Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.8.2013

Muuttoliike vuonna 2012

Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia ja taloudellisia ominaisuuk-sia, sillä muuttoliike muuttaa myös jonkin verran kunnan väestörakennetta ja vaikuttaa siten sen elin-voimaisuuteen. Muuttoliike on omaan aikaansa sidottu, ja se saa voi-mansa yhteiskunnan rakenteita ja yksilöitä ravistele-vista muutoksista. Suhdanteet vaikuttavat herkästi kuntien välisen muuttoliikkeen määrään. Kuntien väli-nen muuttoliike vaihtelee talouden, työllisyystilan-teen ja asuntomarkkinoiden mukaan. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana kuntien välinen muuttoliike vähenee, mikä näkyi Lahdessa muuttajien määrän pienenä notkahduksena taloudellisen taantuman ai-kana vuosina 2008-2009. Suuret kaupungit kasvatta-vat asukaslukuaan kuitenkin myös laskusuhdanteen aikana. Kunnan saama muuttovoitto on osoitus alueen kiin-nostavuudesta. Alueen vetovoima koostuu useista eri tekijöistä kuten työpaikkatarjonnan määrästä ja mo-nipuolisuudesta, alueen maineesta, väestökehitykses-tä, väestörakenteesta, yksityisten ja julkisten palvelu-

tarjonnasta, asuinympäristön viihtyvyydestä, asumi-sen hintatasosta, alueen saavutettavuudesta, sijain-nista ja keskusta-alueiden elinvoimaisuudesta. Lahden vetovoimaa lisää etenkin sen sijaintietu. Se perustuu kaupungin maantieteelliseen sijaintiin lähel-lä pääkaupunkiseutua, josta on hyvät liikenneyhtey-det Lahteen. Ajallisesti lyhyen matkan ansiosta pää-kaupunkiseudulla työssä-käyvä voi muuttaa Lahteen vaihtamatta työpaikkaa. Pidentynyt työmatka voidaan korvata vaikka hankkimalla lisää asuintilaa. Pendelöin-ti onkin lisääntynyt voimakkaasti Lahden ja pääkau-punkiseudun välillä. Pääkaupunkiseudulle pendelöivi-en määrä kasvoi vuosina 2006-2010 runsaalla 400 henkilöllä. Työn merkitys muuton syynä onkin heiken-tynyt ja asuinympäristön merkitys on kasvanut. Tässä raportissa muuttoliikkeen vaikutuksia on käsi-telty tuoreimman käytettävissä olevan tiedon perus-teella, jotka ovat pääosin 2012. Pääasiallista toimin-taa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2010. Maa-han- ja maastamuuttajat jäävät tarkastelun ulkopuo-lelle, koska heistä saadut taustiedot eivät ole kattavia.

2

Muuttovoitto muista kunnista 417 henkilöä

Lahden väkiluku kasvaa muuttoliikkeen ansiosta, koska luonnollinen väestönlisäys on lähes olema-tonta. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain prosentti selittyy syntyneiden enemmyydellä. Vuonna 2012 syntyneitä oli 30 vähemmän kuin kuolleita.

Vuosina 2008-2012 Lahden väestönkasvusta hieman alle 40 % johtui siirtolaisuudesta ja vuonna 2012 vastaava osuus oli hieman yli 40 %. Siirtolaisuus lisä-si väestömäärää 1 398 henkilöllä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ja 305 henkilöllä vuonna 2012, jolloin maahanmuuttajia oli 509 ja maastamuuttajia 204. (Kuva 1).

Voimakkaimmin kaupungin väkilukua on kuitenkin viime vuosina lisännyt kuntien välinen muuttoliike, jonka vaikutus väestökasvuun näkyy Lahdessa pa-remmin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina 2008-2012 Lahden väestönkasvusta 60 % johtui muista kunnista saadusta muuttovoitosta. Vastaava osuus oli 59 % vuonna 2012, jolloin maassamuuton merkitys väestömäärän kasvulle oli Lahden jälkeen suurin Kuopiossa (56 %), Turussa (51 %) ja Tampe-reella (43 %).

Vuosina 2008-2012 kuntien välinen muuttoliike kas-vatti kaupungin väkilukua yhteensä 2 230 henkilöllä. Viiden viimeisimmän vuoden aikana muuttovoitto muista kunnista on pysynyt samalla tasolla ollen vuosittain 417-477. Vuonna 2012 tulomuuttajia muista kunnista oli 5 920 ja lähtömuuttajia muihin kuntiin 5 503. Nettomaassamuutto oli siten 417 henkilöä.

Muuttovoittoa eniten Kouvolasta, Heinolasta ja Orimattilasta Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseu-dun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken.

Lahdesta muutettiin vuonna 2012 eniten Helsinkiin, Hollolaan, Nastolaan, Tampereelle, Orimattilaan ja Espooseen. Lahteen puolestaan muutettiin eniten Hollolasta, Helsingistä, Nastolasta, Orimattilasta, Heinolasta ja Vantaalta. (Taulukko 1).

Muuttovoittoa Lahti sai eniten Kouvolasta (79 henki-löä), Heinolasta (74 henkilöä) ja Orimattilasta (65 henkilöä). Muuttoliikkeen seurauksena Lahti me-netti eniten asukkaita Helsinkiin (-287 henkilöä) ja Tampereelle (-87 henkilöä).

Taulukko 1. Lahden suurimmat muuttovoitto-/muuttotappiokunnat sekä näistä kunnista Lahden saama muuttovoitto/-tappio vuonna 2012. Lähde: Tilastokeskus.

Kuva 1. Nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lah-dessa vuosina 2008-2012.

tulomuutto lähtömuutto nettomuutto

Kouvola 204 125 79

Heinola 266 192 74

Orimattila 344 279 65

Vantaa 227 191 36

Oulu 90 56 34

Vihti 37 6 31

Nastola 402 375 27

Kotka 83 57 26

Mikkeli 80 58 22

Joensuu 65 44 21

Hämeenkoski 58 37 21

Hollola 767 777 -10

Turku 95 121 -26

Espoo 172 211 -39

Tampere 214 301 -87

Helsinki 530 817 -287

3

Kuva 3. Muuttoliike Lahden ja pääkaupunkiseu-dun kuntien välillä vuosina 1995-2012.

Kuva 2. Muuttoliike Lahden ja pääkaupunkiseu-dun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välillä vuosina 1995-2012.

Vuonna 2012 lähtömuuttajia pääkaupunkiseudulle oli yhteensä 1 225 ja tulomuuttajia 935, joten Lahden muuttotappioksi jäi 290 henkilöä. Lahti sai muutto-voittoa Vantaalta 36 henkilöä, muuttotappio oli Hel-singille 287 henkilöä ja Espoolle 39 henkilöä.

Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta Lahti sai muista Helsingin seutukunnan kunnista (Hyvinkäältä, Järven-päästä, Karkkilasta, Keravalta, Kirkkonummelta, Loh-jalta, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista, Sipoos-ta, Siuntiosta, Tuusulasta, Vantaalta ja Vihdistä) muuttovoittoa yhteensä 192 henkilöä. Eniten muutto-voittoa tuli Vantaalta, Vihdistä, Kirkkonummelta, Loh-jalta sekä Mäntsälästä. Pääkaupunkiseutua ympä-röivältä alueelta saatua jatkuvasti kasvavaa muutto-voittoa voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupunkitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksamaan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja. Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pää-kaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyh-teyksien ansiosta.

Muuttovoittoa Vantaalta jo kolmen viime vuoden ajan

Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Van-taa, Kauniainen) välinen vilkas muuttoliike on tuotta-nut Lahdelle muuttotappiota. Vuoden 1994 kotikunta-lain voimaantulon jälkeen muuttotappio pääkaupun-kiseudulle oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin pää-kaupunkiseudulle muutti Lahdesta yli 500 henkilöä enemmän kuin sieltä Lahteen. Tämän jälkeen muutto-tappio on laskenut ollen pienimmillään vain noin 50 vuonna 2003. Syynä muuttotappion pienenemiseen on se, että pääkaupunkiseudulta Lahteen muut-taneiden määrä on yli kaksinkertaistunut samalla kun Lahdesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden määrä on vain puolitoistakertaistunut. (Kuvat 2 ja 3).

Vuosina 2008-2012 Lahdesta muutti pääkaupunkiseu-dulle yhteensä noin 900 henkilöä enemmän kuin siel-tä muutti Lahteen. Lahti on saanut Vantaalta muutto-voittoa jo kolmen viime vuoden ajan yhteensä noin 160 henkilöä.

4

Muuttovoittoa omalta kaupunkiseudulta ja muual-ta Päijät-Hämeestä Vielä 1990-luvun loppupuolella Lahti sai muutto-voittoa sekä kehyskunnista (Asikkala, Hollola, Nasto-la ja Orimattila) että muualta Päijät-Hämeestä. Vuonna 1999 kaupunkiseudun muuttosuunta kään-tyi kuitenkin päinvastaiseksi, mutta kymmenen vuo-den tauon jälkeen vuonna 2009 Lahti alkoi taas saa-da muuttovoittoa sitä ympäröivältä kaupunkiseudul-ta (kuva 4). Tällä hetkellä Lahden muuttoliike poik-keaakin siten muista Suomen suurimmista kaupun-kiseuduista, joille on tyypillistä väestön hakeutumi-nen keskuskunnasta ympäristökuntiin. Vuosien 2008-2012 muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti yhteensä vain yhdeksän henkilöä kau-punkiseutunsa muihin kuntiin. Lahden muuttotap-pio oli viiden vuoden aikana Hollolalle 342 henkilöä. Muuttovoittoa Lahti sai Orimattilasta 158, Nastolas-ta 99 ja Asikkalasta 76 henkilöä. (Taulukko 2). Vuonna 2012 Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 96 henkilöä. Muuttotappio oli Hollo-

Kuva 4. Lahden muuttotase Lahden kaupunkiseudun (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) ja muun Päijät-Hämeen välillä vuosina 1995-2012.

aan vain kymmenen henkilöä. Vuodessa Lahti sai muuttovoittoa Orimattilasta 65, Nastolasta 27 ja Asik-kalasta 14 henkilöä. (Taulukko 2). Kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnis-ta Lahti sai muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä vuo-sina 2008-2012 ja 150 henkilöä vuonna 2012. Suurista yliopistokaupungeista muuttotappiota Lah-delle

Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisista Suomen kunnista Lahteen muuttaneita oli 461 henki-löä enemmän kuin lähtömuuttajia vuonna 2012. Tästä kuntaryhmästä Lahti sai eniten muuttovoittoa Kouvo-lasta (79 henkilöä).

Yliopisto– ja korkeakoulukaupungeista Lahti kärsi muuttotappiota vuonna 2012 Helsingin (- 287 henki-löä) lisäksi Tampereelle (- 87 henkilöä), Espooseen (- 39 henkilöä) ja Turkuun (- 26 henkilöä). Muista yli-opistopaikkakunnista (Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Kuo-pio, Lappeenranta ja Rovaniemi) Lahti sai muutto-voittoa yhteensä 93 henkilöä. Lahden ja yliopistokau-punkien välinen muuttoliike toi Lahdelle muuttotap-piota 346 henkilöä.

5

Taulukko 2. Lahden muuttoliikkeen suuntautuminen vuosina 2008-2012 ja vuonna 2012. Lähde: Tilastokeskus.

yli 40-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla 800 henkilöl-lä, joista eläkeikäisiä oli lähes 300 henkilöä. Muuttoliikkeen vaikutus Lahden väestörakenteeseen säilyi samansuuntaisena myös vuonna 2012, jolloin kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 417 hen-kilöä. Muuttovoitosta huolimatta alle 15 -vuotiaiden määrä pieneni 26 henkilöllä ja 25-44 -vuotiaiden 75 henkilöllä. Vuoden aikana ikäluokka 15-24 -vuotiaat kasvoi jopa 370 henkilöllä ja yli 45 -vuotiaat 148 hen-kilöllä, joista 50 henkilöä oli yli 65 -vuotiaita. (Kuva 5).

2008-2012 2012

Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto

Kaupunkiseutu 8352 8361 -9 1735 1639 96

Asikkala 1028 952 76 222 208 14

Hollola 3678 4020 -342 767 777 -10

Nastola 2144 2045 99 402 375 27

Orimattila 1502 1344 158 344 279 65

Muu Päijät-Häme 2458 1872 586 521 371 150

Artjärvi 53 43 10 0 0 0

Hartola 141 90 51 28 19 9

Heinola 1202 901 301 266 192 74

Hämeenkoski 209 218 -9 58 37 21

Kärkölä 449 315 134 80 66 14

Padasjoki 218 153 65 47 31 16

Sysmä 207 166 41 42 26 16

Pääkaupunkiseutu 4594 5500 -906 935 1225 -290

Espoo 870 919 -49 172 211 -39

Helsinki 2635 3681 -1046 530 817 -287

Kauniainen 28 31 -3 6 6 0

Vantaa 1061 869 192 227 191 36

Muu Suomi 13354 10795 2559 2729 2268 461

Tulomuuttajat nuoria, lähtömuuttajat lapsiperheitä

Aktiivisimpia muuttajia ovat nuoret, tulomuuttajista 40 % ja lähtömuuttajista 36 % on 15-24 -vuotiaita. Vuosina 2008-2012 maassamuuton seurauksena 15-24 -vuotiaiden lahtelaisten nuorten määrä kasvoi lä-hes 2 400 henkilöllä. Valtaosa tämän ikäluokan tulo-muuttajista on opiskelijoita, joista osa kuuluu opinto-jensa päätyttyä lähtömuuttajiin. Lahti menettikin vii-dessä vuodessa muuttoliikkeen seurauksena 25-35 -vuoden ikäisestä väestöstään yli 800 henkilöä. Osalla heistä on alaikäisiä lapsia, minkä vuoksi myös alle 15-vuotiaiden nettomuutto oli negatiivinen. Viidessä vuo-dessa 15 -vuotiaiden määrä pieneni 180 henkilöllä ja

Kuva 5. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väes-

tön ikärakenteeseen vuonna 2012.

6

87 henkilöllä ja perusasteen koulutuksen saaneiden määrä 359 henkilöllä. Keskiasteen tutkinnon suo-rittaneiden määrä pieneni kolmella henkilöllä. Perusasteen koulutuksen saaneista muuttajista val-taosa oli 15-19 -vuotiaita, joiden määrä lisääntyi muuttoliikkeen seurauksena 299 henkilöllä vuonna 2012. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä väheni eniten ikäluokassa 25-34 -vuotiaat. Lahti on opiskelupaikkakunta, jonne muutetaan suoritta-maan tutkinto ja valmistumisen jälkeen hakeudu-taan muualle. Lahden seutu ei pysty työllistämään läheskään kaikkia alueella äskettäin tutkinnon suo-rittaneita nuoria. Vastavalmistuneita enemmän Lahti houkuttelee yli 45-vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita muuttajia, joista kaupunki sai muutto-voittoa 94 henkilöä vuonna 2012. (Kuva 6).

Kuva 6. Lahden muuttoliikkeen väestön koulutustasoon ikäluokittain vuonna 2012.

Muuttovoittoa korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 45-vuotiaista Koulutustilastoissa ovat mukana vain 15 vuotta täyttäneet maassamuuttajat, joiden nettomuutto oli 443 henkilöä vuonna 2012. Koulutettujen muuttovoitto lisää useiden kerrannais-vaikutusten kautta alueen kilpailukykyä. Vuosien 2008-2012 muuttoliikkeen seurauksena kasvoi kor-kea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä yli 300 henkilöllä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä noin 370 henkilöllä ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä runsaalla 1 700 henkilöllä. Vuonna 2012 muuttoliikkeen seurauksena korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä kasvoi

7

Opiskelijoiden ja eläkeläisten määrä lisääntyi eniten

Seuraavat maassamuuttajien pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010. Tällöin Lahti sai muuttovoittoa muista kunnista 477 henkilöä. Noin puolet muuttajista on työllisiä ja lähes viidennes opiskelijoita. Vuosina 2006-2010 maassamuuton vuoksi lisääntyi opiskelijoiden määrä lähes 1 200 hen-kilöllä, eläkeläisten runsaalla 450 henkilöllä sekä työl-lisen työvoiman ja työttömien liki 400 henkilöllä. Sen sijaan lasten määrä pieneni yli 200 henkilöllä. Vuonna 2010 muuttoliikkeen seurauksena opiskelijoi-den määrä kasvoi 274 ja eläkeläisten määrä 102 hen-kilöllä. Lahti sai muuttovoittoa hieman enemmän työttömistä kuin työllisistä, sillä työttömien määrä kasvoi 76 ja työllisten määrä 44 henkilöllä. Lasten määrä pieneni 36 henkilöllä. (Kuva 7). Muutokset näkyivät selvimmin ikäluokassa 15-24 -vuotiaat. Tässä ikäryhmässä kasvoi opiskelijoiden määrä 300, työllisten 175 ja työttömien määrä 55 henkilöllä. Sen sijaan ikäluokassa 25-34 -vuotiaat työl-listen määrä laski 191 henkilöllä ja työttömien määrä kymmenellä henkilöllä. Muissa ikäryhmissä lisääntyi-vät sekä työllisten että työttömien määrä. Muuttoliike lisäsi vuonna 2010 etenkin hallinto- ja tukipalveluissa (59 henkilöä), koulutuksessa (33 henki-löä), teollisuudessa (25 henkilöä), rahoitus- ja vakuu-tustoiminnassa (20 henkilöä) ja rakentamisessa (19 henkilöä) työskentelevien asukkaiden määrää. Terve-ys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien asukkaiden määrä pieneni 58 henkilöllä ja majoitus- ja ravitse-mustoiminnassa 25 henkilöllä. (Kuva 8).

Kuva 7. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pää-asialliseen toimintaan vuonna 2010.

Kuva 8. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön työn-antajien toimialarakenteeseen vuonna 2010.

8

Lähtömuuttajat tulomuuttajia hyvätuloisempia

Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttavat ovat pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on nega-tiivinen. Vuodesta 2007 lähtien tulomuuttajien tulo-kertymä on ollut suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 2010 tulomuuton tulokertymä oli 95 641 000 ja lähtömuuton 89 049 000 euroa (kuva 9). Samana vuonna Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valti-onveronalaiset vuositulot (16 578 euroa) olivat kui-tenkin noin 250 euroa pienemmät kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot (16 827 euroa), koska tulo-muuttajia oli enemmän kuin lähtömuuttajia. Keskitu-loilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. (Kuva 10). Vuonna 2010 työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 26 318 ja lähtömuuttajien 26 089 euroa. Muiden muuttajien, kuten työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien, tulot jäivät keskimäärin noin 7 500 euroon. Pienituloiset muuttajat olivat yleisim-min 15-25 -vuotiaita opiskelijoita, joiden keskitulot olivat noin 10 000 euroa. 25-34 -vuotiaiden keskiansi-ot olivat noin 22 000 ja eläkeikäisten 20 000 euroa vuodessa. Alle 35-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden tulo-muuttajien tulotaso oli hieman alhaisempi kuin lähtö-muuttajien. 35-64 -vuotiaiden tulomuuttajien keskian-siot (noin 32 000 euroa) olivat suuremmat kuin lähtö-muuttajien (25 000- 31 000 euroa vuodessa). Vuoden 2010 muuttoliikkeen seurauksena tulottomi-en määrä kasvoi 21 henkilöllä, alle 22 000 euroa vuo-dessa ansaitsevien määrä lisääntyi 511 henkilöllä ja yli 42 000 ansaitsevien määrä sadalla henkilöllä. Keskitu-loisten eli 22 000-41 999 euron ansaitsevien määrä pieneni 155 henkilöllä. (Kuva 11). Yli 52 000 euroa vuodessa ansaitsevia oli tulomuutta-jista 3,7 % (216 henkilöä) ja lähtömuuttajista 3,3 % (174 henkilöä). Muuttovoittoa hyvätuloisista saatiin eniten Vantaalta, Heinolasta, Kouvolasta, Espoosta, Oulusta, Nurmijärveltä, Vihdistä ja Nokialta. Hyvätu-loisia tulomuuttajia tuli Lahteen eniten Lahden ja Hel-singin seutukunnilta. Lähtökunnista merkittävimmät olivat Hollola, Helsinki ja Vantaa. Lahtelaiset hyvätu-loiset lähtömuuttajat suuntasivat puolestaan yleisim-min Hollolaan ja Helsinkiin. Helsingin seutukunnalta muutti Lahteen seitsemän hyvätuloista enemmän kuin Lahdesta pääkaupunki-seudulle. Lahti puolestaan menetti kaupunkiseudul-leen kahdeksan ylimpään tuloluokkaan kuuluvaa hen-kilöä muuttoliikkeen seurauksena.

Kuva 9. Lahden muuttoliike tulokertymän mukaan vuosina 2006-2010 (1 000 euroa).

Kuva 10. Tulo- ja lähtömuuttajien keskitulot ikäluokittain vuonna 2010.

Kuva 11. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön tu-lotasoon vuonna 2010.

9

Yhteenveto Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutusta Lahden väestö-rakenteeseen on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tilastotiedon perusteella. Muuttajia koskevat taustiedot ovat pääasiassa vuodelta 2012. Vain pää-asiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 2010.

Viiden viimeisimmän vuoden aikana muuttovoitto muista kunnista on pysynyt samalla tasolla ollen vuosittain 417–477. Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseu-dun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Muuttovoittoa Lah-ti sai eniten Kouvolasta, Heinolasta ja Orimattilasta. Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin ja Tampereelle. Lahden ja pääkaupunkiseudun välinen vilkas muuttoliike on tuottanut Lahdelle muuttotappiota. Tosin Lahti on saanut Vantaalta muuttovoittoa jo kolmen viime vuoden ajan. Helsinkiä ja Espoota lu-kuun ottamatta Lahti sai muista Helsingin seutukun-nan kunnista muuttovoittoa. Tätä voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupun-kitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksa-maan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja.

Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Lahti saa muuttovoittoa sitä ympäröiviltä kehyskun-nista että muualta Päijät-Hämeestä. Lahden muuttolii-ke poikkeaakin siten muista Suomen suurimmista kaupunkiseuduista, joille on tyypillistä väestön hakeu-tuminen keskuskunnasta ympäristökuntiin. Muuttoliikkeen seurauksena alle 15 -vuotiaiden ja 25-44 -vuotiaiden määrä pieneni. Yli 45 -vuotiaiden ja etenkin 15-24 –vuotiaiden määrä kasvoi. Koulutettujen muuttovoitto lisää useiden kerrannais-vaikutusten kautta alueen kilpailukykyä. Korkea-asteen ja perusasteen koulutuksen saaneen väestön määrä kasvoi, mutta keskiasteen tutkinnon suoritta-neiden määrä pysyi lähes ennallaan.

Noin puolet muuttajista on työllisiä ja lähes viidennes opiskelijoita. Vuoden 2010 muuttoliikkeen seuraukse-na kaupunki sai lisää opiskelijoita lähes 300 ja runsas sata eläkeläistä. Työttömien määrä kasvoi hieman enemmän kuin työllisten määrä. Lasten määrä piene-ni.

Vuodesta 2007 lähtien tulomuuttajien tulokertymä on ollut suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 2010 Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valtionve-ronalaiset vuositulot olivat kuitenkin noin 250 euroa pienemmät kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot.

Kuntien välinen muuttoliike vaikutti Lahden väestörakenteeseen seuraavasti:

Plussat + muuttovoittoa kaupunkia ympäröivistä kehyskunnista ja muualta Päijät-Hämeestä + muuttotappio pääkaupunkiseudulle pienentynyt, Vantaalta muuttovoittoa jo kolmen vuoden ajan + muuttovoittoa Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta muista Helsingin seutukunnan kunnista + muuttovoittoa yliopisto– ja korkeakoulukaupungeista lukuun ottamatta Helsinkiä, Tamperetta, Espoota ja Turkua + nuorten 15-24 -vuotiaiden asukkaiden määrän voimakas kasvu + korkeakorkeakoulututkinnon määrän kasvu etenkin ikäluokassa yli 45-vuotiaat + työllisten määrän kasvu, etenkin ikäluokassa 15-24 -vuotiaat (v. 2010) + tulomuuttajien tulokertymä korkeampi kuin lähtömuuttajien (v. 2010) + kaikkein hyvätuloisimpien asukkaiden määrän kasvu (v. 2010)

Miinukset - lasten määrän lasku - 25-34 -vuotiaiden määrän lasku - 25-34 -vuotiaiden koulutustason lasku - 25-34 -vuotiaiden työllisten määrän lasku (v. 2010) - työttömien määrä kasvoi enemmän kuin työllisten (v. 2010) - pienituloisten asukkaiden määrän kasvu ( v. 2010)

10

2006-2010 2010

Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

Pääasiallinen toiminta

Työllinen 13 852 13 479 373 2749 2 705 44

Työtön 2 675 2 294 381 515 439 76

Lapsi (0-14 v.) 3 141 3 364 -223 621 657 -36

Opiskelija 5 340 4 151 1 189 1115 841 274

Varusmies 178 117 61 43 27 16

Eläkeläinen 1 987 1 529 458 425 323 102

Muu työvoimaan kuulumaton 1 372 1 210 162 235 249 -14

Tuntematon 386 228 158 66 51 15

Tulot

Ei tuloja 4 175 4 066 109 827 806 21

2-11999 10 878 9 166 1 712 2 175 1 800 375

12000-21999 6 879 6 476 403 1 154 1 018 136

22000-31999 3 990 4 189 -199 732 796 -64

32000-41999 2 071 2 046 25 450 541 -91

42000-51999 787 735 52 215 157 58

52000+ 941 712 229 216 174 42

Keskimääräiset tulot/vuosi 15 968 16 355 -387 16 578 16 827 -249

Tulokertymä (1000 €) 456 164 431 322 2 4842 95 641 89 049 6 593

Liitetaulukot

2008-2012 2012

Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

Ikä

-14 3 196 3 376 -180 690 716 -26

15-24 11 725 9 343 2 382 2 380 2 010 370

25-34 6 429 7 235 -806 1 325 1 389 -64

35-44 2 734 2 692 42 556 567 -11

45-54 1 997 1 801 196 419 377 42

55-64 1 672 1 364 308 335 279 56

65+ 1 005 717 288 215 165 50

Koulutus

Perusaste 8 266 6 538 1 728 1 663 1 304 359

Keskiaste 12 346 11 977 369 2 539 2 542 -3

Korkea-aste 4 950 4 637 313 1 028 941 87

Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikä- ja koulutusrakenteeseen vuosina 2008-2012 ja vuonna 2012. Lähde: Tilastokeskus.

Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan ja tulotasoon vuosina 2006-2010 ja vuonna 2010. Lähde: Tilastokeskus.

Kunta Tulomuuttajan keskimääräi-set tulot €/vuosi

Lähtömuuttajan keskimääräi-set tulot €/vuosi

Keskimääräisten tulojen erotus €/vuosi

Nettomuuton tuloker-tymä (1 000 euroa)

Asikkala 19 504 17 255 2 249 1 569

Hollola 19 313 17 816 1 497 2 595

Lahti 16 578 16 827 -249 6 593

Nastola 18 053 15 666 2 387 128

Lahden ja sen kehyskuntien nettomuutto keskimääräisten tulojen ja tulokertymän mukaan vuonna 2012. Lähde: Tilastokes-kus.