Lasse Lehtonen, Perusoikeuksien rajoittaminen ja laitosvalta tahdosta riippumattomassa...

7.9.2012 © Lasse Lehtonen

Perusoikeuksien rajoittaminen ja laitosvalta tahdosta riippumattomassa

psykiatrisessa hoidossa

Lasse Lehtonen

Oikeuspsykiatrian päivät 2012

7.9.2012 © Lasse Lehtonen 2

Perusoikeudet • Suomen valtiojärjestyksen tarkoitus (Perl 1 §):

– Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

• perusoikeuksilla on erityinen pysyvyys ja oikeudellinen luonne. Niille on taattu korotettu muodollinen lainvoima


Perusoikeuksien ryhmittelyä • Klassiset vapausoikeudet

– Henkilökohtainen vapaus • Poliittiset oikeudet • Tasa-arvo • Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset

perusoikeudet – Esim. oikeus hoitoon

• Kollektiiviset oikeudet



Laitosvalta • ”Vanha” oikeudellinen selitysmalli sille,

miksi eräisiin henkilöryhmiin voitiin kohdistaa sellaisia toimenpiteitä, mitkä eivät olleet mahdollisia muita henkilöryhmiä kohtaan – ”erityinen vallanalaisuus”



Esim.

• K. J. Ståhlberg kirjoitti väitöskirjansa irtolaisuudesta v.1893 – Vaikka Ståhlberg oli legalisti ja edisti

voimakkaasti myöhemmin vapausoikeuksien kirjaamista itsenäisen Suomen hallitusmuotoon, piti hän irtolaisiin kohdistettavia ”poliisioikeudellisia” toimia itsestään selvinä



Onko erityinen vallanalaisuus hävinnyt?

• Virkamiehet • Armeija ja poliisi • Koulut ja lastenkodit (perhekodit) • Hoitolaitokset • Vankilat Ko. henkilöryhmiin kohdistuu edelleen

erityisrajoituksia 7.9.2012 © Lasse Lehtonen


Mikä on muuttunut?

• Korostunut legalismi – Rajoituksista on määrättävä eduskuntalailla ts.

laitokset eivät ole ”lainsäädännön ulkopuolella”




EIT rajoitusperusteet • Article 5 – Right to liberty and security

– Everyone has the right to liberty and security of person. No one shall be deprived of his liberty save in the following cases and in accordance with a procedure prescribed by law:

• the lawful detention of persons for the prevention of the spreading of infectious diseases, of persons of unsound mind, alcoholics or drug addicts or vagrants



Hallintopäätös

Perustuslaki

Viranomaisohje

EU oikeus

Ihmisoikeus sopimukset

Eduskuntalaki

PeL 106 §: perustuslain ensisijaisuus

EU oikeuden tehokkuus

Oikeusvaltioperiaate

hallinnon lakisidonnaisuus

Perusoikeudet


Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaikutuksia

• Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittymisen seurauksena yksilön vapauksiin puuttuva lainsäädäntö Suomessa muuttui – Lähes ensimmäisenä uudistettiin mielenterveyslaki (MTL) – 2000-luvulla myös vankeuslaki ja lastensuojelulaki – Esim. kehitysvammalaki uudistamatta, dementiapotilaista

ei ole säädetty ollenkaan • tahdonvastaisessakaan hoidossa olevan potilaan

perusoikeuksia ei saa rajoittaa kuin laissa erikseen määritellyllä tavalla. – Aiemmin potilaan eristäminen tai muu rajoittaminen

kuului hoitokäytäntöjen piiriin 7.9.2012 © Lasse Lehtonen


Aukkopaikkoja (esim. mielentilatutkimus) • EOA 19.5.2011, dnro 2011/2/11

– Tutkintavankeuslain ja mielenterveyslain rinnakkaisesta soveltamisesta johtuvien ongelmia on selvitetty oikeusministeriön vuonna 2003 julkaistussa selvityksessä, Mielenterveyslakia ei kuitenkaan vielä ole täsmennetty ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla.

– Mielentilatutkittavan oikeusturvan kannalta pidän tärkeänä, että asianomaiset ministeriöt ryhtyvät toimenpiteisiin tarvittavien säädösmuutosten toteuttamiseksi. Esitän sen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja oikeusministeriölle, että mielentilatutkittavan asemaa koskevaa lainsäädäntöä selkeytetään joko edellä mainitun selvityksen mukaisesti tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. 7.9.2012 © Lasse Lehtonen



Perusoikeuksien rajoitusedellytykset (perustuslakivaliokunnan käytännössä)

• että rajoitus perustuu eduskuntalakiin, • että rajoitus on tarkkarajainen ja riittävän täsmällisesti

määritelty, • että rajoitusperuste on perusoikeusjärjestelmän kannalta

hyväksyttävän ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima, • että perusoikeuden ns.. ydinalueeseen ei puututa, • että rajoitukset ovat välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi

ja oikeutetussa suhteessa perusoikeuden suojaamaan oikeushyvään ja rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painoarvoon,

• että perusoikeutta rajoitettaessa on huolehdittu riittävistä oikeusturvatakeista ja

• että rajoitukset eivät ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.



Perusoikeuksien ristiriidat • perusoikeuksia joudutaan sovittamaan yhteen

– esim. itsemääräämisoikeus vs. yleinen turvallisuus • kaikki perusoikeudet ovat kuitenkin aina

voimassa: oikeuksia yhteen sovitettaessa jokaisen perusoikeuden toteutuminen on pyrittävä maksimoimaan

• hallinnon tehokkuus vs. oikeusturva – yhteisön etu vs. yksilön oikeusturva


Perusoikeusuudistus (esim. PeVL 34/2001 vp. Laeiksi mielenterveyslain ja

hallinto-oikeuslain muuttamisesta) • Perusoikeusuudistuksessa sanouduttiin selkeästi irti sellaisesta

käsityksestä, että tietyn ihmisryhmän perusoikeuksia voitaisiin suoraan rajoittaa erityisen vallanalaisuussuhteen tai laitosvallan perusteella (ks. HE 309/1993 vp, s. 25/I ja 49/II).

• Siten esimerkiksi vapaudenmenetys ei sellaisenaan muodosta perustetta rajoittaa henkilön muita perusoikeuksia. Jos tarve henkilön muiden perusoikeuksien rajoittamiseen tämän vapaudenmenetyksen aikana on olemassa, rajoituksista on säädettävä lailla ja ne tulee voida oikeuttaa erikseen kussakin tapauksessa ja kunkin perusoikeuden osalta (ks. myös PeVL 12/1998 vp).



http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?KEY=HE++309/1993

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?KEY=PeVL+12/1998++

Vankeuslaki 3 §

• Vankeuden sisältönä on vapauden menetys tai sen rajoittaminen. Vankeuden täytäntöönpano ei saa aiheuttaa vangin oikeuksiin eikä olosuhteisiin muita rajoituksia kuin niitä, joista säädetään lailla tai jotka välttämättä seuraavat itse rangaistuksesta.



Tutkintavankeuslaki 4 §

• Tutkintavangin oikeuksia ei saa tämän lain säännösten nojalla rajoittaa enempää kuin tutkintavankeuden tarkoitus, tutkintavankeudessa pitämisen varmuus ja vankilan järjestyksen säilyminen välttämättä vaativat.



Muita konstruktioita pakkotoimille

• Hoitosopimukset – Suostutaan ennalta rajoituksiin

• Oletettu suostumus – Esim. sekava intoksikaatiopotilas

päivystyksessä • Pakkotila tai hätävarjelu

– Väkivaltainen potilas päivystyksessä




Potilaan itsemääräämisoikeus erityyppisissä hoitosuhteissa

Tutkimussuhde

Potilasaloitteinen hoitosuhde

Hoitovelvollisuuteen perustuva hoitosuhde(kiireellinen hoito)

Pakkohoitosuhde

Sopimusmalli

Hyvemalli

Hallintomalli

Itsemääräämisoikeus

Aina nimenomainen suostumus

Suostumus voidaan olettaa vähäisiin toimenpiteisiin

Suostumustaei tarvita

Suostumus voidaan olettaa, jos potilas eitoimenpidettä ole kieltänyt

Hoitosuhteen tyyppi


Legalismi on tuonut byrokratiaa • Tarkat menettelytavat pakkokeinojen

käytössä • Päätöksenteko pakon käytöstä usein

erikseen määritellyille virkamiehille – Esim. ”..edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta

tarkastamisesta päättää potilasta hoitava lääkäri...”

– Julkisen vallan käyttöä • kirjaamisvelvoite



Toimintayksiköiden omat ohjeet

• Vaikka pakon käytön tulee perustua lakiin, edellyttävät valvovat viranomaiset, että – Henkilöstö on koulutettu pakon käyttöön – Yksiköissä on pakon käyttöä koskevat

yksityiskohtaiset ohjeet



Esim. HUS:ssa

• ”Käsikirja mielenterveyslain mukaisista pakkotoimista ja rajoitteista Kellokosken sairaalassa”



Pakko on pääosin tosiasiallista hallintotoimintaa

• Pakokeinojen käytöstä ei yleensä voi valittaa – Mutta esim. yhteydenpidon rajoittamisesta on

hoidosta vastaavan ylilääkärin tai muun vastaavan lääkärin tehtävä kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekemistä on potilaalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.




Pakon käytön periaatteita

• pakon käytössä yleisillä hallinto-oikeudellisilla periaatteilla, varsinkin suhteellisuusperiaatteella, on suuri merkitys



Suhteellisuusperiaate

• ”lievimmän riittävän puuttumisen periaate” – esim. mielenterveyslain mukainen pakkohoito

on mahdollista, jos ”mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä”


Itsemääräämisoikeuden rajoitukset psykiatrisessa pakkohoidossa

• psyykkisen sairauden hoito: potilaan tahdosta riippumatta vain sellaiset lääketieteellisesti hyväksyttävät tutkimus- ja hoitotoimenpiteet, joiden suorittamatta jättäminen vakavasti vaarantaisi hänen tai muiden terveyttä tai turvallisuutta

• ruumiillisen sairauden hoito: potilaan, joka ei kykene päättämään hoidostaan, vastustaessa hoitoa saa antaa vain, jos se on tarpeen potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi

• liikkumisvapauden rajoittaminen • erityiset rajoitukset, joita ovat

– eristäminen – voimakeinojen käyttö kiinnipitämiseksi – sitominen – omaisuuden haltuunotto – potilaan omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen – henkilöntarkastus ja -katsastus sekä – yhteydenpidon rajoittaminen.



Pakkotoimia koskevien säännösten ratio

• Mielenterveyslain perusperiaatteena on rajoittaa potilaan perusoikeuksia vain siinä määrin kuin sairauden hoito, potilaan turvallisuus tai toisen henkilön turvallisuus tai muu mielenterveyslaissa säädetyn edun turvaaminen välttämättä edellyttää.

• Tavoitteena on pyrkiä hoitamaan potilasta hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen yhteisymmärryksessä tämän kanssa



Liikkumisvapauden rajoitukset (MTL 22 d §)

• Hoitava lääkäri päättää • Esim.

– Ei ulkoiluita – Ulkoilut sisäpihalla – Ulkoilut omaisten tai hoitajan kanssa – Ajallisesti rajatut ulkoilut,



EOA dnro 3022/4/09

• Kantelija valitti, että mielentilatutkittavalle ei ollut järjestetty ulkoilumahdollisuutta K:n sairaalassa. EOA:n mukaan ulkoilun rajoittamiselle oli esitetty hyväksyttävä peruste (uhkailtu karkaamisella).



EOA 2011 (kertomus tarkastuksesta HYKS Psykiatriakeskukseen)

• Potilaan mahdollisuus päästä ulkoilemaan ei saa riippua siitä, kuinka hoitomyönteinen hän on – Vähäisestä hoitomyönteisyydestä ei saa

rangaista epäämällä pääsy ulkoilemaan



Eristäminen (MTL 22 e §) • Potilaan eristäminen tarkoittaa potilaan eristämistä suljettuun

eristyshuoneeseen tai sitomista lepositeisiin suljetussa eristyshuoneessa • Potilaan eristäminen on mahdollista

– 1) jos hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita,

– 2) jos hän käyttäytymisellään vakavasti vaikeuttaa muiden potilaiden hoitoa tai vakavasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan tai todennäköisesti vahingoittaa omaisuutta merkittävästi taikka,

– 3) jos potilaan eristäminen on välttämätöntä muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.

• Potilaan eristämisestä ja sitomisesta päättää potilasta hoitava lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Kiireellisissä tapauksissa hoitohenkilökuntaan kuuluva saa väliaikaisesti eristää tai sitoa potilaan.



Ihmisarvoa kunnioitettava

• EOA 28.1.2011, dnro 4181/4/09 – P:n sairaalassa eristyshuoneessa pidettyä

potilasta ei päästetty edes wc:hen, vaan hän joutui tekemään molemmat tarpeensa lattialle.

– Oikeusasiamies katsoi potilaan eristämisen olosuhteiden olleen sekä lainvastaiset että loukkaavan ihmisarvoa.




Eristämisen ”laatuvaatimukset” (MTL 22 e §) • Potilaan kiinnipitäminen, eristäminen tai sidottuna pitäminen on lopetettava heti,

kun se ei enää ole välttämätöntä. Potilasta hoitavan lääkärin on arvioitava eristetyn tai sidotun potilaan tila niin usein kuin tämän terveydentila edellyttää ja päätettävä toimenpiteen jatkamisesta tai lopettamisesta.

• Kun potilas on määrätty eristettäväksi tai sidottavaksi, on hänelle samalla määrättävä vastuuhoitaja, jonka tulee huolehtia siitä, että potilas saa toimenpiteen aikana riittävän hoidon ja huolenpidon ja mahdollisuuden keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Sidotun tai alaikäisen potilaan tilaa on jatkuvasti seurattava siten, että hoitohenkilökunta on näkö- ja kuuloyhteydessä potilaaseen.

• Yli 12 tuntia jatkuneesta potilaan eristämisestä ja yli kahdeksan tuntia jatkuneesta potilaan sitomisesta on viipymättä ilmoitettava potilaan edunvalvojalle tai lailliselle edustajalle.

• Lääninhallitukselle on kahden viikon välein toimitettava ilmoitus potilaiden eristämisistä ja sitomisista. Lääninhallitukselle tehtävässä ilmoituksessa on mainittava potilaan tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä toimenpiteen määränneen lääkärin nimi. Lääninhallituksen tulee hävittää potilasta koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta.


Omaisuuden haltuunotto (MTL 22 g §)

• Omaisuuden haltuunotosta vastoin potilaan tahtoa tarvitaan aina ylilääkärin päätös, päätöksen tiedoksianto sekä valitusoikeudesta ja valittamisen menettelytapojen informointi potilaille



Yhteydenpidon rajoittaminen (MTL 22 j §)

• Potilaan yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle saadaan rajoittaa, jos yhteydenpidosta on vakavaa haittaa potilaan hoidolle, kuntoutukselle tai turvallisuudelle tai jos rajoittaminen on välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän suojaamiseksi.



Onko terveen järjen käyttö enää mahdollista?

• Esim. puhelimen käyttö sairaalassa – Ei vain yhteydenpidon rajoittamista, vaan esim.

yörauhan turvaamista muille potilaille – Vrt. asunto-osakeyhtiöiden järjestyssäännöt…



EOA:n käytäntö

• Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on hyväksytty menettely, jossa potilaan kanssa sovitaan omaisuuden hallussapidosta ja yhteydenpidon rajoittamisesta – Toimenpiteitä ei tällöin ole pidetty

mielenterveyslaissa tarkoitettuna rajoituksina




Mutta!

• Pakkoa pitää käyttää silloin kun se on tarpeellista – Itsemurhista tehdyissä kanteluista ja

potilasvahinkoilmoituksissa väitetään usein valvonta tai hoito laiminlyödyn


EOA 26.4.2012 , dnro 3106/4/10 • kantelija ja hänen vaimonsa yrittivät

toistuvasti saada poikaansa psykiatriseen sairaalahoitoon.

• Terveyskeskuslääkärit kirjoittivat A:lle tarkkailulähetteitä tahdosta riippumatonta hoitoa varten, mutta X sairaalassa häntä ei otettu hoitoon.

• Kantelijan mielestä kyseessä on hoitovirhe ja heitteille jättö.



EOA 26.4.2012 , dnro 3106/4/10 (jatk.)

• EOA:n käsityksen mukaan X:n sairaalan lääkärit eivät ylittäneet harkintavaltaansa päättäessään A:n tarkkailuun ja hoitoon ottamisesta. He eivät näin ollen toimineet lainvastaisesti.

• EOA kiinnitti kuitenkin sairaalan huomiota siihen, että tahdosta riippumattomasta hoidosta päätettäessä tulee potilaan itsemääräämisoikeuden ohella ottaa huomioon myös hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon sekä jäljempänä kerrottavat muut perus- ja ihmisoikeudet.




Lakiin perustuvat itsemääräämisoikeuden rajoitukset

• Mielenterveyspotilaisiin ja vankeihin sovelletaan suurin piirtein samoja pakkokeinoja kuin aiemminkin – erona, että rajoituksiin oikeuttava sääntely on viety lain

tasolle – Perustuslakivaliokunta on säännönmukaisesti pitänyt

perusoikeuksien rajoituksia hyväksyttävinä, kunhan ne on määritelty riittävän tarkkarajaisesti

• Hoitosopimukset laajentavat ”pakon” käyttöä • Potilaan itsemääräämistä tukevan hoitokulttuurin

luominen psykiatriseen hoitoon vaatii paitsi lainsäädäntöä, myös lisäresursointia


Lasse Lehtonen, Perusoikeuksien rajoittaminen ja laitosvalta tahdosta riippumattomassa...

Health & Medicine

Transcript of Lasse Lehtonen, Perusoikeuksien rajoittaminen ja laitosvalta tahdosta riippumattomassa...