Koulutuskeskus Salpauksen toimintakertomus vuodelta 2019

Yhtymäkokous 18.5.2020

Päivi Saarelainen, rehtori

Sä pystytmihin vaan!Yhteishaku keväisin.

Jatkuva haku avoinna koko ajan, katso lisää https://www.salpaus.fi/koulutus/jatkuva-haku/

PERUSASTEEN PÄÄTTÄVÄT• Toisen asteen opiskelupaikka/ mahdollisuus jokaiselle alueen

peruskoulun päättävälle nuorelle• Opinnot merkittävässä osassa syrjäytymisen ehkäisyssä

VAILLA PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ TUTKINTOA OLEVAT• Aikuisten ja peruskoulun jo aiemmin päättäneiden osuus

opiskelijoista kasvaa

ALANVAIHTAJAT, TYÖTTÖMÄT JA UUTTA OSAAMISTA HANKKIVAT• Oppisopimuskoulutus• Yrityksille räätälöidyt yhteiset rekry –koulutukset• Työvoimakoulutus ja omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella• Koulutukset maahanmuuttajille

Salpauksen perustehtävä - alueen hyvinvointi ja kehittyminen

Kampuksia Lahdessa, Asikkalassa ja Heinolassa

Meillä opiskeleeaikuista ja nuorta

Opettajia ja muuta henkilöstöä

31 perustutkintoa28 ammattitutkintoa

18 erikoisammattitutkintoa

14 000 624

Salpauksestaon moneksi.

230 opiskelijaa saa erityistä tukea

87 kansallisuuttaopiskelijoissa

160 opiskelijaa ja asiantuntijaa kv-vaihdossa

1500solmittua

oppisopimusta

Yli 50 %opiskelijoista yli

30-vuotiaita

5

Satojahenkilöstö- ja täydennys-koulutuksia

63 milj. €

toiminta-tuotot

12/2019

Opiskelijat ja opiskelijavuodet ikäryhmittäin 2019

alle 19 v.25 %

20-24 v.13 %

25-29 v.10 %

yli 30 v.52 %

Opiskelijamäärä ikäryhmittäin 2019

alle 19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v.

alle 19 v. 37 %

20-24 v. 14 %25-29 v. 10 %

yli 30 v. 39 %

Opiskelijavuodet ikäryhmittäin 2019

alle 19 v. 20-24 v. 25-29 v. yli 30 v.

Ikä Opiskelijamäärä Opiskelijavuosia

alle 19 v. 3 805 2 36120-24 v. 2 055 91625-29 v. 1 620 638yli 30 v. 8 113 2 509Yhteensä 15 593 6 424

Ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen vaikutukset Salpauksen toimintaan

• Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta tuli voimaan 1.1.2018 (L 531/2017)

> sama laki kaikille; nuoret ja aikuiset > > peruskoulun päättäville yhteishaku, aikuisille jatkuva haku> opinnot voi aloittaa aiempaa joustavammin> henkilökohtaiset toteutukset, opintoja tarjolla ympäri vuoden >> kesän orientaatio-opinnot

> uusi laki haastaa aiemmat toimintatavat ja pedagogiikan sekä henkilökunnan että oppijoiden näkökulmasta

• Rahoituslain uudistus> mittarit opiskelijamääristä suorituksiin ja vaikuttavuuteen> Päijät-Hämeessä kaikille halukkaille löytyy määrällisesti hyvin opiskelupaikka, jos hakija on

koulunkäyntikykyinen, löytyy motivoiva ja sopiva ala.> Erityisesti nuorten kohdalla onnistumiseen vaikuttaa peruskoulussa saavutettu osaamistaso,

perheen tuki sekä vapaa hakeutumisoikeus ja alojen/työn imago.

• OKM:n ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuoteen 2030 (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161772)

• Oppivelvollisuuden laajentaminen• Maksuton toinen aste• Aikuisväestön jatkuvan oppimisen turvaaminen• Syntyvyyden lasku• Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden

määrän kasvu• Pk-yritysten johdon ja henkilöstön

ikääntyminen – löytyykö jatkajia • Muuttoliikenne edelleen kasvukeskuksiin

Muita ammatilliseen koulutukseen vaikuttava muutostekijöitä mm.

Koulutuksen merkitys korostuu, jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa ei työllisty ilman vähintään toisen asteen tutkintoa.

Nuorisotyöttömyystilanne vuonna 2019 koko Hämeessä

Lähteet: TEM / Työnvälitystilastot sekä http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame-nuorisotakuun-seuranta

Nuorisotyöttömyystilanne vuonna 2019: Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus (%) alle 25-vuotiaasta työvoimasta kunnittain ja seutukunnittain Päijät-Hämeessä

Lähde: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame-nuorisotakuun-seuranta

Nuorisotyöttömyystilanne vuosi 2019 työttömyysjakson päättymisen syyt, koko Häme

Lähteet: TEM / Työnvälitystilastot sekä http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame-nuorisotakuun-seuranta

Alkavan Työllisyyden hoidon kuntakokeilun arvioitu kokonais-kohderyhmä n. 10 000 henkilöä.

Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat vuonna 2019 työttömyysjakson päättymissyyn mukaan Hämeessä

32%

3%

16%

4%

43%

2%

Salpauksesta ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen

• Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen oppilaitosten välisessä valtakunnallisessa vertailussa pohjautuu Opetushallituksen Vipunen-tietokantaan (https://vipunen.fi/fi-fi). OKM sekä OPH käyttävät näitä tietoja oppilaitosten välisissä vertailuissa ja rahoituspäätösten pohjatietoina.

• Vuoden 2017 lopussa 64,0 % Salpauksessa ammatillisen perustutkinnon vuonna 2016 suorittaneista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita. Työllistyminen on parantunut vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna (60,2 %) sekä asetettuun tavoitteeseen (63%).

• Työttöminä vuoden 2017 lopussa oli 18 % tutkinnon suorittaneista, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuoden 2016 lopussa (22 %).

Tuloskortti 2019Työllistyminen TAVOITE: 63,0 %TOTEUTUMA 64,0 %(pt työllinen + työllinen opiskelija /suoritetut tutkinnot 753/1359)

Ammatillisen perustutkinnon (yhteishaku) suorittaneiden työllistyminen 1 v tutkinnon jälkeen.Tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan vuoden lopussa työllistyneet.Tuloskortin mittari v. 2016 valmistuneet, työllistyneet vuoden 2017 lopussa.

Jatko-opintoihin sijoittuminen (vuonna 2016 valmistuneet, jotka jatko-opinnoissa vuoden 2017 lopussa)

Lähde: Opetushallituksen Vipunen-tietokanta

11 (17)

Jatko-opintoihin sijoittuneiden %-osuus tutkinnon suorittaneista tutkinnon suoritusvuoden jälkeisen tilastovuoden lopussa, Päijät-Häme

Ammatillisen tutkinnon (perustutkinto, perustutkinto näyttötutkintona, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) suorittaneista jatko-opinnoissa seuraavilla kouluasteilla:alempi korkeakoulututkinto, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulututkinto, lisensiaatintutkinto, lukiokoulutus, lääkärien erikoistumiskoulutus, perusaste, tohtorintutkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto.

Tuloskortin mittari v. 2016 valmistuneet, jatko-opinnoissa vuoden 2017 lopussa.

Tuloskortti 2019Jatko-opintoihin sijoittuminenTAVOITE: 8,0 %TOTEUTUMA 8,3 %

• Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuva oppiminen, eri muodot voi vaihdella joustavasti opintojen edetessä

> koulutussopimus (palkaton)> oppisopimus (palkallinen työsuhde)> oma työ (esim. työssä ilman tutkintoa olevat, kesätyö tms.)

• Oppisopimuksen solmiminen lyhyille jaksoille aiempaa joustavampaa (mm. "kesäopsot")

• Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOKS) merkitys. HOKS on jokaisen opiskelijan oikeus ja koulutuksen järjestäjän velvollisuus.

• Peruskoulun jo aiemmin päättäneille kohdennettu jatkuva haku on kiinnostanut hyvin, samoin oppisopimuskoulutus.

Oppiminen oppilaitoksessa ja työpaikoilla

Vuodelle 2019 Salpaukselle oli myönnetty 6066 opiskelijavuotta, jonka lisäksi 80 opv vuodelta 2018.

Salpaus oli v.2019 seitsemänneksi suurin (vuonna 2020 kuudenneksi suurin) ammatillisen koulutuksen järjestäjä Suomessa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä

• Vuosittain syksyllä tehtävällä suoritepäätöksellä päätetään koulutuksen järjestäjän tulevan varainhoitovuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosien määrästä, mikä ohjaa koulutuksen järjestäjän toimintaa tulevana varainhoitovuonna ja toimii perusrahoituksen määräytymisperusteena.

• Lisäksi vahvistetaan tulevan vuoden suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteena käytettävät edellisinä vuosina toteutuneet suoritemäärät eli tutkinnot, tutkintojen osat sekä vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteet (vuoden 2020 pohjana on vuoden 2018 tulokset jne.)

• Rahoitus on yleiskatteellista, eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

• Valtakunnallisen työelämäpalautteen valmistelu kesken, tulossa käyttöön 1.7.2021 alkaen

Viiden vuoden siirtymäaika rahoituksen painotuksesta 2018 2019 2020 2021 2022Perusrahoitus 95 % 95 % 70 % 60 % 50 %Suoritusrahoitus 5 % 5 % 20 % 30 % 35 %Vaikuttavuusrahoitus 10 % 10 % 15 %

OKM:n 24.1.2020 ilmoituksen mukaan rahoitusrakenne vakiinnutetaan vuoden 2020 %-jaon tasoon

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä

Salpauksen opetustoiminta lukuina v. 2019

Opiskelijavuodet ja opiskelijamäärä 2019

Tuloskortti TP2019OpiskelijatyövuodetTAVOITE: 6 045TOTEUTUMA: 6 087

Rahoitus Opiskelijavuodet

Koski rahoitusValtionosuusrahoitteinen koulutus 5 871Työvoimakoulutus (VOS) 216Valtionosuusrahoitteinen koulutus yhteensä 6 087Muu rahoitusTyövoimakoulutus (Ely-keskus) 186Muuta kautta rahoitettu 151Muu rahoitus yhteensä 337Opiskelijavuodet yhteensä 6 424

Rahoitus Opiskelijamäärä

Koski rahoitusValtionosuusrahoitteinen koulutus 13 622Työvoimakoulutus (VOS) 791Valtionosuusrahoitteinen koulutus yhteensä 14 413Muu rahoitusTyövoimakoulutus (Ely-keskus) 879Muuta kautta rahoitettu 301Muu rahoitus yhteensä 1 180Opiskelijamäärä yhteensä 15 593

Opiskelijavuodet Opiskelijamäärä

Suoritetut tutkinnot ja laajuus 2018 - 2019

Lähde: Koski-palvelu

Suoritettujen opintojen yhteislaajuus, osaamispisteet

2018 2019

Perustutkinnot 240 185 143 357Ammatti tutkinnot 3 580 21 515Erikoisammatti tutkinnot 900 25 690Yhteensä 244 665 190 562

Suoritetut tutkinnot yhteensä 2018 2019

Perustutkinnot 1 973 1 713Ammatti tutkinnot 322 466Erikoisammatti tutkinnot 429 452Suoritetut tutkinnot yhteensä 2 724 2 631

Tuloskortti 2019Suoritetut tutkinnot

TAVOITE:Tutkinnot yhteensä 2 500- perustutkinnot 1 850- ammattitutkinnot 330- erikoisammattitutkinnot 320TOTEUTUMA:Tutkinnot yhteensä 2 631- perustutkinnot 1 713- ammattitutkinnot 466- erikoisammattitutkinnot 452

Suoritetut tutkinnon osat ja laajuus 2018 - 2019

Lähde: Koski-palvelu

Valmiissa tutkinnon osissa olevien näyttöjen lukumäärä

2019

Perustutkinnot 445Ammatti tutkinnot 74Erikoisammatti tutkinnot 21Yhteensä 540

Tuloskortti 2019Suoritetut tutkinnon osat

TAVOITE:Suoritetut tutkinnon osat yhteensä 20 700- perustutkinnot 18 400- ammattitutkinnot 1 250- erikoisammattitutkinnot 1 050 TOTEUTUMA:Suoritetut tutkinnon osat yhteensä 19 402- perustutkinnot 14 142- ammattitutkinnot 4 310- erikoisammattitutkinnot 950

Suoritetut tutkinnon osat (laajuus, osaamispisteet) yhteensä

2018 2019

Perustutkinnot 16 951 14 142Ammatti tutkinnot 1 181 4 310Erikoisammatti tutkinnot 1 063 950Yhteensä 19 195 19 402

Salpauksessa aloitetun koulutuksen vaihtuminen vuonna 2019

• Vuonna 2019 yhteensä 105 opiskelijaa siirtyi Salpauksesta opiskelemaan muuhun toisen asteen oppilaitokseen tai oppisopimuksella. Joitakin siirtymiä oli myös yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.

• 182 opiskelijaa vaihtoi Salpauksen sisällä aloittamansa tutkinnon toiseen jatkaen opintojaan.

• Vuonna 2019 voimassaolevista oppisopimuksista (perustutkinnot) purkautui 7,0 % ja purkautuneiden oppisopimusten osuus väheni hieman edelliseen vuoteen (8,0 %) verrattuna. Oppisopimusten purkautumisen taustalla ovat usein muutokset yrityksessä, muutokset työsuhteessa, työpaikan vaihto tai henkilökohtaiset syyt. Koulutuksen järjestämiseen liittyviä purkuja oli vuonna 2019 vain kaksi.

• 1.7.2018 otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön uuden rahoituslain mukainen OPH:n Amispalautekysely, jolla on vaikutus rahoitukseen. Amispalautekysely tehdään sekä aloitus- että päättövaiheessa.

• Hei hei, mitä kuuluu -palautekanava.

• Opiskelijoille kampuskohtaiset kyselytunnit (keväällä ja syksyllä), jossa rehtori ja muut johdon edustajat kuulivat opiskelijoiden näkemyksiä ja vastasivat heitä askarruttaviin kysymyksiin.

• Suorat palautteet opettajille, opetusalapäälliköille sekä oppilaitosjohdolle.

Opiskelijapalautejärjestelmät

Koko tutkinnon suorittaneetOsan- tai osia suorittaneet)Ammatillisen koulutuksenaloittaneet

Amispalautteen vastausprosentit Salpauksessa 1.7.2019 – 31.12.2019

Salpauksen vastausprosentit olivat koko tutkinnon suorittaneita lukuun ottamatta paremmat verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Arviointiasteikko sisällöllisten vastausten osalta on 1-5, ja Salpauksen toteutuma oli valtakunnallista tasoa (3,9).

Päättökyselyn tulokset

Tuloskortti 2019OpiskelijapalauteTAVOITE: 3,7TOTEUTUMA 3,9

Koulutuksen vetovoiman kehitys 2018 – 2020Vetovoimaluku, yhteishaku

Tuloskortti 2019Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (yhteishaku) TAVOITE: 0,95TOTEUTUMA: 0,93

Vetovoimaluvun (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat) kehitysperustutkinto, kevään yhteishaku

Päijät-Hämeessä perusopetuksen päättänyt ikäluokka sijoittuu hyvin toisen asteen koulutukseen, mikäli hakija on koulunkäyntikykyinen.

Aikuiset ja ylioppilaat hakevat jatkuvassa haussa, eivätkä näy näissä luvuissa.

Vetovoimaluku 1 kertoo siitä, että tarjonta on tasapainossa kysynnän kanssa (nuorisotakuu).

Koulutuksen vetovoiman kehitys 2018 – 2020Hakijamäärät, yhteishaku, ensisijaiset hakijat

Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima yhteishaussa vuonna 2019 ja 2020

Erityisen vetovoimaisia olivat mm. seuraavat tutkinnot:

- Autoala - Hius- ja kauneudenhoitoala- Kasvatus ja ohjausala - Sähkö- ja automaatioala

Vähemmän vetovoimaisia olivat:

- Rakennusala- Kalatalous - Prosessiteollisuus- Elintarvikeala

Laskenta: ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin, hakijatiedot yhteishaku 2019 ja 2020 perustutkintoihin

Jatkuvan haun hakijamäärät vuonna 2019

• Jatkuva haku tutkintokoulutukseen on avoin kaikille hakijaryhmille iästä riippumatta. Haku koskee perustutkintoja ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

• Jatkuvan haun kautta Salpauksen perustutkintoihin, ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin tuli hakemuksia vuoden 2019 aikana yhteensä n. 4600, joista eri henkilöitä oli n. 3500 (n. 700 hakijaa jätti useamman hakemuksen, ka. 2,5). Vuoden 2019 lopussa edellä mainituista 4600 hakemuksesta n. 1700 henkilöä otettiin opiskelijaksi, mutta n. 125 henkilön osalta on vielä vahvistamatta opiskelupaikan vastaanottaminen. Lisäksi n. 145 henkilöä ei ottanut jatkuvan haun kautta saamaansa opiskelupaikkaa vastaan. Tämä voi johtua osin mm. hakijan henkilökohtaisista esim. taloudellisista syistä. Vuoden 2019 lopussa valintatieto puuttuu/valintaprosessi on vielä kesken 495 hakijalla.

• Jatkuvan haun kautta vetovoimaisimmat tutkinnot olivat eläintenhoitajan ammattitutkinto sekä perustutkinnoista sosiaali- ja terveysala, liiketoiminta, hius- ja kauneudenhoitoala, logistiikka, ravintola- ja catering-ala, kasvatus- ja ohjausala, autoala, hevostalous, kone- ja tuotantotekniikka sekä rakennusala. Alavalinnassa näkyy selkeä ero mm. hevostalouden, liiketoiminnan sekä rakennusalan osalta, joita haettiin jatkuvan haun kautta enemmän verrattuna nuorten hakeutumiseen yhteishaun kautta.

Jatkuvan haun hakijamäärät keväällä 2020 (tilanne 30.4.2020)

Jatkuvan haun kautta Salpauksen perustutkintoihin, ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin tuli hakemuksia alkuvuoden 2020 (tilanne 30.4.2020) aikana yhteensä 1877, joista eri henkilöitä oli 1512 (261 hakijaa jätti useamman hakemuksen, ka. 1.24).

Edellä mainituista 1877 hakemuksesta 264 henkilöä otettiin opiskelijaksi, mutta 189 henkilön osalta on vielä vahvistamatta opiskelupaikan vastaanottaminen.

Lisäksi 75 henkilöä ei ottanut jatkuvan haun kautta saamaansa opiskelupaikkaa vastaan. Tämä voi johtua osin mm. hakijan henkilökohtaisista esim. taloudellisista syistä.

Valintatieto puuttuu/valintaprosessi on vielä kesken 1061 hakijalla.

Eronneet perustutkinto-opiskelijat 2017 - 2019

Opiskelijamäärä 2019Perustutkinnot 7 987- perustutkinnot 6 664- oppisopimus 950- työvoimakoulutus 373

*) 2017 lisätty näyttötutkintojen osuus, ei seurattu aiemmin tuloskortissa* )2017 – 2018 lisätty oppisopimuskoulutuksen osuus, seurattu aiemmin erikseen tuloskortissa

Tuloskortti 2019Opinnoista eroaminen (tavoitteena koko tutkinto)TAVOITE: 8,5 %TOTEUTUMA: 10,0 %

2017 2018 2019Eronneet hlö 928 737 780Eronneet % 16,2 14,0 10,0

Opinnoista eroamisissa raportoidaan ns. negatiiviset eron syyt, jolloin opiskelijaa ei ole tavoitettu tai hänet on ohjattu muiden palveluiden, kuin opintojen piiriin.

Eronneet opiskelijat ikäryhmittäin vuonna 2019 sekä kevät 2020

Perustutkinnoista negatiivisista syistä eronneiden määrää seurataan kahden eri ikäryhmän osalta, alaikäisten alle 18-vuotiaiden ja 18–29-vuotiaiden osalta. Rajaus 29 ikävuoteen perustuu nuorisolain määritelmään, jossa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Opinnoista eroamisissa raportoidaanns. negatiiviset eron syyt, jolloin opiskelijaa ei ole tavoitettu tai hänet on ohjattu muiden palveluiden, kuin opintojen piiriin.

Negatiivisten erojen määrä alle 18-vuotiaiden osalta vuonna 2019 oli 3,2 % ja 18–29-vuotiaiden osalta 14,9 % (luvut eivät sisällä oppisopimuksella koko tutkinnon suorittavia).

Negatiivisten erojen määrä alle 18-vuotiaiden osalta ajalla 1.1.–31.3.2020 oli 0,58 % ja 18–29-vuotiaiden osalta 5,28 % (luvut eivät sisällä oppisopimuksella koko tutkinnon suorittavia). Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden eroamisten määrä on vähentynyt.

Koulutuskeskus Salpaus ilmoittaa nuorisolain mukaisesti opintojen keskeytyessä alle 29-vuotiaan nuoren tiedot kaupungin/kunnan nuorisopalveluihin etsivään nuorisotyöhön.

• Tyypillisin negatiivisen eron syy alle 18 vuotiailla on henkilökohtaiset syyt (39 henkilöä).

• Tyypillisimmät negatiivisen eron syyt ovat 18 – 29 vuotiailla, että henkilö katsotaan eronneeksi (214 henkilöä) sekä henkilökohtaiset syyt (112 henkilöä). Opiskelija katsotaan eronneeksi silloin, kun opiskelijaan ei useista yrityksistä huolimatta saada lainkaan yhteyttä. Syy näihin eroihin on usein koulukuntoisuudessa (fyysinen ja psyykkinen terveys tai päihteet) tai haasteet oman elämänhallinnassa.

• Muita opiskelijoiden itsensä ilmoittamia syitä ovat usein terveydelliset syyt ja motivaation puute.

• Kriittinen kohta opintojen jatkumisessa on usein juuri täysi-ikäisyyden saavuttaminen ja siinä riittävien tukitoimien varmistaminen moniammatillisesti.

• Koulutuskeskus Salpaus ilmoittaa opintojen keskeytyessä alle 29-vuotiaan nuoren tiedot kaupungin/kunnan Nuorisopalveluihin etsivään nuorisotyöhön.

Salpauksessa aloitetun koulutuksen keskeytyminen vuonna 2019

Opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa ja oppisopimuksen purku 2017 – 2019 sekä kevät 2020

*) Oppisopimus tehty koko tutkinnon ajaksi

Opiskelijamäärä ja purku 2017 2018 2019

Oppisopimukset 2 005 2 319 2 751Purkautuneet oppisopimukset 168 186 179Eronneet % 8,0 8,00 7,0

Oppisopimuskoulutuksesta eronneiden määrä ajalla 1.1. – 31.3.2020 oli 54, joista lähes puolet johtui työsuhteessa tapahtuvista muutoksista. Koronaviruksen vaikutukset näkyvät hyvin nopeasti oppisopimuskoulutuksissa, sillä lomautukset, työntekijöiden irtisanomiset ja muutokset työtehtävissä vaikuttavat myös oppisopimuksiin.

Oppisopimuskoulutus aloittain 2019

Oppisopimuskoulutus koulutusaloittainvuonna 2019

Koulutusala Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammatti-tutkinto

Ei tutkinto-tavoitetta

Yhteensä

Tekniikan alat 268 92 38 398Maa- ja metsätalousalat 25 40 65Palvelualat 245 53 63 361Terveys- ja hyvinvointialat 212 45 32 289Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 167 390 939 1 496Humanistiset ja taidealat 20 6 5 31Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT 8 8Luonnontieteet 3 1 3 7Ei tutkintotavoitetta, lisäkoulutus 96 96

Yhteensä 948 627 1 080 96 2 751

32

Valma-koulutuksen jälkeen 2. asteen koulutukseen sijoittuminen

Tuloskortti 2019Valma-koulutuksen jälkeen 2. asteen koulutukseen sijoittuminen TAVOITE: 93,0 %TOTEUTUMA 82 %

Valma-koulutuksen jälkeen 2. asteen koulutukseen sijoittuneet

2019 Valma-koulutuksesta valmistuneet 94Koulutuskeskus Salpaus 63Muu ammatillinen oppilaitos 9Ammatillinen erityisoppilaitos 1Lukio ja ammattikorkeakoulu 3Muu koulutus (Harjula) 1Muu (äitiysloma) 2Työssä 1Ei sijoittunut tai ei tietoa 14Yhteensä 94

Syksyllä 2019 aloitettiin ensimmäisen kerran yhteistyössä Kaarisillan kanssa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Salpaus järjestää Valma-koulutusta sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajille.

Salpauksen opiskelijoista 11,0 % on maahanmuuttajataustaisia.

Vuonna 2019 Koulutuskeskus Salpauksessa opiskeli 729 henkilöä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Yleisimmät kielet ovat venäjä (135), arabia (117), viro (76), kurdi (46) ja thai (43).

Koulutusmuodot: 1. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 2. Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot sekä valmennus suomen kielen yleisen

kielitutkinnon (YKI 3) keskitason testiin (YKI -kielitestejä)3. Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, VALMA maahanmuuttajille (kielitaitotaso

A2.2.)4. Maahanmuuttajat tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Koulutusta maahanmuuttajille

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän hallitus päätti kesäkuussa 2019 perustaa Salpaukseen uusia lehtorin virkoja (165 kpl). Virat voimassa 1.1.2020 alkaen.

Opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimusasetuksen (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998 ja asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta 1150/2017) mukainen kelpoisuus vuonna 2019 oli 91,3 %.

Opettajat siirtyivät opetusvelvollisuustyöajasta vuosityöaikaan 1.1.2019 alkaen, tavoitteena oli mm. aiempaa joustavampi työajan käyttö ja kesäaikainen opetus ja ohjaus.

Opetustoimintaan tehdyt lisäykset

Ajankohtaista toiminnasta vuodelta 2019

Ajankohtaista toiminnasta

• Kuninkuusravit 2.- 4.8.2019, jossa Salpauksen vieraana mm. opetusneuvos Jukka Lehtinen (OKM).

• Salpausselän kisat 8.–10.2.2019.

• Salpauksen opiskelijoiden ja henkilöstön yhteinen Kyläjuhla 30.8.2019. Juhlan teemana oli ilmasto. Pitkäaikaiset työelämäyhteistyökumppanit Päijät-Hämeen Jätehuolto ja Hämeenmaa sponsoroivat juhlassa arvotun Tunturi-sähköpyörän.

• Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset kehittämispäivät järjestettiin Salpauksessa 9.-10.10.2019. Salpauksen lisäksi järjestelyihin osallistuivat puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan työelämätoimikunta, Opetushallitus ja alan yrityksiä.

• Selvitetty mahdollisuutta lukio-opintoihin yhdessä Orimattilan lukion kanssa.

• Yhteishaussa valituille opiskelijoille järjestettiin orientaatioviikko kesäkuun viimeisellä viikolla. Orientaatioviikolla pääsi perehtymään alaan, tutkintoon ja opintoihin. Orientaatioviikkoon osallistui n. 700 opiskelijaa.

• Kiipulan ammattiopisto aloitti toimintansa Lahden keskustakampuksella.

Ajankohtaista toiminnasta

• OKM:n ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto vieraili Salpauksessa 30.8.2019. Vierailun yhteydessä Tammilehto tutustui myös Salpauksen ja Kaarisillan väliseen yhteistyöhön sekä Kaarisillan toimipisteeseen.

• OPH:n opetusneuvos Markku Kokkonen työhöntutustumispäivässä Salpauksessa 14.11.2019

• Ohjauspiste Suunta aloitti toimintansa syyskuun alussa. Se on Koulutuskeskus Salpauksen palvelupiste, josta saa mm. opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa sen aukioloaikoina ja se vastaa mm. uuteen lakisääteiseen jatko-ohjaus velvoitteekseen. Myös ohjausalan henkilöstö tarvitsee neuvontaa sekä Salpauksen koulutuksista että yleisesti ammatillisesta koulutuksesta. Suunta auttaa myös heitä.

• Strategian päivitystyö meneillään koko henkilöstön, opiskelijoiden ja eri sidosryhmien kanssa.

• Salpaus sai keväällä 2019 opetus- ja kulttuuriministeriöltä strategiarahoitusta toimitilojen käytön tehostamiseen 870 000 euroa. Rahoitusta käytetään toimitilaohjelman jatkovalmisteluun ja kehittämistoimenpiteiden toimeenpanon suunnitteluun ja valmisteluun. Lisäksi rahoitusta saatiin 604 000 euroa opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Myönnettyjen rahoitusten käyttöaika on vuoden 2020 loppuun. Vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät 427 000 euron strategiarahoitushankkeet jatkuivat vuonna 2019.

• Taitaja9:n Hämeen aluekilpailun välierät ja finaali, palkintoina kesätyö Salpauksen yhteistyökumppaniyrityksissä.

• Taitaja2019-kisoissa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailivat ammattitaidon SM-mitaleista Joensuussa 21.-23.5. Salpauksesta kisoihin osallistui 17 opiskelijaa ja he kisasivat 12 lajissa. Eläintenhoidossa hopeaa voitti sysmäläinen Roosa Pihamaa ja levy ja hitsaus -lajissa lahtelainen Pyry-Veikko Ikonen. Ilmastointiasennuksessa pronssimitalin ansaitsi hollolalainen Iivari Jokinen.

• Taitaja2019-kilpailussa oli treenaamassa myös Salpauksesta valmistunut Eemeli Polvela, joka osallistui elokuussa ammattitaidon MM-kilpailuihin Venäjän Kazanissa. Hän kilpaili huonekalupuusepän lajissa ja opiskelee nyt Lahden ammattikorkeakoulussa puuinsinööriksi. Eemeli on aiemmin suorittanut Salpauksessa puuteollisuuden perustutkinnon (puuseppä) ja taideteollisuusalan perustutkinnon (puuartesaani). Häntä valmensi Salpauksen lehtori Marko Varjos.

• Salpauksen opettajista Marko Varjos toimi WS2019 kisoissa sekä eksperttinä että lajipäällikkönä (huonekalupuusepän ala), Tommi Backman eksperttinä (tehdaskunnossapito) sekä Anssi Mikkola lajipäällikkönä (tehdaskunnossapito).

Ajankohtaista kilpailutoiminnasta