Metsään syyskuu 2009

METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN, KAAKKOIS-SUOMEN, LOUNAIS-SUOMEN JA PIRKANMAAN ASIAKASLEHTI SYYSKUU 2009

M-S

uo

men

Po

sti O

yj

metsäänRisut pois,taimikko kuntoonsivut 12–13

Metsä tutuksikurssillasivu 6

Luonnonhoitoayksityismetsiinsivut 4–5

SYYSKUU 2009metsään2

Lehtitietojen mukaan metsäyhtiöiden tähän mennessä ilmoittamat ja aiemmin tehdyt

supistukset vähentävät puuntarvetta 15 miljoo-

naa kuutiota vuodessa. Huippuvuosina teolli-suus on jalostanut 75 miljoonaa kuutiota puu-ta Suomessa. Onko tämä Puu-Suomen lopun alkua vai uusien tuotteiden jalostamisen alku-paukku? Varmasti nykyinen tilanne askarruttaa myös metsänomistajia. Onko minun puilleni tu-levaisuudessa kysyntää? Mitä puuta minä istu-tan, että sillä olisi aikanaan menekkiä? Kannat-taako minun ylipäätään jatkaa metsänomistaja-na?

Puulaivojen aikana terva oli hittituote, jos-ta Suomi sai merkittäviä vientituloja. Siirryttiin rautalaivoihin ja sen myötä tervan kysyntä hii-pui. Aikanaan astui kuvaan paperin valmistus, nyt sen huippuaika tuntuu olevan ohitse. Nyt jos koskaan kaivataan uusien tuotteiden pikaista esiinmarssia.

Näen, että meidän uusiutuva luonnonva-ramme – puu – on tulevaisuudessa edelleen kilpailukykyinen raaka-aine. Metsänkasvatusta kannattaa jatkaa nykyisillä puulajeilla. Tuntuisi

rohkealta teolta lähteä laajemmin istuttamaan jaloja puita kuusen tai männyn sijasta.

Puuperäinen energia on noussut arvoon ar-vaamattomaan. Energiapuukasoihin on ruven-nut ilmestymään ainespuun kokoista tavaraa. Tämä on jatko tilanteelle, jossa sellupuulle ei ole ollut riittävästi kysyntää. Kansantalouden kannalta ajatellen suunta ei ole hyvä.

Metsäkeskukset palvelevat metsänomistajia laajalla rintamalla. Syksy on myös aikaa, jolloin kannattaa miettiä omaa koulutustarvetta. Tästä lehdestä löytyy paljon eri mahdollisuuksia oman metsällisen tieto-taidon lisäämiseen. Esimerkik-si Syysmetsäpäivässä Tampereella 3.10. on oi-va tilaisuus päivittää metsätiedot ajan tasalle. Toivotan lukijoille hyvää syksyä – menkää met-sään!

L MIKKO SAVOLAINEN

pää[email protected]

SuomalaiSella puulla on tulevaiSuuS

Metsäkeskukset sillanrakentajina

Asiakkaidemme antamat ar-vosanat metsäkeskusten

palveluista ovat hyviä. Uu-distamme palveluitamme

lähivuosien aikana voi-makkaasti ja tavoit-teenamme ovat en-tistä tyytyväisemmät asiakkaat. Pääpaino palveluidemme ke-hittämisessä on säh-

köisissä palveluissa, unohtamatta kuiten-

kaan perinteisiä palvelu-ja kuten esimerkiksi paperis-

ta metsäsuunnitelmaa. Metsän-omistajien erilaiset toiveet ja tavoitteet

voimme ottaa jatkossa huomioon entistä pa-remmin.

Tuotteiden ja palveluiden kehittämisen ohel-la on tärkeää kehittää myös metsänhoitoa. Jat-kuvasta kasvatuksesta on keskusteltu viime ai-koina puolesta ja vastaan. Tarvitsemme tietoa eri kasvatusvaihtoehtojen vaikutuksista nykyis-tä enemmän. Onpa jatkuva kasvatus taloudel-lisesti kannattavaa tai ei, tulee jatkuvan kasva-

tuksen olla mahdollista metsänomistajan niin halutessa.

Tärkeää on, että metsänomistaja päättää itse metsiensä käytöstä. Metsäkeskuksen teh-tävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että metsänomistaja tekee päätöksiä tietoisena met-siensä erilaisista käyttömahdollisuuksista.

Metsäkeskuksessa vahvistamme sillanra-kentajan roolia. Metsänomistajan kannalta tä-mä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että metsänomistajan asioidessa metsänhoitoyhdis-tyksen, palveluyrittäjän tai vaikkapa metsäteolli-suusfirman edustajan kanssa, hän asioi samal-la myös metsäkeskuksen kanssa.

Esimerkkinä tästä käy metsäsuunnitelma, josta on apua metsänhoito- ja hakkuutöitä suun-niteltaessa. Metsänomistaja sopii esimerkiksi metsäpalveluyrittäjän kanssa asioidessaan met-säsuunnitelman hankkimisesta tai vanhan päi-vittämisestä. Metsäsuunnitelmatilauksen jälkeen metsäsuunnitelman valmistaa metsäkeskuksen metsäsuunnittelija tai toimija metsäkeskuksen keräämästä metsävaratiedosta. Metsäsuunni-telman luovuttaa toimija, jonka kanssa metsän-omistaja voi sopia tarkemmin jatkotoimenpiteis-tä metsänhoito- ja puukauppa-asioissa.

Palveluketjun avainrooli on metsänomista-jalla. On myös tärkeä tietää, että metsäkeskus ei luovuta metsänomistajaa koskevia metsäva-ratietoja ulkopuolisille ilman metsänomistajan lupaa.

Metsäkeskukset palvelevat jatkossakin met-sänomistajia myös suoraan. Metsäsuunnitel-man tai tila-arvion voi tilata metsäkeskuksesta ja se tehdään metsänomistajalle kokonaispa-kettina. Muita metsäkeskusten palveluita ovat tie- ja ojapalvelut, luonnonhoito- ja koulutuspal-velut sekä valtion metsänomistajille myöntämiin rahoitustukiin liittyvät viranomaispalvelut.

Metsäkeskus on tasapuolinen kaikkia toimi-joita kohtaan. Metsäkeskuksen rooliin kuuluu myös sillanrakentaminen metsäalan palvelujen tarjoajien ja muun yhteiskunnan toimijoiden vä-lille. Metsäkeskuksen tärkein tehtävä on edistää yhteistyössä toimijoiden kanssa metsänhoito- ja hakkuutöitä sekä luonnonhoitoa.

L ARTO SORRI

[email protected] on Metsäkeskus Pirkanmaan johtaja.

Metsäkeskus Häme-Uusimaan, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan asiakaslehti. Yhteydenotot: [email protected]

PäätoimittajaMikko Savolainen

ToimituskuntaSeppo LeinonenVeikko IittainenSeppo RepoJussi Collin, toimitussihteeri

TaittoValööri / Pirkko Sipilä

Kannen kuva: Jouni Rantala

Paino Hämeen Paino Oy Forssa

Paperi 55 g/ m² PEFC-sertifioidusta puusta.

Painosmäärä 78 000 kpl

Osoitelähde: Metsäkeskusten asiakasrekisteri. Osoitemuutoksetomaan metsäkeskukseen, ks. yhteystiedot lehden takasivulta.

ISSN 1797-2310

MetsäTV tekee metsäasiat tutuiksi ......................................................... 3

Metso-ohjelma tuo luonnonhoidon yksityismetsiin ................................ 4

Luonnonhoitoneuvojat auttavat .............................................................. 5

Metsäkursseilta oppia ja käytännön vinkkejä ......................................... 6

Pistiäiset rouskuttavat männiköitä .......................................................... 7

Metsätie kantaa ja kannattaa .................................................................. 8

Päivitä tietosi Syysmetsäpäivässä ....................................................... 10

Puut energiaksi, taimikko kuntoon ........................................................ 12

Metsään Palstat tuo yhteen tekijät ja työt ............................................. 13

Kemera-laki muutoksessa .....................................................................14

Metsänomistajien metsätaidot puntaroitiin SM-kisoissa ...................... 15

Ilmastonmuutos kannustaa puulajikokeiluihin ...................................... 16

Metsäristikko ..........................................................................................17

Luontovisa ............................................................................................. 18

Tapahtumia metsäkeskuksissa ............................................................. 19

Sisällysluettelometsään SYYSKUU 2009

pä

äk

irjo

itu

s

Tärkeää on, että

metsänomistaja päättää itse metsiensä käytöstä.

3metsäänSYYSKUU 2009

Metsänomistajien ja met-säalan ammattilaisten vä-liset keskustelut sujuvat

toisinaan kehnosti. Etenkin uusien metsänomistajien voi olla vaikea ymmärtää metsäalalla työskente-levän puheita, joihin kuuluu paljon metsäalan sanastoa.

Tämän takia monet metsän-omistajat turhautuvat ja moni asia jää kysymättä. Voi käydä niinkin, että kysymykseen saa vastauksen, jota ei ymmärrä. Pahimmillaan tie-donpuute voi johtaa siihen, että oma metsä jää hoitamatta.

Metsänomistajan asiallaNyt ongelmaan nyt tartuttu. Metsä-alan toimijoiden yhdessä tuottama internet-palvelu MetsäTV avataan virallisesti lokakuun alussa. Sivuilla on alkuun kolmisenkymmentä al-le kahden minuutin mittaista ohjel-maa metsästä.

Ohjelmat ovat tiiviitä ja toimi-tettuja. Katsojan aikaa ei tuhlata, vaan hänelle annetaan tieto nope-asti ja selvästi.

”MetsäTV tarjoaa rahan arvois-ta tietoa, sillä aika on rahaa”, tote-aa MetsäTV:n ohjaaja Jyri Makko-nen.

Ohjelmien tarkoitus on antaa perustietoa metsätaloudesta. Ke-nenkään ei odoteta pelkästään oh-jelmia katsottamalla oppivan hoita-maan metsiään.

”MetsäTV:tä katsomalla pää-see alkuun siinä, mistä metsän omistamisessa on kyse. Samalla oppii ymmärtämään metsäalalla käytettyä kieltä”, jatkaa Makkonen.

Jokainen ohjelma on tehty met-sänomistajan näkökulmasta: ohjel-massa näytetään, mitä pitäisi teh-dä ja miten, mitä metsänomistaja hyötyy ja miten metsä hyötyy.

Saa kysyäYksi palvelun tarkoitus on rohkais-ta metsänomistajaa kysymään apua metsäammattilaiselta.

”Kun oppii metsäalan sanas-toa, kynnys kysyä lisää metsäam-mattilaiselta madaltuu”, toteaa oh-jelmien kuvaaja Kari Ahola.

Metsäkeskusten lisäksi MetsäTV:ssä ovat mukana met-sänhoitoyhdistykset sekä metsä-yhtiöt Stora Enso ja Metsäliitto. Vaikka toimijat osin kilpailevat kes-kenään, MetsäTV on kuitenkin yh-teisprojekti.

”Tässä projektissa toimijat istu-vat saman pöydän ääressä. Se, et-tä metsänomistajat pääsevät kiinni metsäsanastoon ja innostuvat met-sänsä hoidosta, on kaikkien etu”, korostaa Ahola.

L TERTTU LIUKKALA

Kirjoittaja työskentelee mediahar-joittelija Metsäkeskus Pirkanmaas-sa.

MetsäTV on uusi net-

titv-sivusto, jonka avul-

la metsätalouden pe-

rusteet tulevat tutuiksi.

Jyri

Mak

kone

n

E MetsäTV:n ohjelmissa metsänomistaja tutustutetaan metsän perusasioihin.

Perusasiat haltuun

MetsäTV-sivusto löytyy osoitteesta

metsäTV.fi. Sivustolle pääsee myös metsäkeskusten,

metsänhoitoyhdistysten, Metsäliiton ja Stora Enson

kotisivujen kautta.

E MetsäTV auttaa uuden metsänomistajan alkuun, ohjelman ohjaaja Jy-ri Makkonen arvelee.


Eri elinympäristöillä, kuten lehdoilla, harjuilla ja pien-vesien lähiympäristöillä, on

omat erityispiirteensä ja luontaiset ominaisuutensa, joihin on sopeu-tunut oma eliölajistonsa. Kunnos-tus- ja hoitotoimet tähtäävät elin-ympäristöjen ominaisuuksien pa-lauttamiseen ja vahvistamiseen, ja siten myös niihin erikoistuneen la-jiston elinmahdollisuuksien paran-tamiseen.

Eteläisessä Suomessa metsi-en käytön historia on pitkä, ja mo-nin paikoin metsiä on hyödynnet-ty tehokkaasti. Etenkin ojitukset ja hakkuut ovat muuttaneet luontaisia elinympäristöjä.

Muuttuneetkin elinympäristöt ovat kuitenkin usein metsäluon-non monimuotoisuuden kannalta arvokkaita, ja niiden arvoa voidaan lisätä kunnostus- ja hoitotoimil-la. Luonnontilaisina tai sen kaltai-sina säilyneet elinympäristöt eivät yleensä hoitoa tarvitse.

MetsänomistajallevapaaehtoistaTähän asti on puhuttu lähinnä elin-ympäristöjen ennallistamisesta, jo-ta on toteutettu Metsähallituksen toimesta valtion suojelualueilla. Metso-ohjelman myötä elinympä-ristöjen hoitoon ja kunnostukseen on käytettävissä rahoitusta enem-män myös yksityismetsien puolel-la. Tarkoituksena on, että toimin-taan ohjattava rahoitus mahdollis-taa elinympäristöjen hoidon ja kun-nostuksen vakiintumisen osaksi metsänomistajien palvelua.

Metsänomistajalle elinympä-ristöjen hoitotoimiin osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siitä aiheu-du hänelle kustannuksia. Päävas-tuu luonnonhoitotoimien toteutta-misesta on metsäkeskuksilla.

Luonnonhoitotoimet ovat usein luonteeltaan valikoiden toteutet-tuja hakkuita. Esimerkiksi lehto-jen monimuotoisuutta voidaan pit-

källä aikavälillä lisätä suosimalla jalopuita ja lehtipuita harvennus-hakkuin. Harjujen paahderinteiden monimuotoisuutta voidaan turvata luomalla avoimia ja lämpimiä elin-olosuhteita, mikä tarkoittaa käy-tännössä useimmiten harvennus-hakkuita. Suoalueen vesitalouden palauttaminen lähemmäs luonnon-tilaa merkitsee usein ojien tukki-misen lisäksi ojituksen seuraukse-na syntyneen, vettä haihduttavan puuston poistamista.

Elinympäristöjen hoidossa ja kunnostuksessa ei ole kysymys täysin uusista keinoista ja menetel-mistä, vaan enemmänkin uudesta tavasta tarkastella oman metsäti-lan hoidon tavoitteita.

PieniäkohteitaMonimuotoisuuden kannalta ar-vokkaat elinympäristöt ovat usein pienialaisia ja vähätuottoisia. Suh-teellisen vähäisillä taloudellisilla uhrauksilla voidaan monessa ta-pauksessa lisätä elinympäristöjen monimuotoisuutta luopumatta ta-loudellisista tavoitteista metsätilan muissa osissa.

Olennaista on tunnistaa mo-nimuotoisuudelle tärkeät elinym-päristöt ja suunnata kunnostus- ja hoitotoimet sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Metso-ohjelma tar-joaa maanomistajalle myös mah-dollisuuden saada korvausta mää-räaikaisesta tai pysyvästä suoje-lusta.

Luonnonhoitotoimia on usein järkevää suunnata suojeltujen koh-teiden läheisyyteen, jolloin voi-daan muodostaa laajempia koko-naisuuksia ja elinympäristöjen ver-kostoja.

L JARMO UIMONEN

[email protected] työskentelee hankekoor-dinaattorina Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Metso-ohjelma eli Etelä-Suomen metsien moni-

muotoisuuden toimintaohjelma lisää metsäisten

elinympäristöjen kunnostusta ja hoitoa. Metsä-

keskuksilla on iso rooli hoitotöiden toteuttami-

sessa

Jukk

a R

uutia

inen

E Pohjapadon rakennusta Etelä-Pohjanmaalla. Alemmassa kuvassa valmis pohjapato toiminnassa. Vesien-suojeluhankkeissa tavoitteena on ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumisen vähentäminen alapuolisiin ve-sistöihin.

Metso tuo luonnonhoidon yksityismetsiin

Metso-ohjelman luonnonhoito-hankkeena voidaan toteuttaa esi-merkiksi puustoisen perinneympä-ristön kunnostus. Ensimmäisenä tehtävä peruskunnostus viimeistel-lään polttamalla hakkuutähteet.

Kar

i Läh

des

mäk

i


Metsänomistajat asettavat met-siensä käytölle myös luon-

nonhoidollisia tavoitteita, esimer-kiksi erilaisia talousmetsien eri-koiskohteita halutaan säästää.

Neuvonnan ja tiedotuksen an-siosta metsänomistajien kiinnostus luontopalveluihin onkin lisääntynyt. Ympäristötuen edellytyksiä kysy-tään metsäkeskuksista päivittäin ja kiinnostus vapaaehtoiseen suoje-luun sekä rauhoitukseen on lisään-tynyt. Myös aktiivinen luonnonhoi-to ja luontoarvojen lisääminen kiin-nostavat yhä enemmän.

Luonnonhoitoosaksi metsätalouttaLuonnonarvoja säilyttävän met-sänhoidon ansiosta aktiiviset luon-nonhoitotoimet voidaan liittää yhä tiiviimmin osaksi metsäkeskusten tarjoamia palveluita.

Metsäkeskusten luontoasian-tuntijat auttavat metsänomistajia omaksumaan luonnonhoidolliset toimenpiteet osaksi metsätalout-ta. Luontoneuvojat tuntevat lain-säädännön ja opastavat metsän-

omistajia vapaehtoisen suojelun ja mahdollisten korvausten hakemi-sessa.

Luonnonhoitohankkeet ja ym-päristötukipäätökset ovat tehok-kaimpia, kun ne ovat omistajaläh-töisiä. Vapaaehtoisuuteen perustu-va toimintatapa ja metsien käyttö-historian tunteva metsänomistaja on korvaamaton apu hankkeiden suunnittelussa ja töiden toteutuk-sessa.

Tutki metsäsiominaispiirteetMikäli aktiivinen luonnonhoito kiin-nostaa, kannattaa kartoittaa oman metsätilan luonnolle ominaiset piir-teet. Maaperän rehevyys, puuston ikä, lahopuun määrä, kasvillisuus ja metsien käyttöhistoria vaikutta-vat siihen, mikä on alueen metsä-luonnolle ominaista ja arvokasta.

Metsäkeskusten alueelliset ta-voitteet luonnonhoidolle ja tarjotta-vien luontopalvelujen sisältö ohjaa-vat tuen ja hankkeiden rahoitusta sekä toteutusta. Esimerkiksi rehe-villä alueilla panostetaan lehtojen

suojeluun ja hoitoon, harjualueil-la paahdeympäristöjen kunnostuk-seen, aktiivisimmilla kulotusalueilla hallitun tulenkäytön lisäämiseen.

Luonnonarvoiltaan heikentynei-den kohteiden kunnostusta ja hoi-toa rahoitetaan kestävän metsäta-louden rahoituslailla, joten työt ovat metsänomistajalle maksuttomia.

L SEPPO REPO

[email protected] on Metsäkeskus Kaak-kois-Suomen metsätalouspäällik-kö.

Kysy ammattilaiselta

Lähteet ovat oleellinen osa suo-malaista metsäluontoa, ehkä-

pä yksi sen arvokkaimmista osis-ta. Luonnontilaiset lähteet ovat kuitenkin harvinaistuneet. Nykyi-sin havaittavista lähteistä arviolta noin 10 prosenttia on täysin luon-nontilaisia.

Lähteitä ovat muuttaneet maa- ja metsätalouden sekä rakentami-sen toimet. Merkittävä osa läh-teistä on otettu myös talous- eli hyötykäyttöön.

Valtio rahoittaa metsien kes-tävää hoitoa ja käyttöä edistäviä toimenpiteitä. Rahoitusta voidaan myöntää puun tuotantoa lisäävien työlajien ohella myös metsien mo-nimuotoisuutta lisääviin toimen-piteisiin. Metsäkeskuksissa on-kin käynnistynyt hanke lähteiden kunnostamiseksi.

Hankkeen kohteena ovat met-sissä sijaitsevat lähteet ja muut ar-vokkaat pienvedet, jotka voidaan palauttaa suhteellisen pienillä toi-menpiteillä luonnontilaiseen tai ai-nakin luonnontilaisen kaltaiseen kuntoon. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi hakkuutäh-teiden perkaus lähteestä, lasku-kynnyksen nostaminen, laskuojan tukkiminen, varjostavan puuston istutus tai käytöstä poistetun kai-von rakenteiden purku.

Yhteydenottoja toivotaanLähteiden kunnostaminen tapah-tuu aina yhteistyössä maanomis-tajan kanssa. Yhteydenotto voi ol-la molemminpuolista.

Metsäkeskuksilla on entuu-destaan tiedossa vain pieni osa kunnostustarpeessa olevista läh-teistä, yleensä kartalle lähdemer-killä merkityt kohteet. Maanomis-tajien toivotaankin ottavan yhteyt-tä metsäkeskukseen, jos sopiva kohde on tiedossa ja maanomis-taja haluaa selvittää sen kunnos-tus- ja rahoitusmahdollisuudet.

Lähteiden kunnostus, kunnos-tustarpeen selvitys sekä mahdolli-nen kunnostustyö, on aina maan-omistajalle maksutonta ja vapaa-ehtoista. Näin myös silloin, kun selvitys ei johda toimenpiteisiin. Jotta mahdollisimman moni lähde tulisi tarkastetuksi ja toivon mu-kaan myös kunnostetuksi, metsä-keskukset odottavat runsaita yh-teydenottoja.

L MIKKO YLINEN

[email protected] on Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsänparannuspääl-likkö.

E Metsäkeskusten asiantuntijat tutustumassa ennallistettuun suohon elokuussa Pieksämäellä.

Jos Metso-ohjelman mahdollisuudet ja luontopalve-lut kiinnostavat, ota yhteyttä metsäkeskuksen luon-toasiantuntijoihin! Metsäluontoammattilaiset metsä-keskuksittain:

E Häme-Uusimaa: Jouni Rantala 020 772 6500E Kaakkois-Suomi: Pekka Järvinen 020 772 7654E Lounais-Suomi: Sirke Kajava (Varsinais-Suomi) 020 772 6321 Jarmo Uimonen (Satakunta) 020 772 6441 E Pirkanmaa: Jukka Ruutiainen 020 772 7200 Timo Vesanto 020 772 7236

Metso-ohjelma tuo metsäkeskuksiin lisää metsä-

luonnonhoitoon erikoistuneita metsäosaajia. He

neuvovat maanomistajia talousmetsien luonnon-

hoidossa.

Lähteitä kunnostamaan

Laur

i Tam

min

en

Sepp

o Le

inon

en

E Maa- ja metsätalouden toimenpiteet ovat muuttaneet lähteitä. Lähteistä vain noin 10 prosenttia arvellaan olevan täysin luonnontilaisia.


Metsäkeskus Häme-Uusi-maa järjesti metsänhoito-töihin liittyvän toimintapäi-

vän viime toukokuussa Nastolas-sa. Päivä oli osa metsäkeskuksen järjestämää Metsään Peruskurs-sia, ja sen aiheita olivat muun mu-assa metsänviljely, taimikonhoito, ensiharvennus ja uudistamiskyp-syyden määrittäminen.

Metsänomistajat pääsivät itse-kin kokeilemaan metsänviljelyä is-tuttamalla. Pottiputkella istuttami-nen oli kurssilaisten mielestä odo-tettua helpompaa ja kevyempää.

Moni istuttaja suunnitteli tule-

vansa tulevina vuosina sieni- ja marjaretkellänsä tarkastamaan, miten itse istutettu kuusentaimikko on lähtenyt kasvamaan ja kuinka taimet voivat.

Oppia uusille omistajilleMetsäkeskukset ovat tarjonneet jo usean vuoden ajan uusille metsän-omistajille Metsään Peruskurssia. Metsänomistajia kutsutaan kurs-seille kirjeellä, mutta ilman kutsu-akin kursseille voi hakea. Kurssil-la esitellään metsätalouden ja met-sätilanhoidon pääperiaatteet kan-

E Metsänomistajat kokeilivat istutusta Metsään Peruskurssiin kuuluvassa toimintapäivässä toukokuussa.

Metsäkeskukset kutsuvat uudet metsänomista-

jat kurssille oppimaan ja kokeilemaan käytännön

metsänhoitotöitä. Nastolassa kokeiltiin touko-

kuussa istutusta.

Putki maahan ja polkaisu

Metsäkeskusten kursseja metsänomistajille:

Sep

po

Lein

onen

santajuisesti luennoilla ja opittuja asioita syvennetään maastoretkillä metsänhoitokohteille.

Eteläiset metsäkeskukset jär-jestävät vuosittain yhteensä noin 10 Peruskurssia, koko Suomessa kursseja järjestetään noin 25 kap-paletta. Kynnys kursseihin osallis-tumiseen on haluttu pitää matala-na ja myös osallistumismaksu – 100 euroa – on edullinen. Kurssi-laiset ovat voineet hankkia kurssi-materiaalina käytettävän Metsäleh-den julkaiseman metsäkoulukirjan edullisesti. Käytännönläheinen kir-ja tukee luentomonisteiden ohella metsänomistajien omaehtoista tie-don hankintaa.

Tyypillisesti Metsään Perus-kurssille osallistuva metsänomista-ja on taajamassa asuva kaupunki-laismetsänomistaja, joka on saanut metsän lähiaikoina omistukseen-

sa ja hallintaansa perinnön kautta. Yhä useammin peritty metsä sijait-see toisella paikkakunnalla.

Metsänhoitaja Seppo Leino-nen Metsäkeskus Häme-Uusi-maasta arvioi, että etenkin naiset osallistuvat aktiivisesti metsäkes-kusten ABC-tapahtumiin ja muille metsänomistajakursseille.

Puukauppa ja verotus kiinnostavatMetsänomistajat haluavat tietoja omien metsänhoitopäätöksiensä pohjaksi. Kursseilta saadun palaut-teen perusteella ylivoimaisesti suo-situimmat aiheet ovat olleet muun muassa metsäverotus, puukauppa ja taimikonhoito.

Myös metsänomistajan oikeu-det ja velvollisuudet halutaan sel-vittää perusteellisesti, sillä näissä asioissa metsänomistajat kokevat olevansa monentasoisen tiedon varassa.

Metsätalouden toimintaympä-ristö monine toimijoineen on mo-nelle metsänomistajalle vieras ja etäinen, joten puolueetonta tietoa eri toimijoiden tehtävistä kaivataan. Monia on myös askarruttanut jo-kin oman metsänsä hoitoon liitty-vä yksityiskohtainen kysymys, jo-hon kurssin pitäjältä on pyydetty neuvoa kahdenkeskisessä palave-rissa.

Syksyllä tutustutaanraivaussahaanMoni kaupunkilaismetsänomistaja haluaisi keskittyä vapaa-ajallaan oman metsänsä hoitoon. Tällöin kyseeseen tulee lähinnä taimikoi-den varhaishoito ja varttuneempi-en taimikoiden hoito raivaussahal-la. Myös omasta metsästä kerätyt tai sahatut polttopuut lämmittävät yhä useamman metsänomistajan omakotitaloa tai saunaa.

Metsäkeskukset ovatkin tarjon-neet Metsään Peruskurssin suorit-taneille taimikonhoitoon keskitty-vää toiminnallista raivaussahapäi-vää peruskurssin jälkeisenä syk-synä.

Lisää vinkkejä Syysmetsäpäivästä Syyskuun alussa eteläisissä met-säkeskuksissa järjestettiin Met-sään ABC -retkipäivä. Retkipäi-västä moni on saanut alkukipinän ja jatkanut tiedonhalunsa tyydyttä-mistä syksyn Peruskurssilla.

Lisätietoja metsäasioista on tarjolla jo 3. lokakuuta, jolloin Tam-pereella järjestetään eteläisten metsäkeskusten Syysmetsäpäivä.

L SEPPO LEINONEN

[email protected] vastaa viestinnästä Met-säkeskus Häme-Uusimaassa.

• Metsään ABC -retket• Metsään Peruskurssit • Tutustu myös muihin Metsään ABC -palveluihin • Metsään ABC -päivä


Ruskomäntypistiäisten aiheut-tamat tuhot lisääntyivät tänä

kesänä Lounais-Suomessa. Viime vuoden uusilla tuhoalueilla ja nii-den liepeillä – Uudenkaupungin li-säksi Taivassalossa, Vehmaalla ja Kustavissa – männyn neulasten syönti voimistui ja tuhoalue laajeni noin 15 000 hehtaariin.

Koillisessa Satakunnassa, lä-hinnä Karviassa, Honkajoella ja Kankaanpäässä, tuhoja ilmeni noin 20 000 hehtaarilla sekä etelässä Perniössä noin 5 000 hehtaarilla. Muissa kunnissa tuhoalueet olivat hajanaisia ja pienialaisia.

Sen sijaan alueilla, joilla tuho käynnistyi vuoden 2006 paikkeilla, syönti laantui. Näin kävi myös alu-eilla, joilla viime kesänä tehtiin tor-juntaruiskutuksia.

Kaakkois-Suomessa pistiäiset aloittivat syönnit pari vuotta paria aikaisemmin kuin Lounais-Suo-messa. Siellä pahin epidemia näyt-tää olevan ohi: viime vuoden on-nettoman näköiset männiköt viher-tävät taas ja uudet tuhoalueet ovat pienialaisia.

Ruiskutuksista sittenkin apuaViime kesänä pistiäisiä torjuttiin torjuntaruiskutuksilla Lounais-Suo-messa. Odotukset ruiskutuksen välittömästä tehoamisesta eivät vielä viime kesänä täyttyneet, vaan syönti oli ruiskutusalueillakin voi-makasta.

Viime talvena kerättyjen näyt-teiden perusteella torjunta näyttää kuitenkin tehonneen, joskin viiveel-lä, ja pistiäiskanta ruiskutusalueilla on romahtanut. Tänä kesänä syön-ti ei ollut merkittävää.

Kannat laantuvat luontaisestiRuskomäntypistiäisen luontai-set viholliset lannistavat pistiäisen massaesiintymisen yleensä 2–3 vuodessa. Näin näyttää Uudes-sakaupungissakin käyvän. Kerä-tyt näytteet osoittavat, että ensim-mäisten tuhokohteiden pistiäiskan-nat esimerkiksi Pyhämaalla ovat laantuneet pieniksi.

Syödyt männiköt ovat toki sur-kean näköisiä vähäisine neulasi-

neen ja puiden kasvu kärsii, mutta aiempien massaesiintymien aika-na keskimäärin 4 prosenttia män-nyistä on kuollut.

Viime ja tämän kesän sateet antavat hyviä toiveita myös karus-sa Vakka-Suomessa. Tuhotilannet-ta omissa metsissä kannattaa seu-rata ja ilmoittaa tuhoista metsän-hoitoyhdistykselle, metsäkeskuk-selle tai Metsäntutkimuslaitokselle.

Hakkuita kannattaa lykätäTerveydentilaltaan keskimääräiset männiköt kestävät mäntypistiäisen 2–3 vuoden perättäisen syönnin. Suurimmassa vaarassa ovat kuivi-en ja karujen kallio- ja harjualuei-den männiköt etenkin kuivina vuo-sina. Viime ja tämän kesän satei-suus parantaa syötyjen männiköi-den ennustetta.

Tuhoalueilla männiköiden hak-kuita kannattaa siirtää mäntypisti-äisen massaesiintymän ohi. Mikäli hakkuisiin ryhdytään, ne kannattaa aloittaa aikaisintaan marraskuus-sa, jolloin pistiäiset ovat munina

männyn neulasissa. Näin edes osa tuholaiskantaa saadaan hakkuissa poistettua.

Seurannaistuhojen välttämi-seksi mäntypuutavara on kuljetet-tava pois tuhoalueiden lähistöltä hyvissä ajoin ennen kaarnakuori-aisten aikuistumista, eli jo ennen juhannusta.

Syötyjä puita voidaan elvyttää lannoituksella. Heti syönnin jälkeen ei lähes neulasettomia männiköi-tä kannata lannoittaa, mutta kun puihin on kertynyt pari kolme uut-ta neulaskertaa, voi lannoitus no-peuttaa elpymistä. Terveyslannoi-tukseen voi saada valtion tukea metsäkeskuksen kautta.

Tähtikudospistiäinen iski Yyteriin Ensimmäinen tähtikudospistiäi-sen dokumentoitu massaesiinty-

mä Suomessa jyllää Porin Yyteris-sä. Tuhoalue on tänä kesänä laa-jentunut useiden satojen hehtaari-en alalle.

Tähtikudospistiäinen on hiek-kaisilla maapohjilla viihtyvä tuholai-nen, joka syö mäntyjen kaikki neu-laset ja aiheuttaa varsin nopeasti puiden kuolemisen. Maa- ja metsä-talousministeriö, Metsäntutkimus-laitos ja metsäkeskus seuraavat ti-lanteen kehittymistä ja selvittävät torjuntamahdollisuuksia.

L HANNU HEIKKILÄ

[email protected] on Metsäkeskus Lounais-Suomen metsänhoitopäällikkö.Matti Kari

E Tähtikudospistiäinen jyllää Yyterissä.

Ant

ti P

outt

u/M

etla

Ruskomäntypistiäistuhot laajenivat tänä kesä-

nä Lounais-Suomessa. Sen sijaan Kaakkois-Suo-

messa pahin näyttää olevan ohi.

pistiäiset rouskuttavat männiköitä

Ilmoita pistiäistuhosta

osoitteessawww.metla.fi/metinfo/

metsienterveys/tuhoilmoitus.

E Ruskomäntypistiäisen toukat ruokailemassa.

E Ruskomäntypistiäisen syöntijälkeä Uudessakaupungissa.

Han

nu H

eikk

ilä


Yksityisteiden perusparannukset metsäkeskuksestaMetsätiehankkeet kemera-avustuksella• Haetaanmetsäkeskuksesta• Tienpituusvähintään500m• Hankkeensuunnittelukokonaanavustuksena(alv:tä lukuun ottamatta)• Yksityistietoimituskuuluumaksuttomaansuunnitteluun• Avustustoteutuskustannuksiin40%

Perusparannushankkeet yksityistielain mukaisilla valtionavustuksilla• Haetaantiehallinnosta• Avustusasutuilla(vähintään3taloutta)teilläonnormaalisti 60%suunnittelu-jatoteutuskustannuksista• Puunhuoltohankkeillaavustuson50%

Metsäkeskus suunnittelee ja toteuttaa kaikkia yksityisteiden perusparannuksia• Hankekäynnistyytiekunnanpäätöksellä• Metsäkeskusselvittäätiekunnankanssarahoitusvaihtoehdot jaavustusmahdollisuudet• Tavoitteenaonkokonaistaloudellisestiparasvaihtoehto

Ota yhteyttä metsäkeskukseen:Häme-Uusimaa p.0207726500Kaakkois-Suomi p.0207727600Lounais-Suomi p.0207726300Pirkanmaa p.0207727200

Ukk

o M

atti

Bam

berg

Akkalan yksityistie kulkee vaihtelevassa, luonnon-kauniissa maastossa. Maat

ovat marjaisia ja metsät tuottavat hyvin puuta.

Kaunis maisema kuitenkin haastaa tien rakentajan ja hoita-jan. Mäen jälkeen on notko ja not-kon pohjassa tulviva puro. Mutkia, pehmeiköitä ja kalliota riittää.

Nyt tie onkin hoidon tarpees-sa. Autoa ajaessa nimismiehen ki-harat ravisuttelevat ohjauspyörää ja hansikaslokeron pikkutavaroita. Sorat ovat levinneet sivuun tai len-täneet pölynä ilmaan. Silmiin sat-tuu routavaurioita, reunapalteita, maakiviä ja sortumia. Paikka pai-koin vesikin juoksee pitkin tietä.

Näin on käynyt, vaikka tietä on hoidettu hyvin.

”Rahavarojen mukaan tietä on pidetty”, Akkalan tiekunnan pu-heenjohtaja Jukka Posti toteaa.

Hyvälläkään hoidolla ei voida estää sitä, että tie tulee kerran sii-hen ikään ja kuntoon, jolloin ainut lääke on perusparannus. Jukka Posti päättikin ottaa yhteyttä met-säkeskukseen.

Alueellisesti Akkalan yksityistie on merkittävä. Pituutta sillä on 16 kilometriä ja vaikutusaluetta kym-meniä tuhansia hehtaareja. Run-kotienä se hoitaa liikennettä ylei-selle pikitielle.

Perusparannuksestakunnon suunnitelmaMitä eroa on tien hoidolla ja perus-parannuksella? Kunnossapito on jokavuotista toimintaa, mutta pe-rusparannukseen satsataan 20–30 vuoden välein. Tien hoitamista ovat jokavuotiset lanaukset, höyläykset ja vesakonpoisto. Perusparannuk-sessa taas korjataan ja nostetaan rakenteiden tasoa. Tavoitteena on yleensä parempi kantavuus.

Perusparannuksesta on sovit-tava tiekunnassa hyvissä ajoin ja hankkeesta kannattaa laatia suun-nitelma. Varsinkin, jos hakee ulko-puolista rahoitusta. Kunnon suun-nitelma syntyy, kun hyödynnetään ammattilaisen taidot ja tiekäyttä-jien omat kokemukset. Pitkäaikai-nen tienpitäjä, kuten Jukka Posti, osaa kertoa, missä Akkalan tie ke-väisin pursuilee ja sortuu.

E Kalliot kolisevat lananteriin Akkalan yksityistiellä.

Metsätie KanTaa ja KannaTTaa

E Yhteistyössä on voimaa. Vasemmalla Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen metsäpalvelupäällikkö Ukko Matti Bamberg ja oikealla tiekunnan puheenjohtaja Jukka Posti.

Metsäteiden kuntoon ei kannata suhtautua vähä-

tellen. Kyse on kansantaloudelle tärkeistä väylis-

tä, sillä hyväkuntoinen metsätieverkko on puu-

huollon toimintaedellytys.


Mik

ko S

avol

aine

n

E Metsätie tuo rahaa metsänomistajan kukkaroon. Puun hinta nousee ja hoitotyöt helpottuvat, toteavat toimit-sija Kari Mäkinen ja metsätyöjohtaja Jaakko Kariniemi.

MTK_180x132_MetsalMakasiini.indd 1 3.10.2008 09:41:50

Metsäkeskus Lounais-Suomi toteuttaa Paimion Pitkäkedol-

la Louruvuoren metsätieremonttia. Peruskunnostusta tehdään noin puolitoista kilometriä ja uutta tietä vajaa kilometri.

Tähän saakka Louruvuorella on kuljetettu metsiin kärryteitä pit-kin ja puuta on tuotu talvella pelto-jen yli.

”Peltoon tuli painumia, koska täällä ei juuri ole routaa”, tiehank-keen toimitsija Kari Mäkinen ker-too.

Tien kunnostamiseksi Mäkinen otti yhteyttä metsäkeskukseen, josta metsätyönjohtaja Jaakko Kariniemi tuli keskustelemaan. Pi-dettiin alkukokous, jossa yhteisym-märrys tien rakentamisesta löytyi.

aktiivinen toimitsijamahtava juttuLouruvuoren metsätie on nyt run-kotyövaiheessa, mutta jo tulevana talvena, maan jäätyessä, tiepoh-ja on käytettävissä puun kuljetuk-siin. Puunkorjaajien on kuitenkin sovittava keskeneräisen tien käy-töstä metsäkeskuksen ja toimitsi-jan kanssa, Jaakko Kariniemi ko-rostaa.

Kari Mäkinen kiittelee metsä-työnjohtaja Kariniemen asiantun-temusta tien rakentamisen eri vai-heissa. Apua on ollut saatavilla lin-japuiden korjuusta aina päällysra-kennetöihin saakka.

Jaakko Kariniemi toivoo, et-tä tarvittavat tien linjahakkuut hoi-tuisivat yhdellä kertaa. Näin toi-

Akkalan tielle aiotaan uusia ai-nakin sata rumpua ja kantavuutta lisätään kunnon murskekerroksel-la. Äkkiväärää tietä oiotaan ja tielle työntyviä kalliota ammutaan pois. Tie rakennetaan kaikilta osin ny-kyaikaista kuljetuskalustoa vastaa-vaksi. Samalla otetaan korostetus-ti huomioon maisemanhoito sekä ympäristön- ja vesiensuojelu. Kyllä kelpaa kulkea!

Remontin rahoitusJukka Postin mielestä hankalin asia tienhoidossa on ollut rahan puute. Hoito muuttui hänen mu-kaansa hankalammaksi, kun valtio vetäytyi 90-luvulla yksityisteiden ylläpidon avustamisesta.

Nyt rahaa on tarjolla peruspan-nukseen, mutta ei edelleenkään ylläpitoon. Aina ei ole kuitenkaan yksinkertaista selvittää, onko tien avustusten piirissä, tai jos avus-tusvaihtoehtoja on useampia, mikä niistä on paras.

Valtion tukea yksityisteille voi hakea metsäkeskuksista tai tiehal-linnolta. Myös monet kunnat tuke-vat perusparannusta, mutta tukea ei myönnetä niin paljon, etteivätkö osakkaat joutuisi itsekin satsaa-maan merkittävästi.

Metsäkeskuksen asiantuntija avusti Akkalan tiekuntaa rahoitus-vertailun tekemisessä. Tällä kertaa tiekunta päätti hakea tukea suun-nittelu- ja toteutuskustannuksiin tiehallinnolta.

L UKKO MATTI BAMBERG

[email protected] on Metsäkeskus Kaak-kois-Suomen metsäpalvelupääl-likkö.

Hyvä tie on puunostajan mieleen

L Metsäteiden kunto vaikut-taa puun myyntimahdollisuuk-siin olennaisesti. Apulaispiiri-päällikkö Juha Hörkkö Metsä-liiton Turun piiriltä toteaa, että talvien heikentyessä hyvien tei-den merkitys kasvaa. Varastot ovat nykyään pieniä, puutava-ra on isolta osin renkaiden pääl-lä. Hörkkö korostaa, että hyvien tieyhteyksien varrella olevista leimikoista on parempi kysyntä ja maksukyky.

Metsätilan arvo onkin sitä korkeampi, mitä paremmassa kunnossa tieyhteydet ovat. Hy-vistä teistä on hyötyä muuten-kin. Hyväkuntoinen metsätie-verkosto parantaa esimerkiksi metsien monikäytön mahdolli-suuksia. Myös metsänomista-jan on huomattavasti helpom-pi tehdä metsänhoitotöitä: lyhy-empikin rupeama hoitohommis-sa onnistuu, jos autolla pääsee kohteen viereen.

Louruvuoren kärrytie uusiksi

mittiinkin tämän tien osalta. Myös energiapuuksi kelpaava puusto hoitui pois metsänhoitoyhdistyk-sen ja yrittäjän toimesta.

Kariniemi painottaa toimitsijan merkitystä tiehankkeen toteutumi-sessa.

”Aktiivinen toimitsija on mah-tava juttu. Toimitsijan tehtävä on tärkeä, hän muun muassa huoleh-tii tien järkevästä käytöstä”, sanoo Kariniemi.

L MIKKO SAVOLAINEN

[email protected] on Metsäkeskus Lou-nais-Suomen kehittämispäällikkö


Tietoiskuja juuri Sinulle – valitse vapaasti20 minuutin tietoiskut yli 20 eri metsäteemasta pyörivät neljässä salissa Tampereen ammattikor-keakoululla – löydä omasi! Lisäksi raivausklinikka.

Kysy neuvoja, löydä tekijöitä ja kumppaneitaSyysmetsäpäivässä on näytteil-leasettajina laaja kirjo metsäam-mattilaisia ja palveluntarjoajia. Osastoilla tulevat metsänhoidon välineet ja tarvikkeet tutuksi ja voit keskustella metsäsi asioista asian-tuntijoiden kanssa.

Maksuton tapahtuma, ilmainen kuljetus Syysmetsäpäivä on maksuton ta-pahtuma ja tarjoamme vielä pulla-kahvit info-pisteistä noudettavalla kahvilipukkeella. Paikalla on mah-dollisuus omakustanteiseen lou-naaseen. Tilaisuuteen on järjes-tetty maksuttomat kuljetukset 14 linja-autolla järjestävien metsäkes-kusten alueilta.

Kahvi ja ruokailuTarjoamme sinulle maksuttoman kahvin ja pullan. Kahvilipun voit nou-taa tilaisuuden Info-pisteistä. Muis-tathan ilmoittautua, jotta osaamme varata riittävästi kahvilippuja!

Ruokalipun voit hankkia Info-pisteestä hintaan 7 euroa, ilman lippua hinta 8 euroa. Ruokana on lihapullat+muusi, vihreä salaatti, porkkanaraaste, leipä ja juoma se-kä kasvisvaihtoehtona kasvispul-lat.

Tampereen ammattikorkeakoululla Teiskontie 33, la 3.10. klo 10–15

Tule Syysmetsäpäivään

OHjeLMa juhlasali ½ Q juhlasalin auditorio auditorio 1 auditorio 2

klo KELTAINEN SALI VIHREÄ SALI PUNAINEN SALI SININEN SALI ORANSSI SALI (METSÄÄN ABC -KLINIKKA) (RAIVAUSKLINIKKA)

10.00–10.20 Muuttuva metsänhoito Katkonnalla on merkitystä Metsätilan kauppa Metsäalan toimijat Taimikon varhaishoito Metsäkeskus, Kari Nieminen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen Metsätilat Metsäkeskus, Minna Rautalin Metsäkeskus, Matti Äijö Järvi-Suomi, Pauli Rintala Jukka Pusa

10.30–10.50 Ennakkoraivauksella Millainen on hyvä leimikko? Juurikääpä kuriin Oikeudet ja velvollisuudet Raivaussahan työtekniikka laatua korjuuseen Stora Enso, Jarmo Reiman JL-Tuotteet, Markku Mäkelä Metsänomistajien liitto Länsi- Metsäkeskus, Matti Äijö Koneyrittäjät, Ville Manner Suomi, Heli Mutkala-Kähkönen 11.00–11.20 Nuorten metsien energia Lannoituksella lisää puuta Metsäsuunnittelu muuttuu Metsänhoito Raivaussahan terähuolto LT Biowatti, Arto Mäkitalo Yara, Petri Kortejärvi Metsäkeskus, Helena Reiman Metsäkeskus, Veikko Iittainen Metsäkeskus, Markus Mäkinen

11.30–11.50 Harventaen tulosta Puumarkkinat tänään Metsätiet kuntoon Valtion tuet metsänhoitoon Metsänomistajan vakuutukset Metsäliitto, Hannu Leppäjärvi MTK, Erno Järvinen Metsäkeskus, Teuvo Taura Metsäkeskus, Mikko Kallioinen MELA, Markku Pulkkinen

12.00–12.20 Ilmastonmuutos Sahateollisuuden Metsärahan sijoittaminen Metsäverotus Taimikon varhaishoito metsänhoidossa tulevaisuus Sampo Pankki Metsäkeskus, Matti Kari Metsäkeskus, Matti Äijö Metsäntutkimuslaitos Suomen Sahat Jaana Hakamäki Harri Mäkinen Jukka-Pekka Ranta

12.30–12.50 Metso – vapaaehtoista Kuitupuulle käyttöä Metsien vakuuttaminen Metsäalan toimijat Raivaussahan työtekniikka suojelua Harvestia, Liisa Raki Tapiola, Jukka Ruoho Metsäkeskus, Minna Rautalin Metsäkeskus, Matti Äijö Metsäkeskus, Jukka Ruutiainen

13.00–13.20 Ennakkoraivauksella Millainen on hyvä leimikko? Metsätilan kauppa Oikeudet ja velvollisuudet Raivaussahan terähuolto laatua korjuuseen Stora Enso, Jarmo Reiman Länsi-Suomen Metsätilat Metsänomistajien liitto Länsi- Metsäkeskus, Markus Mäkinen Koneyrittäjät, Ville Manner Jukka Pusa Suomi, Heli Mutkala-Kähkönen 13.30–13.50 Nuorten metsien energia Puumarkkinat tänään Metsätilan sukupolven- Metsänhoito Taimikon varhaishoito LT Biowatti, Arto Mäkitalo MTK, Erno Järvinen vaihdos Metsäkeskus, Veikko Iittainen Metsäkeskus, Matti Äijö OP-Pohjola, Janne Murtoniemi

14.00–14.20 Harventaen tulosta Sahateollisuuden Metsien vakuuttaminen Valtion tuet metsänhoitoon Raivaussahan työtekniikka Metsäliitto, Hannu Leppäjärvi tulevaisuus OP-Pohjola, Antti Konttinen Metsäkeskus, Mikko Kallioinen Metsäkeskus, Matti Äijö Suomen Sahat Jukka-Pekka Ranta

14.30–14.50 Ilmastonmuutos Katkonnalla on merkitystä Metsäsuunnittelu muuttuu Metsäverotus Raivaussahan terähuolto metsänhoidossa Metsänomistajien liitto Järvi- Metsäkeskus, Helena Reiman Metsäkeskus, Matti Kari Metsäkeskus, Markus Mäkinen Metsäntutkimuslaitos Suomi, Pauli Rintala Harri Mäkinen

Syysmetsäpäivässä voit päivittää metsätietosi ja

keskustella ajankohtaisista metsäasioistasi näyt-

teilleasettajien kanssa. Raivausklinikalta löydät

vinkit oman metsäsi hoitoon.

MeTSänOMiSTaja!

Vastaa kävijäkyselyyn,

voit voittaa

raivaussahan!


Bussi 1: Heinola 7.30 (turistipysäkki Nor-dean edessä) – Lahti 8.10 (linja-autoaseman turistipysäkki) – Hol-lola 8.25 (valtatie 12 bussipysäkki ABC:n kohdalla) – Tampere 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Lii-sa Ylisirniö puh. 020 772 6630.

Bussi 2: Hartola 6.55 (Jari-Pekka) – Sysmä 7.15 (matkahuolto) – Asikkala 7.55 (matkahuolto) – Padasjoki 8.20 (ABC-asema) – Kuhmoinen 8.45 (Neste) – Kuhmalahti 9.10 – Tam-pere 10.00. Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Pertti Mäkinen puh. 0400 355 704.

Bussi 3: Helsinki 7.15 – Hämeenlinna 8.30 (Wetterhoffin pysäkki) – Valkea-koski 9.10 (linja-autoasema) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Pet-ra Varonen puh. 020 413 2495.

Bussi 4: Lohja 7.00 (kirkkokenttä) – Vih-ti 7.25 (Nummelan linja-autoase-ma) – Hyvinkää 8.10 (ABC-asema) – Riihimäki 8.30 (ABC-asema) – Tampere 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Leena Kalin puh. 020 772 6642.

Bussi 5: Mäntsälä 7.00 (linja-autoasema) – Orimattila 7.30 (linja-autoase-ma) – Lahti 8.00 (linja-autoaseman turistipysäkki) – Hämeenkoski 8.30 (Koskikartano) – Tuulos 8.50 (kauppakeskus Tuulonen) – Hauho 9.15 (linja-autoasema) – Pälkäne (Aapiskukko) – Tampere 10.30.Ilmoittaudu: Mhy Uusimaan toimistoon puh. 019 687 4333, bussiemäntänä Mia Jacksen puh. 040 508 0872.

Bussi 6: Kaarinan Turistibussit OySalo klo 7.25 (Euromarket, Hä-meentie 37) – Somero klo 7.50 (ABC Härkähovi, Turuntie 2) – Forssa klo 8.20 (Auto-keidas) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6428,bussi-isäntänä Jarmo Reiman puh. 020 4647 385.

Bussi 7: Kaarinan Turistibussit OyTurku klo 7.20 (Metsäkeskus, Ku-ralankatu 2) – Aura klo 7.50 (Shell, Valtatie 36 B) – Loimaa klo 8.25 (Rautia K-maatalous, Aleksis Ki-venkatu 9) – Urjala klo 9.00 (Pen-tinkulma, Turunväylä 52) – Tampe-re 10.00. Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6428, bussi-isäntänä Mikko Kaamanen puh. 020 413 6681.

Bussi 8: Juhani ReunanenRauma klo 7.15 (linja-autoasema) – Eura klo 7.45 (S-market) – Huit-tinen klo 8.15 (Härkäpakari) – Tam-pere klo 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6428, bussi-isäntänä Pertti Myllymäki puh. 0500 132 043.

Bussi 9: Lyttylän liikenne Pori klo 7.45 (linja-autoasema) – Kiikoinen klo 8.30 (ABC) – Tampe-re klo 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 6428, bussi-isäntänä Matti Kari puh. 040 525 3755. Bussi 10: Rauno Koivukoski OyKihniö klo 8.00 (Siwa) – Parkano klo 8.25 (Shell) – Ikaalinen klo 8.50 (Neste) – Hämeenkyrö klo 9.10 (S-Market) – Tampere 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 044 739 3104, bussi-isäntänä Jussi Viinamäki, Mhy Kihniö-Par-kano, puh. 044 739 3104.

Bussi 11: Ykspetäjä OyVirrat klo 8.00 (linja-autoasema) – Ruovesi klo 8.30 (linja-autoasema) – Jäminkipohja klo 8.40 – Terälahti klo 9.10 (Sale) – Tampere 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 0400 392 905, bussi-isäntänä Pekka Venäläinen puh. 0400 392 905.

Bussi 12: Pohjolan MatkatKeuruu klo 8.00 (linja-autoasema) – Mänttä klo 8.30 (linja-autoase-ma) – Orivesi klo 9.20 (linja-auto-asema) – Tampere klo 10.00.Ilmoittaudu: [email protected] tai puh. 020 772 7813, 020 772 7811.

Bussi 13: Pohjolan MatkatJyväskylä klo 8.00 (Harjukadun ti-lausajolaituri) – Korpilahti klo 8.25 (Neste) – Jämsä klo 8.45 (Hirvi) – Länkipohja klo 9.15 (Neste) – Tam-pere klo 10.00. Ilmoittaudu: [email protected] tai puh.020 772 7813, 020 772 7811, bussiemäntänä Helena Reiman,puh. 0400 243 337.

Bussi 14: Lappeenranta klo 5.30 (matkakes-kus) – Taavetti klo 6.00 (keskus-tan pikavuoropysäkki) – Kouvola klo 6.45 (linja-autoasema) – kah-vitauko (Kausalan matkakeskus) – Tampere 10.00. Ilmoittaudu: sari.hakanen@metsakeskus tai puh. 020 772 7624, bussiemäntänä Soile Hiitola, puh. 020 772 7710.

BuSSiKuLjeTuKSeT SYYSMeTSäPäivään

Tule Syysmetsäpäivään

Syysmetsäpäiväään jär-

jestetään bussikuljetuk-

set ja paikat täytetään

ilmoittautumisjärjestyk-

sessä. Ilmoittaudu bus-

siin 29.9. mennessä!

Yhteistyökumppanit:SuomenMetsäsäätiö,Met-sänhoitoyhdistyksetjaMTK,StoraEnso,Metsäliitto,OP-Pohjola,SampoPankki,Har-vestia,Koneyrittäjienliitto,LTBiowatti,Metsäkustannus,Tapiola,Yara,METLA,MELA,Husqvarna,Stihl,Siemen-Forelia,KX-Center,JL-Tuot-teetOy,NordicForestPlants,AgrameOy,PTJ-ForestOy,TAMK,4H,TAO/Kurunmet-säoppilaitos,R.MHeinoOy

Kysy meiltä lisää!

Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Seppo Leinonen puh. 020 772 6603Keski-Suomi, Ari Nikkola puh. 020 772 7810Lounais-Suomi, Mikko Savolainen puh. 020 772 6308Pirkanmaa, Veikko Iittainen puh. 020 772 7205Kaakkois-Suomi, Seppo Repo puh. 020 772 7682

Ilmoittautuminen tiistai-hin 29.9. mennessä

Linja-autolla tullessasi ilmoit-taudu suoraan omaan linja-

autoosi. Omalla kulkuneuvolla tullessasi ilmoittaudu internetissä ilmoittautumislomakkeella tai säh-köpostilla osoitteeseen [email protected] tai puhelimit-se 040 544 8020, Minna Rautalin.

Vastaa kävijäkyselyyn,

voit voittaa

raivaussahan!


Metsäkeskus Häme-Uusi-maan toimialueella ener-giapuun korjuumäärät

ovat nousseet räjähdysmäisesti vii-meisten vuosien aikana. Korjatulle pieniläpimittaiselle energiapuulle on alkanut muodostua myös kan-tohintaa.

Energiapuuta korjataan nyt ym-pärivuotisesti. Uudistamishakkuilta kerätään hakkuutähteitä ja noste-taan kannot voimalaitosenergiaksi entistä useammin. Nuoren metsän hoitohankkeiden yhteydessä korja-taan pieniläpimittaista puuta ener-giakäyttöön kiihtyvällä tahdilla. Myös metsänomistajien itse kor-jaamat energiapuut löytävät käyt-tökohteensa yhä useammin oman tilan ulkopuolelta.

Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti energiapuun korjuu-seen. Kohonneet tulot energia-puusta ovat innostaneet maan-omistajat laittamaan ylitiheät ja riu-kuuntuvat varttuneet kasvatusmet-sät sekä varttuneet taimikot kun-toon kemera-rahoituksella.

uusia toimijoitaEnergiapuun käytön lisääntyessä kasvaville bioenergiamarkkinoille on tullut uusia toimijoita. L&T Bio-watti Oy:n myyntipäällikkö Martti Varjonen kertoo, että yhtiö on vii-me vuosina panostanut voimak-kaasti energiapuun korjuuseen ja nimenomaan hoitamattomiin nuo-riin metsiin.

”Metsänomistaja voi pyytää alueelliselta metsäpalveluasian-tuntijalta yhteydenottoa ja tarjous-pyyntöä metsänomistajan omasta energiapuuleimikosta. Nyt on oi-kea aika pyytää tarjouksia nuorten metsien kuntoon saamiseksi”, Var-jonen toteaa.

Koneyrittäjä Sakari Vainikai-nen VK-Bioenergiajalosteet Oy:stä on korjannut energiapuuta Uudel-lamaalla viimeiset 6 vuotta. Yrityk-sen toiminnassa energiapuun kor-juun kemera-tuet ovat olleet avain-asemassa. Niiden ansiosta hoita-mattoman, pieniläpimittaista ener-

Joun

i Ran

tala

PuuT energiakSi, TaiMikko kunToon

Energiapuun käyttö voi-

malaitoksissa lisääntyy

tuntuvasti lähivuosina

Etelä-Suomessa. Met-

sänomistajilla on nyt

hyvä tilaisuus laittaa

hoitamattomat kasva-

tusmetsät arvokasvu-

kuntoon energiapuun

korjuun avulla.

E Pieniläpimittaista energiapuuta korjataan muun muassa giljotiiniterällä varustetulla joukkokäsittelylaitteella.


Metsään Palstat -pal-velu on metsäkes-

kusten verkkopalvelu metsänomistajille ja met-säalan toimijoille. Palvelu sisältyy metsäkeskuksel-ta tilattuun metsäsuunni-telmaan ja sen käyttö on metsänomistajille mak-sutonta.

Metsänomistaja voi etsiä yhdessä hänelle metsäsuunnitelmaa teke-vän metsäsuunnittelijan kanssa mailtaan sopivia työkohteita palveluun vie-täväksi. Metsäkeskuksen metsäammattilaiset huo-lehtivat tietojen tallenta-misesta palveluun, jahka ovat saaneet siihen met-sänomistajalta suostu-muksen. Metsänomistaja voi myös etsiä verkkopal-velusta metsäpalvelujen tarjoajia, vaikkapa tekijää taimikonhoitotyöhön.

Metsäalan toimijoille palvelu tarjoaa uudenlai-sen kanavan työkohtei-den etsimiseen. Palve-lusta metsäalan toimijat voivat etsiä esimerkik-si nuoren metsän hoito-kohteita omalta toimialu-eeltaan. Kun kiinnostava kohde löytyy, he voivat ottaa yhteyttä metsän-omistajaan ja tarjota hä-nelle metsänhoitopalve-lua. Metsäalan toimijoille palvelun käyttö on tois-taiseksi maksutonta.

Metsään Palstat -pal-velu on käytössä kaikis-sa metsäkeskuksissa. Pisimmällä ollaan Poh-jois-Karjalassa, jossa kaikki alueen metsänhoi-toyhdistykset ovat muka-

na palvelussa ja palve-luun on viety runsaasti työkohteita.

Lounais-Suomessa palvelu on ollut käytössä muutaman vuoden. Met-sänhoitopalveluita tarjoa-via toimijoita on alueella

mukana 14 ja metsän-omistajia noin 70.

JUSSI SOMERPALO

[email protected] työskentelee puuenergianeuvojana Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Kohtauspaikkatöille ja tekijöille

giapuuta sisältävän metsikön kor-juuseen voidaan ryhtyä ja yrittäjä pystyy toimimaan hankkeella kan-nattavasti.

Vainikaisen mukaan energia-puunkorjuussa sopivien leimikoi-den saanti työmaiksi on tärkeätä. Korjuu on pyritty kohdentamaan sekä mänty- että koivuvaltaisiin, selvästi ylitiheisiin varttuneisiin tai-mikoihin ja nuoriin kasvatusmet-siin. Pinta-alaltaan korjuuseen va-litaan pääsääntöisesti yli hehtaarin suuruiset hankkeet.

Energiapuuhankkeiden koko on vaihdellut viime vuosina 3–5 hehtaarin välillä. Satunnaisesti energiapuun korjuuta on Vainikai-sen mukaan päästy tekemään jo-pa 10 hehtaarin hankkeella, mutta nämä hankkeet ovat viime vuosi-na olleet harvinaisia. Työvuorossa korjataan keskimäärin noin 20–30 kiintokuutiota energiapuuta.

Konemiehiltä energiapuun kor-juu vaatii tarkkuutta ja kärsivälli-syyttä, sillä korjuuvaurioita ei saisi jatkokasvatettavaan metsään jää-dä.

”Hyvä työnjälki markkinoi itse työtä”, toteaa Vainikainen.

Korjuumäärienodotetaan kasvavanMetsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on suunnannut viime vuosina toi-mintaansa energiapuun korjuun lisäämiseksi. Tavoitteena on ollut alueen metsien metsänhoidollisen tilan kohentaminen ja energiapuu-tulojen saanti alueen metsänomis-tajille.

Yhdistys toimii noin 260 000 hehtaarin metsäalueella, sen käy-tössä on 32 energiapuun korjuu-ketjua ja 50 ammattimetsuria. Met-surit suorittavat kohteilla energia-puun korjuuta haittaavan puuston ”näkemäraivausta”.

”Tämän vuoden aikana han-kimme pääosin yksityisten met-sänomistajien omistamista nuoris-

��

��

��

��

��

��

E Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella energiapuun tienvarsi-hinta on kemera-kohteissa 25-30 euroa kuutiolta. Metsänomistajalle jää silloin 5–15 euroa kuutiolta.

ta metsistä noin 120 000 kuutiota pieniläpimittaista energiapuuta”, kertoo yhdistyksen toiminnanjoh-taja, Jari Yli-Talonen. Hän enna-koi korjuumäärän kasvavan voi-makkaasti tulevina vuosina.

Energiapuun hankintahinta on kohonnut vuosien saatossa mo-ninkertaiseksi. Myös alueen met-sänomistajille energiapuuleimi-koista kertyy nykyään kantoraha-tuloa, sillä kuution tienvarsihinta kemera-kohteissa vaihtelee 25–30 euron välillä. Tällöin metsänomis-tajille jää 5–15 euroa kuutiolta kan-to-rahatuloa.

”Kemera-tuella työllistetään merkittävä määrä alueen metsu-reita ja paikallisia koneyrittäjiä”, Yli-Talonen toteaa.

Korjuu tutuksityönäytöksissäMetsäkeskus Häme-Uusimaa hyö-dyntää laajasti tietojärjestelmiään myös alueen metsänhoidollisen ta-son nostamiseksi. Viime vuosina on kampanjoitu keskitetysti nuo-ren metsän ja varttuneiden taimi-koiden vuotuisten hoitomäärien kasvattamiseksi. Tietoa asiasta on välitetty metsänomistajille metsän-hoitotiedotteilla. Metsänomistajat ovat pitäneet palvelua hyödyllise-nä ja tehneet päätöksiä kohteiden kuntoon laittamiseksi.

Energiapuun korjuuta esitellään laajasti myös eri toimijoiden järjes-tämillä energiapuun korjuutyönäy-töksillä. Metsänomistaja kannat-taakin lähteä itse katsomaan kor-juutyötä metsäkohteelle. Korjuu-seen tutustumisen jälkeen hän voi päättää, onko esitelty energiapuu-vaihtoehto käyttökelpoinen ratkai-su hänen metsässään puuston ar-vokasvukuntoon laittamiseksi.

L JOUNI RANTALA

[email protected] on Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsänhoitopäällikkö.

Metsään Palstat -palveluun voi tutustua inter-netissä osoitteessa palstat.metsakeskus.fi.Lisätietoja saa oman alueen metsäkeskukses-ta. Palvelun valtakunnallisena asiakasvastaava-na toimii Heikki Karppinen Pohjois-Karjalan Met-säkeskuksesta, puh. 020 772 8244. Lounais-Suo-men metsäkeskuksessa palvelun asiakasvastaa-vana toimii Jussi Somerpalo, puh. 020 772 6389, Pirkanmaalla suunnitteluasiantuntija Mika Suvan-to, puh. 040 530 6724, Häme-Uusimaalla Jouni Rantala, puh. 020 772 6604 ja Kaakkois-Suomes-sa Tommi Tenhunen, puh 020 772 7693.


Uudessa kemera-laissa

nuoren metsän hoidon

tukiehdot uudistuvat

ja tuettavat työlajit vä-

henevät. Lain voimaan

tulo riippuu eduskun-

nan päätöksistä.

Uuden kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-lain

voimaantuloa on odotettu pitkään. Eduskunta hyväksyi uuden lain jo helmikuussa 2007. Lain voimaan-tuloa ovat kuitenkin lykänneet sekä EU:n komission edellyttämät muu-tokset tukijärjestelmään että keme-ra-tuen yhteensovittaminen puun-myyntitulojen määräaikaisten ve-rohuojennusten kanssa, jotka edel-lyttävät jo kertaalleen hyväksytyn lain muuttamista. Muutokset ovat parhaillaan käsiteltävinä eduskun-nassa, jonka päätöksistä lain voi-maantulo riippuu.

Käsiteltävänä olevan lakiesi-tyksen mukaan verohuojennukset ja kemera-tuki sovitettaisiin yhteen muuttamalla nuoren kasvatusmet-sän hoidon tuki, energiapuun kor-juun tuki ja haketustuki vähämerki-tyksisiksi valtion tuiksi eli de mini-mis –tuiksi, jolloin niiden myöntämi-nen samalle kohteelle puunmyynti-tulon verohuojennuksen kanssa olisi mahdollista. Tuensaajan vähä-merkityksisten tukien yhteismäärä ei saisi ylittää 200 000 euroa kol-men vuoden ajanjaksona.

Uudessa rahoituslaissa valtion tukirahoituksen keskeiset periaat-teet ja hakemismenettely säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Keskei-simpiä muutoksia ovat nuoren met-sän hoidon tukiehtojen uudistumi-nen ja tuettavien työlajien vähen-tyminen.

Rahoitusta on uuden lain mu-kaan mahdollista saada vain tu-kena, sillä lainarahoitus poistuu. Tämän lisäksi poistuu myös työl-

lisyysehtoinen tuki. Tuen tasosta ja sen yksityiskohtaisista ehdois-ta säädetään asetuksella, joka on valmisteltavana maa- ja metsätalo-usministeriössä.

L JANNE UITAMO

[email protected] on Metsäkeskus Lounais-Suomen viranomaispäällikkö.

kemera muutoksessa

E Taimikonhoidon tuen taso nousee suhteessa nuoren kasvatusmetsän hoidon tukeen.

Mikä muuttuu? Poistuvat työlajit Pellon ja muun avoimen alueen metsitys Pystypuiden karsinta Kannon nosto

Poistuvat Laina rahoitusmuodot Työllisyysehtoinen tuki

Nuoren metsän Taimikonhoidon tuen taso nousee suhteessa hoito nuoren kasvatusmetsän hoidon tukeen. Hehtaarikohtainen tuki on asetusluonnoksen mukaan tukivyöhykkeittäin saman suuruinen riippumatta siitä, onko kyse taimikon vaiko nuoren kasvatusmetsän hoidosta, ja siitä, onko hoitotyö tehty omana työnä vaiko tilan ulkopuolisella työvoimalla.

Energiapuun Energiapuun korjuun tuki laajenee koskemaan korjuu energiapuun kasausta ja metsäkuljetusta muiltakin kuin rahoituslain nojalla rahoitetuilta taimikonhoidon ja nuoren kasvatusmetsän hoidon kohteilta.

Metsätien Tukea voidaan myöntää uuden metsätien tekeminen tekemiseen ja perusparannukseen. Asetus- luonnoksen mukaan rahoitusedellytykset säilyvät lähes ennallaan. Uuden metsätien tekemistä voidaan rahoittaa vain useamman maanomistajan yhteishankkeena.

Suometsän hoito Kunnostusojitus muuttuu suometsän hoidoksi. Tukea voidaan myöntää ojien kaivamiseen ja kunnossapitoon sekä vesiensuojelutöihin. Suometsänhoitohankkeen yhteydessä tehtä- vät nuoren metsän hoito ja terveyslannoitus saavat hieman korkeampaa tukea.

Juurikäävän Juurikäävän torjuntatuen soveltamisala laa- torjunta jentuu. Tukea torjunta-aineen ja levitystyön kustannuksiin voidaan myöntää, jos juurikää- vän leviämisen riskialueella on mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta.

Ympäristötuki Ympäristötuen laskenta yksinkertaistuu. Maan- omistajan omavastuu määritetään kohdekoh- taisesti. Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijai- sesti metsälain erityisen tärkeiden elinympä- ristöjen säilyttämiseen. Tuki koostuu hakkuu- arvokorvauksesta ja mahdollisesti kohteella tehtävistä ympäristönhoitotöistä.


Äären tilan metsät, Oripäässä sijaitseva yhteismetsä, on hy-

vä esimerkki toimivasta suvun yh-teismetsästä. Yhteismetsä on pe-rustettu vuonna 2006 ja sen pinta-ala on 113 hehtaaria. Osakkaita on seitsemän.

Yhteismetsän perustaminen tu-li ajankohtaiseksi, kun suvun pää-tilan omistaja kuoli ilman omia pe-rillisiä. Näin kuolinpesän osakkaik-si tulivat serkukset, jotka halusivat metsien säilyvän suvussa.

”Kuolinpesä koettiin hankalak-si metsien omistusmuodoksi muun muassa siksi, että päätökset on tehtävä yksimielisesti. Vinkki yh-teismetsän perustamisesta tuli ve-rottajalta”, kertoo yhteismetsän pe-rustamisen puuhamiehenä toimi-nut Pentti Ääri.

Yhteismetsän perustaminen

vei noin 1,5 vuotta. Lisätietoja ja neuvoja saatiin metsäkeskuksesta ja maanmittaustoimistosta.

Tuotto kerran vuodessaNyt yhteismetsä on toiminut kaksi tilikautta. Osakkaat ovat olleet tyy-tyväisiä.

”Yhteismetsän toimintamalli on selkeä: metsiä hoidetaan metsä-suunnitelman mukaan ja toimitsija vastaa käytännön toiminnan pyörit-tämisestä”, kertoo Pentti Ääri. Hän itse on toimitsijan varamies ja vas-taa yhteismetsän hallinnosta ja ta-loudesta.

”Yhteismetsän pyörittäminen li-sää hiukan byrokratiaa, muun mu-assa alv-ilmoitus on tehtävä kuu-kausittain. Mutta ei se ylivoimaista ole ja esimerkiksi tilinpäätöksen te-

on voi antaa ammattilaisten tehtä-väksi.”

Pentti Ääri suosittelee perusta-maan suvun yhteismetsiä: malli on toimiva ja selvä, lisäksi yhteismet-säosuuksia on helppo jakaa perin-nönjaossa. Yhteismetsä saa samat tuet ja vähennykset kuin yksityinen metsäomistajakin.

”Yhteismetsän kautta on help-poa olla metsänomistaja, tuotto tu-lee tilille kerran vuodessa ja siitä on jo verotkin maksettu.”

MINNAMARI TUOVINEN

[email protected] työskentelee projektineu-vojana Metsäkeskus Lounais-Suo-messa.

”Helppo tapa omistaa metsää”

Mik

ko S

avol

aine

n

Metsänomistajat testa-

sivat elokuussa met-

säosaamistaan SM-

metsätaitokilpailussa.

Suomen mestaruudet

menivät Kyyjärvelle ja

Tampereelle.

Metsänomistajien SM-metsä-taitokilpailut järjestettiin tänä

vuonna Lounais-Suomessa Tar-vasjoella elokuun lopussa. Kilpai-lut pidettiin Nuortentalo Tarvasho-vin lähimaastossa. Kisan järjeste-lyistä vastasi Metsäkeskus Lou-nais-Suomi.

Yleisessä sarjassa mestaruu-den vei Juhani Vertanen Kyyjär-veltä, naisten sarjassa voiton vei 25-vuotias Sanna Jaakonsaa-ri Tampereelta. Joukkuekilpailun voitti Metsänhoitoyhdistys Siikala-keus.

Kilpailussa kierrettiin noin 2,6 kilometrin metsärata, jonka varrel-la oli 15 erilaista tehtävää. Tehtä-vät liittyivät muun muassa puus-ton kuutiomäärän arviointiin, pin-ta-alan arviointiin ja monimuotoi-suuskysymyksiin. Haasteellisena kilpailijat pitivät etenkin leimaus-tehtävää, jossa arvioitiin, mitä pui-ta harvennuksessa tulisi poistaa.

”Rata oli selkeä ja hyvä kiertää. Tehtävät tuntuivat helpolta, mutta pisteitä tuli vähänlaiseen”, huokai-li Jukka Hynynen, joka edusti Met-sänhoitoyhdistys Ylä-Savoa. Hän kertoi, että aiemmista kisoista oli joukkueelle tullut menestystäkin.

Osallistujia oli runsaasti, noin 550 kilpailijaa. Määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Viime vuonna kisa järjestettiin Oulussa ja muka-na oli noin 500 kilpailijaa, edellis-vuonna Rovaniemellä oli noin 400 kilpailijaa.

Kisapäivän sää oli lämmin. Pieni sade kasteli osaa kilpailijois-ta, mutta ei haitannut kisojen läpi-vientiä.

Kilpailu käytiin henkilökohtai-sena kilpailuna yleisessä ja nais-ten sarjassa sekä joukkuekilpai-luna. Joukkueen muodosti kolme parhaiten pärjännyttä kilpailijaa.

MIKKO SAVOLAINEN

E Yhteismetsän toiminta on ollut aktiivista, metsää on laitettu kuntoon muun muassa teettämällä taimikonhoitoja ja metsäteitä. Kiinnostusta on myös laajentaa yhteismetsää lisämaita ostamalla, kertoo Pentti Ääri.

Yhteismetsä on toimiva ratkaisu, sukunsa yhteis-

metsän hallintoa pyörittävä Pentti Ääri toteaa.

Taidot puntarissa

E Tehtävät olivat selkeitä ja järjestelyt toimivat hyvin, kertoi Henrik Ny-man. Hän kilpaili toista kertaa SM-kisoissa.

Yleisen sarja:1 Juhani Vertanen Mhy Kyyjärvi 174 pistettä 2 Antti Eskola Mhy Kanta-Häme 2 170 3 Kullervo Kanniainen Mhy Siikalakeus 1 170 4 Veikko Heikkinen Mhy Siikalatva 1 168 5 Antti Lithovius Mhy Siikalakeus 1 167 6 Antti Marttila Mhy Kyrösjärvi 1 167

Naisten sarja:1 Sanna Jaakonsaari Mhy Kanta-Häme 2 163 pistettä2 Sari Pekkarinen Mhy Keskipohja 1 162 3 Maire Kalliokoski Mhy Päijät-Häme 2 156 4 Virve Sallinen Mhy Apu 155 5 Päivi Saavalainen Mhy Metso 1 154 6 Eila Laakko Mhy Siikalatva 2 154

Joukkuekilpailu 1 Mhy Siikalakeus 1 497 pistettä 2 Mhy Kanta-Häme 2 482 3 Mhy Kyyjärvi 476 4 Mhy Suomenselkä 1 473 5 Mhy Evijärvi 472 6 Mhy Haukivuori 472

Min

nam

ari T

uovi

nen


Metsien kasvu lisään-tyy Suomessa ilmaston muuttuessa. Kasvukau-

si pitenee ja vuotuinen sademää-rä kasvaa.

”Sateet tulevat kuitenkin pää-osin talvella, joten pitkässä kesäs-sä on kuivumisriski”, kertoo Helsin-gin yliopiston professori Eero Ni-kinmaa.

Hän tutkii viidenkymmenen muun tutkijan kanssa ilmaston-muutoksen vaikutusta metsään. Hyytiälän metsäasemalla Juupajo-ella kerätään tietoa muun muassa siitä, miten eri puulajit sitovat hiili-dioksidia ja miten metsä käyttää hyväkseen auringon säteilyä.

Tarkoitus on selvittää, miten metsää kannattaa tulevaisuudes-sa hoitaa ja hakata, jotta siitä saa taloudellisesti tuottavan. Lisäksi tutkitaan, miten metsän kasvatuk-sella voidaan vaikuttaa ilmastoon.

arvopuuta ja energiaaEero Nikinmaa lupaa metsiin lisää tuhoja; tauteja ja myrskyjä. Lappia lukuun ottamatta Suomeen tulee

pimeä talvi, sillä pysyvää lunta ei ole. Talven sateet tulevat vetenä ja räntänä.

Ilmastonmuutoksen takia re-hevistä maaperistä tulee entistä rehevämpiä ja kuivista kuivempia. Niinpä esimerkiksi rehevällä maal-la metsän uudistamisesta havu-puille tulee vaikeampaa, sillä avo-hakkuun jälkeen heinät valtaavat alaa entistä ärhäkämmin ja tukah-duttavat taimia.

”Etelä-Suomessa metsänkas-vatus tulee vaatimaan enemmän ammattitaitoa. Jos siinä onnistuu, tulot ovat nykyistä paremmat.”

Nikinmaa uskoo, että tulevai-suudessa on kahdentyyppistä metsänkasvatusta. Toisaalta kas-vatetaan hidaskasvuisia metsiä, joihin hiili sitoutuu hyvin ja puus-ta saadaan arvopuuta. Toisaalta kasvatetaan energiapuuta. Puu on halpaa polttoainetta ja puuta pol-tettaessa vapautuu vähemmän hii-lidioksidia kuin poltettaessa fossii-lisia polttoaineita.

”Kun pidetään huolta siitä, että kaadettujen metsien tilalle istute-taan uutta metsää, hiiltä alkaa taas

sitoutua kasvaviin puihin. Näin hiili-dioksidi kiertää.” PuulajejakokeilemaanNikinmaan mielestä nyt on aika ryhtyä kokeilemaan eri puulajeja. Pörssimarkkinoilla riskiä pienen-netään salkkua hajauttamalla, sa-moin kannattaisi toimia myös met-sätaloudessa.

Professorin mielestä olisi hyvä, jos Suomessa kasvaisi eri puulaje-ja eri kasvupaikoilla. Silloin tulevai-suudessa olisi vaihtoehtoja, jos tu-tut lajit eivät enää menesty kuten ennen.

”Nykyään viljellään lähinnä kuusta, mutta tulevaisuudessa se ei välttämättä kannata. Ei kanna-ta laittaa kaikkia munia yhteen ko-riin”, Nikinmaa toteaa.

Tulevaisuudessa kuusi saat-taa kärsii Etelä-Suomessa kuivan ja pitkän kesän takia. Varmuudel-la kuusi kasvaa hyvin Jyväskylän pohjoispuolella.

Tammi ja pyökki muuttuvat luontaisiksi puulajeiksi ja menesty-vät Etelä-Suomen metsissä. Myös

koivu ja leppä hyötyvät ilmas-tonmuutoksesta, vaikka koivu on herkkä liialle kuivuudelle.

”Mänty taas tulee pysymään kuivien paikkojen puuna.”

Tällä hetkellä lainsäädäntö kui-tenkin vaikeuttaa täysimittaista eri puulajien kokeilua.

Tiet kuntoonIlmastonmuutos voi vaikuttaa myös puukauppaan. Esimerkiksi myrskyt saattavat aiheuttaa yllättäviä muu-toksia puumarkkinoilla. Muutama vuosi sitten Ruotsissa myrsky kaa-toi 70 miljoonaa kuutiota puuta, jo-ka on enemmän kuin Suomen vuo-tuiset hakkuut.

”Se, että tällainen määrä tuli yhtäkkiä markkinoille, vaikutti tie-tysti puukauppaan, toteaa Nikin-maa.

Nikinmaa korostaa, että met-säteiden kunnossapito on entis-tä tärkeämpää. Tulevaisuudessa maa on talvella sula ja kostea, jol-loin puun korjuu on erittäin hanka-laa. Kattava metsätieverkosto hel-pottaa korjuuta.

L KERTTU LIUKKALA

Kirjoittaja työskentelee mediahar-joittelijana Metsäkeskus Pirkan-maassa.

Hajauta puusalkkusiIlmastonmuutos tuntuu suomalaismetsissäkin. Vielä ei tiedetä, mitkä puut

menestyvät ja mitkä eivät, mutta kaikkea ei kannata jättää yhden puulajin

varaan, professori Eero Nikinmaa neuvoo.

Kertt

u Li

ukka

la

E Tulevaisuudessa metsänkasvatus on Etelä-Suomessa entistä haastavampaa, professori Eero Nikinmaa arvioi.

E Puiden sitomaa hiilimäärää voidaan tutkia maastossa jatkuvatoimises-ti. Verson ympärille asetettu kammio sulkeutuu automaattisesti puolen tunnin välein ja mittaa kuinka paljon oksa sitoo hiilidioksidia ja luovuttaa vesihöyryä ja happea.


METSÄLEHTI MAKASIINI 4/2009

Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.fi

KOULUTUSTA

59

KANNISTO OY

TÄYDENNÄ KOULUTUSTASI JAHANKI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

AIKUISKOULUTUKSENA!

Hakuaika: 11.5. – 29.5.2009

Hakulomakeja lisätiedot:

www.tamk.fiTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUTeiskontie 33, puh. (03) 565 47111, fax (03) 565 47222

Tampereen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2009 alkavaa aikuiskoulutusta:

METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK)Koulutukseen voivat hakea opistotason tutkinnon suorittaneet. Opistotason tutkintoja ovat esim. metsätalousinsinööri ja metsätalousteknikko.Koulutuksessa perehdytään metsäkoneyrittäjyyteen sekä koneelliseen puun-korjuuseen osana puunhankintaa.

Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Lähijaksot järjestetään 2.10.2009 alkaen noin 2 kertaa kuukaudessa perjantaisin ja lauantaisin.

Lisätietoja koulutuksesta: koulutuspäällikkö Eeva Sundström, p. 040 701 2030 tai lehtori Jukka Tohu, p. 040-715 9068Hakuun liittyvät kysymykset: TAMKin hakutoimisto, p. 03 565 47111

HANKI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOTÄYDENNÄ KOULUTUSTASI JA

AIKUISKOULUTUKSENAHANKI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

TÄYDENNÄ KOULUTUSTASI JA

aikuiskoulutusta:Tampereen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2009 alkavaa

AIKUISKOULUTUKSENAHANKI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO


aikuiskoulutusta:Tampereen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2009 alkavaa

!AIKUISKOULUTUKSENAHANKI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO


Tampereen ammattikorkeakoulussa syksyllä 2009 alkavaa

Lisätietoja koulutuksesta:

2.10.2009 alkaen noin 2 kertaa kuukaudessa perjantaisin ja lauantaisin.Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Lähijaksot järjestetään

korjuuseen osana puunhankintaa.Koulutuksessa perehdytään metsäkoneyrittäjyyteen sekä koneelliseen puun-Opistotason tutkintoja ovat esim. metsätalousinsinööri ja metsätalousteknikko.Koulutukseen voivat hakea opistotason tutkinnon suorittaneet.

ETSÄTALOUSINSINM

koulutuspäällikkö Eeva Sundström, Lisätietoja koulutuksesta:


korjuuseen osana puunhankintaa.Koulutuksessa perehdytään metsäkoneyrittäjyyteen sekä koneelliseen puun-Opistotason tutkintoja ovat esim. metsätalousinsinööri ja metsätalousteknikko.Koulutukseen voivat hakea opistotason tutkinnon suorittaneet.

RIÖÖETSÄTALOUSINSIN

koulutuspäällikkö Eeva Sundström,


Koulutuksessa perehdytään metsäkoneyrittäjyyteen sekä koneelliseen puun-Opistotason tutkintoja ovat esim. metsätalousinsinööri ja metsätalousteknikko.Koulutukseen voivat hakea opistotason tutkinnon suorittaneet.

(AMK)RI

2.10.2009 alkaen noin 2 kertaa kuukaudessa perjantaisin ja lauantaisin.

Koulutuksessa perehdytään metsäkoneyrittäjyyteen sekä koneelliseen puun-Opistotason tutkintoja ovat esim. metsätalousinsinööri ja metsätalousteknikko.

www.tamk.fi: todeitäsilaj

Hakulomake

9 002.5.92–.5.11Hakuaika:

eiskontie 33, puh. (03) 565 471TAMPEREEN T

9

Hakuun liittyvät kysymykset: Hakuun liittyvät kysymykset:

Lisätietoja koulutuksesta:

1, fax (03) 565 472221eiskontie 33, puh. (03) 565 471TTIKORKEAKOULUAMMAAMPEREEN

TAMKin hakutoimisto, p. 03 565 47111Hakuun liittyvät kysymykset: lehtori Jukka Tohu, p. 040-715 9068p. 040 701 2030 tai koulutuspäällikkö Eeva Sundström, Lisätietoja koulutuksesta:

TAMKin hakutoimisto, p. 03 565 47111lehtori Jukka Tohu, p. 040-715 9068p. 040 701 2030 tai koulutuspäällikkö Eeva Sundström,

1009:32-64 3.9.2009 14:50 Page 59


luontovisa

5. G Kuvan viljelykasvinakin käytetty pensas on

a) näsiä b) tyrni c) terttuselja

L JARMO UIMONEN

[email protected] laatija työskentelee projektipäällikkönä Metsäkeskus Lounais-Suomessa.

Kuv

at: J

arm

o U

imon

en

Oikeat vastaukset löytyvät sivun 19 alalaidasta.

palvelun taRJoaJia

1. G Kuvan valkokukkainen kasvi on

a) käenkaali b) vanamo c) oravanmarja

2. E Mikä jyrsijä syö tyypil-lisesti taimien silmuja ja latvakasvainten kuorta?

a) metsämyyrä b) peltomyyrä c) vesimyyrä

3. E Haavan rungolla kasvavista käävistä kuvassa on

a) haavankääpä b) haavanarinakääpä c) haavanpökkelökääpä

4. H Porin Yyterin mäntymetsis-sä tuhoa aiheuttaneen hyöntei-sen toukat syövät pahimmilla tuhoalueilla lähes kaikki män-nyn neulaset. Syöntijakson jäl-keen kirkkaankeltaiset toukat siirtyvät maahan jälkitoukka-vaiheeseen. Hyönteinen on

a) tähtikudospistiäinen b) pilkkumäntypistiäinen c) ruskomäntypistiäinen

METSÄ-POUTALA KY

SASTAMALAPuh. 044-512 1717Fax. 03- 511 5711

[email protected]

METSÄALAN PALVELUITA

PIRKANMAALLA.

HUSQVARNA 346 XPGNYT HUIPPUEDULLISESTI!

749,- sis. alv:n

SOITA JA TILAA!P. 03-475 8300, 0400 233 059VIRTAIN MOOTTORISAHA

www.virtainmoottorisaha.fiVIRRAT

Avoinna: • Ma–Pe 9–17 • La 9–14

• lämpökahvat• esilämmitetty kaasutin

HANKI NYT SYKSYN ENERGIAPUUSAVOTTAANApuri© -kaatokahva!Tutustu kaatokahvaan osoitteessa www.apurituote.fi tai soita numeroon 0400-283266.

Ristikon ratkaisu

Metsämessut 6.–8.11.2009Helsingin Messukeskus

ilmoitusmyynti

Pirkko Rieppo, puh. 03 733 1508 tai 0400 770 341, [email protected]


HenkilöStöuutiSia

Metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Koulutusasiantuntijan tehtä-vään on valittu metsätalous-insinööri AMK Soile Hiito-la syyskuun alusta alkaen. Koulutusasiantuntija vastaa metsänomistajien koulutuk-sen ja neuvonnan järjestä-misestä. Toimipiste sijaitsee Kotkan Karhulassa, Sam-monaukio 4 ja puhelinnu-mero on 020 772 7710.

Metsänhoitaja Eija Vallius on aloittanut kemera-esitteli-jänä elo-syyskuun vaihtees-sa, toimipisteenä Kotka.

Metsäkeskus Lounais-SuomiPuuenergianeuvojaksi Maa-seudun uusiutuvat ener-giat Satakunnassa -hank-keeseen on nimitetty Manu Hollmén. Satakunnan TE-keskuksen rahoittama hanke on jatkoa kahdelle aiemmal-le puuenergiahankkeelle ja sitä hallinnoi Prizztech Oy. Hollménin toimipaikka on Lounais-Suomen metsäkes-kuksen Porin toimistossa.

Metsäneuvojan tehtävään on valittu metsänhoitaja Jorma Anttoora. Työsuh-teen pituus on syyskuusta joulukuulle. Anttoora tekee metsänhoitotiedotteiden ja metsäsuunnitelmien pohjalta toteutettavaa metsänomista-jien puhelinneuvontaa. Toi-mipiste on metsäkeskuksen Huittisten toimisto. Puhelin-numero on 020 772 6496.

Oikeat vastaukset: 1.c), 2.a), 3.b), 4.a), 5.b)

tapaHtumia metSÄkeSkukSiSSaHäme-uusimaa

16.9. Metsäalan luonnonhoito-kortin osaamiskoe, LahtiKeskiviikkona klo 9-15, (100 €). Lisätiedot: Kaj Lindh, puh. 020 772 6607.

17.9. Metsään Peruskurssi, Lah-ti, AikuiskoulutuskeskusSisältää viisi luentoa ja yh-den maastoretken (50 €). Li-sätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603.

3.10. Retki Syysmetsäpäi-vään TampereelleLauantaina klo 8-15. Lisä-tiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603.

9.10. Häme-Uusimaan Maakun-nan Metsäpäivä, PadasjokiAvoimet ja maakunnan met-sätaitomestaruuskilpailut ja metsäpäivän seminaa-ri perjantaina klo 9-16.Lisätiedot: Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611 ja Jouni Rantala, puh. 020 772 6604.

24.10. Raivaussahakurssi, Lahti Klo 9-15, lisätiedot: Jouni Ran-tala, puh. 020 772 6604.

Lounais-Suomi

21.9. ja 24.9. alkaen Metsään Peruskurs-sit, Loimaalla ja RaumallaSisältää viisi luentoa ja ret-keilyn (50 €). Lisätiedot: Loi-maan kurssista Hanna Kovala, puh. 020 772 6328 ja Rau-man kurssista Matti Kari, puh. 020 772 6439.

Yhteismetsäretki19.9. Eurajoki ja 26.9. Säky-lä klo 10–14. Tutustuminen yhteismetsään ja sen toimin-taan. Lisätiedot: Minnamari Tuovinen, puh. 020 772 6385.

Metsätilusjärjestely7.10. Köyliö ja 28.10. Vahto klo 18–20. Lisätiedot: Minnamari Tuovinen, puh. 020 772 6385.

17.10. Raivaussahakurssi, Pori Klo 9-15, lisätiedot: Ilkka Laurila, puh. 020 772 6437.

Metsätilan sukupolvenvaihdos

29.10. klo 18–20 Turku ja 19.11. klo 9-15 Huittinen. Lisätie-dot: Minnamari Tuovinen, puh. 020 772 6385.

Yksityisteiden hoito ja hallinta -kurssit

Kolmen illan (klo 18–20.30) kurssit tienhoi-

dosta ja hallinnasta. Varsinais-Suomessa, lisätiedot: Petri Lähteenmäki, puh. 020 772 6319 22.9. Salo/Halikko,17.11. Salo/Kisko, Toija1.10. Masku27.10. Mynämäki29.10. SomeroSatakunnassa, lisätiedot: Veikko Kuntsi, puh. 020 772 6449.29.9. Karvia20.10 Rauma10.11. Eura12.1.2010 Kokemäki

Kaakkois-Suomi

26.09. Käytännön taimikonhoidon kurssi, IittiLauantaina klo 10–15 (maksu-ton). Lisätiedot: Soile Hiitola, puh. 020 772 7710.

7.10.–21.11. Metsään Peruskurssi, Kouvola. Sisältää 10 luentoa ja 2 retkeä (hinta 120 €). Lisätiedot: Soile Hiitola, puh. 020 772 7710.

Lokakuussa Metsään ABC-päi-vä ja ABC-retki, Etelä-KarjalaLisätiedot: Soile Hiitola, puh. 020 772 7710.

Kaakkois-Suomen tilaisuuksiin ilmoittautuminen Sari Haka-nen, puh. 020 772 7624 tai [email protected].

Pirkanmaa

Taimikonhoito- ja raivaussahakurssi

Käytännön koulutusta taimikon varhaishoidosta sekä raivaussa-han käytöstä ja huollosta. Kou-lutukset arkipäivisin klo 9-15. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Matti Äijö, puh. 0400 392 887.16.9. Punkalaidun17.9. Teisko22.9. Ruovesi 23.9. Sastamala24.9. Kangasala29.9. Ikaalinen30.9. Pälkäne 17.10. Kangasala

vapaaehtoinen suojelu ja Metso-ohjelma

Koulutus- ja tiedotustilaisuuk-sia vapaaehtoisesta metsi-en suojelusta. Lisätiedot ja il-moittautuminen: Jukka Ruu-tiainen, puh. 040 530 6721. 29.9. Ruovesi 1.10. Sastamala 6.10. Pälkäne 10.10. Tampere

Yksityisteiden hoito ja hallinto -kurssit

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Teuvo Taura, puh. 0400 298 652. 15.9. Parkano27.10. Punkalaidun

17.11. Sastamala/Mouhijärvi

16.9. Retkeily bioenergiakohteil-le, Pohjois-PirkanmaaLämpöyrityskohde 1 MW, maa-tilan biokaasulaitos ja hake-lämpökeskus. Lisätiedot ja il-moittautuminen: Juha Hiitelä, puh. 045 676 7340.

19.9. Tutustumisretki Siitaman yh-teismetsään, OrivesiYhteismetsän perustaminen ja hallinta. Maastoretki Siita-maan. Lisätiedot ja ilmoittau-tuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

26.9. Metsäretki: Metsänhoito käytännössä, TampereMaastoretki, osallistumismak-su 10 €. Lisätiedot ja ilmoit-tautuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

11.11. Metsätilan sukupolven-vaihdos, TampereAjankohtaista asiaa sukupol-venvaihdoksen eri vaihtoeh-doista. Lisätiedot ja ilmoittau-tuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

19.11. Metsätilan sukupolvenvaih-dos ja yhteismetsät, HuittinenAjankohtaista asiaa sukupol-venvaihdoksen eri vaihtoeh-doista. Lisätiedot ja ilmoittau-tuminen: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

3.12. Avoimet ovet Mettärepussa, TampereMetsänomistajien neuvonta-palvelujen esittelyä ja metsä-neuvontaa. Lisätiedot: Minna Rautalin, puh. 040 544 8020.

12.12. Metsäretki puukaupasta, Tampere Maastoretki, osallistumismak-su 10 €. Lisätiedot ja ilmoit-tautuminen: Veikko Iittainen, puh. 040 544 8030.

Pääkaupunkiseutu

22. ja 23. 9. alkaen Metsään Peruskurssi Suositut Metsään Peruskurssit alkavat metsänomistajille jäl-leen Helsingissä. Arki-iltoina perustietoa metsätaloudesta ja metsänomistamisesta vasta-al-kajalle ja muille kiinnostuneille.

22. 9. alkaen Metsään Jatkokurssi Helsingissä Voit syventää tietojasi met-sänhoidosta ja metsänomis-tamiseen liittyvistä asioista.

6.–8.11.2009 Metsä 2009 messut Helsingin messukeskuksessa

30.1.2010 Metsänomistajan talvipäi-vä Vantaan Heurekassa Metsänäyttely ja kiinnostavia luentoja. 10.00-16.00

Pääkaupunkiseudun tilaisuuk-siin lisätietoja antaa Lars Ek-man, puh. 020 772 6152, [email protected].

ilmoittautumiset

Ilmoittautumiset tapahtumiin viimeistään viikko ennen tilaisuutta osoitteessa www.metsakeskus.fitapahtumakalenterin ilmoittautumislomakkeella tai lisätietojen antajalle.

Metsään PeruskurssitMetsään Peruskurssi on uusille metsänomistajille tarkoitettu kurssi, joka sisältää luentoja ja maastoretkeilyjä. Tavoitteena on, että met-sänomistaja oppii asettamaan metsäomaisuutensa hoidolle pää-määriä ja tekemään metsäänsä koskevia päätöksiä, oppii ottamaan yhteyttä eri metsäalan toimijoihin sekä saa selkeän yleiskuvan siitä, mitä nykyaikainen metsänhoito ja -käyttö käytännössä tarkoittavat.Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille sähköpostilla [email protected] Helsinki, Lars Ekman, puh. 020 772 6152Hyvinkää, Jouni Rantala, puh. 020 772 6604Lahti, Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603Pori, Matti Kari, puh. 020 772 6439Tampere, Minna Rautalin puh. 040 544 8020Turku, Hanna Kovala, puh. 020 772 6328Ylöjärvi, Minna Rautalin, puh. 040 544 8020

Eteläisten metsäkeskusten Syysmetsäpäivä la 3.10. klo 10–15 Tampereen AmmattikorkeakoulullaSyysmetsäpäivässä on metsänomistajalle tarjolla useassa salissaluentoja. Päivässä on esillä myös metsäalan toimijoiden palveluita ja tuotteita esittelyosastoilla, joissa voi keskustella henkilökohtaisesti asiantuntijan kanssa. Tilaisuuteen on järjestetty maksuttomia linja-autokuljetuksia Etelä- ja Keski-Suomesta.Tarkemmat tiedot, katso keskiaukeama.


metsään- palvelut apunasi opit hoitamaan metsääsi

Ota yhteyttä, tutustu palveluihimme:Metsäkeskus Häme-Uusimaa Metsäkeskus Lounais-SuomiPäätoimisto PäätoimistoVesijärvenkatu 9 D, 15140 LAHTI Kuralankatu 2, 20540 TURKUpuh. 020 772 6500, faksi 020 772 6501 Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 6300

Metsäkeskus Pirkanmaa Metsäkeskus Kaakkois-SuomiPäätoimisto Kotkan päätoimisto Näsilinnankatu 48 D, 33200 TAMPERE Sammonaukio 4, PL 68, 48601 KOTKAPuhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7200 Puhelin kaikkiin toimistoihin 020 772 7600

Palvelumme Sinulle, metsääsi tutustuva metsänomistaja:

Päivän retkellä voit perehtyä metsäomaisuuden hoidon perusteisiin maastoretkeilyllä. Retki järjestetään syyskesällä.

Päivän aikana voit perehtyä metsäomaisuuden hoidon perusteisiin. Päivä järjestetään kevättalvella.

Tapaaminen, jonka yhdessä neuvojamme kanssa kartoitat oman metsäsi tilanteen ja saat opastusta valitsemistasi erityisaiheista.

Havainnollinen vihkonen, johon on koottu tärkeimmät neuvot metsäasioihin tutustuvalle metsänomistajalle.

Kurssikokonaisuus, joka käsittää 10 tai 5 luentoa ja metsäretkeilyn. Kurssin avulla perehdyt syvällisemmin metsätalouden perusteisiin.

Metsäsuunnitelma on metsäammattilaisen ehdotus metsäsi hoidosta ja hakkuista seuraavaksi 10 vuodeksi. Se laaditaan toiveidesi mukaisesti ja on paras apuvälineesi metsäomaisuuden hoidossa.

Metsään syyskuu 2009

Documents

Transcript of Metsään syyskuu 2009