Myllypuro yllättää monipuolisuudellaan. · 2007-02-26 · Kuntalaisuus on kuitenkin myös...

Julkinen tiedote

Numero 1 25.2.2007

Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet 310-alkuisiksi.

Dansar så det står härliga till.

Myllypuro yllättää monipuolisuudellaan.

2 Helsinki-info 1 2007

SisällysPäätoimittajalta

Lainattua

Numero 1 25.2.2007 31. vuosikerta

Julkaisija Helsingin kaupunki

PL 1, 00099 Helsingin kaupunki

puhelin 1691 (vaihde)

faksi 169 3750

Päätoimittaja Rita Ekelund

Toimitussihteeri Leena Seitola

Toimittaja Tiina Kotka

Ruotsinkieliset sivut Nina Weckström

Ulkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros Oy

Kannen kuva Helsingin kaupunginmuseo

Kirjapaino Sanomapaino, Vantaa

Painosmäärä 296 034 kpl

ISSN 0782-0453

Jakeluasiat Suomen Posti Oy

puhelin 020 451 5382,

020 451 5658

faksi 020 451 5221

Lehti ilmestyy myös internetversionaosoitteessa www.hel.fi/helsinki-info.

Seuraava Helsinki-info ilmestyy 15.4.

Rita Ekelund

Päätoimittajalta . . . . . . . . . . . . . 2

Kaupunkitietoa kaikille . . . . . . . . . 3

Korkeasaareen oma teatteriryhmä. . . . . . . . . . . . . . . 4

Leipää ja sanomaa sadoille . . . . . . . 5

Etsitkö työpaikkaa kaupungilta . . . . 6

Viljely on hauskaa puuhaa . . . . . . . 7

Kohtaavatko hallinnon järki ja kuntalaisen arki? . . . . . . . . . 8–9

Tyypillinen, mutta ei tavallinen lähiö . . . . . . . . . .10–11

Pöpöt syynissä . . . . . . . . . . . . . . 12

Naisia ja yrittäjiä . . . . . . . . . . . . . 13

Ajamiseen ei kyllästy . . . . . . . . . . 14

Nuorten bändit esiin. . . . . . . . . . . 15

Nyt menoksi! . . . . . . . . . . . . 16–17

Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet . . . . . . . . . . . . . 18

Fullt ös för folk över femtio . . . . . . . 19

Av kärlek till böcker . . . . . . . . . . .20

Småttfolk och mammor på babykafé. . . . . . . . . . . . . . . . 21

Romanttinen Cygnaeuksen galleria . . . . . . . . . .22

Lukijakilpailu . . . . . . . . . . . . . . . 23

Tinkimätön kulttuurin moniottelija. . . . . . . . . . . . . . . .24

Kannen kuva: Myllypuron vesitornin näköalatasanteelta avautuivat 60-luvulla upeat näkymät. Kuva on Helsingin kau-punginmuseon, kuvaaja on tuntematon.

Kirjoittaessamme tiedotteita asetumme kuntalaisen asemaanja arkipäiväistämme viranomaisen ammattikielen helpos-

ti ymmärrettäväksi. Muutos vaatii joskus vääntöä ja peräänan-tamattomuutta. Arvostettu asiantuntija kun ei haluaisi vesit-tää hienoa asiaansa arkisilla sanoilla. Tiedottajien tehtävä onrasvata byrokratian rattaita tässäkin, helpottaa ymmärrystä jamadaltaa kynnyksiä. Tiedotuspäällikkö Marli Masalin kau-pungin henkilöstölehti Helsingin Hengessä 1/2007.

Ulkoistamisen rinnalle on tullut sisäistäminen. Ulkoistaminenon sitä, että tehtävän, jonka ennen hoiti oman työnantajan

palveluksessa oleva, suorittaa nyt jonkun toisen palveluksessaoleva. Ulkoistaminen on jokseenkin kivuton muutos, ainakinmuille kuin ulkoistetuille. Sisäistäminen tarkoittaa taas sitä,että tehtävän, jonka ennen hoiti työpaikalla joku siihen erikois-tunut henkilö, teet nyt sinä itse oman toimesi ohella. Kolum-nisti Pekka Seppänen Talouselämä-lehdessä 5/2007.

Antiikin retoriikan mestarit tekivät sujuvakieli-siä retoriikan oppaita. Ne osoittavat, että vie-

lä tuohon aikaan asiantuntijat osasivat kirjoittaatavallisille ihmisille, ei vain toisilleen. Juhana Tork-ki teoksessa Puhevalta – kuinka kuulijat vakuute-taan (Otava 2006).

Näyttämöllä me näemme asiat usean ihmisennäkökulmasta, niidenkin joita inhoamme ja joi-

ta emme haluaisi oikeassa elämässä tavata. Me seu-raamme heidän perustelujaan ja kuuntelemme, kunhe selittävät, miksi tekevät valitsemallaan tavalla.Ja kun näyttämön henkilöt toimivat, katsoja oivaltaaheidän tekojensa syitä: ehkä ymmärtää elämää hie-man enemmän, näkee hyvää ja pahaa omassa ympä-ristössään hieman tarkemmin. Teatterinjohtaja Asko Sarkola Teatteriin-asiakaslehdessä 1/2007.

Osallisten yhteisössä Asukkaiden aloitteellisuus, mielipiteet ja yhtey-

denotot saavat hyvin vaihtelevan vastaanotoneri virastoissa, kertoo kaupungin tietokeskuksenselvitys Kuntalaisen ja hallinnon vuorovaikutuk-sen käytännöt Helsingissä. Eipä ole kovin pitkällemietitty sitäkään, mikä asukkailta eri tavoin kerä-tyn tiedon painoarvo ja merkitys päätöksenteko-prosesseissa lopulta on.

Kaupungille palautetta antavaa tavallista kun-talaista turhauttaa, jos viraston sivulta ei miten-kään ilmene, kuka huolellisesti täytetyn sähköi-sen palautelomakkeen oikeastaan käsittelee jamissä ajassa siihen mahdollisesti tulee jokin vas-taus. Lukuisissa kuulemis- ja vuorovaikuttamistilai-suuksissa karaistunutta kansalaisaktiivia turhaut-taa, kun kuulemisilla ei näytä olevan minkäänlais-ta vaikutusta asioiden käsittelyn lopputulokseen.

Virastoissa taas tunnollisimmat vuorovaikutta-jat horjuvat aika ajoin työuupumuksen partaalla,kun työpäivät jatkuvat ilta illan jälkeen asukasta-paamisissa. Asukkaiden tapaaminen on useimmi-ten antoisaa, mutta toisinaan tunnelma on kuinmestauslavan valmistelussa, jossa vain odotellaanpäätä pölkylle.

Tutkijat penäävät pelisääntöjä siihen, kenentieto ja millä argumenteilla lopulta katsotaan pää-tösprosesseissa painavimmaksi. Hallinnon järkija asukkaiden arki pitää saada kohtaamaan, sillämolempien näkökulmaa tarvitaan, sanoo tietokes-kuksen tutkija Pia Bäcklund (ks. s. 8).

Kuntalaisten mahdollisuudet osallistua ja vai-kuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon kytkey-tyvät kuntademokratian edistämiseen. Vaikuttami-

seksi eivät riitä asiakastyytyväisyyskyselyt, vaikkane ovatkin tärkeitä palveluntuottajien itsetutkis-kelun välineitä. Kuntalaisuus on kuitenkin myöskansalaisuutta, ei pelkästään asiakkuutta, jossakulutetaan toisten tarjoamia palveluita. Kansalai-nen on se hankala olento, joka haluaa olla mukanamäärittelemässä, minkälaisia palveluja ylipäätääntuotetaan ja mihin suuntaan hänen maataan taikaupunkiaan tai kotikaupunginosaansa viedään.Kunta on kaikkien osallistensa yhteisö.

Helsingillä on aitoa halua katsoa itseään pei-liin. Monta esimerkillistä osallistumishankettaon menestyksellä ideoitu ja käynnistetty, muttakokonaisuuden hallinnassa uupuu. Parhaillaankaupunki on yhtenä pilottikuntana mukana valta-kunnallisessa Demokratiatilinpäätöshankkeessa.Suomen hallituksen Kansalaisvaikuttamisen poli-tiikkaohjelmaan kuuluvan hankkeen tarkoituk-sena on kehittää kuntademokratian tilaa kuvaa-va mittaristo. Ensimmäisessä vaiheessa analysoi-tiin vuoden 2004 kunnallisvaaleja. Toisessa osiossakartoitettiin kuntien toimintatapoja kuntalaistenosallistumisessa, jolloin syntyi myös yllä mainittuHelsinkiä koskeva erillisselvitys vuorovaikutuksennykykäytännöistä.

Demokratiatilinpäätöshankkeen kolmas teemakeskittyy kuntalaisten omiin käsityksiin osallistu-mismahdollisuuksistaan. Helmikuussa käynnisty-nyt tutkimus toteutetaan postikyselynä, ja tuloksiasaadaan kevään aikana. Tietokeskus tuottaa ensisyksynä erillisen analyysin Helsingin ja pääkau-punkiseudun asukkaiden vastausten perusteella.Sitten on johtopäätösten aika.

32007 1 Helsinki-info

Tässä lehdessä

Kolumni

Löytöretkellä lähiössä10–11Myllypurosta löytyy niin maailman suurin saliban-

dyhalli, taiteilijakylä kuin maailmansodan aikai-sia linnoituslaitteita. Alueelle on suunnitteilla kansainvälises-ti kiinnostava puukerrostaloalue ja valtavasti uutta rakenta-mista. Myllypuron historiasta ja nykypäivästä kertova tutki-mus paljastaa alueen monet kasvot.

Pilaantunutta vai ei?12 Ympäristölaboratorio selvittää niin elintarvikkeiden kuin

uimavesien laadun. Elintarvikenäytteestä löytyneitä bak-teereita lasketaan muun muassa pesäkelaskurin avulla.

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Rakkaudesta ajamiseen 14–15 Intohimo autoihin ja ajamiseen yhdistää kuljetusalan opis-

kelijoita Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa. Moni-puolisen alan tulevaisuuden työnäkymät ovat valoisat, sillä työelämä kaipaa yhä lisää logistiikan eli kuljetus- ja varastoalan osaajia.

Kontulassa on tekemisen meininki

9 ”Kun huomaamme tai meille kerrotaan epäkohdasta tai muusta asiasta, johon voimme vaikuttaa, ryhdymme viemään asiaa eteen-

päin”, kertoo kontulalainen asukasaktiivi Jouko Kokkonen. Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Kaupungin tietokeskuksen tutkimukset ja tilastot kuvaavat elämää Helsingissä ja sen eri alueilla, tar-

joavat kansallista ja kansainvälistä vertailutietoa muis-ta kaupungeista ja kaupunkiseuduista sekä tietoa kau-pungin kehityksestä.

Tietokeskus pyrkii ensisijaisesti vastaamaan kau-pungin päätöksentekijöiden ja eri yksiköiden tietotar-peisiin. Sama tieto tuodaan myös kaikkien kiinnostunei-den saataville eri keinoin. Tietokeskus julkaisee vuosit-tain noin 60 julkaisua, jotka on luettavissa myös inter-netissä www.hel2.fi /tietokeskus. Lisäksi internetissä on maksutta käytettävissä useita tietokantoja laatutarkas-tettuine tietoineen.

Julkaisuja tuotetaan pääasiassa suomen- ja ruotsinkie-lellä sekä englanniksi, mutta suosittu tiivis tilastojulkai-su ns. Taskutilasto on saatavilla yhteensä yhdeksällä eri kielellä, uusimpina japani ja kiina. Tietokeskuksen kir-jasto- ja tietopalvelu on kaikille avoin Helsinki-tilaston ja -tutkimuksen erikoiskirjasto ja tietopalvelupiste.

Kaupunkitutkimuksen rungon muodostavat Helsin-gin kaupungin hallintokuntien toimintaympäristöä kos-kevat tietotarpeet, kuten alue- ja kunnallistalous, väestö, asuminen, elinolot, palvelut, osallistuminen, kaupunki-kulttuuri ja -ympäristö. Tutkimus on myös se väline, jol-la uudet ilmiöt pyritään ottamaan tiedollisesti haltuun. Tässä tehdään yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslai-tosten kanssa. Esimerkkinä ajankohtaisista tutkimustee-moista voidaan mainita turvallisuus, monikulttuurisuus ja monet muut suurkaupungin erityispiirteet.

Tietokeskuksen säännöllinen tilastotuotanto kattaa monta ilmiöaluetta väestön hyvinvoinnista, toimeentulos-ta, osaamisesta ja koulutuksesta, Helsingin ja seudun yri-

tystoiminnasta ja kilpailukyvystä sekä asuntokannan ja -tuotannon ominaisuuksista ja rakenteesta. Väestöennus-teet ovat merkittävä perustuote. Vuonna 2006 avatussa seutuportaalissa www.helsinginseutu.fi välitetään myös kunta- ja seututietoa.

Helsingillä on pääkaupunkina aina ollut paljon yhteyk-siä ulkomaille ja tänä päivänä Helsingin toimintaympä-ristö on kansainvälisempi kuin koskaan. Tämä tuo muka-naan haasteita tietotuotannolle. On kasvava tarve saada vertailutietoa muista suurkaupungeista tai metropoleis-ta Euroopassa ja Euroopan ulkopuolellakin, kuten Poh-jois-Amerikasta ja Aasiasta. Tämän kansainvälisen ver-tailevan kaupunkitiedon tuottaminen on tietokeskuksel-le haastavaa, mutta kiinnostavaa ja antoisaa. Esimerkki-nä uusimmasta tuotteista tällä saralla voidaan mainita ”The Economic Map of Urban Europe”. Tässä tilastotut-kimuksessa on vertailtu 45 metropolin tuotannon kasvua ja työllisyyden kehitystä. Helsingin kaupunkiseutu pär-jää erittäin hyvin vertailussa.

Elämästä Helsingissä syntyy monipuolinen kuva uusim-pien tutkimus- ja tilastojulkaisujen kautta. Esi-merkiksi Kestävä kehitys Helsingissä 2006kertoo kestävyyden Helsingissä yleisesti ottaen hieman parantuneen 1990-luvun alusta vuo-teen 2006. Teematilastosta Asuminen Helsin-gissä 1950 – 2004 selviää, miten asuminen ja asumisolot ovat kehittyneet Helsingissä vii-meisten 50 vuoden aikana. Helsingin kaupun-gin vuokra-asunnoissa viihdytään, kerrotaan asiasta tehdyssä selvityksessä: noin neljä vii-destä kaupungin vuokra-asukkaasta on tyyty-väinen asuntoonsa ja viihtyy asuintalossaan.

Arabianrantaan! Uuden kaupungin maihinnousuon nimeltään komeasti kuvitettu, tukevankokoinen teos uudesta Arabianrannan kaupunginosasta asukkaiden, tutkijoiden ja suunnittelijoiden silmin. Oppien osaajak-si – Koulutus ja työelämään sijoittuminen Helsingissä - julkaisu on kokoomatilasto Helsingin ja Helsingin seu-dun koulutustilanteesta 2000-luvulla. Peruskoulua käy Helsingissä lähes 50 000 oppilasta. Vieraskielisten oppi-laiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina ja nyt lähes joka kymmenes (9,2 %) peruskoululainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Julkai-sun mukaan neljä viidestä pääkaupunkiseudun ammatti-korkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneesta löytää työ-paikkansa Helsingin seudulta. Työpaikkakehitys Helsin-gissä puolestaan ennakoi Helsinkiin syntyneen yli 13 000 uutta työpaikkaa vuoden 2006 aikana. Helsingin kasvu-vauhti ylitti näin sekä koko Helsingin seudun että koko maan kasvuvauhdin.

Tietokeskuksen tehtävänä on pysyä kehityksen kyydis-sä, palvella kaikkia tiedon tarvitsijoita ja tähdätä visionsa

mukaisesti kaupunkitiedon edel-läkävijäksi.

Asta ManninenKirjoittaja on Helsingin kaupungin tieto-keskuksen vs. johtaja

Lisätietoja: www.hel2.fi /tietokeskus ja tie-tokeskuksen kirjasto- ja tietopalvelu osoit-teessa Katariinankatu 3-5, puh. 310 36539 tai s-posti: [email protected] . Helsingin historiaa koskeva aineisto on käytettävissä tietokeskuksen kaupun-ginarkistossa osoitteessa Eläintarhantie 3 F.

Kaupunkitietoa kaikille


Helsinkiläisiä

Lumi narskuu kenkien alla, ja pikku-pakkasesta voimaa saanut tuuli piis-

kaa kasvoja tammikuun viimeisellä viikol-la Korkeasaaren eläintarhassa. Se ei kui-tenkaan haittaa. Saari on suosittu näh-tävyys, jonne tullaan talvellakin seuraa-maan eläinten askareita.

Korkeasaaren eläintarhalehtori ja tie-dottaja Taru Vuoren alkuvuosi on ollut eri-tyisen kiireistä aikaa. Jokavuotisen kan-sainvälisen jääveistoskilpailun lisäksi hän-tä on työllistänyt Korkeasaaren Teatterinharrastajanäyttelijöiden haku.

Jo toista vuotta eläintarhassa on esi-tetty menestyksellä amurinleopardin- jatiikerin suojelusta kertovaa näytelmää.Nyt teatteriesityksistä halutaan tehdäperinne ja näkyvä osa eläintarhan arki-päivää. Kevään aikana Korkeasaaressaaloittaa harjoitukset oma teatteriryhmä,joka tekee pienimuotoisia esityksiä uhan-alaisten lajien suojelusta. Mukana ideoi-massa ollut Taru uskoo esitysten herät-tävän ihmiset ymmärtämään vastuunsaluonnon ja ympäristön suojelussa.

Koko Korkeasaari on kuin suuri luon-non vaellusnäytelmä. Eläinten tarjoamanaidon ja hiljaisen teatterin rinnalle saa-ressa kehiteltiin myös roolihahmo, jokasalakauppiaaksi naamioituneena sulloipahviputkeen värikkäitä leikkipapukai-joja ja yritti kaupitella niitä sitten ylei-sölle. Oikeassa elämässä rikolliset met-sästävät rauhoitettuja lintuja, huumaa-vat ne ja tunkevat linnut salakuljetus-matkan ajaksi putkiloihin odottamaanostajiaan. ”Juuri tällaisesta toiminnas-

ta haluamme ihmisille kertoa ja teatterion siihen hyvä keino. Kokemukset ovatolleet rohkaisevia ja niiden innoittama-na idea omasta teatteriryhmästä kypsyipikkuhiljaa”, kertoo Taru Vuori.

Teatteriryhmään on tulossa kaiken-ikäisiä ihmisiä. Joukossa on myös eläin-suojelusta kiinnostuneita ”elämäntapa-teatterilaisia”, joita kiinnostaa enem-män esitysten valmistaminen kuin itsenäytteleminen.

Teatteriryhmä kokoontuu saaressakerran viikossa. Ohjaajana toimii Hel-singin ammattikorkeakoulu Stadian esit-tävän taiteen opiskelija Lasse Turunen.Ryhmä suunnittelee ja tekee myös esityk-siensä puvut ja lavastukset. Ensimmäi-set esitykset heti lumien sulaessa kerto-vat Pääsiäissaarten ekokatastrofiin joh-taneista tapahtumista.

Korkeasaaren henkilökunta kerää teat-teria varten taustatiedot ja ideat, ohjaajaja teatteriryhmä punovat faktat eläväksiesitykseksi. Taru sanookin teatteriesitys-ten sanoman menevän suoraan aivoihinja sydämiin. Pienoisnäytelmät sisältävätjännittäviä tosielämästä dramatisoitu-ja tarinoita, jotka antavat mukavan lisä-mausteen Korkeasaaren tietotarjontaan.

”Teatteri on tehokas keino ympäris-tökasvatuksessa. Tarinoiden avulla kau-kaisia ongelmia tai vaikeitakin syy- jaseuraussuhteita voi tuoda lähelle katso-jaa”, sanoo Korkeasaaren Teatterin esi-tyksiä innokkaasti odottava tiedottajaTaru Vuori.

Harald Birger Olausen

Tiina Koskisen sitomat kirjat ovat ilosilmälle. Niissä on käytetty mielikuvi-

tusta niin pinnan kuvioinnissa kuin kirjanmuodoissakin. Hänen omaa tuotantoaanovat monenkokoiset ja -muotoiset nahka-kantiset teokset, jotka kestävät kulutus-ta. Ne voivat olla koru- tai muistikirjoja,albumeja ja vaikkapa uuden ulkoasunsaaneita satukirjoja. Hurmaava esimerk-ki on pikkuruinen Ihaa-aasin tarina, jon-ka uusien paijattavan pehmeiden kansienselkämystä koristaa aasin häntä.

Juuri pehmeäkantisista, kokonahkai-sista ”ympärikäännettävistä” kirjoista ontullut Koskisen tavaramerkki. Siis sillälailla käännettävistä, että selän voi ava-ta apposen auki, eikä kirja ole tempus-ta moksiskaan. Sellaisesta tavasta lukeameitä lapsena varoiteltiin, mutta TiinaKoskinen sanoo, että kirjat ovat hänenmielestään kulutusta varten.

”Libristin ja toimittajan tyttärenä kir-jat ovat kuuluneet elämääni niin kauankuin muistan. Minulle ne ovat käyttötava-raa. Meillä kotona lukeminen ei ollut kiel-lettyä edes ruokapöydässä”, paljastaa Tiina.

Kirjansitoja myös pitkittää kirjojenikää, sillä osa hänen työstään on vanhojenkirjojen kunnostusta. Nyrjähtäneet selättai irronneet sivut Tiina korjaa sekä tar-vittaessa puhdistaa. Osaan kirjoista häntekee uudet kannet, jotka noudattelevatalkuperäistä tyyliä. Vastikään hän sai val-miiksi kassillisen asiakkaan kunnostetta-vaksi tuomia historiateoksia. Nyt ne ovatuudelleen luettavassa kunnossa.

Tiinan työtilassa on mielenkiintoi-sia välineitä kultauspukista mittoihin janahan ohennusvälineisiin. Pöydällä onperinteisten työvälineiden lisäksi kapinei-ta, joiden alkuperäinen käyttötarkoituson ollut ihan muuta. Jänisliiman poista-minen käy näppärästi äidin vanhalla ruo-kailuveitsellä, ja hammaslääkäriltä saatupiikki on oivallinen raaputin.

Pitkään graafisella alalla töitä teh-nyt Tiina Koskinen päätyi opiskelemaankirjansidontaa vasta aikuisiällä. Vuosi-tuhannen vaihteessa hän aloitti opin-not Tyrvään käsi- ja taideteollisuusop-pilaitoksessa.

”Olin niin innostunut asiasta, ettäsuorastaan asuin koulussa. Tein vuodenajan töitä usein myös illat ja viikonlo-put. Motivaation täytyi olla melkoinen,kun muut opiskelijat olivat vain muuta-man vuoden poikaani vanhempia”, nau-rahtaa Tiina.

Opiskeluaika oli paitsi tiivistä myösantoisaa. Opetusta monipuolistivat koti-maisten kirjansitojamestareiden ohellamyös ulkomaiset vierailijat. Aivan eri-tyisen kiitoksen Tiina Koskinen antaahelsinkiläiselle kirjansitojamestari Toi-vo Salolle.

”Hän pitää hyvää huolta meistä nuo-remman polven sitojista ja kannustaaantamalla positiivista palautetta. Hänmyös otti vastaan kisällintyönäytteenivuonna 2000”, kertoo Tiina.

Valmistuttuaan Tiina Koskinen perus-ti oman yrityksen Raumalle. Helsinkiinmuutto keikautti asiat hiukan toiseen jär-jestykseen, sillä liikehuoneistojen vuok-rat täällä ovat toista luokkaa, kuin enti-sessä kotikaupungissa. Nyt Tiina on päi-vät töissä käyttöpäällikkönä painotalos-sa ja sitoo kirjoja silloin kun perhe-elä-mä sen sallii. Hänen seuranaan työtilankirjahyllyssä makailee perheen lemmik-ki Velho-kissa. Arka ja rauhallinen mir-ri muutti taloon pari vuotta sitten löytö-eläintalosta.

Vapaa-aikana Tiina harrastaa luke-misen ohella kalligrafiaa ja tekee kort-teja, joissa saattaa olla latinankielisiämietteitä, kuten ”habent sua fata libel-li”, joka tarkoittaa, että kirjoilla on koh-talonsa.

Kesäisin Tiina huristelee miehen-sä kanssa moottoripyöräretkille, ja kun-han oikea hetki koittaa, toiveena on ajel-la kuukaudeksi nauttimaan kreikkalaises-ta elämänmenosta.

Leena Seitola

Tiina tohtoroi kirjoja

Tiina Koskisen elämään kirjat ovat kuu-luneet aina, kirjansidonta sen sijaan astui kuvaan vasta aikuisiällä. Taide-kirjansitoja Koskisen töihin voi tutustua ainakin Helsingin Kirjamessuilla.

Haluaisitko ostaa papukaijan? Taru Vuori kaupittelee ”huumattuja papukaijoja” eläinten salakauppiaaksi naamioituneena. Roolihahmoa käytettiin sademetsien suojelukampanjan yhteydessä.

Korkeasaareen oma teatteriryhmä

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Kuva

Kim

mo

Bran

dt


Lyhyesti

Kun on itse kokenut köyhyyden, tah-too auttaa samassa tilanteessa ole-

via. Haluan rohkaista ihmisiä jaksamaan huomiseen ja sanoa, että elämä ei välttä-mättä kaadu vaikeuksiin”, kertoo Heik-ki Hursti, joka jatkaa vanhempiensa Vei-kon ja Lahjan perustamassa yhdistykses-sä vähävaraisten auttamistyötä.

Yhdistyksen Kisahallissa pitämät joulujuhlat ovat tulleet tutuiksi ympäri maan, mutta Helsinginkadun viikoittai-sesta ruoka- ja vaatejakelusta ei tiedetä yhtä laajalti.

”Jonoissa on 500 – 700 henkilöä. Jou-kossa on yhtä lailla eläkeläisiä, työttömiä, opiskelijoita kuin katujen miehiä. Kuka vain voi pudota köyhyysloukkuun esimer-kiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. Euron käyttöönotto ajoi monet eläkeläi-set ahdinkoon, kun hinnat kallistuivat ja eläkkeet jäivät jälkeen. Samoin kävi opin-totuen, ja olemmekin rohkaisseet opiske-lijoita hakemaan apua järjestämällä heille oman jakopäivän kuukausittain.”

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeuden-työ -yhdistys saa raha- ja tavaralahjoi-tuksia niin yksityisiltä kuin yrityksiltä, ja Helsingin kaupunkikin antaa sille raha-avustuksen.

”Saamme jaettavaksi laadukkaita ruo-kia ja vaatteita. Osa vaatteista on uusia. Nyt kysytään eniten villasukkia, kintai-ta, pipoja, alusvaatteita ja päällystakke-ja. Toistaiseksi jaettavaa on riittänyt kai-kille. Välillä ovat einekset ja muut tuore-tuotteet loppuneet kesken, mutta säilyk-keitä ja kuivamuonaa on aina riittänyt”, kertoo Heikki Hursti.

Hän on yhdistyksen ainoa palkkaa saava työntekijä, sillä toiminta pohjau-tuu vapaaehtoisuuteen.

”Meillä on aktiivinen kymmenen mie-hen ja parinkymmenen naisen vapaa-ehtoisjoukko. Lisää vapaaehtoi-sia emme tarvitse kuin joulu-juhlaan, mutta avustukset ovat aina tervetulleita”, vinkkaa Hursti.

Hänen mukaan-sa avuntarvetta on ympäri Suomen, ja yhdistys onkin käy-nyt alustavia keskus-teluja toiminnan käyn-nistämistä pienimuotoi-sena Oulussa ja Turussa. Joulupaketteja on jo vuosia postitettu ympäri maata pyyn-töjen mukaan. Hursti haaveilee myös voivansa perustaa turvakodin yhdistyksen Kumpulassa sijaitse-vaan omakotitaloon.

”Niin äiti kuin me lapsetkin koimme väkivaltaa isän vielä ryy-pätessä. Selvitimme sittemmin asiat, mutta tapahtumat jättivät silti elinikäi-set jäljet. Siksi toivon, että kaikki väki-

valtaiset ihmiset hakeutuisivat hoitoon. Haluaisin auttaa uhreja turvakodin muo-dossa. Isä ehti ennen kuolemaansa teh-dä Kumpulassa remontin, mutta kunnal-listekniikka puuttuu vielä. Ihan ensim-mäiseksi täytyy kuitenkin keskittyä etsi-mään uusi toimitila, sillä Pasilan varas-ton vuokrasopimus päättyy toukokuussa. Etsimme varastoa, jonka yhteyteen voisi siirtää toimiston Harjutorilta.”

Heikki Hursti on ehtinyt kokeilla elä-mänsä aikana monia ammatteja lihan-myyjästä laitosmieheen, maalariin ja put-kimieheen. Yksi vuosikymmen vieräh-ti pappina Espanjassa. Hursti vierailee yhä usein kirkoissa puhumassa ja soit-tamassa kitaraa. Aikanaan hän musisoi gospelbändissäkin. Musiikki on hänelle paitsi sanoman levittämisen keino, myös henkireikä.

”Pidän jaksamisestani huol-ta myös lenkkeilemällä, uimal-la ja golfaamalla. Rakkain harrastukseni on kuiten-kin akvarellien maalaa-minen. Silloin en kuule enkä näe mitään muu-ta. Perin isän öljyvärit ja pensselit, joten ehkä vie-lä opettelen käyttämään niitäkin.”

Useat Hurstin maa-laamista maisemista ovat peräisin hänen kotin-sa läheltä Vuosaaresta.

Nuorisotyön intensiivikurssi aikuisilleNuorisoasiainkeskus kouluttaa nuorisotaloille vapaaehtoistyöhön haluavia aikuisia intensiivi-kurssilla Oulunkylän nuorisotalolla 14. –15.4.

Kurssin sisältöinä ovat muun muassa nuo-ruusikä ja nuoren kohtaaminen, nuoret ja päih-teet, jokamiehen vastuu, oikeudet ja velvollisuu-det, maahanmuuttajanuoren kohtaaminen sekä nuorisotyöntekijän ja vapaaehtoisen aikuistoimi-jan kumppanuus ja yhteistoiminta. Kurssiin kuuluu myös työharjoittelujakso nuorisotalolla.

Ilmoittautumiset: [email protected] , puhelinnumero 041 5121 725.

Lähde luontoretkelle saaristoonSunnuntaina 4.3. on mahdollisuus tutustua San-tahaminan saaristoluontoon talvella. Opastetul-la luontoretkellä ulkoillaan klo 13 –16.30. Liikun-nallisen retken sisältö määräytyy saariston sääti-lanteen mukaan. Runsaslumisella kelillä liikutaan hiihtäen (omat sukset mukaan).

Retkelle lähdetään bussin 86 päätepysäkil-tä (Eniro 39/DP-72) klo 13. Osallistujien toivotaan tulevan paikalle bussilla 86, joka lähtee Hertto-

niemen metroasemalta. Retkelle mahtuu 50

henkilöä. Mukaan pääsee vain ennak-koon ilmoittautu-

malla. Ilmoittautu-misia otetaan vastaan

26. – 28.2. välisenä aikana Gardenian asiakaspalvelus-sa (klo 10 –18, Koetilantie 1),

p. 3478 400. Helsingin ympäristökeskus ja Gardenia jär-

jestävät tänä vuonna kaikkiaan 35 luontoretkeä. Tarkemmat tiedot niistä ja muista pääkaupunki-seudulla järjestettävistä retkistä saa luontoretki-kalenterista, joka ilmestyy keväällä. Kalenteri on noudettavissa huhtikuun alussa Gardeniasta, kau-pungin asiakaspalvelupisteistä ja luontotaloista. Kirjastoissa kalenteri on jaossa viimeistään huh-tikuun puolessa välissä.

Havis on vuoden HelsinkiMenu-ravintolaVuonna 2000 käynnistetyn HelsinkiMenu - hank-keen tavoitteena on muun muassa ruokakult-tuurin edistäminen ja laadukkaiden suomalais-ten raaka-aineiden tuominen esiin ravintoloiden ruokalistoilla. Vuoden ravintolan arvioinnissa kiin-nitettiin nyt huomiota muun muassa ruuan laa-tuun ja herkullisuuteen, sesonkiin sekä Helsinki-Menun saatavuuteen ravintolassa. Helsinki Expert Oy valitsi voittajaksi Ravintola Haviksen. Kilpailun kakkoseksi sijoittui ravintola Torni ja kolmannek-si ravintola Ilmatar.

HelsinkiMenun taustavoimina toimivat Fin-food – Suomen Ruokatieto Ry ja Helsingin kau-punki. Lisätietoja saa esimerkiksi www.fi nfood.fi -nettisivuilta.

Heikki kertoo rakastavansa meriluontoa – niin kuin koko kaupunkiakin.

”Helsinki on maailman paras paikka. Täällä asuvat kolme lastamme sekä kuu-si lastenlastamme. Vanhimmaisemme on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan työtäni, kunhan saa jälkikasvunsa isom-maksi. Hän on perheineen esiintynyt jou-lujuhlassa ja autellut muutenkin. Nuo-rimmainenkin on ollut jakamassa tava-roita. Lapsenlapsemme ovat oikeita hel-miä. Olemme vaimoni kanssa kamalan kiintyneitä heihin ja he ovat aika usein meillä yökyöpelissä.” TK

Lisätietoja avustustoiminnasta saa netistä osoit-teesta www.hurstinapu.net ja puhelinnumeroista 737 664 ja 050 582 8272. Ruoan ja vaatteiden jakelu Helsinginkatu 19: ssä ke ja pe klo 12, opiskelijoille kuukauden viimeisinä tiistaina klo 17 –19.

Leipää ja sanomaa sadoille”

2 Musiikki tuo vastapainoa Heikki Hurstin rankalle työlle. Ku

va J

ukka

Uot

ila


UutisInfo

Keskeisempää paikkaa kaupungin työpaikkatarjon-nan esittelyyn ei voi löytää. Tämä on kuin New Yor-

kin Ellis Island, tulijan ja hakijan ensimmäinen kontak-ti kaupunkiin”, hymyilee kaupungin henkilöstökeskuk-sen osastopäällikkö Eija Hanni Lasipalatsin toisen ker-roksen uudessa rekrytointipisteessä.

Helsinkirekry-niminen työvoiman rekrytointipisteavautuu maaliskuun alussa Lasipalatsin Kohtaamispai-kan yhteydessä. Valoisissa tiloissa kaupungin kuhinankeskellä on käytettävissä kolme kiinteää ja kaksi kan-nettavaa tietokonetta, joista pääsee eri virastojen sivuil-le ja kaupungin työpaikkasivuille osoitteessa www.hel-sinkirekry.fi. Täällä hakijat voivat hankkia tietoa kau-pungin varsin monipuolisesta työpaikkatarjonnasta jajättää sähköisen työhakemuksen.

Lasipalatsin tiloissa järjestetään kevään mittan myöskampanjoita ja rekrytointitapahtumia, jolloin virastot jaammattiryhmät esittäytyvät paikan päällä.

”Kilpailu on kova hyvistä työntekijöistä. Kaupungineri virastot osallistuvat säännöllisesti erilaisiin messui-hin ja kaupallisin rekrytointi-tapahtumiin kotimaas-

Jean Sibeliuksen orkesterisäestyksel-lisiä lauluja sisältävä äänite sopraano

Soile Isokosken ja ylikapellimestari Leif Segerstamin johtaman Helsingin kaupun-ginorkesterin tulkitsemana on voittanutMIDEM Classical Award2007 - palkinnon ”Vocalrecitals” -sarjassa.

Palkinnot jaettiinCannesissa MIDEM-levymessuilla. Levytvalitsee vuosittain raa-ti, joka koostuu maail-man merkittävimpienäänilevylehtien ja klas-sisen musiikin radio-

asemien toimittajista. Kansainvälisissätiedotusvälineissä kiitosta äänite on saa-nut roppakaupalla.

Toinen paljon kehuja niittänyt ääni-te on kaupunginorkesterin oopperalevy-

tys ”Kuningas lähtee Rans-kaan”. Ensimmäiset kehuttulivat maailmalta jo viimekesänä, kun äänite nimet-tiin kuukauden levyksisekä kesä- että heinäkuus-sa arvostetuissa musiikki-alan julkaisuissa. ”Kunin-gas lähtee Ranskaan” onvalittu myös Yleisradion”Vuoden levyksi 2006”.

sa ja joskus ulkomaillakin. Ikäluokkien pienentyminenja huoli työvoiman saatavuudesta näkyy kaikkien työ-antajien aktivoitumisena”, Eija Hanni kertoo. ”Selvästi

Etsitkö työpaikkaa kaupungilta?

Kaupungin ensimmäinen sähköinen rekrytointipis-te avautuu Lasipalatsissa, iloitsevat henkilöstökes-kuksen Elisa Fluuri (vas.), Linda Ylijoki (oik.), Eija Hanni (takana vas.) ja Leena Lähdesmäki-Koistinen (takana oik.).

”

näkee, että Helsingin työpaikat kiinnostavat. Kaupunkion iso työnantaja, jolla on jatkuvasti tarjolla hyvin eri-laisia tehtäviä eri ammattiryhmille. Vuosittain meilläon avoinna yhteensä noin 4 000 vakituista ja määräai-kaista työpaikkaa.”

Helsinkirekry on avoinna Lasipalatsin Kohtaamispai-kan aukioloaikoina arkipäivisin klo 11–18. Ensimmäinenvirastojen laaja rekrytointitapahtuma järjestetään ava-jaispäivinä 1. – 2. maaliskuuta.

Rita Ekelund

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

HKO:n levytykset menestyksiä

Helsingin kaupunginmuseo on julkais-sut rakastetun valokuvaajan Signe

Branderin otoksilla kuvitetun osoitekir-jan. Ystävien osoitteita muistiin kirja-tessa voi seikkailla sadan vuoden takai-

Signe Branderin kuvia osoitekirjassa

1 Lumista Kruununhakaa Konstanti-ninkadun (nykyisen Meritullinkadun) ja Kulmakadun risteyksessä tasan sata vuotta sitten. Vuonna 1907 otettu kuva on yksi Signe Branderin ensimmäisis-tä otoksista Helsingin muinaismuisto-lautakunnalle.

sen Helsingin kaduilla ja ihailla paria-kymmentä maisemaa, joista yksikään eisisälly kaupunginmuseon huippusuosit-tuun Signe Brander -valokuvateokseen.Samalla myyntiin tulee uusi valikoimaSigne Brander -postikortteja. Osoitekir-jaa ja kortteja myydään Museokaupas-sa sekä kaupunginmuseon muissa näyt-telypisteissä.

Museokauppa, Sofiankatu 4. Avoinna ma–pe klo 9–17, la–su klo 11–17.

Signe Brander -osoitekirja. Helsingin kaupun-ginmuseo. 13 e.

Liikennelaitos kokeilee langatonta laa-jakaistaa busseissa ja raitiovaunuis-

sa. Ensimmäiset laajakaistayhteydet onasennettu osaan linjojen 52, 52A, 58, 58Bja 59 busseista sekä muutamaan eri lin-joilla liikennöivään raitiovaunuun. Kokei-lussa mukana olevat liikennevälineet tun-nistaa etuikkunan tai oven WLAN-avoininternet -tarrasta.

Matkustajille verkkoyhteyden suu-rin hyöty on matkan nopeutuminen: yksilaajakaistaverkon tavoitteista on nopeut-taa joukkoliikennettä tarjoamalla järjes-telmään kytketyille ajoneuvoille tarvit-taessa liikennevaloetuus. Sujuvammanmatkan lisäksi bussin tai raitiovaunun

WLAN-yhteys tarjoaa matkustajille mah-dollisuuden saada ajantasaista liikenne-tietoa matkan aikana ja maksuttoman väy-län myös muualle internetiin.

Kun matkustaja avaa internetselai-men bussissa tai raitiovaunussa, avau-tuu ensimmäisenä joukkoliikennetietoatarjoava nettisivu. Omalta päätelaitteel-taan matkustajat voivat tulevaisuudes-sa esimerkiksi seurata bussin reittiä jatarkistaa seuraavilta pysäkeiltä lähte-vien vaihtoyhteyksien aikataulut. Jo nytmatkustaja näkee palvelusta mahdolli-set joukkoliikenteen poikkeustiedotteetsekä kaupunkiliikenteen viimeisimmätuutisotsikot.

Langattomasti liikennevälineissä

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo


Lyhyesti

Vaikka vielä eletäänkin talvitunnel-missa, on kuitenkin aika suunnata

ajatuksensa kesään. Ilmoittautuminenkoulukasvitarhalle on nyt meneillään japäättyy parin viikon kuluttua.

Kumpulan koulukasvitarhalla viettäävuosittain kesälomaansa yli 200 koululais-ta. Viime kesänä viljelyryhmässä ahkeroi65 ala-asteen oppilasta. Kasvitarhalla pide-tään myös ympäristötaideleirejä.

”3 viikon jaksojen aikana lapset ja nuo-ret tekevät taidetta puutarhasta ja puutar-haan. Leiriläisiä rohkaistaan näkemääntavanomaisia asioita yllätyksellisesti. Töi-den materiaalit saadaan luonnosta. Niitävoivat olla esimerkiksi kivet, puut tai pen-saat – vain mielikuvitus on rajana. Lap-set ovat maalanneet muun muassa kasvi-tarhan portit, jotka saivat koristeekseenkukkaiskuvioinnin. He ovat myös etsineetorapihlaja-aidasta eläinhahmoja ja koris-telleet niitä”, kertoo Kaarina Winter. Hänon luokanopettaja, joka toimii kasvitar-hasta vastaavan Lasten ja nuorten puu-tarhayhdistyksen puheenjohtaja.

Lapset kiinnostuvat usein viljelystäsiinä määrin, että haluavat jatkaa harras-tusta vuodesta toiseen. Kesäloma puutar-halla kuluu nopeasti ja tutustuttaa niinkasvun ihmeisiin kuin uusiin kavereihin-kin. Osa lapsista osallistuu yhdistyksenjärjestämiin kerhoihin myös kouluvuo-den aikana. Kerhot kokoontuvat Anna-lassa, Fallkullassa ja Kumpulan toimin-tatalolla.

Koulukasvitarhan kesäpäiviin kuu-luvat nelituntiset työpäivät, ja niidenaikana on ohjatun toiminnan ohella leik-ki- ja lepotaukoja. Lapsille tarjotaan päi-vittäin myös lämmin ateria.

Loppukesästä, kun sato alkaa valmis-tua, lapset kantavat innolla kotiin itse vil-jelemiään herkkuja.

”Itse kasvatetut vihannekset mais-tuvat toisenlaiselle kuin kaupasta oste-tut, ja Kumpulassakin lapset innostuvatsyömään niitä lounaalla”, paljastaa puu-tarhayhdistyksen toiminnanjohtaja Sen-ja Lappalainen.

Viime kesänä kunnostetulle Kum-pulan koulukasvitarhalle odotetaan nythiukan viimekesäistä runsaampaa lapsi-joukkoa. Tänä vuonna paikalle on tarkoi-tus järjestää bussikuljetus sekä Itä- ettäLänsi-Helsingistä. Kummallekin linjallemahtuu 60 koululaista.

Viljelypalstoilla viljellään joko omaatai yhteistä kasvimaata. Yhteispalstaryh-mä on tarkoitettu kasvitarhaan ensi kertaatuleville koululaisille sekä niille, joilla ei

Lasipalatsissa tapahtuuKaupungin työpaikkatarjontaan voi tutustua uudessa Helsinkirekry-pisteessä. Avajaiset ja kaupungin rekry-tointitapahtuma Lasipalatsin Kohtaamispaikan tilois-sa 2. kerroksessa 1.–2.3. klo 11–18.

Kohtaamispaikassa jatkuvat ryhmäopastukset tietokoneen ja internetin käyttöön. Opastukset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Joka toinen viikko opastus on ruotsiksi. Ennakkoilmoittautuminen on viimeistään opastusta edeltävänä päivänä klo 11–18, puh. 310 85900.

Maalis–huhtikuussa suomenkielisiä opastuksia on seuraavasti: Internetin ja tietokoneen käytön alkei-ta opastetaan klo 16–18 tiistaisin 13.3., 27.3., 10.4. ja 24.4. Sähköpostin käyttöä käsitellään klo 16–18 kes-kiviikkoisin 14.3., 28.3., 11.4. ja 25.4. Sähköiseen asi-ointiin verkossa paneudutaan klo 16–18 torstaisin 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. ja 26.4.

Lasipalatsin näyttelytilassa katutasossa on esillä Sari Hiltusen digitaalisesti käsiteltyjä piirroksia 4.3. asti ja Maarit Hedmanin maalauksia 7.–25.3. Näyt-telytila on avoinna ti–pe klo 12–18.

Tarkastusmaksu nousiJoukkoliikenteen tarkastusmaksu nousi helmikuun alussa 80 euroon. Maksu peritään matkustajalta, jol-la ei ole matkaan oikeuttavaa lippua. Lisäksi matkas-ta peritään kerta- tai arvolipun hinta.

Liikennelaitos muistuttaa, että metrossa tarvi-taan lippu jo siirryttäessä laiturialueella eli astut-taessa alas meneviin liukuportaisiin. Laiturialueen raja ilmoitetaan metroasemilla portaiden yläpääs-sä olevin keltaisin kyltein. Kännykkälippujen käyttä-jän on syytä varmista, että lippu on saapunut ennen astumista laiturialueelle.

Matkalipun tarkastajilla on oikeus tarkistaa liput-ta matkustavan henkilöllisyys. Lippunsa maksamat-ta jättävistä koituu noin kahdeksan miljoonan euron menetys vuosittain.

Kasvu ei ilahdutaVuonna 2006 pysäköintivirheitä kirjoitettiin 185 907 kap-paletta, mikä oli 25 172 enemmän kuin vuonna 2005. Pysäköinnintarkastajat eivät kuitenkaan iloitse suu-rista luvuista, sillä työn tavoite ei ole kerätä maksuja, vaan vähentää pysäköintivirheiden määrää.

Hyväksi havaittuja valvonnan teemaviikkoja jat-ketaan. Tämän vuoden kampanjateemoja ovat muun muassa joutokäynti, luvaton maastopysäköinti, suo-jatiet ja koulujen ympäristöt. Ensi syksynä tarkas-tajat osallistuvat autottoman päivän tapahtumaan 22.9. ja jalkautuvat myös kuntalaisten tentattavik-si aluekeskuksiin. Syksyllä katukuvaan ilmestyvät tyystin erinäköiset lappuliisat, sillä tarkastajien työ-asut uusitaan.

Diabeteksen omahoidostaStadian terveysalan opiskelijat etsivät yhdessä dia-beetikkoryhmän kanssa keinoja elämäntapamuutok-siin muun muassa ravinnon, liikunnan, suun ja jalko-jen hoidon aiheista.

Huhti–toukokuussa järjestetään kolme teemail-taa Helsingin ammattikorkeakoulun tiloissa Etelä-Haagassa osoitteessa Vanha Viertotie 23. Teemaillat ovat maanantaisin klo 17–19 seuraavista aiheista: 16.4. Minäkö remontin tarpeessa?, 23.4. Kadonnen vyötärön metsästys ja 7.5. Tuumasta toimeen. Ilmoit-tautumiset sähköpostitse [email protected] tai puh. 310 81689.

Viljely on hauskaapuuhaa

ole mahdollisuutta osallistua toimintaansäännöllisesti koko kesän ajan, tai jotkaeivät halua ottaa omaa palstaa.

Omaa palstaa pääsevät viljelemäänyli 9-vuotiaat, jotka ovat ainakin kerranaiemmin osallistuneet yhteispalstan vil-jelyyn. Palstaa voi hoitaa joko yksin taikaverin kanssa. Ryhmään mahtuu 75 las-ta, jotka työskentelevät kolmen ohjaajanopastuksella. Kaikki viljelyryhmät kokoon-tuvat Kumpulassa 4.6. – 9.8. Kesäkuussatöitä tehdään viitenä ja heinä – elokuus-sa neljänä päivänä viikossa. Hinta sekäpalstaryhmille että leirijaksoihin osallis-tuville on 20 euroa kaudelta.

Koulukasvitarhoilla on pitkät perin-teet. Niistä ensimmäiset perustettiin lähessata vuotta sitten, ja Kumpulassakin kou-lulaiset ovat viljelleet palstoja vuodes-ta 1920 lähtien. Kasvitarhan toiminnanvetovastuu on siirtynyt Helsingin koulu-laisten lomavirkistysyhdistykseltä vuon-na 2005 perustetulle Lasten ja nuortenpuutarhayhdistykselle.

Nyt on aika ilmoittautua ensi kesänviljely- ja ympäristötaideryhmiin. Ilmoit-tautumisia otetaan vastaan peruskouluis-sa ja ne jätetään kirjallisina omalle opet-tajalle viimeistään 2.3. Ilmoittautua voimyös suoraan Lasten ja nuorten puutar-hayhdistykselle netin kautta viimeistään9.3. Lisätietoja saa www.lastenpuutarha.fi- nettiosoitteesta.

Leena SeitolaAmanda (vas.) ja Sofia Kuisma sekä Ann-Victoria Vuorinen korjaavat kuu-man kesän 2006 perunasatoa.

Kumpulan koulukasvitarhalla on monenlaista tekemistä. Kottikärryjen aisoissa vii-me syyskuussa oli Tiitus Kuisma ja Joonatan Kaksonen avusti.

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt


Helsingissä olisi tarvetta nostaa kunta-laisten osallistuminen ja vuorovaikutus

aktiivisen keskustelun kohteeksi.”Kaupunki on ollut edelläkävijä monessa

yksittäisessä osallistumishankkeessa, mut-ta nyt on aika ottaa kokonaisuuden hallin-ta tarkasteluun”, arvioi kaupungin tietokes-kuksen tutkija Pia Bäcklund. Helsinki onyhtenä kuntana mukana valtakunnallises-sa Demokratiatilinpäätöshankkeessa, jossakehitetään kuntademokratian tilaa kuvaa-vaa mittaristoa.

”Kaupungin tietokeskuksen tutkimustoi-minnassa kuntademokratiaan liittyvät asiaton pyritty myös huomioimaan”, Pia Bäck-lund toteaa. Itse hän on työssään tutkinutetenkin kuntalaisten ja hallinnon vuorovai-kutukseen liittyviä kysymyksiä, monivuo-tisen Lähiöprojektin onnistumista ja kau-punginvaltuuston käsitystä itsestään val-lankäyttäjänä. Parhaillaan Bäcklund val-mistelee väitöskirjaa, jonka työnimenä onTietämisen politiikka – kokemuksellinentieto kaupungin hallinnassa.

”Ihannetilanteessa hallinnon järki jakuntalaisen arki kohtaavat. Molempien tulo-kulmia tarvitaan toiminnan suunnitteluun.Olennaista on nähdä, että kuntalaisuus onmyös kansalaisuutta, sitä ei voi supistaapelkästään asiakkuudeksi. Asiakas kertoo,onko hän tyytyväinen palveluun, jonka tuot-tamisen reunaehdoista joku muu on päättä-nyt. Kansalainen on mukana keskustelussa,hän on mukana määrittelemässä mitä pal-veluja tarvitaan”, Bäcklund sanoo.

Helsingin vahvuutena osallistumisenkäytäntöjen kehittämisessä on vireä kan-salaisyhteiskunta. Lukuisat aktiiviset kan-salaistoimijat ja paikalliset järjestöt käy-vät keskustelua kaupungin suunnitteluntavoitteista. Esimerkiksi Helsingin kaupun-ginosayhdistysten liitto Helka ry on muo-

dostunut kaupungille yhdeksi keskeiseksiyhteistyökumppaniksi. Kansalaisaktiivit ovatkorostaneet, että valmiiden vaihtoehtojenarvioinnin sijasta kuntalaisen äänen pitäi-si kuulua siellä, missä keskustelun kohteetmääritellään. Samaa sanoo tutkija.

”Millainen on hyvä Helsinki? Se on ydin-kysymys ja juuri se on demokratiaa, että täs-tä pääsee keskustelemaan. Samalla pitäätietysti ymmärtää, että myös kansalaisyh-teiskunta on jännitteinen siinä missä vir-kamieshallinto ja puoluepoliittinen kent-täkin. Kullakin on oma näkökulmansa jaasukkaiden kesken on myös paljon risti-riitaisia näkemyksiä. Demokraattinen toi-minta on juuri näiden ristiriitaisten näke-mysten toisiinsa sovittamista.”

Bäcklund peräänkuuluttaa pelisääntöjenluomista: ”Millä argumenteilla päätetään,kenen tieto on pätevää? Miten asukkaidenkuulemisen kautta saatu tieto päätöksente-koprosessissa lopulta huomioidaan?”

Suomen suuret kaupungit ovat kukineri tavoin ottaneet haltuun kuntademokra-tian kehittämisen ja osallistumisen haas-teen. Esimerkkeinä Helsingistä poikkea-vista lähestymistavoista Bäcklund mainit-see Tampereen, jonka keskushallinnossatyöskentelee kokopäivätoiminen kuntade-mokratian kehittämispäällikkö.

Espoossa puolestaan on hyvin pitkällesystematisoitu palautteiden käsittely ja nii-hin vastaaminen. Kuntalainen pystyy seu-raamaan asiansa käsittelyä verkossa. Sel-keän ja yhdenmukaisen sähköisen palaute-järjestelmän lisäksi taustatyöhön tarvitaanriittävä määrä vastuuhenkilöitä – lopultakuitenkin ihminen vastaa ihmiselle.

Rita Ekelund

Lisätietoja: www.hel.fi, www.kaupunginosat.net, www.otakantaa.fi

Millä tavoin kuntalaisten osallistumi-seen liittyviä asioita organisoidaan

Helsingissä? Miten kaupungin toimista voiantaa palautetta virastoille?

Kuntalaisten osallistumiseen ja viras-tojen vuorovaikutustapoihin paneudutaankaupungin tietokeskuksen viime syksynäilmestyneessä selvityksessä Kuntalaistenja hallinnon vuorovaikutuksen käytännötHelsingissä. Selvitys on ensimmäinen laa-tuaan. Aineistona olivat toisaalta virastoillesuunnattu kysely kuntalaisten kuulemisenkäytännöistä, toisaalta luottamushenkilö-elinten ja virastojen internetsivustot.

Sähköisen palautteen keräämisessä jakäsittelyssä virastojen käytännöt ovat kir-javia, selvityksessä todetaan. Palautteenantamiseen on virastojen sivuilla erilai-

sia lomakkeita eikä kuntalainen voi ainatietää, kuka palautetta oikeastaan käsitte-lee ja missä ajassa. Myös luottamushenki-löelinten internet-tiedottamisessa havait-tiin varsin paljon eroja. Esimerkiksi eri lau-takuntien päätöstiedottamiseen kaivat-taisi yhtenäisiä käytäntöjä helpottamaanasukkaiden mahdollisuuksia seurata pää-töksentekoa.

Asukasilloista, teemailloista ja muistayleisötilaisuuksista on monissa virastoissasaatu myönteisiä kokemuksia. Asiakkaidenkuulemisessa käytetään myös käyttäjäneu-vostoja ja aluefoorumeita. Joissakin viras-toissa osallistuminen tosin tarkoittaa ensi-sijaisesti mahdollisuutta asiakaspalauttee-seen. Vastakohtana erottuvat esimerkiksikaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennus-

virasto, joissa on jo pitkään järjestelmäl-lisesti pohdittu ja kehitetty osallistumi-sen menetelmiä, tavoitteita ja tarkoitus-ta. Tähän suuntaan toimintaa on ohjannutmyös maankäyttö- ja rakennuslaki.

Monissa yksittäisissä kehittämishank-keissa Helsinki on ollut valtakunnallisesti-kin edelläkävijä. Esimerkiksi Lähiöprojek-tissa ja Urban-ohjelmassa asukkaiden osal-listumisen vahvistaminen on nostettu tär-keäksi tekijäksi. Hesan Nuorten Ääni - kam-panjaan sisäänrakennettu demokratiakas-vatus edistää nuorten helsinkiläisten kas-vua aktiiviseen kansalaisuuteen.

Ongelmana Helsingissä on kuitenkintoiminnan hajanaisuus, selvityksessä sum-mataan. Keskushallinnossa ei ole erityistätoimielintä tai henkilöä, jonka tehtävänä

olisi kuntalasten osallistumiseen liittyvienkysymysten käsittely. Nimenomaan osallis-tumiseen ja kuntademokratian vahvistami-seen keskittyvää poikkihallinnollista stra-tegiaa ei Helsingissä ole toistaiseksi tehty.Näin myös tavoitteet ja toimintatavat viras-totasolla vaihtelevat eikä helsinkiläisellehevin muodostu kokonaiskuvaa osallistu-mismahdollisuuksistaan.

Selvitystyö on tehty osana Suomen hal-lituksen Kansalaisvaikuttamisen politiik-kaohjelmaan kuuluvaa Demokratiatilin-päätöshanketta.

Pia Bäcklund, Anna Kuokkanen, Riikka Henriks-son: Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä. Helsingin kaupungin tieto-keskuksen tutkimuskatsauksia 2006:5

Kohtaavatko hallinnon järki

Ongelmana hajanaisuus

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

Tutkija Pia Bäcklund kehittäisi mielellään Helsingin internet-sivujen keskustelupalstoja. ”Päättyneistä keskusteluista pitäisi aina julkaista yhteenveto ja myös kertoa, mihin keskus-telijoiden kannanotot ovat menneet tiedoksi, mitä niille on tehty, kuka niitä käsittelee.” Tämä todennäköisesti sekä nostaisi keskustelujen tasoa että lisäisi niihin osallistuvien määrää.

Asukkailla, hallintohenkilöillä ja tutkijoilla on kullakin oma näkökulmansa paikallisen vaikuttamisen arkeen ja ihanteisiin.


Tietokirjailija Jouko Kokkonen Kontulasta ei mietikauan, kun häneltä kysyy, mitä on asukastoiminta.”Se on toimeen tarttumista. Kun huomaamme ja meil-

le kerrotaan epäkohdasta tai muusta asiasta, johon voim-me vaikuttaa, ryhdymme viemään asiaa eteenpäin. Emmejää turhaan vatvomaan kysymystä, jotta idea ei unohtui-si. Tarjoamme tietenkin kykyjemme mukaan apua kaikillekontulalaisille, yritämme rohkaista ihmisiä. Pelkkä mar-mattaminen ei auta ketään.”

Ja hommia on sitten myös tehty. KontuKeskuksessaisommat asiat ja visiot on yhdessä mietitty ennalta. Mie-tinnän tuloksista saa pitkän listan: festareiden järjestämis-tä, verkkoportaalin eli nettisivujen luomista sekä päivitys-tä, aktiivista järjestöväen kanssa tehtyä yhteistyötä, hyviäyhteyksiä ostoskeskusten yrittäjiin tai asukasiltoja.

”KontuKeskus on oikeastaan paikka, jota ei tällä het-kellä ole fyysisesti olemassa. Se on osittain virtuaalinenja toisaalta todellisia ihmisten välisiä tapaamisia. Sovim-me siellä yhdessä suuremmat hankkeet ja niiden toteu-tustavat.”

Mukana toiminnassa on muun muassa urheiluseuraFC Kontu, Kontula-Seura ja nykyisin myös ostarin yrit-täjistä muodostunut yrittäjäyhdistys. Toimeen on tarttu-nut esimerkiksi paikallinen K-kauppias Esa Kiiskinen,Kalevi Salo Kontula-Seurasta ja Larri Helminen, jotavoisi kutsua Kontula.comin verkkosivujen isäksi. Lisäksikontulalaiset likemmäksi 40 järjestöä ovat kaikki omal-la tavallaan aktiivisia.

Kontulan sydän on ostari. OstariFestaria vietettiinensimmäistä kertaa viime vuonna Helsinki-päivänä 12.kesäkuuta. KontuFestarit taas ovat muodostuneet perin-teeksi, läheinen puisto sykki viimeksi elokuussa muunmuassa Remu&Hurriganesin tahtiin. Kontulan 40-vuoti-

sen olemassaolon kunniaksi vietettiin kokonainen juhla-vuosi kolme vuotta sitten. Euroopan unionin Urban-yhtei-söaloiteohjelmat ovat omalta osaltaan tukeneet Kontu-lan asukasaktiiveja.

”Nyt Urban-ohjelmien loputtua joudumme miettimäänraha-asiat uusiksi. Seuraava KontuFestari kyllä järjeste-tään ja KontuKeskuksen rekisteröinti on meneillään. Lasi-palatsin Mediakeskus Oy pyörittää metroaseman lähelläolevaa Kontupistettä, jonka rahoitus tulee tänä vuonnakaupunginhallitukselta.”

Kokkonen ja muut aktiivit miettivät, kuinka rahatkerätään pienistä puroista, jotta toiminta kuten verkko-sivujen päivittäminen ja ajankohtaisten teemojen nosta-minen esille säilyisi ennallaan. Käytännössä asukasaktii-visuus ei suju keneltäkään pitkäjänteisesti ilman mitäänkorvausta. Esimerkiksi isompien tilaisuuksien järjestä-minen vaatii niin paljon aikaa, että pelkkä vapaaehtois-työ ei riitä.

”Olisimme iloisia, jos kaupunki löytäisi jonkin tavanrahoittaa toimintaamme. Suurista summista ei ole kysy-mys. Meistä ei kuitenkaan voi tulla virkakoneiston osia.Mikäli rahoitus onnistuu, asukkaiden pitäisi osallistuaomilla tavoillaan ja osittain omilla ehdoillaan.”

Asukasfoorumit ovat olleet yksi vaikutuskanava. Kon-tuKeskus on järjestänyt kaupunginjohdon edustajien sekämuiden virkamiesten kanssa useita tapaamisiltoja, missäasukkaat ovat päässeet esittämään viranhaltijoille kysy-myksiä. Virkamiehille ja luottamushenkilöille voi lähet-tää kysymyksiä myös Kontula.comin tai kaupungin viras-tojen nettisivujen kautta.

Aija Pouru

Alueen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.kontula.com

Kansalaisten oman aktiivisuuden nostaminen oli Euroo-pan unionin yhteisöaloiteohjelmien Urban I: n ja II: n pää-

tavoitteita. Nyt tuki eri kaupunginosille on loppusuoralla jaon aika arvioida, mitä opittiin ja miten oppeja hyödynnetääntulevaisuudessa”, kertoo koko ajan hankkeissa mukana ollutprojektipäällikkö Eeva-Liisa Broman.

Euroopan unioni käynnisti yhteisöaloiteohjelmat vastauk-seksi kaupunkien vaikeasti hallittaviin ongelmiin kuten lisään-tyvään syrjäytymiseen, työttömyyteen, etnisiin ristiriitoihin jakaupunkiympäristön laiminlyönteihin. ”Parhaat ja kestävim-mät tulokset saadaan, kun ohjelmat ja kehittämistoimet tuke-vat paikallisten järjestöjen ja asukkaiden toiveita, aloitteitatai omaa toimintaa”, Broman arvioi.

”Suomessa ohjelmat ehtivät vaikuttaa yli kymmenen vuodenajan. Alkuun mukaan liittyi Joensuu, mutta pääasiassa keski-tyttiin pääkaupunkiseudun itäisiin kaupunginosiin, HelsingissäMyllypuroon ja Kontulaan. Erityisesti Kontulan alue on tuntu-nut saavan onnistumisen kokemuksia ohjelman avulla.”

Euroopan unionissa on käynnistynyt vuoden 2007 alus-sa uusi ohjelmakausi. Mahdollisesti kaksi uutta ohjelmaavoi soveltua kaupunginosahankkeiksi tai asukasdemokratiankehittämiseen. Asukasdemokratiassa on aina kysymys ihmis-ten omasta kiinnostuksesta ja vastuusta, mutta yhteiskun-nalle on edullista tulla vastaan rahallisesti. Kaikilla asuin-alueilla on omat vahvat piirteensä, joita kannattaa suojataja nostaa esille.

”Ensinnäkään vaikuttaminen ei mielestäni tarkoita samaakuin hankkeiden vastustaminen. Aloitteellisuus on vähintäänyhtä tärkeää. Kaupungin toimet ja asukasaktiivisuus eivät vält-tämättä ole ristiriidassa keskenään. Toisinaan ollaan eri miel-tä, mutta konflikteja ei kannata pelätä. Todellisten ongelmienesille nouseminen on lopulta hyvä asia”, Broman sanoo.

”Toinen asia, joka on noussut ohjelmien myötä esille, onjulkisuuden käyttäminen kansalaisdemokratiassa. Kontulalai-set loivat omat tiedotusvälineensä eli nettisivut ja Kontula-lehden. Lisäksi siellä on tehty yhteistyötä paikallisen ilmais-jakelulehden kanssa, joka on uutisoinut alueen tapahtumia jaaloitteita. Hyvä kampanjointi on saanut kontulalaisten asiatusein valtakunnalliseenkin mediaan.”

Tämän tasoinen aktiivisuus ei olisi onnistunut ilman rahoi-tusta. Pienikin rahoitus voi osoittautua ratkaisevaksi. ”Mylly-purossa Martat, jotka ovat keskimäärin aika iäkkäitä rouvia,järjestivät Urban-tuella 40-vuotisjuhlat ja jo sitä ennen päät-tivät kirjoittaa oman historiikin. Rahaa meni muutama sata-nen”, kertoo Broman yhtenä mukavana esimerkkinä.

Nyt Urban II:n loputtua varsinkin Helsingissä on vaikealöytää minkäänlaista taloudellista tukea kaupunkilaistenomiin toimiin. ”Terve ja turvallinen kaupunki - neuvottelukun-ta myöntää pieniä avustuksia. Kaikki hallintokunnat sosiaa-livirasto mukaan luettuna tarvitaan neuvottelupöytään, jottalöydämme uusia keinoja”, Eeva-Liisa Broman sanoo.

Aija Pouru Lähde: Urbaani tulevaisuus – kaupunki kaikille. Urban II -yhteisöaloite-

ohjelman juhlakirja. Art-Print. Helsinki 2006.

ja kuntalaisen arki?

Urban-ohjelmista sai tukea

Kuva

Kim

mo

Bran

dt

”

”Virkamiesten kautta vaikuttaminen on tär-keää. Monimutkaises-sa kaupunkiorgani-saatiossa suora kon-takti luottamusmie-hiin voi olla joskus tehokkaampi väylä saada juttuaan eteen-päin”, sanoo projekti-päällikkö Eeva-Liisa Broman.

Kontulassa ei marmateta

3 ”Yhteinen toiminta on hauskaa ja mahdollistaa omaan asuinaluee-seen vaikuttamisen”, sanoo tietokirjailija Jouko Kokkonen.

Kuva

Pat

rik

Lind

strö

m


Myllypurosta on juuri valmistunut tutkimus, joka tuoasukkaiden arjen kaikkien nähtäväksi näyttelyn,

nettisivujen ja valokuvakokoelman avulla. Hankkeestapäävastuussa oleva Helsingin kaupunginmuseo huoma-si, ettei ollut dokumentoinut lähiöelämää ja korjasi tilan-teen valitsemalla tutkimuskohteeksi Myllypuron, jota pitityypillisenä 60-luvun lähiönä.

”Lähiöt ovat tärkeä osa suomalaista kaupunkikulttuu-ria ja niitä on syytä oppia arvostamaan nykyistä enem-män. Meillä on jo kokonainen lähiösukupolvi. Myllypu-rossa on nähtävissä, että useat alueella varttuneet ovatmuuttaneet sinne takaisin perustettuaan perheen. Syytovat samat kuin alkuvuosina: alueen luonnonläheisyyssekä asuntojen tilavuus ja suhteellisen edullinen hinta.Tämä koskee kerrostaloasuntojen lisäksi rivi- ja omako-titaloja. Nykyään myös hyvät liikenneyhteydet koetaan

Kuva

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo

Kuva

Mat

ti H

uuhk

a, M

useo

kuva

2 Lumipalloista syntyi 60-luvulla taideteoksia.

Luonnonläheisyys korostuu Myllypurossa. Tuulimyl-lyntie 7:n parvekkeelta on hulppeat näkymät.

plussana”, kertoo tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss kaupunginmuseosta.

Sarantola-Weissin mukaan tutkimuksessa tuli ilmi,että myllypurolaiset ovat aktiivisia. Alueella toimii esi-merkiksi poikkeuksellisen paljon yhdistyksiä.

”70-luvulla alkanut asukasaktiivisuus jatkuu edelleen.Myllypurolaisia ovat yhdistäneet taistelut oman terveys-keskuksen ja sairaalan puolesta. 70-luvulla ilmenneet

Tyypillinen, muttei

Kun Myllypuron kerrostaloasun-

not valmistuivat 60-luvulla, nii-

den tilavuutta ja valoisuutta ihas-

teltiin. Lapsille riitti kavereita ja

luontoa temmellyskentäksi. Onko

mikään sittemmin muuttunut?

nuoriso-ongelmat saatiin kuriin asukkaiden toivomiennuorisotilojen ansiosta. Sittemmin myllypurolaiset ovatolleet tuohtuneita palvelujen karkaamisesta Itäkeskuk-seen. Nykyisessä ostoskeskuksessa on monien mielestäliikaa ravintoloita ja lieveilmiöitä, joiden vuoksi ostos-


Kuva

Mat

ti H

uuhk

a, M

useo

kuva

Kuva

Mat

ti H

uuhk

a, M

useo

kuva

Pihatalkoot ovat taas muodissa: meneillään ovat Tuu-limyllyntie 9:n talkoot viime syksynä.

Kuva

Ila

ri J

ärvi

nen,

Mus

eoku

va

Hallainvuoren asuntoalue on Myllypuron uusin.

kaupungin 8,4 prosentin keskiarvoa enemmän. Esimer-kiksi Myllypuron yläasteen 250 oppilaista puolet puhuuäidinkielenään muuta kuin suomea.

Kommentteja asukkailtaHelsingin kaupunginmuseo toteutti Elämää Myllypuros-sa -tutkimuksen yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.Hankkeeseen saatiin rahoitusta Euroopan unionin UrbanII -yhteisöaloiteohjelmalta. Tutkimusta varten haastatel-tiin 67: ää eri-ikäistä myllypurolaista. Useat heistä ovatpäästäneet kuvaajatkin koteihinsa.

”Osallistuminen ja avoimuus yllättivät meidät myön-teisesti. Haastattelut ja valokuvat on tallennettu kaupun-ginmuseon kokoelmiin. Osa kuvista on kaikkien nähtä-villä Myllypuron lehtisalissa olevassa näyttelyssä ja verk-konäyttelyssä. Toivomme, että ihmiset kommentoisivatkuvia ja kertoisivat niistä lisää. Keskustelijoiden ei tar-vitse olla myllypurolaisia. Myös omia Myllypuro-aiheisiakuvia voi lähettää verkkonäyttelyyn. Se on avoinna vuo-den loppuun. Valokuvanäyttely on puolestaan esillä maa-liskuun puoleen väliin. Kävijät saavat mukaansa ilmai-sen vihkosen, johon on koottu tietoa Myllypurosta”, ker-too tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss.

Tiina Kotka

Elämää Myllypurossa -näyttely on esillä Myllypuron lehtisalissa (Kivensilmänkuja 2) 2.3. asti ja 6.–18.3. Itäkeskuksessa Stoassa (Turun-linnantie 1). Verkkonäyttely on osoitteessa www.myllypurolaisia.fi.

Lähteenä on käytetty tilastotietojen osalta Helsingin kaupungin tietokeskuksen väestötilastoja ja rakennusaikataulujen osalta kau-punkisuunnitteluviraston tietoja.

2 Pojat innostuivat pöytäjalkapallosta viime syksyn Myllymarkkinoilla.

tavallinen lähiö

keskuksen alue koetaan turvattomaksi, vaikka Myllypu-roa yleisesti ottaen pidetään turvallisena.”

Liikkujan unelmaEnsimmäiset Myllypuron asukkaat olivat Herttoniemenkartanon torppareita 1800-luvun lopulla. Nimensä aluesai 1700-luvulla toimineesta Kvarnbäckin torpan myllys-tä. Historian voi kokea Myllypurossa yhä käsinkosketel-tavasti esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikais-ten linnoituslaitteiden luona.

Myllypurolaiset asuivat 50-luvulla pääasiassa omako-titaloissa, ja uusia taloja nousi aina 80-luvulle asti, jol-loin yleistyivät Hitas-paritalot. 60-luvulla alettiin raken-taa kerrostaloja.

”Myllypurossa toteutettiin aluksi väljää rakentamis-tapaa ajan ihanteiden mukaisesti. Luontoa kunnioitet-tiin eikä läpiajoliikennettä ollut. Lapset saattoivat liik-kua vapaasti pihalta toiselle. Luontoalueet olivat suu-ria, ja vieläkin Myllypurosta voi hiihtää Herttoniemeenja Viikkiin”, toteaa Sarantola-Weiss.

Liikunta on Myllypurossa yhä suosittu harrastus, onhanalueella tiettävästi maailman suurin salibandyhalli kun-tokeskuksineen, eikä monitoimihalli Liikuntamyllyäkäänvoi kutsua pieneksi. Liikuntamahdollisuudet näyttävätlähivuosina vain parantuvan, sillä Liikuntapuistoon saa-taneen jalkapallohallin lisäksi luisteluhalli.

Liikuntapuiston pohjoispuolelle on tarkoitus noustamuutamien vuosien päästä parikerroksisia puukerros-taloja noin 1500 asukkaalle. Puiseksi kaupunkikyläksinimetty alue herätti kansainvälistä kiinnostusta jo ark-kitehtuurikilpailun aikaan, eikä kiinnostus ole sen jäl-keen laantunut.

Yksi jo olemassa olevista Myllypuron omintakeisis-ta alueista on 70-luvun alussa valmistunut taiteilijaky-lä, jonka ateljeeasunnoissa on ehtinyt asua kuutisen-kymmentä taiteilijaa. Alun kuvataiteilijapainotteiseenjoukkoon on vuosien varrella liittynyt myös kirjailijoi-ta ja näyttelijöitä.

Uusin Myllypuroon rakennettu alue Hallainvuori onjo lähes valmis. Rakennustahti jatkuu Myllypurossa tule-vina vuosinakin niin kiivaana, että se tuo kodin arviolta4000 uudelle asukkaalle. Parhaillaan odotetaan metro-aseman viereen suunniteltujen kerrostalojen rakenta-mista, ja Myllypuron itäosiinkin on luvassa lisää asutus-ta. Terveysasemakin valmistunee lähivuosina, samoinedeltäjäänsä kookkaampi ostoskeskus. Uusien alueidentoivotaan nostavan Myllypuron mainetta, joka ryvettyi90-luvulla.

”Lama vei työt monelta myllypurolaiselta, ja alue lei-mautui leipäjonojensa takia. Leimautumista lisäsivät vuok-ratalojen keskittymä ja Alakiventien myrkkymaalöydöt.Silti sen paremmin Myllypuro kuin muutkaan Suomenlähiöt eivät ole ongelmalähiöitä, joskin niissä on talokoh-taisia ongelmataskuja. Lähiöissä on tärkeää saada pidet-tyä ongelmat kurissa. Myllypuron kiinteistöillä on ollutvuosien ajan asukasneuvoja, joka on ratkonut ongelmia,ja toiminnasta on pidetty”, toteaa Sarantola-Weiss.

Nykyisistä Myllypuron yli 9000 asukkaasta lähes 14prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, mikä on selvästi


Kun kaivovesi maistuu oudolta, ympä-ristölaboratorio analysoi, onko vesi juo-makelpoista. Samaisessa paikassa tutki-taan myös elintarvikkeita ja rakennus-materiaaleja.

Vuosittain meillä tehdään 165 000 analyy-siä. Niistä suurin osa koskee vettä, oli sit-

ten kyseessä talous-, jäte- tai uimaveden laatu”,kertoo laboratoriopäällikkö Seppo Ahonen Hel-singin kaupungin ympäristökeskuksen ympäris-tölaboratoriosta.

Laboratoriota työllistävät eniten kaupunginvirastot ja laitokset, mutta myös kuntalaiset tuo-vat näytteitä tutkittaviksi. Asukkaat saavat esi-merkiksi kaivo- tai uimavesinäytteistään viimeis-tään kahdessa viikossa tutkimustulokset postit-se kotiin. Näytepullot ja näytteenotto-ohjeet hevoivat hakea laboratoriosta.

Jos asukas haluaa tutkituttaa huoneilmaa tairakenteita esimerkiksi kosteusvauriota epäilles-sään, on oikea yhteydenottopaikka ympäristökes-kuksen neuvonta. Sieltä hänet ohjataan kulloin-kin vapaana olevan asiantuntijan luo.

Ympäristölaboratoriossa tutkitaan myös elin-tarvikenäytteitä. Niitä tuovat laboratorioon pää-asiassa terveystarkastajat. Näytteistä voidaananalysoida elintarvikkeisiin valmistusvaiheessalisättyjä aineita sekä elintarvikkeeseen joutunei-ta terveydelle haitallisia aineita.

”Helsingissä on hyvä elintarviketurvallisuusammattitaitoisten elintarvikealan toimijoiden,hyvän valvonnan ja monipuolisen laboratorionansiosta”, toteaa Ahonen.

Hajujen reitit esiinYmpäristölaboratoriossa tutkitaan maaperänpilaantuneisuutta muun muassa määrittämäl-lä öljypitoisuutta ja raskasmetalleja. Ulkoilmas-takin voidaan analysoida raskasmetalleja ja esi-

Pöpöt syynissä

”

merkiksi pölypitoisuutta. Sisäilmasta saadaanmitattua vaikka homeitiöpitoisuus ja ammoni-akin määrä. Myös hajujen kulkeutumista asun-nosta toiseen ilmavuotojen mukana pystytäänselvittämään.

Ympäristölaboratorioon tuodaan säännölli-sesti tutkittaviksi Helsingin maauimaloiden sekäuimahallien ja -rantojen vesinäytteitä. Laborato-riopäällikkö Ahosen mukaan rantavesien laatu onparantunut vuosien varrella.

”Suurin syy vesien puhdistumiseen on se, ettäjäteveden puhdistustekniikka on erittäin kehit-tynyttä ja jätevesien käsittely kattavaa. Kuiten-kin Suomenlahden rantavaltioiden vuosikym-meniä jatkunut jätekuormitus näkyy esimerkik-si sinileväesiintyminä. Ympäristökeskus toimit-taa varoitustauluja uimarannoille, joilla on sini-levää, ja tiedottaa muutenkin tutkimustuloksis-ta. Uima-allasvedet olivat viime vuonna puhtai-ta, mistä kertoi sekin, ettei yhtään vesiepide-miaa ilmennyt.”

Ympäristölaboratoriossa tutkitaan kulutusta-varoitakin. Siellä selvitetään esimerkiksi korujenallergiaa aiheuttavia ja astioista liukenevia hai-tallisia metalleja.

Ympäristölaboratoriossa tekee tutkimuksia vii-denkymmenen ammattilaisen joukko, johon kuu-luu niin kemistejä, laborantteja, näytteenottajiakuin mikrobiologikin. Ahosen mukaan laborato-rio toimii täyden palvelun periaatteella.

”Hoidamme tarvittaessa mittaukset, näyt-teenoton sekä vesi-, elintarvike- ja ympäristö-tutkimuksissa tarvittavat analyysit. Käytössäm-me ovat uudet mittaustekniikat sekä 160 kemial-lista ja mikrobiologista analyysiä.”

Tiina KotkaHelsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristö-

laboratorio, Helsinginkatu 24, puh. 310 13000 neuvonta tai 310 31616 laboratorio, PL 500, 00099 Helsingin kaupunki. Aukioloajat klo 8.15–16. Nettiosoite www.hel.fi/ymparis-tolaboratorio.

Kosteusvaurioituneista rakennusmateriaaleista otetut näytteet sisältävät eri homesukuja.

1 ”Tällaisiin pulloihin otetaan kaivovettä radon-tutkimusta varten”, kertoo laboratoriopäällik-kö Seppo Ahonen.

Tutkimuslaborantti Kati Kajakoski laskee bakteerien määrää elintarvikenäytteestä.

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt


Helposti unohdetaan, että valtaosa maahan-muuttajista on korkeasti koulutettua väkeä.

Venäläistaustaisista maahanmuuttajista kahdellakolmasosalla on akateeminen loppututkinto”, Iri-na Shniker kertoo hyvällä suomen kielellä.

Suomeen Pietarista kuusi vuotta sitten muut-tanut Irina Shniker sanoo aina tulleensa hyvin toi-meen suomalaisten, myös viranomaisten, kanssa.Tiukassa istuvat ennakkoluulot kuitenkin har-mittavat häntä.

”Suomalaiset ovat ystävällisiä ja hyväntah-toisia ihmisiä, mutta heillä on paljon väärinkäsi-tyksiä venäläisistä; usein venäläisiä naisia pide-tään helposti prostituoituina, miehiä rikollisi-na”, Shniker sanoo.

Helmikuussa päättyvään maahanmuuttajillesuunnattuun yrittäjävalmennukseen Irina Shni-ker on erittäin tyytyväinen. Erityisen tyytyväinenhän on valmennuksen mentorointiin, neuvonan-taja- ja tukihenkilöpalveluun.

”Kokemukseni tästä koulutuksesta ovat todel-la positiivisia. En ollut aiemmin perehtynyt yrit-täjyyteen, mutta nyt oman yrityksen perustami-nen tuntuu realistiselta mahdollisuudelta työl-listyä Suomessa. Sain mentorikseni suomalai-

sen juristi-yrittäjänaisen. Mentoroinnista onmolemminpuolista hyötyä, kummatkin oppivattoiselta uutta.”

Maahanmuuttajat voimavara”Maahanmuuttajien arvoa ei Suomessa ymmärre-tä. Nokian it-spesialistien asiantuntija-arvo tun-nustetaan Suomen työmarkkinoilla, mutta myösmonet muut Suomessa asuvat ulkomaalaistaus-taiset ovat omien alojensa vahvoja ammattilai-sia”, sanoo Diakonia-ammattikorkeakoulun leh-tori ja projektikoordinaattori Helena Pesonen.Maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjäval-mennusohjelma perehdyttää suomalaiseen yri-tyselämään.

”Koulutus antaa perustietoja yrittäjyydestä jaeväitä oman yrityksen perustamiseen. Koulutuk-

sen suuri etu ovat Naisyrittäjyyskeskuksen tarjoa-mat yrittäjä-mentorit. Erityisesti maahanmuutta-jataustaisten henkilöiden kohdalla suomalaisenkokeneen mentorin tuki ja osaaminen on ensiar-voisen tärkeää”, Helena Pesonen korostaa.

Syyskuussa alkaneessa pilottihankkeessa onmukana 20 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa,joista valtaosalla on korkeakoulututkinto. Enem-mistö on venäläisiä ja virolaisia, mutta mukana onnaisia myös Afrikan maista ja Euroopasta.

”Osallistujien tulee hallita suomen kieli aina-kin tyydyttävästi, koska kielitaito on edellytys suo-malaisessa yritysmaailmassa toimimiseen. Aiem-paa yrittäjätaustaa tai tiettyä koulutustasoa eiopiskelijoilta edellytetä, halu ryhtyä yrittäjäksija ainakin muhimassa oleva hyvä liike-idea riit-tää”, Helena Pesonen toteaa.

Naisyrittäjyyskeskus mentoroiViime vuonna kymmenen vuotta täyttäneelläNaisyrittäjyyskeskuksella on paljon maahanmuut-taja-asiakkaita, jotka suunnittelevat oman yrityk-sen perustamista.

”Olimme miettineet pitkään erityisesti maa-hanmuuttajanaisille suunnattua yrittäjyyskou-lutusta. Diakonia-ammattikorkeakoulu oli aloit-tamassa vastaavaa hanketta, ja yhdistimme voi-mamme. Naisyrittäjyyskeskus tarjoaa koulutuk-seen mentorointi-osaamisensa, ammattikorkea-koulu huolehtii yrittäjyyskoulutuksesta”, ker-too Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Rit-va Nyberg.

Naisyrittäjyyskeskus aloitti ensimmäiset men-torointihankkeensa jo vuonna 1998. Keskuksellaon verkostossaan lukuisia kokeneita suomalaisianaisyrittäjiä, jotka vapaaehtoistyönään toimivatmentoreina eli neuvonantajina ja tukijoina aloit-televille yrittäjille.

Mentorointi toteutetaan neljän opiskelijanpienryhmissä, joiden vetäjänä on suomalainenkokenut naisyrittäjä.

”Ryhmä tapaa koulutuksen aikana kymmenenkertaa, mutta moni mentori-suhde jatkuu taval-la tai toisella koulutuksen päätyttyäkin”, RitvaNyberg toteaa.

Tutustuminen murtaa raja-aitojaIrina Shniker ja Helena Pesonen haluavat kannus-taa sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisiaennakkoluulottomaan ja avoimeen kontaktiin.

”Luonnollisestikin meillä on ennakkoluulojaerilaisuutta kohtaan. Kun toiseen tutustuu, erotpienevät ja hälvenevät. Ainostaan läheinen kans-sakäyminen auttaa murtamaan ennakkoluulojaja kaatamaan raja-aitoja kulttuurien ja ihmistenvälillä”, Pesonen sanoo.

”Älä pelkää olla tekemisissä suomalaistenkanssa, opiskele suomen kieltä ja yritä hakeu-tua työelämään”, Shniker neuvoo maahanmuut-tajia. Suomalaiset ovat hänen mielestään aikavarautuneita.

”Kadulla tai metrossa suomalaisiin ei voi tutus-tua, mutta koulut ja työpaikat ovat hyviä paikko-ja keskustella ja tutustua, ja samalla kielitaitokohenee”, Irina Shniker vakuuttaa.

Päivi Arvonen

”

Seuraava maahanmuuttajataustaisten naisten yrittäjävalmennus- opintokokonaisuus alkaa huh-tikuussa 2007. Hakuaika koulutukseen päättyy 19.3.2007. Lisätietoja: www.helsinki.diak.fi tai pro-jektikoordinaattori Helena Pesonen, p. 040 750 1132 tai s-posti [email protected].

”Kokeneen mentorin tuki on arvokasta yrittäjäksi aikovalle”, sanovat Helena Pesonen (vas.) ja Irina Shniker.

Kuva

Päi

vi A

rvon

en

Naisia ja yrittäjiä

Pietarin käräjäoikeudessa juristina toimineelle Irina Shnikerille

oli Suomessa tarjolla lähinnä siivoustyötä. Nyt Shniker työstää

lakineuvontaan keskittyvän yrityksensä liikeideaa Helsingin Dia-

konia-ammattikorkeakoulun yrittäjävalmennuskoulutuksessa.


Helsingin tekniikan alan oppilaitos(Heltech) kouluttaa Roihupellos-

sa nuoria ja aikuisia tavara- ja henkilö-kuljetuksiin – kuorma- ja pakettiauton,rekan ja bussin kuljettajia. Opiskelu onkäytännönläheistä ja mielekästä ja töitäon tarjolla hyvin. Työtehtävien suhteenvalinnanvaraa löytyy tavaraliikenteestähenkilöliikenteeseen – vapaasta ”miesja auto” -suhteesta bussinkuljettajan tiu-

Työelämä tarvitsee lisää logistiikan elikuljetus- ja varastoalan osaajia. Eten-

kin nuorten koulutukseen on tulossa muu-toksia, jotta alalle saataisiin lisää opis-kelijoita. Helsingin tekniikan alan oppi-laitoksen koulutusjohtaja Tapio Jalo-nen toivoo yhä useamman nuoren kiin-nostuvan alasta.

”Työnäkymät ovat todella hyvät ja alamonipuolinen, toivoisimme vielä enem-män hakijoita. Joskus tuntuu siltä, ettälogistiikka-termi on vielä vieras ja osal-taan karkottaa opiskelijoita.”

Nuorten osalta koulutus monipuo-listuu ja opiskelupaikat lisääntyvät. Osamuutoksista on jo kokeiluasteella, osa ontulossa lähivuosina.

”Olemme aloittaneet nuorten E-ajo-korttikoulutuksen. E tarkoittaa lupaaperävaunuyhdistelmäajoneuvon eli täys-perävaunullisen rekan kuljettamiseen.Tällä hetkellä jokaisesta opiskelijaryh-mästä 4 – 5 oppilasta pääsee suoritta-maan E-kortin.”

Perävaunullisen rekan kuljettamiseenon tähän asti kouluttauduttu armeijassa,

aikuiskoulutuskeskuksissa tai oppisopi-muksella. Heltechin koulutus tuo syste-maattisuutta opintoihin sen lisäksi ettäosa nuorista pääsee hommiin tavallistanuorempana. E-kortin suorittamiseen vaa-ditaan yleensä 21 vuoden ikä, Heltechis-sä sen saa jo 18 vuotiaana.

Syksyllä on myös alkamassa nuortenbussinkuljettajakoulutus. Nuorista koulute-taan citybussin kuljettajia, joiden toiminta-säde on 50 km. Citybussin ajoluvan he saa-vat jo 18-vuotiaana, mutta pitkille reiteilleheillä ei ole asiaa ennen 21 vuoden ikää.

Logistiikka on ala, jossa aikaisem-min on pärjännyt vähintään kohtuulli-sesti käytännön opeilla ilman tutkintoa.Logistiikkaosaston johtaja Perttu Vuo-renmaa korostaa, että ajat ovat muuttu-neet. ”Kuljettaja hoitaa nykyään esimer-kiksi sähköisen tiedonsiirron sen lisäksiettä tuo tavaran fyysisesti paikalle.”

Vuorenmaa haluaa muistuttaa, ettäisojenkaan ajoneuvojen ajaminen ei vaa-di enää nykyään voimaa, joten ala sopiisekä naisille että miehille. Koulutukseenkuuluu monipuolisesti ajoneuvotekniik-

Logistiikka on tulevaisuuden ala

Ajamiseen ei kyllästyKuljetusalan opiskelijoita yhdistää intohimo ajamiseen ja kiinnostus autoihin.

Opiskelija Jouni Homanen linja-auton ajovuorossa, vierellä suoritusta seuraa opiskelija Abshir Mohamed ja taka-alalla heidän opettajansa Mia Blomqvist.

kasti aikataulutettuun, mutta liikkuvai-seen ja ihmisläheiseen työhön.

Markku Laajala opiskelee autonkul-jettajaksi toista vuotta. Ensimmäinen vuo-si oli pääasiassa teoriaa ja maistui hänenmielestään välillä puulta. Toinen vuosisujuu jo mukavasti, sillä käytännön ajoaon opiskelusta suunnilleen puolet.

”Teoriajaksot kestää, kun tietää taaspääsevänsä auton rattiin.”

Ajopäiviä on kaksi viikossa, kahdek-san tuntia kerrallaan. Yksi opiskelijaajaa ja kaksi seuraa mukana. Osia vaih-detaan päivän mittaan. Välillä tehdäänkeikkoja eli kuljetetaan tavaraa paikas-ta toiseen.

Opiskelijat myös lastaavat ja purkavatkuorman. Painavan tai muuten vaativankuorman lastaamista toisen vuoden opis-kelijat eivät tosin vielä ole harjoitelleet.

Varsinaiset kuorman sitomisharjoituksetalkavat kolmantena vuotena.

”Ajaminen ei ole vaikeaa, mutta muunliikenteen havainnointi on. Minulle ei olesattunut mitään isoja mokia, mutta kave-rit ovat kyllä luisuneet alas jäistä mäkeäperä edellä ja viimeksi yksi törmäsi roska-auton kylkeen”, Laajala naureskelee.

Teoriakin menettelee ja oppi uppoaa,kunhan vaan jaksaa kuunnella tunnilla.Tulevaisuuteen hän suhtautuu luottavai-sesti. Työpaikkaa ei ole valmiina, muttatavarakuljetukset kiinnostavat.

”Ajamiseen ei kyllästy ikinä! Tavarankuljetus on sopivan itsenäistä, vapaata-kin työtä.

Kova halu oikeisiin töihinTämän vuoden alusta Helsingin kaupun-gin liikennealan ammattioppilaitos lii-tettiin osaksi Heltechiä. Aikuiset opis-kelevat bussin-, metron- tai raitiovau-nunkuljettajiksi. Koulutus kestää kolmi-sen kuukautta.

Jouni Homanen aloitti bussinkuljet-tajaopintonsa lokakuussa. Abshir Moha-med ja Haibe Abdifadah suorittivat ennenvarsinaisia opintoja c-ajokortin, joten hetulivat kouluun jo syyskuussa.

Homanen teki aikaisemmin varas-totöitä.

”Neljääkymppiä lähestyessä oli pak-ko miettiä, aikooko tehdä varastohom-mia lopun ikäänsä”.

Bussinkuljettajaksi häntä innosti aja-minen, asiakkaat ja hyvä työtilanne.

Opiskelu on sujunut mukavasti, tosinteoriaosuudet ovat koetelleet kärsiväl-lisyyttä.

”Olen tehnyt koko ikäni työtä, jossa eitarvitse paljon paikallaan istuskella. Teo-rian opiskelu on ollut ihan uusi kokemus,eikä aina niin mukavaa.”

Tarkkaavaisuutta tarvitaan paitsi tun-neilla ennen kaikkea liikenteessä. Muuliikenne kun ei yleensä ymmärrä raskaanauton ongelmia ja ominaisuuksia.

”Raskas auto ei esimerkiksi käännykovin ketterästi. Alussa huomiosta liianison osan vei itse ajaminen, kokemuksenkarttuessa pystyy liikennettä havainnoi-maan aina vaan paremmin.”

Aluksi vaikeaa oli myös ison auton mit-tasuhteiden hahmottaminen, mutta autoon ”pienentynyt” sitä mukaa kun ajotunte-ja on tullut lisää. Homasen mielestä hyväbussinkuljettaja on ennen kaikkea rau-


Lyhyesti

Ääni ja Vimma -bändikatselmus kerää ylisata nuorten bändiä kisaamaan parem-

muudestaan maalis – huhtikuussa. Voittajaratkeaa finaalissa 28.4. Kulttuuriareena Glo-riassa. Ääni ja Vimma on Suomen merkittävinbändikatselmus, joka on toiminut ponnahdus-lautana useille bändeille, kuten Smakille jaCollarbonelle. Katselmuksen esitykset ovatyleisölle ilmaisia ja ikärajattomia.

Kaikki katselmukseen osallistuvat bän-dit saavat ammattilaisarviot. Semifinaaleihinpääseville on luvassa myös mainetta, demon-tekoaikaa, keikkoja sekä lahjakortteja.

Aluekatselmuksia on Helsingissä 2. – 3.3.Kettutien nuorisotalolla (Kettutie 8), 23. – 24.3.Kallahden nuorisotalolla (Pohjavedenkatu 5),

30. – 31.3. Ruoholahden nuorisotalolla (Mes-sitytönkatu 4) ja 6. – 7.4. Oulunkylän nuori-sotalolla (Kylänvanhimmantie 25).

Semifinaalit pidetään 13. –14.4. Vernis-sassa (Tikkurilantie 36) ja 23. – 27.4. Kult-tuuriareena Gloriassa (Pieni Roobertinkatu12-14). Myös finaali on Gloriassa 28.4. Semi-finaaleja ja finaalia voi seurata livenä nuo-risoasiainkeskuksen Nuorten median FreeYour Mind -nettisivuilta osoitteessa www.freeyourmind.fi.

Ääntä ja Vimmaa toteuttavat Helsinginkaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssaVantaan ja Espoon nuorisopalvelut yhteis-työssä paikallisten elävän musiikin yhdis-tysten kanssa.

Parhaillaan on meneillään musiikkikil-pailu, jolla kerätään metroaiheisia kap-

paleita metron 25-vuotisjuhlien kunniaksi.Kaikille avoimeen kilpailuun voi jokainenbiisinikkari tai bändi lähettää yhden kap-paleen. Musiikkityyli on vapaa, mutta kap-paleessa pitää käyttää tunnistettavissa ole-via metroaiheisia sampleja, joita voi ladatanetistä osoitteesta www.yle.fi/free.

Kilpailukappaleen tulee olla ennen jul-kaisematon sekä vähintään 30 sekuntia jaenintään 10 minuuttia pitkä. Kilpailuaikapäättyy 31.5. Teokset toimitetaan tuomaris-tolle mp3-muodossa www.yle.fi/free -verk-kosivujen kautta. Kilpailun voittaja julkis-tetaan Helsinki-päivänä 12.6.

Maineen lisäksi kilpailun voittaja saaHKL: n sisäisen liikenteen 365 päivän mat-kat. Jos voittaja on ryhmä, sen jäsenet voi-vat jakaa matkat keskenään. Kilpailuunosallistuneita kappaleita käytetään metron25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtävässäDVD: ssä ja juhlavuoden tapahtumissa. Voit-tajalle on luvassa myös esiintymismahdolli-suuksia nuorisoasiainkeskuksen ja kaupun-gin tapahtumissa. Halutessaan voittaja pää-see tekemään musiikkia nuorisoasiainkes-kuksen studioon. Kilpailun järjestää Helsin-gin kaupungin nuorisoasiainkeskus.

Lisätietoja saa netistä osoitteesta www.yle.fi/free ja sähköpostiosoitteesta [email protected].

Stadia yhteishaussaKevään yhteishaussa 26.3.–13.4. Stadialla on tarjolla nuorille lähes 1 500 aloituspaikkaa. Näis-tä tekniikan ja liikenteen alalle on 700, sosiaali- ja terveysalalle 530, kulttuurialalle 200 ja ravit-semusalalle 30 opiskelijapaikkaa.

Uusin tulokas koulutusohjelmissa on tek-niikan puolen rakennusalan työnjohto, josta kolmen ja puolen vuoden koulutuksella val-mistuu rakennusmestariksi. Koulutus on tar-koitettu erityisesti niille, joilla on jo aikai-sempaa rakennusalan koulutusta tai työko-kemusta. Haettavissa on nyt ensimmäiset 40 opiskelupaikkaa.

Kätevin tapa tutustua Stadian koulutus-tarjontaan on internetin kautta osoittees-sa www.stadia.fi. Sieltä löytyy tietoa muun muassa valintaperusteista ja valintakoeme-nettelyistä.

Aikuiskoulutuksen yhteishaku on tänä keväänä 16.4.–4.5.

EVTEK jaStadia yhteenPääkaupunkiseudulle syntyy kansainväliset mittapuut täyttävä, noin 14 000 opiskelijan ammattikorkeakoulu, kun Stadia ja EVTEK-ammattikorkeakoulu yhdistyvät. Uuden Met-ropolia Ammattikorkeakoulun osakkaiksi tule-vat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Toimilu-pahakemus on jätetty opetusministerille hel-mikuun alussa.

Metropolian koulutusalat ovat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä kulttuuri, joilla kaikilla tarjotaan opetus-ta myös englanniksi.

IlmoittaudukesäleirilleParhaillaan on meneillään ilmoittautumisaika kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kesäleiril-le. Suurin osa niistä pidetään Hangossa Bengt-sårin saarella. Leireillä opitaan erä-, seikkai-lu- ja kädentaitoja, pelejä ja leikkejä. Ohjel-maan kuuluvat myös saunominen, iltanuoti-ot ja teemapäivät. Leireillä ovat vetäjinä nuo-risotyöntekijät.

Leiritarjonnan ja yli 200 muun kesätoi-minnan löytää Kesäpassista netistä osoit-teesta http://nuoriso.hel.fi/kesapassi. Pai-nettu kesäpassi jaetaan maaliskuussa kou-luissa 7–17-vuotiaille.

KesätöihinkaupungilleHelsingin kaupunki pestaa noin 2 500 työnte-kijää kesän ajaksi. Määrä on noin 700 aiem-paa enemmän, koska kaupunki on varannut lisämäärärahan erityisesti 16–18-vuotiaiden nuorten palkkaamiseksi kesätöihin.

Kaupunki tarvitsee kesätyöntekijöitä monen-laisiin tehtäviin: muun muassa hoitamaan lii-kuntapaikkoja, kunnostamaan ja siistimään sekä puistoja että toimipisteitä. Työtä on tar-jolla myös päiväkodeissa, vanhustenpalve-lussa, uimavalvojina, arkkitehtiharjoittelijoi-na sekä matkailijoiden neuvonnassa.

Koko maan kattavat kuntatyöpaikat löyty-vät www.kuntatyo.fi -nettisivuilta.

kaa, kuljettamista, kuormankäsittelyä,työkoneiden käyttöä, yrittäjänä toimimis-ta, erikoiskuljetuksia ja erilaisten kulje-tuspalveluiden harjoittelua.

Vuorenmaa ei kuitenkaan halua pelo-tella. Kuljettajan ammatissa ajaminen onyhä kaikkein tärkeintä.

”Alalla löytyy töitä monenlaisille osaa-jille ja jatkokoulutusmahdollisuuksiakinveturinkuljettajasta liikenneopettajaan jalogistiikkainsinööriin.”

Tiina Sandberg

Nuoret autonkuljettajaopiskelijat kuor-ma-auton kopissa: ratissa Janne Päi-värinta, keskellä Markku Laajala ja oikealla Roland ”Rolle” Forsell.

Musakisa metrosta

Nuorten bändit esiin

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt

Kuva

Jer

e H

ieta

la

hallinen. Sellainen persoona, joka pystyyhuomioimaan myös muita teillä liikkujia.Hän odottaa kovasti kurssin päättymistä,jotta pääsee taas töihin.

Innokkaita opiskelijoitaMia Blomqvist opettaa tulevia bussin-kuljettajia. Hänen mielestään suurellaosalla opiskelijoista on realistinen käsi-tys alasta.

”Moni tulee kaverin perässä kouluun.Osa on istunut kaverin kyydissä muuta-man päivän ja nähnyt mitä bussinkuljet-tajan arki on.”

Hänen mukaansa kolmessa kuukau-dessa ajotunteja tulee riittävästi. Noinpuolet ajasta on käytännön opiskeluapuolet teoriaa. Yhteensä ajotunteja on60. Lisäksi opiskelijat ovat kuusi viikkoatyöharjoittelussa.

”Tällä ajomäärällä oppii kyllä, jos onoppiakseen.”

Työharjoittelu on Blomqvistin mie-lestä monelle opiskelijalle jonkinlainenkäännekohta, ainakin ahaa-elämys. Senjälkeen opiskelijat osaavat soveltaa teo-riaa käytännön tilanteisiin ja ymmärtä-vät teorian merkityksen ihan eri tavalla.Opettajan mielestä hyvältä bussinkul-jettajalta vaaditaan suunnitelmallisuut-ta. Ajolinjat pitää osata suunnitella riit-tävän pitkälle eteenpäin. Äkkiratkaisujaei isolla autolla voi tehdä.

Tiina Sandberg

3 Smak ponkaisi kuuluisuuteen Ääni ja Vimma -kilpailun avulla.


Teatteria

Seela Sella seisaallaan on vihaisen vanhan naisen puheen-vuoro nykyajasta ja sen kummallisuuksista. Tiukkaa teks-

tiä modernin elämänmenon epäkohdista; vanhojen vähek-synnästä, nuorten palvonnasta ja liiallisesta paapomisesta,vallanpitäjien kainalossa viihtyvistä taiteilijoista, ja uusista”elämänarvoista”, kuten loputtomasta sisustamisesta ja muis-ta identiteetinrakennusprosesseista. Näitä ja monia muita asioita on tällä kansan syvi-en rivien edustajalla sydämellään, ja kaiken hän latelee arkailematta. Kun kerrankin onlupa sanoa, niin sanotaan sitten reippaasti! Näyttelijälegenda Seela Sellan monologiesi-tys saa ensi-iltansa keskiviikkona 21.3. Stoassa ja jatkuu kiertueella kulttuurikeskuksissa.

Kesto n. 1 h, liput 12/8 e. Lipunmyynti kaikkiin esityksiin: p. 310 12000.

Kiertueaikataulu:Stoassa 21.3. klo 19 (ensi-ilta), 22.3. klo 19, 24.3. klo 16, 27. & 28.3. klo 19. Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, www.stoa.fi.Vuotalossa 31.3. klo 16. Vuotalo, Mosaiikkitori 2, www.vuotalo.fiKanneltalossa 3. & 4.4. klo 19. Kanneltalo, Klaneettitie 5, www.kanneltalo.fiMalmitalossa 11.4. klo 19. Malmitalo, Ala-Malmin tori 1, www.malmitalo.fi

Näyttelyitä

Filmitähtiä suomalaisen elokuvan kulta-kaudelta voi käydä nyt katsastamassa

Tennispalatsissa Kaupungin taidemuseonuudessa Tähtitaivas-näyttelyssä. Näyttelyon järjestetty suomalaisen näytelmäeloku-van satavuotisjuhlan kunniaksi ja se tarjoaatilaisuuden tutustua kotimaisen elokuva-historian unohtumattomiin tähtiin myk-

käelokuvista 1960-luvulle. Esillä on ainut-laatuista valokuva-aineistoa, elokuvaklas-sikoiden ikimuistoisimpia kohtauksia sekämenneen ajan elokuvarekvisiittaa.

Tähtitaivas on avoinna 29.4. asti ti–su klo 11–20.30. Pääsyliput 7/5 e, alle 18-v. ilmaiseksi. Perjantaisin taidemuseoon on ilmainen sisäänpääsy. Lisätieto-ja www.taidemuseo.fi -nettisivuilta.

Tanssia

Tanssitaiteilija Arja Raatikainen viet-tää 20-vuotistaiteilijajuhlaa Stoassa.

12.4. klo 19 (ensi-ilta), 13., 14., 16. & 17.4. klo 19 PITKÄ LOIKKA ja puhettatanssista. Tarjolla on viihteellinen tans-sikavalkadi, jossa on makupaloja vuosienvarrelta sekä Raatikaisen sanallisia avauk-sia hänelle tärkeisiin tanssin tekemisen ja

esittämisen lähtökohtiin. 19., 20. & 21.4. klo 19 Numen. Tanssiteoksessa etsitäännaisen, eläimen ja jumalhahmon toisiinsakietoutuvaa yhteyttä. Kesto 50 min.

Liput 15/10 e. Yhteislippu: 20/15 e. Lipunmyynti:310 12000, [email protected], Lippupalvelu.

Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskus, Turunlinnan-tie 1, www.stoa.fi

Espanjan ensimmäinen Suomen konsuliÁngel Ganivet kirjoitti ”Suomalaiskir-

jeitä” -teoksessaan vuonna 1898 teräviä jahumoristisia, mutta toisinaan vähemmänimartelevia huomioita suomalaisten omi-naispiirteistä. Kirja ja sen kirjoittaja ovatinspiraation lähteenä Ramon Maronier’nohjaamalle flamencoteatteriteokselle.

Encontrando Ganivet on jatkoa KirjeitäSatumaasta -esitykselle, joka nähtiin viimetalvena Helsingin flamencofestivaaleilla.

Tässä esityksessä Ganivet’n matka jatkuuuusille alueille ja fokus siirtyy suomalaisuu-den tarkkailusta kirjailijaan itseensä. Gani-vet oli diplomaatti ja intellektuelli, joka ylit-ti rajoja myös omassa mielessään. Encont-rando on kulttuurien kohtaaminen flamen-con kielellä, keskustelijoina espanjalainenuho, kaurismäkeläinen melankolia, brasi-lialainen bossa nova ja suomalainen tango.

Liput 9/6 e. Esitys on Kanneltalossa 28.2. klo 19. Lisätietoja www.kanneltalo.fi.

Pitkä loikka ja puhetta tanssista, Arja Raatikainen Stoassa.

Arja Raatikainen juhlii

Encontrando Ganivet

Kerjäläisooppera on musiikkinäytelmäLontoon korruptoituneesta alamaail-

masta ja sen kovista laeista. Peachuminpariskunta tekee kerjäämisestä kannat-tavaa liiketoimintaa ja pyörittää nykyai-kaisen liikkeenjohdon periaatteilla joh-tamaansa kerjäläisarmeijaa. Varkaidenjohtaja Puukko-Mackie puolestaan vahtiihaukan lailla kunkin alaisensa varkauk-sista ja ryöstöistä karttuvaa saalista. Enti-sen armeijakaverin nykyinen virka polii-sipäällikkönä helpottaa liiketoimia kum-masti. Mutta tulinen lempi sotkee hyvinsuunnitellut kuviot.

Brecht ja Weill parodioivat moderniaporoporvarillista yhteiskuntaa sijoittamal-la kunniallisten kansalaisten teennäismo-raalin kerjäläisten ja varkaiden käytösta-voiksi. Kaikesta tulee kauppatavaraa: rak-kaudesta, uskollisuudesta, säästäväisyy-destä, uskonnosta.

Ensi ilta suurella näyttämöllä (Eläintarhantie 5) 22.3. Helsingin Kaupunginteatteri, lipunmyynti p. 394 022, Ensi linja 2, 00530 Helsinki. Avoinna ma–peklo 9–18 la os. Eläntarhantie 5, klo 12–19. Lippu-piste, varaukset joka päivä (ma–su) 07–22 puheli-mitse numerosta 0600 900 900 (1,50 e/min+pvm) Liput: permanto 39 e, parveke 34 e.

Seela Sella seisaallaan!

Kerjäläisooppera lavalle

Liettuan taiteilijaseura esittelee kier-tävässä näyttelyssään tämän päivän

kiinnostavinta liettualaista nykytaidetta.Maalauksista, taidegrafiikasta ja veistok-sista koostuva näyttely aloittaa kansain-välisen kiertonsa Helsingistä.

Näyttelyn noin 70 teosta antavat käsi-tyksen liettualaisen taidemaailman vii-

meisistä suuntauksista. Kokoelmassa onnähtävissä ekspressionismin variaatioita,abstraktia ja esittävää taidetta sekä uuttaliettualaista kansantaidetta yhdistyneenäironiseen postmoderniin leikittelyyn.

Liettualaista nykytaidetta -näyttely on esillä 28.2.–15.4. Jugendsalissa (Pohjoisesplanadi 19). Avoinna ma–pe klo 9–17, su 11–17. Vapaa pääsy.

Liettualaista nykytaidetta JugendsalissaTähtitaivas täynnä elokuvahistoriaa

1 Kerjäläisoop-pera saapuu kau-punginteatte-riin. Kuvassa Heikki Sankari, Riitta Havukai-nen, Kari Matti-la, Oskari Kata-jisto ja Vuokko Hovatta.

Kuva

Tan

ja A

hola

Kuva

Tap

io R

inne

Kuva

Cha

rlot

te E

stm

an-W

enns

tröm


Avenue Q Räävittömän hauska hittimu-

sikaali Broadwayltä ja Lon-toosta valloittaa Suomen! Ave-nue Q on ihmisten ja nukke-hahmojen syntinen liitto, jos-sa näyttämöllä häärii yhdek-sän näyttelijää ja kymmenennukkea. Tapahtumat sijoittu-vat New Yorkin Queensiin, jos-sa on varaa asua, vaikkeirahaa paljoa olisikaan.Kotikadullaan AvenueQ: lla toisensa kohtaa-vat ihmiset ja monste-rit, opiskelijat ja maa-hanmuuttajat – yrittäen

Musiikkia

Muksuille

Lady sings and plays the Blues. Alle kol-mekymppisestä Erja Lyytisestä on kuo-

riutunut maailmanluokan kitaristi ja tyy-likäs blueslaulaja. Hän on tällä hetkelläyksi eniten ulkomailla keikkaa tekevistäsuomalaisista rytmimusiikin artisteista.Viime vuoden hän vietti kansainvälisessäBlues Caravan -projektissa yhdessä kah-

den maineikkaan brittiläisen bluesartis-tin, Aynsley Listerin ja Ian Parkerin kans-sa. Karismaattisen kitaristitaiturin musii-kissa yhdistyvät kitkattomasti blues, jazzja löytyypä naisen kitaralaukusta ripausränttätänttä-rhytm’n’bluesiakin.

Liput 10/7 e. Erja Lyytinen esiintyy 1.3. klo 19 Kan-neltalossa (Klaneettitie 5). www.kanneltalo.fi.

The Great Helsinki Swing Big Band ja herkkänä tulkitsijana tunnettu Reija Lang esit-tävät Anita O`Dayn tunnetuksi tekemiä kappaleita Malmitalolla 28.3. klo 19. Kesto

noin 2 h väliaikoineen. Liput 10 e. Kulttuuriasiainkeskuksen lipunmyynti p. 310 12000 jaLippupalvelu. Lisätietoja www.malmitalo.fi -nettisivuilta. Malmitalo, Ala-Malmin tori 1.

Bluesia ja ripaus ränttätänttää

Boogie Blues soi Malmilla

Helsingin ensi-ilta Malmitalossa 28.3. klo 19 The Great Helsinki Swing Big Band Boogie Blues! A Tribute to Anita O`Day – solistina Reija Lang.

kaikki selviytyä elämästään. Ave-nue Q on aivan kuin sinun elä-

määsi, mutta paljon haus-kempaa. Ehkä siksi teoksel-la on ikäsuositus K-15.

Musikaalin ensi-ilta oliNew Yorkissa helmikuussa2003. Se voitti seuraavanan

vuonna kolme tärkeintäTony-palkintoa, jot-ka vastaavat elokuva-

maailman Oscareita.Liput 45 e. Esitykset

28.2.–19.5. Savoy-teatte-rissa, Kasarmikatu 46-48,

www.savoy.fi.

Elävä kuva -leffaklubissa on vuorossa11.3. seuraavat maksuttomat esitykset:

klo 16.00 Kuka viritti ansan Roger Rabbit,103 min., K9, klo 18.00 Man on the moon,118 min, K8, klo 20.00 Lentävien tikarientalo, 118 min, K15.

17. –18.3. Glorian lavalle nouseeLoistefestarin katselmukseen joukkonuoria lupauksia. Festari on tarkoitet-tu 10 – 20-vuotiaiden musiikin harras-tajien ryhmille ja se tarjoaa tilai-

suuden esittää taitojaan laatunäyttämöllä.Katselmukseen ennalta valitut esiintyjät

saavat palautetta eturivin musii-kin ammattilaisilta. Katselmuk-set ovat yleisölle avoimia ja mak-suttomia. Lisätietoja saa www.loistefestari.fi -sivuilta.

Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roo-bertinkatu 12. Lisää tapahtumatieto-

ja saa www.nuoriso.hel.fi/gloria -net-tisivuilta.

Loistefestarit ja leffaklubi Gloriassa

Annantalon juhlavuosi tuo perheil-le uuden sunnuntaisarjan, jossa on

mukana muun muassa Kengurumatka– koko perheen lauluseikkailu (25.2. ja25.3 klo 15). Siinä opitaan lastenlaulujaMummon kanoista Muurahaissambaan.Hurraa!-lastenteatterifestivaalin esityk-siä on vuorossa 15. –18.3.

Annantalon taidekeskus 20 vuotta!

HURRAA! on täällä pian Kevään hauskimmat teat-

terikarnevaalit lähesty-vät! Maaliskuussa 14.–20.3.pääkaupunkiseudulla jär-jestetään Hurraa!-lasten-teatterifestivaali kolmat-ta kertaa. Tarjolla on yli 60huimaa näytöstä!

Tämän päivän lastente-atterissa tartutaan rohkeastivaikeisiinkin aiheisiin. Näyt-tämöllä käsitellään koulu-kiusaamista, äidin masen-nusta, vanhempien avioeroa,lasten oikeuksia ja pelkoja– kuitenkin niin kuin vain teatterissa voi-daan ja osataan. Seikkailun kautta rohkeuslöytyy, paha karkotetaan ja yleisö saa läh-teä kotiin hyvillä mielin.

Liput 4/5 euroa Lippupalvelusta p. 0600 10800, www.lippupalvelu.fi. Festivaalin koko ohjelma on osoitteessa www.hurraa.org. Alla on kuvailtu muu-tamia festivaalin esityksiä.

Konttaus- ja kävelyikäisten omat hipatRapurytmikarnevaali on konttaus- ja käve-lyikäisten omat hipat, mutta kutsuu kokoperheen polvikeinujen, rapukävelyjen,ilmapyörien, rytmien ilotulituksen ja kei-nuvan salsan maailmaan. Tuoleissa pysy-mispakko on kumottu!

Liput: vauva ja yksi aikuinen 5 e, muut katsojat 4 e. Annantalossa 15.3. klo 9.00 & klo 10.30 ja 18.3. klo 14.00 & klo 15.00.

Pelastetaan äiti2Pelastetaan äiti on kertomuslapsen urheudesta, tarina Tytös-tä, Äidistä ja Sinisestä. Tytölleon tullut paha mieli päähän,Äidin pitäisi ottaa se pois, mut-ta Äiti on juuttunut siniseenvalokuvaan. Äiti pitää pelastaa,sitten Äiti voi lohduttaa. Mut-ta ensin pitää löytää Sininen.”Esitys on hauska ja vähän hur-jakin, liikuttava ja omaperäinen,värikäs, lämmin ja rohkaiseva.”(Suna Vuori, HS 26.2.2006).

Pikku PiruTamperelaisen Ahaa Teatterin näytelmäPikku Piru kertoo koulukiusaamisesta.Neljäsluokkalainen Lasse on koulukiusat-tu ja jää kotonakin vaille tarvitsemaansatukea. Avuksi rientää Pikku Piru, joka onkuitenkin vähällä sotkea kaiken ennenkuin Lasse lopulta löytää rohkeuden ollaoma itsensä. Kesto 50 min. Suositellaan1– 6-luokkalaisille.

Malmitalossa 15.3. klo 10 & 12.15.

Esitykset: Jurtta Annantalon juhlasalissa 16.3. klo 9.00 ja 10.30, Vuotalossa 17.3., Stoassa 18.3. ja Malmitalossa 19.3. Ikäsuositus:3–8-vuotiaat. Kesto: n. 30 min. Liput: 4 e.

1 Sii Mu See!Teatteri Ispinän Sii Mu See!on koskettava ja kutkutta-va kertomus lasten oikeuk-sista, ystävyydestä ja uhan-alaisten lajien pelastamises-ta. Teatteri Ispinän uudessakoko perheen esityksessä

seilataan rahtilaivalla maailman merillä.Matkalla vanha merimies Eino sekä hänenpelastamansa kapinen koira tapaavat Paa-vo Lipposen, Sinivalaan, pullonokkadelfii-nit, vatsahapposet sekä suomenruotsalai-set. Meriahvenen vatsasta pelastutaan vainmerimiehen nokkeluuden avulla.

Sii Mu See! – eli ennennäkemätön laivamatka soveltuu kaikille 4–101-vuotiaille, esityksen kesto on n. 40 min. Vuotalossa 16.3. klo 10, Kanneltalos-sa 18.3. klo 15, 19.3. klo 10.

Klokbornin JättiläisjamitKoko perheen Karnevaalihatuissa on pite-lemistä, kun Teatteri ILMI Ö: n musiikki-ryhmä Klokborn käsittelee renesanssikir-jailija Rabelaisin hullunhauskoja tekstejäja herättää eloon jättiläiset varjoteatterin

keinoin. Tarinoita siivittääKlokbornin omintakeinenmusisointi, jossa yhdisty-vät vaikutteet sirkusmusii-kista delta-bluesiin.

”Klokbornin jättiläisja-mien” tunnelma on yhtä yle-tön kuin tarinan päähen-kilötkin, joille päivällisek-si ei riitä pelkkä lintupais-ti, vaan vadille on saatavakoko linnunrata. Kesto 30min. Suositellaan 1– 6-luok-kalaisille.

Malmitalossa 14.3. klo 10, Kan-neltalossa 15.3. klo 10 & 18.30.

Keväällä juhlistetaan myös 10-vuo-tiasta Japani-päivää (15.4. klo 10 –17).Koko kevään ohjelma on netissä osoit-teessa www.annantalo.fi.

Kengurumatkalla seikkaillaan laulaenLoikkaa kengurun mukana laulun ja leikinmaailmaan! Kenguru Joonatanin kanssakohtaat metsän otuksia ja tutustut maa-tilan eläimiin. Mitähän Joonatan tuumaakalevalaisista lauluista? Kengurumatkal-la lauletaan, leikitään, kuunnellaan jaopitaan lastenlauluja Mummon kanois-ta Muurahaissambaan. Lauluseikkailuunkanssasi lähtevät Kenguru Joonatan sekäSibelius-Akatemian musiikkikasvatuksenosaston opiskelijat. Vapaa pääsy. Ps. Otamummo mukaan!

Annantalossa 25.2. ja 25.3. klo 15.Kengurumatka – koko perheen lauluseik-kailu Annantalon sunnuntaisarjassa.

Kuva

Tee

mu

Salm

inen

Kuva

Mau

ri T

ahvo

nen

K u v a L o i s t e f e s t a r i

Kuva

Nin

a M

ansi

kka

Kuva

Hur

raa!

-fes

tiva

ali


PalveluInfo

Kaupungin puhelinnumeroita on siir-retty uuteen järjestelmään viime syk-

systä lähtien. Nyt kaikki uudet nume-rot on otettu käyttöön. Vanhat numerottoimivat niiden ohella vain maaliskuunloppuun asti.

Puhelinjärjestelmän uudistuksenyhteydessä numerointi yhtenäistyy siten,että kaikille kaupungin työntekijöil-le (lukuun ottamatta Finlandia-taloaja Helsingin Energiaa) tulee 310-alkui-nen numero. Hälytysnumerot säilyvät ennallaan.

Uudet numerotHelsingin kaupunki . . . . . . . . .310 1691Ammattikorkeakoulu . . . . . . . .310 8611Asuntotuotantotoimisto . . . . . .310 1672Hallintokeskus . . . . . . . . . . . . .310 1641Holhoustoimen

edunvalvontatoimisto. . . . .310 1616Hankintakeskus . . . . . . . . . . . .310 1631Helsingin Satama . . . . . . . . . . .310 1621Helsingin tekstiilipalvelu. . . . .310 1634Helsingin Vesi . . . . . . . . . . . . . .310 1681Henkilöstökeskus . . . . . . . . . . .310 1611Kaupunginkirjasto . . . . . . . . . .310 8511Kaupunginmuseo . . . . . . . . . . .310 1041Kaupunkisuunnitteluvirasto . .310 1673Kiinteistövirasto . . . . . . . . . . . .310 1671Korkeasaaren eläintarha . . . . .310 1615Kulttuuriasiainkeskus . . . . . . .310 1060

Kanneltalo. . . . . . . . . . . . . .310 1061Malmitalo . . . . . . . . . . . . . .310 1062Stoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .310 1063Vuotalo. . . . . . . . . . . . . . . . .310 1064

Liikennelaitos . . . . . . . . . . . . . .310 1071Liikuntavirasto . . . . . . . . . . . . .310 8771

Nuorisoasiainkeskus. . . . . . . . .310 8900Opetusvirasto . . . . . . . . . . . . . .310 8600

Helsingin tekniikanalan oppilaitos . . . . . . . . . .310 8415Helsingin palvelualojenoppilaitos. . . . . . . . . . . . . . .310 8417Kauneudenhoitoalankoulutusyksikkö . . . . . . . . .310 8413Helsingin sosiaali- jaterveysalan oppilaitos . . . .310 8158

Palmia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .310 2700Pelastuslaitos . . . . . . . . . . . . . .310 1651Rakennusvalvontavirasto . . . . .310 2611Rakennusvirasto . . . . . . . . . . . .310 1661Ruotsinkielinen

työväenopisto . . . . . . . . . . .310 1031Sosiaalivirasto. . . . . . . . . . . . . .310 4011Suomenkielinen

työväenopisto . . . . . . . . . . .310 8811Taidemuseo . . . . . . . . . . . . . . . .310 1051Talous- ja suunnittelukeskus . .310 2500Tarkastusvirasto . . . . . . . . . . . .310 1613Terveyskeskus . . . . . . . . . . . . . .310 5015

Herttoniemen sairaala . . . .310 5511Kivelän sairaala . . . . . . . . .310 4611Koskelan sairaala . . . . . . . .310 5011Laakson ja Auroransairaalat . . . . . . . . . . . . . . .310 4701Malmin sairaala . . . . . . . . .310 6611Myllypuron sairaala . . . . . .310 6011Suursuon sairaala. . . . . . . .310 5017

Tietokeskus . . . . . . . . . . . . . . . .310 1612Tukkutori . . . . . . . . . . . . . . . . . .310 1633Työterveyskeskus . . . . . . . . . . .310 5014Ympäristökeskus. . . . . . . . . . . .310 1635Finlandia-talo ja

Kaupunginorkesteri . . . . . . . . 40241Helsingin Energia . . . . . . . . . . . . . . 6171

10023 terveysneuvonta vastaa aina

Kun tarvitset tietoa terveyspalveluista tai sairauksien hoito-ohjeita soita numeroon10023. Numero vastaa ympärivuorokauden vuoden jokaisena päivänä tavallisen

puhelun hinnalla. Terveysneuvojat ovat kokeneita sairaan- ja terveydenhoitajia.

Sosiaalipäivystystä ympäri vuorokauden

Vuodenvaihteesta lähtien numerossa 0106 6006 on vastattu kiireellisistä sosiaali-huollon apua tarvitsevissa kysymyksissä ympäri vuorokauden. Sosiaalipäivystys

ohjaa ja neuvoo kiireelliseen sosiaalihuollon tarpeeseen joutuneita kuntalaisia. Työ-kenttänä ovat äkilliset kriisit, etenkin lastensuojelun akuutit ongelmat.

Helsinki-tiedotus auttaa

Helsinki-tiedotus Jugendsali vastaa Helsingin kaupunkia ja sen palveluja koskeviinkysymyksiin. Puhelinneuvonta ma – pe klo 9 –15 numerossa 310 13800.

Jugendsali (Pohjoisesplanadi 19) on avoinna ma – pe klo 9 –17 ja su 11–17.

Kaupungin puhelinnumerot ovat muuttuneet

Piir

ros

Art

o N

yyss

önen

19 2007 1 Helsingfors-info

Offentlig information

Nummer 1 25.2.2007

Foto

n Le

if W

ecks

tröm

De yngsta på dansgolvet är garanterat inte under femtio år och någon övre åldersgräns

gäller inte. Fast det inte lönt att försöka fuska. Alla som ser misstänkt unga ut får lov att visa papper på åldern. Det är disko för folk över fem-tio och inte yngre. Och det betyder fullt ös på dansgolvet.

Disko F50 har blivit något av ett fenomen i stan och orsakar varje gång långa köer utanför krogen. Den här våren hålls diskot i källaren på Kapellet och stämningen är tät.

I diskobollens glitter och i takt till den öron-bedövande musiken dansar, skuttar, töjer, vick-ar och vrider tiotals femtioplussare på sig. När tonerna av Hey tonight med Creedence Clear-water Revival fyller rummet vrålar många med i refrängen. Kinderna blir bara rosigare och blick-en bara gladare.

Dansar med jämngamlaStyva knän och stela höfter, hårfästet som smyger uppåt och en valk eller två runt midjan. Det spelar ingen roll när man dansar med jämngamla.

”Det känns bra att få röra på sig tillsammans med folk som är i samma läge, alltså över femtio och ohjälpligt inte så hemskt unga längre”, hoj-tar Lilu Nissinen-Turja. Det är hon som har tagit initiativet till succén F50.

Eftersom det inte är fråga om alldels unga nattugglor börjar diskot tidigt på kvällen.

”Många i den här åldern lägger sig gärna före midnatt. På F50 är dansen alltså i full gång så fort som den första låten spelas”, säger hon och till-lägger: ”Tanken är ju uttryckligen att man ska få dansa och njuta av glädjen av att röra på sig. Jag tror att det behövs ett ställe där folk över femtio inte behöver känna sig lastgamla”.

Dörren öppnas vid 19-tiden och legendariska diskjockeyn Håkki assisterad av diskjockeyn Mos-se lägger den första plattan på en timme sena-re. Eller egentligen spelar Håkki förstås cd-ski-vor. Han är utomordentligt rutinerad som disk-jockey och fanns på plats under diskots guldål-der för tjugo trettio år sedan på lika legendaris-ka diskoteket Gnägget i Ekenäs.

Till spelreglerna på F 50 hör att man inte klagar på ljudvolymen. Den ska vara hög och lju-det får låta.

”För den som vill vila öronen eller prata och umgås en stund i litet lugnare omgivning fi nns möj-lighet att gå en trappa upp, till egentliga Kapel-let”, säger Lilu Nissinen-Turja.

Vårens diskon för folk över femtio är 10 mars, 14 april och 12 maj. Och för dem som gärna dan-sar men inte tänder på diskodans fi nns bland annat dansgrupperna hos Arbetets vänner på Annegatan 26.

På tisdagar med start kl. 16.30 leder Gunvor Nyström seniordansklubben i festsalen och på onsdagar dansar man folkdans på AV. Folkdansen kommer i gång kl. 19. Squaredans står sedan på programmet på torsdagar kl. 18 –19.

”Det kostar ingenting att titta in. Och blir man intresserad av dans så brukar vi ha plats och vi tar alltid gärna emot nya medlemmar, säger Carl-Johan Fagerström på AV. Medlemsavgiften i AV är 16 euro i året.

Utöver den regelbundna dansen ordnar AV ibland speciella dansevenemang som till exempel den 3 mars kl. 16 – 22 då man ägnar sig åt kontra-dans. Kontradans är föregångare till folkdans.

Fullt ös för folk över femtio

Regelrätt seniordans pågår också på Kampens servicecentral på Salomonsgatan 21 där Kate Björkman leder dansen på fredagar kl. 10 –11.30.

Helt utan dans är kulturhuset G18 på Georgs-gatan 18 inte heller. Den fi nlandsvenska dans-kvällen är redan etablerad verksamhet och för arrangemangen står svenska pensionärsförbun-det. Finlandssvensk dans 7 mars till tonerna av Repholmsbandet och 4 april med Eije Oscars-sons & Kalle Petterssons kvartett. Dansen bör-jar 18.30 och pågår till 22.

Till ovanligheterna på dansfronten i stan hör menuetten på Brage. Det är folkkdanssektionen vid Brage som bjuder upp till menuett på onsdags-kvällar kl. 19-21 på Kaserngatan 28. Danskvällar-na är avsedda för alla, det vill säga både erfarna och oerfarna på menuett. Menuett dansas i vår 7.3, 28.3, 11.4, 25.4, 2.5, 16.5 och 30.5. Meningen är att menuetten fortsätter på hösten.

Still going strong. DJ Håkki har spelat disko-musik i över trettio år.

20 Helsingfors-info 1 2007

I korthetAlfons Åberg på Savoy ...Mystiske Alfons Åberg heter föreställningen som teater Musikstaden från Falun i Sverige ger på Savoyteatern på Kaserngatan. Det är musik-teater för barn och föreställningen ges den 1 april kl. 15.

... och hans mamma på NifinBarnboksförfattaren och illustratören till Alfons Åberg, Gunilla Berg-ström berättar om sitt arbete onsdagen den 14 mars kl. 13 på Nordens institut i Finland, det vill säga Nifin på Kajsaniemigatan 9. Mötet med Alfons Åbergs mamma är avsett för barn.

Fler författare på NifinVårens författarkvällar på Nifin bjuder på träffar med svenska journa-listen Per T Ohlsson, svenska författaren och dramatikern Sara Strids-berg och norska författaren Kjartan Fløgstad. Författarkvällarna bör-jar kl. 18 och datumen är 7 mars, 21 mars respektive 18 april. Det är Kjell Westö som intervjuar Kjartan Fløgstad.

Club MazurkaTeatergruppen Club Mazurka sätter upp en pjäs om den sovjetiska för-fattaren Daniil Harms som levde mellan 1901 och 1941. Pjäsen skildrar hans dramatiska liv i kombination med hans satiriskt absurda texter. Pjäsen har förhandsvisning 15 mars, premiär 16 och ges sedan 20, 21, 23 och 26 mars kl. 19 på Verandan.

Vinterblues på SveaborgFör andra vintern i följd bjuder Sveaborg på en fin inramning för en bluesfestival i liten skala. Festivalen pågår 2 och 3 mars i museifäst-ningen. För bluesmusiken står bland andra J. Karjalainen och Tuomari Nurmio. Biljetterna kostar 20–25 euro och säljs på Biljettjänst.

Annegården firarAnnegården firar 20-årsjubileum bland annat med familjeprogram på söndagar kl. 15. På programmet står sång och alla får sjunga med. Sång i festsalen 25 februari och 25 mars.

Full rulle i vår i Luckan och RastisLuckan, Verandan och Rastis bjuder i vår på ett digert program under såväl vardagar som veckoslut. Plock ur programmet:

Luckan/Verandan, Simonsgatan 825.2 kl. 15 Filocafé med filosofiska diskussioner utan akademiska

pretentioner.27.2 kl 17–19 Rådtorget handlar om livet som ensamförsörjare.27.2 kl. 19 Filmkväll. Syriana . F153.3 kl. 13 Saftsalong med Apan Anders som bjuder på nytt

sångskoj. För barn över 2 år.5.3 kl. 13–14.30. Trivselträff i Folkhälsans regi. Om äldre och trafik

och om hur åldern påverkar beteendet i trafiken.11.3 kl. 15 Filocafé.17.3 kl 13 Saftsalong. EN HELT VANLIG DISKBÄNK är svenskt gästspel

som beskrivs som rytmiskt, realistiskt och lite galet. 25.3 kl. 17–19 Rådtorget om tvåspråkighet och språkbad.27.3 kl. 19 Filmkvällen ger Hotel Rwanda. F1529.3 kl. 15–20 Tryck din egen t-tröja. Program för unga.31.3 kl. 13 Saftsalong. Kärlek Kärlek. En komedi om fenomenet

kärlek för barn över 6 år.

Rastis, Fjärdstråket 6 NordsjöBarnprogram:

4. 3 kl. 17.30 Totemteatern Welling & Gröth i smeten.18.3 kl. 14 Masthuggarteatern från Sverige ger En helt vanlig

diskbänk.25.3 kl. 17 Blaue Frau ger Madde min vän.

För unga och vuxna:4.3 kl. 14 Film, Syriana.15.3 kl. 18.20 Åbo svenska teater och Teater von Krahl från Estland

ger gemensam föreställning Idiothello.18.3 Yrkeshögskolan Sydväst i Vasa, scenkonstlinjen spelar kl. 16 De

fem fingarnas bok och kl. 18 Vargliljan.23.3 kl. 19.30 Samuel Angelicus Trio spelar popmusik.25.3 kl. 14 Samuel Angelicus Trio ger konsert med klassisk musik.30.3 kl. 19 Anders Grönroos och Anders Östling; visor, ballader och

blues.Foto

n Le

if W

ecks

tröm

En gillar deckare, en annan ryska klassiker och entredje läser helst lyrik. Den gemensamma nämna-

ren är kärleken till litteraturen, till läsningen. Och detär intresset för böcker som har lockat dem till ett litetdunkelt rum innanför ett mötesrum på Richardsgatansbibliotek.

Luftventilationssystemet brummar högt men det störinte. Stämningen är tät och diskussionen livlig i läsecir-keln som samlas en onsdagskväll en gång i månaden.

Läsecirkeln är ny verksamhet och en av väldigt fåsvenskspråkiga i Helsingfors. Det är litteraturstuderan-de Cecilia Eriksson som leder läsecirkeln och inför grup-pen på sex kvinnor berättar hon att hon är allätare i frå-ga om litteratur.

”Fast det blir mycket amerikanskt och en hel delsvensk litteratur men väldigt lite finskspråkig. En avmina största läsupplevelser nyligen är den franska för-fattaren Irène Némirovskys postuma verk Storm överFrankrike”.

När läsecirkeln samlas för första gången i mitten avjanuari har ingen kunnat läsa någonting i förväg. I stäl-let har Cecilia Eriksson tagit kopior på en kort novell avCamilla Ahlström-Taavitsainen. Novellen Ön fick tredjepris i Solveig von Schoultz-tävlingen 2005.

Hon delar ut kopiorna till Carla, Johanna, Jonna,Kerstin och två som heter Ylva. Kvinnorna fördjuparsig i novellen och läser under tystnad. Läsningen drö-jer inte länge, sedan kommer de i gång. De sex kvinnor-na har väldigt olika bakgrund och diskussionen blir liv-lig. Någon ogillar formen med mycket korta och rakameningar. En annan gillar just detta och associerar tillfinsk skrivtradition och menar att det finska sättet attskriva är korta meningar.

”Novellen handlar ju om en finsk barnflicka i en myck-et finlandssvensk sommarskärgård”.

De flesta ser likheter med Monika Fagerholms Under-bara kvinnor vid vatten och sedan funderar läsecirkelnpå frågan om varför läsaren uppfattar novellen somen berättelse från 60-talet utan att något årtal nämnsnågonstans.

”För att där förekommer en transistorradio, för attman lyssnar på Strangers in the Night, för att man drick-

er sangria och för att butiksbåten kommer. Sådant finnsväl inte längre.”

I ett skede spårar diskussionen aningen ut. Någonutbrister att ingen tar livet av huggormar längre varvidläsecirkeln resonerar kring huggormens betingelser. Enav kvinnorna erkänner att hon dödar alla huggormar somkommer nära hennes sommarhus, en annan försäkrar atthon aldrig skulle ta livet av en huggorm.

Sedan fångar Cecilia Eriksson upp samtalet och sååtergår man till att prata om novellen. Det blir mångaåsikter och mycket skratt.

Eriksson lägger fram sitt förslag till böcker som läse-cirkeln ska diskutera under våren. Det blir åtminstoneSiri Hustveds Vad jag älskade, Helga Henschens I skug-gan av ett brott och Kjell Lindblads Drömd.

Av kärlek till böckerOrd om ord. Läsecirkeln på Richardsgatans bibliotek möts en gång i månaden och pratar om läsupplevelser.

212007 1 Helsingfors-info

Foto

Lei

f W

ecks

tröm

Rasmus gör det regelbundet och Linus,Emmi, Casper, Ida, Fredrik, Robin

och Ava och gör det också: Går på baby-kafé i Luckan på Simonsgatan.

Rasmus och Linus och de andra barnenär mellan några månader och några år gam-la och de har eget babykafé mest med sinamammor. Luckans babykafé är den senas-te given i huset och återkommer nu varan-nan torsdag på Verandan i övre våningen.

Egentligen är det den finlandssven-ska webbsidan mammapappa.com harförflyttat sig till verkligheten.

”Det är trevligt att prata barn ochgemensamma glädjeämnen och problempå nätet men det är minst lika roligt att

ses och umgås på riktigt”, säger MalinHauk som är koordinator och mamma tillRasmus, 2 år och Linus, ungefär ett halvtår. Hon påpekar att även om det mest harvarit mammor på babykafé så är papporockså välkomna.

Babykafé är umgänge för barnen ochför föräldrarna. Det ligger leksaker på gol-vet och i ett hörn har man lagt kuddar ien ring. Babykafé brukar börja med någ-ra barnvisor, sedan blir det barnprat ochföräldraprat.

Stämningen är glad och positiv. På dethär kaféet blir ingen störd av någon sominte vill sitta stilla. Ingen bryr sig hellerom lite joller eller buller. Det hör till.

”Här gäller inte heller någon ålders-gräns men de flesta barn är nog ganskasmå”, säger Malin Hauk. Babykafé kos-tar ingenting och ordnas alltid mitt pådagen.

”Visst ordnas motsvarande möten påannat håll men det sker alltid på morgo-nen och jag är helt hopplös när det gäl-ler att komma iväg genast på morgonen”,skrattar Malin Hauk. Men till sitt baby-kafé som börjar kl. 13 och pågår till 15hinner hon.

Vårens följande babykaféer, där det bjuds på kaf-fe, kex och saft, är 1, 15 och 29 mars samt 12 april. Malin Hauk ger mera upplysningar på [email protected] eller 041 5011767.

Det är inte alla studentkårer som kan visa upp ett eget,exklusivt kårhus som dessutom representerar ny läcker

och smäcker arkitektur i trä. Men studentkåren vid Arcada för-fogar över ett sådant.

Huset heter Cor som står för latinets hjärta och det stickerglatt upp mitt bland alla höga röda tegelhus i Arabiastranden.

Cor ska också bli hjärtat för studentkårens alla verksamhe-ter i området.

”Vi ska fixa fester och klubbar, idrott och debatter och allaär välkomna. Det gäller också studerande vid till exempel Prak-ticum och andra högskolor i stan. Kaféet är ju dessutom öppetför allmänheten”, säger Henri Savolainen som både studerarvid Arcada och bor i det svenska studentbostadshuset som lig-ger mellan Arcada och Cor.

Cor har byggts med stöd av finlandssvenska stiftelser ochfonder men det ägs till 90 procent av studentkåren.

”Vid Arcada studerar omkring 1800 människor och ungefärhälften hör till studentkåren”, säger Katarina Törnqvist som

I vår på Arbis:

Orkidéer och stenar

Våren på Arbis bjuder som vanligt påen uppsjö av de mest varierande före-

läsningar och korta kurser utöver de kur-ser som startat redan i höstas. Alla kur-ser är inte alls fullsatta så det lönar sigatt höra sig för, www.hel.fi/arbis eller tfn310 49494.

Plock ur vårens program:Fredagen den 16 mars kl. 17 –18.30 förelä-ser Luca Maurizi under rubriken Talandestenar: Inskrifter på monument från anti-kens Rom. Upphovet till dagens skyltar pågator och torg finns i antikens Rom.

Konsten att odla orkidéer är temat för enkurs som Gunnel Adlercreutz och KerstinMeinander leder. Kursen inleds den 6 marsmed en allmän föreläsning om orkidéer iFinland och i världen och sedan följer tvåmer praktiskt orienterade gånger, 15 och22 mars, då deltagarna lär sig att plante-ra och vårda sin orkidé. Egen planta med!Kursen pågår kl. 18.05 – 20.30 och avgif-ten är 12 euro .

Lingua Café är en interkulturell träff därdeltagarna har möjlighet att tala engel-ska, franska, italienska, ryska, spanskaeller tyska. Samtidigt möter man folkfrån olika kulturer och olika länder. Idénär att varje kafébord representerar ettspråk som väljs enligt behov och önske-mål. Lingua Café hålls 28 februari och 28mars kl. 17 –18.30 i Arbis café.

Facetter af qvinnans lif Iår har det förflutit 200 år sedan den

första kvinnliga journalisten i Finland,författaren och hustrun till nationalskal-den Johan Ludvig Runeberg, FredrikaRuneberg föddes i Jakobstad. Svenskalitteratursällskapet ägnar hela vårensföreläsningsserie åt henne.

På programmet som inleddes i janua-ri, står ytterligare två föreläsningar somhålls måndagen den 16 april kl 18 ochmåndagen den 21 maj kl. 18.00. I aprilär det Alexandra Ramsay som föreläsermed rubriken Inget oskyldigt nöje. Frun-timmersföreningarna på 1800-talet. Sam-ma kväll har Yrsa Lindqvist sedan rubri-ken Hem och hushåll – den gifta kvinnansföretag. I maj inleder Clas Zilliacus kväl-len med att berätta om Runebergskul-ter. Sedan fortsätter Merete Mazzarellaunder rubriken Fredrika Runeberg ochden anspråksfulla blygsamheten.

Svenska litteratursällskapets hus ligger vid Rid-daregatan 5. Inget inträde uppbärs.

Småttfolk och mammor på babykaféLugn och ro. Barnen umgås kring leksakerna, mammorna kring kaffekoppen. Babykafé på Verandan i Luckan varannan torsdag.

är studentkårens generalsekreterare och vd för fastighetsbo-laget bakom Cor.

Cor är 450 kvadratmeter stort, inhyser utöver kaféet blandannat klubbrum, mötesrum för de olika ämnesföreningarna vidArcada och bastu. Arkitekten bakom huset som kostade 1,8 miljo-ner euro, är Ami Oja som vann en tävling för arkitekstuderande.

Cor – i hjärtat i Arabiastranden

Ingen lunch. Men mackor och bulle, läsk och kaffe. Intäkter-na från kaféet ska bidra till underhållet av Cor, säger Kata-rina Törnqvist.

Foto

Lei

f W

ecks

tröm


Verkossa

Mikä museo!

Kuva

t Ki

mm

o Br

andt

Suomen vanhin taidemuseo, Cygnaeuksen gal-leria, täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Kaivo-

puistossa, lähetystöjen katveessa, se elää hiljai-sesti omaa elämäänsä. Vierailija yllättyy kansal-lisromanttisista tauluaarteista ja 1860-luvulla rakennetun puuhuvilan viehätyksestä.

Fredrik Cygnaeusta ja hänen taidegalleriaan-sa tunnetaan yllättävän vähän. Huolimatta siitä, että hän vaikutti aikalaisineen – muun muassa Lauantaiseuran jäsenenä – koko suomalaisen kulttuurin kehittymiseen 1800-luvulla.

”Helsingin yliopiston estetiikan ja nykykan-sain kirjallisuuden professorina hän vaikutti ajan hengen mukaisesti usealla eri alalla. Cyg-naeus tuki kansallisen identiteetin heräämistä

niin teatteritaiteessa kuin kir-jallisuudessa. Mutta erityisesti kuvataiteet olivat lähellä hänen sydäntään myöhemmällä kes-ki-iällä”, kertoo Cygnaeuksen gallerian museonhoitaja Eri-ka Himanen.

Cygnaeus toimi Suomen Tai-deyhdistyksen puheenjohtaja-na vuosina 1863 –1878 ja pää-osin sinä aikana keräsi myös itselleen huomattavan taide-kokoelman. Hän testamenttasi taidekokoelman kokonaisuudes-saan Suomen kansalle ja toivoi, että kokoelmaa kartutettaisiin hänen kuolemansa jälkeenkin lahjoituksilla. Työt sijoitettaisiin kaikkien iloksi hänen kesähuvi-laansa Kaivopuistoon vain pien-tä pääsymaksua vastaan.

Taidegalleria kuuluu Museo-viraston alaisuuteen, osana Suo-men kansallismuseota. Itse rakennus on monien purku-uhka-uksien jälkeen suojeltu valtio-neuvoston päätöksellä vuonna 1980. Sveitsiläistyylinen romant-tinen huvila näköalatorneineen rakennettiin tuuliselle ja silloin melko autiolle kalliolle. Cygnaeus ajatteli ilmeises-ti jo rakennusvaiheessa, että huvilaan voisi avata ensimmäisen suomalaisen taidemuseon.

”Gallerialla, joka on Suomen vanhin toimi-va taidemuseo, on tänä vuonna kaksinkertainen juhlavuosi. Museo täyttää 125 vuotta, ja raken-nuksen silloisen omistajan syntymästä on kulu-nut 200 vuotta.”

Kaukonäköinen taidemesenaattiFredrik Cygnaeus kuului pappissukuun kuten hänen serkkunsakin, suomalaisen kansakoulun isäksi kutsuttu Uno Cygnaeus. Fredrik syntyi Hämeen-linnassa ja eli osan nuoruuttaan Pietarissa, jonne perhe muutti isän piispanviran myötä. Maisterin tutkintonsa nuori mies suoritti Turussa.

Myöhemmin hän matkusteli laajalti Euroo-passa ja julkaisi lukuisan määrän runoja. Suoma-laisen kansallistunnon herättäjänä hän tuli kuu-luisaksi Kumtähden kentällä pitämänsä puheen ansiosta vuonna 1848. Samassa tilaisuudessa esi-

tettiin myös ensimmäistä kertaa Paciuksen säveltämä Maam-me-laulu.

Muiden toimiensa ohella Cygnaeus oli taidemesenaatti, joka antoi köyhille taiteilijoil-le pieniä rahalainoja tai hank-ki heille tarvikkeita. Vastineek-si hän sai nuorilta maalareilta valmiita töitä. Erika Himanen korostaa, että Fredrik Cygnaeus halusi tukea Suomen taiteen kehitystä auttamalla nuoria ja lahjakkaita taiteilijoita. Usein taiteilijat lahjoittivat hänelle kii-tokseksi teoksiaan. Cygnaeuksen elinaikana teoksia kertyi lähes 200, lisäksi hän osti itse taidetta.

”Nykyisin museossa on noin viitisensataa työtä. Mesenaatin kuoltua vuonna 1881 kokoelma kasvoi edelleen, sillä monet tai-teilijat jatkoivat teostensa lah-joittamista gallerialle. Museon yksi pääteos, Albert Edelfeltindramaattinen nuijasotaa kuvaava työ ”Poltettu kylä”, on taiteilija-lahjoitus. Cygnaeus oli eläessään kannustanut Edelfeltiä kuten muutamaa muutakin suomalais-

ta maalaria keskittymään historiallisiin aiheisiin.”Fredrik Cygnaeus oli hyvin määrätietoinen

taidenäkemyksissään. Hän suosi suomalaista rea-listista ja kansallisromanttista maalaustaidetta.

”Von Wrightin veljeksistä hän ihaili erityisesti Ferdinandia ja Magnus oli hänen hyvä ystävän-sä. Tästä johtuen museossa on useita lintuaihei-sia maalauksia ja maisemia veljesten kotiseudul-ta Kuopiosta. Luontoaiheiset työt ja hyvät muo-tokuvat kiinnostivat taidekeräilijää.”

Erika Himanen muistuttaa vielä, että Cygnaeus oli harvinaisen kaukonäköinen siinäkin suhtees-sa, että hän arvosti 1800-luvun naistaiteilijoita. Huvilan seinillä voi ihailla muun muassa Hele-ne Schjerfbeckin, Fanny Sundbladin, Helena Westermarckin ja Emma Gyldenin maalauksia.

Aija PouruCygnaeuksen galleria, Kalliolinnantie 8, 00140 Helsinki

Avoinna ke 11–19, to – su 11–16, ma – ti suljettuLähde: Nervander, E. Fredrik Cygnaeus. Muistokuva.

Helsinki 1907.

Rakennusvirasto selvittää verkkokyse-lyllä valaistustavan vaikutusta turval-

lisuuden tunteeseen puistoissa ja muil-la ulkoalueilla. Kysely on osa laajempaa ulkovalaistusta koskevaa tutkimusta, joka alkoi verkkokyselyllä vuosi sitten. Tuolloin saatiin lähes tuhat vastausta.

Nyt lähitarkasteluun on otettu kolme koealuetta: Keskuspuisto Pasilan, Rus-keasuon ja Laakson välisten kävelyreit-tien osalta sekä Alppipuisto ja Kaisanie-men puisto.

Verkkokyselyyn voi vastata 15. maalis-kuuta asti rakennusviraston verkkosivuil-la osoitteessa www.hkr.hel.fi /viher. Vas-tausten toivotaan perustuvan johonkin tiettyyn pimeänajan käyntikertaan jolla-kin mainituista alueista ja siellä tehtyi-hin huomioihin tai yleisempään mieliku-vaan alueesta.

Tutkimus valmistuu kokonaisuudes-saan vuonna 2008, ja sen pohjalta laadi-taan uudet Helsingin puistojen valaistus-suositukset.

Liikuntapaikat.fi -verkkopalvelu kokoaa 30 000 liikuntapaikan tie-

dot. Koko Suomen liikuntapaikat kat-tava verkkopalvelu on ainutlaatuinen koko Euroopassa.

Liikuntapaikkoja voi hakea palve-lusta nimen tai sijainnin perusteella. Käyttäjä voi tarkistaa kartasta, mis-tä löytyy esimerkiksi lähin ulkokenttä tai virkistysalue. Palvelu kertoo myös,

mitä lajeja liikuntapaikassa voi harras-taa. Liikuntapaikat.fi -palvelun tietoja päivittävät kuntien liikuntaviranomai-set ja liikuntayhteisöt. Palvelua ylläpi-tää Jyväskylän yliopisto ja rahoittaja-na ovat opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto.

Verkkopalvelu on osoitteessa www.liikuntapaikat.fi .

Kysely ulkovalaistuksesta30 000 liikuntapaikan tiedot saatavilla

Romanttinen Cygnaeuksen galleria

Ferdinand von Wrightin maalauk-sesta ”Talvimaisema Haminan-lahdelta” julkaistaan tänä vuon-na postimerkki.

”Cygnaeus kannusti nuoria taiteilijoita. 1860-luvulta lähtien hän alkoi kerätä taidetta itse määrätietoisesti”, sanoo Kaivo-puistossa sijaitsevan Cygnaeuksen gallerian museonhoitaja Eri-ka Himanen.

Fredrik Cygnaeus (1807 –1881) oli ulkonäöltään huoliteltu per-soonallisuus.


Lukijakilpailu

Rottapoika Stadissa

Piir

täny

t ja

käs

ikir

joit

tanu

t A

rto

Nyy

ssön

en

Arto ”Artsi” Nyyssönen on helsinkiläinen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Hän on tehnyt lehtikuvituksia yli 20 vuotta muun muassa Helsinki-infoon.

PalveluInfo

Kuva

Erk

ki S

alm

ela,

Hel

sing

in k

aupu

ngin

mus

eo,

Ara

bian

val

mis

tam

a A

rt d

eco

-tyy

line

n ku

kkam

alja

193

0-lu

vult

a.

Helmikuussa 1944 Helsin-ki joutui kokemaan kol-

me Neuvostoliiton suorittamaasuurpommitusta. Kaikkiaan 150henkilöä sai surmansa. Yli satarakennusta tuhoutui ja yli 320vaurioitui. Pahoin jo ensim-mäisessä suurpommituksessa6. – 7.2. vaurioituneiden raken-nusten joukossa oli tämäkinkuvan asuintalo, joka kuiten-kin sodan jälkeen kunnostet-tiin. Kului viitisentoista vuot-ta niin ”ajan hengen” mukai-sesti päätettiin rakennus kui-tenkin purkaa. Pääkaupunki-laislehti otsikoi tuolloin: ”Pure-taan vihdoinkin”.

Missä sijaitsi tämä aikanaankomea helsinkiläistalo?

Vastaukset pyydetään lähet-tämään 12.3. mennessä osoitteella Helsin-ki-info, ”Lukijakilpailu” PL 1, 00099 Hel-singin kaupunki tai sähköpostitse leena.seitola.hel.fi -osoitteeseen.

Vastaus edelliseen kysymykseenViime kerralla kysyttiin sota-ajan halko-pinojen sijaintia. Kuvassa olleet helsinki-läisten yhteisponnistuksin mottitalkoissaaikaansaamat halot oli varastoitu Haka-niemen torille. Taustalla näkyneet Sör-näisten rantatien rakennukset 3 ja 5 onjo aikaa sitten purettu ja uudet asuinta-lot kohonneet tilalle.

Martti Helminen

Oikein vastanneiden joukosta voittajaksi arvot-tiin Matti Paavola. Palkintokirja on lähetetty voit-tajalle. Onnittelumme.Ku

va H

elsi

ngin

kau

pung

inm

useo

Kaikki Savoy-teatterin, Kanneltalon,Malmitalon, Stoan ja Vuotalon tilai-

suuksien liput voi nyt varata uudesta pal-velunumerosta 310 12000. Puhelinpalveluon avoinna arkisin kello 11–19 ja lauan-taisin klo 12 –16.

Lipunmyyntinumerosta varatut liputvoi noutaa mistä tahansa kulttuuriasiain-keskuksen lipunmyyntipisteestä. Myynti-

pisteet sijaitsevat Lasipalatsissa (Lippu-Rex, Mannerheimintie 22-24), Savoy-teat-terissa (Kasarmikatu 46-48), Malmitalos-sa (Ala-Malmin tori 1), Stoassa (Turunlin-nantie 1), Kanneltalossa (Klaneettitie 5) jaVuotalossa (Mosaiikkitori 2). Lipunmyyn-tipisteiden aukioloajat ja tiedot kulttuu-riasiainkeskuksen tapahtumista löytyvätosoitteesta www.kulttuuri.hel.fi.

Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, puh. 310 36630Horisontissa Helsinki, avoinna ma – pe klo 9 –17,la – su klo 11–17. Museokaupan aukioloajat ovat samat.Kuva-arkisto palvelee asiakkaita ma ja to klo 10 –15.Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13, puh. 310 78519Kunnon kansalainen, avoinna ke ja pe – su klo 11–17,to klo 11–19.Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 16-18, puh. 310 36529.Rikospaikka: Helsinki 30.3. – 2.9. Avoinna ke – su klo 11–17.Raitioliikennemuseo, Töölönkatu 51 A, puh. 310 78829.Koulumuseo, Kalevankatu 39-41, puh. 310 87066.Avoinna la – su klo 11–17 ja ryhmille tilauksesta arkisin.Tuomarinkylän museo ja Lastenmuseo,Tuomarinkylän kartano, puh. 310 71568.Avoinna ke – su klo 11–17.

Kaikkien museoiden pääsymaksu 4/2 euroa, alle 18-vuotiaille ja torstaisin kaikille vapaa pääsy.

Lisätietoja löytyy www.helsinginkaupunginmuseo.fi -nettisivuilta.

Kuva

Puo

lust

usvo

imat

Helsingin kaupunginmuseon aukioloajat

Lipunvaraus keskitettiin


Kuva

Juk

ka U

otil

a

Näyttelijä Jussi Lehtonen otti virkavapaataKansallisteatterista viedäkseen kulttuurialaitoksiin. Hän sai myös aikaa suomenta-miselle ja kansalaisvaikuttamiselle.

Jussi Lehtonen valittiin vastikään Vuoden valo-pilkuksi hänen monialaisesta vaikuttamises-

taan kulttuurin kentillä. Hän kertoo erilaistenrooliensa pulppuavan samasta lähteestä.

”Toimintani näyttelijänä, suomentajana ja kan-salaisaktivistina pohjautuu ihmisen tutkimiseenja esittämiseen. Suomennan enimmäkseen näy-telmiä, ja myös mielenosoitukset voi nähdä esi-tyksinä. Pidän taiteesta ja toiminnasta, jotka kyt-keytyvät ympäröivään yhteiskuntaan.”

Parhaillaan Lehtonen suomentaa liettualai-sia näytelmiä antologiaan, joka julkistetaan Bal-tic Circle -festivaaleilla marraskuussa. Hän onaiemminkin tehnyt yhteistyötä festivaalin kans-sa muun muassa tulkkaamalla sen esityksiä. Myösliettualaisen draaman kääntäminen on hänelletuttua entuudestaan. Lisäksi hän on suomenta-nut ranskalaisten Marguerite Durasin ja Mar-guerite Yourcenarin kaunokirjallisuutta.

”Suomentaminen on hyvää vastapainoa yltiöso-siaaliselle ja tiukasti aikataulutetulle näyttelijäntyölle. Suomentaa voin yksin ja omaan tahtiin. Vaik-ka olen opiskellut yliopistossa ranskaa, venäjääja liettuaa, en ole filologi, joten valitsen vain sel-laisia tekstejä, jotka tiedän osaavani suomentaa.”

Liettua tuli Lehtoselle tutuksi hänen oltuaanTeatterikorkeakoulusta vaihto-opiskelijana Liet-tuan Musiikkiakatemian Teatteriosastolla.

”Liettualainen teatteri on ohjaajan teatte-ria, suomalainen näyttelijöiden. Liettuassa kou-lutus on fyysisempää ja taiturimaisempaa. Se joh-tuu osaltaan neuvostoajasta, jolloin kiellettyjäaiheita voitiin ilmaista vain metaforisella taval-la. Suomessa on vallalla realistinen ja tekstiläh-töinen teatteritraditio, joka juontaa työväenteat-teriperinteestä.”

Lehtonen kaipaa maamme näyttämöille haas-tavampia esityksiä – niin näyttelijöiden kuin kat-sojienkin vuoksi.

”Kun teatteri yrittää kalastella yleisöä mat-kimalla elokuvaa tai televisiota, mennään met-sään. Silloin ainutkertaiseen hetkeen perustuvateatteri kuolee. Esitysten tekeminen kansainvä-listen formaattien mukaan on valmiiksi pureskel-tua ja haasteetonta. Suomalaisilta puutuu roh-keutta toimia eri tavalla, kuten myös visiota siitä,miten asioita voi ilmaista näyttelijätyön keinoin.Ohjaajiamme tuntuu usein vaivaavan eräänlainenlaiskuus: he valitsevat tietyt henkilöt rooleihin jaantavat heidän ohjata itse itsensä.”

Taide parantaaJussi Lehtonen on toiminut vuosia aktiivisesti ProLapinlahti -liikkeessä ja on nykyisin sen hallituk-sen puheenjohtaja.

”Sairaalan sulkemista perusteltiin taloudelli-sella ja toiminnallisella tehottomuudella, vaikkasairaala on juuri sopivan kokoinen psykiatrisillepotilaille. Nyt on meneillään mammuttitauti, jokaloisi pelkästään valtavia yksiköitä.”

Lehtonen huomasi kuinka yhdistävää ja ter-vehdyttävää taide voi olla, kun hän oli mukana jär-jestämässä Lapinlahden sairaalassa kulttuurita-pahtumia potilaille, henkilökunnalle ja asukkail-le. Tämän kokemuksen innoittamana hän halusiviedä kulttuuria muihinkin hoitolaitoksiin. Hänotti syksyllä virkavapaata Kansallisteatterista jaalkoi Suomen Kulttuurirahaston apurahan tur-vin esittää hoitolaitoksissa Shakespearen sonet-teihin perustuvaa Rakkaus ei ole ajan narri -esi-tystä. Nyt hänellä on takanaan yli 40 vierailuamitä moninaisimmissa paikoissa vankiloista ter-veydenhuollon seminaareihin – minne vain hän-tä on pyydetty esiintymään.

”Toivoisin kulttuuria vietävän enemmänkin lai-toksiin. Eiväthän huonokuntoiset vanhukset pääseesimerkiksi teatteriin, vangeista puhumattakaan.Tutkimukset osoittavat, että taiteen kokemisellaja tekemisellä voi olla parantava vaikutus. Välilläse vaatii kokemuksen, joka pakottaa luopumaanvanhasta varmasta käsityksestä.”

Lehtosen esityksessä näkyy hänen ekologi-nen elämäntapansa.

”Matkustan julkisilla liikennevälineillä. Enkäytä lisävaloja, ja ainoa jäte, mitä esityksenisynnyttävät, ovat kasettinauhurin paristot. Otanaiheuttamamme ekokatastrofin tosissani. Ruokaalaittaessanikin mietin, kuinka kuluttaisin mah-dollisimman vähän sähköä.”

Vaikka Lehtonen on Kansallisteatterista vir-kavapaalla, hän jatkaa siellä vierailijana Ranskankuningas Ludvig XIV: n esittämistä Valta-näytel-mässä. Hänellä on luvassa kiinnostavat roolit myösJoseph Conradin Pimeyden sydän -romaanistadramatisoidussa näytelmässä, jota tultaneen esit-tämään muun muassa Espoon kaupunginteatte-rissa, sekä Kiasma-teatteriin suunnitellussa Kame-lianaiseen pohjautuvassa esityksessä.

Kuopio opettiJussi Lehtonen on asunut lapsuutensa ja aikuisuu-tensa Helsingissä, mutta nuoruutensa Kuopiossa.Nykyisin hänellä on koti Katajanokalla.

”Helsinkiin minua ankkuroi 7-vuotias Vilma-tyttäreni. En koe itseäni kovin helsinkiläiseksi,vaikka pidänkin monista asioista täällä. Esimer-kiksi Yrjönkadun uimahallin rento tunnelma japuusauna tuovat hyvän mielen. Tykkään rauta-tieasemasta, ja rakastan junia. Tietenkin asemaon paikka, jossa suomalaisuuden eri puolet koh-taavat. Olen kiitollinen Kuopion-vuosista, kos-ka siellä asuneena on pakko katsoa sivuillekin.Minusta helsinkiläisissä on valheellista päämää-rätietoisuutta. Eihän kukaan tiedä, mitä elämäs-sä tapahtuu ja mihin päätyy. Siksi on rehellistäolla vähän eksyksissä koko ajan.”

Tiina Kotka

Tinkimätön kulttuurin moniottelija1 ”Tämä tekonenä on Tarmo Mannin. Muita-kin hänen tavaroitaan on täällä. Olen museoi-nut ne”, kertoo Jussi Lehtonen Kansallisteatte-rin pukuhuoneessa Aurinkokuninkaan peruu-kissaan.

Myllypuro yllättää monipuolisuudellaan. · 2007-02-26 · Kuntalaisuus on kuitenkin myös...

Documents

Transcript of Myllypuro yllättää monipuolisuudellaan. · 2007-02-26 · Kuntalaisuus on kuitenkin myös...