Kyselytutkimus luonnontieteen opettajille 2009

Anna-Leena Latvala, Jyväskylän Yliopisto

Antti Laherto, Helsingin Yliopisto

Anssi Lindell, Jyväskylän Yliopisto

Luonnontieteen opettajien ajatuksia nanotieteen opetuksesta

Nanotieteen opettamisesta

Opiskelijan motivaation tukeminen Poikkitieteellisyys ja teknologia (Lavonen et al.,

2005), kokeellisuus (Hutchinson et al., 2007) Teknologia ja tuotteet tarvitsevat tekijöitä

Työpaikkojen ja markkina-arvon lisääntyminen (Palmberg et al., 2009; Spinverse, 2009; Singh, 2007)

Projekteja maailmalla… NCLT, PIKO, NISE Network ym. 2000-luvun alusta

alkaen …ja Suomessa

Nanokoulu, Heureka, muita?

Uuden sisällön lisääminen opetukseen Opettajat opetuksen uudistajina

OPS:n uudistamisen onnistuminen riippuu täysin opettajista (Davis, 2003; Kelly, 2004)

Opettajien näkemykset kannattaa huomioida jo aikaisessa vaiheessa (vrt. Clandinin & Connelly, 1992; Anderson & Helms, 2001)

Opettajien esteet opetuksen uudistamisessa (teachers' barriers - Ertmer, 1999) Sisäiset esteet: tiedot, taidot, kiinnostus, itseluottamus... Ulkoiset esteet: koulun resurssit, aikarajoitukset,

opetusmateriaalit ja -välineet, opetussuunnitelma... Täydennyskoulutus vaikuttaa tehokkaasti sisäisiin

esteisiin (Bamberger & Krajcik, 2010; van Driel et al., 2001)

Erityisesti ulkoiset esteet vaikeuttavat nano-opetusta (Hutchinson et al., 2009; Bamberger & Krajcik, 2010)

Kyselyn toteutus

Kyselyn muoto: Laadullisia suljettuja kysymyksiä Muutama avoin kysymys Aihealueet: opetus nyt, opetus tulevaisuudessa,

oppimateriaalit ja täydennyskoulutus Vastattavissa internet-lomakkeella

Kyselyn jakelu: MAOL:in paikalliskerhojen sähköpostilistan

kautta Vastausaikaa n. kuukausi joulukuussa 2009

Tutkimusaineisto

Kyselyyn vastasi 108 opettajaa (43 % miehiä, 57 % naisia)

Paljon fysiikan ja matematiikan opettajia, hyvin vähän biologian opettajia

Vastaajat painottuivat vanhempiin, pitkän uran tehneisiin opettajiin

Nanotieteen opetus nyt

Mitä tarkoitetaan nanotieteellä? Asioita pienessä

mittakaavassa Aineen

ominaisuuksia ja käyttäytymistä pienessä mittakaavassa

Mikrosirut, älyvaatteet, pinnoitteet, lääkkeet…

Nanotieteen opetus tulevaisuudessa Vapaa sana:

OPS on täysi: jos lisätään jotain, täytyy myös poistaa

Liian aikaista lukiossa; korkeintaan opinto-ohjaustarkoituksessa

Voisi olla se tekijä, jolla lukion luonnontieteiden kursseja voi integroida yhteen

Tosiasiassa juuri kellään opettajalla ei ole tietoa siitä, mitä nanotiede koulun tasolla voisi olla.

Opetusmateriaalit

Resurssit

Kouluni resurssit nanotieteen opetukseen ovat

Omat resurssit nanotieteen opetukseen ovat

Kiinnostus täydennyskoulutukseen ”täydennyskoulutus, johon

kuuluu tehtäviä koululla ja myöhempi tapaaminen, toimii”

”kaikki vinkit ovat tervetulleita sekä käytäntöön että teoriaan”

”haaveilen osallistuvani itse tällaiseen koulutukseen”

”olin Helsingin yliopiston järjestämällä nanoteknologia-kurssilla toissa kesänä yhden viikon”

”aikaa/voimia ei juuri riitä itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen”

Tärkeimmät havainnot

Sisäiset esteet Ei tiedetä mitä nanotiede on Ei pidetä tarpeellisena yliopiston ulkopuolella Ei jaksa ylimääräistä kuormitusta

Ulkoiset esteet Nanotiede ei ole opetussuunnitelmassa Koululla ei ole määrärahoja

laitteisiin/koulutukseen Ei ole olemassa valmiita materiaaleja

Miten esteiden yli? Täydennyskoulutus, opetusmateriaalipaketit,

helpot ja halvat työt, yhteistyö koulujen ja yliopistojen/yritysten välillä, …

Lopuksi

Kiitämme MAOL

paikalliskerhoja Teknologiateollisuud

en 100-vuotissäätiötä

Yleisöä!

Anderson, R. D., & Helms, J. V. (2001). The ideal of standards and the reality of schools: Needed research. Journal of Research in Science Teaching, 38(1), 3-16.

Bamberger, Y., & Krajcik, J. (2010). The role of teachers' barriers in integrating new ideas into the curriculum: The case of nanoscale science and technology. Paper Presented in the Annual Conference of the National Association of Research in Science Teaching, Philadelphia, PA.

Clandinin, D. J., & Connelly, F. M. (1992). Teacher as curriculum maker. In P. W. Jackson (Ed.), Handbook of research on curriculum: A project of the american educational research association (pp. 363-401). New York: Macmillan.

Davis, K. S. (2003). 'Change is hard': What science teachers are telling us about reform and teacher learning of innovative practices. Science Education, 87(1), 3-30.

Ertmer, P. A. (1999). Addressing first- and second-order barriers to change: Strategies for technology integration. Educational Technology Research and Development, 47(4), 47-61.

Hutchinson, K., Bryan, L., & Daly, S. (2009). Mediators of middle- and high-school teachers' integration of nanoscale science and engineering content into their curriculum. Proceedings of the Annual Meeting of the National Association of Research in Science Teaching, San Diego, CA.

Kelly, A. V. (2004). The curriculum - theory and practice (5th ed.). London: SAGE.

Lavonen, J., Laherto, A., Loukomies, A., Juuti, K., Kim, M., Lampiselkä, J., et al. (2009). Enhancing scientific literacy through the industry site visit. In S. Rodrigues (Ed.), Multiple literacy and science education: ICTs in formal and informal learning environments (pp. 225-239). IGI / Information Science Reference: Hershey, PA.

Palmberg, C., Dernis, H. ja Miguet, C. (2009). Nanotechnology: An overview based on indicators and statistics. OECD, STI Working Paper 7.

Singh, K.A. (2007). Nanotechnology Skills and Training Survey. London, UK: Institute of Nanotechnology Reports.

Spinverse Oy (2009). Nanotechnology in Finnish Industry 2008 [slideshow]. Available at http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/NANO/fi/etusivu.html.

van Driel, J. H., Beijaard, D., & Verloop, N. (2001). Professional development and reform in science education: The role of teachers' practical knowledge. Journal of Research in Science Teaching, 38(2), 137-58.

Lähdeluettelo