Mistä kenkä puristaa, jos opiskelu ei nappaa?...tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta • 70%...
Transcript of Mistä kenkä puristaa, jos opiskelu ei nappaa?...tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta • 70%...
Mistä kenkä puristaa, jos
opiskelu ei nappaa?
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Toiselle asteelle siirtyessä…
– Nuorella on menneillään elämän merkittävin psykologinen
siirtymä: siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen (17-22 v.) ja
astuminen aikuisen maailmaan (23-28 v.) … ja millä
elämänkokemuksella!
• Elämänuran valinta
• Opiskelemaan pyrkiminen, pääseminen / pettymykset
• Opiskelun alkaminen / loppuminen
• Opiskelun vaatimukset ja paineet
• Itsenäistyminen vanhemmista, muutto lapsuuden kodista
• Kaveripiirin muutokset, harrastusten muutokset
• Elämänkumppanin etsiminen, löytyminen / pettymykset
• Usein tiukka taloudellinen tilanne17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Lisäksi on hyvä huomata, että…
– Nuori etsii identiteettiään, kykyjään, ulkonäköään, aikuisen
rooliaan, omaa viiteryhmäänsä ja elämäntapaansa.
– Hän on valmis ehkä kokeilemaan kaikkea,
mutta ei sitoutumaan mihinkään, koska oma tie on hahmottumatta.
– Hän haluaa olla tavallinen ja välttää häpeää vs. haluaa tulla
näkyväksi keinolla millä hyvänsä
– Hän haluaa löytää ja päättää itse
– Opiskelu?
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Millaisia ovat ammatillisessa
koulutuksessa opiskelivat nuoret?(THL, Kouluterveyskysely 2017)
– 57% miehiä, 43% naisia
– Äidin koulutustaso on keskimäärin alhaisempi
ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla kuin
lukiossa opiskelevilla
– Erityistä tukea tarvitsevia 16%
– Ulkomaalaista syntyperää olevia 12%
– Suurin osa opiskelijoista kokee terveytensä hyväksi,
mutta terveyserot ovat edelleen suuria etenkin erityistä
tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta
• 70% kokee väsymystä viikoittain, 40% päivittäin
– Koulu-uupumusta on ammattiin opiskelevilla kuitenkin
vähemmän kuin lukiolaisilla (10/4% ja 17/8%)
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Kouluterveyskyselyn tuoreita tuloksia (THL 2017),
www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset
Erityisen tai vaativan
erityisen tuen tarve
Ei tuen tarvetta
Vaativan erityisen tuen
tarve
Erityisen tai vaativan
erityisen tuen tarve
Hyvät sosiaaliset
taidot ja arjen taidot
Heikot sosiaaliset
taidot ja arjen taidot
Hyvät
oppimisvalmiudetHeikot
oppimisvalmiudet
Tuen tarpeen
monimuotoisuus
Risto-reippaat
Toivottomat?Kuuluuko nämä
meille?
Helpot erkat
Mo
tivaatio
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Rakkaus
Pedagoginen hyvinvointi (Leena Holopainen,
ertyispedagogiikan prof.)
Lähtökohdat:
Pedagogiikka: opetusta tai siihen liittyvää tutkimusta
Hyvinvointi: ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen
hyvinvoinnin kokonaisuus
Riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys ja toisaalta
oppiminen mahdollistaa toiminnan muutoksen, joka
edesauttaa hyvinvointia.
Pedagogisten periaatteiden sekä –käytäntöjen
pitäisi tukea sekä oppimista että hyvinvointia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Yksilötaso Yhteisötaso
Sisäiset
mallit
Tuki‐ ja
toimintatavat
Oppilaitosyhteisön pedagogiset
Käytänteet
Toimijoiden sosiaaliset yhteisöt ja
tukiverkostot
Opettajan pedagogiset
Ratkaisut
Oppiaan / Opiskelijan työskentelytavat
Opettajan pedagoginen
ajattelu ja näkemys opiskelijasta
Oppijan opiskeluorientaatio
Oppilaitosyhteisön toimintakulttuuri ja arvot
Oppilaiden / opiskelijoiden (ala)kulttuurit
Osallisuus,
Toimijuus,
Osaamisen
kehittyminen,
Vuorovaikutus,
Yhteisöllisyys
Mukaillen Holopainen ym.
Pedagogisen hyvinvoinnin
ulottuvuudet
Näkyvä arkkitehtuuri: Pedagoginen
hyvinvointi koulutuksen lainsäädännössä
Sora-laki 1.1.2012 Soveltuvuus, turvallisuus
Koulurauhapaketti 1.1.2014 Osallisuus, vastuu, oikeudet ,
yhteiset toimintaperiaatteet
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014
Yhteisöllinen opiskeluhuolto,
Ennaltaehkäisevä työ
Yksilökohtaisen
opiskeluhuollon palvelut
Laki Ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2018
Asiakaslähtöisyys,
Osallisuus17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi?
(Leena Holopainen)
1. Toimintaympäristöissä ja oppimistilanteissa tapahtuva
vuorovaikutus.
Pedagoginen hyvinvointi edellyttää toimijuutta ja
osallisuutta.
Osallisuus syntyy jatkuvasta vuorovaikutteisesta
prosessista, jossa toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa
sosiaalisen yhteisönsä käytänteisiin ja myös muokata niitä
aktiivisesti.
Yhdessä tekeminen
Viihtyisyys
Vaikuttamismahdollisuudet
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Objektista subjektiksi
Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin.
Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta
nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun
ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä
syrjäytymisen vastavoimana.
Osallisuudessa
On keskeistä, että ihminen kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi
suhteessa yhteisön toimintaan.
Osallisuuden edistämisessä olennaista on tahto tehdä
asioita ihmisten kanssa vuoropuhelussa.
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Osallisuuden tasot
Yhdessä päättäminen
Opiskelijoiden kuuleminen
Opiskelijoiden valinnat
Opiskelijat tekevät päätöksiä
ja suunnitelmia
Opiskelijat päättävät ja
toimivat itsenäisesti
Vastu
utta
min
en
Mikä toimii oppilas- ja opiskelijatyössä?
Menetelmä – Vuorovaikutussuhde
8% 70%
Luentomateriaalia
Selittämätön syy
22%Arkiminä – Työminä
17.10.2017/ Riina Karvonen
Mistä syntyy hyvä vuorovaikutus?
1. Läsnäolo
2. Puheenaiheet
3. Tekniikat
Buber (1993):
Minä-Sinä –läheisyys>läsnäolo, läheisyys ja
aitous
Minä-Se –etäisyys > välimatka ja erillisyys.
Ihmisarvon kunnioittaminen on Minä-Sinä-
kohtaamisen avain. Kohtaamiseen sisältyy
syvä toisen ihmisen kunnioittaminen ja ajatus
siitä, että vaikka toisen sisintä ei voi tuntea,
voi olla toiselle läsnä
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
KORVA SILMÄ
JAKAMATON
HUOMIO
SYDÄN
KUUNNELLA
Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi?
2. Opettajan ohjaus‐ ja opetustyyli
• sosiaalisen, emotionaalisen ja ohjauksellisen tuen
eri ulottuvuudet
• ryhmän oppimisilmapiirin sekä oppilaiden
oppimismotivaatio ja viihtyvyys koulussa
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Perustehtävä?
Muuttunut ja muuttuva opettajuus
rooli tiedonjakajasta oppimisen edesauttajaksi ja
valmentajaksi
* edustaa yhä enemmän integroitunutta osaamista
* on eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteis-
kunnan kehittäjä (Olli Luukkainen)
* ammatti perustuu kumppanuuteen ihmisten,
teknologian sekä yhteiskunnan kanssa (Hannele
Niemi)
– Osallistava pedagogiikka ja toiminnalliset menetelmät
– Ilmiöoppiminen?17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Ohjauskäytänteet ja pedagoginen kiintymys
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
1. Tunnetuki
Turvallinen ilmapiiri, ryhmähenki sekä opettajan
sensitiivisyys ja opiskelijoiden näkökulman huomioon
ottaminen. Opiskelijoille syntyy kokemus välittämisestä ja
arvostuksen saamisesta.
2. Oppimisen tuki
opettaminen tukee ymmärtämistä ja käsitteiden
oppimista. Kannustava palaute.
3. Ryhmän toiminnan ohjaaminen
Selkeät säännöt, konfliktien ennakointi ja niihin
puuttuminen. Motivoivat tehtävät
Voimaantuminen
Aito kohtaaminen
• Ihmisarvo
• Dialoginen vuorovaikutus
• Läsnäolon voima
Reflektoiva ohjaus
• Mielikuvien ja uskomusten tarkastelu
• Merkityksen kokeminen
Toiminta
• Osallistava ohjaus
• Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• Positiivinen ja kannustava palaute
• Yhdessä tekeminen
Luentomateriaalia
Voimaantumisen mahdollistaminen
Nähdyksi
tuleminen
Havahtuminen
Motivaatio
Voimaantuminen
17.10.2017/ Riina Karvonen
Voimaantuminen vs. motivoituminen
– Voimaantuminen ja motivoituminen ovat käsitteinä
lähellä toisiaan
– Voimautuminen on sisäsyntyinen ilmiö kun taas
motivoitumista voi tapahtua myös toisen ihmisen
vaikutuksesta
– Motivaatio toimii voimaantumisen katalysaattorina ja
liikkeelle panevana voimana
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Mitä motivaatio on ja mistä se syntyy?
– Motivaation perustana ovat motiivit. Motiiveilla
tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja
rangaistuksia.
– Motiivit ovat päämääräsuuntautuneita ja ne voivat olla
tiedostettuja tai tiedostamattomia.
– Motivaatio on motiivien aikaansaama tila.
– Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka
määrää, miten vireästi ihminen toimii ja mihin hänen
mielenkiintonsa on suuntautunut.
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
– Jokaisessa ihmisessä on sisäsyntyistä
kykyä motivoitumiseen
– Motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva
ilmiö, joka voidaan jakaa tilanne- ja yleis-
motivaatioon sekä sisäiseen ja ulkoiseen
motivaatioon
– Muutosmotivaatiota ei voi pakottaa esiin
– Motivaatiota voi tukea pysymään yllä,
mutta sen voi myös tukahduttaa
Motivaatio
17.10.2017/ Riina KarvonenLuentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Maslowin tarvehierarkia
Luentomateriaalia
1.fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen
fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma,
hengitysilma)
2.turvallisuuden tarpeet (suojautuminen
erilaisilta vaaroilta)
3.yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
(ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)
4.arvonannon tarpeet (itsearvostus,
kunnioituksen saaminen muilta).
5.itsensä toteuttamisen tarpeet (omien
kykyjen saaminen täyteen käyttöön
esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa).
6.Itsensä ylittämisen tarpeet
…Esimerkiksi
1. Opiskelukyvyn arviointi ja
tavoitteenasettelu, arjen taidot
2. Ryhmän säännöt,
opiskelijatuntemuksen vahvistaminen,
varhainen välittäminen, erityisen ja
vaativan erityisen tuen palvelut
3. Ryhmäytymisen edistäminen,
tunnetaitojen vahvistaminen,,
itsetuntemuksen vahvistaminen
4. Osallisuuden edistäminen,
vastuuttaminen, palautteen antaminen
ja vastaanottaminen, opintojen
suunnitteleminen
5. Itsenäinen suunnittelu ja suunnitelmien
toteuttaminen, vastuulliset tehtävät ja
projektit
6. Itsensä haastaminen
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
1. fysiologiset tarpeet (hengissä
säilymisen fyysiset edellytykset, kuten
ruoka, juoma, hengitysilma)
2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen
erilaisilta vaaroilta)
3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden
tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään
kuuluminen)
4. arvonannon tarpeet (itsearvostus,
kunnioituksen saaminen muilta).
5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien
kykyjen saaminen täyteen käyttöön
esimerkiksi työssä tai
vanhemmuudessa).
6. Itsensä ylittämisen tarpeet
Tavoite on olennainen motivaation herättämisessä
1. Onko tavoite houkutteleva?
2. Uskotko voivasi saavuttaa tavoitteen?
3. Koetko edistyväsi?
4. Siedätkö takaiskuja?
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Tavoitteiden ja haasteiden mitoitus
– Kuhnurialue > Liian vähän työtä, liian helppoa
– Tehokkuusalue > haasteet ja hallinta tasapainossa
– Paniikkialue > Liikaa työtä, liian haasteellista
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Steven Reiss: 16 elämän perusmotiivia >
RMP = Reissin Motivaatioprofiili
Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi?
3. Yksilön valmiuksien ja kykyjen sekä
opetusympäristön resurssien yhteensovittaminen
• oppimiseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy,
tunnistaminen ja tukeminen > pedagoginen tuki
• Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
• kyky nimetä ja tunnistaa omia vahvuuksia sekä
käyttää niitä hyväksi
• Vahvuuksien löytäminen ja tukeminen
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Pedagogisen tuen tarpeen tunnistaminen
– Ammattiopisto Luovissa on kehitetty RUORI-
pedagogisen ja tuen tarpeen arviointityökalu, jonka
avulla opiskelija voi yhdessä asiantuntijoiden kanssa
arvioida pedagogista tuen tarvetta opinnoissaan.
– RUORISSA koottua arviointitietoa voidaan hyödyntää
palvelujen suunnitellussa ja yksilöllisen opintopolun
toteutuksessa sekä jatkosijoittumisessa myös eri
oppilaitosten ja palveluntuottajien välillä.
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Luentomateriaalia
1. Kiinnostus opiskeluun
a) Motivaatio
2. Opiskeluvalmiudet
a) Lukeminen ja
kirjottaminen
b) Peruslaskutoimitusten
tekeminen
c) Uusien asioiden
oppiminen
d) Opiskelun vaatima
terveydentila ja
toimintakyky
e) Kädentaidot
f) Hahmottaminen
g) Keskittyminen
h) Opiskelu- ja
työtehtävien tekeminen
4. Yhteistyötaidot
a) Käyttäytymisen
säätely
b) Ryhmässä
toimiminen
c) Vuorovaikutustaidot
d) Ohjeiden ja
sääntöjen
noudattaminen
5. Arjentaidot ja
asumisen taidot
a) Itsestä huolehtiminen
b) Kodinhoidolliset taidot
c) Asiointi ja ostosten
tekeminen
d) Vuorokausirytmi
e) Liikkuminen ja
julkisten
kulkuneuvojen
käyttäminen
f) Osallistuminen vapaa-
ajan harrastuksiin
3. Voimavarat
a) Jaksaminen
b) Vireystila
c) Stressinsietokyky
d) Itseluottamus17.10.2017/ Riina Karvonen
Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi?
4. Pedagoginen toimintakulttuuri
• miten tärkeänä opettajan kehittymistä pidetään ja
minkä verran opettajien pedagogiseen osaamiseen
ollaan valmiita panostamaan.
• Toiminta‐ ja opetuskulttuuria määrittävät rakenteet ja
resurssit
• Arvot ja asenteet
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
17.10.2017/ Riina Karvonen
Luentomateriaalia
Kiitos mielenkiinnosta
Riina Karvonen