Lahden venekerhon jäsenlehti purtilo 1€¦ · taa myös talvella, kun ajankohta on veneilyn...

PURTILO • 1

purtilo

Lahden venekerhon uusi tukikohta Haapasaaressa

Kelvenne

Hinttolansaari

Neitsaari

Petäjä-saaret

Ykskoivu

Lahden venekerhon jäsenlehti

Haapasaari

12016

KOKKAKOHTI KESÄÄ

Yhteismatka venemessuille 13.2. 34

2 • PURTILO PURTILO • 3

ahden Venekerho ry (per. 1983) on nuorekas kolmekymppinen yhdistys, jonka säännöissä mainittu tarkoitus L

paukkuessa ajatukseni palaavat tuon tuostakin viime kesään ja Haapasaareen, jossa vietin mo-nia mukavia hetkiä lukuisten seuran jäsenten kanssa paellapannun ääressä yhdessä ruokaa tehden, nuotiolla tarinoita kuunnellen ja ker-toen, Onnelan ja naapuriveneiden saunojen lämmöstä nauttien sekä iltaa istuen veneiden takakannella auringonlaskua ihaillen. Jokaisen loman aikana pyrin oppimaan jonkin uuden la-jin. Minulle ja monelle venekerholaiselle se oli viime kesänä frisbeegolf, jonka pelaamiseen Haapasaari niittyineen ja lampaineen tarjoaa upeat puitteet.

Syyskokouksessa minut valittiin veneseuram-me hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi eli kommodoriksi. Edeltäjäni kaudelle ajoittui tu-kikohdan vaihtuminen Kellosalmesta Haapa-saareen. Kuulostaa helpolta, mutta tiedän, että edelliset kolme vuotta ovat olleet hyvin työn-täyteisiä: monenlaista lupapaperia on pitänyt täyttää ja puhelua soittaa, jotta asiat on saatu sujumaan. Lämmin kiitos Asko hyvin hoidetus-ta pestistä. Tästä on hyvä jatkaa.

Viime kesän jälkeen jalkapohjani jäivät kaipaa-maan jykevän betonilaiturin mukavan karheaa pintaa. Tulkoon kesä ja uudet seikkailut hyväs-sä seurassa. Vesien lämmettyä mukaan läh-tee vaimon uusi SUP-lauta, jolla toivottavas-ti minäkin pääsen saarta kiertämään ja kuntoa hoitamaan. Jos et ole vielä tutustunut Haapa-saareen, korjaathan asian ensi kesänä. Olet ve-nekuntasi kanssa lämpimästi tervetullut.

on veneilijöiden yhteistoiminnan kehittämi-nen, veneilyn turvallisuuden parantaminen, Kymijoen vesistön virkistyskäytön turvaaminen sekä hyvän merimiestavan ylläpitäminen jäse-nistön keskuudessa.

Viime kaudella seuran toimintaa leimasivat vahva talkoohenki ja uudenlainen yhteisölli-syys. Taitoa ja vaivoja säästelemätöntä asen-netta löytyi sekä vakiintuneen toiminnan pyö-rittämiseen että nettisivujen kehittämiseen ja laiturihankkeen suunnitteluun ja toteutuk-seen. Oli tekemisen meininki. Kiitos jokaisen talkoolaisen ja investointimaksun maksaneen jäsenen, nyt tiedämme minne veneen kokka kannattaa jäiden lähdettyä suunnata. Tietysti Haapasaareen, jonka uudessa laiturissa on ti-laa noin 25 veneelle turvalliseen kiinnittymi-seen. Vuonna 2016 perimme venekohtaisen kymmenen euron tukikohdan palvelujen käyt-tömaksun/vrk kattamaan polttopuu- ja muita huoltomenoja. Hyvänä uutisena kerrottakoon, että johtokunta on päättänyt vapauttaa inves-tointimaksun maksaneet käyttömaksusta tois-taiseksi.

Veneilijän kevät alkaa venemessuista, jonne teemme perinteeksi tulleen reissun 13.2. Il-moittaudu mukaan. Koska Suomen kesä on ly-hyt, veneily on ison osan vuodesta joko unel-mointia tai muistelemista. Nyt vielä pakkasten

Tekemisen meininki

Nettisivuiltamme (www.lahdenvenekerho.fi) löydät useimpien johtokunnan jäsenten nimeä klikkaamalla lyhyen esittelyn. Siellä olen kertonut hiukan omasta veneilyhistoriastani, joka alkoi Puijon torniin kiipeämisestä.

”TimoPoikolainen

Kommodori

JulkaisijaLahden venekerho ry

Kannen kuva onLVK:n kokoontumis-ajosta 2015, joka suuntasi Sysmän Ilolaan.

Lahden venekerhotoivottaa kaikille mukavaa veneily-kesää 2016.

Purtilon numerotvoit lukea venekerhon nettisivuilta:lahdenvenekerho.fi

Lahden venekerho rakensi laiturin4 Haapasaaren mielenkiintoinen historia

uosi vaihtui, ja uusi veneilykausi on valmis alkamaan, kunhan ensin kestetään talven koette-

lemukset. Tätä luettaessa seuran johto-kunta on jo kokoontunut ensimmäiseen palaveriinsa uuden kommodorin, Timo Poikolaisen, johdolla. Oma kolmen vuo-den pestini kyseisessä tehtävässä oli lie-västi sanottuna tapahtumarikas, ja sa-malla myös todella mielenkiintoinen kaikkine käänteineen. Erittäin tyytyväi-senä jätin ruorin seuraajalleni Timol-

le, joka selvästi innostuneena on val-mis johtamaan kerhoa tulevina vuosina.

Seuran johtokunta on täynnä rutinoi-tuneita ja motivoituneita järjestöihmi-siä, joiden kanssa on hyvä jatkaa. Maltil-liset henkilövaihdot tulevina vuosina, ja toivottava nuorten esiinmarssi, takaavat laadukkaan ja yhtenäisen venekerhon.

Omasta puolestani kiitän jäseniä kol-mesta luottamuksen vuodesta. Toivotan onnea ja menestystä Timolle ja seuran johtokunnalle vaativassa tehtävässään.

Ruorin takaa

V

12 Hilkemaa tekee itse unelma- veneensä

Kaivattu telakka aloitti viime keväänä Heinolassa26

PäätoimittajaTimo Poikolainen

ToimitussihteeriVille Haarala

UlkoasuAntti Tapolavinjetti

PainoGrano Oy

Hyvää ja turvallista veneilyvuotta 2016

Ruorin takaa seuraillen, Asko Korhonen

20

lahdenvenekerho.fi

12016

HULLUT

LVKn

VENE


E

Kiitostalkooväelle

Kulkusilta alkaa hahmottua. Mikko on vedessä ja Esa sovittaa kansilankkua.

2015 Kalenterissa oli kääntynyt taas uusi lehti ja kesäkuu oli vaihtunut heinäkuuhun ja sehän monille tarkoitti kesäloman alkua. Lomasta ei innokkailla venekerholaisilla ol-lut vielä tietoakaan, sillä nyt se aika oli koit-tanut mitä oli odotettu kuin joulupukkia konsanaan. Uuden laiturin asennustalkoot olivat alkamassa.Teksti: Ville Haarala

LAITURITALKOOT

työtunteja iso määrä. Haapa-saaren tukikohtaisäntä Kimmo oli valanut kulkusiltaa varten betoniponttoonit kotivers-taallaan. Porvoosta hankit-tiin poijuja ja aisoja, nämäkin vaativat ensin vähän askarte-lua ennen paikalleen asenta-mista.

Metallityön opettajat Hem-mo ja Aki hitsailivat niihin tar-

vittavat palikat. Kaikki täytyi enää saada kuljetettua Kari-salmeen ja sieltä Haapasaa-reen. Rekkamies Jani (Kymi IV) kävi Jarmon (Kyyti-poi-ka) kanssa hakemassa täy-den Rekka-autollisen painoja, poijuja, aisoja ym Mäntsäläs-tä Pulkkilanharjulle.

Talkoot alkoivat lauantai-na 4.7. lauantaina kulkusillan rakentamisella. Ponttoonien päälle rakennettiin runko ja ruuvattiin päälilaudat pai-

kalleen. Laiturin ja poijujen paikat merkattiin valmiiksi muovikanistereilla ja niihin kiinnitettävät ketjut mitattiin valmiiksi oikean mittaisiksi. Vanha laituri pois paikaltaan ja kaikki alkoi olemaan val-mista uutta laituria varten.

Maanantai aamuna kel-lot olivat soimassa ja viimei-setkin talkoolaiset olivat saa-puneet sunnuntain aikana paikalle. Hinauspäivä oli val-jennut aurinkoisena, läm-pimänä ja hyvin tyynenä. Olosuhteet olivat mitä par-haimmat hinausta ja laiturin asennusta ajatellen.

Rapaluoto ja miehistö läh-tivät Haapasaaresta kohti Kuotaan satamaa maanantai aamuna perässään neljä pik-kuvenettä. Vääksyssä odot-ti jo Latviasta saapunut rek-ka-auto kyydissään kaksi osaa laiturista ja Päijänteen vesi-kuljetuksen alus Byggaren.

Venekerhon

uskomaton

urakka

nnen laiturin asen-nusviikonloppua olikuitenkin kertynyt

Talkoisiin osallisti 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi yli 900.

Betoniset laiturielementituitettiin Haapasaareen.

Jarmo testailee kulkusiltaa.

Painavat ankkuripainot ja tukevat kettingitvarmistavat, että laituri pysyy paikoillaan.


Viimeinen osa laituria saapui Tonttilan auton kyydissä Ma-rinetekin suomen tehtaalta Kuotaaseen ja näin kaikki pa-likat olivat kasassa.

Laiturielementit nostet-tiin veteen ja hinattiin Rapaa-luodon perään. Ketjut, painot ja muut tarvikkeet lastattiin Byggaren kyytiin. Matkan ai-kana Kimmo ja Aki katkoivat paksut ketjut valmiiksi oikean mittaisiksi ja kiinnittivät ne painoihin ja poijuihin.

Laiturin hinaus sujui ilman ongelmia ja perille Haapasaa-reen savuttiin noin kolmen tunnin hinauksen jälkeen. Painojen veteen lasku oli vie-lä kesken joten laiturin asen-nusta jouduttiin vielä hetki odottamaan. Odotellessa oli hyvää aikaa kiinnittää laiturin sivuihin puiset törmäys suo-jat. Ennen illan hämärtymis-tä laituri oli saatu asemoitua paikalleen ja kiinnitettyä pai-noihin. Seuraavalle päivälle jäi vielä pieniä hienosäätöjä,

Uutta laituria piti tietysti juhlia. Laituri on ollut kovassa käytössä koko loppukesän.

Nyt se on valmis!

Ravintola

järven

keskellä

ReimariKesäravintola

Pulkkilantie 634 17320 Asikkala

puh. 0407251764sähköpostiosoite:

[email protected]

Ruokaa, juomaa, kauppa, a-oikeudet...

ketjujen kiristystä, veneiden kiinnityspollareiden kiinnitys-tä ja loppu siivouksia.

Talkoissa oli mukana noin 30 talkoolaista ja työtunteja kertyi kaikkiaan yli 900. Suu-ri kiitos kuuluu myös muona-

huollolle. Johanna, Sirpa ja Hannaleena pitivät siitä huo-len että työmiehillä ei päässyt nälkä yllättämään pitkien työ-päivien aikana.

Uuden laiturin epäviralli-sia kastajaisia vietettiin san-

koin joukoin heti seuraavana viikonloppuna kun veneker-hon kokoontumisajoon osall-situvat venekunnat kokoon-tuivat uuteen laituriin ennen Suopeltoon lähtöä.


Kimolan kanavaa aletaan rakentaa jo 2016Vaikka muttia on vielä matkassa, Valto Koski uskoo, että Kimolan kanavaa aletaan rakentaa jo tänä vuon-na. Valto on Heinola—Kouvola -vesiväylän kannatusyh-distys ry:n puheenjohtaja. Yhdistys on ajanut kanava-hanketta jo pitkään, ja nyt se näyttää toteutuvan.

Valto Koski uskoo:

Kimolan kanavahanke liikah-ti suuren askeleen eteenpäin, kun valtio myönsi kuusi mil-joonaa euroa kanavan kun-nostukseen. Loput 9,1 mil-joonaa euroa maksavasta hankkeesta rahoittavat Kou-volan, Iitin ja Heinolan kun-nat.

Kanavahankkeen ensimmäi-nen vaihe mahdollistaa venelii-kenteen Päijänteeltä Voikkaan paperitehtaalle saakka. Sieltä edetään toisessa vaiheessa Kouvolaan, kun Voikkaan pa-peritehtaan ohittava kanava

HEINOLA

KOUVOLA

Uusi venereitti Kouvolasta Päijänteelle

KIMOLAN KANAVA

KOUVOLA

Voikkaan paperitehdas

Kimola

tai veneiden nostolaite saa-daan rakennettua.

Kimolan kanavan ylittää muutama silta. Niiden alitus-korkeus mitoitetaan 4,8 met-riin, eli samaan korkoon kuin Heinolan silta.

Kanavahanketta perustel-laan muun muassa matkai-lun ja venesatamakeskusten kehittämisellä. Kanavahan-ke onkin innoittanut alueen kuntia kehittämään matkai-lua, ja useita suunnitelmia on jo vireillä.

Pyhäjärvi

........

Pelinginselkä

Leininselkä

Iitin kirkonkylä

Hiidensaari........ Väylän

ulkopuolinen reitti


ämeen poliisilaitok-sen organisaatiouu-distus on tuonut

myös liikennepoliisille uusia asioita. Ne on pitänyt huo-mioida valvonnassa ja nii-hin on pitänyt kohdentaa re-sursseja. Näin on ollut myös vesiliikenteen valvonnassa.

Poliisilaitoksen ja vesi-liikennevalvontaa tekevi-en työntekijöiden yhteinen suunnitelmallisuus on ollut tavoitteena ja tarkastelun

VIILEÄ KESÄ TUULINEEN TOI HAASTEITALahdessa valvottiin vesiliikennettä vuon-na 2015 aktiivisesti. Monille veneilijöille tuttu kaksikko, Targa ja vesijetti, on pääs-syt liikkumaan kattavasti koko kesäkauden Lahden liikennepoliisin vastuualueella. Valvontaa on tehty tasaisesti Vesijärvellä, Päijänteellä ja Heinolan vesistöissä.

kohteena. Valvonnassa on huomioitu alueellinen katta-vuus ja sellaiset kesäkauden suurimmat tapahtumat, jotka innostavat myös veneilijöitä liikkeelle. Suunnitelmallisuu-den ansiosta Lahden polii-sivene on päässyt kattavasti laineille keikkumaan. Oman kokemukseni perusteella jär-villä kohdatut asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä valvontaan tänäkin kesänä. Valvonta-suunnitelmiin on kuulunut

teetkin tulivat enemmän esiin vasta juhannuksen jälkeen, kun veneilykausi käynnistyi toden teolla.

Juhannuksena kiireisintä

Poliisin kiireisin kausi alkaa vesiliikenteen valvonnassa ju-hannuksesta. Viihdeveneilyn valvontakausi hiljenee elo–syyskuun taitteessa, jolloin vii-meiset kesälomat loppuvat ja koulut avaavat ovensa. Kesä-helteillä poliisille aiheuttavat töitä myös veneilyssä nautitut virvokkeet. Viime kesänä Lah-den poliisivene oli tekemisissä 19 epäillyn vesiliikennejuopu-mustapauksen kanssa.

Muistutuksena: yhden pro-millen humalatila aiheuttaa monelle jo pystyssä pysymi-seen haasteita, ilman venei-lyäkin. Parempi olisikin jättää alkoholi pois ruorin takaa.

Alueemme vesillä tehtiin kesän aikana yhteensä melkein 700 vesiliikennetarkastusta, joista joka neljäs aiheutti kirjallisia jatkotoimenpiteitä.

” Yleisimmät asiat, joiden kuntoon saamisesta veneilijöiden tulisi erityisesti

pitää huolta, ovat vaaditun sammuttimen tarkastus ja pelastusliivien mää-rä. Vaadittu sammutin on tarkastettava vuosittain. Tarkastuksen voi suorit-taa myös talvella, kun ajankohta on veneilyn kannalta hieman otollisempi.

Pelastusliivien puute on yleensä pienten veneiden ongelma. Pienellä ve-neellä lähdetään kaveriporukalla viettämään aurinkoista kesäiltaa melko nopeillakin päätöksillä – kun Suomen kesä sattuu sallimaan – ja varusteet saattavat jäädä silloin tarkastamatta. Veneilijöiden ja veneiden omistajien olisi hyvä huomioida tämä ennakkoon ja varata alukseen pelastusvälineitä veneen maksimihenkilökapasiteetin mukaan.

Pienemmistä varustepuutteista saattaa selvitä valvonnassa huomautuk-sella. Sakotettavia varustepuutteita kohdattiin viime kesänä 130.

Yleisimmät ongelmat

H

myös useamman vuorokau-den kestäviä valvontamat-koja, joilla on saatu valvon-taan ajallista kattavuutta ja saavutettu hyviä tuloksia.

Sään suhteen veneilykesä 2015 oli poliisille haasteelli-sempi kuin yleensä. Kylmä ja suhteellisen tuulinen alku-kesä piti pienemmät veneet tiiviisti laituripaikoilla. Alu-eemme vesillä tehtiin kesän aikana yhteensä melkein 700 vesiliikennetarkastusta, jois-ta joka neljäs aiheutti kirjalli-sia jatkotoimenpiteitä. Venei-lijöille jää siis tuleville vuosille parantamisen varaa.

Tavallisesti veneiden va-rustepuutteisiin tai kuntoon liittyviä ongelmia kohda-taan valvonnassa eniten al-kukesästä, kun pienveneilijät alkavat muistella sääntöjä tu-levaa kautta silmällä pitäen. Viime kesänä varustepuut-

Isompien veneiden ja ka-lastuksen valvonta jatkuu ta-saisena koko kesäkauden ja tiivistyy syksyllä ravustuksen alkaessa. Kalastuksen am-mattilaisilla ja jatkuvasti har-rastavilla tarvittavat luvat

ta luvista tai valtion kalastuk-senhoitomaksusta. Kalastus on kuitenkin lähtökohtaises-ti luvanvaraista, ja kalastaji-en tulisikin selvittää etukä-teen tarvittavat luvat sekä pyydystettäviin kaloihin liitty-

Liivien puute ja sammuttimen huolto

Lahden liikennepoliisi:

ovat olleet lähes poikkeuk-setta kunnossa. Valvonnassa havaitaan huomattava mää-rä puutteita satunnaisesti ka-lastusta kokeilevilla. Lähes-kään aina heillä ei ole ollut tietoa tarvittavista alueellisis-

vät säännökset. Poliisi kohta-si Päijät-Hämeessä viime ke-sänä 16 kalastukseen liittyvää rikkomusta.

Kesä 2015 oli rauhallinen

Vaikka rikkomuksia tuli esil-le kaikissa veneilyn muodois-sa, kesä oli kuitenkin poliisin kannalta rauhallinen. Onnek-si vesiliikenteeseen liittyviä hukkumisia ei tapahtunut alueellamme viime kesänä.

Poliisin ja asiakkaiden vä-lillä esiintyy vesillä harvoin hankaluuksia. Lomatunnelma näkyy vesiliikenteessä myön-teisesti. Toivottavasti näin on jatkossakin. Poliisin puolel-ta kiitos veneilijöille turvalli-sesta vesiliikenteestä kesäl-lä 2015.

Seuraavaa venekautta odottaen, vanhempi konstaapeli

Kalle Marttila Hämeen poliisilaitos / Liikennesektori

Tätä on vaikea paeta

Hämeen poliisilaitoksen käyttössä on vesijetti, jossa on yli 200

hevosvoimaa ja sen huippunopeus on yli 100 kilometriä

tunnissa.


Hilkemaan saunareissu johti vuosikymmenen urakkaan

UNELMAVENE ALKAA HAHMOTTUA

uuret ajatukset syn-tyvät saunassa. Niin tässäkin tapaukses-

nut jo oman veneprojektin-sa lähes valmiiksi. Kokemuk-set, jotka tuosta projektista oli saatu, olivat Hilkemaan käytettävissä. Venekerhos-sa oli myös muita kavereita, jotka olivat rakentaneet ve-neensä samalla jigillä (apuke-hikko), jota Hilkemaakin aikoi käyttää.

Kokemusta on

Hilkemaalla on ollut jo vuo-desta 1970 puusepänverstas Lahdessa. Nyt hän on eläk-

keellä, mutta verstas on vielä reilun vuoden hänen käytös-sään veneprojektia varten. Ammattimiehen käsissä ja verstaan hyvillä työkaluil-la syntyvät kalusteet, välisei-nät ja muut puuosat. Metal-lihommissa on ollut kaveri apuna.

Nyt Hilkemaa tekee jo toista venettään. 80-luvun alussa, jolloin hän liittyi myös Lahden venekerhoon, valmis-tui kahdeksanmetrinen lasi-kuituvene Maija.

- Olen huomannut, että

16-metrisen ja neljä metriä leveän teräsveneen rakenta-minen alusta alkaen on aivan eri luokan projekti, Hilkemaa kertoo. Ja varsinkin kun ikää on jo kertynyt.

Pitkä projekti

- Valmiina ollut jigi antoi raa-mit veneen koolle, ja suunni-telmia on tehty sitä mukaa, kun työ on edennyt, Hilke-maa kertoo.

Veneenrakennus alkoi so-vittamalla mdf-levystä mal-

lit jigin päälle, ja mallien mukaan leikattiin pellit. Poh-jalevyt ovat kuusimillisiä ja kyljet ja kansi neljämillisiä.- Runko tehtiin nastolalaises-sa hallissa, jossa on iso katto-nosturi. Sillä pellit saatiin pai-koilleen ja hitsattiin yhteen. Sen jälkeen runko tuotiin Lahteen, jossa vene rakenne-taan loppuun.

Pitkä tauko

Politiikka ja muut harrastuk-set veivät pitkään Hilkemaan ajan, mutta kun hän pääsi eläkkeelle, innostus rakenta-miseen palasi ja projekti alkoi taas edetä. - Lähes päivittäin olen ve-neellä. Sisustuksen etene-minen ja valmiiden pintojen näkeminen antavat uutta voi-maa työn jatkamiselle.

Rungon polyuretaanieris-tys ja maalaus on tehty jo aikaisemmin. Pintalevyjen taakse jäävät sähkö- ja put-kivedot ovat myös lähes val-miit, ja nyt asennetaan sisus-tuslevyjä paikoilleen.

Varustus

Aluksen moottori lepää vers-taan lattialla, mutta sen käyt-tö on vielä harkinnassa. Isu-zun V-12 koneessa on 405 hevosvoimaa. Se on laiva-moottori ja ollut 30-metrisen ammattiliikenteessä olleen aluksen toinen kone. Moot-torin suuri koko ja kulutus

kuitenkin askarruttavat Hilke-maata.

Sähköjärjestelmä on 24 volttia ja siitä voidaan alentaa 12 volttia. Lisäksi asennetaan maasähkö. Starttaukseen va-rataan akkuja 200 ampeerin verran ja huvikäyttöön toiset 200 ampeeria. Sähköhom-matkin Juhani on tehnyt pii-rustuksia myöten itse. Ja jos sähkö loppuu kokonaan, agri-kaatti tuottaa lisää virtaa.

Veneen ohjaus tulee ajo-hyttiin, mutta varaus yläohja-ukseen on olemassa. Ohjaus ja myös keulapotkuri toimivat hydraulisesti.

Lämmitysjärjestelmää ei ole vielä valittu. Onko se kier-tovesi- vai puhallinlämmitys? - Puhallinlämmitys on ollut mielessä, kun näin venäläi-sen linja-autolämmittimen, joka voisi sopia veneeseen.

Säiliöitä on monta. Polt-toainetta mahtuu 1500 lit-raa, septi- ja harmaavesitan-kit ovat 250 litraa kumpikin ja makeaa vettä mahtuu 100 lit-raa. Lämpimän veden tuotan-totapa ja säiliökoko ovat vie-lä pohdinnassa, kuten moni muukin asia.

Mutta kaikki ongelmat pi-täisi ratkaista vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennes-sä, koska silloin Hilkemaa jou-tuu luopumaan verstaastaan ja veneen pitäisi olla valmis.

Hilkemaa on lyönyt muu-taman ystäväperheen kans-sa vedonkin asiasta, eikä aio sitä hävitä.

Juhani Hilkemaa tunnetaan Lahdessa kunnallispoliitikkona, mutta nyt ei pu-huta politiikasta vaan paljon tärkeämmästä asiasta, veneen rakentamisesta. Eikä kyse ole ihan pienestä paatista vaan 16-metrisestä teräsaluksesta, jonka metalliosat alkavat olla valmiit. Ja sisustus aloitettu, tietysti saunasta.

Teksti ja kuvat: Antti Tapola

S

Kuva on otettu keulahy-tistä perään päin. Veneen toinenkin hytti näkyy pystytolppien takana, kun väliseinät vielä puuttuvat.

Tottakai suomalainen rakentaa ensin saunan. Hilkemaan venessä se lämmite-tään puukiukaalla.

Ajohytti näyttää vielä tältä. Ruori tulee tuohon keskelleja kuvan ottaja seisoo tulevan istuinryhmän kohdalla.sa, kun Hilkemaa jutusti Hel-

mannin Jormaa savusaunan kuistilla Lahden venekerhon (LVK) Kesäpesässä. Jorman kannustamana ja ehkä vähän huonosti tuuletetun savusau-nan vaikutuksesta päätti Hil-kemaa siltä istumalta tehdä itse veneensä. Toki asiaa oli kypsytelty, mutta silloin syn-tyi päätös.

Helmannin kannustus oli tärkeää siksi, että hän oli saa-

HULLUT

LVKn

VENEVenehulluus

voi saada kaikenlaisia

ilmenemismuotoja.

Tässä sarjassa

kerrotaan millaisia

tapauksia Lahden

venekerhosta löytyy.


VÄÄKSY

MEILTÄ SILVER VENEET HUIPPUEDULLISESTI

Suzuki DF 2.5hvVeneily ja pelastusliivit edullisesti

Valtuutettu myynti ja huolto

Avoinna:MA-PE: 9 - 17:30LA: 9 - 14

SK CENTERKoulumestarintie17200 Vääksywww.skcenter.fi

Puh. 03 766 0994

Meiltä kaikki tarvikkeet veneilyyn ja kalastukseen

5v takuu, vain 13kg

699,-


erustat turvalliseen veneilykauteen luo-daan pääasiassa ve-

Vuonna 2015 Lahden Järvipelastajien vapaaehtoiset auttoivat toiminta-alueel-laan, Etelä-Päijänteen ja Vesijärven ve-sistöalueilla, yhteensä 227 ihmistä ja 92 alusta. Kahdeksan ihmistä tarvitsi kiireellistä apua.

Teksti: Antti PesuLahden Järvipelastajien tiedotusvastaavaKuvat: Vesa Kilpinen, Antti Pesu

rokautinen päivystys avove-sikaudella ylläpidetään ko-konaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä, ja kaikki miehistöissä olevat on kou-lutettu Meripelastusseuran koulutusjärjestelmän mukai-sesti.

Mukaan toimintaan voi tulla kuka tahansa. Veneilyko-kemusta ei edellytetä, mutta siitä on hyötyä. Tärkein taito vesillä liikuttaessa on luon-nollisesti uimataito.

Uusille innokkaille järvi-pelastajille, naisille ja miehille, on myös aina tarvetta. Harrastukseen voi tutustua verkkosivujen kautta, ja halutessasi voit liittyä samalla jäseneksi osoitteessa www.meripelastus.fi/lahti.

”

Yleinen hätänumero:

112VHF-kanava:

16 / VHF-DSC 70

Kiireettömät avustustehtävät Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä:

PV Teemu (Vesijärvi ja Etelä-Päijänne)050-3420380

PV Masto (Vesijärvi)050-3420387

PV Vesijärvi (Päijänne)050-3420384

Liity Trossi- tai kannatusjäseneksi, autat meitä auttamaan!Kaikkea ei voi millään ottaa huomioon ja siitä syystä suosittelemme Suomen Meripelastusseuran tarjoamaa Trossi-jäsenpalvelua. Palve-lu maksaa 75 euroa vuodessa (SPV:n jäsenseuraan/kerhoon kuulu-ville maksu 65€ ja Pohjolassa veneensä vakuuttaneille 55€) ja kat-taa muun muassa hinauksesta aiheutuvat kustannukset. Tämä on pieni hinta verrattuna hinauksesta aiheutuviin todellisiin kustan-nuksiin, jotka nousevat helposti useisiin satoihin euroihin. Trossin hankkimalla tuet samalla Päijänteellä ja Vesijärvellä tehtävää järvi-pelastustyötä, ja useat alueen veneilijät ovatkin hankkineet omaan veneeseensä Trossin. Hankkimalla Trossin liityt myös Lahden Järvi-pelastajien jäseneksi, hintaan sisältyy yhdistyksen jäsenmaksu.

LÄHES SATA VENETTÄ SAI AVUN

moottorivoimalla kulkeva huvi-vene. Useimmissa tapauksis-sa veneilijä joutui pulaan tek-nisen vian tai aluksen huollon laiminlyönnin vuoksi.

Alkoholi ja veneily eivät kuulu yhteen, myös pelas-tusliivit tulee olla mukana ve-

neessä ja mieluusti päälle pu-ettuna koko ajan. Kiireisintä aikaa meri- ja järvipelastajil-le oli jälleen keskikesä juhan-nuksesta heinäkuun loppuun.

Valtakunnallisia tehtävä-tilastoja tarkasteltaessa vilk-kain toiminta-alue on usea-na vuotena peräkkäin ollut Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistö. Ne näyttävät jälleen olevan tilastojen kärjessä 449 kirjatulla tehtävällä. Yksistään Lahden Järvipelastajille viime vuonna kertyi tehtävälähtöjä 103 kappaletta.

Jos matkasi katkeaa varau-tumisesta huolimatta, kiireet-tömiin tehtäviin (hinauksiin ja useimpiin teknisiin vikoihin) hälytys tehdään yhdistyksen kiireettömien avunpyyntöjen numeroon, joka on saatavissa muun muassa verkkosivuil-tamme. Kiireellisissä, hen-keen tai omaisuuteen koh-distuvissa tilanteissa, hälytys tehdään aina ensisijaises-ti hätänumero 112:n kautta. Ihmishenkien pelastaminen tehdään aina maksutta.

Valtakunnallisesti Meripe-lastusseuran yksiköt hoitavat noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastus-tehtävistä, ja sisävesillä osuus on vielä tätäkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuo-

Lahden Järvipelastajien viime kesän saldo

Alukset ovat Meripelastusseuran omaisuutta, ja ne on rahoitettu lähinnä raha-automaattiyhdistyksen varoilla. Mukaan toimintaan voi tulla kuka tahansa.

”Täältä apua löytyy

P

Alukset PV Teemu jaPV Masto laiturissa.

PV Vesijärvi vauhdissa.

neen kevät- ja kausihuolloissa ja niitä ei tulisi laiminlyödä.

Kuten aikaisemminkin, avun-tarpeessa oli viime kesänä useimmiten alle 15 metrinen


Kalevi Lundell

PIENKONEKESKUS

Telakkakatu 6, Niemen venesatama (Telakkaranta),- 15140 Lahti

[email protected]. 040 523 0108

Yritys on valittu vuonna 1999

Suomen parhaaksi Yamaha huolto-

korjaamoksi

Yritykselle on myönnetty Yamaha motor co.ltd:n

maailmanlaajuiseti arvostettu YTA BRONCE SERTIFIKAATTI

vuonna 2009

Erikoisosaaminen:

• Alumiinihitsaus - potkurit, vetolaitteet ym.

• Erilaisten rakenteiden suunnittelu ja valmistus• Nopeat veneet

• Yamaha venemoottori- huolto ja varaosat• Veneiden telakointi (max. 8 000 kg)

• Talvisäilytys• Karilleajovaurioiden korjaus

Pinxinmäki, Suopellontie 644044 973 8533• [email protected]

pinxinmaki.fi


adasjoki, jonka aluei-siin Haapasaari kuu-luu, on mainittu asia-

Kelvenne

Hinttolansaari

Neitsaari

Petäjä-saaret

Ykskoivu

Haapasaari

1800-LUVUN RUSTHOLLIN TORPASTA VENEKERHON TUKIKOHDAKSIEnsimmäiset höyrylaivat olivat kyntäneet Päijänteen vesiä vain muutaman vuoden, kun Hinttolan torppa-ri, laivuri Kristian Husberg, asutti Haapasaaren.

Tuskin hän on osannut edes uneksia, millaisin aluksin saareen rantaudutaan 140 vuotta myöhem-min, kun Haapasaaresta tuli Lahden venekerhon tu-kikohta, ja seura sai huollettavakseen Etelä-Päijän-teen parhaiten säilyneen kalastajatilan.

Teksti: Soile Tapola

Vääksyn kanava avattiin 1871, ja höyrylaivojen määrä Päijän-teellä alkoi kasvaa. Kun junayhteys Lahdesta Pietariin valmis-tui samoihin aikoihin, aukesivat Päijänteen seudun tuotteille kasvavat markkinat. Esimerkiksi rapuja pyydettiin ennätys-vuonna 1900 yli 500 000 kappaletta, ja selvästi suurin osa niistä myytiin juuri Pietariin.

Samoihin aikoihin, kun Haapasaarta oltiin asuttamassa, lasket-tiin vesille Päijänteen ensimmäinen höyrylaiva 1856, Suomi nimeltään. Savuava kummajainen, jonka sivuilla vettä pieksivät suuret siipirattaat, oli varmasti suuri tapaus alueen asukkaille. Vuosisatoja airoilla ja purjeilla kulkeneet veneet olivat saaneet haastajan, joka mullisti koko laivaliikenteen.

Suomi-laiva rakennettiin sotilaskäyttöön joukkojen kuljetuk-seen, mutta siihen tarkoitukseen sitä ei koskaan käytetty, vaan laiva alkoi liikennöidä Anianpellon ja Jyväskylän välillä. (Kuva laivasta on tehty aikalaiskertomusten mukaan)

P

Päijänteellä laajojen viljelys-peltojen ympäröimiä ryh-mäkyliä. Niiden peruja ovat esimerkiksi Padasjoen Nyys-tölä ja Maakeski sekä Asik-kalan Vähä-Äiniö, johon Haa-pasaari kuului vielä 1749 vuoden kartan mukaan. 1700-luvun lopulla Haapa-saari kuitenkin merkittiin Pa-dasjoen Hinttolan kylän osak-si.

Haapasaaren historia liit-tyykin läheisesti Hinttolaan, jossa oli pysyvä ratsutila jo 1636. Haapasaaressa kas-voi 1700-luvun alkupuolella nuorta mäntymetsää, mutta 1788 Hinttolan karttaan on merkitty myös Haapasaaren viljelysmaat, jotka oli jaotel-tu hyviin ja huonoihin. Siellä on myös kaskettu ainakin kol-mella alueella jo ennen saa-ren asuttamista.

Laivurin perhe ja irtolaisia Haapasaaren asuttajina

Haapasaaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole täyttä var-muutta. Hän on ollut joko Hinttolan rusthollin isännän veli Johan tai laivuri Kristian Husberg. Joka tapauksessa saaren torppa lienee raken-nettu vuosien 1865 ja 1875 välillä. Johanin saaressa asu-minen on arvelujen varassa, mutta Husberg-tieto löytyy vuoden 1875 Padasjoen hen-kikirjasta. Siinä on Hinttolan torppariksi merkitty ”skeppar Krist. Husberg” sekä hänen vaimonsa Maria ja äitinsä Anna. Vuosien mittaan per-heeseen syntyi saarella aina-kin viisi lasta.

Päijänteen höyrylaivalii-kenne alkoi 1856, ja Pulkki-lanharjulla, lähellä Haapa-

Höyryllä uuteen aikaan

Tampellan ensimmäinen höyryveturi valmistui vuonna 1898.

Haapasaari

Haapasaaren ensimmäisestä asukkaasta ei ole täyttä varmuutta. Hän on ollut joko Hinttolan rusthol-lin isännän veli Johan tai laivuri Kristian Husberg.

kirjoissa ensimmäisen kerran 1442. Pitäjässä on kuitenkin asuttu jo yli tuhat vuotta sit-ten. Rautakauden asutukses-ta on merkkejä 700-luvulta, ja 1500-luvulla Pulkkilanhar-jun laella kulki tie, jota pitkin pääsi Asikkalasta Sysmään. Haapasaari on siten ollut kos-ketuksissa kulttuuriin jo pit-kään. Se että Haapasaaren miljöö on nykyisin suojeltu kulttuuri- ja perinneympäris-tö, onkin tulosta pitkästä vil-jely- ja asutushistoriasta.

Jo keskiajalla oli Etelä-


Nuotiopaikka ValhallaAitta

Maakellari

Viljelyalue

Leikkimökki

Kotieläinsuoja

Päärakennus eli torppa

Aitta on tuotu muualta 1800-luvulla.

Kapuksi ja paapaksi kutsuttu Aarne Lähteen-mäki rakensi 1900-luvun puolivälissä Valhallaksi kutsumansa tulisijan ja savustusuunin.

Kalasaalista kypsentäessään ja oman maan antimista valmistamaansa viiniä maistaessaan, ei Kapu voinut aavistaa, että samassa nuotio-piirissä nautitaan kesäilloista ja ravitaan suuri joukko venekuntia vielä 2000-luvulla.

Mikä on Valhalla?Valhalla on sankarivainajien asuinsija skandi-naavisessa mytologiassa. Se on jumala Odinin sali, jonne valkyriat toivat urhoollisesti kuolleet soturit ja muut Odinin suosikit nauttimaan syö-mingeistä ja juomingeista

saarta, oli kaksi merkittävää laivarantaa, Käkisalmessa ja Kukonharjussa. Ne olivat var-masti tuttuja myös Husber-gille.

Laivurintyönsä lisäksi hän hankki lisäsärvintä ruoka-pöytään kalastamalla. Sii-hen aikaan saalista haalittiin pohjahaavilla ja katiskalla, merroilla, ongella ja nuotal-la. Todennäköisesti ruokaa on saatu myös saaren pelto- ja kaskiviljelyksiltä. Osa sados-ta lienee kuitenkin mennyt Hinttolan isännälle torppari-maksuina.

Haapasaareen on merkitty 1800-luvun lopun ja 1900-lu-vun alkupuoliskolla muitakin asukkaita ja perhekuntia, it-sellisiä ja irtolaisiksi nimetty-jä, osa jo Husbergien aikaan.

Torpan ja pihapiirin tarina

Haapasaaren torppa on ra-kennettu muuratulle luon-nonkiviperustalle. Siinä on leivinuunilla lämmitettävän

tuvan lisäksi kamari takkoi-neen. Ulkoverhous on pu-namullattu, kuten muissakin saaren säilyneissä rakennuk-sissa.

Torpan pihapiirissä ole-va hirsirunkoinen sauna lie-nee rakennettu 1875–1893. On kuitenkin mahdollista, että se on pystytetty jo en-nen torppaa, ja että siinä on asuttu ennen kuin kun torp-pa on valmistunut. Nurkkaki-vien varaan rakennettu sauna on osaksi hirrestä, osin puuta ja rimalaudalla pystyverhot-tu. Ulko-ovi on alkuperäinen, ja siinä on edelleen 1800-lu-vun saranat. Rakennuksessa on matalaovisen saunaosan lisäksi takkahuone, jossa on luonnonkivistä ja tiilestä muurattu takka.

Torpan ja saunan lisäksi al-kuperäisistä rakennuksista on edelleen pystyssä hirsiaitta, sekin 1800-luvun lopulta. Se on siirretty nykyiseen paik-kaansa jostain muualta, mis-sä se on saattanut seisoa jo

pitkään. Alkuperältään se on siten todennäköisesti saaren vanhin. Se on ns. posketon yksikerroksinen otsa-aitta. Korkean kynnyksen edessä on askelmana kasa kiviä, ovi aukeaa sisäänpäin ja siinä on puinen lukko.

Vuosisadan lopulta on peräisin myös alkujaan kar-jasuojaksi rakennettu ulko-rakennus. Vuosien mittaan siellä on majoitettu lehmiä, lampaita ja kanoja. Sen ver-

ran pieni se kuitenkin on, että kerralla sinne on mahtunut vain yksi lehmä tai pari lam-masta.

Kaikki alkuperäisraken-nukset sijaitsevat lähel-lä torppaa. Vanhat pellotkin ylettyivät torpan kulmalle. Ne oli jaettu kahteen osaan, jois-ta vuorotellen viljeltiin toista ja toinen puoli oli kesannol-la. Tapa oli vanhoina aikoina yleinen Padasjoen peltoviljel-millä. On arveltu, että torpan

kuistin lähistöllä oleva suuri tasainen kivi oli silloisen kah-tia jaetun pellon kulmakivi.

Päärakennus on rakennettu 1865 ja 1875 välillä. Kuisti on lisätty 1950–1960-luvulla.

Haapasaaren vanha miljöö rakennuksineen on säilynyt hyvin ja on

harvinainen kokonaisuusPäijänteen alueen

historiassa.

Sauna

Kalastajatilasta kesämökki-käyttöön 1950 alkaen

Haapasaaren torppa miljöi-neen on ainoa ehjänä säilynyt Etelä-Päijänteen viljelys- ja kalastajatorppa. Kokonaisuu-den säilyminen nykypäiviin johtuu siitä, että vaikka ym-pärivuotinen elämä saarel-


Saarella laidunnetaan kesäisin lampaita.

la loppui, käytettiin torppaa kesäasuntona 1950-luvulta 1980-luvulle saakka. Helsin-kiläinen Aarne Lähteenmäki perheineen vietti Haapasaa-ressa säännöllisesti pitkiä ke-siä. Aarne itse saattoi hiihtää sinne jo huhtikuussa ja viipyä lokakuulle, vaikka muun per-heen oleskelu rajoittuikin ke-säisempiin aikoihin. Miljöön säilymiseen vaikutti suures-ti myös se, että Lähteenmäet kasvattivat peltoalueella hei-nää vielä 1970-luvulla, min-kä jälkeen he kylläkin istutti-vat siihen koivikon. Lähteenmäen Aarne kun-nosti rakennuksia 1950– 1960-luvuilla. Hän vaihtoi ikkunat, paneloi seiniä, kor-jasi kattoja ja rakensi torp-paan suuren lasikuistin. Hie-no yksityiskohta on kuistilta kolmeen suuntaan laskeutu-vat luonnonkiviportaat. Ylin eli oven edessä oleva kivi on luultavasti ns. käsikivi, koska siinä on keskellä reikä. Toden-näköisesti se on ollut torpan porrasaskelmana jo ennen kuistia. Sellaiset olivat mui-noin muotia torpparikylis-sä. Erityisiä ovat myös kuis-

tin paneeliovi sekä sen upeat isot rautasaranat ja sydämen muotoinen lukkopesä.

Remontoimisen lisäksi Lähteenmäki rakensi useita uusia rakennuksia, joita oli-vat mm. yhdistetty verkkova-ja/paja, isompi ja pienempi venevaja, savusauna, Kotkan-pesäksi ja Kalliomajaksi kut-suttu rakennus sekä kehruu-tupa.

Lähteenmäen vaimo Toi-ni oli taiteellinen. Hän ku-toi mattoja kehruutuvassa, maalasi torpan koristekuvi-ot, mm. takkahuoneen pur-jelaivamosaiikin, ja valmis-ti keramiikkaa, jonka hän vei syksyllä poltettavaksi kaupun-kiasuntoon.

Lähteenmäkien ajoilta ovat myös useat pihan ko-ristekasveista, mm. pajuan-gervot ja kyljellään kasva-va purppuratuomi. Sireenien oletetaan olevan aiempaa perua. Muita edelleen pihal-ta löytyviä lajeja ovat esim. laikkukirjokanukka, tuhka-pensas, villiviini, pihajasmi-ke, punalehtiruusu ja köyn-nösruusu.

Haapasaari tänään

Nykyisin Haapasaari on osa 1993 perustettua Päijänteen kansallispuistoa, johon kuu-luu noin 50 asumatonta saar-ta ja luotoa sekä osia asutuis-ta saarista. Se kuuluu myös Hämeen suurimpaan Natu-ra 2000-alueeseen. Torppa on pihapiireineen Päijänteen viimeinen säilynyt kalastaja-torppa.

Miljöön entisöimiseksi Met-sähallitus purki saaresta 1990- ja 2000-lukujen tait-teen molemmin puolin Läh-teenmäen sinne rakentamis-ta uudisrakennuksista muut paitsi leikkimökin ja maa-kellarin. Kesällä 2007 jär-jesti Metsähallitus yhdessä WWF:n kanssa talkooleirin, jonka aikana koivikko har-vennettiin ja raivattiin lai-dunmaaksi. Nykyisin laidunta ylläpitävät saaren kesälam-paat.

Lampaat eivät kuitenkaan yksin riitä. Saaren nykyisel-lä vuokralaisella Lahden ve-nekerholla on saaren miljöön sekä rakennusten ylläpidos-sa ja kohentamisessa suuri ja kunniakas tehtävä.

Haapasaaressa viettävät venekerholaiset kesäpäiviä yhdessä puuhaillen ja saaren miljöötä ylläpitäen. Saunan jälkeen silmä lepää laskevan auringon valossa tai nuotiotulta katsellessa.

Lähdemaeriaalina on käytetty Anu-Riikka Leppäsen v. 2007 Hämeen ympäristö-keskukselle laatimaa raport-tia Päijänteen kansallispuis-ton Haapasaaren rakennetun kulttuuriympäristön selvitys sekä kirjaa Päijänteen ympäri – Järviseudun kauneutta, WSOY, 1962.


Päijänteen vesistön aluskanta on moni-puolinen aina pie-

Päijänteen vesistö tarjoaa loistavat puitteet vesilläliikku-jille! Kalaisat vedet ja kome-at luonnonsatamat sekä eri yhdistysten ylläpitämät va-rustellut rantautumispaikat houkuttelevat vesilläliikkujia vuodesta toiseen.

Olkkolan telakka Jämsässä lo-petti toimintansa muutama vuosi sitten, eikä kaupunkien rannoillakaan ole enää suo-tavaa tehdä laajoja omatoi-misia korjauksia. Joukko alan harrastajia ei jäänyt odotte-lemaan tilanteen muutosta, vaan perusti nykyaikaisen ja katetun telakan Heinolan He-vossaareen. Telakka valmis-tui toimintakuntoon kevääl-lä 2015, ja syksyyn mennessä aluksia oli telakoitu jo reilut parikymmentä. Katettu telak-kahalli on mahdollistanut vaa-tivat kunnostustyöt sääolo-suhteista riippumatta. Myös osa Päijänteen alueen am-

Heinolassa avattu uusi telakka

Katettu telakka-halli on mahdol-listanut vaativat kunnostustyöt sääolosuhteista riippumatta.

mattialuksista telakoitiin kulu-neen syksyn aikana.

Telakointivaraukset ajoissa

Talviaikana telakallakin on hil-jaisempaa, mutta telakoita-via aluksia on siirretty odot-tamaan vuoroaan telakan laituriin ennen kanavien sul-kemista. Kevät tulee kuiten-kin nopeasti ja toiminta jatkuu vilkkaana. Telakointivaraukset on hyvä tehdä hyvissä ajoin, jolloin telakointiajan voi kukin huomioida omissa kesäajan suunnitelmissaan. Haverien ai-heuttamat hätätyöt ovat etusi-jalla ja ne pyritään hoitamaan mahdollisimman pikaisesti.

LIPPIS

Osta täältä

Lahden venekerhon logolla

[email protected] p. 0400 840 146 tai veneestä: Kyyti-Poika

20,-Säädettävä koko,tummansininen

Haapasaaren talviulkoilu-

päivämaaliskuussa

SEURAALVKn

netti- ja facebook-

sivuja

lahdenvenekerho.fitai facebookissa

Lahden venekrho ry

nistä kalapaateista ja retkeily-veneistä entisiin työaluksiin, kuten hinaajiin, jotka nyttem-min pääsevät jo vähän hel-pommalla kun ovat yksityis-ten henkilöiden käytössä ja ylläpidettävinä. Vanha alus-kanta onkin vuodesta toiseen laajentunut Päijänteen vesis-tössä, ja innokkaita harrastajia on tullut lisää.

Kaivattu telakkatoiminta alkoi keväällä 2015

Alusten korjaustoiminta on hankaloitunut viime vuosina.


Kuljetus J Lehtisuo Oy

• Vaihtolavakuljetukset •• Maa-aineskuljetukset •

0400 664 298

KommodoriTimo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi 044-5333764 Sundori

Varakommodori Reino Halonen reino.halonen(at)mediataloesa.fi 044 736 0355 Laguna

Tukikohta-isäntäKimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi 0400 357 853 Tavitar

SatamakapteeniJorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com 040 737 7894 Carina

TaloudenhoitajaEva Pääkkönen eva.paakkonen(at)lahtiregion.fi 040-7697226 Spa KirjanpitäjäAsta Aalto

Lahden venekerhon toimihenkilöt

Majakkapaviljonki OyKanavalahti, Vääksypuh. (03) 7662 008 040 5021 [email protected]

Etelä-Päijänteen

kiintopiste

Tervetuloa!

Rantautuminen Kanavalahden vierasvenesatamaan on helppoa kaikille vesillä liikkujille. Täällä hoidat monta kärpästä yhdellä iskulla: ruokailut, veneen tankkauksen, pikkuhuollot ja

tarvikeostokset, ruoka- ja juomavarastojen täydennykset. Ennen kuin matka taas jatkuu, Majakan maisematerassilla on

helposti vierähtänyt tunti jos toinenkin!

LOUNAS JOKA PÄIVÄ www.majakkapaviljonki.fi

SihteeriJohanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com 044 200 7467 m/s Rapaluoto

KatsastusvastaavaAronen Jari-Pekka aronen98(at)gmail.com 044 048 8759 Orion

Katsastajat• Aki Leino aki.leino(at)salpaus.fi 0400 699 106 Siku• Hemmo Järvinen hemmo.jarvinen(at)salpaus.fi 044 561 9634 Aqua Blue• Seppo Hakala seppo.hakala(at)spkoti.fi 044 544 4986 Romuna

WebmasterVille Haarala masterlvk(at)gmail.com 044 325 8804 m/s Rapaluoto

Veneen nimi Veneen nimi


KOMMODORI Timo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi 044-5333764 Sundori JÄSENET

Ville Haarala tmi.villehaarala(at)gmail.com 044 325 8804 m/s RapaluotoKimmo Kokkonenjarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi 0400 357 853 TavitarJorma Mälkiäjorma.malkia(at)gmail.com 040 737 7894 CarinaAki Leinoaki.leino(at)salpaus.fi 0400 699 106 SikuHemmo Järvinenhemmo.jarvinen(at)salpaus.fi 044 561 9634 Agua BlueKari Silvonenkari.silvonen(at)hotmail.com 040 760 3940 m/s AarneJarmo Halmejarmo.halme(at)pp.inet.fi 0400 840 146 Kyyti-PoikaReino Halonenreino.halonen(at)mediataloesa.fi 044 736 0355 Laguna

VARAJÄSENET Jani Lehtisuojani.lehtisuo(at)gmail.com 0400 664 298 Kymi IVJohanna Haaralahaarala.johanna(at)gmail.com 044 200 7467 m/s RapaluotoMika Halmemika.halme(at)nelonenmedia.fi 040 773 2611 m/y ConcursEsa Koskinenesa.koskinen(at)live.fi 0400 883 591 Stella PolarisJouni Saarinen [email protected] 040 7507 462 Menuetti

Johtokunta 2015–2016

Veneen nimi

Katsastajat

MUISTI-LISTA

Liittymismaksu alus/kertamaksu 100Jäsenmaksu henkilö/vuosi 90Investointimaksu 2015 – 2017 alus/ruokakunta 100Haapasaaren palvelumaksu 10/(ei koske investointimaksun maksaneita LVK:n jäseniä) vrk Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40

Katsastusmaksut - vuosikatsastus 20 - runkokatsastus 40Sähkömaksut - alin hinta 10 - satamapäällikkö arvioi käytön ja hinnoittelee -Veneiden nostot/laskut 0 – 4999 kg 90 5000 – 9999 kg 120 10000 – 14999 kg 150 15000 – 24999 kg 230 25000 – 29999 kg 300 yli 30 000 kg (maksimiin asti) 500

Ilmoitushinnat Purtilossa 1 / 1 sivua 120 1 / 2 sivua 70 1 / 4 sivua 40

Myytävät tuotteet Perälippu (katsastettu alus) 131 cm 60 108 cm 45 90 cm 40 72 cm 35Viirit LVK 20 SVEL 25LVK Lippis 20 Pyyhe brodeerattuna aluksen nimellä 35

€LVK Lahden venekerho ry

Hinnasto 2016

13.2 venemessu reissu (katso ilmoitus s. 30)

5.3 Talvipäivä Haapasaari (seuraa ilmoittelua lahden-venekerho.fi / facebook)

19.3 Kevätkokous (Lahden keilahalli klo 11)

14.5 Veneiden lasku (Niemen satamassa alk. klo 7. Marinan päästä)

21.5 Talkoot Haapasaari

28.5 Kesakauden avajaiset Haapasaaressa

25.6 Haapasaaren juhannus (ei järjestettyä ohjelmaa)

9.7 Kokoontumisajot (seuraa ilmoittelua lahden-venekerho.fi / facebook)

6.8 LVK,n Kesäkisat Haapasaaressa

27.8 Venetsialaiset ”kauden päätös” (seuraa ilmoittelua lahden-venekerho.fi / facebook)

1.10 Syystalkoot ja lipun lasku Haapasaaressa

8.10 Veneiden nosto (Niemen satamassa alk klo 7. Mukkulan päästä)

12.11 Syyskokous (Lahden keilahalli klo13)

3.12 Pikkujoulut (seuraa ilmoittelua lahden-venekerho.fi / facebook)

TAPAHTUMA-KALENTERI

1. Niemen sataman sähkötSähköt LVK:n alueelle kytketään keväällä. Lisätietoja satamakapteeni Jorma Mälkiä, 040 737 7894

2. LVK:n pankkitilinumeroKalkkisten Osuuspankki FI 48 5101 0420 0107 19

3. Vain käteismaksullaVeneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta

4. Jäsenmaksu vuonna 2016 on 90€

5. Muista ilmoittaa osoite-, puhelinnumero- ja alus-muutokset [email protected]

6. Katsastuspäivät:Katsastuksia tehdään Niemen satamassa veneiden lasku-päivänä 14.5. Katsastus maksu 15€, muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut

7. Veneiden lasku keväällä14.5.2016. Lasku alkaa Marinan puoleisesta päästä klo 7.00 alkaen

8. Oletko maksanut jäsen-maksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita talouden-hoitajalle. Palauta mahdol-lisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin

Puhelin

Jari-Pekka AronenKatsastusvastaava 0440-488759

Seppo HakalaKatsastaja 044-544 4986

Aki Leino Katsastaja0400-699 106

Hemmo Järvinen Katsastaja044-561 9634


Jekun paluu! Kokoontaitettavassa Jekussa on kompaktista koostaan huolimatta mainiot ajo-ominaisuudet. Jekku on pikalukittavan saranan ja taittuvien polkimien ansiosta helppo ja nopea kasata!

Helkama Jekku

Mitat kokoontaitettuna:Korkeus: 70 cmLeveys: 40 cmPituus: 78 cm

Tekniset tiedot:Runkokorkeus 30 cmKetju 3/32″ KMC Z50Rengaskoko 20”Vaihteet Shimano Nexus 3-vVäri MustaAjajan vähim-mäispituus 135 cmEtu-/takajarru Käsijarrut (V-jarru)Vanne/rengas 47-406Keskiö 52H, 170 mmEtu-/takanapa Joytec JYA053/ Shimano Nexus 3 v

HELKAMA JEKKU

Helsingintie 2, 04410 Järvenpää09 8860 2408 ja [email protected]

Tarjous vain venekerhon

jäsenille

Tee tilaus 0400-357853[ [

499,-

...täyden

palvelun

fillarihuolto

JÄRVENPÄÄN FILLARIHUOLTO

Veneiden nostot ja laskut

AMMATTITAIDOLLA

www.tonttila.com(03) 7354 444

TONTTILAN NOSTO JA KULJETUS

Lahden venekerho ry:n sääntömääräinen kevätko-kous pidetään 19.3.2016 Lahden keilahallilla. Ko-kous alkaa klo 11, esillä seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus2. Valiltaan puheenjohtaja, siheeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa3. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus4. Hyväksytään työjärjestys5. Esitellään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistuksesta ja vastuuvapauden myöntämisestä7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio8. Valitaan tilintarkastaja ja heille varahenkilöt kevätkokouksten välisiksi ajoiksi9. Kokouksen päätös

Tervetuloa Kokoukseen.

Puheenjohtaja ja johtokunta

Lahden venekerhon uudet jäsenetKutsu

Kokouskutsu

Jouni Niiranen EmiliaSeija Halonen, perhejäsen m/s LagunaJari Roininen BalooJyrki Ojala HelmiSami Mälkiä JemiTeemu Pääkkönen SPAMikko IdänpirttiToni Lehikoinen

Tervetuloa joukkoon

2016Lahden Venekerho tekee venemessuille yhteismatkan linja-autollaLAUANTAINA 13.2.2016.

Lähtö Lahden Linja-autoaseman turistipysäkiltä klo 9:00Takaisin messukeskuksesta lähdetään klo 16:00.

Lipun hinta 30 € / henkilöSis. pääsylipun ja edestakaisen matkan.

Sitovat ilmoittautumiset 10.2. mennessä

Johanna [email protected]

OTA YSTÄVÄ MUKAAN!

Normaali hinta 589,-

36 • PURTILO

Lahden venekerhon jäsenlehti purtilo 1€¦ · taa myös talvella, kun ajankohta on veneilyn...

Documents

Transcript of Lahden venekerhon jäsenlehti purtilo 1€¦ · taa myös talvella, kun ajankohta on veneilyn...