Lions D 107 I Finland - VKK-Media

52
TERVA TERVA L L eijona eijona I-Piirin tiedotuslehti helmikuu 2012 Lions D 107 I Finland I-piiri lähdössä marssille Kasarmintorilta Vaasassa, Suomen Lions-Liiton vuosikokouksessa 2011. Marssi päättyi hellesäässä vapaudenpatsaalle. PDG Asko Merilä ehdolla Suomen Lions Ry:n varapuheenjohtajaksi Kauden 2010-2011 toimintaa s. 5-6 Rauhanjulistekilpailun voittaja Sotkamosta s. 10 Keppihevosten esteratsastuksen SM-kisat s. 25 Klubien yhteiskokouksesta potkua jäsenhankintaan s. 28 Kansainvälinen nuorisoleiri Suomussalmella s. 38-39

Transcript of Lions D 107 I Finland - VKK-Media

2011 2011

1

TERVATERVALLeijonaeijonaI-Piirin tiedotuslehti helmikuu 2012

Lions D 107 IFinland

I-piiri lähdössä marssille Kasarmintorilta Vaasassa, Suomen Lions-Liiton vuosikokouksessa 2011. Marssi päättyi hellesäässä vapaudenpatsaalle.

PDG Asko Merilä ehdolla

Suomen Lions Ry:n varapuheenjohtajaksi

Kauden 2010-2011 toimintaa s. 5-6Rauhanjulistekilpailun voittaja Sotkamosta s. 10Keppihevosten esteratsastuksen SM-kisat s. 25Klubien yhteiskokouksesta potkua jäsenhankintaan s. 28Kansainvälinen nuorisoleiri Suomussalmella s. 38-39

2011

2

2011

Julkaisija: Piiri 107-I Painos: 3200 kpl Paino: Joutsen Media Oy Oulu

TervaLeijona

Helmikuu 2012

Lehtitmk: Jouko Lampinen, Eino Jakkula, Pentti Kaukonen Vastaava toimittaja: Heimo Turunen0400 385 281, [email protected] Sivunvalmistus: VKK-Media Oy/Eila Lahtinen

Suomen itsenäisyyden kanssa sa-manikäisen Lions-järjestömme tu-levaisuus on maailmanlaajuisesti suotuisa, sillä järjestöön on liit-tynyt tällä kaudella jo yli 90.000 jäsentä ja nettokasvuakin on noin 3.800. Suomessa jäsenmäärä on kuitenkin pudonnut 162 jäsenel-lä ja oma piirimme jäsenmäärä 19 jäsenellä. Suomessa jäsenke-hitys on siten haasteiden edessä ja klubitoiminnan tehostamiseen ja uudistamiseen on jokaisen klu-bin suunnitelmassa paneuduttava huolellisesti, jotta klubeista eroa-minen ei tule niin usealla jäsenel-lä mieleenkään. Kansainvälisen presidentin Tamin teeman ´klu-bini on perheeni´ mukaisesti, klu-bi-illoista tulisi saada mukavia, joissa myös puolisot ovat usein mukana.

Piirimme organisaatio uudis-tui järjestön ohjeen mukaisesti ja tällä kaudella toimii jäsenjoh-tajan johdolla jäsentoimikunta ja koulutusjohtajan johdolla koulu-tustoimikunta. Nämä toimikun-nat toimivat tiimeinä ja yhteistoi-minta tiimien kesken on tiivistä. Koulutustoimikunta on vahvistu-nut ja piirimme jäsenistä kolme jäsentä kävi koulutusvalmennus-koulutuksen, joten koulutettuja koulutusvalmentajia on nyt kuu-si. Koulutusasiat piirimme osalta ovat erittäin hyvällä tasolla ja toi-vottavasti klubien jäsenet hakeu-tuvat koulutuksiin.

Syksyn aikana alueittain pi-detyt lohkojen yhteiskokoukset onnistuivat hyvin ja näissä ko-kouksissa voidaan erinomaisel-la tavalla tiedottaa ajankohtaisis-ta asioista. Kiitokset järjestäjille ja osallistujille!

Nuorisotyötoimikunta on jäl-leen tällä kaudella ollut mukana järjestämässä sekä Jari Sinkkosen esityksiä nuorten ongelmien rat-kaisemisessa sekä päihteiden vas-

Palvelemalla näytämme esimerkkiä”Luota siihen, että yksi ihminen voi vaikuttaa. Luota

siihen, että maailmaa voidaan muuttaa, kun me lioneina niin haluamme. Luota siihen, että elämän muuttaminen

– maailman muuttaminen – alkaa meistä jokaisesta.”Kansainvälinen presidentti Wing Kun Tam

taisen työn seminaarissa. Nämä tilaisuudethan ovat keränneet vä-keä salin täydeltä.

Klubivierailuillamme olem-me havainneet, että klubeilla on erinomaisia palveluaktiviteette-ja ja ´me palvelemme´ järjestön tunnuksen mukaisesti, meillä lio-neilla on tärkeä osa hyvinvointi-yhteiskunnan ylläpidossa. Myös joulupaketit joulun alla olivat mer-kittävä apu usean kunnan moni-en perheiden joulun vietossa. Me Suomen 25.500 lioniahan teemme joka vuosi noin 300.000 talkoo-tuntia erilaisissa aktiviteeteissa ja

lahjoitamme noin 5.000.000 eu-roa avustuksia. Tämän kaltaisilla ansioillahan järjestömme on an-saitusti valittu maailman luotetta-vimmaksi avustusjärjestöksi. Hal-lintoon emme kentältä kerättyjä rahoja käytä.

Meillä Suomen lioneilla on ta-voitteena saada suomalainen lion ensimmäisen kerran kansain-vä-liseksi presidentiksi. Olemmehan maailman 12. ja Euroopan 4. laa-jin Lions-maa, joten tavoitteem-me on realistinen. Toivottavasti jokainen piirimme lion osallistuu Suomi johtoon -kampanjaan so-

pivaksi katsomallaan tavalla. Eh-dokkaamme PID Harri Ala-Kulju on ansioitunut lion-johtaja, jos-ta järjestömme saisi erinomaisen presidentin.

Kiitämme Liisan kanssa mu-kavista ja mielenkiintoisista klu-bivierailuista ja klubien vuosi-juhlista sekä joulujuhlista, joissa olemme saaneet olla mukana. Klu-bivierailuja on takana jo reilut 30 ja kevään aikana vierailuja on si-ten jäljellä noin 20.

Eino Jakkulapiirikuvernööri

Kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam (keskellä) piirikuvernööriparin Eino ja Liisa Jakkulan seurassa.

20112011 2011

3

LC-Sotkamo / VuokattiSyntynyt 13.03.1951 Hämeenkoskella (entinen Koski HL).Sain kutsun Lions toimintaan vuonna 1988 asuessani Pornaisissa. LC-Sipoo/Pornainen on N-piirin klubi.Toimin siellä presidenttinä, sihteerinä sekä eri komiteoiden vetäjänä. Eräänä vuonna aktiviteettinä teimme 11 000 aurausviittaa,Siirryin siirtojäsenenä LC-Sotkamo/Vuokatti klubiin vuonna 2000. Olen toiminut ko. klubissa kolme kertaa pre-sidenttinä, I-piirin III-alueen 2..lohkon puheenjohtajana ja kaudella 2011-2012 2.VDG:nä.Tulevaksi kaudeksi olen ehdolla 1.VDG:si.Koulujakin olen käynyt enemmän ja vähemmän menestyksellisesti, keski-koulua, ammattikoulu, Ilmavoimien tekninen koulu, Finnairin ilmailuopisto, jossa yhtiössä tein elämän työni teknii-kan palveluksessa, josta työstä jäin 39.

1. Varapiirikuvernööriehdokas 2012 - 2013 Eero Vilén

vuoden jälkeen eläkkeelle.Lions työn ohella harrastuksiin kuulu-vat golf ja metsästys.Puolisoni on lion Tarja Rissanen.

LC Kajaani / LinnaTyöpaikka: Kajaanin seurakunnan ta-lousjohtajan virassa vuodesta 1988, sitä ennen ATK-suunnittelijana 1974 – 1982 ja ATK-pääsuunnittelijana 1982 – 1988 Kajaani Oy:ssä.Lions-toiminta: LC Kajaani Ärjän jäsen vuodesta 1988 ja Ärjän lopetettua toi-mintansa LC Kajaani Linnan jäsen. Pre-sidentti 1993-1994, ZC 2003-2004, CT 2006-2007, RC 2007-2008. Suomen Lions-liiton Kajaanissa pidetyn vuo-sikokouksen järjestelytoimikunnan pääsihteeri vuonna 1999. 2.vdg 2010-2011.Luottamustoimia: Lukuisia kunnal-lisia. maakunnallisia ja valtakunnalli-sia luottamustehtäviä vuodesta 1985. Hallituksen jäsenyyksiä ja puheenjoh-tajuuksia eri osakeyhtiöissä, liikelai-toksissa ja yhdistyksissä. Tällä hetkel-lä mm. Kajaanin kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, kaupunginval-tuuston jäsen, maakuntavaltuuston jä-sen ja maakunnan tarkastuslautakun-nan puheenjohtaja, Kirkkopalvelujen hallituksen jäsen ja Kirkon Paikat halli-tuksen puheenjohtaja. Kirkon Hallinto-virkamiesten hallituksen puheenjohta-ja 2000-2005.Kunniamerkit ja arvonimet: Talous-neuvoksen nimi ja arvo v. 2007, Suo-

men Leijonan ritarimerkki v. 2002, Suomen Pesäpalloliiton hopeinen an-siomerkki v. 2003, seurakuntatyön kul-tainen ansiomerkki v. 2005, Pelasta-kaa Lapset ry hopeinen ansiomerkki v. 2008, Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki v. 2008. Harrastukset: Yhteiskunnallinen vai-kuttaminen, Lions-toiminta, mökkeily ja penkkiurheluPerhe: Puoliso Leea, kolme lasta (jotka muuttaneet kotoa).

1. Kuvernööriehdokas 2012-2013Toivo Sistonen

Ohjelma:Klo 9.00-10.15 Ilmoittautuminen ja tulokahvi10.30-11.30 Avajaisjuhla11.30-12.30 Lounas12.45-16.00 Piirikokous Puoliso-ohjelmaa Kokouskahvit

Linnantauksen seurakuntakeskuksen tiloissa Kaplastie 2 Kajaani

Suomen Lions-liiton 107 I-piirin piirikokous

Kajaanissa la 14.4.2012

Osallistumismaksu 28 €/henkilö toivotaan maksettavan 5.4.2012 mennessä

LC Kajaani Linnan tilille 201818-26290

Kokousjärjestelyistä vastaa LC Kajaani Linna.

LC KAJAANI LINNAJari Juntunen

presidentti

TÄHÄN JOTAIN

2011

4

2011

LC Oulu HannatEhdokas Oulusta, jonka lionsydän syk-kii niin paikalliselle kuin kansalliselle-kin ja kansainväliselle toiminnallem-me. Perheeseen kuuluu puoliso Marko, tyttäret Anni 8v. ja Ella 6v. sekä Lions-nuorisovaihdon kautta perheeseen kotiutunut Merih 22 v., joka on nykyi-sin myös leo Terwajellonat-klubissa. LionstoimintaKlubi LC Oulu Sarat. Kuluvalla kaudella olen lohkoni puheenjohtaja (ZC) sekä piirin jäsenjohtaja (DC-GMT) ja jäsene-nä liiton Jäsentoimikunnassa. Klubissa-ni sain hoitaa presidentin tehtävää 1½ kautta 2006-2008. Vuoden 2008 lopulla minut valittiin yhdeksi kolmesta Suomen edustajasta Pohjoismaiseen GMT- eli Kansainväli-sen jäsenohjelman kouluttajien koulu-tukseen. Tehtävän johdosta olen myös vuosittain saanut olla mukana perus-tamassa uusia klubeja I-piiriin. Minul-la on ollut ilo pitää lukuisia koulutus- ja kehittämistilaisuuksia B, G, H, I, K, L ja O piireissä. Saamani huomionosoitukset klubil-tani, piiristäni ja kansainvälisiltä presi-denteiltä koen kiitokseksi toiminnasta, jota teen ilolla palvelujärjestömme toi-minnan tulevaisuuden rakentamisek-si. Viime kaudella minut valittiin I-piirin Vuoden Leijonaksi –tunnustus velvoit-taa, siispä toimeen! Päivätyö: Sosionomina olen työsken-nellyt koko työurani ajan erilaisissa verkostoissa niin valtion, yhdistysten, yrityksen kuin kuntienkin palvelukses-sa. Vuoden 2010 alusta lähtien olen toiminut työnsuunnittelijana Oulun kaupungin ja asukasyhdistysten työl-lisyyden hoidon verkostohankkeessa asiakasohjaus-, kehittämis- ja yritys-yhteistyön parissa. Esimiestyö ja joh-taminen, hallinnon tehtävät sekä kou-

2. Varapiirikuvernööriehdokas 2012-2013 Susanna Saranlinna

luttaminen ovat olleet työtehtävissä vuodesta 2011 lähtien. Sosiaali- ja ter-veydenhuollon palveluiden ulkoise-na auditoijana olen toiminut jo yli 10 vuotta. Luottamus- ja vapaaehtoistoiminta:Taloyhtiöiden ja yhdistysten hallitus-tehtävät ovat olleet minulle mieluisa ja luonteva tapa jakaa matkan varrel-la kertyneitä eväitä uuden toiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2010 loppu-puolella minut valittiin Suomen Van-hempainliiton johtokuntaan, mikä an-taa hienon mahdollisuuden yhdistää paikallistason vanhempaintoimintaa osaksi valtakunnallista vanhemmuut-ta. Vanhempaintoiminta ja lionstoimin-ta ovat myös löytäneet yhtymäkohtan-sa. Päivätyön ja vapaaehtoistoiminnan yhdistämänä toimin tällä hetkellä myös kesäkuussa 2011 Ouluun perustetun yhteiskunnallisen yrityksen, Ektakom-pus Oy:n, hallituksessa ja sosiaalialan palveluista vastaavana henkilönä. Mottona:Elämänasenteena positiivisuus. Motto-na ’Seize the day – Tartu hetkeen’. Kohti varapiirikuvernöörin tehtäviä aja-tuksella ”sitoutuneesti palvellen”.

LC MuhosAmmatti: Tulisija- muurari sekä maan-viljelijä. Muurausalalla 40 vuotta. Eläk-keelle v. 2010.Lions-toiminta: LC Muhos jäsen. ZC 2009-2010, Piirin Alert-johtaja, Alert-työryhmän pj. DC 2010-2011, DC 2011-2012. Presidentti 2010-2011 ja 2011-2012. Suomen Lions-liiton vuosi-kokouksissa mukana 3 kertaa.Merkittävät saavutukset lions- toi-minnassa: Ainoana Suomessa sain Alert-toiminnan käyntiin, Alert toimin-ta on malliesimerkki muille piireille.Ansiomerkit: Yhden ruusukkeen an-siomerkki, 100 % presidentin ansio-merkki. Piiritoimikunnan pj. palkinto, erittäin hyvän lohkon pj. palkinto, loh-kon pj. palkinto, piirikuvernöörin an-siotähti, klubin rahastonhoitajan pal-kinto.Luottamustoimia: Kunnallisia luotta-mustehtäviä vuodesta 1982 lähtien. Kunnan varavaltuutettuna 2004-2008, Puheenjohtajuuksia eri yhdistyksis-sä. Yhdistystoiminnassa eri tehtävissä vuodesta 1982 alkaen.

2. Varapiirikuvernööriehdokas 2012 - 2013 Mauri Viitajylhä

Harrastukset: Aktiivisen Lions-toimin-nan lisäksi Zetori- kerho toiminta, Mim-min Kone Kerhon perustajajäsen ja pu-heenjohtaja, liikunta, puutarhanhoito, Maritan kanssa harrastamme tanssia sekä tärkeimpänä lastenlasten kanssa puuhaaminen.Perhe: Puoliso Maritta, meillä on yh-teensä seitsemän lasta ja kuusi lasten-lasta (muuttaneet kotoa).Motto: Jos olet mukana, olet sitten täy-sillä.

LC IiOlen syntynyt Alatorniolla (nyk. Tor-nio) lähes kuusi vuosikymmentä sitten. Iissä olemme asuneet vuodesta 2004 lähtien. Perheeseeni kuuluvat puoliso Paula ja kolme aikuista poikaa, jotka ei-vät asu enää kotona. Koulutus: Peruskoulutukseltani olen filosofian maisteri ja opettaja. Lisäksi minulla on kunnallis-, koulu- ja opetus-hallintoon sekä kunnan johtamiseen liittyviä opintoja mm. Johtamisen eri-koisammattitutkinto muutaman vuo-den takaa.Työsuhteet: Olen ollut eri kuntien palveluksessa vuodesta 1979 kou-lutoimenjohtajana, kansalaisopiston rehtorina, sivistysjohtajana ja vs. kau-punginjohtajana. Nykyinen työnanta-jani on Iin kunta, jonka palveluksessa olen ollut vuodesta 2004 hallintojoh-tajana, sivistysjohtajana ja nyt resurs-sijohtajana.Sotilasarvo: Res. kapteeniKunnia-/ansiomerkit: Suomen Leijo-nan ritarimerkki, Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkkiHarrastukset: Lions –toiminnan lisäk-si, kotiseututyö, vapaaehtoinen maa-puolustustyö, kuntoliikunta ja urheilun järjestötoiminta. Olen toiminut mm. Syötteen SM –hiihtojen pääsihteerinä 1990.

2. varapiirikuvernööri ehdokas Erkki Taskila

Julkaisut: Olen kirjoittanut kylä-, jär-jestö- ja yrityshistorioita Pudasjärveltä ja Ylikiimingistä.Lions –toiminta: Minut kutsuttiin LC Kinnulan jäseneksi 1980. Tämän jäl-keen olen ollut LC Taivalkosken, LC Pu-dasjärven ja vuodesta 2004 lähtien LC Iin jäsenenä. Olen toiminut L- piirin pii-rihallituksessa vuosina 1998 -2004, loh-kon puheenjohtajana, alueen puheen-johtajana sekä piirihallituksen jäsen- ja laajennustoimikunnan puheenjohtaja-na. Lions-toiminnan ansioista minulle on myönnetty Melvin Jones –jäsenyys ja piirikuvernöörin myöntämä pitkään toimineiden lionien ansiomerkki.

Aloitteet:LC Sotkamo ja LC Oulu/Sillat: Kansallisen kuulopäivän järjestämi-nenLC Oulu/Hannat: Vuosikirjassa postiosoitteen korvaaminen sähkö-postiosoitteellaHakemukset:VCC (Liiton varapuheenjohtaja) Asko Merilä, LC UtajärviDG (piirikuvernööri) Toivo Sistonen, LC Kajaani/Linna1 VDG (1.varapiirikuvernööri) Eero Vilén, LC Sotkamo/Vuokatti2 VDG (2.varapiirikuvernööri) Susanna Saranlinna, LC Oulu/Hannat2 VDG (2.varapiirikuvernööri) Erkki Taskila, LC Ii2 VDG (2.varapiirikuvernööri) Mauri Viitajylhä, LC Muhos

Eino Jakkula

Aloitteita vuosikokoukselleEnsi kesän Lions-Liiton vuosikokouksen Jyväskylässä käsiteltäväksi on jätetty I-piirin alueelta 15.1. mennessä seuraavat klubialoitteet ja hakemukset:

20112011 2011

5

Toimintakausi alkoi hienosti Australian Sydneyssä, joka toimi ensimmäistä kertaa Lions Clubs Internationaalin vuosikongressin järjestäjänä. Maailman lionit ko-koontuivat 93. vuosikokoukseen 28.6.–2.7.2010. Sydneytä pide-tään yhtenä maailman luonnon kauniista ja turvallisimmista kau-pungeista. Kaupungin upeat näh-tävyydet, joista yksi nähtävyys oli Sydneyn oopperatalo, tekivät vuosikokouksesta poikkeukselli-sen ikimuistoisen.

Toimintakaudella piirissäm-me tehtiin paljon asioita joista jäi hyviä kokemuksia ja mieluisia muistoja. Johtoryhmä kokoontui entiseen malliin ja valmisteli tu-levat kokoukset nopeuttaakseen asioiden käsittelyä varsinaises-sa kokouksessa. Samalla luovut-tiin kokouksen puolisoiden ohjel-maosuudesta ja juhlaosuudesta, mutta puolisot toki pitivät omat kokouksensa. Kutsuimme piiri-hallituksen kokousta ”työkokouk-seksi”, johon juhlaosuus ei kuu-lunut.

Lohkot pitivät yhteisen koko-uksen, joka oli ensimmäisen ker-ran kakkosalueella, Muhoksella. Yhteiskokouksesta saatiin vain hyviä kokemuksia ja samanlaisia kokouksia toteutettiin myös muil-la alueilla sen jälkeen.

Kauden 2010 – 2011 toimintakertomusJäsenasiatKauden tavoite oli perustaa yksi uusi klubi ja puolittaa eronneiden määrä. Valitettavasti tavoittees-ta jäätiin jälkeen. Uusi naisklubi saatiin Kuhmoon, josta tuli I-pii-rin kuudes naisklubi. LC Kuhmo /Helenat, johon liittyi 25 uutta jä-sentä. Tästä Kiitos LC Kuhmo/Kuhmoniemelle ja etenkin PDG Soikkelin pariskunnalle merkittä-västä panoksesta.

Piiristämme lopetti LC Ka-jaanin /Kreivittäret johon kuului kahdeksan jäsentä. Heikosti jat-kunutta klubitoimintaa ei kannat-tanut enää jatkaa. Myös LC Kem-pele, joka lakkautettiin edellisellä kaudella, näkyi jäsen miinukse-na kahdeksalla jäsenellä kuluval-la kaudella.

Tämä kaikki tarkoitti, että kau-della tehtiin ns. nollatulos, kasvun ollessa vain 0,29 %.

Toimintakauden alussa klubeja oli 56 ja päättyessä 55, joissa jä-seniä oli alussa 1386 ja päättyessä päämajan mukaan 1390 jäsentä.

Koko Suomen näkökannalta katsottuna tilanne oli vähintään-kin tyydyttävä, mutta ei silti hyvä. Piireissä oli poistumaa ennustei-siin nähden liikaa, eivätkä tavoit-teet täyttyneet uusien jäsenten eikä perustettujen klubien osalta.

Vierailut ja juhlatEdellisen kauden aikana piiriku-vernööri vieraili lähes jokaisessa klubissa, ja osassa useammankin kerran. Kokouksia ja vierailuja kertyi kauden aikana yhteensä 94, pois lukien pienemmät kokoukset ja palaverit.

Piirikuvernöörin puoliso osal-listui niin moneen vierailuun kuin mahdollista ja ennen kaikkea klu-bivierailuihin, joissa oli puoli-sotoimintaa ts. puolisot mukana klubi-illassa. Merkillepantavaa oli myös klubien yhteistilaisuuk-sien lämminhenkiset tilaisuudet. Näistä yhtenä esimerkkinä klubi-en yhteiset pikkujoulujuhlat, jol-laisia mielestäni pitäisi harrastaa paljon enemmänkin. Yhteiset ak-tiviteetit ovat osoittautuneet mie-lekkäiksi ja yhteishenkeä kohot-taviksi.

Piirissämme pidettiin perintei-nen Suomen itsenäisyysaaton juh-la, johon osallistui hyvä joukko leijonia puolisoineen. Juhla pidet-tiin Ravintola Perlassa 5.12.2010.

Arne Ritari ja Melvin Jones juhla pidettiin 5.3.2011 Ravinto-la Perlassa. Juhlaan osallistui vie-raana myös liiton puheenjohtaja Lauri Vainio puolisonsa Kaisan kanssa. He osallistuivat samal-la reissulla myös LC Oulu/Sillat ODL:ssä pidettyyn klubi-iltaan

3.3.2011, sekä I-piirin I-varapre-sidenttien koulutukseen Veholla 5.3.2011.

Näin saatiin puheenjohtajan vierailusta piirissämme irti mon-ta tapaamista samalla käynnil-lä. Useilla klubeilla oli kaudella merkkipäiviä ja muita juhlatilai-suuksia, josta tarkemmin varsi-naisessa toimintakertomuksessa.

Vasemmalta DG Jouko Lampinen, 2 VDG Eero Vilen, 1 VDG Toivo Sistonen tuleva rahastonhoitaja Ari Brunni alarivissä tuleva piirisihteeri Jari Hauta-la ja tuleva piirikuvernööri Eino Jakkula.

I-piirimarssilla Vaasassa. Kuvassa ovat nykyinen ja tuleva piirikuvernööri puolisoineen. Jouko Lampinen (vas.), Päivi Lampinen, Eino Jakkula sekä Liisa Jakkula.

Piirisihteeri Eero Heikkinen vas-taanotti hienosta sihteerin työstä muistoksi maakuntaviirin piiriku-vernööri Jouko Lampiselta piirin vaihtokokouksessa.

Tähän kuvateksti.

2011

6

2011

TiedotusPiirilehtemme julkaistiin entiseen malliin, josta saatiin jällen hyvä ja monipuolinen katsaus piirim-me kauden tapahtumista. PDG Juhani Alanen piti kiitettävästi ja varmalla rutiinilla jäsenistön ajan tasalla nettisivuillamme. Lehden painatus kilpailutettiin ja saatiin jälleen painatuksen kustannukset alaspäin ja lehden tuotto parem-maksi. Lehden teon suorittivat jälleen suurella ammattitaidolla Heimo Turunen ja hänen puoli-sonsa Eila Lahtinen. Lämmin kii-tos kuuluu molemmille.

LopuksiKansainvälisen presidenttimme Sid L. Scruggs III:n tahtotila oli kaudella 2010–2011 palata Lions-toiminnassa ”juurille” ja nos-taa järjestömme tunnuslause Me palvelemme siihen merkitykseen mitä se tarkoittaa käytännössä.

Piirissämme pidettiin yhteinen palvelun päivä Melvin Jonesin syntymäpäivänä 13.1.2011. Pal-velupäivästä saatiin todella hyviä kokemuksia koko piirin alueella. Samanlainen päivä olisi hyvä to-teuttaa myös tulevina kausina.

Kuvassa LC Kuhmo / Helenoiden presidentti Aila Ahtonen ja PDG Jorma Soikkeli (LC Kuhmo / Kuhmoniemi) ottamassa vastaan uuden klubin pe-rustamiseen liittyvät kunniakirjat piirikuvernööri Jouko Lampiselta (vas.).

Piiriimme tehtiin myös oma strategia, joita on jo valtaosassa klubeja. Strategia on eduksi klu-beille, sillä tällöin voidaan selke-ästi määrittää klubin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Klubin toiminta pysyy val-litsevan olosuhteen mukaan oi-keilla raiteilla kun tiedetään min-ne mennään, koska ja miten eli Samaan aikaan - Samaan suun-taan - Samalla voimakkuudella.

Kauden 2010–2011 päätavoitteet olivat:– Tehokkaan jäsenohjelman avul-la palveluvoiman takaaminen.

– Koulutuksen toteuttaminen kaikilla sektoreilla.

– Viestinnän ja näkyvyyden parantaminen.

– Uudistuneen Lions-toimin-nan toteuttaminen piirin klubeis-sa.

– Palveluaktiviteettien lisää-minen, jossa puolisotoiminta on avainasemassa.

Mielestäni joka sektorilla saa-vutettiin tavoite, vaikkakin jäsen-

määrään ei saatu odotettua nou-sua. Kuitenkin tehokas palvelun voima ja aktiivisuus säilytettiin klubeissa.

– Haluan lionien ymmärtä-vän, että ovat ihmisiä joiden puo-leen muut kääntyvät paremman huomisen toivossa. He ovat toi-von merkkituli, sanoi Kansainvä-linen presidentti Sid L. Scruggs, III siteeraten kauden teemaansa: A Beacon of Hope.

Kiitän kaikkia piirimme Lio-neita ja Leoja menneestä kuver-nööri kaudestani. Kausi oli erit-täin mielenkiintoinen, jossa ei tarvinnut miettiä mitä vapaa-aika-na tekisi. Toivon, että I-piiri py-syisi vahvana myös tulevaisuu-dessa ja näyttäisimme esimerkkiä myös muille miten I on ykkönen.

Varsinaiseen toimintakerto-mukseen, joka esitellään 2012 piirikokouksessamme, tulee esille tarkemmin koko piirimme 2010 – 2011 toiminta.

Jouko LampinenIPDG Lions D 107 I

Kuvassa PK Jouko Lampinen, liiton puheenjohtaja Lauri Vainio sekä johta-juusvalmentaja Olavi Tapaninen. jotka pitivät palaverin Oulussa.

Lumijoen Vesi Oywww.lumijoenvesi.fiHammaslääkärikeskus Furka

Kirkkokatu 27 A, 3 krs. 90100 OuluPuh: (08) 375 190

Olemme muuttaneet 1.1.2012!Edullinen, palveleva, monipuolinen

HAILUOTOMeiltä myös maaleja ja rakennustarvikkeita,

asiamiesposti ja Alkon tilauspalvelu.Luovontie 150, 90480 Hailuoto

puh. (08) 8100 554Avoinna ma-pe 8-20, la 8-18, su 12-18

Uusi piirikuvernööri Eino Jakkula (oikealla) Liisa puolisonsa kanssa ojen-taa Seatlen vuosikokouksen viirin muistoksi edellisen kauden piirikuver-nöörille Jouko Lampiselle ja puolisolle Päiville.

20112011 2011

7

Lions Clubs Internationalin sää-tiö (LCIF) on vuonna 1968 perus-tettu leijonien oma avustusrahas-to, jonka kautta kansainvälinen lions- järjestö kanavoi avustustoi-mintaansa kaikkialla maailmas-sa. Säätiön toiminta perustuu sen hallituksen määrittelemiin avus-tusohjelmiin. Tänä päivänä oh-jelmissa on neljä painopistealu-etta: näön säilyttäminen ja hoito, suurtuhojen jälkeisen jälleenra-kennusavun antaminen, erilainen humanitaarinen työ sekä nuorten aikuisten ja lasten kasvamisen ja kehittymisen tukeminen.

Nuorison hyvinvoinnin edis-tämiseen tähtäävistä sääti-ön avustusprojekteista kaikkein laaja-alaisin on Lions-Quest- ke-hitysohjelma. Viimeisen 25 vuo-den aikana siitä on hyötynyt yli 12 miljoonaa nuorta 69 maassa. Las-tentarhasta lukion viimeiselle luo-kalle yltävässä ohjelmassa opete-taan nuorille taitoja, jotka tukevat heidän itseluottamuksen kehitty-mistä, sosiaalisuutta ja tunnetaito-ja sekä kehittävät kykyä suhtautua kielteisesti päihteiden käyttöön ja

Leijonat kantavat vastuuta maailman nuorisostaniin henkiseen kuin fyysiseen vä-kivaltaankin. Leijonat toteuttavat ohjelmaa yhteistyössä koulujen ja usein myös paikallisten palve-luhankkeiden kanssa. Ohjelman toteuttamisen aikana yli 500 000 opettajalle on annettu koulutus ohjelman aineistojen käyttöön ja nuorten kanssa toimimiseen.

Suomalainen Lions-Quest- ohjelmaLions-Quest (LQ)- ohjelma on selvästi ulospäin näkyvä osa suo-malaista lionismia. Sen avulla lionstoimintaa ja sen periaattei-ta tehdään vuosittain tunnetuk-si noin tuhannelle opettajalle ja varhaiskasvattajalle, jotka klubi-en taloudellisella tuella osallis-tuvat LQ- koulutukseen. Heidän välityksellään tieto leijonien te-kemästä vapaaehtoistyöstä kulkee lasten ja nuorten koteihin ja sitä kautta laajemmallekin.

Ohjelman toteuttamisen Suo-messa on mahdollistanut LCIF:n myöntämä tuki. Säätiö on rahoit-tanut suomalaisia LQ- ohjelmia

lähes 250 000 eurolla. Se on 1/3 kaikista Suomeen vuosina 1976 - 2011 myönnetyistä apurahois-ta. Viime vuonna LCIF myönsi Suomen Lions-Quest- ohjelmal-le 50 000 euron avustuksen koh-dennettavaksi yliopistojen nor-maalikoulujen luokanopettajien kouluttamiseen Quest- taitoihin ja materiaalien käyttämiseen. Avus-tus kattaa 3/4 koulutuksen kustan-nuksista. Loppuosa rahoituksesta on lionsklubien tai oppilaitosten rahoitusosuutta. Kaudella 2011 - 12 koulutukset pidetään Jyväsky-lässä, Joensuussa ja Oulussa.

20 vuotta suomalaista Lions-QuestiaSyyskuussa 2011 tuli kuluneek-si 20 vuotta siitä, kun suomalai-set leijonat järjestivät ensimmäi-sen LQ- kurssin omin voimin. Sitä ennen opettajat kurssitettiin Ruotsissa.

Näiden vuosien aikana LQ- kursseja on käynyt Suomessa yli 15 000 opettajaa ja noin 260 000 lasta ja nuorta on päässyt oppi-

maan elämäntaitoja Questin oppi-en mukaan.

Suomalainen LQ- ohjelma on tutkitusti kustannustehokas ja vaikuttava. Sen kursseja vetä-vät opettajat ovat asiansa osaavia alan ammattilaisia. Silti kilpailu erilaisten uusien elämäntaito-oh-jelmien kanssa luo jatkuvia pai-neita myös LQ- ohjelman kehit-tämiselle, jotta se vastaisi entistä paremmin tämän päivän yhteis-kunnallisia haasteita. Tässä kehit-tämistyössä LCIF:n apurahoilla voi tulevaisuudessakin olla mer-kittävä rooli.

Esko ToiviainenLCIF- piirikoordinaattori, DCLC Oulu/Avain

Kuluvan kauden 2011-2012 piirihallitus Sotkamossa viime syksynä kuvattuna: Eturivi vasemmalta: Kalevi Kiviniitty,Tapio Junkkonen, Eino Jakkula, Toivo Sistonen, Eero Vilén ja Jorma Määttä. Takarivi vasemmalta: Jari Hautala, Heikki Marttila, Seppo Pietilä, Erkki Manninen, Antero Stenius, Mauri Viitajylhä, Susanna Saranlinna,Aarto Mäkinen, Simo Viinikkala, Olavi Tapaninen, Esa Karjalainen ja Tero Haipus. (Kuva Juhani Alanen)

Kuluvan kauden piirihallitus

2011

8

2011

Lions-toimintaa on maassam-me harrastettu jo 61 vuoden ajan. Ensimmäisten 40 vuoden aika-na saimme kokea ennenäkemät-tömän voimakkaan lionstoimin-nan kasvun maassamme. Tämän ajanjakson jälkeen on yhteiskun-nassa tapahtunut sellaisia muu-toksia, jotka eivät ole suosineet vapaaehtoistyötä ja näiden vai-kutusten johdosta olemmekin vii-meiset 20 vuotta kasvun suhteen eläneet hieman seesteisempää ai-kaa. Tilanteet ja ajat kuitenkin muuttuvat ja kun tarkastelee min-kälaisessa tilassa maailma tällä hetkellä makaa niin uskon, että hyvät tavoitteet ja periaatteet jot-ka lioneilla on, pääsevät jatkos-sa paremmin esille. Toimintam-me nojaa mm. sellaisiin hyveisiin kuten yhteisöllisyys ja lähimmäi-sestä välittäminen ja juuri tällai-sia arvoja yhteiskuntamme nyt ki-peästi kaipaa.

Vuosi 2011 oli Euroopassa va-paaehtoistoiminnan vuosi. Sen lähtökohtana oli tuoda esiin va-paaehtoistoiminnan monimuotoi-suus ja sen merkitystä arvioitiin erityisesti seuraavista näkökul-mista; Yhteiskunnallinen mer-kitys, aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen, yh-teisöllisyys, oppiminen, toimin-nan kaksisuuntaisuus ja tasaver-taisuus, sekä hyvinvointi ja ilo. Kun tarkastelee näitä näkökul-mia, voimme todeta Lions-toi-minnan täyttävän monelta osin edellä mainitut kriteerit.

Toimintamme yhteiskunnalli-nen merkitys maassamme on ra-hassa mitattuna vuositasolla n.

Puheenjohtajan tervehdys

Toimintamme monimuotoisuus kantavana voimana

10 miljoonan euron luokkaa, ja-kaantuen suurin piirtein puoliksi rahalahjoituksiin ja puoliksi pal-velutunteihin. Toimintamme mo-nimuotoisuus on ollut lions har-rastuksen yksi kantavista voimista yli 90 vuoden ajan. Mielestäni on tärkeää, että pidämme tästä moni-muotoisuudesta kiinni myös jat-kossa, jotta säilymme houkuttele-vana ja vetovoimaisena järjestönä myös tulevaisuudessa.

Vapaaehtoisvuodelle asetet-tiin myös tavoitteita, joita olivat; Vapaaehtoistoiminnan edellytys-ten vahvistaminen, esteiden pois-taminen, arvostuksen kasvattami-nen, vetovoiman vahvistaminen,

sekä vapaaehtoistoiminnassa opi-tun arvostamisen kasvattaminen. Kuinka sitten on käytännössä, ar-vostavatko päättäjät ja julkinen puoli riittävästi vapaaehtoisten te-kemää työtä. Useasti on niin, että nämä hienot tavoitteet ja julkilau-sumat tahtovat jäädä korulausei-den tasolle. Mieluimmin on ol-lut havaittavissa jopa toisenlaisia ajatuksia. Esimerkiksi verotuk-sen tasolla on vapaaehtoistoimin-ta otettu tarkastelun kohteeksi. Toivoisikin päättäjiltä enemmän rohkeutta ja kannustusta siihen suuntaan, että kansalaiset ottaisi-vat enemmän vastuuta niin itses-tä, kuin lähimmäisistä.

Tällä toimintakaudella olemme liitossa asettaneet yhdeksi tavoit-teeksemme käydä arvokeskustelu klubeissa. Toivon, että jokainen klubi ottaisi osaa arvokeskuste-luun, sekä tarkistaisi omat klubin-sa arvot tämän kevään aikana.

Vetoan klubeihin ja erityisesti presidentteihin, että ottaisitte ke-vään yhdeksi keskeiseksi tavoit-teeksi sen, että klubinne saavuttaa positiivisen jäsenkehityksen. Tie-dämme kaikki, että tavoitteen saa-vuttaminen ei ole helppoa, mutta aina kannattaa yrittää. Uudet jä-senet on satsaus tulevaisuudel-le ja tae klubin elinvoimaisuuden säilymiselle.

Seuraava liiton vuosikokous pidetään kesäkuussa Jyväskyläs-sä. Kokousohjelmaa on uudistettu ja se tulee olemaan rakenteeltaan erilainen aiempiin vuosiin verrat-tuna. Päivien teemana on ”Lei-jonat liikkeelle” ja se lupaa ko-kousten lisäksi paljon mukavaa yhdessäoloa erilaisten tapahtu-mien muodossa. Toivotan kaikki klubien edustajat ja muut tapahtu-masta kiinnostuneet runsaslukui-sesti tervetulleiksi maamme lio-nien vuotuiseen päätapahtumaan. Hyvät I-piirin lionit, kiitän Teitä tekemästänne arvokkaasta palve-lutyöstänne ja antamastanne ajas-ta hyvän harrastuksemme parissa. Toivotan kaikille lukijoille antoi-saa kevättä ja iloista palvelumiel-tä!

Heimo PotinkaraPuheenjohtaja Suomen Lions-liitto ry

Tuire ja Heimo Potinkara kuvattuna Vaasan Vuosikokouksen uusien Lions-liiton puheenjohtajien ja piirikuvernöörien kukitustilanteesta.

”Toimintamme monimuotoisuus on ollut lions harrastuksen yksi kantavista voi-mista yli 90 vuoden ajan. Mielestäni on tärkeää, että pidämme tästä monimuotoi-suudesta kiinni myös jatkossa, jotta säilymme houkuttelevana ja vetovoimaisena järjestönä myös tulevaisuudessa. Tällä toimintakaudella olemme liitossa asetta-

neet yhdeksi tavoitteeksemme käydä arvokeskustelu klubeissa.”

20112011 2011

9

Harri Ala-Kulju esittelemässä ja myymässä Suomi johtoon -kampanjan paitoja ja pinssejä Vaasan vuosikokouksen yhteydessä. (Kuva Antti Tuo-mikoski)

Olemme sitoutuneet eri muodoin tukemaan valintamme kohteen ponnisteluja Harri Ala-Kuljun ja suomalaisen leijonatyön tunnet-tavuutta kohtaan koko maapallon alueella. Suomalaisen ylpeyden aihe on se, että vain meidän kaik-kien yhteistyöllä tuo tavoite voi-daan saavuttaa – ei yhdenkään lei-jonan omilla voimilla tai varoilla.

Tiivistelmäni Suomi Johtoon projektin perusteluista ja oikeu-tuksesta pohjautuu viiteen ku-vaan. Taustakuvan otsake, ”olen suomalainen”, tarkoittaa sitä, että suomalaisen tapa johtaa yksilöi-nä edestä kaikissa elämän eri ti-lanteissa on meille suomalaisille ylpeyden aihe –olipa puhe sitten talvisodasta tai orkesterista. Osat-kaamme ilmaista se - meistä jo-kainen - ylpeydellä.

Oikealle ylhäällä on Harri Ala-Kuljun isän kuva, kuvatekstinä koulutus. Hän oli toteuttamas-sa 1950 –luvulla Suomen opetta-jakoulutuksen siirtämistä yliopis-totasolle. Me kaikki tiedämme, mikä merkitys tuon tavoitteen to-

Harri Ala-Kulju maailmalleMeillä leijonilla on ollut vuodesta 2005 alkaen ta-voitteena nostaa keskuudestamme suomalainen järjestömme kansainväliseksi presidentiksi. Ko-rostan sanaa suomalainen. Olemme antaneet yk-simielisesti omissa valtakunnan kokouksissamme kannatustodistuksen Harri Ala-Kuljulle

teutuksella on ollut. Olemme täl-lä hetkellä kansainvälisessä mitta-uksessa koulutuksen kärkipaikalla maailmassa. Harri osaa sen ker-toa.

Vasemmalla ylhäällä on Harrin isoäidin kuva. Hän on yksi niistä suomalaisista, jotka ensimmäisi-nä naisina maailmassa saivat olla ehdokkaina ja joista 19 tuli vali-tuksi päättämään yhteiskunnan asioista vuonna 1906. Leijona-yhteisössämme ymmärretään jo naisenergian voima. ”Salamalla voi valaista taivaita, mutta ei läm-mittää uunia”, on ikivanha sanon-ta. ”Sanoilla salamointi” ei ole ehdokkaamme tapa johtaa. Harril-la on rinnallaan erinomainen ”uu-ninlämmittäjä”, ”sydämellä pal-veleva” Sirkku. Tämän tietävät ja todistavat jo lähes kaikki Euroo-pan maat ja niiden antamat kanna-tustodistukset. Harrilla on todelli-set mahdollisuudet tulla valituksi silloin, kun on Euroopan vuoro.

Vasemmalla alhaalla oleva Arne Ritarin kuva on otsikoitu sa-noilla ”valinnan vapaus”. Suku-

Rohkeutta ylpeyteen olla suomalainen

nimi Ritari on isoisän ostamas-ta talosta lähtöisin. Sukujuurien mukaan sen pitäisi olla Panula. Tuon musikaalisesti lahjakkaan suvun symbolina tahtipuikko il-mentäisi aatteemme tuojan sekä henkilöhahmoa että toimintaperi-aatteita varsin hyvin. Vapaus va-lita on meille suomalaisille ylpey-den aihe. Miten me olemme sen hankkineet, mitä olemme siitä oi-keudesta maksaneet ja miten sen varaan rakennamme uutta – kai-ken Harri tietää ja osaa sen maa-ilmalle kertoa. Hyöty on yhteinen ja suunnaton.

Saamme vapaaehtoisesti päät- tää osallistummeko ja missä laa-juudessa taloudellisen tuen an-tamiseen suomalaisen leijona-johtamistavan ensimmäiseen toteutukseen kansainvälisellä ta-solla. Päätös siitä on jokaiselle leijonalle henkilökohtainen. Yk-sinkertaisin tapa on se, että jo-kainen leijona hankkii itselleen ja puolisolleen pikeepaidan ja ”me

palvelemme sydämellä” pinssin. ”I=ykkönen” tason saavuttami-seksi toivoisin jokaisessa klubissa käytävän keskustelua osallistumi-sesta Busanin matkaan. Myöntei-nen päätös edellyttäisi 2500 eu-ron hallintoaktiviteetin toteutusta ja sellaisen klubin jäsenen tuke-mista, joka haluaa hankkia aitoa leijonatyön tartuntaa, välittää sitä klubinsa jäsenkuntaan ja valmen-tautua itse johtamaan järjestöm-me eri organisaatioissa.

Oikealla alhaalla on kuva eh-dokkaastamme Harri Ala-Kuljus-ta. Harri tuntee sekä suomalai-set juurensa että leijonajärjestölle kuuluvat kansainväliset velvoit-teet.

Me kannustamme Harria, us-komme hänen mahdollisuuksiinsa ja tuemme häntä sanoin ja teoin.

Heikki Marttila 107 I-piirin Suomi Johtoon työryhmän pj

TASA-ARVO 1906KOULUTUS 1950

ESIMERKKI

VALINNAN VAPAUS

JOHTAJA

OLEN SUOMALAINEN

2011

10

2011

Vuoden 2011 lopulla uutisoitiin Italian finanssiongelmista ja luon-nonkatastrofeista. Juuri tätä kir-joittaessamme on tiedossa, että pääministeri Berlusconi on lu-pautunut eroamaan maansa edun vuoksi.

Nämä uutiset eivät olleet vie-lä ajankohtaisia vuonna 2011 syys-lokakuun vaihteessa, jolloin Oulusta Roomaan lensi pohjois-suomalaisia syyslomalle. Loma-kohde oli pieni Terracinan kau-punki, joka sijaitsee Rooman ja Napolin välissä, näihin molem-piin matkaa noin 100 km.

Terracina oli sijaintinsa puoles-ta hyvä valinta, pääsimme omalla bussilla tutustumaan laajalti ita-lialaiseen elämään, useisiin kau-punkeihin, maaseutuun ja ennen kaikkea kulttuurinähtävyyksiin. Oulun Osuuspankki oli suunnitel-lut omistajajäsenmatkansa koh-teet matkatoimisto Trio Travelsin kanssa huolella.

Koska me kaikki matkalaiset asuimme samassa hotellissa, sel-visi vähitellen että joukossa oli ainakin seitsemän Lionia puoli-

Italia on moni-ilmeinen maasoineen, eli kymmenen prosent-tia matkalaisista I-piirin Leijonia! Tuntui mukavalta ja syntyi ajatus, että kerromme seuraavassa Ter-vaLeijona- lehdessä kokemuksis-tamme.

Etelä ja pohjoinen erilaisiaUseimmat meistä olivat matkail-leet aiemminkin Italiassa, mutta eniten pohjoisessa.

Yhteistuumin todettiinkin, että kovin erilaisia ovat maan pohjois- ja eteläosat. Täällä yllätti alueen logistiikka; bussit ja taksit eivät olleet helposti saatavilla, ei löy-tynyt bussien aikatauluja tupak-kakaupoista, joissa ne piti olla lu-ettavissa, eikä taksi ”viitsinyt” lähteä eri puolelta kaupunkia asi-akkaan lyhyelle matkalle. Tästä kaikesta oli seurausta, että hotel-leilla oli omat pikkubussit, joilla hotellin asukkaat pääsivät kulke-maan kaupungin ja hotellin väliä.

Pohjois-Italia oli monen mie-lestä ollut siisti ja vauraan oloi-nen, joten hämmästelyä kyllä il-

meni matkalaisissa kun kuljimme Napolin seudulla. Sekä rakennuk-set että ympäristö osoittivat, et-tei alueiden hoito ja jätteiden kä-sittely ollut hallinnassa. Ongelma oli kuitenkin helpompi ymmärtää kun kuulimme, että ihmisiä tulee jatkuvasti lisää tuolle alueelle eri tavoin salakuljetettuina. On mah-dotonta tietää tai arvioida Napo-lin ympärillä olevien hökkelialu-eiden asukasmäärää, vain jätteet ja kaikkialla kuivamassa roikku-vat pyykit osoittivat sen, että ih-misiä on pienellä alueella liikaa.

Kun odotimme Caprin saarel-la ylös kuljettavaa junaa, näimme tutun logon, joka muistutti meitä siitä, että Italia on aktiivinen Li-on-maa. ( perustamisvuodet ovat peräkkäiset; Suomi 1950 ja Italia 1951 ).

Jokamiehen oikeudet puuttuvatArkipäivän eroja ei toki lyhyel-lä lomamatkalla kovinkaan pal-jon havaitse, olemmehan kaikki eurooppalaisia! Kuitenkin muuta-

mia seikkoja huomattiin. Yllätys oli meille selvien jo-

kamiehenoikeuksien puute, esim. sienten poimimiseen tarvitaan erillinen lupa ja luvallakin saa poimia vain kolme kiloa päivässä. Toinen hämmästyttävän seikka oli se, että vilkkaiden moottoriteiden varsilla, aivan tien reunassa kas-voi salaattiviljelmät, oliivipensaat jne. Suomalaiset yleensä kaihtaa marjojen poimimista teiden lähet-tyviltä, kuljemme mielellään niin kauas, ettei autoista ole tietoa-kaan. - Kaupoissa huomasimme, että tavallisetkin ostokset olivat aivan erilaisia hinnoiltaan pik-kukaupungeissa verrattuna Roo-maan. Siellä missä matkailijoita on paljon, hintataso on huomatta-van korkea.

Italialaisten vilkkaus ja perhe-keskeisyys on tunnettua. Jos jos-takin voisi ottaa opiksi, niin eh-käpä juuri tästä. Italialaisille on luonnollista, että perheet kasva-vat silläkin tavalla, että vanhukset ja lähisukulaiset kuuluvat perhee-seen. Myös avioeron tapahdut-tua, isovanhempien välit lasten

Silja Ohtonen, joka käy Sotka-mon Tenetin koulun 7B luokkaa voitti I-piirin rauhanjulistekilpai-lun. Valinnan teki Raahessa joulu-kuussa kokoontunut piirihallituk-sen kokousväki.

Silja Ohtosen juliste on yksi yli 350 000 julisteesta, mikä on lähe-tetty Lions Clubs Internationaliin jokavuotiseen rauhanjulistekil-pailuun. Sotkamossa kilpailuun

Sotkamolainen Silja Ohtonen voitti I-piirin Rauhanjulistekilpailun

osallistui yli 100 Tenetin koulun seitsemännen luokan oppilasta. Lions Clubs International spon-soroi tätä kilpailua korostaakseen maailmanlaajuisen rauhan tärke-yttä maailman nuorisolle.

Juliste valittiin sen omaperäi-syyden, taiteellisen tason ja kil-pailun teeman ”Lapset tuntevat rauhan” mukaan. Sen valitsi raati, johon kuuluivat Tenetin koululta:

Leila Viitala, Liisa Utriainen, Irja Huusko ja Anna Sorjonen sekä Sotkamon Lionsklubista Harri Heikkinen.

Sotkamon Lionsklubin presi-dentti Hannu Juntunen sanoi, että hän on hyvin vaikuttunut Tene-tin koulun oppilaiden ilmaisusta ja luovuudesta. ”On selvää, että näillä nuorilla on hyvin vahvoja ideoita siitä, mitä rauha merkitsee heille. Olen hyvin ylpeä siitä, että olemme voineet auttaa heitä anta-malla heille mahdollisuuden jakaa heidän käsityksensä rauhasta.”

Sotkamon Lionsklubi on jär-jestänyt jo kymmenen vuoden ajan rauhanjulistekilpailun Sot-kamon koululaisille ja myös me-nestys on ollut erinomaista, par-

Silja Ohtosen rauhanjulistekisan voittotyö 2011-12.

10

haana saavutuksena valtakunnan toinen tila. Vuosittain paikalliseen kilpailuun on osallistunut yli 100 oppilasta ja siitä on muodostunut merkittävä ja odotettu aktiviteetti paikkakunnalla.

Maailman laajuisesti kilpailus-sa valitaan yksi pääpalkinnon saa-ja sekä 23 kunniamaininnan saa-jaa. Pääpalkintoon sisältyy 2500 dollaria sekä matka New Yorkiin voittajalle sekä kahdelle perheen-jäsenelle palkintojenjakotilaisuu-teen, mikä pidetään Lionien päi-vä YK:ssa yhteydessä.

Kaksikymmentäkolme kunnia-maininnan saanutta voittajaa tu-levat saamaan kunniakirjan sekä 500 dollaria.

20112011 2011

11

Kuvassa I-piirin lioneja puolisoineen seuraavista klubeista; LC Oulu/Limingantulli, LC Oulu/Oulujoki, LC Oulu/Raatti ja LC Oulu/Sarat. Kuvasta puuttuu LC Liminka/Lakeuden Lion-pari. (Kuva: Pekka Järvelä)

puolisoihin pysyvät yleensä ”su-kulaisuussuhteina”, meillä se ei liene aivan yhtä tavallista. Italia-laiseen kansanluonteeseen kuuluu vanhusten arvostaminen ja heis-tä huolehtiminen – mutta yleen-sä kaikilla asioilla on myös toinen puoli. Oppaamme mukaan tilan-ne voi kääntyä niin, että vanha äiti huolehtii työssä käyvän poi-kamiespoikansa ruoan ja pyykin, eli raataa väsyksiin asti. Kuiten-kin on vaikea kuvitella sitä, että italialaiset vanhukset joutuisivat odottamaan usein kiireisiä lapsi-aan ja ystäviään vierailulle. Sosi-aalinen kanssakäyminen ja huo-lenpito sukuun kuuluvista tuntuu olevan heille tapa.

Luonnon kauneuttaScandinavian ja välimeren alueen asukkaat ovat tunnetusti tempera-mentiltaan erilaisia. Onhan tämä näkemys nykyisen EU-kriisin yh-teydessä vain vahvistunut.

Me suomalaiset (jääräpäises-tikin) pysymme siinä mitä olem-me sopineet ja päättäneet, mutta tämä ei ole vastapuolelle aina ai-van yhtä selvää. Me saimme tästä hyvän kuvan kun menimme bus-silla Napolin satamaan, jatkaak-semme laivalla Caprille. Opas (suomalainen, yli 20 vuotta Ita-

liassa asunut) oli edellisenä päi-vänä soittanut Napolin poliisille saadaksemme luvan ajaa kaupun-gin läpi satamaan, koska matka oli silloin lyhyt.

Asia oli sovittu ja luvattu, mut-ta ei onnistunut seuraavana päivä-nä, poliisin käsi pysyi pystyssä, jouduimme palaamaan takaisin ja kiertämään pitkän lenkin päästäk-semme satamaan. Onneksi kul-jettaja oli varautunut siihen, että

lupa saattaa peruuntua yön aika-na ja oli varannut riittävästi aikaa matkan mutkistumiseen.

Italia on moni-ilmeinen maa, saimme nauttia luonnon kauneu-desta ja puhtaudesta runsain mi-toin; Amalfin rannikko kaik-kineen, upeat luostarit vuorien jylhissä maisemissa, Caprin kau-neus ja Rooman tunnelma! Sit-ten Paavin kesäasuntoa ympäröi-vä pieni, kaunis kylä ja sininen

syvä vulkaaninen järvi kuin sa-dusta ja kaiken huippuna tuhkas-ta noussut Pompeiji! Vastakohtia ja yllättäviä yksityiskohtia, pieniä ja suuria – siinäpä muistelemista ja elämän eliksiiriä meille pitkäk-si aikaa.

Matkalaisten puolesta LC Oulu/Sarojen lionit Inkeri Hietanen ja Marja Kääriäinen

11

Oulussa järjestettiin 4.2.2012 jär-jestettiin I- piirin Johtamisval-mennus koulutus klubien 1. vara-presidenteille. Osallistujat tulivat laajasti piirin kolmelta eri alueel-ta.

Koulutuksen pääpaino oli klu-bijohtaminen ja -johtamisen suun-nittelu. Koulutuksen sisältö oli suunnattu antamaan osallistujille valmiuksia kehittää ja suunnitella klubijohtamista, ihmistenjohtami-sen näkökulmasta. Päivän aikana korostettiin suunnitelmallisuuden tärkeyttä sekä päämäärätietoista jäsentelyä toimintaan. Jäsenhuol-lon merkitys tärkeänä asiana joh-tamisen kannalta sekä klubipresi-dentin läheisimmän neuvoantajan, lohkonpuheenjohtajan merkitys johtamisen tukena, todettiin kuu-luvan merkittävänä osana klubi-johtamisessa.

Avaussanoissaan piirikuver-nööri Eino Jakkula kehotti kaik-kia lioneita olemaan valmiina päi-

Koulutustarjonta kohtaa lionit I- piirissä!vittämään omaa tietotaitoaan.

-Ei ole koskaan liian myöhäis-tä tarkastella ja toteuttaa uusia asioita ja toimintamalleja, jotka tukevat ja kehittävät aikaisempia hyviä toimintoja klubeissa, totesi Jakkula.

Koulutukset jatkuvat -Klubien virkailijakoulutukset tu-lemme toteuttamaan kaikilla kol-

mella alueella, heti piirikokouksen jälkeen, sanoo piirin koulutusjoh-taja Olavi Tapaninen Oulusta. On tärkeää, että klubit huomioivat koulutusten laajuuden ja kohden-tuvan sisällön, mm. rahastohoita-jille tarjotaan tukea veroteknisissä asioissa, toteaa Tapaninen.

Piirin koulutustoimikunnan jä-senet pyytävät lioneilta yhteyden-ottoja niistä asioista, mihin koulu-tusta tarvitaan suunnata.

Tulevia koulutuksia: Alue 3, 17.4. Vuokatin Urhei-

luopisto, alue 1, 18.4. Oulu (paik-ka myöhemmin), alue 2, 19.4. Li-minka (paikka myöhemmin).

Koulutuksen kohteena ovat kaikki klubien virkailijat. Tar-kempi informaatio lähetetään klu-beille sähköpostitse.

Olavi Tapaninen

Klubien 1. varapresidenttejä syventyneenä johtamisvalmennuksen opiskeluun.

2011

12

2011

Avajaisjuhlassa juhlapuheen piti lionsjärjestön puheenjohta-juutta tavoitellut ex-piirikuver-nööri Asko Merilä Utajärveltä.

-Uudistuminen ja ajan hermol-la oleminen on ollut Lions-Liiton voimavarana kautta koko maa-ilman. Kysymyksessä on luotet-tavin ja maailman suurin vapaa-ehtoistyön järjestö, joka toimii yli 200 eri maassa. Kansainvä-liset aktiviteetit ovat suuntautu-neet terveydenhuoltoalalle. Muun muassa leijonien työn avulla mil-joonat ihmiset ovat saaneet näön. Kuitenkin toiminnan pääpaino on paikallisissa klubeissa, joissa teh-dään perus palvelutyö, totesi Me-rilä.

Piirikuvernööri Jouko Lampi-nen totesi avauspuheessaan Suo-messa ja maailmassa olevan pal-jon kärsiviä ja apua tarvitaan eri puolilla maailmaa, joista viimeai-kaisina esimerkkeinä ovat Haiti, Pakistan ja Japani.

-Autamme hädänalaisia niin aineellisesti kuin henkisestikin.

Lumijoen kunnanjohtaja Jou-ko Joensuu esitteli kuntaa ja ker-toi Lumijoen olevan asukasluvul-taan kasvava kunta, jossa myös yritysten määrä on lisääntynyt vii-me vuosien aikana. Lions toimin-nassa oleva Limingan kirkkoherra Ilkka Tornberg lähetti seppelepar-tion Lumijoen ja Limingan sanka-rivainajien haudoille. Limingassa toimivien klubien LC Liminka Liminganlahden ja LC Liminka

I-piirin vuosikokous Lumijoella

Lakeuden presidentit Pekka Ta-santo ja Pasi Sarajärvi lyötiin ava-jaisjuhlan päätteeksi Lions Rita-reiksi. Kokoukseen osallistui noin 100 henkilöä, joista 76 oli viral-lisia kokousedustajia. Kokousta-pahtumaan saapuneille puolisoille oli omana ohjelmana tutustumi-nen Lumijoen palvelutaloon sekä Lumilaude Oy.n tiloihin.

Heimo Turunen

Seppelpartio lähetettiin Lumijoen ja Limingan hautausmaille, jonka to-teuttivat Antti Lithovius, Terho Lipsonen, Risto Prokkola ja Seppo Päätalo.

Jorma Määttä LC Oulu Terwa tar-josi klubinsa puolesta Tervaleijona pastilleja. Hän jatkoi kampanjaa myös Lions-Liiton vuosikokoukses-sa Vaasassa, jossa muun muassa pastillien avulla markkinoitiin Asko Merilän valitsemista Lions-Liiton varapuheenjohtajaksi.

Lionsliiton I-piirin vuosikokous pidettiin lauantaina 16.4 Lumijo-ella.

Lumijokelainen kunnaninsi-nööri Eino Jakkula valittiin piiri-

kuvernööriksi 1.7.2011 alkavalle toimikaudelle. Varapiirikuvernöö-reiksi valittiin Toivo Sistonen Ka-jaanista ja Eero Vilén Sotkamos-ta.

Arpajaisissa oli runsas voittojen pöytä. Arpoja myymässä Anita Lipsonen ja Paula Ilola ja ostajana Maritta Seppälä.

Lionsliiton I-piirin vuosikokouksen avajaisjuhlan musiikin esittäjät eturivissä Osmo Rantapelkonen ja Virve Jakkula Limingasta, juhlapuhuja Asko Merilä Utajärveltä, kirkkoherra Ilkka Tornberg Limingasta, Armi Tasanto Limingasta, lions i-piirin piirikuvernööriaviopari Liisa ja Eino Jakkula Lumijoelta sekä Lumijoen kunnanjohtaja Jouko Joensuu.

20112011 2011

13

Piirikokousväkeä oli tasaisesti eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata, Raahen seutua ja Kainuuta.

Ilmoittautumisia ottamassa vastaan LC Liminka Liminkalahdesta Ari Brunni, Kristian Ruotsalainen ja Jari Hautala. Ilmoittautumassa Jorma Pietilä LC Haukipudas Kello.

Avajaisjuhlan loppuvaiheessa Arne Ritari säätiöstä Erkki Manninen lyö-mässä Lion ritareiksi LC Liminka Lakeuden presidentti Pasi Sarajärven ja LC Liminka Liminganlahden presidentti Pekka Tasangon.

Rauhanjulistekilpailun voitti Lotta Kuosmanen Oulun kansainvälisestä koulusta, toiseksi tuli Marika Palolan työ Oulunsalon koulusta ja kolman-neksi Kaisa Leinonen Sotkamosta. Kuvassa toiseksi sijoittunutta Marika Palolaa palkitsemassa piirin rahastonhoitaja Pentti Kaukonen ja piiriku-vernööri Jouko Lampinen.

Vuoden aikana oli poistunut kuoleman kautta 15 lionia I-piirin klubeista. Heidän muistokseen sytytti kynttilät DG Eino Jakkula.

2011

14

2011

Kutsun tähän tilaisuuteen esit-ti LC Oulu/ Sillat jo 26. kerran. Klubien yhteisen seppeleen han-kinta- ja laskuvuorossa oli LC Oulu/ Hannat.

Tämä vähäeleinen ja juhlal-lisen harras tilaisuus on samal-la kunnianosoitus sotiemme ve-teraaneille. Tapahtumassa esiintyi Oulun veteraanikuoro. Kosketta-van puheen piti Karjasillan seu-rakunnan kappalainen Satu Saa-rinen.

Puhe lyhennettynä:Tässä hetkessä seisomme rou-tivan maan päällä. Lumi peittää myös meitä ympäröiviä ja mei-dän edessämme olevia hautoja. Näissä haudoissa, kasvojemme alla, isänmaan mullassa, lepää so-

”Siunaa ja varjele meitä”Tammikuun 2. viikonloppuna 2011 toteutettiin Oulun kaupungin lionsklu-bien perinteinen kunniakäynti ja seppeleenlasku Oulun sankarihaudalle.

tiemme sankarivainajia. Lumen alla on kiviä, ja jokaisessa kivessä on nimi; syntymä aika, kuolinai-ka ja -paikka. Jokaisen kiven alla on tarina, kokonainen elämä: toi-veet, unelmat, suunnitelmat. Isän-maan routaisessa mullassa lepää ihminen, jonka elämän tulevai-suuden ja suunnan sota muutti lo-pullisesti.

Sota muutti myös monen hänen läheisensä elämän. Sain olla taan-noin tekemässä kirjaa rovanie-meläisten veteraanien muistoista. Kirjassa nuorena sotaleskeksi jää-nyt Elina kertoi tarinansa:

”Minä ajoin linja-autossa, ja huomasin Ilmarin. Hän oli komea Suomen armeijan sotilas. Hän oli tulossa sotaväestä. Sovimme, että tapaamme pian seurakuntatalol-la ja tapasimmekin, ja seuruste-

lumme alkoi. Menimme kihloihin huhtikuussa ja olimme onnellisia. Kesä meillä rakastuneilla kului nopeasti. Mutta sitten alkoi kuu-lua huhuja liikekannallepanosta ja miehet kutsuttiin reserviin. Mei-dät vihittiin marraskuussa 1939. Sota alkoi, miehet olivat rinta-malla. Minulla oli ikävä Ilmaria-ni. Kirjoittelimme ahkerasti. Odo-tin silloin ensimmäistä lastamme ja itkin usein pikkukamarissa sa-laa. Tyttäremme syntyi keväällä 1940. Ilmari tuli kotiin, sota oli loppunut siltä erää ja kaikki tun-tui olevan hyvin.

Sota alkoi kuitenkin uudestaan ja odotin toista lastamme. Eero-veljeni kaatui marraskuun lopus-sa. Ilmari pääsi silloin lomalle - se oli hänen viimeinen lomansa. Eeron hautajaisten jälkeen Ilmari

kertoi minulle unestaan, jonka pe-rusteella hän tiesi, että seuraava-na oli hänen vuoronsa palata ar-kussa kotiin. Itkin ja hätäännyin. Ilmarin isä lohdutti minua, että kaikkea tulee rintamalla mieleen ja uniin.

Tammikuun toisena päivänä 1942 saimme sitten viestin. Olin pesemässä pyykkiä, kun tulin tu-paan, jossa kaikki itkivät. Kyse-lin, ”kuka on kaatunut?” En osan-nut ajatella, että se oli Ilmari. Kun kuulin uutisen, kaikki pimeni ym-pärilläni. Luulin kuolevani. Hau-tajaiset pidettiin Ilmarin kotona. Kuolinilmoitukseen kirjoitin ru-non; ”Olit kaikkeni mun, joka toi-veeni kohde. Sinun päätäsi kruu-naa nyt sankarin hohde. On suurta näin rakkaansa maallensa antaa, vaikk tuntuukin uhri niin raskaal-ta kantaa. Elon aamussa erkani hetkeksi tiemme, mut tahtoa Her-ran muuttaa voi emme.”

Ilmarin lesken Elinan tarina on yksi tuhansista kotirintamalla ra-kastaan odottaneen naisen tari-noista. Elina, kuten moni muukin, kertoo saaneensa voimaa ylhäältä. ”Muutenhan en olisi voinut taak-kaani kantaa.”

Ilmarin ja Elinan poika syntyi runsas kuukausi isänsä kuoleman jälkeen. Elämä jatkui, hyvin konk-reettisesti, syntyneessä lapsessa. Sanomattoman kiitollisena san-karivainajien uhrista, rintamalla taistelleiden työstä, kotirintaman toivosta ja jälleenrakentajien us-kosta tulevaisuuteen saamme sy-dämistämme yhtyä suomalaisen rukouksen sanoihin: ”Silmäs mei-hin luo. Alati synnyinmaalle siipi-es suoja suo.”

Mirja ManninenLC Oulu/ HannatKuvat Erkki Manninen

Hannat kunniatehtävää suorittamassa: Lipunkantaja Sari Juola vieressä Mirja Manninen, Satu Saarinen ja Tarja Huovinen, varti-ossa Anneli Alasalmi- Husso ja Aira Huhta.

Oululaisia leijonia puolisoineen kunniakäynnillä sankarihaudoilla.

Sankarihaudalla Heikki Hiltula LC Oulu/ Sillat, seppelpartiossa Mirja Manninen ja Tarja Huovinen ja lipunkantajana Sari Juola LC Oulu/ Hannoista, takana puhuja Satu Saarinen.

20112011 2011

15

LC Iin 50-vuotisjuhla 3.12.2011al-koi juhlakokouksella Iin Urhei-lijoiden talon yläkerrassa sijait-sevassa Leijonaluolassa, joka on klubin vakituinen kokoontumis-paikka. Juhlakokouksessa presi-dentti Maila Maalismaa ja sih-teeri Arto Kaisto jakoivat koko joukon lahjoituksia, joiden saa-

LC Ii vietti 50-vuotisjuhlaajia olivat mm. paikkakunnan ak-tiivisimmat urheiluseurat Iin Ur-heilijat ja Iin Yritys, Ii-seura ry ja Iin mieslaulajat. Lisäksi Iin taide-koulu sai soittimia ja vanhuspal-velu karaokelaitteet. Juhlavuonna tehtiin myös merkittävä lahjoitus Oulunkaaren kuntayhtymälle kun LC Ii hankki silmänpainemitta-

Juhlapuheen pitänyt PCC Pekka Rautakorpi ja DG Eino Jakkula keskuste-lemassa.35 vuoden jäsenyydestä palkittiin Risto Paaso, vierellä puoliso Anneli.

rin Iin terveyskeskukseen. Juhla-vuoden lahjoitusten yhteissumma nousi noin 10 000 euroon.

Juhla jatkui Urheilijoiden ta-lon alakerran salissa, jossa vierai-den ja tervehdysten vastaanoton jälkeen otettiin liput vastaan ja laulettiin yhdessä Leijonahenki. Presidentti Maila Maalismaan ter-vehdyssanojen jälkeen lion Erkki Taskila piti erinomaisen katsauk-sen LC Iin historiaan, sopivas-ti kevennyksiä aika ajoin viljel-len. Varsinaisina juhlapuhujina juhlassa olivat PCC Pekka Rauta-korpi ja piirikuvernööri Eino Jak-kula. Iin Mieslaulajien kvartet-ti viihdytti juhlayleisöä puheiden välillä.

Juhla oli erittäin onnistunut. Virallisen osuuden jälkeen ruo-kailtiin seisovasta pöydästä ja ilta jatkui tanssien ja keskustellen aina pikkutunneille saakka.

Maila Maalismaa kuvat Juho Tauriainen

30 vuoden jäsenyysmerkin saivat lionit Väinö Klasila, Erkki Taskila ja Matti Turtinen (ei kuvassa). Melvin Jones –jä-senyyden sai lion Markku Koskela. Ladyjen toiminnasta muistettiin Anneli Klasilaa Lady- ansiomerkillä. Kuvassa myös puolisot Pirjo Koskela ja Paula Taskila.

Kaarnatie 32avoinna ark. 7-15.00lounas 10.30-14.00

Päivi Lampinen puh. 040 543 2536Kirsi Hyvärinen puh. 045 636 5000

- KOKOUS- JA SAUNATILAVUOKRAUS - PITOPALVELUT

PK GROUP OY Kaarnatie 32, Oulu kirsi@lounaskahvilakirsikka • www.lounaskahvilakirsikka.com

___ KULJETUS ___ HAVERINEN OY

www.kuljetushaverinen.com

•Muutot ja kuljetukset•Pakkaustarvikkeet•MuuttolaatikotSoita (08) 530 1130

2011

16

2011

Via Dolorosa on latinaa ja tar-koittaa kärsimysten tie. Jeesuksen kärsimys, kuolema ja ylösnouse-mus on pääsiäisen kristillinen sa-noma. Läpi historian ja kautta maailman se on viestittänyt pelas-tussanomaa.

Eteenkin kristikunnan katoli-sissa ja ortodoksisissa osissa tuo viesti on näkyvästi ja näyttävästi kerrottu kuvin ja myös draaman keinoin.

Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa -Liminka ry on pe-

rustettu toteuttamaan kärsimys-näytelmä koko kansan pääsiäis-vaelluksena tulevana pääsiäisenä ja ehkä seuraavinakin vuosina. Toteutus on laaja yhteistyöhan-ke. Mukaan on saatu suuri jouk-ko eri toimijoita, niin yhdistyksiä, vapaaehtoisjärjestöjä kuin kunta ja seurakunta. Lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuu ELY-kes-kus, joka hyväksyi sen tukikoh-teeksi.

Paikalliset Lions-klubit ovat hankkeessa mukana monella eri

tasolla. Talkootyötä löytyy ja teh-dään jo paljon etukäteen, tietysti tapahtuman toteutuksessa ja sen jälkeenkin. Onpa veljiä ja lady-ja myös roolihahmoina. Draaman käsikirjoittaja ja ohjaaja on lady Helena Tornberg.

Tämä Via Dolorosa ei ole te-atteriesitys, jota tullaan vain kat-somaan. Se on osallistava yhtei-södraama, jossa mukanaolija on osatoteuttaja. Hän kulkee kan-sanjoukossa, laulaa hoosiannaa, osallistuu tuomitsemiseen, vael-

taa mukana Golgatalle ja päättyy ylösnousemuksen todistajaksi.

Vanha emäpitäjä Liminka kut-suu läheltä ja kauempaakin lionei-ta pääsiäisvierailulle. Tapahtuma-ajat ja -paikka selviää käymällä sivulla www.viadolorosa.fi. Kan-nattaa myös hyödyntää lähitie-noon ruokailu- ja majoitusmah-dollisuudetkin.

Ilkka TornbergLC –Liminka -Liminganlahti

Lion Aaro Arvio on mukana näytelmässä.

Vanha emäpitäjä Liminka kutsuu läheltä ja kauempaakin lioneita osallistumaan pääsiäisvierailulle.

Via Dolorosa – vaellusdraama pääsiäisenä Limingassa

LC Pudasjärvi

Kannattaa tulla kauempaakin. Tervetuloa!

PUDASJÄRVELLÄVenetsialaiset

Jyrkkäkoskellalauantaina 25.8.2012

Runsaasti ohjelmaa!LC Pudasjärvi / Hilimat

MessutOlonHyvänPudasjärvellä la 12.5.2012

Kannattaa tulla kauempaakin. Tervetuloa!

20112011 2011

17

Liminka la 7.7.2011

VIIKATENIITON MM 201220 v. juhlakisa LIMINGASSA

Lisätiedot: www.viikateniitonmm.fiJari Toikkanen 040 7512 697

Järj. LC Liminka - Liminganlahti

Tervetuloa Limingan niityille!

48. HÄRKÄJUHLAT VIHANNISSAla 11.8.2012

järj. VihU / LC Vihanti

Koko perheen

PERUNA-MARKKINATTYRNÄVÄLLÄ

29.9.2012.Tervetuloa!LC Tyrnävä

2011

18

2011

Lions I-piiristä osallistuttiin YLEN HYVÄ säätiön Nenäpäivä keräyk-seen, koska Lions-Liitto oli tähän sitoutunut. Leijonahan ottaa vas-taan hänelle annetut tehtävät, niinhän me olemme lions lupaukses-sa luvanneet.

Piiristämme haasteen otti vastaan 18 klubia, joista16 suoritti ke-räyksen tai tapahtuma aktiviteetin. Keräystuotto oli 5479,22 euroa, joka lyhentämättömänä tilitettiin YLEN HYVÄ säätiölle, joka jakoi ra-hat yhdeksälle avustusjärjestölle ja jotka jakoivat varat edelleen en-nalta määrättyihin kohteisiin.

Suurin osa osallistujista suoritti ns. lipaskeräyksen jonkin liikelai-toksen edustalla tai välittömässä läheisyydessä liittäen tapahtumaan jonkun tapahtuman. Osa klubeista antoi suoran rahalahjoituksen, ja muutama klubi teki jonkun näyttävän aktiviteetin. Esimerkiksi, Kii-mingin klubilaiset vaihtoivat autoihin talvirenkaita, Liminka/Limin-ganlahti järjesti torilla kirpputorin ja lasten puuhapihatapahtuman, Kajaani/Linna suoritti keräystä jääkiekon mestis matsissa, Hokki-SaPko, jossa kampanjapäällikkö sai pudottaa avauskiekon. Sotka-mon klubi oli hirvijahdissa, Oulu Sillat tempaisi Leojen ja Oulu Ter-wan ja muutaman muun yhdistyksen kanssa Oulun kauppatorilla. Tilaisuus sai myös julkisuutta paikallisradiossa. Muutama klubi osti neniä ja lahjoitti niitä mm. lastentarhaan Sotkamossa hiihdettiin en-silumilla ja levitettiin lions sanomaa niin paikallisradion kuin Maa-kunta televisiouutisten välityksellä.

Kiitos kaikille osallistujille ja myötäeläjille. Toivottavasti tulevai-suudessa, jos keräys jatkuu myös Lions liitto voi olla jakamassa ke-rättyjä varoja, Olemmehan maailman luotettavin hyväntekeväisyys ja avustusjärjestö. Meillä on erittäin hyvä kanava LCIF.

Parhain terveisinEero Vilén I-piirin kampanjapäällikkö

Ps. palauttakaa keräyslippaat ja avaimet lohkojen puheenjohtajille tai minulle suoraan. Kiitos.

Nenäpäivän keräyksessä mukana monin eri tavoin

LC Oulu/Hannat osallistui valta-kunnalliseen Nenäpäivän keräyk-seen jo toisena vuonna peräkkäin. Lipaskeräys keskitettiin Oulun Rotuaarille 4.11.

Sää ei suosinut kerääjiä tänä-kään vuonna – viime vuonna pak-kasta oli reippaasti ja tänä vuonna kylmä sade meinasi välillä hyy-dyttää kerääjät. Säätila piti huolen siitä, että kerääjien nenät olivat kirjaimellisesti punaisina keräyk-sen teeman mukaisesti.

Keräyspäivän loppuvaihees-sa saimme spontaania ”vetoapua” LC Haukiputaan jäseneltä, joka houkutteli ohikulkijoita mukaan

Oulu Avaimen lionit päättivät hal-lituksensa kokouksessa juhlistaa 4.11.2011 Nenäpäivää lahjoitta-malla Oulun englanninkieliselle leikkikoulun 60 lapselle ja opetta-jille punaiset nenät.

Klubin presidentti Esko Lut-tinen, sihteeri Jukka Piirainen ja klubimestari Taisto Hagberg kävi-vät luovuttamassa nenät nenäpäi-vän aamuna leikkikoulun väelle.

Presidentti Esko Luttinen ker-

keräykseen soitollaan.Nenäpäivän tuotto Vuosina

2011-2013 kerätyt varat käyte-tään lasten auttamiseen Afrikas-sa ja Etelä-Aasiassa. Keräystuot-to käytetään lasten koulutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvis-tamiseen sekä terveyden ja hy-vinvoinnin edistämiseen. Nenä-päivän tuoton kohderyhmä on linjassa LC Oulu/Hannojen toi-minnan kohderyhmän kanssa ja antaa toiminnallemme myös kan-sainvälistä ulottuvuutta.

Anneli Alasalmi-Husso LC Oulu/Hannat

Nenät punaisina Rotuaarilla

LC Oulu/Hannojen ja LC Haukiputaan klubilaisten yhteistyötä Nenäpäivän merkeissä.(Kuva: Paula Kolvanki)

Neniä Oulun englanninkieliseen leikkikouluuntoi kansainvälisestä lionstoiminnasta ja muutamalla sanalla nenäpäivän histori-asta. Oulun englan-ninkielisen leikki-koulun johtaja Ulla Terho kiitti LC Oulu Avaimen edustajia vierailusta. Lapset olivat hyvin iloisia saadessaan jokainen punaisen nenän nok-kaansa.

Taisto HagbergOulu Avaimen lionit lahjoittivat punaiset nenät Oulun englanninkieliselle leikkikoululle. Kuvassa leikkikoululaiset nenineen.

Klubin presidentti Esko Luttinen ja klubimestari Taisto Hagberg

20112011 2011

19

LC Oulu/Hannat järjesti 12.1.2011 lastenjuhlan Talvikankaan moni-toimitalon tiloissa. Lastenjuhla on ollut jo useana vuonna yksi mer-kittävimmistä aktiviteeteistamme. Tämän vuoden teema oli Prinses-sat ja Prinssirohkeat. Järjestelyi-hin osallistuneet olivat pukeutu-neet satuteeman mukaisesti!

Juhlissa on perinteisesti tarjot-tu sekä maksutonta että maksul-lista toimintaa. Esim. sisäänpääsy lastenjuhliin, mahdollisuus askar-teluun ja satutuokio ovat aina ol-leet maksuttomia. Tänä vuonna lapset askartelivat niin innokkaas-ti ja joukolla prinsessan /prins-sin kruunuja ja isänpäiväkortteja, että askartelupaikkaa joutui välil-lä odottamaan hetkisen. Satutee-maan kuuluu perinteen mukaan jännityksen täyttämä iloisuus. Vanhempien tyytyessä arkisten herkkujen nauttimiseen lapsivie-raamme loihtivat pukeutumisel-laan, iloisuudellaan ja touhuk-kuudellaan hyvän mielen kaikille läsnäolijoille.

Pientä maksua vastaan lapsilla oli mahdollisuus osallistua ongin-taan ja onnenpyörän pyöräyttä-miseen. Vanhemmille oli tarjol-

Päivä prinsessana hyvän asian puolesta

la kirpparipöytä edullisia ostoksia varten sekä mahdollisuus ostaa arpoja. Arpajaispalkinnot ovat ol-leet aina laadukkaita ja niitä on ollut paljon. Kiitos tästä menee uskollisille yhteistyökumppaneil-le, jotka ovat jo oppineet odotta-maan yhteydenottoamme syys- lokakuun aikana.

LC Oulu/Hannojen lastenjuhli-en yhteydessä on perinteisesti ke-rätty myös käyttäjilleen tarpeet-tomaksi jääneitä, mutta edelleen käyttökelpoisia silmälaseja. Mai-ninta silmälasikeräyksestä on ol-lut lastenjuhlailmoituksessa ja mahdollisuus tuoda vanhat silmä-lasit on houkutellut mukaan myös iäkkäämpää väkeä. Tänä vuon-na silmälaseja kertyi 20 kpl ja ne toimitettiin edelleen Optikko Si-polalle. Jo tammikuussa silmäla-sit jatkoivat matkaa Sri Lankaan niitä tarvitseville. Silmälasikerä-ys on hyvä esimerkki siitä, miten taloudellisen panostuksen sijaan pienellä viitseliäisyydellä voim-me auttaa ja huomioida lähim-mäistämme. Anneli Alasalmi-Husso LC Oulu/Hannat

Prinsessat.

Lionsjärjestön kansainvälisen presidentin yksi haaste tälle kau-delle on: Istuta puu! Tavoitteena ollut 1,3 miljoonaa istutettua puu-ta on reilusti jo ylitetty maailmal-la. Minulla olevan tiedon mukaan puita on istutettu noin 5,5 miljoo-naa. Osaltani, pieneltä sellaiselta, olen mukana tässä aktiviteetissa; Istutin männyn taimen kotipihal-le. Kuva kertokoon asiasta oleel-lisen.

Pentti KaukonenLC Oulu Raatti

Istutin puun kotipihalleni

TÄHÄN MAHTUISI VAIKKA PIKKU MAINOS

2011

20

2011

Lionit liikkeelle!Jo useiden vuosien ajan I-piirin lionit ovat saaneet osallistua jo-kakeväiseen kuntokampanjaan. Kuntokortteja on täytelty tääl-lä LC Siikajoenkin piirissä ahke-rasti. Sydän talvi on kulunut mu-kavasti liikkumalla päivittäin. Lc Siikajoki ideoi syksyn aika-na kuntokorttitapahtumaa täy-dentämään tempauksen saada lio-nit yhdessä liikkeelle jo syksystä. Aloimme joka sunnuntai kokoon-tumaan yhdessä noin tunnin mit-taiselle kävelylenkille. Lenkit on

suunnattu eri puolille paikkakun-taa, jolla lenkkeilyyn on saatu vaihtelua. Liikkumisen ohessa on samalla tutustuttu uusiin paikkoi-hin kävellessä kerrotuin tarinoin. Yhdessä sovitut lähtemiset hel-pottavat liikkeelle lähtöä niiden-kin kohdalla, joilla yksin ei vain saa lähdetyksi. Kun pääsee liik-keelle, huomaa, että jo vähäinen-kin liikunta hyvässä seurassa an-taa virkeyttä ja piristystä.

Vesa Ojanperä

Liikkumisen ohessa on samalla tutustuttu uu-siin paikkoihin kävellessä kerrotuin tarinoin.

Kummiluokkatoimintaa SiikajoellaLc Siikajoki on ollut viime aikoi-na tavallista enemmän tekemi-sissä paikallisten nuorten kanssa. Viime toimintakaudella aloitet-tiin yhteistyö Gumeruksen kou-lun kummiluokan kanssa. Täl-lä kaudella toimintaa on jatkettu. Siikajoen lionit puolisoineen pi-tivät teemapäivän ja valmisti-vat yhdessä kummiluokan kans-sa paikallista syksyn herkkua, nahkiaista. Toimintapäivän aika-na koululaiset oppivat tuntemaan tämän ympyräsuisen elintapoja, sen pyytämistä ja valmistamis-ta ruuaksi. Rohkeimmat uskalsi-vat paistamisen jälkeen nahkiai-sia maistaakin.

Syyskaudella kummiluokal-le järjestettiin vielä siivouspäivä vanhusten palvelutalo Puistolas-sa. Nuoret pääsivät haravoimaan

lionien ja puolisoiden kanssa pal-velutalon asukkaiden iloksi syk-syn pudonneita lehtiä. Talkoopäi-vän päätteeksi nautittiin ulkona grillattuja herkkuja. Kummiluok-kalaiset saivat vaihtelua koulu-päivään. Mukana olleille lioneille nuorten touhut olivat ilo silmälle ja mielelle. Myös vanhustentalon asukkaille nuoret toivat tullessaan piristystä.

Nuorten kanssa toimiminen on tuonut samalla myös lioneille mukavia elämyksiä. Kummiluok-katoimintaa voi suositella kaikil-le muillekin klubeille! Me olem-me suunnitelleet luokkamme niin halutessa olemaan heidän kum-meina aina peruskoulun loppuun saakka.

Vesa Ojanperä

”Nuorten kanssa toimiminen on tuonut samalla myös lioneille mukavia elämyksiä.

Kummiluokkatoimintaa voi suositella kaikille muillekin klubeille! ”

20112011 2011

21

Tyrnävän Kotiseutuyhdistyksel-lä on meneillään poikkeuksellisen suuri hanke, jonka tavoitteena on rakentaa Kotiseututalon alueelle vanhan ajan maatalouskoneiden ja työkalujen museohalli. Noin 350 neliömetrin kokoisen hallin hinnaksi tulisi arviolta 131 000 euroa, mikä on pienen yhdistyk-sen mittakaavassa valtava hanke.

Halli on valmistuessaan yksi Pohjois-Pohjanmaan suurimmista, ja rakennusprosessin aikana luote-taan talkootyön voimaan. Talkoot on aloitettu jo vuoden 2010 puo-lella ja viime vuoteen mennessä tehtiin perustukset, rungot, katto-ristikot, aluskatteet, ulkolaudoitus ja kattaminen. Lisäksi on asennet-tu ristikot ja ikkunat.

LC-Tyrnävän osuus hankkee-seen on ollut suurimmalta osal-ta talkootyötä. Talkoisiin on osal-listunut eri vaiheissa eri pituisia jaksoja useita veljiä. Lisäksi mo-net lionit ovat myötävaikuttaneet

Maatalouskoneiden museo valmistuu talkoovoimalla

avun saamiseen Kotiseutuyhdis-tykselle niiden yritysten ja yhtei-söjen kautta, joissa he toimivat. Se onkin ollut merkittävää hank-keelle

Rakennus on päällisin puolin lähes valmis. Ensi kesänä raken-nus maalataan, rakennetaan lattia ja seiniin laitetaan sisäpinta. Kus-tannuksia on siten tiedossa aika-lailla. Hankkeen rahoitus yrite-tään saada täyteen yhdistelemällä euroja pienemmistä lähteistä. Ko-tiseutuyhdistys on järjestänyt haastekeräykset niin yksityisille kuin yrityksille.

Tähän mennessä Tyrnävän kunta on tehnyt merkittäviä tar-vikelahjoituksia, mm. tukkeja, kattoristikoita, ikkunapokia, pe-rustuskiviä ja antanut käyttöön työntekijöidensä työtä. Myös Tyr-nävän seurakunta lahjoitti ison määrän tukkeja.

Monet yritykset ovat osallis-tuneet myymällä tarvikkeita tai

Museon kattoristikoiden nostotalkoista. Kuvissa ei oikein paljon ihmisiä näy, mutta Leijona veljet osallistuivat talkoisiin voimakkaasti.

osaamistaan hankkeeseen mer-kittävillä alennuksilla niissä tapa-uksissa, joissa tarve on ylittänyt talkootyön mahdollisuudet. Yri-tykset ovat osallistuneet hankkee-seen kiitettävällä innokkuudella ja niiltä on saatu haastekeräyk-sellä lukuisia lahjoituksia. Raken-nustarvikelahjoituksia on saatu myös yksityisiltä henkilöiltä.

Kaikki haasteeseen lahjoituk-silla osallistuneet saavat nimensä

rakennettavan rakennuksen sei-nälle valmistuvaan muistolaat-taan. Kesää 2012 kohti aloitetaan yhdistyksen toimesta kartoitus mahdollisista koneiden lahjoitta-jista, jotka saavat nimensä näky-viin esille laitettuihin koneisiin.

Lion Eero YlilauriRakennustoimikunnanpuheenjohtaja

LC Pattijoki lahjoitti viime jou-lukuussa Palvelukeskus Kotiran-taan kaksi yli 1000 euron arvoista pyörätuolia.

Geriatriatuolien uusinta tek-niikkaa edustavat tuolit taipuvat moneen asentoon ja takaavat kul-jetettaville turvallisen kyydin. Va-rat on kerätty mm. tuotemyynnil-lä.

Reijo Härönoja

Pyörätuolien lahjoitus Pattijoella

LC Pattijoen lahjoittamaa tuolia kokeilemassa lion Veikko Vilminko. Vasemmalla puoliso Hilkka Vilmin-ko, Helena Pietilä ja vanhustyön-ohjaaja Sirpa Koskenlaine Palve-lukeskus Kotirannasta. (Kuva Juha Honkala)

www.oulunseudunsahko.fi

Ojan Rauta, KempeleMyllytie 2, 90450 Kempelehttp://www.ojanrauta.com/

2011

22

2011

Lumijoen hautausmaan kiviaidan teossa olivat mukana kaikki vapaaehtoiset järjestöt ja yrittäjät. Kuvassa koko hanketta vetänyt lion Seppo Pietilä opastaa talkoihin tullutta oppilasjoukkoa.

Kyrön mylly ja kiviaita – Lumijoen ”leimoja”

Talkootyö ja perinteen vaaliminen – kolmannen sektorin voimavara vai – kannattamaton kansanperin-ne – turha satsausko järjestötyös-sä?

Liminganlahden ympäristö on piirimme alueella merkittävä lei-jonatihentymä: Hailuodon, Ou-lunsalon, Kempeleen, Limingan ja Lumijoen kuntien sekä Siikajo-en kylän alueella leijonajärjestöön aktiivisina toimijoina osallistuu väestöstä noin 1,5 %. Se on valta-kunnalliseen keskiarvoon verrat-tuna liki kolminkertainen luku.

Oleellista seutukunnan yhtei-sissä toteutuksissa on ollut eri-laisten vapaaehtoista järjestötyö-tä tekevien yhdistyksien yhteistyö kuntien, seurakuntien ja yrittä-jien kanssa. Naisenergian osuus on pullanpaistajan roolista siirty-nyt merkittävästi käytännön työn suunnitteluun ja toteutukseen.

Heikki MarttilaKuvat pääosin Matti Tieksola

Lions järjestön kansainvälisen järjestön johtajaksi tähtäävä Harri Kulju tarkasti seurueineen AR-säätiön tuella rakennetun Oulunsalon Vasaman Kisakankaan urheilukeskuksen tuomaritornin. Liminganlahden alueelta löytyy kahdeksan AR-säätiön tuella toteutettua kohdetta.

1830-luvulta peräisin olevan Kyrön tuulimyllyn luovutus Lumijokiseu-ralle 30.10.2011. Paikalla perikun-nan, maanomistajan, kotiseutus-euran, LC Liminka Lakeuden ja Arne Ritari –säätiön edustajia.

Harri lyö ensimmäisen naulan Ky-rön tuulimyllyn AR-säätiön kylttiin Todistamassa klubin presidentti Jukka-Pekka Pietilä.

Kyrön myllyn uusi siipiakseli. Seura-kunnan lahjoitus.

Varvashirsien varaus. Ammattimies Mikko Vähä ja kotiseutuseuran tal-koomiehet Aaro Ylilauri ja Juhani Hemmilä –opettaja ja oppilaat.

Työ oli tehtävä käsin ja alkuperäi-sillä työvälineillä. Siipiruoteita sar-vihöylällä työstämässä korjausta johtava lion Jukka-Pekka Pietilä ja lion Risto Viippola. Taustalla seu-rakunnan lahjoittama siipiakseli työstettynä ja tervattuna. Operaa-tioon käytettiin noin 800 työtuntia.

Yhteys seurakuntaan. Kirkkoher-ra Tapani Tölli kiittelee LC Liminka Lakeuden presidenttiä ja sihteeriä, Jaakko Savilampea ja Eero Riekkiä ”Lakeuden katedraaliin” hankitun soitinhankinnan avustuksesta.

Oleellista seutukunnan yhteisissä toteutuksissa on ollut erilaisten vapaaeh-toista järjestötyötä tekevi-en yhdistyksien yhteistyö kuntien, seurakuntien ja

yrittäjien kanssa.

22

20112011 2011

2323

Koulutielle on lähtenyt taas sankoin parvin lapsia. Esikou-lulaiset ja ekaluokkalaisetkin ovat ottaneet pitkän koulutai-paleensa ensi askeleet. Pienet koululaiset ovat liikenteessä kokemattomia. Uusien asioiden täyttämässä päässä eivät ope-tukset, ohjeet ja liikennesäännöt aina pysy, vaan lapset saat-tavat tehdä arvaamattomiakin tempauksia tien päällä. Mitä kauempaa autoilija pienet pyöräilijät ja jalankulkijat huo-maa, sitä paremmin hän pystyy varautumaan yllättäviin ti-lanteisiin.

Koulumatkojen turvaksi Siikajoen 87 esikoululaista ja 80 ensiluokkalaista sai neonkeltaiset, heijastimilla varustetut huomioliivit. Liivit koululaisille lahjoitti LC Ruukki, jonka edustajia kävi tuomassa turvaliivipaketteja Ruukin alakoulul-le. Myös muut koulut ovat saaneet paketit ja opettajat ovat ja-kaneet huomioliivit koulujen nuorimmille.

Ruukki alakoulun suojiin leijonat ovat jättäneet vielä 500 huomioliiviä tulevia vuosia varten. Samalla opettajat saivat tehtäväkseen jakaa liivejä joka syksy kunnan uusille eskari-laisille ja niille ekaluokkalaisille, joilta neonkeltainen huo-miovaate on joutunut hukkaan.

Kirsi Junttila

LC Oulu/Avain klubista lähti viimekin joulun alla ”joulupa-ketteja”. Paketit menivät kahdeksaan oululaiseen vähävarai-seen perheeseen. Perheisiin kuuluu yhteensä 42 lasta. Lisäksi kustansimme 20 kpl elintarvikeostokortteja jaettavaksi yksi-näisille ja vanhuksille. Yhteistyökumppaneiksi tähän joului-loa- projektiimme saimme taas kerran oululaiset diakonia-työntekijät ja oululaisia yrityksiä. Jo kymmenettä kertaa mukana projektia rahoittamassa oli myös lahjoittaja, joka ha-luaa edelleen pysytellä tuntemattomana.

Tavaroiden ja lahjojen järjestelemisen ja paketoinnin suo-rittivat pääasiassa klubin ahkerat ladyt. Seuraavana päivä-nä lionien tehtävänä oli sitten toimittaa paketit perille per-heisiin.

Esko Toiviainen

Kuvassa on klubin ladyja hyvin ansaitulle kahvitauolle valmistautu-

massa. Vasemmalta Raija Waris, Anja Talala, Soile Hagberg, Sisko Miet-

tunen, Ilmi Siik, Marja Toiviainen, Maila Järvelä ja Sinikka Penttilä.

LC Hailuodon perinteinen rukiin korjuu sekä puinti tehtiin viime elon-korjuun aikana Juhani ja Marja-Liisa Isolan pellolla ja riihessä. Ruis-jauhot ja -rouheet myytiin Siikamarkkinoilla sekä joulumyyjäisissä.Klubi teki palveluaktiviteettina Esteri Mattilalle uudet isommat ja turvallisemmat portaat

Juhani Niemelä

Hailuodossa puitiin ruistaPienille koululaisille turvaliivit Ruukissa

Jouluiloa oululaisille lapsiperheille

2011

24

2011

Vuosijuhlassa julkistettiin viisi Melvin Jones-jäsenyyttä ja juh-lituiksi tulivat Juhani Kaakinen, Jorma Kauppi, Ari Erho, Unto Jormakka ja Matti Välimaa. PID Ala-Kulju kertoi juhlapuheessaan lionsjärjestöstä ja sen mutkikkais-ta kuvioista matkalla kohti kv. presidentin tehtäviä.

Kansainvälisen presidentin sertifikaatit saivat lionit Tero Pal-danius, Pertti Kauppinen ja Mart-ti Miettinen. Kova kolmikko on henkeen ja vereen omistautunut leijonatyölle ja ovat olleet lähes-tulkoon jokaisessa aktiviteetissa mukana.

Vuosijuhla ei ole juhla eikä mikään, jos siellä ei esitetä his-toriikkia. Lion Viljo Heiskanen oli koonnut mainion yhteenve-don klubien vuosien saatossa ker-tyneistä aktiviteeteistä summi-neen, päivämäärineen, lukuineen ja henkilöineen.

Sunnuntaina leijonaryhmä kävi katsastamassa Oulunsalon Vasa-

Leijonilla johtamistaidon seminaari Oulunsalossa

Lokakuun lopulla 40-vuotisjuhliaan viettänyt LC Oulunsalo järjesti juhlapuhujalle PID Harri Ala-

Kuljulle ja puolisolleen lady Sirkulle miellyttävän juhlatilaisuuden ja hyvin täysipainoisen juhlien

jälkeisen sunnuntain.

man uuden ajanottorakennuksen, johon oli saatu tuntuva avustus Lionsjärjestön AR-säätiöltä.

– Hienoa työtä, Ala-Kulju tote-si Kisakankaalla.

Matka jatkui Lumijoen Varjak-kaan maineikkaan Hailuoto-lai-van kannelle. Sadan metrin pääs-sä asuva PDG Heikki Marttila tiesi kertoa laivan historiasta vie-raita kiinnostavia yksityiskohtia eikä laivan keulassa maltettu jät-tää ikuistamatta symbolista Tita-nic-laivasta kaikille tuttua otosta.

Lumijoella kiven heiton pääs-sä koulukeskuksesta töröttää jy-kevästi Kyrön Mylly. Leijonat ovat aikaisemminkin kunnosta-neet myllyä ja viime kesänä oli uusi ponnistus. Tähänkin saatiin AR-säätiöltä avustus ja Harri Ala-Kuljulle suotiin kunnia lyödä lah-joittajasäätiön kyltin ensimmäi-nen naula.

Uusi kalaravintola sai yli kym-menhenkisestä leijonaryhmäs-tä tyytyväisiä asiakkaita ennen

kuin kokoonnuttiin Oulunsalon yläasteelle, jossa pidettiin päi-vän päätapahtuma Johtamistaidon seminaari arvovaltaisine luennoit-sijoineen.

Oulun kaupungin apulaiskau-punginjohtaja lion Timo Kenak-kala kertoi organisaation vaiheista hyvin seikkaperäisesti, mutta sa-malla tiivistäen asiat oleelliseen.

- Onhan yhdistymiseen vielä aikaa, hän totesi.

Tämän jälkeen estradin valtasi syyskuun alusta Turveruukin toi-mitusjohtajaksi nimitetty oulun-salolainen leijona Heikki Karp-pimaa. Hänen mielenkiintoinen esityksensä valaisi suuren yrityk-sen johtajan tapaa lähestyä alaisi-aan menestykseen tähtäävällä ta-valla.

– Selkä suoraksi ja nostetta elä-mään, Karppimaan viesti kuului.

Hailuoto-laivan kannella ovat presidentti Arto Marttila, PDG Heikki Marttila, lady Pirjo Tieksola, lady Irja-Liisa Marttila, PID Harri Ala-Kulju ja lady Sirkku Ala-Kulju.

LC Oulunsalon perustajajäsenet. Takarivissä Unto Jormakka, Ari Erho, Jor-ma Kauppi ja Heikki Marttila sekä edessä Martti Lindström ja Veikko Yrjö-lä.

Kolmas alustaja oli majuri Juha Taskinen, joka lähestyi johta-mista sotilaan kannalta. Taskinen markkinoi käsitteen syväjohtami-nen menestyksellä kuulijoilleen. – Ennen auktoriteetti hankittiin vankalla ruumiinrakenteella sekä tiedon ja taidon korvaavalla suu-rella äänellä, nyt asiat ovat toisin, Taskinen tiivisti.

Viimeisimpänä muttei vähäi-simpänä puhujana Harri Ala-Kul-ju pääsi kertomaan omista aja-tuksistaan ja erityisesti kuulijoita kiinnostavasta omasta kampanjas-taan nousta kansainvälisen Lions-järjestön presidentiksi.

On oikeutettua että Suomikin saa jossain vaiheessa presiden-tin viran hoidettavaksi. Me olem-me maailman 12. suurin leijona maa ja asukasmäärään suhteutet-tuna toiseksi suurin. Olemme ke-ränneet viime vuonna eniten va-roja Euroopassa LC-säätiölle eikä miellä ole koskaan ollut presi-denttiä, Ala-Kulju kertoi.

Suomen maine maailmalla on erinomainen Ala-Kuljun mu-kaan. – Me pidämme sanamme, me noudatamme sääntöjä ja mak-samme velkamme. Suomalaisia arvostetaan suuresti.

Ala-Kuljun kampanja tähtää siihen että vuoden 2014 tai 2015 kv. vuosikongressissa hänet va-litaan järjestön toiseksi varapre-sidentiksi, josta vuosi kerrallaan noustaan hierarkiassa ylöspäin. – USA haluaa joka toinen vuo-si edustajansa presidenttiputkeen ja siitä toisesta vuodesta kilpai-levat muut maat. Ehkä vuorojär-jestykseen tulee muutos lähiaikoi-na. Aika näyttää, Harri Ala-Kulju lausui päätteeksi.

Matti Tieksola

20112011 2011

25

LC Oulu Limingantulli löysi oi-valliseksi kumppanikseen OSA-On hyödyntämällä klubin jäsenen yhteyttä oppilaitokseen. Kisat jär-jestettiin opiskelijoiden ”Tapahtu-masta elämykseksi” -kurssin lop-putyönä.

Klubin jäsenet toimivat jär-jestysmiehinä, tuomareina ja juontajina, puolisot huolehtivat kahviosta. Oikeaoppisesti organi-soidulla tapahtumalla tavoitettiin kohderyhmä, tuotettiin iloa ja elä-myksiä ja saavutettiin kattavasti

7-8-vuotiaiden kilpailijat järjestäytymässä kisaan.

näkyvyyttä lionstoiminnalle. Lap-siperheitä palvellen onnistuttiin loistavasti toimimaan mm. piirin kauden teeman mukaisesti ’Pal-vellen parempaan’.

Viime vuosina on usein nostet-tu lionstoiminnan yhdeksi kehit-tymisen kohdaksi toiminnan nä-kyväksi tekeminen. Meidän tulee pystyä kertomaan toiminnastam-me pystyäksemme saamaan uusia jäseniä mukaan tekemään kans-samme tulevaisuudessakin sydä-men palvelutekoja. Keppihevos-

kisailujen järjestäjät onnistuivat saamaan tapahtumalle julkisuutta kaikissa viestimissä, paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Nä-kyvyys oli taattu - lionstoiminnan tulevaisuudelle - siitä ’pisteet’.

Tapahtumassa kisailtiin kol-messa sarjassa, nuorimmat kisaili-jat olivat 7- vuotiaita, vanhimmat 12-vuotiaita. Yhteensä osallistu-jia oli noin 120, mikä ylitti reilus-ti järjestäjien odotukset. Keppi-hevosten esittäytymiskierrokselle saivat osallistua kaikki halukkaat.

Keppihevosten esteratsastuksen SM-kisat – onnistunut klubiaktiviteetti

Kisaheppoihin oli nähty todella paljon vaivaa ja kaikki olivat erilaisia.

Keppihevosten tuunauspisteessä oli vilskettä.

Lauantaina 28.1.2012 kisailtiin ensimmäiset keppihevosten este-ratsastuksen SM-kisat. Tapahtuma

järjestettiin yhdessä Oulun seu-dun ammattiopiston liiketalouden yksikön ja LC Oulu Limingantullin

kanssa.

Tapahtuman oheistoimintona oli käsi- ja kasvomaalauspiste

Oheistoimintoina tapahtumas-sa pääsi tuunaamaan keppariaan, osallistumaan keppihevostietovi-saan, maalauttamaan kasvoihin tai käteen kuvan ja värittämään hevosaiheisia kuvia.

Kiitokset järjestäjille. Ensi vuoden kisoja ja lionsaktiviteet-tia jäävät odottamaan niin lapset kuin aikuiset!

Susanna Saralinna’Kepparikisailijan lionäiti’

Harjoitusmaneesissa jonotettiin rauhallisesti, että päästiin lämmittelemään.

2011

26

2011

LC Oulu Maikkula toteutti viik-koa ennen joulua jo kuudennen kerran perinteeksi muodostuneet joulukuusimarkkinat. Markkina-paikaksi saimme sovittua Maik-kulan kauppakeskuksen laajan pysäköintialueen, johon sopi niin joulukuuset kuin paikalla tule-vat kuusiostajat autoineen ja muu oheistoiminta. Hyvissä ajoin en-nen markkinapäivää päivitimme mainostaulun ja toimitimme sen myyntipaikalle sekä veimme alu-eemme liikkeiden ilmoitustauluil-le ja ilmoitustauluille näyttävät ilmoi-tukset tulevasta tapahtu-masta. Näiden lisäksi jaoimme joulukuusimarkkinoista kerto-vat mainokset postilaatikkoajelu-na alueemme kaikkiin postilaati-koihin.

Markkinapäivän aamuna kuu-sitoimittaja toi joulukuusien myyntitelineet ja myytävät jou-lukuuset myyntipaikalle. Myös tapahtumassa tarvittava muu materiaali, aggregaatti, valaisi-met, makkaragrilli ja glögikeitin myyntipöytineen, tuotiin ja sijoi-tettiin myyntipaikalle.

Leijona-asiaa esillä joulukuusimarkkinoilla

LC Oulu Maikkula toteutti onnistuneen joulukuusimarkkinatapahtuman jo kuudennen kerran. Pienimmille kuusenostajille oli karkkia tarjolla.

Ilmojen haltija ei suosinut ta-pahtumaamme, sillä markkina-päivänä taivas oli paksun ja vettä/räntää vihmoman pilven peittä-mä lämpötilan ollessa nollan vai-heilla. Aiempien vuosien pikku-pakkasesta ja vähäisestä auringon paisteesta ei ollut tietoakaan.

Säästä huolimatta markkinoi-den avauduttua joulukuusen os-tajia kävi kiitettävästi ja makkara sekä glögi kävivät hyvin kaupak-si. Joulukuusen ostajalle tarjosim-me kuuman makkaran ja glögin ilmaiseksi, muut saivat ne pientä korvausta vastaan.

Uutena palvelumuotona tänä vuonna oli kuusien kotiinkulje-tuspalvelu ja se tiesi kuljetukses-ta vastaaville pientä kiirettä. Pai-kalle oli kiireiltään ehtinyt myös itse Joulupukki jututtamaan ja ja-kamaan karamelleja paikalle tul-leille lapsille ja lapsenmielisille. Myynnin ja oheistoiminnan yhte-ydessä kerroimme Lions-toimin-nasta ja kuulostelimme kuulijan kiinnostusta ja halua liittyä maa-ilman suurimpaan palvelujärjes-töön.

Mielestämme tapahtuma on-nistui hyvin, sillä saimme myytyä markkinoiden aikana noin ¾ osaa myytävistä kuusista ja rekrytointi toi tarjolle puolen kymmentä var-teenotettavaa jäsenkandidaattia. Heidän kanssaan käymme joulun kiireiden hellitettyä tiiviit keskus-telut klubimme mahdollisesta jä-

senyydestä.Lopuksi haluamme kiittää yh-

teistyökumppaneitamme Maikku-lan kauppakeskusta, Salea ja Va-liota.

Erkki Simonen

Lions Club Oulu/Sillat on perustettu 28. marraskuu-ta vuonna 1962. Kuten lippumme osoittaa, Oulujo-ki-suiston ylitse vie silta, joka on merkkinä siitä, että klubimme on perustettu toimimaan koko Oulun kau-pungin alueella.Juhlistamme 50. toimintavuottamme ”We Serve - Me Palvelemme”- hengessä.Klubihistoriamme suurin palveluaktiviteetti, Ou-lun CP- yhdistyksen hirsisaunan rakentaminen to-teutetaan yhdessä LC Oulu- klubin kanssa. Raken-nusprojektia johtaa ja lisätietoja antaa Lion Raimo Kauhanen, LC Oulu/Sillat.Lisäksi toteutamme erilaisia juhlavuoteen liit-tyviä aktiviteetteja, joihin toivomme ja odotam-me Lioneiden ja Leojen osallistuvan innolla. Ak-tiviteettiasioista tiedotamme klubeja lähempänä niiden toteutumista. Toki juhlaan on aihetta, 30.3.

Viriili viisikymppinen - LC Oulu/Sillat!on Charter-juhlakokous, joka kannattaa ehdottomas-ti merkata kalenteriin!Erityisenä toiveena esitän kaikille oululaisille klubeille, koskee myös Uutta Oulua, tukekaamme LEO/Terwajellonat toimintaa alueella kaikin mahdollisin tavoin.Kun LEO:t voivat hyvin, me leijonatkin voimme jatkossa hyvin!Toivotan kaikille lioneille, leoille ja heidän puo-lisoilleen onnea tulevalle toimintakaudelle ja palve-lun täyteistä vuotta!

Olavi TapaninenLC Oulu/Sillat1.varapresidentti 2011 - 2012

50

20112011 2011

2727

Oululaiset Avain- ja Raatti-klu-bit järjestivät joulukuun alussa yhteistyössä joulukonsertin tun-nelmallisessa Oulujoen kirkossa, jossa esiintyivät Tommi Soidin-mäki ja Jenna Bågeberg. Oulun-seudulla on yleensä ottaen paljon konserttitarjontaa ja kyseisellä viikolla oli myös muita joulukon-sertteja. Siitä huolimatta kirkkoon löysi tiensä satapäinen yleisö ja voidaan puhua melkeinpä lop-puunmyydystä konsertista.

Itse konserttiohjelma tarjosi viihdyttävän kokonaisuuden sekä

Oi, juhla juhlien...

joulukonsertti Oulujoen kirkossatorstaina 8.12.2011 klo 18.00

Tommi Soidinmäen ja Jenna Bågebergin

Järjestävät LC Oulu/Avain ja LC Oulu/Raatti Tuotto: paikalliseen lapsi- ja nuorisotyöhön

PÄÄSYLIPPU

Liput 15€, eläkeläiset ja opiskelijat 12€Ennakkomyynti Oulun Prismat. S-etukortilla hinta 12€

vanhoja jouluklassikoita että uu-dempia joululauluja. Artistit ulot-tivat kiertueen ensimmäistä kertaa Ouluun saakka ja olivat silminäh-tävän tyytyväisiä konsertin saa-maan suosioon ja ennenkaikkea tunnelmallisiin puitteisiin. Artis-teilla oli tukenaan miksaaja, kos-ketinsoittaja ja sellisti ja Oulujoen kirkko tarjosi puuseinineen mitä parhaimmat akustiset ominaisuu-det konsertointia varten

Aktiviteetti on parhaimmillaan juuri sitä, että ollaan sekä antavia että saavia osapuolia. Tämä kon-

Soidinmäen ja Bågebergin joulukonsertin suosio ylitti odotukset

sertti jätti mukavan muiston yh-teisvoimin aikaansaadusta pon-nistuksesta. Konsertista saatu tuotto ohjataan oululaisen lapsi-ja

nuorisotyön leiritoimintaan.

Jukka KuoppalaLC Oulu-Raatti

Lions Club Oulu-Oulujoki lah-joitti Oulujoen seurakunnan dia-koniatyölle 3000 euron arvosta ostokortteja. Paikallisseurakun-nan diakoniatyöntekijät jakoivat leijonien antaman taloudellisen avun ennen joulua vähävaraisil-le perheille ja talouksille. Oulujo-en leijonat ovat kuluneina viitenä

Oulujoen leijonilta 3000 euroa perheiden joulun viettoon

LC Oulu - Oulujoen joululahjoitus on toimitettu Oulujoen seurakunnan kautta apua tarvitseville. Klubin edustajat Martti Turkka ja Jyrki Jokinen luovuttamassa lahjoitusta diakoni Anu Fedotoffille ja seurakuntapastori Ilkka Mäkiselle.

vuotena lahjoittaneet yli 10 000 euroa joulun odotusaikana alueen vähävaraisille perheille, jotka on tavoitettu seurakunnan diakonia-työn kautta.

Klubin edustajat Jyrki Jokinen ja Martti Turkka luovuttivat jou-lukuun 13. päivänä diakoniatyön-tekijälle Anu Fedotoffille klubin

jäsenten keräämän taloudellisen avustuksen. Diakoniatyöntekijä Fedotoff iloitsi siitä, että tämän kädenojennuksen avulla monissa työttömyyden tai sairauden vai-vaamissa talouksissa saatetaan ostaa jotakin pientä, mutta hyö-dyllistä joulun varten. Fedotoff totesi myös, että tämä lahjoitus auttaa erityisesti sellaisia talouk-sia, joissa vanhempien heikenty-neen taloudellisen tilanteen vuok-si lapset uhkaavat jäädä ilman joululahjoja.

Leijonat julkaisevat vuosittain kalenteria, joissa esiintyy pääasi-allisesti kuvia 30-, 40- ja 50-lu-vun Oulusta. Kalenterin mai-nos- ja myyntitulot käytetään Oulujoki-varren pienituloisten hyväksi. Seurakunnan diakonia-työn välityksellä alueen asukkail-le jaettava avustus on osa LC Ou-lujoen palvelutoimintaa oman lähialueen ihmisten hyväksi.

Esa Ylönen

• Lumijoenmetsästysyhdistys• JunnonSorajaKuljetus• KariAnttila,koneurakointi• JuhaMeskus,koneurakointi

Olimme mukana palvelutyössä

rakentamassa pyörätietä ja hautuumaan kirkkoaitaa jakorjaamassa Kyrön myllyä.

Lumijoella

2011

28

2011

Haukiputaalla LC Haukipudas ja LC Pateniemi kokoontuivat LC Haukipudas/Kellon kutsumana 2011-2012 kevätkauden aloitus-klubi-iltaan. Klubit ovat toisilleen tuttuja kummiklubeina. LC Hau-kipudas on LC Haukipudas/Kel-lon kummiklubi kun taas LC Hau-kipudas/Kello on LC Pateniemen kummiklubi. Koolla meitä oli lä-hes 40 veljeä. Iltamme aluksi lion Juhani Ylikunnari kertoi Aarne Ritari säätiön adresseista kannus-taen meitä käyttämään adressejä sekä surun että ilon hetkellä. Oiva tapa adressin käytölle on muistaa myös valmistunutta saavutukses-taan. Adressi sisältää pienen kir-jekuoren rahalahjalle.

Piirimme jäsenjohtaja Susanna Saranlinna opasti ja innosti omalla innokkaalla tyylillään meitä klu-beja uusien jäsenten hankintaan. Samalla hän antoi hyviä neuvoja klubien jaksamiseen ja erilaisiin kokouskäytäntöihin. Lion Susan-na jätti meille hyvän materiaalin, johon klubiemme on hyvä tutus-tua tarkemmin suunnitellessamme toimintaamme. Susanna selvästi osoitti sen, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Hän kannusti meitä klubien strategioiden ja toi-mintasuunnitelmien tekoon.

Lion Matti Ruuskanen Hau-kiputaalta piti meille mielenkiin-toisen esitelmän Saudi-Arabiasta

Klubien yhteiskokouksesta potkua jäsenhankintaanja perheensä kanssa siellä alueel-la viettämistään liki 25 vuodesta erilaisten rakentamiseen liittyvien projektien puitteissa. Matin tari-nointi toi esille selvästi arabimai-den kulttuurin ja uskonnon mer-kityksen jokapäiväisessä työssä ja toiminnoissa. Hän näytti meil-le lukuisan määrän valokuvia ra-kennuksista, joita alueelle on ra-kennettu tai jotka ovat jääneet vain suunnittelun asteelle. Matti

kertoi, että alueella onnistumiset projekteissa riippuvat hyvistä ih-missuhteista. Edelleen hänellä on yhteyksiä henkilöihin, joihin he perheensä kanssa tutustuivat.

Iltamme aikana klubit kertoi-vat aktiviteeteistaan. Toivomuk-sena on, että löytäisimme jotain yhteistä keskenämme aina toi-mintakauden aikana. Päätimme iltamme klubiarpajaisiin ja ruo-kailuun. Aika näyttää mitä yhteis-

LC Haukipudas Kellon klubi on toteuttanut monien vuosien ajan on-nistuneita kalenteri aktiviteetteja, jotka ovat tuottaneet hyvin ja levittä-neet lionsviestiä eteenpäin. Kuvassa tämän vuoden kalen-terin kansi.

tä tekemistä tulemme löytämään. Mielestämme klubien yhteisko-koukset ovat hyvä tapa ajatusten-vaihtoon ja tutustumiseen sekä sitä kautta on mahdollista löytää mielenkiintoisia aiheita klubiesi-telmille.

Hannu LiljamoLC Haukipudas/Kello

Lions-liiton SM Skeet/Trap kilpailut YlikiimingissäLC-Ylikiiminki järjestää perin-teiset Lions-liiton Skeet/Trap SM-kilpailut 28 – 29.7.2012 Yli-kiimingissä ”Horsman” ampuma-radalla.

Useat klubimme jäsenet har-rastavat aktiivisesti haulikko-am-muntaa, joten SM-kisojen saami-nen klubimme järjestettäväksi on mieluinen aktiviteetti kaikille jä-senillemme.

Kilpailu järjestetään SAL (Suomen Ampumaurheilu liitto)

säännöin. Kilpailussa ratkotaan sekä henkilökohtainen-, että jouk-kuemestaruus (3henk. joukkueet). Lisäksi kilpaillaan kokonaiskil-pailun voitosta, jonka ratkaisee henkilökohtainen yhteistulos Skeetissä ja Trapissa.

LC Ylikiiminki toivottaa kaik-ki ampumaurheilusta kiinnostu-neet tervetulleeksi kilpailemaan Lions-hengessä.!

Jari Huttu-Hiltunen

LC-Ylikiiminkiä edusti peräseinäjoen sm-kilpailussa 5 veljeä Jari Huttu-Hiltunen, Pekka Inkala, Matti Väärälä, Timo Vähäaho, Markku Kirvesoja. Kuvassa ovat Edestä vas: Markku Kirvesoja, Pekka Inkala, Jari Huttu-Hil-tunen.

20112011 2011

29

LC Oulu Avaimella on ollut useita vuosia aktiviteettina suorittaa kaupoissa inventaarioita.

Avaimen lioneilla vahva inventointikokemus

Linnanmaan Prismassa inventoijat yhteispotretissa 2.1.12

Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi! TEKSTIILIHUOLLON AMMATTILAISET

OSAAVAT JA TEKEVÄT PUHDASTA

OULUN KESKUSPESULA OY TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE,

YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLEwww.oulunkeskuspesula.fi

RADIO-ITKONEN OY

YRITYKSILLE JA LAITOKSILLEAV-PALVELUT

NEUVOTTELUHUONEET, ODOTUSSALIT, AULATILAT,KOULULUOKAT, LUENTOSALIT, AUDITORIOT

- AMMATTITAIDOLLA AVAIMET KÄTEEN -

MEILTÄ MYÖSPANASONIC ammattikamerat jaesityslaitteetKotiteatterilaitteistojen suunnittelu ja toteutus

---since 1968 ---Limingantie 5, puh. 044-3216201

90400 OULU

NÄMÄ KUVAT OVAT PAI-NOKELVOTTOMIA EIKÄ VOI PAINETTUUN TUOT-TEESEEN KÄYTTÄÄ. MIS-TÄÄN SAA PAINOKELPOI-SET?

2011

30

2011

Nykyiset leijonat muistivat Puo-langalle haudattuja perustajajäse-niä muistokäynnillä Huosiusnie-men hautausmaalla. Tällä hetkellä LC Puolangalla on yhteensä 19 nais- ja miesjäsentä.

LC Puolangan presidentti Kari Tervonen totesi juhlan avauspu-heessa aiemmin Lions-toiminnal-la olleen hieman ”herra-kerhon” maine, mutta nykyisin toimin-ta on aivan tavallisten puolanka-laisten toimintaa. Juhlapuheen pitänyt piirikuvernööri Jouko Lampinen Oulusta kiitteli puolan-kalaisten pitkää historiaa palve-lujärjestössä. Samalla hän totesi vapaaehtoistyön olevan joka puo-lella haastavassa tilanteessa, kos-ka kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kova.

Monet haluavat myös vapaa-ehtoistyön oleva taloudellisesti it-selle tuottavaa, mutta Lions-jär-jestössä omaa taloudellista hyötyä ei tule. Lampisen mukaan Lions-palvelutyö ei korvaa julkisia pal-veluita, vaan täydentää niitä joiltakin osin ja tarvetta vapaaeh-toiselle palvelutyölle on edelleen olemassa.

LC Puolangan historiikin oli laatinut lion Eino Tolonen. Huu-moripitoista katsausta 40 vuoden ajalta täydensi lähes koko ajan toiminnassa mukana olleen lion Kyösti Juntusen muistelut var-sinkin alkuvuosikymmenien toi-minnasta unohtamatta mukavia sattumuksia vuosien varrelta. LC Puolangalla on vuosikymmenien aikana ollut monenlaisia palve-

Vapaaehtoista palvelutoimintaa tarvitaan

lu- ja varainhankinta-aktiviteette-jä. Julkaisutoimintaa on ollut mm. verokalentereiden ja palveluhake-mistojen muodossa. Leijonat ovat myös raivanneet vesakoita, kas-vattaneet kauraa ja perunaa sekä auttaneet mm. sotainvalideja eri keräyksissä. Klubi on järjestä-nyt myös monia tapahtumia, jois-ta mainittakoon vuosittainen las-tentapahtuma jo 38 vuoden ajan sekä monet uudenvuoden ja va-pun yleisötilaisuudet.

Perinteisiä toimintoja ovat olleet myös itsenäisyyspäivän

kynttilöiden sytytykset sankari-haudoille ja jo usean vuoden ai-kana jaetut hiekoitussepelisankot ikäihmisille. Jo kymmenet puo-lankalaiset nuoret ovat päässeet tutustumaan eri puolilla maailmaa oleviin vieraisiin maihin Lions-järjestön nuorisovaihdon kaut-ta, mitä Puolangan klubi on tuke-nut lähes vuosittain. Paikallisen toiminnan ohessa puolankalai-set ovat olleet aktiivisesti muka-na myös valtakunnallisissa kam-panjoissa kuten useassa Punainen Sulka –kampanjassa.

Puolangan Lions Club on nel-jän vuosikymmenen aikana jaka-nut rahallisia avustuksia yhteensä lähes 200.000 euroa. Kohderyh-minä ovat olleet mm. sotainvalidit, veteraanit, vammais- ja potilasjär-jestöt, nuorisotoiminta sekä mu-siikki- ja urheilutoiminta. Myös vaikeuksiin joutuneita perheitä on klubi auttanut talkootyön ja myös taloudellisen tuen kautta varsin-kin aiemmin, kun yhteiskunnan tukiverkot olivat nykyistä vielä-kin heikommat. LC-Puolanka on myös hankkinut mm. televisioita hoitopaikkoihin, sydänmonitorin ja kipupumpun terveydenhuollon käyttöön sekä ollut mukana san-karivainajien muistotaulun han-kinnassa Puolangan kirkkoon.

Päätöspuheen juhlassa pitänyt klubin sihteeri Raili Vilonen kiit-teli vuosikymmenten aikana mu-kana olleita lioneja ja kertoi sa-malla LC Puolanka ry:n yhteensä lähes 2000 euron juhla-avustuk-sista pääosin puolankalaisten nuorten hyväksi.

Puolangan Lions Clubin juh-lan hienosta musiikista vastasivat Maarit Seppänen ja Laura Tyk-kyläinen. Juhlassa kuultiin myös Lions-piirin, kunnan ja seura-kunnan tervehdykset kuten myös Puolangan kummiklubin eli LC Paltamon tervehdys klubipresi-dentti Hannu Soveliuksen esittä-mänä.

Eino Tolonen

Piirikuvernööri Jouko Lampinen sai Päivi-puolisonsa kanssa LC-Puolangan viirin ja kukat Kari Tervoselta ja Raili Viloselta.

LC Puolanka vietti toimintansa 40-vuotisjuhlaa viime keväänä, kun klubin perustamisesta tuli

päivälleen 40 vuotta. Puolangan klubilla oli aika-naan 22 perustajäsentä, mutta enää heistä ei ole

enää ketään mukana toiminnassa.

LC Puolanka 40 vuotta

SOTKAMO 501962 - 2012

-lehti

www.sotkamolehti.fi

Aina lähellä

20112011 2011

31

LC Kuhmo/Helenat on uusi tu-lokas Kuhmon leijonamaailmaan entisten kahden klubin lisäk-si. Naisklubin perustava kokous oli 24.2.2011 Neljässä Kaesas-sa. Klubin 25 jäsenestä 13 siirtyi LC Kuhmo/Kuhmoniemi liitän-näisklubista. Uusia jäseniä on 12. Syyskuussa tuli yksi uusi jäsen ja kaksi jäsentä on lupautunut mu-kaan vuoden 2012 alusta. Char-ter-juhlaa vietettiin 18.6.2011 Kuhmossa. Helenat on tällä het-kellä ainoa Kainuussa toimiva naisklubi.

Kauden 2011-2012 presidentti-nä toimii Aila Ahtonen, 1 varapre-sidentti on Eila Kyllönen ja 2. va-rapresidentti Maija Tähkävuori.

-Toimintamme on ollut hyvin aktiivista vuoden aikana. Kuu-kausittain tapaamiset on pidetty ja ennen sitä hallitus on kokoon-tunut aktiivisella osanotollaan. Kesäkuussa pidimme lettukestit

Helenat uusi jäsen Kuhmon leijonaperheessäterveyskeskuksessa pitkäaikais-potilaille. Vanhusten viikolla lo-kakuussa olimme auttamassa Ka-levalan kuntoutuskeskuksessa muistisairaiden virkistyspäivänä. Nenäpäivänä olimme keräämässä rahaa Ylen hyvä keräykseen.

-Viihdettäkin pitää olla välil-lä. Yhdessä Sotkamon ja Kuh-moniemen klubien kanssa osallis-tuimme Kuhmo-talossa Sinitaivas -konserttiin. Ensimmäisenä ad-venttina osallistuimme naisten messuille, jossa meni kaupaksi itse valmistetut ”tervankusella” hajustetut saunatontut huovutet-tuine piippalakkeineen. Lionsien joululevyjä ja -kortteja sekä ad-resseja on mennyt kaupaksi mei-dän kauttamme.

-Koulutuksiin olemme osallis-tuneet aktiivisesti.

Päivi Pesonen

Presidentti Aila Ahtonen, sihteeri Sinikka Soikkeli ja viestintävastaava Päivi Pesonen osallistuivat viime syksynä Vuokatissa johtamis-, viestintä- ja toi-minnansuunnittelukoulutukseen.

Ensimmäisenä adventtina Helenat Vas. Aila Ahtonen,Maija Tähkävuori,Arja Karppanen ja Sinikka Soikkeli osallistuivat naisten messuille, jjossa itse val-mistetut ”tervankusella” hajustetut saunatontut menivät hyvin kaupaksi.

Lions järjestössä on perustettu viime aikoina useita naisklubeja

ja lisää on koko ajan tulossa. Useat naislionit ovat mukana työ-

elämässä ja heillä on pieniä lapsia. Silloin on vaikea lähteä klu-

bi-iltoihin tai iltapalavereihin. Monesti myös lastenlasten hoita-

minen on isoäitien arvokkaana ja tarpeellisena tehtävänä.

Kuhmon Helenat naisklubina haluaa kiinnittää huomiota on-

gelmaan, jota miesklubeissa ei juurikaan esiinny. Olisiko mah-

dollista lieventää poissaolojen korvaamista ja muun muassa

muuttaa käytäntöä, että voitaisiin korvata poissaolot lasten tai

lastenlasten hoitamisella? Useat naiset ovat ilmoittaneet, että ei-

vät halua istua kokouksissa, vaan tekemällä osallistua palvelu-

työhön ja toimintaan.

Päivi Pesonen LC Kuhmo Helenat

Poissaolojen korvaaminenLähetettyjä

www.kotivara.fi

Vapaaehtoista palvelutoimintaa tarvitaan

2011

32

2011

Keväällä 2011 pidettiin Sotka-mon ja Vuokatin klubien yhteista-pahtuma golfin merkeissä Katin-kullassa. Osanottajia oli runsaasti. Tilaisuuden sponsorina toimi pai-kallinen Sampopankki. Katinkul-ta-golf järjesti mukana olijoil-le alkeisopetusta ja pidemmälle päässet kiersivät ratoja omatoi-misesti.

Kesän avajaiset ovat jo muo-dostuneet perinteiseksi tapah-tumaksi LC Sotkamon ja LC Sotkamo/Vuokatin yhteisenä leikkimielisenä ”nyyttikesti-kil-pailuna”. Tapahtuman yhteydessä Vuokatin Leijonat ottivat klubiin-sa uuden jäsenen: Heidi Penttisen kumminaan sisarensa Outi. Uu-den jäsenen vastaanotto järjes-tettiin juhlavasti ja arvokkaas-ti kansallismaisemassa ja yhdellä

Menestystä Leijona golfissasuomen suosituimmista golf-ken-tistä.

Golf tapahtuma toimii yhtei-söllisyyden vahvistajana ja leijo-na-perheen yhteisenä kesän alka-mista juhlistavana tapahtumana. Samalla luotiin yhteistä suunni-telmaa Vuokattiin kokoontuvaan Suomen Lions-Liiton vuosiko-kouksen hakuprosessiin Vuokatti 2015, joka onnistuikin Lions-Lii-ton vuosikokouksessa Vaasassa.

Golfista on tullut vahva osa leijonatoimintaa Sotkamossa. Suomen parhaat golfin harrastus-mahdollisuudet ovat synnyttäneet klubilaisten keskuuteen golf-buu-min. Valtakunnallisissa Leijona-golf turnauksessa LC Sotkamon joukkue on menestynyt useana vuonna erinomaisesti. Muun mu-assa Ossi Hyvönen on voittanut

Golftapahtuman yhteydessä Vuokatin Leijonat ottivat klubiinsa uuden jä-senen: Heidi Penttisen kumminaan sisarensa Outi.

2008 Suomen mestaruuden ja I-piirin mestaruuden 2009. 2010 I-piirin mestaruuden voitti LC Sotkamo/Vuokatin Ville Mura-nen. Naisten sarjassa ladyt Hilk-ka Tainijoki ja Helena Teiska ot-

tivat kaksoisvoiton 2008 I-piirin mestaruuskilpailuissa, seuraavana vuonna lady Helena Teiska voitti mestaruuden.

Hannu Juntunen

Vuokattihiihto suosittu laturetkiVuokattihiihto on yksi talven suo-situimmista latu-retkistä. Kilpai-lu ja harrastesarjat hiihdetään maalis-kuun kolmantena viikonvaihteena lauantaina perin-teisellä ja sun-nuntaina vapaal-

la hiihtotavalla. Harrastelijoille, kilpakuntoilijoille ja kilpailijoil-le on omat sarjansa. Matkoja löy-tyy 10 kilometristä aina 60 kilo-metriin saakka.

LC Sotkamo ja LC Sotkamo/Vuokatti ovat perinteisesti vas-tanneet Heikkilän juottopaikan toiminnoista. Loistava Leijona-aktivitetti ja loistava tapa viet-tää aktiivinen talvipäivä yhdes-

Sampopankin johtaja Pentti Huttunen näyttää esimerkkiä hiekkabunkkerilla.

sä leijonaperheen sekä hiihdon harrastajien kanssa. Viimekeväi-set talkoot olivat järjestyksessään 11:sta. Leijonat ovat olleet muka-na toiminnassa hiihdon alusta läh-tien. Aktiviteetti on ollut suosittu koko perheen aktiviteetti, muka-na ladyt, leot ja lapset. Maaliskui-nen sää on suosinut tapahtumaa ja aurinkoinen keli suorastaan hou-kuttaa joko ladulle tai kannustus-joukkoihin.

Tänä vuonna Vuokatti hiih-to hiihdetään 24-25.3.2012. Lau-antaina tyyli on vapaa ja sunnun-taina perinteinen. Kannustamme muita Leijonia mukaan virkistä-vään tapahtumaan kuntoa kohot-tamaan.

Hannu Juntunen32

20112011 2011

33

Lc Sotkamo ideoi leijonakolmiot-telun, joka kilpailtiin ensimmäi-sen kerran 20.1.2012 yhdessä LC Sotkamo/Vuokatti kanssa. Tähän ensimmäiseen leijonakolmiotte-lukisailuun osallistui yhteensä 23 osallistujaa molemmista klubeis-ta. Lajeina olivat keilailu, biljar-di ja darts-tikanheitto.

Kisailu voitiin suorittaa yhden illan aikana Vuokatti Bowlingin tiloissa, joista löytyivät välineet kaikille lajeille. Kilpailu aloitettiin keilailulla ja sen jälkeen jatkettiin biljardilla ja darts-tikanheitolla. Kolmiottelun pistelasku painottui tasan kolmen lajin kesken. Keilai-

Leijonakolmiottelu

Kenneth Penttinen LC Sotkamosta seuraa tarkkana Tarja Rissasen LC Sot-kamo/Vuokatti heittosuoritusta.

lun paras sai 24 pistettä, toinen 23 pistettä jne. Biljardiparit muodos-tuivat keilailutulosten perusteel-la siten että keilailun ykkönen ja kakkonen muodostivat parin, kol-monen ja nelonen muodostivat parin jne.

Keilailussa ns. lisenssipelaajat lähtivät 40 pisteen takamatkalta. Biljardissa kukin pari pelasi kak-si peliä. Voitetusta pelistä sai 12 pistettä, joten biljardista saadut pisteet olivat maksimissaan 24. Darts-tikanheitossa vähiten heit-tovuoroja käyttänyt sai 24 pis-tettä, toinen 23 jne. Saman heit-tokierroksen pelaajat ratkaisivat

paremmuutensa kolmen tikan uu-sinnassa.

Kisailu osoittautui erittäin mu-kavaksi tapahtumaksi ja siitä py-ritään tekemään perinne klubien

välille. Kisailun voitti tällä kertaa Juha Leinonen LC Sotkamo/Vuo-katti klubista.

Hannu Juntunen

Pyöräilykypärä pelasti hengen

Vuokatin Leijonien Presidentti Eero Wilen ja Sotkamon Leijonien presi-dentti Seppo Piipponen jakamassa polkupyöräkypäröitä Sotkamon ekaluokkalaisille, joille tämä on odotettu tapahtuma.

10 v Leo oli pyöräilemässä kou-luun kauniina kevätaamuna. Päi-vällä suunniteltaisiin luokkaret-kelle lähtöä ja ajatukset olivat kovasti odotetussa retkessä. Nur-mestien risteykseen oli pysäh-tynyt linja-auto, joka oli käänty-mässä vasemmalle.

Poikkisuuntainen liikenne ris-teyksessä oli vilkasta. Leo vilkai-si vasemmalle, ennen kuin linja-auto peitti näkyvyyden tielle, eikä siellä näkynyt tulijoita. Pysähty-mättä risteykseen Leo aikoi jatkaa pyörällä suojatien yli ajaen suo-raan vasemmalta tulevan auton eteen. Hän lensi auton konepellil-le, löi päänsä auton tuulilasiin ja sen jälkeen suoraan kadulle, min-ne hän jäi makaamaan. Auton tuu-lilasi hajosi iskun voimasta.

Järkyttynyt autoilija pysäytti autonsa ja läheisellä linja-autopy-säkillä olevat ihmiset tulivat aut-tamaan. Pyöräilykypärä oli hajon-

nut viiteen osaan ja palaset olivat tiellä onnettomuuspaikan ympä-rillä. Leo nousi tiestä itkien ja va-littaen päätään. Pääsisinkö nyt ke-vätretkelle?

Tässä yksi esimerkki Sotka-mon/Vuokatin Leijonien polku-pyöräkypäräkampanjan tulok-sista. Ilman kypärää Leo olisi mahdollisesti menehtynyt tai ai-nakin vammautunut erittäin vaka-vasti. Nyt hän säilyi lähes vahin-

goittumattomana.Sotkamon/Vuokatin leijoni-

en jokavuotinen kampanja Sotka-mon ekaluokkalaisille jaettavasta polkupyörökypärästä on kestä-nyt 15 vuotta ja siitä on tullut yksi keskeisimpiä leijonatyön muo-toja Sotkamossa. Past president-ti Aarto Mäkinen kuvaa kypärien jakotapahtumaa sanoin: ”parasta leijonatyötä mitä voi tehdä. Lei-jonaurani kohokohta on ollut näh-

dä lasten vilpitön ilo heidän saa-dessaan kypärät kouluvuoden alkaessa”. Tämä on mitä parhain-ta liikenneturvallisuustyötä. Idea on vapaasti käytettävissä myös muille lionsklubeille. Sotkamos-sa tapahtuma on saanut runsaasti myönteistä julkisuutta ja on hel-posti rahoitettavissa.

Hannu Juntunen

33

”Tieliikennelain mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleen-sä käytettävä asianmukaista suojakypärää. Se tarkoittaa suositusluontoista määräystä,

eikä käyttämättömyydestä rangaista. Pyöräilijän tärkein turvalaite on pyöräilykypärä, jota oman turvallisuuden takia tulee aina pyöräillessä käyttää.”

2011

34

2011

Kajaanin seudun lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettuun ti-laisuuteen oli vapaa pääsy. Illan järjestelyistä vastasivat Nuorten ystävät ry, Lions I-piiri, LC Kajaani Linna ja Kajaanin kaupunki. Tilaisuuden järjestämistä tukivat myös useat kajaanilaiset yrityk-set ja yhteisöt. Salin täyteinen yleisö (560) keskittyi kuuntelemi-seen. Keskeisenä teemana Jari Sinkkosen pari tuntia kestäneessä luennossa olivat nuoria askarruttavat teemat.

- Vaikka maailma muuttuu, nuoria eniten askarruttavat asiat pysyvät samoina. Ne liittyvät nuoren omaan kehoon ja kehityk-seen, sanoi Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen. Kuo-huvan kehityksensä keskellä nuori toisaalta hakee etäisyyttä van-hempiinsa, toisaalta tarvitsee heitä. Sinkkonen neuvoi vanhempia säilyttämään yhteyden omaan nuoreensa, vaikka se välillä tuntui-sikin hankalalta. Kautta aikojen nuorille on tullut eteen myös se hetki, jolloin he alkavat irrottautua vanhemmistaan. Sinkkosen mielestä tuota prosessia romantisoidaan nykyisin tarpeettomasti ja nuoruutta palvotaan.

Hyvä neuvo vanhemmille oli, että ”vanhemmat eivät saa sie-tää mitä hyvänsä”. Jari Sinkkoselle luovutettiin tilaisuuden alus-sa Nuorten Ystävien korkein kunniaplaketti.

Toivo SistonenKuvat Juhani Alanen

Jari Sinkkonen veti Kaukametsän salin täyteen Kajaanissa

LC Kajaani Linnan perinteinen sinappiprojekti

LC Kajaani Linnan sinappipro-jektimme on toiminut lähes kak-si vuosikymmentä ja sen tuotoilla rahoitamme veteraaneille tähdät-tyä toimintaa. Näin on ollut koko projektin ajan. Parina viime vuo-tena olemme järjestäneet veteraa-neille joulujuhlan, jossa on osan-ottajia ollut noin 100 kummallakin kerralla. Tarkoitus on tätä projek-tia viedä eteenpäin myös tulevana jouluna. (JA)

Nuoruusiän haas-teet olivat aiheena 13.9.2011 Kajaanin

Kaukametsässä järjestetyssä ta-

pahtumassa, jonka pääesiintyjä oli

lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja

lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen.

34

20112011 2011

3535

Vaasassa 10.-12.6. pidetyssä Lions-Liiton Vuosikokouksessa sykähdyttävää oli jälleen kerran huomata, miten voimakas järjes-tömme on ja kuinka arvossapidet-tyä ja laajaa Lions-järjestön pal-velutyö on niin kotimaassamme kuin maailmanlaajuisesti. Lions-toimintaa on Suomessa ollut 60 vuotta. Vuosikokous päätti näyt-tävästi juhlavuoden.

LC Vuokatin ja LC Sotkamon yli 20 lionia tekivät onnistuneesti työtä ja se palkittiin: Vuoden 2015 Suomen Lions-Liiton vuosikoko-us on Sotkamon Vuokatissa. PDG Asko Merilä sai mukavasti ääniä varapuheenjohtajakisassa, mutta ei tullut tällä kertaa valituksi. Pu-heenjohtajan tehtävään nousi lah-telainen Heimo Potinkara. Vara-puheenjohtajaksi valittiin Seppo Söderholm Lappeenrannasta.

–Vielä seuraavassa vuosiko-kouksessa tavoittelen puheenjoh-tajuutta, totesi Asko äänestyksen jälkeen, joten lähtekäämme suu-rella joukolla häntä äänestämään ensi kesänä Jyväskylään.

Kokous alkoi juhlavalla mars-

Lions-Liiton vuosikokous Vaasassasilla ja lippukulkueella kaupungin keskustassa Kasarmintorilta Va-paudenpatsaalle, jossa oli avajais-tilaisuus. I-piiristä oli runsas jouk-ko marssijoita. Piirin lipun lisäksi oli edustettuna 16 klubien lippua. Virallisessa vuosikokouksessa oli mukana 502 klubista 1028 edus-tajaa. I-piiristä olivat mukana seu-raavat 30 klubia:

Hailuoto, Haukipudas, Kajaani Linna, Kajaani Vuohenki, Kem-pele Sampola, Kiiminki, Kiimin-ki Jääli, Kuhmo Helenat, Kuhmo Kuhmoniemi, Liminka Lakeus, Liminka Liminganlahti, Muhos, Oulu Avain, Oulu Hannat, Oulu Pokkitörmä, Oulu Raatti, Oulu Sillat, Oulu Terva, Oulunsalo, Paltamo, Pattijoki, Ruukki, Siika-joki, Sotkamo, Sotkamo Vuokatti, Suomussalmi, Utajärvi, Utajärvi, Isa Asp, Vaala ja Vihanti.

Päätöstilaisuuden jälkeen Eino ja Liisa Jakkula kukitettiin I-pii-rin tämän kauden piirikuvernöö-reinä.

Heimo Turunen

I-piiriläisiä marssilla Vaasan vuosikokouksessa.

Sotkamosta oli tullut yli 20 lionin joukko pitämään esillä Sotkamoa ja Vuokattia vuosikokouspaikkana. Työ onnistui ja Vuokatti valittiin selvällä äänten enemmistöllä vuoden 2015 vuosikokouksen pitopaikaksi.

Pääsihteeri Markus Flaaming arpomassa puheenvuorojärjestystä lions-lii-ton varapuheenjohtajaäänestykseen. Numerolappua ottamassa I-piiristä Asko Merilä keskellä Tuomo Holopainen ja oikealla Seppo Söderholm, joka sai äänestyksessä eniten ääniä ja tuli valituksi liiton varapuheenjohtajak-si.

I-piirin väkeä varapuheenjohtajan äänestysjonossa.

2011

36

2011

ww

w . te rvare i t t i . f i

M u h o s - U t a j ä r v i - V a a l a

Oulujokilaakson paikall inen sanomalehti

www.tervareit t i . f i

Aaronkuja 5, 91500 Muhospuh. vaihde 531 3700

Tiistaisin ja perjantaisin

20112011 2011

37

Olipa taas mukava olla kansain-välisen leiriläisen isäntäperheenä. Yksi maamme leireistä pidet-tiin viime kesänä Suomussalmel-la. Kun halukkaista isäntäperheis-tä oli keväällä puutetta, päätimme tarjota tänäkin vuonna kotiamme yhden nuoren käyttöön, vaikka kotimme onkin aivan toisella lai-dalla Suomea kuin Suomussalmi.

Tällä kertaa saimme omien las-temme seuraksi perheeseen parik-si viikoksi tytön Ranskasta, Eme-rence Hoummadyn, joka kotiutui meille heti hyvin. Pariisin jälkeen hän todella nautti Siikajoen hiljai-suudesta ja rauhallisuudesta. Ko-tona valmistettiin suomalaisia ja ranskalaisia ruokia ja herkkuja. Yhdessä nautittiin kesäisen läm-pimästä merestä ja tutustuttiin lä-hiseudun nähtävyyksiin. Pienten shoppailureissujen lisäksi käytiin katsomassa joulupukkia napapii-rillä. Pukin lisäksi porot toivat ek-sotiikkaa. Kyllä täytyy taas ihme-

Iloa isäntäperheenä olostatellä nuorten nopeaa sopeutumista vieraisiin oloihin! Mukava isäntä-perheenä olo päättyi, kun veim-me nuoremme Suomussalmel-le leirille. Samanlaisia mukavia kokemuksia oli muillakin lainas-sa olleita lapsiaan leirille palaut-taneilla.

Yhteydenpitoa on jatkettu lei-rin jälkeenkin. Mukava on ollut vaihtaa kuulumisia puolin ja toi-sin. Emerence pääsi toivomal-laan tavalla opiskelemaan geolo-giaa Nancyyn, josta hän sai tiedon jo meillä ollessaan. Perheemme oma tytär Miina sai jo loppusyk-systä käydyksi vähän aikaa sisa-renaan olleen Emerencen luona.

Kiitokset vielä Suomussal-men leirin järjestäjille ja vetäjille. Meidän perheemme leiriläinen on kiitellyt ja kehunut leiriaikaansa sekä muistellut sitä lämmöllä.

Vesa OjanperäLC Siikajoki

Emerence ja Miina.

VALITSE 2MAKSA 1AINA

Satojen tyylikkäiden kehysten valikoimasta löytyvät juuri sinulle sopivat silmälasit!

Katso liikkeiden yhteystiedot: www.specsavers.fi

Avant-kuormaimet Agrimarket Kempelepuh. 010 76 84920.

Avant hoitaa kiinteistöt

www.avanttecno.com

Katso koko Avant-mallisto ja laaja työlaitevalikoima osoitteesta: www.agrimarket.fi

2011

38

2011

Kaksikymmentäviisi innokasta nuorta ympäri maailmaa oli ol-lut sitä ennen perheissä ympäri Suomea kuka viikon kuka kolme viikkoa. Unkarista, Romanias-ta, Norjasta, Turkista, Ukrainas-ta, Espanjasta, Belgiasta, Saksas-ta, Italiasta, Ranskasta, Tanskasta, Israelista, Meksikosta, Hong Kon-gista ja Japanista.

Ulkomaisten nuorten lisäksi leirillä oli viisi suomussalmelais-ta, erittäin reipasta kielitaitoista lukionuorta, joita ilman olisi voi-

nut vaikea rakentaa onnistunut-ta leiriä. Heterogeeninen, mutta silmiinpistävän energinen ja so-siaalinen ryhmä näytti heti alus-ta alkaen siltä miltä Lions lei-reillä nuorten odotetaan olevan; hyväkäytöksisiä, uskaliaita puhu-maan vieraita kieliä. Nuoria, jot-ka ymmärtävät kansainvälistymi-sen edut ja haasteet.

Ensimmäinen päivä menikin ryhmäytymisen ja tutustumisen merkeissä, sen jälkeen kun leiri-läiset jättivät haikeat jäähyväiset

isäntäperheille. Yhtään ”poikki-puoleista” sanaa en kuullut isän-täperheistä oltuani yötä päivää kaksi viikkoa nuorten kanssa. Päi-vän kruunasi Kiantajärven rannal-la lämmennyt sauna, joka ei kah-teen viikkoon sitten ehtinytkään jäähtyä.

Seuraavana aamuna suunnis-timme läheiseen metsikköön seik-kailuradalle. Iltapäivällä aloitim-me kansalliset presentaatiot. Läpi leirin saimme kuulla mitä lois-tavimpia esityksiä eri kansojen kulttuurista tavoista ja arvoista.

Kolmannen päivän ohjelmas-sa oli tutustumista paikalliseen historiaan. Koskettavaa oli ukrai-nalaispojan Petron aito kiinnos-tus Raatteen museon aiheeseen. Kuten tiedämme eversti Hjalmar Siilasvuon komentamat joukot tu-hosivat kokonaisen puna-armei-jan 44. ukrainalaisdivisioonan Raatteen tien taisteluissa. Ennen saunomista paikalliset LC Suo-mussalmen vastataitajat opetti-vat nuoret saunavastanteon salai-suuksiin. Vasta olikin tämän leirin hittituote!

Vierailimme Hossassa.Hossassa vaelsimme, yökalas-timme, kanotoimme ja teimme erilaisia luontoon liittyviä teh-täviä loistavien Metsähallituk-sen edustajien johdolla. Hossas-sa pääsimme tutustumaan myös paikalliseen poropuistoon. Jo me-nomatkalla pysähdyimme Hiljai-sella kansalla vaatettamassa kan-saa lions leiripaidoilla.

Leirin ajankohta oli oikeas-taan jo varhaissyksyä ja koulut-kin olivat jo alkaneet. Perjantai-na ryhmämme kävi tutustumassa Suomussalmen lukiolaisten ar-keen ja leiriläiset esittivät kansal-lisia esityksiä koko lukion väelle. Suomussalmelaiset nuoret saivat aimo annoksen kansainvälisyyttä ja lions tietoutta. Iltapäivällä lu-kiolaisten opastuksella leiriläisil-le opetettiin pesäpalloa ja fresbee-golffia.

Lauantaina oli vuorossa perin-teinen lionsillallinen, jolloin jo-kainen kansakunta – suomalai-set mukaan lukien - tekivät oman kansallisen aterian.

Saunavasta kansainvälisen nuorisoleirin hittituote SuomussalmellaViime kesänä Suomussalmella oli oiva tilaisuus toimia nuorisotoimin-

nan keskipisteenä ja tarjota mitä moninaisimpia elämyksiä kansainvä-lisille nuorille, jotka olivat saapuneet 6.8-15.8.2011 Lions and Rein-

deer nuorisoleirille Roinilan kartanoon Suomussalmelle.

Leiriläiset Hiljaisen kansan luona.

Yvette Unkarista Julia Hong Kongista, Nur Turkista ja Rita Japanista onnellisina itse tehdyt vastat käsissä.

Risa Ota Japanista ja poro

20112011 2011

39

Tähän käyttöön saimme Suomussalmen yläasteen ope-tuskeittiöt käyttöömme koko lauantaipäiväksi. Paikallisen ko-titalousopettajan Arja Pänkäläi-sen sanoin: ”En ole koskaan näh-nyt nuorissa vastaavaa innostusta ja paloa tehdä ruokaa!!” Illalla pöytä notkuikin erilaisia kansalli-sia herkkuja ja vatsat täynnä pa-lasimme Roinilaan saunomaan ja uimaan.

Viimeisenä päivänä saimme leirille tähtitieteen professorin Esko Valtaojan vieraaksemme. Ensimmäiset lähtivät jo sunnun-taina ja haikeat lähtöseremoniat olivat jo aluillaan. Kolmelta yöllä lähdimme keskitetysti kohti Ou-

Leirikoordinaattori Heikki Nilkku lähdössä vaeltamaan ryhmän kanssa Hossassa.

lunsalon lentokenttää, josta nuo-ret suuntasivat kotiinsa.

Leirikoordinaattorin tehtävä-nä oli sijoittaa leirille tulevat nuo-ret perheisiin, vastata yhteydenpi-dosta leiriläisiin, isäntäperheisiin / isäntäklubeihin ja mahdolli-siin muihin leiriläisten kulkemi-seen liittyviin tahoihin. Huoma-sin heti alkuun, että tehtävä ei tule olemaan helppo. 1125 sähköpos-tiviestin ja lukemattomien puhe-luiden ja tekstiviestien jälkeen oli yhteys 25 leiriläisen ja isäntäper-heiden välille luotu.

Ja tärkeäksi opiksi ja kannus-tukseksi: Tulin huomaamaan noin kaksi vuotta järjestössä ”nuorena leijonana” olleena; leijonajärjes-tö on verkostoitumisellaan ainoa laatuaan. Aina on joku henki-lö valmis auttamaan asiassa kuin asiassa.

Nuorten keskusteluja voi seu-rata leirin tiimoilta tehdyssä face-book sivustossa, joka on ollut tosi kovassa käytössä.

http://www.facebook.com/groups/236599956355713/

Heikki NilkkuOnnistumisen iloa Charlotte Bel-giasta kanoottiretken jälkeen. Ka-nootissa Elena Espanjasta

Lion Tommi Niskanen opetti nuoria kalastamisen salaisuuksiin Hossas-sa – eikä turhaan! Ina Mitu Roma-niasta sai komea kirjolohen.

Venekunta ylittämässä Kiantajärveä perinteisellä kirkkoveneellä.

Lions leiriläiset valmistautuvat kertomaan leiristä ja kotimaastaan Suomussalmen lukiolla

Leiriläiset Elena ja Bernhard jututtavat Suomussalmen lukiolaisia.

2011

40

2011

Piirikuvernöörin ja puolison matkan varrelta3 kuvaa alla: uusia jäseniä otetaan vastaan

Piirikuvernööri Eino Jakkula on puolisonsa Lii-san kanssa tehnyt tammikuun 2012 loppuun

mennessä vierailun 36 klubiin. Vierailujen yh-teydessä on ollut miellyttävä tavata järjestöön tulleita uusia jäseniä, joita on joulukuun lop-

puun mennessä 37. Valitettavasti eronneita on 56, joten jäsenkehitys on -19. Kasvun Voimaa kilpailussa joulukuun lopussa parhaimmassa

asemassa on yhteisklubiksi muuttunut LC Pyhä-joki/Merijärvi, jonka jäsenkasvu on neljä uut-ta jäsentä. Muita klubeja, joissa on jäsenmää-

rä kasvanut joulukuun loppuun mennessä ovat Kuhmo/Helenat, Liminka/Kultasirkut, Oulu, Oulu/Avain, Pulkkila/Piippola, Raahe/Kreivi,

Ruukki, Sotkamo ja Utajärvi.

Vas. pres. Juhani Konqvist, kummi Hannele Siekkinen, uudet jäsenet Ira ja Ismo Toppinen ja kummi Petri Siekkinen LC Pulkkila/Piippolasta.

Vas, pres. Ari Brunni, uusi jäsen Ari Korkala ja lady Satu Lakso-Korkala LC Liminka/Liminganlahdesta.

Vas. pres. Antti Pönkko ja uudet jäsenet Maija-Liisa Pönkkö ja Heikki Mik-kola LC Oulu/Myllyoja-Haapalehdosta

LC Oulu/Terwa on järjestänyt isänpäivälounaan jo noin 30 kertaa. Tällä kertaa lounaalla piiri-kuvernööri Eino Jakkula tervehti i99-vuotiasta Sal-me Haltiaa, joka oli Einon edesmenneen äidin hyvä ystävä.

LC Pattijoen vuosijuhlassa muistettiin kunniakirjalla kokkikerhoon osallistuneita Pattijoen lioneita, jotka vastasivat juhlan maittavasta ateriasta. DG:n ja pres. Imo Arvelan seurassa LC Pattijoen kokkikurssilaisia.

20112011 2011

41

Lioneiden puolisot ovat mukana hyvin monessa. Pyhäjoki/Merijärven puolisot tutustuttivat piiri-kuvernöörin puolison Puttaan Kartanoon. DG:n puolison seurassa LC Pyhäjoki/Merijärven Ladyjä sekä Puttaan Kartanon joh-taja

Oulu/Avaimen puolisot olivat runsaslukuisesti mukana jouluaterialla

Kuhmon kolme klubia pitivät yhteiskokouksen, joka helpotti pk:n ohjelmaa. Tilaisuudessa piirikuvernööri halusi tervehtiä ja muistaa LC Kuhmon perustajajäsentä, sotaveteraani Leo Virtaa.

- Henkilöauto-, mopo- ja moottoripyöräkoulutuksen lisäksi- C1 -koulutus = kevyt kuorma-auto, jonka kokonaismassa enintään 7500 kg ja henkilömäärä enintään 9 - C1E -koulutus = kevyt kuorma-auto ja perävaunu, jonka kokonaismassa enintään 4500 kg

PULKKILAN AUTOKOULUOULUJÄRVEN LIIKENNEKOULU

Lisätietoja: www.liikennekoulutus.net

Koulutus suoritetaan autokoulun

omalla tarkoitukseen sopivalla kalustolla.

Soita 0400 281 751 Juhani Kronqvist

LC Kuhmo / Kuhmonniemi

LC Kuhmo/Helenat

2011

42

2011

Liiton nykyinen varapuheenjoh-taja (VCC) Seppo Söderholm on kaavaillut ensi toimintakauden teemaksi ”Lions-toiminnasta hy-vää mieltä”. Tämän hän ilmoitti vaalimainoksessaan. Tämä tavoi-te on erittäin tärkeä ja ajankoh-tainen. Arjen vaatimukset ja ru-tiinit käyvät joskus liian raskaiksi kantaa. Emme aina ehdi. Emme aina pysty. Meitä ei aina kiinnos-ta. Emme jaksa tai halua sitoutua. Me kyllä tunnemme hyvän mielen lähteet, kuten hyvät ihmissuhteet, riittävän levon, hyvän ravitse-muksen, liikunnan, elämän rutii-nit, rentoutumisen tai mukaansa tempaavat harrastukset.

Yksi hyvän mielen määritelmä on: ”Elämä tuntuu siedettävältä, kun on rentoutunut ja rauhallinen olo”. Hyvä mieli on tunnetila, jota useimmat ihmiset tavoittelevat. Eikä syyttä. Hyvää mieltä ympä-rilleen levittävän ihmisen sisim-mästä löytyy rauha ja tasapaino. Hänen kanssaan viihtyy ja hänen kanssaan on mukava työs-ken-nellä. Tällainen ihminen pystyy auttamaan avun tarpeessa olevia lähimmäisiä. Autetuksi tulleen kiitollisuus antaa auttajalle hyvää mieltä. Tällainen vastavuoroisuus on kaiken vapaaehtoistyön voi-manlähde.

Suomalaisen Lions-liikkeen strategia antaa hyvät puitteet tä-män teeman toteuttamiselle.

”Teemme yhdessä työtä pai-kallisella, kansallisella ja kansain-välisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen tur-vaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi.

Hyvää mieltä lions-toiminnasta

Toiminta tarjoaa jäsenelle mah-dollisuuden toimia sosiaalisessa yhteisössä, mahdollisuuden kehit-tyä ihmisenä ja kehittää johtamis-taitoja sekä solmia kontakteja ko-timaassa ja ulkomailla.”

Myös Lions-liikkeen arvot ovat hyvät ja tukevat teemaa: Isänmaa ja maailma, talkootyö, luotettavuus, palveluhalu ja ih-misläheisyys.

Jokaisen leijonan tulee sitou-tua liikkeen strategiaan, toimin-ta-ajatukseen ja arvoihin. Meillä on tasokas lions-toiminta ja mei-dän tulee edelleen kehittää sitä. Jäsenkehitys ja jatkuvuus on tur-vattava. Järjestö- ja vapaaehtois-toiminta on edelleen suomalainen voimavara. Kansainvälisten ver-

tailujen mukaan suomalaiset osal-listuvat ahkerasti vapaaehtoistoi-mintaan. Erityisesti suomalaiset nuoret ovat menneinä vuosina osallistuneet järjestettyyn toimin-taan, niin liikunta-, kulttuuri-, kuin nuorisojärjestöissä.

Viime vuosina on kuitenkin nähty merkkejä siitä, että sitou-tuminen perinteiseen järjestötoi-mintaan on hiukan hiipumassa. Tämä kehitys on saatava pysäh-tymään. Aktiivisuus ja yhteisölli-syys eivät ole vähentyneet, mutta ne ovat muuttamassa muotoaan.

Meidän tulee panostaa siihen, että Lionsklubit toimivat aktiivi-sesti, huolehtivat jäsenistöstään sekä tuottavat näkyviä hyviä tu-loksia vapaaehtoistyöllä niiden

hyväksi, jotka apua tarvitsevat.Piirin ja lionsklubien toimihen-

kilöille ja jäsenille luodaan sellai-set toimintaedellytykset ja riittä-vä aikaansa seuraava koulutus ja ohjeistus, jotka mahdollistavat tu-loksellisen toiminnan.

Näkyvyyttä lisätään julkisuu-dessa ja lionstoiminnan mieliku-vaa parannetaan palvelutoimintaa tukevaksi – voimme olla ylpeitä kuuluessamme leijoniin.

Imagoa kehitetään edelleen ”Kierrätä hyvää mieltä”

Toivo Sistonenpiirikuvernööriehdokas 2012-2013

Piirikuvernööriehdokas Toivo Sistonen (oikealla) viime vuoden I-piirin vuosikokouksessa Lumijoella.

Tasan-0 OyRekrytointi- ja konsultointiyhtiö

20112011 2011

43

Kuvernöörin valitseminen vuorottelun periaatteella tulee säilyttää

www.rakennus-hanka.�

www.rakennus-hanka.�

Historian havinaa ja maistuvia hetkiä, tyylikkäästi kauniissa miljöössä.

p. 0400 818 994, [email protected]

Ainolan kupeessa Mannenkatu 1 www.ravintolarauhala.fi

Piirikuvernöörin valinnassa I-pii-rin perinteikäs tapa kärsi kolauk-sen edellisellä kaudella, kun yk-kösalueelta ei löytynyt pätevää ja halukasta 2.VDG ehdokasta teh-tävään. Tästä syystä velvoite jäi suorittamatta. Niinpä ymmärret-tävistä syistä tähän asiaan tehtiin poikkeus, kun Sotkamosta löy-tyi hyvä ehdokas Eero Vilén. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että valin-nat suoritettaisiin koko kentältä ja alueellinen vuorotteluvalinta jäte-tään pois. Perinteikkään ainakin yli 30 vuotta hyväksi koetun eh-dokasasettelutavan mukaan tällä kertaa olisi kakkosalueen vuoro asettaa ehdokkaat.

Mitä merkitsevät meille nämä kolme aluettaPiirin lions-toiminnan peruspila-reita ovat kolme aluetta. Meidän pitää muistaa, että I-Piiri on pin-ta-alaltaan laaja, klubit ovat eri-laisia, on maaseutu- sekä kaupun-

kitaajamissa toimivia klubeja, ja siltä väliltä.

Alueellisilla valinnoilla olem-me taanneet sen, että kaikkien klu-bien ääni on tullut kuultua, sekä sen, että pöydän ympärillä, missä päätöksiä tehdään, on aina ollut edustettuna henkilö joka alueel-ta ja hyvä niin. Alueitten vuorot-telun periaate on tuonut klubeille avartavaa ja kokonaisvaltaista nä-kemystä Lions- toiminnan saralta piirissämme. Järjestelmä on tuo-nut tullessaan hyviä asioita. Nii-tä klubien hiljaisia ja pystyviä lio-neita on nostettu piirisihteereiksi ja rahastonhoitajiksi. Tätä ollaan nyt murtamassa.

Keskittymiselle löytyy myös kannattajiaOn henkilöitä, joiden mieles-tä alueellisia valintoja ei tarvita. Heidän mielestä koko kenttä va-paasti käyttöön, jotta aktiivisim-mat ja hyvät ehdokkaat tulisi-

vat valituksi. Lisäksi kannatetaan lohkon puheenjohtajien valinnas-sa sitä, ettei enää lohkon klubeis-sa olisi kiertävää puheenjohtajan periaatetta, vaan valittaisiin inno-kas ja pätevä henkilö tehtävään. Uskoa löytyy siihenkin, että näil-lä toimin kierto piirin tehtäviin nopeutuisi.

Miten koko kentän valinta-alue vaikuttaisi?Perinteinen kolmijako kuvernöö-rivalinnoissa piirimme alueella lakkautetaan. Keskittyneen hal-linnon vitsauksena on eriarvois-tuminen, joka olisi vahingollista meidän Lions-toiminnalle. Kes-kittyminen toisi mukanaan lisää näivettymistä klubeissa, mahdol-lisuudet piiritoimintaan pääsylle kaventuisi, sellainen ”mututuntu-ma” päätöstenteossa puuttuisi.

Olisi vastuutonta lähteä sellai-selle tielle, missä valta keskittyi-si pitkiksikin aikaa väkirikkail-

le jäsenmäärän alueille. Samaan asiaan olemme jo törmänneet Lions-Liiton varapuheenjohtaja-valinnoissa. Asko Merilän valin-ta on kahtena vuonna kariutunut tähän yhden alueen periaattee-seen. Puheenjohtajavalinnat ovat menneet etelän isoihin lions rik-kaisiin piireihin. Niin kuin Asko Merilä sanoo, pitäisi mennä alu-eelliseen vuorojärjestykseen, että keskittyminen saataisiin katkais-tua ja valituksi tulisi maakuntien-kin väkeä.

Mauri Viitajylhä

2011

44

2011

Lionsklubi on kuin mikä tahansa joukkue, siinä toiminta vaatii si-toutumista. Miltä tuntuisi; sinut on valittu joukkueeseen, olet lu-pautunut toimia aktiivisesti ja ot-taa vastaan kaikki sinulle annetut tehtävät (pelipaikat), jotka sinul-le osoitetaan. Kun tulee aika ko-koontua (harjoitella) pelata mat-si, (suorittaa aktiviteetti) sinua ei nähdäkään paikalla. Kuka täyttää paikkasi, kuka tekee tehtäväsi?

Sama koskee mitä tahansa va-paaehtoistoimintaa; kuorolaulu, soittoporukka, VPK jne. Miltä luu-let toimivista jäsenistä tuntuvan esim. VPK:ssa.

”En nyt viitsi lähteä, kun pitäi-si toi vene kääntää tai tulee anop-pi ensiviikolla kylään ja pitäisi noi matotkin tampata” jne. Todel-liset esteet ovat asia erikseen ja ne voi toimintaohjeiden mukaan pai-kata.

Lionsklubi on juuri niin hyvä ja järjestäytynyt organisaatio kuin sen motivoitumattomin jäsen on. Vapaaehtoisjärjestössä toimimi-nen ei suinkaan tarkoita sitä, että minä voin toimia vapaaehtoisesti, ei suinkaan.

Joissain klubeissa on otettu jä-reät aseet esiin ja erotettu jäsenet joita klubin jäsenyys ei jaksa kiin-nostaa, on annettu mahdollisuus erota tai on erotettu jäsenyydestä. Jälkimmäinen vaihtoehto on aika raju ”henkilö joka on erotettu klu-bista ”sitä leimaahan me emme halua itsellemme. Joskus kuuluu sanottavan ”ei siellä ole mitään

Nostetaan kissa pöydälletekemistä”. Mutta sanoisin, mitä enemmän meitä on tapaamisis-sa paikalla, sitä enemmän syntyy ajatuksia ja ideoita.

Omalta kohdaltani ja näke-mykseni Sotkamo Vuokatti klu-bin toiminnasta on erittäin myön-teistä sen jälkeen kun meistä tuli yhteisklubi. Enää ei keskustella, että jäsenistö vanhenee, vaan jä-senistö nuorenee uusien jäsenten myötä ja aktivoituu kun pariskun-nat voivat käyttää nykyään vähe-nevän vapaa-aikansa saman har-rastuksen parissa.

Sama koskee myös muita har-rastuksia, esimerkiksi golf on hyvä esimerkki yhteisestä ajasta hyvän harrasteen parissa.

Elämä on kuitenkin niin ainut-kertainen, että sitoudutaan siihen mihin on ryhdytty ja nautitaan lei-jonaystävistä ja yhdessä toimimi-sesta. Me leijonat ollaan kuitenkin aikalailla samanhenkisiä, meidän pitää vain uskoa siihen mitä me olemme. Me olemme LIONEITA, maailman suurimman vapaaeh-tois- ja avustusjärjestön jäseniä.

Mieltään kevensi 1.VDG ehdokas Eero Vilén LC Sotkamo Vuokatti

VIETÄ KOKOUSPÄIVÄ JOUTENLAMMELLA

www.joutenlampi.fi

Kokouspäivätluonnon helmassa.

Tarjoamme toimivat puitteet ja rauhallisen ympäristön seminaa-rien, kurssien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Nykyaikaiset koko-ustilat, runsaat majoitusvaihtoehdot sekä räätälöidyt ruokatar-joilut luovat edellytykset onnistuneille tilaisuuksille. Joutenlampi sijaitsee 15 km Kajaanista pohjoiseen. Tervetuloa viihtymään hyvän palvelun ja upean kainuulaisen luonnon keskelle!

Joutenlammentie 29487930 Salmijärvipuh: (08) 6873 [email protected]

www.suomussalmi.fi

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

Oman talouden ratkaisut meiltä

Suomussalmi: Keskuskatu 16, puh. 0200 2580Puolanka: Virastokatu 8, puh. 0200 2580

”Sitoudutaan siihen mihin on ryhdytty.”

20112011 2011

45

Kevätauringon kirkkaus voi yl-lättää kokeneetkin autoilijat. Jo-kainen meistä on kokenut mä-rän tien, tyynen veden pinnan tai vaikkapa peltisen auton konepel-lin häikäisevän kirkkauden aurin-gon paistaessa sopivasti vastaan. Esimerkiksi veneillessä tai au-toillessa häikäisevä valo voi olla jopa turvallisuusriski, ja näköky-vyn hetkellinen heikentyminen jo muutaman sekunnin ajaksi voi olla kohtalokas.

Auringon häikäisyn poista-miseen on kehitetty polarisoi-via aurinkolasilinssejä, joihin ra-kennettu suodatinkalvo eliminoi heijastuneesta auringonvalosta sen häikäisevän osan. Näin näky-mä selkeytyy ja kontrastit ja sy-vyysvaikutelma paranevat.

Uusinta polarisoivaa linssitek-nologiaa edustavat Drivewear-linssit, joiden tummuus vaihte-lee valonmäärän mukaan. Älykäs Drivewear-linssi tummuu sekä valon että UV-säteilyn vaikutuk-sesta. Linssi parantaa näkemistä vaihtelevissa olosuhteissa ja tum-muu myös esimerkiksi sisällä au-tossa. Siksi linssit ovat helppo ja pitkäaikainen ratkaisu erilaisissa valaistuksissa ja sääolosuhteissa.

DriveWear-linssi on paljon au-toilevalle kätevä ja turvallinen ratkaisu. Tämän lisäksi se sovel-tuu erinomaisesti myös harras-tuskäyttöön, kuten veneilijöille, golffareille, laskettelijoille jne.

Suojaa silmäsi liikenteessä kevätauringoltaDrivewear-linssejä on saatavil-la sekä yksi- että monitehoisina. Drivewear-linssin väri on kevy-en ruskea pilvisellä säällä, jolloin se toimii kontrastia parantavasti. Valon lisääntyessa linssi tummuu automaattisesti. Kirkkaassa aurin-gonvalossa linssin tummuus on jopa 80 prosenttia, jolloin se toi-mii erinomaisesti aurinkolasina.

Drivewear-linssejä on saata-villa kaikissa Specsavers Optikko -liikkeissä ja muissa hyvin varus-tetuissa optikkoliikkeissä. Kajaa-nin Specsaversin optikkoyrittäjä, lion Outi Penttisen vinkit aurin-kolasien valintaan:

Varmista, että aurinkolaseissa on UV-suoja. UV 100 prosenttia

tai UV 400 -merkinnät kehykses-sä kertovat, että haitallinen ultra-violettisäteily suodattuu käytän-nössä katsoen kokonaan.

Markettilasit suojaavat UV-säteilyltä, mutta linssien optinen laatu on yleensä optikkoliikkeis-sä myytäviä aurinkolaseja hei-kompi, mikä voi aiheuttaa vääris-tymisiä näkökentässä ja heikentää käyttömukavuutta.Suositeltavim-pia yleiskäyttöön ovat kontrasti-suutta parantavat ruskeasävyiset linssit. Veneilijöiden ja autoilijoi-den kannattaa suosia polarisoituja linssejä, jotka ehkäisevät lumesta, vedestä ja muista kiiltävistä pin-noista tulevia häiritseviä heijas-teita ja lisäävät täten käyttömuka-

vuutta ja turvallisuutta. Linssivaihtoehtoja on tarjol-

la useita, esimerkiksi autoiluun tai golfin pelaamiseen. Aurinkola-seista kannattaa rakentaa optikon avustuksella yhtä yksilöllinen ja monipuolinen kokonaisuus kuin arkisessa käytössä olevista silmä-laseista.

Lasten kehittymättömät silmät ovat UV-säteilylle vielä aikuisten silmiä herkempiä. Muista myös lasten silmien suojaaminen omien silmiesi ohessa!

Specsavers tiedotus

Varmista, että aurinkolaseissa on UV-suoja. UV 100 prosenttia tai UV 400 -merkinnät kehyksessä kertovat, että haitallinen ultraviolettisäteily suodattuu käytännössä katsoen kokonaan.

LC Oulu/Raatti klubista Heimo Turusen ja Eila Lahtisen omista-ma yritys VKK-Media Oy tekee lehtiä erilaisille yrityksille, yhtei-söille ja seuroille. Lions-piirileh-ti TervaLeijonaa he ovat tehneet vuodesta 2004 lähtien eli tämän kauden TervaLeijona on heidän yhdeksäs lehti peräjälkeen.

Vuonna 2007 Lion i -piirilehti valittiin maailman parhaaksi piiri-lehdeksi, joka julkistettiin Lions-järjestön kansainvälisessä vuosi-kokouksessa Chicagossa. Kaukaa Amerikasta matkannut palkin-to, puinen juhlataulu, kiertää ny-kyisin parhaiden klubien kierto-

TervaLeijonan tekijätpalkintona i-piirissä. Edellisenä vuonna lehti oli saanut vastaa-vassa kokouksessa kunniamainin-nan.

Eila ja Heimo ovat yhdes-sä tehneet lehtiä reilut kymme-nen vuotta, Heimolla on pitempi työura lehdentekijänä. Pariskun-ta kustantaa lisäksi kerran viikos-sa ilmestyvää Pudasjärvi-kaupun-kilehteä.

Työnjako on sellainen, että pääasiassa Heimo kuvaa, kirjoit-taa sekä myy mainoksia ja Eila tekee julkaisujen ulkoasun sekä valmistaa ilmoitukset.

Leijonatyössä Heimo Turunen

on ollut vuodesta 1988 lähtien, jolloin liittyi LC Puolanka-klubin jäseneksi, eli 25. toimintavuosi

on menossa. Tällä hetkellä Heimo kuuluu myös Suomen Lion leh-den toimitusneuvostoon.

Heimo Turunen ja Eila Lahtinen

2011

46

2011

Torremolinoksen päivä taittuu il-tahämärään saapuessamme klu-bikokoukseen Urb Dona Car-lota Clubille. Pääsääntöisesti klubiasuun sonnustautuneita lio-neita kertyy klubin rautaportin edustalle, joka sähköisesti aukeaa klubilaisille klo 18.

Pikaisella katseella voi tode-ta, että Urb Dona Carlota on erit-täin onnistunut valinta kokouksen pitopaikaksi. Pihasta ja pääraken-nuksesta aistii sopivasti herkkää puhuttelevaa leijona karismaa. Astumme sisälle ravintolaan, siel-lä käy jo kova puheensorina. Tun-tuu todella mukavalle kuulla suo-menkieltä ja naurun herahduksia leijonaveljien keskuudesta.

Sisäänpääsymaksua ovat peri-mässä klubin leidit, jotka samal-la kartuttavat leidi-tiliään. Pääsy-maksuun sisältyy ruoka ja juoma, viiniä tai vettä. Listalta löytyy li-haa, kalaa tai lämmin voileipä, hintahaarukka 6-12 euroa. Meidät ohjataan pöytään numero 11. Pöy-dän muut jäsenet ovat paikallisen kubin jäseniä, jotka kokemuksella osasivat ottaa vastaan vierailijoi-ta. Baaritiskillä kävi kuhina, kun

Vierailut kuuluvat olennaisesti Club de leones Torremolinos - Suomen toimintaanAurinkorannikon Leijonat kokoontuivat 7.11.2011 vuosikokoukseen Torremolinoksessa Espanjassa.. Mukana oli 62 lionia, joista vieraita peräti 36, hei-dän joukossaan lion Mauri Viitajylhä puolisonsa

Maritan kanssa Muhoksen klubista.

kokousväki haki juomia. Litraiset oluttuopit kävivät kaupaksi.

Vierailijoiden maailmanennätys-Torremolinoksen klubi on ehkä maailman suosituin klubi, “tänne halutaan tulla”, totesi president-ti kokouksen avauspuheenvuo-rossaan. Meillä vierailee vuosit-tain liki puolitoista sataa lionia eri puolilta maailmaa ja Suo-mea. Kahdenkymmen toimin-tavuoden aikana vierailijoita on käynyt kaikkiaan 2185, joka on maailmanennätys. Viime kaudel-la saimme viisi uutta jäsentä. Jä-senmäärä nousi 35 jäseneen. Tä-näänkin olemme todistamassa sitä, kun kutsumme uuden jäse-nen joukkoomme.

-Aktiviteettimme ovat suun-nattu niin, että ne kiinnostavat jä-seniä sekä ovat tapahtumiin osal-listujille viidyttäviä. On hyvä muistaa, että toiminnan täytei-nen ja miellyttäviä aktiviteette-jä sisältävä tapahtumakalente-ri on näkyvä ja tehokas työkalu myös jäsenhankinnassa. Meidän

tulee myös pyrkiä siihen, että yhä useampi veli kantaa vastuuta klu-bimme toiminnasta, ettei tapahtu-mien järjestely kaadu vain muuta-mien harvojen harteille. Kaikessa toiminnassamme on kuitenkin huomioitava klubin ikärakenne ja monien veljien pitkäaikainen työskentely leijonatoiminnassa. Uusia aktiivisia jäseniä tarvitaan myös hallinnossa jakamaan yh-teistä vastuuta.

Voimakasta auttamistaTorremolinoksen klubitoimin-ta perustuu voimakkaaseen autta-misvarojen keruuseen.

Suuntana tälle toiminnalle on aktiviteettien pitäminen jäseniä sekä tapahtumiin osallistujia viih-dyttävänä

Auttamisvarojen keruun lop-puhuipentuma retki Tarifaan 15.11.2011, oli parhaillaan me-nossa.

Suu ymmyrkäisenä seurasin sitä, miten innokasta klubin toi-minta voi olla. Viidenkymmenen euron retki Tarifaan näytti olevan onnistunut valinta aktiviteettitilin kartuttamisessa. 200 ja 50 euron setelit käsissään heiluttelevat lei-jonat todistivat sitä, että heidän klubitoiminta oli myös mielekäs-tä. Tällaiset aktiviteetit ovat tuot-taneet tulosta, vuoden 2010-2011 kauden avustukset olivat yhteen-sä 12.200 euroa, se on kiitettävä summa meidän mittapuun mu-kaan.

Pidän rikkautena heidän toi-minnalleen sitä, että puolisot eli leidit olivat myös mukana. Yh-teiset retket ovat asioita jotka yh-distävät klubiperheitä ja tuovat näkyvyyttä jäsenhankinta-asias-sakin, kuten presidentti totesi al-kupuheenvuorossaan.

Ihan loppuhetkillä pääsimme Maritan kanssa viemään tervei-semme Aurinkorannikon Leijonil-le Muhoksen Lions klubilta sekä käyttämään puheenvuoron. Presi-dentti Erkki Karlsson otti vastaan mielenkiinnolla tuomisemme. Muhoksen klubin 50-vuotishis-toriikki kiinnosti häntä. Nyt klu-bimme on toiminut jo 55 vuotta.

-Klubimme täyttää 20 vuotta ensi syksynä ja sekin tuntuu pit-kältä ajalta. Meillä on myös his-toriikin teko edessä ja tästä saam-me hyvää esimerkkiä historiikin tekoon, kiitteli Karlsson.

Mauri ViitajylhäLC Muhos

www.aurinkorannikonleijonat.com

Presidentti Erkki Karlsson ottamassa vastaan Maritta ja Mauri Viitajylhältä tuomiset Muhoksen lionsklubilta.

Tällä kertaa klubikokouksessa oli 36 lionia vie-raana ja klubijäseniä oli paikalla 26.

20112011 2011

47

Lions I-piirin nuijanvaihto suori-tettiin piirihallituksen kokoukses-sa 29.7 Oulussa Vehon hyötyajo-neuvokeskuksessa. Kokoukseen oli kutsuttu viime toimintakauden ja nykyisen kauden piirihallituk-set, yhteensä nelisenkymmentä

Piirin nuijanvaihtokokous Oulussa:

Palvellen parempaan – uusia palveluaktiviteetteja klubeihin

henkeä puolisoineen. Oulu Raatti klubin Jouko Lam-

pinen puolisonsa Päivin kanssa luovutti piirikuvernöörin nuijan ja muut tehtävään kuuluvat tar-vikkeet uudelle piirikuvernöörille LC Liminka Liminganlahden klu-

bin Eino Takkulalle ja puolisol-le Liisalle. He asuvat Lumijoella. Myös piirisihteeri Eero Heikki-nen luovutti tehtävät uudelle sih-teerille Jari Hautalalle sekä ra-hastonhoitaja Pentti Kaukonen ja uusi rahastonhoitaja Ari Brunni olivat paikalla.

Eino Jakkulalla oli tuotavana terveiset Lions-järjestön kansain-välisestä vuosikokouksesta 4.- 8.7.2011 USA:n länsirannikolta Seattlesta.

-Vuosikokousta edelsi kauden 2011-2012 piirikuvernöörien kou-lutus. Koulutukseen osallistui 752 piirikuvernööriehdokasta ympäri maailmaa. Suomesta oli mukana

kaikkien Suomen 14 lions-piirin ehdokkaat puolisoineen. Piiriku-vernöörien koulutusosuus käsitti piirin johtamiseen liittyviä asioita, yleistietoa kansainvälisen Lions-järjestön toiminnasta ja alkavan kauden kansainvälisen presiden-tin, Hongkongilaisen Wing-Kun Tamin teemasta ja tavoitteista ”I believe – Luotan siihen”.

Tam on menestynyt yrittäjä lentorahtialalla ja jo nuorella iäl-lään hän ymmärsi ”takaisin anta-misen merkityksen” liittyessään Lions-järjestöön. Tam kehot-ti: Kun pystyt auttamaan itseäsi - asettamaan tavoitteita ja pyrki-mään niihin, niin saavutat tavoit-teesi auttamalla muita. Piirikuver-nöörikoulutus päättyi viralliseen ja juhlavaan piirikuvernöörini-mitykseen Seattlen Key Arenalla 8.7, kertoi Jakkula, joka oli valin-nut piirin toimintateemaksi ”Pal-vellen parempaan”. Jakkula toivoi jokaisen klubin löytävän uuden palveluaktiviteetin kauden aika-na. Hän myös muistutti kansain-välisen presidentin lioneille aset-tamasta tavoitteesta istuttaa puita tulevan kauden aikana.

Heimo Turunen

Piirin johtoryhmä kaudella 2011-2012: Edessä piirisihteeri Jari Hautala ja piirikuvernööri Eino Jakkula. Takana viime kauden piirikuvernööri Jouko Lampinen, 2 varapiirikuvernööri Eero Vilén, 1 varapiirikuvernööri Toivo Sis-tonen ja piirin rahastonhoitaja Ari Brunni.

Piirihallituksen vaihtokokoukseen osallistui viime kauden ja kulu-van kauden piirihallituksen jäseniä puolisoineen.

Piirihallituksen jäsenten puolisot kokoontuneena omaan kokoukseensa.

2011

48

2011

Puh. 0400 385 [email protected]

www.vkkmedia.fi

VKK-Media Oy

Tabloid-lehdet • Esitteet • Käyntikortit • Valokuvauspalvelut

Vuoden 2011 viimeinen piirihalli-tuksen kokous pidettiin 3.12.2011 Raahen kauppaklubilla. Kokous oli LC Raahe Fantin järjestämä.

Presidentti Pirjo Alanen kertoi aluksi klubin toiminnasta ja esit-teli myös Raahen kaupunkia. Pii-rikuvernööri Eino Jakkula jakoi myös kokouksen aluksi kansain-välisen Lions järjestön myöntä-mät Medal of Merit kunniamerkit IPDG Jouko Lampiselle ja PDG Asko Merilälle.

Kokouksen asialistalla oli eri toimikuntien ja lohkojen raport-tien käsittely. Käsiteltiin myös viime vuoden toimintakertomusta ja tilit, jotka allekirjoitettiin.

Piirihallitus Raahen kauppaklubillaKokouksessa esiteltiin seu-

raavan piirilehden TervaLeijonan tekemistä ja korostettiin ilmoi-tushankinnan tärkeyttä. Lehden tekemisestä vastaa piirin tiedo-tusvastaava LC Muhoksen lion Tero Heipus, joka oli neuvotellut sopimuksen lehden tekemisestä vuodesta 2003 lehden tekemises-tä vastanneen VKK-Media Oy:n Heimo Turusen ja Eila Lahtisen kanssa.

Rauhajulistekilpailun ”Lapset tietävät mitä rauha on” töitä oli laitettu esille. Piirihallituksen jä-senten äänestyksessä palkintosi-joille pääsivät Silja Ohtonen Sot-kamo, Oona Ronkainen Oulu,

LC Raahe Fantin presidentti Pirjo Alanen esitteli klubinsa toimintaa sekä Raahea ja kokouspaikkana toiminutta Raahen kauppaklubia.

Asko Merilälle Medal of Merit kunniamerkkiä kiinnittämässä DG Eino Jak-kula. Samanlaisen kunniamerkin sai myös PDG Jouko Lampinen.

Rami Määttä Vaala, Mikko Tur-peinen Paltamo ja Saku Pramila Hailuoto.

Puoliso-ohjelmassa oli käyn-ti muun muassa Raahen taitopa-jalla.

Heimo Turunen

www.vkkmedia.fi

20112011 2011

49

Pohjois-Suomen myynti Jorma Määttä p. 0400 382 039www.narkofinland.fi

Moni Lions klubi kokoontuu jo Perlassa

www.ravintolaperla.fi

Lyötynkatu 7, Oulu Puh. 0400 299 820

Tervetuloa!

MUHOKSEN HAMPAANKOLO OYJussilantie 2 p. (08) 533 2838, 045 208 0810

Kirurgia ja implantitEHL Mikko Moilanen

HML Ilkka Korhonen ja HH Anita Alatalo-Juujärvi-myös särkypotilaat

www.hampaankolo.com

HAMMASHOITOA MUHOKSELLA

2011

50

2011

Vuonna 2011 syyskaudella hake-muksien perusteella Vaalan klu-bi jakoi avustuksia yhteensä noin 13 000 euroa. Klubi tarjoaa ker-ran vuodessa nuorille elokuvan ja ikäihmisille jouluaterian. Klubi on mukana nuorten kesätyöllistä-misessä kustantamalla halukkaille kolmannen työviikon palkan.

Kuluneena vuonna avustuk-sia saivat myös MLL, Nuorten musiikkileiri, kyläooppera, vä-hävaraiset perheet, itsenäisyys-päivän juhla ja yhtenäiskoulun 8.lk saksan työharjoittelumatka ja vanhusten kyyditys rosvopais-tille. Klubi osallistui myös kan-sainvälisiin avustusprojekteihin mm. Haiti-talot (LCIF), Afrikan apu(LCIF), kansainvälisen Lions-järjestön nuorisoleirin tuki sekä kahden Sri Lankan kummilapsen koulutus. Kevätkaudella työllistä-misen lisäksi ovat jaossa stipendit opiskelijoille.

Lauri Ratava

LC Vaala merkittävä avustaja

LC Vaala, Vaalan Fysioterapia ja Vaalan kunta luovuttivat yhteishankintana palvelukoti Suopursun vanhusten käyttöön kuntopyörän. Luovuttajina klubin edustajina Heikki Kivioja ja Risto Näpänkanga, kunnanjohtaja Tytti Määttä. Vanhusten edustajana vastaanottamassa Veikko Isoniemi, jota Vaalan Fysioterapia yrittäjä Petri Huusko opastaa pyörän käytössä.

LC Vaalan vuosittainen avustusten määrä on noin 15 000-20 000 euroa, jotka kerätään muun muassa Vaala-kuppien myynnillä, jouluaaton lämpötilaveikkauksella sekä muilla aktiviteeteillä sekä Tervareitti-lehden tuotolla.

20112011 2011

51

www.vaalankukka.palvelee.f i VAALAN KUKKA JA HAUTAUSPALVELU

Vaalantie 9 Puh. (08)5361271

VAALA Vaalantie 19 www.tilitkarppinen.fi

puh. 040-1320 500 (vaihde)

Me Palvelemme - We ServeLC Vaala - Aktiivista palvelutoimintaa Vaalassa jo vuodesta 1965 lähtien.

Lc Vaala kiittää yhteistyökumppaneitaan

RAVINTOLA LEIPOMO RUUNUNHELMIPERHEYHTIÖ PAAKKARIT OYRuununtörmäntie 1, 91760 Säräisniemip. 040 717 [email protected] www.ruununhelmi.fi

VAALA

Hitsacon OyMarkku HalonenYrittäjäntie 2, 91700 VAALAp. 0400 683 535, fax. 08-5363 [email protected]

• Prosessiputkitukset• Luokkahitsaukset• Rauta- ja teräsrakenteet• Kone- ja laiteosahitsaukset• Kärkisorvaustyöt

PYSYVÄSTI EDULLINENVaalan TORIMARKET

Avoinna:ma-pe 9-17la 9-13

Järvikyläntie 291700 Vaala(08) 5562 664

Katso myös tonttipörssi

Tuoreus. Laatu. Oikea Hinta.

VAALAASIAKASOMISTAJUUS KANNATTAA!

NYT SAAT BONUSTA JOPA 5%

Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-18, kesä su 12-18Kolehmaisentie 1 VAALA p. 044 7886 168

MEILTÄ SAAT

BONUSTA

VB-BETONI

Ouluntie 115, 91700 VaalaPuh. 020 741 3420

[email protected] www.vb-betoni.fi

• Julkisivu- ja väliseinäelementit• Palkit ja pilarit ym. • Valmisbetoni

Vaalan Fysioterapia

JONOTTAMATTA FYSIKAALISIIN HOITOIHIN JA HIERONTOIHIN

TeiTä palvelevaT fysioTerapeuTiT peTri Huusko, Mika Maaninka ja Henriikka laurila sekä

urHeiluHierojaT Mika korHonen ja pekka kleMeTTi

Ajanvaraus ja vastaanotto ma-to 8-18, pe 8-15

Kuntosali avoinnama-to 8-20, la 9-15

VAALANTIE 15, 91700 VAALApuH. 536 1589

http://www.vaalanfysioterapia.fi/

• Airaksinen Juha• Alakurtti Mika• Anttila Reijo• Ervasti Kai• Haimakainen Pentti• Halonen Markku• Heickell Heidi

• Heickell Mikko• Holopainen Esko• Huossa Ali• Hyyryläinen Aulis• Hämäläinen Jenni• Karhu Tapani• Karjalainen Esa

• Kaurala Reijo• Karppinen Juhani• Kemppainen Pekka• Kilpeläinen Pauli• Kinnunen Taisto• Kivioja Heikki• Korhonen Jorma

• Laukkanen Aatto• Leinonen Erkki• Lätti Edvard• Mäyrä Eero• Nummi Matti• Näpänkangas Risto• Piirola Antti (tukijäsen)

• Ratava Lauri• Tossavainen Veikko• Wikman Henry• Väisänen Erkki• Välinen Pekka• Yrjämä Matti

VAALATERVAPORTTI

2011

52

Lionstoiminnan toiminta-ajatus

Lionien palvelutoiminta koh-distuu nuorisoon, vanhusvä-estöön, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Lionstoiminta tapah-tuu “Me palvelemme” -hen-gessä. Lionsklubin tärkein kiinnostuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö, jois-sa heikompiosaisia on paljon. Lionsklubien aktiviteetteja ovat mm. paikallisten lasten- ja vanhuskotien auttaminen, silakkamarkkinat, stipendien jako kouluissa, sotaveteraa-nien auttaminen, vanhus-ten kotien kunnostaminen. Nuorisovaihto-ohjelmamme välityksellä lionsklubit lähet-tävät Suomesta ulkomaille ja vastaanottavat ulkomailta Suomeen noin 300 nuorta vuosittain.

Suomessa järjestetään aika ajoin valtakunnallisia kampan-joita. Tutuiksi yleisölle ovat jo tulleet esimerkisksi punainen sulka -kampanjat. Varoja on kerätty mm. syöpätyöhön, so-taveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhus-ten hyväksi.

Suomalaiset lionit osallistuvat eri aktiviteetteihin myös poh-joismaisella tasolla. Nordiska samarbetsrådet - NSR:n puit-teissa suomalaiset toteuttavat yhteispohjoismaisia aktiviteet-teja, joista esimerkkeinä mai-nittakoon mm. lastensairaalan rakennut-taminen Friazinoon Moskovassa, sairaalan saneera-us ja katulapsikodin rakennut-taminen Daugavpilsissä...

Jäsenyys maailman suurim-massa palvelujärjestössä laa-jentaa vastuutamme myös maailmanlaajuisesti. Järjestön suuri palvelutehtävä on sokei-den ja näkövammaisten autta-minen. Myös suomalaiset lionit ovat tukemassa näitä kansain-välisiä ohjelmia.

Lionit toteuttavat maailman-laajuisesti näönsuojelukam-panjaa, jonka tavoitteena on poistaa estettävissä oleva so-keus maailmasta.

Lionsklubin jäsenet ovat mie-hiä ja naisia, jotka pyrkivät vaikuttamaan paikallisessa yhteisössään sekä yhteisöis-sä kaikkialla maailmassa. Näönhoidon lisäksi vapaaeh-toisissa hankkeissa pyritään täyttämään sairaanhoito- ja koulutustarpeita kaikkialla maailmassa.

Miksi ryhtyisin lioniksi? Lionsklubin jäsenenä saat tilai-suuden-vaikuttaa yhteisösi elämään joka päivä-antaa tukea paikallisesti tai kansainvälisesti-kehittyä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti osallistumalla ohjelmiimme, yhteisön palve-luprojekteihin ja tapahtumiin-vaikuttaa paikallisiin ja kan-sainvälisiin humanitaarisiin on-gelmiin-kehittää suhteita sekä paikal-lisiin että kansainvälisiin yhtei-söjen ja liike-elämän johtajiin -hyödyntää jäsenalennuksia ja -palveluja

Kiinnostaako jäsenyys?Lionsklubin jäseneksi pääsee paikallisen klubin kutsusta. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä, ota yhteyttä paikalliseen lions-klubiin klubihaun avulla. Kerro paikallisen klubin jäsenille, että harkitset liittymistä ja haluat osallistua kokoukseen saa-daksesi lisätietoja. Pyydä sen jälkeen jäsenhakemus joltakin jäseneltä.

Lions – faktoja:Maailmassa lioneja n. 1,3 miljoonaa jäsentäLions –klubeja n. 45 000 kplLions –piirejä n. 750 kplLions –toimintaa 205 maassa/itsehallintoalueellaSuomessa lioneja n. 26 000 jäsentäSuomessa Lions –piirejä 14 kplI –piirissä lioneja n. 1360 jäsentäI –piirissä klubeja 55 kplI –piirissä lohkoja 10 kplI –piirissä alueita 3 kpl

Suomen Lions lions – motto:LuovutaIsänmaaOnnellisempanaNousevalle Sukupolvelle

Suomalaisen lionstoiminnan toiminta-ajatus on seuraava:Teemme yhdessä työtä paikallisella, kansallisel-la ja kansainvälisellä tasolla lasten ja nuorten terveen elämän ja kehityksen turvaamiseksi sekä ikääntyneiden, perheiden, vammaisten ja muiden apua tarvitsevien tukemiseksi. Toiminta tarjoaa jäsenelle mahdollisuuden toimia sosiaa-lisessa yhteisössä, kehittyä ihmisenä ja kehittää johtamis-taitoja sekä solmia kontakteja koti-maassa ja ulkomailla.

Lionsjärjestön toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön.

http://www.lionsclubs.org/

http://www.lions.fi/

http://www.i-piiri.net/