Kv 15.12 - joroinen.fi 2015 KH 08122014_KV_15122014... · osalta pysyväisluonteiseen...

TALOUSARVIO 2015

TALOUSSUUNNITELMA

2016 - 2017

Kv 15.12.2014

Joroisten kunta TALOUSARVIO 2015 2

Sisällysluettelo

1. TALOUSARVION 2015 JA –SUUNNITELMAN 2016 – 2017 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT .... 4

1.1. KUNTALAIN 365/1995, 65 § (29.6.2006/578) TALOUSSÄÄNNÖKSET ..................................... 4

1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ................................................................................................................ 4

1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys ....................................................................................... 4

1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät ......................................................... 6

1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö................................................................................................... 8

1.2.4. Konserni .......................................................................................................................................... 9

1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2013 – 2016 ........................................... 11

1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITTELUN

TAVOITEASETANTA ............................................................................................................................... 13

1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET ..................................... 14

1.5.1. Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus ...................................................................................... 14

1.5.1.1. Johdanto ja yleisperustelut ...................................................................................................... 14

1.5.1.2. Käyttötalousosa ...................................................................................................................... 14

1.5.1.3. Investointiosa .......................................................................................................................... 17

1.5.1.4. Tuloslaskelmaosa.................................................................................................................... 17

1.5.1.5. Rahoitusosa ............................................................................................................................. 17

1.5.1.6. Liikelaitoksen käsittely ........................................................................................................... 17

1.5.2. Taloussuunnitelmavuodet 2016 - 2017 .......................................................................................... 17

1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN ........................................................................... 18

1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto ..................................................................................................... 18

1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala ................................................................................................ 19

1.6.3. Perusturvan toimiala ...................................................................................................................... 19

1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala .......................................................................................... 20

1.6.5. Ympäristötoimen toimiala ............................................................................................................. 21

1.6.6. Tekninen toimiala .......................................................................................................................... 22

2. KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................................. 25

2.1. VAALITOIMINTA .............................................................................................................................. 25

2.2. TARKASTUSTOIMINTA ................................................................................................................... 25

2.3. KUNNAN JOHTO – KUNNANVALTUUSTO JA –HALLITUS ...................................................... 26

2.4. KESKUSHALLINTO .......................................................................................................................... 27

2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA ................................................................................ 34

2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA ............................................................................................................ 36

2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA ........................................................................ 49

2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA ................................................................................................... 69

2.9. TEKNINEN TOIMIALA ..................................................................................................................... 72

3. INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................... 86

4. TULOSLASKELMAOSA........................................................................................................................... 90

3 TALOUSARVIO 2015 Joroisten kunta

5. RAHOITUSLASKELMAOSA ................................................................................................................. 100


1. TALOUSARVION 2015 JA –SUUNNITELMAN 2016 – 2017

LAADINNAN YLEISPERUSTELUT

1.1. KUNTALAIN 365/1995, 65 § (29.6.2006/578) TALOUSSÄÄNNÖKSET

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio.

Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi

vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio

ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena

suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen

alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä

toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä

kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä

osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä.

Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää

valtuusto.

1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN

OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys

Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia (jo toinen peräkkäinen negatiivisen

talouskasvun vuosi). Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden

omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin

kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin.

Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla

vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset,

kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-

ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä,

että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät.

Kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna. Yksityisen kulutuksen ei ennakoida

kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien

arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä

kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä.

Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään

näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja

piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia.

Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus

kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä

paikallaan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuntalaki#a29.6.2006-578


Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan

odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen

historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä,

tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta.

Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille

2014 -2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten

sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy

vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun

ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus

on puolet tästä eli 0,4 %.

Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen

kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta

rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin.

Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin

suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6

prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät,

työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson

sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin

nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi

nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin.

Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla

kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja

ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa

tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa

aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy

kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella.

Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna

2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Karkean arvion

mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset

vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin.

Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on

pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien

ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna

2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten

myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa

viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät

kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta

siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan

pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina

0,61prosenttia.

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna

maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat.

Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät

0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä.

Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja

ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan

29,5 prosentin tuntumaan.

Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä

edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason


nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan

pysyvän samalla tasolla. (Kuntatalous 3/2014)

1.2.2. Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät

Joroisten kunnan taloudellinen tilanne kuvastuu seuraavista kaavioista. Kunta on ajautunut käyttötalouden

osalta pysyväisluonteiseen alijäämätalouteen. Talouden vakauttamiseksi tehdyt toimenpiteet eivät

todennäköisesti riitä, eikä veronkorotuksilta voida tulevinakaan vuosina välttyä.

Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot:

TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Sarja1 -21 856,8 -23 235,3 -24 336,0 -25 863,7 -25 473,5 -26 763,5 -27 936,4 -28 514,3

-30 000,00

-25 000,00

-20 000,00

-15 000,00

-10 000,00

-5 000,00

0,00

10

00

€

Toimintakate 2008 - 2015

TP

2008

TP

2009

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TA

2014

TA

2015

TS

2016

TS

2017

Sarja1 2 260,6 1 519,8 1 181,4 237,72 674,03 1 203,9 274,84 -3,59 336,29 839,64

-500,00

0,00

500,00

1 000,00

1 500,00

2 000,00

2 500,00

10

00

€

Vuosikate 2008 - 2017


Verotulot on arvioitu verotuloennustekehikon mukaan.

Ongelmallista on, että tulopohja kapenee. Verotulot pysyvät varsin matalan kasvun tasolla ja

valtionosuuksien taso alenee.

Väestökehitys osoittaa edelleen varsin synkkiä lukuja sekä Joroisten kunnan että seudun osalta.

Työttömyysaste on asettunut yli kymmenen prosentin tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien

työllistyminen olisi tässä tilanteessa tärkeää. Koko seudun kannalta kaikkein merkittävintä on saada

investointeja alueelle ja yritystoimintaan tulevaisuudenuskoa.

Kunnan tärkeimmät kehittämishankkeet liittyvät Kartano Golf Oy:n ympäristön ja sen läheisyyteen tehdyn

asemakaavan toteuttamiseen. Myös Joroisten pääristeysaseman kehittäminen ja sen alueelle tehtävät

investoinnit ovat välttämättömiä. Valtuusto hyväksyi kunnalle uuden elinkeinostrategian kokouksessaan

11.11.2013 ja sen mukaisia varsin monialaisia toimia on käynnistettävä kunnan elinvoimaisuuden

säilyttämiseksi.

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Kunnan tulovero 12 700 13 087 13 111 14 205 14 500 14 393 14 603 14 876

Yhteisövero 1 057 1 151 816 937 986 1 102 975 1 042

Kiinteistövero 680 687 703 813 1 003 1 137 1 137 1 137

Yhteensä 14 437 14 925 14 630 15 955 16 489 16 632 16 715 17 055

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

10

00

€

Verotulot

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TA

2014

TA

2015

TS

2016

TS

2017

Peruspalvelujen vo 8 951 9 063 9 400 9 534 9 322 8 920 8 920 8 920

Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 379 2 454 2 161 2 517 2 527 3 027 3 027 3 027

Järjestelmämuutoksen tasaus -48 -48 -48 -48 -48 -428 -163 0

Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -601 -692 -755 -780 -741 -612 -612 -612

Harkinnanvarainen vo-korotus -5 -5 -5

Muut vo:een tehtävät

vähennykset/lisäykset445 507 932 940 1 055 1 094 1 094 1 094

Yhteensä 11 121 11 279 11 685 12 163 12 115 12 001 12 266 12 429

-2 0000

2 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 000

Ak

seli

n o

tsik

ko

Valtionosuudet


1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö

Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa.

Luottamushenkilöorganisaatio


Henkilöstöorganisaatio

1.2.4. Konserni

Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään

olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt toteuttavat mahdollisimman maltillista vastike- ja

vuokrapolitiikkaa samalla, kun niiden tulee tarjota tasoltaan kilpailukykyistä ja hyvän palvelun asumista.

Nimi Kotipaikka Kunnan

omistus-

osuus

Konsernin

omistus-

osuus

Tytäryhteisöt

As Oy Pikalle Joroinen 87,20 % 87,20 %

As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 %

As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 %

Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 %

Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 80,78 % 80,78 %

As Oy Paavalinkivi Joroinen 61,85 %

Kuntayhtymät

Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 %

Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 %

Itä-Suomen Päihdehuollon ky Mäntyharju 0,74 % 0,74 %

Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 %

Vaalijalan ky Pieksämäki 1,24 % 1,24 %

Osakkuusyhteisöt

As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 %


Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015

Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija

Asuntojen

vuokrausaste vähintään

95 %

Markkinointi, asuntojen

kunto

Asuntojen vuokrausaste Isännöitsijä

Kiinteistöpäällikkö

Vähintään puolessa

kiinteistö- ja asunto-

osakeyhtiöissä

toteutetaan rakennusten

kuntokartoitukset.

Ohjelman

hyväksyminen

Toteutuneet

kuntokartoitukset

edelliset

Erääntyneiden

saatavien määrä alenee.

Tehokkaat perintätoimet Erääntyneet saatavat

2015 vs. 2014

Isännöitsijä

Laskentayksikkö


1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2013 – 2016

Joroisten kunnan visio:

”Swingaava Savon Pariisi”

Joroisten päästrategia

Joroisten kunta tavoittelee vähintään 50 000 asukkaan laajaa

ja elinvoimaista Keski-Savon kuntaa aikaisintaan vuoden

2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut

ja vahvistuva elinkeinoelämä ja terve väestö.

Keski-Savon kunta kuuluu KYS:n erityisvastuualueeseen ja

järjestää itse laajat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut.

Jos Keski-Savon kunta ei toteudu yli 50 000 asukkaan

yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja

hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savon SOTE-

alueeseen (tai Etelä-Savon) yhdessä Varkauden ja alueen

muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus

saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman.

Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen

myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten.

Varmistaakseen itsenäisen toiminnan valtuusto sitoutuu

tasapainottamaan kunnan talouden valtuustokauden aikana

niin, että kriisikunnan kriteerit eivät toteudu missään

vaiheessa.


Strategiaan liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät

Talous

tasapainoinen talous

lainakatto max 3000 €/as

tulovero max 20,50 %, kiinteistöveroa lisää max 100 000 €/v

investoinnit suunnataan tuottaviin kohteisiin

omaisuuden realisointi ja kohdistaminen elinvoimaa tuottaviin päämääriin

palvelutason/verkkojen huolellinen tarkastelu ja sopeuttaminen ”terveeseen” kysyntään

Elinvoima

positiivisen sosiaalisen pääoman kehittäminen

golfalueen ja liikunta- sekä luontomatkailun kehittäminen

VT 5 risteysalueen ja VT 5 – lentoasema yritysalueen kehittäminen

kunnan markkinointitoimien lisääminen

yritystoiminnan edellytysten luominen mm. maankäytön ja kunnallistekniikan keinoin sekä

yritystoiminnan muu tukeminen ja avustaminen

maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen

Hyvinvointi ja palvelut

hyvin toimivat lähipalvelut turvattu kunnassa

hyvinvointikertomus on osa kuntasuunnittelua

turvallinen arki viihtyisässä ympäristössä

hyvinvointia tukevat ja lisäävät palvelut turvataan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten

kanssa

lapsiystävällisyydestä tunnettu kunta

hoidonporrastus toimii saumattomasti

yhteistyön hyödyntäminen kuntien kesken

sähköisen päätöksenteon ja palveluiden kehittäminen

Ympäristö

keskeiset puistoja viheralueet hyvin hoidettuja

harrastuspaikat hyvässä kunnossa

vesistöjen tilaa parannettu ja vesialueita yhdistetty

jätevesijärjestelmät kehittyneet

hyvälaatuinen pohjavesi on turvattu

maa-ainesten ottaminen on suunnitelmallista ilman pohjavesi-, ympäristö- ja maisemahaittoja


Henkilöstöstrategia

Joroisten kunnan henkilöstöstrategiassa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja:

Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. Palvelurakenteen

muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin.

Henkilöstön eläköityminen otetaan huomioon ja laaditaan suunnitelma, jossa eläköityminen tai henkilöstön

omaehtoinen irtisanoutuminen käytetään hyväksi etukäteen suunnitellun työnkierron sekä täydennys- ja

uudelleenkoulutuksen avuin. Työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee

hänen osaamistaan ja työpanostaan.

Työnantajan toimintaa ohjaa kaikille yhteiset toimintatavat. Henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet

saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville kunnan Intranettiin.

Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollon yhteistyössä. Työterveyshuollolla ja

työsuojelutoiminnalla on tärkeä rooli kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyssä. Varhaisen tuen mallin avulla

tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja ohjataan jo ilmenneiden terveydellisten ongelmien käsittelyyn ja

ratkaisuun. Työhyvinvointiin liittyy tärkeänä asiana esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus, jota

toteutetaan esimerkiksi toimistopalavereissa ja säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa.

1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2015 JA

TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA

Strategiset tavoitteet:

1. Valtuuston laatima strategia vuosille 2013-2016 päivitetään, toiminnan painopisteet määritellään ja

päivitetyn strategian mukaiset toimintalinjat käynnistetään osana kunnan toiminnan pitkäjänteistä

kehittämistä.

2. Vuoden 2015 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena ja että kunnan talous saadaan

tasapainoiseksi suunnitelmakauden 2016-2018 aikana.

Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta

aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä.

Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa

järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain

tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti

niiden ilmaannuttua

Talouden tasapainottamisohjelma päivitetään talousarviosuunnittelun yhteydessä ja

toteutetaan osana kunnan toimintojen tasapainottamista.

3. Joroisten Energialaitoksen myynnistä saataville rahoille laaditaan kunnan strategiaa tukeva

suunnitelma niiden tuottavasta ja kuntalaisia palvelevasta käytöstä.

4. Joroisten kunta toimii aktiivisena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain uudistukseen

liittyvässä edunvalvontatyössä ja osallistuu Joroisten kunnan kannalta merkittäviin alueellisiin

toimenpiteisiin, joilla tähdätään uuden sote-järjestelmän mukaisten tuotantoalueiden

muodostamiseen.

Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle:

Talousarviossa ei pysytä eikä taloutta tasapainottavia toiminnallisia muutoksia saada tehtyä.

Yhteistä strategista linjaa kunnan toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ei löydetä.

Energialaitoksen myynnistä saatavia rahoja ei pystytä sijoittamaan tuottavasti ja kuntalaisia

palvelevasti.

Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017- 2018 laadinnassa ja tavoiteasetannassa tulee huomioida

päivitettävän kuntastrategian tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi.


1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET

1.5.1. Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus

1.5.1.1. Johdanto ja yleisperustelut

Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä

alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna.

Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia

esitetään alussa. Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään koottuna kohdassa 1.6. ja tarkemmin

sitovuustasoittain kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti

yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat

kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan

palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan.

Yleisperusteluissa on asetettu myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet.

1.5.1.2. Käyttötalousosa

Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot.

Käyttötalouden budjetointikäytäntö määräytyy tehtäväkohtaisesti rahoitustavan perusteella.

Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston myöntämin määrärahoin, jolloin varojen lähteenä ovat

verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet tms. yleiskatteinen rahoitus, jota ei ole kohdennettu määrätyn

tehtävän rahoittamiseen. Kohderahoitteisten tehtävien menot rahoitetaan tehtävän tulorahoituksella (myynti-

ja maksutuotot, avustukset, tuet ja korvaukset). Kohderahoitusta sovelletaan liikelaitoksissa, muissa

taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksilöissä.

Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty

hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen

palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin

(kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa

osastotasolla 02.

Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat

tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja – tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut.

Talousarviossa on tuotteistettuja ja tuotteistamattomia toimintoja. Informatiivisena, erillisenä osiona

ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja – hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset.

Vastuuhenkilö:

Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm.

raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle).

Tavoitteiden asettaminen:

Tavoitteita asetetaan 2 – 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on

päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden

aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten

velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita.

Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla

voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa.

Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa.

Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden


tulee olla johdettuja valtuuston asettamista tavoitteista, strategioista ja kriittisille menestysalueille asetetuista

päämääristä sekä mahdollisista toimenpiteistä, joilla niihin päästään.

Toiminnasta riippuen kunkin sitovan tason kohdalla esitetään kunnan strategiaa tukeva strateginen tai

toiminnallinen tavoite, keinot ja toimenpiteet, joilla siihen pyritään sekä mittarit ja vastaava viranhaltija.

Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia.


Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne

raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain.

Selvitykset ym. perustelut

Perusteluita sisällytetään talousarvioon erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta.

Perusteluissa selvitetään palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen liittyviä

haasteita ja epävarmuustekijöitä sekä tehdään selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä

arvioidaan voimavarojen riittävyyttä.

Tunnusluvut

Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut.

Tuotteistamaton toiminta

Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä

syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet

talousarviovuodelle.

Tuotteistettu toiminta

Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta

tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset.

On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-

korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla

lasketuista kustannuksista.

Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet

tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja.

Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat.

Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat laadintaohjeet:

Menot

Talousarviovalmistelussa otetaan huomioon vakauttamissuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksytyt

säästötoimet.

Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu

kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014–31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016–

31.1.2017 on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014–31.12.2015 kunta-alan palkkoja on korotettu

1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %.

Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan

1.7.2015 lukien. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana

keskimäärin 1,2 %.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja

toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson

sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä.


Joroisten kunnan talousarvioon 2015 palveluksessa olevan henkilöstön palkkojen nousuksi arvioidaan 0,2 %

heinäkuun 2014 palkkatasosta. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v. 2014 tasosta.

Vakauttamisohjelmassa päätetyt henkilöstösäästöt on huomioitava vähennyksenä nykyiseen palkkasummaan.

Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,05 % KuEL-palkoista (Kuntien Eläkevakuutuksen

yleiskirje 1/2014) ja se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille 4100. Työnantajan VaEL-

eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin

mukaan, joka on 21,6 % ja se budjetoidaan tilille 4110.

Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 5,80 % (sairausvakuutusmaksu 2,15 %,

työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 0,70 % Kuntataloustiedote 1/2014) palkkasummasta ja se voidaan

budjetoida yhteissummana tilille 4150.

KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle

kustannuspaikalle 1324 ”Jakamattomat eläkemenot” (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako

toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa.

Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu

muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta.

Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja

se budjetoidaan yksiköittäin tilille 4105. (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden

ta-laadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kertomalla vuoden 2014

ennakkomaksun määrä kertoimella 1,02.

KuEL-eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan tilille 4101 kertomalla vuodelta 2014 perittävien

eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Kirjanpitoyksikkö toimittaa

laskelmat/luettelot toimintayksiköille, myös sote-yhteistoiminnan alaisille yksiköille, otettavaksi

talousarviovalmistelussa huomioon.

Keski-Savon sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että ”sopijapuolet laskuttavat oman ko.

toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta”. Tämä tulee

valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat.

Yleiskustannukset

Vuoden 2015 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon,

toimistohenkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella.

Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen

tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset.

Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat.

Tulot

Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle.

Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan

alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa

ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa

nettomenojen osalta.

Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja

tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen

hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa

vähentävänä eränä.


1.5.1.3. Investointiosa

Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja

omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa

tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä

selvitetään onko kyse uus-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko

investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista.

Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja

tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2015

– 2016 hankkeet. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia.

Investointien alaraja on 10.000 euroa. Kunnossapitotyöt on budjetoitu käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset

ja uuden rakentaminen kuuluvat investointiosaan. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon;

Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).

Joroisten kunta on arvioinut rakentamisinvestointimenot myös sosiaali- ja terveystoimen toimialalle.

Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista sosiaali- ja terveystoimelle

vastaa Varkauden kaupunki.

1.5.1.4. Tuloslaskelmaosa

Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan

yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat

tunnusluvut.

Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti.

Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoituvat em. laskelmia laadittaessa.

1.5.1.5. Rahoitusosa

Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan

muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta.

Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden

saavuttamista mittaavat tunnusluvut.

1.5.1.6. Liikelaitoksen käsittely

Joroisten kunta on 8.9.2014 kunnanvaltuuston päätöksellä myynyt Joroisten Energialaitoksen Savon Voima

Oyj:lle ja Savon Voima Verkko Oy:lle. Kauppa toteutunee vuoden 2014 aikana. Kokonaistalouslaskelmat

tilinpäätös 2013 ja talousarvio 2014 sisältävät liikelaitoksen erät, talousarvio 2015 ei.

1.5.2. Taloussuunnitelmavuodet 2016 - 2017

Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2015 - 2017. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen

mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman 2016 – 2017.

Taloussuunnitelmavuosien 2016 - 2017 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-,

rahoituslaskelma- ja investointiosissa. Suunnitelmavuosien käyttötalouden arvioidaan toteutuvan

talousarviovuoden tasoisena. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti

velvoittava asiakirja.


1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN

1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto

Kunnanvaltuusto ja –hallitus

Kunnanvaltuusto on keväällä 2013 hyväksynyt Joroisten kunnalle uuden vision, kuntastrategian vuosille

2013 – 2016 ja siihen liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät. Menestysaluekohtaisiin päämääriin on

liitetty toimenpide-ehdotuksia niihin pääsemiseksi. Kunta haluaa profiloitua elinvoimaisena ja

kilpailukykyisenä kulttuuri- ja golf-pitäjänä, jossa kuntalaisten hyvinvointi ja palvelut on turvattu

turvallisessa, siistissä ympäristössä. Tämä onnistuu vakaan talouden kautta.

Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö

toimimaan siten, että kunnan visio, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat, jolloin

palvelujen saatavuus sekä riittävä taso turvataan.

Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2015 on tarkistaa kunnan strategia ja luoda kunnan

linjaukset meneillään oleviin SOTE – ja kuntarakennemuutoksiin liittyen. Strategian on vastattava sekä

mahdollisiin kuntaliitoksiin että itsenäisenä säilymisen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Toinen valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite on saada aikaan talouden vakauttamisohjelma, koska

kunta on ajautunut varsin syvään ja pysyvään alijäämätalouteen. Talouden tasapainottaminen edellyttää sekä

veroasteen nostamista kaikilla osa-alueilla että varsin seikkaperäistä ja raskasta palvelujen priorisoimista ja

palvelujen supistamista.

Kunnan elinvoiman vahvistamiseksi on edistettävä vasta valmistuneen elinkeinostrategian mukaisia

toimenpiteitä, joista tärkeimpänä on pidettävä Joroisten pääristeyksen yhteyteen synnytettäviä investointeja.

Myös golfalueen investointeja on edistettävä joko nykyisen asemakaavan puitteissa tai tarkistetulla

asemakaavalla, mikäli viitasammakko direktiivilajina estää asemakaava-alueella olevan rannan

ruoppaamisen.

Vanhusten ja erityisryhmien tila- ja hoitojärjestelyt tulevat linjattaviksi vuoden 2015 aikana, johon sisältyy

sekä palvelutalon kanssa laadittava uusi sopimus että kunnan omien tilojen ja toimintojen tarkastelu sekä

mahdollinen uusinvestointi.

Hyvinvointikertomuksen asemaa ja merkitystä kunnan toimintaa ohjaavana aineistona on vahvistettava.

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta,

täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja

käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan

ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Keskushallinto

Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta.

Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen

henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston

ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja

laillisuuden valvonta.

Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2015 aikana: kotisivut uusitaan ja niiden yhteyteen rakennetaan

intranet kunnan henkilöstölle. Intranetin osiona tulee olemaan luottamushenkilöiden käytössä oleva sisäinen

verkko, jota hyödynnetään päätöksenteossa.


Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman

aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella

korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä

kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa.

Elinkeinoyksikkö vahvistaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle.

Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan

investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Elinkeinoyksikön

painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen infraan kuuluvan

laajakaistaverkon rakentaminen aloitetaan vuoden 2015 aikana. Edellytyksenä on kuitenkin liittyjien riittävä

määrä.

Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle

palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä

virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon

seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa.

1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala

Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät,

maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien

lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi

varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen

sairauden tai kouluttautumisen yhteydessä.

Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee

maaseututoimensihteeri. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa tiistaisin aamupäivällä. Joroislainen

viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä.

Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen vuonna 2014 jätti 65 % viljelijöistä. Tällä osuudella

joroislaiset olivat Etelä-Savon ykkösiä sähköisessä haussa. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja

tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, muun muassa karttamuutoksissa on luovuttu jo lähes

kokonaan paperien käsittelystä. Maaseutuhallinnon arkistointi tapahtuu nyt kokonaan sähköisesti, samoin

päätösten lähettäminen viljelijöille. Tehtävien sähköinen käsittely muuttaa paitsi viljelijöiden asiointia myös

maaseututoimiston tehtäviä. Muutospaineista huolimatta viljelijät voivat kuitenkin edelleenkin palauttaa

hakemuksensa myös paperilla.

Vuonna 2015 on odotettavissa maataloustukiin muutoksia, joita ennakkoon on pidetty EU-kauden

suurimpina. Tästä syystä maaseutuhallinto panostaa vuonna 2015 erityisesti sekä hallinnon että viljelijöiden

koulutuksiin.

1.6.3. Perusturvan toimiala

Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi

yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi

joroislaista jäsentä, päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan henkilökunta on Varkauden

kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaali- ja

terveyspalveluista. Palvelutaso ja – määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä

Joroisten kunnanvaltuustossa.

Joroisten kunta on laatinut kuntastrategian vuosille 2013-2016 (Joroisten kunnanvaltuusto § 53/17.6.2013),

johon on kirjattu kunnan päästrategia ja menestysaluekohtaiset päämäärät valtuustokaudelle. Päämäärät

teema-alueittain:

- hyvinvointi ja palvelut

- elinvoima ja kilpailukyky

- ympäristö

- talous


Valitut teema-alueet ja päämäärät ohjaavat talousarvion laadintaa vuosille 2015-2016. Päästrategiassa

linjataan, että Joroisten kunta tavoittelee vähintään 50 000 asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski-Savon

kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta. Joroisten kunta tavoittelee toimivia lähipalveluja ja vahvaa

elinkeinoelämää sekä tervettä väestöä. Mikäli Keski-Savon kunta ei toteudu yli 50 000 asukkaan yhteisönä,

Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois- tai Etelä- Savon

SOTE alueeseen yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa. Tavoitteena on, että alueen

terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita

harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten.

Toimivat lähipalvelut tuotetaan yhteistyössä yritysten, kolmannen sektorin ja muiden kuntien kanssa.

Sähköisiä palveluja kehitetään. Sähköiset palvelut mahdollistavat ja nopeuttavat yhteydenpitoa,

tiedonvaihtoa ja edesauttavat myös kuntalaisten oman osallisuuden lisäämistä omasta hyvinvoinnistaan.

Ennaltaehkäisevää lähipalvelua ovat hyvät ja toimivat sosiaali-, terveys- ja muut peruspalvelut.

Kuntasuunnittelun osaksi nostetaan laajassa yhteistyössä tehty hyvinvointikertomus, jonka päätavoitteet

linjaa valtuusto. Tulevan vuoden ja lähitulevaisuuden haasteiksi nousevat laadukkaan ja kustannustietoisen

palvelutason ylläpitäminen. Väestön ikääntyminen ja muut väestössä tapahtuvat palvelutarvemuutokset

pakottavat tarkastelemaan palvelurakenteita ja löytämään uusia taloudellisia ja toimivia palvelujen

tuottamistapoja. Perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa. Lainsäädäntömuutokset,

kuten esimerkiksi sosiaalihuolto- ja työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta

annettavan lain muutokset, aiheuttavat toimintoihin uudelleenjärjestelyjä. Asiantuntijuutta,

henkilöstövoimavaroja, työn organisointia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa yhteistoiminta-alueella

jatketaan edelleen.

Vuoden 2015 suureksi haasteeksi jää valtiovallan ratkaisut sote- ja kuntarakenteeseen liittyen. Vuoden 2017

alkuun mennessä selviää, miten kuntalainen tulee saamaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa jatkossa Joroisissa.

1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala

Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä keski- ja eteläsavolaisten

kuntien kanssa. Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi

kattaa varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen

(nuoriso, liikunta, kulttuuri) sekä kirjastopalvelut ja vapaan sivistystyön (kansalaisopisto ja taiteen

perusopetus).

Lapsiystävällisen Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle

yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan

varhaiskasvatussuunnitelmalla ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, jonka laatimista varten on

perustettu seudullinen työryhmä Keski-Savoon.

Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia

päivähoitopalveluja. Kuvansin päiväkodin peruskorjaus valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.

Varhaiskasvatuslain muutokset tuonee lisähaasteet varhaiskasvatuspalveluiden järjestelyihin 1.8.2015

alkaen.

Esiopetuksen siirtyminen toiminnallisesti päiväkodeista kouluille tapahtuu vaiheittain tilatarveohjelma

huomioiden.

Joroisten perusopetuksessa on 498 oppilasta, joiden opetus järjestetään kouluverkkosuunnitelman mukaisissa

lähikouluissa. Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Joroisissa

koulujen henkilökunta on ammattitaitoista, ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Kunnassa

kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden tietoja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen niin, että he

saavat hyvän pohjan jatko-opintojansa varten. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä

naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman laatimisessa sekä

erilaisissa hankkeissa ja opiskelijahuoltolain edellyttämien toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi.


Perusopetuksen osalta joudutaan tekemään ratkaisu, jatkaako Kolman koulu väistötiloissa vai korjataanko

koulu, mikä voi johtaa siihen, että koulunkäyntialueet (koulupiirit) tulevat tarkistettavaksi vuoden 2015

aikana ja kouluverkkosuunnitelma päivitettäväksi. Yhtenäiskoulun hallinnollista ja toiminnallista

kehittämistä jatketaan.

Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa koulujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteistyössä

varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi.

Joroisten lukiossa on 94 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella.

Lähiopetusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden etelä- ja keski-

savolaisten lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys-ja

ammatillisia lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla

kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa

monipuolisesti sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukio harjoittaa yhteistyötä

alueen yritysten ja muiden oppilaitosten kanssa erikoisesti Energiaa Mobiilisti-hankkeessa. Lukio totuttaa

opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen. Lukiolaiset osallistuvat toimijoina erilaisiin paikkakunnan

tapahtumiin lisäten paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Lukiota markkinoidaan osana kunnan lapsi- ja

nuorisoystävällisiä hyvinvointipalveluja. Lukion järjestämislupaa haetaan vuoden 2015 alussa mahdollisten

yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan

ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut

kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmä-

yhteistyön aloittamiseen etelä – ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan

eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen.

Vapaa-aikatoimeen kuuluvat liikuntatoimi, urheilutalo, nuorisotoimi, nuorten työpaja, työpaja II, etsivä

nuorisotyö, kulttuuritoimi ja museo. Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä

vapaa-ajan palveluja joko itse tuottaen tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Liikuntapaikkoja ja –alueita rakennetaan ja kunnostetaan suunnitelmallisesti vuosittain; urheilutaloa

peruskorjataan vuonna 2015 ja Kuvansin kuntorataa vuosina 2015 ja 2016. Kanavan hyppyrimäen

kunnostusta selvitetään. Frisbeegolfradalle rakennetaan yhdeksän uutta lähtöpaikkaa, jolloin käytössä on 18-

korinen rata.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina. Nuorten työpajan vakiintuneet toiminnat jatkuvat

ennallaan, mutta kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä kasvaa. Työpajaesimiehen

työparina on pajaohjaaja ja työpaja II:n toimintaa vetää työnsuunnittelija. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena

tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai

jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut.

Kulttuuritoimessa lastenkulttuuri on painopistealue ja Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa.

Kulttuuritoimeen kuuluu myös Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen katto korjataan v.

2015.

1.6.5. Ympäristötoimen toimiala

Ympäristötoimen tehtävänä on viihtyisän ja turvallisen toimintaympäristön edistäminen

viranomaistoiminnan kautta. Toimiala vastaa Joroisten kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönvalvonnan,

maa-ainesasioiden ja yksityistieasioiden viranomaispalveluiden tuottamisesta sekä kunnan

yksityistieavustusten jakamisesta.

Ympäristötoimi pyrkii avoimella ja asiakaslähtöisellä toiminnalla vaikuttamaan rakennetun ympäristön tilaan

ja laatuun sekä ehkäisemään ympäristö- ja luontoarvojen turmeltumista. Yksityistieverkon suunnitelmallinen

ja kohdennettu avustaminen edistää liikenneturvallisuutta ja ylläpitää toimintaedellytyksiä taajaman

ulkopuolisilla alueilla.


Ympäristötoimen toiminnan painopistealueina tulevana talousarviokautena on yhteistyön syventäminen

ympäristö- ja rakennusvalvonnan osa-alueilla Keski-Savossa. Yhteistyön syventämisellä pyritään

ennakoimaan muutoksia ympäristönsuojelua ja maankäyttöä ohjaavassa lainsäädännössä.

Lainsäädäntömuutoksien tavoitteena on ohjata kuntien valvonta- ja viranomaispalveluita kokonaisuutena

suurempiin alueellisiin yksiköihin, jolloin palvelun laatu, asiantuntemus ja ammattitaito pystytään

turvaamaan paremmin.

Vesiensuojelu pidetään ympäristönsuojelun painopistealueena. Ympäristötoimi on osallisena yhdessä

Elinkeino- Liikenne ja Ympäristökeskuksen kanssa paikallisissa vesiensuojeluhankkeissa. Lisäksi

toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa kunnan alueelle laadittuja pohjavesivarantojen suojelusuunnitelmia.

Maa-ainesten ottamista pyritään ohjaamaan hankkeiden lupaprosessien kautta toiminnan kestäville alueille ja

vanhojen kohteiden jälkihoitoa tarkennetaan edelleen. Maisemakuvaan yleensä kiinnitetään enenevässä

määrin huomiota ja kehotetaan kiinteistön omistajia tiedottamisen ja valvonnan kautta ympäristön

yleisilmeen kohentamiseen. Viranomaispalveluiden tehokkuuteen, laatuun ja saatavuuteen pyritään

vaikuttamaan seudullisella yhteistyöllä, henkilöstön kouluttautumisella ja nopealla asioiden käsittelyllä.

1.6.6. Tekninen toimiala

Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan

hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä

talonmies- ja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos.

Toimialahallinto johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja

päätöksentekoon.

Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleis- ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä

palvelevien suunnitelmien laatiminen. Maankäytön suunnittelua kunnassa johtaa kunnanhallitus apunaan

kaavoitustoimikunta.

Viime vuosina Joroisten kuntaan on laadittu kolme suurta rantayleiskaavaa, Saimaan, Maavesi-Sysmä-Paron

sekä Kotkatharju-Valvatuksen rantayleiskaavat. Näistä Kotkatharju-Valvatuksen osayleiskaavasta tehtiin

valitus alkusyksyllä 2013. Nämä kolme yleiskaavaa kattavat suurimman osan Joroisten kunnan

rantavyöhykkeistä. Vapaita rakennuspaikkoja, niin loma- kuin vakituiseenkin asumiseen löytyy ko. kaava-

alueilta runsaasti ja voimme vain toivoa, että mahdollisimman moni noista tonteista päätyy myyntiin ja

saamme sitä kautta uusia vakituisia sekä vapaa-ajan Joroislaisia.

Asemakaavoitusta tehdään tällä hetkellä Huutokoskella sekä Golf-alueella. Huutokoskella kaavoitetaan

teollisuutta ja työpaikkoja varten ja Golf-alueen kaavamuutoksella pyritään saamaan matkailualueen

investoinnit käyntiin mahdollistamalla alueen rakentuminen vaiheittaisesti.

Kaavoituksen pääpaino tulee lähivuosina olemaan kaavamuutoksissa sekä pienissä uusissa ”räätälöidyissä”

asemakaava-alueissa. Kaavamuutoksilla vastataan yritysten toimintaympäristöjen muutoksiin sekä

asukkaiden muuttuviin tarpeisiin. Ajantasaisella kaavoituksella voidaan ylläpitää ja lisätä Joroisten kunnan

kiinnostavuutta yritys- ja asuinpaikkakuntana.

Kuntatekniikkaan kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, venesatamat sekä jätehuolto.

Vuosittaisilla investointimäärärahoilla liikenneväyliä peruskorjataan, päällystetään uudestaan sekä uusitaan

niiden katuvalaistuksia. Nykyisellä investointipanostuksella katujen kunto saadaan pidettyä kohtalaisena

sekä estetään liiallisen korjausvelan muodostumista. Katujen peruskorjauksiin varattava investointiraha

sisältää myös liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita.

Puistojen ja yleisten alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti pitäen kunnan keskeiset ja ympäristökuvan

kannalta tärkeät alueet hyvässä kunnossa. Puistotöiden työnjohtajana toimii puutarhuri ja hänen avukseen

palkataan kesätyöntekijöiksi koululaisia sekä opiskelijoita.


Pitkäaikaistyöttömiä varten perustettua yksikköä voidaan työllistää monilla teknisen toimialan tehtävillä mm.

puistoissa ja kiinteistöillä.

Kunnan omistuksessa on kolme hoidettua venesatamaa. Joroisselän venesataman kunnossapitovastuu on

Joroisten veneseuralla, Kirvesniemen ja Paavalinkiven venesatamia ylläpitää tekninen toimi.

Jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Joroisten kunnassa toimii Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yritys

vastaa jätehuollon toimivuudesta ja kehittämisestä alueella. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitoksen

rakentaminen Riikinnevalle toteutunee v. 2015-16. Laitoksen valmistuttua Joroislainenkin sekajäte tullaan

polttamaan lämpöenergiaksi.

Kiinteistöpalveluihin kuuluvat myös siivous- puhtaus-ja ruokapalvelut.

Siivouspalvelu vastaa kunnan hallinnoimien kiinteistöjen siivouksesta. Puhtauspalvelu vastaa Joroisten

terveyskeskuksen puhtaanapidosta sekä vuode- ja apuvälinehuollosta. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu

huomioiden Joroisten kunnan talouden vakauttamisohjelma, joka vaikuttaa siivouspalveluun koulukeskuksen

osalta yhden työntekijän vuosityöpanoksen vähennyksen verran. Tämä toteutetaan puhtaustason

alentamisena siten, että yhtenäiskoulun 7-9 ja lukion teorialuokat siivotaan päivittäisen sijaan joka toinen

päivä.

Ruokapalveluihin kuuluvat koulujen, päiväkotien, ryhmäpäiväkotien sekä kehitysvammahuollon asiakkaiden

ruokapalveluiden tuottaminen. Kaikkien kolmen koulun keittiöt (Koulukeskus, Kaitainen, Kuvansi) ovat

ruoanvalmistuskeittiöitä. Kolman koulun ateriapalvelu tuotetaan Joroisten koulukeskuksen keittiössä.

Henkilöstömuutoksena vuoteen 2014 verrattuna on ruokapalveluesimiehen tehtävän täyttämättä jättäminen ja

töiden sisäinen järjestely.

Talonmiespalveluita tuotetaan kunnan omistamille kiinteistöille pitäen tavoitteena käyttäjien palvelemisen

sekä kiinteistöjen huollon hyvän tason. Korjaustyöpalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan

kiinteistöille siinä laajuudessa, että osa investoinneistakin pystytään tekemään kunnan omana työnä.

Kiinteistöjen kunnossapidon suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta niiden kunto voidaan pitää asetetulla tasolla

etukäteen tiedossa olevilla kustannuksilla. Kunnan omistamien asuntojen ja muiden tilojen vuokratasoja on

tarkasteltava ja tarvittaessa nostettava, jotta niistä pystytään saamaan kohtuullista tuottoa. Huonokuntoisten

tai tarpeettomien kiinteistöjen purkamisella tai myymisellä saadaan aikaan säästöjä.

Kunnalla on yli 1000 ha:n suuruinen metsäomaisuus. Metsän vuotuinen kasvu tuottaa tasaista

puunmyyntituloa. Päivitetty metsäsuunnitelma vuosille 2015-2024 kertoo ajantasaisen tiedon kunnan

puuvarantojen suuruudesta sekä mahdollistaa kestävän hakkuusuunnitelman laatimisen tuleville vuosille.

Suunnitelman avulla metsänhoitotoimet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja ylläpitää metsämaan

puuntuotoskyky mahdollisimman korkealla tasolla. Päivitetyssä suunnitelmassa on otettu huomioon myös

metsien virkistyskäyttö ja maisema-arvot.

Pelastustoimen palvelut ostetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Laitoksen tärkeimpiä tehtäviä

pelastustoimien ohella on ennaltaehkäisevän valistustyön tekeminen. Valistuksella voidaan vähentää

vaikkapa onnettomuuksien sekä rakennuspalojen määrää.

Kunta avustaa haja-asutusalueen vesihuollon kehittämistä rahallisin avustuksin osuuskunnille sekä

yksityistalouksille. Vastuu verkostojen rakentamisesta on alueilla toimivilla vesiosuuskunnilla, mutta kunta

voi avustaa hankkeiden käynnistymistä myös laatimalla tarvittavien verkostojen yleissuunnitelmia.

Vesi- ja viemärilaitos vastaa laadukkaan käyttöveden tuottamisesta asiakkailleen sekä huolehtii

vastaanotetun jäteveden puhdistamisesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Laitoksen taloudellinen tulos on

viime vuosina ollut vaatimaton. Taksamme eivät ole ympäristökuntiin nähden korkealla tasolla ja laitoksen

kannattavuutta voidaan parantaa taksoja edelleen korottamalla.

Varaveden hankinnassa kirkonkylään kriisitilanteiden varalle on puutteita. Ongelman ratkaisua on etsitty

sekä uudesta vedenottamosta Kotkatharjulle sekä Varkaudesta Joroisiin jo olevan varavesiyhdysjohdon

toiminnan tehostamisesta. Kotkatharjun vedenlaatuun liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta on


riskittömämpää, mutta myöskin edullisempaa tehostaa yhdysvesijohdon toimivuutta. Käytännössä tämä

käsittää paineenkorotusaseman rakentamisen sekä putkikoon suurentamisen Kuvansin taajamassa.

Varaveden syöttö Keski-Savon Vesi Oy:ltä Varkaudesta on alku laitosten väliselle yhteistyölle.

Tulevaisuudessa yhteistyötä voitaisiin laajentaa koskemaan myös esimerkiksi jätevesihuoltoa Kuvansissa,

mutta toisaalta ei myöskään tule unohtaa vaihtoehtoa, missä Varkauden ja Joroisten kunnan

vesihuoltolaitokset yhdistyvät kokonaisuudessaan.


2. KÄYTTÖTALOUSOSA

2.1. VAALITOIMINTA Sisältää keskusvaalilautakunnan, äänestysalueen vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan menot. Joroisissa

siirryttiin vuonna 2014 yhteen äänestysalueeseen. Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa.

Vastuuhenkilö: hallintojohtaja



Vaalit toimitetaan

virheettömästi

Vaaliviranomaisten riittävä

koulutus tehtäviin

Valtakunnalliset

raportit ja tilastot

hallintojohtaja

Kuntalaisten

äänestysmahdollisuudet

eivät huonone

äänestysaluemuutoksista

huolimatta

Kiertävä äänestyspaikka

(auto).

Riittävät

ennakkoäänestyksen

aukioloajat

Äänestysprosentti

säilyy vähintään

ennallaan.

Palaute

äänestäjiltä

hallintojohtaja


- tiedotus ennakkoäänestysajoista ja vaalipaikkojen vähenemisestä epäonnistuu

Määrärahataulukko sitovalla tasolla:

Tp 2013 Muutettu TA 2014 TA 2015 Muutos-%

00011100 Vaalit

Toimintatuotot 8 000 8 000

Toimintakulut -13 048 -14 583 11,8

Toimintakate/jäämä 0 -5 048 -6 583 30,4

2.2. TARKASTUSTOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanvaltuuston päätettävät kunnan hallinnon ja talouden

tarkastamista koskevat asiat sekä arvioida toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista.

Tilintarkastuspalvelut kunta ostaa valtuuston päätökseen perustuen tilintarkastusyhteisö BDO Audiator

Oy:ltä. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Matti Jalkanen




Tilintarkastuksesta

saadaan lisäarvoa

kunnan toimintoihin

Tilintarkastuksen havaintojen

hyödyntäminen

Tilintarkastuksen raporttien ja niiden

aiheuttamien toimenpiteiden seuranta

Tehdyt

toimenpiteet

hallintojohtaja/kukin

toimialajohtaja

Tarkastuslautakunta

tukee arvioinnillaan

kunnan

toimintaprosessien

kehittämistä

Strategian ja henkilöstöstrategian

huomioiminen arvioinnissa

Omien toimintatapojen kriittinen

tarkastelu, hyvistä käytännöistä

oppiminen ja niiden hyödyntäminen

Näiden tavoitteiden seurantaa

pidetään esillä kunkin toimialan

arvioinnissa.

Tehdyt

toimenpiteet

hallintojohtaja/kukin

toimialajohtaja



arvioinnit kohdistuvat epäolennaisuuksiin

kuntatarkastajan tietotaitoa ei onnistuta käyttämään riittävästi hyödyksi.



00012100 Tilien ja hallinnon tarkastus

Toimintakulut -11 062 -17 054 -13 300 -22,0

Toimintakate/jäämä -11 062 -17 054 -13 300 -22,0

2.3. KUNNAN JOHTO – KUNNANVALTUUSTO JA –HALLITUS Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio sekä koko joroislainen yhteisö

toimimaan siten, että kunnan visio, toiminta-ajatus, asetetut strategiat, valitut päämäärät sekä valtuustotason

tavoitteet kullekin vuodelle toteutuvat.

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Talousarviossa ja – suunnitelmassa valtuusto

hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Käyttötalousosassa valtuusto päättää strategiasta ja hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen

järjestämiseksi. Samalla valtuusto antaa tavoitteet ja mittarit, joilla palveluille asetettujen tavoitteiden

saavuttamista seurataan. Valtuusto antaa myös liikelaitoksille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Kunnan talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kunnanvaltuusto.

Kunnanhallitus

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta,

täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja

käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan

ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Kunnanhallituksen alaisena toimivat elinkeinojaosto ja henkilöstöjaosto. Kunnanjohtaja johtaa

kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa.

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja


Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava

viranhaltija

Ennakoiva toimintatapa ja

itsenäistä toimintakykyä

ylläpitävä palvelujärjestelmä

Avohoitopainotteinen kunnan

talousraamiin soveltuva

palveluverkko ja toimivat palvelu-

ja hoitokäytännöt.

Varhaisen puuttumisen ja

ohjauksen toteuttaminen.

Hyvinvointia

kuvaavien

mittaustulosten

positiivinen

kehitys

kunnanjohtaja/

kukin

toimialajohtaja

Strategian päivitys tammi-

helmikuussa.

Luottamushenkilöorganisaation

ja viranhaltijaorganisaation

välinen/keskeinen yhteistyö

yhteisen tavoitteen hyväksi

Strategiat sisäistetään ja niihin

sitoudutaan kaikkien toimijoiden

kesken.

Päätöksenteossa ja käytännön

toimissa saavutetaan yhteinen

tavoite.

Päätösprosessien

sujuvuus

Toiminnan

suunnitelmallisuus

kukin toimielin/

viranhaltija


Luottamushenkilöstön

keskinäisen luottamuksen ja

yhteistyön edistäminen

Esimiestyö perustuu

yhtenäiseen

johtamisnäkemykseen, joka

määritellään strategisten

valintojen perusteella

Strategian jalkautumisen, työn

sujuvuuden ja henkilöstön

yhdenvertaisen kohtelun

varmistaminen johtamisperiaatteet

määrittelemällä.

Kartoitetaan esimiesten

osaaminen ja kehitystarpeet

kartoituksen

toteutus

kunnanjohtaja/

kukin

toimialajohtaja

Talouden vakauttamisohjelman

laatiminen alkuvuonna

tilinpäätöksen laatimisen

jälkeen

Kaikkia toimintoja koskeva

kriittinen tarkastelu; palvelujen

priorisointi ja karsiminen

Talous

tasapainotetaan

Kh/Kj/toimiala-

johtajat

Kunnan strategian sovittaminen

rakennemuutokseen päivityksen

yhteydessä

SOTE – ja kuntarakenneratkai-

sujen valmisteluun osallistuminen

Osallistutaan alueen sote-

tuotantoalueiden

valmistelutyöhön

Valtuusto

hyväksyy SOTE –

ja

kuntarakennelinja

ukset

Kh/Kj

Hyvinvointikertomuksen

vakiinnuttaminen kunnan

päätöksenteon tueksi vuoden

2015 aikana talousarvion

osaksi.

Hyvinvointikertomus käsitellään

joulukuussa yhtä aikaa kunnan

talousarvion kanssa.


ei sisäistetä tavoitteita ja strategioita

ei päästä yhteistyössä ja strategisissa linjauksissa yhtenäisyyteen



00013100 Kunnanvaltuusto ja -hallitus

Toimintatuotot

Toimintakulut -383 782 -341 110 -293 847 -13,9


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka TP 2013 TA 2014 TA 2015

Menot Tulot Netto Poisto Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poisto

Kunnanvaltuusto -74 453 0 -74 453 -68 295 -68 295 -62 887 -62 887

Kunnanhallitus -309 330 -309 330 -272 815 -272 815 -230 960 -230 960

Yhteensä -383 783 0 -383 783 0 -341 110 0 -341 110 0 -293 847 0 -293 847 0

2.4. KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelma:

Keskushallinto vastaa hallinto-, talous ja elinkeinoasioiden hoitamisesta.

Hallinto-, elinkeino- ja laskentayksiköt ovat sitovan tason yksiköitä.


HALLINTOYKSIKKÖ

Palvelusuunnitelma:

Yksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja

keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston ja puhelinvaihteen.

Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta.




Asiakirjahallintoa

kehitetään niin, että

sähköistä asiointia ja

toimintatapaa pystytään

lisäämään

Sisäisen intranetin

luominen henkilöstölle

sekä oma osionsa

luottamushenkilöille

uusituille kotisivuilla

Intranet on valmis ennen

kesälomia

Työllistettävien

sijoittaminen palvelujen

tuottamista ja henkilön

työllistymissuunnitelmaa

tukien

Jalkautetaan

työllistämisen hyötyjen

näkeminen koko

organisaatioon

- kuntouttavan

työtoiminnan tärkeys

henkilötyövuosi hallintojohtaja/

kukin

toimialajohtaja/esimies

Työhyvinvoinnin

lisääminen

Vuonna 2014 toteutetun

työtyytyväisyyskyselyssä

Työtyytyväisyyskartoitus

noin kahden vuoden

välein

sairauspoissalopäivät alle

alan keskiarvon


- pienen yksikön poikkeustilanteisiin ei pystytä varautumaan

- organisaatio ei näe kuntouttavan työtoiminnan hyötyjä eikä sopivia tehtäviä työttömille löydy.



00013210 Hallintoyksikkö

Toimintatuotot 233 034 137 924 167 878 21,7

Toimintakulut -1 552 858 -1 555 020 -1 542 614 -0,8

Toimintakate/jäämä -1 319 825 -1 417 096 -1 374 736 -3,0

Poistot ja arvonalentumiset -7 972 -10 600 -173 -98,4

Tilikauden tulos -1 327 797 -1 427 696 -1 374 909 -3,7

Yhteispalvelupiste

Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta on saatavana vähintään kahden eri

viranomaisen palveluja. Täydellisimmillään Yhteispalvelupiste on yhden luukun palvelupiste, jossa asiakas

saa vireille yleisimmät julkishallinnon palvelut. Yhteispalvelun toimijana on Joroisissa ollut kunnan

lisäksi Kela, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi. Yhteispalvelupistettä on hoitanut pysyvästi kaksi

palvelusihteeriä.

Valtiovarainministeriön kaavailujen mukaan Joroisiin ei ole tulossa valtion osittain rahoittamaa

asiakaspalvelupistettä, vaan palvelupiste jää kunnan ja sopimuskumppaneiden rahoitettavaksi. Kela on

ilmoittanut olevansa toistaiseksi halukas toimimaan sopimuskumppanina.


Tyky-toiminta

Toimintaohjeet työhyvinvoinnin lisäämiseksi ovat käytössä ja ovat tutut koko organisaatiolle.


Perustelut:

Tykytoimintaan on varattu yhteensä 19 800 €, josta 13.000 € liikunta/kulttuurilippuihin (50 €/henk/vuosi).

Loput käytetään yhteisin tapahtumiin (pikkujoulut, konsertti).

Jakamattomat eläkekulut

Määräraha 698 000 euroa on pienentynyt noin 200 000 aikaisemmasta, koska se on jaettu perusturvan

tuotteille.

Ystävyyskuntatoiminta

Ystävyyskuntatoiminnan tarkoituksena on rakentaa kansainvälistä ulottuvuutta sekä kuntalaisten että

yritystoiminnan puitteissa. Joroisten kunnan ystävyyskunta Virossa on Ylenurmi. Ystävyyskuntatoimintaa

varten on valtuuston asettama toimikunta, joka päättää määrärahan käytöstä (2500 €).


Joroisten historia II-osa


Perustelut:

Joroisten historia II kirjoittajan palkkiot ja muut työhön liittyvät sopimuksen mukaiset kustannukset. Kunta

maksaa 60 % ja seurakunta 40 % kustannuksista. Teoksen on suunniteltu valmistuvan talousarviovuoden

aikana.

Ay- ja työsuojelutoiminta

Ay- ja työsuojelutoimi on järjestetty yhteen YT- toimielimeen.


Joukko- ja palveluliikenne

Joroinen kuuluu Keski-Savon logistiikkayksikköön. Suunnittelu-, koordinointi- ja kilpailutustietotaitoa

ostetaan yksiköltä.

Joukkoliikenteen tavoitteena on kuntalaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen.


Joukkoliikenne

Perustelut talousarviovuodelle:

Yksikköön sisältyvät menot osuuksista seutulippuihin ja osuudesta linja-autoyhtiöiden aikataulujulkaisuun

sekä osuus logistiikkayksikön palvelujen ostosta. Tulona ovat valtionosuus seutulippuihin.

Palveluliikenne

Palveluauto Palin kustannus (palveluauto toimii sekä kutsuliikenteenä että vakiintuneilla viikoittaisilla

reiteillä). Toiminta on kunnan kustannettavaa. Liikennöitsijä vähentää lipputulot kunnan maksuosuudesta.

Merkittävä osa asiakkaista on kunnan omia asiakkaita (kotipalvelu, kehitysvammaisten päivätoiminta).

Työllisyyden hoito

Vastuu pitkäaikaistyöttömistä on entistä enemmän kuntien vastuulla. Kuntien tulee tehdä

aktivointisuunnitelmat ja vastata myös niiden toimeenpanosta. Sosiaaliohjaaja on vastuuhenkilö

aktivointisuunnitelmien laatimisessa. Työllistettävien palkkausrahat ovat kyseisillä talousarviokohdilla.


Sanktiomaksu on ollut viime vuosina noin 100 000 €. Muuttuneesta lainsäädännöstä johtuen

(pitkäaikaistyöttömän raja alenee 500 päivästä 300 päivään) sanktiomaksuun on varattu vuodelle 2015

200 000 euroa.

Kunnan osuudet vaikeasti työllistettävien hankkeisiin on 20 000 €. Määrärahavaraus on myös neljään puolen

vuoden työllistämisjaksoon, joihin saadaan palkkatuki. Jaksot käytetään sellaisten henkilöiden

palkkaamiseen, jotka kunnalla on velvoite palkata tai joilla on takana vuosien kuntouttava työtoiminta.



Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot

Kunnallisverotus -132 263 0 -132 263 -130 054 -130 054 -131 940 -131 940

Hallintopalvelut -345 395 79 960 -265 435 -7 972 -334 168 5 000 -329 168 -10 600 -318 050 5 000 -313 050 -173

Tyky-toiminta -14 541 0 -14 541 -19 868 -19 868 -19 900 -19 900

Jakamattomat eläkemenot -878 289 112 734 -765 555 -796 437 98 524 -697 913 -766 152 99 378 -666 774

Ystävyyskuntatoiminta 0 0 0 -2 700 -2 700 -2 500 -2 500

Joroisten Historia II-osa -8 808 3 523 -5 285 -32 095 10 000 -22 095 -33 800 10 000 -23 800

Yhteispalvelupiste -57 913 25 859 -32 054 -65 472 13 000 -52 472 -65 932 13 000 -52 932

Ay- ja työsuojelutoiminta -11 513 -11 513 -38 295 -38 295 -37 900 -37 900

Keski-Savon sote-yhteistyöselv. -33 -33 0 0

JJR-purkautuminen/kust. -6 113 -6 113 0 0

Joukkoliikenne -10 694 5 217 -5 477 -18 436 3 000 -15 436 -18 440 3 000 -15 440

Palveluliikenne -66 112 -66 112 -70 872 -70 872 -50 850 -50 850

Työllisyyden hoito -7 962 -7 962 -20 041 -20 041 0 0

Velvoitetyöllistettävät -13 052 5 661 -7 391 -26 582 8 400 -18 182 -97 150 37 500 -59 650

Yhteensä -1 552 688 222 077 -1 177 794 -7 972 -1 555 020 137 924 -1 417 096 -10 600 -1 542 614 167 878 -1 374 736 -173

AVUSTUKSET TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 Tot 1-8

kk

TA 2015

Eri palvelualueilla olevat avustukset

Keskushallinto

- yleishallinto 43 514 46 443 60 840 42 950 16 756 42 950

- elinkeinotoimi 30 500 32 000 39 000 36 500 20 800 31 500

- maksullisen lomituksen tukeminen 14 083 14 284 10 581 12 000 9 431 12 000

Terveyspalvelut

- eläinlääkintä

Sivistyspalvelut

- kulttuuritoimi 3 210 1 355 4 240 2 500 80 2 500

- liikuntatoimi 10 958 13 594 12 059 15 000 1 994 15 000

- nuorisotoimi 5 730 8 302 8 615 10 000 0 12 000

Tekniset ja liiketoimintapalvelut

- yksityistieavustukset 165 468 169 615 146 233 170 000 0 170 000

- vesihuoltoavustukset 1 064 8 724 49 734 240 000 98 000 100 000

- avustus veneseuralle 2 365 2 340 2 560 2 000 0 2 560

- jätevesineuvoja - hanke 0 2 500 0 0

- Joroisselän kunnostus 3 000 3 000 3 000

Yhteensä 276 891 296 658 333 862 536 090 139 057 391 510


ELINKEINOYKSIKKÖ

Palvelusuunnitelma

Elinkeinoyksikkö toteuttaa ja vastaa elinkeino-ohjelman ja kuntastrategian mukaisesti yritysten

toimintaedellytysten turvaamisesta ja parantamisesta. Toimenpiteiden seurauksena olemassa oleva

yrityskanta ja työpaikat säilyvät sekä edellytykset uusien yritysten perustamiseen paranevat.

Elinkeinoyksikön toiminnan painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset.

Vastuuhenkilö: elinkeinoasiamies


Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastuu

Golfin kaava-alueelle

saadaan ulkopuolisten

toimijoiden

investointipäätöksiä.

Yhteistyö

matkailutoimialan

yrityksen kanssa, infran

parantaminen ja

markkinointitoimenpiteet.

Sitovien tonttivarausten

ja investointipäätösten

lukumäärä.

Elinkeinoasiamies

VT5 risteysalueelle

saadaan yksi uusi

investointi käyntiin.

Valtakunnallisten ja

paikallisten yritysten

kontaktointi. Muut

markkinointikeinot.

Kontaktien ja

investointien

lukumäärä.

Elinkeinoasiamies

Yrityskontakteja 30

kappaletta.

Kotti ennakointikysely,

yrityskäynnit.

Tapaamisten ja

kyselyjen lukumäärä.

Elinkeinoasiamies

Hallitilat ovat 100 %

vuokrattuja.

Markkinointitoimenpiteet,

uusyrityshankinta.

Toteumaprosentti

Elinkeinoasiamies

Yritysryhmä /

työnantajatapaamisia 3

kpl.

Hankkeet ja

vapaamuotoiset

ajankohtaistapaamiset.

Lukumäärä

Elinkeinoasiamies


- Eurooppaa ja Suomea koetteleva lama jatkuu ja syvenee jolloin investointihalukkuus yritysten ja

investorien keskuudessa heikkenee edelleen.



00013220 Elinkeinoyksikkö

Toimintatuotot 202 465 195 566 148 267 -24,2

Toimintakulut -578 511 -486 645 -481 908 -1,0

Toimintakate/jäämä -376 046 -291 079 -333 641 14,6

Poistot ja arvonalentumiset -2 931 -2 848

Tilikauden tulos -378 977 -291 079 -336 489 15,6

Talousarvioesityksessä 2015 on 50 000 euroa lentokenttätukea.

ATK-palvelut

Tietohallinnon asiantuntijapalvelut ja atk-tukipalvelut ostetaan Varkauden kaupungilta. Tukipalvelut

vastaavat terveyskeskuksen ja viraston atk-palveluista.

Matkailu

Kunnan matkailuinfon ja muiden, kunnan kustantamien matkailun markkinointi- ja kehittämistoimien

tavoitteena on lisätä matkailijoiden tietoisuutta ja kiinnostusta alueesta sekä yksittäisistä tapahtumista ja

matkailuun liittyvistä yrityksistä. Kunnan matkailuinfo sijaitsee Liikenneasema Jari-Pekassa, palvelun


tuottaa ostopalveluna Riikka-Piikka Ky. Seudullista yhteistyötä toteutetaan Keski-Savon alueen kuntien

kanssa.

Kuntamarkkinointi

Toimenpiteillä uusitaan, edistetään ja päivitetään kunnan markkinointi-ilmettä sekä ostetaan näkyvyyttä

tapahtumissa ja eri medioissa.



ATK-palvelut -171 350 149 384 -21 966 -231 -174 570 144 570 -30 000 0 -153 619 147 767 -5 852 -148

Elinkeinoelämän kehittäminen -334 352 1 589 -332 763 -2 700 -198 946 0 -198 946 0 -267 230 0 -267 230 -2 700

Matkailun kehittäminen -12 340 461 -11 879 -56 636 0 -56 636 0 -28 559 500 -28 059 0

Kuntamarkkinoinit 0 0 0 0 0 -32 500 -32 500 0

Kolman koto-hanke -56 493 50 996 -5 497 0 0

Yhteensä -518 042 151 434 -366 608 -2 931 -486 645 195 566 -291 079 0 -481 908 148 267 -333 641 -2 848

Hankkeet 2013 2014 2015 2016

Rajupusu Leader 36 625 46 000 35 000 35 000

Itä-Suomen kalatalousr.kehit.ohjelm. 2014 - 2020 500 500

Datacenter Huutokoski, kuntamarkkinointi, NaKe 6 000 10 000 10 000

Lähiruoasta bisnekseksi, (valmisteluhanke ja hanke) 2 350 2 350 5 000 5 000

Wäläkky Uusyrityskeskus 14 418 18 000 16 500 16 500

Varaus teknologia- ja bioenergiahankkeisiin, NaKe 3 000 3 000

Laajakaista koordinaatio- ja esiselvityshankkeet, E-S Liitto 550 500 1 100 400

Startti -hanke, ProAgria Etelä-Savo 0 564 1 128

Työmäärän hallinta maatilayrit., ProAgria Etelä-Savo 600 900

Viitosväylän yhteismarkkinointihanke, Kainuun Etu Oy 1 000 1 000

Varaus uusille hankkeille 10 000 10 000

Hankkeet yhteensä 53 943 72 850 83 264 83 428

LASKENTAYKSIKKÖ

Palvelusuunnitelma:

Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle

palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä

virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon

seuraamisessa ja analysoinnissa sekä sitä kautta päätöksenteossa. Palkanlaskenta- ja kirjanpitoyksiköt ovat

nollanettobudjetoituja ja niiden palvelut ovat tuotteistettuja. Palkanlaskentapalvelusta laskutettava yksikkö

on palkanmaksutapahtuma ja kirjanpitopalvelusta tuotettu tosite.

Vastuuhenkilö: laskentapäällikkö



Relevantin ja

säännöllisen talous- ja

laskentatiedon

tuottaminen ja

jakaminen kunnan

Raportoinnin oikea-

aikaisuus ja

ajantasaisuus

Raportoinnin

kehittäminen tarvetta

vastaavaksi

KK-raportointi kunnan

johdolle ja toimialoille

välittömästi

seuraavan kuukauden

20. pv:n jälkeen.

laskentapäällikkö


johdon ja eri toimialojen

käyttöön

Järjestelmien

ajantasaisuus

Asiantunteva, virheetön

palvelu, joka tukee

kunnan koko

organisaatiota tuotetun

tiedon tulkinnassa ja

hyväksikäytössä ja

taloudellisten

tavoitteiden

saavuttamisessa

Sisäinen koulutus ja

tiedotustilaisuudet.

Henkilöstön sisäinen

koulutus.

Sisäiset koulutus-/

tiedotustilaisuudet väh.

2 kpl/vuosi.

Henkilöstön

koulutuspäivät väh.

2 pv/hlö.


Yksikön toiminnan

turvaaminen

muutostilanteessa

(eläköityminen)

Perehdyttäminen, oikea

resurssointi

Tehtävien hoituminen

ajantasaisesti ja

virheettömästi.



- palvelut ovat riippuvaisia atk-järjestelmien toimivuudesta – viiveet käyttökatkojen aikana

- henkilöstö- ja aikaresurssin riittävyys poikkeustilanteissa

- henkilöstömuutoksessa perehdytyksen ja resurssien oikein jakamisen epäonnistuminen



00013230 Laskentayksikkö

Toimintatuotot 266 622 287 910 275 091 -4,5

Toimintakulut -266 622 -287 910 -275 091 -4,5

Toimintakate/jäämä 0 0


Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Nett

o

Poistot

Palkanlaskentapalvelut -115 914 115 914 0 -129 147 129 147 0 -124 982 124 982 0

Kirjanpito- ja laskentapalvelut -150 708 150 708 0 -158 763 158763 0 -150 109 150 109 0

Yhteensä -266 622 266 622 0 0 -287 910 287 910 0 0 -275 091 275 091 0 0

Perustelut:

Laskentapäällikön työpanos jakaantuu 30 % palkanlaskentapalvelulle ja 70 % kirjanpitopalvelulle. Osa-

aikaisen eläköitymisen vuoksi 1.2.2015 alkaen henkilöresurssia vähenee palkanlaskentapalveluista 40 %.

Sisäisin järjestelyin kirjanpidon henkilöresurssista kohdistetaan 30 % palkanlaskentapalveluihin. Yksikön

kustannukset alenevat, mutta tuotantomäärän arvioidaan organisaatiomuutosten vuoksi vähenevän, joten

tuotteiden á-hinnat nousevat.

Tunnusluvut:

TP 2013 TA 2014 TA 2015

Palkanmaksutapahtumat 3 540 3 272 3 296

€/palkanmaksutapahtuma 32,61 36,45 37,69

Kirjanpidon tositteet 23 463 22 772 21 300

€/tosite 6,37 6,95 6,97

Henkilöstö 5 5 5, 1.2. alk. 4,60


KESKUSHALLINTO YHTEENSÄ


00013200 Keskushallinto

Toimintatuotot 702 121 621 400 591 236 -4,9

Toimintakulut -2 397 991 -2 329 575 -2 299 613 -1,3

Toimintakate/jäämä -1 695 870 -1 708 175 -1 708 377 0,0

Poistot ja arvonalentumiset -10 903 -10 600 -3 021 -71,5


2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA

MAASEUTUHALLINTO

Palvelusuunnitelma

Maaseututoimi on osa Rantasalmen kunnan kehittämisen toimialaa. Maaseutuhallinto on Rantasalmen

maaseutulautakunnan (yhteislautakunta) alainen palveluja tulosyksikkö, joka hoitaa maaseutuhallinnon

tehtävät Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Asiakaspalvelupisteet toimivat kaikissa

yhteistoiminta-alueen kunnissa.

Vastuuhenkilö: maaseutupäällikkö



Viljelijöiden

toimeentulon

turvaaminen uuden

ohjelmakauden

tukimahdollisuudet

hyödyntäen. Vuoden

2015 tukimuutoksia

pidetään EU-kauden

suurimpina, joten

koulutusta ja

tiedottamista tarvitaan

sekä viranomaisille että

viljelijöille aiempaa

enemmän.

Maaseutuviranomaisille

maaseutuviraston

tehostettu koulutus.

Viljelijäkoulutuksen

jalkauttaminen kuntiin

edellisvuosia laajemmin.

Lehdistötiedottaminen.

Viljelijöiden

koulutuspäivien määrä,

tavoite yhteistoiminta-

alueella vähintään 10

koulutustilaisuutta.

maaseutupäällikkö


Uuden ohjelmakauden tukiehdot varmistuvat vasta laajan EU-kierroksen ja -käsittelyn jälkeen. Vielä ei

tiedetä, milloin lopulliset tiedot ovat hallinnon käytettävissä. Mikäli EU-komission tai Suomen eduskunnan

päätökset viivästyvät, joudutaan kevään tukihaku toteuttamaan osittain arvailujen varassa. Uusi ohjelmakausi

saattaa aiheuttaa ongelmia myös tekniseen toteutukseen (oppaiden kirjoittaminen ja jakaminen viljelijöille,

atk-järjestelmien rakentaminen vastaamaan uusia tukiehtoja, sähköisen järjestelmän uudet toiminnot).



00019100 Maaseutuhallinto

Toimintakulut -45 478 -53 288 -44 959 -15,6


Tunnusluvut (luvut kuvaavat koko maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta)


TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA2014 TA 2015

henkilöstö, htv (sis.

myynnin Sulkavalle)

4,0 4,0 4,0 3,7 4,1 3,4

aktiivimaatiloja 723 716 693 826 810 780

käsitelty tukia milj. € 19,68 19,18 19,69 22,02 22,37 21,0

LOMATOIMI

Palvelusuunnitelma

Lomatoimi tuottaa lomituspalvelut maatalousyrittäjille lomalain ja -asetuksen mukaisesti. Toiminta perustuu

v. 2007 tehtyyn toimeksiantosopimukseen rahoittajan Melan:n kanssa. Lomituspalvelun toiminta-alue

muodostuu Joroisten, Juvan, Rantasalmen, Sulkavan kunnista ja Savonlinnan kaupungin länsiosasta.

Vastuuhenkilö: lomituspäällikkö



Vuosilomalomitus

yrittäjän etuuden

mukaisesti 26 päivää,

jakautuen tasaisesti

molemmille

vuosipuoliskoille.

Vuosilomien käytön

seuranta ja suunnittelu.

Vuosilomapäivien

määrä molemmilla

vuosipuoliskolla 13

päivää lomansaajaa

kohden.

lomituspäällikkö

Sijaisapupyynnöt

pystytään toteuttamaan

lomitustarpeen

mukaisesti.

Varalomittajajärjestelmä

riittävä.

Toteutuneet päivät /

lomituspyynnöt.

lomituspäällikkö

Tuetun maksullisen

lomituksen käyttäjien

osuus palveluun

oikeutetuista lisääntyy.

Tuetun maksullisen

lomituksen markkinointi

yrittäjille, jotka eivät

aiemmin ole palvelua

käyttäneet.

Käyttäjien osuus

palveluun oikeutetuista

%.

lomituspäällikkö

Palvelusuunnitelmat

päivitetään 3 vuoden

välein tilakäynnein

työympäristöselvitysten

yhteydessä.

Hallintohenkilöstön

tehtävien suunnittelu ja

ajan varaaminen

palvelusuunnitelmien

päivitykseen.

Yksikään

palvelusuunnitelma ei

ole yli 3 vuotta vanha.

lomituspäällikkö


Lomitus- ja hallintohenkilöstön riittävyys. maksullisessa lomituksessa maatalouden kannattavuus ja yrittäjien

maksukyky.



00019200 Lomatoimi

Toimintakulut -10 582 -12 109 -12 126 0,1


Tunnusluvut:

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Lomapäivät 20 169 19 880 18 122 17 801 17 800 16 800

Lomituspäivän kesto h 5,70 6,40 6,50 6,56 6,50 6,50


MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA YHTEENSÄ


00019000 MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA

Toimintakulut -56 059 -65 397 -57 085 -12,7


2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA

Perusturvan järjestämis- ja tuotantovastuu on Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksella. Joroisten

kunnan perusturvalle asettamat tavoitteet ja määrärahat vuonna 2014 kohdennetaan yhteistoiminta-alueen

perusturvan järjestämissuunnitelmaan sekä Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen

organisaatiomalliin ja tilikarttaan.

PSYKOSOSIAALINEN PALVELUALUE

Joroisten sosiaalityön yksikkö

Palvelusuunnitelma

Palvelualueen tehtävänä on järjestää seuraavia palveluja:

- koulukuraattoritoiminta

- lastensuojelu

- lasten huolto-, tapaamisoikeus-, isyys- ja elatusasiat

- sosiaalityö

- aikuisten ja nuorten päihdepalvelut

- vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto

- toimeentulotuki

- kuntouttava työtoiminta.

Palvelualue tekee tiivistä yhteistyötä ja tukee peruspalvelujen (neuvola, päivähoito,

koulu) työtä.

Vastuuhenkilö: Palvelualuepäällikkö

SOSIAALITYÖ

Palvelusuunnitelma

Lastensuojelu sisältää lastensuojelulain mukaiset toimenpiteet, kuten avohuollon tukitoimet, sijaishuollon ja

jälkihuollon. Toimeentuloturva sisältää perustoimeentulotuen, täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän

toimeentulotuen. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään aktivointisuunnitelman mukaisesti pitkään

jatkuneen työttömyyden perusteella. Päihdehuolto sisältää polikliinisen päidenhuollon, päihdehuollon

laitoshuollon ja ehkäisevän päihdehuollon.

Vammaispalvelun mukaisena palveluna ja tukitoimena järjestetään tai korvataan asunnon muutostöitä,

palveluasumista, henkilökohtaista apua, päivätoimintaa, kuljetuspalvelua sekä määrärahasidonnaisena

palveluna ja tukitoimena kuntoutusohjausta, sopeutumisvalmennusta, korvausta päivittäisistä toiminnoista

suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta, ylimääräisistä

vaatetuskustannuksista, erityisravinnosta sekä muista vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi

tarpeellisista palveluista ja tukitoimista.

Kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden (Oravanpesä ja Neliapila) siirtyvät Vaalijan kuntayhtymän

toiminnaksi. Muutoksen myötä kehitysvammaisten avohuollon ohjaus siirtyy sosiaalityön yksikön

tehtäväksi, tehtävään tarvitaan 0,5 virka. Muu sosiaalityö sisältää mm. sosiaalihuoltolain mukaisen


asumispalvelun, perheasiansovittelun, kasvatus- ja perheneuvonnan, sosiaaliasiamiestoiminnan,

sosiaalipäivystyksen sekä mielenterveyskuntoutujien Päiväpirtin.

Kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja

ohjausta, joilla: edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden

ja muiden läheisten kanssa; sekä tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja

psyykkisiä valmiuksia.




Lapsiperheissä

vanhempien jaksaminen

Lastensuojelun

avohuollon tukitoimet

avohuollossa tuettujen

perheiden määrä

sosiaalityöntekijä

Pitkäaikaistyöttömien

elämänlaadun

parantaminen

mahdollisimman moni

pitkäaikaistyötön on

toiminnan piirissä

kuntouttava

työtoiminnan

asiakasmäärä

laaditut

aktivointisuunnitelmat

sosiaaliohjaaja

varhainen tuki

koululaisilla

kaikkien 6 –

luokkalaisten

henkilökohtainen

tapaaminen

tavatut 6-luokkalaiset/

kaikki kunnan 6-

luokkalaiset

koulukuraattori-

sosiaalityöntekijä


Määrärahat ja työntekijöiden työpanos joudutaan kohdentamaan korjaavaan työhön.



00021200 Sosiaalityö

Toimintatuotot 13 407

Toimintakulut -2 228 511 -2 267 005 -2 459 304 8,5


Tunnusluvut: TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-

vuotiaiden määrä

9 10 7 7 7 9 9

Erittely Varkauden kaupungin kirjanpidon mukaan: Kustannuspaikka TP 2013 TA 2014 TA 2015


Sosiaalityö -339 469 589 -338 880 -335 615 200 -335 415 -333 681 500 -333 181

Päiväpirtti -55 166 -55 166 -58 852 200 -58 652 -62 391 300 -62 091

Perheasiain sovittelu -17 510 -17 510 -2 282 -2 282 -2 283 -2 283

Kasvatus- ja perheneuvonta 0 0 0 -23 000 -23 000 -20 150 -20 150

Sosiaaliasiamies -3 626 -3 626 -3 600 -3 600 -3 600 -3 600

Sosiaalipäivystys -11 393 -11 393 -12 000 -12 000 -12 000 -12 000

Adoptioneuvonta -212 -212 -2 000 -2 000 -2 000 -2 000

Sosiaalihuollollinen työtoiminta -1 194 -1 194 -2 400 -2 400 -4 000 -4 000

Perheneuvonta/ostop. -2 646 -2 646 0 0

Avohuollon tukitoimet -59 054 -59 054 -77 657 -77 657 -128 333 -128 333

Lastensuojelun jälkihuolto -11 306 -11 306 -25 090 -25 090 -17 140 -17 140

Alvari perhetyö -79 848 -79 848 -86 129 -86 129 0

Lastensuojelun tehostettu perhetyö -83 667 250 -83 417

Lasten ja nuorten laitoshoito -296 178 14 420 -281 758 -298 658 13 600 -285 058 -298 651 8 800 -289 851

Lastensuojelun perhehoito -69 442 9 414 -60 028 -49 402 2 200 -47 202 -108 000 2 200 -105 800

Polikliininen päihdehuolto -40 103 -40 103 -37 829 -37 829 -36 200 -36 200


PAV-laitoshoito -16 878 -16 878 -30 051 -30 051 -25 051 -25 051

Muu päihde- ja raittiustyö -460 -460 -500 -500 -400 -400

Toimeentulotuki -397 740 216 266 -181 474 -482 581 265 000 -217 581 -370 000 186 000 -184 000

Ehkäisevä toimeentulotuki -6 605 -6 605 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000

Täydentävä toimeentulotuki -27 675 443 -27 232 -40 292 -40 292 -30 293 -30 293

Työmarkkinatuen kuntaosuus -136 319 -136 319 -140 000 -140 000 -200 000 -200 000

Kuntouttava työtoiminta -19 004 25 064 6 060 -14 019 17 000 2 981 -22 000 20 000 -2 000

Vammaisten asumispalvelut -163 485 2 352 -161 133 -171 598 -171 598 -175 599 -175 599

Asuntojen muutostyöt -34 405 -34 405 -16 343 -16 343 -15 364 -15 364

Henkilökohtainen avustaja -134 343 -134 343 -150 153 -150 153 -160 153 -160 153

Kuljetuspalvelut -163 273 -163 273 -162 098 -162 098 -162 033 -162 033

Muut vamm.palv.lain mukaiset

palvelut

-4 704 -4 704 -5 254 -5 254 -5 255 -5 255

Mt-kuntoutujien asumispalvelut -424 553 25 796 -398 757 -455 005 20 000 -435 005 -374 758 -374 758

P-Savon lastensuojelun

kehitysyksikkö

-4 770 -4 770 -12 000 -12 000 -12 000 -12 000

Yhteensä -2 521 361 294 344 -2 227 017 0 -2 704 408 318 200 -2 386 208 0 -2 675 002 218 050 -2 456 952 0

KEHITYSVAMMAHUOLTO

Palvelusuunnitelma

Kehitysvammahuolto sisältää ohjatun ja autetun asumisen, perhehoidon, päivä- ja työtoiminnan sekä

avohuollon ohjauksen. Lisäksi kehitysvammahuoltoon kuuluu Vaalijalan tuottamat palvelut. Omaishoidon

tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu.

Vastuuhenkilö: Kehitysvammahuollon esimies



Kehitysvammaisten

henkilöiden vanhempien

ja omaisten jaksamisen

tukeminen sekä

kehitysvammaisten

sopeuttaminen ja

opettaminen

yhteisöllisyyteen kodin

ulkopuolelle.

Järjestetään ohjattua

asumispalvelukokeilua.

Tavataan kotona,

palvelukodeissa ja

laitoshoidossa olevia

kehitysvammaisia ja

heidän läheisiään.

Ohjattua asumiskokeilua

1-2 kehitysvammaiselle

sekä läheistapaamiset 1-2

kertaa vuodessa ja

palvelusuunnitelmat

kaikilla

kehitysvammaisilla

kehitysvammahuollon

esimies

Kehitysvammaisen

henkilön arjen

jäsentäminen työn avulla.

Ehkäistä syrjäytymistä ja

muita vakavia

yhteiskunnallisia

ongelmia

avotyöpaikkojen

etsiminen

avotyöpaikat 2-4

kehitysvammaiselle

kehitysvammahuollon

esimies

Joroisten

kehitysvammahuollon

siirtyminen osaksi

Vaalijalan toimintaa v.

2015 keväällä. Uuden

palvelukodin suunnittelu.

Yhdessä Vaalijalan ja

Joroisten

kehitysvammahuollon

henkilöstö

suunnittelevat tulevaa

muutosta.

Säännölliset

kokoontumiset ja

suunnittelupalaverit

kehitysvammahuollon

esimies





00021300 Kehitysvammahuolto

Toimintakulut -993 319 -1 100 911 -1 253 867 13,9

Toimintakate/jäämä -993 319 -1 100 911 -1 253 867 13,9

Tunnusluvut:

TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Kehitysvammaisten lukumäärä kunnassa 40 41 40 42 42 42 42

Kunnan kehitysvammaisten kokonaismäärästä

lapsia ja nuoria (alle 25 v) 39 % 37 % 37 % 30 % 32 %

33%

33 %

Päivätoimintaan osallistuvien lukumäärä 10 11 12 12 12 10 17

Omaishoidon tuen saajien lukumäärä - 9 10 13 12 12 10



Hoitokoti Oravanpesä -301 207 31 511 -269 696 -346 345 34 840 -311 505 -100 988 7 640 -93 348

Asuntola Neliapila -190 705 29 076 -161 629 -192 471 36 900 -155 571 -48 134 7 160 -40 974

Omaishoidontuki/keh.vammahuolto -82 108 -82 108 -103 812 380 -103 432 -100 484 -100 484

Muu ohjattu ja autettu asuminen/ostopalv -127 052 -127 052 -143 131 -143 131 -107 895 -107 895

Muurikosken ohjattu ja autettu asuminen 0 0 -415 820 -415 820

Kehitysvam. laitoshuolto/ostopalvelu -187 906 -187 906 -199 114 -199 114 -305 725 -305 725

Kehitysvammaisten perhehoito/ostopalv. -12 645 -12 645 -22 502 -22 502 -21 804 -21 804

Kehitysvamm. pkl-käynnit/ostopalvelu -31 909 -31 909 -30 140 -30 140 -25 000 -25 000

Päivätoimintakeskus -54 929 10 580 -44 349 -72 914 7 900 -65 014 -18 451 1 570 -16 881

Muu päivä- ja työtoiminta/ostopalvelut -29 950 -29 950 -33 202 -33 202 -40 015 -40 015

Muurikosken päivätoiminta 0 0 -52 880 -52 880

Avohuollon ohjaus -38 554 -38 554 -36 640 160 -36 480 -32 429 200 -32 229

Yhteensä -1 056 965 71 167 -985 798 0 -1 180 271 80 180 -1 100 091 0 -1 269 625 16 570 -1 253 055 0

PSYKOSOSIAALISEN PALVELUALUEEN HANKKEET

Vuonna 2015 ei arvioida toteutettavan hankkeita.



00021400 Perhepalvelualueen hankkeet

Toimintakulut -76

Toimintakate/jäämä -76 0

KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT JA SAIRAALAHOITO

Palvelualueen tehtävänä on tarjota alueen väestölle palveluohjausta ja neuvontaa, kotihoidon-, palvelu-

asumisen sekä sairaalahoidon palveluja.

Vastuuhenkilö: palvelualuepäällikkö

VUODEOSASTOHOITO

Palvelusuunnitelma:

Joroislaisten perusterveydenhuoltotasoinen vuodeosastohoito järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna

Joroisten terveysaseman 40 -paikkaisella vuodeosastolla. Osastolla annetaan kuntouttavaa lyhyt- ja

pitkäaikaishoitoa, saattohoitoa sekä omaishoitajien vapaapäivien aikaista ympärivuorokautista hoitoa.


Tarvittavat vuodeosastohoidon lisähoitopäivät ostetaan Varkaudesta tai muista terveyskeskuksista

erillismäärärahalla. Tilanteen mukaan osastolla voidaan hoitaa myös varkautelaisia.

Vastuuhenkilö: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö


Tavoite Keinot Mittarit Vastaava viranhaltija

Vuodeosastolle pääsy ja

kotiutus tapahtuvat

viiveettä

SAS -työskentelyllä ja

palveluohjauksella

varmistetaan oikea

hoitopaikka ja palvelut.

Hoidon sisältö on

kuntouttavaa ja terveyttä

edistävää.

Hoitoviivemaksut

(hoitoviivemaksuja ei

muodostu)

Lisähoitopäivien ostoon

varattu määräraha

riittää.

Lyhytaikaishoidon

hoitojakson pituus on

alle 10 vrk

Toimintayksikön

esimies (vuodeosasto)

Ylilääkäri

Toimintayksikön

esimies (kotihoito)

Palvelualuepäällikkö

Vanhusväestö selviytyy

kotona

Vähennetään

pitkäaikaishoidon määrä

20 potilaspaikkaan

(ennen 24)

3 hoitajaa siirtyy

kotihoitoon

vahvistamaan avohoitoa

(uusi ryhmäkoti)

Yli 75 -vuotiaista on

pitkäaikaisessa

laitoshoidossa alle 3 %.

Toimintayksikön


Ylilääkäri

Toimintayksikön

esimies (kotihoito)


Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön joustava

käyttö osastolla ja

palvelualueella.

Kuormituksen

vähentäminen

pitkäaikaishoidossa

olevien määrää

vähentämällä 24=>20.

Henkilöstömitoitus (0,6)

Asiakastyytyväisyys

(4-5)

Sairauspoissaolot

keskimäärin < 17

kalenteripv/henkilö

Toimintayksikön


Toimintayksikön

esimies (kotihoito)



- Mikäli henkilöstön yhteiskäyttö toimipisteiden välillä koetaan vaativana, siitä seuraa uupumista ja

sairastelua.

- Pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien määrä nousee äkillisesti, minkä vuoksi pitkäaikaispaikkojen

määrä ja henkilöstösiirrot joudutaan palauttamaan ennalleen.



00026110 Vuodeosastotoiminta

Toimintatuotot 822

Toimintakulut -1 925 674 -1 847 684 -1 888 850 2,2


Poistot ja arvonalentumiset -1 723

Tilikauden tulos -1 926 575 -1 847 684 -1 888 850 2,2

Vuodeosastotoiminta kuului Joroisten kunnan kirjanpidossa v. 2013 ja 2014 terveystoimen alueelle.


Tunnusluvut:

Vuodeosaston hoitopäivä, pitkäaikaishoito TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Hoitopäivät 14 797 9508 9 160 9732 8 760 7 300

Käyttöaste % 101,3 105 104,6 111,3 100 100

Keskimääräinen hoitoaika 60 46 204 141 180 292

Hoitojaksot kpl 247 207 45 69 68 25

Vuodeosaston hoitopäivä,

lyhytaikaishoito

TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Hoitopäivät 4688 4561 4968 5 840 5840

Käyttöaste % 85,6 78,1 85 99 99

Keskimääräinen hoitoaika 12 12 14 11 10

Hoitojaksot kpl 380 373 365 530 600



Vuodeosastohoito/lyhytaikainen -1 093 190 172 786 -920 404 -269 -1 128 988 163 948 -965 040 -9 500 -1 101 450 217 716 -883 734

Vuodeosastohoito/pitkäaikainen -1 244 748 298 296 -946 452 -269 -1 278 092 317 762 -960 330 -9 650 -1 197 938 212 990 -984 948

Ostopalvelut/vuodeosastohoito -57 871 -57 871 -50 000 -50 000 -20 000 -20 000

Yhteensä -2 395 809 471 082 -1 924 727 -538 -2 457 080 481 710 -1 975 370 -19 150 -2 319 388 430 706 -1 888 682 0

VANHUSTEN ASUMISPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Asumispalvelut sisältävät ostetut asumispalvelut yhdistykseltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi

asumispalveluihin sisältyvät ryhmäkotimuotoiset asumisyksiköt, joita on 4.

Asumispalveluja järjestetään ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy kotona itsenäisesti tai tukipalvelujen

turvin, mutta eivät tarvitse laitoshoitoa.

Vastuuhenkilö: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö



Hoivan ja

palveluasumisen

toimintamuotojen

kehittäminen

yhteistoiminta-alueella.

Joroisten ikäihmisten

tehostetun

palveluasumiseen tuottaja

kilpailutetaan/selvitetään

palveluseteli-

tuottamismahdollisuutta

vuoden 2015 aikana

yhdessä Joroisten

kunnanhallituksen,

teknisen toimen ja

perusturvalautakunnan

kanssa osana ikäpoliittista

ohjelmaa

Laitoshoidon

vähentäminen( 4

hoitopaikkaa

pitkäaikaisesta

laitoshoidosta)

kotihoitopainotteisesti

>Ilmoituksen varaisen,

Tehostetussa

palveluasumisessa

asuvien asiakkaiden

keskimääräinen

hoitoisuusindeksi Rava

on yli 2,7

Ikäpoliittisen ohjelman

vetäjä ja työryhmä

SAS-ryhmän

puheenjohtaja ja SAS

ryhmän jäsenet


Henkilöstön

kokonaisvaltainen ja

tehokas käyttö

yhteistoiminta-alueella

tavallinen

palveluasumisen

lisääminen perustamalla

ikäihmisille ryhmäkoti

Henkilöstö-

resurssien optimaalinen

käyttö:

-vuodeosastolta 3

työntekijää siirtyy

palkkavarauksineen

kotihoidon alaisuuteen

mahdollistamaan

ryhmäkodin käyttöön oton

-mahdollisuus resurssien

yhteiskäyttöön mm.

sairauslomien aikana

Henkilöstön

yhteiskäytön tuomat

synenergiaedut

Yksiköiden esimiehet


Kuntalaisten ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen

Sairastavuuden lisääntyminen

Dementoivien sairauksien lisääntyminen ja vaikutus toimintakykyyn



00025100 Vanhusten asumispalvelut

Toimintakulut -984 751 -995 942 -1 086 735 9,1

Toimintakate/jäämä -984 751 -995 942 -1 086 735 9,1



Kirkkomäen ryhmäkoti -20 068 20 068 0

Bertta ryhmäkoti -28 627 25 087 -3 540 -31 656 31 656 0 -34 362 34 362 0

Celma ryhmäkoti -27 138 23 666 -3 472 -31 649 31 649 0 -34 362 34 362 0

Onnentupa ryhmäkoti -43 282 38 770 -4 512 -39 698 39 698 0 -43 839 43 839 0

Sanelma ryhmäkoti -31 498 30 017 -1 481 -34 916 34 916 0 -38 009 38 009 0

Vanhusten asumispalv./ostopalvelut -50 757 4 982 -45 775 -8 046 -8 046 -8 300 -8 300

Palvelutalo -925 000 -925 000 -991 601 -991 601 -1 078 267 -1 078 267

Yhteensä -1 106 302 122 522 -983 780 0 -1 137 566 137 919 -999 647 0 -1 237 139 150 572 -1 086 567 0

KOTIHOITOPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Kotihoitopalveluihin sisältyvät kotihoidon, päivätoiminnan ja palveluohjauksen lisäksi kotihoitoa tukevat

tukipalvelut, omaishoito ja sotainvalidien ja -veteraanien palvelut. Tukipalvelut sisältävät ateria-, pyykki-,

kauppa-asiointi-, turvapuhelin- ja sekä sotainvalidien siivouspalveluja. Kotihoitopalvelut tukevat ikäihmisen

kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kotihoidon avulla järjestetään kotiin hoiva- ja hoitopalveluja.

Omaishoidolla tuetaan sellaisten henkilöiden kotihoitoa, jotka ilman ympärivuorokautista hoivaa olisivat

ympärivuorokautisen hoidon piirissä.

Vastuuhenkilöt: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö




Kuntalaisten kotona

asumisen

mahdollistaminen

Kotihoito- ja

kotisairaalapalveluja

tarjotaan koko kunnan

alueella. Palvelut tuotetaan

pääsääntöisesti omana

toimintana sekä

tarvittaessa yhteistyössä

yhteistoiminta-alueen

sisällä tai palvelusetelillä.

-kaikille 75 vuotta

täyttäville kuntalaisille

tarjotaan hyvinvointia

edistävä kotikäynti, jossa

tehdään palvelunohjausta

-Kotihoidon

asiakkaiden

keskimääräinen

hoitoisuusindeksi Rava

on yli 1,8

-Joroisissa 75 vuotta

täyttäneitä henkilöistä

asuu kotona 92%

-Joroisissa säännöllistä

kotihoitoa saa

vähintään 13-14 % yli

75-vuotiaista

henkilöistä.

-vähintään 50 % 75

vuotta täyttävistä

henkilöistä ottaa

hyvinvointia edistävän

kotikäynnin vastaan

Toimintayksikön

esimies

Palveluohjaaja


- Resurssien riittävyys kotona asuvien ikääntyneiden palvelutarpeeseen vastaamiseen



00025300 Kotihoitopalvelut


Toimintakulut -1 386 233 -1 455 510 -1 633 329 12,2


Tunnusluvut:

TP 2010 TP 2011

TP 2012

TP 2013

TA 2014

TA 2015

kotihoitotunnit 20 277 22457 23 286 24 523 23 500 23500

kotihoitokäynnit 78 722 84788 98 213 105 894 92 000 100 000

kotihoidon asiakasmäärä 280 305 285 261 285 285

päivätoimintapäivät kpl/v 1 122 1092 1 362 1 362 1 280 1280

päivätoiminnan asiakkaiden määrä 79 51 48 47 50 50



Vanhusten päivätoiminta -102 528 28 285 -74 243 -13 -109 163 30 225 -78 938 -128 315 32 000 -96 315

Kotihoito -1 389 763 199 727 -1 190 036 -3 455 -1 462 637 219 000 -1 243 637 -10 000 -1 614 069 226 000 -1 388 069 -15 000

Tukipalvelut -205 422 214 777 9 355 -204 282 203 726 -556 -213 552 213 552 0

Omaishoidontuki -118 757 -118 757 -129 950 -129 950 -133 693 -133 693

Yhteensä -1 816 470 442 789 -1 373 681 -3 468 -1 906 032 452 951 -1 453 081 -10 000 -2 089 629 471 552 -1 618 077 -15 000


TERVEYDENHUOLLON VASTAANOTTOPALVELUT

Vastaanottopalvelut tuottavat terveydenhuoltolakiin perustuvia palveluja sekä ympärivuorokautista

päivystystä yhteistoiminta-alueella ja ympäristökuntien väestölle.


Perusterveydenhuollon avohoito

Palvelusuunnitelma:

Perusterveydenhuollon avohoito sisältää joroislaisille tuotettavat vastaanotto-, hammashoito-, neuvola-,

koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut sekä näihin sisältyvät röntgen, laboratorio ja fysioterapiapalvelut.

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan päivystyspalvelut tuotetaan arkisin 8-15 terveysasemalla. Iltaisin,

viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystyspotilaat ohjataan Varkauden päivystykseen. Matkailun, tilapäisen

oleskelun tai sijoittamisen johdosta tarvittava kiireellinen ja kiireetön avosairaanhoito, terveydenhoito ja

hammashoito ostetaan muilta terveyskeskuksilta.

Kiireellinen ja kiireetön hammashoito virka-aikana tuotetaan Joroisten terveysasemalla. Suukirurgiset

toimenpiteet ja oikomishoito ostetaan Varkauden hammashoitolasta.

Välinehuollon palvelut tuotetaan Joroisten terveysaseman vastaanoton yhteydessä. Palvelun toimivuudesta

vastaa Varkauden sisätautikirurginen osasto.

Vastuuhenkilöt: Toimintayksikön esimies, palvelualuepäällikkö



Vastaanottopalveluja

on saatavilla nopeasti

hoitotakuun puitteissa

ja palvelut

kohdentuvat oikein.

Potilasmäärä/lääkäri/hoitaja

max 1700. Lääkäri ja

hoitajaresurssia on

tasaisesti vuoden aikana.

Lääkärikäynnit/asukas

<2/as.

Lääkärikäyntien

peittävyys <65 %

Käynnit muilla

ammattiryhmillä <3/as

Palvelualuepäällikkö,

ylilääkäri,

toimintayksikön

esimies

Suun

terveydenhuollon

palveluja on saatavilla

hoitotakuun rajoissa

Keskitetty ajanvaraus ohjaa

vapaille ajoille tehokkaasti

yhteistoiminta-alueella.

Suun terveydenhuollon

käynnit/hammaslääkäri/v.

Suuhygienistin käynnit/v

Johtava

hammaslääkäri

Hoitosuunnitelmien

laadintaa monisairaille

lisätään

Yhteiset toimintamallit

hoitosuunnitelmien ja

monisairaiden hoidon

tehostamiseksi

yhteistoiminta-alueella

Hoitosuunnitelmien

määrä toimipisteittäin

lisääntyy 10 %:lla


ylilääkäri,

toimintayksikön

esimies

Keskeisimmät riskit toteutumiselle

Vastaanottopalvelujen saatavuus heikkenee lääkäreiden rekrytointivaikeuksien vuoksi.

Monisairaiden hoito viivästyy ja sairauksien ennaltaehkäisevä hoito vähenee.

Lakisääteinen neuvola-, koulu sekä opiskeluterveydenhuollon palvelutaso heikkenee.

Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö lisääntyy joillakin erikoisaloilla ja menot lähtevät kasvuun.




00026200 Perusterveydenhuollon avohoito


Toimintakulut -2 695 890 -2 635 529 -2 572 437 -2,4


Tunnusluvut Tuote TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Hammaslääkärin vastaanottokäynti 4 090 4 235 4 100 4150

Suuhygienistin vastaanottokäynti 967 982 1 100 1100

Lääkärin vastaanotto- ja päivystyskäynti 8 028 7 096 8 500 8500

Hoitajan vastaanottokäynti 9 540 8 186 9 500 9500

Kouluterveydenhoitajan vastaanottokäynti 1 584 1 726 1 500 1500

Mielenterveystyön vastaanottokäynti 1 595 1 077 1 600 1600

Neuvolavastaanottokäynti 3475 2 915 2 800 2800

Päivystyskäynnit Varkaus pth 1200 1100 1100



Hammashuolto -557 657 122 886 -434 771 -8 431 -603 754 164 900 -438 854 -23 800 -560 062 156 530 -403 532 -8 800

Ostopalvelut/hammashuolto -14 781 -14 781 -4 935 -4 935 -5 000 -5 000

Suuhygienistin vastaanotto -63 380 15 988 -47 392 -16 -76 730 16 370 -60 360 -3 094 -73 139 16 310 -56 829 -320

Vastaanotto/lääkäri -1 059 458 105 070 -954 388 -16 416 -1 015 583 144 429 -871 154 -14 500 -972 300 135 670 -836 630 -23 000

Vastaanotto/hoitaja -454 680 10 690 -443 990 -121 -473 143 6 580 -466 563 -15 500 -479 360 11 320 -468 040 -3 100

Kouluterveydenhoitajan vastaanotto -109 648 1 574 -108 074 -466 -135 613 712 -134 901 -3 100 -135 547 2 000 -133 547 -620

Mtt-vastaanotto -174 687 110 -174 577 -466 -182 047 750 -181 297 -4 110 -198 715 500 -198 215 -500

Neuvolan vastaanotto -190 707 3 143 -187 564 -459 -197 072 1 924 -195 148 -6 135 -221 117 3 000 -218 117 -750

Ostopalvelut/vastaanottotoiminta -299 271 -299 271 -200 000 -200 000 -215 101 -215 101

Yhteensä -2 924 269 259 461 -2 664 808 -26 375 -2 888 877 335 665 -2 553 212 -70 239 -2 860 341 325 330 -2 535 011 -37 090

AVOHOIDON ERILLISMÄÄRÄRAHAT

Palvelusuunnitelma

Erillismäärärahoin järjestetyt palvelut ovat lakisääteisiä tai muutoin välttämättömiä palveluita kuntalaisille.

Palvelut täydentävät omaa tuotantoa. Näitä palveluja ovat hoitotarvikejakelu maksuttomana, seulonta-

tutkimukset, kuntouttavat palvelut mm. puheterapiapalvelut, psykologipalvelut ja erityisryhmien

terveystarkastukset.

Vastuuhenkilö: Palvelualuepäälliköt ja toimintayksikön esimies



Kuntouttavien

palvelujen saatavuus on

ennakoivaa

(preventiivistä)

Kuntoutukseen pääsy on

joustavaa ja nopeaa.

Jonot eivät kasva

Jonotusaika lähetteen

tai hoidon tarpeen

arvioinnista. Käynnit

ikäryhmittäin.

palvelualuepäällikkö,

toimintayksikön

esimies.

Syrjäytymisen

ehkäisemiseen

panostaminen

Aktivointisuunnitelmat,

terveystarkastukset ja

työkokeilut.

Kunnan maksuosuuden

kasvun hillitseminen


toimintayksikön esimies

Omahoidon

tehostaminen

Neuvonta ja ohjaus.

Ilmaisjakelu ja seulonnat.

Seulontojen tulokset.

Käynnit/vuosi


toimintayksikön esimies


erityistyöntekijöiden saatavuus vaihtelee, hoitojonot kasvavat

työttömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä kasvaa, kunnan kustannukset lähtevät kasvuun


Terveyspalvelujen käyttö kasvaa eri toimipisteissä, tulokset kuntalaisten oman terveyden ja

hyvinvoinnin edistämisestä jäävät vähäiseksi.



00026300 Terveyspalvelujen erillismäärärahat

Toimintakulut -245 281 -244 592 -225 993 -7,6


Tunnusluvut

TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Psykologin vastaanottokäynnit ja asiakkaat 409/68 531/60 530/56 600/70

Puheterapian vastaanottokäynnit 303 350 300

Terveystarkastukset/työttömät 28 48 30 35

Seulonnat (PAPA, suolisto-, ja mammografiat) 692 650 640



Ilmaisjakelut -96 439 -96 439 -100 000 -100 000 -99 887 -99 887

Seulontatutkimukset -21 422 -21 422 -19 115 -19 455 -19 455

Puheterapia ostopalvelut -15 101 -15 101 -42 136 -36 765 -36 765

Psykologin ostopalvelut -109 433 -109 433 -75 039 -70 860 1 310 -69 550

Työttömien terveystark. -4 159 1 655 -2 504 -15 060 0

Yhteensä -246 554 1 655 -244 899 0 -100 000 0 -251 350 0 -226 967 1 310 -225 657 0

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO

Palvelusuunnitelma

Seudullinen ympäristöyksikkö (Leppävirran ympäristötoimi) vastaa Joroisten kunnan terveysvalvonnan ja

eläinlääkintähuollon viranomais- ja muiden tehtävien järjestämisestä. Eläinlääkintähuolto tuottaa

peruseläinlääkinnän palvelut niin, että hyötyeläinten sairaanhoito toteutuu ympärivuorokautisesti.

Pieneläinten ja harrastuseläinten osalta tuotetaan päivystysaikainen peruseläinlääkintään kuuluva palvelu.

Terveysvalvonta vastaa joroislaisten elinympäristöön kohdistuvasta terveysvalvonnasta voimassa olevan

lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi; terveyssuojelu, elintarvike-, tupakka- ja tuoteturvallisuusvalvonta).

Vastuuhenkilö: Ympäristöterveydenhuollon päällikkö ja terveystarkastajat



Kuntalaisen

elinympäristö on

turvallinen-

terveysvalvonta

toteutuu

Omavalvontasuunnitelmat

ja pistokokeet

Valvontatoimenpiteet ja

määrät/vuosi

terveysvalvonnan

johtaja,

ympäristöpäällikkö

Eläinlääkäripalveluja on

saatavilla oikea-

aikaisesti kunnan

alueella

Nopea yhteydensaanti,

vastaanotto ja tilakäynnit.

Eläinlääkinnän

käynnit/vuosi.

Valvontaeläinlääkärin

käynnit/vuosi

Terveysvalvonnan

johtaja,

valvontaeläinlääkäri

Säännölliset

yhteistyöpalaverit

kunnan kanssa

Vuosittaiset tapaamiset

väh. x2/vuosi

Seurantaraportit ja

toteumat

terveysvalvonnan

johtaja ja

ympäristöpäällikkö



Omavalvonta korvaa terveystarkastajan käyntejä yhä enemmän, epidemioiden riski kasvaa

Eläinlääkäripalvelujen saatavuuden viiveet, hyötyeläinten hoito kärsii – taloudelliset menetykset

tuotantotiloille. Valvontaeläinlääkärin työn painopiste on raskaissa toimenpisteissä, ei ole ohjaavaa,

eikä ennakoivaa



00026500 Ympäristöterveydenhuolto

Toimintakulut -136 423 -165 532 -166 610 0,7




Terveysvalvonta -27 060 -27 060 -36 868 -36 868 -45 162 -45 162

Eläinlääkintä -102 673 -102 673 -128 500 -128 500 -121 280 -121 280

Yhteensä -129 733 0 -129 733 0 -165 368 0 -165 368 0 -166 442 0 -166 442 0

ERIKOISSAIRAANHOITO

Palvelusuunnitelma

Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä, Varkauden kaupungilta ja

tarvittaessa ostopalveluna muilta tuottajilta. Erikoissairaanhoidon päivystys ostetaan Mikkelin

keskussairaalalta.

Vastuuhenkilö: Palvelualuepäällikkö ja toimintayksikön esimies



Alueellisten hoitomallien

jalkautuminen

terveyskeskukseen

Perusterveydenhuollon

aktiivinen toiminta

terveyskeskuksiin päin-

yhteistyön tehostuminen

Päivitettyjen

hoitomallien määrä


ylilääkäri,

toimintayksikön

esimies.

Erikoissairaanhoidon

päivystykseen ohjautuu

vain sitä tarvitsevat

potilaat.

Päiväaikainen päivystys

toimii lähipalveluna

Päivystyskäynnit

/vrk/v.


ylilääkäri,

toimintayksikön

esimies.

Päällekkäiset pth:ssa ja

esh potilaalle tehtävät

tutkimukset vähenevät

Sovitut lähetekäytännöt

ja siihen liittyvät

tutkimukset Joroisten ja

esh välillä.

lähetevirtojen seuranta

ja raportit


ylilääkäri,

toimintayksikön

esimies.


Terveydenhuoltolain mukaisen potilaan valinnanvapauden lisääntyessä erikoisairaanhoidon

kustannuksia tulee monesta sairaanhoitopiiristä.

Erikoissairaanhoidossa hoidetaan potilaita, joiden jatkohoito voitaisiin siirtää nopeammin

perusterveydenhuoltoon.

Ensihoidon kustannukset kasvat yleistä kustannuskehitystä nopeammin.




00026600 Erikoissairaanhoito

Toimintakulut -6 975 330 -5 708 101 -5 962 603 4,5




Erikoissairaanhoito -6 676 148 -6 676 148 -6 000 500 -6 000 500 -5 715 766 -5 715 766

Ensihoito ja sairaankuljetus -278 470 -278 470 -258 637 -258 637 -230 250 -230 250

Kotisairaalatoiminta 0 0 -19 345 3 010 -16 335

Yhteensä -6 954 618 0 -6 954 618 0 -6 259 137 0 -6 259 137 0 -5 965 361 3 010 -5 962 351 0

PERUSTURVAN TOIMIALA YHTEENSÄ


00020000 PERUSTURVAN TOIMIALA


Toimintakulut -17 571 490 -16 420 806 -17 249 728 5,1


Poistot ja arvonalentumiset -1 723

Tilikauden tulos -17 543 865 -16 420 806 -17 249 728 5,1


2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma:

Sivistys- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnan ja alueen elinvoiman kulmakiviä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin

edistäjiä.

SIVISTYSTOIMI

HALLINTO

Joroisten kunta tuottaa Joroisissa perusopetuksen ja lukio-opetuksen, varhaiskasvatuksen, koululaisten

iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen ja kirjaston palvelut. Sivistyslautakunta toimii palvelujen tuottajana ja

edustaa opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen (kulttuuri, nuoriso ja liikunta)

asiantuntijuutta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palvelut ostetaan Soisalo-opistolta.

Sivistyslautakunnan sekä sivistysjohtajan ja sivistystoimen sihteerin palkkakustannukset jaetaan tasan

pääkustannuspaikoille. Yksikkökohtainen kustannus on 7941 euroa (edellisvuosien toimialan yleiskulut).

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja



Tavoitteena on, että

yhteistyötä

naapurikuntien

sivistystoimien kanssa

jatketaan, osaamista ja

työtä jaetaan

Koulunkäyntialueiden

tarkistaminen

Opetuspalveluiden

TVA-kriteerien

päivittäminen ja

rehtoreiden

tehtävänkuvauksien

tarkistaminen ja

johtajuuden

järjestäminen

yhtenäiskoulussa

Sivistystoimen yhteisten

toimintojen

suunnitteluun

osallistuminen

naapurikuntien

sivistysjohtajien ja

rehtoreiden kanssa.

Opetuksen ja kuljetusten

tarkoituksenmukainen

järjestäminen

Neuvottelut yhteistyössä

asianosaisten kanssa

Opetussuunnitelman työn

edistyminen

Kouluverkkosuunnitelman

toteutuminen /

tarkistaminen

Tva-kriteetrit ja

tehtävänkuvaukset

laadittu

sivistysjohtaja


Yhteistyöhalun puute



00030100 Sivistystoimen hallinto

Toimintatuotot 149 594 118 319 -100,0

Toimintakulut -149 594 -124 239 -7 759 -93,8

Toimintakate/jäämä 0 -5 920 -7 759 31,1


Vuoden 2015 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon toimisto-

henkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille.

Joroisissa aloitettiin vuonna 2014 paikallisen opetussuunnitelman laatiminen yhdessä muiden Keski-Savon

kuntien kanssa. Silloin kulut sisältyivät hallinnon kuluihin. Opetussuunnitelma prosessista syntyy vuosittain

kustannuksia vuoteen 2016 asti. Vuoden 2015 alussa kulut siirtyvät perusopetuksen kuluihin, arvioitu

kustannus 7 759 €.

VARHAISKASVATUS

Palvelusuunnitelma:

Varhaiskasvatuksen tehtävänä Joroisissa on tuottaa hyvälaatuista, paikkakunnan ominaispiirteisiin parhaiten

soveltuvaa päivähoitoa, asiantuntevaa esiopetusta sekä joustavia, perheiden tarpeisiin vastaavia avoimen

varhaiskasvatuksen palveluja. Yhteistyössä vanhempien kanssa luomme lapsen kokonaisvaltaiselle

kehitykselle suotuisan kasvuympäristön.

Varhaiskasvatus sisältää päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja avoimen

varhaiskasvatustoiminnan. Lisäksi varhaiskasvatukseen kuuluu lasten kotihoidon tuki. Päiväkotipaikkoja on

tammikuussa 69 ( + esioppilaat 45) ja syksyllä 98 ( + esioppilaat 39 ). Esiopetuksen järjestäminen

Kuvansissa ja kirkonkylällä on päiväkotien talousarviossa, vaikka toiminta tapahtuu koulun tiloissa.

Perhepäivähoitopaikkoja on keväällä 70 (ml. ryhmäperhepäiväkodit) ja syksyllä 60. Vuorohoitoa järjestetään

Kuvansin päiväkodilla ja iltahoitoa arkisin kirkonkylällä päiväkoti Pyrrissä.

Esiopetus siirtyy koulun tiloihin pysyvästi Kuvansissa. Kirkonkylän esiopetukselle etsitään tiloja koululta tai

sen välittömästä läheisyydestä. Ryhmäperhepäivähoitajan tehtävien järjestelyn yhteydessä ratkaistaan

erityislastentarhanopettajan / erityisopettajan rekrytointi 1.8.2015 alkaen.

Kuvansin päiväkodin tiilirakennuksen peruskorjaus valmistuu tammikuussa 2015. Väistötila koulun vieressä

toimii päiväkotia korvaavana tilana kesään 2015 asti. Muutamalle lapselle ostetaan päivähoitoa

naapurikunnista. Yöhoito ostetaan Varkaudesta.

Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuksen esimies



Laadukas, Joroisten kunnan

varhaiskasvatussuunnitelman

mukainen varhaiskasvatus

1. Vanhempien näkökulma.

Tavoitteena

asiakastyytyväisyys 3,5

(asteikolla 1-5)

Pedagoginen

johtaminen:

perustehtävän

selkiyttäminen,

yhtenäiset

lomakkeet ja

käytännöt kaikissa

varhaiskasvatuksen

yksiköissä.

Asiakastyytyväisyyskysely

tehdään joka toinen vuosi.

Tavoitteena 3,5 asteikolla

1-5 mitattuna (TAK).

Seuraava kysely tehdään

keväällä 2016.

Varhaiskasvatuksen

esimies

2. Lasten näkökulma

3. Henkilökunnan

näkökulma. Tavoitteena

3,5 (asteikolla 1-5)

-Haastattelut, videointi,

piirtäminen, (hymiöt)

- Työtyytyväisyyskysely.

3,5 asteikolla 1-5 (TAK).

Syksy 2015.

Varhaiskasvatuksen

esimies ja

päiväkodin johtajat

Esiopetuksessa otetaan

käyttöön Wilma-ohjelma.

Esiopettajille

järjestetään

koulutusta ohjelman

käyttöön.

Esioppilaiden

oppimissuunnitelmat

tehdään Wilma-ohjelmaan.

Varhaiskasvatuksen

esimies ja

päiväkodin johtajat


Henkilöstön vaihtuvuus ym. poissaolot.

Laadullisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää joka yksikössä pysyvää, varhaiskasvatus-

suunnitelman sisäistänyttä henkilöstöä.




00030500 Varhaiskasvatus

Toimintatuotot 373 293 330 400 279 540 -15,4

Toimintakulut -2 494 698 -2 537 166 -2 470 104 -2,6




Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Varhaiskasvatus TP 2013 TA 2014 TA 2015


Kirkonkylän päiväkoti -557 399 89 126 -468 274 -14 044 -560 427 81 200 -479 227 -12 873 -624 805 86 800 -538 005

Kuvansin päiväkoti -440 778 68 915 -371 863 -527 284 74 900 -452 384 -648 988 79 500 -569 488

Perhepäivähoito -402 011 71 500 -330 511 -1 641 -455 141 76 500 -378 641 -413 184 62 000 -351 184 -1 641

Ryhmis Kaitainen -112 075 11 452 -100 623 -132 048 14 450 -117 598 -132 796 14 400 -118 396

Ryhmis Kerisalo -98 604 15 418 -83 187 -60 920 9 700 -51 220 0

Ryhmis Kolma -138 841 19 317 -119 524 -147 893 19 600 -128 293 -141 315 15 740 -125 575

Ryhmis Sinikukka -219 875 54 174 -165 701 -118 621 27 300 -91 321 0

Ryhmis Opintie -127 455 33 908 -93 547 -130 532 20 350 -110 182 -144 393 17 800 -126 593

Avoin varhaiskasvatustoiminta -78 195 1 801 -76 394 -100 700 3 400 -97 300 -82 565 2 300 -80 265

Lasten kotihoidontuki -276 458 -276 458 -270 150 -270 150 -255 223 -255 223

Muu lastenpäivähoito -43 006 7 684 -35 322 -33 450 3 000 -30 450 -26 835 1 000 -25 835

Yhteensä -2 494 698 373 293 -2 121 405 -15 685 -2 537 166 330 400 -2 206 766 -12 873 -2 470 104 279 540 -2 190 564 -1 641

Tunnusluvut:

Tunnusluvut: TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Päiväkotihoidossa olevien lasten

lukumäärä

96 95 96 98 104 107 98 + 42

eo

Perhepäivähoidossa olevien lasten

lukumäärä

111 109 100 100 111 113 60

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten

määrä päiväkodeissa / %

13/13,5% 13/13,7% 13/13,5% 13/13,3% 26/25 % 21/19,6% 12/12,3

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten

lukumäärä perhepäivähoidossa /%

6 /5,4% 2 /1,89% 3 /3,3% 4 /4% 12/10,8 % 5/4,4% 4/6,7

Osallistujia avoimen

varhaiskasvatuksen piirissä

90 74 80 90 68 68 100

Lasten kotihoidontuen saajien määrä 65 69 65 65 57 57 54

Kunnassa olevat 0-6 v. lapset 365 357 365 335 332 332 323

PERUSOPETUS

Palvelusuunnitelma

Perusopetuksen tehtävänä on antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta, kasvattaa

vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutustaitoihin sekä antaa hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet.

Perusopetus huomioi erilaiset oppijat.

ERITYISOPETUS JA OSTETTU ERITYISOPETUS

Pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusta ostetaan päiväkodilta ja tarpeen mukaan muilta kunnilta,

kuntayhtymiltä ja valtiolta.

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja koulujen rehtorit




Erityisopetus pyritään

pääsääntöisesti

järjestämään omassa

lähikoulussa.

Erityisopetuksen sisäiset

järjestelyt

80 % pidennetyn

oppivelvollisuuden

oppilaista on omassa

lähikoulussaan

31.12.2015.

sivistysjohtaja


Kysyntä, tarjonta, osaaminen ja edellytykset eivät kohtaa.



00031100 Erityisopetus

Toimintakulut -83 553 -73 673 -106 964 45,2


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Erityisopetus TP 2013 TA 2014 TA 2015

Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto Menot Tulot Netto

Ostettu erityisopetus -83 553 -83 553 -5 300 -5 300 -40 559 -40 559

Joroisten erityisopetus 0 0 -68 373 -68 373 -66 405 -66 405

Yhteensä -83 553 0 -83 553 -73 673 0 -73 673 -106 964 0 -106 964

YLEISOPETUS

Palvelusuunnitelma

Joroisten perusopetus toteutetaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet huomioiden. Kunnassa on toimiva

lähikouluverkko riittävine oppilasmäärineen (kouluverkkosuunnitelma 2013-18).

Oppilaiden erityisen tuen järjestämisessä on periaatteena mahdollisuuksien mukaan lähikouluun integrointi.

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat oman yksikkönsä osalta.



Opetussuunnitelman

laatiminen

Opetussuunnitelmatyötä

jatketaan yhdessä Keski-

Savon kuntien kanssa ja

osallistutaan

OPSTuki2016

koulutuksiin ja

osallistutaan kuntien

yhteisen OPS-

työryhmän toimintaan.

Työ etenee

Opetushallituksen

asettaman

tavoiteaikataulun

mukaisesti

sivistysjohtaja

Kurre-ohjelmien

hyödyntäminen

työjärjestyksien

laadinnassa

Hankitaan Kurre-

ohjelmat

työjärjestyksien

laatimiseen

Työjärjestykset laadittu

2015-2016 soveltuvin

osin yhtenäiskouluun

sivistysjohtaja,

rehtorit/apulaisjohtajat

Työhyvinvoinnin ja –

kyvyn ylläpitäminen

Opetushallituksen

hyvinvointiprofiilien

hyödyntäminen

oppimisympäristön

kehittämisessä

Hyvinvointiprofiilien

teettäminen

sivistysjohtaja, rehtorit

/apulaisjohtajat


Yhtenäiskouluun siirtymisen haasteet




00031300 Yleisopetus

Toimintatuotot 228 098 167 446 182 554 9,0

Toimintakulut -4 613 633 -4 787 119 -4 396 261 -8,2


Poistot ja arvonalentumiset -10 -8 -6 -25,0


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Yleisopetus Joroinen TP 2013 TA 2014 TA 2015


Yleisopetuksen

kotikuntakorvaus

-118 127 190 212 72 085 -139 377 167 446 28 069 -110 080 159 454 49 374 0

Kaitaisten koulu -291 072 1 907 -289 165 -300 677 -300 677 -276 029 450 -275 579 0

Kolman koulu -387 941 1 867 -386 075 -393 691 -393 691 -362 973 750 -362 223 0

Kuvansin koulu -919 188 4 668 -914 520 -951 764 -951 764 -856 657 1 650 -855 007 0

Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk 0 0 -2 785 522 10 250 -2 775 272 -6

LSL:n sijoitett.ioo.perusopetus -1 243 11 675 10 432 -5 000 -5 000 -5 000 10 000 5 000 0

Kerisalon koulu -249 271 1 487 -247 784 -175 268 -175 268 0

Jo kirkonkylän koulu -883 123 1 693 -881 430 -10 -983 608 -983 608 -8 0

Joroiten yläkoulu -1 763 667 14 589 -1 749 078 -1 837 734 -1 837 734 0

Yhteensä -4 613 633 228 098 -4 385 534 -10 -4 787 119 167 446 -4 619 673 -8 -4 396 261 182 554 -4 213 707 -6

Tunnusluvut:

JOROINEN OPPILASENNUSTE

Koulut 20.9.2014 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kaitainen 33 28,5 24,5 22,5 22 18,5 13

Kolma 44,5 43 45 47,5 50 54,5 55,5

Kuvansi 133,5 117 101 94,5 87,5 85 82

Joroisten yhtenäiskoulu 1 - 9 lk 329 331 334 332,5 321,5

Kerisalo 23 20,5

Kirkonkylä 120,5 129

ya 7-9 lk 181 172

Perusopetus yhteensä 535,5 510 499,5 495,5 493,5 490,5 472

Yksikkö

perusopetus/esiopetus

Opetustunti kpl h/oppilas/vko €/oppilas

TP

2013

TA

2014

TA

2015

TP

2013

TA

2014

TA

2015

TP

2013

TA

2014

TA

2015

Kaitainen 2162 2312 2 100 1,72 2,13 2,26 8770 10550 11248

Kolma 3524 3360 3 146 2,08 2,06 1,84 8690 9156 8049

Kuvansi 8056 8052 7 824 1,59 1,81 2,04 6858 8135 8465

Joroisten yhtenäiskoulu 1-9 lk 20 330 1,63 8435

Kerisalo 2100 1105 0 2,4 1,42 0 10798 8550 0

Kirkonkylä 8147 9309 0 1,78 1,9 0 7312 7625 0

ya 7 - 9 lk 13636 12558 0 1,98 1,92 0 9719 10685 0

APIP -TOIMINTA

Palvelusuunnitelma

Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapselle koulupäivän jälkeen turvallinen ja lapsen kasvua tukeva

ympäristö, jossa hän voi ammattitaitoisen ohjaajan valvonnassa viettää vapaa-aikaansa.

APIP- ryhmä voidaan käynnistää taajamissa, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja todellisuudessa aloittaa

pääsääntöisesti vähintään 10 koululaista ja haja-asutus alueen kylillä, mikäli ryhmään ilmoittautuu ja

todellisuudessa aloittaa pääsääntöisesti vähintään 6 koululaista ( siv.yht.laut. 27.10.2009 § 85).

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja vastaava ohjaaja sekä koulujen rehtorit/apulaisjohtajat




Tarjota monipuolista ja

suunnitelmallista lapsia

tukevaa toimintaa

Toimintaa

suunnitellaan

aktiivisesti ja

kehitetään yhdessä

lasten kanssa,

osallisuuden

huomioiminen

Toiminnan onnistumista

mitataan huoltajille ja

lapsille suunnatulla

seurantakyselyllä.

Mittarina on se, että 70 %

huoltajien vastauksista on

tavoitteen mukaisia.

sivistysjohtaja,

rehtorit/apulaisjohtajat ja

vastaava ohjaaja


Haasteena suurehkot ryhmät – tilat, toiminta, henkilöstö.



00031400 APIP-toiminta

Toimintatuotot 24 389 21 500 22 900 6,5

Toimintakulut -92 748 -98 864 -103 246 4,4


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: APIP-toiminta TP 2013 TA 2014 TA 2015


Jo kirkonkylän ip-toiminta -31 108 9 269 -21 839 -32 847 8 000 -24 847 -36 588 11 200 -25 388

Kuvansin ip-toiminta -41 567 9 266 -32 301 -39 651 7 000 -32 651 -35 798 7 050 -28 748

Kolman ip-toiminta -20 073 5 854 -14 219 -26 366 6 500 -19 866 -30 860 4 650 -26 210

Yhteensä -92 748 24 389 -68 359 -98 864 21 500 -77 364 -103 246 22 900 -80 346

Tunnusluvut:

TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

lasten määrä 55 56 58 46 46

nettokust €/v/lapsi 286,22 290,09 230,98 457,57 506,93

valtionosuus 52 265 52 440 55 130 56 316 55 427

Bruttomenot 103 246 € - (maksutulot 22 500 € + arvioitu vos 55 427 €) = 23 319 €

Nettokustannukset € / vuosi/lapsi

PERUSOPETUKSEN PROJEKTIT

Palvelusuunnitelma

Perusopetuksen projektien/hankkeiden avulla kunta pyrkii vastaamaan Opetushallituksen ja

Opetusministeriön asettamien painopistealueiden kehittämiseen. Joroinen on saanut valtion erityisavustusta

seuraaviin hankkeisiin: perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen kerhotoiminnan kehittämiseen ja ICT-

hankkeeseen.

Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja



Ryhmäkokojen

pienentäminen

oppimisedellytysten

luomiseksi 2014-2015

Perusopetuksen

opetusryhmiä

pienennetään

resurssiopettajien ja

jakotuntien avulla.

100 %

valtionavustuksesta

käytetty 2015 loppuun

mennessä.

sivistysjohtaja


Monipuolisen

kerhotoiminnan

tarjoaminen 2014-2015

Kerhotoiminnan

lisääminen

100 %

valtionavustuksesta


mennessä.

sivistysjohtaja,

rehtorit/apulaisjohtajat,

erityisopettaja

Opettajien pedagogisten

ICT-taitojen

kehittäminen,

perusopetuksen laadun

parantamiseksi 2014-

2016

ICT-ohjausta antavien

opettajien palkkaukseen

ja matkakustannuksiin,

uusien toimintatapojen

käyttöönottamisen

mahdollistamiseksi

100 %

valtionavustuksesta


mennessä.

sivistysjohtaja,


ProKoulu-hanke 2013-

2016

Positiivisen

käyttäytymisen

tukeminen ja

jalkauttaminen kouluilla

Osallistuminen Itä-

Suomen yliopiston Pro-

Koulu tilaisuuksiin

sivistysjohtaja,



Tavoitteiden toteutumisen riskinä on valtion erityisavustuksen ei pystytä hyödyntämään

optimaalisesti.



00031500 Perusopetuksen projektit

Toimintatuotot 157 140 109 222 100 611 -7,9

Toimintakulut -176 709 -112 452 -105 284 -6,4


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Perusopetuksen projektit TP 2013 TA 2014 TA 2015


Kerhotoiminnan keh.hanke 16 153 12 176 28 329 0 0

Laatukriteerien kehittäminen -4 521 4 521 0 0 0

Vieraiden kielt.keh.hanke -168 168 0 0 0

Ryhmäkoon pienent. Hanke 12 alk. -63 840 63 840 0 0 0

Into-teknologia opp. Tukena -34 424 19 365 -15 060 0 0

Koulutuksen tasa-arvoa edist. Hanke -27 377 27 377 0 11 604 11 604 23 208 0

Ryhmäkoon pienent. Hanke 13 alk. -28 097 28 097 0 -87 941 87 941 0 0

Kerhotoiminnan kehit. Hanke 13 alk. -2 129 1 597 -532 -12 907 9 677 -3 230 -17 575 13 000 -4 575

Ryhmäkoon pienent. Hanke 14-15 0 -81 954 81 856 -98

Pedagogisten ICT-taitojen kehit. -3 300 3 300 0

ProKoulu-hanke -2 454 2 454 0

Yhteensä -144 403 157 140 12 737 -89 244 109 222 19 978 -105 283 100 610 -4 673

SAIRAALAOPETUS

Palvelusuunnitelma

Sairaalaopetus on ostopalvelua, jossa Joroinen ostaa sairaalaopetusta joroislaisten oppilaiden sairaalajaksojen

ajalle.

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja




00031600 Sairaalaopetus

Toimintakulut -7 039 -15 000 -15 000

Toimintakate/jäämä -7 039 -15 000 -15 000

LUKIO-OPETUS

Palvelusuunnitelma:

Lukio antaa opetussuunnitelman mukaisesti opiskelijoille laajan yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden

sekä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukio antaa opiskelijoille edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja

itsensä kehittämiseen sekä auttaa opiskelijoita tasapainoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi.

Joroisten lukion on aktiivinen yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Talousarviovuoden aikana

haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ja sopeutetaan

toimintaa uusien rahoitusperusteiden mukaiseksi.

Vastuuhenkilö: Joroisten lukion rehtori



Tieto- ja

viestintätekniikan

tehokas hyödyntäminen

oppimisessa ja

valmistautuminen

sähköiseen

ylioppilastutkintoon

Hankitaan lukion

aloittaville opiskelijoille

mobiililaitteet, otetaan

sähköisiä oppikirjoja ja

muuta sähköistä

materiaalia

opetuskäyttöön.

Opettajat kouluttautuvat

edellä mainittujen

materiaalien

tehokkaaseen käyttöön.

Sujuva siirtyminen

sähköiseen

ylioppilastutkintoon

varmistetaan

rakentamalla koetilaan

tutkinnon edellyttämä

lähiverkko ja riittävä

sähkönsyöttö.

Lukioon tuleville

hankitaan leasing-

rahoituksella 36 tablet-

konetta (iPad tai vast.),

opettajista 80%

kouluttautuu

mobiililaitteiden

käyttämiseen ja opettajat

käyttävät niitä

opetuksessaan.

Ylioppilaskirjoitustilassa

on toimiva lähiverkko ja

sähkönsyöttö.

Lukion rehtori

Lukiokoulutuksen

jatkumisen turvaaminen

kunnassa 1.1.2017

jälkeen

Suunnitellaan yhdessä

muiden koulutuksen

järjestäjien kanssa

yhteisen

lukiokoulutuksen

järjestämisluvan ja

ylläpitämisluvan

hakemista OKM:n

ohjeiden mukaisesti

Toimitetaan hakemukset

ja selvitykset

lukiokoulutuksen

järjestämiseksi 8/2015

mennessä

Lukion rehtori

Opiskelijahuollon

järjestäminen uuden

opiskelijahuoltolain

mukaisesti

Tehdään tarvittavat

muutokset nuorille

tarkoitetun

lukiokoulutuksen

opetussuunnitelman

Lukion oppilashuollossa

toimitaan uuden

oppilashuoltolain

mukaisesti.

Oppilashuolto toteutuu

sekä yhteisöllisenä, että

Lukion rehtori


perusteiden kohtaan 4.3.

”Opiskelijahuolto”

yksilöllisenä

oppilashuoltona




00032000 Lukio-opetus

Toimintatuotot 49 306 85 815 39 483 -54,0

Toimintakulut -969 737 -1 077 505 -955 959 -11,3


Lukion yksikköhintarahoituksen laskennallinen peruste v. 2014 on 750 413 €.

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Lukio-opetus TP 2013 TA 2014 TA 2015


Joroisten lukio -943 256 31 094 -912 162 -1 015 700 40 000 -975 700 -912 157 -912 157

Lukion oppilasasunnot -5 331 4 761 -570 -16 666 10 200 -6 466 -6 162 2 700 -3 462

Lukion projektit -21 151 13 451 -7 700 -45 139 35 615 -9 524 -37 640 36 783 -857

Yhteensä -969 737 49 306 -920 432 -1 077 505 85 815 -991 690 -955 959 39 483 -916 476

Tunnusluvut: Lukio TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Oppilaita 97,5 95 89 92,5

Opetustunnit ja lukion resurssitunnit 6388 6494 7220 7 524

Opetus/opp/vko* 1,72 1,80 2,13 2,14

Brmenot/opp 9 329 9 657 11 019 9 861

Tuotteistetut menot 909 568 917 405 980 700 912 157

Lukion projektit

Palvelusuunnitelma

Energiaa Mobiilisti-hankkeen rahoituksella hankittujen laitteiden avulla opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus

käyttää ja hyödyntää nykyaikaista teknologiaa luonnontieteellisessä tutkimuksessa ja opiskelussa. Hanke

toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen aikana

syntyy osaamispääomaa, joka saa aikaan paikallista kaupallista oppimateriaalin tuotantoa.

Vastuuhenkilö: Lehtori Ari Shemeikka

Lukion oppilasasunnot

Palvelusuunnitelma

Joroisten lukioon hakeutuu Joroisten kunnan ulkopuolelta opiskelijoita erikoisesti salibandylinjalle. Lukio

avustaa ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita opiskelija-asunnon hankinnassa ja osallistumalla

asumiskustannuksiin siten, että kustannukset eivät tule opiskelijalle kohtuuttomiksi. Avustus on

75€/kk/opiskelija.

Vastuuhenkilö: Lukion rehtori

KIRJASTOTOIMI TOENPERÄN KIRJASTO

Palvelusuunnitelma:

Toenperän kirjaston toimintasuunnitelman mukaisesti kirjastotoimi järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan

ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut

kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan

kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä – ja keskisavolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti


vaikuttamaan eteläsavolaisen ja/tai keskisavolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen.

Toiminnan lähtökohtana ovat Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma ja sen mukaiset tavoitteet.

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja



Uuden

kirjastojärjestelmän

käyttöönottaminen

osana laajempaa

itäsuomalaista

kirjastoyhteisöä.

Osallistuminen

maakunnalliseen uuden

kirjastojärjestelmän

käyttöönoton

valmisteluun ja

testaukseen.

Kirjastojärjestelmän

käyttöönotto

kirjastotoimenjohtaja

Osallistuminen

kunnassa järjestettäviin

tapahtumiin.

Yhteistyö kunnan

muiden toimijoiden ja

tapahtumajärjestäjien

kanssa

Tapahtumien määrä ja

osallistujat

kirjastonjohtajat

Alueen nuorten

työelämään siirtymisen

tukeminen tarjoamalla

kesätyö- ja

harjoittelupaikkoja.

Harjoittelijoiden ja

kesätyötekijöiden määrä

kirjastonjohtajat


Maakunnallista yhteistyötä kirjastojärjestelmän hankinnassa ei synny.



00034100 Joroisten kirjastoyksikkö

Toimintatuotot 15 800 6 100 7 000 14,8

Toimintakulut -284 252 -302 976 -296 012 -2,3


Poistot ja arvonalentumiset -10 036 -353 -100,0

Tilikauden tulos -278 488 -297 229 -289 012 -2,8

00034110 Juvan kirjastoyksikkö

Toimintatuotot 413 578 409 299 402 598 -1,6

Toimintakulut -413 578 -409 299 -402 598 -1,6


00034120 Rantasalmen kirjastoyksikkö

Toimintatuotot 267 307 278 010 274 604 -1,2

Toimintakulut -267 307 -278 010 -274 604 -1,2


00034130 Kirjastoautotoiminta

Toimintatuotot 81 871 88 705 87 277 -1,6

Toimintakulut -122 291 -130 956 -130 845 -0,1



Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimi Toenperän kirjasto TP 2013 TA 2014 TA 2015

Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto

Joroisten kirjastoyksikkö -284 252 15 800 -268 452 -10 036 -302 976 6 100 -296 876 -353 -296 012 7 000 -289 012

Juvan kirjastoyksikkö -413 578 413 578 0 -409 299 409 299 0 -402 598 402 598 0

Rantasalmen kirjastoyksikkö -267 307 267 307 0 -278 010 278 010 0 -274 604 274 604 0

Kirjastoautotoiminta -122 291 81 871 -40 420 -130 956 88 705 -42 251 -130 845 87 277 -43 568

Yhteensä -1 094 447 785 056 -308 872 -10 036 -1 121 241 782 114 -339 127 -353 -1 104 059 771 479 -332 580

Tunnusluvut:

Ka Suomi Joroinen Joroinen Joroinen Juva Juva Juva Ranta-

salmi

Ranta-

salmi

Ranta-

salmi

2012* 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013

Kirjastokäynnit /as. 9,83 8,8 8,36 8,34 11,1 12 11,32 12,25 12,55 12,76

Lainat /as. 17,67 14,9 15 15,89 19,3 18,7 17,59 18,19 18,81 19,42

Kirjastoaineistokulut €/as. 7,21 9,93 9,39 10,51 10,8 11,1 11 10,36 10,54 9,81

Taloudellisuusluku 1,44 1,79 1,68 1,68 1,42 1,42 1,59 1,5 1,53 1,58

Taloudellisuusluku= (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + kokonaislainaus)

KIRJASTOTOIMEN PROJEKTIT

Palvelusuunnitelma:

Kirjastotoimen projektien tarkoituksena on kokeilla uusia toimintatapoja kirjastotoiminnassa tavoitteena

monipuolisempi asiakaspalvelu ja kustannustehokkuus. Rahoitusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöstä

sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vuodelle 2015 on saatu rahoitusta kahteen

kokeiluprojektiin.

1. Monitoimihärpäkkeet Toenperälle

Vastuuhenkilö: kirjastotoimen johtaja



Sähköisten palveluiden

kehittäminen

Hankkeen tarkoituksena

on hankkia Toenperän

kirjastoihin liikuteltavat

laitteistokokonaisuudet,

jotka mahdollistavat

vanhojen kuva- ja

äänitallenteiden

digitoinnin,

pelikonsoleiden käytön

ja toimii

koulutustilaisuuksien

apuvälineenä.

Laitteet hankittuna ja

projekti päätettynä

vuoden 2015 loppuun

mennessä.

kirjastotoimen johtaja


OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen vuoden 2015 loppuun

mennessä.


2. Matkalla myllylle: sadunkerrontaa kirjateatterin keinoin Itä-Suomen kirjastoihin

Vastuuhenkilö: Juvan kirjastonjohtaja



Toenperän kirjasto tuottaa

yhteistyössä Nukketeatteri

Kukkaron kanssa esine- ja

kirjanukketeatteriesityksen

Matkalla myllylle.

Nukketeatteri Kukkaro

esittää

valmistettua esitystä

Juvan, Rantasalmen ja

Joroisten kouluilla ja

kirjastoissa yhteensä 20

esitystä.

Matkalla myllylle -

hankkeen tavoitteena on

20-60

nukketeatteriesityksen

tuottaminen Itä-Suomen

kirjastoille. Sen

laajempana tavoitteena

on uuden

työmenetelmän -

kirjateatterin –

tekeminen.

Toenperän kirjasto ostaa

näytelmän Matkalla

myllylle

esitysoikeudet 20

esitykseen.

Toenperän kirjasto

toteuttaa esityksen

kahden

viikonloppukurssin

aikana, jolloin Janne

Kuusitie sekä

kouluttaa esine- ja

kirjateatterin käyttöä

että ohjaa esityksen 1-7

kirjastoon. Kurssille

mahtuu 5-7

henkeä Itä-Suomen

kirjastoista.

Hanke toteutetaan

marraskuussa 2014.

Näytelmän esitykset

toteutetaan keväällä

2015.

Juvan kirjastonjohtaja


OKM on myöntänyt avustusrahat vuonna 2014, projekti saatetaan päätökseen vuoden 2015 loppuun

mennessä.

3. Kuinka Gottlund kesytetään




Kuinka Gottlund

kesytetään –hankkeessa

on tavoitteena

paikallishistorian

dokumentointi,

juvalaisen

paikallisidentiteetin

vahvistaminen, Carl

Axel Gottlundin

kulttuuriperinnön

tunnetuksi tekeminen

sekä kansanperinteen

keräämisen uusien

välineiden tunnetuksi

tekeminen.

Hankkeessa on

tavoitteena Gottlundin

puistikko -sivuston

päivittäminen 5-10

artikkelilla.

Toenperän Juvan

kirjaston järjestää myös

kahtena kesänä Juvalla

järjestettävän Gottlund-

viikon aikana luennon

Gottlundista.

Gottlund puistikko

sivun artikkelien

lisääminen ja luentojen

määrä.



Aluehallintovirasto ei myönnä rahoitusta hankkeelle.

Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle : Aluehallintovirasto tekee rahoituspäätökset keväällä 2015.

Hankkeen menoarvio 14 275 €, haettu 7 475 €.


4. Tie taiteeseen on tie hyvinvointiin




Toenperän Juvan

kirjasto haluaa toteuttaa

laaja-alaisen lasten ja

nuorten

hyvinvointihankkeen

alueen taiteilijoiden

kanssa. Juvan kirjasto

haluaa tarjota

juvalaisille lapsille

mahdollisuuden taiteen

toteuttamiseen niin

kuvataiteen kuin

sanataiteen avulla.

Samalla kirjasto haluaa

lisätä juvalaisten

vanhempien ja muiden

kasvattajien tietoisuutta

taidekasvatuksen

merkityksestä lasten

kasvussa ja

kehittymisessä.

Kuvataidetuokioiden

järjestämisen lisäksi

Toenperän Juvan

kirjasto jatkaa

teatteriohjaaja-

nukketeatteritaiteilija

Katja Kähkösen luomaa

Sadun ja Aatoksen

satutuntiperinnettä

kerran kuussa 2

ohjauskertaa 4-8-

vuotiaille lapsille.

Kirjasto tilaa taiteilija

Katja Kähköseltä

sanataidekylpyjä

maahanmuuttajalapsille

kerran kuukaudessa

kahden lukukauden

ajan. Kirjasto tilaa

taiteilija Eija-Riitta

Parkkiselta

kuvataidekylpyjä

maahanmuuttajalapsille

kerran kuukaudessa

lukukauden ajan.

Kuvataidetuokioiden,

satutuntien,

sanataidekylpy- ja

kuvataidekylpytapahtumien

määrä.




Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle : Aluehallintovirasto tekee rahoituspäätökset keväällä 2015.

Hankkeen menoarvio 11 450 €, haettu rahoitusta 6 650 €.

5. Lisää energiaa auringosta ja koko Toenperä vihreämmäksi

Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja



Hankkeessa on tarkoitus

tuottaa yhteistyössä

Lappeenrannan teknisen

yliopiston kanssa

selvitys Joroisten ,

Juvan ja Rantasalmen

kirjastojen vaatiman

sähköenergian

tuottamisesta

auringopaneelien avulla.

Hanke toteutettaisiin

tutkimusprojektina,

jonka aikana

- tutkitaan tekniset

edellytykset ja laaditaan

suunnitelma

aurinkoenergian

hyödyntämiseksi

kirjastojen

energiantuotannossa

sekä kuinka jokaiseen

Tutkimusprojektin

loppuraportti valmiina

kirjastotoimen johtaja


kirjastoon saadaan

sähköautojen latauspiste

- esitetään

aurinkoenergian

tuotannon kustannus-

hyötyanalyysi

- tutkitaan

kirjastorakennusten

kattorakenteet ja niiden

soveltuvuus

aurinkoenergian

tuotantoon

- etsitään vaiheen kaksi

rahoitusta (vaihe kaksi =

aurinkoenergian

käyttöönotto)



Selvitys miksi ei rahaa varattu tälle vuodelle: Aluehallintovirasto tekee rahoituspäätökset keväällä 2015.

Hankkeen menoarvio 32 000 €, haettu rahoitusta 26 000 €.



00034200 Kirjastotoimen projektit

Toimintatuotot 6 500 7 300 12 000 64,4

Toimintakulut -7 019 -7 783 -20 917 168,8

Toimintakate/jäämä -519 -483 -8 917 1746,2

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kirjastotoimen projektit TP 2013 TA 2014 TA 2015

Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto Poistot Menot Tulot Netto

Kirjoita postikorttiin -hanke -3 055 3 000 -55 0 0 0 0 0 0 0 0

Lukuinto-projekti -3 964 3 500 -464 0 0 0 0 0 0 0 0

Jasso vihreämmäksi -projekti -4 300 4 300 0 0 0 0 0

Matkalla myllylle, sadunkerrontaa -3 483 3 000 -483 0 2 017 0 2 017

Monitoimihärpäkkeet 18 900 12 000 6 900

Yhteensä -7 019 6 500 -519 0 7 783 7 300 -483 0 20 917 12 000 8 917

SOISALO-OPISTO

Palvelusuunnitelma:

Soisalo-opisto toimii Heinäveden, Joroisten, Leppävirran, Pieksämäen ja Varkauden alueella. Sen toimialat

ovat vapaan sivistystyön koulutus (kansalaisopisto), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä (musiikkiopisto

ja tanssikoulu), taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (tanssikoulu, kuvataidekoulu, puhallinkoulu,

käsityökoulu, sanataidekoulu, taideleikkikoulu sekä 5-kielinen kantele, rumpuopetus, puhallinopetus ja

yksinlaulu) sekä avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus ja muu kehittämistyö.

Soisalo-opisto tarjoaa tavoitteellista opiskelua ja itsensä kehittämistä ja tätä kautta edistää yksilön

hyvinvointia. Toiminta-aluetta on koko Soisalo-opiston alue ja toimintaa Joroisissa on Kirkonkylän ja

Kuvansin lisäksi haja-asutusalueen kylillä.

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja




Kylien aktivointi Kurssien järjestäminen

kylillä

Toteutuneiden kurssien

määrä

Sivistysjohtaja

Lapsiystävällisyys Taiteen perusopetuksen

järjestäminen Joroisissa

Taiteen perusopetukseen

Joroisissa osallistuu 80

joroislaista lasta

Sivistysjohtaja


Tarkoituksenmukaisten tilojen löytyminen kyliltä.

Ikäluokat pienenevät.



00035000 Kansalaisopisto

Toimintakulut -122 633 -117 932 -117 912 0,0


Tunnusluvut:

TP 2012 TP 2013

SOISALO-OPISTO toteutuma tuntia / oppilas € toteutuma tuntia / oppilas €

Vapaa sivistystyö 3 263 h / 1 289 opp. 53 838 € 3 624 h / 1 451 opp. 70 670 €

Taiteen perusopetus, yleinen oppimäärä 1 638 h / 150 opp. 29 578 € 858 h / 141 opp. 30 881 €

Taiteen perusopetus, laaja oppimäärä 853 h / 31 opp. 19 184 € 662 h / 25 opp. 14 905 €

VAPAA-AIKATOIMI

Palvelusuunnitelma:

Vapaa-aikatoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluita.

Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa aktiivista vapaa-ajan toimintaa, jossa

asukkaat voivat toteuttaa itseään ja toimia osana erilaisia yhteisöjä.

Vapaa-aikatoimi sisältää liikuntatoimen, urheilutalon, nuorisotoimen, kirkonkylän ja Kuvansin nuorisotilat,

nuorten työpajan, työpaja II:n, etsivän nuorisotyön, kulttuuritoimen ja museon.

Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö

LIIKUNTATOIMI

Palvelusuunnitelma:

Liikuntatoimen tarkoituksena on edellytysten luominen kuntalaisten liikunnalle paikallista ja alueellista

yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa kehittämällä, kansalaistoimintaa tukemalla, liikuntapaikkoja

tarjoamalla sekä liikuntaa järjestämällä ottaen huomioon myös erityisryhmät.

Liikuntatoimen painopistealueina ovat terveys- ja erityisliikunnan edistäminen, lasten ja nuorten liikunnan

edistäminen sekä omatoimisen liikunnan edistäminen. Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ovat keskeisiä

toimijoita käytännön työssä.

Urheilutalon korjaustyöt toteutetaan v. 2015 ja Kuvansin kuntorataa peruskorjataan v. 2015 ja v. 2016.

Vastuuhenkilö: liikuntapaikkamestari




Hyvinvointia tukevat ja

lisäävät liikuntapalvelut

turvataan kuntalaisille

yhteistyössä

urheiluseurojen ja

muiden toimijoiden

kanssa.

Ohjattua liikuntaa

erityisryhmille

järjestetään kunnan

omana toimintana tai

ostopalveluna.

Urheiluseurojen

toimintaa tuetaan

ohjaaja-avustuksilla.

Yhteistyötä kuntalaisten

hyvinvoinnin

lisäämiseksi tehdään

Voimaa vanhuuteen-

työryhmän ja muiden

toimijoiden kanssa.

Ikääntyville annetaan

kuntosaliohjausta kaksi

kertaa kuukaudessa

keväällä ja syksyllä.

Ohjattujen ryhmien

määrä.

Kokoontumiskertoja

vähintään yksi keväällä

ja yksi syksyllä.

Liikuntapaikkamestari ja

nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja.

Liikuntatapahtumia ja –

toimintaa järjestetään

yhdessä muiden

toimijoiden kanssa.

Liikuntatapahtumia viisi

vuodessa.

Liikuntapaikkamestari ja

nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja.

Liikuntapaikat ja -alueet

pidetään kunnossa ja

niitä kehitetään

suunnitelmallisesti.

Säännölliset

tarkistukset.

Kanavan

frisbeegolfradalle

lisätään yhdeksän uutta

koria, jolloin käytössä

on 18-korinen rata.

Liikuntapaikkamestari.


Kunnalla tai yhteistyötahoilla ei ole riittävästi resursseja toteuttaa toimintaa tai ylläpitää

liikuntapaikkoja.



00036100 Liikuntatoimi

Toimintatuotot 65 540 59 291 58 614 -1,1

Valmistus omaan käyttöön 13 698

Toimintakulut -303 128 -329 018 -334 563 1,7


Poistot ja arvonalentumiset -42 741 -42 657 -43 881 2,9


Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Liikuntatoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015


Joroisten liikuntapalvelu -185 488 6 960 -178 528 -21 869 -200 216 2 500 -197 716 -21 785 -206 294 600 -205 694 -23 009

Urheilutalo -117 640 58 580 -59 060 -20 872 -128 802 56 791 -72 011 -20 872 -128 269 58 014 -70 255 -20 872

Yhteensä -303 128 65 540 -237 588 -42 741 -329 018 59 291 -269 727 -42 657 -334 563 58 614 -275 949 -43 881


NUORISOTOIMI

Palvelusuunnitelma:

Nuorisotoimen perustehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukeminen, aktiivisen kansalaisuuden

edistäminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä kasvu- ja elinolojen parantaminen.

Nuorisotoimeen kuuluvat myös nuorten työpaja, työpaja II ja etsivä nuorisotyö.

Nuorisotilaohjaaja vastaa nuorisotilojen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työnkuvaan sisältyy myös liikuntatoimen tehtäviä. Nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja ja nuorisotilaohjaaja toimivat työparina.

Vastuuhenkilö: nuoriso-ohjaaja

Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 (huom.sis. myös työpajan, projektit


Nuorille suunnatut

palvelut tuotetaan

lähipalveluina.

Junnu-

nuokkaritoimintaa

järjestetään 3.-6-

luokkalaisille ja avointa

nuorisotilatoimintaa alle

18-vuotiaille.

Leiri- ja retkitoimintaa

järjestetään lasten ja

nuorten toiveiden

mukaisesti.

Yhteistyötä tehdään

koulun, kotien,

seurakunnan ja

järjestöjen kanssa.

Nuorisotilat ovat

toimintakauden aikana

auki noin kahtena

päivänä viikossa.

Lukuvuoden aikana

toteutetaan nuorten

toiveesta erilaisia

teemailtoja ja retkiä.

Kesällä painopiste on

junnutoiminnassa

(yöleiri ja päiväleiri).

Yhteisiä retkiä ja

tapahtumia järjestetään

vähintään joka

lukukausi.

Verkostoyhteistyötä

tehdään pari kertaa

kuukaudessa.

Nuoriso- ja vapaa-

ajanohjaaja ja

nuorisotilaohjaaja

Työpajan asiakkaista yli

puolet on alle 29-

vuotiaita.

Työpajan toiminnan

kautta opiskelu-,

työkokeilu- tai

työpaikka löytyy 8

asiakkaalle.

Koulu-/työkykyisyyden

arviointi, koulutus-

/työhakemuksen

tekemisen opastus ja

työpaikkojen

kartoittaminen.

Alle 29-vuotiaiden

osuus on suurempi kuin

50 %.

Opiskelu-, työkokeilu-

tai työpaikka löytynyt 8

asiakkaalle.

Työpajan esimies

Jokainen ilmoitettu,

apua tarvitseva nuori

saatetaan etsivän

nuorisotyön palvelujen

piiriin.

Kartoitetaan nuoren

elämäntilanne ja

ohjataan hänet hänelle

parhaiten soveltuvan

palvelun piiriin (esim.

oppilaitokset, sosiaali-

ja terveystoimi ja te-

palvelut).

Ilmoitettu

nuori/tavoitettu nuori.

Etsivässä nuorisotyössä

tilastoidaan tulleita

ilmoituksia ja

asiakkuuksia PARent-

ohjelmiston avulla

Erityisnuorisotyöntekijä.



Riittämättömät henkilöresurssit (nuorisotoimi).

Työkokeilupaikkojen ja avoimien työpaikkojen vähyys, asiakkaan terveydelliset rajoitteet ja/tai

asiakkaan oma heikko motivaatio (nuorten työpaja).



00036200 Nuorisotoimi

Toimintatuotot 224 444 212 916 159 175 -25,2

Toimintakulut -450 450 -508 504 -465 719 -8,4


Nuorten työpaja

Palvelusuunnitelma:

Nuorten työpajan tehtävänä on asiakkaiden toimintakyvyn, koulutus- ja työvalmiuksien parantaminen

ohjauksen ja verkostoyhteistyön avulla sekä asiakkaan auttaminen opiskelu-, työkokeilu- ja/tai työpaikan

etsimisessä. Lisäksi työpaja tarjoaa kunnossapito-, kuljetus-, korjausompelu- ja siivouspalveluja kuntalaisille

ja kunnan omille yksiköille.

Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä Nuorten työpajalla kasvaa edelleen. Lisääntyvää

ohjauksen tarvetta resursoidaan palkkaamalla työpajaesimiehen työpariksi määräaikainen pajaohjaaja

vuodelle 2015 ja kuntouttavaan työtoimintaan keskittyneen Työpaja II:n ohjaajan paikka vakinaistetaan.

Työpaja II tekee kunnan teknisen toimen osoittamia töitä ja toiminnassa on kerrallaan 6-10 henkilöä.

Vastuuhenkilö: nuorten työpajan esimies

Tunnusluvut: TP

2010

TP

2011

TP

2012

TP

2013

TA

2014

TA

2015

Työpaja/Laskutettava kunnossapito- ja siivoustyön

tuntimäärä/viikko

8 65 71,5 80,1 88 70

Nuorisotoimen projektit

Etsivä nuorisotyö-hanke

Palvelusuunnitelma:

Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota

mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa

ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut.

Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai

työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä

nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa.

Vastuu henkilö: Erityisnuorisotyöntekijä

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Nuorisotoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015


Joroisten nuorisopalvelu -63 510 3 354 -60 156 -63 425 3 000 -60 425 -77 704 3 000 -74 704

Kirkonkylän nuorisotilat -39 731 545 -39 186 -44 099 100 -43 999 -43 771 250 -43 521

Kuvansin nuorisotilat -26 388 255 -26 133 -32 454 250 -32 204 -31 231 250 -30 981


Nuorten työpaja -260 495 161 869 -98 626 -269 010 170 925 -98 085 -223 189 117 033 -106 156

Työpaja II 0 -61 040 8 641 -52 399 -49 212 8 642 -40 570

Etsivä nuorisotyö -hanke 2012-13 -45 728 44 250 -1 478 0 0

Joroisten etsivä nuorisotyö- hanke 13-14 -14 598 14 170 -427 -19 238 15 000 -4 238 0

Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 14-15 0 -19 238 15 000 -4 238 -20 306 15 000 -5 306

Joroisten etsivä nuorisotyö-hanke 15-16 -20 306 15 000 -5 306

Yhteensä -450 450 224 444 -226 005 -508 504 212 916 -295 588 -465 719 159 175 -306 544

KULTTUURITOIMI

Palvelusuunnitelma:

Kulttuuritoimen tehtävänä kunnassa on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää

museotoimintaa.

Kulttuurilla on vahva asema kunnassa, joka määrittyy omaleimaisen paikalliskulttuurin, kulttuuriympäristön,

kulttuurin merkityksen matkailu-, elinkeino- ja yritystoiminnassa kautta. Lastenkulttuuri on painopiste.

Kulttuurijärjestöt ja muut alan toimijat ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä kuntien kulttuuripalvelujen

tuottajia (Kulttuuristrategia vuosille 2010-2012 ja toimintasuunnitelma vuosille 2013-2015).

Kulttuuritoimeen kuuluu Karhulahden kotiseutumuseo.

Museon päärakennuksen vesikatto uusitaan v. 2015.

Joroinen on mukana lasten kulttuurikeskus Versossa. Verso on yhdentoista pohjois- ja etelä-savolaisen

kunnan muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus Soisalo-opiston alaisuudessa. Verson palvelut

vahvistavat lasten ja nuorten identiteettiä, kasvattavat kulttuurin kokemiseen antamalla mahdollisuuden

osallistua elämyksiin ja oman kulttuurin luomiseen. Versolle myönnettiin v. 2014 Opetus- ja

kulttuuriministeriön rahoitus ja valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston Taikalampun jäsenyys.

Vastuuhenkilö: vapaa-aikatoimen päällikkö



Lasten ja nuorten

kulttuurikompetenssin

vahvistaminen (=

lapsen ja nuoren kyky

omaksua, käyttää ja

muuttaa kulttuuria).

(Lasten

kulttuuripoliittinen

ohjelmaehdotus 2014-

2017)

Yhteistyö Verson

kanssa:

Tapahtumayhteistyö

esitysten ja työpajojen

muodossa

(kulttuuritoimi).

Satutuntitoiminta

(kirjasto).

Tunnetaitokasvatus

(varhaiskasvatus).

Toteutuneet tapahtumat

(2/vuosi).

Osallistujamäärät/tapahtuma.

1 kerta/kuukausi.

Osallistujamäärä.

Toteutuneet työpajat.

Henkilöstön koulutukset.

Vapaa-aikatoimen

päällikkö.




00036300 Kulttuuritoimi

Toimintatuotot 1 962 850 350 -58,8

Toimintakulut -54 639 -75 593 -74 489 -1,5


Poistot ja arvonalentumiset -1 211 -1 211 -1 211



Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kulttuuritoimi TP 2013 TA 2014 TA 2015


Joroisten yleinen kulttuuritoimi -38 083 173 -37 910 -49 005 500 -48 505 -54 425 -54 425

Joroisten museo -16 556 1 789 -14 767 -1 211 -26 588 350 -26 238 -1 211 -20 064 350 -19 714 -1 211

Yhteensä -54 639 1 962 -52 677 -1 211 -75 593 850 -74 743 -1 211 -74 489 350 -74 139 -1 211

VAPAA-AIKATOIMI YHTEENSÄ


00036000 Vapaa-aikatoimi

Toimintatuotot 291 947 273 057 218 139 -20,1


Toimintakulut -808 217 -913 115 -874 771 -4,2




SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN LASKUTETTAVAT



00039000 Siv. ja vapaa-aikatoimen laskutettavat

Toimintatuotot 20 168 19 604 19 707 0,5

Toimintakulut -20 168 -19 473 -19 707 1,2

Toimintakate/jäämä 0 131 0 -100,0

Varhaiskasvatuksen toimistohenkilön työpanosta myydään Varkauden kaupungille.

SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA YHTEENSÄ


00030000 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMIALA

Toimintatuotot 2 078 992 1 914 777 1 646 413 -14,0


Toimintakulut -10 633 177 -11 005 562 -10 297 943 -6,4





2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA

Palvelusuunnitelma:

Toimiala vastaa Joroisten kunnan ympäristötoimen viranomaispalvelujen tuottamisesta. Ympäristötoimen

toimialaan kuuluvat rakennusvalvonta, ympäristönvalvonta, maa-ainesasiat sekä yksityistieasiat.

Ympäristötoimi on mukana edistämässä hyvää rakentamistapaa ja luomassa turvallista asuinympäristöä.

Toimiala valvoo rakennettua ympäristöä määräysten ja asetusten mukaisesti, seuraa ympäristön tilaa ja maa-

ainesten ottamista. Yksityisteiden osalta pyritään avustuksin tukemaan ja edistämään liikenneturvallisuutta,

kunnossapitoa ja toimintaedellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella.

HALLINTO

Palvelusuunnitelma:

Ympäristötoimen hallinto vastaa Joroisten ympäristölautakunnan asioiden valmistelusta ja päätösten

täytäntöönpanosta, toimialan talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta. Kunnan strategian

mukaisesti yhteistyötä toimialalla pyritään syventämään alueellisesti ja vastaamaan toimialalla lähivuosina

tapahtuviin lainsäädännön muutoksiin.

Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja



Yhteistyön aloittaminen

alueellisena

ympäristönsuojeluviranomaisena

toimivan Keski-Savon

ympäristölautakunnan kanssa

Valtuuston päätös

viranomaistehtävien

siirtämisestä

alueelliselle

lautakunnalle

Tilanne vuoden

2015 lopulla

rakennustarkastaja,

tekninen johtaja


Lainsäädännön keskeneräisyys, muutoksen vastustus



00041100 Ympäristötoimen hallinto

Toimintatuotot 65

Toimintakulut -21 805 -26 201 -27 583 5,3


YMPÄRISTÖNSUOJELU

Palvelusuunnitelma:

Ympäristönsuojelun tehtävänä on myöntää tai valmistella ympäristölainsäädännön ja kunnan hallintosäännön

mukaiset lupa-asiat. Ympäristön tilaa seurataan ja valvotaan jatkuvasti painopisteinä vesiensuojelu (pohja- ja

pintavedet) sekä maa-ainesten suunnitelmallinen ottaminen. Kunnan strategian mukaisesti ympäristönsuojelu

pyritään saattamaan alueella toimivan Keski-Savon ympäristötoimen alaisuuteen, jossa Joroinen on jo

ympäristöterveyden ja eläinlääkinnän osalta mukana.




viranhaltija

Ympäristönsuojelutehtävien

siirtäminen Keski-Savon

ympäristötoimen

alaisuuteen (yhteinen

ennakoidaan tulevaa

lainsäädäntöä

muodostamalla

alueellisesti vahva

Joroisten

ympäristönsuojelutehtävien

siirtyminen yhteiselle

yksikölle

rakennustarkastaja


alueellinen viranomainen

maa-aines ja

ympäristölupa-asioissa)

viranomaispalveluja

tuottava yksikkö

Ympäristö- ja maa-

aineslupien valvonnan

tehostaminen ja yhteiset

seudulliset toimenpiteet

pohjavesien

suojelusuunnitelmien

toimeenpano,

valvontatoimien

keskittäminen

seudullisesti yhteen

organisaatioon

toteutuneet

valvontakäynnit, yhteinen

seudullinen viranomainen

rakennustarkastaja

Joroisten seudun

poistokalastushankkeen

edistäminen ja tukeminen

hankkeen

avustaminen ja

taloudellinen seuranta

hankkeen toteutuminen ja

jatkuminen

rakennustarkastaja


mahdollinen vastustus yhteisen viranomaisyksikön muodostamisessa

keskeneräinen lainsäädäntö



00041200 Ympäristönsuojelu

Toimintatuotot 17 486 12 700 15 500 22,1

Toimintakulut -39 527 -34 672 -33 227 -4,2


RAKENNUSVALVONTA

Palvelusuunnitelma:

Rakennusvalvonnan tehtävänä on käsitellä rakennus- ja toimenpideluvat ja hyväksyä toimenpideilmoitukset

sekä suorittaa lupiin liittyvät katselmukset. Rakennusvalvonnan tehtävänä on myös valmistella

rakentamiseen liittyvien poikkeamislupien lausunnot sekä myöntää toimialalle määrätyt avustukset.

Rakennusvalvonta edistää hyvää rakennustapaa, valvoo rakennetun ympäristön tilaa ja rakennusten

kunnossapitoa sekä ohjaa rakennustoimintaa kestävällä tavalla. Alueellista yhteistyötä Keski-Savon

rakennusvalvontojen kesken jatketaan ja seurataan valtion asettaman rakennusvalvontojen uudistamista

koskevan työryhmän lainsäädännön muutosehdotuksia.

Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja



Lupakäsittelyn

joustavuus

asiantuntevan ja

ohjaavan neuvonnan

ylläpito,

neuvontamateriaali

käsittelyajat, saatu

palaute

rakennustarkastaja

Yhteistyön

syventäminen seudun

rakennusvalvontojen

kesken

ennakoidaan toimialan

muutosta, vaihdetaan

palveluita

ylikunnallisesti

toteutuneet

toimenpiteet,

sijaistaminen,

palveluiden osto/myynti

rakennustarkastaja


ylikunnallisen rakennusvalvonnan vastustus

keskeneräinen lainsäädäntö ja valtion ohjaus




00041300 Rakennusvalvonta

Toimintatuotot 40 567 37 300 38 500 3,2

Toimintakulut -40 100 -59 388 -55 952 -5,8

Toimintakate/jäämä 467 -22 088 -17 452 -21,0

TIEJAOS

Palvelusuunnitelma:

Tiejaos toimii ympäristölautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Tiejaoksen tehtävänä on

yksityistieavustusten jakaminen sekä yksityistielaissa kunnalle säädetyt tehtävät.

Yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset jaetaan tiejaoksen päätöksen mukaan vuosittaiseen

kunnossapitoon ja peruskorjaushankkeisiin. Avustettavia tiekilometrejä on n. 295 km.




Yksityisteiden

avustusperusteiden

päivittäminen

laaditaan ajantasaiset

avustusperusteet

uudet avustusperusteet

käyttöön v.2015

rakennustarkastaja

Yksityistierekisterin

päivittäminen

tarkastetaan tiet

(pituudet, luokat,

asukkaat) ja päivitetään

rekisterikortit

ajantasainen rekisteri

yksityisteistä

rakennustarkastaja


Avustusperusteiden uusimisen vastustus.



00041400 Tiejaos

Toimintatuotot 4

Toimintakulut -150 955 -176 654 -178 530 1,1




Yksityistieasiat -4 703 4 -4 699 -6 604 -6 604 -8 523 -8 523

Yksit.tieavustukset -146 253 -146 253 -170 050 -170 050 -170 007 -170 007

Yhteensä -150 956 4 -150 952 0 -176 654 -176 654 0 -178 530 0 -178 530 0

YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA YHTEENSÄ


00041000 YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA

Toimintatuotot 58 122 50 000 54 000 8,0

Toimintakulut -252 387 -296 915 -295 292 -0,6



2.9. TEKNINEN TOIMIALA Palvelusuunnitelma:

Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan

hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä

talonmies- ja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos.

Palveluita tuotetaan sekä kunnan omana työnä (mm. kiinteistöpalvelut, vesihuoltolaitos), että ostopalveluna

(mm. kaavoitus, katujen talvihoito).

Teknisen toimialan tavoitteena on taata kuntalaisille toimiva infrastruktuuri sekä hyvälaatuiset teknisen alan

palvelut kohtuullisilla käyttömenoilla. Toimintaa kehitetään esim. kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelmien

avulla.

TEKNINEN HALLINTO

Palvelusuunnitelma:

Tekniseen hallintoon sisältyvät teknisen lautakunnan toiminta sekä toimialajohto. Tekninen lautakunta

käyttää hallintosäännön mukaista ratkaisuvaltaa palvelusuunnitelman toteuttamiseksi. Toimialahallinto

johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon.

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja



Asioiden käsittelyaika

on enintään 3 kuukautta.

Lautakunta kutsutaan

koolle tarvittaessa.

Asiat saadaan käsiteltyä

määräajassa.

Tekninen johtaja


Resurssien vähyys voi etenkin pitkien sairauspoissaolojen sattuessa aiheuttaa viranhaltijoiden

työmäärän ruuhkautumista ja siten asioiden käsittelyaikojen viivästymistä.



00042100 Teknisen toimialan hallinto

Toimintatuotot 897

Toimintakulut -103 420 -95 028 -99 919 5,2


YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Palvelusuunnitelma:

Yhdyskuntasuunnittelun tehtävänä on luoda maankäytölliset valmiudet asumisen ja elinkeinotoiminnan

sijoittumiseksi ja kehittymiseksi kunnassa. Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat

yleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä palvelevien suunnitelmien laatiminen.

Maankäytön suunnittelua kunnassa johtaa kunnanhallitus apunaan kaavoitustoimikunta. Maankäytön

suunnittelun valmistelusta vastaa tekninen lautakunta.





Golf-alueen asemakaavan

muutos sekä

Huutokosken

teollisuusalueen

asemakaava valmistuvat.

Kolpan alueen

asemakaavoitus

käynnistetään

Toimiva kaavaohjaus.

Kaavoitustoimikunta

Kaavat vahvistetaan

31.12.2015 mennessä.

Suunnitelmaluonnos

valmis 31.12.2015.

Tekninen johtaja


Hankkeet voivat viivästyä muistutusten ja valitusten johdosta.



00042200 Yhdyskuntasuunnittelu

Toimintatuotot 9

Toimintakulut -73 559 -54 738 -56 184 2,6




Kaavoitustoimi -73 559 9 -73 551 -51 238 -51 238 -52 684 -52 684

Mittaustoimi -3 500 -3 500 -3 500 -3 500

Yhteensä -73 559 9 -73 551 0 -54 738 0 -54 738 0 -56 184 0 -56 184 0

KUNTATEKNIIKKA

Palvelusuunnitelma:

Palveluyksikköön kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, venesatamat sekä jätehuolto. Osa

palveluista tuotetaan itse ja osa hankitaan ostopalveluina. Liikenneväylien kuntoa sekä hoidon tasoa

tarkkaillaan jatkuvasti ja havaittuihin ongelmiin reagoidaan nopeasti. Puistoja hoidetaan suunnitelmallisesti.

Vastuuhenkilö: kiinteistöpäällikkö



Puistoja ja yleisiä alueita

hoidetaan suunnitelmallisesti.

Kaluston ja

henkilöstön

riittävyys.

Hoitotyöt tehty

hoitoluokituksen

mukaisesti.


Energiatehokkuusdirektiivin

noudattaminen

Katuvalaistuksen

uusimisesta laaditaan

yleissuunnitelma

30.4.2015 mennessä.

Suunnitelma ja

rahoitussuunnitelma

valmistuvat.



Ammattitaitoisen puutarhurin poissaolo.




00042400 Kuntatekniikka

Toimintatuotot 24 745 5 180 17 100 230,1


Toimintakulut -399 258 -319 000 -340 488 6,7




Varausten ja rahastojen muut 2 580

Tilikauden yli-/alijäämä -497 472 -455 490 -466 738 2,5

Liikenneväylät

Yksikön tehtävänä on hoitaa ja kehittää kunnan hoidossa olevaa tie- ja katuverkkoa. Kaavateiden

kunnossapidosta huolehditaan pääsääntöisesti urakoitsijoiden avulla.

Tunnusluvut:

Katuverkkoa on yhteensä 40 km ja kevyen liikenteen väyliä 5 km.

Puistot ja yleiset alueet

Yksikön tehtävänä on pitää kunnan keskeiset ja ympäristökuvan kannalta tärkeät puistot ja yleiset alueet

hyvässä kunnossa. Puistotöiden työnjohtajana toimii puutarhuri ja hänen avukseen palkataan

kesätyöntekijöiksi koululaisia sekä opiskelijoita.

Tunnusluvut:

Rakennettuja puistoja on n. 3 ha ja muiden hoidettavien alueiden pinta-ala on yhteensä n. 10 ha.

Venesatamat

Kunnan omistuksessa on kolme hoidettua venesatamaa. Joroisselän venesataman kunnossapitovastuu on

Joroisten veneseuralla, Kirvesniemen ja Paavalinkiven venesatamia ylläpitää tekninen toimi. Lisäksi Paro-

järvellä on vuokrattavia venepaikkoja.

Jätehuolto

Kunnallisen jätehuollon tarkoituksena on järjestää asumisessa syntyneiden ja siihen rinnastettavan jätteen

käsittely, huolehtia asumisessa syntyvien ongelmajätteiden käsittelystä sekä järjestää jätteiden kuljetus ja

edistää jätteiden hyötykäyttöä.

Joroinen on osakkaana Keski-Savon jätehuoltoyhteistyössä. Kunnan alueen jätehuolto hoidetaan keskitetysti

jätehuoltoyhteistyön kautta.



Liikenneväylät -267 522 32 484 -235 038 -144 008 -190 820 -190 820 -131 487 -201 918 -201 918 -129 196

Puistot ja yl.alueet -121 022 16 062 -104 960 -11 465 -114 920 100 -114 820 -10 054 -120 177 12 100 -108 077 -14 025

Venesatamat -7 246 5 261 -1 985 -6 074 5 080 -994 -10 014 5 000 -5 014

Jätehuolto -5 423 1 001 -4 422 -129 -7 186 -7 186 -129 -8 379 -8 379 -129

Yhteensä -401 213 54 808 -346 405 -155 602 -319 000 5 180 -368 558 -141 670 -340 488 17 100 -379 572 -143 350


KIINTEISTÖPALVELUT/KIINTEISTÖNHOIDON TUKIPALVELUT

SIIVOUS- JA PUHTAUSPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Siivouspalvelut vastaavat Joroisten kunnan hallinnoimien eri kiinteistöjen, kuten koulut, kirjasto,

kunnanvirasto jne. siivouspalvelusta mitoituksen mukaisesti sekä asiakkaan erikseen tilaamista palveluista.

Riittävä puhtaustason ylläpitäminen auttaa säilyttämään pintamateriaalit hyvässä kunnossa ja ilman laadun

parempana.

Puhtauspalvelut vastaavat Joroisten terveyskeskusten puhtaanapidosta, potilasateriapalveluiden

toteuttamisesta yhdessä hoitohenkilöstön kanssa sekä vuode- ja apuvälinehuollosta. Puhtauspalveluita

myydään Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukselle. Puhtauspalvelun tarkoituksenmukaisella

toteutuksella estetään osaltaan infektioiden leviäminen ja pidetään yllä hyvää hygieniatasoa.

Pyrimme siihen, että palvelumme on tehokasta, joustavaa, luotettavaa, asiakastarpeista ohjautuvaa sekä

vuorovaikutteista.

Siivouspalvelujen talousarviossa on huomioitu talouden vakauttamisohjelma, jonka mukaan puhtaustasoa on

laskettu Joroisten yhtenäiskoulun 7-9 luokkien osalta siten, että yhden työntekijän vähennys on voitu

eläkejärjestelyjen yhteydessä toteuttaa.

Vastuuhenkilöt: puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö



Selvitetään, onko

koulukeskuksen

puhtaustason laskulla

ollut vaikutuksia tilojen

sisäilman laatuun ja

työtilojen viihtyvyyteen

Asiakaskysely tilojen

käyttäjille ja

mahdolliset

sisäilmamittaukset

Asiakastyytyväisyys

asteikolla 1-4 väh. 3

Mahdolliset sisäilman

laatua koskevat

mittaukset

Puhtaus-ja

ruokapalvelupäällikkö,

kiinteistöpäällikkö

Terveyskeskuksen

laitoshuollon siivoustyön

mitoitus

Siivoustyön ja muiden

työtehtävien

mitoittaminen

vastaamaan nykyistä

puhtaustasoa ja

käyttöastetta

Tuottavuus (m²/t)

Taloudellisuus (€/m²)

Puhtauspalvelupäällikkö


Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti.



00042521 Siivous- ja puhtauspalvelut

Toimintatuotot 668 616 673 396 629 786 -6,5

Toimintakulut -665 730 -673 396 -626 806 -6,9

Toimintakate/jäämä 2 885 2 980


MITTARI TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Taloudellisuus €/t 24,61-28,47 23,64-27,93 25,00-28,40 25,00-28,84

Taloudellisuus €/m²/kk 1,81-4,44 2,10-4,41 2,30-4,80 2,03-4,65

Tuottavuus siiv. m²/t 136-267 134-239 120-230 125-240

Siivottavat kiinteistöt kpl/m² 17/15000 17/15000 17/15000 20/15600

€/v(siivous/puhtaus/välineh.

palvelut)

686 178 655 958 672596 626806

Tuotantomäärä t/v 25906 25458 25268 23299

Vakituisen henkilöstön määrä:

-siivoojat(nimikemuutos 1.1.13

alk.laitoshuoltaja)

8 0 0 0

-laitoshuoltaja 7 14 14 13

-välinehuoltaja

- keittäjä-laitoshuoltaja

(siiv.työn osuus 35%)

- ravitsemistyöntekijä

(siivoustyön osuus 34 %)

1 0

1(35%)

1(34%)

0

1 (35%)

1 (34%)

0

1(35%)

1(34%)

-puhtauspalveluesimies 1(32%) 0 0 0

-puhtauspalvelupäällikkö 1(30%) 1(81%) 1 (81%) 1(81%)

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka TP 2013 TA2014 TA 2015


Siivouspalvelut -303 125 303 125 0 0 -331 748 331 748 0 0 -292 286 292 286 0 0

Puhtauspalvelut -352 834 355 719 2 885 0 -340 848 340 848 0 0 -334 520 337 500 2 980 0

Yhteensä -655 959 658 844 2 885 0 -672 596 672 596 0 0 -626 806 629 987 2 980 0

RUOKAPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Joroisten kyläkoulujen (Kaitainen, Kuvansi) ja Kirkonkylän koulukeskuksen ruokapalvelun tuottaminen eri

asiakasryhmille (oppilaat, henkilökunta, päiväkodit, lasten ryhmikset, kehitysvammahuollon asiakkaat

koulupäivisin). Kaikki kolme keittiötä ovat tuotantokeittiöitä. Kerisalon koulun jakelukeittiön toiminta

loppui v.2014 koulun lakkauttamisen myötä. Kolman koulun tuotantokeittiö loppui v.2014 ja ateriapalvelut

tuotetaan koulukeskuksen keittiössä.

Ruokapalvelut tuottavat asiakkaiden tilaamat ateriat (suoritteet) huomioiden mm. ravitsemukselliset vaateet,

erityisruokavaliot, elintarvikkeiden hankintaketjun sekä toimintaan varatun määrärahan.

Ruokapalvelun tavoitteena on tuottaa laadukkaita, terveellisiä ja kustannustehokkaita ateriapalveluja eri

asiakasryhmien tarpeisiin. Kaikki toiminta, aivan ruokalistojen suunnittelusta, raaka-aineiden valinnasta itse

toteutukseen tähtää siihen, että ruoka on ravitsevaa ja monipuolista, ruokahalua herättävää ja hyvän

makuista.

Vastuuhenkilö: Puhtaus-ja ruokapalvelupäällikkö



viranhaltija

Ruokapalveluhenkilölle

suunnattu riskien arvioinnin

toteuttaminen ja kyselyn

pohjalta riskitekijöiden

mahdollinen minimointi

Selvitetään STM:n

lomakkeita käyttäen

ruokapalveluhenkilöstön

työpaikan riskitekijät ja

Työntekijöiden

fysikaalisten,

ergonomisten,

kemiallisten ja henkisten

kuormittuvuustekijöiden

Puhtaus-ja

ruokapalvelu-

päällikkö


tehdään sen pohjalta

riskianalyysit

selvittäminen ja niiden

parantaminen kyselyn

avulla.




00042522 Ruokapalvelut

Toimintatuotot 455 899 499 964 467 447 -6,5

Toimintakulut -447 298 -498 457 -465 891 -6,5

Toimintakate/jäämä 8 601 1 507 1 556 3,3

Poistot ja arvonalentumiset -3 617 -1 507 -100,0

Tilikauden tulos 4 984 1 556

Mittarit:

Yksikkö Suoritemäärä Suoritehinta €/v

Joroisten koulukeskuksen keittiö 117 741 2,67 314 369

Kaitaisten koulun keittiö 7106 4,70 33 378

Kuvansin koulun keittiö 35 190 3,36 118 144

YHT. 160 037 465 891

Taulukko sitovan tason määrärahojen erittely: Kustannuspaikka TP2013 TA2014 TA2015


Joroisten kouluk. keittiö -257 510 262 494 4 984 0 -280 743 280 743 0 0 -314 369 315 925 1 556 0

Kaitaisten koulun keittiö -31 229 31 229 0 0 -33 895 33 895 0 0 -33 378 33 378 0 0

Kuvansin koulun keittiö -104 751 108 368 3 617 -3 617 -123 412 124 919 1 507 -1507 -118 144 118 144 0 0

Kerisalon koulun keittiö -7 340 7 340 0 0 -5 678 5 679 0 0 0 0 0 0

Kolman koulun keittiö -46 467 46 467 0 0 -54 229 54 229 0 0 0 0 0 0

Yhteensä -447 297 455 898 4 984 -3 617 -497 957 499 465 0 -1507 -465 891 467 447 1 556 0

TALONMIESPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Talonmiespalvelut tuottavat korkealaatuisia ja kilpailukykyisiä talonmiespalveluita kunnan eri

palvelualueille sekä sosiaali- ja terveystoimelle. Toimintaa pyritään kehittämään palvelualueilta saatavan

palautteen perusteella.




Talonmiespalveluiden

kehittämiseksi

järjestetään asiakas-

tyytyväisyyskysely

30.4.15 mennessä.

Kysely järjestetään Kysely on tehty Kiinteistöpäällikkö

Henkilökunnan taitojen

ylläpitäminen

Koulutus Jokainen osallistuu

väh.yhteen

koulutukseen






00042525 Talonmiespalvelut

Toimintatuotot 187 728 219 831 212 038 -3,5

Toimintakulut -187 728 -219 831 -212 038 -3,5


KORJAUSTYÖPALVELUT

Palvelusuunnitelma:

Korjauspalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan omistamille kiinteistöille. Korjaustyöt

tehdään pääsääntöisesti kunnossapitosuunnitelmien perusteella.




Pienet ja kiireelliset

korjaustyöt pyritään

suorittamaan

suurimmaksi osaksi

omalla työvoimalla ja

lisäksi omana työnä

voidaan suorittaa osa

investointihankkeista.

Tarvittavat

henkilöresurssit:

vähintään kaksi

vakituista kirvesmiestä

ja lisäksi palkataan

työllistettäviä henkilöitä

tarpeen mukaan

Ostopalveluiden määrää

seurataan toteumasta.


Henkilökunnan taitojen

ylläpitäminen

Koulutus Jokainen osallistuu väh.

yhteen koulutukseen.





00042527 Korjaustyöpalvelut

Toimintatuotot 109 303 126 653 115 087 -9,1

Toimintakulut -109 303 -126 653 -115 087 -9,1


KIINTEISTÖT

Palvelusuunnitelma:

Yksikön tehtävänä on pitää kunnan omistama rakennuskanta sekä asuinhuoneistot hyvässä käyttökunnossa.

Tekninen toimi hallinnoi kiinteistöjä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Kaikille kiinteistöille on

laadittu vuosittain päivitettävät kiinteistön hoitosopimukset.

Asuin-, hallinto- ja teollisuuskiinteistöjä kunnalla on 46 447 m2 / 161 069m3.




Kiinteistöjen

kunnossapitotoimet

suoritetaan


Henkilökuntaa

opastetaan seuraamaan

kunnossapito-ohjelmia

sekä dokumentoimaan

tehdyt korjaustyöt.

Tarkastuspöytäkirjat on

täytetty


Kiinteistöille ostettavat

ulkoiset palvelut (LVIS-

sekä rakennustyöt)

Kilpailutus

järjestetään.

Palveluntuottajat on

valittu.



kilpailutetaan 31.3.15

mennessä.

Tuottamattomat/tarpeettomat

kiinteistöt myydään

Toiminnan lakattua

aloitetaan

myyntitoimet

välittömästi

Kiinteistökauppa Kiinteistöpäällikkö


Ennalta arvaamattomat korjaustarpeet (mm. putkirikot) vievät määrärahoja suunnitelmallisilta

korjauksilta.

Myytävät kiinteistöt eivät mene kaupaksi.

Perusturvan kiinteistöt



00042541 Perusturvan kiinteistöt

Toimintatuotot 473 424 458 052 454 732 -0,7


Toimintakulut -351 542 -333 789 -321 082 -3,8



Tilikauden tulos 13 431 1 649 16 655 910,0


Tilikauden yli-/alijäämä 19 201 1 649 16 655 910,0



Kk päiväkoti -28 599 59 806 31 207 -31 780 -20 832 52 662 31 830 -31 780 -19 272 51 092 31 820 -31 780

Kuvansin päiväkot -17 366 10 427 -6 939 -1 823 -11 887 6 856 -5 031 -1 776 -13 617 16 063 2 446 -2 338

Kuvansin Kukero -14 852 24 713 9 861 -9 861 -10 917 9 836 -1 081 -10 237 -10 583 11 504 921 -3 222

Kaitaisten ryhmis -7 196 8 413 1 217 -6 171 7 430 1 259 -1 259 -4 803 6 062 1 259 -1 259

Kerisalon ryhmis -3 562 4 362 800 -4 975 5 795 820 -820

Kolman ryhmis -3 840 4 237 397 -9 919 10 371 452 -452 -8 750 9 483 733 -733

Ryhmäkoti Opint7 -20 782 30 750 9 968 -2 920 -18 789 26 361 7 572 -2 854 -20 666 24 982 4 316 -3 641

Vanh.palv.Opint5 -15 092 19 422 4 330 -4 893 -17 698 22 591 4 893 -4 893 -17 121 22 014 4 893 -4 893

Vanh.päivät Opin3 -12 832 26 996 14 164 -729 -16 922 26 700 9 778 -730 -15 152 27 700 12 548 -730

Kehitysvamm.as. -8 938 12 242 3 304 -2 614 -12 502 15 188 2 686 -2 614 -11 495 14 189 2 694 -2 614

Terveyskeskus -213 040 282 785 69 745 -68 445 -203 177 274 262 71 085 -65 199 -199 623 271 643 72 020 -65 785

Yhteensä -346 099 484 153 138 054 -123 065 -333 789 458 052 124 263 -122 614 -321 082 454 732 133 650 -116 995


Sivistys- ja vapaa-aikatoimen kiinteistöt



00042551 Sivistys- ja vapaa-aikatoim. kiinteistöt

Toimintatuotot 984 877 896 521 806 693 -10,0


Toimintakulut -812 681 -809 783 -667 171 -17,6





Tilikauden yli-/alijäämä 9 436 -98 082 -43 889 -55,3



Kaitaisten koulu -41 681 49 883 8 202 -6 625 -41 227 46 593 5 366 -5 366 -40 512 45 878 5 366 -5 366

Kerisalon koulu -26 869 32 299 5 430 -4 317 -27 171 16 000 -11 171 -3 498 -14 810 0 -14 810 -4 318

Kk koulu -122 902 156 731 33 829 -29 490 -108 405 138 056 29 651 -29 491 -100 569 130 360 29 791 -29 491

Kolman koulu -59 508 56 495 -3 013 -4 112 -47 163 10 000 -37 163 -3 660 -22 701 0 -22 701 -3 660

Kuvansin koulu -181 977 226 679 44 702 -45 244 -194 252 239 756 45 504 -45 244 -189 315 234 859 45 544 -45 244

Maaveden koulu -21 197 4 857 -16 340 -2 980 -45 023 4 190 -40 833 -2 980

Yläkoulu -182 152 250 744 68 592 -65 264 -175 554 233 813 58 259 -57 459 -138 809 197 936 59 127 -58 127

Yläk ruokala -25 322 30 417 5 095 -25 128 32 227 7 099 -7 099 -24 579 31 761 7 182 -7 182

Lukio -121 230 140 336 19 106 -21 451 -112 039 133 490 21 451 -21 451 -101 375 122 826 21 451 -21 451

Kirjasto -29 843 37 994 8 151 -7 151 -33 824 42 396 8 572 -8 572 -34 501 43 073 8 572 -8 572

Yhteensä -812 681 986 435 173 754 -186 634 -809 786 896 521 86 735 -184 820 -667 171 806 693 139 522 -183 411

Muut toimitilat


TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos

(alkuper) %

00042561 Muut toimitilat

Toimintatuotot 172 478 194 222 157 714 -18,8

Toimintakulut -465 226 -388 741 -372 334 -4,2






Uusi virastotalo -231 987 64 696 -167 291 -1 020 -191 754 51 394 -140 360 -1 020 -194 066 55 121 -138 945 -1 020

Vanha virastotalo -61 757 3 335 -58 422 -1 016 -31 030 3 467 -27 563 -1 016 -20 687 1 446 -19 241 -1 016

Keskusvarikko -51 212 4 278 -46 934 -3 192 -42 155 3 224 -38 931 -1 845 -33 280 2 230 -31 050 -4 342

Kolpan maja -10 498 -10 498 -54 -18 530 -18 530 -55 -13 379 -13 379 -55

Työpaja -17 100 19 230 2 130 -2 196 -21 535 23 731 2 196 -2 196 -14 978 8 587 -6 391 -2 196

Palotalo -40 383 64 856 24 473 -9 237 -36 155 64 824 28 669 -9 237 -33 921 65 900 31 979 -9 237

Väistötila -52 289 16 085 -36 204 -47 582 47 582 0 -32 300 5 383 -26 917

Energialaitoksen talo -29 723 19 047 -10 676

Yhteensä -465 226 172 480 -292 746 -16 715 -388 741 194 222 -194 519 -15 369 -372 334 157 714 -214 620 -17 866


Asuntojen vuokraus



00042571 Asuntojen vuokraus

Toimintatuotot 249 509 223 425 228 771 2,4

Toimintakulut -262 838 -345 038 -303 902 -11,9






Vanhat rakennuk. -85 -85 -30 669 -5 573 -5 573 -647 -4 720 -4 720 -647

Terveystalo -37 831 16 328 -21 503 -1 666 -31 239 18 341 -12 898 -1 666 -20 658 16 921 -3 737 -1 666

As Oy Maavesi -12 736 3 383 -9 353 -156 -12 654 1 260 -11 394 -156 -12 703 650 -12 053 -156

Osakehuoneistot -71 716 74 419 2 703 -73 231 70 000 -3 231 -72 654 66 000 -6 654

Päivärinne -19 992 30 998 11 006 -383 -27 470 30 000 2 530 -383 -28 139 33 976 5 837 -383

Pohjoistalo -5 347 3 312 -2 035 -980 -11 549 3 000 -8 549 -980

As Oy Pikalle -13 265 23 839 10 574 -23 186 18 900 -4 286 -24 727 24 914 187

As Oy Puistola -3 952 23 650 19 698 -4 732 22 900 18 168 -14 700 22 000 7 300

As Oy Tuomaalan -58 029 67 474 9 445 -138 311 55 000 -83 311 -88 215 60 000 -28 215

Yläkoul. Asuntola -14 529 4 512 -10 017 -837 -15 680 4 024 -11 656 -837 -26 526 4 310 -22 216 -837

Kk alakoulun asunt -24 493 1 593 -22 900 -1 045 0

Kolman koulun as. -544 0 -544 -281 -1 036 -1 036 -281

Kisakuja rivitalo -320 -320 -377 -377 -10 860 -10 860

Yhteensä -262 839 249 508 -13 331 -36 017 -345 038 223 425 -121 613 -4 950 -303 902 228 771 -75 131 -3 689

Muiden tilojen vuokraus



00042581 Muiden tilojen vuokraus

Toimintatuotot 270 431 291 600 307 593 5,5

Toimintakulut -169 247 -92 076 -93 148 1,2



Tilikauden tulos -14 937 83 471 97 569 16,9

Varausten ja rahastojen muut 997

Tilikauden yli-/alijäämä -13 940 83 471 97 569 16,9



Matkahuolto -1 715 -1 715 -1 750 -1 750 -1 976 -1 976

Yrittäjähalli -109 968 21 200 -88 768 -6 631 -31 690 35 000 3 310 -6 562 -34 194 35 000 806 -7 385

OC-System halli -13 731 68 817 55 086 -21 583 -4 472 68 800 64 328 -21 583 -8 049 69 738 61 689 -21 583

Alufer uusi halli -2 871 107 867 104 996 -46 452 -3 372 107 900 104 528 -46 453 -3 107 110 100 106 993 -46 453

Alufer vanha halli -23 394 29 100 5 706 -9 857 -19 324 24 500 5 176 -9 857 -10 170 24 850 14 680 -9 857

Liunan yrityskesk -4 249 2 231 -2 018 -18 231 -7 246 -7 246 -18 231 -1 826 -1 826 -18 231

Koir ja kissojen hoi -2 810 -2 810 -1 654 -1 654 -2 572 -2 572

U-Cont halli -526 40 452 39 926 -13 367 -2 568 40 400 37 832 -13 367 -2 635 40 994 38 359 -13 367

Peltihalli -9 984 764 -9 220 -20 000 15 000 -5 000 -28 619 26 911 -1 708

Yhteensä -169 248 270 431 101 183 -116 121 -92 076 291 600 199 524 -116 053 -93 148 307 593 214 445 -116 876


Alueiden vuokraus



00042591 Alueiden vuokraus

Toimintatuotot 110 246 115 200 115 500 0,3

Toimintakulut -3 124 -3 529 -2 846 -19,4


MAA- JA METSÄTILAT

Palvelusuunnitelma

Kunnalla on metsätalousmaata n.1040 ha. Metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti hyvien

metsänhoitosuosituksien mukaisesti pitäen tavoitteena tuottavaa ja moniarvoista metsäomaisuutta. Vuotuiset

puunmyyntisuunnitelmat tehdään tasaisiin vuosituloihin pyrkien. Metsien hyvää puuntuottokykyä

edesautetaan tekemällä metsänhoitotyöt ajallaan.




Metsiä hoidetaan


Hoitotyöt suoritetaan

metsäsuunnitelman

mukaisesti.

Suunnitelmaa on

noudatettu.

Tekninen johtaja

Kiireelliset taimikon

hoidon rästit saadaan

purettua vuoden 2015

aikana.

Riittävä määräraha on

saadaan töiden

toteuttamiseksi.

Suunnitelman mukaiset

kiireelliset

taimikonhoitotyöt on

tehty.

Tekninen johtaja


Puumarkkinat eivät toimi ja riittävää rahoitusta hoitotöille ei saada.



00042600 Maa- ja metsätilat

Toimintatuotot 1 917 152 230 000 170 250 -26,0

Toimintakulut -124 694 -75 511 -36 779 -51,3

Toimintakate/jäämä 1 792 458 154 489 133 471 -13,6

PELASTUSTOIMI

Joroinen kuuluu Etelä-Savon pelastuslaitoksen alaisuuteen, jota hallinnoidaan Mikkelin kaupungin toimesta.

Aluelaitos vastaa myös öljyvahinkojen torjunnasta ja huolehtii kunnan alueen väestönsuojeluvalmiudesta.




Rakennuspalojen määrä

vähenee.

Pelastuslaitos suorittaa

ennaltaehkäisevää

valistustyötä kouluissa

ja päiväkodeissa sekä

myös työyhteisöissä.

Hälytyksien määrä. Tekninen johtaja





00042700 Palo- ja pelastustoimi

Toimintakulut -451 656 -469 793 -450 757 -4,1




HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTO

Kunnassa on varsin laaja osuuskuntapohjainen (10 kpl) vesijohtoverkosto kaikissa kunnan osissa.

Jätevesiverkostojen osalta haja-asutusalueelle on valmistunut Maaveden hanke v. 2012.

Kunta avustaa haja-asutusalueen vesihuollon kehittämistä rahallisin avustuksin osuuskunnille sekä

yksityistalouksille. Vastuu verkostojen rakentamisesta on alueilla toimivilla vesiosuuskunnilla, mutta kunta

voi avustaa hankkeiden käynnistymistä myös laatimalla tarvittavien verkostojen yleissuunnitelmia.

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja



Yksi haja-asutusalueen

vesihuoltohanke tulee

vireille ja siitä tehdään

yleissuunnitelma.

Avustetaan osuuskuntia

hankkeiden

käynnistymisessä.

Yksi hanke käynnistyy Tekninen johtaja


Hankkeille ei saada valtion tai kunnan avustusta tai hankkeille ei löydy vetäjää.



00042750 Haja-asutusalueen vesihuolto

Toimintakulut -54 774 -121 000 -20 000 -83,5


Kuntaan ei ole jätetty vuodelle 2015 hankehakemuksia.

TEKNISEN TOIMEN PROJEKTIT

Poistokalastushankkeessa on kyse kolmevuotisesta vesistöjen kunnostushankkeesta vuosille 2014 - 2016.

Hankkeessa ovat mukana Joroisten kunta, Joroisten kalastusalue, Haapaselän osakaskunta, Joroisten

osakaskunta, Kaitaisten osakaskunta, Pihlaan osakaskunta, sekä Etelä-Savon elinkeino-liikenne-ja

ympäristökeskus. Tavoitteena on poistaa Joroisselästä vuosittain 50 000kg kalaa ja muista kohteista tätä

vähemmän. Hanke käynnistyi keväällä 2014. Joroisten kunnan osuus hankkeesta v. 2015 on 6000 € ja se

koostuu kokonaan palkkakuluista. Hankkeelle palkataan henkilö tekemään poistokalastustyötä

ammattikalastajan apuna.




00042800 Teknisen toimen projektit

Toimintatuotot 24 000 1 100 -95,4

Toimintakulut -30 000 -7 100 -76,3

Toimintakate/jäämä 0 -6 000 -6 000


TEKNINEN TOIMIALA YHTEENSÄ


00042000 TEKNINEN TOIMIALA

Toimintatuotot 5 625 314 3 958 044 3 683 811 -6,9


Toimintakulut -4 682 079 -4 656 363 -4 191 532 -10,0

Toimintakate/jäämä 990 705 -698 319 -507 721 -27,3


Tilikauden tulos 347 494 -1 288 728 -1 093 053 -15,2


Tilikauden yli-/alijäämä 379 936 -1 288 728 -1 093 053 -15,2

JOROISTEN KUNTA YHTEENSÄ


00000001 JOROISTEN KUNTA

TULOSLASKELMA

Toimintatuotot 8 493 896 6 552 221 5 983 460 -8,7


Toimintakulut -35 988 028 -35 145 830 -34 712 923 -1,2


Verotulot 15 954 610 16 489 000 16 632 000 0,9

Valtionosuudet 12 162 968 12 115 481 12 001 511 -0,9

Rahoitustuotot ja -kulut 181 106 91 922 -82 678 -189,9

Vuosikate 865 719 102 794 -178 630 -273,8


Satunnaiset erät 394 327

Tilikauden tulos 534 527 -555 317 -813 722 46,5


Tilikauden yli-/alijäämä 566 969 -555 317 -813 722 46,5


VESIHUOLTOLAITOS

Palvelusuunnitelma

Vesi- ja viemärilaitos vastaa laadukkaan käyttöveden tuottamisesta asiakkailleen sekä huolehtii

vastaanotetun jäteveden puhdistamisesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Puhtaan veden toimitusvarmuus

pidetään korkealla tasolla.




Varkaus-Joroinen

yhdysvesijohdon

paineenkorotusasema

suunnitellaan.

Määräraha varataan

investointeihin.

Paineenkorotusasema

rakennetaan.

Tekninen johtaja

Olemassa olevat

putkilinjastot

kartoitetaan ja tiedot

päivitetään sähköiseen

järjestelmään.

Määräraha varataan

investointeihin.

Kartoitus- ja päivitystyö

on tehty.

Tekninen johtaja


Rahoituksen saaminen hankkeille.

Määrärahataulukko sitovalla tasolla: TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos %

00000002 JOROISTEN VESIHUOLTOLAITOS

TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO 495 153 515 836 599 174 16,2

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 5 489 230 0,0

MATERIAALIT JA PALVELUT -220 893 -262 660 -230 287 -12,3

HENKILÖSTÖKULUT -136 548 -125 328 -147 771 17,9

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -118 103 -113 023 -106 723 -5,6

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT -5 994 -5 298 -6 018 13,6

LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ 19 103 9 757 108 375 1010,7

MUUT RAHOITUSTUOTOT 3 700 0,0

KUNNALLE MAKSETUT KORKOKULUT -356 0,0

MUILLE MAKSETUT KORKOKULUT -1 410 0,0

KORVAUS PERUSPÄÄOMASTA -40 054 -40 054 -40 054 0,0

MUUT RAHOITUSKULUT -42 0,0

RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -38 161 -40 054 0,0

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SAT. ERIÄ -19 058 -30 297 68 321 -325,4

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA -19 058 -30 297 68 321 -325,4

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -19 058 -30 297 68 321 -325,4


3. INVESTOINTIOSA INVESTOINTIESITYKSET TA 2015, TS 2016 - 2017

TOIMIALA: KUNNAN JOHTO

Vastaava viranhaltija: Joonas Hänninen

Hankeryhmä/hanke Tavoite (Palvelutuotannon määrän

lisäys, palvelukyvyn parantaminen,

tuotannon tehostaminen)

Investoinnnin luonne

(uus-, laajennus-,

korvausinvestointi)

Kustannusarvio Tuloarviot

TA 2015 TS 2016 TS 2017 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Osakkeet ja osuudet

Tytäryhteisöjen lainaosuudet As Oy

Pikalle ja Tuomaalanhovi

30 000 30 000 30 000

Kiinteistö Oy Honkauran pääomitus 100 000

Yhteensä 130 000 30 000 30 000

Kunnan johto yhteensä 130 000 30 000 30 000 0 0 0

TOIMIALA: PERUSTURVAN TOIMIALA

Vastaava viranhaltija: Seppo Lehto





(uus-, laajennus-,

korvausinvestointi)


TA 2015 TS 2016 TS 2017 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Rakennukset

Asuinrakennukset

Opintie 5, päivätominta, ph + sauna palvelukyvyn parantaminen korvaus 10 000

peruskorjaus

Neliapila, muutos vanhusten ryhmä- palvelukyvyn parantaminen korvaus 20 000

kodiksi

Hallinto- ja laitosrakennukset

Terveyskeskuksen saneeraukset korvaus 50 000

Yhteensä 80 000 0 0

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Maa- ja vesirakenteet

Tk piha-alueen asfaltointi, valaistuksen palvelukyvyn parantaminen korvaus 50 000

parantaminen, opasteiden uusiminen

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet


Perusturvan toimiala yhteensä 130 000 0 0 0 0 0


TOIMIALA: SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA

Vastaava viranhaltija: Petri Vainikka





(uus-, laajennus-,

korvausinvestointi)


TA 2015 TS 2016 TS 2017 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Aineettomat oikeudet

Tietoliikenneohjelmistot

Uusi kirjastojärjestelmä Palvelukyvyn parantaminen uusinvestointi 10 000

Yhteensä 10 000 0 0 0 0

Rakennukset

Hallinto- ja laitosrakennukset

Kuvansin koulun saneeraukset Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 20 000 10 000 10 000

Korkeakoulun käyttövesijohtojen Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 40 000

uusiminen

Kuvansin päiväkoti kukeron peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 150 000

Kolman koulu Palvelukyvyn parantaminen Korvaus **

**Kolman koulun kunnostukseen ei esitetä määrärahaa tässä vaiheessa, sillä eri vaihtoehdot ovat selvityksessä. Päätös asiasta tehdään vk 10/2015, jolloin asia käsitellään ta-

muutoksena.

Muut rakennukset

Urheilutalon korjaustyöt Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 300 000

Karhulahden museon päärakennuksen Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000

vesikaton uusiminen

Yhteensä 560 000 10 000 10 000

Tuloarviot

Rahoitusosuudet

Urheilutalon korjaus 60 000

Karhulahden museon vesikatto 50 000




Kirkonkylän urheilukentän suorituspaik- Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 260 000

kojen parantaminen

Kuvansin urheilukentän parannustyöt Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 20 000

Kanavan/Golfalueen ulkoilureitistö Palvelukyvyn parantaminen Uusi 50 000 50 000

Kuvansin kuntoradan peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 10 000 10 000

Yhteensä 10 000 320 000 70 000

Tuloarviot

Rahoitusosuudet

Kirkonlylän urheilukentän suorituspaikat 70 000

Kanavan/golfalueen ulkoilureitistö 10 000 10 000

Yhteensä 0 80 000 10 000

Koneet ja kalusto

Muut koneet ja kalusto

Kuvansin koulun irtaimistoa Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 20 000

Kuvansin päiväkoti Kukeron irtaimisto Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 15 000


Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala yhteensä 615 000 330 000 80 000 110 000 80 000 10 000


TOIMIALA: TEKNINEN TOIMIALA

Vastaava viranhaltija: Petri Miettinen





(uus-, laajennus-,

korvausinvestointi)


TA 2015 TS 2016 TS 2017 TA 2015 TS 2016 TS 2017


Muut pitkävaikutteiset menot

As Oy Tuomaalanhovi, vesikatto Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000

Kiinteistö oy Kunnantalon peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000

Kunnantalon peruskorjauksen tarvekartoitus/arviointityö tehdään 31.5.2015 mennessä.

Kohdentamattomat As oy:n peruskorj. Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000 50 000 50 000

Muut aineettomat oikeudet

Kirkonkylän pohjakartan päivittäminen Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 15 000

Yhteensä 165 000 50 000 50 000

Maa- ja vesialueet

Tuloarviot

Omaisuuden myynti

Tonttimyynti 50 000 100 000 150 000

Yhteensä 50 000 100 000 150 000

Rakennukset

Tehdas- ja tuotantorakennukset

Kohdentamattomat teollisuushallikorj. Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 25 000 25 000 25 000

Muut rakennukset

Työpajan tilat e.laitoksen taloon Tuotannon tehostaminen Korvaus 10 000

Yhteensä 35 000 25 000 25 000

Tuloarviot

Omaisuuden myynti

Kiinteistöjen myynti 85 000

Osakehuoneistojen myynti 180 000



Maa- ja vesirakenteet

Paro, Paavalinkivi, venevalkaman korjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 10 000

Metsäautotie, Pasalanalus Tuotannon tehostaminen Uusinvestointi 20 000


Tuohilahdentie Palvelykyvyn parantaminen Korvaus 240 000

Katuvalaistuksen uusimista Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000 50 000 50 000

Katujen peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000 50 000 50 000

Golf-alueen tiestö Palvelukyvyn parantaminen Uusinvestointi 100 000 100 000

Katujen asfaltointi Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 50 000 50 000 50 000

Yhteensä 420 000 250 000 250 000

Tekninen toimiala yhteensä 620 000 325 000 325 000 315 000 100 000 150 000

Joroisten kunta yhteensä 1 495 000 685 000 435 000 425 000 180 000 160 000


TOIMIALA: VESIHUOLTOLAITOS

Vastaava viranhaltija: Petri Miettinen





(uus-, laajennus-,

korvausinvestointi)


TA 2015 TS 2016 TS 2017 TA 2015 TS 2016 TS 2017


Muut aineettomat oikeudet

Valvontajärjestelmien uusiminen Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 20 000

Putkilinjojen kartoitus ja sähköisen jär- Tuotannon tehostaminen Korvaus 15 000

jestelmän päivitys




Viemärilinjojen peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 20 000 20 000 20 000

Vesilinjojen peruskorjaus Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 10 000 10 000 10 000

Varkaus-Joroinen yhdysvesijohdon pai- Palvelukyvyn parantaminen Korvaus 20 000 100 000

neen korotusaseman rakentaminen

Kanavan alueen vesihuolto Palvelukyvyn parantaminen Uusi 150 000 175 000

Yhteensä 200 000 305 000 30 000

Koneet ja kalusto

Kuljetusvälineet

Pakettiauto Tuotannon tehostaminen Korvaus 20 000

Muut koneet ja kalusto

Lietteen kuivauksen uusiminen, kko Tuotannon tehostaminen Korvaus 40 000

Yhteensä 20 000 40 000 0

Vesihuoltolaitos yhteensä 255 000 345 000 30 000 0 0 0

Kunta ja vesihuoltolaitos yht. 1 750 000 1 030 000 465 000 425 000 180 000 160 000


4. TULOSLASKELMAOSA

Tuloslaskelmaosa on kokonaistaloudellinen laskelma, joka osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää

palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin

suunnitelman mukaisiin poistoihin.

Toimintatulot: Käyttötalouden tulot

Toimintamenot: Käyttötalouden menot

Toimintakate

Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla eli

verorahoituksella.

Verorahoitus: Verotulot + valtionosuudet Verotulot TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Kunnan tulovero 12 700 13 087 13 111 14 205 14 500 14 393 14 603 14 876

Yhteisövero 1 057 1 151 816 937 986 1 102 975 1 042

Kiinteistövero 680 687 703 813 1 003 1 137 1 137 1 137

Yhteensä 14 437 14 925 14 630 15 955 16 489 16 632 16 715 17 055

Valtionosuudet TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

Peruspalvelujen vo 8 951 9 063 9 400 9 534 9 322 8 920 8 920 8 920

Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 379 2 454 2 161 2 517 2 527 3 027 3 027 3 027

Järjestelmämuutoksen tasaus -48 -48 -48 -48 -48 -428 -163 0

Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -601 -692 -755 -780 -741 -612 -612 -612

Harkinnanvarainen vo-korotus -5 -5 -5

Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset 445 507 932 940 1 055 1 094 1 094 1 094

Yhteensä 11 121 11 279 11 685 12 163 12 115 12 001 12 266 12 429

Valtionosuudet on arvioitu ennakkotietojen mukaisesti.

Rahoitustuotot ja rahoituskulut

Korkotuotoissa ovat antolainojen, maksuliikennetilien ja talletusten korot. Muissa rahoitustuotoissa ovat

vesihuoltolaitoksen tuotto 40.054 € sekä arvio viivästyskorkotuotoista ja verotilitysten koroista ja

korotuksista. Muissa rahoituskuluissa on vesihuoltolaitoksen korvaus kunnan sijoittamalle pääomalle 40.054

€. Korkomenoihin sisältyvät talousarviolainojen korot.

Vuosikate

Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus

kattamaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot.

Rahoituslaskelman puolella vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan investointien ja lainanlyhennysten suhteen.

Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista

Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on talousarviossa arviosummana.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan

vapaehtoisia varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Talousarviossa ei ole tuloksen käsittelyeriä, joten

talousarvion tuloslaskelma päättyy talousarviovuoden arvioituun tulokseen. Tilinpäätöksessä tilikauden

tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset.


Tunnusluku Mittari TP

2011

TP

2012

TP

2013

TA

2014

alkup.

TA

2015

TS

2016

TS

2017

Tulorahoitus

riittävä, vuosikate

% poistoista > 100

%

Vuosikate/poistot, % 19,6 49,6 84,7 17,6 0,5 45,3 113,2

Toimintatuotot %

toimintakuluista

Toimintatulot/toimintamenot,

%

40,7 41,3 27,8 32,4 18,8 18,8 18,8

Kunnallisveron

taso < 20,5 %

Kunnan tulovero-% 19,25 19,50 20,00 20,25 20,25 20,25 20,25

Asukasmäärä

vuoden lopussa

Asukasmäärä 31.12. 5342 5293 5215 5242 5170 5170 5170


TULOSLASKELMAOSA (kunta ja vesihuoltolaitos), lyhyt

KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu

TA 2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH TS

2016

KU + VH TS

2017

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 075 941 3 866 343 3 652 230 3 652 230 3 652 230

Maksutuotot 349 164 357 450 327 700 327 700 327 700

Tuet ja avustukset 514 357 425 599 329 514 329 514 329 514

Muut toimintatuotot 4 055 075 2 418 895 2 273 190 2 273 190 2 273 190

TOIMINTATUOTOT 8 994 538 7 068 287 6 582 634 6 582 634 6 582 634


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -9 544 250 -9 789 557 -9 303 336 -9 303 336 -9 303 336

Palvelujen ostot -22 760 207 -21 557 526 -21 964 337 -21 972 012 -21 972 012

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 524 664 -1 648 812 -1 560 424 -1 560 424 -1 560 424

Avustukset -646 547 -656 558 -558 912 -558 912 -558 912

Muut toimintakulut -1 875 795 -1 886 663 -1 709 990 -1 709 990 -1 709 990

TOIMINTAKULUT -36 351 463 -35 539 116 -35 096 999 -35 104 674 -35 104 674

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -27 295 758 -28 470 829 -28 514 365 -28 522 040 -28 522 040

Verotulot 15 954 610 16 489 000 16 632 000 16 715 000 17 055 000

Valtionosuudet 12 162 968 12 115 481 12 001 511 12 266 061 12 429 407

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 12 505 16 510 124 510 124 510 124 510

Muut rahoitustuotot 363 310 360 412 70 412 70 412 70 412

Korkokulut -190 176 -280 000 -272 100 -272 100 -272 100

Muut rahoituskulut -42 694 -45 054 -45 554 -45 554 -45 554

Rahoitustuotot ja -kulut 142 944 51 868 -122 732 -122 732 -122 732

VUOSIKATE 964 764 185 520 -3 586 336 289 839 635

Poistot ja arvonalentumiset -843 622 -771 134 -741 815 -741 815 -741 815

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 394 327


TILIKAUDEN TULOS 515 469 -585 614 -745 401 -405 526 97 820

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 32 442

Varausten ja rahastojen muutokset 32 442

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 547 911 -585 614 -745 401 -405 526 97 820


TULOSLASKELMAOSA (kunta 01 + vesilaitos 02), pitkä

KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot

Liiketoiminnan myyntituotot

3001 02 Vesi- ja jätevesimaksut 405 536 416 325 456 830 456 830 456 830

3003 02 Vesihuollon liittymismaksut 9 885 5 000 9 000 9 000 9 000

3007 02 Sisäiset vesimaksut 16 268 14 971 16 368 16 368 16 368

3008 02 Sisäiset jätevesimaksut 16 782 18 831 20 158 20 158 20 158

3009 02 Sisäinen perusmaksu/jätev. 1 796 4 509

3011 02 Perusmaksu/vesi 22 750 40 264 40 264 40 264

3012 02 Perusmaksu/jätevesi 20 355 22 750 39 735 39 735 39 735

3013 02 Sisäinen perusmaksu/vesi 6 319 6 319 6 319

Liiketoiminnan myyntituotot 470 622 505 136 588 674 588 674 588 674

Täydet valtiolta saadut korvaukset

3099 01 Muut korvaukset valtiolta 25 809 29 400 21 000 21 000 21 000

Täydet valtiolta saadut korvaukset 25 809 29 400 21 000 21 000 21 000

Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä

3100 01 Kotikuntakorvaukset 201 887 167 446 169 454 169 454 169 454

3115 01 Muut yhteistoimintakorvaukset 6 000

3116 01 Myyntitulot kunnilta 1 168 139 1 153 260 1 120 886 1 120 886 1 120 886

Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 1 376 025 1 320 706 1 290 340 1 290 340 1 290 340

Muut suoritteiden myyntituotot

3131 01 Työpajan myyntitulot 51 277 55 000 35 000 35 000 35 000

3135 01 Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorv. 1 800 1 200 600 600 600

3136 01 Metsän myyntitulot 436 714 172 950 150 000 150 000 150 000

3137 01 Kuntosalimaksut 4 717 2 500 3 500 3 500 3 500

3138 01 Ateriamaksut 23 010 19 778 17 000 17 000 17 000

3140 01 Muut myyntituotot 57 943 41 741 36 023 36 023 36 023

3140 02 Muut myyntituotot 15 764 9 700 10 000 10 000 10 000

3141 01 Ateriamaksut (väh. tuotehinnasta) 500

3195 01 Sisäiset myyntitulot 1 173 299 1 706 732 1 499 593 1 499 593 1 499 593

3195 02 Sisäiset myyntitulot 8 768 1 000 500 500 500

3196 01 Sisäiset ateriamaksut (väh. tuotehinn.) 430 194

Muut suoritteiden myyntituotot 2 203 486 2 011 101 1 752 216 1 752 216 1 752 216

Myyntituotot 4 075 941 3 866 343 3 652 230 3 652 230 3 652 230

Maksutuotot

Sosiaalitoimen maksut

3250 01 Maksut lapsiperheiden kodin 854 3 000 2 000 2 000 2 000

3257 01 Hoitopäivämaksut 286 280 297 500 273 500 273 500 273 500

Sosiaalitoimen maksut 287 135 300 500 275 500 275 500 275 500

Opetus- ja kulttuuritoimen maksut

3270 01 Lukukausimaksut 5 000

3275 01 Muut opetus- ja kulttuuritoimi 1 022 200 200 200 200

3276 01 Kirjastotoimen maksut 6 601 5 250

Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 7 623 10 450 200 200 200

Yhdyskuntapalvelujen maksut

3285 01 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut 39 249 35 000 37 500 37 500 37 500

3286 01 Maa-aineslupamaksut 13 355 11 500 14 500 14 500 14 500

Yhdyskuntapalvelujen maksut 52 604 46 500 52 000 52 000 52 000

Muut palvelumaksut

3294 01 Muut palvelumaksut 235

3295 01 Sisäiset maksutulot 1 568

Muut palvelumaksut 1 803

Maksutuotot 349 164 357 450 327 700 327 700 327 700


KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

Tuet ja avustukset

3300 01 Työllistämistuki 109 877 84 516 95 325 95 325 95 325

3301 01 Tuet ja avustukset valtiolta 298 409 269 606 214 939 214 939 214 939

3315 01 EU-tuki kunnan kehittämisprojektiin 14 296

3325 01 Koulumatkatuki 25 560 35 000

3330 01 Muut tuet ja avustukset 8 159 25 527

3340 01 Kela-korvaus tth:oon 57 368 10 950 19 250 19 250 19 250

3340 02 Kela-korvaus tth:oon 689

Tuet ja avustukset 514 357 425 599 329 514 329 514 329 514

Muut toimintatuotot

Vuokratuotot

3410 01 Asuntojen vuokrat 288 992 268 780 262 850 262 850 262 850

3420 01 Muiden rakennusten vuokrat 692 667 699 227 698 190 698 190 698 190

3430 01 Maa- ja vesialueiden vuokra 117 256 116 500 115 000 115 000 115 000

3450 01 Koneiden ja laitteiden vuokrat -446

3460 01 Muut vuokratuotot 11 960 10 190 10 040 10 040 10 040

3460 02 Muut vuokratuotot 488

3465 01 Sisäiset vuokratulot 1 222 964 1 161 444 1 052 927 1 052 927 1 052 927

3465 02 Sisäiset vuokratuotot 4 164

Vuokratuotot 2 338 044 2 256 141 2 139 007 2 139 007 2 139 007

Muut toimintatuotot

3510 01 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 1 532 341 50 000 15 000 15 000 15 000

3530 01 Muut tuotot 184 374 112 524 119 183 119 183 119 183

3530 02 Muut tuotot 148 230

3531 01 Muut tuotot/väh.tuotteen hinnasta 168

Muut toimintatuotot 1 717 031 162 754 134 183 134 183 134 183

Muut toimintatuotot 4 055 075 2 418 895 2 273 190 2 273 190 2 273 190

TOIMINTATUOTOT 8 994 538 7 068 287 6 582 634 6 582 634 6 582 634

Valmistus omaan käyttöön

3700 01 Valmistus omaan käyttöön 61 167


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Maksetut palkat ja palkkiot

4000 01 Vakin. viranhaltijat/kk-palkat -1 290 228 -1 526 451 -1 460 446 -1 460 446 -1 460 446

4001 01 Vakin.viranhaltijat/kk-palkat -1 310 857 -1 531 579 -1 195 897 -1 195 897 -1 195 897

4005 01 Luottamushenkilöiden kok.palkkiot -56 013 -65 450 -67 517 -67 517 -67 517

4006 01 Viranhalt. ja työntek. kokouspalkkiot -6 105 -4 900 -5 750 -5 750 -5 750

4010 01 Sairaus- ja äitiysloman sijaiset -167 415 -108 716 -100 500 -100 500 -100 500

4015 01 Vuosiloman ja muut sijaiset -197 563 -122 401 -76 793 -76 793 -76 793

4020 01 Työsuhteisten kuukausipalkkat -2 370 133 -3 189 771 -2 950 075 -2 950 075 -2 950 075

4020 02 Työsuhteisten kuukausipalkat -37 677 -70 606 -73 012 -73 012 -73 012

4025 01 Tunti-ja urakkapalkat -342 471 -280 357 -530 055 -530 055 -530 055

4025 02 Tunti- ja urakkapalkat -27 600 -15 000 -15 000 -15 000

4026 01 Työllisyyspalkat -132 715 -148 035 -199 298 -199 298 -199 298

4026 02 Työllisyyspalkat -115

4030 01 Erilliskorvaukset -142 395 -154 424 -170 058 -170 058 -170 058

4030 02 Erilliskorvaukset -29 155 -28 203 -27 869 -27 869 -27 869

4032 01 Asiantuntijapalkkiot -5 109 -22 400 -23 700 -23 700 -23 700

4033 01 Pääluottamusmiespalkkio -2 244 -1 200 -1 200 -1 200 -1 200

4034 01 Työsuojelupalkkiot -1 994

4035 01 Opettajien lisätyöpalkka -1 173

Maksetut palkat ja palkkiot -6 120 962 -7 254 493 -6 897 170 -6 897 170 -6 897 170

Jaksotetut palkat ja palkkiot

4060 01 Jaksotetut palkat ja palkkiot -934 952 -500 -500 -500

4060 02 Jaksotetut palkat ja palkkiot -14 755

Jaksotetut palkat ja palkkiot -949 707 -500 -500 -500

Henkilöstökorvaukset, henk.korjause

4230 01 Sairausvakuutuskorvaukset 75 488 2 000 4 000 4 000 4 000

4230 02 Sairausvakuutuskorvaukset 2 240

4240 01 Tapaturmakorvaukset 10 672

4260 01 Muut henkilöstömenojen korjauserät 16 142 16 000 9 200 9 200 9 200

Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 104 542 18 000 13 200 13 200 13 200


KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

Palkat ja palkkiot -6 966 127 -7 236 493 -6 884 470 -6 884 470 -6 884 470

Henkilösivukulut

Eläkekulut

4100 01 KuEL-maksut/palkkaperusteinen -750 717 -891 008 -936 394 -936 394 -936 394

4100 02 KuEL-maksut, palkkaperusteinen -15 553 -17 539 -19 758 -19 758 -19 758

4101 01 KuEL-maksut/eläkemenoperusteinen -869 024 -755 603 -759 908 -759 908 -759 908

4101 02 KuEl/eläkemenoperusteinen -4 967 -2 557 -4 471 -4 471 -4 471

4105 01 KuEL varhe-maksu/yhteisvastuull. -40 817 -43 676 -42 678 -42 678 -42 678

4105 02 Varhe-maksu/yhteisvast. palkkaperust. -851 -939 -939 -939

4106 01 KuEL varhe-maksu/eläkeperusteinen -51 386 -45 555 -8 553 -8 553 -8 553

4110 01 Muut työeläkemaksut (mm. VaEl) -291 311 -339 348 -251 900 -251 900 -251 900

4120 01 Kunnan maksamat eläkkeet -1 491

4130 01 Jaksotetut eläkekulut -162 178

4130 02 Jaksotetut eläkekulut -2 531

Eläkekulut -2 190 826 -2 095 286 -2 024 601 -2 024 601 -2 024 601

Muut henkilösivukulut

4150 01 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaks. -121 479 -451 355 -387 493 -387 493 -387 493

4150 02 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaks. -1 871 -6 423 -6 722 -6 722 -6 722

4160 01 Työttömyysvakuutusmaksut -177 017 -50 -50 -50

4160 02 Työttömyysvakuutusmaksut -2 355

4170 01 Tapaturmavakuutusmaksut -26 418

4170 02 Tapaturmavakuutusmaksut -460

4180 01 Muut sosiaalivakuutusmaksu -3 374

4180 02 Muut sosiaalivakuutusmaksu -53

4190 01 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut -53 426

4190 02 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut -844

Muut henkilösivukulut -387 297 -457 778 -394 265 -394 265 -394 265

Henkilösivukulut -2 578 124 -2 553 064 -2 418 866 -2 418 866 -2 418 866

Henkilöstökulut -9 544 250 -9 789 557 -9 303 336 -9 303 336 -9 303 336

Palvelujen ostot

Asiakaspalvelujen ostot

4300 01 Asiakaspalvelujen osto valtiolta -27 593 -5 800 -8 345 -8 345 -8 345

4301 01 Asiakaspalvelujen osto kunnilta -18 270 705 -17 254 990 -18 041 177 -18 048 852 -18 048 852

4302 01 Asiakaspalvelujen osto kuntayhtimiltä -23 453 -8 600 -8 600 -8 600

4305 01 Asiakaspalvelujen osto muilta -134 827 -60 800 -81 050 -81 050 -81 050

Asiakaspalvelujen ostot -18 456 578 -17 321 590 -18 139 172 -18 146 847 -18 146 847

Muiden palvelujen ostot

4340 01 Toimistopalvelut -8 526 -27 829 -29 600 -29 600 -29 600

4340 02 Toimistopalvelut -595 -200 -100 -100 -100

4341 01 Pankkipalvelut -3 676 -4 670 -4 640 -4 640 -4 640

4341 02 Pankkipalvelut -726 -750 -800 -800 -800

4342 01 Muut asiantuntijapalvelut -288 290 -248 606 -208 984 -208 984 -208 984

4342 02 Muut asiantuntijapalvelut -12 530 -24 000 -16 000 -16 000 -16 000

4343 01 Henkilötyön osto (ostopalv.) -29 085 -11 000

4344 01 Työnohjauspalvelut -376 -4 800 -4 300 -4 300 -4 300

4346 01 Tilintarkastuspalkkiot -5 278

4348 01 ATK-verkon käyttömaksut -80 593 -82 980 -81 883 -81 883 -81 883

4349 01 Ohjelmien ylläpito-, päivitys- ym. -162 377 -138 646 -150 895 -150 895 -150 895

4349 02 Ohjelmien ylläpito-, päivitys- ym. -5 329 -5 500 -5 000 -5 000 -5 000

4350 01 Painatukset ja ilmoitukset -39 689 -76 857 -66 250 -66 250 -66 250

4350 02 Painatukset ja ilmoitukset -872 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

4351 01 Kirjastoaineiston muovitus -11 068 -11 400 -12 000 -12 000 -12 000

4360 01 Posti- ja telepalvelut -47 869 -56 335 -48 362 -48 362 -48 362

4360 02 Posti- ja telepalvelut -8 839 -9 300 -9 500 -9 500 -9 500

4370 01 Vakuutukset -30 933 -38 895 -35 935 -35 935 -35 935

4370 02 Vakuutukset -1 216 -2 500 -2 700 -2 700 -2 700

4380 01 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -108 155 -140 217 -138 720 -138 720 -138 720

4380 02 Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -4 255 -6 500 -4 000 -4 000 -4 000

4381 01 Sisäiset jätevesimaksut -18 121 -19 476 -23 147 -23 147 -23 147

4382 01 Jätehuoltopalvelut -34 288 -34 338 -32 780 -32 780 -32 780

4382 02 Jätehuoltopalvelut -29 683 -29 100 -30 200 -30 200 -30 200


KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

4385 01 Sis. puhtaanapito- ja pesulapalvelut -620

4390 01 Raken.ja alueiden rak.ja kunnossapito -344 487 -239 875 -188 800 -188 800 -188 800

4390 02 Raken.ja alueiden rak.ja kunnossapito -1 855 -40 000 -20 000 -20 000 -20 000

4391 01 Sisäinen/rak. ja al.kunn.pito -104 674 -5 610 -6 600 -6 600 -6 600

4391 02 Sisäinen/rak. ja al.kunn.pito -259

4400 01 Koneiden ja laitt. rak/kunnossapito -108 084 -73 440 -56 030 -56 030 -56 030

4400 02 Koneiden ja laitt. rak/kunnossapito -16 366 -8 500 -8 500 -8 500 -8 500

4401 01 Sisäiset/kon. ja laitt. rak/kunnossapito -46 630 -10 720 -350 -350 -350

4401 02 Sisäinen/kon. ja laitt. rak/kunnossapito -4 045 -3 300 -2 500 -2 500 -2 500

4405 01 Atk-laitteiden kunnossapito -6 732 -7 200 -6 000 -6 000 -6 000

4410 01 Majoitus- ja ravitsemispalvelut -47 586 -60 320 -58 225 -58 225 -58 225

4410 02 Majoitus- ja ravitsemispalvelut -221 -500 -400 -400 -400

4416 01 Muut ateriapalvelujen ostot -284 -90 -1 050 -1 050 -1 050

4420 01 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -31 700 -51 650 -47 980 -47 980 -47 980

4420 02 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -45 -150 -500 -500 -500

4421 01 Oppilaskuljetukset -337 966 -362 884 -384 727 -384 727 -384 727

4422 01 Potilaskuljetukset -41

4423 01 Koulutusmatkat -2 685 -9 710 -8 750 -8 750 -8 750

4423 02 Koulutusmatkat -500 -200 -200 -200

4424 01 Virantoimitus- ja muut työmatkat -65 691 -57 631 -59 157 -59 157 -59 157

4424 02 Virantoimitus- ja muut työmatkat -1 280 -1 300 -1 100 -1 100 -1 100

4425 01 Lukion oppilaskuljetukset (ei vo-pohj.) -37 496 -46 000 -750 -750 -750

4426 01 Palveluliikenne -65 827 -70 000 -50 000 -50 000 -50 000

4430 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut -137 -250

4431 01 Työterveyshuoltomenot -88 136 -77 844 -74 655 -74 655 -74 655

4431 02 Työterveyshuoltomenot -1 437 -600 -600 -600 -600

4440 01 Koulutus- ja kulttuuripalvelut -40 557 -70 120 -76 706 -76 706 -76 706

4440 02 Koulutus- ja kulttuuripalvelut -1 790 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

4450 01 Osuus verokustannuksiin -132 212 -130 000 -132 000 -132 000 -132 000

4460 01 Muut yhteistoimintaosuudet -186 939 -127 000 -167 000 -167 000 -167 000

4462 01 Tyky-toiminta -13 739 -13 700 -14 300 -14 300 -14 300

4465 01 Kuntaosuudet hankkeisiin -77 437 -103 000 -100 364 -100 364 -100 364

4470 01 Muut palvelut -40 019 -12 750 -20 412 -20 412 -20 412

4470 02 Muut palvelut -66 -15

4471 01 Kirjastojen kaukopalvelu -719 -790 -790 -790 -790

4485 01 Sisäiset siivouspalvelut -296 016 -323 560 -279 040 -279 040 -279 040

4485 02 Sisäiset siivouspalvelut -314 -300 -300 -300 -300

4490 01 Sisäiset palvelujen ostot -22 497 -17 658 -19 990 -19 990 -19 990

4490 02 Sis.palveluiden osto -189

4492 01 Sisäiset toimialan yleiskulut -140 571 -116 117

4494 01 Sisäiset palkanmaksupalvelut -114 185 -124 103 -118 375 -118 375 -118 375

4494 02 Sisäiset palkanmaksupalvelut -1 174 -1 736 -904 -904 -904

4495 01 Sisäiset kirjanpitopalvelut -149 508 -138 430 -130 411 -130 411 -130 411

4495 02 Sisäiset kirjanpitopalvelut -5 771 -5 694 -5 459 -5 459 -5 459

4496 01 Sisäiset atk-palvelut -117 312 -108 978 -122 279 -122 279 -122 279

4497 01 Sisäiset ateriapalvelut -430 309 -486 531 -448 177 -448 177 -448 177

4498 01 Sisäiset talonmiespalvelut -183 323 -244 481 -211 838 -211 838 -211 838

4498 02 Sisäiset talonmiespalvelut -344 -550 -400 -400 -400

4499 01 Sisäiset korjaustyöpalvelut -101 376 -105 800 -89 750 -89 750 -89 750

4499 02 Sisäiset korjaustyöpalvelut -615 -650 -2 000 -2 000 -2 000

Muiden palvelujen ostot -4 303 629 -4 235 936 -3 825 165 -3 825 165 -3 825 165

Palvelujen ostot -22 760 207 -21 557 526 -21 964 337 -21 972 012 -21 972 012

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

4500 01 Toimisto- ja koulutarvikkeet -58 506 -64 345 -55 180 -55 180 -55 180

4500 02 Toimisto- ja koulutarvikkeet -529 -570 -850 -850 -850

4510 01 Kirjallisuus -70 353 -73 048 -79 640 -79 640 -79 640

4511 01 Kirjaston kirjahankinnat -94 884 -94 804 -94 800 -94 800 -94 800

4512 01 Kirjaston elektr.aineisto -9 898 -9 000 -10 000 -10 000 -10 000

4513 01 Kirjaston av-aineisto -31 925 -33 000 -32 900 -32 900 -32 900

4514 01 Kirjaston lehdet -31 418 -31 700 -32 600 -32 600 -32 600


KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

4515 01 Kirjaston muu aineisto -628 -4 300 -4 300 -4 300 -4 300

4520 01 Elintarvikkeet ja ruoanlaiton muut ain. -184 461 -218 920 -211 395 -211 395 -211 395

4525 01 Atk-tarvikkeet -2 659 -4 700 -11 350 -11 350 -11 350

4530 01 Vaatteisto -9 485 -14 990 -11 390 -11 390 -11 390

4530 02 Vaatteisto -1 527 -1 000 -1 000 -1 000 -1 000

4540 01 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -6 225 -4 670 -3 920 -3 920 -3 920

4540 02 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet -220 -300 -300 -300 -300

4547 01 Hoitotarvikkeet/muut -1 250 -2 020 -2 400 -2 400 -2 400

4550 01 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet -21 522 -37 560 -28 257 -28 257 -28 257

4550 02 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet -4 664 -2 600 -1 500 -1 500 -1 500

4551 01 Hygieniapaperit -9 863 -11 200 -12 686 -12 686 -12 686

4560 01 Poltto- ja voiteluaineet -25 839 -31 980 -28 380 -28 380 -28 380

4560 02 Poltto- ja voiteluaineet -7 922 -6 800 -7 000 -7 000 -7 000

4570 01 Lämmitys -121 861 -132 604 -371 648 -371 648 -371 648

4571 01 Sähkö -48 288 -46 914 -255 422 -255 422 -255 422

4571 02 Sähkö -10 525 -11 800 -69 069 -69 069 -69 069

4572 01 Vesi -2 203 -2 410 -2 340 -2 340 -2 340

4573 01 Sisäiset vesimaksut -10 412 -13 978 -13 862 -13 862 -13 862

4573 02 Sisäiset vesimaksut -5 342 -3 670 -5 705 -5 705 -5 705

4574 01 Sisäiset sähkömenot -196 148 -209 628

4574 02 Sisäiset sähkömenot -55 014 -60 125

4575 01 Sisäiset lämmitysmenot -226 318 -268 036

4580 01 Kalusto -27 643 -40 250 -36 850 -36 850 -36 850

4580 02 Kalusto -713 -200 -500 -500 -500

4581 01 Kalusto (irtaimistoluetteloitava) -77 110 -71 750 -62 380 -62 380 -62 380

4581 02 Kalusto (irtaimistoluetteloitava) -982 -200 -200 -200 -200

4582 01 Kalusto (sisäinen) -223

4583 01 Atk-kalusto -29 725 -11 500 -3 700 -3 700 -3 700

4590 01 Rakennusmateriaali -57 082 -65 850 -49 300 -49 300 -49 300

4590 02 Rakennusmateriaali -31 871 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000

4591 01 Sis. rakennusmateriaali -788

4591 02 Sisäinen rakennusmateriaali -10

4600 01 Muu materiaali -47 050 -30 640 -28 600 -28 600 -28 600

4600 02 Muu materiaali -1 700 -1 750 -1 000 -1 000 -1 000

4601 01 Sisäinen muu materiaali -1 780

4601 02 Sisäinen muu materiaali -60

Ostot tilikauden aikana -1 526 625 -1 648 812 -1 560 424 -1 560 424 -1 560 424

Varastojen lisäys/vähennys

4670 01 Varastojen lisäys/vähennys 1 961

Varastojen lisäys/vähennys 1 961

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 524 664 -1 648 812 -1 560 424 -1 560 424 -1 560 424

Avustukset

Avustukset kotitalouksille

4700 01 Lasten kotihoidon tuki -276 331 -270 000 -255 000 -255 000 -255 000

4710 01 Omaishoidon tuki -14 279

Avustukset kotitalouksille -290 610 -270 000 -255 000 -255 000 -255 000

Avustukset yhteisöille

4740 01 Avustukset yhteisöille -98 274 -54 550 -77 560 -77 560 -77 560

4741 01 Avustukset yrityksille -3 124

4742 01 Avustukset muille -58 446 -42 590 -42 950 -42 950 -42 950

4743 01 Vesihuoltoavustukset -49 734 -119 418 -13 402 -13 402 -13 402

4744 01 Tieavustukset -146 110 -170 000 -170 000 -170 000 -170 000

4746 01 Sisäiset avustukset -250

Avustukset yhteisöille -355 937 -386 558 -303 912 -303 912 -303 912

Avustukset -646 547 -656 558 -558 912 -558 912 -558 912

Muut toimintakulut

Vuokrat

4800 01 Maa- ja vesialueiden vuokrat -5 567 -7 400 -8 950 -8 950 -8 950

4820 01 Rakennusten ja huoneistojen vuokrat -368 052 -411 657 -379 873 -379 873 -379 873

4840 01 Koneiden ja laitteiden vuokrat -91 891 -70 766 -86 130 -86 130 -86 130


KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

4840 02 Koneiden ja laitteiden vuokrat -1 095 -1 500 -1 500 -1 500 -1 500

4845 01 Atk-laitteiden vuokrat -74 312 -67 631 -68 539 -68 539 -68 539

4860 01 Muut vuokrat -17 191 -21 198 -30 722 -30 722 -30 722

4895 01 Sisäiset vuokramenot -1 221 970 -1 209 031 -1 081 442 -1 081 442 -1 081 442

4895 02 Sisäiset vuokramenot -1 111 -448 -518 -518 -518

Vuokrat -1 781 189 -1 789 631 -1 657 674 -1 657 674 -1 657 674

Muut toimintakulut

4900 01 Välilliset verot -2 150 -1 000 -1 490 -1 490 -1 490

4900 02 Välilliset verot -414 -850 -500 -500 -500

4910 01 Välittömät verot -459 -800 -800 -800

4916 01 Oman käytön alv -17 675 -11 880 -12 139 -12 139 -12 139

4920 01 Pysyvien vastaavien myyntitappiot -21 456

4940 01 Muut kulut -20 562 -41 201 -21 587 -21 587 -21 587

4940 02 Muut kulut -2 743 -2 500 -2 500 -2 500 -2 500

4941 01 Suhdetoiminta ja edustusmenot -12 252 -15 395 -9 750 -9 750 -9 750

4943 01 Jäsenmaksut -750 -750 -600 -600 -600

4946 01 Luottotappiot (saatavien poistot) -36 971 -2 000 -1 950 -1 950 -1 950

4946 02 Luottotappiot -631 -1 000 -1 000 -1 000

Muut toimintakulut -94 606 -97 032 -52 316 -52 316 -52 316

Muut toimintakulut -1 875 795 -1 886 663 -1 709 990 -1 709 990 -1 709 990

TOIMINTAKULUT -36 351 463 -35 539 116 -35 096 999 -35 104 674 -35 104 674

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -27 295 758 -28 470 829 -28 514 365 -28 522 040 -28 522 040

Verotulot

5000 01 Kunnan tulovero 14 205 012 14 500 000 14 393 000 14 603 000 14 876 000

5100 01 Kiinteistövero 812 487 1 003 000 1 137 000 1 137 000 1 137 000

5200 01 Osuus yhteisöveron tuotosta 937 111 986 000 1 102 000 975 000 1 042 000

Verotulot 15 954 610 16 489 000 16 632 000 16 715 000 17 055 000

Valtionosuudet

5900 01 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 9 533 508 9 322 401 8 920 110 8 920 110 8 920 110

5901 01 Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 517 288 2 527 454 3 027 398 3 027 398 3 027 398

5902 01 Järjestelmämuutoksen tasaus -48 408 -48 408 -427 896 -163 346

5903 01 Opetus- ja kulttuuritoimen muut vo:t -779 908 -740 679 -612 218 -612 218 -612 218

5905 01 Muut vo:een teht.vähennykset/lisäykset 940 488 1 054 713 1 094 117 1 094 117 1 094 117

Valtionosuudet 12 162 968 12 115 481 12 001 511 12 266 061 12 429 407

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot

6000 01 Korkotuotot antolainasta ulkopuolisille 1 960 1 510 1 510 1 510 1 510

6020 01 Korkotuotot sijoituksista ja talletuks. 115 000 115 000 115 000

6030 01 Maksuliikennetilien korot 2 411 5 000 3 000 3 000 3 000

6031 01 Muut korkotuotot 1 723 6 000 3 000 3 000 3 000

6032 01 Sisäiset muut korkotuotot 6 412 4 000 2 000 2 000 2 000

Korkotuotot 12 505 16 510 124 510 124 510 124 510

Muut rahoitustuotot

6100 01 Osinkotuotot ja osuuspääomie 25 35 35 35 35

6110 01 Liikelaitosten peruspääoman 290 000 290 000

6114 01 Korvaus peruspääomasta muilta taseyk. 40 054 40 054 40 054 40 054 40 054

6117 01 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 21 729 22 323 22 323 22 323 22 323

6120 01 Verotilitysten korot ja korotukset 247 500 500 500 500

6130 01 Viivästyskorkotulot 4 319 4 500 4 500 4 500 4 500

6130 02 Viivästyskorkotulot 809

6170 01 Muut rahoitustuotot 3 234 3 000 3 000 3 000 3 000

6170 02 Muut rahoitustuotot 2 891

Muut rahoitustuotot 363 310 360 412 70 412 70 412 70 412

Korkokulut

6200 02 Kunnalle maksetut korkokulut -356

6210 01 Korkokulut lainoista ulkopuolisilta -188 411 -280 000 -262 100 -262 100 -262 100

6211 01 Korkokulut/suoj.tark.koronvaihtosop. -10 000 -10 000 -10 000

6220 02 Sisäiset korkokulut -1 410

Korkokulut -190 176 -280 000 -272 100 -272 100 -272 100


KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu TA

2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TS 2016

KU + VH

TS 2017

Muut rahoituskulut

6303 02 Muun taseyksikön korvaus peruspo:sta -40 054 -40 054 -40 054 -40 054 -40 054

6310 01 Verotilitysten korot -2 000 -2 000 -2 000 -2 000

6320 01 Viivästyskorot ja korotukset -2 554 -2 500 -3 000 -3 000 -3 000

6380 01 Muut rahoituskulut -44 -500 -500 -500 -500

6380 02 Muut rahoituskulut -42

Muut rahoituskulut -42 694 -45 054 -45 554 -45 554 -45 554

Rahoitustuotot ja -kulut 142 944 51 868 -122 732 -122 732 -122 732

VUOSIKATE 964 764 185 520 -3 586 336 289 839 635

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

7110 01 Poistot tietokoneohjelmista -10 600

7110 02 Poistot tietokoneohjelmista -2 152 -1 973

7120 01 Poistot muista pitkävaikutt. menoista -45 504 -23 272 -18 514 -18 514 -18 514

7130 01 Poistot rakennuksista -452 946 -452 157 -453 585 -453 585 -453 585

7130 02 Poistot rakennuksista -22 266 -22 266 -22 266 -22 266 -22 266

7140 01 Poistot kiint. rakenteista ja laitteista -145 123 -139 202 -144 192 -144 192 -144 192

7140 02 Poistot kiint. rakenteista ja laitteista -63 536 -63 557 -64 343 -64 343 -64 343

7150 01 Poistot koneista ja kalustosta -50 916 -32 880 -18 801 -18 801 -18 801

7150 02 Poistot koneista ja kalustosta -30 149 -25 227 -20 114 -20 114 -20 114

Suunnitelman mukaiset poistot -812 592 -771 134 -741 815 -741 815 -741 815

Kertaluontoiset poistot

7205 01 Muut kertaluontoiset poistot -1 009

Kertaluontoiset poistot -1 009

Arvonalentumiset

7230 01 Pysyvien vast. hyödyk. arvonalentum. -30 022

Arvonalentumiset -30 022

Poistot ja arvonalentumiset -843 622 -771 134 -741 815 -741 815 -741 815

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot

8050 01 Muut satunnaiset tuotot 394 327

Satunnaiset tuotot 394 327


TILIKAUDEN TULOS 515 469 -585 614 -745 401 -405 526 97 820

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos

8550 01 Poistoeron vähennys (+) 32 442

Poistoeron muutos 32 442

Varausten ja rahastojen muutokset 32 442

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 547 911 -585 614 -745 401 -405 526 97 820


5. RAHOITUSLASKELMAOSA

Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on yli- tai

alijäämäinen. Rahoituslaskelman osat ovat toiminnan, investointien sekä rahoituksen rahavirrat.

Investoinnit ovat laskelmassa bruttomääräisinä ja erikseen tuloina ovat rahoitusosuudet investointimenoihin,

kuten valtionosuudet ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot.

Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai

miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen.

Yhdistämällä toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirrat saadaan vaikutus maksuvalmiuteen.

Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-

omaisuuden, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutokset,

joita ei talousarviossa ole huomioitu.

Tunnusluku Mittari TP

2011

TP

2012

TP

2013

TA

2014

alkup.

TA

2015

TS

2016

TS

2017

Tulorahoituksen riittävyys

pitkän aikavälin menojen

kattamiseen:

-lainanhoitokate 1-2,

tyydyttävä

Lainanhoitokate

>1

0,2 0,4 0,6 0,2 0,1

0,3 0,5

Lainamäärä < 3000 €/as Lainamäärä €/as 1977 2347 2588 3073 3138 2971 2804

Investointien tulorahoitus

%

Investointien

tulorahoitus %

6,4 23,3 64,8 6,9 0,0 39,6 180,6

Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset)

Investointien tulorahoitus = 100*Vuosikate/investointien omahankintameno (investointien

omahankintameno = investointimenot – rahoitusosuudet)


RAHOITUSLASKELMA (kunta ja vesihuoltolaitos)

KU + VH

TP 2013

KU + VH

Muutettu

TA 2014

KU + VH

TA 2015

KU + VH

TA 2016

KU + VH

TA 2017

RAHOITUSLASKELMA

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 964 764 185 520 -3 586 336 289 839 635

SATUNNAISET ERÄT 364 306 0 0 0 0

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -1 509 119 -50 000 -15 000 0 -15 000

TOIMINNAN RAHAVIRTA -180 050 135 520 -18 586 336 289 824 635

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA

INVESTOINTIMENOT -959 954 -1 158 000 -1 750 000 -930 000 -465 000

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 10 000 0 110 000 80 000

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TUL 0

INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT 421 504 113 000 315 000 100 000 150 000

INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT 1 532 341 50 000 15 000 15 000 15 000

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TUL 1 953 845 163 000 330 000 115 000 165 000

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA 1 003 891 -995 000 -1 310 000 -735 000 -300 000

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 823 841 -859 480 -1 328 586 -398 711 524 635

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 6 148 4 000 4 000 0

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 6 148 4 000 4 000 0 0

LAINAKANNAN MUUTOKSET

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 3 900 000 4 000 000 3 600 000 1 000 000 1 000 000

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -2 352 834 -2 663 063 -2 211 038 -1 862 608 -1 862 608

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -500 000 0 0

LAINAKANNAN MUUTOKSET 1 047 166 1 336 937 1 388 962 -862 608 -862 608

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUU -7 194

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -1 961

SAAMISTEN MUUTOS -978 649

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 566 825

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -420 979 0 0 0 0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 632 335 1 340 937 1 392 962 -862 608 -862 608

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 456 176 481 457 64 376 -1 261 319 -337 973

KASSAVARAT 31.12. 2 248 971

KASSAVARAT 1.1. 792 795

RAHAVAROJEN MUUTOS 1 456 176


Alijäämän kattamislaskelma

Kuntalaissa on säädetty kunnan alijäämän kattamisesta ja siihen liittyvästä toimenpideohjelmasta.

Kuntalain 65 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden

pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos

taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä

yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen

päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskemalla yhteen edellisen tilikauden taseen

”Edellisten tilikausien yli-/alijäämä” ja ”Tilikauden yli-/alijäämä” –erät. Talousarvion alijäämällä

tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin

osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/alijäämää määritettäessä. Alijäämän

kattamislaskelmassa otetaan huomioon koko kunnan talous mukaan lukien vesihuoltolaitos. Energialaitos on

laskelmassa tilinpäätöksen 2013 ja talousarvion 2014 luvuissa.

Alijäämän kattamislaskelma Tase 2013 Tulosarvio 2014 Tasearvio 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

sis. Ta-muutokset

Edellisten tilikausien yli-/alijäämät 1 542 501 1 751 670

Tilikauden yli-/alijäämä 209 169 -241 434 -241 434 -745 401 -405 526 97 820

Ylijäämää kunnalle on kertynyt erityisesti vv. 2002 – 2004 sekä v. 2008. Noiden vuosien vaikutuksesta

päästiin vajaan 3.0 M€ kumulatiiviseen ylijäämään. Erittäin huolestuttava kehitys on alkanut v. 2011 ja se

tuntuu pysyvästi jatkuvan. Ellei merkittäviä menoleikkauksia saada aikaiseksi, ajaudutaan tulevan

valtuustokauden aikana kumulatiivisen alijäämän puolelle.


TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETOLASKELMA

(kunta ja vesilaitos ulkoisin ja sisäisin erin)

Määrärahat Tuloarviot

Käyttötalousosa

Toimintatuotot 6 582 634

Toimintakulut 35 096 999

Tuloslaskelmaosa

Verotulot 16 632 000

Valtionosuudet 12 001 511

Korkotulot 124 510

Muut rahoitustulot 70 412

Korkokulut 272 100

Muut rahoituskulut 45 554

Satunnaiset erät

Investointiosa

Investointimenot 1 750 000

Investointitulot 425 000

Rahoitusosa

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset 4 000

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 600 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 211 038

Lyhytaikaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset

Vaikutus maksuvalmiuteen 64 376

TALOUSARVION LOPPUSUMMA 39 440 067 39 440 067

Kv 15.12 - joroinen.fi 2015 KH 08122014_KV_15122014... · osalta pysyväisluonteiseen...

Documents

Transcript of Kv 15.12 - joroinen.fi 2015 KH 08122014_KV_15122014... · osalta pysyväisluonteiseen...