Armas Launis etnomusikologina

Opinnot, keruut ja tutkimuksetMinna Riikka Järvinen, Pariisi 19.11.2009

Etnomusikologin synty• Armas Emmanuel Launis, vuoteen 1900 Lindberg s.

22.4.1884 Hämeenlinna (k.7.8.1959 Nizza)• Isä puuseppä Adolf Lindberg, Korppoo• Äiti Amanda Gustava Emmanuelintytär s. Ollila, Sääksmäki• Ylioppilas Helsingin Normaalikoulusta 1901• Opinnot Suomen Aleksanterin Yliopistossa (nyk. Helsingin

yliopisto) 1901-, myös matematiikka• Opinnot Filharmonisen seuran orkesterikoulussa, teoriaa

Jean Sibeliuksen johdolla, sävellystä Ilmari Krohnin johdolla, HUOM! Sibelius ja runolaulu

• Stipendiaatin tutkinto 1902, FK 1906, väitöskirja FL-tutkintoa varten 1911, FL 1913

Ilmari Krohn ja vertaileva musiikkitiede

• SKS:n sävelmäkeruut 1800-luvulla• SKS sävelmäkomitea 1886 ja tieteellisen

järjestämisen tarve• Ilmari Krohn (8.11.1867-25.4.1960)

musiikkitieteelliseksi asiantuntijaksi• -> kansantanssit• -> hengelliset sävelmät• Kansansävelmien sanakirjallinen järjestäminen,

kansainvälinen paradigma vertaileva musiikkitiede

Armas Launiksen aineistot

• Helsingin yliopiston kirjasto, yksityisarkisto col. 123, sävellysarkisto col. 133, noin 7 hm

• Sibelius-Akatemian arkisto• Musiikki Fazerin arkisto• Kalevalaseuran arkisto• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

kansanrunousarkisto ja kirjallisuusarkisto• Muiden henkilöiden arkistot, lehtiarkistot yms.

Keruumatkat

• Kajaanin kihlakunta 1902 (Eino Levón)• Länsi-Inkeri 1903 (Eino Levón)• 1904 Lappi (pohjoissaamelaiset)• 1905 Lappi (pohjoissaamelaiset)• 1905 Laatokan Karjala l. Raja-Karjala• 1906 Länsi-Inkeri• 1922 Lappi (kolttasaamelaiset)

Kerääjä”veljekset” Armas ja Eino

• Armas Launis 22.4.1884-7.8.1959

• Eino Levón 12.9.1882-22.4.1977

• Historian, latinan ja suomen kielen lehtori

Kajaanin kihlakunnan laulukeruu• 13.6.-18.7./30.7.1902• Saalis kaikkiaan 574

sävelmää, joista Levónin 312 kpl, Launiksen 262 sävelmää

• Yhdessä Iisalmi, Kajaani, Paltaniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmen Oravivaara

• Launis Suomussalmi, Kuhmo, Sotkamo, Paltamo

• Levón Puolanka, (Oulu),Taivalkoski, Kuusamo, Oulanka, Paanajärvi

Millainen keruuaineisto on

• Pääosin lauluja Itä-Pohjanmaan perinnealueelta

• Korvakuulolta kynällä paperille tallennettu• Laulajia lahjottu tupakalla, karamelleilla ja

rahalla• Launis ja Levon välttivät tallentamasta samoja

lauluja, vertasivat aineistojaan ja karsivat toisintoja

• Launis vältti toisintoja myös kulkiessaan yksin

Millaisia lauluja

• - valtaosa riimillisiä lauluja• - 2/5 osaa rekilauluja• - tanssi- ja piirileikkilauluja• - balladeja• - neljä työlaulua• - kaksi leikkilaulua• - noin neljännestä lauluista julkaistu arkeilla,

ns. arkkiveisuina

Launiksen keruutapa Kainuussa

• Krohnin ohjeina keruualue ja alueen sävelmien mahdollisimman tarkka keräys

• Yhden säkeistön nuotinnos ja teksti sekä pitäjä• Kontekstista tai informanteista niukat tiedot• Selvästi harjoitusmatka vrt. myöhempiin,

omat intentiot vielä sivussa• Runolaulu vierasta ”nuotti nuljahteli sinne

tänne”

Missä laulut ovat

• Suomen Kansan Sävelmät ja eSävelmät, II Jakso (toim. Krohn), 540 sävelmää Launiksen ja Levónin kokoelmasta

• Kainuun laulut • Launis: Suomen partioväen laulukirja 1917 ja

Partiolaisten laulukirja 1925• Asplund Balladeja ja arkkiveisuja• Sanna Kurki-Suonio

Länsi-Inkeri 1903• Aloite Ilmari Krohnilta, keruualue• Etsi arkaaista laulua, mutta piti enemmän

laajempialaisesta laulusta• Piti primitiivistä runolaulua aluksi vähäarvoisena,

suhde muuttui väitöskirjassa• Tallensi sävelmistä yhden vertailtavissa olevan hahmon• Tulkitsi sävelmän pysymättömyyden ja variaation

unohtamiseksi• 531 muistiinpanoa, 449 runosävelmää (julk. 440, 47),

rekilaulua (julk. 3), 5 itkua (julk. 6)• Raportti 2 sivua

Lappi 1904• SKS:n apuraha, suositus geologian professori J.E. Rosbergilta

(irtautuminen Krohnista?)• 4.7.1904 Kaarlo Koskisen kanssa junalla Tornioon, josta Neder-Kalix

– Boden – Jällivaara – Kiiruna – Narvik – Lödingen, sitten laivalla Tenovuonoon ja siitä kävellen Utsjoelle, keruualueena Teno ja Inari

• Ei enää ummikko kerääjänä• Hankaluuksia: ei tietoa joiuista, ei tuntenut ketään, ei saamen

kielen taitoa, ei opasta• Usein eksyksissä, hengenvaarassa, sääsket häiritsivät keruuta• 426 joikua, Outakosken opettaja Josef Guttorm ja Inarin pappi Lauri

Itkonen auttoivat teksteissä• Rakennenuotinnoksia • Paluu syyskuussa 1904, viimeiset nuotinnokset 21.8.1904

Lappi 1905• SKS:n ja Helsingin yliopiston apurahat, tällä kertaa Norja

(Koutokeino ja Kaarasjoki)• Pestasi jo talvella oppaakseen 17-vuotiaan Piera Klemetinpoika

Helanderin (myös. Pedar Jalvi)• Lähtö 4.7.1905; junalla Tornioon, laivalla Luulajaan, junalla

Luulajasta Jällivaara – Narvik, Narvikista laivalla Lödingeniin, siitä Bergen, Tromsø, Alten, Bossekop, josta hevosella Kaarasjoelle, perillä 16.7. !

• Keruut Kaarasjoki, Koutokeino, Teno, viimeiset keruut 7.8.1905, takaisin kotona 3.9.1905

• 405 joikusävelmää• Etnomusikologi herää, raportissa myös joikujen merkityksistä ja

esittämiskonteksteista yms., tarkat esittäjätiedot ja laajemmat tekstit, joiun kuvailevuuden ymmärtäminen

• Kautokeino, veriveitsi

Laatokan Karjala – Raja-Karjala 1905

• Launiksen aloitteesta fonografi SKS:lle• Launis lähti hakemaan itkuja, runoja ja kanteleensoittoa aikansa tähtimuusikoilta• Aloite O.A.Forsströmiltä (myöh. Hainari)• Helsingin laulujuhlat 1900, kuuli ainakin Jehkin Iivanaa, Sibelius

järjestelytoimikunnassa• Helsingissä myös Pedri Shemeikka, Iivana Härkönen, Iivana Bogdanoff ja Okuliina

Kuokkanen• Em. Tulivat matkaohjelmaan Suistamolla, P. Shemeikka Ilomantsin Ristivaaralla• Juna Helsinki-Sortavala, laiva Rautalahteen, hevonen Läskelän ruukille (Iivana

Bogdanoff), Äimäjärvi (Iivana Härkönen), Sarkan kylä (Iivana Onoila ja kant. Soittaja Iivana Misukka), Jalovaaran Kaksonen, Terovaara (Okuliina Kuokkanen), Muuanto (Oksenja Antimontytär), Ilomantsi Ristivaara (Pedri Shemeikka)

• Kaikkiaan 45 perinneyksikköä, fonogr. 11 runoa, 11 itkua, 3 kanteleensoittoa, muut käsikirjoituksina

Länsi-Inkeri 1906

• Länsi-Inkeristä ja Hevaan niemeltä fonogrammeja, 58 lieriöllistä Soikkolasta, 42 lieriöllistä Hevaalta ja Tyröstä

• Täydensi edellisen matkan antia, transkriptiot ja sanojen sijoittelu

• Lapin matkojen 1904-1905 välissä tapahtunut murros kerääjänä vaikutti, teki muistiinpanot kerääjistä ja konteksteista, raportti Inkerin runosävelmiä 10 sivua

Kolttia kokemassa 1922

• Mukana vaimo Aino kesäkuu-elokuun alku• Nellim, Ahvenjärvi, Ylä- ja Ala-Nautsijärvi,

Paatsjoki, Vaggatem-järvi, Boris-Gleb• Tallensi 232kolttien sävelmää, 172

muistiinpanoa ja 60 fonogrammia; päiväkirjaa ei ole, lyhyt raportti

• Kaipaukseni maa 1922, fonogrammit SKS, nuotinnokset HYK

Kerääjänä

• Isän innoitus• Ihmisläheisyys, kunnioitus• Systemaattisuus• ”kesäkaudet omistin matkailulle sen ohella

kansanlauluja keräten”• Analyyttinen kuuntelija, ymmärsi oudoistakin

lauluista olennaisen, rakennenuotintaja, ei nuotintanut esityksiä

Etnomusikologina• Vertailevan musiikkitieteen paradigma, oma järjestelmä sävelmien

luokitteluun• 1908 Lappische Juoigos Lieder, metriikkaan perustuva järjestelmä• 1909 Kansainvälisen musiikkiseuran III kongressi Die Pentatonik die Musik

der Lappen• Etnomusikologian suomalaisen koulukunnan luoja yhdessä Krohnin ja

Väisäsen kanssa• Myös musiikkiantropologi ennen aikaansa, 1907 artikkelit, 1922

Kaipaukseni maa• Runosävelmiä sanakirjan tapaan; Inkerin 1910, Karjalan 1930 ja Eesti

runoviisid 1930• Väitöskirja 1910, tark. 1911, 2831 runosävelmämuistiinpanoa, joista 687

Suomen Karjalasta, 908 Inkeristä ja 1236 Virosta, eritteli 50 sävelmätyyppiä

• Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentti 1918-1922, musiikkianalyysi ja kansanmusiikin tutkimus

Kiitos

Palaute ja huomiotminnariikka.jarvinen@kerhokeskus.fi