kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

SYYSKUU 2010

KAI SAARTO

KAARINA. Suomen ESO-keskus aloitti toimintansa Tuorlassa vuoden 2010 alussa. Keskus huolehtii yhteistyöstä ESO:n kanssa verkottumalla ESO:on ja sen hankkeisiin. Keskus myös koordinoi Suo-messa ESO:n teleskoopeilla tehtävää tutkimusta ja edistää teleskooppeihin liittyvän tek-

nologian kehitystyötä.– ESO-keskus on Turun

yliopiston erillislaitos, joka toimii Tuorlan observatori-on tiloissa. Keskuksen rahoi-tukseen osallistuvat Aalto-, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö, kertoo keskuksen johtaja Jari Koti-lainen.

Kotilainen kertoo, että kes-kuksella on tällä hetkellä hen-

kilökuntanaan 13 tutkijaa, joista neljä on pysyvässä työ-suhteessa ja yhdeksän määrä-aikaisia tämän vuoden lop-puun asti.

– Ensi vuoden alusta palk-kaamme lisäksi neljästä kuu-teen tutkijaa 2-5 vuoden työ-suhteisiin. ESO-keskuksen viralliset avajaiset pidetään syyskuun puolivälissä ja la-jissaan toinen suomalaisten ESO-tutkijoiden tieteellinen kokous alkuvuonna 2011.

ESO-keskus tuolisää suomalaisiatutkijoita Tuorlaan

Ensi vuoden alusta palkkaamme lisäksi neljästä kuuteen tutkijaa 2-5 vuoden työsuhteisiin. ESO-keskuk-sen viralliset avajaiset pidetään syyskuun puolivälissä ja lajissaan toinen suomalaisten ESO-tutkijoiden tieteelli-nen kokous alkuvuonna 2011.

JARI KOTILAINEN

JUKKA

Jukka Lindberg palasi muu-taman vuoden tauon jälkeen Ura Basketin päävalmenta-jaksi. Ensimmäiset todelliset koitokset ovat viikonloppuna Monitoimitalolla

SIVU 27

Tuorlan tähtitorni on kovassa käytössä, kun ESO-keskuksen tutkijat tähyilevät taivaalle.

TAPANI MYLLYtoimitus@

kaarinanuutiset.fi

Avoinna joka päivä, myös

ma-pe 8-21 • la 8-18 • su 12-18SUNNUNTAISIN

p. 02- 214 6100www.skanssinapteekki.fiinfo@skanssinapteekki.fi

Apteekki

2 kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

MOTOFORUM

Annamme myymiimme Helkama

ja Keeway skoottereille

2-vuoden/8000km takuun

ja määräaikaishuollot -50%

vuodeksi eteenpäin(Helkama City-mallistoossa 1-vuoden takuu)

KMC Ketju 420H 140l erikoisvah. kulta

17,00€

MA - PE LA

PELTSAARENKATU 3KAARINA, ITÄ-KROSSI

9-179-13

Skootterien, mopojen, mopoautojen ja mönkijöiden korjausta lähes kaikkiin

merkkeihin! (Korjaustakuu)

Takuutarjous!

Varaosia

Jarrupala Derbi Senda8,80€

Variaattorin hihna Peugeot Speedfight

27,00€

Kaasuvaijeri Derbi Senda ‘2000-

9,30€

MP etuvalopolttimo12V 35W/35W

7,70€

Vipusarja Derbi Senda, Carbon

16,00€

Mopo/ skootteri varaosaluettelomme hintoineen on nähtävissäwww.uimonen.fi

P. 045 2620 868

www.articom.fiwww.motokauppa.net

Talvisäilytystä!Moottoripyörät, mopot ja skootterit

50cc tai alle 80€yli 50cc 100€

Kampanja voimassa 2.9.2010 - 31.12.2010(Tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin)

Jos korjausarvio ylittää 400€, saat meiltä veloituksetta sijaisskootterin

korjauksen ajaksi.

Huollata laitteesi talvisäilytyksen aikana.

20% pois työn osuudesta!

KAARINA. Joulukuusta 2008 äitiyslomalla ja hoitovapaalla ollut Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Elina Lehtilä palaa töihin tiistaina 13. syys-kuuta. Sen jälkeen Lehtilällä riittääkin kiireitä, sillä ennen vuoden loppua pitää ehtiä saattamaan monta alulle pan-tua asiaa järjestykseen.

– Toinen jalka on jo vähän niin kuin työpaikan oven vä-lissä. Muutamassa kokoukses-sa ja palaverissa tässä on eh-ditty juosta, Lehtilä kertoo.

Lehtilän ensimmäinen huo-mio töihin paluun jälkeen kiinnittyy Kaarinan matkai-luhankkeeseen, joka pitää polkaista käyntiin ja hank-kia kaksivuotiselle projektil-le projektipäällikkö.

– Kyllä tämän hankkeen tärkein tavoite on saada mat-kailualan toimijat yhteen, löy-tämään toisensa ja synergiaa. Toivon, että yrittäjät löytä-

vät sen ”kultasiemenen”, jol-le kaarinalainen matkailu voi kasvaa ja kehittyä. Toki tarvi-taan myös palveluiden tuot-teistamista, Lehtilä miettii.

Yrityksen toimitilalle on edessä myös muutto aivan lähiaikoina. Kauas ei kuiten-kaan ole pitkä matka, sillä uu-det tilat löytyivät saman talon samasta kerroksesta, mutta käytävän toisesta päästä.

– Uusi toimitila on siinä mielessä parempi, että saam-me molemmaT omat työhuo-neet, Lehtilä jatkaa.

Kiireitä toimitusjohtajalla riittää myös syksyn tapahtu-mien suunnittelussa ja niiden järjestämisessä.

– Yrittäjille järjestetään ti-laisuus Potkurin kanssa. Mar-raskuussa keskustellaan yrittä-jien ja kaupungin vastaavien virkamiesten kanssa hankin-taseminaarissa yleisistä han-kinnoista. Joulun avajaisis-ta emme sen sijaan ole vielä ehtineet puhua, Elina Lehti-lä päättää.

3

Lehtilä palaa tositoimiin kuun puolivälissähän

Elina Lehtilän mukaan Kaarinan vetovoimaisuus on säilynyt. Useat uudet yritykset suunnittelevat muuttoa Kaarinaan.

KIMMO PARIKKA

Hankkeen tärkein tavoite on saada matkailualan toimijat yhteen, löy-tämään toisensa ja synergiaa. Toivon, että yrittäjät löytävät sen ”kultasiemenen”, jolle kaarinalainen matkailu voi kasvaa ja kehittyä.

ELINA LEHTILÄ

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

Tuore norjalainen Uunivalmis marinoitu naudan Suomalainen naudan Uunivalmis porsaan

Grilliin naudan Grilliin porsaan Ruokameren Ruokameren oma

Porsaan Lindroosin puutarhan Suomalainen Ruokameren oma

Broilerin Valio

LOHIFILEE

RUOKAMEREN EDULLISET SYYSTARJOUKSET

FILEEPAISTI

RAPU-KIMARA

JUHLA-SILLI

PAAHTO-PAISTI

KAPTEENIN-PIHVI

JÄÄSALAATTIPUSSI

RUOKA-PERUNA

PUNAVIINI-HÄRKÄ

PAISTI-JAUHELIHA

ENTRE-COTE

RIMPSU-LUUT

7 8 7 695kg

90kg

90kg

90kg

19 16 16

19

90kg 990

kg90kg

90kg

90kg5 0 090

kg99kpl

29kg

2 filettä/tal. 1 file/tal.omasta myllystä

TARJOUKSET VOIM.TO - SU2. - 5.9.

MA-PE 7-21LA 7-18

SU 12-18

rasvatonta possua

myös konjakki-marinoituna

pihvikarjan sisäpaististan. 800 g vac

rikea

600 g

MARKETRUOKAMERI PIIKKIÖ

juha.pahikkala@k-market.comRuokameri Piikkiö

Lukkarintie 2, Piikkiö, p. 475 7700

VIRVOITUS-JUOMAT

OIVARIINI3FILEE-PIHVIT

Fanta 003 plo3 99

rasia 299rasia 19 99III OLUT

0,33 TLK/24 PACK

4

artikkelitKokonaan uusipaikallinen mediaARVOISA LUKIJA, hyvä ilmoitusasiakkaam-me. kaarinanuutiset.fi on uusi paikallinen medi-aratkaisu, joka tarjoaa perinteistä paikallista si-sältöä nopeasti, uskottavasti ja luotettavasti.

Kaarinan Uutisten päätuote on uu-tisportaali www.kaarinanuutiset.fi Si-vustolla tehdään päivittäin vähintään viisi päivitystä. Päivitykset kattavat koko elämän kirjon paikallisesta pää-töksenteosta tavallisen kaarinalaiseen arkeen ja juhlaan.

kaarinanuutiset.fi ilmestyy netin ohella myös paperiversiona tabloid-koossa kerran kuukaudessa. Lehti jae-taan ilmaisjakeluna kaikkiin kaarinalai-siin koteihin ja yrityksiin. Lehdessä ei julkaista samoja artikkeleita kun net-tisivuilla.

KAARINANUUTISET.fI on ekologinen paikallinen media, joka hyödyntää säh-köisiä tietotekniikkasovellutuksia luo-tettavan ja puolueettoman uutismate-riaalin tuottamisessa ja välittämisessä perinteisiä ratkaisuja nopeammin, tii-viimmin ja aktiivisemmin. Uusi paikal-linen media on pirstaloituneessa me-diakentässä Kaarinan vetovoimaisin media

KAARINANUUTISET.fI on puolueeton ja riippumaton mediaratkaisu. Nettiportaalin ja lehden päätoimittaja on Kimmo Parikka. Pa-rikalla on aikaisempaa kokemusta paikallis-journalismista Forssan, Loimaan, Salon ja Au-ranmaan talousalueista sekä viimeksi Turun seudulla Kaarinasta ja sen lähialueista.

Parikan ohella lehden toimituskun-taan kuuluvat Kai Saarto, Suvi Holo-painen, Esa Kostet, Tapani Mylly sekä Oskari Koivuniemi

KAARINAUUTISET.fI myyntineuvottelijana toimii Timo Kesäläinen, jolla on vankka koke-mus useamman eri sektorin myyntityöstä. Il-moitusmyyntikokemusta lehtialalla Kesäläisel-le on kertynyt viime vuosina Raisio-Naantalin sekä Kaarinan yrityskentässä. Lehden ilmoitus-valmistajana toimii Aki Saarto.

KAARINANUUTISET.fI toimisto sijaitsee ai-van Kaarinan keskustassa, Kaarinan liiketalos-sa. Huoneisto on katutasossa ja sen ovi aukeaa suoraan Kaarinan torille. Tervetuloa poikkea-maan yhteiseen olohuoneeseen.

Tästä on hyvä aloittaa

Kimmo Parikkakimmo.parikka@

kaarinauutiset.fi

ILMOITUS

muut lehdet

kirjoittajavieras

KAARINA-LEHTI. Kaarinan kaupungin suhtautuminen metsiensuojeluun on met-säkoordinaattorin mukaan jokseenkin nihkeää. Lemun-niemen metsä on Niemen mukaan yksi Kaarinan selke-ästi arvokkaimmista metsä-alueista. Kaupungin omista-ma Lemunniemi on kooltaan noin 200 hehtaaria. Metsää uhkaavat Kaarinan kaupun-gin kaavailemat rakennus-

suunnitelmat. Lemunniemen osayleiskaavan mukaan alu-eella aiotaan rakentaa noin 6000 asukaspaikkaa. (KaLe 25.8.2010)

KULMAKUNTA. Turun nor-maalikoulun ja Varissuon vä-liselle kentälle sijoitettu mi-nistadion purettiin viime viikolla. Syynä oli jatkuva yö-pelaaminen, jota ei saati kuriin edes vartioinnilla. Varissuolle

sijoitetun ministadionin tari-na jäi vain kolmen kuukauden mittaiseksi. Stadion oli kovas-sa käytössä, mutta nuorten ai-kuisten yöpelaaminen häirit-si asukkaita ja lopulta kenttä päätettiin purkaa kokonaan.

KUNNALLISLEHTI. Paimi-on kaupunginhallituksen pu-heenjohtaja Jukka Hongisto (kok.) arvelee, että kaupun-ginhallituksen Paippi –äänes-

tyksestä tulee äärimmäisen tiukka. Vaikka muutamissa ryhmissä hiihtoputkikannat on jo lyöty lukkoon, ei Hon-gisto halua veikata äänestyk-sen lopputulosta.– Sen voin sanoa, että kol-me kokoomuslaista tulee ole-maan keskiviikkona olemaan kaupunginjohtajan ja Paipin talouden turvaamisen kannal-la, Hongisto kertoo Kunnal-lislehdessä.

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

VIIME VUOSIEN lama on kohdellut suomalaisia kovin eri tavoin. Itse asiassa useim-pien suomalaisten ostovoima on noussut enemmän kuin pitkään aikaan hyvien palkan-korotusten sekä alhaisen in-flaation ja korkojen takia. Silti työttömyys on noussut yh-deksään prosenttiin ja työelä-män epävarmuus vaikeuttaa monien arkea. Toiset paina-vat ylitöitä samalla kun toisille ei töitä riitä alkuunkaan.

SUOMESSA ON käyty 2000-luvulla paljon keskus-telua monien kokemasta työ-elämän huonontumisesta. Työ koetaan usein aiempaa stressaavammaksi. Professori Juha Siltala laittoi tämän hal-litsemattoman globaalin ta-louskilpailun piikkiin. Nuoret sukupolvet ovatkin tutkimus-ten muuttamassa suhtautu-mistaan työhön. Miksi juosta kilpailun oravanpyörässä, jos työkin samalla alkaa menet-tää mielekkyyttään?

BRITTIpROfESSORI Richard Layard on puhunut ihmisten onnellisuuden nos-tamisesta politiikan tavoit-teeksi. Layardin mukaan ta-loudellisen ansiotason nousu

ja kuluttaminen eivät tietyn rajan ylitettyään lisää ihmis-ten onnellisuutta, eikä siksi valtioiden pitäisikään tavoi-tella materiaalista vaurastu-mista millä hyvänsä ehdoin. Samaan aikaan ympäristökrii-sit ja luonnonvarojen rajalli-suus pakottavat harkitsemaan uudestaan suhtautumista jat-kuvaan kuluttamisen kasvat-tamiseen. Maapallon sietoky-vyllä on rajansa.

AIVAN VIIME vuosien tren-di-ilmiö on downshiftaami-nen, vapaasti suomennettuna työelämän kohtuullistaminen. Monille nuorille on tärkeäm-pää viettää aikaa perheen-sä kanssa ja tyytyä alempaan kulutustasoon kuin osallistua stressaavaan kilpailuun urake-hityksessä. Tietyssä mielessä

nämä nuoret ovat arvoiltaan lähellä niukkuuteen tottunei-ta suomalaisten aiempia suku-polvia.

YKSI KESKEISIÄ tulevai-suutemme ratkaisutekijöitä onkin se, miten vastaamme tähän työn murroksen haas-teeseen. Toisaalta on vastuul-lista pyrkiä kohtuullisuuteen ja läheisistämme huolehti-vaan hyvään elämään, toi-saalta hyvinvointimme lepää työnteon varassa. Suomen jul-kinen talous on tulevat vuo-sikymmenet kovassa testissä ja se edellyttää mahdollisim-man monen työikäisen osal-listumista työelämään.

RATKAISU EI mielestäni ole silmien sulkeminen kummal-takaan haasteelta. Ne ovat sa-

man kolikon kääntöpuolia. Työelämän ehtojen on oltava niin inhimillisiä ja kohtuulli-sia, että ihmiset jaksavat hy-vinvoivina töissä pitkän työ-uran. Myös sosiaaliturvassa on paljon uudistamista, jotta se kannustaisi työhön ja takai-si perusturvan joustavasti eri elämäntilanteissa.

MONET pOLIITIKOt puhu-vat siitä kuinka meidän kaik-kien on tehtävä enemmän töi-tä. Paljon olennaisempaa olisi puhua siitä, että mielekkään työn on oltava kaikkien ulot-tuvilla. Ihmiset eivät ole ko-neita.

Ville Niinistö

Kansanedustaja, Kaarinassa varttunut vihreän eduskunta-

ryhmän puheenjohtaja

Kohtuullista työelämääSuomen julkinen talous

on tulevat vuosikymmenet kovas-sa testissä ja se edellyttää mahdol-lisimman monen työikäisen osallis-tumista työelämään.

VILLE NIINISTÖ

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset.fi on ekologinen paikallinen media, joka hyödyntää sähköisiä tietotekniikkasovellutuksia luotetta-van ja puolueettoman uutismateriaalin tuottamisessa ja välit-tämisessä perinteisiä ratkaisuja nopeammin, tiiviimmin ja ak-tiivisemmin.

KIMMO pARIKKA

KAARINA. Kaarinan kau-punginvaltuusto palasi maa-nantaina kesätauolta kiirei-seen syksyyn. Valtuuston puheenjohtaja Matti Ran-ne (sd.) totesikin, että enti-sestään heikenneet ja vähem-män ruusuiset talousnäkymät pakottavat valtuutetut ja vir-kamiehet tekemään tiukas-ti töitä, jotta edes valmisteil-la oleva talousarvio saataisiin kunnialla kasaan.

Kokouksessaan valtuusto hyväksyi kaupungin elinkei-no-ohjelman, jota valtuute-tuille esitteli kaupunginjohta-ja Harri Virta. Virran mukaan tyypillistä ohjelmalle on se, että se korostaa kehittyviä keskustoja, matkailualan ke-hittymistä sekä menestynei-tä yrittäjiä ja yrityksiä

– Kaarinan tavoitteena on

olla yritysystävällinen kunta, jossa yritysten toimintaym-päristö on mahdollisimman hyvä ja toimiva. Meillä on jo nyt menestyviä yrittäjiä, vah-voja merellisiä sekä huoneka-lu- ja elintarvikeyrityksiä. Yri-tyksiä on tällä hetkellä noin 1900 ja niiden määrä kasvaa koko ajan, Virta totesi pu-heenvuorossaan.

Virran mukaan kaupunki on elinkeinopolitiikassa yri-tysten kumppani, sen takia kaupungin elinkeino-ohjel-makin on tehty yhdessä yrit-täjien kanssa.

– Kunta tuottaa yrityksil-le infran. Kaupunki on myös markkinatoimija, yritysten asiakas, joka ostaa palveluita ja tuotteita paikallisista toi-mijoilta. Meidän tehtäväm-me on ymmärtää yrittäjien tarpeita ja vastata niihin, Vir-ta kertasi.

Lyhyessä selvityksessään Vir-

ta puhui myös joukkoliiken-teen merkityksestä paikallis-ten yritysten menestykselle. Niin teki myös Mari Saario (vihr.), joka oli alun perin pitänyt elinkeino-ohjelmaa kunnianhimottomana, mut-ta muuttanut sittemmin mie-lipidettään.

– Painotukset matkailuun ja hyvinvointiin ovat sisällöl-tään parempia kuin ohjelman muoto. Kun ohjelmaa ryhdy-tään toteuttamaan, toivon, että toimiva joukkoliikenne huomioidaan päätöksente-ossa. Ohjelmassa puhutaan myös automarketeista, ha-luan muistuttaa, että ne näi-

vettävät tutkimusten mukaan keskustoja, mitä me emme varmaankaan halua, Saario mietiskeli.

Arto Elo (sd.) puolestaan toivoi, ettei yhdessä yrittäji-en kanssa tehty elinkeino-oh-jelma jää pölyttyväksi pape-riksi, vaan että siitä tulisi elävä paperi.

– Sen kuitenkin haluaisin tietää, mitä ohjelmassa mai-nittu yksityistäminen tar-koittaa. Minkä toiminnan Kaarinan kaupunki aikoo yk-sityistää, Elo kysyi.

Suoraan vastatusta Elo ei ky-

symykseensä saanut, sillä oh-jelmassa mainittu yksityistä-mis-sanaan tehtiin lopulta tekninen muutos Janne Ason (kesk.) ehdotuksesta.

– Otsikossa pitää lukea kilpailutus ja vaihtoehtoiset toimintatavat, Aso vaati ja sai valtuuston yksimielisen tuen taakseen.

Poliittisten päätösten ohel-la valtuuston kokouksessa tehtiin historiaa, kun kokoo-musvaltuutettu Hanna Sir-kiä saapui kokoukseen kolmi-kuukautisen Emil-poikansa kanssa.

– Kokoomuksen kunnal-lisvaltuuston kokouksessa ol-tiin sunnuntaina ja nyt tääl-lä valtuustossa. Tarkoitus on jatkossakin kokoustaa pojan kanssa. Kaupunginhallituk-sen kokouksessa emme vielä ole olleet, mutta sekin päivä vielä koittaa, kokoomusval-tuutettu Hanna Sirkiä totesi kokouksen kahvitauolla.

5

uutisetKIMMO PARIKKA

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

Vihreäthaluavatkierto-liittymänkeskelle kylääKAARINA. Kaarinan vihreä valtuustoryhmä jätti syksyn ensimmäisessä valtuuston kokouksessa valtuustoaloit-teen, jossa he toteavat, että Hovirinnantien ja Pyhän Katariinan tien risteys muo-dostaa tärkeän ja vilkkaan solmukohdan Kaarinan kes-kustassa.

Aloitteessaan vihreät muistuttavat, ettei nykyinen liikennevalojärjestely palve-le joustavasti, eikä tulevaa liikennemäärää Kaarinan keskustassa.

”Kiertoliittymä lisää tur-vallisuutta, hillitsee ajonope-uksia ja liittymän keskialu-etta voidaan käyttää alueen kaunistamiseen”, vihreä val-tuustoryhmä kirjoittaa.

Edelliseen viitaten Kaa-rinan kaupunginvaltuuston vihreä valtuustoryhmä esit-tää, että keskustan länsio-san kaavan hyväksymisen jälkeen ryhdytään toimen-piteisiin Hovirinnantien ja Pyhän Katariinan tien riste-yksen muuttamiseksi kierto-liittymäksi.

Kaupunginvaltuusto palasi kesälomalta kiireiseen syksyyn

Hanna Sirkiä (KOK.) on rohkea nainen ja äiti. Ensimmäisen kertaan ainakin liki kahdeksaan vuoteen valtuutettu tuli kokoukseen luottamushenkilönä kolme kuukau-tisen lapsensa kanssa. Vaikkei pojalla vielä virallista nimeä ole, kutsuttakaan häntä Emiliksi.

Sirkiät varastivat shown

Kiertoliittymä lisää turvallisuutta, hillitsee ajonope-uksia ja liittymän keskialuetta voidaan käyttää alueen kaunista-miseen.

TOMI KURKILAHTI

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

Painotukset matkailuun ja hy-vinvointiin ovat sisällöltään parempia kuin ohjelman muoto. Toivon, että toi-miva joukkoliikenne huomioidaan pää-töksenteossa.

MARI SAARIO

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

Persujennousukiitoei näyKaarinassaKAARINA. Valtakunnalliset mielipidekyselyt osoittavat Timo Soinin johtamien pe-russuomalaisten kannatuk-sen nousevan kaiken aikaa. Maanantaina uutisissa en-nakoitiin puolueen huikeaan eduskuntavaalivoittoa sekä paikkaa jopa hallitusneuvot-teluissa. Puolueen puheen-johtaja esitti jopa huikean arvion viidestätoista kan-sanedustajasta.

Kaarinassa perussuoma-laisten nousukiito ei näy, sillä valtuustossa ainoana perus-suomalaisena tähän saakka istunut Tapani Raittila il-moitti maanantaina, että hän on jättänyt puolueen.

– Kaarinan valtuustos-sa on tästä päivämäärästä alkaen sitoutumattomien valtuustoryhmä. Sen pu-heenjohtajana toimii allekir-joittanut, Raittila kertoi.

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

6 kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI09.00 -10.00

BODYBALANCE®

Kati

10.50 -11.50

SunFun 60

Laura

16.30 -17.30

17.35 -17.50

17.40 -18.10

18.20 -19.20

19.30 -20.30

BODYBALANCE®

Iiris

BODYPUMP®

Iiris

SunSpin 30

Iiris

SunVartti

Laura

ZUMBA®

Laura

SunSpin 45

Laura

16.15 -17.00

SunFit LB

Laura

17.10 -18.10

18.20 -19.20

19.30 -19.45

19.30 -20.30

BALLETONE®

Laura

SunVartti

Laura

10.30 -10.45

10.50 -11.20

11.25 -11.55

17.10 -18.10

18.20 -19.20

18.25 -19.25

19.30 -20.30

SunVartti

Laura

SunSpin 30

Laura

SunGym 30

Laura

BODYPUMP®

Iiris

BODYBALANCE®

Kati

SunSpin 45

Iiris

ZUMBA Toning®

Kati

BODYPUMP®

Kati

09.00 -10.00

16.30 -17.00

17.10 -18.10

18.20 -19.20

19.30 -20.30

BODYPUMP®

Kati

SunStep 30

Laura

ZUMBA®

Laura

SunFit UB

Laura

BALLETONE®

Laura

16.30 -17.30

16.40 -17.25

17.40 -18.40

METHOD PUTKISTOKASVOKOULU

Arto

SunSpin 45

Laura

ZUMBA®

Laura

10.00 -11.00

11.15 -12.15

BODYBALANCE®

Kati

ZUMBA Toning®

Kati

15.00 -16.30

17.00 -18.00

18.10 -19.10

METHOD PUTKISTO

Arto

BODYPUMP®

Kati

ZUMBA®

Kati

AURINKOISIA MATKOJA LIIKUNNAN MAAILMAAN!

Kuskinkatu 3, Kaarina, puh 010 387 6969, info@sunsportkaarina.fi

SunSport women on uudella konseptilla toimiva kaarinalainen kuntoilukeskus. Sinä itse päätät, kuinka monta kertaa viikossa liikut.

Aikaisemmasta poiketen,voit muuttaa käyttöastetta joustavasti oman elämäntilanteesi ja tarpeittesi mukaan.Kun sinulla on elämässäsi jaksoja, jolloin tiedät, liikkuvasi enemmän tai vähemmän, teet muutosilmoituksen kaksi viikkoa ennen veloituspäivää ja se riittää.

Liity kanta-asiakkaaksi. Voit olla sitä ilman liikuntaoikeutta vaikkapa pitkän ja rentouttavan kesäloman. Ja kun palaat, me aktivoimme liikuntaoikeutesi sovitetusti.

Katso lisää www.sunsportkaarina.fi

Liikutamme markkinayleisöä Kaarinan Markkinoilla lauantaina 4.9. klo 10.30.

7

reportaasi

Tuorlan observatoriossa teh-tävää tutkimusta rahoitetaan pitkälti Turun yliopiston ul-kopuolisella rahoituksella. Oppiaineen tutkijat elättävät itseään projektirahoitusten turvin, yliopiston perusbud-jetti ei tutkimuksen tekemi-seen riitä.

– Meillä on yliopiston puo-lesta noin 700 000 euron vuo-sibudjetti, mutta noin toinen mokoma pitää hankkia ulko-puolelta. Perusbudjetista var-mastikin 90 prosenttia menee henkilökunnan palkkoihin ja lopulla 10 prosentilla mak-setaan sitten pyyhekumeja ja muita. Käytännössä kaikki todellinen tutkimustyö rahoi-tetaan jotenkin muuten kuin perusbudjetistamme, ja jos ul-kopuolinen raha loppuisi, me

vanhat parrat täällä vain pyö-rittelisimme peukaloitamme, kertoo tähtitieteen professo-ri Esko Valtaoja.

Valtaojan mukaan tähti-tieteilijät ovat olleet jo aikai-semminkin hyviä hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Suo-men Akatemian, kotimaisten säätiöiden, EU:n eri hank-keiden ja European Science Foundationin rahaa on valu-nut Suomen johtavaan tähti-tieteen laitokseen melko hy-vin.

– Suomen hallitus väittää, että ylipistoille on nyt suuren rahoitusuudistuksen myötä tullut lisää rahaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Meillä yli-opiston perusbudjetti piene-nee koko ajan, vaikka samalla esimerkiksi vuokrakulut kas-vavat vuosi vuodelta. Monet professorit sanovatkin, että koko työaika menee rahoitus-hakemusten täyttämiseen.Tuorlassa ollaan kuitenkin

siinä mielessä onnellisessa ti-lanteessa, että Suomen kuulu-minen ESA (European Space Agency) ja ESO (European Southern Observatory) -jär-jestöihin kanavoi rahavirtoja Kaarinaan.

Kun valtiovalta on päät-tänyt liittää Suomen kalliilla hinnalla ESA:an ja ESO:on, halutaan jäsenmaksuille vas-tinetta. Tällöin järjestöjen re-sursseja voidaan käyttää tut-kimuksen tekemiseen, mikä taas vaatii rahaa.

– ESA:n Planck-satelliitti-hanke on hyvä esimerkki. Sii-nä TEKES ja Suomen Aka-temia päättivät kymmenen vuotta sitten lähteä hankkee-seen mukaan. TEKES raken-si satelliittiin instrumentteja ja Akatemia lupasi rahoittaa sa-telliitilla tehtävää tutkimusta. Oma tutkimusryhmäni onkin saanut rahaa juuri tähän käyt-töön, kertoo Valtaoja.ESO on toinen merkittävä

eurooppalainen tähtitieteen tutkimuksen yhteistyötaho. Suomi liittyi ESO:n jäsenek-si vuonna 2004, ja nyt Tuor-laan on viimein perustet-tu opetusministeriön tuella ESO-keskus käyttämään hy-väksi ESO:n teleskooppeja. Valtaojan mukaan kyse on vii-me aikojen suurimmasta sat-sauksesta tähtitieteen tutki-mukseen Suomessa.

– Jotta teleskoopeista saa-daan havaintoaikaa, täytyy pitää yllä korkealaatuista tut-kimusta. ESO:n teleskoopin käyttökulu on 10 000 euroa tunnissa, mutta niille, joille ai-kaa myönnetään, käyttö on il-maista, selventää Valtaoja.

Valtaoja toivoo ESO-kes-kuksen vakiintuvan pysyväk-si tutkimuskeskukseksi Tuor-laan.

– Ikävä kyllä valtion bud-jetteja tehtäessä jokin yksit-täinen tutkimuskeskus pyyhi-tään pois yhdellä punakynän

piirrolla. Toiveemme on tie-tysti, että tutkijanpaikkoja saataisiin jopa lisää tulevai-suudessa.

Yhteiseurooppalaisista hank-keista poikineiden rahoitus-ten lisäksi Tuorlan tutkijat luottavat henkilökohtaisiin kansainvälisiin suhteisiin ja suosituksiin. Tuorlan Ob-servatoriossa harjoitetta-va tähtitiede on harvojen ja valittujen tieteenala, moni-mutkainen tutkimus kun ei huipputasolla ihan jokaiselta luonnistu. Niinpä tutkimusta tekevien määrä maailmanlaa-juisestikaan ei ole kovin suuri, ja tiettyyn aihepiiriin erikois-tuneet muodostavat toisensa tuntevia piirejä. Esko Valtao-ja kertoo, että nuorelle väitös-kirjansa jo tehneelle tutkijalle on enemmänkin sääntö kuin poikkeus lähteä ulkomaille oppiin.

– Tutkijanpaikkoja julis-

tetaan maailmalla hakuun säännöllisesti ja niitä sitten haetaan sen mukaan, miten tutkimusryhmän aihe so-pii itselle. Minä esimerkiksi sain Irlannista eräältä tutulta-ni suosituksen eräästä venä-läisestä väitöskirjan tekijästä. Minulla oli Suomen Akate-mian rahaa väitöskirjan teki-jän palkkaamiseksi, joten otin suositellun henkilön tänne. Ja tyytyväinen olen ollut, kertoo Valtaoja.

Pienissä tieteilijäpiireissä tut-tujen suositukset nousevatkin tärkeään rooliin.

– Pitää pystyä luottamaan siihen, että suositeltu henki-lö vastaa odotuksia. Omat op-pilaat taas tulevat vähitellen tutuiksi, ja kun meillä väitös-kirjan tekeminen on tutkijan perustaso, niin henkilöön eh-tii kyllä tutustua, sanoo Val-taoja.

Tuorlan tutkimus elää ulkopuolisella rahallaEsko Valtoja tykittää, ja sanoo ettei allekirjoita väitettä, jonka mukaan suuri rahoitusuuditus olisi tuonut yliopistoille yhtään sen enempää rahaa kuin aikaisemminkaan.

FAKTA

n ESAn European Space Agency.n Vastaa eurooppalaisten satelliittien rakentamisesta jäsenmaidensa tuella.n Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1994.n Jäsenvaltioita 18, järjestön pääkont-tori sijaitsee Pariisissa.n Lisätietoa: www.esa.int

Ikävä kyllä valtion budjetteja tehtäessä jokin yksittäinen tutkimuskeskus pyyhitään pois yhdellä punakynän piirrolla.

ESKO VALTAOJA

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

TAPANI MYLLY

TAPANI MYLLYtoimitus@

kaarinanuutiset.fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KAARINA. Tuorlan observa-toriossa työskentelevää Han-nu Karttusta naurattaa, kun häneltä kysyy, onko tieteellis-tä maailmankuvaa tunnusta-va ihminen onnellisempi kuin mystiikkaan tai yliluonnolli-seen uskova.

– Onnellisuus on filoso-finen kysymys, mutta kyllä minä itse olen onnellisempi kun ymmärrän, miten maa-ilma toimii. Omassa maail-mankuvassani en näe tarvet-ta millekään yliluonnollisille selityksille. Toisaalta maail-mankaikkeudessa saattaa olla niin monimutkaisia asioita, ettei niistä pystytä tyhjentä-vää selitystä antamaan, sanoo Karttunen.

Tieto-Finlandiankin vuon-na 1998 voittanut Karttunen kertoo tieteen tekemisen ole-van hänelle uuden löytämistä, pienikin löydös antaa tutkijal-le tyydytystä.

– Onhan se erittäin palkit-sevaa, kun löytää jotain sel-laista pientäkin, mitä kukaan muu ei ole vielä löytänyt, sa-noo Karttunen.

Karttusen kiinnostus maa-ilman toimintaan syntyi jo pienenä poikana Liperissä, jossa pimeinä iltoina tähdet näkyivät hyvin.

– Muistan kun ensimmäi-nen satelliitti lähetettiin tai-vaalle ja lehdessä oli sen yli-kulkuaikatauluja. Me olimme sitten tietysti kylmässä palele-massa ja katsomassa, josko sa-telliittia olisi näkynyt, muiste-lee Karttunen.

Vuosia myöhemmin Karttu-nen ajautui tähtitieteen am-mattilaiseksi, erityisalanaan valon taittuminen.

– Väitöskirjani käsitte-li valon taittumista asteroidi-en pinnasta. Kun asteroidit heijastavat epäsäännöllisel-lä muodollaan auringon va-loa, syntyy kirkkauden vaih-telua, jota tutkimalla voidaan päätellä jotain asteroidin pin-nan rakenteesta, selittää Kart-tunen.

Karttusen tutkimusala ei ole suoraan sovellettavaa tie-dettä, ja hän muistuttaakin perustutkimuksen tarpeelli-suudesta.

– On ymmärrettävä se, että kaikki soveltava tutkimus pe-rustuu perustutkimukselle. Pelkkää soveltavaa tiedettä voitaisiin tehdä vain jokunen vuosi, sitten jäätäisiin tietees-sä jo jälkeen muuta maailmaa. Nyt kun yliopistot ovat Suo-messa hankalassa rahoitusti-lanteessa ja rahaa pitää saada myös ulkopuolelta, ihmisten on yhä tärkeämpi tietää, mitä

yliopistoissa oikeastaan teh-dään, sanoo tohtori Karttu-nen.Karttunen on monen muun Tuorlan tutkijan tavoin kun-nostautunut tieteen tulosten, metodien ja teorioiden popu-larisoinnissa.

– Oli hienoa voittaa Tie-to-Finlandia, vaikka palkin-non saaminen olikin minul-le yllätys. En ollut ollenkaan ajatellut kirjaani ”Vanhin tie-de: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin” sellaiseksi, joka voisi voittaa Tieto-Finlandian, kertoo Karttunen.

Tieteen popularisointi on Karttuselle osaksi vain harras-tus, populaaritieteen kirjojen kirjoittamista kun ei voi suo-raan pitää työnäkään.

– Siitä on vähitellen muo-dostunut minulle jonkinlai-nen missio, vaikka olenkin ollut mukana esimerkiksi Skepsis ry:n toiminnassa pe-rustamiskokouksesta alkaen.

Karttunen onkin kirjoit-tanut Tieto-Finlandia -teok-sensa lisäksi useitakin tiedettä popularisoivia teoksia ja kir-joittanut myös radioon.

– Vanhin tiede -kirja läh-ti liikkeelle radioesitelmistä. Kävin läpi sellaisia yleisiä vää-rinymmärryksiä tieteen paris-ta. Esimerkiksi se, että Galilei olisi keksinyt kaukoputken. Näinhän asia ei ole, vaan se kehitettiin Hollannissa, eikä ensimmäisen rakentajasta ole tarkkaa tietoa. Eikä Koperni-kaaninen vallankumouskaan ollut kovin kummoinenkaan

vallankumous. Kesti 200 vuotta Kopernikuksesta, en-nen kuin maapallon liikku-minen voitiin todistaa, tote-aa Karttunen.

Keskeisintä tieteen tekemi-sessä ja samalla tieteellisessä maailmankuvassa on Karttu-sen mukaan kuitenkin lopu-ton ihmettelyn ja epävarmuu-

den tunne.– Tieteellä ei ole ehdotto-

mia totuuksia. Voidaan sanoa vain, että tämän hetkisen tie-don valossa näyttää joltakin. Eikä tähtitaivaskaan ole me-nettänyt tenhoaan lainkaan siitä, että tietää mitä tähdis-sä tapahtuu. Oikeastaan päin vastoin, toteaa Karttunen.

8

Yrjö Väisälä syntyi vuonna 1891 Kontiolahdessa. Hän oli merkittävä maanmittaustieteen harjoittaja, tähtitieteilijä ja fyysikko.

Väisälää pidetään suomalaisen tähtitieteen perustajahah-mona. Väisälä opiskeli tähtitiedettä Helsingissä, mutta muut-ti uuden Turun yliopiston fysiikan professoriksi vuonna 1924. Oman virkansa ohella hän hoiti myös tähtitieteen pro-fessuuria vuodesta 1928.

Väisälä tuli tunnetuksi paitsi maanmittaustieteellisistä keksinnöistään, niin myös optiikanhiontataidoistaan ja Tuor-lan observatorion teleskoopeilla löytämistään useista komee-toista ja yli 800 asteroidista. Näitä löytöjä hän teki usein kol-legansa Liisi Oterman kanssa. Väisälän mukaan on nimetty yksi kuun kraateri ja asteroidi.

Väisälä aloitti myös Tuorlassa yhä vallalla olevan tähtitie-teen popularisoinnin perinteen. Tuorlan observatorio oli jo

tuolloin avoin vierailijoille ja toimittajille. Yrjö Väisälän ja hä-nen kahden veljensä Kallen ja Viljon mukaan nimetty Väisä-län palkinto jaetaan vuosittain veljesten edustamille tieteen-aloille. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Yrjö Väisälä kuoli vuonna 1971.

Lähde: Wikipedia.fi, utu.fi

Yrjö Väisälä oli suomalaisen tähtitieteen perustajahahmo

Löytyykö onni tieteestä tohtori Karttunen?

Hannu Karttunen kertoo olleensa yllättynyt voitettuaan Tieto finlandia -palkinnon. Silti tiede on se, mikä jaksaa Tuorlassa työskentelevää tutkijaa kiinnostaa eniten. ” Eikä tähtitaivaskaan ole menettänyt tehoaan lainkaan siitä, että tietää mitä tähdissä tapahtuu. Oikeastaan päin vastoin, Karttunen sanoo.

Oli hienoa voittaa Tieto-Fin-landia. En ollut ollenkaan ajatellut kir-jaani ”Vanhin tiede: tähtitiedettä kivi-kaudesta kuulentoihin” sellaiseksi, joka voisi voittaa Tieto-Finlandian.

HANNU KARTTUNEN

KUKA?Hannu Karttunenn Syntynyt vuonna 1952 Liperissä.n Voitti Tieto-Finlandian vuonna 1998 teok-sellaan Vanhin tiede: Tähtitiedettä kivikaudes-ta kuulentoihin.n Tähtitieteen tohtori ja Turun ja Helsingin yli-opistojen dosentti.n Kirjoittanut tutkimuksia, oppikirjoja ja suu-relle yleisölle suunnattuja kirjoja.n Vastaa Tuorlan planetaarion Kuukauden täh-titaivas -esityksistä.n On laskenut suomalaisten kalenterien pla-netaariset tiedot, muun muassa auringon nou-su- ja laskuajat.

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

TAPANI MYLLY

TAPANI MYLLYtoimitus@

kaarinanuutiset.fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

9

KAARINA. Kaarinan Kehi-tys Oy:n keväällä liikkeelle pyöräyttämä matkailuhanke on saanut myönteisen rahoi-tuspäätöksen Varsin Hyvä ry:ltä. Matkailuhankkees-ta kaavaillaan kaarinalaisten matkailualan yritysten yhdis-tävää tekijää ja koko kaupun-gin matkailuprofiilin nosta-jaa. Tarkoituksena on palkata hankkeelle vetäjä marraskuun alusta kahdeksi vuodeksi.

– Matkailuhan on Kaari-nassa nousussa, ja on ollut ai-kaisemminkin erityisesti van-han Piikkiön alueella, kertoo kaupunginjohtaja Harri Vir-ta.

Hankkeen taustahakemuk-sessa todetaan, että Kaarinas-sa on paljon pieniä matkailu-alan toimijoita ja yrittäjiltä itseltään on tullut pyyntö kau-pungille toimia eri tahojen yhdistävänä voimana. Tällä hetkellä matkailuyrittäjät ko-

kevat alansa olevan Kaarinas-sa liian hajanaista ja näkymä-töntä.

– Kaarinasta puuttuu sel-lainen yksi iso matkailualan yritys, kuten vaikka Muumit Naantalissa. Täällä on kui-tenkin paljon pieniä yrityk-siä, jotka voisivat hyvin teh-dä yhteistyötä, kohderyhmät ovat kuitenkin pitkälti erilai-sia, sanoo Tuorlan Majatalon yrittäjä Marja Vaiste.

Vaiste toivookin hankkeen myötä tietoisuuden muista yrittäjistä alueella kasvavan.

– Kuntaliitoksen myö-tä matkailualan yrittäjät ei-vät ehkä tunne toisiaan. Olisi tärkeää, että voi tarpeen vaa-tiessa suositella jotain toista kaarinalaista yritystä, etteivät matkailijat aina karkaa Tur-kuun tai muihin naapurikun-tiin, muistuttaa Vaiste.

Hankkeen pyrkimyksenä onkin siis kehittää Kaarinaan paremmin toimivaa matkai-luyrittäjyyttä, kaupunginjoh-taja Harri Virta visioi kuiten-kin jo pidemmällekin.

– Koko alueella ei ole ym-pärivuotista turistikeskus-ta, mutta Tuorlasta sellainen voisi tulla. Avaruuskeskus voisi olla kolmas vaihe tämän hankkeen ja Tuorlan obser-vatorion vierailukeskuksen jälkeen. Tosin turistikeskus tarvitsisi sitten ulkopuolisen vetäjän, sanoo Virta.

– Siinä samalla muutkin Kaarinan matkailualan yrit-täjät voisivat kasvaa ja uusil-lekin on tilaa, Virta jatkaa.

Matkailuhanke ei rasita suo-raan kaarinalaisten veronmak-sajien kukkaroita, sillä kau-

punki panostaa hankkeeseen vain yritysasiamiehen työpa-nosta. 130 666 euron koko-naispotista EU-rahoitusta on 111 066 euroa ja osallistuvi-en yritysten maksettavaksi jää viisitoista prosenttia, eli hiu-kan vajaa 20 000 euroa.

– Lisäresurssin palkkaa-malla pidämme huolen, ettei Kaarinan kehitys Oy muutu pelkäksi matkailun edistäjäk-si. Yritysasiamies Elina Leh-tilän aikaisempaa kokemusta matkailuhankkeiden vetämi-sestä Länsi-Turunmaalla voi-daan kuitenkin käyttää myös tässä hyväksi, sanoo Virta.

Matkailuhankeesta halutaanyrittäjiä yhdistävä tekijä

Keskiajasta on tullut varsinainen matkailuvaltti monille merenrantakaupungeille. Kaarinassa keskiaika voisi näkyä Kuustiston piis-panlinnan raunioilla kuten tapahtui piispanpäivien yhteydessä.

Kuntaliitoksen myötä mat-kailualan yrittäjät eivät ehkä tunne toi-siaan.

Olisi tärkeää, että voi tarpeen vaaties-sa suositella jotain toista kaarinalaista yritystä, etteivät matkailijat aina karkaa Turkuun tai muihin naapurikuntiin.

MARJA VAISTE

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

KIMMO PARIKKA

Privjet Pietari,tulossa ollaanAlun perin minun piti kirjoittaa tätä Pietarista käsin, vaan Kuusistossapa vielä naputtelen.

Muuttomme itään viivästyi ties kuinka monetta ker-taa. Juupas eipäs menosta sai tuta myös lasten opettajat ja rehtorit. Olen pahoillani. Lapset aloittivat koulunsa Kaarinassa ja jatkavat ensi viikolla Pietarin Suomalai-sessa koulussa, uusissa tiloissa Suomitalossa. Oikeas-taan olin helpottunut muuton siirtymisestä., jäipähän aikaa enemmän asioiden järjestelyyn. Sitä paitsi pää-kin ehtii tottua ajatukseen, etteivät asiat aina rullaa niin kuin täällä Suomessa.

Nyt kun lähdön hetki alkaa olla käsillä iskee paniikki. Mitä mukaan? Ympäröivää luontoa en reppuuni saa, joten jääköön tuulipukukin. Vaatteita tietysti ja kork-karit. Kumpparit ja lääpyskät on unohdettava Kuusis-toon, onhan kadulla sulauduttava naisellisten venäläis-ten joukkoon. Huh, miten ihmeessä selviän tulevasta ilman vaivasenluita?

Mikä muu on tärkeää? Rak-kaat kirjat, muistiinpanot, lasten lempilelut. Johonkin on raja vedettävä, sillä au-toon ei kamaa kovin paljon uppoa. Onneksi Pietari on sen verran lähellä että voim-me tulla puuttuvia tavaroita hakemaan useammin kuin Moskovasta, jossa asuimme v. 2001-2005.

Lapsille muutos lienee suu-rin. Uusi koulu, uudet ystä-vät ja ennen kaikkea uudet rajoitukset. Suurkaupungis-sa ei voi liikkua miten tahtoo kuten kotisaarellamme. Äiti saattaa kouluun ja takaisin, noloa?! Kulttuuri- ja kielie-rot tuovat oman mausteen-sa elämään. Kommelluksilta ei voine välttyä. Muistuu mieleen edellinen Moskovan ”reissu”. Pyysin imettäes-säni kuopusta Tatjanalta (lastenhoitaja) tilkan votkaa kun piti pyytää tilkka vettä. Voodotski ja vaditski me-nivät hieman sekaisin.

Pietarin kulttuuriantia odotan innolla. Miten lie käy tutustumisen taideaarteisiin ja balettiin kun arki iskee päälle. Ystäväni soitti hetki sitten paikan päältä ja kertoi olevansa vauvan kanssa ilman käyttövettä! Kesäisinhän kuuman veden tulo katkaistaan ainakin kuukaudeksi. Mutta mitä siitä tulee jos joutuu olemaan kokonaan il-man? Onneksi juomavettä riittää sikäli mikäli hauikset kestävät veden raahaamisen kaupasta kotiin.

Elämänmakuinen seikkailu on joka tapauksessa edes-sä, tuli mitä tuli. Asuinhuoneistonkin hyväksyin kuvien perusteella. Sijainti on ainakin loistava, Eremitaasi on 300 metrin päässä. Parasta muutossa on kuitenkin että perheemme on jälleen koossa. Miehenihän on työsken-nellyt Venäjällä jo pidempään. Miten kauan tätä seik-kailua kestää jää arvoitukseksi. Kunhan ensin selviäi-simme jouluun asti.

Saatte kuulla lisää Tammiskan tarinoita Pietarista kun-han sinne kotiudumme. Siihen asti dasvidanija.

Minna Tamminen,lauluntekijä,LTO

minna@minnatamminen.com

Lapsil-le muutos lie-nee suurin. Uusi koulu, uudet ystävät ja en-nen kaikkea uu-det rajoitukset. Suurkaupungis-sa ei voi liikkua miten tahtoo ku-ten kotisaarel-lamme.

MINNA TAMMINEN

TAPANI MYLLYtoimitus@

kaarinanuutiset.fi

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

PETTE RISSANEN

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

10

”Maista niin muistat”

Emännänkatu 1, Kaarina

Avoinnama - la 08.00 - 22.00

su 10.00 - 22.00

www.hovirinnankioski.com

SOITA JA TILAAnouda ja nauti

puh. 243 4995fax 244 3465

Tervetuloa!

KEBAB PIZZERIAHOVIRINNAN KIOSKI 1. MARGARETA 5,70 11,40

tuore tomaatti

2. BOLOGNESE 6,70 13,40 jauheliha

3. FRANSESCANA 6,70 13,40 kinkku, herkkusieni

4. OPERA 6,70 13,40 kinkku, tonnikala

5. AMERICANA 6,70 13,40 kinkku, ananas

6. VEGETARIANA 6,70 13,40 herkkusieni, ananas, paprika, sipuli

7. KEBABPIZZA 7,20 14,40 kebabliha, sipuli, turkinpippuri

8. AMERICANA SPECIAL 7,20 14,40 kinkku, ananas, aurajuusto

9. FRUTTI DI MARE 7,20 14,40 tonnikala, katkarapu, simpukka

10. OPERA SPECIAL 7,70 15,40 kinkku, tonnikala, salami, katkarapu

11. QUATTRO STAGIONE 7,70 15,40 kinkku, herkkusieni, katkarapu, tonnikala

12. EL PASO 7,70 15,40 kinkku, katkarapu, ananas, aurajuusto

13. MILANO 7,70 15,40 kinkku, katkarapu, paprika, salami, valkosipuli

14. JULIA 7,70 15,40 kinkku, ananas, paprika, jauheliha

15. DILLINGER 7,70 15,40 salami, kinkku, jauheliha, herkkusieni

16. ORIENTAL 8,20 16,40 kebabliha, katkarapu, tomaatti, oliivi, fetajuusto, valkosipuli

17. PAPA SPECIAL 8,20 16,40 salami, paprika, sipuli, oliivi, aurajuusto

18. EMPIRE 8,20 16,40 salami, kinkku, katkarapu, sipuli, tuplajuusto, valkosipuli

LISÄTÄYTTEETananas, paprika, sipuli, tomaatti, oliivi, herkkusieni, jalapeno, naudanlihasuikaleet, aurajuusto, pekoni, simpukka, pepperone, persikka, tuplajuusto, kink-ku, jauheliha, valkosipuli, parsa, fetajuusto, maissi, kapris, kebabliha.

Jokaiseen pizzaan kuuluu oreganoa, tomaattikastike, juusto ja salaatti

19. CHICKEN PIZZA 7,70 15,40 kana, ananas, aurajuusto

20. SPICY HOT ONE 7,70 15,40 kebabliha, turkinpippuri, tomaatti, sipuli

21. HOUSE SPECIAL 8,20 16,40 kebabliha, sipuli, herkkusieni, pepperone, tuplajuusto, pippurisekoitus

22. PEPPERONI 8,20 16,40 pepperone, salami, paprika, kinkku

23. CHICKEN SPECIAL 8,20 16,40 kana, persikka, aurajuusto, paprika

24. HOVIRINNAN SPECIAL 8,20 16,40 naudanlihasuikaleet, tuore tomaatti, jalapeno, aurajuusto, valkosipuli

25. FANTASIA 8,20 16,40 neljä täytettä valintasi mukaan

26. APO SPECIAL 8,20 16,40 pekoni, kinkku, persikka, aurajuusto

27. AL CAPONE 8,20 16,40 pepperone, kinkku, sipuli, kapris

28. TROPICANA 8,20 16,40 kinkku, parsa, katkarapu, herkkusieni

29. NAPOLI 8,20 16,40 kana, pekoni, sipuli, herkkusieni

30. URABI SPECIAL 8,20 16,40 kinkku, pekoni, sipuli, herkkusieni

31. PICANTE 8,20 16,40 salami, kapris, ananas, valkosipuli

PIZZAT Norm. Perhe Norm. Perhe

KEBABIT PIHVIT1. PITAKEBAB 5,70 pitaleipä, liha, salaatti, kastikkeet

2. AURAJUUSTO KEBAB 6,20 pitaleipä, kebabliha, aurajuusto, salaatti, kastikkeer

3. MARMARA KEBAB 6,70 kebabliha, salaatti, kastikkeet

4. KEBAB RIISILLÄ 6,70 riisi, kebabliha, salaatti, kastikkeet

5. KEBAB RANSKALAISILLA 6,70 kebabliha, ranskalaiset, salaatti, kastikkeet

6. KEBAB LOHKOPERUNOILLA 6,70 kebabliha, lohkoperunat, salaatti, kastikkeet

7. KEBAB TIKKUPERUNOILLA 6,70 kebabliha, tikkuperunat, salaatti, kastikkeet

8. KEBAB KERMAPERUNOILLA 7,20 kebabliha, kermaperunat, salaatti, kastikkeet

9. ISKENDER KEBAB 6,70 viipaleleipä, kebabliha, salaatti, jogurtti, kastikkeet

10. ISKENDER SPECIAL 7,20 viipaleleipä, kebabliha, aurajuusto, salaatti, jogurtti, kastikkeet

11. KEBAB AURAJUUSTOPERUNOILLA 7,70 kebabliha, aurajuustoperunat, salaatti, kastikkeet

12. KEBAB VALKOSIPULIPERUNOILLA 7,70 kebabliha, valkosipuliperunat, salaatti, kastikkeet

13. KEBAB JUUSTOPERUNOILLA 7,70 kebabliha, juustoperunat, salaatti, kastikkeet

14. ISTANBUL KEBAB 7,70 kebabliha, ranskalaiset, riisi, salaatti, kastikkeet

15. RULLAKEBAB 7,20 tuoreleipä, kebabliha, salaatti, kastikkeet

16. RULLAKEBAB JUUSTOLLA 7,70 tuoreleipä, kebabliha, juusto, salaatti, kastikkeet

17. RULLAKEBAB AURAJUUSTOLLA 7,70 tuoreleipä, kebabliha, aurajuusto, salaatti, kastikkeet

18. KEBABRULLA FETAJUUSTOLLA 8,20 tuoreleipä, kebabliha, fetajuusto, salaatti, kastikkeet

19. EXOTICA RULLAKEBAB 8,20 tuoreleipä, kebabliha, ananas, paprika, herkkusieni, salaatti, kastikkeet

20. KASVISRULLA 7,20 tuoreleipä, riisi, salaatti, kastikkeet

21. KANARULLA 7,70 tuoreleipä, riisi, kana, salaatti, kastikkeet

LEHTIPIHVI 12,50 180 g naudan pihvi, talon maukas maustevoi

SIPULIPIHVI 12,50 180 g naudan pihvi, talon maukas maustevoi

HOVIHERRAN SPECIAL 14,50 180 g naudan pihvi, kermainen pippurikastike

EMÄNNÄNPIHVI 12,50 180 g possunfile, talon maukas maustevoi

ISÄNNÄNPIHVI 12,50 180 g possunfile, kermainen pippurikastike

BROILERIN RINTAFILEET 8,50LIHAPULLAT 6,20

PASTATKANAPASTA 7,70 currykastikkeessa haudutettua kananpojanpaloja

HÄRKÄPASTA 7,70 sienikastikkeessa haudutettua häränlihaa

KINKKUPASTA 7,70 sienikastikkeessa haudutettua kinkkua

PASTA BOLOGNESE 7,70 jauheliha tomaattikastikkeella

KASVISPASTA 7,70 kauden vihanneksia sienikastikkeella

PASTA FORMAGGI 7,70 neljän juuston pasta

PASTA MERENANTIMET 7,70 sienikastikkeessa haudutettuja merenantimia

HOVIZONEKinkku, aurajuusto, persikka 7,50

Kana, ananas, aurajuusto 7,50

Naudanliha, sipuli, tomaatti 7,50

Kebabliha, turkinpippuri, sipuli 7,50

Salami, paprika, oliivi 7,50

Fantasia 3 täytettä valintasi mukaan 7,50

Tarjoillaan talon valkosipuli- ja jogurttikastikkeella

ranskalaisetperunat, lohkoperunat, tikkuperunat, kermaperunat, aurajuustoperunat, valkosipuliperunat, juustoperunat tai riisi

SALAATIT

Paikka jossa voit ottaa rennosti!

HAMPURILAISET10 kpl 6,5015 kpl 8,5020 kpl 11,0025 kpl 13,0050 kpl 25,00100 kpl 48,00

Sipulirenkaat 0,50 kpl

Mustekalarenkaat 0,60 kpl

Mozzarellatikut 1,00 kpl

Chili Cheese Nuggets 0,60 kpl

Hot cheese jalopenos 1,00 kpl

Sweet Pepper Rings 0,60 kpl

Kierreperuna 3,00 annos

Perunaruusuke 3,00 annos

Special Choice Smiles 3,00 annos

Röstiperuna 3,00 annos

Perunakroketti 3,00 annos

HOT WINGS

STARTERS

MAKKARAPERUNATTavallinen 5,00Juustolla 5,50Aurajuustolla 5,50

Katkarapu 7,40Tonnikala 7,40Feta 7,40Kana 7,40Tavallinen 7,40

JUOMATVirvoitusjuomat 0,33 L 2,00 0,5 L 2,20 1,5 L 3,50

Kastikkeet sisältyy hintaan:extra tulinen, tulinen, keskivahva, mieto

WOOBER erikois hampurilaisateriat

KING KONG 12,50 2 x 188g pihvi, pekoni, sipulirenkaita, cheddarjuusto

HOT 9,50 188 g pihvi, cheddarjuusto, jalopenò, sipuli AURA 9,50 188 g pihvi, cheddarjuusto, aurajuusto

PEKONI 9,50 188 g pihvi, cheddarjuusto, rapeaapekonia

POTATO 9,50 188 g pihvi, cheddarjuusto, perunakiekko

Kaikissa hampurilaisissamme on seesam-sämpylän välissä salaattia ja tomaattia

Paprikarenkaat, sipulirenkaat ja ranskalaiset sisältyvät Woober hampurilaisten hintaan

JUUSTO 3,80 100 g pihvi, cheddarjuusto

ANANAS 3,80 100 g pihvi, ananas

KANANMUNA 3,80 100g pihvi, muna

KASVIS 4,50 100 g kasvispihvi, cheddarjuusto

PORILAINEN 3,90 makkarasiivu

VALKOSIPULI 4,50 100 g pihvi, valkosipuli

KANA 4,50 paneroitu kanapihvi

PEKONI 4,50 100g pihvi, pekoni

KERROS 5,50 2 x 100g pihvi, cheddarjuusto

TUPLAJUUSTO 5,50 2 x 100g pihvi, tuplacheddarjuusto

AURAJUUSTO 5,50 100g pihvi, aurajuusto

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KUUSISTO. Vahinkosanee-raukseen, jälkivahinkojen torjuntaan ja ehkäisyyn sekä erikoispuhdistuksiin eri-koistunut Senno Group Oy on hankki-nut omistuk-seensa 10,2 metriä pitkän ja 3,8 metriä leveän, Lo-viisassa val-mistetun Boomeran-ger –veneen, jonka koti-satama löy-tyy Satavas-ta, Turusta.

Kuusis-tosta käsin operoivan veneen kipparina toimii kaarinalaisille parem-minkin kilpapurjehtijana tu-tuksi tullut Sakari Rinne.

– Boomerranger on Sen-na Groupin ensimmäinen vene. Sen avulla pystymme operoimaan erikoisosaamis-aloillamme myös saaristossa, jonne yhteydet ovat monesti hankalia. Veneellä pystymme toimittamaan vahinkopaikal-le sekä henkilöstön että tarvit-tavat välineet kuten raivaus-, purku-, kuivaus- tai lämmi-tyskaluston todella nopeasti, Senno Groupin kehityspääl-likkö Toni Meriluoto ker-too.

Meriluodon mukaan saaris-tossa tapahtuvat vahingot vaa-tivat nopeaa reagointia, jotta

lisävahingoilta vältytään. Tuli-palojen, vesi- ja myrskyvahin-kojen, murtojen, nokipölläys-ten tai eläinten aiheuttamien vahinkojen jälkitorjunta on

prosessi, jota harvemmin aja-tellaan, mut-ta kun se tulee ajankohtaisek-si, on hyvä tie-tää, mitä pitää tehdä.

– Veneel-lä tuotettavat palvelut ovat meidän pilot-tihanke, jonka markkinointi on vasta käyn-nistynyt. Asiak-

kaitamme ovat vakuutusyh-tiöt, taloyhtiöt sekä yksityiset asiakkaat saaristossa. Pääsem-me nopeasti liikkeelle ja pys-tymme toimimaan lyhyellä varoajalla, mikä estää lisäva-hinkojen ja –kustannusten syntymisen. Olemme vahin-kopaikalla 50 kilometrin sä-teellä alle tunnissa, Meriluoto miettii.

Veneen kapteeni Sakari Rin-ne kertoo veneen huippuno-peuden nousevan tarvittaes-sa jopa 50:een solmuun. Sen mahdollistavat perätuhtoon kiinnitetyt kaksi 350 hevos-voimaista Yamaha –perä-moottoria.

–Venettä on todella helppo ajaa, se menee kuin juna kis-koilla. Veneellä päästään koh-

teeseen nopeasti ja turvallises-ti. Tärkeintä on tietysti se, että saamme oikeanlaiset palvelut vahinkopaikalle niin, että li-sävahinkojen määrä ei kasva, Rinne toteaa.

Senno Group toimii viidel-lä eri paikkakunnalla. Yritys

työllistää noin 70 alan ammat-tilaista. Yrityksen erikoisosaa-mista ovat vahinkosaneeraus, kuivauspalvelut, sisäilmapal-velut, erikoispuhdistukset, imu- ja huuhtelupalvelut, ha-junpoisto ja desinfiointi sekä irtaimiston puhdistus ja säi-lytys.

11

rakentaminenSaariston vahingontorjuntaan uusi palvelu

Venettä on todella helppo ajaa, se menee kuin juna kis-koilla. Veneel-lä päästään koh-teeseen nopeasti ja turvallisesti.

Sakari Rinne toimii Senno Group Oy:n omistaman veneen kapteenina. Veneen kotilaituri löytyy Kuusistosta. Uuden veneen huippu-nopeus on 50 solmua ja voimanlähteenä kaksi 350 hevosvoimaista Yamaha - perämoottoria.

Boomerangi on kotimainen kumivene, jonka ominaisuu-det ovat kuitenkin aivan erin-omaiset juuri jälkivahinkojen torjuntaan saaristossa.

KIMMO PARIKKA

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

Uuden paikallisen medianVIRALLISIA AVAJAISIAvietetään maanantaina 20.9.2010 klo 14 - 18.

Tarjolla kahvia ja kahvipullaa sekä mehua.Samassa yhteydessä julkaistaan Kaarinan musiikkiluok-kien ”Uudet laulut” -levy, jota on myös myynnissä to-rilla.TULE MUKAAN TUTUSTUMAAN!

Olemme auki myös markkinalauantaina. Poikkea sil-loin konttorilla kertomaan parhaat juttuvinkit ja teke-mään ilmoitustilavaraukset. Palauta samalla tästä leh-destä löytyvä arvontakuponki. Voit voittaa sadan euron lahjakortin.

12

kaarinanuutiset .fi

Ilmestyy seuraavan kerranTorstaina

7.10.2010

Muista katsoa päivittäin uudet uutiset, tapahtumat ja jutut

osoitteessawww.kaarinanuutiset.fi

Liity myös ryhmäämme Facebookissa!

Juttuvinkit Kimmo Parikka

p. 0500 979052kpp.parikka@hotmail.com

MyyntiTimo Kesäläinenp. 050 5909192

myynti@kaarinanuutiset.fi

10-12 Tule tapaamaan Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virtaa. 10-12 Liikuntaneuvontaa ja liikuntapalveluiden esittelyä kaiken ikäisille. Järj. Kaarinan kaupungin liikuntatoimi.10-15 Poistokirjamyyntiä pääkirjastossa.10-16 “Nauti luonnonläheisestä Kaarinasta”. Luontokohteita esittelee luonto-opas Johannes Lehkola. Vieraile virtuaalisesti Pyhän Katariinan luontopolulla – kesäinen panoraama luontokohteesta pyörii 40” näytöllä. Järj. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelutoimi. 10.30 Satuhetki pääkirjaston uudessa satutilassa. 11.30 Satuhetki pääkirjaston uudessa satutilassa. 12.00 Vuoden kaarinalaisen valinta. Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja Perttu Tuominen Kaarinan nuorkauppakamarista lavalla. 12-16 ”Vieraslajiesiintymille etsitään kummeja!” - tietoa jättiputkesta ja muista vieraslajeista sekä niiden torjunnasta. Paikalla projetikoordinaattori Natalia Räikkönen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. “Jätteistä multaa kompostoimalla”. Kompostorimallin esittely ja kompostointineuvonta. Paikalla Hanna Jalkanen, ympäristötarkastaja, Kaarina. Järj. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelutoimi.14.00 Kirjasto palkitsee Kesäkettu – lukukilpailun ahkerimmat lukijat lavalla.15.30 SenioriZUMBA lavalla. Yllätysvieraat ja toivottavasti myös yleisö zumbaavat! Järj. Kaarinan kaupunki.16.00 Markkinat sulkeutuvat.18.00 MarkkinaRock Vaparissa. Dj & kolme bändiä: Bad king, Hey Heather ja Snow White poison Bite. Vapaa pääsy – nollatoleranssi. Järj. Kaarinan kulttuuri - ja nuorisopalvelut

Ohjelmatietoihin saattaa tulla muutoksia. Markkinahumu jatkuu aina puoleen yöhön asti K 18 Karjuteltassa.

www.kaarina.fi

KAARINAN MARKKINAT 4.9.2010 KAUPUNGIN OSASTON MARKKINAOHJELMA klo 10-16

Ohjelma kaupungin teltassa, ellei toisin mainita. Tervetuloa tutulle markkinapaikallemme Kaarina Centerin eteen.

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

13

SUVI HOLOPAINEN

KAARINA. Kesämäessä si-jaitsevassa taloyhtiö Rauhan-mäenkartanossa tehtiin viime vuoden puolella iso remontti. Kolmeen vuonna 1983 raken-nettuun rivitaloon tehtiin kyl-pyhuoneremontti ja samalla uusittiin myös sadevesijärjes-telmät, ikkunat ja talojen pää-dyt. Myös yhtiöön kuuluvat autokatos ja huoltorakennus remontoitiin. Erikoiseksi re-montin tekee se, että yhtiön hallitus päätti käyttää siinä ul-kopuolista valvojaa, vaikkei se ollut vielä tuolloin lain puit-teissa välttämätöntä.

– Se oli pakon sanelemaa. Meillä on maallikkohallitus, jonka osaaminen ei riitä esi-merkiksi kylpyhuoneen kos-teuden valvontaan. Ajatte-limme, että jos joku menee pieleen, rahaa voi kulua tup-lasti enemmän, taloyhtiön puheenjohtaja Mikko Reh-monen sanoo ja kertoo, että linjauksista päätettiin yksi-mielisesti hallituksen, talo-yhtiön aktiivijäsenten ja isän-

nöitsijän kesken.

Tulevaisuudessa Rauhanmä-enkartanossa on edessä myös putki- ja kattoremontti. Sen tarkemmin niiden ajankohtaa ei ole vielä suunniteltu, mutta niitä pidetään esillä yhtiöko-kouksissa ja lisätään aikanaan

uuden lain määräämään vii-sivuotiseen korjaussuunnitel-maan. Rehmonen sanoo, että tätä remonttia suunnitellaan huolellisemmin, kuin edel-listä, joka käynnistettiin no-pealla aikataululla, jotta siihen saataisiin valtion suhdannea-vustusta.

– Tarkoitus ei alun perin ollut tehdä näin suurta re-monttia, Rehmonen kertoo ja sanoo, että lopputulokseen on oltu tyytyväisiä. Vaikka pää-tökset tehtiin nopeasti, mi-kään ei mennyt pieleen.

– Tietysti jälkikäteen tu-lee aina mieleen, että tämän

ja tämänkin olisi vielä voinut tehdä.

Välttämättömästä remon-tin keskellä elämisestäkin sel-vittiin Rehmosen mukaan hyvin. Taloja korjattiin enem-män tai vähemmän aktiivises-ti viime vuoden alusta mar-raskuulle ja naapurit olivat

vuorotellen evakossa toisten-sa luona. Hyvin suhtauduttiin myös pihan käytön rajoittami-seen ja poikkeuksellisiin park-kipaikkajärjestelyihin.

– Välillä tässä pihassa oli rakentamisen jäljiltä sen nä-köistä, kuin olisi sota ollut, Rehmonen muistelee.

Tavoitteena oli helppolukuisempi lakiTURKU. Uusi asunto-osake-yhtiölaki tuli voimaan heinä-kuun alussa. Varsinais-suo-men kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Lei-wo kertoo, että laki on use-amman vuoden valmistelun tulos ja se kokoaa kaikki ta-loyhtiöitä koskevat asiat sa-man lain alle. Aiemmin py-käliä on löytynyt esimerkiksi osakeyhtiö- ja vahingonkor-vauslaeista.

– Laista on pyritty teke-mään selkeä ja helppolukui-nen, koska maallikot joutu-vat sitä lukemaan. Yleisimmin tarvittavat asiat on koottu lain alkuun ja siinä on myös run-saasti tulkintamalleja ja en-nakkopäätöksiä, Leiwo sa-noo.

Hänen mukaansa lakeihin ei ole tehty radikaaleja muu-toksia, mutta niiden sisältöjä

on hienosäädetty sieltä tääl-tä. Esimerkiksi kylpyhuoneen osalta osakkaan ja taloyhtiön vastuualueiden rajoja on hiu-kan muutettu.

Yksi merkittävimmistä uudis-tuksista on se, että nyt osak-kaalla on velvollisuus ilmoit-taa asunnossa tekemistään muutostöistä taloyhtiöön tar-kemmin, kuin ennen. Ilmoitus tehdään kirjallisena muutos-työlomakkeella. Muutostyöil-moitusmalli samoin kuin itse lakikin on kokonaisuudessaan saatavana internetistä.

– Yhtiö ei voi yleensä kiel-tää muutosten tekemistä, mutta voi laittaa niille ehto-ja ja valvoa niitä. Esimerkiksi kylpyhuoneen vesieristeiden laittaminen voi olla tällainen valvottava muutostyö, Leiwo selittää ja lisää, että valvonnas-

ta koituvat kustannukset jää-vät osakkaan maksettaviksi.

– Tämä voi tuntua siltä, että byrokratia ja valvonta on lisääntynyt, mutta tällä pyri-tään säästämään vahinkoku-luissa. Näin remontit tulevat paremmin tehtyä.

Toinen isompi muutos on se, että taloyhtiöiden on täs-tä eteenpäin tehtävä viisivuo-tinen kunnossapitosuunni-telma, josta ilmenevät tulossa olevat kunnostustyöt. Näin osakkaat saavat entistä pa-remmin tietää suunnitelmis-ta. Leiwo huomauttaa, että tästä on hyötyä myös asun-nonostajalle.

Lisäksi isommilla taloyh-tiöillä täytyy tästä eteenpäin olla ammattitilintarkastaja. Alle kolmenkymmenen huo-neiston yhtiöissä kelpuute-

taan kuitenkin edelleen toi-minnantarkastaja, joka voi olla myös maallikko.

– Tietenkään mikään ei estä palkkaamasta ammatti-laista, mutta heitä voi olla vai-keaa löytää tarpeeksi kaikille yhtiöille. Kyse on myös kus-tannuksista, Leiwo miettii.

Leiwo huomauttaa, että tar-koituksena ei ole ollut tiuken-taa lainsäädäntöä. Sen sijaan pykälät on pyritty tekemään maallikoille ymmärrettävik-si.

– Täytyy olla huolellinen, mutta mitään ylimaallista tie-toa ei tarvitse taloyhtiön hal-lituksessa olevalla olla, hän sa-noo.

Valvojan palkkaamisella säästettiin

Mikko Rehmosen mukaan taloyhtiöiden maallikkohallituksilla on harvoin riittävä määrä tietoa remontin valvontaan. Siksi Rauhanmäenkartanon taloyhtiön hallitus päätti kääntyä ukopuolisen valvojan puoleen. Rehmosen mukaan päätös oli taloudellisesti kannattava.

Välillä tässä pihassa oli rakentamisen jäljiltä sen nä-köistä, kuin oli-si sota ollut.

MIKKO REHMONEN

SUVI HOLOPAINEN

Kaisa Leiwon mukaan uudesta asunto-osakeyhtiölaista pyrit-tiin tekemään selkeä.

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

SUVIHOLOPAINEN

toimitus@kaarinanuutiset.fi

14

LITTOINEN. Huoneka-lutehdas Korhonen täyttää tänä syksynä 100 vuotta. Toi-mitusjohtaja Otto Korhosen

Modernin huonekalun maailmanvalloitus alkoi Kaarinasta

ja akateemikko Alvar Aallon (1898-1976) yhteistyönä syn-tyneet, Kaarinassa valmistetut design-kalusteet ovat valloit-taneet maailmaa jo 1930-lu-vulta saakka.

Turun alueen puuseppäpe-rinteet juontavat keskiajal-

ta, jolloin taitavia puuseppiä työllisti Turun linnan hovi. Renessanssityyli toi 1500-lu-vulla irtohuonekalut Suomeen ja ne yleistyivät 1600-luvul-la säätyläiskodeissa. Oman ammattikuntansa turkulaiset puusepät perustivat vuonna 1633. 1700-luvulla puusepän-

taito otti suuria kehitysaske-leita työkalujen ja menetelmi-en monipuolistuessa. Ohuet sahanterät, maali, lakka tuon-tivaneri ja uusien puulajien käyttöönotto mahdollistivat entistä kauniimpien ja käyt-tökelpoisempien huonekalu-jen valmistuksen.

Suuriruhtinaskunnan aika-na puuseppiä tarvittiin Venä-jän armeijan tarpeisiin. Mar-raskuun 22. päivänä vuonna 1910 Otto Korhonen ja kolme muuta puuseppää perustivat yhdessä Uudenmaankadul-le Huonekalu- ja Rakennus-työtehtaan. Muutamassa vuo-dessa toiminta laajentui niin, että osakeyhtiöksi muutettu yritys siirtyi silloiseen Kaari-naan kuuluneelle Nummen-mäelle. Tehtaassa valmistet-tiin koristeltuja huonekaluja, myymälänsisustuksia ja hiu-kan myöhemmin laivansisus-tuksia itsenäisen Suomen ar-meijalle.

Nuori arkkitehti Alvar Aalto saapui Turkuun 1927. Aalto teki samana vuonna matkan Manner-Eurooppaan, jossa oli omaksunut uusia ’homo-geenisen, yleismaailmallisen arkkitehtuurin’ ideoita. Ajatus kevyestä, halvasta, kaikkien saatavilla olevasta ja helposti puhdistettavasta ja kuitenkin kestävästä huonekalusta oli mullistava. Se ei kuitenkaan saanut heti tuulta alleen.

Aalto suunnitteli vuonna 1928 huonekaluja Lounais-Suomen Maalaisten taloon, mutta niitä ei koskaan toteu-tettu. Turun messuja varten Alvar ja Aino Aalto suunnitte-livat Art Deco -tyyppisen ma-kuuhuoneen kaluston, jonka toteutti Otto Korhosen Huo-nekalu- ja Rakennustyöteh-das. Näin sai alkunsa yhteis-työ ja ystävyys, joka nopeassa tahdissa muuttaisi suomalai-sen muotoilun suunnan.

Ensimmäinen yhteinen saavutus oli kultamitalipal-kinto Suomen messujen laa-tukilpailussa vuonna 1930. Palkinto tuli Otto Korhosen suunnitteleman ja Aallon pa-rantelemasta yksinkertaises-ta puutuolista. Aallon ja Kor-hosen yhteistyö tuolimallien kehittelyssä oli käynnistynyt. Työnjako meni siten, että Aal-to laati muodot ja Korhonen loi tarvittavan teknologian: huonekalurakenteet, uudet laitteet ja teolliset työtavat.

Huonekalu‐ ja Rakennus-työtehtaan tuotanto keskittyi nopeasti 1930‐luvulla Aalto‐huonekaluihin. Kansainväli-

nen menestys alkoi Milanon triennalessa vuonna 1933, jos-sa Aallon-Korhosen kalusteet saivat paljon huomiota. Vuo-desta 1935 lähtien Aalto‐huo-nekaluja markkinoimaan pe-rustettiin Artek ja tuotannosta noin puolet meni ulkomaille. Artek oli mukana lanseeraa-massa maailmalle pohjois-maisen muotoilun käsitettä ja Aallon Savoy-maljakkoa on myös kutsuttu maailman tun-netuimmaksi lasiesineeksi

Pohjoismaisen selkeän muotoilun ajattomuutta, jon-ka mestari Aalto oli, kuvaa hyvin se, että australialainen farkkumoguli Wesley Hart-well listasi Corduroy-lehden haastattelussa hiljattain 11 asi-aa, jotka eivät koskaan poistu muodista. Hartwellin listalta

löytyivät mm. rehellisyys, As-ton Martin DB ja Alvar Aallon vuonna 1933 suunnittelema kolmijalkainen jakkara!

Otto Korhonen kuoli jo vuonna 1935. Hänen poikan-sa Paavo ja Pekka astuivat sotien jälkeen yrityksen joh-

KAI SAARTOkai.saarto@

kaarinanuutiset.fi

Littoisissa sijaitseva Korhosen tehdas tekee edelleen tiivistä yhteistyötä Artekin kanssa. Viime vuo-sina valmistus on laajentunut myös julkisiin tiloihin suunnattuihin Mobel -kalusteisiin

FAKTA

Huonekalutehdas Korhonen

n Sijainti: Kaarinan kaupunki, Littoinenn Omistus: Perheyritys, 4 omistajaa, toimitusjohtaja Jukka Korhonenn Konsernin liikevaihto: 5 milj. euroan Henkilökunta: 70 henkilöän Tilat: 11.000 m2n Päätuotteet: Alvar Aalto ‐huonekalut ja muut designhuonekalutn Konserni: emoyhtiö Huonekalutehdas Korhonen Oy, tytäryhtiö Mobel Original De-sign Oy

Jakkara 60. Alvar Aallon vuonna 1933 suunnittelema kolmijalkainen jakkara ei Wesley Hartwellin mukaan koskaan poistu muodista.

Puun ulottuvuudetEnsimmäistä kertaa Suomessa nähtävä näyttely Puun ulottuvuudet nostaa esiin Aallon ja Korhosen tekemän menestyksekkään yhteistyön. Kaarinan kaupunki ja Huonekalutehdas Korhonen toteuttavat näyttelyn yh-teistyössä Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Erityisesti tutustuminen puuhun tuntuu vapautta-neen Aallon muotokieltä. Tärkeänä lähtökohtana oli-vat Paimion kalusteet, joiden tekniset edellytykset syntyivät yhteistyössä Otto Korhosen kanssa.

Näyttelyn yhteydessä toteutetaan kansainvälinen arkkitehtuuri- ja designseminaari Modern Turku. Se-minaari käsittelee modernismin syntyä Turussa ja Skandinaviassa sekä nykysuunnittelijoiden suhdet-ta Alvar Aallon perinteeseen. Lisäksi puhutaan Aallon merkityksestä tulevaisuuden suunnittelulle. Seminaa-rin ensimmäinen päivä vietetään arkkitehtuurikoh-teisiin, esimerkiksi Paimion parantolaan ja Korhosen tehtaaseen tutustuen.

Puun ulottuvuudet -näyttely 25.11.2010–6.2.2011 Arkkitehtuuri- ja designseminaari Modern Turku 3.2.–

5.2.2011

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

15

Modernin huonekalun maailmanvalloitus alkoi Kaarinasta

toon. Toimitusjohtajana lähes 40 vuotta jatkanut Paavo Kor-honen osoittautui isänsä ve-roiseksi. Pekka Korhonen taas loi teknillisenä johtajana edel-lytykset Aalto ‐huonekalujen sarjatuotannolle.

Tilanpuutteen takia tuo-tantoa siirrettiin 1960-luvulla

Littoisiin uudisrakennukseen. Nykyisenäkin Korhosen teh-taana palvelevaa rakennusta on laajennettu sittemmin kah-desti. Yhtiön nimeksi muu-tettiin 1966 Huonekalutehdas Korhonen Oy.

Vuodesta 1982 lähtien

FAKTA

Huonekalutehdas Korhonen

n Sijainti: Kaarinan kaupunki, Littoinenn Omistus: Perheyritys, 4 omistajaa, toimitusjohtaja Jukka Korhonenn Konsernin liikevaihto: 5 milj. euroan Henkilökunta: 70 henkilöän Tilat: 11.000 m2n Päätuotteet: Alvar Aalto ‐huonekalut ja muut designhuonekalutn Konserni: emoyhtiö Huonekalutehdas Korhonen Oy, tytäryhtiö Mobel Original De-sign Oy

Paavo Korhosen poika Juk-ka Korhonen on toiminut yrityksen toimitusjohtajana. Huonekalutehdas Korhoses-ta tuli konserni vuonna 2008, kun designjulkitilakalusteyri-tys Mobel Original Design lii-tettiin yrityskauppojen myötä toimintaan.

Tämän syksyn aika-na Kaarinan kaupunki kunnioittaa huonekalu-tehtailijan saavutuksia nimeämällä Uuden Lit-toistentien Otto Korho-sen kaduksi välillä Varis-suo – Kaarinantie.

Ensimmäinen yhteinen saavutus oli kultamitalipalkinto Suo-men messujen laatukilpailussa vuon-na 1930. Palkinto tuli Otto Korhosen suunnitteleman ja Aallon parantele-masta yksinkertaisesta puutuolista. Aallon ja Korhosen yhteistyö tuoli-mallien kehittelyssä oli käynnistynyt.

KAI SAARTO

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

www.kaarinanseurakunta..

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

FAKTA

Alvar Aalto

n Syntynyt: 3. helmikuuta 1898, Kuortanen Kuollut: 11. toukokuuta 1976 (78 vuotta), Helsinkin Ammatti: arkkitehti, muotoilija, akateemikko

n Arkkitehtinä Aallon ura käynnistyi kunnolla vasta hänen muutettua vaimonsa Ainon kanssa Turkuun 1927. Ensimmäisiä Aallon Turun seudulla suunnittelemia rakennuk-sia oli Turun Sanomien toimitalo sekä kuuluisa Paimion parantola, johon hän suunnit-teli myös sisustuksen.

n Aallot muuttivat Turusta 1933 Helsinkiin. 1940-luvulla Alvar Aalto toimi myös useita vuosia Yhdysvalloissa MIT:n professorina.

n Aalto tunnetaan funktionalistina, joka tähtäsi melko yksinkertaisiin, geometrisiin ja kauniisiin mutta samalla toimiviin rakennuksiin. Hän on suunnitellut mm. Finlandia-talon, Rovaniemen asemakaavan, Viipurin kirjaston ja Essenin oopperatalon.

n Muotoilijana Aallon tavoitteena oli tehdä huonekaluja, jotka ovat toimivia ja joi-ta mahdollisimman moni voisi ostaa. Tunnetuimpia Aallon suunnittelemia huonekalu-ja ovat kolmi- ja nelijalkainen pinottava jakkara, jakkaran selkänojallinen versio sekä Paimion parantolaan suunniteltu lepotuoli.

n Aalto ei selvinnyt täysin ilman arvostelua, vaikka hänet onkin nostettu suomalaisten arkkitehtien kärkeen. Katajanokassa sijaitsevaa Enso-Gutzeit Oy:n pääkonttoria on sa-nottu paikalle sopimatomaksi. Myöskään Aallon suuria suunnitelmia Helsingin keskus-taan ei toteutettu kuin muutamin osin.

n Merkittävässä roolissa Aallon työssä ollut vaimo, arkkitehti ja lahjakas muotoilija Aino Aalto kuoli syöpään vuonna 1949. Iittala valmistaa edelleen Aino Aalto -lasisarjaa vuodelta 1932.

n Alvar Aallon toinen puoliso oli vuodesta 1952 arkkitehti Elissa Aalto os. Mäkiniemi (1922–1994).

n Alvar Aalto on haudattu Hietaniemen hautausmaan taiteilijanmäelle.

Täyden palveluntoimisto

KaarinaPuntarikatu 1, 20780 Kaarina

Puh. (02) 2432 779www.kaarinanseudunht.fi

AvoinnaArkisin 9.00-16.30

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

Kokonaan uusi paikallinen

MEDIARATKAISU

Kerran kuukaudessa jokaiseen kotiin ja yritykseen Kaarinassa.

Joka päivä vain yhden klikkauksen päässä päivän tärkeimmät uutiset

osoitteessawww.kaarinanuutiset.fi

Soita ja kerro juttuvinkit:Kimmo Parikka

0500 979052 tai lähetä sähköpostiakimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

TERVETULOA MUKAAN!

16 kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

MYYNNISSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ MM.

Kt, Kaarina, Keskusta, 2 h+k+p, 59,5 m², Vhp. 83.900;-Kt, Kaarina, Piikkiö, 2 h+k+p, 61,5 m², Vhp. 85.500;-Kt, Kaarina, Keskusta, 3 h+k+p, 77 m², Vhp. 119.000;-Kt, Kaarina, Keskusta, 3 h+k+p, 77 m², Vhp. 123.000;-Kt, Kaarina, Keskusta, 3 h+k+p, 78,5 m², Vhp. 114.000;-Kt, Kaarina, Keskusta, 3 h+k+s+p, 78 m², Vhp. 152.000;-Rt, Kaarina, Pohjola, 4 h+k+s, 93 m², Vhp. 229.000;-Ok-talo, Kaarina, Piikkiö, n. 120 m², Hp. 179.000;-Ok-talo, Kaarina, Sorro, 5 h+k+s, n. 150 m², Hp. 219.000;-ENNAKKOMARKKINOINNISSA:4 kpl paritalohuoneistoja, Kaarina, Kuusisto,4 h+k+s+at, 100+21,5 m². Hp. 229.000;-

KAARINALAISENA HALUAN PALVELLA KOTIKUNTANI ASUKKAITA MAHDOLLISIMMAN HYVIN.

TEEN MIELELLÄNI ILMAISEN ARVION ASUNNOSTASI.SOITA VAIKKA HETI! P. 0400-820321 ULLA MYNTT

KAUPPA KÄY NYT ERITTÄIN VILKKAANA,KOVA KYSYNTÄ ERIKOKOISISTA HUONEISTOISTA JA OK-TALOISTA KAARINASSA JA YMPÄRISTÖSSÄ! SOITA 0400-820321.

KAIKKI TOIMEKSIANNOT KOKO SYYSKUUN AJAN ERIKOISEHDOIN. OTA YHTEYTTÄ NIIN SUUNNITELLAAN TOIMIVA KAMPANJA JUURI SINUN ASUNNOLLESI. (palkkio norm. 4,88%, minimi 2.200;-)

ASUNTOMAAILMA JA ASUNTOKAUPPASI ONNISTUU!

VahinkosaneerausKuivauspalvelutSisäilmapalvelut

ErikoispuhdistuksetHajunpoisto ja desinfiointi

Irtaimiston puhdistus ja säilytys

Senno toimii ammattitaidolla kaikilla vahingontorjunnan osa-alueilla. Erityisosaamisemme ja kokemuksemme kattaa niin vahinkojen ennaltaehkäisyn

kuin jälkivahinkojen torjunnan.

Osaamistamme on käytetty vuosien varrella muun muassa laajoissa vesivahinkotapauksissa, öljykatastrofeissa ja liikenneonnettomuuksissa.

Päivystysnumero 24/7: 050 44 00 424

www.senno.fi

17

yrittäminenKIMMO PARIKKA

KAARINA. Kaarinan Nuor-kauppakamari ja Kaarinan kaupunki järjestävät järjes-tyksessään neljännet Kaari-nan Markkinat Oskarinauki-olla lauantaina.

Aikaisemmista vuosista poiketen järjestelyissä on tänä vuonna tehty muutamia mer-kittäviä muutoksia.

Ensinnäkin markkinat järjestetään tänä vuon-na aikaisempien vuosien kaksipäiväisyyden sijasta yk-sipäiväisinä. Tapahtumia ja markkinamyyntiä on siis vain lauantaina.

Toisaalta myös markkinoi-den markkinointi on saanut uusia piirteitä, nyt järjestä-jät ovat tarjonneet paikallisil-le toimijoille entistä suurem-paa näkyvyyttä, ja siinä myös onnistuneet. Markkinoille on jo nyt ilmoittautunut reilut 60 näytteilleasettajaa, kun viime vuonna jäätiin liki puolta vä-hempään.

– Järjestötorilta löytyy useita paikallisia järjestöjä ja yhteisöjä. Myös markkina-

päivän ohjelma rakentuu pit-kälti paikallisten toimijoiden varaan. Päivä on nopeatem-poinen ja tapahtumarikas, haluamme kuitenkin tarjota kaikille, koko perheelle jotain aamusta iltaan, markkinapääl-likkö, Kaarinan Nuorkauppa-kamarin valmistautuva pu-heenjohtaja Kaisa Rantala kertoo.

Kaarinan Markkinat avataan aamulla kymmeneltä Ranta-lan ja kulttuurisihteeri Mikko Nortelan toimesta. Samaan aikaan alkaa myös poistokir-jojen myynti Kaarinan kirjas-tossa. Hetkeä myöhemmin Kaarinan kaupunki antaa lii-kuntaneuvontaa ja esittelee liikuntapalveluitaan markki-na-alueella olevasta markkina-teltasta käsin.

– Teltassa olevassa isossa televisioruudussa pyörii koko pivän ”Nauti luonnonlähei-sestä Kaarinasta” –kohteita esittelevä luonto-opas Johan-nes Lehkolan toteuttama Py-hän Katariinan polkuja esit-televä kesäinen panoraama ja virtuaalivideo, Kaarinan ym-päristönsuojelutoimesta ker-rotaan.

Aamupäivällä markkina-

vieraiden on mahdollisuus osallistua myös Kaarinan Kuntoklububi/SunSportin liikuttamishetkeen, jossa on mukana myös Sun Jorma sekä kuulla satuja Kaarinan pääkir-jastossa, kuin myös seurata Ura Basketin järjestämää viih-teellistä katukoristurnausta.

– Puolilta päivin Perttu Tuominen nuorkauppaka-marista sekä kaupunginjohta-ja Harri Virta kertovat, kuka on vuoden kaarinalainen. Ai-kaisemmin vuoden kaarina-

ainen on valittu yleisöäänes-tyksellä, mutta tänä vuonna kamari teki päätöksen itse. Va-littava vuoden kaarinalainen voi olla henkilö tai joku toimi-jataho, joka on toiminut Kaa-rinan kannalta merkittävällä tavalla ja tehnyt Kaarinan tu-tuksi, markkinapäällikkö Ran-tala kertoo.

Iltapäivällä markkinavieraat voivat tutustua luonnon vie-raslakiesiintymiin, kun esi-merkiksi jättiputkelle etsitään

kummeja. Iltapäivällä esiuín-tyy myös viihdekuoro Ramo-na, joka sovittaa heavymusiik-kia itselleen parhaalla tavalla.

– Lisäksi Lavatanssikerho Sekahaku tanssii ja tanssit-taa markkinayleisöä ja kirjas-to palkitsee Kesäkettu – luku-kilpailun ahkerimmat lukijat. Markkinatorilla pääsee myös zumbaamaan, Kaarinan kau-pungin tiedottaja Sinikka Huttunen luettelee.

Markkinat sulkeutuvat ilta-

päivällä neljältä, mutta senkin jälkeen meno ei kun jatkuu. Markkina-alueelle pysytettä-vässä rokkaavassa karjuteltas-sa pääsee kuulemaan paikalli-sia ja lähialueella vaikuttavia musiikkikokoonpanoja. Illan aloittaa kaarinalaisille jo elo-toriesiintymisestään tutuk-si tullut Kaapeli. Kaapelin jälkeen lavalla nousee mon-ta muutakin, muun muassa improvisaatiolaulua harjoitta-va Jorma –ryhmä. Saatetaan-pa illan aikana kuulla myös Kotkan Meripäivillä palkittu Neiti Ö.

– Karjuteltan esiintyjien aikataulu vahvistuu loppu-viikon aikana. Teltassa bileet kestävät puoliin öihin, telttaan ja alueelle mahtuu kolmisen-sataa henkilöä. Kaarinan kau-punki puolestaan järjestää nuorille bänditapahtuman sa-maan aikaa Vaparissa. Tuo ti-laisuus on päihteetön, kaikki sisälle pyrkijät puhallutetaan, Rantala tietää.

Kaarinan Markkinat järjestetään lauantainaKaapeli duo. pasi Läpinen (oik.) ja Timo Virtanen veti torin täy-teen elokuun ensimmäisessä elotoritapahtumassa. Miten käy ensi lauantaina, kun koko Kaapeli nousee lavalle Karjutel-tassa Oskarinaukiolla Kaarinan markkinoiden iltabileissä?

Aikaisemmista vuosista poiketen järjestelyissä on tänä vuonna tehty muuta-mia merkittäviä muutoksia.

KIMMO pARIKKA

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

YHTEISTYÖSSÄ

Kaarinan Nuorkauppakamari ry Nuorten johtajien ja yrittäjien kansainvälinen verkostoMARKKINAT TOTEUTTAA

SouthFestivals

Kaarinanmarkkinat4 . s y y s k u u t a 2 0 1 0 , O s k a r i n a u k i o K a a r i n a

j ä r j e s t y k s e s s ä ä n n e l j ä n n e t

Kaarinan markkinat launtaina 4.9. 2010 klo 10.00-16.00Markkinoilla tarjolla kaikkea maan ja taivaan väliltä niin perinteisillä

markkinakojuilla kuin uudella järjestötorilla.

Markkinoiden ohjelmaa• Kello11kokoperheennäytelmä;Peten ja Paten rohkeus löytyy.

• MarkkinamusiikkiaesittävätTurun naispoliisilaulajat

ja Hovirinnan koulun musiikkiluokat.

• KaarinanKuntoklubi SunSport liikuttaa ja Tanssikerho Seka-

haku tanssittaa markkinaväkeä.

Katso myös Kaarinan kaupungin ohjelma.

Uutena markkinoilla:Rokkaava Karjuteltta Oskarinaukiolla Kaarinassa lauan-

taina 4.9.2010 kello 16.00-00.00.Tiedossaparhaatmarkkinabileet!

Illankäynnistääkello16.00kaarinalainenhyväntuulenbändiKaapeli. Jatkoa

seuraa kun Sakea, Rocket Motors, Lizard Dance ja Summer-

hill Dreamsrokkaavatlavalla.IllanpäättääbilebändiHeavenly place.

Telttaan ilmainen K-18 sisäänpääsy.A-oikeudet.Karjuteltassa

myynnissäHartwallinsiidetjaoluet.KarjuteltantoteuttaaKarjurockistatuttu

SouthfestivalsyhteistyössäKaarinannuorkauppakamari.

Katso lisää:www.kaarinanmarkkinat.fi

Des

ign

by A

d Ph

oto

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

KUUSISTO. Kuusistossa asu-va Leena Pietilä on suunni-tellut ja myynyt yksilöllisiä huiveja, kravatteja ja liinoja kuudentoista vuoden ajan.

Kansalaisopiston silk-kimaalauskurssilta alkunsa saanut yritystoiminta on vi-imeksi laajentunut myös tek-stiili- ja sisustussuunnitteluun sekä yritysten brändien vah-vistamiseen.

– Tekstiilituotannon lisäk-si Pietilä on ryhtynyt kehit-tämään aviomiehensä Jusa Simosen kanssa omaa AV-tuotantoa. Tarkoituksemme on tarjota yrityksille yritys-

videopalveluita ”avaimet kä-teen” –periaatteella, Leena Pi-etilä kertoo.

Yrityksen lähtökohdat uuden tuotteen tuomiselle markki-noilla ovat erinomaiset, sillä Pietilä on itse tehnyt aikai-semmin free lance -toimitta-jan töitä ja kirjoittanut paljon vapaa-aikanaan. Pietilän av-iomies Simonen puolestaan on tehnyt pitkän päivätyön muun muassa YLEn uutis-

ja ajankohtaisohjelmien sekä viihdeohjelmien leikkaajana sekä ohjaajana.

– Pystymme tuottamaan laadukasta videomateriaalia nykyaikaisilla välineillä nope-assakin aikataulussa. Videoilla yritykset voivat esitellä toim-intaansa tai mainostaa tuot-teitaan, Simonen sanoo.

Yritysvideoiden ja laajem-man näkyvyyden merki-tys yrityksen tunnettuudella

on yrittäjäkaksikon mielestä todella merkittävä. Esimerkik-si YouTubeen tai omalle koti-sivulle ladattua esittelyvideo-ta voidaan katsoa kaikkialla maailmassa. Se myös löytää oikean kohderyhmän.

– Sisältö on kaikkein

tärkeintä yritysvideoissakin. Tarpeelliset tiivistykset teh-dään leikkausvaiheessa, sil-loin myös pohditaan, millaista äänimaailmaa käytetään. Kun tunne ja fiilis ovat kohdallaan, videosta tulee yritykselle oiva käyntikortti, Pietilä ja Simo-

nen miettivät.

Yritysvideon sopivaksi mita-ksi yrittäjäkaksikko haarukoi vajaasta minuutista korkein-taan pariin minuuttiin yrityk-sen tarpeista riippuen.

– Elävä kuva lisääntyy kai-ken aikaa, koska se on tehok-kain keino tuoda omia asioita esille. Elävässä kuvassa kerro-taan tarina sympaattisesti, itsensä näköisenä ja oloisena. Jos ei se, niin mikä sitten on tehokasta, Simonen kysyy.

KAARINA. Muotitalo Da-niellan uunituore naisyrittäjä-kaksikko, Kirsit Dahlbom ja Vuori kuvailevat itseään roh-keiksi, avoimiksi, päämäärä-tietoisiksi, nopeiksi päätök-sentekijöiksi sekä tulos- ja kasvuhakuisiksi.

Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että uudet yrittäjät tie-tävät tarkalleen, mitä haluavat, millaista muotia tarjoavat asi-akkailleen ja ennen kaikkea, millä konseptilla.

– Meillä on rohkeus ky-seenalaistaa perinteisen muotiliikkeen toiminnan pe-riaatteet. Me olemme täysipäi-väisiä yrittäjiä, jotka kehittäm-me ja laajennamme yrityksen toimintaa. Se, ettei meitä näy joka päivä liikkeessä palve-lemassa asiakkaita, ei ole se olennainen asia. Myyjät, jot-ka työskentelevät liikkeissä, ovat ne, joita asiakkaat tapaa-vat, yrittäjät kertovat.

Daniellan Kaarinan liikkeen onnistuneista avajaisista on ehtinyt kulua muutama viik-ko. Auraan rohkeat yrittäjät avasivat Daniellan toisen liik-keen viime viikonloppuna. Millaisen vastaanoton aikuis-ten naisten juhla- ja arkivaat-teisiin erikoistunet liikkeet sitten ovat saaneet?

– Kovasti ovat liikkeen ovet käyneet. Täällä Kaari-nassa meillä on nyt jo yli 400 kanta-asiakasta. Olemme ot-taneet asiakkaiden palautet-ta vastaan ja tehneet niiden perusteella myös muutoksia. Aurassa avajaiset olivat me-nestys, tuskin uskomme ta-

pahtuneita todeksi, naisyrit-täjät vastaavat.

Viime viikolla yrittäjät ehtivät vierailla Helsingissä järjeste-tyillä Vatevan muotimessuilla. Messuilta muotialan ammatti-laiset hankkivat uusia tuottei-ta liikkeisiin myytäväksi.

– Saamme ensimmäise-nä eurooppalaisena liikkeenä myyntiin uutta kanadalais-

ta muotia. Juhla- ja arkivaat-teiden ohella myyntiin tu-lee lähiaikoina myös naisten golfvaatteita, lisää koru-ja sekä kenkiä. Muodin suh-teen olemme puolueellisia, myymme vain sellaisia tuot-teita, joista itse pidämme ja tykkäämme, naiset sanovat.

Vatevan messuilla naiset pääsivät tutustumaan myös

tulevan kevään ja kesän muo-tiin. Sen he kertovat olevan naisellista, erityisen isossa roolissa naisten pukeutumi-sessa ovat jatkossakin erilai-set tunikat.

– Naiset pukeutuvat edel-leen näyttävästi. Tunikoiden ohella kerrospukeutuminen on kevään ja kesän muotia. Väreistä turkoosi ja sinisen eri sävyt ovat korostetusti esillä.

Mekoissa on paljon kukkaku-vioita, Vuori ja Dahlblom pal-jastavat.

Danielan vaatteiden laadusta uudet yrittäjät pitävät erityis-tä huolta. Vaatteiden pitää olla kestäviä, mutta samalla tietys-ti myös käytännöllisiä sekä ar-keen että juhlaan.

– Daniellan vaatteet eivät ole koskaan olleet aivan hal-

vimmasta päästä, eivätkä ole jatkossakaan. Me tarjoam-me aikuisille naisille erilaisia laadukkaita vaihtoehtoja, jo-kaiselle pitäisi löytyä jotain laadusta tinkimättä. Meiltä löytyy paljon sellaisia vaate-merkkejä, joita ei saa Turun seudulta muualta, uudet yrit-täjät miettivät.

18

KIMMO PARIKKA

KIMMO PARIKKA

Daniellan Kaarinan liikkeen seinällä lukee, että ”hymyile ja maailma hymyilee kanssasi”. Se kertoo kaiken uusien yrittäjien, Kirsi Dahlbomin (vas.) ja Kirsi Vuoren asen-teesta – tarjolla on parasta mahdollista palvelua laadukkaiden tuotemerkkien parissa.

Daniellan yrittäjäpari toimii tasavertaisina

Pietilä ja Simonen laajentavat yritysvideoihinJusa Simonen ja Leena pietilä laajentavat yritystoimintaansa nyt myös AV-tuotannon suun-taan ja tarjoavat yrittäjille mahdollisuuden toteuttaa yri-tysvideo kohtuullisilla kustan-nuksilla.

Elävässä kuvassa kerrotaan tarina sympaattisesti, itsensä näköi-senä ja oloisena.

JUSA SIMONEN

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

pIIKKIÖ. Piikkiön Kehityk-sen kerhotalolla Lystiläntiel-lä järjestetään sunnuntaina 26. syyskuuta kaarinalaisille yrittäjille ja heidän perheil-leen suunnattu Yrittäjien hy-vinvointipäivä, jonne ovat tervetulleita myös muut hy-vinvoinnista ja paremmas-ta elämänlaadusta kiinnostu-neet kuntalaiset.

– Haemme hyvää fiilis-tä hyvinvoinnin kautta. Mu-kana tapahtumassa on liki 20 paikallista yrittäjää, jotka kan-tavat tapahtuman suunnitte-lu- ja järjestelyvastuun, ja jot-ka esittelevät toimintaansa ja tuotteitaan tapahtumassa, hy-vinvointipäivää monien mui-den kanssa suunnittelemassa ollut Kati Vainio kertoo.

Tapahtuma alkaa heti puolil-ta päivin ja kestää vain ja aino-astaan kolme tuntia.

– Aika on suhteellisen ra-jallinen ja se tuo mukanaan haasteita. Pyrimme tarjoa-maan kävijöille yhdenlaisen kattavan tarjonnan siitä, mi-

ten kaarinalaiset yrittäjät voi-vat vaikuttaa myönteisesti toinen toistensa hyvinvoin-

tiin sekä luomaan parempaa ja miellyttävämpää arkea. Koi-tamme saada kollegat ja hei-

dän perheensä hetkeksi py-sähtymään ja ymmärtämään, että hyvinvointi voi olla vaik-

kapa rentoutumista tai yh-dessä tekemistä, miksei myös kauneutta, turvallisuutta, hy-

vää ruokaa sekä liikuntaa, mikä on korostetusti esillä Pikkiössä, Vainio kaavailee.

19

KIMMO PARIKKA

Jorma-ryhmä ja Nina Erjossaari ovat mukana piikkössä järjestettävässä yrittäjien hyvinvointipäivässä. Kaiken kaikkiaan paikalla on liki kaksikymmentä paikallista yrit-täjää, jotka esittelevät päivän aikana tuotteitaan ja palveluitaan.

Yrittäjillä hyvinvointipäivä Piikkiössä

Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Oripää | Paimio | Raisio | Turkuwww.saastopankki.fi /liedonsp

*) Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Hinnat sis. alv. 23 %.

Olemme mukana Kaarinan Markkinoilla la 4.9. klo 10 - 16

Tule ja varaa aika oman talouden tuokioon

Saat meiltä kilpailukykyisen lainatarjouksen ja lainojen siirron kuluitta syyskuun ajan.

Pyydä meiltä myös talletustarjousta!Markkinoilla mukana myös yhteistyökumppanimme Lähivakuutus

Kaarinassa: Pyhän Katariinan tie 6

Liedon Säästöpankin Kaarinan konttorissa Sinun pankki asioistasi pitävät hyvää huolta

Mirva Mahkonenp. 010 4309 432*)

Tuula Ahop. 010 4309 434*)

Eija Kyyräp. 010 4309 433*)

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

Koko Kaarina kävelee-kampanja käynnistyy!

LÄHDE LENKILLEMUIDEN SAMAN-HENKISTENKANSSA.

Kierretään pitkä Lemun-niemi kuun joka 2. ja 4. tiistai. Ensimmäinen lenkki 14.9.2010.Lähtö Hovirinnan koulun pihalta klo 17.30.

TERVETULOA!

kaarinanuutiset.fija kuntotiimi

20

mediakai saarto esa kostet

KIRJA KLASSIKKO

Kolmastoista kyläon keskiajalle sijoittuvahyytävä jännäri

n Talvella 1284 ”pirun pakkaset” piinaavat Etelä-Rans-kaa. Kylmyys on niin hirvittävä, että Neitsyt Marian pat-saskin halkeaa.

Draguanin piispa, monseigneur Haquin on huolissaan. Vastoinkäymiset ovat alkaneet edellisenä vuonna, kun kak-si pikkutyttöä on löytänyt joesta silvottuja ruumiinkap-paleita.

YLLÄTTÄEN piispa Haquin saa salaperäisen vieraan. Vie-raan jo mentyä piispa löydetään kammionsa lattialta mur-hattuna. Kuka vieras oli? Millä asialla hän liikkui?

Murhan jälkeen selviää, että hiippakuntaan kuuluu kylä, joka on ollut vuosikaudet unohduksissa ja oman onnen-sa nojassa. Se on monen päivämatkan päässä lähimmästä asutuksesta, ja sitä ympäröi suoalue, jolla huhutaan ole-van ruttoa.

VIIME työkseen piispa on värvännyt kylään papin: työn ottaa vastaan vastavalmistunut hengenmies, erikoislaatui-nen nuorukainen nimeltään Henno Gui. Pian alkaa vai-kuttaa siltä, että unohdettu kylä herättää omituisen suurta kiinnostusta katolisen kirkon korkeissa virkamiehissä aina Vatikaania myöten.

BAzARIN kustantamana Romain Sardoun uutuuskirjas-ta on sanottu paljon, pääsiassa ylistävää.

”Intohimoja herättävä matka keskiajan sydämeen, jokatuo mieleen Ruusun nimen arvoituksellisen tunnelman. Tästä saa takuulla väristyksiä.”

Elle”Historiallinen jännäri, joka imaisee mukaansa.”

Le Point”Jumalantuomio, apokalypsi, kidutusta, varjostamista, tai-

kauskoa. Piru johdattelee kirkkoa. Romain Sardou johdatte-lee pirua.”

Journal de Dimanche

Mielihyvämedia julkaiseejouluksi suomalaistafandom-kirjallisuuttan Kaarinan Uutisten kollegatoiminimi Mielihyvämedia on tehnyt ensimmäisen kirjankustannussopimuksensa. So-pimuksen mukaan Mielihyvämedia julkaisee vielä joulu-markkinoille kaarinalaisen esikoiskirjailijan teoksen, joka yhdistää faktaa ja fiktiota

– Kyse on suomalaisesta fandomista, pienkustantamos-ta suostutaan kertomaan.

KIRJAN kustannustoimittajana toimii Esa Kostet, joka on tuttu lehden nettiuutisportaalin lukijoille viiltävistä ”Klas-sikko” -analyyseistään. Kostet opiskelee kirjallisuutiedettä Turun yliopistossa ja toimii jatkossakin yhtiön kustannet-tavaksi tulevien teosten kustannustoimittajana.

– TARINA on mielenkiintoinen, mukaansa tempaava ja hyvin kirjoitettu. Kirjoittaja hallitsee erilaisia kerronnan strategioita ja hienointa kerronnassa onkin juuri sen vaihte-lu. Dialogissa kiinnostavinta on kahden muukalaisen puhe, joka erotetaan ihmisten puheesta runollisen vanhahtaval-la sävyllä. Esimerkiksi ”Veli, hevosesi ja tie sinut petti, ei paja tai tuo lapsiriepu”. Vanhahtava ja lievästi teatraalinen sävy on juuri sopivasti erilaista enkä huomaa, että se olisi lyönyt yli missään vaiheessa, Kostet kirjoittaa ensimmäi-sessä kirjailijalle antamassaan analyysissä.

KIMMO PARIKKA

Bukowski tarjoileeUTELIAISUUTENI HERÄSI löydettyäni jokin aika sitten Charles Bukowskin Pulpin odottamattomasti Turun pääkirjaston fantasiahyllyn lohikäärme- ja tuli-pallokoristeisten kirjanselkämysten joukosta.

NAppASIN LÄpYSKÄN mukaani toiveikkaasti vir-nuillen luettuani juoniselosteen Célinen haamua ja Punaista Varpusta jahtaavan yksityisetsivä Nick Be-lanen seikkailuista.

Olen aiemmin pitänyt Bukowskin kyvystä löytää itseironialla höystettyä huumoria muuten ankean yk-sitoikkoisesta elämästä, mutta toisaalta Bukowski on alkanut välillä tuntua yhden tarinan kirjailijalta al-ter egonsa toistuvien irtosuhteiden ja kännisekoilu-jen johdosta.

pULpIN KOHDALLA voi kuitenkin puhua uudistu-misesta, sillä romaani erottuu kirjailijan muusta tuo-tannosta absurdien elementtiensä ansiosta.

DIALOGISTA LÖYTYY muutamia todellisia helmiä, joista varsinkin Nick Belanen ja puhelintytön keskus-telu on itseironista ilotulitusta näyttävimmillään. Bu-kowski on itse sanonut omistaneensa romaanin huo-nolle kirjoittamiselle, mikä on syytä ottaa huomioon dialogin tasoa arvioidessa.

DIALOGI ONKIN korostetun töksähtelevää ja se si-sältää tahallisen koomisia tokaisuja kuten ”naulaan sinun perseesi”. Irvailu on alkumetreillä huvittavaa, mutta valitettavasti Bukowski syyllistyy ironian koh-dalla suurimpaan perisyntiin eli ahneuteen. Lopussa samantyyliset sutkautukset alkavat jo haukotuttaa.

pÄÄHENKILÖN pOHDINNAT yksinäisyyden häm-mentävästä sattumanvaraisuudesta ja väistämättömyy-destä tuovat teokseen surumielistä kauneutta, jota en ole löytänyt Bukowskin aiemmasta tuotannosta. Ro-maanin mieleenpainuvin kuva on yksin rähjäisessä asunnossaan istuva Nick Belane, joka vain tuijottaa seinään ja ihmettelee, mihin kaikki katosi ympäriltä.

Esa Kostet

Kaarinan uudet laulut laitettiin ceedeelle

Kuolleen kirjailijan jahtaamisen järjettömyys yhdistyy hengenvaarallista työtään naurettavan pienellä palkalla tekevän Nick Belanen elämän yleiseen järjettömyyteen.

ESA KOSTET

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

Kaarinalaisten uudet laulut on Ari Hynysen tuotantoa. Levy ää-nitettiin keväällä Kaarinan kirkossa Tapahtumasta uutisoi kaari-nanuutiset.fi uutisportaali.

KAARINA. Kaarinan musiik-kiluokkien Uudet laulut -levy on saatu valmiiksi. Levyllä on kaiken kaikkiaan 19 eri kap-paletta.

Levyn julkaisutilaisuus jär-jestetään 20. syyskuuta Kaa-rinan torilla samassa yhtey-dessä, kun Kaarinan Uutiset viettää virallisia avajaisiaan.

Kaarinan torilla kuullaan näillä näkymin sekä Valkea-

vuoren että Hovirinnan mu-siikkiluokkalaisten esityksiä.

Luvassa on siis musiikilli-sia kokemuksia keväällä Kaa-rinan kirkossa kuulluista kap-paleista, joita ovat säveltäneet muun muassa Ari Hynynen, Ari Ainasoja, Anniina Karp-pinen sekä Emil Aalto-Setä-lä. Osan Hynysen säveltämis-tä kappaleista on sanoittanut Anna-Mari Kaskinen.

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c TeknotrilleriJUSTIN CRONIN. Pistä nimi muistiin. Justin Cro-nin. Tämä houstonilainen kirjallisuuden professori on palkittu aiemmistakin kirjoistaan, mutta Ensimmäi-nen siirtokunta nostaa miehen teknotrilleristin kape-aan kärkeen. Elokuvatuottaja Ridley Scott osti trilo-giaksi tarkoitetun kirjasarjan filmausoikeudet pelkän lukunäytteen perusteella. Eikä ihme, tiiliskiven kokoi-nen aloitusosa imaisee maailmaansa tehokkaasti.

2010-LUVULLA jenkkiarmeija tekee Coloradossa kokeita kahdellatoista kuolemaantuomituilla vangil-la. Tarkoituksena luoda supersotilas. Vangit tulevatkin nopeiksi, kestäviksi, nopeasti parantuviksi ja iättömik-si. Miinuspuolena ravinnoksi kelpaa vain veri, aurinko tekee kipeää ja inhimillisyys katoaa täysin. Nämä ihmi-sen luomat vampyyrit pääsevät hirveän virheen vuok-si vapaaksi, eikä edes armeija pysty niitä pysäyttämään. Vampirismia aiheuttava virus tarttuu kulovalkean lail-la ja ihmiskunta joutuu vetäytymään kuoreensa, sähkö-aidatut, kirkkaasti valaistut tarjoavat suojaa. Ainakin sii-hen asti, kunnes voimalat alkavat hajota.

Nuori orpotyttö Amy Bellafonte on pieleen men-neen kokeen viimeinen ja kolmastoista koehenkilö. Tyttö vaeltaa hirviöiden pesäksi muuttuneessa, kuin ydintuhon jälkeisessä Pohjois-Amerikassa. Kun ihmis-kunnan viimeisten rippeiden sähköt alkavat loppua lä-hes sata vuotta myöhemmin, Amyn ilmestyminen antaa toivoa tuhon partaalla olevalle Ensimmäiselle siirtokun-nalle. Pieni ihmisjoukko aloittaa epätoivoisen matkan kohti paikkaa, josta kaikki sai alkunsa, tutkimuskes-kukseen Coloradossa. Viruksen vaikutukset voidaan ehkä kääntää.

ENSIMMÄINEN SIIRTOKUNTA on tarina ihmiselä-män haureudesta, toivosta siellä missä on vain epätoi-voa ja selkärankaan juurtuneesta pimeän pelosta. Pe-rinteisteisten vampyyritarinoiden sijaan konnotaatioita syntyy lähinnä Terminaattoriin, Matrixiin tai Mad Ma-xiin tai mainioon Fallout-pelisarjaan.

Lukuhetken jälkeen illalla koiraa ulkoiluttaessa py-syttelee väkisinkin katuvalojen suojaavassa loisteessa. Jos post-apokalyptisen selviytymistarinat yhtään kiin-nostavat, Ensimmäinen siirtokunta on varma valinta.

Kai Saarto

21

tapani mylly kimmo parikka aki saarto

KOKEMUS VINYYLI PELI

media

Gracelandissa muisteltiin kuningasta

Yksinäistä kauhuaOSTAN LIpUN David Lynchin Lost Highway-elokuvan ilta-näytökseen. Elokuva on pyörinyt pienemmässä teatterisalissa jo jokusen viikon ja vaikka elokuvateatterin aula on ruuhkai-nen, epäilen saavani mukaan näytökseen vain kourallisen ihmi-siä. Olen odottavalla mielialalla, sillä olen kuullut Lynchin elo-kuvaa kategorisoidun kauhuelokuvaksi, joista en yleensä pidä. Painostava kauhu vaikuttaa minuun liian voimakkaasti, en pidä piinaavasta jännityksen tunteesta enkä pelästyksistä. Mieliala-ni on valmiiksi jo herkkä.

Lynch on yksi lempiohjaajistani ja olen pitänyt kaikista hä-nen aikaisemmista elokuvistaan todella paljon. Yhdestä asiasta olenkin varman: surrealismia perinteisempään elokuvakerron-taan yhdistävä ohjaaja ei jätä koskaan kylmäksi.

KÄYN HAKEMASSA mukaani pussillisen makeisia elokuvate-atterin alakerran kaupasta ja tulen viime tipassa paikalle, eloku-va on juuri alkamassa. Astun saliin ja huomaan olevani paikalla kolmen muun ihmisen kanssa. Muut Lynch-fanit ovat kokoon-tuneet teatterisalin takaosaan, pariskunta istuu viimeisessä ri-vissä ja yksinäinen keski-ikäinen mies heistä muutaman rivin edempänä. Tapani mukaan olen varannut paikkani lähes edes-tä, pienessä teatterissa istun kolmannella rivillä aivan keskel-lä. Istuudun, avaan karkkipussin ja yritän saada makeiset syö-tyä mainosten aikana.

LOST HIGHWAY vyöryy ensimmäisistä minuuteista alka-en kankaalta tajuntaani kuin idän pikajuna. Tartun tuolini kä-sinojiin, enkä pysty enää päästämään irti. Edessäni ei istu ke-tään, joten nopeasti elokuvateatteri häviää, ja jään yksin Lost Higwayn tapahtumien kanssa. En tohdi sulkea silmiäni, vaik-ka välillä mieli tekisikin. Outouden, kauhun ja selittämättömän tunnelma on lähes liikaa minulle.

ELOKUVAN JÄLKEEN tunnen oloni pelokkaaksi, sekavaksi ja enemmän tai vähemmän oudoksi. Kotimatkalla en voi olla pälyilemättä ympärilleni. Asun yksin ja kotona, ja seuraava-na yönä elokuva iskee uudestaan. Näen pitkään aikaan pahim-mat painajaiseni.

Kestää monta päivää, ennen kuin pystyn millään tavalla ana-lysoimaan elokuvaa. Huomaan kuitenkin melko pian, etten muista läheskään kaikkia kohtauksia. Lost Highway on mi-nulle todellakin nimensä mukaisesti kadoksissa. Lupaan kat-soa elokuvan uudestaan kotitelevisiosta, mutta en koskaan täy-tä lupaustani.

Tapani Mylly

Olli raiskaa sir Eltonin Sosiaalista pelaamista

Tapani mukaan olen varannut paikkani lähes edestä, pienessä teatterissa istun kolmannella rivillä aivan keskellä. Istuudun, avaan karkki-pussin ja yritän saada makeiset syötyä mainosten aikana.

TApANI MYLLY

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

KIMMO PARIKKA

Sanna Holopainen (vas.) ja Sonja Tikka olivat molemmat muis-telemassa Elviksen elämään. Molemmat myös tarttuivat kara-okemikkiin.

TURKU. Elvis Presleyn muistoa kokoonnuttiin kun-nioittamaan kaarinalaisen Matti Simojoen omistamassa Graceland –ravintolassa maa-nantaina 16. elokuuta, jolloin Kuninkaan kuolemasta tuli kuluneeksi tasan 33 vuotta.

Rock´n rollin suurinta muisteltiin kuuntelemalla ja katselamalla miehen musiik-kivideoita, laulamalla kara-

okessa Elviksen biisejä sekä osallistumalla ravintoloitsi-jan laatimaan tietokilpailuun.

Tietokilpailussa kyseltiin muun muassa sitä, minä vii-konpäivänä Elvis kuoli, minä vuonna Elvis osti Gracelan-dinsa, mistä sanoista tulee Elviksen käyttämä lyhen-ne TCB, mikä oli Elviksen ensimmäinen elokuva sekä

sitä, minkä ikinen Priscilla oli mennessään naimisiin Elvik-sen kanssa.

Niin ja ne vastaukset samas-sa järjestyksessä kuin kysy-mykset. Elvis kuoli tiistaina. Elvis osti Gracelandin vuon-na 1957. Lyhenne TCB tulee sanoista Taking Care of Bu-siness.

Elviksen ensimmäinen elo-

kuva oli Love me tender.Priscilalla oli ikää 21 vuot-

ta kun hän meni naimisiin El-viksen kanssa.

Seuraavan kerran samassa paikassa kokoonnutaan El-viksen merkeissä 8. tammi-kuuta.

– Elviksen syntymäpäivän kunniaksi luvassa on pienet pirskeet, Simojoki lupaa.

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

IAN BECKIN kansitaide on jumalallista. Brittiläisen teolli-suuskaupungin muuriin on puhkottu miehen mentävä aukko. Punaisiin, kimaltaviin korkokenkiin ja vaaleanpunaiseen base-ball-takkiin pukeutuneen silmälasipäisen miehen selkämykses-sä lukee Elton John. Taustalla siintää auringonnousu. Taivaal-la lentää haarapääsky.

YHTÄÄN HEIKOMpI ei ole sisäkansikaan. Kyynelehtivä Ma-rilyn Monroe, tulessa kärvistelevä lohikäärme, Clark Gable suutelemassa elokuvarakastaan, likainen pieni tyttö, vähän kuin Nirvanan Curt Cobainin vaimo Courtney Lowe. Tatuointi, jossa on miekka, teksti ja kaksi numerokuutiota sekä pulloa kal-listava rock-laulaja. Kappeleiden sanat samalla kirjasinfontilla mutta eri väreillä. Jokaisen kappaleen nimi erilaisella.

Sisäkannessa myös kuvat Elton Johnista, Davey Johnsto-nesta, Bernie Taupinista, Dee Murraysta ja Nigel Olssonis-ta – kaikki suoraan 1970-luvulta.

TUpLAVIINYYLLISSÄ ON kaksi mustaa ”33”-kiekkoa. En-simmäisen aloittaa akustinen Funeral for a friend. Sitä seuraa Love lies bleeding. Kolmantena on yksi ikimuistettavimmista, Candle in the wind, jolla Elton kunnioitti ensin Marilyn Mon-roen ja myöhemmin Lady Din elämää ja saavutuksia. Sitten vielä Bennie and the Jets.

Ensimmäisen vinyylin kakkospuolella räjähtää. Levypuolen ensimmäinen kappale on Goodbye yellow brick road. Sitä seu-raavat This song has no title, Grey seal, Jamaica jerk off sekä I’ve seen that movie too.

VINYYLIN KAKKOSLEVY on aivan liian aliarvostettu. Se alkaa Sweet painted ladyllä ja jatkuu The Ballad of Danny Bai-leyllä, Dirty little girlillä sekä All the girls love Alice-kappaleel-la. Toiselta puolelta löytyvät harvemmin kuunnellut Your sis-ter can´t twist, Saturday nights alright for fighting, Roy Rogers, Social disease sekä Harmony. Kaikessa laajuudessaan ja hie-noudessaan aivan loistava kuuntelukokemus.

ELTON JOHN äänitti tuplavinyylinsä vuonna 1973. Levyä ei ole turhaa kutsuttu klassikoksi.

Mutta mitä ihmettä? Iskelmäradiossa soi Yön solistin Olli Lindholmin uusi soolobiisi, joka on kavunnut jo radion soit-tolistan neljänneksi.

Siinä Olli raiskaa Eltonin parhaan biisin. Miten ihmeessä Goodbye yellow brick road voisi ikinä taipua suomeksi?

Kimmo Parikka

NETIN JAVA ja flash pohjaiset ajanvietepelit ovat vuosien saa-tossa kasvattaneet suosiotaan. Erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat pientä ajanvietettä lukuisten pikkupelien muodossa on nykyään paljon. Nämä sivustot antavat mieluisaa tekemistä koulu- ja työ-päivään, sekä satunnaisen tylsyyteen.

Välipalaksi soveltuvien pikkupelien lisäksi, on nettiin myös ilmestynyt erilaisia pidempiaikaista sitoutumista vaativaa se-lainpeliä. Facebookin sosiaalimedia on tuonut ajanvietepelaa-misen yhä useampien ihmisten ulottuville ja samalla muutta-nut sen sosiaaliseksi pelaamiseksi.

Facebookin idea on yhdistää oikean elämän kaverit, tutta-vat ja sukulaiset sosiaaliseksi verkostoksi. Facebookkiin kehi-tetyt pelit rakentavat tuon idean päälle ja täten eroavat perin-teisistä selainpeleistä.

Voi sanoa että melkein kaikki Facebookin pelit käyttävät hyö-dykseen pelaajan kaveripiiriä. Monet pelit melkein vaativat että pelaajalla on mahdollisimman monta kaveria pelaamassa samaa peliä, jotta pelissä eteneminen olisi mahdollista.

pELIT ON suunniteltu siten, että mitä useampi kaveri pelaa sitä enemmän siitä on hyötyä pelaajalle. Naapurit ja mafiaperheen jäsenet voivat lähetellä toisilleen hyödyllisiä esineitä ja pelissä parantavia asioita. Varsinkin Zyngan peleihin, joihin lukeutuu mm. Facebookin suosituin peli Farmville on lisätty rakennus-projekteja ja muita yhteistyöhankkeita korostamaan aktiivis-ten pelikaverien tarvetta.

Tästä johtuen kutsuja ja tavaroita eri peleihin tulee jatkuval-la syötöllä, mikä ärsyttää suuresti osaa Facebookin käyttäjis-tä. Pelintekijöiden motiivina pelaajien haalimiseen ei ole pelk-kä suosio, vaan vanha kunnon raha. Vaikka Facebookin pelit ovat ilmaisia, liikkuu niissä suuri raha mikromaksujen ja mai-nosten muodossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korttia vinguttamalla saa ostettua erikoiskolikoita tai seteleitä, joita muuten ei saa ol-lenkaan tai todella kitsaasti itse pelissä. Noilla erikoisvaluutoil-la ostetaan sitten parannuksia ja esineitä peliin sekä nopeute-taan rakennusprojekteja yms. Kyse on siis miljoonabisneksestä ja kasvavasta sellaisesta, mikä selittää uusien pelien jatkuvan tul-van uusien pelinkehittäjien yrittäessä päästä apajille.

Uudet pelinkehittäjät eivät ole ainoat apajille pyrkijät. Fa-cebook itse yrittää päästä rahan ja pelinkehittäjien väliin havit-telemalla yksinoikeutta Facebookin maksuliikenteeseen ja 30 prosentin komissiota kaikkien Facebook-pelien tuloista. Mi-käli tämä toteutuu Zyngan toimitusjohtaja Mark Pinkus uhkaa viedä pelinsä muualle.

Aki Saarto

Leikkitoiminnassa ollaan perheen ehdoilla

22

paikallisia

KAARINA. Kaarinan kau-pungin leikkitoiminta kattaa kolme leikkipuistoa.

Kuusiston, Kesämäen ja Karhutien puistoissa käy leikkimässä ohjatusti reilut 80 pääasiassa alle kolmevuo-tiasta lasta.

Koululaisten iltapäiväker-hoja on kymmenen, mukaan lukien Turussa Sirkkalan kou-lun tiloissa toimiva ruotsinkie-linen Eftis sekä Krossin kerho, joka on tarkoitettu erityistu-kea tarvitseville lapsille. Yh-teensä iltapäiväkerhoissa käy melkein 400 koululaista.

Satu Salovaara, joka työs-kentelee Kaarinan kaupun-gin leikkitoiminnan johtaja-na kertoo, että painopiste on muuttunut täysin siitä, kun hän 1990-luvun alussa tuli mukaan leikkitoimintaan.

– Silloin leikkipuistoja oli seitsemän ja iltapäiväkerho-ja kaksi.

Leikkitoiminta on pyritty pitämään perheiden kannalta mahdollisimman joustavana. Vaikka puistoihin ja iltapäi-väkerhoihin pitää ilmoittau-tua, niissä voi käydä perheen aikataulujen ja lasten harras-tusten mukaan. Salovaara sa-noo, että kerhosta tai puis-tosta voi hyvin olla pois, jos vaikka isovanhemmat halua-vat hoitaa lasta. Myös koto-na vanhempien kanssa vietet-ty aika on hänen mukaansa niin arvokas asia, että sen ta-kia voi hyvin jättää kerhon vä-liin. Asiasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa puistoon tai iltapäi-väkerhoon, ettei siellä huoles-tuta lapsen poissaolosta. Ellei kerhoon ole ilmoitettu mitään eikä lapsi saavu paikalle, hä-nen olinpaikkaansa aletaan välittömästi selvittää.

Myös puistossa aloittami-nen on tehty joustavaksi. Van-hempi voi täyttää hakemuk-

sen puistossa ja jättää lapsen hoitoon saman tien. Hake-muksia voi jättää myös perhe-asiainkeskukseen tai Kaarinan yhteispalvelupisteeseen.

Salovaara kertoo, että puis-totoiminnassa paitsi leiki-tään, myös järjestetään erilai-sia tapahtumia. Täksi syksyksi on suunnitteilla niin grillaus-päivää kuin Nuoren Suomen ideoimaa Varpaat vauhtiin-liikuntaviikkoakin. Joulu-kirkkoon on tarkoitus mennä joulun alla. Toiminta muotou-tuu kuitenkin paljolti perhei-den toiveiden mukaan. Niin on syntynyt esimerkiksi Ke-sämäen puiston mökissä joka toinen torstai toimiva äitikah-vila, jossa äidit saavat viettää aikaa lasten leikkiessä ohjaa-jien kanssa ulkona.

Rahaa leikkitoimintaan on Salovaaran mukaan ollut riit-tävästi, ammattitaitoinen hen-kilökunta kun on kalliita puit-teita tärkeämpää. Apuna ovat olleet myös Marttapiiriliitto ja Mannerheimin Lastensuoje-luliiton Piikkiön yksikkö.

Leikkitoiminnan suurin menoerä on sellainen, jota ei pitäisi edes olla. Leikkipuis-toissa tehdään paljon ilki-valtaa niin, että leikkitelinei-tä joudutaan korjaamaan ja uusimaan. Leikkitoiminnan työntekijät joutuvat myös jatkuvasti tarkastamaan, et-tei puistoissa ole lasinsiruja, tupakantumppeja tai muuta vaarallista.

– Aikoinaan Hovirinnan puisto oli tässä suhteessa oi-kea murheenkryyni. Nyt ei ole pitkään aikaan pitänyt ko-konaan sulkea leikkipuistoa il-kivallan takia.

Salovaaralla on silti lähet-tää terveisiä myös nykyisille puistonturmelijoille.

– Jonain päivänä teillä on itsellänne lapsi tai koira, joka kävelee lasinsirpaleeseen, hän sanoo tiukkaan sävyyn ja tote-aa, että muun harmin lisäksi ilkivalta kustannetaan yhtei-

sistä verovaroista.– Lapsiin kohdistuva il-

kivalta on kaikkein ruminta, kun se on sitten näiltä pieniltä pois, Salovaara miettii.

Tieto Hovirinnan rannan leikkitelineellä kesällä kyy-närpäänsä murtaneesta pojas-ta saa Salovaaran surullisek-si. Turun Sanomat kertoi 18. heinäkuuta, että kolmivuo-tias oli pudonnut leikkiteli-neeltä kätensä päälle isompi-en lasten tönäistyä hänet alas. Tieto on jäänyt Salovaaralta kesälomalla saamatta, eivät-

kä Hovirinnan telineet kuu-lu kaupungin leikkitoiminnan piiriin. Kaupungin leikkitoi-minnassa onnettomuudet py-ritään estämään ennen kaik-kea hyvällä valvonnalla. Aina ei sekään kuitenkaan auta, sil-lä Hovirinnassa loukkaantu-neen pojan isä oli paikalla on-nettomuushetkellä.

Salovaara kertoo työsken-nelleensä Kaarinassa 20 vuot-ta ja muistelee, että tuona ai-kana yksi lapsi on loukannut kätensä. Pieniä haavereita sat-

tuu enemmän, mutta ne hoi-tuvat yleensä laastarilla.

Lisäksi noudatetaan myös EU:n antamia määräyksiä leikkitelineiden turvallisuu-desta. Liukumäissä pitää esi-merkiksi olla laidat eivätkä lasten kädet tai sormet saa jäädä kiinni telineisiin. Salo-vaara huomauttaa, että telinei-den on oltava turvallisia myös iltaisin, kun isommat lap-set käyvät leikkimässä keske-nään. Ulkopuolinen tarkasta-ja käy telineet läpi vuosittain. Lakiasetuksissa on kuitenkin myös kääntöpuolensa.

– Ennen isät saattoivat korjata rikkoutuneita telinei-tä, mutta nykyään täytyy kut-sua kaupungin tekninen puoli apuun. Meillä olisi paljon ak-tiivisia vanhempia.

KESÄMÄKI. Äitikahvila kokoontuu Kesämäen leikkipuistos-sa olevassa mökissä joka toinen torstai.

Leikkitoiminnanjohtaja Satu Salomaa kertoo, että kahvi-la toimii kävijöiden ehdoilla, onhan idea alun perinkin lähtöi-sin äideiltä itseltään.

Kahvilassa ollaan vapaasti ja jaetaan kokemuksia toisten sa-massa elämäntilanteessa olevien kanssa. Äideillä on myös poik-keuksellinen tilaisuus nähdä lastensa ryhmäkäyttäytymistä, sillä mökin ikkunoista näkyy puistoon, jossa heidän lapsen-

sa leikkivät ohjaajien valvonnassa. Pienimmät lapset ovat äi-tien kanssa sisällä.

– Tänne tulleen tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin äiteihin. Täältä saa vertaistukea kotonaoloon ja huomaa, että kaikkien lapset ovat loppujenlopuksi samanlaisia, Heli Paakki kertoo. Hänellä on puistossa 1-, 3- ja 4-vuotiaat pojat.

– Minä olen jatkanut täällä käymistä, vaikka vanhemmat lap-set menivät päiväkotiin, neljä vuotta äitikahvilassa mukana ol-lut Mia Virtanen puolestaan nauraa. Pian yksivuotiaat kaksoset

Veera ja Viivi ovat vielä niin pieniä, etteivät leiki puistossa. Joskus äitikahvilassa käy ulkopuolisia vierailijoita, esimer-

kiksi lasten toimintaterapeutti on käynyt kylässä. Yleensä ole-minen on kuitenkin vapaata. Virtanen kertoo, että keskustelu alkaa yleensä lapsista, mutta saattaa päätyä melkein mihin ta-hansa. Samalla lapsilla on ulkona omaa ohjelmaa.

– Pojat ovat saaneet paljon kavereita ja tykänneet käydä. Puistotädit ovat aivan loistavia, heidän oppiinsa kun pääsisi, Heli Paakki kehuu.

Äitikahvilasta saadaan tärkeää vertaistukea joka toinen torstai

Kesämäen äitikahvilassa puhutaan lapsista, mutta myös muusta. Kuvassa Mia Virtanen (vas.), Heidi Sairanen sylissään Niilo Sairanen, 11 kk, pia Nieminen, Heli paakki sylissään puolitoistavuotias Reino paakki ja Jenni Luoto. Edessä melkein yksivuotiaat kaksoset Vee-ra ja Viivi Virtanen.

Kaarinan leikkitoiminnanjohta-ja Satu Salovaara kertoo, että lasten onnettomuudet valvo-tuissa leikkipuistoissa ovat har-vinaisia. Jokainen vakavampi haaveri on silti liikaa.

Kaupungin leikkitoiminnassa onnet-tomuudet pyritään estämään ennen kaikkea hyvällä valvonnalla. Aina ei sekään kuitenkaan auta.

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

Aikoinaan Hovirinnan puisto oli tässä suh-teessa oikea murheenkryyni. Nyt ei ole pitkään ai-kaan pitänyt kokonaan sulkea leikkipuistoa ilkival-lan takia.

SATU SALOVAARA

SUVI HOLOPAINEN

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

SUVIHOLOPAINEN

toimitus@kaarinanuutiset.fi

23

Jäsenedut 1.5.2010 alkaen Säästö vuodessa

Ilmainen internet-pankkiyhteys 20,40 eIlmainen Visa Credit/Debit -yhdistelmäkortti 30,00 eIlmainen Visa-kysely internet-pankissa 6,00 e yht. 56,40 e

Ilmainen Visa Gold ja Visa Gold Credit/Debit 75,00 e

50 %:n alennus palvelumaksuista50 %:n alennus lainan toimitusmaksuista10 %:n alennus POP Perusturvan ja POP Vakavan sairauden -vakuutusmaksuista

Jäsenedut yhteistyökumppaneiden palveluista 10 %:n alennus Asianajotoimisto Haaksiluoto & Kivimäki Oy:n palveluhinnoista.

Piikkiön Osuuspankin jäseneksi pääset 50 eurolla.

Tule konttoriimme kuulemaan lisää jäsenyydestä ja sen tuomista eduista.

w w w. p i i k k i o n o p . f i

POP:n jäsenenäsäästät selvää rahaa

Tervetuloa!

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KAARINA. Kaarina-Teatte-rissa saa lokakuun puolivälis-sä Suomen kantaesityksensä nukketeatteritaiteilija, teatte-riohjaaja Timo Väntsin kä-sikirjoittama, dramatisoima sekä ohjaama Bram Stokerin alun perin 1800 –luvun lopul-la kirjoittama Dracula.

Ohjaajan mukaan Kaarinas-sa nähtävä näytelmä kumar-taa pitkälti Stokerin alkupe-räistekstille ja sen juonelle. Silti näytelmästä on löydettä-vissä uusiakin piirteitä.

– Yritämme selvittää, mitä Draculalle tapahtuu, millai-nen sisäinen villi hänen si-sällään elää ja miksi. Näytel-män tematiikkaa liittyy myös ikuiseen rakkauteen ja siihen, voiko sitä olla. Ja siihen, mik-si naiset rakastuvat vampyy-

riin, onko todella niin, että puremalla voidaan taata ikui-nen yhdessäolo rakkaimman kanssa, Väntsi pyörittelee.

Väntsin mukaan Kaarina-Teatterin Dracula on kaksi-näytöksinen näytelmä, jonka kesto on kahden tunnin tie-tämillä väliajan kanssa. Näy-telmässä kohtaukset vyöryvät eteenpäin vauhdilla, tyhjiä ja hiljaisia hetkiä siitä on turha hakea.

– Kuvailisin Draculaa en-sisijaisesti romanttiseksi vam-pyyrikauhutarinaksi. Emme tee splatteria, vaikka kohta-uksista löytyy komiikkaa ja huumoria. Komiikka ja huu-mori syntyvät toivottavasti näyttelijöiden kautta, emme sorru keinotekoisiin tehos-teisiin tai lavastetrikkeihin, Väntsi lupaa.

Kaarina-Teatteri päätyi Dra-culaan yhteispalaverissa, jo-

hon osallistuivat ohjaajan ohella teatterin puheenjohta-ja Hannu Pajunen sekä teat-teriaktiivi Paula Rantanen.

– Pohdimme yhdessä, mikä syksyn näytelmä voi-si olla. Kun Timo alkoi pu-hua Draculasta, me sanoim-me heti että joo. Timo taisi pikemminkin olla se, joka jäi hetkeksi miettimään, Hannu Pajunen kertoo.

Näytelmä roolijaon Vänt-si teki keväällä. Tuolloin Dra-culaksi valikoitui monessa mukana ollut Jarmo Kujala. Kujalan ohella lavalle nousee kolmetoista muuta näytteli-jään, heistä Lucya näyttelee Irma Tirkkonen, Jonathania Petri Tuominen, Van Helsin-giä Hannu Pajunen ja tohtori Sewardia Niki Aho.

– Näytelmän yksi tärkeim-

mistä hetkistä on rooleista päättäminen. Kun se on teh-ty, alkaa harjoittelu. Olem-me nyt olleet koossa elokuun alusta. Syyskuussa harjoitus-tahti kiihtyy, ja valmista on ensi-iltaan mennessä, Vänt-si laskee.

Ohjaajan mukaan vahva vam-pyyribuumi ei saanut teatteria ja ohjaajaa valitsemaan vam-pyyriteemaa syksyn ohjelmis-toon. Väntsi sanoo, ettei oi-kein ole ymmärtänyt, kuinka isosta buumista on kyse, kun vähän joka tuutista tykitetään mitä erilaisempia vampyyri-aiheita elokuvissa, kirjalli-suudessa ja nyt jo televisios-sakin.

– Olen aina halunnut teh-dä Draculasta oman drama-tisoinnin ja nyt tuo haave to-teutuu. Kunnioitamme hyvin pitkälti Jarkko Laineen lois-tavaa suomennosta. Laineen teksti on hieman vanhahta-

vaa, mutta juuri siksi myös runollista. Elämme romaa-nin viktoriaanista aikaa, mut-ta tuomme tarinan ja tunteet tähän päivään, Väntsi lupaa.

Draculassa ei mässäillä verel-lä, mutta toki siinä purraan ja muututaan vampyyreiksi. Sii-tä löytyy kauhua, mutta pin-nan alla on muutakin.

– Dracula on samalla in-himillinen ja traaginen, mut-ta myös pelottavan kiehtova hahmo. Tarinassa on roppa-kaupalla kätkettyä seksuaali-suutta. Me emme arkipäiväis-tä vampyyrihahmoa, jätämme hänet hieman vieraaksi. Jo-kainen katsoja voi tehdä näin näytelmästä omat johtopää-töksensä, Väntsi sanoo.

Bram Stokerin Dracula Kaari-na-Teatterissa. Ohjaus ja käsi-kirjoitus Timo Väntsi. Esityk-

set 15.10. – 10.12.2010.

24

kulttuuri

Dracula pohtii ikuista rakkautta

Bram Stokerin Dracula saa Suomen kantaesityksensä Kaarina-Teatterissa, jonne sen on käsikirjoittanut näytelmän ohjaaja Timo Väntsi. Väntsille esiintyminen on ensimmäinen entisen kotikaupungin te-atterissa.

KIMMO PARIKKA

Näytelmän harjoitukset aloitettiin elokuussa. Syyskuussa tahti kiihtyy, jotta kaikki on valmista 15. lokakuuta.

Kuvailisin Draculaa ensisijaisesti romanttiseksi vampyyrikauhutarinaksi. Emme tee splatteria, vaikka kohta-uksista löytyy komiikkaa ja huumoria. Komiikka ja huumori syntyvät toivottavasti näyttelijöiden kautta, emme sorru kei-notekoisiin tehosteisiin tai lavastetrikkeihin.

TIMO VÄNTSI

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

25

Näin luet kaarinanuutiset.fi -sivustoakaarinanuutiset.fi

on nettiuutisportaali, joka kertoo kattavasti ja luotetta-vasti kaarinalaisia kiinnos-tavista uutisista. Uutisia päi-vitetään sivuille useampaan otteeseen päivässä. Tavoit-teemme on löytää jokaiselle päivälle vähintään viisi uutta uutisotsikkoa.

n Punaisena sivuston yläosassa ilmes-tyvästä osastosta löytyvät päivän ne uu-tiset, joita ei ole katsottu tarpeelliseksi kuvittaa. Uutisia muokataan eri toimi-jatahojen tiedotteista sekä paikallisten toimijoiden toimitukselle lähettämis-tä tiedoista.

n Lehden sisällysluettelo alkaa etu-sivulla ja jatkuu teemoilla, paikalli-silla uutisille jne. Ne puolestaan on eriytetty vielä suppeammiksi osako-konaisuuksiksi, esimerkiksi urheilu alta löytyvät osiot jalkapallo, jääurhei-lu, koripallo, suunnistus, yleisurhei-lu, moottoriurheilu, uinti ja muu ur-heilu.

n Alaotsikkopalkista löytyy edit –ko-mento. Klikkaamalla sitä, pääset muokkaamaan sivusi ulkomuotoa juu-ri sellaiseksi kuin haluat. Voit vaihtaa otsikkopalkin alle olevia aiheita sekä muuttaa kuvallisten juttujen ja näkyvil-lä olevien otsikkojen määrää. Näin pys-tyt kohdentamaan sisällön juuri sellai-seksi kuin itse haluat.

n Poliisiuutiset löytyvät Tänään –pals-tan alta omana kokonaisuutenaan. Kaa-rinan poliisi, kuten muutkin varsinais-suomalaiset poliisilaitokset tuottavat medialle tiedotteita, joita käsittelemäl-lä ja täydentämällä portaalin poliisiuu-tiset syntyvät.

Poliisiuutisten alta löytyvät pelastus-laitostiedotteet, niiden alta myöhem-min myös kaarinalaisia koskevat kärä-jäoikeustuomiot.

n Pääuutinen on lähes poikkeuksetta kuvallinen. Klikkaamalla ”jatka artik-keliin” pääset lukemaan koko tekstin. Klikkaamalla kuvaa, kuva suurenee ja esiin tulee myös kuvateksti

Aikaisemmin päivitetyt pääuutiset löytyvät kuvallisen pääuutisotsikon vierestä. Ruudulla näkyy viisi otsik-koa, niitä klikkaamalla pääset itse uu-tiseen. Klikkaamalla otsikoiden alle olevia pieniä kuvakkeita, pääset luke-maan lisää aikaisemmin päivitettyjä uutisia.

n Pääuutisten alta löytyvät alaotsikot kuten esimerkiksi Urheilu. Alaotsi-kon alle on sijoitettu kolme suppeam-paa kokonaisuutta ja niistä näkyvillä on kaksi pidempää ja kaksi otsikkoa. Klikkaamalla niitä, pääset käsiksi teks-teihin ja kuviin. Sama toistuu muiden alaotsikoiden kanssa.

n Tänään –palstalta löytyvät aika sekä Kaarinan ja sen ystävyyskaupunkien ajantasaiset säätiedot. Säätiedot tuote-taan sivustolle kaupunkeja lähinnä si-jaitsevan lentoaseman säätiedoista.Tänään –palstalla onnitellaan myös ni-mipäiväsankareita. Jatkossa tältä pals-talta löytyvät myös aurinko nousee ja laskee sekä muutama muu lisätieto.

n Pääotsikkojen vieressä sivun oi-keassa reunassa on oikopolku pääkir-joitukseen, viikon gallup –kysymyk-seen sekä blogeihin, joita kirjoittaa useampi eri henkilö. Henkilöiden ni-met ja tekstit löydät klikkaamalla blo-git –otsikkoa.

n Seuraavaksi sivuilta löytyy tapah-tumakalenteri sekä Kaarinan avoimet työpaikat. Voit ilmoittaa tapahtuma-si toimituksella lähettämällä tiedot osoitteeseen toimitus@kaarinauuti-set.fi. Tapahtumakalenterin vieressä ovat Kaarinan avoimet työpaikat. Ne meille linkitetään suoraan MOLin si-vuilta.

n Tapahtumakalenterin ja avoimien työpaikkojen altä löytyvät viimeiset toimitukselle lähetetyt kommentit. Itse voi kommentoida artikkeleita ja muuta journalistista sisältöä rekiste-röitymällä, mikä tapahtuu sivun oi-keasta ylälaidasta ohjeita seuraamalla sekä sen jälkeen avaamalla artikkelin ja sekä lähettämällä kommentin artik-kelin lopussa olevalla lomakkeella.

n Oikean reunan alimmaksi on sijoi-tettu normaalisti yhdeksän kuvaa si-sältävä kuvakollaasi, joka voidaan ot-taa myös mainoskäyttöön.

Sivuilla on myös mainosbannerei-ta. Niitä klikkaamalla saat lisätietoa ilmoittajasta tai hänen yritystoimin-nastaan. Klikkauksen jälkeen sivulle voi aueta joko ilmoittajan www-sivut tai erillinen pdf-tiedosto.

n kaarinauutiset.fi –sivustolla on tällä hetkellä noin 900 artikkelia. Parhaiten tutustut niihin istah-tamalla alas ja aloittamalla seikkailun sivustolla. Me takaamme, ettei se ole pitkästyttävää.

Seikkailun voit toki aloittaa myös sivuston alimpana olevasta kategoriasta, josta löytyvät kaik-ki olemassa olevat osiot. Sieltä alhaalta aivan oikealta voit myös päättää, minkä värisenä uutisten otsikot ilmestyvät, värivaihtoehtoja on kolme, sininen, punainen ja vihreä.

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

26 kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

DaniellaNaistenvaatteiden erikoisliike

Tervetuloa

palvelevaan

Daniellaan!

AURA KAARINA AVOINNA

Turuntie 2 Puntarikatu 1 ma-pe 10-18

puh. 02 2434 824 puh. 02 2434 825 la 10-14

www.daniella.fi

Miesten koripallon loka-kuussa alkavaan ykkösdivisi-oonaan valmistautuvan Ura Basketin uusi päävalmenta-ja Jukka Lindberg nojaa kä-sillään polviinsa ja tarkkailee silmä kovana Littoisten mo-nitoimihallin uudistetulla par-ketilla liikkuvia pelaajiaan.

Pelaajat juoksevat kolmen ryhmissä paikkoja vaihtaen ensin kentän päästä päähän kolmella syötöllä ja nostavat pallon koriin. Heti sen jälkeen syöttöjen määrä vaihtuu kah-teen ja pelaajien vauhti ken-tällä ei kun kasvaa.

– Yritetään saada niin pal-jon jalkoja mahan alle, ettei tule kiire. Kovassa vauhdissa opitaan käsittelemään palloa. Ei huonoa pojat, Lindberg ke-huu positiiviseen tyyliinsä, ja vakuuttaa, että joukkue on is-kussa, kun kauden ensimmäi-nen sarjapeli Loimaan Kori-konkareita vastaan pelataan Loimaalla.

Jukka Lindbergillä on käsis-sään mielenkiintoinen jouk-kue, josta ei puutu kokemus-ta, mutta jossa on myös paljon keltanokkia.

Keltanokista yhtä kaut-ta rikkaampia ykkösdivaris-sa ovat Lauri Kuuluvainen ja Juho Virtanen. Kokenei-ta sarjajyriä ovat puolestaan Korisliigassakin pelanneet Niilo Lehtilä ja Sakari Sal-minen. Myös loukkaantu-misestaan toipunut Jan-Axel Alanko sekä oman ikäluok-kansa maajoukkueessa esiin-tynyt Miska Ahokas tuovat leveyttä Ura Basketin koti-maisen osastoon.

– Laurilla ja Juhalla on roo-kiekausi takana, joten heiltä voi odottaa hyviä otteita ken-tällä. Niilo on joukkueen joh-taja kentällä, Miskalta puo-lestaan odotan todellista läpimurtokautta suomalaisen koripallon eliittiin. Sakarille meillä on suunnitelmissa ihan oma roolinsa kentällä, Lind-berg miettii.

Lindbergillä on joukku-een valmennuksessa apu-naan A-poikiakin valmentava Jari Suomi. Suomen ringis-tä edustusjoukkueen kanssa harjoittelee peräti kuusi pe-laajaa.

– A-pojat pelaavat samalla systeemillä kuin edustus, jo-ten nämä harjoitukset ovat ju-nioreille todella tärkeitä, Suo-mi miettii.

Päävalmentajalla puoles-taan on jo pidemmälle viety-jä ajatuksia.

– Osa nuorista pukee kau-den aikana edustusasun pääl-leen ja pelaa ensimmäiset mi-nuutit ykkösdivarissa. Ne, jotka ovat täällä harjoitelleet ja olleet mukana, ansaitsevat sen, Lindberg vakuuttaa.

Joukkueen harjoituskausi

käynnistyi kesäkuussa. Kah-den ensimmäisen kuukauden aikana valmentajat kehittivät pelaajien henkilökohtaisia tai-toja, opittiin lisää pallonkä-sittelystä, syöttämisestä, heit-tämisestä sekä screeneistä. Vasta nyt elokuussa on siir-rytty enemmän joukkueen-omaisiin harjoitteisiin.

– Juuri nyt tehdään kau-teen valmistavia joukkuehar-joituksia, välillä mennään jo hieman ylitemmolla, jotta pelit eivät sitten tulisi järky-tyksenä. Joukkueessa on riit-tävästi tulivoimaa ja osaamis-ta. Osaamme myös puolustaa

ja jos siinä onnistumme, pää-semme juoksemaan nope-aa, mutta myös viisasta peliä, Lindberg kaavailee.

Elokuun lopun harjoituksissa pistää silmään, etteivät Tomi Rokala ja viime kaudella pal-jolti pelintekijän vastuuta kantanut Esa Kaaja ole har-joituksissa. Treeneistä puut-tuvat myös Sakari Salminen ja Joona Mattila. Kahden vii-meksi mainitun poissaololle löytyy selitys lievistä louk-kaantumisista, mutta entäpä kaksi ensiksi mainittua.

– Tomi Rokala siirtyy jouk-

kueenjohtajaksi. Hän tietää seuran kulttuurista kaiken, ja on kantanut vastuuta kentäl-lä useamman vuoden. Minun ajatukseni on se, ettei Tomi ole vielä lopettanut, vaan voisi ihan hyvin vielä tällä kaudella pukea edustusasun päälleen. Tomin merkitys joukkueel-le on edelleen iso, Lindberg miettii vakavissaan.

– Esa Kaaja pelannee Tu-run NMKY:n riveissä kak-kosdivaria, tyytyy Jari Suomi kommentoimaan.

Koripallon ykkösdivarista Lindberg veikkaa edelleen

sellaista, että siitä löytyvät ylä- ja alakastin joukkueet. Oman joukkueensa päävalmentaja haluaa nähdä siinä ylemmäs-sä kastissa, vaikka joukkueen lopullinen pelaajaluettelo val-mistuu ehkä vasta juuri ennen kauden alkua.

– Derrick Clayton on pelaaja-agentti, jonka kaut-ta olemme katsastaneet aika montaa isoa pelaajaa. Tar-vitsemme pelaajan, joka voi-si pelata sekä korin alla selkä koriin päin sekä haastaa tar-vittaessa vastustajan puolus-tus katse koriin päin, Lind-berg sanoo.

27kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

Kaarinan Pojat on kovan paikan edessä

urheiluLindberg lupaa fiksusti pelaavan joukkueen

Jukka Lindberg eläytyy jokaiseen hetkeen, ei vain peleissä vaan myös harjoituksissa. Kaarinalaisille koripallon ystäville päävalmen-taja lupaa intensiivistä puolustuspelaamista, mikä mahdollistaa myös nopeat hyökkäykset.

Maalivahti Marko Laaksonen on kauden lopuissa peleissä paljon vartijana. Veskarin täy-tyy onnistua täydellisesti, jot-ta mahdollisuudet sarjapaikan säilyttämiseen säilyvät.

Juuri nyt tehdään kauteen valmistavia jouk-kueharjoituksia, välillä mennään jo hieman ylitem-molla, jotta pelit eivät sitten tulisi järkytyksenä.

JUKKA LINDBERG

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

KIMMO PARIKKA

KIMMO PARIKKA

Maalivahti Marko Laaksonen on kauden lopuissa peleissä paljon vartijana. Veskarin täytyy onnistus täydellisesti, jotta mahdollisuudet sarja-paikan säilyttämiseen säilyvät.

KIMMO pARIKKA

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

KAARINA. Kaarinan Pojat on pelannut miesten Kakko-sen länsilohkossa 21 kamp-pailua. Tänään illalla joukkue kohtaa sarjaa ylivoimaisesti johtavan Ilveksen vieraspelis-sä Tampereella.

Pelaamistaan otteluita kel-tamustat ovat voittaneet viisi ja pelanneet kuusi kertaa ta-san. Tappioita on Akusti Sa-

losen valmentamalle joukku-eelle kertynyt kymmenen.

Pisteitä joukkue on saanut kasaan 21, millä sijoitutaan tällä hetkellä sarjataulukossa kolmanneksi viimeiseksi.

Kaarinan Poikien edustus-joukkueelle tulee kiire varmis-taa paikka maan kolmannek-si korkeimmalla sarjatasolla, sillä Ilves -pelin jälkeen jäljel-lä on enää neljä ottelua.

Vieraissa KaaPo kohtaa sarjassa kolmantena olevan

Pallo-Iirot sekä EIF:n ja So-meron Voiman. Näistä EIF on yhtä pistettä paremmalla pis-temäärällä ”kuivilla”, Somero puolestaan on saanut kasaan 19 pistettä ja majailee sarja-taulukossa toiseksi viimeise-nä. Nämä molemmat ottelut KaaPon on pakko voittaa.

Kotikentällä tähän kauteen lähes täysimittaisesti uudistu-nut kaarinalaissikermä esiin-tyy enää kerran, kun se saa Keskurin nurmella vastaansa

26.9. FC Jazz juniorit, jotka kuuluvat sarjan keskikastiin.

Viimeisen pelin KaaPo pe-laa Somerolla sunnuntaina 2. lokakuuta. kaarinanuutiset.fi –uutisportaali seuraa kauden päätöstä silmä tarkkana.

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

28

kaarinan�mestari

2010�-kilpailu

KAARINAN�URA

YLEISURHEILU

18.9.2010

Paikka:�Kaarinan�Keskusurheilukenttä

klo�12-16

Lajit:����40m,�60m,�100m,�800m,�kuulan-

työntö,�keihäänheitto,�pituus-�ja

korkeushyppy

Sarjat:��tytöt/pojat��9-99�-vuotta

Ilm.:���16.9.�saakka:

5eur/lapsi,�8eur/aikuinen,�koko�perhe�15eur

Osallistumismitali�kaikille�osallistuneille.�Kaarinan

Uutiset�palkitsee�parhaita.�Tulokset�julkaistaan

Kaarinan�Uran�WWW sivuilla.

Jälki-ilm.�paikan�päällä�klo�11:30,�10eur/urheilija

-

www.kaarinanura.fi

Koko�perheen�yleisurheilutapahtuma

Yhteistyössä:

Menossa�mukana�Buffet�ja�arpajaiset

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KAARINA. Haastoin Kaari-nan kaupunginjohtaja Harri Virran kohta kolme vuotta sitten kunnonkohennuskam-panjaan, jonka tavoitteena oli saada molempien osallistuji-en arkeen ryhtiä ja enemmän liikuntaa.

Lähdimme tavoittelemaan hyvän ja virkeä mielen ohel-la muutaman kilon painon-pudotusta, kaupunginjohtaja kaavaili pudottavansa kym-menen kiloa, minä neljästä kuuteen kiloa.

Kampanja alkoi loistavas-ti. Kävimme kaupunginjohta-jan kanssa hiihtämässä Paipis-sa ja kuntoilimme molemmat omalla tahollamme vähintään kolme kertaa viikossa. Virta kävi aamuisin kuntosalissa, minä kiersin Kaarinan katuja pitkien kävelylenkkien mer-keissä.

Mutta sitten tuli stoppi. En-sin muljautin vasemman nilk-kani nivelsiteen liki leikkaus-kuntoon. Kun niitä ei sitten

leikattukaan, kesti toipumi-nen pidempään kuin olin toi-vonut.

Heti perään, kesäkuussa mennä muksahdin nurin ruo-kakaupan edustalla ostoskär-ryjen kanssa. Siinä rytäkässä murtui vasemman käden pik-kurilli. Siitä ei kunnon sormea ole sen koommin tullut, sor-mi sojottaa edelleen jäykkänä ja on aina tiellä.

Viimeistään tuossa vai-heessa olin menettänyt mie-lenkiintoni kunnonkohen-nuskampanjaan, vaikka olisi pitänyt käydä toisin. Kun vie-lä elämäntilanteeni muuttui radikaalisti, annoin periksi, jolloin oma painoni kohosi pahimmillaan jopa 85 kilon tietämiin.

Tämän vuoden helmikuussa päätin ryhdistäytyä ja aloittaa lenkkeilyn oikein tosissani uu-delleen. Siitä lähtien olen pyr-kinyt käymään lähes päivittäin kävelylenkillä. Lenkit ovat ol-leet pitkiä, joten painokin on pikku hiljaa pudonnut.

Painonpudotuksesta huo-limatta tehtävään on vielä vaikka kuinka. Kun saimme

lehden yhteistyökumppanik-si SunSportin, otin uudel-leen yhteyttä kaupunginjoh-tajaan ja kysyin, voisimmeko aloittaa kesken jääneen kun-tokampanjamme uudelleen. Virta vastasi kyllä, ja kun vielä saimme mukaan Timo Kesä-läisen sekä yrittäjä Jan-Erik

Kylkiksen, alkoi projekti hahmottua .

Viime lauantaina testasim-me kuntomme Sun Sportin personal trainer Iiris Man-nevaaran silmien alla. Sa-malla myös linjasimme omat tavoitteemme, jotka ovat kai-kille hieman erilaisia.

Itse haen parempaa kuntoa ja kestävyyttä, pyrin myös va-kiinnuttamaan painoni 76-78 kilon välimaastoon. Haluan myös oppia syömään oikein, riittävän monipuolisesti ja riittävän usein, mutta samal-la terveellisesti, ilman lihomi-sen riskiä.

Kaupunginjohtaja Har-ri Virta tavoittelee niin ikään pientä painonpudotusta, mut-ta pyrkii ennen kaikkea eroon päivän aikana syömistään epä-terveellisistä välipaloista, pul-lasta ja suklaasta. Virta haluaa myös parantaa selkä-, vatsa- ja jalkalihastensa lihaskuntoa.

Kesäläisen tavoitteet ovat kovimmat kaikista, sillä mies on luvannut pudottaa painos-taan kymmenen kiloa ja lopet-taa tupakanpolton.

Entäpä sitten tästä eteenpäin? Saamme lähipäivinä omat harjoitteluohjelmamme, joita olemme sitoutuneet noudat-tamaan. Tapaamme osallistu-jien kanssa kerran kuukau-dessa ja katsomme, mihin suuntaan olemme menneet. Raportoimme myös tekemi-sistämme ja tuloksista Kaari-nan Uutisissa.

Ensimmäisen kerran ker-romme tuloksista lokakuus-sa ilmestyvässä lehdessä. Itse raportoin omaa edistymistäni myös netissä. Kuntokolumnit löytyvät jatkossa osoitteesta www.kaarinanuutiset.fi.

29

liikuntaKesken jäänyt kuntokampanja jatkuu

KIMMO PARIKKA

personal trainer Iiris Mannevaara kannustaa Kaarinan uutisten ilmoitusmyynnistä vastaavaa Timo Kesääistä pyröergonomiatestissä Kesäläisen lisäksi kuntokampanjassa ovat mukana Kaarinan kau-punginjohtaja Harri Virta. SunSport-yrittäjä Jae-Erik Kykis sekä Kaarinan Uutisten päätoimittaja Kim-mo parikka. Ja mukaan mahtuu muitakin.

Viime lauantaina testasimme kuntomme personal trainer Iiris Mannevaaran silmien alla. Samalla myös linja-simme omat tavoitteemme.

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

D Daniella

Osallistu ja voita kunnon palkintoja

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

Rekisteröidy www.kaarinanuutiset.fi-sivustolle tai palauta tämä kil-pailukuponki lehden konttoriin, Eeri-kinaukio, huoneisto 9,20780 Kaarina. Ulko-ovemme aukeaa suoraan Kaarinan torille.

Arvomme seuraavien neljän viikon aikana joka viikko

100 euronsuuruisen lahjakortin uusien rekis-teröityneiden ja kupongin palautta-neiden kesken.

Lahjakortin voi käyttää tässä kilpailu-kupongissa mukana olevassa kaarina-laisessa yrityksessä.Täytä yhteystietolomake ja palauta kuponki.

Mikäli voitan teen ostokset, MISSÄ?

_________________________

Nimi: _____________________________________________________

Osoite: ____________________________________________________

Puhelin: ___________________________________________________

Olemme auki myös markki-napäivänä ensi lauantaina 4.9. klo 10 - 16. Poikkea silloin.t. Kimmo Parikkapäätoimittaja

Juttuvinkit:Kimmo Parikka0500 979052

Ilmoitukset: Timo Kesäläinen050 5909192

Pyhän Katariinan tie 6, Kaarina, 02 243 4220, 040 580 2699ma-to 9-17, pe 9-18, la 9-15. www.kukkakauppakatariina.fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

Pe 3.9. Emil & The Ecstatics (SWE) 5,-La 4.9. Mr Breathless 5,-To 9.9. Sweet Jeena & Roomates (FIN/UK) 9,-Pe 10.9. West Coast Blues 5,-La 11.9. Homer Henderson (USA) 10,-To 16.9. Turun RytmiklubiLa 18.9. R.J. Micho (USA) 9,-Pe 24.9. Tage Laiho & Janne Laaksonen 5,-

La 25.9. Jussi Hämäkläinen 5,-Pe 1.10. Mr Nobody 5,-La 2.10. Pepe Ahlqvist 6,-La 9.10. Jo’ Buddy 7,-La 16.10. Wang Dang Dudes 5,-To 21.10. Turun RytmiklubiLa 23.10. Dr Dave & All Scars Band 5,-La 11.12. Erja Lyytinen 12,-

Ravintola bluesin ja rock’n’rollin ystäville! Gracelandissa kuulet vanhat blues ja 50-luvun rock klassikot.

Viikonloppuisin elävää musiikkia; bluesia ja rock’n’rollia.

Olemme avoinna:ti - to 18 - 02 pe - la 18 - 03 su ja ma suljettu

Uudenmaankatu 1220500 TURKUPuh: 02-469 5180 info@gracelandblues.fi

30

mitä meillä syödään?

LOUNAS-TAUKO

SARJA-KUVA

MINNEMENNÄ?

pÄÄKIRJASTO, Studio, Linnankatu 2, Turku. Lu-entosarja Studia Genera-lia senioreille: tietoa ikään-tymisen mahdollisuuksista. Muisti ja onnistunut vanhe-neminen, luennoitsijana ar-viointiylilääkäri, dosentti ja geriatrian erikoislääkäri Pir-jo Immonen-Räihä. Luento-sarjan järjestää Suomen Se-nioriliike, Turun Seudun Vanhustuki ry. Ja Turun kau-punginkirjasto.

Tiistaina 14.9.klo 12-13.30

SELMA & NILS, Käsityö- ja kulttuurikammari, Bra-henkatu 1 B, Turku. The Telephone, Gian Carlo Me-nottin koominen minioop-pera. Ohjaus Mikko Ranta-nen, rooleissa Maikki Säikkä ja Petter Andersson, piano Jussi Laukola.

Perjantaina 2.9.klo 19.

OSKARINAUKIO, Kaarina. Kaarinan markkinat. Oiva kohtaamispaikka, yhdistys- ja myyntitorit. Ohjelmala-va ja rokkaava karjuteltta. Kaarinan kaupungin ja Kaa-rinan Nuorkauppakamarin infopisteet. Kirjaston pois-tokirjamarkkinat sekä satu-tunteja uudessa satutilassa. Vuoden kaarinalaisen valinta sekä paljon muuta ohjelmaa.

Lauantaina 5.9.klo 10-24.

KANUTE, Kaarinan Nuoristeatteri,Viipurintie 118, Kaarina. Kaunein poi-ka heti Morrissonin jälkeen –näytelmä tempaisee katso-jan 1990-luvulle keskelle pie-nen paikkakunnan nuorten

teeskentelemätöntä raivoa ja rakkautta. Ohjaaja Tuire Ma-tikainen.

Perjantaina 24.9. klo 19. Ensi-iltaLiput 14 €/ 8€.

ApTEEKKI, Puntarinkatu 3, Kaarina. Liikkujan Apteekki –tapahtuma, tietoa liikunnan aloittamisesta ja liikunta-mahdollisuuksista Kaari-nassa. In body –mittausta, kävelytesti keskusliikunta-puistossa klo 19 alkaen. Ta-pahtuma on ilmainen ja sen järjestää Kaarinan Apteekki, LiikU, KKI ja Kaarinan kau-punki.

Torstaina 9.9.klo 10-19.

VApARI, Pyhän Katariinan-tie, Kaarina. Lasten lystikäs –tapahtuma. Perheen lysti-käs lauantai temppuratoi-

neen, peleineen ja palloineen alle kouluikäisille. Lapset mukaan vain aikuisten seu-rassa. Buffetista suolaista ja makeaa, käteimsaksu. Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestä-vät Kaarinan perhepäivähoi-tajat ry, Piikkiön Kehitys ja Kaarinan liikuntapalvelut.

Lauantaina 11.9.klo 10-13.

KAARINAN KIRKKO, Vou-dinkatu 2, Kaarina. Kaisa Rauman läksiäiset ja syys-kauden avaus. Kaisa on ta-vattavissa Kaarinan kirkol-la, tarjolla keittoa ja kakkua. Muistamiset kahvikolehtina seurakunnan diakoniarahas-tolle tai El Salvadorin luteri-laiselle kirkolle tili 157230-500504, viestinä ”Kaisan läksiäiset”.

Sunnuntaina 5.9.klo 15-17.

MONITOIMITALO, Talla-katu 2, 20660 Littoinen. Ko-ripallon TUL:n mestaruus-turnaus, mukana Ura Basket, Salon Vilpas, Äänekosken Huima sekä Säynätsalon Riento. Ottelut 10.30, 12.30, 15.30 ja 17.30. Järjestäjä Ura Basket.

Lauantaina 4.9.klo 10.30-19.00

MONITOIMITALO, Tal-lakatu 2, 20660 Littoinen. Kaarinalainen koripalloseu-ra Ura Basket ry sekä Tu-run Riennon koripallojaosto järjestävät koripallosta kiin-nostuneille 1. - 4. -luokkalai-sille lajin tutustumispäivän Littoisten monitoimitalol-la Kaarinassa. Tapahtumas-sa seurojen koulutetut val-mentajat opettavat lapsille erilaisilla rastipisteillä muun muassa heitto-, syöttö- ja lay-

up-tekniikkaa, ja näissä tai-doissa voi myös kisata. Ta-pahtumassa on puffet ja kaikkien tapahtumaan osal-listuneiden kesken arvotaan kymmenen koripalloa. Tilai-suus on maksuton.

Sunnuntaina 5.9.klo 14–17

KORISTON TALLI, Luh-tikuja 1, 20780 Kaarina. Syysmarkkinat, joilla ovat mukana muun muassa käsi-työntaitajat. Lisäksi myyn-nissä on syksyn satoa sekä kirpputori ja kahvio. Tilai-suus on maksuton kaikil-le, myös myyjille. Lisätietoja antaa Leena Aalto gsm. 040 5214979. Tapahtuman jär-jestää Kaarina-Seura ry.

Lauantaina 25.9. klo 10-16.

TavallinenkeittoMitä: Keittolounaaksi juus-to-kukkakaalikeittoa salaat-tipöydän antimien ja leivän kera. Jälkiruuaksi hedelmäis-tä riisiherkkua, päälle kuppi teetä.Missä: Ravintola Hennukka, Luodontie 4. Lounasravinto-lalle tyypillinen sisustus pe-rinteikkäässä vanhassa kun-nantalossa.Kommentti: Ruoka on siis-tisti, mutta mitäänsanomatto-masti esillä. Keitto on kelvol-lista, joskin hiukan jauhoisen makuista. Salaattipöytä oli-si kaivannut vaikkapa toisen kastikevaihtoehdon tai öljy-pullon. Tee on halvin mahdol-linen pussitee. Palvelu ystäväl-listä ja maha tuli täyteen.

Ravintola Hennukan lou-nas arkipäivisin klo 10.30-

15.00. Lauantaina lounaspöy-tä klo 13-17 ja sunnuntaisin seisova pöytä klo 12-16. Ar-

kilounas 8 euroa, keittolounas 5,80 euroa.

Tapani Mylly

Lähtökohta: Hernekeiton valmistamiseen tarvitaan en-sinnäkin hommansa osaava herneenviljelijäystävä, jolta saadaan iso kassillinen kui-vattuja herneitä.

Herneet laitetaan edellise-nä päivänä likoamaan ja seu-raavana päivä ne kumotaan huuhtelun jälkeen kattilaan.

Ohje: Kumotaan 500 gram-maa liuotettuja herneitä, kak-si litraa vettä ja kaksi pieneksi leikattua sipulia sekä yksi kas-visliemikuutio kattilaan. Sit-ten annetaan kiehua ja muhia niin kauan kuin kantti kestää.

Parin tunnin kiehumisen jälkeen keittoon lisätään pur-killinen nötköttiä tai pussilli-nen savutettuja lihakuutioita. Ja taas annetaan porista ja te-keytyä. Hetken.

Mausteet: Soppa mauste-taan hyppysillisellä meiramia ja timjamia sekä lisätään suo-laa jos on tarvetta.

Ja sitten ei kun syömään. Lisämausteeksi sinappia ja oheen voilla päällystettyä tummaa leipää ja maitoa.

Kimmo Parikka

Hernekeitto

Kaarinalaisille tutuksi tullut Pelimiehet -sarjakuva tekee paluun paikallisen lehden si-vulle.

Kaarinalaislähtöisen Mika Malmin strippejä julkaistaan kaarinanuutiset.fi -lehden si-vuilla kerran kuukaudessa. Strippejä julkaistaan norma-listi kaksi, tässä lehdessä sel-laisen voi tosin löytää myös artikkelit -sivulta, jossa sarja-kuvan hahmot kertovat, mikä paikallisista medioista on se kaikkein vetovoimaisin juuri tällä hetkellä.

Lukekaa kaikessa rauhassa ja nautiskelkaa.

Nauraakin saa. Tietysti.

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KaNuTe jatkaa valitsemallaan tiellä

KAARINA. Kaarinan Nuo-risoteatterissa valmistaudu-taan parhaillaan 24. syyskuu-ta pidettävään syysnäytelmä ”Kaunein poi-ka heti Morri-sonin jälkeen” ensi-iltaan oh-jaaja Tuire Matikaisen metodein ja ohjein.

– Kaarinan Nuorisoteat-teri tunnetaan siitä, että se puhuu nuor-ten omalla ää-nellä. Tämä-kin näytelmä puhuttelee, ja on ennen kaik-kea tekijöidensä näköinen ku-ten ovat olleet aikaisemmat-kin täällä esitetyt näytelmät, Matikainen kertoo.

”Kaunein poika heti Morris-onin jälkeen” perustuu Iira Halttusen käsikirjoitukseen, jonka hän teki ollessaan vas-ta 14-vuotias. Näytelmä sai ensi-iltansa KOM -teatterissa vuoden 2008 syksyllä ja sitä

on ehditty esittää muutamaan otteeseen myös muualla Suo-messa.

– Esitys tempaisee katsojan 1990 -luvulle keskelle pienen paikkakunnan nuorten tees-kentelemätöntä raivoa ja rak-

kautta. Murros-iän mainingeissa haukotaan hen-keä perheväki-vallan, sukupuo-li-identiteetin, ystävyyden ja it-sensä löytämisen ristiaallokossa. Tarina on kielel-lisesti roisi, arki-sen rajussa ja ab-surdissa tarinassa eletään ja tun-netaan nuorten iholla, huudetaan nuorten äänellä ja rakastutaan nuor-

ten kaikkivoivalla tunteenpa-lolla, Matikainen paljastaa.

Tarinassa sisarusten Sadun ja Aleksin elämät muljahta-vat paikoiltaan, kun ystävyys ja rakkaus vaihtavat paikkaa ja sukupuolet sekoittuvat. Pik-kusisko havainnoi näytelmäs-sä tarkasti isoveljeään, jonka ei ole helppoa olla miehistä pitävä mies. Alkoholisti äiti ja isäpuoli puolestaan ovat kuin

kauhugalleriasta karanneita mielipuolia.

– Kun Aleksi lopulta us-kaltaa rakastua, astuu kohtalo peliin ja sekoittaa pakan vielä kertaalleen. Homoseksuaali-suus, Nirvanan grunge-mu-siikki, alkoholismi, perhevä-kivalta, auto-onnettomuus ja

itsemurhayritys. Näytelmäs-sä lapsuus loppuu rytinällä ja nuoruus hämmentää mieltä, Matikainen selvittää.

Matikaisen mukaan KaNuTe pyrkii syyskuussa ensi-iltaan ehtivällä näytelmällä puhut-telemaan nuoria ja nuoria ai-

kuisia. Näytelmä liikkuu sillä harmaalla alueella, jossa ei lo-keroida ihmisiä johonkin tiet-tyyn lokeroon.

– Näytelmässä liikutaan ve-teen piirretyllä viivalla. Näy-telmä osoittaa, ettei mikään ole itsestään selvää, näytel-mä murentaa ennakkoluulo-

ja. Näytelmässä etsitään sa-maistumispintaa. Näytelmä puhuu ihmisyyden puolesta, se on todellisen elämän pu-heenvuoro. Näytelmä tahtoo sanoa, että yhteiskunta muut-tuu vain yksilön ja ihmisarvon tunnistamisen kautta, Mati-kainen luettelee.

31

KimmoParikka

päätoimittaja

KaiSaarto

toimittaja

TimoKesäläinen

ilmoitusmyynti

AkiSaarto

ilmoitusvalmistus

Eerikinaukio,huoneisto 9

20780 KAARINA

p. 0500 979052p. 050 5249013

Kustantaja: kpp.productionPäätoimittaja: Kimmo ParikkaPaino: Forssan Kirjapaino Oy, 2010Jakelu: Itella Oy

Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäämisen aiheut-tamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoi-tuksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä on ilmoituksen honta ja muihin lehtiin toimitetusta ai-neistosta sen valmistuarvo. Muitutus virheellises-tä ilmoituksesta on tehtävä 5 vuorokauden kulues-sa ilmestymisestä.

Viljami Hotanen on näytelmän Aleksi. Tuija Matikainen ohjaa ja Tarleena Laakko näyttelee toista pääosaa, Satua.

Näy-telmä tahtoo sa-noa, että yhteis-kunta muuttuu vain yksilön ja ihmisarvon tunnistamisen kautta.

TUIRE MATIKAINEN

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’’’’’

’’

’’’’’’’’’’’’’’’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’

’’ ! !! !! !! !! !! !

’’’’’’’’’’’’’’

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

KIMMO PARIKKA

kimmo.parikka@kaarinanuutiset.fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

PELASTETAANKODITTOMAT HALINALLET!

Tuo tarpeeton nalle kaarinanuuti-set.fi -lehden toimistolle. Löydät meidät Kaarinan torin kupeesta.

Me huollamme ja pesetämme nal-let ja lahjotamme ne myöhemmin eteenpäin.Nalleille on varattu konttorilla oma leikkikehä

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c

32 kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

kaarinanuutiset .fi

Kaarinanuutiset

N O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

Kaarinanuutiset .fi

.fi

Kaarinanuutiset .fiN O P E A M M I N , U S K O T T A V A M M I N J A L U O T E T T A V A M M I N

1 a

1 b

1 c

2 a

2 b

2 c