Kuntatalous muut taloustiedot - Statistics Finlandstat.fi › keruu › kuta › files ›...

Kuntatalous – muut talous-tiedot

1(85)

2018

Kuntatalous – muut taloustiedot

TIEDONKERUUN SISÄLTÖ JA OHJEET


2(85)

Sisällysluettelo

Johdanto _________________________________________________________________ 7 Yleistä sisällöstä _______________________________________________________________________ 7

Tehtäväluokat _____________________________________________________________ 8 110 Yleishallinto _____________________________________________________________________ 8

200 Sosiaali- ja terveystoiminta ___________________________________________________________ 9 212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito __________________________________________________ 9 213 Lastensuojelun avohuoltopalvelut ____________________________________________________ 9 218 Muut lasten ja perheiden avopalvelut ________________________________________________ 10 220 Ikääntyneiden laitoshoito __________________________________________________________ 11 221 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut _______________________________ 11 223 Muut ikääntyneiden palvelut _______________________________________________________ 12 225 Vammaisten laitoshoito ___________________________________________________________ 13 226 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut ________________________________ 13 228 Muut vammaisten palvelut _________________________________________________________ 14 231 Kotihoito _______________________________________________________________________ 16 238 Työllistymistä tukevat palvelut ______________________________________________________ 16 245 Päihdehuollon erityispalvelut _______________________________________________________ 18 253 Perusterveydenhuollon avohoito ____________________________________________________ 18 254 Suun terveydenhuolto ____________________________________________________________ 19 256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ____________________________________________ 20 260 Erikoissairaanhoito ______________________________________________________________ 20 270 Ympäristöterveydenhuolto _________________________________________________________ 21 290 Muu sosiaali- ja terveystoiminta ____________________________________________________ 22

300 Opetus- ja kulttuuritoiminta __________________________________________________________ 23 302 Varhaiskasvatus ________________________________________________________________ 23 304 Esiopetus ______________________________________________________________________ 24 305 Perusopetus____________________________________________________________________ 24 310 Lukiokoulutus ___________________________________________________________________ 26 315 Ammatillinen koulutus ____________________________________________________________ 26 325 Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö ________________________________________________ 27 335 Taiteen perusopetus _____________________________________________________________ 27 345 Muu opetustoiminta ______________________________________________________________ 28 350 Kirjastotoiminta _________________________________________________________________ 28 355 Liikunta ja ulkoilu ________________________________________________________________ 28 360 Nuorisotoiminta _________________________________________________________________ 29 370 Museo- ja näyttelytoiminta _________________________________________________________ 29 375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta ___________________________________________________ 29 385 Musiikkitoiminta _________________________________________________________________ 29 390 Muu kulttuuritoiminta _____________________________________________________________ 29

400 Muut palvelut _____________________________________________________________________ 30 410 Yhdyskuntasuunnittelu ___________________________________________________________ 30 420 Rakennusvalvonta _______________________________________________________________ 30 440 Ympäristön huolto _______________________________________________________________ 30 460 Liikenneväylät __________________________________________________________________ 31 470 Puistot ja yleiset alueet ___________________________________________________________ 31 480 Palo- ja pelastustoiminta __________________________________________________________ 31 520 Lomituspalvelut _________________________________________________________________ 32 535 Tila- ja vuokrauspalvelut __________________________________________________________ 32 550 Tukipalvelut ____________________________________________________________________ 33 555 Elinkeinoelämän edistäminen ______________________________________________________ 33 610 Vesihuolto _____________________________________________________________________ 34 625 Jätehuolto _____________________________________________________________________ 34 630 Joukkoliikenne __________________________________________________________________ 34 620 Energiahuolto __________________________________________________________________ 34 640 Satamatoiminta _________________________________________________________________ 35 660 Maa- ja metsätilat _______________________________________________________________ 35 690 Muu toiminta ___________________________________________________________________ 35


3(85)

Käyttötalouden kuluja tuottolajit ___________________________________________ 36

Kululajit ______________________________________________________________________ 36 Palkat ja palkkiot ______________________________________________________________________ 36 Eläkekulut ___________________________________________________________________________ 36 Muut henkilösivukulut __________________________________________________________________ 36 Asiakaspalvelujen ostot ________________________________________________________________ 36

Asiakaspalvelujen ostot valtiolta ________________________________________________________ 38 Asiakaspalvelujen ostot kunnilta ________________________________________________________ 38 Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä __________________________________________________ 38 Asiakaspalvelujen ostot muilta _________________________________________________________ 38

Muiden palvelujen ostot ________________________________________________________________ 39 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ______________________________________________________________ 39 Avustukset___________________________________________________________________________ 39 Vuokrakulut, ulkoiset ___________________________________________________________________ 40 Vuokrakulut, sisäiset ___________________________________________________________________ 40 Muut kulut ___________________________________________________________________________ 40 Toimintakulut yhteensä _________________________________________________________________ 41

Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä _________________________________________________ 41 Poistot ja arvonalentumiset ______________________________________________________________ 41 Vyörytyskulut _________________________________________________________________________ 41

Tuottolajit ____________________________________________________________________ 41 Myyntituotot __________________________________________________________________________ 41

Myyntituotot valtiolta _________________________________________________________________ 42 Myyntituotot kunnilta _________________________________________________________________ 42 Myyntituotot kuntayhtymiltä ___________________________________________________________ 43 Myyntituotot muilta __________________________________________________________________ 43 Sisäiset myyntituotot _________________________________________________________________ 43

Maksutuotot__________________________________________________________________________ 43 Tuet ja avustukset _____________________________________________________________________ 44

Työllistämistuet _____________________________________________________________________ 44 Muut tuet ja avustukset valtiolta ________________________________________________________ 44 Tuet ja avustukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ______________________________________________ 44 Tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta (mm. Kela) ______________________________________ 44 Tuet ja avustukset Euroopan Unionilta ___________________________________________________ 45 Tuet ja avustukset muilta _____________________________________________________________ 45

Vuokratuotot, ulkoiset __________________________________________________________________ 45 Vuokratuotot, sisäiset __________________________________________________________________ 45 Muut tuotot __________________________________________________________________________ 45 Toimintatuotot yhteensä ________________________________________________________________ 45

Toimintatuotoista: Sisäiset tuotot yhteensä _______________________________________________ 45 Vyörytystuotot ________________________________________________________________________ 46 Valmistevarastojen muutos ______________________________________________________________ 46 Valmistus omaan käyttöön ______________________________________________________________ 46

Investointierittelyt ________________________________________________________ 46 Investoinnit tehtäväluokittain _____________________________________________________________ 46 Investointien tavaratyypit _______________________________________________________________ 48

Tietokoneohjelmistot _________________________________________________________________ 48 Muut aineettomat hyödykkeet __________________________________________________________ 48 Maa- ja vesialueiden hankinta _________________________________________________________ 49 Maa- ja vesialueiden parannusinvestoinnit _______________________________________________ 49 Asuinrakennusten hankinta ___________________________________________________________ 49 Asuinrakennusten korjausinvestoinnit ___________________________________________________ 49 Muiden rakennusten hankinta _________________________________________________________ 49 Muiden rakennusten korjausinvestoinnit _________________________________________________ 49 Kiinteät rakenteet ja laitteet ___________________________________________________________ 49 Tietokonelaitteet ____________________________________________________________________ 50 Viestintälaitteet _____________________________________________________________________ 50 Kuljetusvälineet_____________________________________________________________________ 50


4(85)

Muut koneet ja kalusto _______________________________________________________________ 50 Muut aineelliset hyödykkeet ___________________________________________________________ 50 Osakkeet ja osuudet _________________________________________________________________ 50 Investointimenot yhteensä ____________________________________________________________ 51 Palautusjärjestelmän arvonlisävero _____________________________________________________ 51

Muut investointierittelyt _________________________________________________________________ 51 Rahoitusosuudet investointimenoihin ____________________________________________________ 51 Rakentaminen ______________________________________________________________________ 51 Rakennuttaminen ___________________________________________________________________ 52 Pienet hankkeet ____________________________________________________________________ 53 Muut erittelyt _______________________________________________________________________ 54

Kulu- ja tuottolajierittelyt ___________________________________________________ 54 Maksetut eläkkeet ___________________________________________________________________ 54

Muiden palvelujen ostot -erittely __________________________________________________________ 55 Toimisto- ja asiantuntijapalvelut ________________________________________________________ 55 ICT-palvelut _______________________________________________________________________ 55 Rahoitus- ja pankkipalvelut ____________________________________________________________ 56 Työvoiman vuokraus ________________________________________________________________ 56 Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi __________________________________________________ 56 Posti- ja kuriiripalvelut ________________________________________________________________ 56 Vakuutukset _______________________________________________________________________ 56 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ________________________________________________________ 56 Rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut ________________________________ 56 Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut ___________________________ 57 Majoitus- ja ravitsemispalvelut _________________________________________________________ 57 Matkustus- ja kuljetuspalvelut __________________________________________________________ 57 Sosiaali- ja terveyspalvelut ____________________________________________________________ 57 Koulutus- ja kulttuuripalvelut ___________________________________________________________ 57 Osuus verotuskustannuksiin ___________________________________________________________ 57 Muut yhteistoimintaosuudet ___________________________________________________________ 58 Muut palvelut ______________________________________________________________________ 58

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -erittely _______________________________________________________ 58 Toimisto- ja koulutarvikkeet ___________________________________________________________ 58 Kirjallisuus _________________________________________________________________________ 58 Elintarvikkeet ______________________________________________________________________ 58 Vaatteisto _________________________________________________________________________ 58 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ____________________________________________________________ 58 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet __________________________________________________________ 59 Poltto- ja voiteluaineet _______________________________________________________________ 59 Lämmitys _________________________________________________________________________ 59 Sähkö ja kaasu _____________________________________________________________________ 59 Vesi ______________________________________________________________________________ 59 Kalusto ___________________________________________________________________________ 59 Rakennusmateriaali _________________________________________________________________ 59 Muu materiaali _____________________________________________________________________ 59

Avustukset -erittely ____________________________________________________________________ 59 Avustukset kotitalouksille _____________________________________________________________ 59 Avustukset yhteisöille ________________________________________________________________ 60

Ulkoiset vuokrakulut -erittely _____________________________________________________________ 60 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat ___________________________________________________ 60 Koneiden ja laitteiden vuokrat _________________________________________________________ 60 Maa- ja vesialueiden vuokrat __________________________________________________________ 60 Muut vuokrat _______________________________________________________________________ 60

Ulkoiset vuokratuotot -erittely ____________________________________________________________ 61 Maa- ja vesialueiden vuokratuotot ______________________________________________________ 61

Muut tuotot -erittely ____________________________________________________________________ 61 Vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset ____________________________________________ 61 Sakot ja uhkasakot __________________________________________________________________ 61

Käyttötalouserittelyt ______________________________________________________ 61


5(85)

Käyttötalouden tehtävittäisiä kuluja tuottoerittelyitä ________________________________ 62 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, palvelujen ostot -erittely ___________________________________ 62

Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset _________________________________ 62 Perusterveydenhuolto, myyntituotot -erittely _________________________________________________ 62

Työterveyshuollon myyntituotot ________________________________________________________ 62 Perusterveydenhuolto, maksutuotot -erittely ________________________________________________ 62

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksutuotot _____________________________ 62 Erikoissairaanhoito, maksutuotot -erittely ___________________________________________________ 62

Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksutuotot ______________________________________ 62 Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksutuotot ____________________________________ 63

Muu sosiaali- ja terveystoiminta, muut tuotot -erittely __________________________________________ 63 Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä ______________________________________ 63 Täydentävän ja ehkäisen toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä ______________________ 63

Sosiaali- ja terveystoiminta, avustuskulut -erittely ____________________________________________ 63 Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä ________________________________________________ 63 Kotihoidon palvelusetelikulut __________________________________________________________ 63 Palveluasumisen palvelusetelikulut _____________________________________________________ 63 Terveydenhuollon palvelusetelikulut_____________________________________________________ 63 Muut palvelusetelikulut _______________________________________________________________ 63

Sosiaali- ja terveystoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely _______________________________________ 64 Sosiaali- ja terveystoimen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset _____________________ 64

Varhaiskasvatus, avustuskulut -erittely _____________________________________________________ 64 Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut ___________________________________________________ 64 Lasten kotihoidon tuki ________________________________________________________________ 64 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä _______________________________________________________ 64 Lasten yksityisen hoidon tuki __________________________________________________________ 64 Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä __________________________________________________ 64

Varhaiskasvatus, sisäiset vuokrakulut -erittely _______________________________________________ 64 Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset __________________________ 64

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyö, sisäiset vuokrakulut -erittely ______________________________ 64 Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ___________ 64

Kirjastotoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely ________________________________________________ 65 Kirjastotoiminnan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset ____________________________ 65

Jätehuolto, muut kulut -erittely ___________________________________________________________ 65 Jätevero __________________________________________________________________________ 65

Käyttötalouden kokonaiskustannuksia ____________________________________________ 65 Luontoisetujen raha-arvot _____________________________________________________________ 65

Yleishallinto __________________________________________________________________________ 65 Vaalit, kulut yhteensä ________________________________________________________________ 65

Sosiaali- ja terveystoiminta ______________________________________________________________ 65 Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen nettokustannukset _________________ 65 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kulut yhteensä _____________ 65 Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Kuljetuspalvelut ____________________________________ 66 Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Henkilökohtainen apu _______________________________ 66 Eläinlääkinnän kustannukset __________________________________________________________ 66

Opetus- ja kulttuuritoiminta ______________________________________________________________ 66 Lasten päiväkotitoiminnan kustannukset _________________________________________________ 66 Lasten perhepäivähoidon kustannukset __________________________________________________ 67 Muun varhaiskasvatuksen kustannukset _________________________________________________ 67 Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen kustannukset ____________________________ 68 Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset _______________ 68 Kansalaisopistojen järjestämän kotoutussuunnitelman mukaisen omaehtoisen koulutuksen kustannukset _________________________________________________________________________________ 68

Terveydenhuollon kuluerittelyitä _________________________________________________ 69 Laboratoriotoiminnan kustannukset perusterveydenhuollossa ________________________________ 69 Kuvantamistutkimusten kustannukset perusterveydenhuollossa _______________________________ 69 Apuvälineiden hankintakulut ___________________________________________________________ 69

Opetus- ja kulttuuritoiminnan toimintatietoja __________________________________ 69


6(85)

Esiopetus ___________________________________________________________________________ 69 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi _____________________________________________________ 69

Perusopetus _________________________________________________________________________ 70 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi _____________________________________________________ 70 Perusopetuksen opetustunneista: tukiopetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi _______________________ 70

Lukiokoulutus ________________________________________________________________________ 70 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi _____________________________________________________ 70

Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö ______________________________________________________ 71 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi _____________________________________________________ 71 Opetustuntien lukumäärästä: maksullisen palvelutoiminnan opetustuntien lukumäärä, kpl/v _________ 71 Opetustuntien lukumäärästä: taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä, kpl/v ______________ 71

Taiteen perusopetus ___________________________________________________________________ 71 Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi _____________________________________________________ 71

Liikunta ja ulkoilu ______________________________________________________________________ 72 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä _______________________________________ 72

Nuorisotoiminta _______________________________________________________________________ 72 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä _______________________________________ 72 Kunnan nuorisotilojen lukumäärä vuoden lopussa, kpl ______________________________________ 72

Kulttuuri _____________________________________________________________________________ 72 Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä _______________________________________ 72

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston sektorierittelyohje ______________________ 72 Julkisyhteisöt _________________________________________________________________________ 72

1) Valtio ___________________________________________________________________________ 73 2) Kunnat _________________________________________________________________________ 73 3) Kuntayhtymät ____________________________________________________________________ 73 4) Kuntien eläkevakuutus _____________________________________________________________ 73 5) Muut sosiaaliturvarahastot __________________________________________________________ 73

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ___________________________________________________________ 73 1) Kotimaiset talletuspankit ____________________________________________________________ 73 2) Kuntarahoitus Oyj _________________________________________________________________ 73 3) Muut kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset ___________________________________________ 73 4) Ulkomaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset ______________________________________________ 74

Muut lainanantajat _____________________________________________________________________ 74 1) Muut kotimaiset lainanantajat ________________________________________________________ 74 2) Muut ulkomaiset lainanantajat _______________________________________________________ 74

Käyttötalouden lisäohjeet ja esimerkit _____________________________________________ 75 Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon jakaminen tehtäville _____________ 75

Esimerkki 1. Sosiaali- ja terveystoimen viraston hallintokulujen ja tuottojen kohdistaminen tilastossa __ 75 Esimerkki 2. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kohdistaminen tehtäville ____________ 76

Liikelaitokset _________________________________________________________________________ 77 Esimerkki 3. Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen __________________________________ 78 Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos _____________________________________________________ 79

Tilastointiohjeet yhteistoiminta-alueille _____________________________________________________ 80 Sosiaali- ja terveydenhuollon osto yksityiseltä tuottajalta _______________________________________ 84 Työterveyshuolto ______________________________________________________________________ 85


7(85)

Johdanto

Tämä dokumentti sisältää kuntatalouden tiedonkeruun Muut taloustie-dot -osion sisältökuvaukset.

Ohjeistuksessa on kuvattu tehtäväluokkakohtaisten käyttötalous- ja investointitietojen, kuluja tuottolajierittelyiden sekä muiden talous- ja toimintatietojen sisällöt. Lisää tietoa tiedonkeruusta on osoitteessa:

http://stat.fi/keruu/kuta/.

Yleistä sisällöstä

Muut taloustiedot -osiossa kerätään kuntien ja kuntayhtymien käyttö-

talous- ja investointitietoja. Kaikkiin tietoihin tulee sisällyttää myös lii-kelaitosten tiedot.

Käyttötaloustiedoilla kuvataan, kuinka tuloslaskelman toimintakulut ja -tuotot jakautuvat eri tehtäville. Tuloslaskelmasta poiketen käyttöta-loustiedoissa on mukana sisäisiä eriä, jotta keskitetyn toiminnan kulut ja tuotot voidaan kohdistaan eri tehtäville. Käyttötaloustietojen yhtey-dessä kerättävät kuluja tuottolajit sekä muut erittelyt ovat usein tar-kemmalla tasolla kuin tuloslaskelmassa ja sisältävät tuloslaskelmasta poiketen myös sisäisiä eriä.

Investointierittelyillä puolestaan kuvataan, kuinka rahoituslaskelman investointimenot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot jakaantuvat eri tehtäville ja hyödykkeille.

Kerättyjen tietojen perusteella lasketaan kuntien valtionosuudet. Li-säksi niitä käytetään mm. kuntataloustilastossa, kansantalouden tilin-pidossa ja muissa Tilastokeskuksen tilastoissa, kansainvälisessä ra-portoinnissa, valtion kuntatalouden ohjauksessa, kuntapolitiikan ja lainsäädännön valmistelussa sekä tutkimuksissa.

http://stat.fi/keruu/kuta/


8(85)

Tehtäväluokat

110 Yleishallinto

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallinto-

viranomaisten kulut – koko kunnan toimintaa ja strategiaa ohjaavat ja neuvoa antavat

toiminnot (esim. lähidemokratia ja tasa-arvo asiat) – kunnan tarkastus- ja keskusvaalilautakuntien kulut – kunnan sisäinen tarkastus ja tarkastustoimi – verojen perintä – vaaleista aiheutuneet kulut ja tuotot – maakuntien liittojen oma hallinto ja yleinen hallinto- ja edunvalvon-

tatoiminta

Älä sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin:

Kunnan tai kuntayhtymän lautakuntien (pl. tarkastus- ja keskusvaali-lautakunnat), jaostojen, neuvostojen ja johtokuntien menot tulee koh-dentaa suoraan oikeille tehtäville niiden luonteen mukaisesti aiheutta-misperiaatteella.

Virastojen ja laitosten kulut sekä yksiköiden sisäisen hallinnon kulut pitää kohdentaa tai jakaa suoraan samoihin tehtäviin kuin sen varsi-nainen toiminta. Esimerkiksi opetusviraston kustannukset ja opetustoi-men johtajan henkilöstökulut on jaettava suoraan opetustoiminnan teh-täville. Samoin sosiaali- ja terveytystoimessa esimerkiksi sairaaloiden sisäinen hallinto on kohdennettava terveydenhuollon tehtäville. Huom.! Myös liikelaitoksen johtokunnan kulut kohdennetaan suoraan liikelai-toksen toiminnan mukaan tehtäville.

Keskitetty talous- ja henkilöstöhallinto sekä yhteispalvelupisteet kuulu-vat tehtäväluokalle Tukipalvelut. Yhteispalvelupisteellä tarkoitetaan ns.

yhden luukun palvelupistettä, josta asiakas saa useamman viranomai-sen (esim. Kunnan ja Kelan) julkishallinnon palvelut samalta pisteeltä.

Myös tuet ja avustukset tulee aina ilmoittaa toiminnan luonteen mukaisilla tehtävillä. Mm. eri projekteille annetut avustukset ilmoite-taan projektin luonteen mukaisella tehtävällä. Käyttötalouden ja sen tarkempiin erittelyihin ei ilmoiteta sisäisiä avustuksia (esimerkiksi pe-

ruskunnan avustukset liikelaitokselle).

Työterveyshuolto kuuluu tehtäväluokalle Perusterveydenhuollon avo-

palvelut.

Tilapalvelut ja muut tukipalvelut eivät kuulu yleishallintoon. Tonttien, rakennusten ja asunto-osakkeiden ostot ja myynnit tulee kirjata toimin-taa kuvaaville tehtäville. Kohdentamattoman maan osto ja myynti kuu-luvat tehtäväluokkaan Muu toiminta. Niitä ei tule sisällyttää yleishallin-toon.


9(85)

Kuntayhtymien hallintokulut tulee kohdentaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kuntayhtymän toimintaa kuvaaville tehtäväluokille, ei yleis-hallintoon.

Tähän tehtäväluokkaan sisältyvistä kustannuksista ja tuotoista kysytään lisäksi seuraavat erittelyt:

Vaaleista aiheutuneet kulut

200 Sosiaali- ja terveystoiminta

212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin:

Tässä ilmoitetaan lastensuojelun laitoksessa (lastenkodit, nuorisoko-dit, koulukodit), perhekodissa (ammatillinen perhehoito), muussa las-ten laitoshoidossa tai sijaisperhehoitona järjestetty lastensuojelulain mukainen sijaishuolto. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon tai kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Tässä ilmoitetaan lisäksi lapsen tai nuoren sijoittaminen laitos- tai per-hehoitoon avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona. Tähän sisällytetään lisäksi kunnan toteuttama lastensuojelun sijaishuollon valvonta.

Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yh-teisessä tehtäväluokassa Lasten ja perheiden palvelut.


Lastensuojelun sijaisperhehoidon kustannukset

213 Lastensuojelun avohuoltopalvelut

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin:

Lastensuojelulain 35 ja 36 § mukaiset avohuollon tukitoimet. Näitä

voivat olla esimerkiksi: – talouden ja asumisen turvaaminen (Huom.! toimeentulotuen me-

not ilmoitetaan kokonaisuudessaan tehtävällä muu sosiaali- ja ter-veystoiminta)

– lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittäminen – lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja -terapiapalvelut – kuntoutus/perhekuntoutus – lastensuojelun perhetyö – tukihenkilö tai -perhe – vertaisryhmätoiminta – loma- ja virkistystoiminta


10(85)

Tehtäväluokan tuottoihin ja kustannuksiin sisällytetään myös lasten-suojelun sosiaalityöntekijän ja -ohjaajan antama palvelu ja työ mukaan lukien lastensuojeluilmoitusten vastaanotto ja käsittely, lastensuojelun tarpeen selvitysten käsittely ja lastensuojelun tarpeen arviointi ja asia-kassuunnitelmien laadinta.

Tähän luokkaan laitetaan myös jälkihuoltona annetut lastensuoje-lun avopalvelut. Jälkihuoltona nuorta voidaan tukea: – taloudellisesti ja muuten koulunkäynnissä – ammatin ja asunnon hankinnassa – työhön sijoittumisessa – harrastuksissa – läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä – muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä



Toimeentulotuki kuuluu tehtäväluokkaan Muu sosiaali- ja terveystoimi.

Jos lapsi/nuori on jälkihuoltona sijoitettu lastensuojelun laitokseen tai perhehoitoon, ilmoitetaan nämä kustannukset tehtäväluokassa Las-tensuojelun laitos- ja perhehoito.

Lastensuojelulain 37 § mukaisen avohuollon tukitoimena tehdyn sijoi-tuksen kustannukset ilmoitetaan tehtäväluokassa Lastensuojelun lai-tos- ja perhehoito.

218 Muut lasten ja perheiden avopalvelut


Muut kuin lastensuojeluna järjestetyt palvelut lapsille ja perheille (pl. terveydenhuollon palvelut lapsille ja lapsiperheille), joita ovat mm.: – kasvatus- ja perheneuvonta (myös oman terveyskeskuksen tuot-

tamana) – lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta – lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden hoito – isyyden selvittäminen – lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat – adoptioneuvontapalvelu – perheasioiden sovittelu – ensi- ja turvakodit – opiskeluhuollon kuraattori – ehkäisevä perhetyö – kodin- ja lastenhoitopalvelut – muihin luokkiin kuulumattomat lasten ja nuorten asumispalvelut

sekä muut lasten ja perheiden palvelut mukaan lukien sosiaali-huollon ammatillisen henkilöstön suorittama ohjaus, neuvonta ja


11(85)

sosiaalisten ongelmien selvittäminen (sekä muu tukitoiminta), jotka eivät kuulu muihin sosiaali- ja terveystoimen tehtäväluokkiin



Toimeentulotuki kuuluu tehtäväluokkaan Muu sosiaali- ja terveystoimi.

Lasten kotisairaanhoito, sekä tilapäinen että pitkäaikainen (esim. vam-mainen tai pitkäaikaissairas lapsi) kuuluu Kotihoidon tehtäväluokkaan.

Lasten puhe- ja toimintaterapia kuuluu Perusterveydenhuollon avopal-velut tehtäväluokalle.

220 Ikääntyneiden laitoshoito


Vanhainkodit sekä myös sellaiset hoiva- ja hoitokodit ja muut yksiköt, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkaat ovat ympäri- tai osa-vuorokautisessa hoidossa ja laitoshoidosta peritään laitoshoidon hoi-tomaksu.

Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yh-teisessä tehtäväluokassa Ikääntyneiden palvelut.

Ikääntyneillä tarkoitetaan 65-vuotiaita tai sitä vanhempia henkilöitä.


Terveyskeskuksen vuodeosastohoito kuuluu tehtäväluokkaan Perus-

terveydenhuollon vuodeosastohoito.

221 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut


Ympärivuorokautisen hoivan sisältävät asumispalvelut sisältävät aina

sekä asumisen (vuokrasopimus) että siihen kiinteästi liittyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Palveluun kuuluu ympärivuorokautista jatkuvaa amma-tillista läsnäoloa ja valvontaa (henkilökunta on paikalla ympäri vuoro-kauden). Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan sisältäviä asu-mispalveluja järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville.

Palvelua annetaan yleisimmin palvelunimikkeellä tehostettu palvelu-asuminen.

Tehtävälle sisällytetään myös ryhmämuotoinen asumispalvelu (ryhmä-kodit ja palvelutalot), joka sisältää ympärivuorokautisen hoivan.


12(85)




Vanhainkodit ja sellaiset sosiaalihuollon hoiva- ja hoitokodit ja muut yksiköt, joissa toimitaan laitosperiaatteella eli asiakkaat ovat ympäri- tai osavuorokautisessa hoidossa ja laitoshoidosta peritään laitos-hoidon hoitomaksu.

Jos asiakkaalle järjestetään ympärivuorokautiset palvelut yksityiskotiin kotihoidon turvin, kustannukset sijoitetaan Kotihoidon tehtäväluok-kaan.

223 Muut ikääntyneiden palvelut


Ikääntyneiden asumispalvelut, joissa hoiva ei ole ympärivuorokautista.

Tehtävään sisällytetään ikääntyneiden ei-ympärivuorokautiset asumis-palvelut, joissa asukkaiden sopimuksiin kuuluvat säännölliset kotipal-velut tai päivittäinen huolenpito sekä tukiasuminen, jossa asukkaat tar-vitsevat tukea ja ohjausta asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen.

Ei-ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumispalve-lua, jossa henkilökunta on paikalla vain osan vuorokautta.

Ikääntyneiden päivätoiminta

Tehtävään sisällytetään ikääntyneiden henkilöiden päivätoiminta. Päi-vätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään pääasiassa ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita.

Ikääntyneiden perhehoito

Tehtävään sisällytetään toimeksiantosuhteinen ikääntyneiden henki-löiden perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan sosiaalipalvelua, joka si-

sältää henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoitaja on henkilö,

joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodis-saan perhehoitoa (toimeksiantosuhteinen perhehoito).

Ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet

Tehtävään sisällytetään ikääntyneiden kotitalouksiin myönnetyt omais-hoidon palkkiot ja kulukorvaukset (esim. henkilöstösivukulut ja vakuu-tusmaksut).

Ikääntyneiden palveluiden suunnittelu ja ohjaus


13(85)

Tehtävään sisällytetään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi-sesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain mu-kainen toiminnan ja palveluiden suunnittelu (ml. vanhusneuvosto).

Muut ikääntyneiden palvelut, joita ei sisällytetä muihin tehtäväluokkiin




Omaishoitajalle vapaapäivää varten myönnetyt palvelut tai palvelu-setelikulut kohdistetaan tehtäville käytön mukaan. Jos omaishoitajan vapaapäivää varten hoidettavalle on myönnetty hoito tai palveluseteli esimerkiksi ikääntyneiden tehostuttuun palveluasumiseen kuuluvat ku-lut tästä toiminnasta tehtäväluokalle Ikääntyneiden ympärivuorokauti-sen hoivan asumispalvelut.

225 Vammaisten laitoshoito


Tähän sisällytetään vammaisten palvelut, joissa toimitaan laitosperi-aatteella eli asiakkaat ovat ympäri- tai osavuorokautisessa hoidossa ja siitä peritään laitoshoidon hoitomaksu. Vammaisten laitoshoitoa voi-daan järjestää kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuolto-lain perusteella. Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista.

Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yh-teisessä tehtäväluokassa Vammaisten palvelut.

226 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut


Vammaisten ympärivuorokautinen asumispalvelu tarkoittaa palvelua, joka sisältää sekä asumisen (vuokrasopimus) että siihen kiinteästi liit-tyvät hoiva- ja hoitopalvelut. Palveluun kuuluu ympärivuorokautista jat-kuvaa ammatillista läsnäoloa (henkilökunta on paikalla ympäri vuoro-kauden).

Tehtävään kuuluu myös ympärivuorokautisen hoivan sisältävä ryhmä-muotoinen asumispalvelu (ryhmäkodit ja palvelutalot), ja myös vas-taava vammaispalvelulain mukainen palvelu.



14(85)


Jos asiakkaalle järjestetään ympärivuorokautinen hoito yksityiskotiin kotihoidon tai henkilökohtaisen avun turvin, kustannukset sijoitetaan ko. palvelun tehtäväluokkaan (Kotihoidon tai Muut vammaisten palve-

lut tehtävään).

228 Muut vammaisten palvelut


Vammaisten asumispalvelut, joissa hoiva ei ole ympärivuorokautista

Tehtävään sisällytetään vammaisten ei-ympärivuorokautiset asumis-palvelut,

joissa asukkaiden sopimuksiin kuuluvat säännölliset kotipalvelut tai päivittäinen huolenpito sekä tukiasuminen, jossa asukkaat tarvitsevat tukea ja ohjausta asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen.

Ei-ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumispalve-lua, jossa henkilökunta on paikalla vain osan vuorokautta.

Vammaisten päivätoiminta

Tehtävään sisällytetään vammaisten henkilöiden päivätoiminta. Päivä-toiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistä-vää toimintaa. Päivätoimintaa järjestetään vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuista annetun lain (VPL) 8 b §:n ja kehi-tysvammaisten erityishuollosta annetun lain (KVL) 2 §:n 4 kohdan pe-rusteella.

Vammaisten työtoiminta

Tehtävään sisällytetään vammaisten henkilöiden työtoiminta. Se on hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa, ylläpitävää ja edistävää toimin-taa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla ei ole vammaisuuden takia edellytyksiä osallistua tai hakeutua tavanomai-seen työhön avoimille työmarkkinoille. Työtoimintaa järjestetään kun-tien ja kuntayhtymien ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa sekä tavallisilla työpaikoilla niin sanottuna avotyötoimintana. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuvan ja toiminnan järjestäjän välille ei synny työsopimuslain mukaista työsuhdetta. Toimintaan osallistuville

voidaan maksaa työosuusrahaa tai vastaavaa korvausta. Työtoimintaa järjestetään sosiaalihuoltolain (SHL) 27 e §:n ja kehitysvammaisten eri-tyishuollosta annetun lain (KVL) 2 §:n 4 kohdan perusteella.

Vammaisten perhehoito

Tehtävään sisällytetään toimeksiantosuhteinen vammaisten henkilöi-den perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan sosiaalipalvelua, joka sisäl-tää henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huo-lenpidon perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoitaja on henkilö, joka


15(85)

hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa te-kemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhe-hoitoa (toimeksiantosuhteinen perhehoito).

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet

Tehtävään sisällytetään vammaispalvelulain mukaan annettavat kulje-tus- ja saattajapalvelut, palveluasumisen (pl. ryhmämuotoisesti järjes-tetyn ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut), henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, kun-toutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriu-tumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatekus-tannukset ja ylimääräiset erityiskustannukset ravinnosta sekä muut VPL:n mukaiset palvelut ja tukitoimet.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja taloudellisista tukitoimista aiheutuvat menot yhteensä (Laki vammaisuuden perus-teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) sekä siitä eri-teltynä kuljetuspalvelujen menot sekä henkilökohtaisen avun menot kerätään tilastossa erikseen.

Vammaiskotitalouksiin myönnetyt omaishoidontuet

Tehtävään sisällytetään omaishoidon palkkiot ja kulukorvaukset (esim. henkilöstösivukulut ja vakuutusmaksut) silloin, kun avun tarpeen ensi-sijainen syy liittyy henkilön vammaisuuteen. pitkäaikaissairauteen tai mielenterveysongelmiin.

Muut vammaisten palvelut, joita ei sisällytetä muihin tehtäväluokkiin.

Tehtävään sisällytetään muihin luokkiin kuulumattomat kehitysvam-maisten erityishuollon palvelut (tutkimus, kuntoutus, muuttovalmennus ja avohuollon ohjaus).



Vammaispalvelulain mukainen ryhmämuotoinen asumispalvelu, joka sisältää ympärivuorokautisen hoivan kuuluu tehtävään Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut.

Omaishoitajalle vapaapäivää varten myönnetyt palvelut tai palvelu-

setelikulut kohdistetaan tehtävälle käytön mukaan. Jos omaishoitajan vapaapäivää varten hoidettavalle on myönnetty hoito esimerkiksi vam-maisten laitoshoidossa, kuuluvat kulut tästä toiminnasta tehtävälle Vammaisten laitoshoito.

Ikääntyneille (65-vuotiaat ja sitä vanhemmat) myönnetyt omaishoidon palkkiot ja kulukorvaukset sisällytetään Muut ikääntyneiden palvelut

tehtäväluokkaan.


16(85)


Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista: Kuljetuspalvelut

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista: Henkilökohtainen apu

231 Kotihoito


Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltoasetukseen perustuvaa kotipal-velua ja terveydenhuoltolakiin perustuvaa kotisairaanhoitoa. Kotipalve-lut ja kotisairaanhoito voidaan järjestää osittain tai kokonaan yhdistet-tynä kotihoidoksi joko sosiaalitoimen tai terveystoimen tehtävänä. Pal-velu voi olla säännöllistä tai tilapäistä.

Kotipalvelu on kotona selviytymisen tueksi annettavaa palvelua asiak-kaan asuinpaikassa, kotona tai vastaavassa paikassa henkilölle, joka tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa.

Kotipalvelulla tarkoitetaan a) kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista; b) tukipalveluja, kuten ateria-, kauppa- vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saat-taja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Kotisairaanhoito on asiakkaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrat-tavassa paikassa toteutettua sairaanhoidon palvelua.


Lapsiperheiden kotiin annettavat palvelut sisältyvät lastensuojelun avopalveluihin ja muihin lasten ja perheiden avopalveluihin.

Kotisairaalatoiminta kuuluu erikoissairaanhoidon tehtävälle. Kotisai-raalatoiminnalla tarkoitetaan kotona tapahtuvaa lääkärijohtoista sai-raalahoitoa.


Kotihoidon palvelusetelimenot

238 Työllistymistä tukevat palvelut


Sosiaalihuollon työllistymistä tukeviin palveluihin sisältyvät mm. vam-maisten työllistymistä tukeva toiminta, kuntouttava työtoiminta, kunnan rahoitusosuus passiivisen työmarkkinatuen kustannuksista sekä työ-hönvalmennus.


17(85)

Vammaisten työllistymistä tukeva toiminta

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoite-taan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tu-kitoimien järjestämistä vammaiselle henkilölle, joilla on vamman tai sai-rauden takia pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomai-sista elämän toiminnoista ja joka tarvitsevat TE-hallinnon palveluiden lisäksi em. tukitoimia. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsuh-teessa palvelun tuottajaan.

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimin-taa, jonka tarkoitus on parantaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa toteuttavan tahon välille. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään työttömyyden ta-kia työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavalle henkilölle.

Työhönvalmennus

Työhönvalmennuksen tavoitteena on edistää työllistymisessään eri-tyistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä palkkatyöhön avoi-mille työmarkkinoille ja tukea heidän työssä pysymistään. Sosiaalihuol-lon työhönvalmennus on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole oikeutet-tuja Kansaneläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen ja joille julkis-ten työvoimapalveluiden työhönvalmennus ei ole riittävää. Työhönval-mennuksesta säädetään laissa kehitysvammaisten erityishuollosta, mutta sitä voidaan järjestää myös muille työllistymisessään erityistä tu-kea tarvitseville henkilöille.

Muu sosiaalihuollon työllistymistä tukeva toiminta


Kunnan/kuntayhtymän organisaatioon työllistämistuella työllistettyjen

henkilöiden henkilöstökulut ym. tulee kohdentaa tehtäville sen mukaan missä henkilö työskentelee. Lisäksi näitä kuluja vastaavat työllistämis-tuet tulee jakaa samoille tehtäville.

Tehtävälle ei kirjata työtoimintaa, jonka tarkoituksena ei ole edistää työllistymistä. Esimerkiksi kehitysvammaisten työtoiminta sisältyy teh-täväluokkaan Muut vammaisten palvelut.

Aikuissosiaalityö kuuluu tehtäväluokkaan Muu sosiaali- ja terveystoi-minta.


18(85)

245 Päihdehuollon erityispalvelut


Päihdehuoltotoiminnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sosiaalihuol-lossa tai perusterveydenhuollon avohoidossa järjestettävää ehkäise-vää, hoitavaa ja kuntouttavaa, nimenomaisesti päihdeongelmien hoi-toon kohdistuvaa toimintaa.

Sisällytä tähän esimerkiksi: – A-klinikka- ja nuorisoasemat – päihdeongelmaisten asumispalveluyksiköt – päihdehuollon tukiasunnot – ensisuojat ja selviämisasemat – päihdehuollon kuntoutuslaitokset – katkaisuhoitoasemat – ym. päihdehuoltoyksiköt (ml. huumeklinikat, päihdeongelmaisten

päiväkeskukset tms.)

– huumeiden käyttäjien terveysneuvonta

Ilmoita tässä edellä mainittujen yksiköiden päihdehuoltotoiminta myös silloin, kun ne sijaitsevat perusterveydenhuollossa.


Mikäli jonkin muun sosiaali- ja terveydenhuolto käynnin yhteydessä kä-sitellään asiakkaan päihdeasiaa, päihdetoiminta kirjataan suoraan ky-seiseen toiminnan tehtäväluokkaan.

Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdepalvelut sijoitetaan tilastossa seu-raavasti: – Perusterveydenhuollossa toimivat erikoistiimit ja -yksiköt sijoite-

taan perusterveydenhuollon avopalvelujen kustannuksiin – Jos psykiatrian erikoissairaanhoitoon liitetään päihdehuoltoa, se

lasketaan mukaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin

253 Perusterveydenhuollon avohoito


Perusterveydenhuollon avohoito ilman suun terveydenhuoltoa. Huom.! Tähän sisällytetään myös työterveyshuolto (myös Kelan korvaukset

työterveyshuollosta), äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kouluterveyden-huolto, opiskeluterveydenhuolto ja koulu-/opiskelupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon mielenterveystoiminta.

Sairaanhoidolliset tukipalvelut, joita ovat esim. kuvantamis- ja labora-toriotoiminta, kohdennetaan erikoissairaanhoidon, perusterveyden-huollon avopalvelujen, suun terveydenhuollon ja vuodeosastohoidon tehtäväluokkiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suorina menon- ja tulonsiirtoina (kuluja tuottolajeittain).


19(85)

Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että kaikki perusterveyden-huollon sairaanhoidollisten tukipalvelujen kulut ja tuotot sisällytetään tilastossa kuluja tuottolajeittain tehtäväluokkaan Perusterveydenhuol-lon avohoito (pl. suun terveydenhuolto) ja suun terveydenhuollon ja

vuodeosastohoidon osuudet tukipalvelujen kustannuksista kohdenne-taan kyseisiin tehtäväluokkiin sisäisinä myynteinä tai vyörytyksinä. Tu-kipalvelujen ulkoisia myyntejä vastaavat kulut ja tuotot kuuluvat tehtä-väluokkaan Perusterveydenhuollon avopalvelut (pl. suun terveyden-huolto).

Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yh-teisessä tehtäväluokassa Perusterveydenhuolto.


Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan Erikoissairaanhoito.

Ei kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa (kuuluu tehtäväluokkaan Muut

lasten ja perheiden avopalvelut) eikä tehtäväluokassa Päihdehuollon erityispalvelut määriteltyä päihdehuoltoa, vaikka ne kuuluisivat hallin-

nollisesti perusterveydenhuoltoon.


Työterveyshuollon myyntituotot

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksutuotot

254 Suun terveydenhuolto


Hammassairauksien ehkäisy ja hammashoito, oikomishoito ja muut erikoishoidot, koulu- ja opiskelijahammashuolto.

Suun terveydenhuollon osuus terveydenhuollon tukipalveluista (ku-vantamistutkimukset, laboratorio jne.) kohdennetaan Suun terveyden-huollon tehtäväluokkaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suorina menon- ja tulonsiirtoina (kuluja tuottolajeittain).

Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että kaikki perusterveyden-huollon sairaanhoidollisten tukipalvelujen kulut ja tuotot sisällytetään tilastossa kuluja tuottolajeittain tehtäväluokkaan Perusterveydenhuol-lon avopalvelut ja suun terveydenhuollon osuus tukipalvelujen kustan-

nuksista kohdennetaan suun terveydenhuollon tehtäväluokkaan sisäi-senä myyntinä tai vyörytyksenä.

Ellei ostolaskusta käy erikseen ilmi hammashuollon osuutta vaan avo- ja hammashuoltopalvelut laskutetaan yhtenä summana, voidaan jako


20(85)

avopalvelujen ja hammashuollon kesken tehdä käyntimäärien suh-teessa.

Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytössä ole-vassa yhteisessä tehtäväluokassa Perusterveydenhuolto.

256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito


Vuodeosastohoidon osuus terveydenhuollon tukipalveluista (mm. ku-vantamistutkimukset, laboratorio jne.) kohdennetaan perusterveyden-huollon vuodeosastohoidon tehtäväluokkaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti suorina menon- ja tulonsiirtoina (kuluja tuottolajeittain).

Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että kaikki perusterveyden-huollon sairaanhoidollisten tukipalvelujen kulut ja tuotot sisällytetään tilastossa menoja tulolajeittain tehtäväluokkaan Perusterveydenhuol-lon avohoito (pl. suun terveydenhuolto) ja vuodeosastohoidon osuus

tukipalvelujen kustannuksista kohdennetaan vuodeosastohoidon teh-täväluokkaan sisäisenä myyntinä tai vyörytyksenä.

Jos terveyskeskuksessa toimii erikoissairaanhoidon yksiköitä, niin nämä toiminnot kuuluvat tehtäväluokkaan Erikoissairaanhoito.

Tähän liittyvät investoinnit esitetään investoinneissa käytettävässä yh-teisessä tehtäväluokassa Perusterveydenhuolto.

260 Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketie-

teen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoi-toon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja (Terveydenhuoltolaki 1.3 §, muu-tettu 1326/2010).


Erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveys-keskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissai-raanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian asumispalvelut, kuntoutus- ja pienkodit sekä perhe-

hoito.

Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskus-ten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta.

Erikoissairaanhoidon sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio, ku-vantamistutkimukset, apuvälinekeskus yms.). Näiden tukipalvelujen ja erikoissairaanhoidon välistä sisäistä laskutusta ei tule kirjata käyttöta-louteen, koska kulu ja tuotto kohdistuisi samalle tehtävälle. Vastaavat erät tulee eliminoida myös silloin, kun tukipalveluita tuottaa kun-nan/kuntayhtymän oma liikelaitos.


21(85)

Kotisairaalatoiminta kokonaisuudessaan sekä sosiaali- ja terveystoi-men/terveydenhuollon yhteispäivystys. Kotisairaalatoiminnalla tarkoi-tetaan kotona tapahtuvaa lääkärijohtoista sairaalahoitoa. Yhteis-päivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jossa on valmiudessa sosiaali-, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilökuntaa.


Erikoissairaanhoidon laitoshoidon asiakasmaksutuotot

Erikoissairaanhoidon päiväkirurgian asiakasmaksutuotot

270 Ympäristöterveydenhuolto


Ympäristöterveydenhuollon tehtävät kuten terveysvalvonta, elintarvi-kevalvonta ja eläinlääkintähuolto. Mukaan kuuluu myös tupakka- ja ku-luttajaturvallisuusvalvonta.

Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät investoinnit: ellei terveyskeskuk-sen rakentamisen tai peruskorjauksen menoja voida muuten jakaa pe-rusterveydenhuollon investointien ja ympäristöterveydenhuollon kes-ken, voidaan jako tehdä kerrosalojen suhteessa tai muun sopivan ja-koperusteen mukaan.


Ympäristön suojelun hallinto ja muut ympäristön huoltoon kuuluvat teh-tävät kuten ilmansuojelu ja meluntorjunta kuuluvat tehtäväluokkaan Ympäristön huolto, vaikkakin ne hoidettaisiin ympäristöterveydenhuol-

lon yhteydessä.

Ympäristönsuojelun maksuosuudet kuuluvat tehtäväluokkaan Ympä-ristön huolto.

Löytöeläimistä aiheutuneet kustannukset kuuluvat tehtäväluokkaan Muu toiminta.


Eläinlääkinnän kustannukset


22(85)

290 Muu sosiaali- ja terveystoiminta


Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta, jota ei voida sijoittaa muille teh-täville.

Tämä tehtävä pitää sisällään muun muassa seuraavanlaiset toiminnat: – toimeentulotuki ja toimeentulotukeen liittyvät muut menot ja tulot

(mm. sosiaalityöntekijöiden palkat) – aikuissosiaalityö – sosiaaliasiamiestoiminta – veteraanikuntoutus (kunnan tai KY:n osuus) – pakolaisten vastaanottoasemat ja -keskukset – mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut – mielenterveyskuntoutujien sosiaalipalvelut kuten päivätoiminta ja

perhehoito – sosiaalisen luototuksen toimintamenot (ei lainapääomaa eikä luot-

totappioita)


Tiettyyn palveluun liittyvät maahanmuuttajille tarjotut palvelut kohden-netaan ao. tehtävälle. Esim. maahanmuuttajien perusopetukseen val-mistava opetus ilmoitetaan perusopetukseen, riippumatta siitä missä opetus on annettu. Lisäksi maahanmuuttajille annettu terveydenhuol-lon palvelut sisältyvät terveydenhuollon tehtäväluokille.


Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yh-teensä

Sosiaali- ja terveystoiminnan eri tehtäväluokkiin kohdistuvat muut erittelyt

Huom! Näiden erittelyiden kuluja ja tuottoja saattaa sisältyä useam-malle eri sosiaali- ja terveystoiminnan tehtäväluokalle.

Palveluasumisen palvelusetelikulut

Terveydenhuollon palvelusetelikulut

Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tu-kitoimien kulut yhteensä

Apuvälineiden hankintakulut perusterveydenhuollossa ja erikoissai-raanhoidossa

Laboratoriotoiminnan kustannukset perusterveydenhuollossa

Kuvantamistutkimusten kustannukset perusterveydenhuollossa


23(85)

Sosiaali- ja terveystoiminnan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakus-tannukset

Investointimenot: sosiaali- ja terveystoiminnan pienet hankkeet

300 Opetus- ja kulttuuritoiminta

302 Varhaiskasvatus


Lasten päiväkotihoidon, perhepäivähoidon ja muun varhaiskasvatuk-

sen palvelut. Tämä sisältää: – lasten päiväkotitoiminnan – perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon – avoimen varhaiskasvatuksen (esim. avoimet päiväkodit, kerho- ja

leikkitoiminta, leikkipuistot, perhekerhot). Toiminta voi olla maksul-lista tai maksutonta.

– lasten kotihoidon tuet ja yksityisen hoidon tuet (sekä niiden kunta-lisät)

Lisäksi tehtäväluokassa ilmoitetaan esiopetuksessa olevien lasten var-haiskasvatus, mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi on varhaiskasvatuk-sessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Tähän ei kuitenkaan si-sällytetä esiopetusta ja siitä aiheutuvia kuluja.


Päiväkodissa järjestetty perusopetuslain (POL 628/1998) ja -asetuk-sen (852/1998) mukainen esiopetus, mikä ilmoitetaan tehtäväluokassa Esiopetus.

Päiväkodissa, perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa tai muussa var-haiskasvatuksessa toteutettu perusopetuslain (628/1998, muutettu 1136/2003) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minta, mikä ilmoitetaan tehtäväluokassa Perusopetus.


Lasten päiväkotihoidon kustannukset

Lasten perhepäivähoidon kustannukset

Muun varhaiskasvatuksen kustannukset

Lasten kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tuen kuntalisät

Lasten yksityisen hoidon tuki


24(85)

Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisät

Varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot

Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Investointimenoista: varhaiskasvatuksen pienet hankkeet

304 Esiopetus


Mukaan luetaan sellainen perusopetuslain (628/1998) ja -asetuksen (852/1998) mukainen esiopetus, joka kunnan päätöksen mukaan käy-tännössä järjestetään opetustoimessa koulussa, päivähoidon yhtey-dessä tai muussa soveltuvassa paikassa. Mukaan luetaan myös: – pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille (25 § 2

mom.) järjestettävä esiopetus – muu erityisopetuksena järjestettävä esiopetus – sairaalassa järjestetty esiopetus – sairaalaopetuksen nivelvaiheen tukitoimet. Nivelvaiheen tukitoi-

milla tarkoitetaan oppilaan opetuksen järjestämiseksi tarvittavia tu-kitoimia, jotka on järjestetty oppilaan siirtyessä sairaalaopetuk-seen tai sieltä omaan kouluun.

– perusopetuksen aloittamiseen lykkäystä saaneille oppilaille (27 §) järjestettävä esiopetus

– ostopalveluna hankittu esiopetus.

Esiopetuksessa kustannusten jakoperusteena voidaan käyttää oppi-las- tai tuntimäärää.


Esiopetuksen osuus taulukossa 41 Eräitä tietoja esiopetuksen, perus-opetuksen, perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivä-toiminnan ja lukiokoulutuksen taloudesta ja toiminnasta.

Esiopetuksessa ilmoitettujen toimintakulujen ja vyörytyserien summan tulee täsmätä taulukon 41 esiopetuksen kokonaiskulujen kanssa (pl. pienet hankkeet).

Investointimenoista: esiopetuksen pienet hankkeet (41-taulukossa)

305 Perusopetus


Perusopetus riippumatta siitä, missä opetus järjestetään. Tässä ilmoi-tetaan myös:


25(85)

– Perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta riippumatta siitä missä toiminta järjeste-tään, ml. ostopalvelut ja avustaminen

– Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus – Perusopetuslain (628/1998) 1 §:ssä tarkoitettu lisäopetus – Perusopetuslain (628/1998) 16 §:n mukainen tukiopetus ja eri-

tyisopetus – Perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitettu pi-

dennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus (11-vuotinen oppivelvollisuus, vaikeimmin kehitysvammaisten opetus ja muu vammaisopetus)

– Perusopetuslain (628/1998) 46 §:n mukainen muille kuin oppivel-volliselle järjestettävä perusopetus

– Sairaalaopetus ja sen nivelvaiheen tukitoimet. Nivelvaiheen tuki-toimilla tarkoitetaan oppilaan opetuksen järjestämiseksi tarvittavia tukitoimia, jotka on järjestetty oppilaan siirtyessä sairaalaopetuk-seen tai sieltä omaan kouluun.

– Aikuislukioissa, kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestet-tävä perusopetus


Jos muun hallintokunnan toteuttama aamu- ja iltapäivätoiminta ei täytä perusopetuslaissa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle säädet-tyjä edellytyksiä, toiminta kuuluu siihen tehtäväluokkaan, mihin toteut-tavan hallintokunnan toiminta tai osatoiminta muutoin kuuluisi.

Perusopetuksessa annettu perusopetuslain edellytykset täyttämätön aamu- ja iltapäivätoiminta, joka voidaan kirjata käyttötalousosassa teh-täväluokalle Muu opetustoimi.

Perusopetuslain (628/1998) ja asetuksen (852/1998) mukaista esiope-tusta ei ilmoiteta tässä, vaan tehtäväluokassa Esiopetus.


Perusopetuksen, ml. perusopetuslain edellytykset täyttävän koululais-ten aamu- ja iltapäivätoiminnan, osuus taulukossa 41 Eräitä tietoja esi-opetuksen, perusopetuksen, perusopetuslain mukaisen koululaisten

aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen taloudesta ja toimin-nasta.

Perusopetuksessa ilmoitettujen toimintakulujen ja vyörytyserien sum-man tulee täsmätä taulukon 41 esiopetuksen kokonaiskulujen kanssa (pl. pienet hankkeet).

Investointimenoista: perusopetuksen pienet hankkeet (41-taulukossa)


26(85)

310 Lukiokoulutus


Lukiokoulutus riippumatta siitä, missä ao. koulutus järjestetään. Tässä ilmoitetaan myös: – lukion aineopiskelu – maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava

koulutus – kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestettävä lukiokoulu-

tus – kaksoistutkintoa suorittavien lukiolaisten maksuosuudet ammatti-

koulussa suoritetuista kursseista sekä ammattikoululaisten luki-ossa suorittamista kursseista saadut tulot.

–


Perusopetusta, joka järjestetään aikuislukiossa ei ilmoiteta tässä vaan tehtäväluokassa Perusopetus.


Lukiokoulutuksen valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen osuus taulukossa 41 Eräitä tietoja esiopetuksen, perusopetuksen, pe-rusopetuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lu-

kiokoulutuksen taloudesta ja toiminnasta.

Lukiokoulutuksessa ilmoitettujen toimintakulujen ja vyörytyserien sum-man tulee täsmätä taulukon 41 lukiokoulutuksen kokonaiskulujen kanssa (pl. pienet hankkeet).

Investointimenoista: lukiokoulutuksen pienet hankkeet (41-taulu-kossa).

315 Ammatillinen koulutus


Kunnan tai kuntayhtymän ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan riippumatta siitä, missä yksikössä tätä koulutusta järjestetään (amma-tillisten oppilaitosten lisäksi myös esim. musiikkioppilaitoksissa, kan-sanopistoissa, kansalaisopistoissa järjestettävä ammatillinen koulu-tus).

Tässä ilmoitetaan: – ammatillinen peruskoulutus – oppisopimuskoulutus – ammatillinen lisäkoulutus – ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestetyn maksullisen pal-

velutoiminta


27(85)

– kaksoistutkintoa suorittavien ammattikoululaisten maksuosuudet lukiossa suoritetuista kursseista sekä lukiolaisten ammattikou-lussa suorittamista kursseista saadut tulot lukiolta.

325 Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö


Kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopiston vapaa sivistystyö sekä kansalaisopiston järjestämän taiteen perusopetus.


Perusopetusta, lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta, jotka ilmoi-

tetaan ao. tehtäväluokissa.


Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen kustannukset

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset

335 Taiteen perusopetus


Taiteen perusopetus sisältää taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaisen kunnan tai kuntayhtymän järjestämän ja kunnan tai kuntayhtymän avustaman toiminnan. Tällaista on mm. musiikkiop-pilaitoksissa annettava taiteen perusopetus, muissa taidekouluissa (kuvataide, sanataide, esittävät taiteet, käsityö) annettava taiteen pe-rusopetus. Myös taiteen perusopetus, joka on toteutettu osana perus-opetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja ilta-päivätoimintaa, ilmoitetaan tässä tehtäväluokassa. Tätä osaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta ei ilmoiteta tehtäväluokassa Perusopetus eikä ta-

loustilaston taulukossa 41.


Esim. musiikkioppilaitoksissa järjestettävää ammatillista koulutusta, joka ilmoitetaan tehtäväluokassa Ammatillinen koulutus. Ei myöskään

kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopiston järjestämää taideopetusta ja taiteen perusopetusta, jotka sisällytetään tehtäväluokkaan Kansa-laisopistojen vapaa sivistystyö.


28(85)

345 Muu opetustoiminta

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – kansanopistossa ja kesäyliopistossa järjestettävä sivistystyö (muu

vapaa sivistystyö) – ammattikorkeakoulutoimintaan kohdistuvat menot ja tulot, esim.

avustuskulut (pl. ammattikorkeakouluille vuokrattujen kiinteistöjen ylläpidosta ym. aiheutuvat kulut ja tuotot, jotka ilmoitetaan tehtä-väluokassa Tila- ja vuokrauspalvelut)

– kotitalousneuvonta – muu opetustoiminta, joka ei kuulu muihin opetustoimen tehtävä-

luokkiin (esim. kesälukio, ellei ole kansalaisopiston vapaata sivis-tystyötä, ja perusopetuksessa järjestetty aamu- ja iltapäivätoi-minta, joka ei täytä perusopetuslain edellytyksiä).

350 Kirjastotoiminta


Kunnan yleisen kirjastotoimen menot ja tulot kunnan järjestämän toi-minnan osalta, sekä kunnan osuus muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin järjestetyn yleisen kirjastotoimen menoista.


Kirjastotoimen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Investointimenoista: kirjastotoimen pienet hankkeet

355 Liikunta ja ulkoilu


Toiminnot, joiden tarkoituksena on liikunnan, urheilun, ulkoilun ja vas-taavien toimintojen kehittäminen sekä liikuntapaikkojen, ulkoalueiden ja -reittien tarjonta. Mukaan luetaan esim. urheilukenttien ja -hallien, leikkikenttien, lähiliikuntapaikkojen, uimarantojen, venelaitureiden (siltä osin kuin ei kuulu satamalaitokseen), ulkoilu- ja leirintäalueiden rakentaminen ja ylläpito. Mukaan luetaan myös kansalaistoiminnan ku-

ten urheiluseuratoiminnan avustaminen ja tukeminen sekä terveyttä edistävän liikunnan erilaiset toimenpiteet.


Liikuntatoimessa toteutettu perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ilmoitetaan tehtäväluo-kassa Perusopetus.


29(85)

360 Nuorisotoiminta


Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatukselli-nen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tietoja neuvontapal-velut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuor-ten ympäristökasvatus sekä nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuoriso-työ tai muut paikallisiin olosuhteisiin sopivat toimintamuodot.


Nuorisotoimessa toteutettu perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ilmoitetaan tehtäväluo-kassa Perusopetus.

370 Museo- ja näyttelytoiminta


Kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta sekä vastaavan toimin-nan tukeminen. Sisältää myös kunnan tähän toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttely-toimintaan luetaan kuuluvaksi taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuu-rialaan kuuluvat näyttelyt.

375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta


Kunnan järjestämä teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä vastaavan toiminnan tukeminen. Sisältää myös yhteisöille, yhdistyksille ja yksit-täisille taiteilijoille kunnan näihin toimintoihin antamat avustukset.

385 Musiikkitoiminta


Kunnan järjestämä musiikkitoiminta sekä vastaavan toiminnan tukemi-nen. Sisältää mm. orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot, esitysten järjestämisen sekä yhteisöille, yhdistyksille ja muusi-koille kunnan tähän toimintaan antamat avustukset.

390 Muu kulttuuritoiminta


Muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kult-tuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen. Myös yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat


30(85)

menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtu-mille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia, jotka ilmoitetaan asianomaisissa tehtä-väluokissa Museo- ja näyttelytoiminta, Teatteri-, tanssi- ja sirkustoi-minta tai Musiikkitoiminta.

400 Muut palvelut

410 Yhdyskuntasuunnittelu


– alueiden käytön suunnittelu sekä maankäytön suunnittelu – maakunta-, yleis-, asema- ja ranta-asemakaavoitus – kunnallistekniikan suunnittelu – maanmittaus – yhdyskuntien kehittämiseen liittyvä tutkimustoiminta – näitä toimintoja tukevat tehtävät – maksuosuudet yhdyskuntasuunnittelun kuntayhtymille


Maankäyttömaksut kirjataan tehtäväluokkaan Muu toiminta.

420 Rakennusvalvonta


– maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupamenettely – rakennusvalvonta – korjaus- ja energianeuvonta – maa-aineslain mukainen maa-ainesten ottamistoiminnan valvonta

sekä ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta perittävät maksut.

440 Ympäristön huolto

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – luonnon- ja ympäristönsuojelu – öljyvahinkojen torjunta – ilman- ja vesiensuojelu – meluntorjunta – näitä toimintoja koskevat hallinto-, tutkimus- ja suunnittelutehtävät

sekä investoinnit


31(85)

Ympäristönsuojelun hallinto kuuluu tähän, vaikka hoidettaisiin ympä-ristöterveydenhuollon yhteydessä.

460 Liikenneväylät

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – tie-, raide- ja lentoliikenteen ohjaus, tutkimus ja suunnittelu – avustukset yksityisteille – liikenneväylien (tiestön, siltojen, tunneleiden, pysäköintialueiden ja

parkkihallien, lentokenttien jne.) rakentaminen ja ylläpito – mikäli toiminta- ja taloussuunnittelusta on erotettavissa liikenteen

kokonaissuunnittelu eli liikenteen koordinoiva yleissuunnittelu, se kirjataan tähän tehtävään

– ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen

470 Puistot ja yleiset alueet

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen ja kunnossa-

pito – istutusten hoito – puistokaluston sekä leikkivälineiden hankinnat ja kunnossapito – torien rakentaminen ja kunnossapito muilta kuin liikenneväylien

osalta – myös vastaavista toiminnoista saatavat tulot, esim. toripaikkojen

vuokratulot


Vapaa-aika-alueita kuten pallokenttiä, hiihtolatuja, venesatamia, uima-rantoja, jotka kirjataan tilastossa tehtäväluokalle Liikunta ja ulkoilu.

Kevyen liikenteen väylien ym. liikenneväylien kunnossapitoa ja raken-tamista, jotka kirjataan tilastossa tehtäväluokalle Liikenneväylät.

480 Palo- ja pelastustoiminta

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – palo- ja pelastustoimen hallinto, koulutustoiminta, kalustohankin-

nat, rakentaminen sekä muut palo- ja pelastustointa tukevat teh-tävät

– palonehkäisy (sisältäen nuohouksen) – sammutus- ja pelastustoiminta – väestönsuojelu ja siihen liittyvät tehtävät

Myös palvelujen osto toisen kunnan, kuntayhtymän tai liikelaitoksen ylläpitämältä aluepelastuslaitokselta.


32(85)


Öljyvahinkojen torjunta ei kuulu tähän tehtäväluokkaan vaan tehtävä-luokkaan Ympäristön huolto.

Ensihoito kuuluu tehtäväluokkaan Erikoissairaanhoito.

520 Lomituspalvelut


Maatalousyrittäjien loma- ja sijaisaputoiminta. Myös kunnan toiselle kunnalle sopimuksen perusteella maksama osuus valtionkorvauksen (Melan välittämän) yli menevistä kustannuksista.

535 Tila- ja vuokrauspalvelut


Kiinteistöjen ja rakennusten suunnittelu, rakentaminen, rakennuttami-nen ja hallinto sekä kunnossapito. Esimerkiksi kunnassa/kuntayhty-mässä keskitetysti organisoitujen tilakeskusten menot ja tulot kirjataan tähän tehtäväluokkaan. Kunnan/kuntayhtymän omille yksiköille menot kohdennetaan tilojen käytön mukaan sisäisinä vuokramenoina ao. teh-täväluokille. Jos tilapalveluja ei ole keskitetty, voidaan omassa käy-tössä olevien tilojen vastaavat menot ja tulot kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille tilojen käytön mukaan.

Tähän tehtäväluokkaan kuuluvat myös vuokralle annetut asunnot sekä muut rakennukset ja huoneistot (ml. yrityksille vuokratut teollisuushal-lit).

Huom! Investointierittelyssä rakennusten investointimenot ja -tulot kohdistetaan suoraan eri tehtäväluokille niiden käytön mukaan.


Alueiden vuokraus sisältyy siihen tehtäväluokkaan, johon ko. alueen toiminta ja kunnossapito kuuluu, esim. toripaikkojen vuokrat tehtävä-luokkaan Puistot ja yleiset alueet, maa- ja metsätilojen peltojen tai met-sästysoikeuden vuokratulot tehtäväluokkaan Maa- ja metsätilat sekä tonttien vuokrat ja myyntivoitot tehtäväluokkaan Muu toiminta.


Investointimenoista: asunto-osakkeiden hankinta

Investointituloista: asunto-osakkeiden myynti


33(85)

550 Tukipalvelut


Kunnan/kuntayhtymän toimintaa tukevat ja avustavat keskitetyt palve-lut kuten talous- ja henkilöstöhallinto, ravitsemus- ja siivouspalvelut, ICT-palvelut, hankintatoimi, keskuskeittiö, konevarikko, keskusva-rasto, painatus ja kopiointi sekä muut vastaavat keskitetyt toiminnot. Tukipalvelut ovat usein kunnan/kuntayhtymän sisäisiä palveluita, joi-den menot kohdennetaan palveluja käyttäneille hallinnonaloille sisäi-sinä ostoina ja myynteinä. Jos kyseisiä toimintoja ei ole keskitetty, voi-daan vastaavat menot ja tulot kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille. Tällä tehtävällä ilmoitetaan lisäksi yhteispalvelupisteiden menot ja tu-lot.

Tässä tehtäväluokassa ilmoitetaan lisäksi kunnan sijoitustoiminnan ja rahastojen ylläpidon kustannukset (esim. sijoitus-/pankkineuvonnan osto). Taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen toimintamenot ja -tulot si-joitetaan tilastossa niiden luonteen mukaisesti oikealle tehtäväluokalle, esim. rahastojen omistamien kiinteistöjen vuokratulot ja ylläpitokustan-nukset kuuluvat tehtäväluokkaan Tila- ja vuokrauspalvelut. Käyttöta-

louteen ei kirjata korkomenoja tai -tuloja.

Kunnassa toimiva keskuskeittiö kirjataan tähän, vaikkakin se kuuluisi hallinnollisesti johonkin toimialaan. Esim. perusopetuksen alainen kes-kuskeittiö kirjataan tähän eikä perusopetukseen. Edellä mainitussa ti-lanteessa keskuskeittiön menot siirretään sisäisinä ostoina ja myyn-teinä oikeille tehtäville aterioiden suhteessa, myös perusopetukseen. Keskuskeittiön kiinteistökustannukset voi kirjata tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, jos tilapalvelut on kunnassa keskitetty.


Sairaanhoidolliset tukipalvelut (esim. laboratorio- ja kuvantamispalve-lut), joiden kulut ja tuotot kirjataan tilastossa suoraan ao. tehtävä-luokille.

555 Elinkeinoelämän edistäminen

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – elinkeinoelämän edistämiseen liittyvä hallinto tutkimus, suunnittelu

ja ohjaus – yritysten tukeminen – yleinen työllisyyden edistäminen alueella – matkailun edistämistoiminta ja niihin liittyvät toiminnot kuten esim.

messut


34(85)

610 Vesihuolto

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – vesihuollon hallinto, tutkimus ja suunnittelu – vesi- ja viemärilaitoksen toiminta – jätevedenpuhdistamot – Hulevesien käsittely – laitosten ja järjestelmien rakentaminen, varustelu ja ylläpito – avustukset vesiyhtiöille ja osuudet vesi- ja viemärilaitoskuntayhty-

mille

Myös taseyksikkönä ja liikelaitosmuotoisesti käsitelty vesihuolto kuu-luu tähän.

625 Jätehuolto

Sisällytä kustannuksiin ja tuottoihin: – kaatopaikkojen sekä muiden jätteenkäsittely- ja -vastaanottoaluei-

den hoito ja (jälki)kunnostaminen – jätteiden lajittelu ja jätteiden vastaanottopisteet – jäteöljyhuolto – kunnan/kuntayhtymän järjestämä kiinteistöjen jätehuolto – Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille


Jätevero

630 Joukkoliikenne


Paikallisliikenteen järjestäminen (myös joukkoliikennepalvelujen ostot liikennöitsijöiltä) ja joukkoliikenteen tukeminen. Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille.

620 Energiahuolto


Energiahuolto ja kaukolämpölaitoksen tuotanto-, siirto- ja jakelutoi-minta ja niihin liittyvä rakentaminen ja ylläpito. Avustukset kyseistä toi-mintaa harjoittaville yhtiöille.


35(85)

640 Satamatoiminta


Satamatoiminta sekä siihen ja vesiliikenteeseen liittyvä hallinto, oh-jaus, tutkimus ja suunnittelu, sisä- ja rannikkovesireittien rakentami-nen, ylläpito ja ruoppaus, luotsi- yms. toiminta, venelaituritoiminta, ve-siliikenteen tukeminen sekä vierasvenesatamat. Avustukset kyseistä toimintaa harjoittaville yhtiöille.

660 Maa- ja metsätilat


Kunnan omassa elinkeinoluonteisessa käytössä olevat maa- ja metsä-tilat. Puun osto ja myynti.


Rakennustonttien osto, esimerkiksi asuntotuotantoon ostettujen ja myytyjen tonttien menot ja tulot kuuluvat tehtäväluokkaan Muu toi-minta.

690 Muu toiminta


Tähän tehtäväluokkaan sisältyy mm.: – pysäköinninvalvonta – kuluttaja- ja velkaneuvonta – muu oikeudenhoitoon ja turvallisuuteen kuuluva toiminta – tonttien vuokraus, myynti (myyntivoittoineen) ja asuntomessut – maanhankinta silloin, kun hankinta ei ole selkeästi kohdennetta-

vissa muuhun tehtäväluokkaan – asuntotuotannon hallinto – asumista koskeva tutkimus, suunnittelu ja ohjaus sekä asuntotuo-

tannon edistäminen – tietoliikenneväylien rakentaminen, suunnittelu ja huolto – kierrätyskeskukset (ellei jätehuoltoon kuuluvaa)

Lisäksi edellä mainittuihin tehtäväluokkiin kuulumattomat muut tehtä-

vät tai palvelut.


36(85)

Käyttötalouden kuluja tuottolajit

Nämä kuluja tuottolajit kysytään käyttötaloustiedoissa tehtävittäin.

Kululajit

Palkat ja palkkiot

Tuloslaskelman mukaiset palkat ja palkkiot.

Huom. Perhehoitajan palkkio kirjataan menolajiin Asiakaspalvelujen ostot.

Eläkekulut

Eläkevakuutusmaksut (sekä palkka- että eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut) Kevalle, myös purkautuneen kuntayhtymän jälkeen jä-senkunnalle tulevat eläkemenoperusteiset maksut. Tähän kirjataan myös vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut.

Myös omaishoidon tuesta ja perhehoitajan palkkiosta maksettavat elä-kevakuutusmaksut kirjataan eläkekuluihin, vaikka ko. toiminnasta ai-heutuneita kuluja ei kirjatakaan Palkat ja palkkiot -kululajille.

Muille kuin Kevalle maksettavat työeläkevakuutusmaksut, muun mu-assa VaEL, TyEL ja MyEL.

Kunnan tai kuntayhtymän maksamat eläkkeet.

Muut henkilösivukulut

Muihin henkilösivukuluihin sisältyvät määräosuutena palkan tai palk-kion perusteella määräytyvät sivukulut, kuten työnantajan sosiaalitur-vamaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työttömyysturvan oma-vastuumaksu.

Muihin henkilösivukuluihin kuuluviin muihin sosiaalivakuutusmaksuihin sisältyvät mm. taloudellinen tuki sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset ta-paturmavakuutukset.

Asiakaspalvelujen ostot

Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta tai kuntayhtymä ostaa muilta palvelujen tuottajilta. Tähän erään kirjataan kaikki kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen os-

tot, myös muille kuin oman kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille ostetut asiakaspalvelut.

Asiakaspalveluista maksetaan täysi korvaus joko sopimukseen perus-tuen, maksuosuutena kuntayhtymälle tai ns. kotikuntakorvauksena. Asiakaspalvelujen ostoja ovat mm. korvaus (osuus) kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle potilaan tutkimuksesta tai hoidosta terveyskeskuk-sessa, sairaanhoitopalvelujen osto kuntayhtymältä, hoitopalvelujen osto sosiaalitoimen kuntayhtymältä tai toiselta kunnalta tai yksityiseltä


37(85)

palvelujen tuottajalta, maatalouslomituspalvelujen osto toiselta kun-nalta.

Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset kuuluvat asiakaspalvelu-jen ostoihin. Kotikuntakorvauskulut tulee kirjata esi- ja perusopetuk-sessa sille sektorille, johon oppilas on sijoitettu. Mikäli oppilas on sijoi-tettu toisen kunnan kouluun, kirjataan kotikuntakorvauskulut asiakas-palvelujen ostoihin kunnilta. Yksityisiin kouluihin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvauskulut kirjautuvat asiakaspalvelujen ostoihin muilta.

Opetuspalveluista myös kuntayhtymän perussopimuksessa erikseen sovittuna valtionrahoituksen yli menevien osuuksien maksaminen kun-tayhtymälle tai erillissopimuksella toiselle kunnalle tai yksityiselle oppi-laitokselle kuuluvat asiakaspalvelujen ostoihin. Lisäksi esiopetuspalve-lujen, perusopetuspalvelujen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan palve-

lujen osto toiselta kunnalta, kuntayhtymältä, yksityiseltä päiväkodilta, seurakunnalta tai muulta yhteisöltä (ei muilta oman kunnan yksiköiltä) kuuluu kirjata asiakaspalvelujen ostoihin.

Asiakaspalveluina pidetään vain ns. lopputuotepalveluja. Esimerkiksi terveyskeskuksen laboratorio- ja röntgenpalvelujen ostot eivät ole asiakaspalvelujen ostoa, koska ne ovat yleensä ainoastaan osa asiak-kaan terveyskeskukselta saamasta sairaanhoitopalvelusta.

Vastaavasti ei myöskään toiselle kunnalle maksettavaa osuutta yhtei-sen opettajan palkkaukseen lueta asiakaspalvelujen ostoon, vaan se kuuluu menolajiin Muiden palvelujen ostot alakohtaan Opetus- ja kult-tuuripalvelut. Kyseessä on välituotepalvelu, jota koulu käyttää tuotta-essaan oppilailleen koulutuspalveluja.

Kollektiivipalveluissa asiakas ei ole tunnistettavissa ja palvelujen ostot merkitään aina muiden palvelujen ostoihin. Seuraavat tehtäväluokat ovat kollektiivipalveluja, eikä niihin voi kirjata asiakaspalvelujen ostoja: – Yleishallinto – Ympäristöterveydenhuolto – Yhdyskuntasuunnittelu – Rakennusvalvonta – Ympäristön huolto – Liikenneväylät – Puistot ja yleiset alueet – Palo- ja pelastustoiminta – Tila- ja vuokrauspalvelut – Tukipalvelut – Elinkeinoelämän edistäminen – Vesihuolto – Jätehuolto – Joukkoliikenne – Energiahuolto – Satamatoiminta – Maa- ja metsätilat

Käyttötaloustiedoissa asiakaspalvelujen ostot on eriteltävä sektorija-ottelun mukaisesti: ostot valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä, muilta.


38(85)

Asiakaspalvelujen ostot valtiolta

Asiakaspalvelujen ostoja valtiolta ovat esimerkiksi valtion sairaaloilta ostetut hoitopalvelut.

Asiakaspalvelujen ostot kunnilta

Asiakaspalvelujen ostoja kunnilta ovat esimerkiksi sosiaali- ja tervey-denhoitopalvelujen ostot toiselta kunnilta (ml. niiden liikelaitoksilta) sekä esi- ja perusopetuspalvelujen kotikuntakorvaukset.

Kotikuntalain tai sosiaalihuoltolain perusteella aikaisemman kotikun-nan uudelle kotikunnalle maksamat korvaukset kuuluvat myös asia-kaspalvelujen ostoihin kunnilta.

Tähän ei sisällytetä kunnan sisäisiä ostoja. Kunnan ostaessa lop-putuote- tai kollektiivipalveluja omalta liikelaitokseltaan tai muulta or-ganisaation sisäiseltä yksiköltä eliminoidaan tätä vastaava palvelun osto ja myyntituotto käyttötaloudessa, koska ostotapahtumaa vas-taava kulu ja tuotto kirjautuisivat samalle tehtäväluokalle. Omalta liike-laitokselta tai muulta sisäiseltä yksiköltä ostettu välituotetuotepalvelu (esim. ICT-palvelu) kirjataan käyttötalouteen sisäisenä muiden palve-lujen ostona.

Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä

Kuntayhtymiltä, kuntayhtymän liikelaitokselta tai liikelaitoskuntayhty-mältä ostetut lopputuotepalvelut kirjataan tähän. Jäsenkunnan maksu-osuudet kuntayhtymän käyttökuluihin ovat yleensä asiakaspalvelujen ostoja. Poikkeuksena kuntayhtymiltä ostetut kollektiivipalvelut, joita ovat mm. yhdyskuntasuunnittelu, palo- ja pelastustoimi, eläinlääkintä ja muut ympäristöterveydenhuollon palvelut. Nämä kuuluvat kululajiin Muiden palvelujen ostot. Myös kuntayhtymiltä ostetut välituotepalvelut,

jotka tukevat kunnan/kuntayhtymän omaa palvelutuotantoa, kirjataan muiden palvelujen ostoihin.

Tähän ei sisällytetä kuntayhtymän sisäisiä ostoja. Kuntayhtymän ostaessa lopputuote- tai kollektiivipalveluja omalta liikelaitokseltaan tai muulta organisaation sisäiseltä yksiköltä eliminoidaan tätä vastaava palvelun osto ja myyntitulo käyttötaloudessa, koska ostotapahtumaa vastaava meno ja tulo kirjautuisivat samalle tehtäväluokalle. Omalta liikelaitokselta tai muulta sisäiseltä yksiköltä ostettu välituotetuotepal-velu (esim. ICT-palvelu) kirjataan käyttötalouteen sisäisenä muiden

palvelujen ostona.

Asiakaspalvelujen ostot muilta

Tähän kirjataan asiakaspalvelujen ostot muilta palvelujen tuottajilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä tai valtiolta. Tähän kuuluvat yllä olevan asiakaspalvelujen oston määrittelyn mukaisesti, mm. perhehoitajan palkkio (sen sijaan perhehoidon kulukorvaukset kuuluvat muiden pal-velujen ostoihin), esiopetus- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan osto seurakunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.


39(85)

Muiden palvelujen ostot

Muiden palvelujen ostot ovat pääsääntöisesti välituotepalveluita, joi-den tarkoituksena on tukea kunnan tai kuntayhtymän omaa palvelun-tuotantoa (mm. laboratorio- ja röntgenpalvelut). Muiden palvelujen os-toja ovat mm. toimisto- ja asiantuntijapalvelut, ICT-palvelut, postipal-velut, työvoiman vuokraus, vakuutukset, puhtaanapito- ja pesulapalve-lut, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut, matkustus-, majoitus- ja kul-jetuspalvelut sekä esimerkiksi henkilöstölle hankitut sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuripalvelut.

Myös osuudet verotuskustannuksiin sekä osuudet sellaisiin yhteistoi-mintakustannuksiin kuten esimerkiksi maksut maakuntien liitoille, ns. kollektiivipalvelujen ostot ja jäsenmaksut kuntien keskusjärjestölle kuu-luvat muiden palvelujen ostoihin. Kollektiivipalveluissa asiakas ei ole tunnistettavissa ja palvelujen ostot merkitään aina muiden palvelujen ostoihin.

Kollektiivipalvelujen tehtäväluokkia tilastossa ovat: – Yleishallinto – Ympäristöterveydenhuolto – Yhdyskuntasuunnittelu – Rakennusvalvonta – Ympäristön huolto – Liikenneväylät – Puistot- ja yleiset alueet – Palo- ja pelastustoimi – Tila- ja vuokrauspalvelut – Tukipalvelut – Elinkeinoelämän edistäminen – Vesihuolto – Jätehuolto – Joukkoliikenne – Energiahuolto – Satamatoiminta – Maa- ja metsätilat

Ko. tehtäväluokilla kaikki palvelujen ostot luokitellaan aina muiden pal-velujen ostoihin.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutar-vikkeet, kirjallisuus, elintarvikkeet, vaatteisto, lääkkeet ja hoitotarvik-keet, puhdistusaineet ja -tarvikkeet, poltto- ja voiteluaineet sekä läm-mön, veden ja sähkön hankintamenot. Sen sijaan jätevesimaksut kuu-luvat palvelujen ostoihin.

Avustukset

Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset sa-moin kuin yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset.


40(85)

Esimerkkejä kotitalouksille myönnetyistä avustuksista: – Lasten kotihoidon tuki (lakisääteinen) – Lasten kotihoidon tuen kuntalisä – Lasten yksityisen hoidon tuki – Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä – Omaishoidon tuen hoitopalkkiot – Toimeentulotuki – Kuntouttava työtoiminta – Vammaisille annetut avustukset – Koulumatkatuki – Palvelusetelit – Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille – Käyttöraha turvapaikanhakijoille

Kotitalouksille maksettuja muita avustuksia ovat mm. korvaus itse jär-jestetystä maatalouslomituksesta sekä mm. veroton kuntoutus-, ahke-ruus- tai terapiaraha sekä erilaiset apurahat.

Muille kuin kotitalouksille myönnettäviä avustuksia ovat mm. erilaisille yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustuk-set.

Avustuksiin kuuluvat myös kunnan osuudet työmarkkinatuen rahoitus-menoihin (Työmarkkinatuen kuntaosuus), jotka Kansaneläkelaitos las-

kuttaa kunnilta.

Vuokrakulut, ulkoiset

Asuntojen sekä muiden rakennusten ja huoneistojen vuokriin sisältyvät ulkoiset vuokrat (tai yhtiövastikkeet) rakennuksista ja huoneistoista. Vuokrakuluihin merkitään mm. seuraavat kulut: – Maa- ja vesialueiden vuokrat. – Ns. elinkaarimallin, PPP-mallin tai kumppanuussopimuksen pe-

rusteella maksetut kokonaispalvelumaksut. – Vuokrattujen koneiden ja kaluston ja kuljetusvälineiden (myös toi-

mistokoneiden ja -laitteiden) vuokramenot mukaan lukien leasing-vuokrat ja niihin sisältyvät vakuutusmaksut.

– Vaatteiston vuokrat.

Sen sijaan esimerkiksi työkoneurakoitsijalle maksetut työsuoritusten korvaukset luetaan muiden palvelujen ostoihin.

Vuokrakulut, sisäiset

Tähän kirjataan kunnan tai kuntayhtymän sisäiset vuokrakulut. Myös omalle liikelaitokselle suoritetut vuokrakulut kirjataan tähän.

Muut kulut

Tähän kirjataan tuloslaskelman erä Muut toimintakulut lukuun otta-

matta vuokrakuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Muihin kuluihin kuulu-vat mm. kulukorvaukset edustusmenoista, joista ei vaadita tositeselvi-


41(85)

tystä sekä ulosottomiesten tilityspalkkiot, jäsenmaksut muille yhtei-söille kuin kuntien keskusjärjestölle ja kunnalliselle työmarkkinalaitok-selle sekä verotilin ilmoitusten myöhästymismaksut. Myös takaustap-piot ja pysyvien vastaavien myyntitappiot, jos ne on tuloslaskelmassa kirjattu muihin toimintakuluihin.

Muihin kuluihin kirjautuu esimerkiksi: – jätevero – ajoneuvovero – dieselvero – arvonlisävero omasta käytöstä tai luontoisetuateriasta siltä osin,

kun sitä ei voida kohdistaa ao. kululajiin. – kiinteistövero – metsänhoitomaksu – liiketoiminnan yhteisövero

Toimintakulut yhteensä

Tätä erää ei tarvitse syöttää. Tieto lasketaan automaattisesti summana yllä olevista eristä tiedonkeruulomakkeella.

Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä

Tässä ilmoitetaan toimintakuluihin sisältyvät sisäiset erät yhteensä. Si-säisiä toimintakuluja voi olla seuraavissa kululajeissa: – Muiden palvelujen ostot – Aineet, tarvikkeet ja tavarat – Sisäiset vuokrakulut – Muut kulut

Sisäisten kulujen ja tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen.

Poistot ja arvonalentumiset

Kunnan tai kuntayhtymän tuloslaskelman mukaiset poistot ja arvon-alentumiset.

Vyörytyskulut

Tukipalvelujen kustannuksia voidaan kohdistaa tehtäville vyörytys-erien avulla. Tällöin toiminnan tuotantokustannukset ja -tuotot näkyvät

tukipalvelujen tehtävällä.

Vyörytyskulujen ja -tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen.

Tuottolajit

Myyntituotot

Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu

myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan.


42(85)

Kunnan liiketoiminnan (mm. vesi-, jätehuolto-, liikennelaitos, kanttiini, pesula yms. liikeluontoinen toiminta) suoritteista perimät korvaukset merkitään kuitenkin myyntituottoihin riippumatta siitä, kattavatko ne tuotantokustannukset.

Myyntituotot valtiolta

Tähän kuuluvat kaikki myyntituotot valtiolta sekä täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta.

Myyntituottoja ovat myös korvaukset suoritteista, jotka kunta on valtion toimeksiannosta tuottanut ja luovuttanut kolmannelle osapuolelle. Täl-laisia ns. täyden korvauksen periaatteella saatuja korvauksia ovat mm. – yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuus opetus- ja tutkimustoimin-

taan – lääkäreiden tutkimus- ja koulutuskorvaus – varusmiesten, siviilipalvelusmiesten ja vankien sairaanhoitokor-

vaukset – korvaukset pakolaisten toimeentulon turvaamisesta ja muista kus-

tannuksista – sotilasvammalain muuttamisesta annetun lain ja asetuksen mukai-

set Valtiokonttorin korvaukset – lomituspalvelujen korvaukset – asiakaskohtaisen velkaneuvonnan korvaukset – valvontakorvaukset (sis. eläinlääkintähuolto) – kotikuntakorvaukset vailla kotikuntaa olevasta oppilaasta, tai jolla

on kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa – kotoutumislain perusteella maksettavat korvaukset – korvaus edunvalvontapalveluiden tuottamisesta (virkaholhous) – presidentin- ja eduskuntavaalien vaalikustannusten korvaus

Tähän ryhmään kuuluvat myös opetustoimintaa harjoittavan kuntayh-tymän (ammattikoulutuksen ja lukion) käyttökustannuksiin saama yk-sikköhintarahoitus, mukaan lukien rahoitus oppisopimuskoulutukseen. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksesta työnantajana saadut koulutus-korvaukset (esimerkiksi järjestävä kuntayhtymä maksaa kunnalle) kir-jataan muihin myyntituottoihin. Oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvat

kulut kuten myös oppisopimuskoulutukseen kuuluvan koulutuksen (esimerkiksi tietopuolinen koulutus) osto muilta koulutuspalveluiden tuottajilta kirjataan asianomaisen tehtävän asianomaisille kululajeille.

Myyntituotot kunnilta

Tähän kirjataan kunnilta saadut myyntituotot (ml. kuntien liikelaitokset). Kunnan sisäiset myyntituotot merkitään kohtaan sisäiset myyntituotot, ei tähän.

Myyntituloihin kunnilta kirjataan myös:

Kotikuntakorvaukset

Kotikuntakorvauksiin kirjataan esi- ja perusopetuksen kotikuntakor-vaustulot kunnan peruspalvelujen valtionosuuden kuukausittaisesta maksuerittelystä sekä mahdolliset kunnan toiselta kunnalta saamat


43(85)

kuntien keskinäiseen sopimukseen perustuvat niitä täydentävät koti-kuntakorvaukset. Kotikuntakorvauksiin kirjataan myös kuntayhtymän muulta kunnalta kuin jäsenkunnalta saamat korvaukset sosiaali- ja ter-veydenhuollon palveluista, joiden tuottaminen ei perustu kuntien kes-kinäiseen sopimukseen yhteistoiminnasta (TerveydenhuoltoL 58 §).

Kotikuntalain tai sosiaalihuoltolain perusteella uuden kotikunnan saa-mat korvaukset aikaisemmalta kotikunnalta kuuluvat myyntuottoihin kunnilta.

Jäsenkuntien korvaukset ja maksuosuudet kuntayhtymälle

Korvaus, jonka kuntayhtymän jäsenkunta maksaa suoritemäärään tai sijaissuoritemäärään (esimerkiksi asukasmäärään) perustuvan lasku-tuksen mukaisena kuntayhtymälle, merkitään kuntayhtymän käyttöta-loustiedoissa myyntituottoihin kunnilta. Tähän kirjataan myös jäsen-kunnan tasausmaksut kuntayhtymälle (esim. sairaanhoitopiirin perimät ylisuuret hoitokustannusten tasausmaksut).

Muut yhteistoimintakorvaukset

Muihin yhteistoimintakorvauksiin kirjataan kuntalain 52 §:n tarkoitta-man sopimusperusteisen yhteistoiminnan perusteella kunnan toiselta kunnalta saamat korvaukset kuten vastuukunnan (isäntäkunnan) saa-mat korvaukset sopimuskunnalta sopimuksen mukaisesta toiminnasta.

Myyntituotot kuntayhtymiltä

Tähän kirjataan kaikki myyntituotot kuntayhtymiltä, niiden liikelaitok-silta sekä liikelaitoskuntayhtymiltä.

Kuntayhtymän sisäiset myyntituotot merkitään kohtaan sisäiset myyn-tituotot, ei tähän.

Myyntituotot muilta

Myyntituottoihin muilta kirjataan muilta kuin valtiolta, kunnilta ja kun-tayhtymiltä saadut myyntituotot. Myyntituotot muilta pitää sisällään mm.: – henkilöstön maksamat ateriakorvaukset – asiakkailta aterioista perittävät korvaukset – asiakkailta perityt korvaukset oppilastöistä taikka maksullisesta

palvelutoiminnasta

Sisäiset myyntituotot

Tähän merkitään kunnan tai kuntayhtymän sisäiset myyntituotot (mu-kaan lukien myyntituotot omalta liikelaitokselta).

Maksutuotot

Maksutuottoja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokus-tannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Usein maksujen perusteista säädetään laissa tai


44(85)

asetuksessa. Tällaisia maksutuottoja ovat mm. terveydenhuollon asia-kasmaksut kuten terveyskeskus-, poliklinikka- ja hoitopäivämaksut (ei korvaukset hammasteknisistä kuluista, jotka ovat myyntituloja), sosi-aalitoimen erilaiset sosiaalipalvelumaksut, lukukausimaksut, suunnit-telu- ja mittaustoimen maksut, rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksut (esimerkiksi toimenpidelupa-, purkamis- ja maisematyölupamaksut) sekä pysäköinti- ja lomituspalvelumaksut. Pysäköintivirhemaksut ovat kuitenkin sakonluonteisia eriä ja kuuluvat muihin tuottoihin.

Maksutuottoja eivät sen sijaan ole esimerkiksi henkilöstöltä tai muilta asiakkailta aterioista perittävät korvaukset, asiakkailta perityt korvauk-set oppilastöistä taikka maksullisesta palvelutoiminnasta, vaikka niistä käytettäisiinkin puhekielessä nimitystä ”maksut” ja vaikka peritty kor-

vaus ei kattaisi tuotantokustannuksia. Tämäntyyppiset korvaukset ovat myyntituottoja muilta.

Tuet ja avustukset

Tuloslaskelmaan kirjatut tuet ja avustukset jaetaan käyttötaloustie-doissa kuuteen erään seuraavasti:

Työllistämistuet

Pitää sisällään kuntien ja kuntayhtymien saamat työllistämistuet valti-olta. Työllistämistuet tulee jakaa ja kohdistaa tehtäväluokille.

Muut tuet ja avustukset valtiolta

Tähän merkitään tuet ja avustukset valtiolta pois lukien työllistämistuet. Tähän kuuluvat mm. valtionavustus perustoimeentulotukeen ja kuntien yhdistymisavustukset. Myös kuntayhtymän valtiolta saama osuus tai avustus, joka ei ole täyden korvauksen mukaista yksikköhintarahoi-tusta (mm. kuntayhtymän ylläpitämän kansanopiston saama 57 %:n valtionosuus käyttökustannuksiin). Lisäksi kaikki muut valtionosuudet ja avustukset paitsi ne, jotka kirjataan kunnan tuloslaskelmassa suo-raan kohtaan Valtionosuudet tai kuntayhtymässä kohtaan Myyntituotot (täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset valtiolta).

Tuet ja avustukset kunnilta ja kuntayhtymiltä

Pitää sisällään toisilta kunnilta tai kuntayhtymiltä saadut tuet ja avus-tukset. Esim. kuntayhtymän jäsenkunnalta erikseen perimät maksu-osuudet lainan korkoon. Käyttötaloustietoihin ei merkitä kunnan/kun-tayhtymän sisäisiä tukia ja avustuksia (esim. avustukset omalle liike-laitokselle).

Tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta (mm. Kela)

Tähän merkitään tuet ja avustukset sosiaaliturvarahastoilta. Tähän kuuluvat kaikki Kelalta saadut tuet ja avustukset, mm. Kelan korvauk-set kunnalle/kuntayhtymälle oman henkilöstön työterveyshuollon jär-


45(85)

jestämisestä sekä sairaankuljetuksesta. Lukion ja ammatillisen oppilai-toksen opiskelijoiden koulumatkatuki niissä tapauksissa, kun Kansan-eläkelaitos hakemuksesta maksaa korvauksen ylläpitäjälle.

Tuet ja avustukset Euroopan Unionilta

Tähän merkitään suoraan EU:lta tulleet tuet ja avustukset. Kansallisten viranomaisten kautta saadut EU-tuet ja -avustukset merkitään kohtaan Muut tuet ja avustukset valtiolta.

Tuet ja avustukset muilta

Tähän merkitään muilta kuin valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä, sosiaa-liturvarahastoilta tai EU:lta saadut tuet ja avustukset.

Vuokratuotot, ulkoiset

Tähän merkitään kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolelta saadut vuok-ratuotot.

Vuokratuotot, sisäiset

Tähän merkitään kunnan tai kuntayhtymän sisäiset vuokratuotot.

Muut tuotot

Tähän kirjataan tuloslaskelman erä Muut toimintatuotot lukuun otta-

matta vuokratuottoja, jotka ilmoitetaan erikseen. Tähän erään sisälty-vät esimerkiksi: – pysäköintivirhemaksut ja rengaslukkokorvaukset – vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset – kirjaston myöhästymismaksut – toimeentulotuen takaisinperinnän tuotot – lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuen

oppilaalta peritty osuus kustannuksista – pysyvien vastaavien luovutusvoitot, jos ne on tuloslaskelmassa kir-

jattu muihin toimintatuottoihin.

Toimintatuotot yhteensä

Tietoa ei tarvitse syöttää. Tieto lasketaan automaattisesti summana yllä olevista eristä tiedonkeruulomakkeella.

Toimintatuotoista: Sisäiset tuotot yhteensä

Tähän merkitään sisäiset toimintatuotot yhteensä. Sisäisiä tuottoja on pääsääntöisesti vain erissä Sisäiset myyntituotot ja Sisäiset vuokra-tuotot.

Sisäisten kulujen ja tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen.


46(85)

Vyörytystuotot

Tukipalvelujen kustannuksia voidaan kohdistaa tehtäville vyörytys-erien avulla. Tällöin toiminnan tuotantokustannukset ja -tuotot näkyvät Tukipalvelut tehtäväluokalla. Vyörytyskulut jaetaan tehtäville ja vyöry-tystuotot merkitään Tukipalvelut tehtävälle.

Vyörytyskulujen ja -tuottojen tulee olla yhtä suuret, kun käyttötalouden tehtäväluokat lasketaan yhteen.

Valmistevarastojen muutos

Tuloslaskelmaan kirjattu valmistevarastojen muutos (jaetaan tehtä-ville).

Valmistus omaan käyttöön

Tuloslaskelman mukainen valmistus omaan käyttöön (jaetaan tehtä-ville vastaavien kulujen suhteessa).

Investointierittelyt

Investointierittelyt kerätään koko kunnasta/kuntayhtymästä, perus-kunta ja liikelaitokset yhdistettynä. Investointimenot ja -tulot käsitel-

lään samalla tavalla kuin ulkoisessa rahoituslaskelmassa.

Investoinnit esitetään tehtäväluokittain ja tavaratyypeittäin eriteltynä. Peruskunnan ja liikelaitoksen investoinnit käsitellään samalla tavalla. Menot ja tulot kirjataan aina toiminnan luonteen mukaisille tehtäville, riippumatta siitä mikä hallintokunta palvelun järjestää tai mikä organi-saatioyksikkö investoinnin on tehnyt.

Lisäksi investoinneista kerätään tarkempia eriä koko kunnan/kuntayh-tymän tasolla rakentamisesta sekä rahoitusosuuksista.

Tehtäväluokittain ja tavaratyypeittäin lasketut investointimenot yh-teensä sekä investointihyödykkeiden luovutustulot yhteensä ovat yhtä suuret kuin kunnan/kuntayhtymän ulkoisen rahoituslaskelman inves-tointimenot ja investointihyödykkeiden luovutustulot. Huom! Kunnan sisäisiä investointeja ei ilmoiteta.

Investointihyödykkeiden myyntituloista kysytään vielä investointi-hyödykkeiden myyntituloihin sisältyvät myyntivoitot tavaratyypeittäin.

Investoinnit tehtäväluokittain

Investoinnit kirjataan aina toiminnan luonteen mukaisille tehtäville in-vestointikohteen käyttötarkoituksen mukaan, riippumatta siitä mikä hallintokunta palvelun järjestää tai mikä organisaatioyksikkö investoin-nin on tehnyt. Jos investointikohteella on useampia käyttötarkoituksia,


47(85)

niin se tulee jakaa eri tehtäväluokille käyttöasteen suhteessa (esim. pinta-alan).

Osakkeet ja osuudet kohdennetaan tehtäväluokille niiden luonteen mukaan. Esim. asunto-osakkeet kirjataan tehtävälle Tila- ja vuokraus-palvelut sekä kuntayhtymäosuudet kuntayhtymän toiminnan mukaan.

Rakennusten investointimenot ja -tulot kohdistetaan suoraan eri tehtä-väluokille rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi tila-keskusten tekemiä investointeja ei kirjata tehtävälle Tila- ja vuokraus-palvelut, vaan ne tulee kohdentaa rakennuksen käyttötarkoituksen mu-kaan oikeille tehtäville, esimerkiksi peruskoulun korjausinvestointi kuu-luu tehtävälle Perusopetus.

Tehtäväluokkien tarkemmat kuvaukset löytyvät tämän dokumentin al-kuosasta. Investoinnit kerätään yhdistettyinä seuraavien tehtäväluok-kien osalta:

210 Lasten ja perheiden palvelut:

212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

213 Lastensuojelun avohuoltopalvelut

218 Muut lasten ja perheiden avopalvelut

222 Ikääntyneiden palvelut:

220 Ikääntyneiden laitoshoito

221 Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut

223 Muut ikääntyneiden palvelut

229 Vammaisten palvelut:

225 Vammaisten laitoshoito

226 Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut

228 Muut vammaisten palvelut

250 Perusterveydenhuolto:

253 Perusterveydenhuollon avohoito

254 Suun terveydenhuolto

256 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito


48(85)

Investointien tavaratyypit

Investointimenot ja -tulot eritellään tavaratyypeittäin tehtäväluokkakoh-taisesti.

Investointihyödykkeiden myyntituloina esitetään todelliset myyntihin-nat (= poistamaton hankintameno + myyntivoitto - myyntitappio).

Investointihyödykkeiden myyntituloista kysytään vielä erikseen inves-tointihyödykkeiden myyntituloihin sisältyvät myyntivoitot tavaratyypeit-täin. Myyntivoitto tai -tappio käsitellään tuloslaskelmassa kirjanpitolau-takunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisesti.

Huom! Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat kirjataan suoraan tavaratyypeille.

Huom! Investointeihin saatuja rahoitusosuuksia ei sisällytetä investoin-tituloihin investoinnit tehtävittäin -taulukossa.

Tietokoneohjelmistot

Ohjelmistoihin luetaan valmiina ostetut ja tilaustyönä teetetyt tietoko-neohjelmistot sekä lisenssimaksut tietokoneohjelmistoista. Ohjelmis-toja, jotka sisältyvät koneiden ja laitteiden hankintahintaan, ei lueta tä-hän kohtaan vaan kohtaan Tietokonelaitteet.

Tietokoneohjelmistojen aktivoitavia hankintamenoja ovat tietokoneoh-jelmien käyttöoikeuksien, itse valmistettujen ohjelmien ja ostettujen oh-jelmien hankintamenot, kun tulontuottamisaika tai vaikutusaika tuotan-nontekijänä on yhtä tilikautta pitempi ja hankintamenon kerralla kuluksi kirjaamisella on olennaista vaikutusta kunnan tilikauden tulokseen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muiden aineettomien hyödykkeiden kuin tietokoneohjelmistojen han-kintamenot kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukai-sesti. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot.

Aineettomia oikeuksia ovat liikenneluvat, patentit, tekijänoikeudet yms.

Muita pitkävaikutteisia menoja voivat olla aktivoidut perustamis- ja jär-jestelymenot sekä tutkimus- ja kehittämismenot samoin kuin aktivoitu

liikearvo, vuokrahuoneistojen perusparannusmenot, tavanomaista vuotuiskustannusta suuremmat kaavoitusmenot ja liittymismaksut energia-, vesi- tms. laitokselle, mikäli niitä ei voida sisällyttää kiinteis-tön hankintamenoon tai osuuksina pitkäaikaisiin sijoituksiin sekä ta-vanomaista suuremmat osuudet muiden yhteisöjen käyttöomaisuuden hankintamenoihin.


49(85)

Maa- ja vesialueiden hankinta

Maa- ja vesialueiden hankintamenot. Maa- ja vesialueita ovat esim. maa- ja metsäalueet, rakennetut ja rakentamattomat tontit, koskitilat ja vesialueet.

Maa- ja vesialueiden parannusinvestoinnit

Maa- ja vesialueiden parannusinvestoinnit. Esim. maan raivauksesta, maan muokkauksesta sekä kaivojen ja kastelukuoppien rakentami-sesta johtuva varojen arvon nousu, pilaantuneiden maa- ja vesialuei-den kunnostuskustannukset.

Asuinrakennusten hankinta

Asuinrakennusten hankintamenot ja uudisrakentaminen. Asuinraken-nuksia ovat sellaiset talorakennukset, joiden kerrosalasta yli puolet on asumiskäytössä. Tähän ei lueta: Lastenkoteja, vanhainkoteja, hoiva-koteja (tms. laitoksia) eikä myöskään palvelutaloja eikä asuntoloita tms., joissa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- tai saniteettitilat.

Asuinrakennusten korjausinvestoinnit

Asuinrakennusten perusparannusinvestointimenot. Perusparantami-sella tarkoitetaan vuosittaisia huoltokorjauksia perusteellisempia ra-kennuksen laatua nostavia korjauksia. Esimerkiksi tilojen käyttötarkoi-tusten muutokset, kantavien rakenteiden korjaukset, julkisivuremontit, viemäri- ja putkiremontit tai kosteus- ja homeremontit. Huom! Ei kor-jauksia, jotka on kirjattu pelkästään tuloslaskelmaan kuluksi.

Muiden rakennusten hankinta

Muiden kuin asuinrakennusten hankintamenot ja uudisrakentaminen. Muita rakennuksia ovat rakennukset, joiden kerrosalasta yli puolet on muussa kuin asumiskäytössä. Tähän luetaan: Lastenkodit, vanhainko-dit, hoivakodit ja sellaiset palvelutalot ja asuntolat, joissa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- tai saniteettitilat.

Muiden rakennusten korjausinvestoinnit

Muiden kuin asuinrakennusten perusparannusinvestointimenot. Pe-rusparantamisella tarkoitetaan vuosittaisia huoltokorjauksia perusteel-lisempia rakennuksen laatua nostavia korjauksia. Esimerkiksi tilojen

käyttötarkoitusten muutokset, kantavien rakenteiden korjaukset, julki-sivuremontit, viemäri- ja putkiremontit tai kosteus- ja homeremontit. Huom! Ei korjauksia, jotka on kirjattu pelkästään tuloslaskelmaan kuluksi.

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Sisältää mm. maarakenteiden eli katujen, teiden, pysäköintialueiden, siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden hankintamenot pl. maapoh-jan hankintamenot, vesirakenteiden eli patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot, johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot


50(85)

sekä muiden kiinteiden koneiden ja laitteiden hankintamenot, jotka ei-vät ole rakennuksen hankintamenoa. Myös vastaavien rakenteiden ja laitteiden perusparannusmenot. Tähän eivät kuulu viestintälaitteisiin sisällytettävät laitteet ja verkot tms.

Tietokonelaitteet

Tietokoneet, palvelimet, tietoverkkolaitteet ja tietokoneiden oheislait-teet. Näytöt, näppäimistöt, printterit, skannerit, kaapelit ja muut tieto-koneiden oheislaitteet. Tietoverkkolaitteet, mukaan lukien reitittimet. Tietokoneiden yhteydessä hankitut ohjelmistot sisällytetään tähän koh-taan.

Viestintälaitteet

Puhelin-, audio-, video- ja muut viestintälaitteet. Teleliikenneverkot mukaan lukien kaapeloinnit sekä muut tietoliikenneväyliin liittyvät in-vestoinnit. Puhelinvaihteet, puhelimet, puhelinvastaajat, faksit ja an-tennit. Murto- ja palohälytysjärjestelmät. Televisiot, digiboksit, videot, dvd-laitteet, monitorit ja projektorit. Videokamerat ja digitaalikamerat. Radiovastaanottimet, vahvistimet ja kaiuttimet.

Kuljetusvälineet

Kuljetusvälineiden aktivoitavat hankintamenot. Kuljetusvälineitä ovat henkilö- ja tavarakuljetuksiin tarkoitetut liikennevälineet, esim. autot, perävaunut, laivat, raitiovaunut ja invalidivaunut.

Muut koneet ja kalusto

Muiden koneiden ja kaluston aktivoitavat hankintamenot. Muita koneita ja kalustoa ovat mm. voimakoneet, nosto- ja siirtolaitteet, maansiirto-koneet ja liikkuvat työkoneet, maa- ja metsätalouskoneet, työstöko-neet, konttorikoneet, muut sähkökoneet ja -laitteet, huonekalut, soitti-met ja urheiluvälineet. Rakennuksiin kiinteästi kuuluvia koneita ja lait-teita ei lueta tähän luokkaan. Lääkintäkäyttöön tarkoitetut instrumentit ja laitteet sekä mittauslaitteet.

Muut aineelliset hyödykkeet

Muiden aineellisten hyödykkeiden hankintamenot. Muita aineellisia hyödykkeitä ovat luonnonvarat, kunnan omistamat arvo- ja taide-esi-

neet sekä ns. kasvatettavat varat (esim. lypsykarja). Luonnonvaroja ovat mm. soranottopaikat, malmiesiintymät, kivilouhokset ja turvesuot.

Osakkeet ja osuudet

Pysyvien vastaavien sijoituksiin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien hankintamenot. Esim. kunnallisia palveluja tuottavien yhteisöjen osak-keet ja osuudet, kunnan asiakas-, hankkija- ja rahoittajayhteisöjen osakkeet ja osuudet, asunto-osakkeet ja kuntayhtymien peruspää-oman korotukset. Huom! Tähän ei kirjata rahoitusarvopapereihin kirjat-tavia osakkeita ja osuuksia!


51(85)

Investointimenot yhteensä

Investointimenot yhteensä.

Palautusjärjestelmän arvonlisävero

Palautusjärjestelmän piiriin kuuluvat arvonlisäverot(vain verottoman toiminnan ostoihin sisältyneet arvonlisäverot). Alv tulee merkitä palve-lujen/tavaroiden loppukäyttäjille mahdollisuuksien mukaan. Tähän kir-jataan myös rakentamispalvelujen käännetty alv, jos se kuuluu palau-tusjärjestelmän piiriin.

Muut investointierittelyt

Investoinneista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liike-laitokset) seuraavat erät.

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Rahoitusosuus voi olla valtionosuutta tai muuta rahoitusosuutta (esim. kuntayhtymällä jäsenkunnan rahoitusosuus investoinnin hankintame-noon). Erittelyt tehdään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla.

Rahoituslaskelman erä rahoitusosuudet investointimenoihin eritellään seuraaviin alaeriin – valtiolta – kunnilta ja kuntayhtymiltä – Euroopan Unionilta – muilta

Rakentaminen

Maa- ja vesialueista sekä asuinrakennuksista, muista rakennuksista ja muista investointihyödykkeistä investointimenot eritellään omajoh-toiseen rakentamiseen sekä rakennuttamiseen. Erittelyt tehdään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla, peruskunta ja liikelaitokset yhdistet-tynä. Sisällytetään kaikki taseeseen aktivoitu rakentaminen (uudis- ja

korjausrakentaminen ym.). Valmiina ostettuja pysyvien vastaavien hyödykkeitä ei ilmoiteta investointierittelyt-taulukkoon, elleivät ne liity suoraan omajohtoiseen rakentamiseen.

Omajohtoinen rakentaminen yhteensä (A+B+C+D+E)

Omajohtoisella rakentamisella tarkoitetaan aktivoitavien pysyvien vas-taavien hankinnassa sellaista rakennustoimintaa, jossa kunta tai kun-tayhtymä kantaa kokonaisvastuun rakentamisesta. Kunta tai kuntayh-

tymä maksaa tällöin muun muassa työntekijöitten palkat sosiaalikus-tannuksineen eli toimii työnantajana yleensä pääosalle työntekijöitä. Sivu- ja alaurakat (esimerkiksi vesijohtotyöt, maalaustyöt) saatetaan


52(85)

teettää eri yrityksillä, mutta nämä vastaavat vain omasta osaurakas-taan.

Omajohtoinen rakentaminen eritellään kokonaisuudessaan seuraa-vasti:

A. Asuinrakennukset

B. Muut rakennukset

C. Maa- ja vesialueet

D. Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä

E. Muut investointihyödykkeet yhteensä

Nämä jaetaan vielä menolajiryhmiin

henkilöstömenot,

palvelut,

aineet, tarvikkeet ja tavarat,

muut menot.

Muut investointihyödykkeet -ryhmässä käsitellään myös esimerkiksi aktivoitavan tietojärjestelmäprojektin kustannukset, kun se rakenne-taan omana työnä. Osaurakat kuuluvat menolajiryhmään palvelut.

Rakennuttaminen

Rakennuttamisella tarkoitetaan sellaista rakentamista, jossa kunta tai kuntayhtymä teettää rakennushankkeen ulkopuolisilla urakoitsijoilla joko kokonaisurakkana tai jaettuina urakoina. Kunta tai kuntayhtymä vastaanottaa rakennuksen sen valmistuttua eikä toimi työnantajana rakentamisen aikana. Valmiina ostettuja pysyvien vastaavien hyödyk-keitä ei ilmoiteta investointierittelyt-taulukkoon, elleivät ne liity suo-raan rakennuttamiseen.

Rakennuttaminen eritellään kokonaisuudessaan seuraavasti:

A. Asuinrakennukset

B. Muut rakennukset

C. Maa- ja vesialueet

D. Kiinteät rakenteet ja laitteet

E. Muut investointihyödykkeet


53(85)

Pienet hankkeet

Pienet hankkeet ovat rahoituslaskelman investointimenoihin sisältyviä alla kuvattujen määritelmien ehdot täyttäviä investointeja.

Varhaiskasvatus, pienten hankkeiden menot yhteensä

Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston asetuksella säädetyn euro-määrän alittavat ns. pienet hankkeet (varhaiskasvatuksen hankekoh-tainen raja ilman arvonlisäveroa on 300 000 euroa, RahA 1766/2009). Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet varhais-kasvatuksessa yhteensä.

Varhaiskasvatukseen ei lueta esiopetusta eikä perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-mintaa.

Sosiaali- ja terveystoiminta, pienten hankkeiden menot yhteensä

Investointeihin sisältyvät ns. pienet hankkeet, jotka alittavat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) 20 §:ssä perustamishankkeelle säädetyn euromäärän (300 000 euroa). Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet sosiaali- ja terveystoimessa yhteensä. Raja on hankekohtai-nen.

Kirjastotoiminta, pienten hankkeiden menot yhteensä

Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston asetuksella säädetyn euro-määrän alittavat ns. pienet hankkeet (kirjastojen hankekohtainen raja ilman arvonlisäveroa on 400 000 euroa, RahA 1766/2009), joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta.

Pienten hankkeiden menoihin ei lueta mukaan ostoihin sisältyneitä pa-lautusjärjestelmän piiriin kuuluvia arvonlisäveroja.

Taulukon 41 (Eräitä tietoja esiopetuksen, perusopetuksen, perusope-tuslain mukaisen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lukiokou-lutuksen taloudesta ja toiminnasta) pienten hankkeiden erittelyt:

Esiopetus, pienten hankkeiden menot yhteensä

Taulukossa 41 kerätään erikseen tieto esiopetuksen investointeihin si-sältyvistä valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän (RahA 1766/2009, 400 000 euroa ilman alv.) alittavista ns. pienistä hank-keista, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavus-tusta. Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet yh-teensä esiopetuksen osalta. Raja on hankekohtainen.


54(85)

Perusopetus, pienten hankkeiden menot yhteensä

Taulukossa 41 kerätään erikseen tieto perusopetuksen investointeihin sisältyvistä valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän (RahA 1766/2009, 400 000 euroa ilman alv.) alittavista ns. pienistä hank-keista, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavus-tusta. Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet yh-teensä perusopetuksen osalta (pl. aamu- ja iltapäivätoiminta). Raja on hankekohtainen.

Lukiokoulutus, pienten hankkeiden menot yhteensä

Taulukossa 41 kerätään erikseen tieto lukiokoulutuksen investointeihin sisältyvistä valtioneuvoston asetuksella säädetyn euromäärän (RahA 1766/2009, 400 000 euroa ilman alv.) alittavista ns. pienistä hank-keista, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionavus-tusta. Ilmoita pieniin hankkeisiin kaikki tilivuoden pienet hankkeet lu-kiokoulutuksen osalta. Raja on hankekohtainen.

Muut erittelyt

Osakkeet ja osuudet, investointimenot erittely:

Asunto-osakkeiden hankinta

Osakkeet ja osuudet, investointitulot erittely:

Asunto-osakkeiden myynti

Huom! Tehtäväluokkakohtaisessa erittelyssä asunto-osakkeet kirja-taan tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut.

Kulu- ja tuottolajierittelyt

Kulu- ja tuottolajeista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat erät. Muiden palvelujen ostojen, aineiden, tar-vikkeiden ja tavaroiden, avustusten sekä ulkoisten vuokrakulujen ala-erien summan tulee täsmätä käyttötalouden tehtäväluokkien yhteen

laskettuun summaan.

Maksetut eläkkeet

Kunnan tai kuntayhtymän maksamat lakisääteisen kunnallisen eläke-järjestelmän (KuEL:n) ulkopuoliset eläkkeet. Vanhan eläkelain mukai-set eläkkeet ja varhennetulle eläkkeelle jääneelle maksatettu eläkeale-nema sekä mahdolliset hautausavut. Tähän ei tule sisällyttää kunnan maksamia työeläkevakuutusmaksuja.


55(85)

Muiden palvelujen ostot -erittely

Toimisto- ja asiantuntijapalvelut

Toimisto- ja asiantuntijapalvelujen ostot. Mikäli asiantuntijapalveluista peritään ennakonpidätys ja suoritetaan sosiaaliturvamaksu, ne kirja-taan menolajiin Palkat ja palkkiot. Toimialasta riippumatta henkilöstön vuokraus ei kuulu tähän vaan henkilöstön vuokraus -palveluihin. Toimisto- ja asiantuntijapalveluihin kuuluu muun muassa: – Asiantuntija- ja konsulttipalvelut – Käännös- ja tulkkauspalvelut – Sisäiset tekstinkäsittely- ja sihteeripalvelut – Lakiasiainpalvelut – Laskentatoimen ja kirjanpidon palvelut – Tilintarkastuspalvelut – Veroneuvontapalvelut – Arkkitehtipalvelut ja niihin liittyvät konsultointipalvelut – Tekniset testaus- ja analysointipalvelut – Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus- ja kehittämispalvelut – Erikoistuneet muotoilu- ja suunnittelupalvelut – Valokuvauspalvelut – Hallinto- ja tukipalvelut – Aulapalvelut – Kokousten ja messujen järjestämispalvelut

ICT-palvelut

ICT -palveluihin kirjataan tietotekniikka-, tietoliikenne- ja televiestintä-palvelut. Tähän kuuluvat muun muassa: – Kiinteän puhelinverkon palvelut – Langattoman verkon telepalvelut – Satelliittiviestintäpalvelut – Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut – Tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut – Verkkoportaalit – Palvelinympäristöjen ylläpitopalvelu – Varmistus- ja tallennuspalvelut – Tietohallintopalvelut – Sovelluspalvelut

Ohjelmistojen ostot ja käyttöoikeudet kirjataan muiden palvelujen os-toihin silloin, kun niitä ei käsitellä aktivoitavana investointimenona.


56(85)

Rahoitus- ja pankkipalvelut

Rahoitus- ja pankkipalveluihin kirjataan rahoituksen välittämiseen ja si-joitustoimintaan liittyvät palvelut, peruspankkipalvelut, talletus- sekä lainapalvelut.

Työvoiman vuokraus

Tähän kuuluu tilapäisen työvoiman hankinta asiakkaille korvaamaan tai täydentämään asiakkaan työvoimaa. Työllistetyt henkilöt ovat työ-suhteessa työvoimaa vuokralle antavaan yritykseen. Työvoiman vas-taanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta.

Tähän kuuluu työvoiman vuokraus kaikilta toimialoilta, muun muassa: – lääkäri- ja sairaanhoitohenkilöstö – tietotekniikan ja viestintäalan työntekijät – toimistotyöntekijät – teollisuus- ja rakennustyöntekijät – kuljetus- ja varastotyöntekijät – hotelli- ja ravintolatyöntekijät – maatalouden työntekijät – muiden toimialojen vuokratyövoima

Painatukset, ilmoitukset ja markkinointi

Painatus-, ilmoitus-, mainospalvelut suunnitteluineen sekä markkina- ja mielipidetutkimuspalvelut yms. kulut. Kansantalouden tilinpito tarvit-see markkina- ja mielipidetutkimuspalveluista tiedon tässä yhtey-dessä, siksi niitä ei merkitä asiantuntijapalvelujen ostoihin.

Posti- ja kuriiripalvelut

Postin yleispalvelut ja muut posti-, jakelu- ja kuriiripalvelut.

Vakuutukset

Muiden palvelujen ostoihin kirjatut omaisuus-, vastuu- ja potilasvahin-kovakuutukset yms. vakuutukset, ei kuitenkaan kunnan/kuntayhtymän työnantajana maksamia sosiaalivakuutusmaksuja.

Puhtaanapito- ja pesulapalvelut

Puhtaanapitoon kuuluvat viemäri- ja jätevesihuolto (jätevesimaksut), jätehuolto (jätehuoltomaksut), rakennusten puhdistus- ja siivouspalve-lut, teiden, katujen ja ulkoalueiden puhtaanapito jne. Pesulapalveluihin kuuluvat esimerkiksi vaatteiden pesu ja huolto.

Rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut

Tähän kuuluvat muun muassa: – Urakoitsijoille maksetut urakkasummat


57(85)

– Rakennusten, kiinteistöjen ja niihin kuuluvien kiinteiden laitteiden, teiden, kaatopaikkojen, puistojen sekä muiden alueiden korjauk-sesta ja kunnossapidosta maksetut korvaukset

– Hissihuoltomaksut – Nuohousmaksut

Kunnossapitolaskuissa laskutetaan usein myös materiaalikuluja. Vä-häiset materiaalikulut voidaan kirjata kunnossapitopalveluihin.

Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut

Koneiden, kaluston, laitteiden ja kuljetusvälineiden rakentamis-, kun-nossapito-, huolto- ja korjauspalvelujen ostot. Kunnossapitolaskuissa laskutetaan usein myös materiaalikuluja. Vähäiset materiaalikulut kir-jataan kunnossapitopalveluihin.

Majoitus- ja ravitsemispalvelut

Majoitus- ja ravitsemispalveluja ovat esimerkiksi hotelli- ja ravintolapal-velut, ruoka- ja tarjoilupalveluiden osto yritykseltä, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai toiselta kunnan yksiköltä sekä virka- ja työehtosopi-musten mukaiset ateriakorvaukset.

Matkustus- ja kuljetuspalvelut

Henkilökuljetukset, oppilas- ja potilaskuljetukset mukaan lukien, myös mm. ylläpitäjän koulumatkakustannukset sekä sairaankuljetuspalvelu-jen osto. Matkustuspalveluja ovat myös luottamushenkilöiden ja hen-kilöstön virka- yms. matkoista aiheutuneet matkakustannukset (ei ma-joitus- ja ravitsemispalvelut), verottomat päivärahat ja kilometrikor-vaukset, tavaroiden rahti- ja rahtivakuutus- yms. palvelut.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat muun muassa laboratorio- ja röntgenpalvelut, kun ne ovat ns. välituotepalvelun luonteisia, osa ko-konaispalvelua, myös mm. ensivastehoitopalvelut, henkilöstön tervey-denhuoltopalvelut, oppilaitosten oppilaiden terveydenhoitomaksut, perhepäivähoidon ja perhehoidon käynnistämis- ja kulukorvaukset. Lääkäri- ja sairaanhoitohenkilöstön vuokraus on työvoiman vuok-

rausta, ei sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoa.

Koulutus- ja kulttuuripalvelut

Koulutuspalveluihin kuuluvat kurssi-, internaatti-, osallistumis- ja ilmoit-tautumismaksut (ei matkakustannukset ja päivärahat). Myös sellaiset opettajien ja luennoitsijoiden palkkiot, joista ei peritä ennakonpidätystä eikä suoriteta sosiaaliturvamaksua, sekä esimerkiksi osuus yhteisen opettajan palkkaukseen.

Osuus verotuskustannuksiin

Verohallinnosta annetun lain 30 §:n mukaan määräytyvä kunnan osuus verotuskustannuksista.


58(85)

Muut yhteistoimintaosuudet

Muun muassa osuudet maakuntien liitoille, osuudet ympäristötervey-denhuollon kustannuksiin, jäsenmaksut Suomen Kuntaliitolle ja työ-markkinalaitokselle, kuntayhtymien pakolliset jäsen-/tasausmaksu-osuudet, osuudet aluepelastuslaitokselle ym. osuudet (ns. kollektiivi-palvelut), jotka eivät ole asiakaspalvelujen ostoja, ja joita ei voida lukea mihinkään edellä olevaan Muiden palvelujen ostot -menolajin alakoh-

taan. Myös maaseutupalvelut yhteistoiminnassa.

Muut palvelut

Kaikki ne palvelujen ostoista aiheutuneet menot, jotka eivät kuulu edellä oleviin kohtiin. Tähän kuuluvat mm. vartiointipalvelut, työpuku-

ja työkalukorvaukset, katsastusmaksut, lääketieteelliset ruumiinavaus-kustannukset yms. palvelut.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -erittely

Toimisto- ja koulutarvikkeet

Erilaiset toimistotarvikkeet kuten kirjoitustarvikkeet, monistusaineet ja -tarvikkeet, lomakkeet, kirjekuoret, arkistokansiot, askarteluvälineet ja -aineet yms. sekä IT-tarvikkeet (koulukirjat kuuluvat kohtaan Kirjalli-suus).

Kirjallisuus

Kaikki kirjat (myös koulukirjat) ja kirjastoaineisto sekä sanoma- ja aika-kausilehdet, kartat, esitteet, levyt, kasetit jne.

Yleisten kirjastojen kirjastoaineiston hankintamenot, (johon ei kuulu si-donta, muovitus yms., jotka kirjataan kohtaan muu materiaali), ml. e-kirjan lataus.

Elintarvikkeet

Ruoka-aineet ja ruoanlaitossa tarvittavat muut aineet ja pienehköt tar-vikkeet.

Vaatteisto

Vaatteistoon kuuluvat kaikki vaatteisto, kengät, sisustustekstiilit, liina-vaatteisto, suojavaatteet, kertakäyttövaatteet ja muut tekstiilivalmis-teet, myös opetusmateriaalina käytetyt tekstiilivalmisteet.

Lääkkeet ja hoitotarvikkeet

Lääkkeet, hoitoaineet ja hoitotarvikkeet, myös röntgenfilmit ja kehitys-aineet, tutkimuslaitteiden tulostustarvikkeet yms.


59(85)

Puhdistusaineet ja -tarvikkeet

Siivous- ja puhdistusvälineet ja -tarvikkeet kuten pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineet, saniteettitarvikkeet.

Poltto- ja voiteluaineet

Ajoneuvojen, koneiden jne. poltto- ja voiteluaineet (ei lämmitykseen kuuluvia poltto- ja voiteluaineita).

Lämmitys

Kaukolämmön ja -kylmän hankinta (sekä lämmitysaineet apuaineineen ja lämmitystarvikkeet). Myös kaukolämpölaitoksen energian ja voima-

laitospolttoaineiden osto.

Sähkö ja kaasu

Sähköenergia, sähkölämmitys ja sähkön siirto sekä kaasumaisten polttoaineiden jakelupalvelut putkiverkoston kautta. Sähkön (ja kaa-sun) käyttöön liittyvät tarvikkeet kuten lamput ja sulakkeet. Myös sähkö- tai energialaitoksen energian ja voimalaitospolttoaineiden osto.

Vesi

Käyttövesimaksut eli veden puhdistus- ja jakelumaksut (sen sijaan jä-tevesimaksut kuuluvat menolajiin Puhtaanapito- ja pesulapalvelut). Tä-hän kirjataan myös vesilaitoksissa veden osto sekä jäteveden ja veden puhdistuskemikaalit.

Kalusto

Muu kuin pysyvien vastaavien hyödykkeisiin luettava kalusto ja väli-neistö eli kertapoistoisen kaluston ja välineistön hankinta, myös e-kir-jan lukulaitteet.

Rakennusmateriaali

Rakennusaineet ja -tarvikkeet kuten sora, sementti, puuaines, tiilet, naulat, tapetit, maalit, lakat, lvi-tarvikkeet ym. rakennusmateriaali.

Muu materiaali

Kaikki ne menot aineiden ja tarvikkeiden ostoista, joita ei voida kirjata

muihin edellä oleviin materiaalin ostojen alakohtiin.

Avustukset -erittely

Avustukset kotitalouksille

Kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset. Pitää sisällään mm. seu-raavat erät:


60(85)

– Lasten kotihoidon tuki (lakisääteinen) – Lasten kotihoidon tuen kuntalisä – Lasten yksityisen hoidon tuki – Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä – Omaishoidon tuen hoitopalkkiot – Toimeentulotuki – Kuntouttava työtoiminta – Vammaisille annetut avustukset – Koulumatkatuki – Palvelusetelit – Vastaanottoraha turvapaikanhakijoille – Käyttöraha turvapaikanhakijoille

Kotitalouksille maksetut muut avustukset kuten korvaus itse järjeste-tystä maatalouslomituksesta sekä mm. veroton kuntoutus-, ahkeruus- tai terapiaraha sekä erilaiset apurahat.

Avustukset yhteisöille

Muille kuin kotitalouksille myönnettäviä avustuksia ovat muun muassa erilaisille yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toi-minta-avustukset.

Avustuksiin kuuluvat myös kunnan osuudet työmarkkinatuen rahoitus-menoihin (Työmarkkinatuen kuntaosuus), jotka Kansaneläkelaitos las-kuttaa kunnilta.

Ulkoiset vuokrakulut -erittely

Rakennusten ja huoneistojen vuokrat

Asuntojen sekä muiden rakennusten ja huoneistojen vuokriin sisältyvät ulkoiset vuokrat (tai yhtiövastikkeet) rakennuksista ja huoneistoista.

Koneiden ja laitteiden vuokrat

Koneiden ja laitteiden vuokriin kirjataan muun muassa vuokrattujen ko-neiden ja kaluston ja kuljetusvälineiden (myös toimistokoneiden ja -laitteiden) vuokramenot mukaan lukien leasingvuokrat ja niihin sisälty-

vät vakuutusmaksut.

Maa- ja vesialueiden vuokrat

Tähän kirjataan maa- ja vesialueiden vuokrat.

Muut vuokrat

Muista kuin edellä mainituista aiheutuneet ulkoiset vuokrakulut. Muihin vuokrakuluihin kirjataan esimerkiksi vaatteiston vuokrat. Sen sijaan esimerkiksi työkoneurakoitsijalle maksetut työsuoritusten korvaukset luetaan muiden palvelujen ostoihin.


61(85)

Ulkoiset vuokratuotot -erittely

Maa- ja vesialueiden vuokratuotot

Ulkoisista vuokratuotoista eritellään maa- ja vesialueiden vuokratuotot.

Muut tuotot -erittely

Vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskorvaukset

Muista tuotoista eritellään vakuutusyhtiöiden vahinkovakuutuskor-vaukset. Tähän kuuluvat vakuutusyhtiöiltä vahinkovakuutussopimus-ten perusteella saadut korvaukset henkilö- ja omaisuusvahingoista.

Sakot ja uhkasakot

Muista tuotoista eritellään sakkojen ja uhkasakkojen tuotot. Tähän kuu-luvat kunnan viranomaisena perimät sakot ja uhkasakot. Näitä ovat esimerkiksi tuotot pysäköintivirhemaksuista, tarkastusmaksuista sekä

muista hallinto-oikeudellisista kurinpitomaksuista. Myös rakennusval-vonnan sakot, jotka aiheutuvat silloin, kun rakentamisvelvoitetta ei ole noudatettu.

Tämä erä ei pidä sisällään urakkasopimuksiin liittyviä sakkoja, jotka aiheutuvat esim. urakan viivästymisestä.

Käyttötalouserittelyt

Käyttötaloustiedoista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) tehtäväkohtaisia kuluja tuottoerittelyitä, kokonaiskus-tannuksia sekä muutamia terveydenhuollon kustannustietoja.

Käyttötalouden tehtävittäiset kuluja tuottoerittelyt ilmoittaa se kunta tai kuntayhtymä, joka myöntää palvelusetelit ja tuet asiakkaille tai perii maksutuotot palveluista ja toimeentulotuen takaisin asiakkailta. Jos esimerkiksi palvelusetelikulut sisältyvät asiakaspalvelun ostoon kun-

tayhtymältä, ei kunta ilmoita niitä tässä erittelyssä. Tällöin kuntayhtymä ilmoittaa palvelusetelimenot, koska niitä vastaavat menot kirjautuvat kuntayhtymällä avustuskuluihin. Sisäisten vuokrakulujen pääomakus-tannuksia ilmoitetaan silloin, kun kyseiseen tehtävään on kohdentunut sisäisiä vuokrakuluja. Erien yläotsikot kertovat sen minkä tehtäväluo-kan tai tehtäväluokkien ja minkä kulu- tai tuottolajien erittely on ky-seessä.


62(85)

Käyttötalouden kokonaiskustannuksiin ilmoitetaan kaikki toimintakulut. Tämä voi sisältää esim. palkkakuluja, palvelujen ostoja ja/tai avustus-kuluja. Vammaispalvelulain mukaiset kulut ja sen alaerittelyt ilmoite-taan siis kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty esim. kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Samoin menetellään myös eläin-lääkinnän sekä päivähoidon kustannusten kanssa.

Terveydenhuollon kuluerittelyjen osalta laboratoriotoiminnan ja kuvan-tamistutkimusten kustannuksia ei ilmoiteta, jos koko perusterveyden-huolto hankitaan ostopalveluna. Apuvälineiden hankintakuluihin ei puolestaan ilmoiteta ostoja toiselta julkisen sektorin yksiköltä (esim. kunta, kuntayhtymä tai sen liikelaitos).

Käyttötalouden tehtävittäisiä kuluja tuottoerittelyitä

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, palvelujen ostot -erittely

Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset

Lastensuojelun sijaisperhehoitajille maksetut palkkiot ja kulukorvauk-set yhteensä.

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoi-tetun tai lastensuojelulain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon tai kasvatuksen järjestämistä kodin ul-kopuolella. Sijaisperhehoitajille maksetut palkkiot ja kulukorvaukset si-sältyvät tilastossa tehtäväluokkaan Lastensuojelun laitos- ja perhe-hoito.

Perusterveydenhuolto, myyntituotot -erittely

Työterveyshuollon myyntituotot

Mukaan luetaan myös sisäiset myyntituotot ja työterveyshuollon palve-luita järjestävän liikelaitoksen myyntituotot. Tähän ei lueta Kelalta saa-tua korvausta kunnan oman työterveyshuollon järjestämisestä.

Perusterveydenhuolto, maksutuotot -erittely

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksutuotot

Perusterveydenhuollon avohoidon, pl. suun terveydenhuolto, lääkäri-palvelujen asiakasmaksutuotot (vuosimaksut, käyntimaksut ja päivys-tysmaksut).

Erikoissairaanhoito, maksutuotot -erittely




63(85)



Muu sosiaali- ja terveystoiminta, muut tuotot -erittely


Perustoimeentulotuen takaisinperinnän (pl. pakolaiset ja paluumuutta-jat) tuotot. Toimeentulotuen takaisinperinnällä tarkoitetaan sitä takaisin perittyä toimeentulotukea, jonka asiakas on saanut toimeentulotukena ennakkoluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta tai tuloa vastaan.

Täydentävän ja ehkäisen toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä

Täydentävän ja ehkäisen toimeentulotuen takaisinperinnän (pl. pako-laiset ja paluumuuttajat) tuotot. Toimeentulotuen takaisinperinnällä tar-koitetaan sitä takaisin perittyä toimeentulotukea, jonka asiakas on saa-nut toimeentulotukena ennakkoluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta tai tuloa vastaan.

Sosiaali- ja terveystoiminta, avustuskulut -erittely

Omaishoidon tuki, hoitopalkkiot yhteensä

Omaishoitajille maksetut hoitopalkkiot (ilman henkilösivukuluja) yh-teensä.

Kotihoidon palvelusetelikulut

Kotihoidon palvelusetelikuluihin luetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoi-don palvelusetelikulut.


Palveluasumiseen annettujen palvelusetelien kulut (sekä ympärivuo-rokautinen että ei-ympärivuorokautinen palveluasuminen). Palvelu-asumisessa palveluseteli voidaan myöntää hoiva- ja hoitopalveluihin ja siivous-, turva- ja muihin tukipalveluihin.


Terveydenhuollon avohoidon, vuodeosastohoidon ja suun terveyden-huollon palvelusetelikulut. Kotisairaanhoidon palvelusetelikulut sisälty-vät kotihoidon palvelusetelikuluihin.

Muut palvelusetelikulut

Muut sosiaali- ja terveystoiminnan palvelusetelikulut, jotka eivät sisälly kotihoitoon, palveluasumiseen tai terveydenhuoltoon.


64(85)

Sosiaali- ja terveystoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely

Sosiaali- ja terveystoimen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Sosiaali- ja terveystoiminnan sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suunnitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset ko-rot.

Varhaiskasvatus, avustuskulut -erittely

Varhaiskasvatuksen palvelusetelikulut

Palvelusetelillä järjestetyt lasten päiväkotitoiminnan, lasten perhepäi-vähoidon ja muun varhaiskasvatuksen palvelut.

Lasten kotihoidon tuki

Lasten kotihoidon tuet.

Lasten kotihoidon tuen kuntalisä

Lasten kotihoidon tuen kuntalisät.

Lasten yksityisen hoidon tuki

Lasten yksityisen hoidon tuet.

Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisä

Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalisät.

Varhaiskasvatus, sisäiset vuokrakulut -erittely

Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Varhaiskasvatuksen sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suunnitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot.

Varhaiskasvatukseen ei lueta esiopetusta eikä perusopetuslain (628/1998) edellytykset täyttävää koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-mintaa.

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyö, sisäiset vuokrakulut -erittely

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Kansalaisopiston sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suun-nitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot.


65(85)

Kirjastotoiminta, sisäiset vuokrakulut -erittely

Kirjastotoiminnan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset

Kirjastotoiminnan sisäisiin vuokrakuluihin sisältyvät poistot (sekä suun-nitelman mukaiset että laskennalliset) ja laskennalliset korot.

Jätehuolto, muut kulut -erittely

Jätevero

Maksetut jäteverot (myös kunnan liikelaitoksen osalta).

Käyttötalouden kokonaiskustannuksia

Käyttötaloustiedoista eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat erät.

Luontoisetujen raha-arvot

Luontoisetujen raha-arvot

Yleishallinto

Vaalit, kulut yhteensä

Vaaleista kunnalle aiheutuneet bruttokustannukset.

Sosiaali- ja terveystoiminta

Oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen nettokustannukset

Tähän ilmoitetaan nettokustannukset eli toimintakulut ja vyörytyskulut yhteensä + poistot ja arvonalentumiset - toimintatuotot ja vyörytys-tuotot yhteensä - valmistus omaan käyttöön.

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kulut yhteensä

Kaikki vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudel-listen tukitoimien kulut yhteensä (myös esim. kuntayhtymälle maksettu

osuus palvelun kuluista sekä muut ostopalvelut). Esimerkiksi vam-maispalvelulain mukaan myönnetyt kuljetus- ja saattajapalvelut, palve-luasuminen, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, kuntoutusohjaus, jne.

Tähän ilmoitetaan toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät kun-nittain. Tieto on ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Isäntäkunta ilmoittaa vain oman osuutensa. Sopimuskunta ilmoittaa oman osuutensa,


66(85)

vaikka se ostaisikin koko palvelun isäntäkunnalta. Kuntayhtymä il-moittaa kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu kyseisestä toimin-nasta.

Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Kuljetuspalvelut

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista eritellään kuljetus-palveluihin käytettyjen kulujen osuus.

Tähän ilmoitetaan toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät kun-nittain. Tieto on ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Isäntäkunta ilmoittaa vain oman osuutensa. Sopimuskunta ilmoittaa oman osuutensa, vaikka se ostaisikin koko palvelun isäntäkunnalta. Kuntayhtymä il-

moittaa kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu kyseisestä toimin-nasta.

Vammaispalvelulain mukaisista kuluista: Henkilökohtainen apu

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisista kuluista eritellään henkilö-kohtaiseen apuun käytettyjen kulujen osuus.

Tähän ilmoitetaan toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät kun-nittain. Tieto on ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Isäntäkunta ilmoittaa vain oman osuutensa. Sopimuskunta ilmoittaa oman osuutensa, vaikka se ostaisikin koko palvelun isäntäkunnalta. Kuntayhtymä il-moittaa kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu kyseisestä toimin-nasta.


Eläinlääkinnän kustannukset (toimintakulut yhteensä (brutto), poistot, vyörytyserät).

Tieto on ilmoitettava kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siir-retty kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Isäntäkunta ilmoittaa vain oman osuutensa. Sopimuskunta ilmoittaa oman osuutensa, vaikka se ostaisikin koko palvelun isäntäkunnalta. Kuntayhtymä ilmoittaa kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu kyseisestä toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuritoiminta

Lasten päiväkotitoiminnan kustannukset

Lasten päiväkotitoiminnan toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä (si-sältäen myös ostopalvelujen, avustetun toiminnan sekä palvelusete-lien kulut).

Sisällytä kustannuksiin:

Päiväkodeissa ja kiertävissä päiväkodeissa toteutettu varhaiskasva-tus. Päiväkotitoiminta toteutuu päiväkodeissa yleensä lapsiryhmittäin. Päiväkotitoiminnan henkilöstön kelpoisuuksista ja määrästä sääde-tään päivähoitoasetuksessa. Päiväkotitoiminta voi olla kokopäiväistä


67(85)

(enintään 10h/vrk) tai osapäiväistä, ja koko- tai osa-aikaista. Päiväko-titoimintaa voi tarpeen mukaan olla myös ilta-, yö- tai viikonloppuhoi-tona. Myös vastaavien palvelujen osto esimerkiksi yksityiseltä palve-luntuottajalta (ei ryhmäperhepäivähoitoa, joka kuuluu lasten perhepäi-vähoitoon). Lisäksi tehtäväluokassa ilmoitetaan esiopetuksessa ole-vien lasten varhaiskasvatus, mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi on var-haiskasvatuksessa päiväkodissa. Tähän ei kuitenkaan sisällytetä esi-opetusta ja siitä aiheutuvia kuluja.

Älä sisällytä kustannuksiin:

Perusopetuslain mukaista esiopetusta eikä perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Ryhmäperhepäivähoitoa, joka kuuluu perhepäivähoitoon.

Lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea tai niiden kuntalisiä.


Lasten perhepäivähoidon toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä (sisäl-täen myös ostopalvelujen, avustetun toiminnan sekä palvelusetelien kulut).


Perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa toteutettu varhais-kasvatus. Perhepäivähoitoa järjestetään yleisimmin hoitajan kotona. Hoitajalla saa olla korkeintaan neljä kokopäivähoidossa olevaa alle kouluikäistä lasta ja yksi osapäivähoidossa oleva esiopetusikäinen tai koululainen. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää myös lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona, jossa 2-3 hoitajaa hoitaa yhtä aikaa enin-tään 12 lasta erikseen tarkoitusta varten varatussa tilassa. Perhepäi-vähoitajan kelpoisuudesta ja hoidettavien lasten määrästä säädetään päivähoitoasetuksessa. Perhepäivähoito voi olla joko kokopäiväistä (enintään 10h/vrk) tai osapäiväistä, ja koko- tai osa-aikaista. Perhepäi-vähoito voi tarpeen mukaan olla myös ilta-, yö- tai viikonloppuhoitoa.

Myös vastaavien palvelujen osto esimerkiksi yksityiseltä palveluntuot-tajalta. Lisäksi tehtäväluokassa ilmoitetaan esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatus, mikäli lapsi esiopetuksen lisäksi on varhais-kasvatuksessa perhepäivähoidossa. Tähän ei kuitenkaan sisällytetä esiopetusta ja siitä aiheutuvia kuluja.


Perusopetuslain (628/1998, muutettu 1136/2003) edellytykset täyttä-vää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.


Muun varhaiskasvatuksen kustannukset

Muun varhaiskasvatuksen toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä (si-sältäen myös ostopalvelujen ja palvelusetelien kulut).



68(85)

Muu varhaiskasvatus voidaan järjestää muun muassa avoimena var-haiskasvatuksena. Avoin varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja ta-voitteellista toimintaa, kuten avoimia päiväkoteja, kerho- ja leikkitoimin-taa sekä leikkipuistoja ja perhekerhoja. Palvelumuodot ja nimet vaihte-levat kunnittain. Toiminta voi olla maksullista tai maksutonta.



Perusopetuslain (628/1998, muutettu 1136/2003) edellytykset täyttä-vää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen kustannukset

Kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen toimintakulut ja vyörytyserät yhteensä.

Tähän ilmoitetaan toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät. Vain ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka tuottavat itse näitä palveluja, ilmoit-tavat kustannukset tässä. Ts. isäntäkunnat ja kuntayhtymät ilmoitta-vat toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät koko yhteistoiminta-alueelta.

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset

Kansalaisopistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustannukset (toimintakulut ja vyörytyserät). Kansalaisopistojen va-paan sivistystyön maksullisella palvelutoiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jonka kansalaisopisto toteuttaa koulutuksen tilaajan asetta-milla ehdoilla, ts. tilaaja määrittelee koulutuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, rekrytoi osanottajat ja maksaa toiminnasta aiheutuneet menot. Tällaista voi olla esim. kunnan tai yritysten hankkima henkilöstökoulu-tus.

Tähän ilmoitetaan toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät. Vain ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka tuottavat itse näitä palveluja, ilmoitta-vat kustannukset tässä. Ts. isäntäkunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat toimintakulut yhteensä (brutto) + vyörytyserät koko yhteistoiminta-alu-eelta.

Kansalaisopistojen järjestämän kotoutussuunnitelman mukaisen omaehtoisen koulutuksen kustannukset

Tähän ilmoitetaan TE-toimiston tai kunnan viranomaisen hyväksymän kotoutussuunnitelman mukaisen omaehtoisen koulutuksen kustan-nukset yhteensä. Kustannukset (toimintakulut yhteensä bruttona + vyörytyskulut) tulee ilmoittaa, mikäli kansalaisopisto tuottaa kyseisen palvelun itse tai jos kansalaisopisto ostaa kyseisen palvelun.

Kustannuksia ei tule ilmoittaa, jos kansalaisopisto on saanut palvelun järjestämiseen TEM:n rahoitusta tai jos kansalaisopisto on myynyt tuottamansa palvelun toisen kunnan/kuntayhtymän kansalaisopis-


69(85)

tolle. TEM:n rahoituksella järjestetyn tai toiselle koulutuksen järjestä-jälle myydyn palvelun kustannukset ilmoitetaan kohdassa Kansalais-opistojen vapaan sivistystyön maksullisen palvelutoiminnan kustan-nukset.

Terveydenhuollon kuluerittelyitä

Laboratoriotoiminnan kustannukset perusterveydenhuollossa

Kunnan/kuntayhtymän oman perusterveydenhuollon laboratoriokus-tannukset, ts. oman laboratoriotoiminnan kustannukset (toimintakulut, poistot ja vyörytyserät) tai ulkopuolisilta oman pth:n tarpeisiin ostettu-jen laboratoriopalvelujen osuus (muiden palvelujen ostoihin kirjautuvat

palvelut). Jos kunta/kuntayhtymä hankkii koko perusterveydenhuollon ostopalveluna, tämä kohta jää tyhjäksi.

Kuvantamistutkimusten kustannukset perusterveydenhuollossa

Kunnan/kuntayhtymän oman perusterveydenhuollon kuvantamiskus-tannukset, ts. oman kuvantamistoiminnan kustannukset (toimintakulut, poistot ja vyörytyserät) tai ulkopuolisilta oman pth:n tarpeisiin ostettu-jen kuvantamispalvelujen osuus (muiden palvelujen ostoihin kirjautu-vat palvelut). Jos kunta/kuntayhtymä hankkii koko perusterveyden-huollon ostopalveluna, tämä kohta jää tyhjäksi.

Apuvälineiden hankintakulut

Varastoon tai suoraan yksittäisille käyttäjille hankittujen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden hankintakulut (ilman alv:a). Sisältää hankinnan yhteydessä tehdyt muutostyöt ja lisävarusteet sekä apuvä-lineiden vuokrauksen. Mukaan ei lasketa apuvälinepalvelujen ostoja toisista julkisen sektorin yksiköistä, kuten alueellisista apuvälinekes-kuksista. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat välineet, lait-teet, tarvikkeet, tietokoneohjelmat sekä muut ratkaisut, joiden tarkoi-tuksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai paran-taa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimin-takyvyn heikentymistä.

Opetus- ja kulttuuritoiminnan toimintatietoja

Opetus- ja kulttuuritoiminnasta eritellään koko kunnan/kuntayhtymän tasolla (ml. liikelaitokset) seuraavat toimintatiedot.

Esiopetus

Opetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi

Esiopetuksen opetustuntien lukumäärä tilastovuoden (= kalenterivuo-den) aikana. Opetustunneiksi luetaan 45–60 minuuttia kestävä esiope-


70(85)

tuksen opetussuunnitelman mukainen toiminta (alle 45 minuuttia kes-tävät opetustapahtumat yhdistellään 45 minuutin mittaisiksi opetustun-neiksi). Opetustuntien tulee vastata oppilastilastoissa 20.9. ilmoitettuja esioppilaita. Opetustunneiksi ilmoitetaan sekä sosiaali- että opetustoi-messa annetun esiopetuksen tunnit.

Perusopetus


Perusopetuksessa annettujen opetustuntien lukumäärä tilastovuoden (= kalenterivuoden) aikana. Opetustunneiksi luetaan 45–60 minuuttia kestävä kontaktiopetustapahtuma (alle 45 minuuttia kestävät opetus-tapahtumat yhdistellään 45 minuutin mittaisiksi opetustunneiksi).

Opetustunteihin luetaan myös: tukiopetus, erityisopetus (osa-aikainen ja luokkamuotoinen), oppilaanohjaajan työjärjestyksen mukaan pitä-mät luokkatunnit, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus ja lisäopetus.

Opetustunteihin ei lueta: opettajien erityistehtäviä, joissa ei ole oppi-laskontaktia (AV-välineiden hoito, kirjastotunnit, demonstraatiotunnit, valvonta), kerhotunteja, eikä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustun-teja.

Perusopetuksen opetustunneista: tukiopetustuntien lukumäärä, kpl/vuosi

Perusopetuksen opetustuntimäärään sisältyvät tukiopetustunnit. Pe-rusopetuslain (628/1998) 16 §:n mukaan oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhyt-aikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Perusopetuksen opetus-suunnitelman perusteiden mukaan tukiopetusta annetaan joko oppi-laan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa sa-manaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryh-mässä tai täysin yksilöllisesti.

Lukiokoulutus


Lukiokoulutuksen opetustuntien lukumäärä vuoden aikana. Opetus-tunneiksi luetaan 45–60 minuuttia kestävä kontaktiopetustapahtuma. Myös verkko-opetuksena annettu kontaktiopetus opettajalle määritel-lyn tuntimäärän mukaisesti. Opetustunteihin ei lueta sellaisia opetta-jien erityistehtäviä, joissa ei ole oppilaskontaktia (AV-välineiden hoito, kirjastotunnit, demonstraatiotunnit, valvonta, yo-kirjoitusten korjaami-nen), ei myöskään kerhotunteja. Muille myytyjä opetustunteja ei saa


71(85)

sisällyttää lukiokoulutuksen opetustunteihin (opetusta annettu pelkäs-tään muille kuin lukiolaisille).

Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö


Kansalaisopistoissa annettujen kaikkien opetustuntien lukumäärä ti-lastovuoden aikana. Mukaan luetaan myös yleisluentojen, kansalais-opistossa annetun taiteen perusopetuksen, maksullisen palvelutoimin-nan ja työvoimapoliittisen koulutuksen tunnit.

Vain ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka tuottavat itse näitä palveluja, il-moittavat opetustunnit tässä.

Opetustuntien lukumäärästä: maksullisen palvelutoiminnan opetustuntien lukumäärä, kpl/v

Kansalaisopiston opetustuntien lukumäärästä eritellään maksullisen palvelutoiminnan opetustuntien lukumäärä tilastovuoden aikana.

Kansalaisopiston maksullisella palvelutoiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jonka kansalaisopisto toteuttaa koulutuksen tilaajan asetta-milla ehdoilla, ts. tilaaja määrittelee koulutuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, rekrytoi osanottajat ja maksaa sopimuksen mukaan toimin-nasta aiheutuneet menot. Tällaista voi olla esim. kunnan tai yrittäjien hankkima henkilöstökoulutus ja työvoimahallinnon hankkima työvoi-mapoliittinen koulutus.


Opetustuntien lukumäärästä: taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä, kpl/v

Kansalaisopiston opetustien lukumäärästä eritellään kansalaisopis-toissa annetun, taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mu-kaisen taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärä kalenterivuo-dessa.


Taiteen perusopetus


Kunnan tai kuntayhtymän järjestämän taiteen perusopetuksen opetus-tuntien lukumäärä kalenterivuodessa. Tähän ei sisällytetä kunnan tai kuntayhtymän kansalaisopistossa annetun taiteen perusopetuksen opetustuntien lukumäärää.


72(85)

Liikunta ja ulkoilu

Kunnalta avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä

Kunnalta liikuntatoimintaan vuoden aikana avustusta saaneiden yhdis-tysten ja yhteisöjen lukumäärä, kpl. Kukin yhdistys, järjestö tai yhteisö luetaan lukumäärään mukaan vain kerran riippumatta siitä, montako erillistä avustusta se on saanut vuoden aikana.

Nuorisotoiminta


Kunnalta nuorisotoimintaan vuoden aikana avustusta saaneiden nuo-risoyhdistysten tai -yhteisöjen lukumäärä (pl. kulttuuri- ja liikuntajärjes-töt), kpl/v. Kukin yhdistys, järjestö tai yhteisö on lukumäärässä vain kerran riippumatta siitä, montako erillistä avustusta se on saanut vuo-den aikana.

Kunnan nuorisotilojen lukumäärä vuoden lopussa, kpl

Kunnan omistamien tai vuokraamien pääosin nuorten käytössä olevien nuorisotilojen lukumäärä kalenterivuoden lopussa.

Kulttuuri


Kunnalta taide- ja kulttuuritoimintaan vuoden aikana avustusta saanei-den taide- ja kulttuuriyhdistysten ja yhteisöjen lukumäärä, kpl (pl. nuo-riso- ja liikuntajärjestöt). Avustukset voivat kohdistua esimerkiksi mu-seo-, teatteri-, tanssi-, musiikki- tai muuhun taide- ja kulttuuritoimin-taan. Kukin yhdistys, järjestö tai yhteisö luetaan lukumäärään mukaan vain kerran riippumatta siitä, montako erillistä avustusta se on saanut vuoden aikana.

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston sektorierittelyohje

Sektoriohje koskee kaikkia sektoreittain kysyttäviä tietoja niin käyttöta-loudessa kuin tilinpäätöserissäkin.

Julkisyhteisöt Julkisyhteisöihin luetaan kuuluvaksi valtio, kunnat, kuntayhtymät ja so-siaaliturvarahastot (Kuntien eläkevakuutus ja muut).


73(85)

1) Valtio

Tähän luokkaan luetaan valtion virastot ja laitokset (ml. ministeriöt) sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot.

Ei sisällä valtion liikelaitoksia eikä valtioenemmistöisiä osakeyhtiöitä.

2) Kunnat

Tähän luokkaan luetaan kunnat ja kuntien liikelaitokset.

3) Kuntayhtymät

Tähän luokkaan luetaan kuntayhtymät, liikelaitoskuntayhtymät sekä kuntayhtymien liikelaitokset.

Ahvenanmaan maakuntahallintoa ja Suomen Kuntaliittoa ei lueta kuu-luvaksi em. julkisyhteisöihin.

4) Kuntien eläkevakuutus

5) Muut sosiaaliturvarahastot

Muita sosiaaliturvarahastoja ovat Kela, eläkevakuutusyhtiöt, eläkesää-tiöt, eläkekassat ja muut työeläkelaitokset (Eläketurvakeskus, Maata-lousyrittäjien eläkelaitos, Merimieseläkekassa ja Työeläkekassa), työt-tömyyskassat, Työttömyyskassojen keskuskassa, Työttömyyskasso-jen tukikassa ja Erorahasto sekä sairaus-, hautaus- ja eroavustuskas-sat.

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin luetaan kuuluvaksi kotimaiset talletus-pankit, kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset (Kuntarahoitus Oyj ja muut) sekä ulkomaalaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset.

1) Kotimaiset talletuspankit

Kotimaisia talletuspankkeja ovat liikepankit, säästöpankit ja osuuspan-kit sekä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa pankkitoimintaa harjoit-tavat sivukonttorit.

2) Kuntarahoitus Oyj

3) Muut kotimaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Muihin kotimaisiin rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin luetaan muut rahoi-tusta välittävät rahalaitokset ja muut rahoituslaitokset (mm. Suomen


74(85)

hypoteekkiyhdistys, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Handelsbanken Ra-hoitus Oy) sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistyk-set. Myös yksilöllistä eläkevakuutusta hoitavat yhtiöt kuuluvat tähän luokkaan.

Lakisääteistä tai siihen rinnastettavaa työeläketurvaa hoitavat eläke-vakuutusyhtiöt ja -laitokset eivät sitä vastoin kuulu tähän vaan luokkiin Kuntien eläkevakuutus ja muut sosiaaliturvarahastot.

4) Ulkomaiset rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Tähän luokkaan luetaan ne ulkomailta saadut lainat, joissa kunnan vel-kojana on suoraan ulkomainen rahoitus- tai vakuutuslaitos, vaikka

laina olisikin saatu kotimaisen rahoituslaitoksen avustuksella. Pohjois-maiden Investointipankki ja Euroopan Investointipankki kuuluvat tähän luokkaan.

Sellaiset ulkomaan rahan määräiset lainat, joissa kotimainen rahoitus-laitos on lainanantajana (=välittömänä velkojana), eivät kuulu tähän vaan luokkaan Kotimaiset talletuspankit, Kuntarahoitus Oyj tai Muut kotimaiset rahoitus ja vakuutuslaitokset. Ulkomaalaisten omistamat Suomessa toimivat talletuspankit eivät myöskään kuulu tähän vaan kuuluvat luokkaan kotimaiset talletuspankit.

Muut lainanantajat

Muita lainanantajia ovat muut kuin edellä mainitut kotimaiset ja ulko-maiset lainanantajat.

1) Muut kotimaiset lainanantajat

Tähän luokkaan luetaan muut lainanantajat kuin rahoitus- ja vakuutus-laitokset ja julkisyhteisöt. Näitä ovat mm. yksityiset ja julkiset yritykset (myös valtion ja kuntien yritykset), asunto-osakeyhtiöt ja muut asunto-yhteisöt, seurakunnat, säätiöt, yhdistykset, yms. voittoa tavoittelemat-tomat yhteisöt sekä kotitaloudet.

2) Muut ulkomaiset lainanantajat

Tähän luetaan ne ulkomailta saadut lainat, joissa kunnan velkojana on muu ulkomainen lainanantaja kuin rahoitus- tai vakuutuslaitos (esim. ulkomainen yritys).


75(85)

Käyttötalouden lisäohjeet ja esimerkit

Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon jakaminen

tehtäville

Tilastovuodesta 2015 eteenpäin käyttötaloustiedoissa sosiaali- ja ter-veystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kulut ja tuotot tu-lee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäväluokille. So-

siaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäviä hoitavien lautakuntien kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaat-teen kululajeittain tehtäville. Myös muiden sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan yleisiä hallinto- ja suunnittelutehtä-viä hoitavien virastojen, toimielinten ja henkilöstön (esim. sivistystoi-men johtaja) kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäville. Katso alempaa esimerkki 1 Sosiaali- ja terveystoi-minnan lautakunnan kohdistamisesta tilastoon.

Sosiaali- ja terveystoimen tai opetus- ja kulttuuritoimen keskitetyn toi-minnan (kuten talous- ja henkilöstöhallinnon) kulut voidaan merkitä Tu-

kipalvelut tehtävälle, josta ne edelleen kohdistetaan aiheuttamisperi-aatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen voidaan tehdä joko sisäisin ostoin ja myynnein tai vyörytyserien avulla. Katso esimerkki 2 opetus- ja kulttuuritoimen henkilöstöhallinnon kohdistamisesta tehtäville.

Mikäli sosiaali- ja terveystoiminnassa tai opetus- ja kulttuuritoimin-nassa on keskitettyä kiinteistöhallintoa, sen kulut ja tuotot voidaan mer-kitä käyttötaloustiedoissa Tila- ja vuokrauspalvelut tehtävälle, josta ne tulee edelleen kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen tehdään sisäisten vuokrien avulla.

Esimerkki 1. Sosiaali- ja terveystoimen viraston hallintokulujen ja tuottojen kohdistaminen tilastossa

Tässä esimerkissä kunnassa toimii sosiaali- ja terveystoimen virasto, joka vastaa yleisesti kaikkien sote-palveluiden suunnittelusta ja järjes-tämisestä. Tästä suunnittelusta ja järjestelystä aiheutuu luonnollisesti tuottoja ja kuluja. Nämä voivat jakautua esimerkiksi palkkoihin, henki-löstösivukuluihin, aineisiin tavaroihin ja tarvikkeisiin, myyntituottoihin sekä tukiin ja avustuksiin. Nämä kulut ja tuotot tulee jakaa suoraan so-siaali- ja terveystoiminnan tehtäville kuluja tuottolajeittain aiheutta-misperiaatteen mukaan. Jako voidaan tehdä esimerkiksi toimintakulu-jen suhteessa.


76(85)

Esim 1. Kulut ja tuotot kohdistetaan suoraan tehtäväluokille

Sote-virasto

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

Ikääntyneiden laitoshoito

Perusterveydenhuollon avopalvelut

Käyttötaloustilasto

Esimerkki 2. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kohdistaminen tehtäville

Tässä esimerkissä opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto on järjestetty keskitetysti. Tilastossa nämä henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voidaan sisällyttää Tukipalvelut tehtävälle ja kohdistaa opetus-

ja kulttuuritoiminnan tehtäville joko sisäsin ostoin ja myynnein tai vyö-rytyserien avulla. Tukipalvelut tehtävällä ilmoitetaan kaikki henkilöstö-hallinnon kulut sekä sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot. Ope-tus- ja kulttuuritoimen tehtäville kohdistetaan osuus henkilöstöhallin-non kuluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisenä ostona (mui-den palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna.

Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voi ja-kaa myös suoraan tehtäville aiheuttamisperiaatteen mukaan, kuten esimerkissä 1 on esitetty.


77(85)

Esim. 2 Keskitetty toiminta Tukipalvelut tehtävältä muille tehtäville

Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto

Esiopetus Perusopetus Kirjastotoiminta


Palkat ja palkkiot, aineet, tavarat yms.

Tuet ja avustukset, myyntuotot yms.

Tukipalvelut

Muiden palvelujen osto



Sisäiset myyntituotot

Liikelaitokset

Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten sekä liikelaitoskuntayhtymien toimintakulut ja -tuotot tulee jakaa käyttötalous- ja investointitiedoissa tehtäväluokille liikelaitoksen toiminnan luonteen mukaan. Mikäli liike-laitoksen toiminta on laaja-alaista, kulut ja tuotot eivät välttämättä koh-dennu vain yhdelle tehtäväluokalle. Esimerkiksi vesihuollon liikelaitok-sen kulut ja tuotot kuuluvat vesihuollon tehtävälle, mutta erilaisia sosi-aali- ja terveystoimen palveluita tuottavan liikelaitoksen kulut ja tuotot jakautuvat eri tehtäväluokille toiminnan luonteen mukaan. Myös kirjan-pidollisesti eriytettyjen taseyksiköiden kulut ja tuotot käsitellään vas-taavalla tavalla.

Peruskunnan /-ky:n ja sen liikelaitoksen väliset sisäiset ostot ja myynnit merkitään käyttötaloustietoihin mikäli ostomeno ja myyntituotto ovat eri tehtäväluokilla. Tämä on tilanne tukipalveluita tuottavilla liikelaitoksilla tai esim. keskitetyillä tilakeskuksilla, joilta kunnan /ky:n muut yksiköt ostavat palveluita tai vuokraavat tiloja. Tehtäväluokkien väliset sisäiset erät jäävät tilastoon, jotta keskitetyn toiminnan kuluja voidaan kohdis-taa tehtäville. Esimerkissä 3 on esitetty, kuinka tilakustannukset koh-distetaan tehtäville, kun tiloja hallinnoidaan keskitetysti tilakeskusliike-laitoksen kautta.


78(85)

Esimerkki 3. Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen

Asiakaspalveluita (lopputuotepalveluita) tuottavien liikelaitosten osalta peruskunnan/-ky:n ostomeno ja liikelaitoksen myyntituotto jätetään merkitsemättä, koska ne kuuluisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtäväluokalle. Esimerkiksi tilaajalautakunnan (tai muu vastaava taho kunnassa /ky:ssä) ostaessa suun terveydenhuollon palvelut omalta lii-kelaitokseltaan, jätetään tämä sisäinen kulu ja tuotto merkitsemättä, koska sekä palvelun osto että liikelaitoksen myyntituotto kuuluisivat luonteensa mukaisesti suun terveydenhuollon tehtävälle.

Myös avustukset omille liikelaitoksille tulee eliminoida käyttötalousti-lastosta. Tämä siitä syystä, että toiminnan avustuskulu ja -tuotto kuu-luisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Käyttötaloustilastossa avustuskulut ilmoitetaan aina avustuskohteen mukaan, eikä avustavan tahon mukaan.

Liikelaitosten investointimenot ja -tulot tulee jakaa peruskunnan /-ky:n tavoin tehtävittäiseen investointierittelyyn. Investointimenot ja -tulot jaetaan tehtäville niiden luonteen mukaan riippumatta siitä, mikä taho kunnassa /ky:ssä investoinnit on tehnyt tai saanut investointitulot. Esi-merkiksi osakkeet ja osuudet merkitään sen mukaan mitä osakkeita on ostettu tai myyty, ei sen mukaan mikä yksikkö ne on ostanut tai myynyt. Asunto-osakkeet kuuluvat tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, jne. Kunnan tai ky:n sisäisiä investointeja ei merkitä investointierittelyihin. Kunnan /ky:n oman yksikön rakentaessa toiselle omalle yksikölle py-syvien vastaavien hyödykettä, jätetään tämä sisäinen kaupankäynti merkitsemättä.

Esim. 3 Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen muille tehtäville

Tilakeskusliikelaitos

Esiopetus PerusopetusLastensuojelun laitos- ja

perhehoito


Palkat ja palkkiot, aineet, tavarat ym. kululajit

myyntuotot ym. tuottolajit.

Tila- ja vuokrauspalvelut

Sisäiset vuokrakulut Sisäiset vuokrakulutSisäiset vuokrakulut

Sisäiset vuokratuotot


79(85)

Valmistus omaan käyttöön ja sitä vastaavat kulut kirjataan käyttötalou-dessa valmistettavan hyödykkeen luonteen mukaisesti samalle tehtä-väluokalle. Rakennuksiin kohdistunut valmistus omaan käyttöön kuu-luu käyttötaloudessa tehtäväluokalle Tila- ja vuokrauspalvelut. Inves-tointierittelyssä rakennuksiin kohdistuneet investoinnit tulee sen sijaan kohdentaa tehtäväluokille rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, esim. peruskoulun rakennus kuuluu tehtävään Perusopetus, riippu-matta siitä mikä taho kunnassa/ky:ssä investoinnin tekee.

Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos

Kunnan ikääntyneiden laitoshoidosta, perusterveydenhuollon avopal-veluista ja laitoshoidon tuottamisesta vastaa kunnan oma peruspalve-

luliikelaitos. Käyttötaloustilastossa peruspalveluliikelaitoksen kulut- ja tuotot tulee jakaa tehtäville toiminnan mukaan. Kunta ostaa edellä mai-nitut palvelut liikelaitokselta, mutta näitä palvelun ostoja ja niitä vastaa-via tuottoja ei ilmoiteta tilastoon. Tämä siitä syystä, että kyseisen toi-minnan kulu ja tuotto kuuluvat samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Tilastossa ostot ja myynnit kirjataan luonteensa mu-kaan.

Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos


80(85)

Tilastointiohjeet yhteistoiminta-alueille

Käsitteet:

Isäntäkunta

Palvelujen hoitaminen on siirretty yhden tai useamman kunnan toi-mesta isäntäkunnalle yhteistoimintasopimuksen perusteella. Isäntä-kunta tuottaa palvelut itse tai ostaa ne toiselta kunnalta, kuntayhty-mältä tai muulta taholta.

Sopimuskunta

Sopimuskunta ostaa palvelut isäntäkunnalta, jolle palvelujen hoitami-nen on siirretty sopimuksen perusteella.

Kuntayhtymä

Palvelujen hoitaminen on siirretty kuntayhtymälle sopimuksen perus-teella. Kuntayhtymä tuottaa itse palveluita tai ostaa ne toiselta kuntayh-tymältä, kunnalta tai muulta taholta.

Jäsenkunta

Jäsenkunta ostaa palvelut kuntayhtymältä, jolle palvelujen hoitaminen on siirretty sopimuksen perusteella.

1) Isäntäkuntamalli

Isäntäkunta ilmoittaa kaikki palvelujen hoitamisesta aiheutuneet kus-tannukset ja tuotot tehtävittäin toiminnan mukaan. Asiakaspalvelujen ostoihin merkitään sekä omille kuntalaisille hankitut että muille kunnille ostetut ja välitetyt lopputuotepalvelut. Lopputuotepalvelujen osto mer-kitään oikealle sektorille sen mukaan miltä taholta palvelu on ostettu, esim. yksityiseltä ostettu kuuluu asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Kol-lektiivipalvelujen osalta kaikki palvelujen ostot merkitään muiden pal-velujen ostoihin. Sopimuskunnilta saadut maksuosuudet merkitään tehtävittäin myyntituloihin kunnilta.

Samaa ohjetta tulee noudattaa vaikka palvelujen hoitamisesta vastaisi liikelaitos. Tällöin isäntäkunnan tilastoon ei kuitenkaan merkitä loppu-tuote- ja kollektiivipalvelujen ostoja omalta liikelaitokseltaan.


81(85)

Sopimuskunta ilmoittaa palvelujen ostot isäntäkunnalta tai sen liikelai-

tokselta tehtävittäin asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta ja kollektiivipal-veluissa muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen osto kuuluu aina sektoriin ”kunta” riippumatta siitä, onko isäntäkunta ostanut pal-velun kuntayhtymältä, toiselta kunnalta, yksityiseltä vai tuottanut itse.


82(85)

2) Kuntayhtymä

Kuntayhtymä (tai liikelaitoskuntayhtymä) ilmoittaa kaikki palvelujen hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ja tuotot tehtävittäin toiminnan mukaan. Asiakaspalvelujen ostoihin merkitään jäsenkunnille sekä muille kunnille ostetut ja välitetyt lopputuotepalvelut. Lopputuotepalve-lujen osto merkitään oikealle sektorille sen mukaan miltä taholta pal-velu on ostettu, esim. yksityiseltä ostettu kuuluu asiakaspalvelujen os-toihin muilta. Kollektiivipalvelujen osalta kaikki palvelujen ostot kuulu-vat muiden palvelujen ostoihin. Jäsenkunnilta saadut maksuosuudet merkitään tehtävittäin myyntituloihin kunnilta.


83(85)

Samaa ohjetta tulee noudattaa vaikka palvelujen hoitamisesta vastaisi liikelaitos. Tällöin kuntayhtymän tilastoon ei kuitenkaan merkitä kun-tayhtymän sisäistä asiakaspalvelujen ostoa omalta liikelaitokseltaan.

Jäsenkunta ilmoittaa palvelujen ostot kuntayhtymältä tai sen liikelaitok-selta tehtävittäin asiakaspalvelujen ostoihin kuntayhtymiltä ja kollektii-vipalveluissa muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen osto kuu-luu aina sektoriin ”kuntayhtymä” riippumatta siitä onko kuntayhtymä ostanut palvelun yksityiseltä, kunnalta, toiselta kuntayhtymältä vai tuot-tanut itse.


84(85)

Muut taloustiedot:

Seuraavat tiedot tulee ilmoittaa tilastoon kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty isäntäkunnalle tai kuntayhtymälle.

Sosiaali- ja terveystoiminta:

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tu-

kitoimien menot yhteensä

Vammaispalvelulain mukaisista menoista: Kuljetuspalvelut

Vammaispalvelulain mukaisista menoista: henkilökohtainen apu

Eläinlääkintä

Opetus- ja kulttuuritoiminta:

Lasten päiväkotihoidon kustannukset


Muun lasten päivähoidon kustannukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon osto yksityiseltä tuottajalta

Kunnan/kuntayhtymän ostaessa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksityiseltä tuottajalta, tulee palvelun osto jakaa tehtävä-luokille ostetun toiminnan luonteen mukaan. Kuluja ei siis ilmoiteta ku-lulajeittain vaan palvelun ostokulu jaetaan tehtäväluokille. Tilanne on vastaava kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen osto toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä. Kunnan tai kuntayhtymän tulee sopia yksityisen pal-veluntuottajan kanssa riittävän tarkasta erittelystä palvelun ostolaskun sisällöstä, jotta se kattaa kunnan/kuntayhtymän tilastoinnin tarpeet.


85(85)

Tehtäväluokkakohtaisen palvelunosto jaottelun lisäksi seuraavat tiedot tulee sosiaali- ja terveystoimen osalta ilmoittaa kunnittain, vaikka pal-velujen tuottamisesta vastaisi yksityinen yritys:

Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset


Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yh-teensä

Omaishoidontuki, hoitopalkkiot yhteensä

Kotihoidon palvelusetelikulut



Muut (soten) palvelusetelikulut

Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tu-

kitoimien menot yhteensä

Vammaispalvelulain mukaisista menoista: Kuljetuspalvelut

Vammaispalvelulain mukaisista menoista: henkilökohtainen apu


Työterveyshuolto

Kunnan/kuntayhtymän (tai sen liikelaitoksen) itse tuottaman työter-veyshuollon kustannukset kuuluvat tilastossa tehtävälle Perustervey-denhuollon avohoito. Samalle tehtävälle sisällytetään myös Kelan kor-vaus työterveyshuollosta. Työterveyshuollon kustannukset kohdenne-taan muille tehtäväluokille sisäisinä palvelun ostoina tai vyörytyserien kautta. Kustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille nettona eli Kelan korvaus vähennettynä kuluista. Perusterveydenhuollon avohoi-don tehtävällä ilmoitetaan kaikki työterveyshuollon kulut ja tuotot sekä sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot. Muille tehtäväluokille koh-distetaan osuus työterveyshuollon kuluista aiheuttamisperiaatteen mu-kaisesti sisäisenä ostona (muiden palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna.

Kunnan/kuntayhtymän ostaessa työterveyshuollon ulkopuolelta voi-

daan kulut ilmoittaa tilastossa kahdella eri tavalla. Työterveyshuollon ostokulu voidaan kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille, jolloin Kelan korvaus kohdennetaan myös samoille tehtäville esimerkiksi kulujen suhteessa. Vaihtoehtoisesti kaikki työterveyshuollon ostokulut sekä Kelan korvaus kokonaisuudessaan voidaan kirjata Perusterveyden-huollon avohoidon tehtäväluokalle. Tällöin työterveyshuollon nettokus-tannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille sisäisinä palvelun os-toina tai vyörytyserien kautta.

Kuntatalous muut taloustiedot - Statistics Finlandstat.fi › keruu › kuta › files ›...

Documents

Transcript of Kuntatalous muut taloustiedot - Statistics Finlandstat.fi › keruu › kuta › files ›...