Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudetoikeudet, jokamiehen oikeudet, yhteiskunnan vaatimukset -...

Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK

Metsänomistajan

oikeudet ja velvollisuudet

10.10.2018 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy

VAIN OMAAN KÄYTTÖÖN!

Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK

KIINTEISTÖOIKEUS

- kiinteistön omistajan oikeudet ja

velvollisuudet – luovutukset

VAHINGONKORVAUS

LUONNONSUOJELUOIKEUS

- biodiversiteetti, Natura 2000

LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ

- metsälainsäädäntö - ML + Kemera

JOKAMIEHENOIKEUDET

Metsänomistajanaoikeusjärjestelmässä

RIKOSOIKEUS

- Metsärikossääntely mm.

VERO-OIKEUS

- metsäverotus, ALV, lahjat,

luovutusvoitot

HALLINTO-OIKEUS

- hallintopakkokeinojen käyttö,

hyvä hallinto, päätösten

perusteleminen, julkisuus ym.

OIKEUSTOIMIEN

SÄÄNTELY – sopimukset, kyky

MUU YMPÄRISTÖOIKEUS

- kaavoitus- ja rakentamisoikeus

- ympäristönsuojeluoikeus

- vesioikeus (esim. ojitus)

NAAPURUUSSUHTEET


Metsätilasta määrääminen

•Omistajalla yksin tai omistajilla yhdessä oikeus määrätä omaisuudesta ja sen käytöstä ellei kenelläkään toisella ole tätä määräämisvaltaa rajoittavia oikeuksia - täysivaltaisuus

•Omistusoikeus osoitetaan lainhuudolla –kiinteistötietojärjestelmä, lainhuutorekisteri

•Omistusoikeutta voi rajoittaa jokin toisen oikeus esineeseen (hallinta-, käyttö-, asumis-, metsänhakkuu-, maa-ainesten otto-, kulkemisoikeus mm.)

•Haltijalla oikeus tilan tuottoon – hallinta-ajan arvokasvun nautintaoikeus puukauppatulot (Y-tunnus) hallintaoikeuden haltijalle - hoitovelvollisuus

•Metsän osalta haltija verovelvollinen


Yhteisomistuk-sen osakkaiden toimivalta

• Yhteisen omaisuuden käyttöä ja luovuttamista koskevat päätökset oltava yksimielisiä ellei toisin ole sovittu osapuolten kesken

• Osakkaat yhdessä edustavat omistusta kolmansiin tahoihin ellei toisin ole sovittu

• Osakkaat voivat vapaasti tehdä keskenään sopimuksia yhteisen omaisuuden osalta – yhteishallintasopimus??

• Kukin osakas saa määrätä omasta omistusosuudestaan muilta kysymättä ellei toisin ole sovittu

• Kukin osakas voi muita kuulematta hakea pesänjakajan määräämistä tai halkomistoimitusta (omistusosuus määritelty)

• Avio-oikeus?


Omaisuuden käyttö

• Jokainen määrää omaisuudestaan

1. Omaisuuden hoito ja käyttö

2. Omaisuudesta hyötyminen

3. Omaisuuden luovutukset

- Oikeustoimilain vaatimukset huomioitava

• Muillakin on oikeuksia henkilökohtaiset

oikeudet, jokamiehen oikeudet, yhteiskunnan vaatimukset - sietäminen


Eturistiriidat

• Yksityisen maanomistajan edut ja tarpeet vastaan yleinen etu

• Perustuslain 20.3 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen

• PL 15 §: Jokaisen omaisuus on turvattu

• PL 20 §: (1) Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle (2) oikeus terveelliseen ympäristöön sekä (3) mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

• Yksityinen etu väistyy yleisen edun tieltä


Metsien käytön rajoittaminen

• Luonnonsuojelulain nojalla• Metsälain nojalla • Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla- Kaavoitus mm.• Vesilain nojalla - toimenpiteet• Ympäristönsuojelulain nojalla• Ympäristöasioiden läpäisyperiaate kaikessa

toiminnassa EU:n alueella


Uuden metsälain periaatteita

• Vähennetään yksityiskohtaisia sääntelyä ja korostetaan informaatio-ohjauksen roolia mm. päivitetään nykyiset metsänhoitosuositukset...

• Tavoitteena lisätä metsänomistajien valtaa ja vastuuta oman omaisuutensa hoidossa

• Rinnastetaan eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatus puunkorjuun säädöksissä muihin kasvatushakkuisiin

• Kestävyys turvataan velvoittamalla metsänomistajat uudistamaan metsänsä uudistushakkuun jälkeen ja määrittämällä kasvatushakkuiden jälkeisen puustopääoman määrä ja laatu


Metsälain tavoitteita

• Mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen lainsäädäntö

- vähennetään sääntelyä

- säädettävät asiat määritellään yksiselitteisesti ja tarkkarajaisesti

• Valvonnan selkeyttäminen

- vähennetään valvottavia asioita

- yksinkertaistetaan valvonnan periaatteita ja mittareita

• Metsänomistajien tasapuolinen kohtelu

- lavennetaan sallitun toiminnan rajoja - metsänomistajien eri tavoitteet otetaan nykyistä paremmin huomioon lainsäädännössä

- samat sallitun toiminnan rajat kaikille metsänkäsittelymenetelmille

• Metsänkäyttöä ohjataan edelleen suosituksilla


5 § Metsän kasvatus-hakkuu ja uudistamisvelvoite

• Kasvatushakkuut: perinteisen harvennuksen rinnalle yläharvennukset, pienaukkohakkuut, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus

• Kasvatushakkuu on tehtävä siten, että kasvatushakkuun jälkeen käsittelyalueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena.

• Arvioinnissa otetaan huomioon käsittelyalueen maantieteellinen sijainti, kasvupaikka, kasvatushakkuiden toteuttamistapa sekä valtapituus.

• Kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvoite, jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen


Metsän hakkuu ja uudistaminen

• Uudistushakkuun päättymisestä seuraa metsän uudistamisvelvoite - uudistamiskypsyysrajat poistuneet

• Uudistushakkuu katsotaan päättyneeksi, kun puunkorjuun seurauksena käsittelyalueelle on syntynyt yli 0,3 hehtaarin avoin alue.

• Metsän uudistamisvelvoite täyttyy kun alueella on taimikko 10-25 vuodessa (ML 8 §), uudistamisen toimet 3 vuodessa

• VN asetuksella säädetään 1) taimikon saavuttamisen tarkemmista määräajoista, 2) luontaisen uudistamisen edellytyksistä, 3) taimikon riittävästä tiheydestä ja muista arviointiperusteista, 4) kohtuullisiksi katsottavista toimen-piteistä taimikon aikaansaamiseksi ja 5) perustamistoimen-toimenpiteistä erilaisilla kasvupaikoilla.


5 b § Hakkuu erityiskohteissa

• Jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.

• Ympäristöoikeuden läpivirtausperiaate

• Yleisestikin hakkuissa vältettävä puusto- ja maastovaurioita

• Yleisesti mahdollistuu ”jatkuva kasvatus” ja puulajin valinnan vapaus lisääntyy


Hakkaajan ja muiden tahojen vastuu ML 7 §

• Metsän hakkaajan tulee puunkorjuussa ja muissa siihen liittyvissä toimenpiteissä osaltaan huolehtia siitä, että noudatetaan tämän lain säännöksiä.

• Vielä: 1) Leimikon suunnittelijalla vastuu toimistaan, 2) Metsän-omistajan ilmoitettava metsänkäyttöilmoitukseen merkityt erityisen tärkeät elinympäristöt luovuttaessaan hakkuuoikeuden ja 3) Viranomaisen ilmoitettava tiedossaan olevat erityisen tärkeät elinympäristöt mo:lle ja hakkuuoikeuden haltijalle

• Metsän hakkaajan ja leimaajan vastuuta arvioitaessa otetaan huomioon, onko toteutettu hakkuu perustunut tässä tarkoi-tettuun leimikkosuunnitelmaan ja onko metsän hakkaaja saanut tiedon 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä 7 a §:n mukaisesti


Metsälain erityisen tärkeät elinympä-ristöt (ML 10 §)

• LÄHTEIDEN, PUROJEN, NOROJEN JA PIENTEN LAMPIEN VÄLITTÖMÄT LÄHIYMPÄRISTÖT

• REHEVÄT KORVET JA LETOT

• REHEVÄT LEHTOLAIKUT

• PIENET KANGASMETSÄSAAREKKEET OJITTAMATTOMILLA SOILLA

• ROTKOT JA KURUT

• JYRKÄNTEET JA VÄLITTÖMÄT ALUSMETSÄT

• KARUKKOKANKAITA VÄHÄTUOTTOISEMMAT ALUEET

• Uusia kohteita: lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet, letot Lapissa


Lain sisältöä

•ML 10.1 §: yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvattava

•ML 10.3 §: Mikäli

• elinympäristöt erottuvat selvästi ympäristöstään

• ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia

• on hoito- ja käyttötoimenpiteet tehtävä elinympäristön ominaispiirteet säilyttävällä tavalla


METSÄNKÄYTTÖ-ILMOITUS (ML 14 §)

• Tehtävä aiotusta hakkuusta, uudistamistavasta ja 10 §:n elinympäristöjen muusta käsittelystä

• Maanomistaja, hallintaoikeuden tai muun sellaisen erityisen oikeuden haltija

• Tehtävä 10 päivää ennen aloitusta, voimassa kolme vuotta• Jos toimenpide ML 10 §:n elinympäristössä, mainittava:-millaisesta ympäristöstä kysymys-luettelo suunnitelluista toimenpiteistä-selvitys siitä, miten toimenpiteissä otetaan huomioon elinympäristöjen säilyminen-metsänomistajan edellytetään tietävän, milloin toimitaan ML 10 §:n kohteella muutoin seurauksena ML 14 §:n laiminlyönti


Metsänomistaja kohteilla

• Metsänomistajan tunnistettava lakikohde itse

• HE 63/1996 vp. ”kohteet selvästi ympäristöstään erottuvia”

• HE 203/2001 vp. ”kohteen tunnistaminen vaikeata asiantuntijoillekin”, ”aktiiviselta metsäalan toimijalta edellytetään säännösten ja velvollisuuksien tuntemusta sekä halua ottaa niistä selvää”

• Ei alueiden merkitsemistä tai suojelupäätöksiä

• Ennakkotietomenettely (maksullinen)

• Voidaanko edellyttää metsänomistajan pystyvän noudattamaan lakia - kohtuusharkintaa?


Syyksiluettavuus

• Metsärikos, RL 48a luku 3 §: ”joka tahallaan vahingoittaa” – hoito- ja hakkuuteot, 10 §:n kohteet, suojametsäalue

• Metsärikkomus, ML 18 §: ”Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta”

• Kokonaisarviointia: laajuus, taloudellinen merkittävyys, vaikutukset ympäristöön

• Paljon rikkomuksia tuomioistuimissa - lempeähkö linja tuomioissa metsänomistajaa kohtaan 10 §:n kohteilla, tietoisuus usein vajavaista/kohtuus - toimihenkilöille usein sakkoja

• Osoittaa lain vaikeaselkoisuutta

Meillä metsänomistajat päättävät ja ammattilaiset toteuttavat. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Syyte metsän-hakkuusta vesilain perustella

• Mo suoraan kaupoissa yhtiön kanssa – hakattukin

• Alueella kaavasuunnittelua – keskeytetty kunnan toimesta –luontoselvitys tehty – löydetty ”luonnontilainen” lähde ja noro

• Mete-kartoituksessa ja metsäsuunnittelussa ei luonnontilaisen kaltaista lähdettä

• Hakkuun jälkeen Ely-keskus on kyläläisten ilmiannon perusteella vienyt asian syyttäjälle

• Syyttäjä syyttää vesilain perustella ympäristönturmelemisrikoksesta – puuston poistolla pilattu lähteen tarvitsema pienilmasto, mo:ntietoisuus lähteestä, tahallinen teko

• MK:n lausunto; ei ML 10 §:n kohde ennen hakkuuta tai sen jälkeen, puustoa hakattu säännöllisesti kasvatushakkuin ja noroa kaivettu

• Käräjäoikeudessa viime viikolla

• Jos menestyy, niin vesilain soveltamisala laajenee rajusti


KemeraKestävän metsä-talouden rahoitus-laki, tarkoitus

• Edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä.

• Tukien tarkoituksena on:

1.Lisätä metsien kasvua;

2.Pitää yllä metsätalouden tieverkkoa;

3.Turvata metsien biologista monimuotoisuutta;

4.Edistää metsien sopeutumista ilmaston-muutokseen.


Tuen saajat

• Tuki myönnetään yksityiselle maanomistajalle…

• Luonnolliset henkilöt - myös sellainen yhteisö, yhteenliittymä ja kuolinpesää, jonka yhtiömiehenä, jäsenenä tai osakkaana on vain luonnollisia henkilöitä. Yhteisön ja yhteenliittymän pääasiallisena tarkoituksena tulee tällöin olla maatila- tai metsätalouden harjoittaminen.

• Myös sellainen yhteismetsän osakaskunta ja yhteisalue-laissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskunta, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa.

•Tukea on haettava kirjallisesti metsäkeskukselta

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890758


Tukikohteet

1. Taimikon varhaishoito

2. Nuoren metsän hoito

3. Terveyslannoitus

4. Suometsänhoito

5. Metsätien tekeminen

6. Ympäristötuki

7. Metsäluonnon hoitohankkeet

Tuki on verotettavaa tuloa


Luonnonsuojelu-lain vaatimuksia

• TAUSTALLA EU:N LINTUDIREKTIIVI (79/409ETY) JA LUONTODIREKTIIVI (92/43ETY)

• SUOTUISA SUOJELUTASO (LSL 5 §)

• ELY-KESKUS VOI PERUSTAA LUONNONSUOJELUALUEEN OMISTAJAN HAKEMUKSESTA TAI SUOSTUMUKSELLA, ILMAN SUOSTUMUSTA MIKÄLI ALUE KUULUU HYVÄKSYTTYYN LUONNONSUOJELUOHJELMAAN (LSL 24 §)

- rauhoitusmääräykset, korvaukset• ALUEEN MÄÄRÄAIKAINEN RAUHOITTAMINEN (LSL 25 §)

- sopimus määräajaksi, max 20 v.- kokonaan tai tiettyjen toimien osalta

• LUONNONMUISTOMERKKI RAUHOITETAAN OMISTAJAN HAKEMUKSESTA TAI SUOSTUMUKSELLA (LSL 26 §)

• METSO-rahoitus lisänä


LSL:N NOJALLA SUOJELLUT LUONTOTYYPIT, LSL 29 §

1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt;2) pähkinäpensaslehdot;3) tervaleppäkorvet;4) luonnontilaiset hiekkarannat;5) merenrantaniityt;6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit;7) katajakedot;8) lehdesniityt; sekä9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät.


LSL 29 §:N KIELLON VOIMAANTULO

• Kielto: ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa

• Kohteiden tarkempi määrittely asetuksen 10 §:ssä

*****

• Ely-keskuksen päätöksellä määritellyt alueen rajat

• päätös annettu tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille suojeltu LSL:n nojalla

• kielto annetaan julkipanon jälkeen

• mikäli suojellun kohteen luontoarvot ovat hävinneet, voidaan suojelu lakkauttaa - käytännössäkin?


KORVAUKSET

• jos kiellosta aiheutuu merkityksellistä haittaa oikeustäyteen korvaukseen (LSL 53 §)

• jos on haettu lupaa poiketa ja hakemus on hylätty – korvaus laukeaa• käyttörajoituksen johduttava LSL 49 §:n hävittämis- ja

heikentämiskiellosta• toimitusta haetaan maanmittaustoimistolta

• YmVM 6/2004: merkityksellinen haitta suhteessa omistuksen suuruuteen, ei euromääräistä rajaa, mahdollisesti 5-8 %:n menetys riittää

• korvauksista pyritään aina sopimaan


PAKKOKEINOT, SANKTIOT, VALITTAMINEN

• Väliaikainen toimenpidekielto ensi vaiheessa

• Pakkokeinot uhkasakko, teettämisuhka, keskeyttämisuhka

• Ely-keskus antaa

• Rangaistukset sakko, vankeus, menettämisseuraamus, haltuunotto-oikeus

• Valitusoikeus sillä, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea

• valitus hallinto-oikeuteen tai KHO:een


Liito-oravan suojelun juridisia perusteita

• luontodirektiivin tiukka suojelujärjestelmä (liito-orava, naali, saimaannorppa, koivuhiiri mm.)

• LSL 39 §:n rauhoitussäännökset, kiellettyä rauhoitettujen eläinlajien:

- tahallinen tappaminen tai pyydystäminen- pesien, munien yms. ottaminen, siirtäminen tai vahingoittaminen- tahallinen häiritseminen, erityisesti lisääntyminen, muutto tai muu tärkeä aika tai paikka

• LSL 49 §: luontodirektiivin liitteessä IV tarkoitettuihin eläinlajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty

• MMM:n ja YM:n ohjeet• Metsästyslain rauhoitussäännökset (riista)


Menettely liito-oravakohteilla ja metsänomistajan velvoitteet

• Metsänkäyttöilmoituksessa mainittava jos tiedossa• huomioitava hakkuun suunnittelussa ja hakkuussa• metsäkeskus vertaa liito-oravatietojen perusteella• jos toimenpide kohdistuu ELY-keskuksen ilmoittamaan liito-

oravan levähdys- tai pesäpaikkaan, metsäkeskus ilmoittaa välittömästi ympäristökeskukselle, maanomistajalle, tämän edustajalle, hakkuuoikeuden haltijalle (ML 14b §)

• Ely-keskus ei enää tutki asiaa, LSL 72a § poistettu 15.4.2016 alkaen

• Lakimuutos korostaa maanomistajan, hakkuuoikeuden haltijan ja puunkorjuusta vastaavan tahon vastuuta -sijainnin määrittely, sallitut toimenpiteet

• Nyt juurikin syytetapaus Pirkanmaan käräjäoikeudessa –syytettynä metsänomistaja, motokuski ja mhy:n neuvoja –havainto 4 vuotta sitten, nyt ei merkkejä


Hävittäminen ja heikentäminen

• pesä- ja levähdyspuiden kaatamista (kolopuita)

• suojavyöhykkeiden laiminlyöntiä

• suoja- ja ruokailupuiden kaatamista (lehtipuita, isoja, oksikkaita puita)

• kulkureittien katkaisemista

• myrskytuhojen huomioonottamattomuutta

• Ongelmia:

- tietämättömyys, pienet palstat, myrskyn kestävyys, väärät hälytykset, liito-oravien yleisyys, ylimääräiset kustannukset hakkuun yhteydessä, korvaukset, tarkoitushakuisuus, vastuu


Rangaistus-säännökset

• LSL 58.3 §: luonnonsuojelurikkomuksesta tuomitaan sakkoon se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti hävittää tai heikentää luontodirektiivin liitteessä IV tarkoitettujen eläinyksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkaa

• RL 48:5 Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti hävittää tai turmelee luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn kohteen on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

- suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus kriteereinä


Rangaistus-säännökset

• menettämisseuraamus (LSL 59 § ja RL 10 luku)• voi kohdistua rikoksentekovälineeseen, rikosesineeseen,

rikoksen tuotteeseen tai rikoksen tuottamaan taloudelliseen hyötyyn

• liito-oravakohteilla tulee luultavasti kyseeseen juuri taloudellisen hyödyn menettäminen

• ”Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty.” (10:2 1 mom.)

• nettohyöty eli rikoksen tosiasiallisesti tuottama hyöty• Länsi-Uudenmaan KäO tuomio 12/1100 – kovat

vaatimukset, syyttäjä hävisi liito-oravan osalta


Kaavat/metsälain soveltaminen

Metsälakia ei sovelleta:

• maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella;

• asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen osoitettuja alueita;

• alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi;

• oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettuja alueita;


Kaavoituksen tavoitteet, MRL 5 §

• Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän toimintaympäristön luominen

• Yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus

• Rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen

• Luonnon monimuotoisuus, ympäristön suojelu

• Luonnonvarojen säästeliäs käyttö

• Yhdyskuntien toimivuus ja yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus

• Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen

• Palvelujen saatavuus - liikenteen tarkoituksenmukaisuus

• Kyseessä on alueen ihmisten suunnalta tuleva toimeksianto

paikalliset tavoitteet ja tarpeet – ristiriitaisia tavoitteita

• Avoin ja julkinen prosessi (MRL 1.2 § ja 6 §), vuorovaikutteisuus

• Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava


Yleiskaava

• Kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen (MRL 35 §)

• Osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen tai muutoin maankäytön perustaksi

• Kunta laatii ja pitää ajan tasalla• Kunnanvaltuusto hyväksyy – valitustie hallinto-oikeuteen• Yleiskaava ohjeena -toimenpiteellä ei saa vaikeuttaa

yleiskaavan toteutumista• Kaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa

esim. rakennuslupa on myönnettävä, jos kielto aih. huomattavaa haittaa, MRL 43 § (void. myös lunastaa tai suorittaa kohtuullinen korvaus)

• Kartta, kaavamerkinnät ja – määräykset• Metsän käytön rajoituksia kaavamerkinnöillä, selonottovelv.• Mhy-taso toimijana, mo:t joka tasolla


Kiellot yleiskaavaa laadittaessa

• Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätä alueelle rakennuskiellon ja 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen.

• Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen Ely-keskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella enintään 15 v.

• Jos kunta on määrännyt 1 momentissa tarkoitetun rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen, ne ovat voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty yleiskaava tai yleiskaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

• Selonottovelvollisuus


Kaavamerkintöjen vaikutuksia, suojelu

• SL: luonnonsuojelualue, LSL:n nojalla suojeltu

• S: suojelualue, alueella ei saa suorittaa toimia, jotka vaarantavat alueen suojeluarvoja

suojellaan kaavamääräyksin ilman lakien tai hyväksyttyjen alueellisten periaatteiden velvoitusta

• Ei metsätalouden toimenpiteitä mahd.

merkittäviä taloudellisia menetyksiä


Kaavamerkintöjen vaikutuksia, maisematyölupa

• MY: maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä ympäristöarvoja – näitä tosi paljon

• V-1: virkistysalue

• luo: luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue

• ge: arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma

• pv- pohjavesialue

metsähakkuu vaatii maisematyöluvan – haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta – kuuleminen, mm. naapurit –tiedottaminen toteutuspaikalla – jopa ympäristökeskuksen lausunto – päätöksissä esim. risujen poistovaatimus

Hidas, vaivalloinen, kallis, estää normaalin metsätalouskäytön


MRL 128 §Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):

1) asemakaava-alueella;

2) ranta-asemakaava-alueella, jos k.o. kaavassa niin määrätään;

3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalous-valtaiseksi alueeksi osoitetulla alueella eikä;

4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. (13.6.2018/465)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


Kaavamerkintöjen vaikutuksia, hakkuurajoitukset

• Maiseman ja virkistyskäytön kannalta erityisiä arvoja sis. alueet, kuten vaarojen, tuntureiden, jokien, järvien, teiden, reittien ja taajamien läheisyydessä olevat alueet sekä retkeily- ja ulkoilualueet (VR) – käytännössä laajoja alueita, leveitä vyöhykkeitä näkemät/maisema?

huolellisesti otettava huomioon erityispiirteet, vältettävä suuria ympäristön muutoksia

uudistushakkuut pääsääntöisesti kielletty

Menetysten korvaaminen hataraa ja rajoitusaikana ei lainkaan

Maanomistajan tunnettava kaavan määräykset!!!

Kaavaan vaikuttaminen ajoissa


Jokamiehenoikeus

• Jokaisen kansalaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija

- Ei tarvita maanomistajan lupaa

- Ei tarvitse maksaa käytöstä

• Vaatimus harmittomuudesta ja vastuusta muutoin

- Ei saa aiheuttaa haittaa, eikä myöskään häiriötä

määräämisvallassa olevalle


JokamiehenoikeudetOsa säädetty laissa - osa perustuu maan tapaan

•Sallittua on:

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyörällä luonnossa – pihoilla, pelloilla ja istutuksilla liikkumista rajoitettu

• oleskella tilapäisesti esim. telttailla riittävän kaukana asumuksesta

• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia siellä missä on oikeus liikkuakin

• onkia ja pilkkiä - ei yksityisyyden suojan piirissä olevalla alueella

• Kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä


Jokamiehenoikeudet

Kiellettyä on

• kotirauhan rikkominen

• häiriön ja haitan aiheuttaminen toisille, vaaran aiheuttaminen

• puiden vahingoittaminen, ottaminen ja kaataminen

• sammalen, jäkälän ja varpujen ottaminen

• avotulen tekeminen ilman pakottavaa tarvetta

• roskaaminen

• moottoriajoneuvolla ajaminen ilman mo:n lupaa

• eläimien ja erityisesti lisääntymisen häiritseminen

• kalastus ja metsästys ilman ao. lupia


VEROVELVOL-LISUUS, metsä

•Tilan omistaja, jos hallintaa ei ole erotettu

•Hallintaoikeuden haltija

•Vain hallintaoikeuden haltija voi saada Y-tunnuksen ja

myydä puuta metsätilalta. Esim. omistajaperillisillä tätä

oikeutta ei verottajan tulkinnan mukaan ole.

•Yksin tai puolisot yhdessä

•Jakamaton yhteisomistus

•Määräosainen yhteisomistus


Puun myyntitulon verotus

• Verotetaan tuloverolain mukaisen pääomatulolajin osana

• Rinnastetaan esim. vuokra- tai osinkotuloon• Pääomatulosta saa vähentää rajoituksetta pääomatulon

hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot• Metsävähennys, varaukset, poistot• Pääomatulolajin nettotulo lasketaan kokonaisuutena

eikä tulolajin sisällä kiinnitetä huomiota mihin pääomatuloon tietty tulonhankkimismeno kohdistuu

• 30 % pääomaverokanta tulojen ja menojen erotuksesta

• Tappiot vähennetään alijäämähyvityksenä muussa verotuksessa

• Osaaminen tuo tulosta!!!


METSÄNOMISTAJAN ARVONLISÄVEROTUS

•Arvonlisäverovelvolliseksi hakeuduttava

•Verokanta puun myynnissä 24 %

•Puukaupassa yksikköhinnat aina ilman arvonlisäveroa.

•Muistiinpanot ja tositteet

•Jos maksettuja arvonlisäveroja on enemmän kuin saatuja arvonlisäveroja, verottaja maksaa arvonlisäveron palautuksen metsänomistajalle.

•Ilmoitus tehtävä helmikuun loppuun mennessä

•Arvonlisäverot eivät ole menoa metsänomistajan kukkarosta!!


Sukupolven-vaihdokset

1. Perintökaaren määräysten mukaan kuoleman seurauksena – vauhti vain kiihtyy – perinnöstä luopuminen keinona vaikuttaa seuraamuksiin

2. Kuolemanvaraismääräysten mukaan jos perinnönjättäjä oli tehnyt pätevän testamentin

3. Elinaikana tehtyjen pätevien oikeustoimien mukaisesti

• Neuvontaa omistajan aktivoimiseksi hyötyjä

suvulle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle


Lainmukaisia vero- ym. seuraamuksia

1. Perintö- ja lahjaverolain perusteella

2. Varainsiirtoverolain perusteella

3. Tuloverolain perusteella

- Myyjän luovutusvoitot verolle

- Ostajan metsävähennysoikeus kaupassa

- Metsälahjavähennysoikeus

• Luovutukset ja niiden ehdot avainasemassa

- Määräämisvallan järjestelyt

- Myöhemmät sopimukset


Toimeksiannot ja sääntely

• Oikeustoimilaki; toimeksianto- ym. sopimusten tekeminen, valtuutukset, pätemättömyys, sovittelu - vakiosopimukset

• Kauppalakia sovelletaan irtainten esineiden ja oikeuksien kauppaan1. puutavara irtainta – hankintakaupat2. hakkuuoikeus/irrottamisoikeus – pystykaupat

• Normitasojen ensisijaisuus:1. Pakottava laki, esim. Puutavaran mittauslaki2. Sopimus - liikekumppaneiden sopimus syrjäyttää

kauppalain (KauppaL 3§)3. Käytäntö tai kauppatapa, näyttövelvollisuus vetoajalla4. Tahdonvaltainen laki, esim. kauppalaki

• Kuluttajansuojalaki palveluksien kaupassa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välillä

• Kiinteistönkaupassa maakaari


Sopimusoikeus; lähtökohtana sopimusvapaus

• Metsänomistaja tekee toistuvasti sopimuksia, toimeksiannot mm. osapuolet toisilleen vastuussa sopimuksesta

• Päätäntävapaus sekä toimijalla että toimeksiantajalla – tekeekö vai ei

• Muoto; kirjallinen vai suullinen – näyttö?• Sisältövapaus – riskejä?• Tyyppivapaus – vakiosopimukset yleisiä• Purkamisvapaus – lain ja käytännön rajoissa• Lainvalintavapaus, esim. minkä maan kauppalaki• Oikeuspaikkavapaus• Oikeustoimilaki säätelee sopimuksia


Puukauppa-sopimus

• Hankintakauppa, pystykauppa• Hakkuuoikeuden luovutus: oikeus korjata ja poiskuljettaa

määrätyltä alueelta tietyn leimikon tai määrän sovitunlaista puuta, tietyn ajan kuluessa

• Kauppakirjaan kaikki ehdot• Mitta- ja laatuvaatimukset sekä puutavaralajien hinnat,

mittaustapa (moton tulosteet, matriisit ym?)• Harvennustiheydet, kuljetukset, lanssipaikat, tieoikeudet • Rahoitus/puiden omistusoikeuden siirtyminen – vakuudet?• Korjuuajankohta ja korjuuaika – onko ostajalla

maksuvelvollisuus mutta ei korjuuvelvollisuutta • Korjuu huolellisesti sopimuksen ehdoin – vahingot?• Valvonta ja vaatimukset – riitoja on vireillä


Oikeuksista

• Pystykaupassa määritellyn alueen tai puuston hakkuuoikeus luovutetaan ostajalle

• Juridisesti hakkuuoikeus on irrottamisoikeus – irtaimen kauppaan sovelletaan kauppalakia

• Kolmannen osapuolen kannalta hakkuuoikeus omistusta rajoittava erityinen oikeus – kirjattavissa myös kiinteistötietojärjestelmään laiminlyönti voi johtaa oikeuden menetykseen

• Tilakaupassa keskeneräinen puukauppa olisi huomioitava rasituksena uusi omistaja oikeutettu myyjältä vahingonkorvaukseen, jos myyjä salasi puukaupan jonka arvoa ei oltu huomioitu kauppahinnassa


Puukaupan osapuolet, myyjän vastuu

• Omistajat, toimimiseen oikeutetut

• Kaikkien osakkaiden allekirjoitukset tai valtuutus –allekirjoittajat ottavat vastuun hankaluuksista

vahingonkorvausvastuu

• Y-tunnus oikein, alv-velvollisuus

• Myyjä pääsääntöisesti vastaa tietojen oikeellisuudesta (toimijoiden selonottovelvollisuus?) sekä oikeudesta tehdä puukauppaa

• Myyjä vastaa kohteen omistuksen ongelmista ja sivullisten oikeuksista (luovutukset, hallinta) – valtuutetun vastuu - (KTJ)

• Myyjän ilmoitettava tiedossaan olevat hakkuuta ja kuljetusta vaikeuttavat seikat (esim. ML 10§) – liito-orava?

• Esim. kaavoitus ei välttämättä näin, toimijan vastuu?

• Kannattaa tutkia vakiosopimusehdot tarkkaan


Riitaa puukaupassa?

• Tehty sopimus lähtökohtana – sopimuksen osapuolten tarkoitus

• Sopimuksen ehtojen tutkinta – miltä osin ehtojen mukaan ei ole toimittu

• Onko aiheutunut vahinkoa – kenelle ja minkä verran, näyttötaakka vaatijalla

• Sopimussakko sopimukseen kuulumattomien puiden arvosta jos on pysytty samalla tilalla, todellinen vahinko jos on menty naapurin puolelle

• Pystykaupassa hakkuuoikeuden haltija vastaa hakkuusta ja sen seuraamuksista

• Osapuolet voivat vapaasti sopia


Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisu

• Mhy teki puunmyyntisuunnitelman

• Mo teki puukaupan, valvoi ja hyväksyi hakkuun, korjuun ja puukaupan

• Mo allekirjoitti mittausasiakirjan, vaikkei saanut vaatimuksista huolimatta muita tietoja

• Hänelle luvattiin 3 kk:n reklamointiaika, tarkemmat tiedot 1 kk:n kuluttua

• Sovittuja mittoja oli otettu, mutta kuiturungot isoja (150 l ja 250 l) ja latvatukin läpimitta keskimäärin 20-21cm

• Mo reklamoi alhaisesta tukkiosuudesta niin männyllä kuin kuusella

• Mo vaati ostajalta vahingonkorvausta noin 8000€ vertailukauppoihin perustuen

• Ostajan mukaan laatu oli keskimääräistä huonompi eikä suostunut vahingonkorvaukseen

• Mo vei asian hakkuusopimuksen rikkomisena / puukauppariitana käräjäoikeuteen



• Päätöksen perustelut:

- Myyjän näytettävä toteen sekä kanteen perusteet että määrä

- Kyseessä katkontariita eikä mittauslainsäädäntöä tule soveltaa (ostajan vaatimus), koska katkonta väitetään tehdyn virheellisesti ja sen vuoksi on rikottu metsänhakkuusopimusta

- Mikäli myyjä on allekirjoituksellaan hyväksynyt loppumittausasiakirjan tai korvausvaatimuksia ei ole määräajassa esitetty, myyjän katsotaan hyväksyneen hakkuun sopimuksen mukaiseksi ja oikein tehdyksi (nyt oli poikkeustapaus)

- Metsänhakkuusopimuksen osana noudatetaan sopimusehtoja sekä puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia, jotka myyjä allekirjoituksellaan hyväksyy ja jolloin ne tulevat sopimuksen ehdoiksi (siitä huolimatta, vaikka myyjä ilmoitti ettei ole niitä saanutkaan)



• Päätös:- Myyjä ei ole näyttänyt toteen, että hakkuusopimusta olisi rikottu (on

näytetty, latvatukkien keskilpm 19-20 cm (min lpm mä 15 ja ku 16)- Vertailuaineisto ei ole peruste, että on toimittu vastoin

metsänhakkuusopimuksen ehtoja- Vertailuaineisto on ollut sinällään kattava- Leimikot ovat erilaisia ja niissä on erilaisia hakkuuosioita

- Hakkuukohde ei ollut lähellä keskimääräisestä hakkuukohdetta (on ollut, valitusperuste)

• Tällä on merkitystä arvioitaessa hakkuun tulosta tukki- ja kuitupuun osalta kuten myös tukkirunkojen tukkiprosentin osalta

• Kanne hylätään ja mo määrätään maksamaan yli 34000€oikeudenkäyntikulut

• Asiasta valitettu Turun hovioikeuteen


Sopimuksen pätemättömyysOikTL 3. luku

• Oikeustoimen tekemisessä, muodossa tai sisällössä on virhe – vaikutuksia ei synny

• Oikeustoimikelvottoman oikeustoimet – mitättömyys –huomioidaan viran puolesta – korjattavissa jälkikäteen, edunvalvoja esim.

• Pakottaminen, myös lievä – pätemättömyys• Petollinen viettely (toisen pulan, ymmärtämättömyyden,

kevytmielisyyden tai hänestä riippuvan aseman hyväksikäyttö) ja kiskonta (lisäksi suhteeton etu) pätemättömyys

• Valeoikeustoimi on pätemätön (tahdon ja ilmaisun poikkeaminen)

• Erhekirjoitus jos toinen osapuoli tiesi pätemättömyys• Viestintävirhe, motiivierehdys, juopumus, hyvän tavan

vastaiset oikeustoimet, sopimus lainvastaisen teon tekemisestä


Oikeustoimikelpoisuus

pätevän oikeustoimen ehtona

• Luovutuksia ja muita oikeustoimia voi pätevästi tehdä vain niin pitkään kun on riittävästi oikeustoimikelpoinen

• Asiaa arvioitava kaikkien oikeustoimien yhteydessä –jälkikäteenkin kumottavissa

• Jos oikeustoimikelpoisuutta ei ole riittävästi edunvalvontamenettely - maistraatti valvoo

• Edunvalvottavan etu ei lahjoja

• Henkilö voi oikeustoimikelpoisena ollessaan määrätä jonkun valvomaan etujaan tai toimimaan puolestaan siinä tapauksessa, että hän menettää oikeustoimi-kelpoisuutensa Edunvalvontavaltakirja (laki edunvalvontavaltuu-tuksesta) – riskien minimointia!


Edunvalvonta-valtuutus

• Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi

• Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan -valtakirjalla valtuuttaja nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan –valtuutetun suostumus

• Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa - esim. huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan

• Valtuutetun huolellisesti hoidettava valtuutetun asioita ja etua


Valtuutuksesta on ilmettävä

1. Valtuuttamistarkoitus2. Asiat, joissa valtuutetaan edustamaan3. Yksittäiset oikeustoimet joita valtuutetaan tekemään/

määrätään tekemään?4. Valtuuttaja sekä valtuutettu, varavaltuutettu ja toissijainen

valtuutettu – määrittelyt missä tilanteessa toimivat5. Toimintaohjeet eri tilanteisiin (asuminen, lahjat, myynnit,

SPV mm.) ja hoito-ohjeet jos niitä annetaan 6. Määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä

tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

7. Allekirjoitus, esteettömät todistajat testamentin tapaan


Muita vielä

• Vahingonkorvaukset - vahingonkorvauslaki- vahingon aiheuttajan korvattava toiselle aiheutettu

vahinko- todellisen vahingon määrä – näyttötaakka vaatijalla• Naapuruussuhteet – laki eräistä naapuruussuhteista- rajojen aukaisu yksinkin- kasvusto, melu, hajut muut haitat – tulista toisinaan• Tieoikeudet – maankäyttö- ja rakennuslaki, kiinteistön

muodostamislaki, yksityistielaki- rasitteet, rasitetiet- sopimustiet- yksityistiet, tiekunnat - yksityistielaki


Omaisuuden hyödyntäminen

• Lainsäädäntö

• Oikeuskäytäntö

• Hallintolainkäyttö

• Kolmansien oikeudet

• Rajoitteet tunnettava ja huomioitava

• Neuvontaa tarvitaan

• Metsänhoitoyhdistysketjussa osataan ja autetaan

• Lakipuhelin 0600-393959 maanantaisin klo 13.00-17.00

• KIITOS MIELENKIINNOSTA!

Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudetoikeudet, jokamiehen oikeudet, yhteiskunnan vaatimukset -...

Documents

Transcript of Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudetoikeudet, jokamiehen oikeudet, yhteiskunnan vaatimukset -...