Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl.2011)-harjoitukset pääaineopiskelijoille

Mira Kalalahti

Käyttäytymistieteiden laitos

Mira.kalalahti@helsinki.fi

Teollisuuskatu 23 (PL26)

00014 Helsingin yliopisto

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 2

Tutkimusidea

● Henkilökohtainen kiinnostus, mahdollisuus oppia uutta

● Kasvatustieteellisyys (koulutus, oppiminen)

● Aiheen merkityksellisyys

● Aiheen tutkittavuus

● Mitoitus kurssin puitteisiin

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 3

Teoria

Lyhyesti ja arkikielisesti ilmaistuna teoria voidaan ajatella eräänlaiseksi perspektiiviksi johonkin ilmiöön; tiivistykseksi siitä, miten ko. ilmiö voidaan nähdä.

Tutkimuksessa puhutaan usein teoreettisesta viitekehyksestä, teoriakatsauksesta tai teoriataustasta. Tässä merkityksessä teoriaa käytetään luomaan pohjaa tutkimukselle; osoittamaan tutkimuksen "paikka" muiden tutkimusten joukossa ja suuntaamaan tutkimuksen tekemistä.

Teorian tulisi myös kytkeytyä tutkimusongelmaan, eli teorian ja empirian välillä tulisi olla looginen jatkumo.

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 4

Tutkimusongelma

Tutkimusongelmassa esitetään mahdollisimman selkeästi ja tarkkarajaisesti mitä tutkimuksessa tutkitaan: millaisiin ongelmiin tai kysymyksiin pyritään löytämään vastauksia.

Pääongelma on usein yleisluonteinen kysymys, joka ilmaisee tutkimuksen punaisen langan. Täsmentäminen ja analysointi tuottaa alaongelmia tai -tutkimuskysymyksiä, joiden selvittäminen antaa edellytykset vastata pääongelmaan.

Tutkimusongelma muotoillaan yleensä kysymysmuotoon.

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 5

Tutkimusongelma

Auttaa tutkimusprosessin aikana fokuksen pitämisessä

Rajaa mahdolliset tutkimusmenetelmät

Kertoo lukijalle, mitä tarkkaan ottaen tutkitaan

Mira Kalalahti kl 2011Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi 6

Operationalisointi

Usein käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa tarkastellaan abstrakteja käsitteitä (älykkyys, onnellisuus, tasa-arvo).

Tutkijat määrittävät käsitteet eri tavoilla: Käsite tulee määritellä analyyttisesti niin että sitä voidaan mitata.

Tätä kutsutaan operationalisoinniksi, jossa abstraktit käsitteet puretaan auki kyselylomakkeen kysymyksiksi.

Abstrakteista käsitteistä luodut mittarit ymmärretään yleensä kysymys- tai väittämäpatteristoiksi.

Likert-asteikollinen muuttuja

Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932)

kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat

"samanmielisyyden" määrän mukaan. Likert-asteikon

vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaa mieltä',

'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä', 'täysin

erimieltä'. Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä

vaihtoehtoja, jolloin asteikko voi olla esimerkiksi

seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä', 'jokseenkin

samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin eri

mieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'.

Kl2011 Mira Kalalahti Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille 7

Analysointivaiheessa 'en osaa sanoa (eos)' ja 'en halua

sanoa' vaihtoehdot voidaan määritellä puuttuvaksi

tiedoksi. Mieti, missä 'en osaa sanoa' -vaihtoehdon paikka on

Likert-asteikolla. Jos 'en osaa sanoa' -vaihtoehto on

mukana, onko mittaustaso edelleen järjestysasteikko?

Kl2011 Mira Kalalahti Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille 8