

Musiikkikoulun päästötodistuksen perus-teella voi lukea kuusi soveltavaa kurssia luki-on oppimäärään. Kukin musiikkiopiston kurs-si vastaa kahta lukion soveltavaa kurssia. Saa-daksesi hyväksiluvut sinun tulee toimittaa tut-kintotodistuksesi Marita Tapperille.

L-kirjaimella varustetut kurssit on tarkoi-tettu musiikkilinjalaisille ja H-kirjaimella va-rustetut musiikin harrastajille (ei musiikkilin-jalaisille).

Musiikinopettajilta saat myös preppausta pääsykokeisiin.

Pakollinen kurssiMU01 Musiikki ja minä

Jos harrastat musiikkia, mutta et ole musiik-kilinjalainen, voit valita musiikkia harrastanei-den MU01.H - kurssin.

Valtakunnalliset syventävät kurssitMU02 Moniääninen Suomi

Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssin teemana on suomalainen musiik-ki eilen ja tänään. Selvitämme myös Euroopan ja muun maailman musiikin vaikutusta koti-maamme musiikkiin. Jos harrastat tai olet har-rastanut musiikkia, mutta et ole musiikkilinja-lainen, voit valita musiikkia harrastaneiden MU02.H–kurssin. Lisätietoja opettajilta.

MU03 Ovet auki musiikilleVaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssilla keskitymme 1900–luvun ilmiöi-hin. Luomme katsauksen populaarimusiikkiin, jazziin, länsimaisen taidemusiikin suuntauk-siin ja Euroopan ulkopuolisiin musiikkikulttuu-reihin. Jos harrastat tai olet harrastanut musiik-kia, mutta et ole musiikkilinjalainen, voit vali-ta musiikkia harrastaneiden MU03.H-kurssin. Lisätietoja opettajilta.

MU04 Musiikki viestii ja vaikuttaaKurssilla tarkastellaan musiikin ilmenemistä muiden taidemuotojen yhteydessä sekä me-diassa. Huomiota kiinnitetään erityisesti mu-siikin, kuvan, tekstin ja liikkeen suhteisiin eri-laisissa auditiivisissa, visuaalisissa sekä au-diovisuaalisissa muodoissa kuten esimerkiksi mainoksissa, aikakauslehdissä sekä elokuvas-sa. Musiikin yksilöllisen sekä yhteisöllisen ta-son vaikutuksia sekä vaikutusmahdollisuuk-sia tarkastellaan ensisijaisesti tuottamalla itse materiaalia, mutta myös olemassa olevan ma-teriaalin avulla.

MU05 MusiikkiprojektiJos pidät esiintymisestä ja haluat kehittää sii-nä itseäsi, tule mukaan kurssille, jossa valmis-tamme ohjelmaa koulun juhliin: joulujuhla, suomalaisen musiikin viikko, live-aamunava-ukset, konsertit ym. Kurssin aikana perehdym-me myös musiikissa ja mm. urheilussa käytet-täviin psyykkisen valmentautumisen mene-telmiin. Kurssilla saat vinkkejä esiintymisjän-nityksen hallintaan. Kurssi toteutetaan kierto-tuntien aikana. MU05.L musiikkilinjalaisille 4. jaksossa.

Koulukohtaiset syventävät kurssitMU06 Soiva musiikin historia 1

Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssin sisältönä on länsimainen taide-musiikki Antiikin Kreikasta 1800-uvun lop-puun. Tavoitteena on löytää kullekin tyylikau-

MU: MUSIIKKI

61

Taito- ja taide-

aineet

delle ominaisia piirteitä ja kyetä kuuleman pe-rusteella määrittelemään mihin tyylikauteen musiikki voidaan sijoittaa. Vierailemme kon-serteissa ja työskentelemme myös itsenäisesti.

MU07 Soiva mu siikin historia 2Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssin aikana tutustumme länsimaiseen taidemusiikkiin 1900–luvulla. Tavoitteena on musiikin syvempi ymmärtäminen ja hahmot-taminen kuuntelun avulla. Työskentelemme myös itsenäisesti ja vierailemme konserteis-sa. Kurssi tarjolla seuraavan kerran lukuvuon-na 2015 – 2016.

MU08 Musiikin tieto-taito 1Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssilla perehdymme nuotinlukemisen ja musiikinteorian perusasioihin. Kurssin sisäl-tö noudattaa valtakunnallista musiikkiopiston teorian 1/3-kurssin sisältöä. Kurssin suoritettu-aan opiskelijalla on mahdollisuus halutessaan osallistua Keskisen Uudenmaan musiikkiopis-ton teoriatutkintoon. Kurssia suositellaan soi-tin- ja laulukurssien rinnalle.

MU09 Musiikin tieto-taito 2Kurssilla jatkamme musiikin teorian opiske-lua ja opiskelemme musiikkiopiston teorian 2/3-tason. Kurssin suoritettuaan opiskelija voi halutessaan osallistua Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston 2/3-teoriatutkintoon. Edeltävinä opintoina MU08-kurssi tai vastaa-vat opinnot musiikkiopistossa. Kurssia suosi-tellaan soitin- ja laulukurssien rinnalle.

MU10 Musiikin tieto-taito 3Kurssilla jatkamme musiikin teoriaopintoja ja opiskelemme musiikkiopiston teorian 3/3-ta-son. Kurssin suoritettuaan opiskelija voi ha-lutessaan osallistua Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston 3/3-teoriatutkintoon. Kurssia suositellaan soitin- ja laulukurssien rinnalle. Edeltävinä opintoina MU08- ja MU09-kurssit tai vastaavat suoritukset musiikkiopistossa. Opetusta joka toinen lukuvuosi, tarjolla luku-vuonna 2014 – 2015.

MU11 Musiikkia maailmaltaKurssilla tutustutaan eri maiden ja maanosi-en etniseen popmusiikkiin sekä perinteiseen ja uudempaan etnomusiikkiin, ja lopuksi luo-daan katsaus suomalaisen kansanmusiikin kir-joon nyky-Suomessa. Opiskelijoiden mielen-kiinnon mukaan kurssilla voidaan syventyä tarkemmin johonkin tiettyyn musiikkikult-tuuriin.

MU12 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 1Kurssin tavoitteena on oppia säestämään tut-tuja pop-, iskelmä- ja kansansävelmiä pianol-la ja kosketinsoittimilla lähinnä kolmi- ja ne-lisointuja käyttäen. Kurssin rinnalle suositel-laan kurssia MU08 Musiikin tieto-taito 1, jossa opiskellaan nuotinlukemista ja musiikin teori-an perusasioita. Pienryhmäopetusta. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

MU13 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 2Kurssin aikana syvennetään vapaasäestystai-toja. Ohjelmisto ja sointupohja laajenevat. Nuotinlukeminen ja musiikin teoriaopinnot yhdistettynä soittamiseen ovat osa kurssin si-sältöä. Pienryhmäopetusta. Opetusta joka toi-nen lukuvuosi, tarjolla seuraavan kerran luku-vuonna 2015 – 2016.

MU14 Kitaransoiton kurssi 1Tavoitteena on oppia sujuvaa komppaamista. Kitaraa mielletään kurssilla säestyssoittimek-si, jonka avulla soittaja huolehtii musiikin se-kä harmoniasta että rytmiikasta. Tutustutaan niin avokielisointuihin kuin barré-sointui-hin, reaalisointumerkkeihin sekä erilaisiin, eri maanosista lähtöisin oleviin komppausrytmei-hin. Kurssin rinnalle suositellaan kurssia MU8 Musiikin tieto–taito 1, jossa opiskellaan nuo-tinlukemista ja musiikin teorian perusasioita. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

MU15 Kitaransoiton kurssi 2Kurssilla keskitytään oppimaan single-li-ne-tyyliä ja riffeihin perustuvaa soittamista. Kurssilla kitaraan suhtaudutaan yhtyesoitti-mena, jonka avulla soittaja luo harmonista ja rytmistä kudosta yhdessä muiden soittaji-en kanssa. Tutustutaan improvisaation perus-teisiin ja sivutaan erilaisia sointumerkintäta-poja sekä harjaannutetaan tabulatuurien lu-kemisen osaamista. Opetusta joka toinen lu-kuvuosi, tarjolla seuraavan kerran lukuvuon-na 2015 – 2016.

MU16 Bändikurssi 1Voit aloittaa kitaran, basson, rumpujen ja koskettimien soiton pienessä ryhmässä. Muodostamme harjoitusbändejä ja opette-lemme soittamaan kappaleita yhteisen valin-nan mukaan. Harjoitusbändit muodostamme osallistujien soittotaustan pohjalta, joten ai-emmat opinnot eivät ole välttämättömiä. Voit myös itse koota ystävistäsi sopivan ryhmän ja ilmoittautua kurssille. Kurssin rinnalle suo-sitellaan kurssia MU08 Musiikin tieto-taito 1.

62

Opetusta joka toinen lukuvuosi, tarjolla luku-vuonna 2014 – 2015.

MU17 Bändikurssi 2Kurssi on jatkoa bändikurssi 1:lle. Yhteissoittotaitoja kehitetään. Kurssin edel-tävinä opintoina MU08 Musiikin tieto-taito 1. Opetusta joka toinen lukuvuosi, tarjolla seu-raavan kerran lukuvuonna 2015 – 2016.

MU18 Musiikkiteknologia 1Kurssin tavoitteena on perehtyä ajankohtai-siin musiikin teknologian tarjoamiin mahdol-lisuuksiin musiikin tekemisessä. Kurssilla pe-rehdytään tietokoneen käyttöön säveltämi-sen, sovittamisen ja äänittämisen apuvälinee-nä, sekä tutustutaan miksauslaitteiden toi-mintaan sekä yleisimpiin musiikkiohjelmiin. Kurssin aikana on mahdollista tehdä pieni-muotoisia äänityksiä tai äänitallenteita. MU08 Musiikin tieto-taito 1 ja MU09 Musiikin tieto-taito 2 kurssisuoritukset ovat kurssin edelly-tyksenä.

MU19 Musiikkiteknologia 2Kurssilla syvennetään tietoja ja taitoja musiik-kiteknologiaan liittyen.

MU20 LaulukurssiKurssilla teemme hengitys-, äänenmuodos-tus- ja luovaan äänelliseen ilmaisuun liittyviä harjoituksia. Laulujen valinnassa kiinnitämme huomiota tunne- ja ääni-ilmaisun kehittämi-seen. Oppilaiden oma luova osuus on tärkeä kurssin toteutuksessa. Opetusta kiertotuntien ulkopuolella hajautettuna läpi lukuvuoden. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Ilmoittaudu kurssille 1. jaksossa.

MU21 Musiikkia juhliin 1 ja MU22 Musiikkia juhliin 2

Aktiivisuus palkitaan musiikin opiskelussa. Jos esiintyminen on juuri ”sinun juttusi” ja halu-at kehittää itseäsi siinä, tule mukaan kurssille! Osallistumalla neljään esiintymiseen koulun juhlissa saat kurssimerkinnän. Esiintymiset voi jakaa koko lukioajalle. Kurssi toteutuu kierto-tuntien ulkopuolella läpi lukuvuoden. Kurssit voi suorittaa myös juontamalla tai miksaamal-la koulun tilaisuuksia. Ilmoittaudu kursseille 1. jaksossa.

MU23 Musiikin kuunteluMinkälaista musiikkia kuuntelet kun ottaa pää-hän? Sen varmaan tiedät, mutta tunnetko eri musiikin tyylien vaikutuksen mielentilaasi? Kurssilla saat vastauksen em. kysymykseen sekä moniin muihinkin, mutta ennen kaikkea voit kuunnella musiikkia monipuolisesti.

MU24 MusiikkiterapiaMusiikin positiivinen vaikutus ihmisen tervey-teen on osoitettu monissa tieteellisissä tutki-muksissa. Kurssin aikana tutustumme tera-peuttisen musiikin historiaan ja musiikkite-rapian käyttömahdollisuuksiin nykypäivänä. Teemme myös käytännön harjoituksia ren-touttavassa ilmapiirissä. Kurssilla saat tietoa siitä, miten tunne-elämää voidaan tasapai-nottaa musiikin avulla. Opit myös perusasioi-ta, joita voit hyödyntää, jos olet kiinnostunut kasvatus- ja hoitoalasta, taidealoista tai ihmis-suhteisiin liittyvästä työstä.

MU25 Musiikkia näyttämöllä (yleislinja laisille)MU25.L Musiikkia näyttämöllä (musiikki linjalaisille)

Kurssilla syvennämme perustietoja näyttämö-musiikin eri alueista esim. musikaali, elokuva-musiikki, näytelmämusiikki, ooppera, baletti ja operetti. Kurssin aikana »kurkistamme näyttä-mön taakse« ja tutustumme ammattimuusi-koiden työskentelyyn. Teemme myös vierailu-käyntejä ajankohtaisen tarjonnan ja yhteisen valinnan mukaan.

63

Taito- ja taide-

aineet

64

Järvenpään lukion musiikkilinja tekee tii-vistä yhteistyötä Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston ja Sibelius-Akatemian kanssa tavoitteenaan monipuo-

linen ja laaja-alainen musiikin opetus. Musiikkilinjalaiset saavat hyvän pohjan mu-siikin ammattiopintoihin ja musiikkilinjas-ta on hyötyä musiikkia ja taiteellista yleissi-vistystä sivuavaan koulutukseen hakeutues-sa. Musiikkilinjalle haetaan erillisellä haku-menettelyllä lukioon pyrkimisen yhteydessä. Lisätietoja: Marita Tapper

Opiskelu musiikkilinjallaLukioaikana tulee suorittaa vähintään kahdeksan kurssia, joista viisi on kaikil-le yhteisiä:1. vuosi: MU01.L, MU02.L ja MU03.L2. vuosi: MU05.L ja joko MU21 tai MU22 (kiertotuntien ulkopuolella)3. vuosi: joko MU21 tai MU22 (kierto-tuntien ulkopuolella)

MUL: MUSIIKKILINJA

Muut vähintään kolme kurssia voit valita lukion kurssivalikoimasta.

Lisäksi suositellaan kurssia DI05 Musiikin lukiodiplomi, joka on ns. musiikillinen käynti-kortti tähänastisista musiikkiopinnoistasi. Dip-lomitodistuksesta on hyötyä, jos pyrit musiik-kialan koulutukseen tai musiikkia sivuavaan koulutukseen.

Musiikkilinjalaisten on mahdollista saada sovitusti henkilökohtaisia laulu- ja soittotunte-ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston kaut-ta. Henkilökohtaisista tunneista tiedotetaan lukuvuoden alussa. Musiikkilinjalaiset osallis-tuvat myös musiikkiopiston kanssa ja Sibelius-Akatemian kanssa järjestettäviin workshop-kursseihin ja muuhun lukuvuosittain sovitta-vaan opetukseen.

YLEISSIVISTYS SOITTO - LAULU –SÄVELLYSMUSIIKKITEKNOLOGIA

MUSIIKKITERAPIA

MU01 Minä ja musiikkiMU02 Moniääninen SuomiMU03 Ovet auki musiikille MU04 Musiikki viestii ja vaikuttaaMU06 Soiva musiikin historia1MU07 Soiva musiikin historia 2MU08 Musiikin tieto-taito 1MU09 Musiikin tieto-taito 2MU10 Musiikin tieto-taito 3MU11 Maailmanmusiikin kurssi

MU12 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 1MU13 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 2MU14 Kitaransoiton kurssi 1MU15 Kitaransoiton kurssi 2MU16 Bändikurssi 1MU17 Bändikurssi 2MU18 Musiikkiteknologia 1MU19 Musiikkiteknologia 2MU20 LaulukurssiMU21 Musiikkia juhliin 1MU22 Musiikkia juhliin 2MU25 Musiikkia näyttämölläMU05 MusiikkiprojektiYTK09 MusikaaliYTK23 Biisipaja

MU23 Musiikin kuuntelun kurssiMU24 Musiikkiterapia 1YTK21 Hyvinvoinnin avaimia

65

Taito- ja taide-

aineet

laan teatterissa sekä Teatterikorkeakoululla. Harjoitellaan käsikirjoittamista ja voidaan val-mistaa draamaesitys.

ÄI22 TeatteritietousKurssin tavoitteena on perehdyttää opiske-lija teatteriesityksen valmistumisprosessiin. Kurssilla tutustutaan esitykseen vaikuttavien ammattiryhmien toimenkuvaan: näyttelijän, dramaturgin, ohjaajan, lavastajan, pukusuun-nittelijan, valosuunnittelijan, äänisuunnitteli-jan, maskeeraajan ja tarpeistosuunnittelijan. Kurssin aikana vieraillaan ammattiteatterissa, myös kulissien takana. Kurssilla valmistetaan demoesitys. Kurssi valmistaa opiskelijaa teat-terin lukiodiplomin suorittamiseen.

ÄI23 TeatteriproduktioKurssilla valmistellaan esitys mahdollisena poikkitaiteellisena yhteistyönä. Kurssin laa-juus voi olla 2 – 4 kurssia produktion laajuu-desta riippuen. Osallistuminen edellyttää kurs-sien ÄI20 – ÄI22 suoritusta.

DRAAMA

Draama on taideaine, jonka keskeisinä tavoitteina ovat opiskelijan itseilmai-sun taitojen, vuorovaikutustaitojen sekä näyttämöllisen ajattelun kehit-

täminen. Draaman opiskelu virittää ja ylläpitää opiskelijan luovuutta. Tiivis, yhteisöllinen työs-kentely tarjoaa oivalluksia ryhmästä sekä itses-tä sen jäsenenä. Draaman opiskelu on varsin-kin ensimmäisellä kurssilla käytännönläheis-tä ja painottuu erilaisiin ilmaisuharjoituksiin. Opiskelusta voi olla hyötyä sekä esiintymistä jännittäville että sitä rakastaville. Draaman kurs-seihin voi liittyä vierailuja.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaKurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Draamasta on mahdollista suorittaa myös teat-terin lukiodiplomi. Lisätietoja: Tuija Lehtinen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitÄI20 Draaman alkeet

Vahvistetaan ja kehitetään omaa ilmaisua. Tehdään muun muassa keskittymis-, kontak-ti-, liike- ja ääniharjoituksia. Tutustutaan oppi-aineen työtapoihin.

ÄI21 Draaman jatkokurssiKurssilla vahvistetaan ja syvennetään jo opit-tuja taitoja. Mahdollisuuksien mukaan vierail-

66

Kuvataiteen kurssitarjonta on suunni-teltu siten, että se koskettaa mahdolli-simman laajasti visuaalisen kulttuurin eri alueita, joihin kuuluvat mm. arkki-

tehtuuri, muotoilu, viestintä ja vapaa kuvataide. Lukion kuvataideopetuksen tavoitteena on ke-hittää opiskelijan visuaalista ilmaisua, havainto- ja arviointikykyä sekä luoda pohja harrastustoi-minalle ja antaa perusta jatkokoulutukseen ha-keutumiselle. Jatkokoulutuspaikkoja ovat mm. Taideyliopisto, Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto sekä lukuisat muotoilu-, viestintä- ja taideam-mattikorkeakoulut Suomessa ja ulkomailla.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaKU01 on kuvataiteen pakollinen kurs-si. Mikäli suoritat musiikkia vain yhden pa-kollisen kurssin, voit valita kuvataiteen toi-seksi pakolliseksi jonkin kursseista KU02, KU03, KU04 tai KU05.

Koeviikon oppitunnit pidetään. Valmis-telutunti ja koetunti ovat koeviikon kuvatai-teen työtunteja ja samalla tilaisuuksia palaut-teen antoon. Kursseihin liittyy materiaalimak-su, jonka suuruus ilmoitetaan kurssin alus-sa. Maksu vaihtelee kursseittain 10 – 25€:n vä-lillä. Itse kustannettaviin menoeriin kuuluvat taidenäyttelymatkat ja ykköskurssin oppikirja: Tabletkoulun kuvataiteen 1. kurssi (hinta 11 €, www.tabletkoulu.fi)

Kurssin suorituksiin kuuluvat työnäyte-kansio (konkreettinen tai digitaalinen port-folio), mahdollinen koe tai palautekeskuste-lu ja näyttelykäynti. Näytön puuttuessa ei saa arvostelua. Keskeneräisten kurssien suorituk-set on opiskelijan itsensä talletettava, koskee myös oppimisalusta Edisonin ja OneDriven tiedostoja. Kurssin täydentämistä ei huomi-oida, ellei kaikkia kurssin työnäytteitä ole tal-lennettu.

Katso myös YTK-kurssit tämän oppaan lo-pussa. Kuvataiteen diplomin esittelyn löydät Lukiodiplomit–luvusta.

Koulukohtaisista syventävistä kursseista saa suoritusmerkinnän pyydettäessä.

HyväksilukuohjeetKuvataidekurssi tai muuhun visuaaliseen kult-tuuriin liittyvä kurssi on hyväksiluettavissa, mi-käli kurssin kesto vastaa lukiokurssin tunti-määrää. Näitä kursseja tarjoavat mm. kuvatai-dekoulut ja Järvenpään Opisto. Lisäksi vaihto-oppilasvuoden taideopinnot ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai avoimessa yliopistossa suo-ritetut taiteen, mediatieteen ja taidehistori-an kurssit voidaan hyväksyä soveltaviksi kurs-seiksi. Kuvataiteen pakollisen kurssin voi korva-ta vain suorittamalla vastaavan kurssin toises-sa lukiossa.

Lukioaikana suoritetuista Kuvataidekou-lun opinnoista saa kaksi soveltavaa kurssia, mikäli todistuksesta ilmenee kahden kurssin tuntimäärien vastaavuus. Taiteen perusope-tukseen liittyvästä virallisesta päättötyöstä saa yhden kurssin. Korvaavuus ei siis koske ennen lukio-opintoja tehtyjä suorituksia. Kuvataide-koulun kustannuksista opiskelija vastaa itse.

Kuvataiteen opiskelussa suositelta-vat ATK-ohjelmatOmaan koneeseen suositellaan ladattavaksi seuraavia ilmaisia ohjelmia:

Gimp (piirustus, maalaus ja kuvankäsitte-ly): KU1, KU11 ja KU3

InkScape (vektorigrafiikka) KU1, KU2 ja KU3

Picasa, Gimp (valokuvan muokkaus) KU11

SketchUp (3d-piirustus-ohjelma) KU1, KU2 ja KU6

Blender (3d-piirustus- ja animaatio-ohjel-ma) KU6

Oman blogin tekemisen taidot on hyvä opiskella eri kuvataiteen kurssitöiden esittelyä ja tallentamista varten.

Kuvataiteen syventävillä ja koulukohtai-silla kursseilla tehdään tehtäviä oppitunneil-la Mac-luokassa, jossa käytetään mm. seuraa-via ohjelmia:Photoshop, Illustrator, Flash, Premiere, After Ef-

KU: KUVATAIDE

67

Taito- ja taide-

aineet

fects, InDesign, Archicad (eduversion saa myös omalle koneelle ilmaiseksi, M.A.D oy), Cine-ma4D, ja DragonFrame (stopmotion-ohjelma)

Pakollinen kurssi KU01 Minä, kuva ja kulttuuri

Kurssisuoritukseen sisältyy kotitehtäviä digi-portfolioon, tuntityöskentelyä, Tabletkoulun digikurssikirja Kuvataide 1, näyttelykäynti ja koe. Kurssi on myös mahdollista suorittaa oh-jattuna verkkokurssina, jota tarjotaan kaksi kertaa vuodessa. Verkkokurssin kesto on sidot-tu jakson kestoon. Max. opiskelijamäärä verk-kokurssilla on 15. Verkkokurssilaiset ja kon-taktiopetuksessa olevat asentavat Gimpin ja InkSkapen omalle tietokoneelleen!

Valtakunnalliset syventävät kurssitKU02 Ympäristö, paikka ja tila

Vaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi. Kurssilla opiskellaan teknisen pii-rustuksen perusteita sekä muotoiluun ja ark-kitehtuuriin liittyvää käsitteistöä ja proble-matiikkaa. Harjoitustehtävissä perehdytään käsin ja tietokoneella (ArchiCad) piirtämällä eri projektiolajeihin ja kolmiulotteiseen esi-tystekniikkaan. Kurssisuoritukseen kuuluu it-senäisesti toteutettava projektityö, joka liit-tyy johonkin muotoilun tai arkkitehtuurin aihepiiriin, sekä työnäytekansio ja palaute-keskustelu. Jatkokurssiksi sopii hyvin KU06. Materiaalimaksu mahdollinen.

KU03 Media ja kuvien viestitVaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi. Kurssilla perehdytään graafisen suunnittelun perusteisiin: typografiaan, ku-van ja tekstin yhdistämiseen ja kuvasommit-teluun. Kurssin harjoitustehtävien painopiste on digitaalisessa kuvankäsittelyssä ja tietoko-neavusteisessa piirtämisessä. Ennen kurssille osallistumista on suotavaa hankkia perustai-dot tietotekniikasta. Koepäivänä kurssin päät-tösuorituksena opiskelija esittelee oman digi-taalisen kansionsa koko ryhmälle.

KU04 Taiteen kuvista omiin kuviinVaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi. Kurssilla perehdytään erilaisten kuvallisten esitystapojen ja -ilmaisumuoto-jen keinoihin. Kurssiin sisältyy eri aikakausi-en taidekuvien tarkastelua, piirustus ja maa-laustehtäviä, värioppia ja sommitteluharjoi-tuksia. Kurssisuoritukseen sisältyy työnäy-

tekansio ja palautekeskustelu koepäivänä. Jatkokurssiksi sopivat YTK19 Henkilömallin pii-rustus Järvenpään Opistossa tai lukion kurssit KU09 ja KU10. Materiaalimaksu 20 €.

KU05 Nykytaiteen työpajaVaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakolliseksi kurssiksi. Kurssilla perehdytään nykytaiteen eri ilmiöihin: käsitetaiteeseen, performans-siin sekä tila- ja ympäristötaiteeseen ja taide-historiaan käytännön tekemisen näkökulmas-ta. Opiskelu on ryhmä- ja yksilötöinä tehtäviä harjoituksia. Painopiste kurssilla on nykytai-deanimaatiossa. Useimmat tehtävistä ikuis-tetaan valokuvaamalla tai videoimalla. Kurssi suoritetaan puoliksi internetissä ohjattu-na nettikurssina (sähköinen portfolio/blogi) ja puoliksi oppilaitoksessa (animaatiokuvauk-set ja editointi sekä ryhmätyöt). Läsnäoloa vaa-tivat myös ohjatut tutustumiskäynnit, joita py-ritään järjestämään kaksi kertaa kurssin aikana.

Koulukohtaiset syventävät kurssit

KU06 3D-grafiikkaKurssilla luodaan kolmiulotteisia kuvia tieto-koneella. Kyseistä piirustustapaa käytetään kaikessa esinesuunnittelussa arkkitehtuurista muotoiluun. Työskentelyssä käytetään Cinema 4D -ohjelmaa. Kurssin opettaja päättää, mitä muita ohjelmia käytetään. Kurssille osallis-tuminen edellyttää hyviä ATK-perustaitoja. Kurssisuorituksena opiskelija esittelee oman digitaalisen kansionsa koko ryhmälle.

KU07 Liikkuvat kuvat – elokuvataiteen peruskurssi

Kurssilla tutustutaan elokuvatuotannon maa-ilmaan ja opitaan elokuvan toteutuksen vai-heet ja perusteet esituotannosta jälkituotan-toon. Tutustutaan draaman perusrakentee-seen, opitaan elokuvallista ilmaisua ja tut-kitaan kuvan, äänen, valojen, lavastuksen ja musiikin vaikutusta kokonaisuuteen. Kurssin päätteeksi toteutetaan pienryhmissä harjoi-tustyönä lyhytelokuva, musiikkivideo, mainos tai leffatraileri. Kurssi suoritetaan osittain kier-totuntien ulkopuolella kurssin alussa yhdessä sovittavina ajankohtina. KU13 on elokuvatai-teen jatkokurssi.

KU08 Keraaminen muotoiluKurssilla tutustutaan saveen materiaalina, la-situksiin, keraamisiin väriaineisiin ja polttota-poihin. Harjoitustyöt toteutetaan käsiraken-

68

nustekniikoilla. Kurssilla perehdytään myös dreijauksen ja muottityöskentelyn perustei-siin ajan sallimissa puitteissa. Työskentely on luonteeltaan fyysistä ja edellyttää käsivoimia, ja pölyävät ja likaavat materiaalit voivat muo-dostua ongelmalliseksi allergisille. Opiskelija pitää kurssin aikana blogia omasta työskente-lystään ja esittelee sen muille kurssilaisille koe-päivänä. Lisäksi suoritukseen kuuluu erillinen materiaalioppia ja työsuojelua koskeva kysely. Materiaalimaksu (20 €).

KU11 Valokuvauksen työpaja Kurssilla opiskellaan valokuvausta taiteen kon-tekstissa, kurssin pääpainon ollessa kokeile-vassa valokuvauksessa. Kurssilla perehdytään erilaisiin valokuvauksen ilmaisukeinoihin itse kuvaten ja tutustutaan valokuvan historiaan taiteena ja viestintänä. Oma kamera on suo-siteltava mutta ei välttämätön. Kurssin har-joitustehtävät tehdään pääasiassa ryhmätöi-nä koulun kameroilla. Ryhmätöihin kuuluvat myös valokuvaajaesittelyt. Kurssin päätteek-si jokainen esittelee kymmenen kuvaa omas-ta tuotannostaan kaikille. Varaudu poseeraa-maan mallina.

KUVATAITEEN KURSSITARJONTAKuvataidelinjalaiset voivat valita yhteisiä kursseja: DI02, KU6, KU7, KU8, KU11, KU12 ja KU13

KU12 TV-studiokurssiKurssilla tutustutaan liveohjelmien toteutuk-seen ja TV-studiotyöskentelyn periaatteisiin. Kurssilla toteutetaan useita ”livelähetyksiä” (esim. talk show -ohjelmia Conan O’Brienin ta-paan, levyraatia, uutisia jne.) auditorioon ra-kennetussa monikamerastudiossa. Kurssi kes-kittyy käytännön tekemiseen, ja oppilaat vuo-rottelevat eri tehtävissä eri ”tv-lähetyksiä” teh-täessä. Työtehtäviä, joita pääsee kokeilemaan, ovat mm. tv-kuvaaja, liveleikkaaja, ohjaaja, ää-nimiksaaja, valaisija, tuotantosihteeri, näytteli-jä jne. Reaaliajassa tehdyt ”lähetykset” taltioi-daan tiedostoiksi, ja kurssin päätteeksi toteu-tetaan yksi oikea livelähetys YouTuben livestre-amia hyödyntäen. Kurssi suoritetaan pääosin kiertotuntien ulkopuolella kurssin alussa sovit-tavina ajankohtina.

KU13 Elokuvataiteen jatkokurssiKurssilla syvennetään tietoutta elokuvien tuo-tannon maailmasta ja opetellaan elokuvatai-teeseen liittyviä käsitteitä, kuten montaasia, rytmiikkaa jne. Kurssin päätteeksi toteute-taan joko pienryhmissä tai yhdessä ammatti-mainen lyhytelokuva, mainos, musiikkivideo tai muu elokuvallinen pätkä oikealla elokuva-tuotantokalustolla.

1.VISUAALINEN KULTTUURI 2. VIESTINTÄ 3. VAPAA TAIDE 4. MUOTOILU JA ARKKI-TEHTUURI

KU01 PERUSKURSSI KU03 media ja kuva KU04 taiteen kuvis-ta omiin kuviin

KU02 ympäristö, paikka ja tila

DI02 LUKIODIPLOMI KU07 elokuvataide KU05 nykytaide KU08 keramiikka

KU11 valokuvaus KU06 3D grafiikka

KU12 TV-studio-kurssi

KU13 elokuvatai-teen jatkokurssi

69

Taito- ja taide-

aineet

70

Kuvataidelinjalla opiskelu syventää tie-dollisia ja ennen kaikkea taidollisia val-miuksia, joita tarvitaan muotoilu-, tai-de- ja kulttuurialan korkeakoulu ja yli-

opistojen jatko-opinnoissa. Pakollisia kursseja on viisi, mikä mahdollistaa lukion tarjoamien syventävien kurssien liittämisen omaan opin-to-ohjelmaan. Kuvataidelinjalle haetaan erilli-sellä hakumenettelyllä lukioon pyrkimisen yh-teydessä. Lisätietoja: Marja Rosti ja Tea LindroosOpiskelu kuvataidelinjalla

Kuvataidelinjan kurssit KU01.L – KU04.L korvaavat lukion kuvataiteen kurssit 1 – 4. Ny-kytaiteen kurssi KU05.L on pakollinen kurs-si kuvataidelinjalaisille. Kuvataidelinjalla opis-keleva suorittaa viisi pakollista kurssia. Näi-den perusopintojen lisäksi voi ottaa koulukoh-taisia kursseja sekä pakollisten kurssisuoritus-ten jälkeen lukiodiplomikurssin. Käytettävis-tä työskentelymateriaaleista peritään materi-aalimaksu.

Kuvataidelinjan ensimmäisen vuoden opinnot

SyyslukukausiKU01.L Kuvataidelinjan peruskurssi, ku vallinen ilmaisu

Syyslukukaudella lähdetään liikkeelle kuvan peruselementeistä, viivasta ja pisteestä joista edetään erilaisten tuttujen ja tuntemattomi-en tekniikoiden kautta kohti öljyvärimaalaus-ta taidehistorian viitekehyksessä. Perinteisiin tekniikoihin tutustuminen antaa valmiudet kokeelliseen työskentelyyn sekä uskallusta omaan ilmaisuun.

KT: KUVATAIDELINJA

KevätlukukausiKU03.L Kuvataidelinjan median perus opinnot

Kurssilla perehdytään graafisen suunnittelun perusteisiin: taittoon, kuvan ja tekstin yhdis-tämiseen, kuvittamiseen ja kuvankäsittelyyn. Kurssin harjoitustehtävien painopiste on di-gitaalisessa kuvankäsittelyssä ja tietokonea-vusteisessa piirtämisessä. Kevään aikana har-jaannutetaan medialukutaitoa tarkastelemal-la median kuvia, mainontaa, sosiaalista medi-aa ja niiden tarkoitusta.

KU05.L Nykytaiteen työpajaPerehdytään nykytaiteen ilmiöihin: käsitetai-teeseen, performanssiin sekä tila-, ympäris-tö- ja installaatiotaiteeseen. Kurssilla tutustu-taan taiteen teorioihin sekä tutkaillaan taide-historiaa.

Kuvataidelinjan toisen vuoden opinnot

SyyslukukausiKU04.L Kuvataidelinjan peruskurssi, ku vallinen ilmaisu

Syyslukukaudella syvennetään omaa ilmaisua jo tutuilla tekniikoilla, etsitään omaa ilmaisun kieltä, näkemisen ja esittämisen tapaa. Syksyllä tutustutaan taidegrafiikkaan ja kuvanveis-toon. Kurssilla liikutaan tässä päivässä, mutta ammennetaan taidehistorian perinteestä niin teemojen, tekniikoiden, valon käsittelyn, vä-rin esittämisen kuin tilan kuvaamisen keino-ja tutkien.

KevätlukukausiKU02.L Kuvataidelinjan arkkitehtuurin ja muotoilun perusopinnot

Kurssilla tarkastellaan tilaa, maisemaa, raken-nuksia ja muotoilua esteettisenä ja oman ai-kansa kulttuurihistoriallisena viestinä. Kurssilla perehdytään muotoon ja tilaan erilaisin har-joittein ja tehtävin.

71

Taito- ja taide-

aineet

72

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tu-kea opiskelijaa opinnoissa lukio-aikana ja huolehtia siitä, että opis-kelijalla on riittävästi sellaisia tie-

toja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyes-sään jatko-opintoihin ja työelämään.

Pakollinen kurssiOP01 Koulutus, työ ja tulevaisuus

Valtakunnallinen syventävä kurssiOP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta

Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskei-senä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskelu-valmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuk-sen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssiin voidaan sisäl-lyttää tutustumista mahdolliseen jatko-opis-kelupaikkaan tai työelämään kuten kesätyö.

OPINTO-OHJAUS

OP: OPINTO-OHJAUS

Tietotekniikan kurssien suoritusjär-jestyksen suhteen ei ole rajoituk-sia. Peruskurssi kannattaa valita jo lukio-opintojen alkuvaiheessa, kos-

ka tietotekniikan perustaitoja tarvitaan nykyään monissa lukiossa opiskeltavissa aineissa. Ohjelmointikursseja suositel-laan puolestaan kaikille teknisille aloille aikoville opiskelijoille.

Kaikki tietotekniikan kurssit ovat koulu-kohtaisia soveltavia kursseja, mutta ne ar-vostellaan arvosanoin. Jos olet suorittanut TIEKE:n Tietokoneen A-ajokortin, saat kurssista TI01 suoritusmerkinnän.TI01 Perustyövälineet

Kurssi on hyödyllistä suorittaa heti lukion alus-sa. Sen tarkoituksena on tasoittaa eroja opiske-lijoiden tietoteknisissä valmiuksissa ja antaa si-ten opiskelijoille yhtenäinen pohja lukio-opin-toja varten. Kurssi antaa yleiskuvan tekstinkä-sittelystä (Word), taulukkolaskennasta (Excel), esitysgrafiikasta (PowerPoint) ja tietokannois-ta (Access). Lisäksi käsitellään mm. tietoturvaa ja tekijänoikeuksia.

TI03 Ohjelmoinnin perusteetKurssilla perehdytään ohjelmoinnin perus-teisiin. Ohjelmointikielenä on C++ (tai C#). Kurssin alussa tutustutaan ohjelmoinnin pe-rusrakenteisiin pienten ohjelmien avulla.

TI04 Ohjelmoinnin jatkokurssiKurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka hallit-sevat ohjelmoinnin alkeet C++ -(tai C# -) kielel-lä. Syvennetään taitoja ohjelmoinnin perusra-kenteiden käytössä ja perehdytään olio-poh-jaiseen ohjelmointiin. Kurssilla on ohjelmoin-tikielenä C++ (tai C#).

TI05 RoboticsKurssi on englanninkielinen robotiikkaohjel-mointikurssi, joka toteutetaan Kiina-projektin yhteydessä.

SOVELTAVAT KURSSITTI: TIETOTEK-NIIKKA

73

Soveltavat YTK-kurssit ovat käytän-nöllisiä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista. Niistä saa suoritusmerkinnän, mikäli

opiskelija on osallistunut kurssiin aktiivi-sesti ja tehnyt vaaditut työt. Kursseista voidaan opiskelijan pyynnöstä antaa myös erillinen todistus.YTK01 Biokemia

Biokemiallista tutkimusta lähestytään ongel-makeskeisesti. Tutkimuksen lähtökohta on jokin biologinen ilmiö tai kysymys, jota läh-detään ratkaisemaan kemian menetelmin. Opitaan biokemiallisen tutkimuksen keskei-set periaatteet ja menetelmät kasvattamalla ja käsittelemällä tutkimusten vaatimia biolo-gisia materiaaleja. Kemian kurssit KE01 ja KE02 sekä biologian kurssit BI01 ja BI02 on suoritet-tava ennen kurssia. Lisätietoja: Emma Lager.

YTK02 BiisipajaOpi tekemään hittibiisi yksin tai kavereiden kanssa. Kurssin aikana opettelemme säveltä-mistä, sanoittamista ja sovittamista. Opiskelu ei vaadi aiempaa kokemusta kappaleiden te-kemisestä. Kurssin lopussa valmiit laulut voi-daan esittää tai äänittää. Kurssi järjestetään joka toinen lukuvuosi. Lisätietoja: Markus Linnanen.

YTK03 Kansalaisen turvakurssiTurvallisuuskurssi valmentaa kansalaisia sel-viytymään normaaliolojen onnettomuusti-lanteista. Kansalaisen turvakurssilla ja val-miuskurssilla opiskelijat perehtyvät turval-lisuusviranomaisten toimintaan ja erilaisiin arkielämän uhkakuviin. Kurssilla opitaan pe-ruskansalaistaitoja, kuten ensiapu-, alkusam-mutus-, itsepuolustus- ja suunnistustaitoja. Koulutukseen voivat osallistua kaikki 15 vuot-ta täyttäneet Suomen kansalaiset. Lisätietoja: Sanna Alanko.

YTK04 Kansalaisen turvakurssi IITurvallisuuskurssi II syventää opiskelijoiden taitoja selviytyä normaaliolojen onnetto-muustilanteista. Jatkokurssiin sisältyy maas-toviikonloppu, jolloin harjoitellaan ja kerra-taan mm. suunnistusta, ensiapua ja vesistö-

YTK: YHTEIS-TYÖKURSSIT

nylityksen erätaitoja vaelluksella ja tutustu-taan Utin varuskunnan toimintaan. Lisätietoja: Sanna Alanko.

YTK05 VaelluskurssiKurssilla perehdytään jokamiehenoikeuksiin ja Nuuksion luontoon sekä opetellaan liikku-maan ja toimimaan luonnossa. Kurssi järjes-tetään lukuvuoden 1. jaksossa viikonloppuna (pe – su) Nuuksiossa tai jossain muussa koh-teessa. Kurssi toteutetaan biologian ja maan-tieteen sekä liikunnan opettajien yhteistyönä. Lisätietoja: Joona Svala.

YTK06 Koulun oma lehtiOpiskelijat toimittavat koulun lehteä opet-tajien ohjauksessa. Kirjoitetaan juttuja ja va-lo- sekä videokuvataan. Tavoitteena on teh-dä kaksi lehteä: yksi syksyllä, toinen keväällä. Vieraillaan lehtitalossa. Kurssi kestää koko lu-kuvuoden. Kurssin voi suorittaa useampia ker-toja ja sen laajuus on 1 – 4 kurssia. Lisätietoja: Marjaana Svala.

YTK08 Median maailma – kohti mediadiplomia

Median maailma on verkkokurssi median lu-kiodiplomia suorittaville lukiolaisille. Median maailma sisältää muun muassa tietoa joukko-viestinnän kehityksestä, erilaisten mediateks-tien analysoinnin mahdollisuuksista ja ta-pauskuvauksia eri ikäisten median käytöstä. Lisätietoja: Marjaana Svala.

YTK09 MusikaaliKurssin aikana valmistamme musiikkinäytel-män/musikaalin joko valmiin musikaalin tai yhdessä suunnitellun käsikirjoituksen pohjal-ta. Kurssi toteutuu kiertotuntien ulkopuolella. Lisätietoja: Marita Tapper.

YTK10 OppilaskuntakurssiKurssilla perehdytään käytännön toiminnan kautta oppilaskunnan toimintaperiaattei-siin, vaikutusmahdollisuuksiin ja järjestötoi-minnan periaatteisiin. Opiskelijat osallistuvat päätöksenteon lisäksi erilaisten juhlapäivi-en ja koulun yhteisten tapahtumien järjestä-miseen. Oppilaskunnan hallituksen virkoihin valitut opiskelijat tutustuvat myös mm. koko-uksen johtamiseen, pöytäkirjan laadintaan, ti-linpitoon ja tiedottamiseen liittyviin taitoihin. Lisätietoja: Joona Svala.

YTK11 Kansainvälisyyttä käytännössäToteutetaan yksi tai useampia kansainvälisyy-teen liittyviä projekteja. Kurssille mukaan pää-sevät opiskelijat valitaan esimerkiksi haastat-

74

teluilla. Opiskelija voi osallistua useampaan hankkeeseen ja saada laajuudesta tai projek-tien määrästä riippuen 1 – 4 kurssia. Kurssi voi-daan toteuttaa esimerkiksi luentosarjana, joi-hin liittyy itse kustannettava vierailu ulkomail-le. Projekteista tiedotetaan erikseen lukuvuo-den aikana.

YTK12 TutorkurssiTutor-toiminta tarkoittaa uusien opiskelijoi-den ohjaamista lukiotyöskentelyyn. Tutor saa lukuvuoden alussa oman ryhmän, jota ohjaa ja auttaa etenkin opintojen aloittamisvaiheessa. Ohjaustoimintaan perehtyminen aloitetaan jo edellisen lukuvuoden lopulla. Kurssiin si-sältyy myös muita tehtäviä, kuten opintopii-ritoimintaa sekä avustajana toimimista kou-lun tilaisuuksissa. Kurssista saa suoritusmer-kinnän ja pyynnöstä myös erillisen todistuk-sen. Kurssia suositellaan reippaille ja sosiaali-sille opiskelijoille, joilta riittää uskallusta heit-täytyä mukaan erilaisiin tilanteisiin. Lisätietoja: Ritva Moilanen ja Marjaana Svala.

YTK13 Tutorkurssi IITutoreiden jatkokurssi, jolla syvennetään edel-lisellä kurssilla opittuja valmiuksia. Tehtävät ovat osin samoja kuin ensimmäisellä kurssil-la, mutta jatkokurssilaiset ottavat lisää vas-tuuta sekä toimivat oman tutorryhmänsä vas-tuuoppilaana. Kurssia suositellaan reippaille ja sosiaalisille opiskelijoille, joilta riittää uskal-lusta heittäytyä mukaan erilaisiin tilanteisiin. Lisätietoja: Ritva Moilanen ja Marjaana Svala.

YTK14 Uskonto- ja yhteiskuntamaantie teen kurssi

Kurssi perehdyttää opiskelijan maantieteellis-ten olojen, maailmankatsomuksellisten arvo-jen ja yhteiskuntarakenteen keskinäiseen yh-teyteen. Kurssilla tarkastellaan eri kulttuuripii-rien esimerkkialueiden nykytilannetta ja tule-vaisuutta maantieteen, uskonnon ja yhteis-kuntaopin näkökulmista. Lisätietoja: Emma Lager.

YTK15 Roma, urbs aeternaLatinan ja historian yhteistyökurssi, jolla tutus-tutaan Rooman kaupungin historiaan ja kult-tuuriin. Kurssiin kuuluu varsinaisen lukujärjes-tysajan jälkeen järjestettäviä luentoja ja alus-tuksen tekeminen. Kurssi huipentuu opiskeli-joiden itse kustantamaan yhteiseen Rooman-matkaan. Mukaan valitaan 14 opiskelijaa. Lisätietoja: Suvi Randén.

YTK16 Itämeri Kurssin teemana ovat Itämeri, sen ympäris-töongelmat, ekologisesti ja taloudellises-ti kestävä kehitys sekä nykytilanteen tausta. Kurssiin voi sisältyä koti- tai ulkomaanmatka. Lisätietoja: Sami Tamminen.

YTK18 Vapaaehtoistyön kurssiKurssin teoriaosuudessa opiskelija tutustuu vapaaehtoistoiminnan perusteisiin. Pääpaino on kuitenkin käytännön työssä, jossa muuta-man opiskelijan ryhmä suunnittelee ja toteut-taa jonkun lähimmäisen auttamiseen liitty-vän hankkeen Järvenpäässä. Lisätietoja: Antti Mattila.

YTK21 Hyvinvoinnin avaimiaMusiikin positiivinen vaikutus ihmisen ter-veyteen on osoitettu tieteellisissä tutkimuk-sissa. Tutustumme terapeuttisen musiikin his-toriaan ja musiikkiterapian käyttömahdolli-suuksiin nykypäivänä. Teemme myös käytän-nön harjoituksia rentouttavassa ilmapiirissä. Terveystieto-osuudessa perehdymme kehon-kielen historiaan ja teemme liikesarjoja piiri- ja laululeikeistä aina perinteisiin tansseihin saak-ka. Lisätietoja: Marita Tapper.

YTK22 OppilaitostekniikkaKurssilla harjaannutaan oppilaitoksessa käy-tettävän valo-, ääni- ja kuvaustekniikan käyt-töön. Kurssilaiset voivat vastata oppilaitokses-sa toteutettavan produktion esitystekniikasta. Lisätietoja: Marja-Liisa Lehtiniemi.

75

Valtakunnallinen lukiodiplomi on osoitus erityisosaamisesta. Opetushallitus vahvistaa vuosit-tain niiden suorittamisen ehdot,

arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Vaikka diplomien vaatimukset saattavat muuttua, liittyy kaikkiin kuitenkin pitkä-kestoinen näyttö. Diplomityö tehdään lu-kiodiplomikurssilla, josta saa suoritus-merkinnän. Diplomitodistus kirjoitetaan päättötodistuksen liitteeksi.DI01 Teatterin lukiodiplomi

Kurssi on tarkoitettu niille, jotka ovat jo suorit-taneet lukion tarjoamat draaman kurssit ÄI20 – ÄI22. Opiskelija valmistaa itsenäisesti teat-teriesityksensä annetuista aiheista, pitää työ-päiväkirjaa, laatii tiivistelmän ja osallistuu pa-lautekeskusteluun. Opettaja on tekninen neu-vonantaja, joka laatii aikataulun, järjestää ar-viointitilaisuuden ja valvoo työn edistymistä. Lisätietoja: Tuija Lehtinen.

DI02 Kuvataiteen lukiodiplomiKuvataiteen lukiodiplomikoostuu kahdesta osasta, portfoliosta ja teoksesta. Ennen diplo-mikurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä lukion hyväk-symää kuvataiteen kurssia. Diplomin portfolio-osan voi aloittaa jo toukokuussa. Teososa to-teutetaan valvotusti kurssin aikana. Lisätietoja: Marja Rosti

DI03 Liikunnan lukiodiplomiLiikunnan lukiodiplomi suoritetaan hajaute-

tusti 1 – 2 jakson aikana kiertotuntikaavion ulkopuolella. Suorittamisen ehtona on, et-tä opiskelija on suorittanut vähintään viisi lii-kunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Suorittaminen on osoi-tus opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityis-osaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yh-teistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös opiskelijan liikuntatiedot (tutkielma) sekä hä-nen kykynsä arvioida omien oppimisprosessi-en lisäksi liikunnan merkitystä. Liikunnan lu-kiodiplomista saa pisteitä pyrittäessä liikunta-tieteelliseen tiedekuntaan ja urheiluopistoi-hin. Lisätietoja: Ari Jalovaara.

DI04 Median lukiodiplomiMedian diplomin suorittaminen edellyttää äidinkielen ja kirjallisuuden kurssia ÄI04 se-kä vähintään neljää koulun tarjoamaa medi-aan suuntautuvaa kurssia. Yksi kursseista on YTK08 Mediatekstit hallintaan. Lukiodiplomin aikana kootaan ja työstetään arvioitava ma-teriaali. Diplomi koostuu oppimispäiväkirjas-ta ja työsuunnitelmasta, päättötyöstä ja sii-hen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Lisätietoja: Marjaana Svala.

DI05 Musiikin lukiodiplomiMusiikin lukiodiplomi on ylioppilastutkin-toon liittyvä todistus lukion aikana osoitetus-ta eritysharrastuneisuudesta ja tavallista vaa-tivammasta osaamisesta. Diplomin suoritta-misen edellytyksenä on vähintään neljän mu-siikin lukiokurssin suorittaminen. Sen lisäk-si kootaan portfolio erikseen sovituista teh-tävistä. Aikaa portfolion kokoamiseen on ko-ko lukioaika, mutta diplomi kannattaa aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Lisätietoja: Marita Tapper.

DI06 Tanssin lukiodiplomiTanssidiplomi tehdään yhteistyössä Keski-Uudenmaan tanssiopiston kanssa. Sen edel-lytyksenä on kolme tanssikurssia, jotka käy-dään lukion aikana ja jotka saa hyväksilukea lukion kursseihin. Yksi tanssikurssi on pituu-deltaan samanmittainen kuin muutkin lukion kurssit. Vähintään yhden kursseista tulisi olla joko jazztanssia, showtanssia, nykytanssia tai balettia. Lukion vanhojen tanssit on mahdol-lista lukea yhdeksi tanssikurssiksi. Lisätietoja: Sanna Alanko.

DI07 Kotitalouden lukiodiplomiDiplomi tehdään yhteistyössä Keuda Järvenpään kanssa. Lisätietoja: Sanna Alanko.

DI08 Käsityön lukiodiplomi Diplomi tehdään yhteistyössä Järvenpään opiston kanssa. Lisätietoja: Sanna Alanko.

DI: LUKIODIPLOMI-KURSSIT

Haluatko suorittaa lukion ja ylioppi-lastutkinnon kokonaan alusta alkaen? Ovatko lukio-opintosi jääneet kesken ja haluat täydentää tutkintoasi? Haluatko nostaa lukion päättötodistuksen arvo-sanoja? Tai opiskella yksittäisen oppiai-neen lukiokursseja?

Kursseja voi suorittaa englannissa,

ruotsissa, äidinkielessä ja kirjallisuudes-sa, matematiikassa, luonnon-,yhteiskunta- ja humanistisis-sa tieteissä.

Lukioon voi ilmoittautua täysi-ikäi-

nen, joka on suorittanut peruskoulun tai vastaavan oppimäärän.

Tutkinto-opiskelijoille opiskelu on il-

maista ja aineopiskelijoille kurssimak-su on 36 euroa/jakso, kuitenkin enin-tään 108 euroa/lukuvuosi. Työttömien ja opiskelijoiden maksut ovat puolet mak-susta.

JÄRVENPÄÄN LUKION AIKUISLINJATERVETULOA OPPIMAAN JA OPIS-KELEMAAN JÄRVENPÄÄN LUKION AIKUISLINJALLE!

Koulun osoite: Lukionkatu 1 04410 JÄRVENPÄÄ

Lisätietoja: Aikuislinjan apulaisrehtori Päivi Järvinen Puh.040 315 2509 Email:paivi.jarvinen@jarvenpaa.fi

Internet: www.peda.net/veraja/jarvenpaa/aikuislinja