MUISTIOPAS - Biomed...muistisairauksien sairastumisriskiä. Kilpirauhasen vajaatoiminta, äidin...
Transcript of MUISTIOPAS - Biomed...muistisairauksien sairastumisriskiä. Kilpirauhasen vajaatoiminta, äidin...
MUISTISAIRAUDET JA AIVOJEN TERVEYS
aivoalue on altis vauriolle on edelleen osittain mysteeri.
Rappeuttavissa aivosairauksissa sama aivoalue voi olla
vaurioitunut, vaikka kyseessä olisi eri sairaus. Lisäksi
vaurion syyt voivat olla eriäviä. Sen vuoksi samankal-
taisia oireita esiintyy potilailla, joiden sairauden syyt
ovat erilaiset. Esimerkiksi Parkinsonin taudin oireita voi
esiintyä monesta eri syystä, joista mainittakoon mm.
Lewyn kappale-tauti ja frontotemporaaliset degeneraa-
tiot. Sama neuropatologinen muutos voi aiheuttaa eri
yksilöille kliinisesti erilaisen oirekuvan. Toisaalta ikäänty-
neillä voi esiintyä samanaikaisesti useita sairauksia niin,
että oireet ovat vaikeasti tulkittavissa.
MuistihäiriötKun muistaminen toimii normaalisti, asiat jäävät mie-
leen lähes automaattisesti. Kun muistaminen häiriin-
tyy, on mahdollista osoittaa toisaalta säilyneitä alueita
ja toisaalta erotella muistihäiriön mekanismeja, jotka
poikkeavat toisistaan erilaisissa neurologisissa tautiti-
loissa. Muistamisessa on eroteltavissa mieleenpaina-
misen, mielessä säilyttämisen ja mieleenpalauttamisen
osavaiheet. Aikaan perustuen muisti voidaan luokitella
lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin. Kaikkein
lyhyimpänä muistin lajina pidetään sensorista muistia,
jossa esim. verkkokalvolle jää silmien sulkemisen jäl-
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja hei-
kentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kan-
santauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin.
Edetessään muistisairaudet johtavat dementiaoireyhty-
mään. Suomalaisissa on arviolta 193 000 muistisairasta
ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muis-
tisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa
muistisairautta. Muistisairauksien syntyä säätelevät ge-
neettiset- ja ympäristötekijät. Aivojenverenkiertohäiriöt,
lipiditasapaino, neuroinflammaatio, uni- valverytmi,
masennus, diabetes sekä muut hormonaaliset tekijät
ovat tunnettuja aivojen terveyteen vaikuttavia muuttu-
jia. Välimerellisen ruokavalion, joka sisältää runsaasti
kalaa, kasviksia ja antioksidantteja, on esitetty pa-
rantavan aivoterveyttä. Lisäksi riittävää B12, E-, D- ja
C-vitamiinipitoisuuuttä pidetään tärkeänä. Myös kahvin-
juonti voisi mahdollisesti suojata muistisairauksilta.
Rappeuttavat aivosairaudetKeskushermostoa rappeuttaville aivosairauksille yh-
teistä on hermosolujen ja keskushermoston tukisolujen
eli gliasolujen etenevä rappeutuminen ja kuolema.
Luonteenomaista sairauksille ovat solunsisäiset ja/
tai ulkopuolelle sijoittuvat muuntuneiden proteiinien
kertymät. Miksi proteiini muuntuu tai miksi yksittäinen
keen sekunnin murto-osan ajaksi heijastuma nähdystä.
Sama ilmiö tapahtuu myös kuulo- ja tuntoaistimuksen
yhteydessä. Varsinaiseksi tietoiseksi muistamiseksi
lasketaan kuitenkin vasta lyhytkestoinen työmuisti,
jossa joko auditiivis-fonologista tai visuaalis-spatiaalista
informaatiota käsitellään pieniä määriä (5–9 yksikköä) ly-
hyen ajan. Työmuistissa olevan materiaalin säilymisaikaa
voidaan pidentää kertaamalla ja siirtämällä pitkäkestoi-
seen muistiin kuten tapahtuu esimerkiksi salasanojen ja
tunnuslukujen kanssa.
Pitkäkestoiseen muistiin tallentuu tapahtumia, koke-
muksia, opittuja taitoja, tapoja sekä ehdollistuneita reak-
tioita. Pitkäkestoiseen muistiin tallennettu aines voi olla
sanallisessa tai kuvallisessa muodossa. Pitkäkestoisessa
muistissa opittu materiaali säilyy vuosia, mahdollisesti
jopa loppuiän. Pitkäkestoisesta muistista unohtamisen
mekanismeista on esitetty hypoteesi ettei mikään opittu
asia kokonaan häviä muistivarastosta, vaan hautau-
tuu myöhemmin opittujen asioiden alle. Arkikielessä
puhutaan usein lähimuistista ja kaukomuistista. Tällöin
viitataan lähiaikojen (päivien tai viikkojen) tapahtumien ja
toisaalta vuosien tai vuosikymmenten takaisten ta-
pahtumien muistamiseen. Nämä molemmat sisältyvät
pitkäkestoiseen muistiin.
MUISTIHÄIRIÖIDEN ENNALTAEHKÄISYMuistisairauksien syntyyn voivat vaikuttaa sekä perinnölliset tekijät että
ympäristötekijät. Alzheimerin taudin yhteydessä aivoissa nähdään tietyn
proteiinin, amyloidin kertymistä, synapsien ja hermosolujen katoa sekä
hermosolujen tuhoa. Lisäksi on havaittu aivoverenkiertosairauksien muutok-
sia sekä tulehduksen ja hapetus-stressin merkkejä. Myös psykososiaalisia
sekä elintapatekijöitä on esitetty taustatekijöiksi. Muutokset alkavat kehittyä
jo 20-30 vuotta ennen kuin tauti voidaan todeta. Korkea ikä sekä muisti-
sairauksien esiintyminen lähisuvussa ovat tärkeimmät riskitekijät. Vakava
kallovamma ja aiemmin sairastettu vaikea masennus lisäävät mahdollisesti
muistisairauksien sairastumisriskiä. Kilpirauhasen vajaatoiminta, äidin korkea
synnytysikä sekä toksisia tekijöitä, kuten esimerkiksi alumiinia, on tutkittu
Alzheimerin taudin riskitekijöinä. Myös erilaiset infektiot, erityisesti tyypin l
herpes simplex -virus, on liitetty Alzheimerin taudin riskiin.
Normaaliin ikääntymiseen liittyvät muutokset
Korkea ikä ja taudin esiintyminen lähisuvussa ovat
tärkeimmät Alzheimerin taudin riskitekijät. Taudin
ilmaantuvuus kaksinkertaistuu 65. ikävuoden jälkeen
viisivuotiskausittain. Kognitiivisten eli tiedollis-taidollis-
ten toimintojen heikkeneminen katsotaan kuuluvaksi
normaaliin ikääntymisprosessiin. Aivoissa tapahtuvilla
muutoksilla, kuten aivojen tilavuuden ja painon piene-
neminen, aivokammioiden laajeneminen, hermosolujen
väheneminen - on ilmeinen yhteys kognitiivisiin muutok-
siin. Ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset selittää
myös dementoivien sairauksien yleisyyttä vanhemmis-
sa ikäluokissa. Oleellista onkin dementiaan johtavien
muutosten varhainen tunnistaminen. Taudin esiintymi-
nen suvuittain voi johtua sekä geeneistä että yhteisistä
ympäristötekijöistä. Riskiä säätelevät monet osittain
geneettisesti säädellyt prosessit, kuten lipiditasapaino,
neuroinflammaatio, aivoverenkiertohäiriöt, uni- valveryt-
mi, masennus, diabetes ja muut hormonaaliset tekijät.
Geenit Tärkein Alzheimerin taudin geneettinen riskitekijä on
apoE-geenin alleeli e4. Se liittyy eräiden tutkimusten
mukaan myös Lewyn-kappale tautiin, mutta tällöin
kyseessä on ilmeisesti Alzheimerin taudin ja Lewyn kap-
pale-taudin yhdistelmä. Verisuoniperäisen dementian
selkeimmiksi geneettisiksi riskitekijöiksi on tunnistettu
niin ikään apoE e4 ja metyleenitetrahydrofolaattireduk-
taasigeenin (MTHFR) aminohappomuutos Ala222Val,
joka vähentää entsyymin aktiivisuutta ja lisää homokys-
teiinipitoisuuksia. Alttiusgeeneistä vahvin näyttö on siis
apolipoproteiini ApoE-e4-alleelista. Kahdella kolmas-
osalla Alzheimer potilaasta on apoE e4 alleeli.
NeuroinflammaatioNeuroinflammaatiolla tarkoitetaan aivojen immuu-
nijärjestelmän toiminnan häiriötä. Aivoissa vallitsee
matala-asteinen krooninen tulehdus, inflammaatio.
Neuroinflammaatio heikentää aivoissa sijaitsevien
kantasolujen proliferaatiota ja tulehdussytokiinit lisäävät
ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten toimintojen heikke-
nemistä. Neuroinflammaatio on yhdistetty muun muas-
sa Alzheimerin tautiin, Parkinsoniin sekä muihin demen-
tioihin, iskemiaan ja vaskuliitteihin. Aivoinflammaatio
voidaan varmentaa kuvantamismenetelmillä. Hoitoon ei
kuitenkaan ole selkeitä suosituksia. Osa tutkijoista ko-
rostaa ravitsemushoidon, eritoten kalaöljyn, tarkemmin
omega-3 rasvahappojen käytön merkitystä inflammaa-
tion hoidossa ja ehkäisyssä. Tilannetta voidaan tarkas-
tella omega-6/omega-3-suhteen avulla. Liian suuren
suhdeluvun on arveltu ruokkivan neuroinflammaatiota.
Myös hapetusstressin ehkäisy on tärkeää, sillä vapaat
happiradikaalit saa aikaan aivosolujen kuolemaa.
RAVITSEMUKSEEN LIITTYVIÄ RISKI- JA SUOJATEKIJÖITÄMyöhäisiän dementian riskin on arvioitu lisääntyvän
kardiovaskulaaristen riskitekijöiden yhteydessä. Näistä
mainittakoon korkea verenpaine, ylipaino ja erityisesti
keskivartalolihavuus sekä korkea kolesteroliarvo. Myös
diabetes ja heikentynyt glukoosinsieto ovat liitetty hei-
kentyneeseen kognitioon.
Runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä
ruokavalion on esitetty suojaavan muistisairauksilta.
Ihmisillä, jotka syövät kalaa 2-3 kertaa viikossa on to-
dettu pienentynyt muistihäiriöiden ja dementian vaara.
Kalassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja, joilla
tiedetään olevan monia suotuisia vaikutuksia aivojen
terveyteen. Omega-3-rasvahapoilla on muun muassa
tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia, ja ne voivat vaikuttaa
hermosolukalvojen viskositeettiin, synaptiseen muovau-
tuvuuteen ja Alzhaimerin taudissa kertyvien proteiinien
tasoihin.
Omega-3-rasvahapotOmega-3-ravintolisillä on myös havaittu hoidollisia
vaikutuksia muistiinpalautuksessa ja huomiokyvyssä
jo muistisairauteen sairastuneilla. Saman suuntai-
sia tuloksia on saatu tutkimuksessa, jossa selvitettiin
omega-3-rasvahappoja, fosfolipidejä, koliinia ja E-, C- ja
B-vitamiineja sisältävällä ravintolisällä yhteys parantu-
neeseen muistitoimintaan 3 kk kestäneen seurannan
aikana. Johtopäätöksenä todettiin että runsaasti välttä-
mättömiä rasvahappoja, vitamiineja sekä antioksidant-
teja sisältävä ruokavalio voi vähentää muistisairauksien
riskiä.
B12-vitamiini, foolihappo ja homokysteiini
B12-vitamiinin ja foolihapon puute on yhdistetty kas-
vaneeseen muistihäiriöiden, dementian ja Alzheimerin
taudin riskiin. B12-vitamiinin puutoksen yhteys muistitoi-
mintoihin oli erityisen merkittävä iäkkäimmillä ihmisillä.
Vanhuksilla B12-vitamiinin puutos on yleistä. Puutos
voi lisätä riskiä ja entisestään vaikeuttaa muistihäiriöitä,
joten puutoksen tunnistaminen ja korjaaminen on tär-
keää. Holotranskobalamiini (holo-TC) on B12-vitamiinin
aktiivinen muoto, ja sen on ehdotettu olevan B12-
vitamiinitasojen parempi osoitin ja herkempi testi totea-
maan varhainen B12-vitamiinin puutos. Homokysteiini on
B12-vitamiiniin ja foolihapon aineenvaihduntaan liittyvä
aminohappo, joka on aiemmin liitetty mm. kasvanee-
seen aivohalvauksen riskiin. Suuret B12-vitamiini- ja
foolihappopitoisuudet voivat kuitenkin laskea homokys-
teiiniarvoja. Homokysteiini on liitetty lisääntyneeseen
muistisairauksien riskiin.
E-vitamiini
E-vitamiinin yhteyksistä muistihäiriöihin on ristiriitaista
tietoa. Vaikuttaa sille, että ruoasta saadulla E-vitamiinilla
on yhteys pienentyneeseen Alzheimerin taudin ris-
kiin. Toisaalta on myös tutkimusviitteitä siitä, ettei
E-vitamiinia sisältävät ravintolisät suojaisi muistihäiriöiltä.
C-vitamiiniOn esitetty että oksidatiivisella stressillä saattaa olla
tärkeä rooli muistisairauksien kehittymisessä. Ravinnon
antioksidantit suojaavat hapetusstressiltä. Tutkimuksissa
on saatettu käyttää C- ja E-vitamiinia yhdessä tai perus-
taa väite runsaaseen hedelmien ja vihannesten käyt-
töön. Näin ollen on mahdotonta suoraan sanoa mitkä
kaikki tekijät tuoreravinnossa ehkäisee muistisairauksilta
mutta oletettavaa on että hapetusstressin väheneminen
on yksi suojaavista tekijöistä.
D-vitamiiniD-vitamiinin puute on yhdistetty moniin sairauksiin,
myös muistisairauksiin. D-vitamiinia on ravinnossa mutta
sitä syntetisoituu iholla auringonvalon vaikutuksesta.
Suomalaisia ohjeistetaan käyttämään D-vitamiinilisää
pimeään vuodenaikaan. Kuitenkaan ei ole aivan sel-
vää, mikä merkitys sairauden ehkäisyssä on D-vitamiini
lähteellä.
NeurolipiditNeurolipideitä on kaikissa eläinkunnan hermosolujen
kalvorakenteissa. Ne koostuvat pääasiassa fosfo- ja gly-
kolipideistä. Neurolipidin aineosat auttavat fosfolipidien
puutostiloissa, joista seurauksina ovat muun muassa
solukalvojen aineenvaihdunnan häiriöt ja solujen hapen-
puutos. Fosfolipidien merkitys ihmiselle on rakenteelli-
sen komponentin lisäksi myös toimia tärkeänä vaikuttaja
solujen viestijärjestelmässä sekä toimia asetyylikoliinin,
tuon tärkeän hermoston välittäjäaineen esiasteena.
Fosfolipidien vaikutuksia muistiin, päättelykykyyn, ma-
sennukseen ja henkiseen vireyteen on tutkittu ja tulok-
set vaikuttaa lupaaville. Lisäksi neurolipidejä on tutkittu
keskittymisvaikeuksien, ahdistuneisuuden, muistinme-
netyksen hoidossa.
KarnosiiniNeurotutkijat ovat kutsuneet karnosiinia hermoston suo-
jelijaksi, neuroprotektantiksi. Karnosiinin on esitetty pa-
rantavan aivojen viestiverkkojen toimintaa, ikääntyvien
ihmisten muistia sekä kognitiivisia taitoja. Karnosiinin
vaikutusta on selitetty antioksidanttitoiminnan kautta eli
sen ajatellaan estävän hapetusstressiä sekä tulehdusta.
Kuten aikaisemmin todettiin normaaliin kääntymiseen
ja etenkin muistisairauksiin liitetään hapetusstressiä ja
kroonista matala-asteista tulehdusta eli neuroinflam-
maatiota.
AlkoholiRunsas alkoholin käyttää lisää dementiaoireen riskiä. On
toisaalta myös esitetty että alkoholin kohtuukäyttö on
yhdistetty pienentyneeseen Alzheimerin taudin riskiin.
Alkoholin mahdollista suojaavaa vaikutusta voivat välit-
tää vaskulaariset, anti-inflammatoriset tai antioksidatiivi-
set tekijät. Toisaalta on mahdollista, että muut alkoholin
kohtuulliseen käyttöön liittyvät sosiaaliset ja elintapa-
tekijät välittävät ns. suojaavan vaikutuksen. Tämä ja
alkoholin käyttöön liittyvät haittavaikutukset huomioiden
on oltava varovaisia alkoholiin liittyvissä suosituksissa.
Kohtuukäytöllä voi olla suotuisia vaikutuksia, mutta ei
ole näyttöä siitä, että alkoholia voisi suositella käytettä-
väksi sen mahdollisen kognitioita suojaavan ominaisuu-
den vuoksi.
KurkumaKurkuma (Curcuma longa) sisältää kurkuminoideja,
kuten kurkumiinia, johon kurkuman anti-iflammatoristen
vaikutusten ajatellaan perustuvan. Tosin kurkumassa
lienee muitakin aktiivisia aineita. Tutkimuksissa on myös
saatu viitteitä kurkumiinin vapaita radikaaleja neutra-
loivasta vaikutuksesta. On myös esitetty, että kurku-
ma voisi vähentää beta-amyloidien määrää aivoissa.
Tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
Kahvi Kahvinjuonnin on esitetty hidastavan iäkkäiden kognitii-
visen tason laskua miehillä sekä yli 65-vuotiaiden nais-
ten verbaalisten toimintojen heikkenemistä. Kofeiinin
saanti on lisäksi yhdistetty nopeampaan liikkeeseen.
Tarkempaa tietoa kaivataan, millä mekanismilla kahvi
tai kofeiini vaikuttaa sekä mikä merkitys on eri kahvi- ja
teelajeilla, annoksen koolla, geneettisillä tekijöillä tai
sukupuolella. On mahdollista, että vain pitkäaikainen,
säännöllinen kofeiinin käyttö vaikuttaa neurodegenera-
tiivisten sairauksien etenemiseen.
Välimeren ruokavalio
Välimeren ruokavalion on todettu pie-
nentävän sairastumis- ja kuolleisuusriskiä
Alzheimerin tautiin. On myös tutkimusnäyt-
töä, että henkilöillä jotka nauttivat välime-
rellistä ruokavaliota saavuttaa paremmat
pisteet muistin ja tiedonkäsittelytestissä
kuin henkilöt, jotka noudattaa länsimaista
ruokavaliota. Perinteiseen Välimeren ruoka-
valioon kuuluu runsaasti oliiviöljyä, hedelmiä,
pähkinöitä, vihanneksia, kalaa ja viljaa. Lihaa
käytetään maltillisesti ja meijerituotteita
ja prosessoitua ruokaa vain vähän. Ruokia
valmistetaan pehmeillä menetelmillä kuten
esimerkiksi hauduttamalla. Meijerituotteet
ovat lähinnä juustoa ja jogurttia. Kalaa nau-
tittiin useammin kuin lihaa, joka oli satun-
naisempaa pyhäruokaa. Viiniä nautitaan
kohtuullisesti ruoan yhteydessä. Terveellisen
ruokavalion seudut ovat usein köyhiä, eikä
ruoalla mässäilty. Lisäksi fyysinen aktiivisuus
on näillä seuduilla runsasta mikä vaikuttanee
myös aivojen terveyttä tukien.
TOP 10 AIVORUOKAA!
Hapankaali
Hapankaali sisältää runsaasti maitohappobakteereita,
jotka auttaa huolehtimaan suoliston bakteerikannas-
ta. Suoliston bakteerikannan tiedetään vaikuttavan
keskeisesti, sekä immuunijärjestelmän ja hermoston
toimintaan. Lisäksi sillä on vaikutuksia stressinsietoky-
kyyn, käyttäytymiseen, mielialaan ja masennukseen.
Puhutaan suoli-aivo-akselista, mikä tarkoittaa hermos-
tollista ja biokemiallista yhteyttä suoliston enteerisen
hermoston ja keskushermoston välillä.
Mustikat
Mustikoilla on lukemattomia terveyshyötyjä. Aivojen
kannalta erityisen hyödyllisiä ovat mustikoiden väristä
vastaavat antosyaanit, joilla on tulehdusta ehkäiseviä
vaikutuksia. Lisäksi antioksidantit vähentää hape-
tusstressiä ja parantaa aivosolujen keskenäistä kommu-
nikaatiota.
Kurpitsansiemenet
Kurpitsan siemenissä on runsaasti kivennäisainei-
ta kuten magnesiumia, sinkkiä, kuparia ja rautaa.
Kivennäisaineiden puutostilat on yhdistetty mm.
migreeniin, neurodegeneratiivisiin sairauksiin sekä
oppimisvaikeuksiin. Lisäksi kurpitsansiemenet sisältää
antioksidantteja, jotka suojaa aivoja vapaiden happiradi-
kaalien aiheuttamilta vaurioilta.
Parsakaali
Parsakaali on pakattu täyteen terveyttä edistäviä
ainesosia kuten antioksidantteja. Parsakaalissa on
lisäksi runsaasti K-vitamiinia, joka on rasvaliukoinen
vitamiini ja välttämätön sfingolipidien muodostumiseen.
Sfingolipideitä on erityisesti aivoissa ja hermokudokses-
sa mutta niukasti solujen rasvavarastoissa.
Vihreä tee
Vihreä tee sisältää runsaasti antioksidantteja sekä koh-
tuullisesti kofeiinia. Vihreä tee parantaa vireyttä, muistia
ja keskittymiskykyä. Vihreässä teessä oleva L-teaniini
lisää GABA-nimisen välittäjäaineen pitoisuutta, mikä voi
auttaa rentoutumaan sekä vähentää kofeiinin stimuloi-
vaa vaikutusta.
Saksanpähkinät
Saksanpähkinöiden hyvä rasvahappokoostumus sekä
runsas E-vitamiinipitoisuus tekee siitä erinomaista ai-
voruokaa. Yleisesti pähkinöiden on havaittu ehkäisevän
neurodegeneratiivisia sairauksia. Saksanpähkinät ovan
erityisen hyödyllisiä, niiden sisältävien omega-3 rasva-
happojen ansiosta.
Rasvainen kala
Noin 60% prosenttia aivoistamme on tehty rasvasta ja
puolet tästä on omega-3 rasvahappoja. Aivot rakentaa
uusia hermosoluja käyttäen omega-3 rasvahappoja
rakennusaineina. Siksi näitä rasvahappoja kutsutaankin
välttämättömiksi rasvahapoiksi. Elimistömme ei kykene
syntetisoimaan niitä vaan ne tulee saada ravinnosta.
Liian vähäinen omega-3 rasvahappojen saanti on yhdis-
tetty masennukseen ja oppimishäiriöihin.
Kahvi
Kahvin kofeiini paitsi lisää vireystilaa, se myös lisää
hyvänolon välittäjäaineita aivoissa, kuten esimerkiksi
serotoniinia. Kahvi näyttäisi myös vähentävän riskiä neu-
rologisiin sairauksiin kuten Alzheimerin ja Parkinsonin
tautiin.
Kananmunat
Kananmunat sisältävät runsaasti aivojen vireyden
kannalta tärkeitä B-vitamiineja kuten B6, B12 ja fooli-
happoa. B-vitamiinien puutokseen liittyy masennusta
sekä kongnition laskua. Siksi erityisesti ikääntyneiden
on syytä huolehtia riittävästä B-vitamiinien saannista.
Lisäksi kananmunissa on runsaasti koliinia. Koliini on tär-
keä mikroravinne, jota elimistömme käyttää tehdessään
asetyylikoliinia. Asetyylikoliini on aivojenvälittäjäaine,
joka säätelee muistia ja mielialaa.
Tumma suklaa tai raakasuklaa
Kaakao sisältää flavonoideja, antioksidantteja sekä ko-
feiinia jotka yhdessä buustaa aivojen toimintaa. Kaakaon
flavonoidien on havaittu parantavan erityisesti uuden
oppimista. Lisäksi kaakao ja suklaa parantaa ainakin
monen naisen mielialaa, mutta se ei välttämättä johdu
vain hyvästä mausta.
MUITA MUISTISAIRAUKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
Nykyisessä suorituskeskeisessä elämäntyylissä unen
tärkeys voi joskus unohtua. Uni on tärkeää homeostaat-
tinen järjestestelmä, joka liittyy laajasti terveytemme
jokaiseen osa-alueeseen. Monissa tutkimuksissa onkin
havaittu, että lyhyt- (alle 6 h) ja pitkäunisuus (yli 9 h)
liittyvät lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Unen terveyttä
tukevat vaikutukset liittynee unen aivoja puhdistavaan
tehtävään. Unen on myös todettu jarruttavan bee-
ta-amyloidin muodostumista. Suurimman osan bee-
ta-amyloidista arvellaan muodostuvan valveillaoloai-
kana. Beetta-amyloidien kertyminen liittyi nimenomaan
Alzheimerin taudin etiologiaan. Vuonna 2013 löydettiin
glianestekierto eli ”glymfaattinen järjestelmä». Se on
neurogliasta riippuvainen lymfaattisen järjestelmän kal-
tainen mekanismi, mutta kuitenkin eri asia kuin aivokal-
vojen imusuonet. Glianestekierto toimii erityisesti unen
aikana ja edistää aineenvaihduntatuotteiden puhdis-
tumista aivoista. Käytännössä unen aikana soluvälitilat
laajenevat ja kuona-aineet pääsevät virtaamaan aivoista.
Myös aivojen monipuolinen käyttö ehkäisee demen-
tiaoireilta. On esitetty että kouluttamattomat tai vain
vähän koulutusta saaneet ihmiset olisivat suuremmassa
vaarassa dementoitua. Myös henkinen aktiivisuus ja riit-
tävä sosiaalinen verkosto voivat suojata dementiaoireel-
ta. Tuoreissa interventiotutkimuksissa on kognitiivisten
osa-alueiden harjoittamisella osoitettu olevan positiivi-
sia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Parisuhteessa
eläminen näyttää olevan myöskin dementiaoireelta
suojaava tekijä. Toisaalta varhainen leskeytyminen liittyy
kasvaneeseen Alzheimerin taudin riskiin, mistä voidaan
päätellä, että myös stressitekijät vaikuttavat taudin
kehittymiseen.
Liikunta vaikuttaa positiivisesti aivojen terveyteen.
Keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta
(vähintään kaksi kertaa viikossa ja vähintään 30 min
kerrallaan) voi pienentää merkittävästi dementiaoireen
ja Alzheimerin vaaraa myöhäisiässä. Liikunta on myös
yhdistetty parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.
Toisaalta tupakointi näyttää lisäävään dementiaoireen ja
Alzheimerin taudin riskiä.
Lähteet:
Blusztajn J ym. Actions of Dietary Choline. Nutrients
07/2017
Muistisairaudet; Muistisairauksien hoito. Duodecim 2015.
Neurologia; Muistihäiriöt. Duodecim 2014.
Patologia; Rappeuttavat aivosairaudet. Duodecim 2012.
Ravitsemustiede; Rasvat ja rasvahapot. Duodecim 2012.
Sawikr Y ym. Neuroinflammation in Alzheimer’s
Disease: The Preventive and Therapeutic Potential of
Polyphenolic Nutraceuticals. 108/2017 Adbances in
protein chemistry and structural biology.
Välimeren ruokavalio hyväksi lihavan sydämelle – saa
sisältää myös lihaa. Uutispalvelu Duodecim - 13.7.2018.
(American Journal of Clinical Nutrition 2018;108:33–40)
Välimeren ruokavalion sydän- ja verisuonihyödyistä
Uutispalvelu Duodecim - 26.4.2019.(European Journal
of Nutrition 2019;58:173–191)
P. Tienari ja L. Myllykangas; Aivojen vanhenemisen
geneettinen koodi. Lääketieteellinen aikakausikirja
Duodecim 2017.