Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia ... · (Heiskanen 2016, 53). Alussa uusi teknologia...

Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia

työkykykuntoutuksessa käytettävistä

mobiilisovelluksista

– Integroiva kirjallisuuskatsaus

Lii Reimann

Opinnäytetyö

Marraskuu 2017

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tutkinto-ohjelma

Kuvailulehti

Tekijä(t)

Reimann, Lii

Julkaisun laji

Opinnäytetyö, AMK

Päivämäärä

marraskuu 2017

Sivumäärä

57

Julkaisun kieli

Suomi

Verkkojulkaisulupa

myönnetty: x

Työn nimi

Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia työkykykuntoutuksessa käytettävistä

mobiilisovelluksista – Integroiva kirjallisuuskatsaus

Tutkinto-ohjelma

Kuntoutuksen ohjaaja

Työn ohjaaja(t)

Teppo Karapalo ja Tiina Kuukkanen

Toimeksiantaja(t)

Tiivistelmä

Työkykyä tukevaa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden käyttöön on digitalisaation

myötä tullut joukko uusia työkaluja, kuten mobiilisovellukset. Kuntoutustyöntekijöiden

käyttäjäkokemus on tärkeä, koska he ovat avainasemassa, kun lähdetään sitouttamaan

kuntoutujaa uuteen menetelmään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuntoutus-

työntekijöiden käyttäjäkokemukseen liittyvää tietoutta ja opinnäytetyö toteutettiin integ-

roivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua tehtiin käyttäen MEDLINE, Academic Search

Elite, GOOGLE Scholar ja CHINAL with Full Text tietokantoja. Katsaukseen valikoitui 7 tutki-

musartikkelia ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen siinä teemoittelua.

Tulos muodostui neljästä teemakokonaisuudesta: soveltuvuus, hyödyt, käyttöä tukevat

tekijät ja haasteet. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että menetelmän soveltuvuu-

teen vaikuttavat sen helppous, nopeus, monipuoliset käyttömahdollisuudet, yksityisyys,

liikuteltavuus, sen tieteellinen perusta, käyttäjän ikä, sukupuoli ja varallisuus sekä sopi-

vuus eri henkilöille. Menetelmä halutaan nähdä hoitoa täydentävänä, ei korvaavana. Hyö-

tyodotuksina ovat käyttäjien taitojen parantuminen, tietojen kerääminen käyttäjistä sekä

avun saaminen tai sen tarjoaminen käyttäjille. Saavutetut hyödyt ovat itsenäisen toimin-

nan lisääntyminen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen parantuminen. Käyttöä tukevia

tekijöitä ovat edistymistä näyttävät ohjaustoiminnot sekä muistutus- ja palauteominaisuu-

det. Lisäksi käytön tueksi toivotaan keskustelufoorumia, työpajoja, hoitomallia ja –polkua

sekä lähestymistapojen kehittämistä. Haasteiksi koettiin sopivan ajan ja paikan löytymi-

nen, asiakaan motivointi, tietoturvaan ja –suojaan liittyvät kysymykset sekä koulutuksen,

resurssien ja teknologian tarve. Tarvitaan myös lisää tutkimusta kuntoutustyöntekijöiden

käyttäjäkokemuksista, iän ja sukupuolen merkityksestä sekä digitaalisesta eriarvoisuu-

desta liittyen mobiilisovellusten käyttöönottoon kuntoutustyössä.

Avainsanat (asiasanat)

Työkyky, kuntoutus, kuntoutuminen, digitalisaatio, mTerveys, etäkuntoutus,

käyttäjäkokemus

Muut tiedot

Description

Author(s)

Reimann, Lii

Type of publication

Bachelor’s thesis

Date

November 2017

Number of pages

57

Language of publication: Finnish

Permission for web publi-

cation: x

Title of publication

Rehabilitation Professional’s Experiences with Mobile Applications Used in Work Ability

Rehabilitation – An Integrative Literature Review

Degree programme

Degree Programme in Rehabilitation Counselling

Supervisor(s)

Teppo Karapalo and Tiina Kuukkanen

Assigned by

Description

Digitalization has brought new tools, such as mobile applications, to the work of rehabilita-

tion professionals focusing on enhancing work ability. The professionals’ user experiences

are important because they play a key role in engaging the rehabilitee in the new method.

The purpose of the thesis was to produce information about these user experiences, and

the thesis was implemented as an integrative literary review. The data search was con-

ducted by using the MEDLINE, Academic Search Elite, GOOGLE Scholar and CHINAL with

Full Text databases. 7 research articles were selected for the review, and the results were

analysed by using a data based thematic analysis.

The results consisted of four themes: applicability, benefits, factors supporting the use and

challenges. Based on the results, it can be concluded that the suitability of the method is

influenced by its easiness, speed, versatility, privacy, mobility, scientific foundation, the

user’s age, gender and wealth as well as its suitability for different people. The method is

intended to be complementary, not substitutive to other treatments. The expected bene-

fits include improving user skills, collecting information on the users and receiving or

providing aid to users. The gained benefits are increased in independent activity and the

improvement of communication and interaction skills. Factors that support the use include

progress monitoring functions as well as reminders and feedback features. In addition, for

supporting the use of the method, discussion forum, workshops, a treatment model and a

pathway as well as different approaches are needed. Finding a suitable time and place,

motivating the client, information security, and the need for training, resources and tech-

nology were seen as challenges. More research is needed on rehabilitation employees’

user experience, the significance of age and gender, as well as the importance of digital in-

equality related to the introduction of mobile applications for rehabilitation work.

Keywords (subjects)

Working ability, rehabilitation, digitalization, mHealth, remote rehabilitation,

user experience

Miscellaneous

1

Sisältö

1 Johdanto ........................................................................................................ 4

2 Katsauksen taustaa ......................................................................................... 5

3 Työkyky ja kuntoutus ...................................................................................... 6

3.1 Kuntoutus ....................................................................................................... 7

3.2 Kuntoutuminen .............................................................................................. 9

4 Mobiiliteknologia kuntoutustyössä ................................................................. 9

4.1 mTerveys ...................................................................................................... 10

4.2 Etäkuntoutus ................................................................................................ 11

5 Digitalisaatio haastaa kuntoutusalan ammattilaisen ..................................... 13

6 Käyttäjäkokemus .......................................................................................... 16

7 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys ................................... 18

8 Tutkimusstrategiana integroitu kirjallisuuskatsaus ........................................ 18

9 Tutkimusaineiston kokoaminen ja käsittely .................................................. 19

10 Tutkimusaineiston kuvailu ja laatu ................................................................ 22

10.1 Pääpiirteet, tutkimuskohteet ja -aiheet ....................................................... 22

10.2 Metodiset valinnat, julkaisumaat, -vuodet, -kanavat ja tieteenalat ............ 24

10.3 Aineiston laatu ............................................................................................. 26

11 Tutkimusaineiston analyysi ........................................................................... 27

12 Tulokset ....................................................................................................... 28

12.1 Soveltuvuus .................................................................................................. 30

2

12.2 Hyödyt .......................................................................................................... 32

12.3 Käyttöä tukevat tekijät ................................................................................. 34

12.4 Haasteet ....................................................................................................... 35

12.4.1 Sopivan ajan ja paikan löytyminen ....................................................... 36

12.4.2 Asiakkaan motivointi ............................................................................ 37

12.4.3 Tietoturva ja tietosuoja ........................................................................ 37

12.4.4 Koulutuksen, resurssien ja teknologian tarve ...................................... 38

13 Pohdinta....................................................................................................... 38

13.1 Eettisyys ja luotettavuus .............................................................................. 41

13.2 Johtopäätökset ............................................................................................. 42

13.3 Yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset ..................................................... 43

Lähteet ................................................................................................................ 45

Liitteet ................................................................................................................. 51

Liite 1. Tietokannoissa käytetyt hakustrategiat ....................................................... 51

Liite 2. Hakuprosessi ................................................................................................. 54

Liite 3. Aineistoon kuuluvat tutkimukset ................................................................. 55

Kuviot

Kuvio 1. Asiakkaan ja kuntoutusluotsin/koordinaattorin yhteiseen työskentelyyn

perustuva kuntoutus (Järvikoski & Härkäpää 2004). ............................................. 8

Kuvio 2. Digitalisaation osa-alueet (Jauhiaisen & Sihvon. N.d. mukaan soveltaen

Evansia ja Annunziataa 2012)............................................................................... 14

Kuvio 3. e-Osaamisalueet (Kilpeläinen & Sankala 2010, 285) ...................................... 15

3

Kuvio 4. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit ..................................................................... 20

Taulukot

Taulukko 1. Työkykykäsitykset, kuntoutuksen kohde ja toimija (Ylisassi ym. 2016, 156)

................................................................................................................................ 6

Taulukko 2. Esimerkki aineiston pelkistämisestä ja yhdistelystä (mukaillen Tuomi &

Sarajärvi 2009, 109-113). ..................................................................................... 28

Taulukko 3. Aineiston teemoittelun tulokset ............................................................... 29

4

1 Johdanto

Työkyvyn tukeminen digitaalisten ratkaisujen avulla on ajankohtainen ja kiinnostava

aihe. Eri tahot Suomessa, muun muassa Kela, yksityiset ammatillisen kuntoutuksen

palveluntuottajat, työnantajat, työterveyshuoltopalveluita tarjoavat tahot sekä työ-

eläkeyhtiöt kehittävät, ja ovat jo kehittäneet, työkyvyn tueksi erityyppisiä mobiiliso-

velluksia. Mobiiliteknologiaa voidaan tarvittaessa hyödyntää ajasta ja paikasta riippu-

mattoman kuntoutuksen apuvälineenä. Mobiilien ratkaisujen avulla voidaan tarjota

ammattilaisen ohjaamaa kuntoutusta, hoitoa ja seurantaa, sekä lisäksi tarjota mah-

dollisuutta itsenäiseen omahoitoon.

Mobiilisovellukset työvälineinä tuovat mukanaan mahdollisuuden ulottaa kuntoutus

kuntoutujan arkeen, sitouttaen kuntoutujaa omaan kuntoutukseen myös kuntoutus-

työn ammattilaisen ohjaamien tapaamiskertojen välissä. Uuden teknologian hyödyn-

täminen asettaa kuntoutusalan ammattilaisille uusia osaamis- ja verkostoitumisvaati-

muksia. Voidaksemme jatkossa hyödyntää paremmin mobiiliteknologian tarjoamia

mahdollisuuksia, tarvitaan kuntoutusalan e-asiantuntijuutta ja poikkitieteellistä laa-

jaa verkostoitumista. Uusien mobiiliteknologiaa hyödyntävien kuntoutusinnovaatioi-

den kehittäminen kuntoutuksen tueksi vaatii kuntoutusalan ammattilaiselta käyttäjä-

kokemuksen ymmärtämistä. Mobiilisovelluksia kehitettäessä täytyy osata ottaa huo-

mioon sovellukseen liittyvät turvallisuuskysymykset, tiedon suojelua koskeva lainsää-

däntö ja tiedon käytön avoimuuteen liittyvät kysymykset. Tulevaisuuden kuntoutus-

työn eAmmattilaisen tulisi digityötä kehittäessään huomioida myös digisyrjäytymi-

seen ja –osallisuuteen liittyvät kysymykset. Kaikki mobiilisovelluksen mahdolliset tu-

levat käyttäjät, eli kuntoutuksen ammattilaiset, omaiset ja kuntoutujat, tulisikin ottaa

suunnittelutyöhön mukaan heti alkumetreiltä lähtien.

Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettava opinnäytetyö esittelee aihepiirin

aiempaa tutkimusta. Katsauksen tutkimustavoitteena oli tarkastella tutkimuksia,

joissa kuntoutustyötä toteuttavat työntekijät osallistuvat työkykyä tukeviin mobiiliso-

vellusinterventioihin, joissa on kuntoutukselliset tavoitteet, ja joissa kuvataan käyttä-

jäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä.

5

2 Katsauksen taustaa

Suomen sosiaali- ja terveyspoliittinen strategia ”sosiaalisesti kestävä Suomi 2020” si-

sältää tavoitteet palvelujen digitalisoinnista, joilla haetaan käyttäjälähtöisyyttä, tuot-

tavuutta ja tuloksellisuutta. Tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta ja es-

teettömyyttä. Sähköisten palvelujen avulla yksilö hallitsee paremmin omia hyvin-

vointi- ja terveystietojaan, sekä pystyy tuottamaan luotettavampaa hyvinvointitietoa

ammattilaisen käyttöön. (Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-

tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. 2014) Valvira on laatinut ohjeistuksen (Potilaille

annettavat terveydenhuollon etäpalvelut 2016) etäpalvelujen antamisen edellytyk-

sistä ja niiden tuottamisesta. Tämän hetken lainsäädännössä ei ole kattavia säännök-

siä etäpalveluista. Tästä syystä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä

ollaan uudistamassa. Palveluja pyritään digitalisoimaan kehittämällä muun muassa

etäkuntoutusmenetelmiä hyödyntäen siinä mobiiliteknologiaa.

Kelan teettämässä tutkimuksessa etäkuntoutuksesta (Naamanka 2016, 32) tuodaan

esille, että etäkuntoutuksessa olisi huomioitava etäkuntoutusohjelman asettamat

vaatimukset kuntoutujalle ja sen soveltuvuus kaikenikäisille. Käyttäjillä voi olla mo-

nenlaisia toimintakyvyn rajoitteita, jotka saattavat vaikuttaa etämenetelmien käyt-

töön (Heiskasen 2016, 54; mukaan Brennan, Tindall, Theodoros ym. 2011, 662–665).

Etäkuntoutusta organisoidessaan johdon tulisi huomioida koulutus, perehdytys, pal-

veluiden organisointi, välineiden ja ohjelmistojen ylläpito sekä ohjaus ja neuvonta.

Työntekijöiden kouluttautuminen ja etämenetelmien harjoittelu ovat avaintekijöitä

onnistuneelle käytölle ja käyttöön motivoinnille. Monien ammattilaisten tekniset tai-

dot ovat vaatimattomia, ja osa ei ole motivoitunut opettelemaan tarvittavia uusia tai-

toa. Työntekijöillä tulisi olla riittävä varmuus käyttää uutta menetelmää luotettavasti.

(Heiskanen 2016, 53). Alussa uusi teknologia koetaan monesti perustyötä hankaloit-

tavaksi, koska käyttöönotto voi olla aikaa vievää (Heiskasen 2016, 53 mukaan Jarvis-

Selinger, Chan & Payne 2013, 304–313).

6

3 Työkyky ja kuntoutus

Ylisassi, Rajavaara ja Seppänen-Järvelä (2016, 156-157) näkevät työkyvyn moniulot-

teisena ja laaja-alaisena ilmiönä. He esittelevät artikkelissaan käytössä olevia käsityk-

siä työkyvystä, kuten lääketieteellinen käsitys työkyvystä, tasapainomalli, moniulot-

teinen käsitys työkyvystä ja työtoimintalähtöinen käsitys työkyvystä (taulukko 1).

Työkyky nähdään sidonnaiseksi toimintaympäristöön, jossa vaikuttavat monet eri te-

kijät. Tasapainomallin mukaan työkyky muodostuu yksilön voimavarojen ja työn vaa-

timusten välisestä tasapainosta. Siinä työkykyä voidaan edistää vaikuttamalla joko

yksilöön tai työn piirteisiin. Tasapainomallin ei katsota enää sopivan tämän päivän

tietoja viestintäteknologiaan nojaavaan tuotantotapaan, vaan se on soveltunut

aiemman teollisen massatuotannon piirteisiin. Näin ollen tasapainomallia on laajen-

nettu moniulotteiseen työkyvyn käsitykseen, ja siitä edelleen työtoimintalähtöiseen

käsitykseen työkyvystä.

Taulukko 1. Työkykykäsitykset, kuntoutuksen kohde ja toimija (Ylisassi ym. 2016, 156)

Työkykykäsitys: Mitä on työkyky? Kuntoutuksen kohde ja välineet /

toimintamuoto

Kuntoutuksen toimijat

Lääketieteellinen käsitys työkyvystä: yk-

silön terveys

Sairaudet, viat ja vammat

Sairauksien hoito

Lääketieteen ammattilaiset

Tasapainomalli: työn vaatimusten ja yk-

silön voimavarojen välinen tasapaino

Työn vaatimukset (työympäristön

muokkaus ja kuormitustekijöiden pois-

taminen) tai yksilön voimavarat (ter-

veyden, kykyjen ja kunnon vahvistami-

nen)

Lääketieteen, ergonomian, fy-

sioterapian ja psykologian am-

mattilaiset.

Moniulotteinen käsitys työkyvystä: työ-

kyky riippuu yksilön terveydestä ja toi-

mintakyvystä ja liittyy työntekijän, työn

ja työorganisaation muodostamaan sys-

teemiseen kokonaisuuteen.

Yksilön terveys, toimintakyky ja toi-

mintaympäristö (työkyky kontekstis-

saan), yksilön voimavarojen/työn hal-

linnan ja osallisuuden vahvistaminen,

työyhteisöön ja työympäristöön koh-

distuvat toimenpiteet

Työpaikan, työterveyshuollon,

kuntoutuksen ja muun tuki-

verkoston toimijat yhdessä

Työtoimintalähtöinen käsitys työkyvystä:

työkyky rakentuu muuttuvassa

työssä/toiminnassa. Työn muutos sekä

aiheuttaa työterveyden riskejä ja työky-

vyttömyyden uhkaa, että luo uusia ter-

veytä edistäviä ammatillisia mahdolli-

suuksia.

Yksilö toimijana ja yhteisön jäsenenä

muuttuvassa toiminnassa ja toimin-

taympäristössä: terveys, työn sujumi-

nen, työn mielekkyys, ammatillinen

kehitys ja toimijuuden ja toiminnan

muutoksen edistäminen. Välillisesti

kohteena työyhteisö.

Kuntoutuja (toimijuus), esi-

mies, työsuojelun, työterveys-

huollon, kuntoutuksen, ja

muun tukiverkoston toimijat

yhdessä.

7

Tasapainomallissa työkykyä parantavat toimet suuntautuvat yksilön fyysisiin ja psyyk-

kisiin ominaisuuksiin. Laajennettu moniulotteinen työkyvyn käsitys ottaa lisäksi huo-

mioon työkyvyn kontekstisidonnaisuuden ja yhteyden työntekijään, sekä työn ja työ-

organisaation muodostaman systeemisen kokonaisuuden. Työtoimintalähtöinen käsi-

tys työkyvystä huomioi myös muuttuvaa ja yhteistä työtoimintaa, työn sujumista ja

sen kokemista. Nykyisin työhyvinvointikäsitettä saatetaan käyttää työkykykäsitteen

sijaan huomioiden näin työssä tapahtuvien muutosten vaikutusta työssäjaksamiseen,

työkykyyn ja työhyvinvointiin. Tällä halutaan tehdä eroa perinteiseen työkykykäsityk-

seen, jossa on painotettu vain yksilön fyysistä terveyttä ja suorituskykyä. (Ylisassi ym.

2016, 157.)

Kun sairaus, vika tai vamma heikentää yksilön työkykyä, voidaan mahdollisesti tarvita

ammatillisen kuntoutuksen palveluita (Kuntoutuksen työnjako ja toimijat 2016). Ensi-

sijaisesti halutaan kuitenkin turvata työnteon jatkuminen omassa työssä. Tarkoituk-

sena on siis ensisijaisesti selvittää oman työpaikan mahdollisuudet työtehtävien ke-

ventämiseen tai muokkaamiseen. Lisäksi saatetaan suunnitella työterveyshuollon ja

lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteitä. (Suomela-Markkanen & Peltonen 2016,

254.) Työsuhteessa olevan henkilön kohdalla työhön paluun arviointi tehdään yhteis-

työssä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Yhteistyössä syntyy riittävä tietopohja

kuntoutujan työstä ja sen vaatimuksista. Näin mahdollistuu oikea-aikainen tuki, ja

päällekkäisen työn määrä vähenee. (Suomela-Markkanen & Peltonen 2016, 257.)

3.1 Kuntoutus

Kuntoutusta käsitteenä voidaan pitää monitahoisena, ja käsite on vähitellen muovau-

tunut kuntoutusjärjestelmän laajenemisen myötä. Yksi tapa jäsentää kuntoutusjärjes-

telmää on jakaa se eri toiminnan alueisiin, eli neljään perinteiseen kokonaisuuteen:

lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen ja kasvatuksellinen kuntoutus. (Monialainen

kuntoutus 2015, 8-9.) Järvikoski (2013,73) kuvailee kuntoutuksen käsitteen ydinalu-

etta yksilölliseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, jolla tähdätään kuntoutujan itsensä

8

asettamien tavoitteiden mukaisiin muutoksiin. Tavoitteita voidaan asettaa eri elä-

mänalueille, kuten työelämälle, opinnoille, kotielämälle tai sosiaaliselle vuorovaiku-

tukselle. Kuntoutus on voimavarasuuntautunutta, yksilön vahvuuksia etsivää, ja kun-

toutuksen tavoitteena on tukea yksilön oma-aloitteisuutta. Kuntoutusta voidaan pi-

tää kuntoutusalan ammattilaisen ja kuntoutujan yhteistyönä. Tässä yhteistyössä am-

mattilaisen tekemä osuus määrittyy kulloisenkin kuntoutujan tarpeen mukaan. Tar-

koituksena on, että kuntoutuja itse suunnittelee kuntoutusprosessin vaiheita, tekee

päätöksiä ja arvioi tavoitteiden sekä kuntoutussuunnitelman toteutumista (kuvio 1).

Kuntoutustyöntekijän rooli on olla kuntoutujan kuntoutusprosessin tukena.

Kuvio 1. Asiakkaan ja kuntoutusluotsin/koordinaattorin yhteiseen työskentelyyn pe-

rustuva kuntoutus (Järvikoski & Härkäpää 2004).

Järvikosken mukaan (2013,74-78) kuntoutukseen voi sisältyä yksilö- tai ryhmämuo-

toisia toimenpiteitä, sekä toimenpiteitä, joilla muutetaan ja muokataan fyysistä ja so-

siaalista ympäristöä. Yksittäistä toimintamuotoa ei voida pitää kuntoutuksena, ellei

se liity muuhun kuntoutusprosessiin. Niiden strategioiden, jotka yhteiskunnassa ja

kaikissa väestöryhmissä tavoittelevat toiminta- ja työkykyisyyden sekä toimijuuden ja

osallisuuden ylläpitoa, voidaan katsoa toimivan kuntoutuksen perustana. Kuntoutus

on poikkitieteellistä, monialaista ja edellyttää alan asiantuntijuutta.

Järvikoski (2008) esittää kuntoutuksen perimmäisen tavoitteen olevan pysyvässä

myönteisessä muutoksessa, kuten esimerkiksi työssä selviytymisen paranemisessa tai

9

sosiaalisen integraation vahvistumisessa. Kuntoutuksen välitavoitteina voivat olla esi-

merkiksi yksilön ”sisäisen tilan” paraneminen, kuten esimerkiksi oireet, kivut ja meta-

kognitiot, kuten minäkuva ja hallintakäsitykset. Näihin lasketaan myös sellaiset fyysi-

sen ja sosiaalisen ympäristön muutokset, tai toiminnan muutokset, joiden oletetaan

tuottavan tuloksia myös päätavoitteessa. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia

voidaan tehdä kysymällä, onko kuntoutujan tilanteessa tapahtunut merkittävää

myönteistä muutosta, ja onko luotettavasti todettavissa, että muutos oli kuntoutus-

intervention aiheuttamaa. Tuloksia voi tulkita monista eri näkökulmista, kuten esi-

merkiksi kuntoutujan, perheen, kuntoutustyöntekijän, työnantajan, yhteiskunnan tai

koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Kuntoutuksen arvioinnissa onkin alettu korosta-

maan moninäkökulmaisuutta, ja eri näkökulmista asetetut tavoitteet ja niiden saa-

vuttamista koskevat arviot voivat olla erilaiset. Näin ollen arvioinnin tulokset syntyvät

eri näkökulmia yhdistämällä.

3.2 Kuntoutuminen

Autti-Rämö ja Salminen (2016, 20-21) nostavat kuntoutuskäsitettä tärkeämmäksi

kuntoutumisen käsitteen. He määrittelevät kuntoutumisen toiminnaksi, jossa kun-

toutuja määrittelee itse itselleen merkitykselliset ja realistiset tavoitteet. Välttämät-

tömät keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellaan yhdessä asiantunti-

jan avulla. Toteutus tapahtuu kuitenkin enimmäkseen itsenäisesti ja mahdollisen lä-

hiympäristön tuella.

4 Mobiiliteknologia kuntoutustyössä

Internetin selainpohjaisten ratkaisujen sijaan, ja niiden ohella, on alettu hoidon hel-

pottamiseksi tehdä myös erilaisia mobiilisovelluksia (Salminen, Heiskanen, Hiekkala

ym. 2016a, 16). Mobiilisovelluksia käytetään niin lääketieteellisessä hoidossa kuin

kaiken yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena. Sovelluksien kanssa

10

voidaan käyttää myös liitännäislaitteita, kuten älykelloja, tietoja kerääviä sensoreita

tai muita lähettimiä. (Green Paper on mobile Health (“mHealth”) 2014, 3.)

Terveydenhuollon sovellukset kehittyvät nopeasti, ja niillä luodaan pohjaa palvelui-

den tehostamiselle ja laadun parantamiselle. (Green Paper on mobile Health

(“mHealth”) 2014, 3.) Kuntoutuksessa mobiiliteknologia on teknologiaa, jossa vuoro-

vaikutus tapahtuu matkapuhelimen, älypuhelimen, tabletin, minitabletin tai muun

vastaavan, ja siihen yhdistettyjen laitteiden avulla. Mobiiliteknologian hyödyntämi-

nen on etäkuntoutuksessa helppoa, koska se kulkee helposti mukana ja on käytettä-

vissä missä tahansa. (Salminen ym. 2016a, 17.)

4.1 mTerveys

Käsitteellä mTerveys tarkoitetaan erilaisia mobiilisovelluksia, joita käytetään tervey-

dentilan itsearviointiin ja etämonitorointiin. (ETerveys, mTerveys: Kuinka teknologi-

alla voidaan helpottaa potilaiden elämää 2015.) Erilaiset mTerveyssovellukset toimi-

vat esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten apuna potilaiden seurannassa, ne

antavat käyttäjälle enemmän itsenäistä vastuuta omasta terveydestään ja auttavat

ennaltaehkäisemään terveysongelmia. Lisäksi mTerveyssovellukset tuovat kustannus-

säästöjä ja luovat huikeita mahdollisuuksia innovatiivisille palveluille, Startup-yrityk-

sille ja App-taloudelle yleensä. (Healthcare in your pocket: unlocking the potential of

mHealth 2014,1.)

EU komissio on tehnyt selvitystyötä mTerveyssovelluksien turvallisuudesta tiedon

suojelua koskevan lainsäädännön näkökulmasta. Kysymyksinä onkin, että millä kei-

noin voisi taata terveystietojen olevan turvassa käytettäessä mTerveyspalveluja. Poh-

dinnassa on, mitä turvallisuus- ja suorituskykyvaatimuksia olisi sovellettava elämän-

tapa- ja hyvinvointisovelluksissa, ja lisäksi halutaan selvittää, mikä on paras tapa edis-

tää mTerveysyrittäjyyttä Euroopassa. Asian selvittämiseen liittyen on päätetty kuulla

erilaisia tahoja, kuten kuluttaja- ja potilasjärjestöjä, terveydenhuollon ammattilaisia

ja viranomaisia, sovelluskehittäjiä, televiestintäpalvelujen tarjoajia, laitevalmistajia,

yksilöitä ja muita mahdollisia sidosryhmiä. (Healthcare in your pocket: unlocking the

11

potential of mHealth 2014,2.) EU:n rooli on löytää mahdolliset ongelmat ja esteet,

kuten mTerveyssovellusten valmistajien tietämys oikeudellisista puitteista, tervey-

denhuoltojärjestelmien yhteensopimattomuus, tietosuoja- ja luottamuksellisuusasiat

sekä mTerveyssovellusten turvallisuus (mHealth, what is it? – Infographic. 2014).

EU:n yhtenä tavoitteena on parantaa terveydenhuollon tuotteita, palveluita ja pro-

sesseja hyödyntämällä tietoja viestintätekniikkaa. Euroopan komission (Healthcare

in your pocket: unlocking the potential of mHealth 2014, 2) julkaiseman arvion mu-

kaan vuoteen 2017 mennessä 3,4 miljardia ihmistä maailmassa omistaa älypuheli-

men ja puolet heistä tulee käyttämään mTerveyssovelluksia. Samassa julkaisussa tuo-

daan esille, että mikäli mTerveyssovellusten tarjoamat mahdollisuudet käytettäisiin

kokonaisuudessaan, vuonna 2017 voisi terveydenhuollon kustannuksia säästyä 99

miljardia euroa. (Healthcare in your pocket: unlocking the potential of mHealth 2014,

3.)

4.2 Etäkuntoutus

Kelan tekemässä selvityksessä (Salminen, Hiekkala & Stenberg 2016b, 11-16) etäkun-

toutus käsitteenä määritellään seuraavasti: etäkuntoutuksessa on käytössä etätekno-

logia, kuten puhelin, matkapuhelin, tietokone, tabletit, puhelimen ja tietokoneen yh-

teiskäyttö, sekä televisiosovellukset. Etäkuntoutuksessa hyödynnetään etäteknolo-

giaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä. Etäkuntoutusta ohjaa ammatti-

lainen, siinä on selkeä tavoite, sekä alku ja loppu, samalla tavalla kuin muussakin kun-

toutuksessa. Kuntoutus ja etäkuntoutus on kuitenkin syytä erottaa itsehoidosta. Itse-

hoito on tietoista, yksilön omalla vastuulla olevaa toimintaa, kun taas kuntoutus ja

etäkuntoutus ovat ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa toimintaa.

Etäkuntoutus jakautuu kahteen kategoriaan: reaaliaikaiset menetelmät ja ajasta riip-

pumattomat menetelmät. Reaaliaikaisessa etäkuntoutuksessa kuntoutuja ja palve-

luntuottaja ovat toisiinsa yhteydessä hyödyntäen etäteknologiaa, ja palvelu tapahtuu

reaaliajassa. Kuntoutuksen ohjaus, arviointi ja seuranta voivat tapahtua esimerkiksi

12

puhelimen, videoyhteyden tai internetin välityksellä. Ajasta riippumaton etäkuntou-

tus on ammattilaisen suosittelemaa, sisältäen ne etäkuntoutusmuodot, joita kuntou-

tuja pystyy hyödyntämään omatoimisesti. Näitä ovat esimerkiksi verkkomateriaalit,

sovellukset, virtuaalivalmentajat ja nettiterapiat (Salminen ym. 2016a, 12-13). Ajasta

riippumaton etäkuntoutus vähentää tarvetta kasvokkain tapahtuvaan reaaliaikaiseen

kuntoutukseen. (Salmisen ym. 2016, 13; mukaan Pramuka & van Roosmalen 2008,

25-36, Peterson & Watzlaf 2014, 75-84.)

Erilaisten lisälaitteiden avulla on mahdollista kerätä dataa yksilön arjesta ja siirtää

tämä data tarpeenmukaisesti koostettuna ja analysoituna suoraan ammattilaisen

käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset sensorit, aktiviteettimittarit, videokamerat,

digitaaliset avustajat ja sovellukset. (Salminen ym. 2016a, 13). Pareton, Johanssonin,

Zellerin ja muiden (2011) tutkimuksessa suositellaan ammattilaisen havainnointiin

perustuvan arvioinnin lisäksi keräämään objektiivista arviointitietoa erilaisten tallen-

tavien järjestelmien avulla. Reaaliaikaisia ja ajasta riippumattomia kuntoutusmene-

telmiä voidaan myös yhdistellä, jolloin puhutaan etäkuntoutuksen sekamalleista. Tä-

män lisäksi sekamalleiksi kutsutaan myös sellaisia yhdistelmiä, joissa käytetään niin

etäkuntoutusta, kuin kasvokkain tapahtuvaa kuntoutusta. Tämän tyyppinen sekamal-

lien käyttö kuntoutuksessa on yleistä. (Salminen ym. 2016a, 15).

Etäkuntoutuksen suurimpana esteenä pidetty laajakaistayhteyksien sekä tietokonei-

den puuttuminen tulevat Vuononvirran (2016, 25) mukaan lähivuosina poistumaan,

ja langattomat- ja valokuituyhteydet saavuttavat kaikki suomalaiset. Samoin etäkun-

toutuksessa käytettävien laitteiden koot tulevat pienentymään (tabletit ja älypuheli-

met) ja laitteiden hinnat alenevat. Ihmiset ovat tottuneet käyttämään sähköisiä pal-

veluita, ja tämä herättää odotuksia myös kuntoutuspalvelujen toteutumisesta ajasta

ja paikasta riippumatta. Naamanka (2016, 28) esittää mobiiliteknologian käytön kun-

toutuksessa olevan vielä uutta, mutta yleistymässä. Etäkuntoutus tulee siis jatkossa

laajenemaan tietokoneratkaisujen lisäksi myös selain- ja sovelluspohjaisiin menetel-

miin. Digitaaliset avustajat, joita on käytetty ajan- ja muistin käytön hallintaan, ovat

nykyään siirtyneet älypuhelimiin asennettaviin sovelluksiin.

Naamankan (2016, 38) mukaan Schmeler, Schein, Fairman ja muut (2010, 92-102) nä-

kevät, että kuntoutusalan ammattilaisen tulisi tuntea lainsäädäntö sekä ohjeistukset

13

ja rajoitteet liittyen sähköisten potilastietojen käsittelyyn. Tulisi huomioida salassa-

pito- ja turvallisuusvelvollisuudet. Naamanka (2016, 38-43) katsoo, että huomiota on

kiinnitettävä myös sähköisen materiaalin luottamukselliseen säilyttämiseen ja salas-

sapitoon. Etäkuntoutus on vielä uutta, ja siihen osallistuville tulisi tarjota tietoa kun-

toutusmenetelmän hyödyistä ja mahdollisista riskeistä. Ammattilaisten jatkuva kou-

luttautuminen nähdään tärkeänä, jotta osaaminen eri etäkuntoutusteknologioista,

niiden yksityisyyssuojauksista ja salausmenetelmistä pysyisivät ajan tasalla. Tulisi

myös olla suunnitelma sen varalle, että tietoturva pettää. Etäkuntoutuspalveluista

täytyisi laatia erillinen selvitys sähköisten potilastietojen ja -materiaalien käsittelystä,

säilyttämisestä sekä tuhoamisesta. Riskien minimiomiseksi suositellaan kirjallista

suostumusta kuntoutujalta etäkuntoutukseen osallistumisesta. Suostumus voi sisäl-

tää etäkuntoutuspalvelun ja siinä käytettävän teknologian kuvailun, salassapito- ja

turvallisuusseikat, ohjeistuksen käyttötukeen, ja kuvauksen siitä, miten palvelu eroaa

kasvokkain tapahtuvasta kuntoutuksesta.

5 Digitalisaatio haastaa kuntoutusalan ammattilaisen

Digitalisaatiolla voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita, joten tarkempi digitali-

saation määrittely kunkin käsiteltävän asian yhteydessä on välttämätöntä. Tässä

opinnäytteessä digitalisaation määritelmänä käytetään Suomen valtiovarainministe-

riön määritelmää (Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja ter-

veysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 2016), jossa digitalisaatiolla tarkoitetaan

niin toimintatapojen uudistamista, kuin sisäisten prosessien, että palvelujen sähköis-

tämistä. Lisäksi käytetään Jauhiaisen ja Sihvon (n.d.) mukaan Evansin ja Annunziatan

(2012) määritelmää, jossa digitalisaatio voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen: älyk-

käät koneet ja laitteet, Big Data ja digityö (kuvio 3). Jauhiaisen ja Sihvon (n.d) mukaan

näillä kolmella ulottuvuudella tapahtuu nopeaa ja laaja digitalisaation kehittymistä,

jota tulisi hyödyntää asiakkaiden parhaaksi. Palvelujen digitalisoitumisen katsotaan

vaikuttavan asiakkaan asemaan, lisäävän asiakkaan osallisuutta ja palvelujen käyttä-

jälähtöistä kehittämistä. Digityö vaatii mahdollisesti myös uusien erikoisosaajien kou-

luttamista. Digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ja digitaalisten työvälineiden

14

käyttö niin asiakastyössä, kuin palvelujen kehittämisessä on eAmmattilaisen erityis-

osaamista. Digitaalisen nopean kehityksen mukanaan tuoma toimintatapojen muutos

ja palveluketjujen uudistaminen luovat haasteita niin asiakkaille, kuin ammattilaisille-

kin. Tulevaisuuden eAmmattilaisen erityisosaamista ovat palveluja koulutustarpei-

den, yritysyhteistyön, palvelujen innovoinnin ja kehittämisen, sekä koulutuksen ja

ohjauksen ennakointi (kuvio 2). (Jauhiainen & Sihvo. N.d.)

Kuvio 2. Digitalisaation osa-alueet (Jauhiaisen & Sihvon. N.d. mukaan soveltaen Evan-

sia ja Annunziataa 2012)

Jauhiainen ja Sihvo (2015, 130–131) tuovat esille, että ammattilaisten tietoteknisen

osaamisen puute ja asenteet, kuten valmiudet sitoutua ja omaksua muutosta, ovat

suurin uhka digitaalisten vaihtoehtojen käyttöönotossa. Tällä hetkellä käynnissä ovat

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon DigiSote –hankkeet, jotka toteutetaan Kestävää

kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa, Vipuvoimaa EU:lta.

Hankkeiden avulla haetaan uutta näkökulmaa digityöhön ja digitalisoituvaan tulevai-

suuteen eAmmattilaisuuden kautta. (Jauhiainen & Sihvo. N.d.)

Kilpeläisen ja Sankalan (2010, 284) mukaan avoimuus ympäröivälle yhteiskunnalle ja

reagointi yhteiskunnan muuttuneisiin toimintatapoihin ovat e-Osaamisen ydinalu-

etta. Tähän avaimiksi he näkevät verkostoitumisen ja verkottumisen. Muutokset

15

edellyttävät ammattilaisten luomia uusia käytänteitä. Yhdeksi e-Osaamisen ulottu-

vuudeksi kuvataan teknologiaperusteisten ulottuvuuksien huomiointi sosiaalisissa

suhteissa ja toimintatavoissa. Kilpeläisen ja Sankalan (2010, 285) kuvaamat e-Osaa-

misalueet sosiaalityössä sopivat hyvin myös kuntoutustyön e-Osaamisalueiksi (kuvio

3).

Kuvio 3. e-Osaamisalueet (Kilpeläinen & Sankala 2010, 285)

Kilpeläinen ja Sankala (2010, 286-287) näkevät tietoyhteiskunnan suurimpana uh-

kana digisyrjäytymisen. Kilpeläinen ja Sankala (2010, 286-287) tuovat artikkelissaan

esille, että tietokoneiden käytön osaaminen on kansalaistaito, ja yhä suurenevan di-

gikuilun toiselle puolelle jäävät ne, jotka eivät pääse kokemaan osallisuutta teknolo-

gisoituneessa yhteiskunnassamme. Pelätään kahtiajakoa osaajiin ja osaamattomiin,

joka taas johtaa monella tasolla syvenevään eriarvoisuuteen. Toisaalta Kilpeläinen ja

16

Sankala (2010, 287) tuovat esille myös positiivisempaa pyörreajattelua, jossa tietoyh-

teiskunnan kehittyminen nähdään osallistavana, ja jolloin digikuilun sijasta puhutaan

digipyörteestä. Pyörteen äärellä oleminen imee mukaansa osallistumaan ja oman

kannan ilmaisemiseen, koska digipyörre mahdollistaa ajasta sekä paikasta riippumat-

toman osallisuuden yhteiskuntaan.

6 Käyttäjäkokemus

Roton, Lawn ja Vermeerenin ja muiden (2011, 4-6) julkaisemassa asiakirjassa termin

käyttäjäkokemus englannin kielinen vastine on user experience (jatkossa UX). Roton,

ja muiden mukaan (2011, 4-6) termiä UX käytetään laajalti, mutta ymmärretään niin

monin eri tavoin. Jokainen lähestyy käsitettä eri näkökulmasta, eikä ole olemassa

yhtä oikeaa määritystä, joka sopisi samalla kaikkiin näkökulmiin. Kokemuksien kerää-

minen ja kokemusten huomioiminen ovat luonnollinen osa olemassaoloamme ihmi-

sinä. UX eroaa kokemuksista yleisellä tasolla siten, että sillä viitataan nimenomaan

niihin kokemuksiin, jotka syntyvät, kun henkilö on vuorovaikutuksessa jonkin käyttö-

liittymän kautta. Roto ja muut (2011, 6) ovat määritelleet mitä on UX –ilmiönä, ja

myös sen mitä se ei ole:

UX –ilmiönä:

• UX on yleisesti ottaen osa kokemuskäsitettä. UX on kokemuksen tarkempi määri-

telmä, sillä se liittyy jonkin järjestelmän käyttökokemukseen.

• UX sisältää kohtaamisia järjestelmien kanssa. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan aktii-

vista ja henkilökohtaista käyttöä, vaan myös esimerkiksi niitä tilanteita, joissa havain-

noidaan, kun joku muu käyttää järjestelmää.

• UX on yksilöllinen jokaiselle.

• UX: ään vaikuttavat aikaisemmat kokemukset ja niihin perustuvat odotukset.

• UX: ään vaikuttavat sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti.

17

Mitä UX ei ole:

• UX ei ole teknologiavetoista, vaan keskittyy ihmisiin.

• UX ei ole vain yksilö käyttämässä järjestelmää tyhjiössä.

• UX ei ole vain kognitiivista tehtäväanalyysiä, tai käyttäjien näkemistä ihmistietoko-

neina.

• UX ei ole sama kuin käytettävyys, mutta käytettävyys vaikuttaa siihen.

• UX-suunnittelu on enemmän kuin pelkkää käyttöliittymän suunnittelua.

• UX eroaa brändi-, kuluttaja- ja asiakaskokemuksien laajemmista käsitteistä, mutta

UX vaikuttaa niihin, ja toisinpäin.

Naamankan (2016, 38) mukaan ammattilaisten tulee olla perillä etäkuntoutuksen

käyttöönottoon liittyvistä erilaisista seikoista, kuten mahdollisista haasteista ja ris-

keistä sekä lisäksi tulevaisuuden käyttömahdollisuuksista. Valittaessa kuntoutuksen

tueksi etäteknologiaa, tulisi huomioida verkkoyhteyksiin ja tiedonsiirron nopeuteen

vaikuttavat tekijät (Naamankan 2016, 32; mukaan Tindall, Huebner, Stemple ym.

2008, 1070–1077). Heikosta verkkoyhteydestä johtuvat viiveet, matala virkistystaa-

juus, kuvan pikselöityminen, sekä vaihtelut kuvan ja äänen laadussa ovat suurimpia

ongelmia (Naamankan 2016, 32; mukaan Keck & Doarn 2014, 653–659).

Etäkuntoutus voi vaati etukäteisvalmisteluja, kuten soveltuvien tilojen suunnittelua,

ja etukäteen tulisi myös selvittää mahdollisten välineiden ja ohjelmistojen yhteen toi-

mivuus. (Naamankan 2016, 38; mukaan Larsson, Nilsson & Larsson 2013, 471–480;

Mashima & Doarn 2008, 1101–1117). Naamanka (2016, 32) esittää pohdittavaksi,

että soveltuuko ohjelma kaiken ikäisille ja tuottaako ohjelman käyttöönotto haas-

teita, kuten esimerkiksi sovelluksen lataamiseen ja kirjautumiseen liittyvissä vai-

heissa. Lisäksi etäohjelman tarjoajan tulee miettiä, miten ohjeistetaan kuntoutujaa

toimimaan esimerkiksi ongelmatilanteissa, ja onko tarjolla käyttötukea. Heiskasen

(2016, 54) mukaan Richmond (2015, 1–4) katsoo, että sovellusten tulisi olla niin help-

pokäyttöisiä, ettei kuntoutuja tarvitsisi runsasta ulkopuolista ohjausta niiden käyt-

töönotossa.

18

7 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys

Tarkoituksena on, että tämän opinnäytetyön tuottamaa käyttäjäkokemukseen liitty-

vää tietoutta voitaisiin jatkossa hyödyntää poikkitieteellisesti eri alojen opetus- ja ke-

hittämistyössä, ja tällä tavoin edistää mobiilisovellusinterventioiden käyttöönottoa

sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän katsauksen tavoitteena oli tarkastella, miten

aiemmin tehdyissä tutkimuksissa kuvataan kuntoutustyötä toteuttavien työntekijöi-

den käyttäjäkokemuksia työkykyä tukevista mobiilisovellusinterventioista. Tutkimus-

kysymys muotoutui tutustumalla aihealueen aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuu-

teen, jota esitellään katsauksen teoriaosiossa. Tämän katsauksen kiinnostuksen koh-

teena, ja tutkimuskysymyksen ohjaamana, oli kokemusperäisen tiedon kerääminen

aiemmin tehdystä tutkimustyöstä. Tutkimuskysymys on seuraava:

Millaista mobiilisovellusinterventioihin liittyvää kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäko-

kemusta tutkimuksissa kuvataan?

8 Tutkimusstrategiana integroitu kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsaus on metodi ja tutkimustekniikka, jonka avulla tehdään tutkimusta

tutkimuksesta (Salminen 2011, 1). Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan kehittää ole-

massa olevaa teoriaa, rakentaa uutta teoriaa, arvioida teoriaa, rakentaa kokonaisku-

vaa tietystä asiankokonaisuudesta, tunnistaa ongelmia ja kuvata tietyn teorian kehi-

tystä historiallisesti (Baumeister & Leary 1997, 312). Kirjallisuuskatsauksen kolme pe-

rustyyppiä ovat kuvaileva kirjallisuuskatsaus, systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja

meta-analyysi (Salminen 2011, 6). Kuvaileva kirjallisuuskatsaus menetelmänä sovel-

tuu erityisen hyvin silloin, kun halutaan tuottaa tietoa ja kehittää hyviä käytäntöjä ha-

janaisista ja pirstaleisista aiheista (Kangasniemen, Utriaisen, Ahosen ym. 2013, 295;

mukaan Rumrill & Fitzgerald 2001, 165-170). Kuvaileva kirjallisuuskatsaus jakautuu

kahteen orientaatioon, jotka ovat narratiivinen ja integroiva katsaus (Salminen 2011,

6).

19

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Kuvaileva ja

orientaatioltaan integroiva kirjallisuuskatsaus esittelee tutkimuskysymyksen ohjaa-

mana aihepiirin aiempaa tutkimustietoa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden oh-

jaamista mobiilisovellusinterventioista, joissa on kuntoutukselliset tavoitteet, ja joita

on kehitetty työkyvyn tueksi, esittäen niistä kokoavia johtopäätöksiä. Integroivassa

katsauksessa voidaan käyttää erilaisin metodisin lähtökohdin tehtyjä tutkimuksia

analyysin pohjana (Salminen 2011, 8), ja tämän työn tutkimusaiheen kannalta pelkäs-

tään kvantitatiivisten tutkimusten käyttö supistaisi aihealuetta huomattavasti. Tämän

kirjallisuuskatsauksen koonnissa ja kuvauksessa noudatettiin melko lailla samaa ra-

kennetta kuin alkuperäistutkimuksissakin, eli muotoiltiin tutkimusongelma, kerättiin

aineisto, analysoitiin aineisto ja tulkittiin saadut tulokset. (soveltaen Kaseva 2011, 8.)

9 Tutkimusaineiston kokoaminen ja käsittely

Tutkimuskysymys ohjasi tämän työn aineiston valintaa. Aineisto koottiin elektroni-

sista tietokannoista. Tämän aineiston eksplisiittinen valinta mukaili systemaattisen

kirjallisuuskatsauksen tapaa raportoida valintaprosessin vaiheita. (Kangasniemen ym.

2013, 296; mukaan Cranwell & Daily 2001, 57-63). Tutkimusaineiston kokoaminen

aloitettiin hakustrategian, tiedonhaun kanavien ja sisäänotto- sekä poissulkukritee-

rien määrittelyllä. Koehakujen perusteella päädyttiin seuraaviin lähteisiin: MEDLINE

(PubMed), Academic Search Elite (EBSCOhost), GOOGLE Scholar ja CINAHL with Full

Text (EBSCOhost). Hakujen luotettavuuden lisäämiseksi tavattiin Jyväskylän ammatti-

korkeakoulun kirjaston informaatikkoa, jonka kanssa yhteistyössä tarkasteltiin tämän

katsauksen aineiston kokoamiseen suunniteltuja kriteerejä, tiedonhaun kanavia ja

hakulausekkeita. Katsauksen tiedonkäsittelyprosessin läpinäkyvyys pyrittiin doku-

mentoimaan opinnäytteen tekstissä, ja liittämällä liiteosioon tiedonhakua sekä ai-

neiston valintaa käsittelevät kaaviot. (ks. liitteet 1 ja 2.)

20

Tiedonhakua ohjanneet sisäänotto- ja poissulkukriteerit (kuvio 4) olivat seuraavat:

Kuvio 4. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit

Tapaamisessa informaatikon kanssa todettiin, että tämän aihealueen käsitteet ovat

vielä kehittymäisillään ja nopeasti muuttuvia. Tämä loi aineistohaulle lisää haastetta.

Koehakuja suoritettiin englanninkielisillä asiasanoilla, kuten mobile apps, mobile ap-

plications, user experience, rehabilitation, ability to work, work ability, work capacity,

capacity to work, working capacity, workplace, well-being at work, employment ja

omilla hakusanoilla, kuten smartphone, tablet, cellular phone, mHealth, vocational,

work, job, mobile intervention, mobile training, working skills, coping at work, assis-

tive technology, assistive device, employee, worker, occupation, career, supported

employment ja work-related. Lisäksi PubMed-käyttöliittymän kautta Medline-tieto-

kannassa on ollut hauissa käytössä myös Meshin sanastoa, kuten Vocational Educa-

tion[Mesh], Rehabilitation, Vocational [Mesh], Counseling [Mesh], Employment, Sup-

ported [Mesh], Workplace[Mesh], Occupational Injuries[Mesh], Accidents, Occupa-

tional [Mesh], Occupational Health Services [Mesh], Work Capacity Evaluation [Mesh]

ja Accidents, Occupational [Mesh]. Hakusanoista muodostettiin hakulausekkeita ja

tuloksia tarkasteltiin tämän opinnäytetyön näkökulmasta. Tulosten perusteella vali-

koituivat soveltuvimmat hakulausekkeet ja tietokannat.

21

Koehakuja suoritettiin myös erilaisilla suomenkielisillä asiasanoilla, kuten mobiiliso-

vellukset, appsit, käyttäjäkokemus, kuntoutus, työkyky, työkykyarviot, työpaikka, työ-

hyvinvointi, työllisyys, työntekijä ja omilla hakusanoilla, kuten mTerveys, ammatilli-

nen, työ, mobiili-interventio, mobiilivalmennus, työtaidot, selviytyminen työssä, avus-

tava teknologia ja työhön liittyvä. Koehakutulokset paljastivat, että suomenkielisten

hakulausekkeiden tuottamat tulokset muodostuivat suurimmaksi osaksi opinnäyt-

teistä. Google Scholarin tarkentavan haun avulla pystyi rajaamaan opinnäytteitä tu-

loksista. Kaiken kaikkiaan löytyi vain yksi suomenkielinen tutkimus, joka vastasi tä-

män katsauksen aineistolle määriteltyjä kriteerejä.

Osa tietokannoista löytyneistä aineistoista ei ollut saatavilla kyseisen käyttäjäliitty-

män kautta. Esimerkiksi käyttäjäliittymä PubMedin kautta Medline-tietokannasta löy-

detyistä aineistoista viisi aineistoa olivat ladattavissa EBSCOhost-käyttäjäliittymän

kautta (kaikki tietokannat valittuina) ja 13 aineistoa Tampereen yliopiston kirjaston

Primo Central -tietokannan kautta. Tavoittamatta jäi 8 aineistoa. Samalla tavalla

Google Scholarista löydetyistä aineistoista kaksi olivat ladattavissa Tampereen yli-

opiston kirjaston Primo Central -tietokannan kautta ja tavoittamatta jäi 1 aineisto.

Määriteltyjen kriteerien mukaisesti valitun aineiston julkaisuaika rajautui vuosiin

2009 – 2017, ja julkaisukielen rajaukseksi määräytyivät englanti tai suomi. Tiedon-

haku suoritettiin ajalla 17.8. – 14.9.2017. Aineistohaku toteutettiin seulomalla otsi-

kot, jonka perusteella tämän opinnäytetyön mukaista aineistoa voisi löytää. Näiden

aineistojen tiivistelmät luettiin huolellisesti, ja niiden perusteella tehtiin aineistova-

linta kokoluentaan. Aineistossa täytyi olla selkeästi tuotu esille, että kyse on mobii-

lisovelluksesta ja sillä on tarkoitus tukea työkykyä. Tiedonhaun edetessä syntyi tarve

entistä enemmän tarkentaa rajauksia siitä, millaisista mobiilisovelluksista tässä tutki-

muksessa oltiin kiinnostuneita. Tähän katsaukseen ei hyväksytty mukaan sellaista ai-

neistoa, jossa oli mobiilisovelluksia, jotka ovat tarkoitettuja esimerkiksi ammatilliseen

kehitykseen, perehdytykseen, työturvallisuuteen, työpaikoista ilmoittamiseen tai

joissa henkilö voi luoda työnhakijaprofiilin. Lisäksi kriteerien mukaisesti aineistossa

täytyi olla selkeästi tuotu esille, että mobiilisovelluksen käytössä on ollut mukana

kuntoutustyötä tekevä työntekijä, ja kuvattuna tämä työntekijän käyttäjäkokemus.

Suuri määrä tutkimuksista (82 kpl) siirtyi kokoluentaan, jotta oli mahdollista varmis-

tua siitä, mitkä niistä sopivat asetettuihin aineiston valintaa ohjaaviin kriteereihin.

22

Käytetyistä elektronisista tietokannoista löytyi yhteensä 3262 viitettä esikarsintaan.

Abstraktien ja hakukriteerien perusteella lähempään tarkasteluun siirtyi 103 artikke-

lia. Yhteensä 82 tutkimusta siirtyi kokoluentaan. Näistä 82 tutkimuksesta karsiutui

kokoluennan perusteella pois 75 tutkimusta, joista suurin osa ei käsitellyt mobiiliso-

velluksen käyttöä, jossa olisi ollut mukana kuntoutustyöhön osallistuva työntekijä ja

kuvattuna hänen käyttäjäkokemuksensa. Lopulliseksi aineistoksi tähän katsaukseen

valikoitui yhteensä 7 tutkimusartikkelia (liite 3).

10 Tutkimusaineiston kuvailu ja laatu

Katsaukseen valittu aineisto kuvataan ja sen laatu arvioidaan (Stoltin, Axelin & Suho-

sen 2016, 112; mukaan Polit & Beck 2010) käyttäen siihen soveltuvia arviointikritee-

rejä (Stolt ym. 2016, 112). Tässä luvussa käsitellään tutkimusartikkeleiden pääpiir-

teet, tutkimuskohteet ja -aiheet, metodiset valinnat, julkaisumaat, -vuodet, -kanavat

ja tieteenalat. Lisäksi arvioidaan tutkimusten luotettavuutta esitettyjen kriteerien

mukaisesti. Aineistona olevista tutkimuksista löytyy kooste liitteestä 3.

10.1 Pääpiirteet, tutkimuskohteet ja -aiheet

Tutkimusaineisto koostui yhteensä 7 tutkimusartikkelista. Näissä kaikissa tutkimuk-

sissa tarkasteltiin mobiilisovelluksen käyttöä työkyvyn tueksi. Sovelluksen käytössä

oli mukana kuntoutustyötä tekevä työntekijä, ja lisäksi niissä oli kuvattuna kuntou-

tustyöhön osallistuvan työntekijän käyttäjäkokemus. Tässä katsauksessa kuntoutus-

työtä tekevät työntekijät miellettiin hyvin laajasti. Juuri niin laajasti, kuin he oikeassa

työelämässä esiintyvätkin. Katsauksen aineistossa esiintyvät kuntoutustyötä tekevät

työntekijät ovat työnimikkeiltään sairaanhoitajia, opettajia, työhönvalmentajia, kun-

toutuksen asiantuntijoita, kuntoutustyöntekijöitä, mentoreita ja henkilöstöpäälli-

köitä.

23

Koulusta työelämään suuntautuville, eli siirtymävaiheessa oleville, nuorille opiskeli-

joille työkyvyn tueksi suunniteltuja mobiilisovelluksia testattiin kolmessa aineistoon

valikoituneessa tutkimuksessa. Hayes, Yeganyan, Brubaker ja muut (2013) testasivat

iOS-laitteita ja sovelluksia siirtymisvaiheessa olevien autististen opiskelijoiden tueksi,

ja Dunn, Barrio ja Hsiao (2016) puolestaan kehitysvammaisten opiskelijoiden tueksi.

Hayes ja muut (2013) tarkastelivat sovelluksia, jotka voisivat tukea työn tekemistä,

kuten aikataulutusta, viestintää ja tehtävien hallintaa. Dunn ja muut (2016) puoles-

taan kuvailivat tutkimuksessaan tarjoavansa sovelluksia, joilla pyritään tiettyjen työ-

valmiuksien parantamiseen, kuten lukeminen, kirjoittaminen, tehtävien suorittami-

nen ja viestintä sekä parantaakseen opiskelijoiden elämänvalmiustaitoja. Hayes, Cus-

todioa, Haimson ja muut (2015) esittelivät omassa tutkimuksessaan mobiilisovel-

lusta, jossa käytetään videomallinnusta työhaastattelujen tueksi siirtymävaiheessa

oleville opiskelijoille, joilla on autismi.

Chang ja Wang (2010) olivat suorittaneet kenttätutkimuksia käyttäen mobiilipoh-

jaista paikannusperusteista sovellusta, jolla pyritään lisäämään sosiaalista yhteenkuu-

luvuutta, parantamaan elämänlaatua ja työllistymistä. Tutkimukseen osallistui koe-

henkilöitä, joilla on sairaudesta tai vammasta johtuvia kognitiivisia vaikeuksia. Tutki-

muksen mukaan interaktiivista, multimedialaatuista ja paikannuspohjaista sovellus-

mallia on ehdotettu, jotta voitaisiin vastata tarpeisiin, joita usein esiintyy tuetun työl-

lisyyden kenttätyössä. Kyseisellä sovelluksella pystyi tarvittaessa, esimerkiksi eksy-

mistilanteessa, ottamaan yhteyttä lähimpään sovellukseen määriteltyyn kontaktihen-

kilöön, jotka tässä esitellyssä tutkimuksessa olivat työhönvalmentajia.

Weltmanin, Lamonin, Freedyn ja muiden (2014) mukaan stressin kestävyyskoulutus-

järjestelmä SRTS on itsenäinen, liikkuvan koulutuksen kurssi, joka on ollut saatavilla

iPad-sovelluksena. Tässä tapaustutkimuksessa keskityttiin testaaman osallistujien it-

sesäätelyn joustavuutta ja sen vaikutuksia sovelluksen, sekä henkilökohtaisen mento-

roinnin avulla. Tutkimukseen osallistui San Diegon (Kalifornia) poliisilaitoksen henki-

lökuntaa.

Harjumaa, Muuraiskangas ja Kaipainen (2014) ovat kuvanneet tutkimuksensa ensim-

mäiseksi tavoitteeksi arvioida mobiilivalmennusohjelman soveltuvuutta työyhteisön

24

hyvinvoinnin parantamiseen ja voimavarojen sekä positiivisen vuorovaikutuksen li-

säämiseen. Toinen tavoite käsitteli sovelluksen käyttöönottoon liittyvien hyväksyn-

nän, esteiden ja mahdollistajien selvittämistä, niin työntekijöiden kuin henkilöstöhal-

linnan osalta. Tutkimuksen tarkoituksena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää työyh-

teisön uusien hyvinvointia parantavien tuotteiden käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteina olivat kahden IT-alan yrityksen työntekijät,

esimiehet ja henkilöstöpäälliköt.

Kaipainen, Välkkynen ja Kilkku (2017) keräsivät tutkimuksessaan jatko-opiskelevien

sairaanhoitajien kokemuksia Oiva nimisestä mobiilisovelluksesta, jota voi käyttää it-

sehallintatyökaluna mielenterveyden edistämiseksi tai säilyttämiseksi. Lisäksi tutki-

muksessa pyrittiin ymmärtämään, miten Oiva-sovellusta voitaisiin soveltaa masen-

nuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa hoitajan näkökulmasta. Tämä ar-

tikkeli valittiin mukaan tähän katsaukseen, koska tässä tutkimuksessa oli mukana

myös työterveyshuollon näkökulma, vaikkakin suuri osa tähän tutkimukseen osallis-

tuneista sairaanhoitajista työskenteli muilla sektoreilla, kuin työterveyshuollossa. Li-

säksi valintaan vaikutti tieto siitä, että kyseistä mobiilisovellusta on tutkittu monissa

erilaisissa tutkimusasetelmissa, joissa osassa on ollut tavoitteena työkyvyn tukemi-

nen (Oiva - Tausta ja tekijät. N.d.).

10.2 Metodiset valinnat, julkaisumaat, -vuodet, -kanavat ja tieteenalat

Hayes ja muut (2013) käyttivät omassa tutkimuksessaan tekniikka-interventiota yh-

teistoiminnallisena oppimisena. Tutkimuksessa kehitettiin työpajojen avulla teknolo-

giaa tueksi autistisille opiskelijoille, henkilökunnalle sekä oppilaiden vanhemmille.

Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa. Tutkimuskohteita

havainnoitiin, haastateltiin ja näiden pohjalta kerättiin tietoja kvantitatiivista analyy-

siä varten. Interventioita käyttivät tutkimuksissaan myös Weltman ja muut (2014)

sekä Harjumaa ja muut (2014). POQA-validoitua kyselylomaketta terveydestä, työstä

ja suorituskyvystä käytettiin Weltmanin ja muiden (2014) tutkimuksessa. Lisäksi tutki-

jat seurasivat suoritettujen harjoittelujaksojen pituutta ja lukumäärää, ja keräsivät

25

osanottajien lausuntoja. Harjumaan ja muiden (2014) tutkimuksessa menetelmien

kuvattiin olleen suurimmaksi osaksi laadullisia. Tietoa kerättiin työntekijöiltä, esimie-

hiltä ja henkilöstöpäälliköiltä kyselyin, haastatteluin ja sovelluksen käyttölokitietoja

tarkastelemalla.

Toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käytettiin Dunnin ja muiden (2016) tutki-

muksessa, jossa kerättiin kvantitatiivisia kuvaustilastoja ja käytettiin kvalitatiivisia

menetelmiä kollektiivisten tapaustutkimusten muodossa (opetussuunnitelmapohjai-

set mittaustiedot, haastattelut, havainnot, kyselylomakkeet, päiväkirjamerkinnät

jne.). Tietoja kerättiin myös hankkeen eri sidosryhmiltä (opettajat, vanhemmat /

huoltajat, tukihenkilöstö, tutkija) jotta voitiin tarjota pätevyyttä ja luotettavuutta tri-

angulaation kautta. Hayesin ja muiden (2015) tutkimuksessa käytettiin t-testejä kun-

kin toimenpiteen tehokkuuden arvioimiseen ja kvalitatiivisia haastatteluja täydentä-

mään ymmärrystä toimien vaikutuksista. Changin ja Wangin (2010) tutkimuksessa ra-

kennettiin mobiilipohjaista sosiaalisen verkostoitumisen palvelua ja lisäksi suoritettiin

kenttätutkimuksia. Kaipainen ja muut (2017) suorittivat kvalitatiivisen tutkimuksen,

jossa käytettynä metodina oli puolistrukturoitu kohderyhmähaastattelu.

Tämän katsauksen kaksi tutkimusta sijoittuivat Suomeen (Harjumaa ym. 2014; Kai-

painen ym. 2017), yksi Taiwaniin (Chang & Wang 2010) ja neljä Yhdysvaltoihin (Dunn

ym. 2016; Hayes ym. 2015; Weltman ym. 2014; Hayes ym. 2013). Artikkelien julkaisu-

vuodet hajaantuivat vuosien 2010–2017 välille. Kaipaisen ja muiden (2017) tutkimus

on julkaistu Translational Behavioral Medicine -nimisessä julkaisussa. Dunnin ja mui-

den (2016) tutkimus on julkaistu Canadian Journal of Action Research -nimisessä

elektronisessa aikakausilehdessä. Harjumaan ja muiden (2014) tutkimus on Teknolo-

gian tutkimuskeskus VTT Oy:n verkkojulkaisu. Changin & Wangin (2010) tutkimus on

julkaistu kansainvälisessä lehdessä nimeltään Cybernetics and Systems: An Internati-

onal Journal. Hayesin ja muiden (2015) tutkimus on julkaistu lehdessä nimeltään

Journal of Vocational Rehabilitation. Weltmanin ja muiden (2014) tutkimus on jul-

kaistu Global Advances in Health and Medicine -nimisessä lehdessä. Hayesin ja mui-

den (2013) tutkimuksen kohdalla ei löytynyt tietoa siitä, että onko kyseistä tutki-

musta julkaistu tieteellisissä lehdissä tai julkaisuissa. Tutkimuksessa mainittiin Kalifor-

nian yliopisto, Irvinen yhdistynyt koulupiiri ja Tiwahe Technology.

26

Aineistoon valikoituneiden artikkelien tieteenalat määriteltiin tässä katsauksessa

joko kirjoittajien omien oppialojen mukaan, tai tutkimuksessa ilmoitetun tiedon mu-

kaan. Kaipaisen ja muiden (2017) tutkimuksen toteuttivat psykologiaa opiskellut toh-

tori, tietojenkäsittelyntieteitä opiskellut tohtori ja terveystieteiden tohtori. Dunnin ja

muiden (2016) tutkimuksen toteuttivat kaksi erityisopetuksen apulaisprofessoria ja

yksi erityisopetuksen sekä lukutaidon apulaisprofessori. Harjumaan ja muiden (2014)

tutkimuksen toteuttivat tietojenkäsittelytieteitä opiskellut tohtori, psykologiaa opis-

kellut tohtori ja terveystieteiden maisteri. Changin ja Wangin (2010) tutkimus toteu-

tettiin sähkötekniikan sekä terveys- ja hyvinvointipolitiikan laitoksella. Hayesin ja

muiden (2015) tutkimuksesta kävi ilmi, että tutkimus tehtiin tietojenkäsittelylaitok-

sella. Weltmanin ja muiden (2014) tutkimuksen toteuttajina olivat biotekniikan insi-

nöörialan tohtori, tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan diplomi-insinööri sekä tieto-

jenkäsittelytieteen maisteri. Kahden muun tutkijan taustoja ei riittävällä varmuudella

onnistuttu selvittämään. Hayesin ja muiden (2013) tutkimuksen toteuttajina olivat

tietojenkäsittelytieteiden professori, tietojenkäsittelytieteen tutkinnon suorittanut

tutkija, tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori, psykologian kanditutkinnon suorit-

tanut tutkija, ja teknillisen korkeakoulun- sekä kirjanpidon maisterin tutkinnot suorit-

tanut tutkija.

10.3 Aineiston laatu

Tässä opinnäytteessä aineiston laatua arvioitiin seuraavilta osin:

• Määritelläänkö tutkimuksessa tutkimuskohde tai -kysymys?

• Kuvataanko tutkimuksen aineisto?

• Kuvataanko tutkimuksen analyysimenetelmä(t)?

• Onko tutkimustulokset raportoitu ja niiden luotettavuutta arvioitu?

(soveltaen Kaseva 2011, 12-13.)

27

Kaikissa tämän katsauksen aineistoissa määriteltiin selkeästi joko tutkimuskohde tai

tutkimuskysmys, ja tutkimuksissa käytetty aineisto kuvattiin. Analyysimenetelmät ku-

vattiin muissa tutkimuksissa, mutta Chang ja Wang (2010) kuvasivat tutkimuksessaan

vain käyttämiänsä mittareita, eivät varsinaista analyysimenetelmäänsä. Katsauksen

aineiston tutkimusten tulokset raportoitiin artikkeleissaan. Melkein kaikista tutki-

muksista löytyi enemmän tai vähemmän kriittistä tarkastelua tutkimuksen puutteista

ja pohdintaa tulosten yleistettävyydestä. Weltmanin ja muiden (2014) sekä Hayesin

ja muiden (2013) tutkimuksista ei tällaista arviointia löytynyt. Aineiston laatu on ku-

vattu yllä esitettyjen kriteerien mukaisesti, jotta lukija saisi siitä alustavan käsityksen.

Aineistoon valikoituneiden tutkimusten laadussa oli vaihtelua, mutta mitään aineis-

toa ei laadun perusteella poissuljettu.

11 Tutkimusaineiston analyysi

Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen analyysi ei referoi, tiivistä (Kangasniemen ym. 2013,

296; mukaan Green 2006, 101-117), siteeraa (Kangasniemen ym. 2013, 296; mukaan

Colling 2003, 297-299) tai raportoi alkuperäistutkimuksia (Kangasniemen ym. 2013,

296; mukaan Rother 2007, 2). Sen sijaan tavoitteena on tehdä aineiston sisäistä ver-

tailua, olemassa olevien vahvuuksien sekä heikkouksien analysointia ja mahdollisia

laajempia päätelmiä (Kangasniemen ym. 2013, 296; mukaan Heinrich 2002, 1-3; Polit

& Beck 2012). Ilmiön kannalta aineistossa esiintyviä merkityksellisiä seikkoja voidaan

tarkastella teemoittain, kategorioittain tai suhteessa kategorioihin (Kangasniemen

ym. 2013, 296; mukaan Cranwell & Daily 2001; Grant & Booth 2009, 91-108).

Tässä katsauksessa käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä analyysia ja siinä tee-

moittelua. Induktiivisessa analyysissä ei käytetä etukäteen määriteltyä tai käsitteel-

listä mallia (Kaseva 2011, 16; mukaan Lehtonen 1994). Täysin aineistolähtöinen in-

duktiivisuus ei silti ole mahdollista, koska tämän katsauksen teemoja määrittivät jo

etukäteen sovitut hakusanat ja tutkimuskysymys. Teemoittelun voidaan kuitenkin

esittää olevan aineistolähtöistä, koska tässä tutkimuksessa ei sovellettu teoreettista

viitekehystä. Katsauksen sisällönanalyysi suoritetiin esimerkin mukaisesti (taulukko 2)

28

pelkistämällä aineistosta löytyviä alkuperäisilmauksia, luokittelemalla pelkistetyt il-

maukset alaluokkiin, luomalla alaluokista yläluokkia, yläluokista pääluokkia ja muo-

dostamalla niistä yhdistäviä luokkia (Tuomi & Sarajärvi 2009, 109-113).

Taulukko 2. Esimerkki aineiston pelkistämisestä ja yhdistelystä (mukaillen Tuomi &

Sarajärvi 2009, 109-113).

12 Tulokset

Tutkimusaineiston analyysin tulos (taulukko 3) muodostui neljästä mobiilisovellusme-

netelmään liittyvästä teemakokonaisuudesta: soveltuvuus, hyödyt, käyttöä tukevat

tekijät ja haasteet. Aineistossa kuvattiin menetelmän käyttöön liittyvää helppoutta ja

nopeutta. Sen soveltuvuutta pohdittiin niin iän, sukupuolen, varallisuuden, kuin so-

velluksen tai harjoitteiden sopivuuden kannalta eri henkilöille. Aineistossa kuvattiin

menetelmän monipuolisia käyttömahdollisuuksia, sekä nähtiin positiivisena menetel-

29

män yksityisyys ja liikuteltavuus. Menetelmän käytöstä tuotiin esille tieteellisen pe-

rustan merkitys menetelmän soveltuvuutta arvioitaessa, ja tarve menetelmän käyt-

töä ohjaavaan hoitomalliin ja –polkuun. Menetelmää ei haluttu nähdä hoitoa korvaa-

vana, vaan sitä täydentävänä muotona.

Hyötynäkökulmaa aineistossa käsiteltiin odotusten ja saavutettujen taitojen kautta.

Aineistossa kuvattiin menetelmään liittyviä odotuksia, kuten osallistujien taitojen pa-

rantumista, sovelluksen avulla tietojen keräämistä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia,

sekä menetelmän käyttöä auttamiseksi tai avun saamiseksi. Menetelmän avulla saa-

vutettuja tai parannettuja taitoja kuvattiin itsenäisen toiminnan lisääntymisellä sekä

viestintä- ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojen parantumisella. Käyttöä tukevina teki-

jöinä aineistossa kuvattiin muistutus- ja palauteominaisuuksia, keskustelufoorumia,

työpajoja sekä erilaisten lähestymistapojen kehittämistä. Aineistossa kuvatut haas-

teet liittyivät sopivan ajan ja paikan löytymiseen, asiakkaan motivointiin, tietoturvaan

ja –suojaan, sekä koulutuksen, resurssien ja teknologian tarpeisiin.

Taulukko 3. Aineiston teemoittelun tulokset

30

12.1 Soveltuvuus

Useissa tämän katsauksen tutkimuksissa työntekijät pohtivat mobiilisovellusinterven-

tioiden soveltuvuutta. Positiivisena kokemuksena tutkimuksissa kuvattiin mobiiliso-

vellusten käyttöön liittyvää helppoutta ja nopeutta. Kolmessa tutkimuksessa sovel-

lusten käyttöä kuvattiin helpoksi (Hayes ym. 2013; Chang & Wang 2010, 258; Kaipai-

nen ym. 2017, 245.) Käytön nopeutta tuotiin esille Changin ja Wangin (2010, 258) ja

Hayesin ja muiden (2013) tutkimuksissa, joista jälkimmäisessä kuvattiin, kuinka hen-

kilöstölle oli yllätyksellistä oppilaiden käytön nopeus, ja se, miten nopeasti oppilaat

mukautuivat mobiilisovellusten käyttöön.

Changin ja Wangin (2010, 255) tutkimuksessa työvalmentajat arvioivat, että laite

voisi lisätä itsenäistä toimintaa, vähentää riskejä joutua eksyksiin, sekä parantaa sitä

kautta asiakkaan matkustamiskokemuksia. Hayesin ja muiden (2013) tutkimuksessa

koettiin vaikeuttaa selvittää, mikä sovellus toimisi hyvin, tai millaiset sovellukset toi-

misivat hyvin eri opiskelijoiden kanssa. Harjumaan ja muiden (2014, 25) tutkimuk-

sessa henkilöstöpäällikkö toi esille, että mobiilivalmennus voisi sopia osalle varsin hy-

vin, mutta ei kaikille. Henkilöstöpäällikkö myös katsoi, että sovelluksen sisältämät hy-

väksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvat harjoitteet eivät välttämättä sovi

kaikille, ja sen vuoksi olisi tarpeen kehittää ja kokeilla myös muunlaisia harjoituksia.

Lisäksi oli myös pohdintaa siitä, että miten ylenmääräinen oman elämän mittaami-

nen ja analysointi voivat mahdollisesti vaikuttaa. Weltmanin ja muiden (2014, 76)

tutkimuksessa mentorit katsoivat, että SRTS-ohjelma pystyi tehokkaasti puuttumaan

niihin psykologisiin tarpeisiin, joita lainvalvontaan liittyvässä työssä esiintyy.

Kaipaisen ja muiden (2017, 246-249) tutkimuksessa sairaanhoitajat suosivat matka-

puhelimessa olevaa sovellusta, koska sen liikuteltavuuden vuoksi käyttö olisi helpom-

paa erilaisissa yhteyksissä. Laitteen henkilökohtaisuuden vuoksi se nähtiin myös sopi-

vimmaksi alustaksi arkaluonteisille kysymyksille. Toisaalta älypuhelimen tarvetta pi-

dettiin myös esteinä joillekin asiakkaille. Sovelluksen käyttäjiksi miellettiin ne asiak-

kaat, joilla olisi varaa hankkia älypuhelin. Osa sairaanhoitajista olettivat kiinnostuksen

tai soveltuvuuden mobiilisovelluksen käyttöön olevan riippuvaista henkilön iästä tai

31

sukupuolesta. Toiset sairaanhoitajat olivat ärtyneitä kollegoidensa tällaisista oletta-

muksista, ja vaativat sen sijaan, että sovelluksen käyttö suunnattaisiin ihmisille, jotka

ovat halukkaita työskentelemään tällä tavoin, heidän iästään ja sukupuolestaan riip-

pumatta. He katsoivat tärkeäksi, että työmuoto kohdistetaan kaikkiin ihmisiin, jotka

ovat siitä kiinnostuneita, ja joille tämä työskentelytapa sopii.

Sairaanhoitajat kokivat käytössä olleen mobiilisovelluksen uskottavana, toteuttamis-

kelpoisena ja hyödyllisenä itsehallintatyökaluna. He katsoivat sovelluksen soveltuvan

käytettäväksi lievän ja keskivaikean masennuksen, sekä muiden henkisten ongelmien

ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vakavissa masennustiloissa soveltuvuutta tulisi arvioida

yksilöllisesti. Psykoosi ja skitsofrenia tunnistettiin sellaisiksi olosuhteiksi, jotka useim-

missa tapauksissa estäisivät sovelluksen käyttämisen potilaan kanssa. Sairaanhoita-

jat katsoivat, että vain koulutettujen ammattilaisten tulisi käyttää sitä potilailla, joilla

on vakavia ongelmia, kuten psykoosi tai skitsofrenia. Monet toivat esille, että ACT-

periaatteista, ajatuksista ja asenteista olisi hyötyä myös näille potilasryhmille. Sovel-

luksen kieltämistä ei nähty järkevänä, koska asiakkaat löytävät internetistä kaiken-

laista joka tapauksessa. Sovelluksen sisältämiä alkutilanteen hengitys- ja havaintohar-

joituksia pidettiin edullisina kaikille asiakkaille, riippumatta heidän taustoistaan. (Kai-

painen ym. 2017, 247-249.)

Erikoissairaanhoidossa työskentelevillä hoitajilla oli enemmän rajoituksia, kuin työ-

terveyshuollossa, terveyskeskuksissa tai muilla kuntoutussektoreilla. Sairaanhoitajien

mukaan erikoissairaanhoidossa olevien masennus on yleensä vaikeaa, mutta kun

henkilö paranee ja kotiutuu, menetelmästä voisi olla hyötyä. Sairaanhoitajat katsoi-

vat, että myös muut hoitotyöntekijät, kuten esimerkiksi ravitsemusterapeutit, voisi-

vat käyttää sovellusta omassa työssään. Sairaalassa työskentelevät sairaanhoitajat

näkivät sovelluksella potentiaalisia käyttömahdollisuuksia potilaan sairauteen ja hoi-

toon liittyvien pelkojen, sekä huolenaiheiden lieventämisessä. Sovellus voisi tarjota

heille jotain mielekästä tekemistä pitkäaikaisen hoidon ajaksi. (Kaipainen ym. 2017,

247-249.)

Psykologian professorin esitykset tekivät sairaanhoitajien mielestä sovelluksen uskot-

tavaksi, ja auttoivat saamaan käyttäjän luottamuksen terapeuttiseen lähestymista-

paan. Hoitajien mukaan nykyään on niin paljon kaikkea hauskaa, että haasteeksi

32

muodostuu löytää asioita, joilla on terveyttä edistävä vaikutus, sekä tieteellinen pe-

rusta. Erityisesti vaikeimmista ongelmista kärsivien asiakkaiden kanssa on tärkeää,

että sovellus tuntuu uskottavalta ja perustuu tieteellisesti todistettuihin menetel-

miin. (Kaipainen ym. 2017, 246-248.)

Vain kaksi sairaanhoitajaa ilmaisivat selkeästi jotain vastustusta sovelluksen käyttä-

miseen hoitotyössä. Ensimmäinen piti ihmisen kosketusta parempana vaihtoehtona

tietokoneen sijasta. Toinen oli hieman huolissaan siitä, että tekniikalla pyrittäisiin

korvaamaan muut hoitovaihtoehdot. Menetelmän ei tulisi olla ainoa hoitokeino,

vaan yksi työkalu, ei päämäärä itsessään. (Kaipainen ym. 2017, 249.)

Viisi sairaanhoitajista ilmaisivat huolensa yhdestä tietystä harjoituksesta nimeltään

muistokirjoitus, jonka he kokivat olevan häiritsevä myös henkilökohtaisella tasolla.

He kuitenkin mielsivät harjoituksen tarkoitukseltaan positiiviseksi ja ehdottivat sen

nimeämistä uudelleen esimerkiksi ’vuosipuheeksi’, joka ei välittömästi antaisi käyttä-

jälle ajatusta kuolemasta. Sairaanhoitajat kokivat, että vaikka he keskustelivat kuole-

maan ja itsemurhaan liittyvistä ongelmista potilaiden kanssa, niin kyseisen harjoituk-

sen suorat viittaukset kuolemaan ovat riski, etenkin kun osalla potilaista saattoi olla

kuolemaan johtavia sairauksia, kuten syöpä. Yksi sairaanhoitaja katsoi sovelluksen kä-

teväksi työkaluksi rentoutumis- ja hengitysharjoituksia varten, jotta ei tarvitsisi etsiä

niitä internetistä tai hankkia CD-levyjä kirjastosta. Yksi sairaanhoitaja uskoi, että ACT-

taidot tulisi opettaa kaikille kansalaisille ehkäisevänä terveydenhuollon toimena ja

ehdotti sovelluksen sisällyttämistä lukion opetussuunnitelmaan. Yksi sairaanhoitajista

suunnitteli aloittavansa uuden ryhmän sovelluksen avulla. (Kaipainen ym. 2017, 247-

249.)

12.2 Hyödyt

Katsauksen tutkimuksissa kuvattiin työntekijöiden käyttäjäkokemusta, joista ilmeni-

vät mobiilisovellusinterventioihin kohdistuneet odotukset. Mobiilisovellusinterven-

tioilta toivottiin joko apua osallistujilleen, parannuksia osallistujien taitoihin, tai mo-

33

lempia. Lisäksi mobiilisovellusten avulla haluttiin voida kerätä osallistujista tietoa. Ke-

rättyjen tietojen avulla haluttiin parantaa seurantaa, puuttumista, lisätä omaa ym-

märrystä tai oppia tunnistamaan. Osa tutkimuksista kuvaili työntekijöiden käyttäjäko-

kemuksia, joista tulivat esille myös sovelluksen myötä jo saavutetut taidot. Saavutet-

tuina taitoina tuotiin esille itsenäisen toiminnan lisääntyminen, sekä viestintä- ja vuo-

rovaikutustaitojen parantuminen.

Useissa tutkimuksissa odotukset kohdistuivat osallistujien taitojen parantumiseen.

Hayesin ja muiden (2015) tutkimuksessa sovelluksen tavoitteena oli haastattelutai-

don parantaminen. Changin ja Wangin (2010) tutkimuksessa tavoitteena oli opettaa

vammaisia henkilöitä tunnistamaan, milloin he olivat eksyneitä, ja siinä sovelluksen

käyttämistä avun pyytämiseen. Harjumaan ja muiden (2014) tutkimuksessa suurin

osa henkilöstöpäälliköiden odotuksista kohdistuivat yksilöiden hyvinvoinnin parane-

miseen. Rentoutus- ja tietoisuustaitojen opettelun avulla pyrittiin työntekijöiden ko-

keman stressin sekä kuormittuneisuuden vähentymiseen. Lisäksi henkilöstöpäälliköt

toivat esille myös odotukset työyhteisötaitojen parantumisesta ja sairauspoissaolo-

jen vähentymisistä. Dunnin ja muiden (2016) tutkimuksessa sovelluksia käytettiin pa-

rantaakseen opiskelijoiden elämänvalmiustaitoja, johon sisältyivät työpaikkataitojen

vahvistaminen. Sovelluksien avulla vahvistettiin kehitysvammaisten opiskelijoiden

luku-, kirjoitus-, viestintä- ja organisointitaitoja. Sovelluksia hyödynnettiin myös työ-

paikkaan matkustamisen tukena. Kaipaisen ja muiden (2017) tutkimuksessa sairaan-

hoitajat näkivät mobiilisovelluksen sopivana työkaluna opettaa asiakkaille ACT-taitoja

mielenterveyden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi.

Tietojen kerääminen sovelluksen avulla tuli esille Harjumaan ja muiden (2014, 25)

tutkimuksesta, jossa henkilöstöpäälliköt katsoivat, että esimiehet hyötyisivät sovel-

luksesta, jolla voisi seurata työn kuormittavuutta, ja joka auttaisi tunnistamaan tilan-

teet, jolloin heidän tulisi reagoida. Myös henkilöstöpäälliköt itse olivat kiinnostuneita

oppimaan mobiilisovelluksen avulla paremmin tunnistamaan ja ymmärtämään erilai-

sia ihmistyyppejä.

Monet tutkimuksista toivat esille avun näkökulman. Sairaanhoitajat toivat Kaipaisen

ja muiden (2017, 246) tutkimuksessa esille, että Ihmiset usein etsivät apua oirei-

34

siinsa. He arvelivat, että jos henkilö ei vielä ole kovin sairaana, hän voisi olla vastaan-

ottavaisempi tämän kaltaiseen menetelmän tarjoamaan apuun. Yksi sairaanhoitajista

toi esille halukkuuden tukea potilaita sovelluksen käyttöön, jos vain tietäisi, että siitä

on varmasti apua akuuttien ongelmien kanssa. Changin ja Wangin (2010) tutkimuk-

sessa sovelluksen itsetarkoitus oli toimia apuvälineenä avunpyytämiseen. Harjumaan

ja muiden (2014, 25) tutkimuksessa henkilöstöpäällikkö katsoi, että mobiilivalmennus

voisi olla yksi apuväline organisaation tilan seurantaan. Dunnin ja muiden (2016, 68-

69) tutkimuksessa tuotiin esille, että opiskelijat saivat sovelluksista apua aikatauluk-

seen, viestintään, organisointi- ja lukutaitoon. Lisäksi koettiin, että sovellukset auttoi-

vat kehitysvammaisia opiskelijoita toimimaan itsenäisemmin.

Menetelmän avulla saavutettuja taitoja kuvattiin Dunnin ja muiden (2016, 57-68) tut-

kimuksessa, jossa itsenäinen toiminta tuli esille henkilökunnan havainnoista siitä,

että oppilas ei tarvinnut enää kehotuksia siirtyäkseen työtehtävästä toiseen, oppilas

pystyi suorittamaan työpaikkatehtävät itsenäisesti, ja että oppilas toimi itsenäisem-

min käyttäen sovelluksen hälytystoimintoja työpaikkamatkustamiseen. Opiskelijoi-

den viestintään ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien taitojen parantuminen

tulivat esille niin Hayesin ja muiden (2013), kuin Dunnin ja muiden (2016, 70) tutki-

muksista.

12.3 Käyttöä tukevat tekijät

Kahdessa tutkimuksessa mobiilisovellukseen toivottiin hälytysominaisuutta muistut-

tamaan ja tehostamaan käyttöä. (Hayes ym. 2015, 284; Harjumaa ym. 2014, 25). Li-

säksi Harjumaan ja muiden (2014, 25) tutkimuksessa katsottiin, että myös sovelluk-

sen palauteominaisuus tehostaisi harjoitteiden käyttöä. Kaipaisen ja muiden (2017,

245) tutkimuksessa pidettiin sovelluksen ohjaustoiminnoista, jotka näyttivät edisty-

misen harjoituksissa. Erään sairaanhoitajan mukaan, viikon tauon jälkeen ei välttä-

mättä muistanut mihin on jäänyt, ja silloin tämä ominaisuus osoittautui käteväksi.

Kaipaisen ja muiden (2017, 246) tutkimuksessa hyödylliseksi koettiin myös interventi-

oon sisältyneen keskustelufoorumin anti. Keskustelufoorumin avulla tapahtui toinen

35

toisiltaan oppimista, ja toistensa opettamista. Useat sairaanhoitajat mainitsivat kes-

kustelupalstan toimineen heille reflektointikanavana, ja lukemalla muiden tekstejä

löydettiin uusia tapoja ajatella. Lisäksi sairaanhoitajat kokivat keskustelufoorumin

motivoivana. He katsoivat, että sovelluksen jokainen käyttäjä voisi hyötyä siitä, että

keskustelufoorumi opastaisi heitä sovelluksen käytössä ja pitäisi samalla motivaatiota

yllä. Myös Hayesin ja muiden (2013) tutkimuksessa henkilökunta koki sosiaalisen

vuorovaikutuksen ja sosiaalisen oppimisen hyödylliseksi. Tutkimuksen aikana henkilö-

kunta osallistui oppilaiden kanssa yhteisiin työpajoihin, ja työpajojen koettiin lisän-

neen omaa ymmärrystä, luottamusta sekä motivaatiota käyttää näitä työkaluja.

Kaipaisen ja muiden (2017, 248 -249) tutkimuksessa jotkut sairaanhoitajat huomaut-

tivat, että sovelluksen käyttäminen edellyttäisi nimenomaista hoitomallia ja -polkua,

johon sairaanhoitaja voisi luottaa. Sairaanhoitajat kehittivät käytön tueksi kolme eril-

listä mallia, joista kukin sisälsi eriasteisen ammatillisen tuen. Ensimmäisessä lähesty-

mistavassa sairaanhoitaja arvioisi asiakkaan hoidon tarvetta, ja arvioinnin perusteella

voisi suositella sovellusta asiakkaalle. Esimerkiksi tarkastuksen aikana voisi antaa esit-

teen, ja käyttöönotto olisi asiakkaan omalla vastuulla, mikäli hän on kiinnostunut.

Toinen aktiivisempi lähestymistapa olisi sovelluksen ohjattu käyttöönotto kasvotus-

ten kohtaamisen aikana, yhdessä sairaanhoitajan kanssa. Sairaanhoitaja valitsisi so-

velluksen tietyt osat asiakkaan tarpeiden mukaan, ja asiakas voisi suorittaa valitut

harjoitukset omaan tahtiinsa kasvotusten tapaamisten välillä. Kolmas, entistä aktiivi-

sempi lähestymistapa olisi harjoitusten tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa kasvo-

tusten kohtaamisen aikana. Tällaiset tapaamiset voisivat olla myös ryhmätapaamisia.

12.4 Haasteet

Työntekijät kuvasivat tutkimuksissa myös kohtaamiaan haasteita. Tutkimuksista tuli-

vat esille sopivan ajan ja paikan löytymisen haasteet. Aikaa näissä tutkimuksissa ku-

vattiin mobiilisovellusinterventioihin kuluneen ajan lyhyydellä, pituudella ja sopivan

ajan löytymisellä. Esille nousivat myös työntekijöiden kokemat haasteet asiakkaiden

36

motivoinnissa sekä tietosuojaan ja –turvaan liittyvät haasteet. Lisäksi kuvattiin koulu-

tuksen, teknologian ja resurssien tarvetta.

12.4.1 Sopivan ajan ja paikan löytyminen

Mobiilisovellusinterventioon osallistujat saivat Weltmanin ja muiden (2014, 76) tutki-

muksessa sovelluksen käytön tueksi mentorointia. Tutkimuksessa tuotiin esille osal-

listujien ajanpuute, ja näin ollen toive lyhyemmistä mentorointituokioista. Tutkimuk-

sen mukaan mentorit olivat kokeilleet lyhyempiä istuntoja ja katsoneet, ettei mento-

rointi siitä merkittävästi kärsinyt.

Kaipaisen ja muiden (2017, 246-249) tutkimuksessa sairaanhoitajat kertoivat pitä-

vänsä ajan puutteen vuoksi lyhyitä harjoituksia välttämättöminä ja tärkeinä. Niitä voi-

taisiin hyödyntää esimerkiksi lyhyiden taukojen aikana. Harjoituksia, jotka vaativat

pitkää keskittymistä pidettiin haastavina. Yhdessä ryhmässä koettiin, että sovelluksen

sisältämät videot olivat melko pitkiä, ja siten tylsiä. Itse sovelluksen kanssa harjoitte-

lua kuvattiin pitkäaikaiseksi prosessiksi, vaatien keskittymistä ja toistoa, kunnes tai-

dot ovat osa jokapäiväistä elämää. Sairaanhoitajat arvelivat, että velvollisuus oli se,

mikä pakotti heidät löytämään aikaa kyseisen sovelluksen tutkimiseen, koska mobii-

lisovelluksen käyttö oli yhteydessä heidän jatko-opintoihinsa. Ilman opintoihin liitty-

vää velvollisuutta, siihen ei olisi löytynyt aikaa. Sopivan ajan ja paikan löytymisen

haasteet ilmenivät myös Harjumaan ja muiden (2014, 25) tutkimuksesta, jossa haas-

tateltavana ollut henkilöstöpäällikkö uskoo, että kasvokkain tapahtuvalle valmennuk-

selle löytyisi helpommin sopiva aika ja paikka, kuin itsenäisesti tapahtuvalle sovelluk-

sen käytölle.

37

12.4.2 Asiakkaan motivointi

Asiakkaiden motivoimiseen liittyviä haasteita kuvattiin niin Hayesin ja muiden (2015,

284), kuin Kaipaisen ja muiden (2017, 248) tutkimuksissa. Kaipaisen ja muiden (2017,

248) tutkimuksessa hoitajien kehittämästä kolmesta erilaisesta ja eriasteisesta lähes-

tymistavasta huolimatta sairaanhoitajat kokivat asiakkaan motivoinnin haasteeksi.

Sairaanhoitajien mukaan, erityisesti masentuneilla asiakkailla voi olla ongelmia moti-

voida itseään mihin tahansa terapiaan. Sovelluksen mahdolliset hyödyt tulisi voida

esittää heille selkeästi. Tällaisten asiakkaiden kanssa olisi tärkeää, että sovellus tun-

tuisi uskottavalta ja perustuisi tieteellisesti todistettuihin menetelmiin.

12.4.3 Tietoturva ja tietosuoja

Tietoturvaan ja -suojaan liittyviä ongelmia ja riskejä tuotiin esille kahdessa tutkimuk-

sessa. Hayesin ja muiden (2013) tutkimuksessa turvallisuuden varmistamisen haastei-

siin sisältyi vaikeus muistaa sovellusten salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Huolenaiheet

liittyivät henkilötietojen ja yksityisyyden turvaamiseen.

Harjumaan ja muiden (2014, 25) tutkimuksessa henkilöstöpäälliköt toivat esille, että

olisi tärkeää pohtia, mitä tietoja kerätään, ja pitäisi olla valittavissa, mitä tietoa jae-

taan. Työntekijät voivat kokea työnkuormitukseen liittyvien tietojen jakamisen uh-

kaavana, esimerkiksi irtisanomisen pelossa. Henkilöstöpäällikön mukaan tietojen ke-

rääminen työntekijöiltä vaatii luvan, ja tieto menettää merkityksensä, mikäli sitä ei

saada kaikilta.

38

12.4.4 Koulutuksen, resurssien ja teknologian tarve

Hayesin ja muiden (2013) tutkimuksessa henkilökunta katsoi, että tehtyjen toimien

pysyvyys vaatisi henkilökunnan jäseniltä asiantuntijuutta erityisopetuksen ja vam-

maispalveluiden lisäksi myös tietotekniikassa. Henkilökunta koki, että teknologia-

haasteisiin tarvitaan taitoja, resursseja ja lisäkoulutusta. Työvalmentajat toivat tutki-

muksessa esille, että sovellukset pyrkivät toimimaan eri alustoilla eri tavoin, ja heidän

vastuulleen jäi sovellusten käytön opettaminen useilla eri laitteilla ja lisäksi vianmää-

ritysten selvittelyt ongelmatapauksissa.

Myös Kaipaisen ja muiden (2017, 248) tutkimuksessa tuotiin esille resurssit ja koulu-

tuksen tarve. Käytössä olleen sovelluksen sisältö huomioiden, sairaanhoitajat totesi-

vat, että sovelluksen tehokas käyttöönotto vaatisi paljon työtä ja sitoutumista. He ei-

vät pitäneet tätä kielteisenä, vaan jonain, joka olisi otettava huomioon suunnitte-

lussa ja resursoinnissa. Osa sairaanhoitajista koki, että heillä ei ole tarpeeksi tietoa

menetelmästä, voidakseen ottaa sitä käyttöön heidän työssään. Sairaanhoitajien

mielestä mobiilisovellusmenetelmän käyttö tulisi integroida osaksi heidän koulutus-

taan. Lisäksi organisaatioiden olisi investoitava oman henkilöstön kouluttamiseen ja

myös tarvittavan teknologian hankintaan.

13 Pohdinta

Tätä opinnäytetyötä varten ei löytynyt sellaisenaan valmista yhtenäistä tietoperus-

taa, joten sitä rakennettiin pala palalta eri lähteitä hyödyntäen. Paikoin käytettiin

jopa luovaa rohkeutta yhdisteltäessä tietoperustaa työkyvystä, mobiiliteknologiasta,

mTerveydestä, kuntoutuksesta, kuntoutumisesta, digitalisaatiosta ja käyttäjäkoke-

muksesta. Saadut tulokset toivat esille kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia

mobiilisovellusinterventioiden avulla tavoitelluista ja saavutetuista hyödyistä, mene-

telmän soveltuvuutta sekä menetelmän käyttöä tukevia tekijöitä, ja sen käyttöön liit-

tyviä haasteita.

39

Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa menetelmän helppokäyttöisyyttä korostavat myös

Ahtinen, Mattila, Välkkynen ja muut (2013, 10) sekä Mattila, Orsama, Ahtinen ja

muut (2013, 15) omissa tutkimuksissaan. Lisäksi menetelmän nopeus korostuu posi-

tiivisena ominaisuutena myös Ahtisen ja muiden (2013, 9) tutkimuksessa. Digikäyttä-

jien ikään liittyvät soveltuvuuskysymykset, ja niihin liittyvät tulokset, ovat olleet myös

aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä keskenään ristiriitaisia. Wilska ja Kuoppa-

mäki (2017, 144) tuovat digi 50+ -hankkeen loppuraportissa esille, ettei tulisi luoda

stereotypioita kunkin sukupolven jäsenten toiminnasta liittyen digitaalisiin palvelui-

hin. Selvityksen mukaan varttuneistakin sukupolvista löytyy niin digitaalisesti aktiivi-

sia kuin passiivisia kuluttajia. Kaarakainen ja Kaarakainen (2017) ovat tutkimusaineis-

toonsa perustuen tuoneet esille, että digipassiivisia löytyy myös nuorista. Tilastokes-

kuksen tilaston (Internetin käyttö mobiilia, laitteet henkilökohtaisia 2015) mukaan,

on kuitenkin havaittavissa digikäytön väheneminen iän myötä. Mitä tulee sukupuo-

lien välisiin eroihin, niin Tilastokeskuksen tilaston (Internetin käyttö mobiilia, laitteet

henkilökohtaisia 2015) mukaan merkittävää eroa ei ole todettavissa.

Varallisuusnäkökulman on tunnistanut myös Vuononvirta (2016, 25) Kelan teettä-

mässä tutkimuksessa, joskin hän katsoo tämä ongelman poistuvan, koska laitteiden

hinnat tulevat alenemaan, ja samaan tulokseen ovat tulleet myös Price, Williamson,

McCandless ja muut (2013) omassa tutkimuksessaan. Kaarakainen ja Kaarakainen

(2017) ovat oman tutkimusaineistonsa kanssa tulleet taas sellaiseen tulokseen, että

digitalisoituvassa yhteiskunnassa taloudellisesti heikko asema ajaa yksilön digitaali-

sesti eriarvoiseen asemaan. Erityyppisten käyttäjien mieltymyksiä ja tarpeita painote-

taan myös Colen, Tullyn ja Cupplesin (2015, 7) tutkimuksessa. Menetelmän eduksi

koetaan sen monipuoliset käyttömahdollisuudet. Myös Kelan etäkuntoutustutkimuk-

seen (Salminen ym. 2016) on koottu kirjo esimerkkejä menetelmän monista käyttö-

mahdollisuuksista.

Mitä tulee tieteelliseen näyttöön ja käyttöönottoa varten toivottuun hoitomalliin ja –

polkuun, niin myös Stenberg (2016, 63) tuo Kelan tutkimuksessa esille, että esimer-

kiksi mielenterveyshäiriöiden hoidosta on paljon tutkimusnäyttöön perustuvia hoito-

suosituksia, joiden tulisi ohjata hoitolinjojen valintaa. Teknologian yhdistämistä kas-

vokkain kohtaamiseen pitävät olennaisena myös Lappalainen, Kaipainen ja Lappalai-

nen ja muut (2013, 13) omassa tutkimuksessaan. Lisäksi sovelluksen yksityisyyttä ja

40

liikuteltavuutta menetelmän positiivisena ominaisuutena tuovat esille niin Lappalai-

nen ja muut (2013, 13) kuin Teo, Ng ja White (2017, 11-12) tutkimuksissaan.

Myös Kelan teettämässä etäkuntoutustutkimuksessa (Salmisen ym. 2016) esiteltiin

lukuisia sovelluksia, joiden tarkoitukseksi lueteltiin auttaminen, avun saaminen, taito-

jen parantuminen tai tietojen kerääminen. Kuntoutustyöntekijöiden mielestä sovel-

lukset saattavat edistää itsenäistä toimintaa sekä parantaa viestintää ja sosiaalisia

vuorovaikutustaitoja. Lisääntynyttä itsenäistä toimintaa kuvataan myös McMahonin,

Cihakin, Wrightin ja muiden (2015, 170), Powellin, Glangin, Pinkelmanin ja muiden

(2015, 445) sekä Jonesin ja Bucholzin (2014, 88-89) tutkimuksissa. Lisäksi Jonesin ja

Bucholzin (2014, 88) tutkimustuloksissa tuodaan esille myös sosiaalisten vuorovaiku-

tustaitojen parantumista.

Muistutusominaisuuksia käyttöä tukevina tekijöinä tuovat esille myös Ahtinen ja

muut (2013, 10) omassa tutkimuksessaan, ja palauteominaisuuksia Papadaki, Thana-

soulias, Pound ja muut (2016, 712), Mattila ja muut (2013, 15) sekä Zhang, Jiang ja

Nguyen (2017, 10) omissa tutkimuksissaan. Sosiaalisen oppimisen tuomaa hyötyä

käyttöä tukevana tekijänä kuvataan myös Papadakin ja muiden (2016, 714) sekä

Zhang ja muiden (2017, 10) tutkimuksissaan. Sopivan ajan löytymisen haaste tulee

esille myös Ahtisen ja muiden (2013, 9-10) tutkimuksessa. Heiskanen (2016, 53) on

tuonut Kelan tutkimuksessa esille, että etäkuntoutusta organisoidessaan johdon tulisi

huomioida koulutus, perehdytys, palveluiden organisointi, välineiden ja ohjelmisto-

jen ylläpito sekä ohjaus ja neuvonta. Tietosuojaan liittyviä haasteita ja tiedonkerää-

misen etiikkaan liittyviä kysymyksiä käsittelevät tutkimuksessaan myös Koldijk, Kraaij

ja Neerincx (2016, 17). Asiakkaiden motivaatiota kuvataan aiemmissa tutkimuksissa

joko hyväksi, tai sitten kuvataan sen heikkenemistä, tai alhaista osallistumisprosent-

tia. Ebert, Heber, Berking ja muut (2016, 321) ovat pohtineet tätä omassa tutkimuk-

sessaan, ja tuoneet esille, että jos tutkimukseen otetaan valmiiksi motivoituneita

osallistujia, niin tämän perusteella ei voida vielä yleistää, kuinka houkuttelevana me-

netelmää pitävät sellaiset henkilöt, jotka eivät ole valmiiksi motivoituneita.

41

13.1 Eettisyys ja luotettavuus

Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää kritisoidaan sen subjektiivisuuden ja

sattumanvaraisuuden vuoksi. Tällöin kirjallisuuskatsauksen eri vaiheiden kuvaus ja

erityispiirteiden täsmentäminen ovat tapoja, joilla voidaan parantaa menetelmän

luotettavuuden ja eettisyyden arviointia (Kangasniemi ym. 2013, 297). Samoin sub-

jektiivisuuden synnyttämästä vinoudesta olisi tehtävä taustatyötä, ja aineistovalin-

nassa korostuu tutkimusetiikan mukainen raportoinnin oikeudenmukaisuus, tasaver-

taisuus ja rehellisyys (Kangasniemi ym. 2013, 297). Prosessin läpinäkyvyydellä ja joh-

donmukaisella etenemisellä tutkimuskysymyksistä johtopäätöksiin on mahdollista

parantaa tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta (Kangasniemen ym. 2013, 296;

mukaan Heinrich 2002, 1-3). Kangasniemen ja muiden (2013, 292) mukaan menetel-

män vahvuus on sen argumentoitavuudessa ja mahdollisuudessa perustellusti ohjata

tarkastelu tiettyihin erityiskysymyksiin. Luotettavuutta lisäävinä tekijöinä ovat tutki-

muskysymyksien selkeä esittely ja niiden teoreettisten perustelujen erittely (Bau-

meister & Leary 1997, 311-320).

Tässä kirjallisuuskatsauksessa oli vain yksi tekijä tekemässä valintoja ja päätöksiä tut-

kimukseen liittyen, ja tämän katsotaan heikentävän luotettavuutta. Englanninkielis-

ten aineistojen suomentamisessa ei käytetty ammattikääntäjän apua, vaan se tehtiin

tekijän parhaan taidon ja tietämyksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen todellinen hal-

tuunottaminen menetelmänä veisi enemmän aikaa ja resursseja kuin tässä työssä oli

käytettävissä. Nämä seikat saattavat heikentää työn luotettavuutta. Lisäksi katsauk-

sen hakuprosessissa löytynyt aineisto jäi kattavasta hausta huolimatta vähäiseksi, ja

tämä saattaa vähentää tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä.

Luotettavuutta pyrittiin tässä opinnäytteessä lisäämään johdonmukaisella ja lä-

pinäkyvällä raportoinnilla läpi opinnäytetyön prosessin, selkeällä tutkimuskysymyk-

sellä, määrittelemällä tarkasti sisäänotto- ja poissulkukriteerit, valitsemalla aineisto

luotettavista lähteistä ja käyttämällä mahdollisimman uutta tietoa, eli alle 10 vuotta

vanhaa aineistoa. Luotettavuuden lisäämiseksi tiedonhakuprosessin apuna käytettiin

myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun informaatikkoa. Työn tekijän suhtautuminen

42

kirjallisuuskatsausaiheeseen pyrki objektiivisuuteen, puolueettomuuteen ja ennakko-

luulottomuuteen läpi prosessin. Mobiilisovellukset työkyvyn tueksi oli tämän työn te-

kijälle aiheena uusi ja näin ollen ilmiöön syventymistä eivät ohjanneet omakohtaiset

käsitykset. Lisäksi tässä opinnäytetyössä ohjenuorana pidettiin Hyvä tieteellinen käy-

täntö –ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen

loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2012, 6).

13.2 Johtopäätökset

Tämän katsauksen kiinnostuksen kohteena, oli kokemusperäisen tiedon kerääminen

aiemmin tehdystä tutkimustyöstä. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaista mobiilisovellu-

sinterventioihin liittyvää kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemusta tutkimuksissa

kuvataan? Tässä luvussa kuvataan tuloksiin pohjautuvia keskeisimpiä johtopäätöksiä.

Kuntoutustyöhön suunniteltavien sovellusten tulisi olla nopeasti (Hayes ym. 2013;

Chang & Wang 2010, 258; Kaipainen ym. 2017, 245) ja helposti (Chang & Wang 2010,

258; Hayes ym. 2013) käyttöönotettavia. Ikään ja sukupuoleen liittyvät soveltuvuus-

kysymykset herättivät kuntoutustyöntekijöissä ristiriitaisia näkemyksiä. Soveltuvuus-

kysymyksenä tulisi huomioida myös tarvittavien laitteiden omistamiseen liittyvä

seikka ja siinä varallisuusnäkökulma (Kaipainen ym. 2017, 246-249). Kuntoutustyö-

hön suunniteltavien sovellusten tulisi monipuolisemmin huomioida erityyppisten

käyttäjien mieltymykset ja tarpeet. (Hayes ym. 2013; Harjumaa ym. 2014, 25.) Mene-

telmän eduksi koetaan sen monipuoliset käyttömahdollisuudet (Kaipainen ym. 2017,

247-249).

Terveydenhuollossa tapahtuvaan kuntoutustyöhön suunniteltavien mobiilimenetel-

mien tulee perustua tieteelliseen näyttöön (Kaipainen ym. 2017, 246-248), käyttöön-

ottoa varten toivotaan hoitomallia ja –polkua, sekä käytön tueksi erilaisia lähestymis-

tapoja (Kaipainen ym. 2017, 248 -249). Menetelmä voisi toimia muita hoitoja täyden-

tävänä hoitomuotona (Kaipainen ym. 2017, 249) ja menetelmän hyviä ominaisuuksia

ovat sen yksityisyys ja liikuteltavuus (Kaipainen ym. 2017, 246-249).

43

Sovellusten avulla saavutetut hyödyt ovat itsenäisen toiminnan lisääntyminen (Dunn

ym. 2016, 57-68) sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen parantuminen (Hayes ym.

2013; Dunn ym. 2016, 70). Sovellusten avulla halutaan parantaa käyttäjien taitoja

(Hayes ym. 2015; Chang ja Wang 2010; Harjumaa ym. 2014; Dunn ym. 2016, Kaipai-

nen ym. 2017), kerätä käyttäjistä tietoa (Harjumaa ym 2014, 25) sekä saada ja tarjota

apua käyttäjille (Kaipainen ym. 2017, 246; Chang & Wang 2010; Harjumaa ym. 2014,

25; Dunn ym. 2016, 68-69).

Käyttöä tukevia tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota, kun lähdetään ottamaan

mobiilisovellusmenetelmiä käyttöön kuntoutustyön tueksi ovat muistutusominaisuu-

det (Hayes ym. 2015, 284; Harjumaa ym. 2014, 25), palauteominaisuudet (Harjumaa

ym. 2014, 25), edistymistä näyttävät ohjaustoiminnot (Kaipainen ym. 2017, 245) sekä

sosiaalista oppimista tukevat toiminnot (Kaipainen ym. 2017, 246; Hayes ym. 2013).

Haasteellisia tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota, kun lähdetään ottamaan mo-

biilisovellusmenetelmiä käyttöön kuntoutustyön tueksi ovat sopivan ajan (Weltman

ym. 2014, 76; Kaipainen ym. 2017, 246-249; Harjumaa ym. 2014, 25) ja paikan löyty-

minen (Harjumaa ym. 2014, 25), tietoturvaan ja –suojaan liittyvä kysymykset (Hayes

ym. 2013; Harjumaa ym. 2014, 25), koulutus-, resurssi- ja teknologiatarpeet (Hayes

ym. 2013; Kaipainen ym. 2017, 248) sekä asiakkaan motivointi (Hayes ym. 2015, 284;

Kaipainen ym. 2017, 248).

13.3 Yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset

Erilaiset mTerveyssovellukset tulevat jatkossa toimimaan kuntoutustyön ammattilais-

ten apuna potilaiden tai asiakkaiden seurannassa (Healthcare in your pocket: un-

locking the potential of mHealth 2014,1). Niiden avulla on mahdollisuus ulottaa kun-

toutus kuntoutujan arkeen ja sitouttaa kuntoutujaa omaan kuntoutukseen myös kun-

toutustyön ammattilaisen ohjaamien tapaamiskertojen välissä. Kuntoutusalan am-

mattilaiset tarvitsevat erityisosaamista pystyäkseen vastaamaan nopean digitaalisen

kehityksen mukanaan tuomiin toimintatapojen muutoksiin (Jauhiainen & Sihvo.

44

N.d.). Työnantajaorganisaatioiden (Heiskanen 2016, 53) ja koulutusta tarjoavien ta-

hojen tulisi ottaa tämä huomioon, sekä kehittää yhteistyössä kuntoutusalan ammat-

tilaisten digiosaamisen tueksi esi- ja jälkioppimisohjelmia, moduuleja ja työpajoja.

Tutkimusaineiston vähyys osoitti, että tutkimusta kuntoutustyöntekijöiden käyttäjä-

kokemuksista tarvitaan lisää, koska kuntoutustyöntekijät ovat avainasemassa silloin,

kun lähdetään sitouttamaan kuntoutujia uuteen menetelmään (Heiskanen ym. 2016,

53). Tulevaisuuden tutkimustyöhön liittyen voisi ajatella, että myös ammatillisen kun-

toutuksen rintamalla kaivattaisiin näyttöön perustuvia malleja, mitä tuovat esille

myös Gentryn, Krinerin, Siman ja muut (2015, 670) omassa tutkimuksessaan. Tarvi-

taan myös sellaisia tutkimusasetelmia, joissa testattaisiin ja kehitettäisiin erilaisia ta-

poja motivoida kuntoutujia menetelmän käyttöönottoon ja käytön ylläpitämiseen.

Lisäksi tarvitaan tutkimusta, iän ja sukupuolen merkityksestä sekä digitaalisesta eriar-

voisuudesta liittyen mobiilisovellusten käyttöönottoon kuntoutustyössä.

45

Lähteet

Ahtinen, A., Mattila, E., Välkkynen, P., Kaipainen, K., Vanhala, T., Ermes, M., Sairanen,

E., Myllymäki, T. & Lappalainen, R. 2013. Mobile Mental Wellness Training for Stress

Management: Feasibility and Design Implications Based on a One-Month Field Study

JMIR Mhealth and Uhealth. Vol. 1. No 2: e11. Viitattu 9.10.2017.

https://mhealth.jmir.org/2013/2/e11/.

Autti-Rämö, I. & Salminen A-L. 2016. Kuntoutumisen hyvät käytännöt. Teoksessa

Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Raja-vaara, M. & Ylinen, A. (toim.) Kuntoutuminen.

Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Baumeister, R & Leary M. 1997. Writing Narrative Literature Reviews. Review of Gen-

eral Psychology. Vol 1. No. 3, 311-320. Viitattu 14.8.2017.

http://endoexperience.com/documents/literature_reviews_researched.pdf.

Cole, J., Tully, M. & Cupples, M. 2015. “They should stay at their desk until the work’s

done”: a qualitative study examining perceptions of sedentary behaviour in a desk-

based occupational setting. BMC Res Notes. 8: 683. Viitattu 9.10.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4647454/.

Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digita-

lisaatiolinjaukset 2025. 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

2016:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.7.2017.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-

hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf.

Ebert, DD., Heber, E., Berking, M., Riper, H., Cujipers, P., Burkhardt, F. & Lehr, D.

2016. Self-guided internet-based and mobile-based stress management for employ-

ees: results of a randomised controlled trial. Occup Environ Med 73:315–323.

http://oem.bmj.com/content/oemed/73/5/315.full.pdf.

ETerveys, mTerveys: Kuinka teknologialla voidaan helpottaa potilaiden elämää. 2015.

Euroopan parlamentti. Viitattu 28.3.2017.

http://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/pub-

lic/story/20150701STO72927/20150701STO72927_fi.pdf.

Gentry, T., Kriner, R., Sima, A., McDonough, J. & Wehman, P. 2015. Reducing the

need for personal supports among workers with autism using an iPod Touch as an as-

sistive technology: delayed randomized control trial. Journal of Autism and Develop-

mental Disorders. Volume 45, 3, 669–684.

Green Paper on mobile Health (“mHealth”). 2014. Brussels: European Commission.

Viitattu 30.3.2017.

http://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=5147.

46

Healthcare in your pocket: unlocking the potential of mHealth. 2014. Brussels: Euro-

pean Commission. Viitattu 28.3.2017.

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-394_en.pdf.

Heiskanen, T. 2016. Hallinnolliset ja eettiset kysymykset etäkuntoutuksessa. Teok-

sessa Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.). Etäkuntoutus. Helsinki: Ke-

lan tutkimus. Viitattu 13.10.2017.

http://www.kela.fi/documents/10180/0/Et%C3%A4kuntoutus/4a50ddb8-560c-47b4-

94ed-09561f6981df.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. 2012.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Viitattu 22.8.2017.

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf.

Internetin käyttö mobiilia, laitteet henkilökohtaisia. 2015. Suomen virallinen tilasto

(SVT): Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö. Verkkojulkaisu. Helsinki: Tilastokes-

kus. Viitattu 10.10.2017.

http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html.

Jauhiainen, A. & Sihvo, P. N.d. eAmmattilaiset tulevaisuuden työelämässä – osaami-

sen ja palveluiden kehittäminen hankeyhteistyöllä. Viitattu 1.4.2017.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121629/Jauhiainen_Sihvo.pdf?se-

quence=1.

Jauhiainen, A. & Sihvo. P. 2015. Sähköisten terveyspalvelujen käyttö – haasteet asiak-

kaan ja ammattilaisen osaamiselle ja koulutukselle. Teoksessa: Mutka, U., Laitinen-

Väänänen, S. & M. Virolainen (toim.) Monitoimisuus haastaa koulutuksen: Uudistu-

vaa pedagogiikkaa ja TKI-toimintaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. Vii-

tattu 1.4.2017.

http://www.theseus.fi/bitstream/han-

dle/10024/98044/JAMKJULKAISUJA2062015_web.pdf?sequence=1.

Jones, S. & Bucholz, J. 2014. The utilization of an iPad for increasing work-related be-

haviors in adults with disabilities. TechTrends. Volume 58, Issue 6, pp 84–89.

Järvikoski, A. & Härkäpää, K. 2004. Kuntoutuksen perusteet. Juva: WSOY.

Järvikoski, A. 2008. Kuntoutuskäsitysten muutos ja kuntoutuksen tutkimus. Julkaistu

teoksessa: Mäkitalo, J., Turunen, J., Vilkkumaa, I. Vaikuttavuus muutoksessa. Oulu:

Verve, s.49-59. Viitattu 8.8.2017.

https://goo.gl/qnj4C8.

Järvikoski, A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön raportteja ja muistioita 2013:43. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vii-

tattu 22.5.2017.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114972/URN_ISBN_978-952-00-

3457-3.pdf?sequence=1.

47

Kaarakainen, S-S. & Kaarakainen, M-T. 2017. Digitalisaation reunamilla. Sosiologipäi-

vät 23. - 24.3.2017. Verkkojulkaisu. Viitattu 10.10.2017

http://www.polkujatyohon.fi/wp/wp-content/uploads/2017/03/sosiolo-

gip%C3%A4iv%C3%A4t-1.pdf.

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Liika-

nen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsen-

nettyyn tietoon. Hoitotiede 25: 4, s. 291-301. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussää-

tiö.

Kaseva, K. 2011. Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosi-

aali-ja terveydenhuollon kehittämisessä –integroitu kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Sosi-

aali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:16. Viitattu 14.8.2017.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/111784/URN%3ANBN%3Afi-

fe201504223159.pdf?sequence=1.

Kilpeläinen Arja & Sankala Jukka 2010: e-Osaaminen sosiaalityön asiantuntijuutta ra-

kentamassa. Teoksessa Pohjola, A., Kääriäinen, A. & Kuusisto-Niemi, S. (toim.). Sosi-

aalityö̈, tieto ja teknologia. Jyväskylä̈: Ps-Kustannus.

Koldijk, S., Kraaij, W. & Neerincx. M. 2016. Deriving Requirements for Pervasive Well-

Being Technology From Work Stress and Intervention Theory: Framework and Case

Study. JMIR Mhealth and Uhealth. vol. 4. iss. 3.e79. p.20. Viitattu 9.10.2017.


Kuntoutuksen työnjako ja toimijat. 2016. Työeläkelakipalvelu. Eläketurvakeskus. Vii-

tattu 26.10.2017.

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?docu-

ment_id=307660.

Lappalainen, P., Kaipainen, K., Lappalainen, R., Hoffrén, H., Myllymäki, T., Kinnunen,

M-L., Mattila, E., Happonen, A., Rusko, H. & Korhonen I. 2013. Feasibility of a Per-

sonal Health Technology-Based Psychological Intervention for Men with Stress and

Mood Problems: Randomized Controlled Pilot Trial. The Finnish Funding Agency for

Technology and Innovation (TEKES), Project number 40011/08. JMIR Res Protoc. 2(1):

e1. Viitattu 9.10.2017.


Mattila, E., Orsama, A-L., Ahtinen, A., Hopsu, L., Leino, T. & Korhonen, I. 2013. Per-

sonal Health Technologies in Employee Health Promotion: Usage Activity, Usefulness,

and Health-Related Outcomes in a 1-Year Randomized Controlled Trial. JMIR Mhealth

and Uhealth. Jul-Dec; 1(2): e16. Viitattu 9.10.2017.


McMahon, D., Cihak, D. & Wright, R. 2015. Augmented Reality as a Navigation Tool

to Employment Opportunities for Postsecondary Education Students With Intellec-

tual Disabilities and Autism. Journal of Research on Technology in Education. Vol. 47,

No. 3, 157–172.

48

mHealth, what is it? – Infographic. 2014. European Commission. The Digital Single

Market website. Viitattu 30.3.2017.

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/mhealth-what-it-infographic.

Monialainen kuntoutus. 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita

2015:18. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 22.5.2017.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-

3509-9.pdf?sequence=1.

Naamanka, J. 2016. Teknologia ja turvallisuus etäkuntoutuksessa. Teoksessa Salmi-

nen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.). Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Viitattu

13.10.2017.


94ed-09561f6981df.

Oiva - Tausta ja tekijät. N.d. Oivan ja Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämä verk-

kosivusto. Viitattu 29.9.2017.

http://oivamieli.fi/taustatieto.php.

Papadaki, A., Thanasoulias, A., Pound, R., Sebire, S., Jago, R. 2016. Employees’ Expec-

tations of Internet-Based, Workplace Interventions Promoting the Mediterranean

Diet: A Qualitative Study. Journal of Nutrition Education and Behavior. Volume 48,

Number 10, 706-715. Viitattu 9.10.2017.

http://www.jneb.org/article/S1499-4046(16)30717-5/pdf.

Pareto L, Johansson B, Zeller S, Sunnerhagen K, Rydmark M. & Broeren J. 2011.Virtual

TeleRehab. A case study. Stud Health Technol Inform 169: 676–680. Viitattu

26.5.2017.

http://ebooks.iospress.nl/publication/14255.

Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. 2016. Valvira. Viitattu 25.5.2017.

http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/yksityisen_terveydenhuollon_luvat/potilaille-

annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut.

Powell, LE., Glang A., Pinkelman, S., Albin, R.,, Harwick, R., Ettel, D. & Wild, MR. 2015.

Systematic instruction of assistive technology for cognition (ATC) in an employment

setting following acquired brain injury: A single case, experimental study. Neu-

roRehabilitation. 37 (3), 437–447.

Price, M., Williamson, D., McCandless, R., Mueller, M., Gregoski, M., Brunner-Jack-

son, B., Treiber, E., Davidson, L. & Treiber F. 2013. Hispanic Migrant Farm Workers'

Attitudes Toward Mobile Phone-Based Telehealth for Management of Chronic Health

Conditions. Journal of Medical Internet.Vol 15, No 4. Viitattu 9.10.2017.

http://www.jmir.org/2013/4/e76/.

Roto, V., Law, E., Vermeeren, A. & Hoonhout, J. 2011. User experience white paper.

Bringing clarity to the concept of user experience. Viitattu 17.4.2017. http://www.al-

laboutux.org/files/UX-WhitePaper.pdf.

49

Salminen, A-L., Heiskanen, T., Hiekkala, S., Naamanka, J. Stenberg, J-H. & Vuonon-

virta, T. 2016a. Etäkuntoutuksen ja siihen läheisesti liittyvien termien määrittelyä. Te-

oksessa Salminen, A., Hiekkala, S. & Stenberg, J. (toim.). Etäkuntoutus. Kelan tutki-

mus. Viitattu 13.10.2017.


94ed-09561f6981df.

Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. 2016b. Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Vii-

tattu 28.3.2017.


94ed-09561f6981df.

Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppei-

hin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja. Viitattu

15.8.2017.

http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf.

Stenberg, J-H. 2016. Psykoterapia ja siihen liittyvät etähoito- ja etäkuntoutusmene-

telmät. Teoksessa Salminen, A-L., Hiekkala, S. & Stenberg, J-H. (toim.). Etäkuntoutus.

Kelan tutkimus. Viitattu 13.10.2017.


94ed-09561f6981df.

Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. 2016. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yli-

opiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja. 2.korjattu painos.

Suomela-Markkanen, T. & Peltonen, R. 2016. Kuntoutussuunnitelma. Teoksessa

Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M. & Ylinen, A. (toim.) Kuntoutuminen. Hel-

sinki: Kustannus Oy Duodecim.

Teo C., Ng C. & White, A. 2017. What Do Men Want from a Health Screening Mobile

App? A Qualitative Study. PLoS ONE 12(1). Viitattu 10.10.2017.

http://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/jour-

nal.pone.0169435&type=printable.

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -stra-

tegia 2020. 2014. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.5.2017.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-

952-00-3548-8.pdf.

Tuomi, J. & Sarajärvi. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 10., uudistettu

painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Vuononvirta, T. 2016. Etäkuntoutus suomessa. Teoksessa Salminen, A-L., Hiekkala, S.

& Stenberg, J-H. (toim.). Etäkuntoutus. Kelan tutkimus. Viitattu 13.10.2017.


94ed-09561f6981df.

50

Wilska, T-A. & Kuoppamäki, S-M. 2017. Varttuneet kuluttajat, digitalisoituva arki ja

kulutusympäristöjen muutos. Digi 50+ -hankkeen loppuraportti. Verkkojulkaisu. Vii-

tattu 10.10.2017.

https://goo.gl/wxoUWT.

Ylisassi, H. Rajavaara, M. & Seppänen-Järvelä, R. 2016. Työn muutokset ja työkykykä-

sitykset kuntoutuksen lähtökohtina. Teoksessa Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Raja-

vaara, M. & Ylinen, A. (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Zhang, H., Jiang, Y., Nguyen H., Poo, D., & Wang, W. 2017. The effect of a

smartphone-based coronary heart disease prevention (SBCHDP) programme on

awareness and knowledge of CHD, stress, and cardiac-related lifestyle behaviours

among the working population in Singapore: a pilot randomised controlled trial.

Health and Quality of Life Outcomes. 15: 49. Viitattu 9.10.2017.


51

Liitteet

Liite 1. Tietokannoissa käytetyt hakustrategiat

MEDLINE (PubMed)

Filters activated: Full text, Publication date from 2009/01/01 to 2017/09/30, English.

Hakulausekkeet:

tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND application* OR app OR apps AND voca-

tion*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Vocational Education"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Rehabilitation, Vocational"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Counseling"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND employee*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND employment*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Employment"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Employment, Supported"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND worker*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND work-related*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND workplace*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Workplace"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND assistive technolog*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND assistive device*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh]] AND job*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND occupation*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND career*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND work capacit*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND capacit* to work*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND work abilit*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND abilit* to work*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Occupational Injuries"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Accidents, Occupational"[Mesh]

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND work* skill*

OR tablet* OR smartphone* OR cellphone* OR cell phone* OR "Cell Phones"[Mesh] AND "Occupational Health Ser-

vices"[Mesh]

mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND vocation*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Vocational Education"[Mesh]

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Rehabilitation, Vocational"[Mesh]

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Counseling"[Mesh]

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND employee*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND employment*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Employment"[Mesh]

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Employment, Supported"[Mesh]

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND worker*

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND work-related*

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND workplace*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Workplace"[Mesh]

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND assistive technolog*

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND assistive device*

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND job*

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND occupation*

OR mobile* AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND career*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND work capacit*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND capacity to work*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Work Capacity Evaluation"[Mesh]

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND work abilit*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND ability to work*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND coping at work*

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Occupational Injuries"[Mesh]

OR mobile AND application* OR app OR apps OR "Mobile Applications"[Mesh] AND "Accidents, Occupational"[Mesh]

52

(Löydetyistä aineistoista viisi aineistoa olivat ladattavissa EBSCOhostin käyttäjäliittymän kautta (kaikki tietokannat valit-

tuina) ja 13 aineistoa Tampereen yliopiston kirjaston Primo Central tietokannan kautta. Tavoittamatta jäi 8 aineistoa.)

Academic Search Elite (EBSCOhost)

Rajoittimet - Kokoteksti; Julkaisupäivämäärä: 20090101-20170931; Tieteelliset (vertaisarvioidut) aikakausjulkaisut

Rajaa Language: - english

Hakutavat - Boolen lauseke

Hakulausekkeet:

(mobile AND app* AND vocation*) OR (mobile AND app* AND employment) OR (mobile AND app* AND employee*) OR (mo-

bile AND app* AND worker*) OR (mobile AND app* AND workplace*) OR (mobile AND app* AND work-related) OR (mobile

AND app* AND “assistive technolog*”) OR (mobile AND app* AND job*) OR (mobile AND app* AND occupation*) OR (mobile

AND app* AND career*) (Mobile AND app* AND “assistive device*”) OR (Mobile AND app* AND "work* capacit*”) OR (Mobile

AND app* AND “abilit* to work*”) OR (Mobile AND app* AND “capacit* to work*”) OR (Mobile AND app* AND “work* abilit*”)

OR (Mobile AND app* AND "work* skill*")

OR (smartphone* AND app* AND vocation*) OR (smartphone* AND app* AND employ*) OR (smartphone* AND app* AND

work*) OR (smartphone* AND app* AND “assistive technolog*”) OR (smartphone* AND app* AND Job*) OR (smartphone* AND

app* AND occupation*) OR (smartphone* AND app* AND career*) OR (smartphone* AND app* AND “assistive device*”)

OR (tablet* AND app* AND vocation*) OR (tablet* AND app* AND employ*) OR (tablet* AND app* AND work*) OR (tablet*

AND app* AND “assistive technolog*”) OR (tablet* AND app* AND job*) OR (tablet* AND app*” AND occupation*) OR (tablet*

AND app*” AND career*) OR (tablet* AND app* AND “assistive device*”)

OR (“cell* *phone*” AND app* AND vocation*) OR (“cell* *phone*” AND app* AND employ*) OR (“cell* *phone*” AND app*

AND work*) OR (“cell* *phone*” AND app* AND “assistive technolog*”) OR (“cell* *phone*” AND app* AND job*) OR (“cell*

*phone*” AND app* AND occupation*) OR (“cell* *phone*”AND app* AND “assistive device*”)

GOOGLE Scholar

Näytä artikkelit, jotka on päivätty seuraavalla aikavälillä 2009-2017 ja jossa omat sanani esiintyvät artikkelin missä tahansa

kohdassa

Hakulausekkeet:

"mobiilivalmennus" -gradu -opinnäytetyö –bachelor

"tablet app" OR "tablet application" OR "smartphone app" OR "smartphone application" OR "mobile app" OR "mobile applica-

tion" AND "supported employment" OR "vocational rehabilitation" OR "occupational health care" -bachelor –master

"mobile technology" OR "mobile training" OR "mobile intervention" AND "vocational rehabilitation" OR "supported employ-

ment" OR "occupational health care" -bachelor -master –gradu

(Löydetyistä aineistoista kaksi ovat ladattavissa Tampereen yliopiston kirjaston Primo Central tietokannan kautta. Tavoitta-

matta jäi 1 aineisto)

CINAHL with Full Text (EBSCOhost)

Rajoittimet - Kokoteksti; Julkaisupäivämäärä: 20090101-20170931; Tieteelliset (vertaisarvioidut) aikakausjulkaisut

Rajaa Language: - english

Hakutavat - Boolen lauseke

Hakulausekkeet:

53

(mobile AND app* AND vocation*) OR (mobile AND app* AND employ*) OR (mobile AND app* AND work*) OR (mobile AND

app* AND “assistive technolog*”) OR (mobile AND app* AND job*) OR (mobile AND app* AND occupation*) OR (mobile AND

app* AND career*) OR (Mobile AND app* AND “assistive device*”) OR

OR (smartphone* AND app* AND vocation*) OR (smartphone* AND app* AND employ*) OR (smartphone* AND app* AND

work*) OR (smartphone* AND app* AND “assistive technolog*”) OR (smartphone* AND app* AND Job*) OR (smartphone* AND

app* AND occupation*) OR (smartphone* AND app* AND career*) OR (smartphone* AND app* AND “assistive device*”)

OR (tablet* AND app* AND vocation*) OR (tablet* AND app* AND employ*) OR (tablet* AND app* AND work*) OR (tablet*

AND app* AND “assistive technolog*”) OR (tablet* AND app* AND job*) OR (tablet* AND app*” AND occupation*) OR (tablet*

AND app*” AND career*) OR (tablet* AND app* AND “assistive device*”)

OR (“cell* *phone*” AND app* AND vocation*) OR (“cell* *phone*” AND app* AND employ*) OR (“cell* *phone*” AND app*

AND work*) OR (“cell* *phone*” AND app* AND “assistive technolog*”) OR (“cell* *phone*” AND app* AND job*) OR (“cell*

*phone*” AND app* AND occupation*) OR (“cell* *phone*”AND app* AND “assistive device*”) OR (“cell* *phone*”AND app*

AND career*)

54

Liite 2. Hakuprosessi

55

Liite 3. Aineistoon kuuluvat tutkimukset

Tutkimuksen tekijä(t), nimi ja julkai-

sutiedot

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä Tutkimuksen metodi ja otos Tutkimustulokset

1. Gillian R. Hayes, Michael T. Yegan-

yan, Jed R. Brubaker, Linda O’Neal

& Stephen W. Hosaflook 2013: Using

Mobile Technologies to Support Stu-

dents in Work Transition Programs. Uni-

versity of California, Irvine; Irvine Uni-

fied School District; Tiwahe Technol-

ogy.

Tutkimuksessa tehdään väliintulo, joka tuo iOS-laitteet

ja sovellukset siirtymisvaiheessa olevien autististen

opiskelijoiden tueksi. Nämä järjestelmät voivat tukea

työtä (esim. aikataulutusta, viestintää ja tehtävien hal-

lintaa) ja elämäntaitoja (esim. tavoite ja sosialisointi).

Tekniikka-interventio yhteistoiminnallisena oppimi-

sena vertaisryhmien ja henkilöstön kanssa. Tutkimuk-

sessa on käytetty monimenetelmällistä lähestymista-

paa.

Teknologisten toimenpiteiden avulla on mahdollista

tukea autististen ja muiden vammaisten opiskelijoiden

siirtymisvaihetta. Ne edellyttävät kuitenkin kattavaa

lähestymistapaa, johon sisältyy henkilökohtaisten

suunnitelmien kehittäminen opiskelijoille, sekä koulu-

tusta henkilökunnalle, että opiskelijoille

2. Gillian R. Hayes, V. Erick Custodioa,

Oliver L. Haimsona, Kathy Nguyen,

Kathryn E. Ringlanda, Rachel Rose

Ulgado, Aaron Waterhousec & Rachel

Weinera 2015: Mobile video modeling

for employment interviews for individu-

als with autism. Journal of Vocational

Rehabilitation, 43, 275–287.

Työhaastattelut edellyttävät erilaisten taitojen hallin-

taa, jotka voivat olla haastavia siirtymäikäisille nuo-

rille, joilla on autismi. Tutkimuksessa esitellään video-

mallinnuksen tehokkuutta työhaastattelujen tueksi.

Satunnaistetun koe, jossa osallistujat satunnaistettiin

hoitoon tai kontrolliin. Tutkimuksessa käytettiin t-tes-

tejä kunkin toimenpiteen tehokkuuden arvioimiseen, ja

kvalitatiivisia haastatteluja täydentämään ymmärrystä

toimien vaikutuksista. 15 opiskelijaa osallistuivat työ-

haastatteluihin yhden kuukauden jakson alussa ja lo-

pussa. Kahdeksan opiskelijaa satunnaistettiin interven-

tiotilaan.

Interventioon osallistuneet ovat parantaneet suoritus-

taan työhaastatteluissa vähentäen tyytymättömyyttä,

auttamalla tuomaan ajatuksia esiin loogisesti ja yti-

mekkäästi, sekä parantamalla hygieniaa ja terveyden-

huoltoa. Kontrolliryhmän osallistujat havaitsivat huo-

mattavaa parannusta kieliopin ja sanaston käytön suh-

teen. Työkalun käyttö sai osallistujilta korkeatasoisia

luokituksia.

3. Gershon Weltman, Jonathan Lamon,

Elan Freedy & Donald Chartrand

2014: Police Department Personnel

Stress Resilience Training: An Institu-

tional Case Study. Global Adv Health

Med.3(2):72-79.

Tässä tapaustutkimuksessa keskityttiin testaaman osal-

listujien itsesäätelyn joustavuutta ja vaikutuksia sovel-

luksen sekä henkilökohtaisen mentoroinnin avulla. Tu-

lostavoitteina olivat henkilökohtainen ja organisatori-

nen laadunarviointi (POQA), mentoreiden raportit ha-

vainnoistaan sekä osallistujien huomautukset mento-

rointitilaisuuksista.

Interventio sisälsi harjoittelua sekä puhelinohjausta

mentoreiden kanssa. Tutkimuksessa käytetään POQA-

kyselyä. Tehokkuuden arviointi perustui mentoreiden

havaintoihin. Tutkijat seurasivat suoritettujen harjoitte-

lujaksojen pituutta ja lukumäärää, sekä keräsivät osan-

ottajien lausuntoja. Tutkimukseen osallistui poliisilai-

toksen henkilökuntaa, 10 miestä ja 4 naista.

Kahdeksan yhdeksästä tässä tutkimuksessa käytetyistä

alaindekseistä osoittivat paranemista. Tulokset tukevat

ohjelman kykyä tarjota käytännön itsesäätelytaitoja ja

tunne-energian parempaa hallintaa. RTS-ohjelma to-

dettiin soveltuvaksi lainvalvonta- ja sotilasammateissa

toimivien henkilöiden kestävyyden ja psykologisen

hyvinvoinnin parantamiseen.

4. Kirsikka Kaipainen, Pasi Välkkynen

& Nina Kilkku 2017: Applicability of

acceptance and commitment therapy-

based mobile app in depression nursing.

Translational Behavioral Medicine. 7:

242-253.

Kerätä jatko-opiskelevien sairaanhoitajien kokemuksia

Oiva nimisestä mobiilisovelluksesta, jota voi käyttää

itsehallinta työkaluna mielenterveyden edistämiseksi

tai säilyttämiseksi. Tavoitteena on ymmärtää, miten

Oiva-sovellusta voitaisiin soveltaa masennuksen ja

muiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa hoitajan nä-

kökulmasta.

Kvalitatiivinen tutkimus, jossa metodina puolistruktu-

roitu kohderyhmähaastattelu. Tutkimukseen osallistui

16 suomalaista jatko-opiskelevaa sairaanhoitajaa, joilla

oli kaikilla työkokemusta mielenterveystyöstä.

Sovellus oli uskottava, toteuttamiskelpoinen ja hyö-

dyllinen itsehallintatyökalu soveltuen käytettäväksi

masennuksen ja muiden henkisten ongelmien ennalta-

ehkäisyyn ja hoitoon. Sovellusten tulisi olla uskotta-

via, näyttöön perustuvia ja helppokäyttöisiä. Vain

koulutettujen ammattilaisten tulisi käyttää sitä poti-

lailla, joilla on vakavia ongelmia. Käyttöönotto edel-

lyttäisi käytön integrointia hoitotyön malleihin, am-

mattilaisten koulutusta ja tarvittavan teknologian han-

kintaa. Ammatillisella tuella on keskeinen rooli moti-

vaation ylläpitämisessä. Tarkoituksena on täydentää,

56

eikä korvata kasvotusten annettavaa tukea. Soveltu-

vuuden arvioimisessa tulisi kriteerinä olla potilaan ha-

lukkuus kokeilla uutta lähestymistapaa.

5. Marja Harjumaa, Salla Muuraiskan-

gas & Kirsikka Kaipainen 2014: Mo-

biilivalmennus työyhteisön hyvinvoinnin

ja työssä jaksamisen parantamiseksi.

VTT Technical Research Centre of Fin-

land. Verkkojulkaisu.

Tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli arvioida mobii-

livalmennusohjelman soveltuvuutta työyhteisön hyvin-

voinnin parantamiseen, voimavarojen lisäämiseen sekä

positiivisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Toinen ta-

voite liittyi sovelluksen käyttöönottoon liittyvien hy-

väksynnän, esteiden ja mahdollistajien selvittämiseen,

niin työntekijöiden kuin henkilöstöhallinnon osalta.

Tarkoituksena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää työ-

yhteisön uusien hyvinvointia parantavien tuotteiden

käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Kestoltaan kolmen kuukauden mittainen interventiotut-

kimus kahdessa IT-alan yrityksessä. Interventio mu-

kaili Nielsenin ja Abildgaardin (2013) viitekehystä.

Tutkimukset menetelmät olivat suurimmaksi osaksi

laadullisia. Tietoa kerättiin työntekijöiltä, esimiehiltä ja

henkilöstöpäälliköiltä kyselyin, haastatteluin ja sovel-

luksen käyttölokitietoja tarkastelemalla. Tutkimukseen

osallistui 43 keski-iältään 37 vuotiasta henkilöä, joista

kaksi kolmasosaa oli naisia.

Käyttöaktiivisuus jäi vähäiseksi. Käyttöönotto vaatii

organisaation ja yrityksen johdon tuen. Henkilöstö-

päälliköt tulisi ottaa mukaan kehittämiseen ja huomi-

oida organisaation aikataulu. Sovelluksen alustariip-

pumattomuus, sisältö, toiminnallisuus ja käyttötapojen

sopivuus työympäristöön sekä käytön tuki vaikuttavat

käyttöönottoon. Esimiehet eivät kokeneet saaneensa

uutta tietoa hyvinvointiin liittyen, eikä hyvinvoinnin

parantuminen ollut selkeästi huomattavissa. Ne työn-

tekijät, joille mindfulness ei ollut tuttu, kokivat oppi-

neensa uutta ja saaneensa apua. Ohjelman helppokäyt-

töisyys ja selkeys jakoivat mielipiteitä. Lyhyet harjoi-

tukset koettiin hyväksi. Motivointivideot todettiin hie-

man teennäisiksi. Henkilöstöpäälliköt eivät havainneet

muutosta työntekijöiden hyvinvoinnissa. Sovellus

voisi toimia apuvälineenä organisaation tilan seuran-

nassa. Se voisi olla sopiva menetelmä osalle työnteki-

jöistä, mutta ei kaikille. Työntekijöiden tietojen jaka-

mista esimiehille on syytä pohtia, tietojen kerääminen

vaatii luvan, ja pitäisi olla valittavissa mitä tietoja jae-

taan. Haasteena oli löytää sopiva aika ja paikka sovel-

luksen käytölle.

6. Michael Dunn, Brenda Barrio & Yun-

Ju Hsiao 2016: Do iPad applications

help students with developmental disa-

bilities improve life-readiness skills?

Canadian Journal of Action Research.

Volume 17, Issue 1, pages 51-75.

Tässä toimintatutkimustyössä tarjottiin siirtymävai-

heessa oleville kehitysvammaisille opiskelijoille iPad-

tabletteja ja sovelluksia, joilla voisi parantaa sellaisia

valmiuksiaan, jotka johtavat työvalmiuteen. Tutkimuk-

sen tarkoituksena oli lisätä kirjallisuutta tarjoamalla

kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa kehitysvammai-

sille opiskelijoille suunnatun tekniikan käytön selkeyt-

tämiseksi.

Toimintatutkimuksellista lähestymistapaa jossa kerät-

tiin kvantitatiivisia kuvaustilastoja, sekä käytettiin kva-

litatiivisia menetelmiä kollektiivisten tapaustutkimus-

ten muodossa. Tietoja kerätiin myös hankkeen eri si-

dosryhmiltä voidakseen tarjota pätevyyttä ja luotetta-

vuutta triangulaation kautta. Tutkimukseen osallistui

yhdeksän siirtymäikäistä opiskelijaa (18-21 vuotiaat),

joilla oli keskivaikea tai vaikea kehitysvammaisuus,

vanhemmat, huoltajat, sekä opettajat kahdesta kaupun-

kipiirikunnasta, jotka sijaitsevat Yhdysvaltain Tyynen-

meren rannikon luoteisosassa.

Kvantitatiiviset tulokset osoittivat myönteisen kehi-

tyksen opiskelijoiden lukutaito-osaamisen muutok-

sessa. Kaikki oppilaat osoittivat parannusta CBM-

pisteillä. Opettajien luokitusasteikon tulokset osoitti-

vat, että kaikki opiskelijat saivat hyötyä tehtäväpäte-

vyyden taidoilla. Tutkimus osoitti, että viestintätaidot

työpaikalla paranivat, ja osallistujien mukaan havait-

tiin lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntymistä

vertaisryhmien kanssa.

7. Yao-Jen Chang & Tsen-Yung Wang

2010: Mobile location-based social net-

working in supported employment for

people with cognitive impairments. Cy-

bernetics and Systems: An International

Journal, 41:245–261.

Tutkimuksen mukaan interaktiivista, multimedialaa-

tuista ja paikannuspohjaista sovellusmallia on ehdo-

tettu, jotta voitaisi vastata tarpeisiin, joita usein esiin-

tyy tuetun työllisyyden kenttätyössä. Matkapuhelinten

laaja käyttö, ja käyttäjän sijaintitietojen saatavuus hel-

pottavat yksilöllisiä sijaintiin perustuvia sovelluksia ja

erityisesti liikkuvaan sijaintiin pohjautuvaa sosiaalista

Tässä tutkimuksessa rakennetaan mobiilipohjaista sosi-

aalisen verkostoitumisen palvelua ja suoritetaan kenttä-

tutkimuksia. Sosiaalisen verkostoitumisen tavoitteiden

saavuttamiseksi lisätään arkkitehtuuriin kaksi uutta

moduulia. Sosiaalisilla verkostoilla tarkoitetaan tässä

henkilökohtaisia tai ammatillisia ihmissuhteita. Otos

Järjestelmä pystyy tunnistamaan työntekijät etäisyy-

den päästä kohteesta, käsittelemään käyttäjän tavoit-

teita sekä välittämään viestin lähimmille työnteki-

jöille. Järjestelmä on parantanut aikaisempaa työtä

paikannusperusteisten palveluiden parissa ja lisännyt

sosiaalista tietoisuutta. Järjestelmä voi auttaa vähentä-

57

verkostoitumista (MLSN). Tutkimus aloitettiin tavoit-

teena mobiilipohjaisen sosiaalisen verkostoitumisen

käyttäminen toimenpiteenä, jolla pyritään lisäämään

sosiaalista yhteenkuuluvuutta, parantamaan elämänlaa-

tua ja työllistymistä henkilöille, joilla on sairaudesta

tai vammasta johtuvia kognitiivisia vaikeuksia.

muodostui kahdeksasta koehenkilöstä, joilla oli sairau-

desta tai vammasta johtuvia kognitiivisia vaikeuksia.

He osallistuivat jokainen neljään tilaisuuteen, eli yh-

teensä tilaisuuksia oli 32. Jokainen tilaisuus oli matka,

jossa yksilö palasi kotiin yhteisöpohjaisesta koulutuk-

sesta. Jokaisessa istunnossa kolmen henkilön varjo-

joukkue seurasi kohdetta matkan aikana turvallisuuden,

havainnoinnin ja tallentamisen ylläpitämiseksi.

mään riskejä ja lisäämään itsenäisyyttä yhteisöinteg-

raation prosessissa. Työhönvalmentajien mukaan lait-

teiden käytön ohjeistus oli helppoa ja nopeaa. Lisäksi

laitteen käyttö avun pyytämiseen oli helppoa integ-

roida nykyiseen yhteisöpohjaiseen koulutusohjelmaan.

Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia ... · (Heiskanen 2016, 53). Alussa uusi teknologia...

Documents

Transcript of Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia ... · (Heiskanen 2016, 53). Alussa uusi teknologia...