MIKES J6/2006 Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden ... · Esipuhe Vertailukannat-oppaan...
Transcript of MIKES J6/2006 Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden ... · Esipuhe Vertailukannat-oppaan...
J6/2006
Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus
Metrologian neuvottelukunta Kemian ja mikrobiologian jaosto
Mikrobiologian työryhmä Mittatekniikan keskus
Espoo 2006
Julkaisu J6/2006
Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäinen laadunvarmistus
Kemian ja mikrobiologian jaosto Mikrobiologian työryhmä
toimittanut Tapio Ehder
Mittatekniikan keskus
Espoo 2006
Esipuhe
Vertailukannat-oppaan valmistuttua v. 2005 Metrologian neuvottelukunnan kemian ja mikrobiologian jaoston asettama mikrobiologian työryhmä katsoi vielä tarpeelliseksi laatia oppaan mikrobiologian laboratorion elatusaineiden sisäisestä laadunvarmistuk-sesta. Tämä opas on suositus ja on tarkoitettu pohjaksi elatusaineiden sisäisen laa-dunvarmistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sellaisille laboratorioille, jotka valmis-tavat elatusaineita omaan käyttöönsä. Näitä ohjeita voidaan myös soveltaa valmiina ostettujen elatusaineiden laadunvarmistuksessa, joka viime kädessä on loppukäyttäjän omalla vastuulla. Suositus ei kuitenkaan sisällä virologian ja parasitologian tutkimuk-sissa käytettäviä elatusaineita, solulinjoja ja ravintonesteitä. Oppaan laadintaan osallistuneeseen mikrobiologian työryhmään ovat kuuluneet seu-raavat henkilöt: Marja-Leena Kantanen, pj Kansanterveyslaitos Ritva Heikkilä Yhtyneet Laboratoriot Oy Seija Kalso Helsingin kaupungin ympäristökeskus Maija Lappalainen HUSLAB Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Raija Myllys Labquality Oy Tuula Pirhonen Evira Eija Seuna Evira Pirjo Torkko Kansanterveyslaitos Tapio Ehder siht. Mittatekniikan keskus
Lisäksi työryhmä on saanut asiantuntija-apua Eveliina Tarkalta HUSLABista.
Kansikuva: Jenni Kuva
Sisällysluettelo
1 Termit 7 2 Yleistä 8 3 Elatusaineiden jako 8 4 Elatusaineiden sisäisen laadunvarmistuksen periaatteet 8
4.1 Steriiliyskontrolli 9 4.2 Toimivuuskontrolli 9 4.3 Kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytettävät elatusaineet 10 4.4 Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriossa käytettävät elatusaineet 10 4.5 Vesi- ja ympäristömikrobiologian laboratoriossa käytettävät elatusaineet 11
5 Dokumentointi 11 Taulukko 1 Luettelo kliinisessä mikrobiologiassa käytettävistä elatusaineista 13 Taulukko 2 Luettelo elintarvikemikrobiologiassa käytettävistä elatusaineista 15 Taulukko 3 Luettelo ympäristömikrobiologiassa käytettävistä elatusaineista 17
7
MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…
1 Termit
Bakteeria/millilitra = CFU/ml = PMY/ml Käytetään kuvaamaan bakteeripitoisuutta. CFU on lyhenne sanoista "colony forming unit" ja PMY sanoista "pesäkkeen muodostava yksikkö". Elatusaine Elatusaine on mikrobien kasvatuksessa käytettävä kiinteä tai nestemäinen kasva-tusalusta tai ravinneliuos. Elatusaineen rinnakkaisnimiä ovat elatus-, kasvu-, kasvatus- ja ravintoalusta. Kiinteistä elatusaineista käytetään myös nimityksiä (agar)malja tai le-vy. Putkissa elatusaine voi olla kiinteä tai nestemäinen. Elatusaineet voidaan jakaa ryhmiin käyttötarkoituksen, toimintaperiaatteen tai olomuodon mukaan. Jäljitettävyys Vertailukannan yhteys kansainväliseen kantakokoelmaan tai muuhun luotettavaan läh-teeseen on osoitettavissa ja dokumentoitu. Puhdasviljely Puhdasviljelyssä vain yksi pesäke siirretään uudelle elatusainemaljalle, jolloin tällä maljalla tulee kasvamaan vain yhden mikrobin jälkeläisiä. McFarlandin standardi Kansainvälinen menetelmä, jonka mukaan voidaan valmistaa pitoisuudeltaan erilaisia sameita BaSO4-liuoksia. Näihin vertaamalla voidaan valmistaa halutun bakteeripitoi-suuden omaavia bakteerisuspensioita (esim. McFarlandin standardin sameus 0,5 vas-taa bakteerimäärää 1-2 x 108 bakteeria/ml). Validointi Uuden menetelmän/vertailukannan käyttöönoton yhteydessä tehtävä vertaileva tutki-mus menetelmän/kannan toimivuudesta. Laadunvarmistustoimenpiteiden tarkoitus on taata tulosten oikeellisuus ja todistusvoima. Käytännössä validoinnilla tarkoitetaan täs-sä mittausmenetelmään kohdistuvia testejä, jotka ovat ennalta huolellisesti suunnitel-tuja. Testien tulokset antavat tietoa mm. menetelmän tarkkuudesta, spesifisyydestä, herkkyydestä ja olennaisista virhelähteistä. Valmistuserä Elatusaineen valmistuserällä tarkoitetaan samalla kerralla alusta loppuun asti valmis-tettavaa elatusaine-erää. Valmistus alkaa aineiden punnituksesta/mittaamisesta ja päättyy valmiiden maljojen/putkien annosteluun. Valmistuserästä voidaan tässä merki-tyksessä käyttää myös nimitystä keittoerä. Vertailukanta Ominaisuuksiltaan tunnettu mikrobikanta, joka on peräisin kansainvälisestä kantako-koelmasta tai on muuten jäljitettävästi varmennettu kanta. Kontrollikanta ja referenssi-kanta ovat vertailukannan rinnakkaisnimityksiä.
8
MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…
2 Yleistä
Elatusaineiden toimivuus on tärkeä tekijä mikrobiologisen laboratorion toiminnassa. Tulosten luotettavuus on oleellisesti riippuvainen käytettyjen elatusaineiden laadusta. Siksi laadunvarmistukseen tulee valmistuksen ja käytön eri vaiheissa kiinnittää riittä-västi huomiota. Valmistusaineet tulee hankkia luotettavilta toimittajilta, joilla on pyydet-täessä esittää asiaankuuluvat laatuasiakirjat (sertifikaatit). Valmistusprosessiin liittyvi-en laitteiden toimintaa ja reagenssien sekä veden laatua on seurattava asianmukaisilla tavoilla. Valmistuksen yhteydessä varmistetaan oikea pH ja valmiiden tuotteiden oikea ulkonäkö sekä maljojen paksuus. Lopputuotteiden laatu varmistetaan steriiliys- ja toi-mivuuskontrolleilla kullekin elatusainetyypille sopivissa olosuhteissa. Lisäksi varmiste-taan asianmukaiset säilytysolosuhteet ja tarvittaessa kuljetusolosuhteet. Ennen uuden elatusaineen käyttöönottoa on elatusaineen toimivuus validoitava riittävän laajasti.
3 Elatusaineiden jako
Elatusaineet voidaan jakaa ryhmiin toimintaperiaatteen tai käyttötarkoituksen mukaan ja ne voivat olla joko kiinteitä tai nestemäisiä. Toimintaperiaatteen mukainen jako: -yleiselatusaineet -selektiiviset eli valikoivat elatusaineet -differentioivat eli erottelevat elatusaineet -erityisiä kasvu- tai suojatekijöitä sisältävät rikkaat elatusaineet -edellisten yhdistelmät Käyttötarkoituksen mukainen jako: -primääriviljely yleiselatusaineilla (kasvatetaan kaikkia mikrobeja) -primääriviljely selektiivisillä elatusaineilla (etsitään tiettyä mikrobisukua/lajia) -jatkoviljely (esim. puhdasviljelyt) -muu viljely (esim. tunnistustestit)
4 Elatusaineiden sisäisen laadunvarmistuksen periaatteet
Elatusaineiden sisäisessä laadunvarmistuksessa tulee huomioida sekä elatusaineen toimintaperiaate että käyttötarkoitus. Kaikille elatusaineille ja kaikille valmistuserille tehdään sekä steriiliys- että toimivuuskontrollit ennen käyttöönottoa. Lisäksi pitkään säilytettävillä elatusaineilla saattaa olla tarve seurantakontrolleihin käytön aikana.
9
MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…
4.1 Steriiliyskontrolli
Kaikkien elatusaineiden steriiliys on tarkistettava ennen käyttöä, myös niiden, jotka on ostettu kaupalliselta valmistajalta. Tarkistus toteutetaan ottamalla valmistus-/ostoerästä 1-5% satunnaisotos ja inkuboimalla sitä 48-120 tuntia. Mikäli kontrollieräs-sä ilmenee kasvua, koko valmistuserä hylätään. Kontrollina käytettyä steriiliäkään ela-tusainetta ei saa jatkokäyttää (esim. potilasnäytediagnostiikkaan), koska elatusai-neessa on tapahtunut nesteiden haihtumista.
4.2 Toimivuuskontrolli
Toimivuuskontrolleissa yleisperiaatteena on varmistaa, että halutut mikrobit kasvavat elatusaineilla riittävän hyvin. Selektiivisillä elatusaineilla varmistetaan lisäksi valikoivi-en ominaisuuksien toimivuus. Tällöin tarkistetaan, että elatusaineilla eivät kasva sellai-set mikrobikannat, joiden kasvun pitäisi estyä elatusaineen sisältämien selektiivisten tekijöiden vuoksi. Erottelevilla elatusaineilla tarkistetaan niiden toimivuus erottelevan ominaisuuden suhteen. Mikrobikannat valitaan tapauskohtaisesti siten, että mukana on kasvuvaatimuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopivia kantoja. Rikkailla yleiselatusaineilla kontrollointiin käytetään vaativia kantoja, joiden kasvu epäonnistuu, jos elatusaine on huono. Selek-tiivisillä elatusaineilla käytetään vertailukantoja, joiden on tarkoitus kasvaa tai rikastua kyseisessä elatusaineessa sekä sellaisia kantoja, joiden kasvun on tarkoitus estyä. Selektiivisten elatusaineiden kontrolleissa on tarkoituksenmukaista käyttää vertailuela-tusaineena yleiselatusainetta, jolloin konkreettisesti nähdään kasvun ero selektiivisellä (kasvu estynyt) ja nonselektiivisellä elatusaineella. Erottelevilla elatusaineilla käytetään erottelevan ominaisuuden suhteen positiivista ja negatiivista kontrollikantaa. Vertailu-kantojen ylläpidosta on oma oppaansa1. Mikrobikannat käsitellään ennen kontrollien suorittamista siten, että saadaan kuhunkin tarkoitukseen sopiva mikrobipitoisuus. Joissakin tilanteissa voidaan käyttää suoraa pesäkeviljelyä, mutta yleensä tarvitaan mikrobikasvun laimentamista. Tulosten tulkinnassa on periaatteena verrata havaitun kasvun määrää/ odotettua reak-tiota edellisiin elatusaine-eriin tai vertailuelatusaineeseen. Rihmasienten viljelyssä käytettäviä elatusaineita testattaessa viljely tehdään yleensä pistoviljelynä maljalle. Tulosta tulkittaessa huomioitavia asioita ovat esim. tyypillinen kasvunopeus ja morfologia. Mikäli elatusaineita kuljetetaan paikasta toiseen, tulee varmistaa, että kuljetusolosuh-teet ovat optimaaliset. Tämä toteutuu parhaiten jatkuvalla lämpötilaseurannalla. Läm-pötilavaihtelut saattavat olla haitallisen suuret jo melko lyhyilläkin kuljetusmatkoilla. Tarvittaessa elatusaineiden toimivuus tarkistetaan kuljetuksen jälkeen. Jos kontrolloinnissa toimimattomaksi havaittu elatusaine-erä on jo jouduttu ottamaan käyttöön, tulee siitä tiedottaa käyttäjille ja ryhtyä asian vaatimiin korjaaviin toimenpitei-siin.
1 Mikrobiologiset vertailukannat, MIKESin julkaisu J1/2005
10
MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…
4.3 Kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytettävät
elatusaineet
Kliinisessä mikrobiologiassa ei ole käytössä standardimenetelmiä. Tästä johtuen käy-tännöt vaihtelevat suurestikin eri laboratorioissa ja samaan tarkoitukseen voidaan käyt-tää useita erilaisia elatusaineita. Näin ollen erilaisten elatusaineiden ja niiden variaati-oiden lukumäärä on erittäin suuri. Edellä esitetyistä seikoista johtuen ei ole mahdollista laatia kliinisten laboratorioiden elatusaineiden laadunvarmistusta koskevaa suositusta, johon olisi kattavasti kerätty kaikki maassamme käytössä olevat elatusaineet. Yleisperiaatteena kliinisessä mikro-biologiassa voidaan pitää NCCLS:n suosituksen2 mukaista toimintatapaa, jossa perus-lähtökohtana on liuokseen tehty 0,5 McFarlandin standardin mukainen mikrobipitoi-suus (1- 2 x 108 bakteeria/ml). Testattaessa kiinteän elatusaineen kasvatuskapa-siteettia käytetään lähtöliuoksesta laimennusta 1:100 ja testattaessa estovaikutusta käytetään laimennusta 1:10. Näistä laimennuksista otetaan 10 mikrolitran siirros testat-tavalle elatusainemaljalle, jolloin saadaan 1 – 2 x 104 bakteerin kasvu. Nestemäisiin elatusaineisiin otetaan 10 mikrolitran siirros suoraan alkuperäisestä 0,5 McFarlandin vahvuisesta suspensiosta. Tämä menettelytapa soveltuu useiden bakteeri- ja hiivavil-jelyissä käytettävien elatusaineiden testaamiseen. Monissa tilanteissa joudutaan kui-tenkin käyttämään edellä esitetystä poikkeavia monimutkaisempia menettelytapoja, jotka täytyy tapauskohtaisesti suunnitella erikseen. Taulukossa 1 on esitetty joitakin yleisimpiä kliinisissä laboratorioissa käytettäviä ela-tusaineita. Taulukon esimerkkien perusteella yksittäinen laboratorio voi rakentaa oman laadunvarmistusjärjestelmänsä ottaen huomioon käyttämiensä elatusaineiden erityis-piirteet ja käyttötarkoituksen. Taulukossa mainittujen vertailukantojen sijasta voidaan käyttää muitakin vastaavia, asianmukaisesti jäljitettävissä olevia (kts. alaviite 1) mikro-bikantoja. Herkkyysmäärityksistä on laadittu kansallinen FiRe-suositus3, jossa on esitetty menet-telytavat herkkyysmääritysten laadunvarmistukselle.
4.4 Elintarvike- ja rehumikrobiologian laboratoriossa käytettävät
elatusaineet
Elintarvike- ja rehumikrobiologiassa käytetään standardoituja tai kansainvälisesti tun-nettujen menetelmäkokoelmien menetelmiä, joissa yleensä on määritelty käytettävät vertailukannat. Lisäksi standardissa ISO/TS 11133-24 on koottuna suositus käytettävis-
2 Quality Assurance for Commercially prepared Microbiological Culture Media – Second Edition; Approved Standard, NCCLS, December 1996 3 Herkkyysmääritysmenetelmät, FiRe-standardi, Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance, Antti Nissinen, 2005. http://www.ktl.fi/extras/fire/ 4 ISO/TS 11133-2 (Microbiology of food and animal feeding stuffs – Guidelines on preparation and production of culture media - Part 2: Prac-tival guidelines on performance testing of culture media)
11
MIKES Julkaisu J6/2006 T. Ehder (Toim.): Mikrobiologian laboratorion elatusaineiden…
tä kannoista. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkejä elintarvikemikrobiologiassa käytet-tävistä elatusaineista.
4.5 Vesi- ja ympäristömikrobiologian laboratoriossa käytettävät
elatusaineet
Vesimikrobiologiassa käytetään standardoituja menetelmiä, joissa joissakin on määri-telty käytettävät vertailukannat. Lisäksi standardissa ISO/TS 11133-2 on koottuna suo-situs käytettävistä kannoista. Ympäristömikrobiologisia menetelmiä ei ole standardoitu. Myös näiden elatusaineiden laadunvarmistuksessa voidaan käyttää soveltuvin osin standardissa ISO/TS 11133-2 mainittuja vertailukantoja. Taulukossa 3 on esitetty esimerkkejä vesi- ja ympäristömik-robiologiassa käytettävistä elatusaineista.
5 Dokumentointi
Laboratorion on laadittava ohjeet laadunvarmistusmenettelyille. Ohjeiden tulee sisältää tarkat tiedot kunkin elatusaineen laadunvarmistuksessa käytettävistä referenssikan-noista ja niiden käyttölaimennoksista sekä tiedot kasvatusolosuhteista. Ohjeissa tulee myös määritellä elatusaine- ja bakteerilajikohtaiset hyväksymis- ja/tai hylkäämisrajat sekä kuvata menettelytavat poikkeamatilanteissa.
Kaikki laadunvarmistustulokset kirjataan sovittujen menettelytapojen mukaan. Doku-mentteja säilytetään niin kauan kuin se testaustuloksen jäljitettävyyden kannalta on tarpeellista.
Tau
lukk
o 1
Esi
mer
kkej
ä kl
iinis
essä
mik
robi
olog
iass
a yl
eisi
mm
in k
äyte
ttävi
stä
elat
usai
neis
ta
MIK
RO
BIO
LOG
IST
EN
ELA
TU
SA
INE
IDE
N S
ISÄ
INE
N L
AA
DU
NV
AR
MIS
TU
S
Klii
nist
en la
bora
torio
iden
ela
tusa
inee
t
Ela
tusa
ine
E
latu
sain
ekuv
aus
Käy
ttöta
rkoi
tus
Men
etel
mäk
uvau
s*
K
asva
tus-
ol
osuh
teet
V
erta
iluka
nnat
(A
TC
C-n
umer
o)
Tul
kint
a/od
otet
ut tu
loks
et
Bee
tagl
ukur
onid
aasi
-m
alja
E
.col
in tu
nnis
tus
vilje
ly s
uora
an
pesä
kkee
stä
35°C
, aer
obin
en
4 h
(24
h)
E. c
oli (
2592
2)
muu
ent
erob
akte
eri
posi
tiivi
nen
reak
tio (
kelta
inen
) ne
gatii
vine
n
Cle
d-m
alja
ylei
sela
tusa
ine,
(e
rotte
leva
),
virt
savi
ljely
N
CC
LS 1
:100
35
°C, a
erob
inen
24
h
E. c
oli (
2592
2)
Pr.
mira
bilis
(29
906)
S
.aur
eus
(259
23)
Str
.aga
lact
iae
(138
13)
kasv
aa, k
elta
inen
pes
äke
kasv
aa, h
untu
ilu e
styy
ka
svaa
ka
svaa
GC
-mal
ja
( Nei
sser
ia g
onor
rhoe
ae-
mal
ja)
sele
ktiiv
inen
, gc
-vilj
ely
NC
CLS
1:1
00 (
gc)
NC
CLS
1:1
0 (m
uut)
35°C
, CO
2 24
-48
h
N.g
onor
rhoe
ae
(430
69)
Pr.
mira
bilis
(430
71)
S.e
pide
rmid
is (
1222
8)
C.a
lbic
ans
(601
93)
kasv
aa
kasv
u es
tyy
(kok
onaa
n ta
i osi
ttain
) ka
svu
esty
y (k
okon
aan
tai o
sitta
in)
kasv
u es
tyy
(kok
onaa
n ta
i osi
ttain
) H
erkk
yysm
alja
t he
rkky
ysm
äärit
ys
ks. F
iRe-
suos
itus
ks. F
iRe-
suos
itus
ks. F
iRe-
suos
itus
ks. F
iRe-
suos
itus
MR
SA
-mal
ja
sele
ktiiv
inen
, M
RS
A-v
iljel
y N
CC
LS 1
:100
(M
RS
A)
NC
CLS
1:1
0 (M
SS
A)
35°C
,aer
obin
en
24 h
S
.aur
eus
(433
00)
S.a
ureu
s (2
5923
) ka
svaa
ka
svu
esty
y
Rik
astu
slie
mi,
anae
robi
nen
(esi
m. F
AB
, tio
glyk
olla
atti)
an
aero
biba
ktee
rien
rikas
tam
inen
N
CC
LS
McF
arla
nd 0
,5
35°C
,aer
obin
en
48 h
B
.frag
ilis
(252
85)
S.a
ureu
s (2
5923
) ka
svaa
ka
svaa
Sal
mon
ella
mal
ja
(esi
m. Ö
NÖ
Z, S
S-m
alja
) se
lekt
iivin
en,
salm
onel
lavi
ljely
N
CC
LS 1
:100
(sa
lm)
NC
CLS
1:1
0 (m
uut)
35°C
,aer
obin
en
24 h
S.T
yphi
mur
ium
( 1
4028
) E
.col
i (25
922)
E
nt.fa
ecal
is ( 2
9212
)
kasv
aa
kasv
u es
tyy
(kok
onaa
n ta
i osi
ttain
) ka
svu
esty
y (k
okon
aan
tai o
sitta
in)
Sap
pies
kulii
nim
alja
sele
ktiiv
inen
, er
otte
leva
, en
tero
kokk
ien
tunn
istu
s
vilje
ly s
uora
an
pesä
kkee
stä
tai
NC
CLS
-laim
ennu
s 35
°C, a
erob
inen
24
h
E.fa
ecal
is (2
9212
) S
tr.a
gala
ctia
e (1
3813
)(m
uu s
trep
toko
kki)
kasv
aa, m
usta
t pes
äkke
et
kasv
aa, v
aale
at p
esäk
keet
(e
i kas
vua)
Suk
laam
alja
rikas
yl
eise
latu
sain
e,
aero
bivi
ljely
t N
CC
LS 1
:100
35
°C, C
O2
24 h
N.g
onor
rhoe
ae
(430
69)
H.in
fluen
zae
(492
47)
kasv
aa
kasv
aa
Ver
imal
ja,
aero
bine
n
rikas
yl
eise
latu
sain
e,
aero
bivi
ljely
t N
CC
LS 1
:100
35°C
24
h
aero
bine
n ta
i CO
2
Str
.pyo
gene
s (1
9615
)S
tr.p
neum
onia
e (6
305)
ka
svaa
, bee
tahe
mol
yysi
ka
svaa
, alfa
hem
olyy
si
Ver
imal
ja,
anae
robi
nen
rikas
yl
eise
latu
sain
e,
anae
robi
vilje
lyt
NC
CLS
1:1
00
35°C
24
-48
h an
aero
bine
n
C.p
erfr
inge
ns (
1312
4)F
.nuc
leat
um (
2558
6)
P.a
naer
obiu
s (2
7337
)
kasv
aa, b
eeta
hem
olyy
si
kasv
aa
kasv
aa
Sab
oura
ud
ylei
sela
tusa
ine,
si
eniv
iljel
yt
NC
CLS
1:1
00
35°C
, aer
obin
en
24-7
2 h
Can
d. a
lbic
ans
(102
31)
kasv
aa
Sab
oura
ud, s
elek
tiivi
nen
ylei
sela
tusa
ine,
pi
ntas
ieni
vilje
lyt
vilje
ly s
uora
an
pesä
kkee
stä
28
°C, a
erob
inen
1
- 2
vk
Tric
h.ru
brum
S
copu
lar.
brev
icau
lis
Can
d.pa
raps
ilosi
s
kasv
aa, >
10 m
m
kasv
aa, >
10 m
m
ei k
asvu
a *
Tar
kem
pi m
enet
elm
äkuv
aus
teks
tissä
. Tau
luko
ssa
mai
nitu
sta
bakt
eeris
uspe
nsio
sta
otet
aan
10 µ
l:n s
iirro
s tu
tkitt
aval
le m
alja
lle ta
i put
keen
.
Tau
lukk
o 2
Esi
mer
kkej
ä el
inta
rvik
emik
robi
olog
iass
a yl
eisi
mm
in k
äyte
ttävi
stä
elat
usai
neis
ta
MIK
RO
BIO
LOG
IST
EN
ELA
TU
SA
INE
IDE
N S
ISÄ
INE
N L
AA
DU
NV
AR
MIS
TU
S
E
linta
rvik
emik
robi
olog
ia (
Esi
mer
kkej
ä st
anda
rdis
ta IS
O/T
S 1
1133
-2:2
003)
Ela
tusa
ine
Ela
tusa
inek
uvau
s K
äyttö
tark
oitu
s M
enet
elm
äkuv
aus
Kas
vatu
s-ol
osuh
teet
V
erta
iluka
nnat
(A
TC
C-n
umer
o)
Tul
kint
a/od
otet
ut tu
loks
et
VR
BG
A
gar;
en
tero
bakt
eerie
n m
äärit
täm
inen
ISO
740
2 24
h /
37 °
C
E. c
oli A
TC
C
259
22
tai 8
739
Vaa
lean
puna
iset
tai p
unai
set
pesä
kkee
t, jo
ita s
aatta
a ym
pärö
idä
saos
tum
avyö
hyke
; tuo
ttavu
ussu
hde
> 0
,5 T
SA
-aga
ri ve
rtai
luna
EE
Li
emi;
en
tero
bakt
eerie
n
varm
ista
min
en
ISO
740
2, IS
O 8
523
24 h
/ 37
°C
E
. col
i AT
CC
259
22
tai 8
739
ta
i S. t
yphi
mur
ium
A
TC
C 1
4028
> 1
0 pe
säke
ttä V
RB
G:ll
ä;
vaal
eanp
unai
set t
ai p
unai
set
pesä
kkee
t, jo
ita s
aatta
a ym
pärö
idä
saos
tum
avyö
hyke
Rap
papo
rt-V
assi
liadi
s R
ikas
tusl
iem
i; S
alm
onel
lan
os
oitta
min
en
EN
128
24
24 h
/ 41
,5 °
C
S. t
yphi
mur
ium
A
TC
C 1
4028
ta
i S. e
nter
itidi
s A
TC
C 1
3076
+
E. c
oli A
TC
C 2
5922
ta
i 873
9 +
Ps.
aer
ugin
osa
AT
CC
278
53
E. c
oli A
TC
C
2592
2 ta
i 873
9
E. f
aeca
lis
AT
CC
292
12
tai 1
9433
> 1
0 pe
säke
ttä B
GA
:lla
tai m
uulla
va
litul
la a
garil
la;
pes
äkke
et m
enet
elm
äkuv
auks
en
muk
aise
t T
äyde
lline
n es
tym
inen
TS
A:ll
a <
10 p
esäk
että
TS
A:ll
a
BG
A
Sel
ektii
vine
n ag
ar;
Sal
mon
ella
n o
soitt
amin
en
EN
128
24/IS
O 6
579
24-4
8 h/
37 °
C
E. f
aeca
lis
AT
CC
292
12
tai 1
9434
Hyv
ä ka
svu;
pes
äkke
et
men
etel
mäk
uvau
ksen
muk
aise
t
Tau
lukk
o 3
Esi
mer
kkej
ä ym
päris
töm
ikro
biol
ogia
ssa
ylei
sim
min
käy
tettä
vist
ä e
latu
sain
eist
a
MIK
RO
BIO
LOG
IST
EN
ELA
TU
SA
INE
IDE
N S
ISÄ
INE
N L
AA
DU
NV
AR
MIS
TU
S
Ym
päris
töm
ikro
biol
ogia
Ela
tusa
ine
E
latu
sain
ekuv
aus
Käy
ttöta
rkoi
tus
Men
etel
mäk
uvau
s
Kas
vatu
solo
suht
eet
V
erta
iluka
nnat
Tul
kint
a/od
otet
ut tu
loks
et
H
iivau
utea
gar
ylei
sela
tusa
ine
SF
S-E
N IS
O 6
222
36+
2°C
, 44+
4 h,
ae
robi
nen
22+
2°C
, 68+
4 h,
ae
robi
nen
E.c
oli A
TC
C 2
5922
tai
AT
CC
8739
tai
tai N
CT
C90
01
S.a
ureu
s,
AT
CC
2592
3 ta
i AT
CC
6538
B
.sub
tilis
AT
CC
6633
Lakt
oosi
-TT
C a
gar
erot
tele
va,
sele
ktiiv
inen
ko
lifor
mi/ E
.col
i
kvan
titat
iivin
en
SF
S-E
N IS
O 9
308-
1
36+
2°C
, 21+
3 h
ae
robi
nen
E.c
oli A
TC
C 2
5922
tai
AT
CC
8739
tai
tai N
CT
C90
01
S.a
ureu
s,
AT
CC
2592
3 ta
i AT
CC
6538
Kas
vaa,
kel
tais
et p
esäk
keet
E
i kas
va
Le
sEnd
o
sele
ktiiv
inen
ko
lifor
mi/E
.col
i
kvan
titat
iivin
en
SF
S 3
016
36+
2°C
, 21+
3 h,
ae
robi
nen
44,0
+0,
5°C
, 21+
3 h,
ae
robi
nen
E.c
oli A
TC
C 2
5922
tai
AT
CC
8739
tai
tai N
CT
C90
01
S.a
ureu
s,
AT
CC
2592
3 ta
i AT
CC
6538
Kas
vaa,
tum
man
puna
iset
m
etal
linho
htoi
set
pesä
kkee
t E
i kas
va
mF
C
sele
ktiiv
inen
, lä
mpö
kest
oise
t ko
lifor
mit/
E.c
oli
kvan
titat
iivin
en
SF
S 4
088
44,0
+0,
5°C
, 21+
3 h,
ae
robi
nen
44,0
+0,
4°C
, 21+
3 h,
ae
robi
nen
E.c
oli A
TC
C 2
5922
tai
AT
CC
8739
tai
tai N
CT
C90
01
S.a
ureu
s,
AT
CC
2592
3 ta
i AT
CC
6538
Kas
vaa,
sin
iset
pes
äkke
et
Ei k
asva
Sla
nezt
&B
artle
y
sele
ktiiv
inen
, en
tero
koki
t
kvan
titat
iivin
en
SF
S-E
N IS
O 7
899-
2
36+
2°, 4
4+4,
ae
robi
nen
E. f
aeca
lis
AT
CC
2921
2,
tai A
TC
C19
433
tai
NC
TC
775
S.a
ureu
s,
AT
CC
2592
3 ta
i AT
CC
6538
E
.col
i AT
CC
259
22 ta
iA
TC
C87
39 ta
i N
CT
C90
01
Kas
vaa,
pun
aise
t, pu
na-
rusk
eat t
ai v
aale
an p
unai
set
pesä
kkee
t Jo
s ka
svaa
, vaa
leat
tai
värit
töm
ät p
esäk
keet
E
i kas
va
S
appi
-esk
uliin
i-ats
idia
gar
erot
tele
va,
ente
roko
kkie
n va
rmis
tus
kvan
titat
iivin
en
SF
S-E
N IS
O 7
899-
2
44,0
+0,
5°C
, 21+
3 h,
ae
robi
nen
E. f
aeca
lis
AT
CC
2921
2,
tai A
TC
C19
433
tai
NC
TC
775
S.a
ureu
s,
AT
CC
2592
3 ta
i AT
CC
6538
E
.col
i AT
CC
259
22 ta
iA
TC
C87
39 ta
i ta
i NC
TC
9001
Mus
tat p
esäk
keet
E
i mus
tat p
esäk
keet
E
i kas
va
CN
-aga
r
erot
tele
va,
sele
ktvi
inen
, P
s. a
erug
inos
a
SF
S-E
N 1
2780
36+
2°, 2
2+2
h, 4
4+4,
ae
robi
nen
Ps.
aer
ugin
osa
NC
TC
1032
2 ta
i A
TC
C10
145
tai
AT
CC
2785
3 E
.col
i AT
CC
259
22 ta
iA
TC
C87
39 ta
i ta
i NC
TC
9001
S
.aur
eus,
A
TC
C25
923
tai A
TC
C65
38
Kas
vaa,
sin
i-vih
reä
pesä
ke, j
oka
fluor
esoi
UV
-val
ossa
E
i kas
va
Ei k
asva
Kin
gin
B –a
gar
sele
ktiiv
inen
P
s. a
erug
inos
a
SF
S-E
N 1
2780
36+
2°C
, 5 v
rk,
aero
bine
n
Ps.
aer
ugin
osa
NC
TC
1032
2 ta
i A
TC
C10
145
tai
AT
CC
2785
3 E
.col
i AT
CC
259
22 ta
iA
TC
C87
39 ta
i ta
i NC
TC
9001
S
.aur
eus,
A
TC
C25
923
tai A
TC
C65
38
Kas
vaa,
UV
-val
ossa
flu
ores
oiva
pes
äke
Ei k
asva
E
i kas
va
Ase
tam
idili
emi
sele
ktiiv
inen
P
s. a
erug
inos
a
SF
S-E
N 1
2780
36+
2°, 2
2+2
h
aero
bine
n
Ps.
aer
ugin
osa
NC
TC
1032
2 ta
i A
TC
C10
145
tai
AT
CC
2785
3 E
.col
i AT
CC
259
22 ta
iA
TC
C87
39 ta
i ta
i NC
TC
9001
S
.aur
eus,
A
TC
C25
923
tai A
TC
C65
38
Kas
vaa,
Nes
sler
in r
eag.
ai
heut
taa
kelta
ises
ta ti
ilenp
unai
seen
vä
rin
Ei k
asva
E
i kas
va
m
CP
–aga
r
sele
ktiiv
inen
C
l. pe
rfrin
gens
ST
M 4
61/2
000
44,0
+1°
C, 2
1+3
h,
anae
robi
nen
Cl.
perf
ringe
ns
AT
CC
1312
4 E
.col
i AT
CC
259
22 ta
iA
TC
C87
39 ta
i ta
i NC
TC
9001
Kas
vaa,
kel
tain
en,
amm
onia
kkih
öyts
ysty
ksel
lä
puna
inen
pes
äke
Ei k
asva
Viimeisimmät julkaisut
J3/2004 V. Esala, Pituuden vertailumittaus D6, loppuraportti
J4/2004 J. Halttunen, Coriolis-mittarin vertailumittaus, syksy 2002. Interlaboratory comparison of a Coriolis flowmeter, Autumn 2002
J5/2004 L. Uusipaikka, Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu, loppuraportti.
J6/2004 K. Riski, Mass Comparison: 2 kg, 100 g, 20 g, 2 g and 100 mg weights.
J7/2004 M. Rantanen, S. Semenoja, Intercomparison in gauge pressure range from 20 Pa to 13 kPa
J8/2004 R. Rajala, Yleismittarin vertailumittaus, loppuraportti
J1/2005 T. Ehder (Toim.), Mikrobiologiset vertailukannat
J2/2005 M. Rantanen, G. Peterson, Pressure comparisons between MIKES and Metrosert: Ranges 95 kPa to 105 kPa absolute and 0,5 MPa to 1,75 MPa gauge
J3/2005 M. Rantanen, S. Semenoja, Calibration of a 130 Pa CDG: comparison of the results from MIKES and PTB
J4/2005 T. Weckström, Lämpötilan mittaus
J5/2005 M. Rantanen, S. Semenoja, Results on the effective area of a DHI piston-cylinder unit with the nominal area of 196 mm2
J6/2005 T. Ehder (Toim.), Kemian metrologian opas
J7/2005 M. Heinonen, J. Järvinen, A. Lassila, A. Manninen (Eds.), Finnish National Standards Laboratories Annual Report 2004
J8/2005 T. Weckström, Thermometer comparison L12 in the range from -80 °C to 400 °C
J9/2005 V. Esala, Pituuden vertailumittaus D7, loppuraportti
J1/2006 M. Rantanen, S. Semenoja, Intercomparison in Gauge Pressure Range from -95kPa to +100 kPa
J2/2006 M. Heinonen, J. Järvinen, A. Lassila, A. Manninen (Eds.), Finnish National Standards Laboratories Annual Report 2005
J3/2006 K. Riski, L. Stenlund, Mass Comparison: 610 g laboratory balance
J4/2006 M. Heinonen, Uncertainty in humidity measurements - Publication of the EUROMET Workshop P758
J5/2006 T. Ehder, Kvalitatiivisen kemian metrologian opas orgaanisten yhdisteiden tunnistukseen
Tilaukset: Kirsi Tuomisto, puh. 010 6054 436, e-mail [email protected].
• PL 9, Tekniikantie 1, 02151 ESPOO • Puh. 010 6054 000 • Fax 010 6054 299
• www.mikes.fi
ISBN 952-5610-17-9ISSN 1235-2704