Lumate 091116 partanen

Fysiikan sähköisestä ylioppilaskokeesta

Leena Partanen Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen

LUMATE:n koulutusiltapäivä 9.11.2016

Sisältö

1.  Sähköisen yo-‐kokeen rakenne luonnonFeteellisissä aineissa 2.  Millaisia Fetoteknisiä taitoja kokelaan odotetaan osaavan

kokeessa? Koetila

10.4.2014 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset

26

Sähköisistä kurssikokeista Ylioppilastutkintolautakunta kehiIää kahta sähköistä koejärjestelmää: •  DigabiOS-‐käyIöjärjestelmä sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten •  AbiO-‐kurssikoejärjestelmä, jota voi käyIää sähköisten kurssikokeiden

pitämiseen Kaavojen kirjoitus ei onnistu AbiFn tämän hetkisellä vastauseditorilla, joten sähköiseen kokeeseen vastaamista täytyy harjoitella muilla tavoin. Kaavaeditori tulee myöhemmin. Editorissa toimivat todennäköisesF LaTeX-‐ tai AsciiMath-‐merkinnät. hIps://digabi.fi/2016/11/miten-‐sata-‐mahtuu-‐kuuteenkymmeneen/ Esimerkkejä sähköisten fysiikan kurssikokeiden pitämisestä: •  RiiIa Salmenojan ohjeet ja esimerkit Peda.net-‐ympäristön käytöstä:

hIp://fyoppi.blogspot.fi/ •  AbiO-‐kokeena, muIa vastaukset laaditaan esimerkiksi

laskinohjelmalla ja liitetään kuvaFedostona. Esim. Markku Parkkosen ratkaisuja Nspirellä hIp://nspire.fi/yo-‐kirjoitukset/ratkaisuja-‐nspirella/

LuonnonFeteellisten aineiden sähköisen yo-‐

kokeen rakenne

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee eri oppiaineiden jaosten laaFmia FedoIeita sähköisistä kokeista. Fysiikan, kemian ja biologian FedoIeet on julkaistu syksyllä 2016. hIps://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi Fysiikan, kemian ja biologian kokeen rakenne vuonna 2018 Osa I 1 pakollinen tehtävä 20 p.

Osa II 7 tehtävää, joista vastataan neljään 60 p. (á 15 p.)

Osa III 3 tehtävää, joista vastataan kahteen 40 p. (á 20 p.)

Fysiikan sähköisen yo-‐kokeen rakenne

Osa I •  esimerkiksi väiIämä tai monivalintatehtäviä sekä avoimen vastauskentän sisältäviä perustehtäviä

•  voi olla myös kuvaajien piirtämistä ja tulkitsemista sisältäviä perustehtäviä

Osa II •  Tehtävät miIaavat valtakunnallisten fysiikan lukiokurssien keskeisien sisältöjen hallintaa.

Osa III •  Tehtävissä yhdistetään useiden eri lukiokurssien sisältöjä ja tehtävät voivat olla myös oppiainerajat yliIäviä.

•  Tehtävässä anneIu aineisto voi olla merkiIävässä roolissa.

Maksimipistemäärä 120 pisteIä

Nykyään sensoroinnissa pisteitys tehdään ⅓ pisteen tarkkuudella, ja loppupistemäärä pyöristetään täysiin pisteisiin. Eli 6 pisteen tehtävä arvostellaan 18* ⅓ pisteen tarkkuudella. Uudessa pisteityksessä fysikaalisesF tärkeät osat vastausta voidaan pisteiIää esimerkiksi 1–5 pisteen arvoiseksi, kun taas pienet kopioimis-‐ tai huolimaIomuusvirheet eivät vaikuta niin merkiIäväsF loppupisteisiin, kun vähennys on esim. -‐1 p.

Osa I 1 pakollinen tehtävä 20 p.

Osa II 7 tehtävää, joista vastataan neljään (á 15 p.) 60 p.

Osa III 3 tehtävää, joista vastataan kahteen (á 20 p.) 40 p.

Aineistot ja taustamateriaalit

Lähteisiin, aineistoihin ja kuviin tulee viitata vastauksessa.

Tausta-‐aineistojen ja lisämateriaalin avulla •  voidaan lisätä tehtävien kokeellista luonneIa ja luonnonilmiöiden havainnoinFa ja seliIämistä.

•  voidaan mitata kokelaan kriiOstä arvioinFkykyä oppiaineessa. •  voidaan laaFa ongelmanratkaisua, Fedon soveltamista ja tulkintaa sekä perusteltujen johtopäätösten tekemistä vaaFvia tehtäviä.

•  Vastauksessa tulee hyödyntää ja yhdistää Fetoja erityyppisistä lähteistä

Millainen on hyvä fysiikan koevastaus?

-‐  Vastaus on loogisesF etenevä ja yhtenäinen kokonaisuus, ja se noudaIaa fysiikalle tyypillistä esitystapaa.

-‐  KäsiIeiden ja kielenkäyIö on täsmällistä. -‐  Vastaukseen liitetään yleensä kuvia (esimerkiksi kuvaajia,

voimakuvioita tai muita vastausta havainnollistavia kuvia) tai taulukoita. KuvankaappausliiIeisiin on viitaIava vastauksessa siten, eIä lukijalle on selvää, miten liiIeissä esiteIyä Fetoa ja informaaFota on käyteIy vastauksessa.

Millaisia Fetoteknisiä taitoja kokelaan odotetaan osaavan kokeessa?

Kuvaajien tuo,aminen ja analysoin1 Taulukko1etojen avaaminen ja käsi,ely Taulukkolaskennan alkeita, esimerkki P=U*I •  Kuvaajat tuotetaan koejärjestelmässä käyteIävissä olevilla

ohjelmilla, ja ne liitetään kuvakaappauksina osaksi vastausta. •  Tehtävänannon mukaisesF miIauspisteisiin sovitetaan niihin

sopiva suora tai käyrä. Sovitusparametrien tai sovitefunkFon antamista vastauksessa voidaan vaaFa.

•  Kuvaajaan merkitään johtopäätösten kannalta olennaiset kohdat, esimerkiksi kuvaajalta luetut pisteet tai hetkellistä nopeuIa laskeIaessa kyseinen tangenO.

•  LibreOffice Calc, LoggerPro, Geogebra, Casion ClassPad Manager ja TI-‐Nspire.


Yhtälöiden, symbolien (ylä-‐ ja alaindeksit, α, β, λ, Ω jne.), reak1oyhtälöiden ja rakennekaavojen kirjoi,aminen •  Vastauksesta ilmenee yksiseliIeisesF, miten lopputulokseen

päädytään, muIa laajoja välivaiheita ei tarvita. •  Suureyhtälö on ratkaistava kysytyn suureen suhteen.

Suureiden arvojen sijoituksia yhtälöön ei sähköisessä kokeessa tarvitse kirjoiIaa näkyviin, jos vastauksessa on selkeäsF esiteIy, mitä lukuarvoa ja yksikköä kullekin suuresymbolille käytetään.

•  Suuresymbolit ja yksiköt eroIuvat toisistaan, kun kirjoitetaan suuresymbolit kursiivilla ja yksiköitä ei kursivoida, esim.

𝑠=𝑣𝑡=15m/s ∗2,0 s=30 m •  CAS-‐ohjelman käyIö nopeuIaa työläitä vaiheita

laskennallisissa tehtävissä.


Kuvien tekeminen, esim. yksinkertaiset voimakuviot tai annetun kuva1edoston täydentäminen piirto-‐ohjelmassa.

Yhteenveto

Sähköisiä kurssikokeita voi järjestää muillakin ohjelmilla kuin AbiFlla. Kaavaeditorin kehitystyö aloitetaan keväällä, joten se tulee AbiOin todennäköisesF ensi syksynä. Fysiikan sähköisessä yo-‐kokeessa tehtävänvalintamahdollisuuksia rajoitetaan. I osan tehtävä on ns. juuritehtävä, johon kaikki kokelaat vastaavat. Tietotekniikkaa kannaIaa käyIää opiskelussa silloin, kun se on luontevaa. Kynällä ja paperilla tehtävää laskentaa ei tule silF hylätä!

Lumate 091116 partanen

Education

Transcript of Lumate 091116 partanen