| Timo Aro | @timoaro | Huhtikuu 2019 |...1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. LIIKENNE JA...
Transcript of | Timo Aro | @timoaro | Huhtikuu 2019 |...1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. LIIKENNE JA...
| Timo Aro | @timoaro | Huhtikuu 2019 |
Koulutus ja osaamis-rakenne
Alue- ja väestö-kehitys
LIIKENNE-JÄRJESTELMÄ
(infra, väylät, investoinnit,
yhteydet, saa-vutettavuus)
Työllisyys-ja työpaik-kakehitys
ALUSTUKSEN
YDINVIESTIT
1. Liikennekäytävien ja sujuvien liikenneyhteyk-sien merkitys kasvaaalue- ja väestönkehityk-sessä
2.Tulevassa alue- ja väestö-kehityksessä korostuu niin sanottu”tunnin Suomi” –ajattelu
1.
Kaupungistuminen ja keskittyminen
2.
LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS, NOPEAT JA SUJUVAT
YHTEYDET
3.
Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti
ja työasialiikkuvuus)
4.
Väestöllinen eli demografinen muutos
5.
Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen
6.
Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys
7.
Globaali ja lokaali monipaikkaisuus
8.
Digitalisaatio
9.
Villit kortit
Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
MITÄ ALUE- JA VÄESTÖN-
KEHITYKSESSÄ TAPAHTUU NYT?
(1) Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti kes-kittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys
(2) Alueellinen eriytyminen ja alueiden välinen kilpailu on lisääntynyt – ja lisääntyy - kaikilla aluetasoilla
(3) Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti ne-gatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoi-massa
(5) Asuntomarkkinoiden isojako ja kaupunkiseutujen uus-jako voimistunut 2010-luvun kuluessa
(6) Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla
1tunti
100 kilometriä
100 000 asukasta
TUNNIN SUOMI -uuden aluekehityksen kaava?
Saavutettavuus ja sujuvat yhteydet korostuvat kaikessa Karttaan on kuvattu 21 kaupunkiseudun ajoaikaetäisyydet 30 ja 60 minuutin vyöhykkeellä seutujen keskuskaupun-geista ulospäin. Vaasa-Joensuu –linjan etäläpuolella lähes koko maa on yhden tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeen sisällä.
Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineistoKartta: Timo Widbom 2018Analyysi: Timo Aro 2018
Oulu
Kuopio
Tampere
TurkuHelsinki
Maakunnista (suur)työssä-käyntialueisiinKartassa on kuvattu viiden kasvukeskuksen saavutetta-vuusalueita kolmella ajoaikaetäisyydellä: 60, 90 ja 120 mi-nuutin. Helsingin, Tampereen ja Turun saavutettavuus-alueiden yhteinen rajapinta on 90 minuutin vyöhykkeellä. Kuopion ja Oulun yhteinen rajapinta on 120 minuutin vyöhyk-keellä
Kuopio
Kajaani
Joensuu
Savonlinna
Mikkeli
Iisalmi
VarkausJyväskylä
Kuopion vaikutusalue ulottuu kuuden maakun-nan alueelleKarttaan on kuvattu Kuopion saavutettavuus- tai vaiku-tus-alue 60, 90 ja 120 minuutin ajoaikaetäisyydellä. Kuopion tunnin vyöhyke ulottuu pohjoisessa Iisalmeen ja etelässä Varkauteen. Kuopion tunnin vyöhykkeellä asuu noin 200 000 asukasta, joista kaksi kolmesta on työ-ikäistä väestöä (15-64 –vuotiaita). Kuopion kahden tun-nin vyöhykkeellä asuu yhteensä 710 000 asukasta.
Missä kasvua, siellä sujuvat yhteydet ja korkeakouluja…
Missä kasvua, siellä sujuvatyhteydet ja korkeakoulujaKartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoit-toiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja kor-keakoulujen pääkampusten sijaintipaikkakunnat. 12 eniten muuttovoittoa saanutta aluetta sijaitsee sekä pääliikenne-väylien solmupisteessä että ovat korkeakoulujen sijainti-paikkakuntia
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
Kartta ja graafi: Timo Widbom 2017
Helsinki 29606
Espoo 18547
Vantaa 17634
Tampere 12504
Turku 7871
Oulu 7867
Jyväskylä 5726
Järvenpää 3033
Kuopio 2558
Seinäjoki 2463
Joensuu 1648
Sipoo 1602
Rovaniemi 1439
Lahti 1355
Kaarina 1321
Kangasala 1227
Nurmijärvi 1100
Kirkkonummi 1068
Kempele 1036
Kerava 1003
Väestönlisäys kunnittain vuosina 2015-2018
Mikkeli -746
Hamina -751
Kajaani -783
Heinola -794
Kauhava -874
Kemi -891
Pori -991
Lieksa -1013
Varkaus -1026
Äänekoski -1079
Raasepori -1087
Pieksämäki -1094
Imatra -1098
Kurikka -1126
Jämsä -1198
Lohja -1292
Kotka -1542
Salo -1877
Savonlinna -2360
Kouvola -3172
TOP 20 eniten väestönlisäystä TOP 20 eniten väestön vähennystä
Pääteiden ja väestönkasvun välinen yhteysVäestönlisäys oli kunnittain positiivinen 66 kunnassa ja negatiivinen 245 kunnassa vuosina 2015-2018. Kartassa on sinisen sävyillä väestönlisäystä saaneet kunnat. Punainen viiva kuvaa olemassa olevaa valta- tai päätie-verkostoa
Rataverkoston ja väestön-kasvun välinen yhteysVäestönlisäys oli kunnittain positiivinen 66 kunnassa ja negatiivinen 245 kunnassa vuosina 2015-2018. Kartassa on sinisen sävyillä väestönlisäystä saaneet kunnat. Musta viiva kuvaa olemassa olevaa henkilö- ja tavaraliikenteen rata-verkostoa
Itäradan läntisen osan 30 + 30 kilometrin käytävä ja väestön-muutos 5 x 5 kilometrin ruuduissa vuosina 2015-2017
Itäradan läntisen 30 + 30 kilometrin käytävän alueella asui noin 2.154.000 asukasta vuonna 2017. Käytävän väkiluku kasvoi yhteensä noin 187 000 henkilöllä vuosina 2005-2017. Kasvu keskittyi vahvasti Helsingin ja Lahden väliselle alueelle, Kuopion ydinkaupunkiseudulle sekä Mikkelin, Iisalmen ja Kajaanin välittö-mään läheisyyteen. Joka kolmas (34,6 %) käytävän alueella oleva ruutu oli kasvava eli väestö kasvoi ko. alueella vuosien 2005-2017 välisenä aikana
Nopeat itäradat yksi elinehto tulevalle kehitykselleKarttaan on kuvattu nopein arkipäivän aikaetäisyys mi-nuutteina Helsinkiin eri asemapaikkakunnilta helmikuussa 2019. Kartan värit kuvaavat aikaetäisyysvyöhykkeitä. Laajan aluekehittämisen näkökulmasta nopeammat ja sujuvammat yhteydet Helsinkiin enemmän kuin alueelli-nen kilpailukykytekijä
ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ITÄ- JA KAAKKOIS-SUOMEN SEKÄ KOKO
MAAN NÄKÖKULMASTA
1. Saavutettavuuden parantaminen ja parantumi-nen on Itä-Suomen elinehto
2. Itä- ja Kaakkois-Suomen erityispiirteet, mah-dollisuudet ja vahvuudet tuottavat lisäarvoa koko maalle
3. Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat portteja Venäjän, Pietarin ja Pietarin metropolialueen läheisyyden, mahdollisuuksien ja potentiaalin hyödyntämi-seen
4. Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Venäjältä ja Kiinasta tulevien tavara- ja transitiovirtojen edistäminen hyödyttää koko maata
5. Ilmastomuutoksen torjunta tarvitsee myös idässä raideliikenteen kehittämistä
6. Alueellisesti tasavertainen kehitys koskee kaikkia alueita
ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ALUEEN KEHITTÄMISEN KANNALTA
1. Fyysisen ja toiminnallisen yhteyden, vuorovai-kutuksen ja kiinnittymisen syventäminen pää-kaupunkiseudulle, Etelä-Suomeen ja Pietariin
2. Kerava-Lahti oikoradasta saatujen hyötyjen tunnistaminen ja hyödyntäminen Itäratojen kokonaisvaltaisessa kehittämistyössä
3. Itäratojen alueella olevien työssäkäyntialueiden laajenemisen ja kasvun tukeminen
4. Itäratojen varrella olevien keskittymien ja solmu-pisteiden vahvistaminen ja niiden kasvukehän laajentaminen
5. Liikenne- ja kasvukäytäväkehityksen sekä vyö-hykkeisyyden mahdollistaminen
KUUSI NOSTOA ”PYHÄSTÄ YHTEYDESTÄ” TUTKIMUSTEN
PERUSTEELLA1. Liikenneverkolla, -yhteyksillä ja -investoinneilla on vahva yhteys
laajaan aluekehitykseen
2. Liikenneinvestoinneilla ja -infralla on useita myönteisiä sti-mulointi- ja sykäysvaikutuksia muuhun alueen kehitykseen ja kehittämiseen
3. Saavutettavuuden parantaminen ja parantuminen ovat elinehtoja muille myönteisille kerrannaisvaikutuksille
4. Alueliikkuvuuden (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) ja saavutettavuuden välillä on vahva keskinäisriippuvuus
5. Painopisteen siirto liikennekäytävästä kasvukäytävään ja vyöhykkeisyyteen sekä radan varrella olevien keskittymien toiminnallinen kiinnittyminen
6. Liikennehankkeiden yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta ja hyötyjä on tutkimusten perusteella vaikea osoittaa aukottomasti
Mistä on menestyvät alueet tehty?
1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYSKaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000 - 200 000 asu-kasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittä-miseen, kasvuun ja tuottavuuteen.
2. KASVAVA ALUEAlue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvu-kehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus.
3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄKorkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialaraken-teen osaamis-ja tietointensiivisyys
5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAAPaikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkutte-levan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella.
6. KIRKAS MAINEKUVAErottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierai-lijavirtoja ja herättää tunteita
7. TAHTO JA LUOTTAMUS
Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yh-teinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, po-sitiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoi-den välinen keskinäinen luottamus
8. VILLIT KORTITPaikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityis-piirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää
4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUSSujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus
6 TÄRKEINTÄ ALUEEN MENESTYSTÄ
SELITTÄVÄÄ TEKIJÄÄ
01 VÄESTÖNTIHEYS
02 YRITYKSET JA YRITTÄJÄT
03 (KORKEA)KOULUT
04 (RAUTA)TIET
05 LUONTO
06 IHMISET, IHMISET JA IHMISET.
@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi
K I I T O S !@timoaro