Lempäälän kuntakoulut.lempaala.fi/.../2118/ops_pesu_2016_s_ksj_rvi.docx · Web...

Lempäälän kunta |

Sääksjärven koulu

OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA SUUNNITELMA 2016–2017

Koulun nimi: Sääksjärven yhtenäiskouluOsoite: Tampereentie 422Yhteystiedot: Rehtori Seppo Siitonen

Apulaisrehtori Jussi KarjalainenKoulusihteerit Lilja Harjunniemi, Teija Montonen

SISÄLLYSLUETTELO

1. TOIMINTA-AJATUS JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET......................................................................................2

2. Oppilasmäärä...................................................................................................................................................2

3. Tuntijako..........................................................................................................................................................2

4. Opetushenkilöstö, luokat ja sijoittuminen.......................................................................................................3

5. Kehittämisryhmät, erityiset vastuualueet ja korvaukset..................................................................................6

6. Yhteissuunnitteluajan käyttö..........................................................................................................................11

7. Opetussuunnitelman koulukohtaisesti päätettävät asiat...............................................................................11

8. Tapahtumakalenteri 2016 - 2017...................................................................................................................41

9. Koulutyön jaksottaminen...............................................................................................................................43

10. Kodin ja koulun yhteistyö...............................................................................................................................43

11. Koulukohtaiset veso-koulutukset...................................................................................................................45

12. Muuta ajankohtaista koulun toiminnasta......................................................................................................45

Käsittely:Opettaja- / henkilökuntakokous 27.9.2016Koulukokous 13.10.2016

Hyväksyntä:Kasvatus- ja opetuslautakunta

Allekirjoitukset:

Seppo Siitonenrehtori


Perusopetusasetus 20.11.1998/8521. TOIMINTA-AJATUS JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

1.1. TOIMINTA-AJATUS

Esi- ja perusopetuksen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kasvamista itseään, kanssaihmisiään ja ympäristöään arvostaviksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Perusopetusta annetaan yleisopetuksena ja erityisenä tukena sekä joustavana perusopetuksena.

SÄÄKSJÄRVEN KOULUN TOIMINTA-AJATUSSääksjärven turvallisessa koulussa kasvaa itsensä tuntevia, vastuuta kantavia ja yhteistyökykyisiä kansalaisia. Koulussa huomioidaan kunkin oppilaan yksilölliset edellytykset. Toiminnan lähtökohtana ovat lapsen tarpeet. Koulu toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa

1.2 Koulun kehittämisen painopisteet

1. Perusopetuksen toiminnallinen yhtenäistäminen (sisältää esiopetuksen)

2. Kestävä tulevaisuus, vihreä lippu -hanke (liite)

3. Liikkuva koulu-hanke

4. Kansainvälisyys (liite)

5. Sopu-koulu (ent. Kiva koulu)

6. Oppimisympäristö / digiloikka

7. ”OPS liikkeelle ja lentoon”Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen ja arvioinnin kehittäminen

2. OPPILASMÄÄRÄ

esi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yht.

Oppilasmääräkoulun alkaessa 55 55 63 68 55 61 68 106 121 103 756

Opetusryhmät 3 3 3 3 3 3 3 5 6 5 37

Muut opetusryhmät(yhdysluokkaopetus)

0-1 pienryhmä

7-9-parkki V

Aamu- ja ilta-päivätoimintaan osallistuvat oppilaat

esiluokka 1. lk. 2. lk. Muut

48 37 22 2

3. TUNTIJAKO

Perusopetus Esiopetus Erityisopetus Kerhot Tukiopetus Muut Yhteensä1000 60 + jopo 25 175 8 9 20 1297


4. OPETUSHENKILÖSTÖ, LUOKAT JA SIJOITTUMINEN

Omat viranhaltijatOmat päätoimiset tuntiopettajatOmat sivutoimiset tuntiopettajatLukuvuoden viransijaisuus

41 (Pääkoulu kirjaa)Yhteiset viranhaltijatYhteiset tuntiopettajat

19

6Avustavan henkilöstön määrä (ohjaajat ja harjoittelijat)

27 Lausunto-oppilaiden määrä, tehostetun ja erityisen tuen oppilaat

Erityinen tuki 69Tehostettu tuki 81Kka-lausunto 6

Opettaja Aine/luokka Muut tehtävät

Oili Opettaja HY 1 AV-vastaavaOpettaja Aine/luokka Muut

tehtävätAlijoki Laura 5.c kk 70

Antila Satu BG, TE TE4,5,LV1,4,KOK0,5, DEMO 1

Arvonen Liisa AI,S2 S2 8.lk 2h,

Asikainen Ilkka HY LV 1, opo(kake) 1,5hKI 2h

Backlund-Palander Birgit Esiopetus Koord.1h, Kr 1h, 1KY

Hankala-Vuorinen Minna TS, KSTS/KS 3-5-6 10h, TE 4h tth 130kk 50

Harjunpää Katja KOLV 1,4htth90kk 50

Harnoster Katja-Helenavirkavapaalla 10.8.2016–3.6.2017Sijainen Joukainen Laura

1.b

Heikkilä KatiVirkavapaalla 1.8.2016–31.7.2017

ER

Helminen Hannele MA, FY, KE DEMO 4, KOK 0,25

Hietanen Anu 1.a Li 8.lk 0,5hPikkup tva

Honkavuo HannaVirkavapaalla 1.8.2016–31.7.2017Sij. Ilona Luoto

OPO

Honkonen Jyrki MUMU5-6lk.6h, MH 1, AV2, AI 8-9-lk. 6h(ilmaisut.)kk 74,31

Hossi Elina MA, FY, KE

kok 0,5hdemo 4hopp. kunta 1hkk 50

Hämäläinen Katariina AI LV 1,4


Härkönen Salla 2.bJuntunen Maiju MA, FY, KE KOK 0,25, DEMO 3,

LV1,4Jääskeläinen IlkkaVirkavapaalla 1.8.2016–31.7.2017Sijainen Minna-Mari Olli

2.a

Jääskeläinen Laura 4.a Te 7lk, 9.lk 3,5h, KR0,5hPikkuparlamentti tva

Kalliokoski JaanaVirkavapaalla 9.8.2016 -Sijaisena Jussi Karjalainen

Apulaisrehtori

OPO 3,5Sij. 3,5h

Karinkanta Veli-Matti BG DEMO 1h, KOK 0,5h, LV 1,4kk 70

Karttunen Marketta EN, SA KO 1hkk 50

Kiiskinen Anna-LiisaER0-1-luokkien pienryhmä

Kivelä Riikka AI LV 1,4Kosonen Kaisa 1.cKortelainen Piia 3.b kk 50

Lakaniemi Heini Erityisopetus 7-9.lk kk 80

Latvala Kristiina Jopoluokan opettaja Lv 1,4

Lehikoinen Hannu 2.c MA 7-9LK 7hopvhuoj. 1h

Leskinen Kaisa 6.a kk60, ti 1hMäkelä Anna RU Ru 6.lk 6hNeuvonen Sirpa 3.c kk 20

Niemi Jussi 4.b OPO(kake) 1,5h

Nieminen Teemu virkavapaa 1.8.2016–31.7.2017sij. Jenny Sihvo

5.b

AT 7-9 6h, media 7-9 2h,TI 2hkk50opvhuoj.1h

Niittymäki Katri Erityisopetus 7. ja 9.lk

LI 2kk 20

Nikunoja Minna EsiopetusPikkup. tvaKY 2h, KR 1hkk20

Nousiainen Ann-Mari SA10, RU12,5

Pasonen Anu 5.a

Pesu Mervi LI tth30, LV 1,4h


kk 80Pietilä Tapio LI tth30

Pihlamo Sanna En, RULV 1,4hopp.kunta 0,50hkk 20

Pirinen Teija MA LV 1,4kk 70

Railo Tanja RA, EN RA KULJU 3hOpvhuoj. 1h

Raski Kati KO LV1,4tth90

Raunio Juha HY OPO(kake) 1,5h, Lv 1,4

Ristimäki Heini 4.c, S2 S2 4kk20

Saha Eila Esiopetus KR 1,KY2

Salonpää Virpi 2-3-parkki erityisopetus

Saviluoto Anne-Mari Opo, tuntiopettaja Lv 1,4

Selin Niina 6.b MH1, LV1

Seppi ElinaER8.luokkien parkki

Siitonen Seppo rehtori -

Sipilä ElinaER1.- ja 4.luokat

kk 50

Syväterä Teemu 6.c TE 2,25h, LI7 2h, LI 8 0,5h, LI 9 0,5h, LV 1h

Szanti Hanna KU Ku 6.lk 2h, LV 1h, KR 1htth74,61, tukiopp.kr

Tervonen Annamaria5-6-parkki erityisopetus TE 2h

kk180

Törmälä Virva 3.a kk60

Vainionpää Jarno KS, TN LV1,4,AV 1htth 130

Viitamaa Laura UE

UO 2hET 4hLV 1hTukiopp.tva

KOULUNKÄYNNINOHJAAJAT / AAMU- JA ILTAPÄIVÄOHJAAJATAhola Jaana Esiopetus apip


Ala-Nikkilä Milja Esiopetus apipBjörksten Aki 2-3-parkki henkilökohtainen kkaJärvinen Tanja 6.b henkilökohtainen kkaKallio Sanna 7.c henkilökohtainen kkaKallio Tiina 1. ja 4.luokat parkkiKeskinen Tuula 5-6- parkkiKiretti Veera jopoKivi Maiju 5-6-parkkiLaine Seija Esiopetus apipLaurikainen Minna 2.c apipLehtinen Sari 1.c apipLiede Vilja 1.b apipMälkiä Tuula 2.a apipPeltonen Anniina 4.c työkokeiluPussinen Joni 7.-, 8.- ja 9.-parkkiSeppänen Minna 2-3-parkkiSoikkonen Oskari 3.c työkokeiluTahvanainen Anette 1.a apipTarvainen Anneli Esiopetus apipTenhunen Sari-Ulrika 8.e henkilökohtainen kkaVainio Jaana 7.-, 8.- ja 9.-parkkiVoutilainen Katja 7.-, 8.- ja 9.-parkkiYlikärppä Tanja 2.b apip

5. KEHITTÄMISRYHMÄT, ERITYISET VASTUUALUEET JA KORVAUKSET1. Opetussuunnitelmatiimi: Jussi Karjalainen pj

Niina SelinBirgit Backlund-PalanderHannele HelminenLaura JoukainenHeini Lakaniemi Seppo Siitonen

Tiimin tehtävänä on uuden opsin jalkauttaminen ja koulukohtainen kehittäminen

2. Koulun johtoryhmä:

3. Tapahtumatiimi

Seppo Siitonen pjJussi KarjalainenHeini LakaniemiVirva TörmäläIlona LuotoJaana VainioJarno VainionpääEila Saha

Jyrki Honkonen pj (vastaa myös lukuvuoden kierron laatimisesta) Liisa ArvonenEila SahaKatariina HämäläinenHanna SzántiLaura JääskeläinenVeera KirettiTiimin tavoite:Laatii koulun tapahtumista n. lukuvuoden kierto-suunnitelman.Organisoi koulun joulu- ja kevätjuhlat.


4. Vihreä lippu -tiimi:

5. Liikuntakasvatustiimi /Liikkuva koulu - hanke:

6. Sopu-tiimi

Annamaria Tervonen pj1 Piia Kortelainen pj2 Veli-Matti Karinkanta Eila SahaMinna-Mari OlliSari-Ulrika TenhunenSirpa Neuvonen

Vihreä Lippu – tiimin toimintasuunnitelma:Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.Sääksjärven koulussa toimii koulun aikuisista koostuva Vihreä Lippu – tiimi sekä esi-9. – luokkalaisista koostuva ympäristöraati. Tiimi ja raati kokoontuvat kuukausittain. Ympäristöraadin tehtävänä on ideoida ja toteuttaa kunkin kuukauden teemaa sekä aktivoida muita koulumme oppilaita.

Mervi Pesu pj Tapio PietiläTeemu SyväteräLaura AlijokiAnu HietanenAnu PasonenLaura JääskeläinenVeera KirettiMinttu OlliLaura Joukainen

Tavoitteet ja tehtävä:Liikuntatiimi koostuu lähes kokonaan liikuntaa eri-ikäisille opettavista opettajista kokoontuen ajankohtaisten asioiden tiimoilta tarpeen mukaan. Tiimityöskentelyn avulla pyritään saamaan laatua liikunnanopetukseen ja helpottamaan arkea. Näin isossa koulussa keskinäinen yhteistyö ja tiedonkulku niin tilojen kuin lajienkin suhteen ovat tärkeää. Liikuntatiimi on myös yhteydessä kuntaan, urheiluseuroihin, lajiliittoihin ja eri järjestöihin liikuntapaikkojen, latujen, karttojen ja kaikenlaisten liikuntaan liittyvien asioiden johdosta.Liikuntatiimin yhtenä tavoitteena on myös organisoida lisää liikettä koulupäiviin yhdessä koko henkilöstön kanssa järjestäen välituntiliikuntaa ja liikuntapäiviä. Kilpailuorientoituneille alakoululaisille järjestetään mahdollisuus kilpailla koulujenvälisissä kilpailuissa eri lajeissa ja yläkoululaisille myös oman kunnan ulkopuolisissa Koululiikuntaliiton sarjoissa ja kilpailuissa. Liikuntakasvatustiimi vastaa liikkuva koulu- hankeen toteutumisesta.

Laura Alijoki pj1 Katja Harjunpää pj2 Hannele Helminen


7. Koulunkäynninohjaajat:

Elina SipiläMinna NikunojaSanna PihlamoVirpi SalonpääHeini RistimäkiTeija PirinenVeli-Matti KarinkantaSirpa NeuvonenAnnamaria TervonenKaisa Kosonen

Sopu- tiimin tavoitteet:SOPU-tiimi organisoi ja hoitaa kiusaamisen vastaista toimintaa.Oppilaiden välisiä ristiriitoja selvittelevät koulutuksen saaneet VerSo-sovittelijaoppilaat (4.-9.-luokkalaisia).Vakavampia riita- ja kiusaamistilanteita sovittelevat restoratiivisen koulutuksen saaneet aikuissovittelijaopettajat (7 opettajaa + 1 aloittaa koulutuksen syksyllä 2016).Lisäksi ala-koulun puolella on käytettävissä kolme kiusaamisselvittelijää, jotka hoitavat pitkäkestoisia kiusaamistilanteita. SOPU-tiimin tavoitteena on suunnata ja kehittää toimintaa ennaltaehkäisevään suuntaan, esimerkiksi luokille pidetään oppitunteja, joissa harjoitellaan vuorovaikutus- ja kaveritaitoja.Kouluohjaajat ovat myös aktiivisesti mukana koulun arjessa. He vetävät kaikille yläluokille "Luokan oman päivän", jonka sisältö suunnitellaan yhdessä kunkin luokan lv:n kanssa

Jaana Vainio pjTuula KeskinenTanja JärvinenKatja VoutilainenSanna KallioTiina KallioMaiju KiviJoni PussinenVeera KirettiAki BjörkstenMinna SeppänenJaana AholaSari-Ulrika TenhunenEsi-1-2-luokkien apip-ohjaajatTyökokeilijat ja harjoittelijat

Tiimin kokoontuminenKokoontuu lukuvuonna 2016–17 noin joka toinen viikko vaihtuvina päivinä. Kokoontumisaika sovitaan erikseen edellisessä palaverissa. Tiimin jäseninä ovat koulunkäynninohjaajat.Tiimin tehtävä:Tiimin tehtäviä ovat mm. tiedottaminen, saatujen toimeksiantojen suunnittelu ja toteutus sekä erilaisten työhön liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisu ja niistä keskustelu.Tiimin tavoitteet:Tiimin toiminnan tavoitteita ovat mm. kokemuksien vaihto ja keskustelu, ohjaajien etujen valvominen, virkistystoiminta,


8. Tuen ja ohjauksen kehittämistiimi:

9. Oppimisympäristötiimi

10. Työyhteisön hyvinvoinnin kehittämistiimi:

vertaistuki.Tiimi tukee ohjaajien työn sujumista muuttuvassa kouluympäristössä.

Heini Lakaniemi pj Anna-Liisa KiiskinenVirpi SalonpääElina SipiläKristiina LatvalaAnnamaria TervonenKatri NiittymäkiElina SeppiAnne-Mari SaviluotoIlona LuotoMinna Nikunoja Kaisa Kosonen(Laura Alijoki)

Tiimin tavoite:Yhtenäisen tuen ja ohjauksen toimintakulttuurin kehittäminen Sääksjärven koululla yhteistyössä kunnallisten toimijoiden kanssa. Keskinäinen informaation jakaminen ja ammatillinen tutorointi.Ammatillisen tiedon siirtäminen luokan- ja aineenopettajille sekä heidän ohjaamisensa pedagogisten asiakirjojen täyttämisessä.

Kaisa Leskinen pj Virva Törmälä pj Birgit Backlund-PalanderJenny SihvoLaura ViitamaaJyrki HonkonenAnn-Mari NousiainenHanna SzántiJarno Vainionpää

Tiimin tehtävä:Oppimisympäristötiimi vastaa koulun tietoja viestintätekniikan kehittämisestä opetussuunnitelman mukaisesti. Tiimin puheenjohtajuuden jakavat Virva Törmälä ja Kaisa Leskinen. Tiimin tehtäviin kuuluvat mm. oppimisen tavoite- ja käyttäjälähtöisten oppimisympäristöjen kehittäminen, opetusmenetelmien kehittäminen ja yleistäminen positiivisten kokemusten kautta, ohjelmisto- ja laitehankintojen suunnitteluja tilojen, koneiden ja laitteiden pedagogisen käytön koordinointi.Tähän kuuluu opettajien ohjausta ja tukemista tietoja viestintätekniikan käytössä. Oppimisympäristötiimi kokoontuu jaksojen alussa, sekä tarvittaessa. Vuoden 2016–17 painopisteenä tiimissä on mobiilioppiminen, jossa iPadit ovat keskeisessä roolissa. Lisäksi tiimi auttaa vastaamaan uuden OPS:in mukanaan tuomiin haasteisiin. Lukuvuoden tavoitteena on myös Pedanetin sisäänajo ja toiminnan kehittäminen Sääksjärven koulussa.

Elina Hossi pj.Riikka Kivelä pj.


11. Kansainvälisyystiimi:

Muut vastuutehtävät:

Teija PirinenLilja HarjunniemiKati RaskiIlkka AsikainenJarno VainionpääNiina SelinMaiju JuntunenSatu AntilaJenny Sihvo

Tiimin tavoitteena on Sääksjärven koulun työyhteisön hyvinvoinnin ja työntekijöiden jaksamisen edistäminen. Tiimi järjestää työyhteisölle virkistystoimintaa.

Minna Hankala-Vuorinen pj Marketta Karttunen, ERASMUS – puheenjohtaja Birgit Backlund-PalanderSirpa NeuvonenSalla HärkönenTanja RailoHannu LehikoinenKaisa LeskinenKatja HarjunpääLaura AlijokiKristiina LatvalaAnna MäkeläKatri Niittymäki

Tiimin tavoitteet:Suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvaminen, oppilaiden osallistaminen, oppilaiden kielitaidon kehittäminen. Englanninkielisen CLIL-opetuksen kehittäminen (sisällön ja kielen yhdistävä opetus).Tiimin toiminta:Erasmus-projektin tehtävät, teemapäivät, kotikansainvälisyys, maailmankoulu, vierailijoiden kutsuminen ja vierailuiden järjestely, ulkomaisten kontaktien ylläpito, luokkien yhteistyö ulkomaille.

Vanhempainyhdistyksessä opettajaedustaja: Annamaria Tervonen

Koulun kotisivujen vastuuhenkilö:Jenny Sihvo Kasvatuskeskustelutiimi:Juha Raunio, Ilkka Asikainen, Jussi Niemi Kiusaamistapausten selvittämisryhmät:Yläluokat: AikuissovitteluAlaluokat: Elina Sipilä Riikka Valo, Annamaria Tervonen Vuosikirjan kokoajat:Veli-Matti Karinkanta Hanna Szánti


Verso-opettajat/-ohjaajat ja aikuissovittelijatVeli-Matti KarinkantaMinna NikunojaTeija PirinenLaura AlijokiAnnamaria TervonenSanna PihlamoSirpa NeuvonenKatri NiittymäkiHeini Ristimäki

6. YHTEISSUUNNITTELUAJAN KÄYTTÖYhteissuunnittelutyöaika (OVTES osio B, liite 1 s. 79 III/ 6§)Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, opetusta koskeviin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

Yhteissuunnitteluajan jakautuminen Sääksjärven koulussa lv. 2016–17:

1. Opettajien yhteispalaverit 1vvkohOpettajakokoukset 11x 2h=22h Suunnittelu- ja toiminnan arviointikokoukset 4x2h = 8h Opetussuunnitelmauudistukseen ja oppilashuoltolakiin liittyvät kokoukset 4x2h =8hKokoukset yhteensä 38h = 1vvkoh

2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 1vvkohArviointikeskustelut marras-helmikuussa

3. Tiimityö 1vvkohJokainen opettaja osallistuu koulun opetustyön kehittämiseen kuulumalla vähintään yhteen koulun tiimeistä. Vuosiluokkatiimien työskentely.

7. OPETUSSUUNNITELMAN KOULUKOHTAISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT

7.1. Koulun arvoperusta ja oppimiskäsitys

Lempäälän kunnan opetussuunnitelman arvoperustan arvot ovat yhteisöllisyys, turvallisuus ja joustavuus sekä tasapuolisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus.• Yhteisöllisyys

osallisuus ja osallistaminen• Turvallisuus

pysyvyysjatkuvuusrauhallisuus

• Joustavuusvalinnanvapaustilojen monipuolinen käyttöyksilöllisyyspsyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen

Tärkeintä ovat lapsen näkökulma, etu ja hyvinvointi sekä lapsuuden arvostus. Tärkeänä pidetään myös tasapuolisuutta, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, joihin liitetään tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu.


Sääksjärven koulun arvoperusta:Koulun kasvatuksen pohjana on myönteinen ihmiskäsitys, jonka lähtökohtana on utelias, oppimishaluinen ja aktiivinen lapsi.Koulumme arvot perustuvat ihmisen ainutkertaisuuteen ja ihmisarvoon.

Sääksjärven koulun kasvatus- ja opetustyön perustana on viisi arvoa:yksilöllisyys, turvallisuus, yhteistyö, terve itsetunto ja vastuullisuus

Ne muodostavat tahtotilan, jota tavoitellaan koulun kasvatus- ja opetuskäytäntöjen avulla. Kouluyhteisö pyrkii luomaan edellytykset arvojen toteutumiselle. Kouluyhteisön jäseniä ovat oppilaat ja koulun koko henkilökunta.

YksilöllisyysJokainen Sääksjärven kouluyhteisön jäsen on ainutkertainen. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia edistyä omien edellytystensä mukaan. Kouluyhteisön jäsenet hyväksyvät erilaisuuden ja yksilöllisyyden

TurvallisuusKaikkien Sääksjärven kouluyhteisön jäsenten on tunnettava olonsa kaikilla tavoin turvalliseksi. Kouluuntulo ei saa pelottaa. Turvallisessa koulussa hyväksytään erilaisuus ja ihmiset ovat huomaavaisia toisiaan kohtaan. Kouluyhteisön henkisen ja fyysisen ympäristön turvallisuus taataan. Yhteisesti sovittujen sääntöjen ja sopimusten noudattaminen on turvallisuutemme perusta.

YhteistyöYhteistyö on vuorovaikutusta korostava tapa toimia. Yhteistyökyky on sosiaalisten taitojen perustekijä. Sääksjärven koulussa luodaan edellytykset lapsen suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle. Yhteisön jäseneksi kasvaminen on tie omaan kasvuun. Aikuiset antavat mallia omalla toiminnallaan. Oppilas oppii säännöt ja oppii käyttäytymään niiden mukaisesti.

Terve itsetuntoSääksjärven koulussa jokainen, aikuinen ja oppilas, tuntee olevansa hyväksytty ja samoin hän hyväksyy itsensä. Aikuiset auttavat oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään kykyjään. Oppilaalle kehittyy vahva, realistinen itsetunto. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee itsensä ja omat rajansa ja osaa antaa arvon muillekin.

VastuullisuusVastuullinen ihminen pystyy arvioimaan etukäteen oman toimintansa seurauksia. Hän pystyy erottamaan oikean ja väärän ja tekemään tältä pohjalta vastuullisia päätöksiä. Koulussamme opitaan ottamaan vastuuta itsestä ja muista sekä yhteisestä ympäristöstämme. Omasta opiskelusta ja työstä vastuun ottamista kehitetään ohjaamalla oppilaita omakohtaiseen tavoitteenasetteluun ja suunnitteluun.Vastuullisuuden kehittäminen on jokaisen Sääksjärven koulussa työskentelevän lapsen ja aikuisen yhteinen asia.

Sääksjärven koulun arvot avattuina arkikäytänteiksi:Yksilöllisyys:Jokainen Sääksjärven kouluyhteisön jäsen on ainutkertainen. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia edistyä omien edellytystensä mukaan. Kouluyhteisön jäsenet hyväksyvät erilaisuuden ja yksilöllisyyden.

YKSILÖLLISET OPPIMISTAVOITTEETSääksjärven koulussa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon oppilaan oikeus oppia omilla oppimisedellytyksillään, omalla kehitysrytmillään ja omalla oppimisajallaan. Koulussa kehitetään keinoja yksilöllisten oppimistavoitteiden asettamiseksi.Yksilöllisiä tavoitteita asetetaan oppilaalle oman lähtötasonsa, kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa mukaisesti.


OPPILAAN OMAN TYÖN SUUNNITTELU Oppilaalle harjaannutetaan taitoja suunnitella ja toteuttaa omaa työtänsä omalla tavoitteenasettelulla, oman työtavan valintamahdollisuudella, yksilöllisen oppimistyylin sallimisella, oppisisältöjen valintamahdollisuudella, läksyjen valinnalla jne.Työtavat:Useissa opetustilanteissa voidaan huomioida oppilaan vahvuuksien ja oppimistyylin mukaisesti hänen työtapansa. Esim. ryhmätöiden työnjaossa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Yhteistoiminnallisissa opetusmenetelmissä oppilaiden erilaiset vahvuudet ja taidot tulevat huomioiduksi. Opettajan ohjaava rooli ja oppilaan tuntemus työtapoja valittaessa on välttämätöntä.

YKSILÖLLINEN OPPILASARVIOINTI Perusopetuksen aikainen oppilaan arviointi tulee olla kannustavaa, ohjaavaa ja oppilaan yksilöllisiin oppimistavoitteisiin ja – edellytyksiin peilaavaa. Päättöarviointi on yleisiin valtakunnallisesti asetettuihin opetustavoitteisiin verrattava. Oppimistapahtumissa on tärkeää antaa oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen oppimisestaan. Koulussa kannustetaan oppilasta arvioimaan itse omaa oppimistaan.Lukuvuoden 2016–17 alusta aloitetaan koko koulussa kaikkien oppilaiden ns. tavoitekeskustelut. Siinä oppilas itse asettaa itselleen oppiainekohtaisia oppimistavoitteita sekä käyttäytymiseen ja työskentelyyn liittyviä tavoitteita.Arviointikeskusteluissa vähintään kerran lukuvuoden aikana arvioidaan oppilaan oppimista hänelle asetettuihin oppimistavoitteisiin peilaten. Arviointikeskusteluissa on läsnä oppilas, huoltaja ja luokanopettaja tai -valvoja. Muut oppilasta opettavat opettajat ovat velvollisia antamaan tietoja oppilaan oppimistuloksista luokanvalvojalle tai luokanopettajalle. Oppilaan kasvun seuraaminen (myös sosiaaliset taidot ja persoonallisuuden kasvu) ovat tärkeitä arviointikeskustelujen aiheita.Lukuvuosiarviointi:Esiopetuksessa ja 1.-2.-luokilla arvioinnissa käytetään ns. taitotikkaita. 3-4-luokilla arviointi on sanallista. 5-9 -luokilla käytetään numeroarviointia, jota täydentää sanallisesti. Numeroarvioinnissakin huomioidaan oppilaan yksilölliset oppimisedellytykset ja – tavoitteet. Varsinkin oppilaan vahvuuksia ja positiivista kasvua on syytä kuvata sanallisessa arvioinnissa kaikilla vuosiluokilla.

Turvallisuus:Kaikkien Sääksjärven kouluyhteisön jäsenten on tunnettava olonsa kaikilla tavoin turvalliseksi. Kouluuntulo ei saa pelottaa. Turvallisessa koulussa hyväksytään erilaisuus ja ihmiset ovat huomaavaisia toisiaan kohtaan. Yhteisesti sovittujen sääntöjen ja sopimusten noudattaminen on turvallisuutemme perusta.

Sääksihenki:Esi- ja perusopetuksen yhtenäistäminen parantaa psyykkistä turvallisuutta. Koulun sosiaalisten rakenteiden jatkuminen läpi koko peruskoulun ajan samanlaisena luo lapselle suotuista kasvua. Koulun yhteiset tavat, tapahtumat, juhlat, teemat ja projektit lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja me-henkeä. Oppilaan tuntemisen siirtyminen alaluokilta yläluokille on erittäin tärkeää. Tukioppilas-, kummioppilas- ja oppilaskuntatoiminta vahvistavat positiivisesti oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä. Koulussa kiinnitetään erityistä huomiota opetusryhmien ja luokkien ryhmäytymiseen. Jokaisella opettajalla on vastuu ryhmäytymisen edistämisestä. Mm. luokkaretket, leirikoulut ja Tervajärvi-päivät ovat hyviä tilanteita tässä kasvatustehtävässä. Ryhmäytymispäivien järjestelyissä 6-9-luokilla ovat mukana nuorisotoimen kouluyhteisöohjaajat.

HenkilökuntaKaikki koulussa opettavat opettajat ovat jokaisen oppilaan opettajia. Koulun koko henkilökunta on velvollinen ja oikeutettu oppilaan kasvatustehtävään. Koulun opettajien yhteiset seminaarit ja tilaisuudet lisäävät yhteistyökykyä ja -henkeä. Avoin ja luottamuksellinen työyhteisön ilmapiiri auttaa henkilökunnan jaksamista ja samalla heijastuu myös oppilaisiin positiivisesti.Toisten ihmisten huomioon ottaminen


Erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus kaikessa koulun toiminnassa näkyvänä periaatteena vahvistaa oppilaiden itsetuntoa ja sen kautta vähentää paineita epätoivottuun käyttäytymiseen ja esittämään jotain muuta kuin on. Jokaisen oppilaan, opettajan ja henkilökunnan jäsenen oikeus on myös psyykkinen koskemattomuus. Koulussa ei hyväksytä minkäänlaista toisen ihmisen halveksuntaa, nimittelyä eikä mitään toista loukkaavaa käyttäytymistä – ei ilmein, elein eikä sanoin.

PSYYKKINEN TURVALLISUUS: emotionaaliset rakenteetKoulun kaiken toiminnan periaatteena on avoimuus ja oikeudenmukaisuus. Lapsi vaistoaa herkästi kaikenlaisen epäoikeudenmukaisuuden. Oppilaalla on oltava mahdollisuus keskustella mieltään painavista asioista opettajan tai rehtorin kanssa. Tarvittaessa oppilaalla on oikeus keskustella myös terveydenhoitajan, koulukuraattori ja koulupsykologin kanssa. Kaikessa toiminnassa pidämme periaatteenamme ”tee toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän”.

PSYYKKINEN TURVALLISUUS: kognitiiviset rakenteetOppiminen lähtee ihmettelystä. Jokaisella on lupa olla ymmälläänkin. Epäonnistumisessakin on uuden oppimisen alku. Positiivisen ja turvallisen oppimisilmapiirin syntymistä edistää pyrkimys, että oppilaalle asetetaan yksilölliset oppimistavoitteet ja luodaan mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen. Koulussa hyväksytään se, että eri lähtötasoilla olevilla oppilailla oppimistulokset ovat erilaisia. Turvallista oppimisympäristöä luovat yhteistyö ja yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät sekä ryhmän me-henki.

HYVINVOINNIN YHTEISÖLLINEN EDISTÄMINEN Hyvinvointiin koulussa vaikuttaa sekä psyykkinen että fyysinen viihtyvyys. Fyysinen viihtyvyys muodostuu viihtyisästä ja esteettisestä ympäristöstä, asianmukaisista ja toimivista tiloista sekä siisteydestä. Oppilaita kasvatetaan ottamaan vastuuta yleisestä järjestyksestä koulussa. Tässä on apuna koulun sisäinen TET. Psyykkistä viihtyvyyttä edistää turvallinen, innostava, kannustava ja salliva ilmapiiri – sekä luokissa että opettajainhuoneessa. Erilaiset oppimistyylit ymmärretään rikkautena. Viihtyminen koulussa edistää tuloksellista oppimista ja helpottaa myös vaikeiden asioiden opiskelua. Hyvät tavat, esimerkiksi tervehtiminen ja kauniit pöytätavat, lisäävät yhteistä viihtyvyyttä. Opettajien hyvinvointitiimi järjestää työyhteisölle erilaisia yhteisiä tapahtumia.Työyhteisössä jokainen arvostaa ja kunnioittaa toisen tapaa tehdä työtä. Tämä vaatii yhteistä keskustelua, tiimityötä sekä toisen työhön konkreettisesti tutustumista. Yhteisten tilojen siisteys ja varastojen järjestys edistää viihtymistä

Yhteistyö:Yhteistyö on vuorovaikutusta korostava tapa toimia. Yhteistyökyky on sosiaalisten taitojen perustekijä. Sääksjärven koulussa luodaan edellytykset lapsen suotuisalle sosiaaliselle kasvulle ja yhteisössä toimimiselle. Yhteisön jäseneksi kasvaminen on tie omaan kasvuun. Aikuiset antavat mallia omalla toiminnallaan. Oppilas oppii säännöt ja oppii käyttäytymään niiden mukaisesti.

OPETTAJIEN VÄLINEN YHTEISTYÖOppilaiden kannustaminen yhteistyöhön vaatii esimerkin voimaa! Koulun toimintojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa tarvitaan tiimityötä. Lukuvuosittain vaihtuvat, eri opettajaryhmistä koostuvat työryhmät vastaavat koulun kehittämishankkeista. Luokkatasotiimit ja aineryhmät vastaavat opetustyön käytännön järjestelyistä, esimerkiksi oppimateriaalihankinnoista. Tiimien toimintaperiaatteet ja tehtävät määritellään erikseen. Yhteinen henkilökuntahuone ja yhteiset työskentelytilat antavat mahdollisuuden jatkuvaan pedagogiseen keskusteluun. Opetustyön linjaamiseksi järjestetään yhteisiä työseminaareja. Opettajia rohkaistaan ja tuetaan spontaaniin yhdessäoloon ja harrastustoimintaan myös kouluajan ulkopuolella. Jokainen opettaja on velvollinen jakamaan hyvät ideat ja toimivan oppimateriaalin muillekin. ”Kaveria ei jätetä” -periaatteen mukaisesti opettajat ovat valmiit auttamaan omilla vahvuuksillaan muitakin. Luottamuksellisessa ilmapiirissä uskalletaan myös pyytää apua. Pyydettäessä ollaan valmis antamaan apua. Koulussa arvostetaan ja kunnioitetaan toisten työtä. Toisten opettajien työhön voi tutustua esimerkiksi toimimalla heidän sijaisenaan. Koulun opetus on avointa. Opetustyötä suunniteltaessa, järjestettäessä ja


arvioitaessa opettajakunta toimii yhteistyössä. Kaikki opettajat ovat vastuussa yhteisten tapahtumien järjestämisestä.

OPETUSRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖOpetusryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta vältetään ainesisältöjen päällekkäisyys ja varmistetaan aihekokonaisuuksien toteutuminen. Yhteistyön keinoina ovat mm. yhteiset palaverit, oppimateriaalien vertailu ja yhteiskäyttö sekä opetuksen rytmittäminen. Opettajien yksilöllisiä vahvuuksia ja asiantuntijuutta hyödynnetään mahdollisimman tarkoin. Koulun yhteistä teemaopiskelua kehitetään. Erityistilojen ja välineiden käyttö suunnitellaan yhdessä.Sääksjärven koulussa toteutetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia eri oppiaineiden, opettajien ja vuosiluokkien yhteisyöllä. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen selvitetään tarkemmin kohdassa 8.2.2.

Terve itsetuntoSääksjärven koulussa jokainen, aikuinen ja oppilas, tuntee olevansa hyväksytty ja samoin hän hyväksyy itsensä. Aikuiset auttavat oppilasta löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään kykyjään. Oppilaalle kehittyy vahva, realistinen itsetunto. Terveen itsetunnon omaava lapsi tuntee itsensä ja omat rajansa ja osaa antaa arvon muillekin.Sääksjärven koulun opetuksen ja oppimisen lähtökohtana pidetään uteliasta, oppimishaluista ja motivoitunutta esikoululaista ja ensiluokkalaista oppilasta. Koulun tehtäväksi jää tämän luontaisen oppimisinnon säilyttäminen.

OPPILAAN OMAN OPPIMISEN TIEDOSTAMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA ARVIOINTIOppimistavan tiedostaminen ja ymmärtäminen auttavat oppilaan itsetunnon vahvistumisessa. Oppilailla on erilaisia oppimistyylejä. Oppilaat ovat yksilöllisesti mm. kinesteettisiä, auditiivisia tai visuaalisia oppijoita. Lapsi voi myös oppia uusia oppimistyylejä. Eri oppimistyylien huomioon ottamiseen päästään oppilaan oman työn itsearvioinnilla, arviointi- ja tavoitekeskusteluilla, valinnaisuudella ja monipuolisilla opetusmenetelmillä. Luokan monipuolisilla työskentelytavoilla autetaan eri oppimistyyleillä oppivia.

KANNUSTAVA OPETUS JA ONNISTUMISTEN KOROSTAMINENKannustava opetus ottaa huomioon oppilaan omat lähtökohdat.Esimerkiksi ryhmätyöskentely valmistellaan siten, että heikkokin oppilas onnistuu. Oppilas voi toimia apuopettajana. Koulun ja luokan juhlaohjelmiin osallistuminen on varsinkin heikon itsetunnon omaaville oppilaille tärkeää. Opettajien yhteistyö on esimerkkinä oppilaalle vastuunkantamisesta. Oppilaalle annetaan mahdollisuus saada esille omia tuotoksia esimerkiksi koulun lehdessä ja vitriineissä. Onnistumisen mahdollisuuksia olisi luotava antamalla oppilaille kykyjen mukaisia töitä.

Oppiminen lähtee ihmettelystä. Lapset otetaan tosissaan ja epäonnistuminen sallitaan. Etukäteen annettava tukiopetus voi kannustaa oppilaita uuden oppimiseen. Jokaisen oppilaan oikeus Sääksjärven koulussa on saada edes yhden kerran päivässä jokin positiivinen palaute. Epäonnistuminen voidaan purkaa siten, että käydään työn vaiheet läpi uudelleen lapsen kanssa. On pohdittava, miten lahjakas alisuoriutuja saadaan suoriutumaan opinnoissaan omaa tasoaan vastaavasti.

Lapsi oppii kestämään pettymyksiä, kun saa selkeää ja asiallista palautetta. On tärkeää, että lapsi saa todenmukaista palautetta. Kun luokassa on hyvä henki, siellä voi myös epäonnistua. Koulun velvollisuus on ottaa huomioon oppilaiden erityisvahvuudet ja harrastuneisuus. Koulun juhlien koristelu voisi muodostua oppilaiden töistä, ja luokan suunnittelema esitys voisi olla juhlan ohjelmana. Käytävien vitriinit pidetään esittelykäytössä.

OPPILAIDEN IKÄKAUDEN JA EDELLYTYSTEN MUKAINEN OPETUS TERVEEN KASVUN JA KEHITYKSEN EDISTÄJÄNÄIkäkauden ja sen edellytysten mukainen opetus tuottaa onnistumisen iloa ja parantaa itsetuntemusta. Turvalliset rutiinit ovat tärkeitä. Lapsi tarvitsee sopivia haasteita. On syytä huolehtia, että oppilas ei ole jatkuvasti epäonnistuja samassa oppiaineessa. Itsetunto vahvistuu lumipalloilmiön mukaisesti: mitä


enemmän onnistumisia oppilas kokee, sitä vahvemmaksi hänen itsetuntonsa kasvaa, ja mitä vahvempi oppilaan itsetunto on, sitä enemmän hän kokee onnistumisen elämyksiä.ELINIKÄISEN OPPIMISEN INTOHIMON SYNNYTTÄMINEN OPPILAISIINKoulun oppimisympäristöstä on oltava avoin ja innostava. Se luo edellytykset elinikäiselle oppimishalulle. Oppilaan huonoa käyttäytymistä ei pidä hyväksyä. Oppilaalle annetaan aina varaukseton ihmisarvo. Onnistumiset, valinnan vapaus, kiusaamiseen puuttuminen ja erilaisuuden arvostaminen ovat keinoja itsetunnon kasvattamiseen

Vastuullisuus: Vastuuntunto kehittyy yritysten ja erehdysten kautta. Luottamuksen ansaitseminen on jatkuva prosessi, jossa oppilaalle annetaan vastuuta ja siitä suoriutumista seurataan. Jatkuva palaute antaa oppilaalle käsityksen siitä, onko hän selviytynyt tehtävästä ja miten hän voisi parantaa suoritustaan. Oppilas oppii vastuun kantamista mm. mallin ja ohjauksen avulla ja kehittyy asteittain. Oppilas saa vastuuta kannettavakseen oman kehityksensä mukaan.

Koulussamme opitaan ottamaan vastuuta itsestä ja muista sekä yhteisestä ympäristöstämme. Omasta opiskelusta ja työstä vastuun ottamista kehitetään ohjaamalla oppilaita omakohtaiseen tavoitteenasetteluun ja suunnitteluun.Vastuullisuuden kehittäminen on jokaisen Sääksjärven koulussa työskentelevän lapsen ja aikuisen yhteinen asia.

Koulussa luodaan turvallisia tilanteita, joissa oppilas voi harjoitella vastuunottamista luokan järjestäjänä tai tukioppilaana, päivänavausten pitäjänä tai muissa tehtävissä.

Opiskelussa omatoimisuus ja oman vastuun ottaminen on harjoittelun tulos. Vuosi vuodelta harjoitellaan itsenäisyyttä vaativia työtapoja ja kukin oppilas saa vastuuta yksilöllisesti. Luokkayhteisössä kukin oppilas on myös ilmapiirin rakentaja ja pystyy omalta kohdaltaan vaikuttamaan opiskelutilanteisiin myönteisesti ja vastuullisesti.

Vastuu omasta itsestä:Hyvät käytöstavat, sääntöjen noudattaminen, terveet elämäntavat, peseytyminen, kouluruuan syöminen, jättämisen vähentäminen ja hyvät ruokailutavat ovat tavoitteina oman vastuunottamisen kasvuun.

Liikuntatunnit: Sääksjärven koulun oppilaat käyvät aina suihkussa liikuntatunnin jälkeen. Liikuntatunnilla pitkät hiukset ovat kiinni ja hankitaan kännykkä-/koru-/kellolaatikko, johon jätetään ylimääräiset vaaraa aiheuttavat tavarat tunnin ajaksi.

Ruokailuvalvonta: Sääksjärven koulussa kaikki opettajat valvovat oman ryhmänsä ruokailua. Valvontaan kuuluu ruokailukasvatus (ruuan ottaminen, pöytätavat, ruuan palautus, ruokailu ei tapahdu ulkovaatteet päällä tai päähine päässä, ruokalaan ei jäädä ruokailun jälkeen odottamaan kaveria)

Vastuu kanssaihmisistäOpetetaan ystävällisyyden merkitystä.Sääksjärven koulussa ei hyväksytä minkäänlaista kiusaamista ja pienempäänkin kiusaamiseen puututaan välittömästi. Sivustakatsojallakin on vastuu tapahtuneesta (pitää puuttua).Tavoitteena ovat toisten kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, kohtelias käyttäytyminen, siisteystoisten ihmisten arvostaminen asemasta ja iästä riippumatta.Tavoitteena vastuun oppimisessa:Avoimeen yhteisöön on helppo tulla.Kuuntelemalla annat tilaa toisten mielipiteille. Jokaisen on huolehdittava omista tehtävistään, että arki sujuu.Lupausten pitäminen sekä oppilaiden että opettajien taholta. Luottamus edellyttää oikeudenmukaista ja rehellistä käytöstä.

Vastuu elinympäristöstä


Oppimistavoitteita:En sotke kouluympäristöä.Huolehdin näkyvät roskat roska-astioihin, vaikka ne eivät olisi minun jättämiäni.En turmele koulun omaisuutta.Pitää miettiä tekemiesi asioiden seurauksia ennen tekemistä.Siivoan omat jälkeni.

Vastuu koulutyöstäOppimistavoitteita:Huolehdin, että kirjat, vihot, kynät ym. ovat mukana. Teen läksyt. Otan itse selvää esimerkiksi sairastuessa läksyistä enkä oleteta että muut tulevat kertomaan. Annan oppitunneilla työskentelyrauhan.Noudatan aikuisten ohjeita.Käyn koulussa säännöllisesti, en myöhästele.Asetan realistiset tavoitteet ja teen työtä niiden tavoittamiseksi.

Vastuu opiskeluilmapiiristäVaikutan omalta osaltani siihen, että ryhmässäni on kiva opiskella ja että jokainen uskaltaa esittää omia mielipiteitä.Hyväksyn erilaiset ihmiset.En vahingoita toista fyysisesti tai psyykkisesti.Annan toisille työrauhan.Kannustan muita.En syrji muita.

Oppimiskäsitys:Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen


antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

7.2. Toimintakulttuurin kuvaus7.2.1. Koulun painopisteet ja erityispiirteet

Sääksjärven koulu on yhtenäiskoulu. Koulussa opiskelevat lapset eskarista ysiin. Perusopetuksen yhtenäistäminen ja eheän kymmenvuotisen oppimispolun muodostaminen on koko koulun toimintakulttuurin punainen lanka.

YHTENÄINEN TOIMINTAKULTTUURI”Pedagoginen yhtenäisyys luo pedagogista hyvinvointia.”

Fyysinen yhtenäisyys muodostuu samassa pihapiirissä oleviin koulurakennuksiin ja yhteisiin välituntialueisiin.Opetustilat ovat koko koulun kaikkien oppilaiden yhteisessä käytössä. Näitä ovat mm. taitoja taideaineiden luokat, at-luokka, ruokala, yhteinen henkilökuntahuone, yhteiset opetusvälineet, yhteinen henkilökunta

Yhteinen hallintoYhteisen johtokunnan lakkauttamisen jälkeen koulussa toimii Koulukokous ja kaikkien oppilaiden yhteinen vanhempainyhdistys. Sääksjärven koulussa on yksi rehtori ja yksi apulaisrehtori. Opettaja- ja kko-tiimit toteuttavat jaettua johtajuutta.

Toiminnallinen yhtenäisyys on tärkein toimintakulttuurin muokkaaja.Toimintakulttuuri rakentuu yhteiseen arvopohjaan.Koulun arvot tukevat oppilaan opetusta, kasvatusta ja oppimista.Koulun arvot edistävät koulunkäynnin tukitoimenpiteiden toteutumista.

Yhtenäisen toimintakulttuurin ja pedagogisen yhtenäisyyden mahdollistajia Sääksjärven koulussa on kuvattu seuraavilla toimilla:

Arvopohja on avattu arkikäytänteiksi. Yhteisiin pelisääntöihin halutaan sitoutua. Opettajien ja koulunkäynninohjaajilla on hyvät täydennyskoulutusmahdollisuudet. Koululla on riittävät resurssit. Yhteistyö ja rakentava vuorovaikutus ovat avoimia. Työntekijöillä on aikaa yhteiseen suunnitteluun. Koulussa on selkeä johtajuus ja jaetut vastuut. Ilmapiiri on avoin ja kaikki kokevat työn iloa.

Sääksjärven koulun toimintakulttuurin ja pedagogisen hyvinvoinnin tekijöitä: Jokainen lapsi ja aikuinen kouluyhteisössä on ihmisarvoltaan samanvertainen. Oppilasta ei alisteta eikä nöyryytetä. Opettaja on taitava, kun hän kykenee kuuntelemaan oppilasta ja luottaa häneen. Jokainen oppilas saa yksilöllistä ja räätälöityä tukea koulusta. Oppilas ei jää ryhmän ulkopuolelle. Koulun työkulttuuriin kuuluu moniammatillinen yhteistyö, minkä kautta oppilaan pahoinvointi

vähenee. Jokainen aikuinen lapsen arjessa tekee ennalta ehkäisevää lasten suojelua. Oppilaiden perhettä tuetaan.

7.2.2. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja muun eheyttämisen käytännön toteuttaminen

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulukohtaisesti.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet LempäälässäOppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa.Sen lisäksi kouluilla voidaan toteuttaa muita oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi eri-ikäistenkesken. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on, että oppilaat oppivat yhdistämääneri tiedonalojen tietoja sekä pääsevät toimimaan yhdessä.Lempäälässä oppimiskokonaisuuksien aiheet on jaoteltu vuosiluokittain.


Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulujenlukuvuosisuunnitelmissa. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluunja toteuttamiseen. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamista ja työtapoja suunniteltaessa on otettavahuomioon laaja-alaiset kokonaisuudet L1 - L7. Ne kuuluvat olennaisena osana kaikkienvuosiluokkien kokonaisuuksiin. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan siten, että oppilailla onaikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti japitkäjänteisesti.Oppimiskokonaisuuksia voi toteuttaa eri tavoin. Esimerkiksi:• opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti• järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• järjestämällä teemapäiviä, tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja osanaisompaa kokonaisuutta• toteuttamalla monialaisia, pitkäkestoisia oppimiskokonaisuuksia ja integroimalla oppiaineita• toteuttamalla kaikki opetus eheytettynä.Oppilas saa palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja osaaminen otetaanhuomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

Oppimiskokonaisuuksien aiheet:0-1 Minä, me ja ympäristömmeMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• harjoittelee tunteiden käsittelemistä, muiden huomioon ottamista ja vuorovaikutustaitoja• opettelee liikkumaan liikenteessä turvallisesti• harjoittelee kouluun sopivia tapoja• tutustuu kouluun ja sen lähiympäristöön• harjoittelee toimimaan ryhmässä ja kouluyhteisön vastuullisena jäsenenä.2 Oma ajattelu ja viestintäMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• opettelee ilmaisemaan itseään• opettelee kuuntelemaan ja arvostamaan toisten omia mielipiteitä• tutustuu erilaisiin teksteihin ja viestinnän muotoihin.3 Koti LempäälässäMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• tutustuu oman kotiseudun erityispiirteisiin• tutkii oman suvun menneisyyttä• kertoo itsestään ja omista kiinnostuksen kohteistaan ja oppii tuntemaan luokkatoverinsaparemmin.4 Ulos oppimaanMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• oppii arvostamaan luontoa• kiinnostuu luonnonilmiöistä, eläimistä ja kasveista• löytää lähiluonnosta itseään kiinnostavia asioita ja osaa kertoa niistä• harjoittelee omien tutkimusten tulosten esittämistä.5 Elämää eri aikakausinaMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• tutustuu paikalliseen historiaan• eläytyy 11-vuotiaan elämään jollakin aikakaudella• perehtyy jonkin aikakauden erityispiirteisiin ja valmistaa siihen liittyvän tuotoksen.6 Yhteinen tulevaisuusMonialaisessa oppimiskokonaisuudessa oppilas• ymmärtää, että omilla toimilla on vaikutusta maapallon ja ihmisten tulevaisuuteenYhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri31Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri• opiskelee erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin, kieliin ja tapoihin liittyviä asioita ja oppiiarvostamaan ja ymmärtämään niitä• seuraa ajankohtaisia asioita ja arvioi lähteiden luotettavuutta.7 Arjen taitoja


Monialaisessa kokonaisuudessa oppilas• harjoittelee opiskelu- ja työskentelytaitoja sekä oman toiminnan ohjausta• opettelee sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä• harjoittelee kaveritaitoja sekä erilaisissa ryhmissä toimimista• pohtii omia vaikuttamisen keinoja.8 Ihminen ja ihmisyysMonialaisessa kokonaisuudessa oppilas• opiskelee ihmisen hyvinvointiin liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti• pohtii ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa• seuraa ajankohtaisia asioita ja arvioi lähteiden luotettavuutta sekä opetteleemuodostamaan omia mielipiteitä.9 Aktiivinen vaikuttajaMonialaisessa kokonaisuudessa oppilas• pohtii omia vahvuuksiaan ja omaa tulevaisuuttaan ennakkoluulottomasti• tutustuu yritystoimintaan ja globaaliin talouteen• pohtii vastuutaan kuluttajana• harjoittelee yhteiskunnallista vaikuttamista.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Sen lisäksi kouluilla voidaan toteuttaa muita oppimiskokonaisuuksia esimerkiksi eri-ikäisten kesken. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on, että oppilaat oppivat yhdistämään eri tiedonalojen tietoja sekä pääsevät toimimaan yhdessä.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulujen lukuvuosisuunnitelmissa. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamista ja työtapoja suunniteltaessa on otettava huomioon laaja-alaiset kokonaisuudet L1 - L7. Ne kuuluvat olennaisena osana kaikkien vuosiluokkien kokonaisuuksiin. Oppimiskokonaisuudet suunnitellaan siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti.

Oppimiskokonaisuuksia voi toteuttaa eri tavoin. Esimerkiksi:• opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti

• järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi• järjestämällä teemapäiviä, tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja osana isompaa kokonaisuutta• toteuttamalla monialaisia, pitkäkestoisia oppimiskokonaisuuksia ja integroimalla oppiaineita• toteuttamalla kaikki opetus eheytettynä.

Oppilas saa palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja osaaminen otetaanhuomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa.

Laaja-alainen osaaminen

http://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwivsIDdh5HPAhVF1hQKHexgC4gQjRwIBw&url=http://etwinningambfinland.blogspot.com/2016/03/laaja-alainen-osaaminen-etwinning-ja.html&psig=AFQjCNGgcIbP0KTBTXTST9RocgUp2FkSdA&ust=1474018099182411


Monialaiset oppimiskokonaisuudet Sääksjärven koulussa

Tähän kerätään suunnitellut oppimiskokonaisuudet.

Oppimiskokonaisuuden kuvaus ja laajuus

Oppimiskokonaisuuden toteutustapa, oppimateriaalit, menetelmät, tvt-työkalut

Tavoitteet/laaja-alaisen osaamisen alueet (L1-L7)

Oppiaineet, opettajat

Oppilaiden osallistaminen suunnitteluun

Arviointi Muuta huomioitavaa

Ulos oppimaan/vesi 4. luokat

– Opintoretki Särkänniemen akvaarioon ja Näsijärven rantaan– Materiaalipankin kerääminen, lopputyö– Lukuvuoden kestävä projekti

Opintoretki, havainnointi tehtäväpaketin mukaisesti, ryhmätyöt, tabletit

L1, L3, L5, L6

Yl, Ma,

Jussi Niemi, Heini Ristimäki, Laura Jääskeläinen

Kohteiden ideointi, tehtäväpaketin suunnittelu, liikkuminen, rahoitus

Osana oppiaineen arviointia, päättötyö

2 koulunkäynninohjaajaa mukaan

Mittakaavat ja suunnistaminen 8. luokat

Havainnointi, toiminnallista tekemistä, kokemuksella ja laskemalla saatujen tuloksien vertailu

1,3,5,7 Matematiikka, liikunta

Hannele Helminen, Teija pirinen, Elina Hossi, Maiju Juntunen, Hannu Lehikoinen, Tapio Pietilä, Mervi Pesu

Oppilaidensuunnistusharrastukset

osana oppiaine-arviointi, kartanluku-taito

Oman elämän hallinta /jopoluokka

– lukuvuoden kestävä projekti

Vierailut esim. pankki, talousmateriaali Nuorten maailma.fi, Tv-sarjat ja dokumentit, opintoretket, kirjoitelmia

L1,L3,L4,L6

L7

Äidinkieli, yhteiskuntaoppi, terveystieto

Kristiina Latvala

Ryhmätöissä, tiedon haku

Osana oppiaineen arviointia

Kko mukana

Maailman-kansalaiseksi kasvaminen jaoppilaiden osallistaminen

0-9-luokat

– Erasmus-hanke

– Ruokaviikko – Suomen maakuntaruuat

– Maailmankoulu

Koko lukuvuoden mittainen projekti

Erasmus- hankkeen teemana on metsä.

Maailmankoulumateriaali

Kieli- ja kulttuuri liikkeessä

L2,L5,L6,L7 Vieraat kielet, biologia, maantiede, ympäristö- ja luonnontiede, äidinkieli ja kirjallisuus, kotitalous, uskonto, yhteiskuntaoppi

Kielten opettajat, kaikki opettajat

Vierailijoiden ohjelmat, opastus, materiaalin tuottaminen

Tiimin arviointi ja raportointi

Yhteistyökumppaneina 4H, Tampereen Maailmankoulu, Erasmus-koulut, koulun ruokahuolto

Vihreä lippu-hanke

0-9-luokat

Koko lukuvuoden kestävä projekti

Ympäristöraati eri luokkien oppilaista

L7 Kaikki oppiaineet ja kaikki opettajat / koko henkilökunta

Osallisuus: oppilaat ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa

Sopu-koulu Koko lukuvuoden L1,L3,L6,L7 Kaikki oppiaineet Oppilaat Kyselyt, Verso-ohjaajaopettajat,


0-9-luokat

kestävä projekti

Verso, aikuissovittelu, kake, kiusaamisen selvittelyt

ja kaikki opettajat / koko henkilökunta

toimivat vertaissovitteli-joina, tukiopppilastoi-minta, Asetu vastarintaan - tapahtuma

seurataan verso- ja aikuissovittelujen määrää ja sopimusten pitävyyttä

Suomen Sovittelufoorumi, Sopu-koulutus Lempäälän kunnassa

Roskapätkät-projekti 7-9-luokat

-ympäristöaiheinen elokuvatyöpaja

-marraskuu 1vko

Työpajamalli

Käsikirjoitus, animaatio, kuvaukset

Koostetaan elokuva Tampereen elokuvajuhlien näytöstä varten (kansainvälinen levitys)

L2, L4, L5, L7

Jyrki Honkonen, Hanna Szanti

Musiikki, kuvataide, ilmaisutaito

Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat projektin työpajoissa

Osana oppiaine-arviointia

Yhteistyökumppaneina Pirkanmaan elokuvakeskus, Pirkanmaan Jätehuolto, Tampereen elokuvajuhlat, Lempäälän Kulttuuripalvelut Talvikki Torppa

Elämää eri aikakausina:

Toteutamme retkinä tai teemapäivinä.

Syksyllä Hirvi-Simunan luolasto:Luetaan tarina Hirvi-Simunasta, tuosta metsien mysteerimiehestä ja tehdään kirjoitelma/kuvistyö

Talvella Amurin työläismuseo: Historia, äidinkieli -> Koulussa teemapäivä vanhanajan koulu + kirjoitelma/muu koulutyö

Keväällä pyöräretki Pirunlinnaan Kuljuun:Liikunta + historia + ympäristö- ja luonnontieto + äidinkieli.

Kevätretki Turun linnaan:Tuomiokirkkoon/Aboa vetus-museoon, ruokailu opetus- ravintolassa. Historia + tapakasvatus.

5.lk tiimi eli Anu Pasonen, Jenny Sihvo ja Laura Alijoki

Osana oppiaine-arviointia

7.3. Oppimista ja hyvinvointia edistävän koulutyön järjestäminen7.3.1. Toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön

järjestämiseksiOppilaiden, huoltajien ja muiden koulun ulkopuolisten toimijoiden osallistaminenYhteistyön tavoitteet ja keskeiset järjestämiskäytännöt

Sääksjärven koulussa oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä oppimisympäristöön. Koulun oppimisympäristöt edistävät oppilaiden sosiaalisia taitoja ja ryhmään sitoutumista. Koulun oppimisympäristötiimi kehittää yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Koululle hankitaan tarvittavia opetusta edistäviä välineitä riittävästi.

Oppilaiden osallistaminen Sääksjärven koulussa:


Oppilaiden osallistamista koulun toimintojen suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan. Esimerkkinä mainittakoon koulun piha-alueiden ja välineiden parantaminen ja hankinnat. Syyskuun alussa jokainen luokka luokanvalvojansa (esiopettaja, luokanopettaja) johdolla osallistuu koulun järjestyssääntöjen päivitykseen.

Oppilaat osallistetaan ehkäisemään koulukiusaamista ja edistämään koulurauhaa

Sopu- koulu -hankkeen kautta kaikki oppilaat osallistuvat kiusaamista ehkäisevään toimintaan. Oppilaat vastaavat koulun järjestämiin kiusaamista selvittäviin kyselyihin.Sopu koulu- toiminta on lv. 2016–17 koko Sääksjärven yhtenäiskoulun tärkein opetuksen kehittämisen painopistealue. Organisoijina toimivat opettajat Laura Alijoki ja Teija Pirinen.Ydintavoitteena on koulukiusaamisen vähentäminen 0-toleranssina.Tätä tehdään yhteistyössä vanhempainyhdistyksen ja kaikkien huoltajien kanssa. Sopu koulun toimintamuotoja ovat mm. vertaissovittelu (verso), kasvatuskeskustelut (kake) ja kiusaamista estävät ja selvittävät toiminnot aikuissovitteluna. Samoin oppilaille suunnataan oppitunteja aiheesta koko lukuvuoden ajan.Koulukiusaamista olisi parempi kutsua kouluväkivallaksi.

Koulun yhteisessä lukuvuoden avaustilaisuudessa oppilaiden edustajina 1.-, 3.- ja 9.-luokkalainen oppilas julistavat koulurauhan.

Kiusaamisen selvittelytyöryhmä työskentelee yhdessä oppilaiden kanssa.

Koulun ryhmäkoot ja ryhmien kokoonpano edistävät oppilaiden osallisuuden toteutumista.

Perusopetusryhmien koot pidetään mieluummin pienempänä kuin jaetaan jako-tunneilla joissakin oppiaineissa.

Opettajilla on käytössä monipuolisia yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä

Koululla on oma opettajien yleisen tuen ”pakki”, joka sisältää yhteistoiminnallisien opetusmenetelmien vinkkejä.

Koulu tukee erityistä tukea tarvitsevien ja eri kulttuureista tulevien oppilaiden osallisuuden toteutumista.

Vuosiluokkatasoisen kolmiportaisen tuen antaminen edellyttää oppilaiden osallistumista niin pedagogisen arvion kuin selvityksen sekä hojksin laatimisessa.

Kouluilla on säännöllistä tuki- ja/tai kummioppilastoimintaaTukioppilaat pitävät oppilaskahvilaa sekä järjestävät omalta osaltaan tapahtumia koko koulun oppilaille. Tukioppilaat toimivat aktiivisina kiusaamista estävässä kampanjassa oppilaiden koulupäivän vapaissa tilanteissa esimerkiksi välitunneilla.

Alaluokkien oppilailla on omat ns. ”kummioppilaat”.

Oppilaskuntien toimintaOppilaskunta aktiivisena toimijana järjestää koulun oppilaille monipuolisesti tapahtumia. Esimerkkeinä mainittakoon taksvärkkikeräys, oppilaiden sähly- ja jalkapalloturnaukset, ystävänpäivä ja väriviikko

Vertaissovittelu – toimintaKoulussa on toiminut verso eli vertaissovittelu jo vuosia.Vertaissovitteluun lisätään oppilaiden osallistamista. Oppilaille annetaan oikeus pyytää vertaissovittelua hänen havaitessaan tai ollessa itse osana selvittämistä ja sovittelua vaativissa tapahtumissa. Oppilaiden vertaissovittelu on osa osallistamista.

Vanhempien osallistuminen vanhempainiltoihin, iltakouluihin, tavoite- ja arviointikeskusteluihinVanhempainyhdistyksen tukemana jatketaan ns. aktiivisten vanhempainiltojen järjestämistä.


Oppilaita kuullaan heitä koskevissa asioissa Kasvatuskeskustelut (kake) toimivat juuri sillä periaatteella, että jokaisella oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi. Keskustelussa oppilas itse esittää oman mielipiteensä siitä, miten hän aikoo käyttäytyä vastedes. Asiat kirjataan seurantalomakkeille.Oppilaan kouluhyvinvointi ja koulussa viihtyminen paranevat, kun oppilas tulee kaikissa asioissaan kuulluksi ja häneen luotetaan.Sääksjärven koulun arvot toimivat arkikäytänteissä. Koulun perusarvoihin kuuluu antaa jokaiselle oppilaalle samanvertainen ihmisarvo olipa hän akateemisesti paras tai käyttäytyipä hän miten huonosti tahansa. Opettajien ja muun henkilökunnan velvollisuus onkin löytää kullekin räätälöity tukitoimenpide ja kannustaa kutakin oppilasta parhaaseen kasvuun ja oppimiseen hänen omilla oppimisedellytyksillä.

KerhotoimintaSääksjärven koulussa toimii 10 kerhoa lukuvuonna 2016–17.

SidosryhmäyhteistyöSääksjärven koulu toimii Kiilto Oy:n kummikouluna. Koulun ja seurakunnan yhteistyömuotoja ovat mm. päivänavaukset.

Aamu- ja iltapäivätoimintaEskareille, 1.-ja 2.-luokkien oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille tarjotaan aamu- ja iltapäivätoimintaa koulussa. 119 oppilasta osallistuu näihin toimintoihin.

SÄÄKSJÄRVEN SOPU-KOULU

Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Sääksjärven koulussa

Oppilaille kerrotaan heti koulun alkaessa ensimmäisenä koulupäivänä ”Koulurauhan julistamistilaisuudessa”, että koulussa vastustetaan kaikenlaista kiusaamista:Jos sinua kiusataan tai näet jotakuta kiusattavan, kerro siitä heti aikuiselle. Aikuinen voi olla oma opettajasi tai luokanvalvoja tai kuka tahansa koulun aikuinen tai oma vanhempi.

Jokainen koulun aikuinen on velvollinen puuttumaan kiusaamistilanteeseen ja huolehtimaan, että asia käsitellään.

VertaissovitteluSovitellaan nimittelyä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai olemukseen liittyvää mieltä pahoittavaa kommentointia. Sovitellaan oppitunnilla esimerkiksi toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä.Sovitellaan tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämistä, tappeluita ja ns. leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi. etuilua ja tuuppimista ruokajonossa tai ulos- ja sisäänkäynnin yhteydessä, uhkailua, alistamista tai pakottamista "isomman ja vahvemman oikeudella” toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tärvelemistä tai piilottamista.

AikuissovitteluRESTO-koulutuksen käyneet opettajat ovat aikuissovittelijoita (Alijoki, Karinkanta, Pihlamo, Nikunoja, Tervonen, Neuvonen, Ristimäki, Pirinen, Harjunpää)Aikuissovittelussa on mukana aina kaksi sovittelijaa.Aikuissovittelua tarvitaan, jos VerSo-sovittelussa ei ole saatu sopua aikaan tai riidan osapuolet käyttäytyvät huonosti VerSo-sovittelussa. Samoin jos, kiusaamistilanne on pitkittynyt tai heti vakavampi (yläkoulu).Opettajan ja oppilaan välillä on ristiriita. Opettajan ja huoltajan välillä on ristiriita.

Kiusaamisselvittely


Selvittelyssä on mukana aina kaksi aikuista kiusaamisselvittelijää (Sipilä, Tervonen, koulukuraattori Valo)Se on käytössä vain alakoulun puolelle. Kiusaamisselvittelyä tarvitaan, kun on kyse pitkittyneestä tai vakavammasta kiusaamistilanteesta.

Sovittelu on osapuolille vapaaehtoista. Siinä ei syytellä ketään, vaan autetaan osapuolia löytämään itse ratkaisu.

Jos aikuissovittelu ei auta tai osapuolet eivät halua sovitella, otetaan yhteys oppilashuoltoryhmään ja huoltajiin.

Huoltajiin ollaan aina yhteydessä, jos on vähäkin vakavampi asia. Kaikki selvittelyä vaativat tapaukset viedään eteenpäin ja niistä on täytettään lomakkeet.

Tänä lukuvuonna siirrymme Kiva-tunneista koulumme omaan malliin, jossa tavoitteena on edelleen ennaltaehkäistä kiusaamista ja tukea lasten/nuorten elämänhallinnan taitoja. Eräänä tavoitteena on, että jokainen luokka käy lukuvuoden aikana kerran viettämässä luokan omaa päivää nuorisotalolla. Päivän ohjelma suunnitellaan kullekin luokalle yhteistyössä luokanvalvojan ja nuoriso-ohjaajien (Jussi Kolehmainen ja Taru Peltoniemi) kanssa. Luokanvalvoja varaa luokalleen ajan Jussilta ja Tarulta, kätevimmin hoitunee Wilman kautta.

Aikataulullisesti päivät sijoittuvat seuraavasti:9. luokat syys-lokakuussa8. luokat marras-joulukuussa7. luokat tammi-helmikuussaLempäälän seurakunnan ja koulun yhteistyö

Lempäälän seurakunta tekee yhteistyötä koulujen kanssa mm. vierailemalla uskonnon oppitunneilla. Uuden opetussuunnitelman tullessa käyttöön seurakunta on uudistanut omaa tarjontaansa.. Yhteistyössä opettajien kanssa on laadittu tarjotin, josta näkee millaisia oppituntivierailuja on tarjolla. Tarjottimessa on pyritty ottamaan huomioon uskonnon opetussuunnitelman sisällöt.Lempäälän ev.lut. seurakunnan koulukummeina ovat Sääksjärvellä Päivi Aikasalo ja Tiina Koskinen.

Nuorisopalvelut Sääksjärven koulussa 2016–17(Jussi Kolehmainen ja Taru Peltoniemi) Kouluyhteisöohjaajan toimintaa:– 7.-luokkien ryhmäytykset– 6.luokkien toimintailta– Puntalapäivä– Keskiviikkopäivystykset ja oppilaiden kohtaamiset– Laajennettu OHR– 8 tuntia viikossa koululla– 8-luokkinen teematunteja (seurustelu, kiusaaminen, päihteet, ihmisten kunnioitus, elämänhallinta), kototunteja– 9-luokille motivaation vahvistamista, viriketoimintaa– koulun lukuvuoden eri teemoihin ja tilaisuuksiin mukaan– kaverikerhot– Liikkuva koulu – hankkeeseen mukaan– Tapahtumatiimin kokouksiin mukaan


TomeraEnnaltaehkäisevä perhetyö Tomera on suunnattu perusopetuksessa oleville lapsille sekä heidän perheilleen. Tomeran tavoitteena on lapsien ja perheiden osallisuuden lisääntyminen.Perhe voi itse ottaa yhteyttä Tomeraan. Työskentely voi alkaa myös perheen kanssa toimivan yhteistyötahon kuten koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan, perheneuvolan yhteistyöllä. Palvelu on maksutonta. Ennaltaehkäisevä perhetyö Tomera on suunnattu perusopetuksessa oleville lapsille sekä heidän perheilleen. Tomera tarjoaa ohjausta ja tukea ratkaisujen löytämiseksi erilaisissa elämäntilanteissa, esimerkiksi kun perheen keskusteluyhteys ei toimi, lapsella on koulunkäyntivaikeuksia, vanhemman ja lapsen roolit kaipaavat täsmennystä, perheessä on tapahtunut yllättävä elämänmuutos, lapsen päihdekokeilut ym.Tomeran tavoitteena on lapsien ja perheiden osallisuuden lisääntyminen.Yhteystiedot: Sosiaaliohjaaja Petri Vuori (5. -9. luokat) puh. 040 133 7245 sähköposti [email protected]

Sosiaaliohjaaja Katriina Mikkonen (esi - 4. luokat) puh. 050 383 0039 sähköposti [email protected]

Kasvatuskeskusteluita ja kurinpitomenettelyiden toteuttamista koskeva suunnitelma. Koulu kuvaa käytännön järjestelyt ja nimeää vastuuhenkilöt.

KASVATUSKESKUSTELU SÄÄKSJÄRVEN KOULUSSATarkoitus

oppilaiden epätoivotun käyttäytymisen vähentäminen oppilaan oman vastuun kasvaminen itsestä ja muista jälki-istuntojen poistaminen huonona kasvatuskeinona tiedon kulun nopeutuminen

mailto:[email protected]


Tyypillisiä kasvatuskeskustelu – asioita Kasvatuskeskusteluun johtavia tilanteita ovat järjestyssääntörikkomukset, esimerkiksi luvaton poistuminen

koulualueelta, tupakointi, toistuva myöhästely, usein esiintyvä kotitehtävien laiminlyönti, luvaton poissaolo, usein esiintyvä oppituntien häirintä, häiriökäyttäytyminen välitunneilla, lunttaaminen tai väärentäminen, ilkivalta, väkivaltainen käyttäytyminen ja asiaton kielenkäyttö.

Kasvatuskeskustelun kulku opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva tiedottaa rikkeestä kk – opettajalle täyttämällä kakelähetteen kk - opettaja hakee oppilaan tunnilta oppilas kertoo omin sanoin mitä on tapahtunut ja mikä meni väärin oppilas soittaa huoltajalle kertoen tapahtuneesta oppilaan itse keksimä parannusehdotus seurantapäivämäärän sopiminen ja seuraamukset, jos tilanne ei korjaannu oppilaan joutuessa toistuvasti kasvatuskeskusteluun (= toimiessa toistuvasti sääntöjen vastaisesti)

seuraavassa keskustelussa on mukana rehtori. Kolmannessa keskustelussa on mukana myös huoltajat. Tarvittaessa myös kuraattori, terveydenhoitaja tms.

Lukuvuonna 2016–17 kasvatuskeskusteluopettajina toimivat Juha Raunio, Jussi Niemi ja Ilkka Asikainen.

Sääksjärven koulussa on kasvatuskeskustelut aloitettu v. 2006. Seuraavassa arviointia kymmenen vuoden kokemuksista

Yleisesti ottaen opettajat ovat alusta alkaen nähneet kaken erittäin positiivisena ja tehokkaana oppilaiden hyvien tapojen kasvatuskeinona. Opettajat kritisoivat entistä jälki-istuntomallia ”inflaation” kärsineenä ja turhauttavana. Jälki-istunnot eivät enää kasvattaneet oppilasta, eivätkä oppilaat kokeneet opettajien mielestä jälki-istuntoa enää rangaistuksena.

Kasvatuskeskustelussa opettaja keskustelee oppilaan kanssa kahden kesken epätoivotusta käyttäytymisestä, eikä pidä häntä parempana tai huonompana ihmisenä. Kasvatuskeskustelu avaa koulun arvoja arkikäytännöksi. Koulun arvoissa korostuu tasavertaisen ihmisarvon oikeus kaikille. Kasvatuskeskustelu huomioi sen paremmin kuin jälki-istunto.

Kake on kasvatusta vastuullisuuteen. Siinä tulee esiin oppilaiden yksilöllinen huomioiminen ja vanhempien mukaan tulo. Jälki-istunnossa oppilas on vain joukon jatkona.

Kasvatuskeskustelu lisää turvallisuuden tunnetta koulussa. Siinä avataan kasvun rajoja keskustelun kautta. Oppilaalle tulee turvallinen tunne, että hänestä huolehditaan.

Kasvatuskeskustelu mahdollistaa dialogin kasvattajan ja oppilaan välillä. Oppilaallahan on oikeus tulla kuulluksi.

7.3.2. Etäopetuksen, yhdysluokkaopetuksen sekä erityisten opetusjärjestelyiden järjestelyt tarvittaessa

Vastuut ja käytännön järjestelyt (etäopetus, vuosiluokkiin sitomaton opiskelu, yhdysluokkaopetus, joustava perusopetus)Etäopiskelu:Sääksjärven koulussa opiskellaan etäopetuksena islam-uskontoa ja arabian ja venäjän kieltä.Ohjaajina toimivat koulussa tähän koulutetut koulunkäynninohjaajat erillisen suunnitelman mukaisesti.Opetuksesta vastaa Tampereen kaupunki / kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelija Katja Simonen.Venäjän opettajana toimii Irina Mehiläinen, islamin opettajana Ilmari Kaven ja arabian opettajana Huda Aziz Basi.Etäopetus Sääksjärven koulussa lv. 2016–17Islam:Oppilaita vuosiluokilta 2,3,5,6,8Venäjä:Oppilaita vuosiluokilta 3,6

Erityiset opetusjärjestelyt:Oppilaan erityiset opetusjärjestelyt tehdään tarvittaessa erillisellä rehtorin päätöksellä.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu:


Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustavajärjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjenvuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntääesimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.

Sääksjärven koulussa voi oppilas opiskella vuosiluokkiin sitomattomina opintokokonaisuuksina eri vuosiluokkien oppimistavoitteita. Tämä tapahtuu oppilashuoltoryhmän suosituksena ja rehtorin erillisenä päätöksenä. Opiskelu tapahtuu pääasiassa erityisopettajan johdolla.

Joustava perusopetus:JopoluokkaSääksjärven koulussa jatkaa toista lukuvuottaan joustava perusopetuksen 9.luokka. Opettajan toimii Kristiina Latvala ja koulunkäynnin ohjaajana Veera Kiretti. Oppilaita ryhmässä on 12.Joustavan perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä Tavoitteena on, että – oppilas saa todellista kykyä vastaavan päättötodistuksen – muodostaa positiivisen asenteen ja motivoitumisen opiskeluun – oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntoaan – oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja – kehittää opiskelutaitojaan – oppii suunnittelemaan jatko- opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan – saavuttaa toisen asteen koulutuspaikan – oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa

Opiskelussa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa, opetusjärjestelyjen ollessa joustavia ja yksilöllisiä. Jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Opiskelussa vuorottelevat lähiopetus ja työssä oppiminen.

JOPOON HAKEMINEN - pääperiaatteet – koulumotivaation vähäisyys – mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnollisuudesta – riittävän aktiivinen, pystyy myös itsenäiseen työskentelyyn - riittävän motivoitunut ja sitoutunut JOPO-toimintaan ja ryhmään – vanhempien sitoutuminen tärkeää

Lukuvuosisuunnitelma LV 2016–2017/ JOPO-luokat, Sääksjärven koulu 8.8.2016

Lukuvuoden jakautuminen 2016

Ajankohta, viikot Muuta

Syyslukukausi 11.8.–22.12.I jakso viikot 32–42

32 Leirikoulu 18.–19.8. Marttinen VirratOpiskelua, itsenäisen työn päivät ja viikot, TOP-portfolion rakentaminenYhteinen illanvietto, liikuntapäivät, TET-päivä. KOULUNUORISOTYÖN YHTEISTYÖ

OPS-palaverit I jakson aikana Opintokäyntejä eri kohteisiin(mm. Käräjäoikeus, Osuuspankki, Parolan varuskunta), vierailu nuorisotalolla, tutustumisia ym. + taksvärkkipäivä ym.9-lk. TET vk 41? ( KE/labratunnit) , ammattipäiviä TREDU ym.


Työssäopiskelujakso 1vkot 37–39

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9 päivää, työssäoppimista 3 päivää viikossa (ke-pe), koulussa oppiaineita 2 päivää viikossa (ma-ti); TOP-tehtävät!

Syysloma 17.–21.10. 42

II jakso viikot 43–51 Työssäopiskelujakso 2vkot 46–48

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9 päivää, työssäoppimista 3 päivää viikossa (ma-ke), koulussa oppiaineita 2 päivää viikossa (to-pe); TOP-tehtävät!

Arviointi oppilaille II jakson päätyttyä; myös arviointikeskustelu oppilaan kanssa

Jakson vaihtuessa vanhempain/-oppilaiden illat

Joululoma 23.12.2016- 6.1.2017

2

Joulujuhla 22.12.


Lukuvuoden jakautuminen 2017

Ajankohta, viikot Muuta

Kevätlukukausi 9.1.–3.6.III jakso viikot 2-11/12

2 Leirikoulu nuorisotoimen kanssa 12.–13.1.2017 Opiskelua, itsenäisen työn päivät ja viikotOpintokäyntejä, tutustumisia ym. +muut vierailukohteet, opintokäynti kirjastoon, tutustumisia (Monitoimitalo, Tre) ym.

Yhteishaku helmi-maaliskuussa (vk 10)Teemapäivien elokuvat/muu toiminta9-lk. TET, vk 19 tai 20 ( FY/labratunnit)

Todistukset, arviointikeskustelut

Jaksojen vaihtuessa vanhempain-oppilaiden illat

Työssäopiskelujakso 3vkt 5-7

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9 päivää, työssäoppimista 3 päivää viikossa (ke-pe), koulussa oppiaineita 2 päivää viikossa (ma-ti); TOP-tehtävät!

Talviloma 27.2.–3.3. 9

IV jakso viikot 11/12–22

Työssäopiskelujakso 4vkt 13–15

Työssäopiskelua kolme viikkoa, yht. 9 päivää, työssäoppimista 3 päivää viikossa (ma-ke), koulussa oppiaineita 2 päivää viikossa (to-pe); TOP-tehtävät!

Loppukevät Harjoittelua valtakunnalliset kokeet

Harjoittelua pääsykokeita

Itsenäisen työn päivät ja viikot, nuorten palvelujen kuntakierros +muut vierailukohteet, luokkaretkiKevätjuhla ja jakso- sekä päättötodistusten jakaminen lauantaina 3.6.2017


7.3.3. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminta

Kerhon nimi

Koulun kerhot:Musiikkikerhot 1h Jyrki HonkonenTukioppilaskerho1h Hanna SzantiClil-kerho 1h Birgit Backlund-PalanderClil-kerho 0,5h Laura JoukainenClil-kerho 0,5h Salla HärkönenKuoro 0,5h Niina SelinLiikuntaluokkien kerho 0,5h Mervi Pesu, Tapio PietiläKilpakerho 0,5h Liikuntaa opettavat opettajatPalloilukerho 0,5h Mervi Pesu, Tapio PietiläSaksan kerho (3.lk) 0,5h Marketta KarttunenLiikuntakerho(1-3.lk)0,5h Annamaria TervonenMotokerho 0,5h Laura JääskeläinenKieppi, noppa, moto 2h Eila Saha, Minna NikunojaKäsityökerho 0,5h Minna Hankala-Vuorinen, Jarno VainionpääSopukerho (1-3lk) 0,5h Riika Valo, Annamaria Tervonen (aktiivivapaa)Kerhojen yhteenlaskettu määrä ylittää kerhoresurssimme 1,5h.Lukuvuoden loppupuolella joko rajoitetaan kerhon pitämistä tai anotaan ja saadaan kunnallisesta kerhoresursseista muiden koulujen pitämättömiä ylijäämiä

Kerhotunnit yhteensä

10,5h

Koulun kirjastotoimintaSääksjärven koulun käsikirjaston hoitajana toimii Ilkka Asikainen.Sääksjärven koulun opetuksessa käytetään Sääksjärven lähikirjastoa aktiivisesti. Luokat varaavat ajan koulussa olevaan varauslistaan.

Kouluruokailu

Ruokailutilanteissa harjoitellaan käytännössä terveellisen aterian koostamista, hyviä tapoja Kouluruokailu on oleellinen osa opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailu on osa opetusta.ja sosiaalisia taitoja. Koululounas tukee oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua jakehitystä. Lounaan tulee olla tasapainoinen ja monipuolinen eli ravitsemussuositusten mukainen.Koululounaan tarkoitus on ohjata terveelliseen ravitsemukseen ja kehittää uusia makutottumuksia.Koululounas täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua. Koululounaan tulee kattaa 1/3 päivittäisestäenergiansaannista.Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekäruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänätäysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä jaohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen,sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetäänkestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainenja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana.Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaankouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajathuolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulunmuiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotienkanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan jaruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.


Sääksjärven koulussa oppilasruokailut tapahtuvat klo 10.15- 12.15 välisenä aikana. Esiopetus ja 1-6-luokat ruokailevat joustavasti porrastetun aikataulun mukaisesti. 7-9-luokilla ruokailuvuorot ovat klo 10.45 ja 11.45.

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat (huom. tapahtumakalenteri)

Koulupäivän rakenne ja liikkuva koulun pitkät välitunnit:

8:05 - 8:50 1. oppitunti8:50 - 8:55 Lyhyt välitunti8:55 - 9:40 2. oppitunti9:40 - 10:00 Liikuntavälitunti10:00 - 10:45 3. oppitunti10:45 - 11:00 Ruokailu (voi olla myös muuhun aikaan)11:00 - 11:15 Välitunti11:15 - 12:00 4. oppitunti12:00 - 12:30 Liikuntavälitunti12:30 - 13:15 5. oppitunti13:15 - 14:00 6. oppitunti14:00 - 14:05 Lyhyt välitunti14:05 - 14:50 7. oppitunti14:50 - 15:35 8. oppitunti

Päivänavaukset:Kukin opettaja pitää luokassaan päivän avauksen pääsääntöisesti klo 10.00

Koulumatkat ja koulukuljetuksetYhteensä (lukumäärä) Peruste:

Matkan pituusPeruste:Muu syy

Ajoneuvo:Linja-auto

Ajoneuvo:Taksi

99 63 36 84 15

7.4. Oppimisen arviointi

7.4.1. Opintojen aikaisen arvioinnin kuvaus Oppimisen arvioinnin tehtävä ohjata ja kannustaa, kehittää itsearviointia

Lempäälässä painotetaan itsearvioinnin kehittymistä sekä arvioinnin monipuolisuuttaja vuorovaikutteisuutta

Monipuolinen kannustavan palautteen antaminen Kaikilla oppilailla henkilökohtaisen vuositavoitteen asettaminen syksyllä Arvioidaan arviointikeskustelussa joulu-helmikuussa Esi-ja alkuopetuksen Taitotikkaat 3-4 luokilla sanallinen arviointi lukuvuositodistuksessa, lisäksi vahvuuksien kirjaaminen 5-9 luokilla numeroarviointi lukuvuositodistuksessa, lisäksi vahvuuksien kirjaaminen Käyttäytymiselle kuntakohtaiset tavoitteet


7.4.2. Tavoite- ja arviointikeskusteluiden järjestäminen (aikataulu)Tavoitekeskustelut käydään lukuvuoden alkupuolella elo-syyskuussa. Aineenopettajat käyvät oppilaan kanssa keskustelun oppiainekohtaisista tavoitteista. Luokanopettajat ja luokanvalvojat ohjaavat oppilasta asettamaan itselleen käyttäytymisen ja työskentelyn tavoitteita lukuvuodelle. Arviointikeskustelut käydään marras-helmikuussa, ensimmäisenä 9.-luokkien oppilaat. Arviointikeskusteluissa ovat mukana oppilas, huoltaja ja opettaja. Keskusteluissa arvioidaan oppilaan itsensä asettamien tavoitteiden toteutumista.

7.4.3. Nivelvaihearvioinnin järjestäminen Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävän nivelvaihearvioinnin kuvausToisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä nivelvaihearviointi pohjaa Taitotikkaat -arviointimalliin. Nivelvaihearviointi painottuu oppimisen edistymisen arviointiin ja toteutetaan huhti- ja toukokuun aikana vuorovaikutuksessa opettajan, oppilaan ja huoltajien kesken Taitotikkaat -arviointimallin pohjalta.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävän nivelvaihearvioinnin kuvausKuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävää nivelvaihearviointia tuetaan huhti- ja toukokuun aikana käytävällä palautekeskustelulla opettajan ja oppilaan kesken. Huoltaja saa tiedon keskustelun keskeisistä sisällöistä ja hänen näkemykset tulevat kuulluiksi. Keskustelussa keskitytään erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen ja opiskelumotivaation tukemiseen.

Nivelvaiheessa vastaanottavan koulun henkilökunta (esim. rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja) käy keskustelun jokaisen 6. luokan opettajan kanssa. Keskustelujen perusteella saadaan tietoja luokkien muodostamista varten. Lisäksi vastaanottavan koulun erityisopettaja käy siirtokeskustelun lähettävän koulun/lähettävien koulujen erityisopettajan kanssa erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden osalta tiedon siirron varmistamiseksi. Vastaanottavan koulun erityisopettajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua erityisen tuen oppilaiden kevään Hojks-palavereihin.

7.4.4. Arviointi lukuvuoden päättyessäOpintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaidenosaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa taiarviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessäoppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä,miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissaoppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisenarviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuodenedistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestäseuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksenjärjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia.Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjenoppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjänpäättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myösniiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoasuhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointiakäyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta.Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänenedistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaanmyös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisenedistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

7.4.5. Arviointiyhteistyö huoltajien kanssaYhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaankoulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä


oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleenja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niidensoveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävätkeskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaidenhuoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Tavoite- ja arviointikeskusteluissa osallistetaan huoltajia.

7.5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukiTuen käytännön järjestelyt, vastuut ja työnjakoLiite: Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut, ”Oranssi kansio”Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan koulukohtaisessa oppilashuollon suunnitelmassa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukiVuosiluokkatasoisesta erityisestä tuesta vastaavat parkkiopettajat.

VUOSILUOKKATASO OPETUSRYHMÄ OPETTAJA

0-1 0-1-luokkien pienryhmä

Anna-Liisa Kiiskinen

2-3 Vuosiluokkatuki / Parkki

Virpi Salonpää

1 ja 4 Vuosiluokkatuki / Parkki

Elina Sipilä

5-6 Vuosiluokkatuki / Parkki

Annamaria Tervonen

7 ja 9 Vuosiluokkatuki / Parkki

Katri Niittymäki

8 Vuosiluokkatuki / Parkki

Elina Seppi

7-9 Vuosiluokkatuki / Parkki V

Heini Lakaniemi

Koulunkäynnin ohjaajat Sääksjärven koulussa lv. 2016–17:Björksten AkiJärvenpää Minna (virkavapaalla)Järvinen TanjaKallio SannaKallio TiinaKeskinen TuulaKiretti Veera (jopo)Kivi MaijuPeltonen AnniinaPussinen JoniSeppänen MinnaSoikkonen OskariTenhunen Sari-UlrikaVainio JaanaVoutilainen Katja

TUKIOPETUS (8h/vko resurssi)4h 7-9-luokat (332 oppilasta)


Tasaisesti jaettuna 51 h / vuosiluokkataso / lukuvuosi4h 1-6-luokat (315 oppilasta)Tasaisesti jaettuna 25h / vuosiluokkataso / lukuvuosiTukiopetusresurssin jaosta ja käytön seurannasta vastaa kukin vuosiluokkatiimi omalta osaltaan.Ohjeistus:

Tukiopetus annetaan oppilasryhmille (vain perustellusti yksittäiselle oppilaalle) Tukiopetustuokio on 30 minuuttia = 0,5h Tukiopetusta ei anneta lomamatkan vuoksi Tukiopetusta ei anneta arvosanojen parantamiseksi Tukiopetus ei voi olla oppilaalle ns. jatkuvaa (käytetään läksyparkkia jatkuvaan tukemiseen)

Aamu- ja iltapäivätoimintaLempäälän kunta järjestää perusopetuslain mukaista ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Opetushallitus päättää tavoitteet ja keskeisen sisällön.Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Toiminta vahvistaa lasten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se myös innostaa ja tukee lapsia omien vahvuuksien löytämiseen ja valmentaa itsestä huolehtimisen taitoja.Aamutoimintaa järjestetään klo 7-9 välillä. Aamutoiminnassa on mahdollisuus maksulliseen aamupalaan noin 8.00–8.30.

Sääksjärven koulussa toimii esioppilaiden ja 1-2-luokkien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Apip-toiminta kärsii tilapuutteesta. Osa toiminnoista on järjestettävä nuorisotalolla.Iltapäivätoimintaa järjestetään klo 13–17. Lepohetken jälkeen noin kello 14 syödään välipalaa.Iltapäivätoiminnan sisältö suunnitellaan huomioiden kyseessä oleva kuukausiteema, johon myös lapset saavat vaikuttaa omilla mielipiteillään ja ehdotuksillaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat oleellinen osa päivittäistä iltapäivätoimintaa.

Aamu -ja iltapäivätoiminnan ohjaajien lähiesimiehenä toimii apulaisrehtori Jussi Karjalainen.APIP-koordinaattori Sirpa Salo puh. +358 50 3839702 Apip-ohjaajat Sääksjärven koulussa lv. 2016–17:Ahola JaanaAlanen ElinaAla-Nikkilä MiljaLaine SeijaLaurikainen MinnaLehtinen SariLiede ViljaMälkiä TuulaTahvanainen AnetteTarvainen AnneliYlikärppä Tanja

7.6. OppilashuoltoLiite: Koulun oppilashuoltosuunnitelma

7.7. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät mahdolliset ratkaisutVieraiden kielten opetus Sääksjärven koulussa lukuvuonna 2016–17:CLIL (Content and language intergrated learning), englanti esiopetus ja 1.-2.luokatA1-englanti 3.-9.luokatSaksan kielikerho 3.luokkaA2-saksa 4.-9-luokatB1-ruotsi 6-9-luokatA2-ranska 7-9-luokatB2-saksa 8-9-luokatB2-ranska 8-9-luokat


Etäopetuksena kotikieli venäjä 3.- ja 6.-luokat

7.8. Valinnaisuus perusopetuksessa7.8.1. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset aineet

Lempäälässä halutaan tarjota oppilaille laajapohjaisesti ja kokonaispersoonallisuutta kehittävästi kaikkia taitoja taideaineita mahdollisimman laajasti

3-luokka valinnaisuutta taitoja taideaineissa kaksi tuntia: yksi tunti kuvataiteeseen, yksi tunti käsityöhön4-luokka valinnaisuutta taitoja taideaineissa kaksi tuntia: yksi tunti musiikkiin ja yksi kuvataiteeseen muuta valinnaisuutta yksi tunti: ympäristö- ja luonnontietoon / tai jos koulussa painotus5-luokka valinnaisuutta taitoja taideaineissa yksi tunti käsityöhön muuta valinnaisuutta yksi tunti musiikkiin / tai jos koulussa painotus6-luokka valinnaisuutta taitoja taideaineissa yksi tunti käsityöhön muuta valinnaisuutta yksi tunti kuvataiteeseen / tai jos koulussa painotus

7.8.2. Valinnaiset aineetValinnaisten aineiden nimet, laajuudet (vuosiviikkotunnit) sekä vuosiluokat, joilla kutakin valinnaista ainetta tarjotaan.

Sääksjärven koulun valinnaiskurssit 8-9-luokat lv. 2016–178.luokatwAI81 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi

8A/8B/8D/8E/8F 1

wAI82 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi8A/8B/8D/8E/8F 1

wAII81 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi8A/8B/8D/8E/8F 1

wAII82 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi8A/8B/8D/8E/8F 1

wAT81 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wAT82 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wKO81 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wKO82 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wKU81 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1


wKU82 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wLI81 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8E/8F 1

wLI82 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8E/8F 1

wLILK81 Valinnainen liikunta -liikuntaluokka ya valinnainen kurssi8A 1


wLIP81 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wLIP82 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wMU81 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wMU82 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wRA81 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(8D) 1

wRA82 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(8D) 1

wSA81 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wSA82 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1

wTG81 Teknologia ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wTG82 Teknologia ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E 1

wTN81 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi8B/8C/8E/8F 1

wTN82 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi8B/8C/8E/8F 1

wTS81 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8F 1


wTS82 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi8B/8C/8D/8F 1

xLAIL81 Luova kirjoittaminen lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8E 1/2

xLHI81 Historia elokuvassa ja elokuva historiassa ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1/2

xLKO81 Kotitalouden lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1/2

xLKOH81 Hygieniapassi / lupa KOkata ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8F 1/2

xLKU81 Kuvataiteen lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8D/8E/8F 1/2

xLLM81 Mailapelikurssi ya valinnainen kurssi8A/8B/8C/8E/8F 1/2

xLLT81 Tanssillinen liikunta ya valinnainen kurssi8A/8C/8D/8E/8F 1/2

xLTN81 Teknisen työn lyhytkurssi ya valinnainen kurssi8A/8C/8E/8F 1/2

9.-luokatxLTN91 Teknisen työn lyhytkurssi ya valinnainen kurssi

9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1/2

xLMA9 Matematiikan lyhytkurssi ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E 1/2

xLLM91 Mailapelikurssi ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1/2

xLKU91 Kuvataiteen lyhytkurssi ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1/2

xLKOE91 Cooking in English ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) ½

xLKO91 Kotitalouden lyhytkurssi ya valinnainen kurssi9A/9B/9D/9E (9J) ½

wTS92 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E (9J) 1

wTS91 Valinnainen tekstiilityö ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E (9J) 1

wTN92 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wTN91 Valinnainen tekninentyö ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1


wTG92 Teknologia ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wTG91 Teknologia ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wSA92 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E/9J 1

wSA91 Saksa, B2-kieli ya valinnainen kurssi1

wRA92 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(9B/9A) 1

wRA91 Ranska, B2-kieli ya valinnainen kurssi(9B/9A) 1

wOEH92 Oman elämän hallinta ya valinnainen kurssi9D (9J) 1

wOEH91 Oman elämän hallinta ya valinnainen kurssi9D/9J 1

wMU92 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi9A/9B/9E 1

wMU91 Valinnainen musiikki ya valinnainen kurssi9A/9B/9E 1

wLIP92 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi9B/9D/9E (9J) 1

wLIP91 Palloilullinen valinnaisliikunta ya valinnainen kurssi9B/9D/9E (9J) 1



wLI92 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E/9J 1

wLI91 Valinnainen liikunta ya valinnainen kurssi9A/9C/9D/9E/9J 1

wKU92 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wKU91 Valinnainen kuvataide ya valinnainen kurssi9B/9C/9D/9E/9J 1

wKOA92 Kokiksi vai kotikokiksi ya valinnainen kurssi(9A/9E) 1


wKOA91 Kokiksi vai kotikokiksi ya valinnainen kurssi(9E) 1

wKO92 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E/9J 1

wKO91 Valinnainen kotitalous ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E/9J 1

wAT92 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wAT91 Valinnainen tietotekniikka ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wAII92 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1

wAII91 Luova ilmaisu ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E 1

wAI92 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

wAI91 Valinnainen ilmaisutaito ya valinnainen kurssi9A/9B/9C/9D/9E (9J) 1

8. TAPAHTUMAKALENTERI 2016 - 2017

Luku

kaus

i Loma-ajat Tapahtumat

Juhlat, yhteiset tapahtumat, liikkumiset, vierailut

Tapahtumat

Arvioinnit, vanhempainillat,

Syys

luku

kaus

i

11.8

.

- Elokuu11.8. Kouluvuosi alkaa

Koulurauhan julistus

Elokuun aikana uusien Verso-oppilaiden koulutus

16.8. Vierailijoita USA:sta, Venäjältä ja Itävallasta

18.–19.8 Jopo-luokka leirikoulussa Virroilla

30.–31.8. 7. luokkien Tervajärvipäivät

16.8. Esiluokkien vanhempainilta


31.8. 9. luokkien vanhempainilta

0-9-luokkien tavoitekeskustelut


22.1

2.20

16Syyskuu 5.9. Taitotikas-koulutus opettajille

6.9. Aamulehden viestikarnevaalit Tampereella

7.luokat lähi- TET syyskuusta alkaen

1.-2.9. 7. luokkien Tervajärvipäivät

2.-9.9. Vierailu Saksasta Grundschule Burgdamm, Bremen, Erasmus-ryhmä

5.9. 5. luokkien Move-testit liikuntahallissa klo 8-14

8.9. Sääksjärven koulun yleisurheilukisat 3.-6. luokille

13.–16.9. 9.- luokan saksan lukijat Bremenissä

14.–16.9 Koulukuvaukset

15.9. Nälkäpäiväkeräys (Tukioppilaat keräävät)

16.9. Koulujenväliset yleisurheilukisat

20.9. Koulukuvaukset 3a ja 9-luokat

20.–22.9. Vierailu Saksasta Hermann Böse-Gymnasium, Bremen (12 oppilasta ja 2 opettajaa)

23.9. 9.b-luokkanuorisotalolla,ryhmäytymispäivä

26.9. Euroopan kielten päivä

1.9. 7.luokkien vanhempainilta


0-9-luokkien tavoitekeskustelut

Syysloma17.10.2016 -21.10.2016

Lokakuu Taitaja9-kisat

4. - 9.10.2016 Erasmus-vieraat Italiasta, Leonard da Vinci-koulu, Civitanova Marche (10 oppilasta ja 2 opettajaa)

12.10. Barokkikonsertti koko koululle liikuntasalissa 9.15–10.00

13.10. 0.-9. luokat iltakoulu 16.30–19.30 /Esiopetus klo 16–19.00. Iltakoulu korvaa työpäivän 5.12.

Taksvärkki 6.-9. luokat

24.10. YK:n päivä


Marraskuu 31.10- 4.11. TET-viikko 9.luokat

8.11. Matematiikkakilpailu yläkoululaisille

25.11. Adventtihartaus

29.11. Koulujenväliset salibandykisat 1.-6. luokkien tytöille Vesilahdella

30.11. Yhteishaun iltatilaisuus Hakkarissa

30.11. Koulujenväliset salibandykisat 1.-6. luokkien pojille Kuljussa

9.-luokkien arviointikeskustelut

Joululoma23.12.2016 - 8.1.2017

Joulukuu Oppilaskunnan vuosikokous, uuden puheenjohtajan valinta

5.12. Lomapäivä

11.12. Mahtimyyjäiset

13.12. Lucia-kulkue

22.12. Joulujuhlat1. juhla 8.302. juhla 10.00Esiintymisvuoro: 0 – 2 – 4 – 6 – 8 luokatKoristelu: 1 – 3 – 5 – 9 luokat

9.-luokkien arviointikeskustelut

Kevä

tluku

kaus

i 9.1

.201

7 - 3

.6.2

017

Tammikuu Erasmus koordinaattoritapaaminen

Salibandy-turnaus 7.-9. luokat

1.-8. luokkien arviointikeskustelut

Talviloma27.2.2017 - 3.3.2017

Helmikuu Nallepäivä

Kaukomaiden ruokaviikko

31.1.–3.2. Sanomalehtiviikko

23.2. Koulujenvälinen hiihtokilpailu Hakkarissa

1.-8. luokkien arviointikeskustelut

Maaliskuu Ruokavisa 7-9lk

Huhtikuu 13.4. Pääsiäishartaus (Tiina Koskinen)

26.4. Matematiikan valtakunnallinen koe 9. luokat

24.–28.4. VäriviikkoToukokuu Eskarit 9. luokkien vieraana kekkereissä

15.–19.5. 8. luokkien TET-viikko

17.5. Koulujen välinen jalkapalloturnaus Sääksjärvellä

18.5. Puntalapäivä kuudesluokat

18.5. Ensi syksyn eskareiden tutustumispäivä

26.5. Lomapäivä


30.5. Tuuppajaiset

6-9-luokkien iltakoulun ajankohta huhti-toukokuussa. Ajankohta päätetään myöhemmin. Toteutetaan yhteistyössä nuorisotoimen kanssa.

Sekä 0-5-luokkien että 6-9-luokkien iltakoulu korvaa 26.5. koulupäivän.

Kesäloma Kesäkuu 1.6. 0-5-luokkien kevätjuhla / 0-5-luokkien iltakoulu ”Unelmat liikkeelle ja lentoon”

2.6. Koulun oma pelipäivä / Immon pysti

3.6. 6.-9. luokkien kevätjuhla klo 8.30

Edellä mainittujen lisäksi opintoretkiä, leirikouluja, KLL:n urheilukisoja ja koulun ulkopuolisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joihin osallistutaan erillisten suunnitelmien mukaan. Sivistysjohtaja voi myöntää perustellusta syystä jollekin koululle luvan poiketa sivistyslautakunnan hyväksymistä työajoista jonkin lauantain osalta edellyttäen, että siitä ei synny ylimääräisiä kustannuksia.

9. KOULUTYÖN JAKSOTTAMINEN1.jakso 11.8.–14.102.jakso 24.10.–22.12.3.jakso 09.01.-17.3.4.jakso 20.3.–3.6.

10. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖKodin ja koulun yhteistyösuunnitelma (Koulukokous, vanhempainillat, arviointikeskustelut, tiedottaminen, vanhempainyhdistys):

KOULUKOKOUSSääksjärven koulun koulukokouksen rooli on aktiivinen koulun ja kodin yhteistyön tekijä. Koulukokous seuraa koulun toimintojen kehittämistyötä ja uuden opetussuunnitelman kehittymistä ja sen toteutumista.13.10.2016 koulukokous käsittelee opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman lv. 2016–17.Koulukokouksen tehtävät:

Vastaa osaltaan koulun kasvatus- ja opetustehtävästä yhteistyössä koulun henkilöstön ja ympäröivän yhteisön kanssa. Koulukokous on avoin osallistumisfoorumi.

Koulukokous valitsee puheenjohtajan ja sihteerin. Rehtori toimii esittelijänä Koulukokous yhdessä koulun henkilökunnan kanssa keskustelee ja sopii kodin ja koulun välisen yhteistyön

muodoista. Kokoontuu vähintään kaksi kerta lukuvuodessa koulukokouksen vahvistaman vuosikellon pohjalta.

Kokoontumisista laaditaan muistio ja se toimitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnalle. Kutsu tulee toimittaa vähintään 2 viikkoa aikaisemmin. Käsiteltävistä asioista viestitään Wilman kautta.

– viestintäkanavana toimii Wilma ja lisäksi muut koulun valitsemat kanavat Valmistelee koulun opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteistyössä rehtorin ja koulun

henkilökunnan kanssa kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksyttäväksi. Keskustelee koko kouluun liittyvistä kehittämisasioista ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja koulua

koskevissa asioissa. Koulukokouksista lähetetään kutsu oppilaskunnan hallitukselle. Hyväksyy järjestyssäännöt osana opetussuunnitelmaan perustuvaa suunnitelmaa.

VANHEMPAINYHDISTYSSääksjärven koulun vanhempainyhdistys ry. jatkaa aktiivista toimintaansa yhteistyön keskuselimenäToiminta-ajatus:


”Pyrimme edistämään oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa. Tuemme koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä toimimme edistääksemme heidän tasapainoista ja monipuolista kehitystään. Tuomme esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Olemme oppilaiden vanhempien yhteistyöelimenä. Toimintasuunnitelmassa painottuvat edellisten vuosien mukaan vanhempien kasvatusvastuu, oppilaan hyvinvointi, yhteistyöhön vaikuttaminen, stipendien ja avustusten jakaminen varainhankinnan kautta.Vanhempainyhdistys toimii valitulla arvopohjallaan: hyvät tavat, ihmisen ja ympäristön kunnioittaminen ja hyvä kohtelu, erilaisuuden hyväksyntä, vastuuntunto, huumeiden, alkoholin ja tupakan käytön ennaltaehkäisy.Yhdistyksen eräs päätavoitteista on koulun me-hengen ylläpitäminenYhdistys avustaa edelleen koulun ympäristöprojektin toteuttamisessaYhdistys avustaa koulun eri tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä ja mahdollisuuksien mukaan em. rahoituksessa”

VANHEMPAINILLAT Vanhempainiltoja järjestetään sekä koko koulun yhteisinä että eri luokkien omina tilaisuuksina. Sääksjärven koulussa lisätään aktiivisten vanhempainiltojen osuutta.

TAVOITE- /ARVIOINTIKESKUSTELUTKoulussa käydään oppilaiden yksilöllisten opiskelutavoitteiden asettamiseksi tavoitekeskustelut elo-syyskuussa. Arviointikeskustelu käydään marras-helmikuun aikana. Niissä ovat läsnä luokanopettaja tai luokanvalvoja, oppilas ja oppilaan huoltaja. Tarvittaessa mukana on myös erityisopettaja tai aineenopettajia.

Tammikuussa - helmikuussa käytävät 1-6-luokkien arviointikeskustelut toimivat virallisina oppilaan väliarviointeina.

LUOKKATOIMIKUNNATUseimmilla luokilla toimii oma luokkatoimikunta, jonka tavoitteena ovat kunkin luokan omien projektien toteuttamisen avustaminen mm. leirikoulutoimikunnat sekä luokan opettajan, oppilaiden ja vanhempien välinen keskusteluyhteyden ylläpitäminen.TIEDOTUS SÄÄNNÖLLISTÄTiedon kulkua kodin ja koulun välillä pidetään erittäin tärkeänä kasvatukseen ja opetukseen liittyvänä osana.Käytössä on koko koulussa esiopetuksesta ysiin Wilma -ohjelma, jonka kautta välitetään tieto mm. oppilaan poissaolosta, myöhästymisestä, läksyistä, kokeista ja muista viesteistä kotiin välittömästi.Wilman avulla huoltajilla on mahdollisuus tarkastella oman lapsensa koulunkäynnin edistymistä ja esimerkiksi oppilaalle suunniteltuja annettuja oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimia.

KOTISIVU Koulullamme on oma kotisivu, jossa tietoa koulusta. Kotisivuilla on myös vanhempainyhdistyksen oma palsta.

11. KOULUKOHTAISET VESO-KOULUTUKSET9.-10.8.2016 2 päivää30.11.2016 0,5 päivääToukokuu 0,5 päivää

12. MUUTA AJANKOHTAISTA KOULUN TOIMINNASTA

Perusopetuksen yhtenäistäminen Koulun omaleimaisuus ja opetuksen ja kasvatuksen painopiste on edelleen esi- ja perusopetuksen yhtenäistämisessä. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle oppilaalle yhtenäinen ja eheä oppimispolku eskarista ysiin. Yhtenäiskoulun toimintakulttuuri on löytynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Perusopetusta yhtenäistävänä ja koulun opetusta kehittävänä painopistealueena on edelleen pedagogisen yhtenäisyyden parantaminen. Oppilaan kolmiportainen tukeminen on yhtenäiskoulussa 10 vuotta kestävä lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva jatkumo. Vuosiluokkatasoinen tuki etenee Sääksjärven koulussa eskarista yhdeksänteen vuosiluokkaan.

Viestintä- ja mediataidot


Viestintä- ja mediataitoja opiskellaan erityisenä opetuksena 7-9-luokilla eri oppiaineiden opetustunneilla ns. samanaikaisopetuksena. Kukin aineenopettaja ja tietotekniikan opettaja Jenny Sihvo yhdessä työparina vetävät aihetta. 7-luokilla tämä tapahtuu äidinkielen tunneilla, 8-luokilla maantiedon, biologian ja historian tunneilla ja 9.luokilla matematiikan opetustunneilla.

EsiopetusEsioppilaiden tueksi toimii kielen oppimista kehittävää kieppikerho, lasten motoriikkaa kehittävää motokerho ja matemaattisia taitoja kehittävää noppakerho. Esiopetuksessa jatketaan englannin kielen kielisuihkua (CLIL). Esiopetuksen ja 1.luokan yhteisen pienryhmän opettajana toimii Anna-Liisa Kiiskinen.

Muuta ajankohtaista1.a- ja 2.a -luokissa jatketaan edellisenä lukuvuonna esiopetuksessa aloitettua englannin kielisuihkua (CLIL). Opettajat Laura Joukainen ja Salla Härkönen vetävät omissa luokissaan englannin kielisuihkua jokapäiväisenä koulutyötä rikastuttavana toimintana. Sopu koulu- oppituntiohjelmat toteutetaan kaikilla luokilla. Kiusaamisen vastustaminen koskee tietenkin koko koulua. Etäopetusta käytetään, venäjän, arabian ja islamin opetuksessa. Kodin ja koulun välistä tiedonkulkuun käytetään pääasiallisesti Wilma-ohjelmaa. Wilmaa käytetään minimissään poissaolojen merkintään, kodin- ja koulun väliseen viestintään ja tiedottamiseen ja oppilaan oppilashuollollisten tukitoimien merkitsemiseen. Suotavaa on, että opettaja merkitsisi Wilmaan oppituntikäyttäytymiseen liittyviä huomioita sekä esim. kokeiden päivämääriä. Koulussa lisätään positiivista Wilmaviestintää.

Kielisuihkut ja vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke sekä kansainvälisyys Esiopetuksessa, 1.a- ja 2.a-.luokilla järjestetään englannin kielen kielisuihkutoimintaa. (CLIL=Content and language intergrated Learning). Toimintaa vetää Birgit Backlund-Palander sekä luokanopettajat Laura Joukainen ja Salla Härkönen. Kielisuihkua täydentävät esi- ja alkuopetuksen Clil-luokkien englannin kielikerhot. 3-luokkien oppilaille järjestetään saksan kielen kerho. A2 – saksan kieltä opiskellaan 4-9-luokilla. 7-9-luokilla opetetaan A2-ranskaa.Ruotsin opiskelu alkaa kuudennella vuosiluokalla. B-2 kielinä opiskellaan saksaa ja ranskaa.Venäjän kieltä opetetaan kotikieliryhmissä. Minna Hankala-Vuorinen on puheenjohtajana koulun kansainvälisyystiimissä. Sääksjärven koulu on mukana Erasmus + -kansainvälisessä hankkeessa.

Erasmus+ -hankeKA 1 – Yleissivistävän koulutuksen opetushenkilöstön liikkuvuusHanke tältä osin päättyi lukuvuonna 2015–16

KA 2 – KumppanuushankkeetErasmus-projektimme on Into the Woods - ab in den Wald.Kolmevuotiseen projektiin osallistuvat meidän lisäksemme seuraavat koulut:Grundschule Burgdamm, Bremen, Saksa (koordinaattori)C.E.I.P. Francisco Arranz, Madrid, EspanjaIIS Leonardo Da Vinci, Civitanova Marche, ItaliaVilkaviskio r. Keturvalakiu mokykla- daugiafunkcis centras, Vilkaviskis, Liettua

Pohjana projektille on UNESCON ympäristökasvatuksen tavoitteet; tietoisuus, tieto, asenteet, taidot ja osallistuminen. Projektin tavoitteena on elämysten, kokemusten sekä tietopohjan kartuttamisen kautta saada oppilaiden luontosuhde heräämään. Metsä on keskeinen teema, jota yhdistetään mahdollisimman moneen eri oppiaineeseen ainerajat ylittäen ja oppilaiden ikä huomioon ottaen.

Kerhotoiminta Sääksjärven koulussa toimii kymmenisen eri oppilaskerhoa. Olemme mukana valtakunnallisessa kerhotyön kehittämishankkeessa, josta saamme osan kerhojen opetusresurssista.

LiikuntaluokkaSääksjärven koulussa toimii liikuntapainotteiset 7-9-luokat. Liikuntaluokan tavoitteena on iloinen ja monipuolinen liikunnanopiskelu yleisliikuntaperiaatteella. Seitsemännelle vuosiluokalla liikuntaluokalla on yksi ylimääräinen liikuntatunti. Homogeenisempi ryhmä ja yksi ylimääräinen liikuntatunti tarjoavat mahdollisuuden syventää ja laajentaa


oppilaiden tietoja ja taitoja. Liikuntaluokalle valitaan vuosittain enintään 24 oppilasta, joista 10–12 poikia ja 10–12 tyttöjä. Valinta suoritetaan soveltuvuuskokeessa saatujen pisteiden perusteella. Lisäpisteitä voi saada viimeksi saadun todistuksen keskiarvosta, liikuntanumerosta sekä käyttäytymisnumerosta tai kuudennen luokan luokanopettajan ja liikunnan opettajan sanallisesta arvioinnista. Liikuntaluokan liikunnanopiskelu toteutetaan seuraavasti:• 7- luokalla yksi viikkotunti liikuntaa enemmän omassa liikuntaryhmässä • 8-9-luokilla kaksi tuntia valinnaista liikuntaa liikuntaluokkalaisille omana ryhmänä • lisäksi mahdollisuus valita 8-9-luokilla lisää liikuntaa max 2½ kurssia • kouluilla voidaan tarjota oma kerhotunti liikuntaluokkalaisille

KouluterveydenhoitoTERVEYSTARKASTUKSETKouluterveydenhuollolle on asetuksessa määritelty tehtäväksi tarkastaa oppilaat joka vuosi. 1., 5. ja 8. vuosiluokalla tarkastukset ovat ns. laajoja terveystarkastuksia, joihin myös vanhempien läsnäoloa toivotaan. Muille vuosiluokille tehdään terveydenhoitajan toimesta määräaikaistarkastukset. Kouluterveydenhoitajien työajasta kuluu suurin osa näiden lakisääteisten tarkastusten tekemiseen. Jotta tarkastukset pystytään hoitamaan, toivotaan, että terveydenhoitajien vastaanotolle oppilaita ohjataan pääsääntöisesti kullakin koululla sovittuina vapaina vastaanottoaikoina.

Koulupäivän aikana sattuneiden tapaturmien ensiapu ja äkilliset sairastumiset hoidetaan kouluterveydenhuollossa, mutta esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien hoito kuuluu terveyskeskukseen. SAIRASTUMINEN Sairasta tai kuumeista lasta ei tule lähettää kouluun. Mikäli 2-3 päivän oireenmukaisen kotihoidon jälkeen oireet pahenevat, kannattaa lääkärin aika varata terveyskeskuksesta. Kouluterveydenhuolto ei vastaa oppilaiden sairauksien hoidosta.

Mikäli lapsi ei ole koulukuntoinen, esim. sairauden vuoksi, voi hän lähteä kotiin opettajan luvalla. Terveydenhoitajan erillistä lupaa ei silloin tarvita.

Sairaustilanteissa otetaan yhteys ensisijaisesti terveyskeskukseen. Kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri hoitavat pääasiassa terveystarkastuksissa ilmenneitä asioita.

Koululaisella voi olla koulussa mukana 1-2 tablettia omia särkylääkkeitä, joita voi tarvittaessa ottaa esim. päänsärkyyn tai kuukautiskipuihin.

Alle 10 -vuotiaan lapsen sairastuessa, vanhemmilla on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tilapäistä hoitovapaata 4 päivän ajaksi. Yhteydenotto kouluterveydenhoitajaan tulee tapahtua lapsen ensimmäisen sairauspäivän aikana puhelimitse. Jälkikäteen todistuksia ei voida kirjoittaa.

ERITYISRUOKAVALIOT Erityisruokavaliota koskevia käytäntöjä on täsmennetty Lempäälässä joulukuussa 2014. Muutokset perustuvat kansalliseen Allergiaohjelmaan vuosille 2008- 2018. Ohjelman mukaan lievää oireilua (mm. ohimenevää suun kirvelyä ja kutinaa) aiheuttavia ruoka-aineita ei tarvitse välttää. Ruokavaliosta jätetään pois vain ne ruoka-aineet, jotka kokeilun jälkeen aiheuttavat merkittäviä eli voimakkaita tai hengenvaarallisia oireita.

Mikäli lapsella on allergioita, jotka vaativat erityisruokavaliota tulee vanhempien toimittaa SELVITYS ERITYISRUOKAVALIOSTA lomake, jossa on hoitavan lääkärin yhteystiedot http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1338/selvitys_erityisruokavaliosta.pdf

Uskonnolliset/eettiset ruokarajoitukset sekä kasvisruokavalio voidaan ilmoittaa lomakkeella ILMOITUS RUOKAVALION TARPEESTA USKONNOLLISIIN TAI EETTISIIN SYIHIN PERUSTUEN http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1338/ilmoitus_ruokavalion_tarpeesta_uskonnollisiin_tai_eettisiin_syihin_perustuen.pdf

Vähälaktoosinen tai laktoositon ruokavalio voidaan ilmoittaa lomakkeellaSELVITYS ERITYISRUOKAVALIOSTA http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1338/selvitys_erityisruokavaliosta.pdfLomakkeet löytyvät myös Lempäälän kunnan nettisivuilta.


Liikuntavälitunnit / Liikkuvakoulu

PITKIEN VÄLITUNTIEN (LIIKUNTAVÄLITUNTIEN) OHJEISTUSTAVälitunnit:klo 9.40 - 10.00klo 12.00 - 12.30Urheilukenttä:Molemmilla välitunneilla 4-9- luokkien oppilaatklo 12. välitunnilla myös 1-3-luokatVälineet säilytetään luokassa 1060, alaluokkien liikuntavälineet jaetaan alakäytävällä.Liikuntahalli:klo 9.40 4-6-luokatmaanantaisin 5.luokat, tiistaisin 6.luokat, keskiviikkoisin 5.luokat, torstaisin 6.luokat, perjantaisin 4.luokatklo 12.00 7-9-luokatVanha sali:klo 9.40 1-3-luokatma 2.luokat, ti 3.luokat, ke 2.luokat, to 3.luokat, pe 1.luokatPingis ala-aulassa:klo 9.40 4-6-luokatklo 12 7-9-luokatPingismailat ja -pallot haetaan liiksahallista välituntiliikuntavälinekorista. Aulassa on kaksi pingispöytää.Yleisiä ohjeita:

1. Tukarikahvila klo 12.00–12.30 2. Taito- ja taidesiivessä ei ole sallittua oleskella kummallakaan välitunnilla3. Klo 9.40–10.00 välitunnilla 7-9-luokkien oppilaat viettävät ulkona.4. Klo 12.00–12.30 ei ole ulosheittoa 7-9-luokkien oppilaille yläluokkien käytäviltä tai aulasta.5. Liikuntahallista ajetaan hengailijat ulos. Pukukoppeihin ja varastoihin on pääsy kielletty. Ohjaaja antaa

välineet.6. Ruokalassa ei saa oleskella.7. Koulutetut oppilasohjaajat ovat mukana liikuntavälitunneilla maanantaista 19.9. alkaen.8. Hankitaan liikuntavälitunneille riittävästi välineitä.9. Pitkien välituntien luokkahuoneoleskelusta annetaan ohjeita myöhemmin.10. Liikuntahallissa on välineistölle erillinen häkki, joka on lukossa. Avain löytyy opehuoneen seinältä,

vaaleansinisessä avainnauhassa. Pingisvälineet sijaitsevat samassa häkissä.11. Urheilukentälle ja ulkoliikuntaan alaluokkalaisille jaetaan pelivälineet alakoulun käytävällä olevasta kaapista

(AP-IP ohjaajat hoitavat). Ne pallot, jotka viedään säkeissä urheilukentälle, on tarkoitettu vain 7-9-oppilaiden käyttöön.

12. Välineet on ehdottomasti palautettava ohjaajalle. Ohjaaja pitää kirjaa välineiden luovutuksesta ja palautuksesta.


ESIOPETUSSÄÄKSJÄRVENKOULUSSA2016–17


Vuosiluokkia koulussa on esiluokista ysiluokkaan asti. Lukuvuonna 2016–2017 Sääksjärven koulussa on oppilaita noin 760 sekä opettajia ja muuta henkilökuntaa on lähes 100. Koko koulun fyysinen oppimisympäristö on yhteinen. Esiluokkia on kolme. Jokaisessa luokassa on esiopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Lisäksi on 0-1 pienluokka, jossa on esi- ja ekaluokan oppilaita.

Kouluyhteisö pyrkii luomaan edellytykset arvojen toteutumiselle. Kouluyhteisön jäseniä ovat oppilaat ja koko koulun henkilökunta. Lapsen näkökulmaa, etua, hyvinvointia sekä lapsuuden arvostamista pyritään nostamaan esiin. Tärkeää on tasapuolisuus, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus lapsen kohtelussa.Lempäälän kunnan esiopetussuunnitelma on tehty rinnan perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa ja se löytyy osoitteesta: http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1290/esiopetuksen_opetussuunnitelma_lemp_l.pdf

ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITE

Esiopetuksen tehtävänä on järjestää esiopetusikäisille lapsille omaa ikä– ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa, joka edistää lapsen omaa kasvua, kehitystä ja oppimisen taitoa. Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta.Esiopetuksen tehtävänä on järjestää mahdollisuus osallistua yhdessä oppimiseen. Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan esioppilaan koko-naisvaltaista kehitystä ja pyritään ennaltaehkäisemään oppimisvaikeuksia. Esiopetuksen tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää oppimista varten.

Esiopetuksen tavoite on sekä yksilöllinen että yhteiskunnallinen. Tavoitteena on sekä itsensä että kulttuurinsa tunteva ja muita kulttuureja arvostava ihminen. Tavoitteena on myös hankkia esiopetuksen aikana perustavanlaatuisia oppimaan oppimisen sekä oman ajattelun taitoja. Asioiden oppimisessa korostuvat vuorovaikutuksen merkitys ja kieli.

http://www.lempaala.fi/site/assets/files/1290/esiopetuksen_opetussuunnitelma_lemp_l.pdf


Lempäälän kunnassa on yhteinen opetussuunnitelma esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, Tavoitteena on, että lapset oppivat arvostamaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja omaa ainutlaatuisuuttaan.Kunnan laatukäsikirja: ”Opetussuunnitelman toteuttaminen:Opetussuunnitelman tavoitteissa ja sisällöissä suvaitsevaisuus, vuorovaikutus, tunnekasvaminen ja sosiaaliset taidot ovat vahvasti esillä.”

Esiopetus on esioppilaalle maksutonta. Lapsi on velvoitettu osallistumaan esiopetukseen vuotta ennen perusopetuksen alkamista.

ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET

Esiopetus on luonteeltaan eheyttävää opetusta, joka muodostuu erilaajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä alla mainitut oppimiskokonaisuudet:

- Ilmaisun monet muodot- Kielen rikas maailma- Minä ja meidän yhteisömme- Tutkin ja toimin ympäristössäni- Kasvan ja kehityn

Opetussuunnitelma mahdollistaa vieraskielisen opetuksen, ja yhdessä esiluokassa tarjotaankin englanninkielistä CLIL-opetusta.

Esiopetus tarjoaa ympäristön, joka innostaa ja on turvallinen oppimiselle, kyselemiselle, pohtimiselle, ihmettelylle, oivaltamiselle…

Lapset oppivat vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus on tärkeä oppimisympäristö. Toiminta vertaisryhmässä kehittää lapsen ajattelua, herättää keskustelua ja pohdintaa sekä tuottaa iloa. Se edistää kokonaisvaltaisesti oppimista.

YHTEISTYÖ

Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat esioppilaan kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Tarvitaan yhteistyötä kaikkien näiden eri vaiheiden opettajien ja työntekijöiden kesken.

Kotikulttuurin tuntemus on opettajan kannalta tärkeää oppilaan parhaaksi työskennellessä. Vain kotien kanssa tehtävän hyvän yhteistyön kautta voimme saavuttaa esiopetukselle asetetut tavoitteet. Ensisijainen kasvatusvastuu on aina oppilaan huoltajilla.

Toisinaan erityinen tuki on tarpeen. Siitä keskustellaan aina huoltajien kanssa. Koulun omia tukimuotoja on monia. Tukiverkostoon kuuluvat mm. erityisopettaja Elina Sipilä, terveydenhoitajat Eeva Simola ja Hanna-Maria Grann, psykologi Maiju Janhunen sekä koulukuraattori Riikka Valo. Koulussa toimii myös oppilashuoltoryhmä, joka tarvittaessa on käytettävissämme.

Koulussa toimii kutsukerhoja. Kutsukerhoon oma esiopettaja kutsuu lapsen osallistumaan. Esiopetuksessa kutsukerhoja ovat kielellisiä taitoja harjoittava KIEPPI, matemaattisia taitoja harjaannuttava NOPPA sekä motorisia taitoja ja ohjeen mukaan toimimista harjaannuttava MOTO. Ne ovat yleistä tukea esiopetuksessa.

Vanhempien keskinäinen toiminta koko koulun parhaaksi on mahdollista vanhempainyhdistyksessä.

Esi- ja alkuopetuksen yhteisenä arviointivälineenä toimii yhdessä esi- ja alkuopettajien kanssa laadittu väline nimeltä Taitotikkaat.KOULUSSA TAPAHTUU

Koulussamme toimitaan kiusaamista vastustavasti ja pyritään pitämään yllä hyvää luokkahenkeä. Esiopetuksessa tämä näkyy kiusaamista ennaltaehkäisevänä toimintana.

Sääksjärven koulu on liikkuva koulu, jossa kaikilla tunneilla huomioidaan oppilaan liikkumisen tarve.


VERSOVerso tarkoittaa vertaissovittelua, jossa isommat vertaissovittelijoiksi koulutetut oppilaat sovittelevat pienempien oppilaiden riitoja. Useimmiten ne ovat välitunnilla syntyneitä kinasteluja. Esiluokissa on käytössä Miniverso.

OPPILASKUNTAKoulun oppilaskuntaa edustaa oppilaskunnan hallitus ja pikkuparlamentti. Oppilaskunnan hallitukseen 6-9 luokkien oppilaat valitsevat luokastaan edustajan. Pikkuparlamentissa on edustus luokilta esi-6.

YMPÄRISTÖRAATIOlemme koulussa ylpeitä vihreästä lipusta. Olemme ansainneet sen ympäristöämme säästävällä toiminnalla. Ympäristöraatiin kuuluu 1- 2 oppilasta jokaiselta luokalta. He ideoivat kestävän kehityksen mukaista toimintaa koulussa.

KERHOTKoulun kerhoihin tulee elo-syyskuussa ilmoittautumisohjeet kotiin jaettavassa kerholehtisessä. Kerho toteutuu, mikäli kerhoon on riittävästi innokkaita osallistujia. Esioppilaille on tarjolla nyt vain kutsukerhoja. Kerhot ovat osa koulun toimintaa ja täten maksuttomia.

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Lempäälän kunta järjestää perusopetuslain mukaista ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Opetushallitus päättää tavoitteet ja keskeisen sisällön.Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda perusta hyvälle kasvulle. Toiminta vahvistaa lasten itseluottamusta ja monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Se myös innostaa ja tukee lapsia omien vahvuuksien löytämiseen ja valmentaa itsestä huolehtimisen taitoja.

Aamutoimintaa järjestetään klo 7-9 välillä. Aamutoiminnassa on mahdollisuus maksulliseen aamupalaan noin 8.00–8.30.

Iltapäivätoimintaa järjestetään klo 13–17. Lepohetken jälkeen noin kello 14 syömme välipalaa.

Suunnitellessamme iltapäivätoiminnan sisältöä huomioimme kyseessä olevan kuukausiteeman, johon myös lapset ovat saaneet vaikuttaa omilla mielipiteillään ja ehdotuksillaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat oleellinen osa päivittäistä iltapäivätoimintaa.

Yhteistyöterveisin ohjaajat

Esiluokkien APIP–toiminnan puh.+358 50 3830637

APIP-koordinaattori Sirpa Salo puh. +358 50 3839702

KOULUN TYÖ- JA LOMA-AJAT

Esiopetusta päivittäin 9.00–13.00

syyslukukausi to 11.8.2016 – to 22.12.2017syysloma 17.10.2016 – 21.10.2017kevätlukukausi ma 9.1.2017 – la 3.6.2017talviloma 27.2.2017–3.3.2017

Rehtori Seppo Siitonen puh. +358 50 3839689Koulun kanslia, koulusihteeri: puh. +358 50 3839019ESILUOKATEsi A - Oravakallioopettaja Minna Nikunoja puh. +358 50 3832182koulunkäynninohjaaja Seija Laine


Esi B - Huuhkajametsä, Eagle Owl Forestopettaja Birgit Backlund-Palander puh. +358 50 3839334koulunkäynninohjaaja Anneli Tarvainen

Esi C - Sudenpesäopettaja Eila Saha puh. +358 40 1337205koulunkäynninohjaaja Milja Ala-Nikkilä

0-1 P - Ketunpoikaseterityisopettaja Anna-Liisa Kiiskinen puh. +358 50 3839265koulunkäynninohjaaja Jaana Ahola

sekä AP-toiminnassa koulunkäynninohjaaja Anette


KOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV. 2016–2017

KEHITTÄMISALUE: Kansainvälisyys – painotetaan oppilaiden osallistamista


Keskeiset tavoitteet

Keinot Mittaus Minimitulos Reaalitulos Maksimitulos

1.Maailman-kansalaiseksi kasvaminenoppilaiden osallistaminen kaikkien keinojen kautta

2.Oppilaiden kielitaidon kehittäminen

Erasmus – projekti

Ruokaviikko – Suomen maakuntaruuat

Maailmankoulu 0-9 lk

KV-tiimiläisten koulutus

Autenttisia kielen käytön tilanteita vierailijat, TAMK:n vaihto-opiskelijoita, Erasmus-opiskelijat, luokkien yhteistyö ulkomaille.

Arviointi erikseen

Tiimin keskustelu opettajien ja oppilaiden kokemuksista

KV-päiviin ja – koulutukseen osallistuminen.

Tiimin keskustelu ja yhteistyö kaikkien opettajien kanssa (jokainen opettaja huolehtii tiedon toteutumisista omalta kohdaltaan tiimille)

Viikko toteutuu ja lähes kaikki oppilaat ja opettajat ovat mukana

Oppilaat hyväksyvät toinen toisensa.Valmista Maailmankoulun materiaalia on käytettävissä.

Yksi osallistuu ja jakaa tietoa.

Koululla käy kansainvälisiä vieraita, opiskelijoita

Viikko toteutuu, lähes kaikki oppilaat ja opettajat ovat mukana ja palaute hyvää.

Maailmankansalaiseksi kasvamista.

Muutama osallistuu ja jakaa tietoa.

Oppilaat opastavat joskus kansainvälisiä vieraita

Viikko toteutuu, kaikki oppilaat ja opettajat mukana, palaute hyvää.

Oppilaat ovat osallistuneet.

Usea opettaja osallistuu ja jakaa tietoa.

Edellisen lisäksi vieraat osallistuvat useille eri- ikäisten oppitunneille.

Opettajien koulutus•opettajien jatkuva ajatustenvaihto

Kieli- ja kulttuuri liikkeessä

Markkinoidaan kieltenopetusta

Tiimin keskustelu

Tapahtumia,vierailijoita, materiaaleja vieraisiin kieliin.

Tiimin keskustelu

Joku opettaja osallistuu ja tuo tietoa muille.

Kieltenopettajat ja

Muutama opettaja osallistuu, tuo ja saa tietoa.

Tuloksena syntyyvalinnaiskielten

Usea opettaja osallistuu, tuo ja saa tietoa.

Markkinoinnin ja yhteistyön


3.Englanninkielistä CLIL-opetusta kehitetään edelleen(Sisällön ja kielen yhdistävä opetus)

•Valinnaisainemessut A2-kielen esittely

Porkkanaa ja palkitsemista:• Kielten opiskelijoille matka Saksaan tai Ranskaan, etupäässä omalla kustannuksella•Pro Lingua – mitali 9.lk useamman vieraan kielen opiskelijalle

Lucia-päivä13.12.kotikansainvälisyys

Lucia- esitys tms.

CLIL-opettajien sekä tiimin keskustelua tilanteesta.

luokanopettajat markkinoivat yhteistyössä.Kaikki kuulevat.Kieltenopettajat toteuttavat tunnillaan.

ryhmiä.

Kaikki kuulevat.Kieltenopettajat ja muutama muu opettaja toteuttaa tunnillaan.

tuloksena A2 ja B2 kieliin muodostuu ryhmiä.Kaikki kuulevat.Suuri osa opettajista toteuttaa tunnillaan.

Kaikki oppilaat ovat päässeet osallisiksi.

http://otakieliomaksi.wordpress.com www.maailmankoulu.fi


KEHITTÄMISALUE: VIHREÄ LIPPUKeskeiset tavoitteet

Keinot Mittaus

Minimitulos Reaalitulos Maksimitulos


Vihreä lippu – toiminta jatkuu

Toimintasuunnitelman toteutusta jatketaan

Toimintasuunnitel-masta 25 % on toteutunut.

Toimintasuunnitelmas-ta 50 % on toteutunut.

Toimintasuunnitelmas-ta 75 % on toteutunut.

Vihreä Lippu – tiimi kokoontuu

Vihreä Lippu – tiimi kokoontuu kuukausittain.

Vihreä Lippu – tiimin jokainen jäsen osallistuu toimintaan.

Vihreä Lippu – tiimin jokainen jäsen osallistuu ja kannustaa koulun työyhteisöä toimintaan.

Ympäristöraati kokoontuu, toimii ja ideoi

Ympäristöraati on kokoontunut kuukausittain.

Ympäristöraatilainen aktivoituu itse.

Ympäristöraatilainen aktivoi myös muita koulun oppilaita.

Osallistuminen ympäristöraadin kokouksiin

Ympäristöraatilai-sista 25 % käy kokouksissa.

Ympäristöraatilaisista 50 % käy kokouksissa.

Ympäristöraatilaisista 100 % käy kokouksissa.

Vihreä lippu-toiminnan perehdytys, motivointi ja tiedottaminen

Tiedote Vihreä lippu – toiminnasta on laadittu

Tiedote Vihreä lippu-toiminnasta on jaettu eteenpäin

Koulun väki on perehtynyt ja toiminut Vihreä Lippu – suunnitelman mukaan

Vihreä Lippu – tiimin toimintasuunnitelmaSyyskuu: Vihreä Lippu – tutuksiLokakuu: EnergiaMarraskuu: Kierrätys ja jätteiden lajittelu (ehdotetaan kunnan yhteiseksi tavoitteeksi)Joulukuu: Aineeton lahja, jäteTammikuu: Biojätteen vähentäminen (ehdotetaan kunnan yhteiseksi tavoitteeksi)Helmikuu: Vihreä Lippu – päivä 12.2.Maaliskuu: Sähkö, Earth Hour 19.3. Vesi, maailman vesipäivä 22.3.Huhtikuu: Ympäristöystävälliset koulumatkatToukokuu: Lähiympäristö siistiksi, roskattomuus

Tiedote Vihreä Lippu -toiminnastaVihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.Suomessa Vihreä lippu -ohjelman suojelijana toimii kansanedustaja Pekka Haavisto.Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat

Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa

Ympäristökuormituksen vähentäminen Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea Jatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa

"Mukavaa vaihtelua koulun arjen keskellä."


Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP suosittelee Vihreää lippua. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on kehittänyt Vihreä lippu -ohjelmaan omaan päivähoito- ja koulujärjestelmäämme sopivat toimintatavat ja materiaalit.Sääksjärven koulussa toimii koulun aikuisista koostuva Vihreä Lippu – tiimi sekä esi-9. – luokkalaisista koostuva ympäristöraati. Raati kokoontuu kuukausittain. Ympäristöraadin tehtävänä on muun muassa huolehtia tiedottamisesta, toimia jäteagentteina tarkastaen jätteiden lajittelua sekä energia-agentteina tarkkaillen sähkön säästämistä. Jokainen luokka nostaa kestävästä tasosta merkkinä olevan vihreän lipun vuoroviikoin koulun salkoon. Jokaiselle kuukaudelle on valittu oma teema. Teemat ovat seuraavat:Syyskuu: Vihreä Lippu tutuksi. Pidetään luokanvalvojan tai -opettajan Vihreä Lippu tuokio: Alkukysely, perusinfo luokissa. Lokakuu: EnergiaMarraskuu: Kierrätys ja jätteiden lajittelu Joulukuu: Aineeton lahja, jäteTammikuu: Biojätteen vähentäminen Helmikuu: Vihreä Lippu – päivä 2.2.2017Maaliskuu: Sähkö, Earth Hour 25.3.2017 ja Vesi, maailman vesipäivä 22.3.2017Huhtikuu: Ympäristöystävälliset koulumatkatToukokuu: Lähiympäristö siistiksi, roskattomuus

Sääksjärven kouluKOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV. 2016–2017

KEHITTÄMISALUE: Liikkuva koulu

KESKEISET TAVOITTEET

KEINOT MITTAUS MINIMITULOS REAALITULOS MAKSIMITULOS

Oppilaat saadaan aktivoitua liikkumaan

Kaksi pidennettyä välituntia, joiden aikana on

Urheilukentällä on ollut 50–150 liikkujaa

Iso osa oppilaista liikkuu


koulupäivän aikana mahdollisimman paljon.

Osallistetaan oppilaita välituntien suunnitteluun ja toteutukseen.

mahdollisuus liikkua koulun salissa ja kentällä.

Sisällä välituntiliikuntaa ohjaavat koulutetut oppilasohjaajat, apuna myös koulunkäynnin-ohjaajat.

välituntisin, salissa 20–60 liikkujaa.(ohjaajien haastattelujen mukaan)

Yläkoululaisia vertaisliikuttajia koulutetaan 24.

liikuntavälitun-neilla ulkona tai sisällä.

Hankitaan välineitä välituntiliikuntaan.

Oppilailta on kerätty toiveita välineistä.

Liikuntavälineitä on tilattu.

Bolderointiseinä, leuanvetotankoja oviin ja muihin sopiviin paikkoihin, pöytäjalkapallo tai ilmakiekkopöytä. Eli tarjotaan lisää liikunnallista toimintaa.

Opettajat aktivoivat oppilaita mahdollisuuksien mukaan omilla oppitunneillaan.

Osa aktivoi enemmän, osa vähemmän.



OPPIMISYMPÄRISTÖTIIMI

Keskeiset tavoitteet Keinot Mittaus Minimitulos Reaalitulos Maksimitulo


s1. Oppilaiden ja

opettajien TVT-käyttötaitojen edistäminen

– Opettajat osallistuvat koulun ulkopuolisten toimijoiden järjestämiin koulutuksiin (esim. OSAKE).

– Opettajat osallistuvat kunnan sisäisiin koulutuksiin.

– Järjestetään koulun sisäisiä koulutuksia.

– Tilastot näkyvissä Populuksessa (koulutushakemukset).

– OPEKA-kysely opettajille ja OPPIKA-kysely oppilaille

– Muutamia Sääksjärven koulun opettajia osallistuu koulutuksiin.

– Muutamia opettajia osallistuu koulutuksiin ja hyödyntää oppimiaan asioita opetuksessaan.

– Useita opettajia osallistuu koulutuksiin ja opettaa oppimiaan asioita myös oppilaille.

2. Laitteiden käytön edistäminen

– Opettajia tuetaan henkilökohtaisten kannettavien työkoneiden käyttöönotossa ja käytössä.

– Tabletti-tietokoneiden käyttö

– Käyttöaste varauskalenterista

– Jokainen opettaja osaa kirjautua työkoneelleen itsenäisesti.

– Jokainen oppilas saa käyttää iPadia.

– Opettajat käyttävät työkoneitaan viikoittain oppituntien suunnitteluun ja yhteydenpitoon eri yhteistyötahojen kanssa. Opettajat pystyvät opettamaan oppilaille oppimiaan tietokoneen käytön perustaitoja.– Oppilaat käyttävät iPadeja luonnollisena osana oppimista.

– Kone on päivittäisessä työkäytössä ja oppilaat osaavat soveltaa oppimiaan asioita (oppilaat pystyvät esim. kirjautumaan eri päätelaitteille itsenäisesti).

– Usea opettaja toteuttaa iPad-projekteja osana opetustaan.

3. Sähköisten – Sähköinen – Toteutunut – Otetaan – Opettajat – Opettajat


toimintaympäristöjen käytön edistäminen

opettajainhuone

– Peda.net

– O365

– Edustore

käyttöaste näkyy sähköisestä opettajainhuoneesta.

– Toteutunut Pedanetin käyttöaste näkyy Sääksjärven koulun Pedanetistä

– Edustoresta ostetut tuotteet

käyttöön sähköinen opettajainhuone.

– Opettajat ja oppilaat ovat kirjautuneet Peda.netiin.

– Suurin osa opettajista osaa käyttää pilvipalvelua.

– Yksittäiset opettajat ostavat sähköisiä oppimateriaaleja opetuksensa tueksi.

osaavat lukea sähköisessä opehuoneessa olevia tietoja.

– Opettajat osaavat etsiä Peda.netistä ideoita ja tuottaa omaa sisältöä.

– Suurin osa opettajista ja oppilaista osaa käyttää pilvipalvelua.

– Useat opettajat valitsevat sähköisiä oppimateriaaleja.

osaavat päivittää sähköisen opehuoneen tietoja (esim. varaukset).

– Oppilaat osaavat käyttää vähintään yhtä oppimisalustaa.– Oppilaat osaavat tuottaa Peda.netiin omaa sisältöä.

– Kaikki oppilaat ja opettajat osaavat käyttää pilvipalvelua.

– Kaikki opettajat valitsevat sähköisiä oppimateriaaleja.

Sääksjärven kouluKOULUN OPETUSTYÖN KEHITTÄMISALUEET LV. 2016–2017

KEHITTÄMISALUE: Toisen oppilaan ja aikuisen sietäminen sellaisena kuin hän on; nollatoleranssi kiusaamiseen puuttumisessa; luokkien sisäisen ilmapiirin seuraaminen, siihen puuttuminen ja sen parantaminen; kiusaamista estävät toimet jo ennakolta (restoratiiviset toimet)

KESKEISET KEINOT MITTAUS MINIMITULOS REAALITULOS MAKSIMITULOS


TAVOITTEET Sopu-toiminta Luokkahenkeä

ylläpitävät tai parantavat luokan oma päivät/ tunnit:

Yläkoulussa ns. "Luokan oma päivä":– Lv ottaa Wilman kautta yhteyttä kouluohjaajiin ja sopii omalle luokalle ajan - Ohjelman suunnittelevat kouluohjaajat yhteistyössä lv:n kanssa kunkin luokan tarpeiden mukaan– Lv on osallistuu aktiivisesti ohjelmaan)

Alakoulussa 2/lukukausi "Ulos luokasta"-ajatuksella

Asetu vastarintaan-kampanja yhteistyössä tukioppilaiden kanssa

MLL:n luennot some-kiusaamisesta

Nollatoleranssi kiusaamiseen puuttumisessa.

Ilmapiirikysely syksyllä.

Havainnointi viikoittain ja oppilaiden kuuleminen. Reagointi ilmi tulleisiin ongelmiin.

Toiminta on oman luokan kesken tapahtuvaa, sosio-emotionaalista ryhmätoimintaa edistävää toimintaa.

Kohdennetaan 8.luokille. 2 luokkaa yhdessä samalla luennolla.

Jokainen luokka toteuttaa "Luokan oman päivän" nuorisotoimessa.

Jokainen luokka toteuttaa 4 "Luokan omaa päivää" lukuvuoden aikana. (retket, juhlat, teemapäivät, ryhmäytymisleikit,…)

Luokka toteuttaa muutakin yhdessä sovittua toimintaa lukuvuoden aikana.

Luokka toteuttaa muutakin yhdessä sovittua toimintaa lukuvuoden aikana.

Kaikki 7.luokkalaiset osallistuvat kampanjaan

Kaikki 8.luokkalaiset osallistuvat.

Luokka toteuttaa useita yhdessä sovittuja toimintahetkiä lukuvuoden aikana.

Luokan yhteishenki on hyvä eikä kiusaamista juuri esiinny.

Kaikki 7.luokkalaiset osallistuvat kampanjaan


Kaikki koulun aikuiset ovat velvollisia viemään kiusaamisasian eteenpäin.

Jokaisesta sovittelusta ja kiusaamisselvittelystä on laadittava kirjallinen selvitys. Myös erityisopettajien tekemistä selvittelyistä.

Tavoitteena lv. 2017–2018 alkaen "Koulun ja sen lähiyhteisön sovittelutoiminnan porrasmalli" (M. Gellin 2011, 2013)

Kaikki tapaukset kirjataan VerSo-kaappiin kansioihin tilastointia varten.

Kunnallinen, sähköinen ilmapiirikysely luokkiin keväällä

VerSo-toiminta ja Aikuissovittelut

Tiedottaminen, sovittelijoiden kouluttaminen, kokoontumiset jaksojen vaihtuessa.

Aikuissovitteluun haastavien yksittäisten ongelmien selvittäminen oppilaiden välillä ja oppilas-aikuinen välillä.

Jos on vaativa tilanne (henkinen ja fyysinen väkivalta tms. raju tilanne) sovitteluun määrännyt opettaja ilmoittaa

Tapausten kirjaaminen kansioihin tilastointia varten.

VerSo-toimintaa on viikoittain.

Aikuissovitteluja pidetään.

VerSo-toiminta edistää oppilaiden sopuisaa yhteiseloa ja suvaitsevaisuutta.

Aikuissovittelut auttavat ja ongelmat selviävät.

Kiusaaminen vähenee.

Kiusaaminen ja ristiriidat vähenevät.


koteihin ja luokanvalvojalle tapahtuneesta. Sovittelun yksityiskohtia ei tule kuvailla.

Kiusaamisselvittelyt

Rehtorin/apulaisrehtorin puhuttelu

Haastavien ja toistuvien kiusaamistilanteiden selvittelyt alakoulussa.Kiusaamisselvittelijät Elina Sipilä ja Annamaria Tervonen sekä Riikka Valo-> Tarvitaanko yläkouluun kiusaamisselvittely?

"Lääke ei auta!"Erityisen haastavien ja toistuvien kiusaamistilanteiden sekä sääntörikkomusten selvittelyt. Tarvittaessa moniammatillinen tiimi mukaan tai yhteys poliisiin.

Tapaukset tilastoidaan.

Tapaukset tilastoidaan aikuissovittelukansioon.

Kiusaaminen loppuu selvitellyissä tapauksissa.

Kiusaaminen koulussa vähenee.

Kiusaaminen koulussa loppuu.

Lempäälän kuntakoulut.lempaala.fi/.../2118/ops_pesu_2016_s_ksj_rvi.docx · Web...

Documents

Transcript of Lempäälän kuntakoulut.lempaala.fi/.../2118/ops_pesu_2016_s_ksj_rvi.docx · Web...