KONSERNIN TOINEN PAIKALLISET PÄÄKONTTORIT...kasvu oli 1,3 %, ilman myytyjä liiketoimintoja 3,3 %....

TAVOITTEENATOIMINNALLINENERINOMAISUUSVUOSIKERTOMUS 2012

CR

AM

O • VU

OS

IKE

RTO

MU

S 2012

PAIKALLISET PÄÄKONTTORIT

SUOMICramo Finland OyKalliosolantie 201740 VantaaSuomiPuhelin +358 10 661 10www.cramo.fi

Cramo Finland OySiirtokelpoiset tilatPL 9, Huurretie 1933471 YlöjärviSuomiPuhelin +358 10 661 5500www.cramo.fi

RUOTSICramo Sverige ABTorshamnsgatan 35164 95 KistaSwedenPuhelin +46 8 623 5400www.cramo.se

Cramo Instant ABTorshamnsgatan 35164 95 KistaSwedenPuhelin +46 8 623 5400www.cramo.se

NORJACramo ASPB 34, Alnabru0614 OsloNorwayPuhelin +47 23 37 55 60www.cramo.no

TANSKACramo A/SFarverland 72600 GlostrupDenmarkPuhelin +45 70 110 210www.cramo.dk

VIROCramo Estonia ASKadaka tee 131129 15 TallinnEstoniaPuhelin +372 6 830 800www.cramo.ee

LATVIACramo SIAGanibu Dambis 27/51005 RigaLatviaPuhelin +371 673 875 55www.cramo.lv

LIETTUACramo UABVerkių g. 5009109 VilniusLithuaniaPuhelin +370 5 235 7040www.cramo.lt

PUOLACramo Sp.Zo.o.Ul. Pulawska 40502 801 WarsawPolandPuhelin +48 22 211 98 98www.cramo.pl

VENÄJÄZAO CramoZanevka 48/1195298 St.PetersburgRussiaPuhelin +7 812 448 4818www.cramo.ru

ZAO Cramo RusMytishinsky districtVolkovskoye highway, 39Box 215, 141006 MytishiRussiaPuhelin +7 495 926 7676www.cramo.ru

Cramo KaliningradP.O. Box 512, 4-aja BolshajaOkruzhnaja 33236029 KaliningradRussiaPuhelin +7 4012 776 222www.cramo.ru

TSEKIN TASAVALTACramo s.r.o.Slánská 285/13163 00 Praha 6 - RepyCzech RepublicPuhelin +420 226 291 711www.cramo.cz

SLOVAKIACramoAgátová 22841 01 BratislavaSlovakiaPuhelin +421 263 810 799www.cramo.cz

THEISEN BAUMASCHINEN PÄÄKONTTORIT

SAKSATheisen Baumaschinen AG Emeranstrasse 49-5185622 München-FeldkirchenGermanyPuhelin +49 89 857 98-0www.theisen.de

ITÄVALTATheisen Baumaschinen Mietpark GmbH & Co. KGStrasse 2A-M132351 Wiener NeudorfAustriaPuhelin +43 2236 636 35-0www.theisen.at

UNKARITheisen Baumaschinen Mietpark GmbH & Co. KGVédgát utca 8, XXI. Bezirk1215 BudapestHungaryPuhelin +36 1 427 0103www.theisen.hu

KONSERNINPÄÄKONTTORICramo OyjKalliosolantie 201740 VantaaSuomiPuhelin +358 10 661 10www.cramo.com

TOINEN KONSERNIKONTTORICramo ABTorshamnsgatan 35164 95 KistaSwedenPuhelin +46 8 623 5400www.cramo.com

FOR A GREAT DAY AT WORK

LUOTETTAVA KUMPPANI

STRATEGINEN KULMAKIVI:ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO

Emporia, yksi Skandinavian suurimmista ostos keskuksista, avattiin Malmössä loka kuussa 2012. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on 93.000 m² ravintola palveluita, ostos mahdolli-suuksia sekä design- ja taide-elämyksiä. Lisäksi 11.000 m² on varattu toimisto käyttöön. Emporiassa käy päivittäin noin 25.000 asiakasta, ja siellä työsken telee 3.000 työntekijää. Se on ensimmäinen ostos keskus Ruotsissa, jolle on myönnetty BREEAM -sertifi kaatti.*www.emporia.se

*Building Research Establishment Environmental Assessment Method

Vuosina 2008−2012 Cramo toimitti Advansialle kattavan palvelu kokonai-suuden, jonka projektitoimipiste palveli myös muita lähiseudun asiakkaita. Cramo rakensi yli 200 tilaelementistä asuintilat 700 työntekijälle ja projekti toimiston 35 alihankkijalle. Sopimukseen sisältyi työkalujen, rakennuskoneiden, nostin-kaluston ja parhaimmillaan 456 hissin vuokraus sekä työmaapalveluita. Lisäksi toteutettiin turvallisuusohjelma, johon sisältyi putoamissuojaus-, hissinkäyttö- ja ensiapukoulutusta.

– Meillä rakentaminen on melko kansainvälistä toimintaa, sillä teemme yhteistyötä useiden ali-hankkijoiden kanssa. Onkin siis tärkeää, että vuokrausasioissa meillä on yksi kumppani, joka huolehtii siitä, että kaikki sujuu mutkattomasti, yhteistyösuhde toimii ja kussakin työssä hyödyn-netään juuri oikeaa osaamista ja oikeita resursseja. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Cramo. Stefan Olsson, Advansian projektipäällikkö, vastuussa

Emporian rakennusprojektin johtamisesta

– Tyytyväiset asiakkaat ovat kaiken menestyvän liiketoiminnan kulmakivi. Teemme aina parhaamme auttaaksemme asiakkaita löytämään kuhunkin tilanteeseen sopivimman ratkaisun. Emporian tarpeet vaihtelivat suuresti projektin aikana. Fredrik Wihlborg, Cramo Ruotsin projektipäällikkö

4 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012

SISÄLTÖ STRATEGIA JA TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT 6 Cramo lyhyesti 8 Vuosi 2012 lyhyesti 10 Toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan haastattelu 13 Kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen 14 Strategia 16 Menestys pitkällä aikavälillä 18 Voitettavat taistelut 24 Cramo Care 26 Vuokrauksen kasvutekijät 27 Asiantuntijoiden näkemyksiä 28 Markkinaolosuhteet

LIIKETOIMINTAKATSAUS 32 Suomi 33 Ruotsi 34 Norja 35 Tanska 36 Keski-Eurooppa 37 Itä-Eurooppa

HALLINTO 40 Hallinnointi ja ohjaus 44 Hallitus 46 Johtoryhmä

TALOUSTIEDOT 50 Sisältö 51 Hallituksen toimintakertomus 56 Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 57 Konsernitilinpäätös 96 Emoyhtiön tilinpäätös

104 Tietoja osakkeenomistajille

CRAMO LUO LISÄARVOA SIDOSRYHMILLEENKoska Cramosta on tullut yksi Euroopan

suurimmista kone- ja laitevuokraus palvelu-

yrityksistä, yhtiö on siirtänyt painopisteen

kasvusta toiminnalliseen erin omaisuuteen.

Tässä vuosikertomuksessa kuvataan, mitä

hyötyjä toiminnallisesta erin omaisuudesta

syntyy eri sidosryhmille ja Cramolle yhtiönä.

CRAMON VAHVUUDET

KOKONAISRATKAISUN TARJOAJA Cramo Vuokrauskonseptin ansiosta yhtiöllä on laaja ja tasapainoinen yli 200.000 yksiköstä koostuva kalusto-valikoima, joka kattaa neljä tuotealuetta. Lisäksi Cramo tarjoaa laajan valikoiman vuokraukseen liittyviä palveluita.

VAHVA MARKKINA-ASEMA Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Euroopan kolmanneksi suurin vuokraus-ratkaisujen tarjoaja, hyvät asemat kasvavilla vuokrausmarkkinoilla.

TEHOKASTA TOIMINTAA Kehittynyt kalustonhallinta ja toiminta-sovellukset kaikilla markkinoilla.

SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MAHDOLLISUUDET Pohjoismaissa siirtokelpoisten tila-ratkaisujen johtava toimittaja niin rakennus teollisuudelle kuin muillekin teollisuudenaloille. Hyvät mahdollisuudet kasvaa olemassa olevilla ja uusilla markkinoilla.

VAHVA BRÄNDIVahva, tunnettu brändi. Cramo tunnetaan luotettavana toimittajana, jolla on vahvaa näyttöä pitkän ja lyhyen aikavälin vuokrauksesta sekä projekti- ja ulkoistussopimuksista.

JOUSTAVA LIIKETOIMINTAMALLIJoustavuutta on parannettu kaikessa toiminnassa. Siirtokelpoiset tilat, ulkoistus sopimukset ja laaja maan-tieteellinen kattavuus lisäävät liike-toiminnan vakautta. Vuokratyövoiman käyttö, franchising-konseptin käyttöönotto ja kaluston tehokkuuden parantaminen lisäävät konsernin ketteryyttä.

YLEISLAUSEKE

Tietyt lausunnot tässä vuosikertomuksessa ovat

tulevaisuuteen kohdistuvia ja perustuvat johdon

tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne

sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen

taloudellisen ja toimialan tilanteen muutoksille.

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 5

LUOTETTAVA KUMPPANI

INNOVAA-TIOITA

Sivu38PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ

Sivu 48 KETTERÄ

Sivu 106

HUIPPU-LAATUA

Sivu 18

TULOKSIA PAIKALLISELLA PÄÄTÖKSEN-TEOLLA

Sivu 22

YHTENÄINEN TUOTE- JA PALVELU-VALIKOIMA

Sivu 19

LUPAUKSETPIDETÄÄN

Sivu 23

Sivu 21

KORKEAT STANDARDIT

Sivu 25

PARASTA PALVELUA

Sivu 30

SISÄLTÖ

Sivu 2

VAHVA TYÖ-MOTIVAATIO

ASIAKKAIDEMME NÄKEMYKSIÄ


SUOMI RUOTSI

PALVELUVERKOSTO 55 (55) toimipistettä, joista 19 on franchising-toimipisteitäLogistiikkakeskusrakenne valmis

124 (128) toimipistettä, joista 38 on franchising-toimipisteitäLogistiikkakeskusrakenne valmis

VUOKRAUSMARKKINAN KOKO, M€1

KONE- JALAITEVUOKRAUS

ENNUSTE 20132

Laskua 1,0 % Kasvua 2,5 %

ARVIOITU RAKENTAMISEN

KASVU 20133

Laskua 2,3 %, koska sekä asuin- että toimitilarakentamisen markkinat supistuvat 2–4 %

Kasvua 0,2 %, asuinraken-tamisen maltillisen kasvun odotetaan tasapainottavan hieman negatiivista trendiä, joka vallitsee toimitila-, maa- ja vesirakentamisessa

ARVIOITU MARKKINA-ASEMA

Kone- ja laitevuokrauksessa vahva asema markkinoiden toiseksi suurimpana toimijana,siirtokelpoisissa tiloissa markkinajohtaja

Vahva markkinajohtaja sekä kone- ja laitevuokrauksessa että siirtokelpoisissa tiloissa

OSUUS KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA, %

KILPAILUYMPÄRISTÖ Kaksi vahvaa toimijaa sekä joukko paikallisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Siirtokelpoisten tilojen tuote-aluetta hallitsee muutama vahva toimija.

Kaksi vahvaa toimijaa sekä joukko paikallisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Siirtokelpoisten tilojen tuotealuetta hallitsee muutama vahva toimija.

HENKILÖMÄÄRÄ(HTV), %

Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia

tilaratkaisuja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä

vuokraukseen liittyvistä palveluista, kuten työmaa- ja asennuspalveluista. Cramo on toimialansa

johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Vuonna 2012 Cramolla oli 376

toimipistettä ja yli 200.000 vuokrakonetta ja -laitetta. Yhtiön 2.555 työntekijää palveli yli 150.000

asiakasta 14 maassa. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 1988, ja sen osakkeet ovat olleet

pörssin päälistalla vuodesta 1998 lähtien.

CRAMO – KOKONAISRATKAISUJEN TARJOAJA

KONSERNIN LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

TYÖKALUT 28 (28) MAAN RAKENNUS KONEET 15 (16) NOSTINKALUSTO 22 (22) SIIRTOKELPOISET TILAT 27 (26) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT

PALVELUT JA MUUT 9 (8)

KONSERNIN LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

RAKENNUS TEOLLISUUS 57 (57) MUU TEOLLISUUS 22 (21) JULKINEN SEKTORI 15 (14) KOTITALOUDET 3 (3) MUUT 4 (4)

LIIKETOIMINTASEGMENTIT 2012

46,4 (44,9)

16,2 (18,5)

19,2 (24,3)

30,2(28,3)

445 (440)

1 372(1 327)

858(786)


NORJA TANSKA KESKI-EUROOPPA4 ITÄ-EUROOPPA5

31 (34) toimipistettä, joista 1 on franchising-toimipisteLogistiikkakeskusrakenne valmis

7 (20) toimipistettä, ei franchising-toimipisteitäLogistiikkakeskusrakenne valmis

88 (96) toimipistettä, ei franchising-toimipisteitäLogistiikkakeskusrakenteen käyttöönotto aloitettu, osittain valmis

71 (76) toimipistettä, joista 11 on franchising-toimipisteitäLogistiikkakeskusrakenne lähes valmis

Kasvua 4,0 % Kasvua 2,8 % Kasvua 3,0 %, kasvun taustalla Saksan markkinat

Kasvua Baltian maissa 7 %, Venäjällä 7–10 % ja Tsekin tasavallassa 1 %; laskua Puolassa 4,1 % ja Slovakiassa 2 %

Kasvua 5,6 %, kaikkien rakentamisen osa-alueiden odotetaan vauhdittavan kasvua

Kasvua 2,2 %, kaikkien rakentamisen osa-alueiden odotetaan vauhdittavan kasvua

Kasvua Saksassa 2,5 % (maa- ja vesirakentamisessa kasvua 2,4 %); maltillista kasvua Itävallassa 0,6 % ja Unkarissa 0,9 %

Kasvua Virossa 2 %, Latviassa 4 %, Liettuassa 3 %, Venäjällä 4 %; laskua Puolassa 3,4 %, Tsekin tasavallassa 1,9 % ja Slovakiassa 1 %

Kone- ja laitevuokrauk-sessa kolmanneksi suurin toimija, siirtokelpoisissatiloissa markkinajohtaja

Kone- ja laitevuokrauksessa kolmanneksi suurin toimija, siirtokelpoisissa tiloissa toiseksi suurin toimija

Saksassa kolmanneksi suurin toimija, Itävallassa markkinajohtaja

Markkinajohtaja Baltian mais-sa, toiseksi suurin toimija Venä-jällä ja Puolassa. Tsekin tasa-vallassa ja Slovakiassa johtava markkina-asema nostinkalus-ton vuokrauksessa ja kolman-neksi suurin toimija yleisessä vuokraustoiminnassa

Kolme vahvaa toimijaa sekä joukko paikallisia ja erikois-tuneita kilpailijoita. Suh-teellisen hyvä markkinati-lanne toi markkinoille uusia paikallisia toimijoita. Siirto-kelpoisten tilojen tuotealu-eella muutamia toimijoita.

Sirpaleiset, yhdentymistä odottavat markkinat. Siirtokelpoisten tilojen tuote-alueella muutamia pieniä toimijoita.

Sirpaleiset, yhdentymässä olevat markkinat: Saksassa neljä vahvaa toimijaa sekä joukko pienempiä paikallisia ja erikoistuneita kilpailijoita.

Lähinnä pieniä kansallisia ja paikallisia toimijoita sekä muu-tama länsieurooppalainen kil-pailija. Yksi länsieurooppalainen toimija poistui Baltian maiden markkinoilta. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueen markkinat vasta kehittymässä.

CRAMO LYHYESTI

1,2) Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska: ERA European Rental Industry 2012 -raportti, syksy 2012 sekä Suomen kone- ja laitevuokrausennuste 2013: VTT joulukuu 2012; Keski- ja Itä-Eurooppa: ERA, Cramon johdon arvio.

3) Euroconstructin maaraportti, marraskuu 2012; Baltian maat ja Venäjä: VTT, joulukuu 2012. 4) Saksa, Itävalta ja Unkari. Arvio, Sveitsin liiketoiminnot lopetettiin vuoden 2012 toisella neljänneksellä. 5) Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Puola, Tsekin tasavalta ja Slovakia. Arvio Venäjän vuokrausmarkkinan koosta

ei sisällä vuokrausmarkkinoita, joissa vuokraukseen sisältyy koneenkäyttäjän palvelut.

KONSERNIN EBITA +9,8 %

KONSERNIN LIIKEVAIHTO +1,3 %

78,0 M€

688,4 M€

12,1 (11,5)

5,4 (5,1)

9,6 (10,3)

10,1 (9,7)

8,3 (8,1)

4,6 (4,8)

11,7 (10,1)

23,6 (21,9)

427(420)

3 8004

(3 600)1 1005

(1 000)


78

1211100908

102

1734

71

18

4

10 117

EBITA M€EBITA %

1211100908

15

-12

-1

58

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO %

1211100908

149

113 10379 65

1211100908

580

447 492

680 688

17

-23

10

38

1LIIKEVAIHTO M€LIIKEVAIHDON KASVU %

OSAKEKOHTAINEN OSINKO €JA TULOS (EPS) €

NETTO VELKAAN-TUMIS ASTE %

TAVOITE: Liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin

SAAVUTETTU TASO: Liikevaihtotavoite saavutettiin. Liikevaihdon kasvu oli 1,3 %, ilman myytyjä liiketoimintoja 3,3 %. Cramo myi siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuok-rausliiketoiminnan Suomessa. Lisäksi kasvava taloudellinen epä varmuus heikensi liikevaihtoa.

TAVOITE: Yli 15 % EBITA-liikevoittomarginaali liikevaihdosta yli suhdannejakson

SAAVUTETTU TASO: EBITA-liikevoittomarginaali parani 11,3 %:iintoisella neljänneksellä aloitettujen kustannusleikkausten ja muiden kehittämistoimien ansiosta. EBITA-liikevoittomarginaali jäi kuitenkin tavoitetason alle.

TAVOITE: Yli 12 % oman pääoman tuotto (ROE) yli suhdannejakson

SAAVUTETTU TASO: Oman pääoman tuotto oli 7,5 %. Oman pääoman tuotto kasvoi kohentuneen kannattavuuden ja pääomara-kenteen muutosten ansiosta, mutta jäi edelleen tavoitetason alle.

TAVOITE: Korkeintaan 100 % nettovelkaantumisaste

SAAVUTETTU TASO: Konsernin nettovelkaantumisaste laski suunnitellusti ja oli 65,1 %. Nettovelkaantumisasteen laskua tuki parantunut kannattavuus ja vahva rahavirta, joka syntyi erityisesti investointien ja nettokäyttöpääoman vähenemisen ansiosta.

TAVOITE: Vakaa voitonjakopolitiikka, noin 40 % tilikauden osake-kohtaisesta tuloksesta (EPS) maksetaan osinkoina

SAAVUTETTU TASO: Voitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus esittää, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta eli 45,1 % osakekohtaisesta tuloksesta.

1) Hallituksen esitys

HYVÄ TULOS MARKKINA TILANNE HUOMIOIDENVuonna 2012 Cramo uudisti pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa. Vuosien 2005−2011 vahvan

kasvun (vuosittainen kasvu 43,8 %) jälkeen yhtiö keskittyy toiminnalliseen erinomaisuuteen,

kannattavuuteen ja vakaaseen voitonjakoon. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta

Cramo onnistui parantamaan EBITA-liikevoittomarginaaliaan vuodesta 2011. Hallitus esittää

uuden voitonjakopolitiikan mukaisesti vuoden 2012 osingoksi 0,42 euroa osakkeelta.

1211100908

0 0,1

- 0,1

0,30,2

-1,2

0,60,421

0,9

1,4


1211100908

1520 17 14 15

1211100908

2023 22 21 20

20 23 21 20 21

1211100908

34 34 37 37 35

1211100908

116105

129147

133

33 26 38 44 29

16 12 18 1414

66

8 64

-99 -90-121 -122

-105

1211100908

KESKEISET TUNNUSLUVUT 2012 2011 MUUTOS, %

TuloslaskelmaLiikevaihto, M€ 688,4 679,9 1,3

EBITA, M€ 78,0 71,1 9,8

EBITA, % 11,3 10,5

Liikevoitto/-tappio (EBIT), M€ 64,4 54,3 18,6

Voitto/tappio ennen veroja (EBT), M€ 44,0 32,2 36,9

Tilikauden tulos, M€ 38,5 23,5 64,0

TaseNettovelkaantumisaste, % 65,1 78,7

Omavaraisuusaste, % 48,6 44,4

Korolliset nettovelat, M€ 346,9 389,4 -10,9

Taseen loppusumma, M€ 1 108,1 1 126,8 -1,7

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma, M€ 483,0 444,2 8,7

Osakekohtaiset ja muut tunnusluvutHenkilöstö tilikauden lopussa (HTV) 2 555 2 707 -5,6

Toimipisteiden määrä 376 409 -8,1

Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,5 5,4

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 7,3 6,6

Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin, M€ 125,1 262,5 -52,4

josta liiketoimintahankinnat, M€ 0,8 115,4 -99,3

Liiketoiminnan rahavirta, M€ 146,0 138,5 5,4

Tulos/osake (EPS), laimentamaton, € 0,93 0,60 55,0

Tulos/osake (EPS), laimennettu, € 0,93 0,60 55,3

Osakekohtainen osinko, € 0,421 0,30 40,0

Oma pääoma/osake, € 11,58 10,83 6,9

Markkina-arvo, M€ 332,8 327,8 1,5

1) Hallituksen esitys

Lisätietoja keskeisistä tunnusluvuista on sivulla 56 ja tunnuslukujen laskentakaavoista sivulla 93.

VUOSI 2012 LYHYESTI

KEHITTÄMISTOIMET KANTAVAT HEDELMÄÄ

SUORAT KULUT% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

EPÄSUORAT KULUT% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

PÄÄOMAKULUT (POISTOT)% KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA M€ % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

VAIHTO-OMAISUUS SAAMISET VELAT

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

10

EBITA kasvoi vuoden loppuun

mennessä. Tehostamistoimien

vaikutus alkoi näkyä tuloksissa

kolmannella neljänneksellä.

TAVOITE >15% LIIKEVAIHDOSTA

EBITA M€JA EBITA %

TAVOITTEENATOIMINNALLINEN ERINOMAISUUS Painopisteen siirtäminen kasvusta toiminnalliseen erinomaisuuteen tuotti tuloksia jo

vuonna 2012. Cramo saavutti hyvän tuloksen markkinatilanteeseen nähden. Kannattavuus

parani ja nettovelkaantumisaste laski. Cramo on osoittanut, että sillä on hyvät lähtökohdat

luoda arvoa myös vähemmän suotuisassa liiketoimintaympäristössä.

Miksi siirsitte strategisen painopisteen kasvusta toiminnalliseen erin omaisuuteen?Vesa Koivula: Cramo on kasvanut voimak-kaasti vuodesta 2005 lähtien. Olemme muuttuneet kotimaisesta yhtiöstä yhdeksi Euroopan suurimmista kone- ja laitevuokrauspalveluyrityksistä.

Uskomme, että paras tapa lisätä omis-taja-arvoa on keskittyä toiminnalliseen erinomaisuuteen eli kannattavuuteen ja

paremman asiakaspalvelun. Tarpeeksi suuri koko antaa meille paremman aseman toimittajien kanssa käytävissä ostosopimusneuvotteluissa.

Toinen näkökulma liittyy kansainvä-liseen kasvuumme. Vaikka Eurooppa on yhä selkeämmin yksi markkina, talouden ilmapiirissä ja liiketoiminnassa on maiden välillä vielä suuria eroja. Ideaalitilan-teessa laajempi maantieteellinen katta-vuus tasapainottaa liiketoimintaa. Nyt kun

vakaaseen voitonjakoon. Lisäksi pyrimme edelleen kasvamaan markkinoita nope-ammin, mutta kasvu ei ole itsetarkoitus.

Stig Gustavson: Havaitsimme jo varhain, mikä merkitys yrityksen koolla on: tarpeeksi suuri koko luo mittakaavaetuja niin meidän alallamme kuin muillakin toimialoilla. Cramolle tämä tarkoittaa kaluston tehokkaampaa käyttöä, ja suurempi vuokrauskalusto mahdollistaa

Q4Q3Q2Q1

1114

31

22

7 9

1712

Cramo on yksi pääsponsoreista

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 11 TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU

koko Eurooppa vaikuttaa olevan taantu-massa, nämä asiat on jätetty hautumaan ja olemme pystyneet keskittymään toimin-tojen kehittämiseen.

Mitä strateginen siirtymä tarkoittaa käytännössä?Vesa Koivula: Olemme edistyneet hyvin sisäisen tehokkuuden parantamisessa ja Paikallisesti paras -strategian käyt-töönotossa. Olemme parantaneet kalus-tonhallinnan prosesseja ja kehittäneet toimipisteverkostoamme.

Strategisella siirtymällä pyrimme opti-moimaan toimintojamme kaikilla markki-noilla. Tämä vaatii Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkamista ja yhdenmukais-tettuja prosesseja sekä Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan entistä vahvempaa laajen-tamista Ruotsin ja Suomen ulkopuolelle. Koska haluamme säilyttää asemamme vuokraustoimialan kehityksen edistäjänä, varmistamme, että Cramo Vuokrauskon-septia kehitetään jatkuvasti.

Stig Gustavson: Monet toimipisteemme ovat ennen olleet itsenäisiä yrityksiä omine toimintatapoineen. Yrityskauppojen yhteydessä olemme toki pyrkineet teke-mään integroinnista nopeaa ja sujuvaa. On kuitenkin selvää, että meillä on vielä tehtävää tullaksemme aidosti virtaviivai-seksi ja tehokkaaksi yhtiöksi, jossa nouda-tetaan moderneja vakioituja toimintatapoja.

Millaisia etuja eri sidosryhmät saavat tästä siirtymästä?Vesa Koivula: Uskomme, että toiminnal-linen erinomaisuus ja ketteryys näkyvät parempana asiakaspalveluna. Yhdessä tehokkaampien sisäisten toimintojen ja pääoman käytön kanssa tämä kohentaa myös kannattavuutta.

Sitoutumisemme YK:n Global Compact -hankkeeseen tarkoittaa, että noudatamme

YK:n ihmisoikeuksia, työntekijän oikeuksia, ympäristöllistä kestävyyttä ja korrup-tion torjuntaa koskevia perusperiaatteita.

Sivu 24.

Stig Gustavson: Tehokkuus on aina hyväksi.Toivottavasti asiakkaidemme saamat

edut ovat ilmeisiä: tehokas ja mutkaton palvelu sekä modernit, tehokkaat koneet ja laitteet kilpailukykyiseen hintaan.

Vaikka tästä saattaa seurata henkilös-tövähennyksiä, lopputuloksena on yritys, joka on hyvä ja turvallinen työnantaja.

Vuokrausasiakkaamme arvostavat tehokkuutta. Koska vuokrausliiketoiminta on pääomavaltaista, meidän on jatku-vasti ylläpidettävä hyviä suhteita kaikkiin rahoittajiimme.

Lisäksi osakkeenomistajilla on oikeus odottaa hyvää, tasaista osinkotuottoa. Sitä ei ole pystytty takaamaan viime vuosien myllerryksessä. Tällä hetkellä perim-mäinen tavoitteemme on omistaja-arvon tuottaminen.

Vuosi 2012 kului taloudellisen epävarmuuden merkeissä. Miten se vaikutti teidän liiketoimintaanne? Vesa Koivula: Vuosi alkoi hyvin. Kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysyntä pysyi hyvänä useimmilla markkina-alueis-tamme, vaikka ankara talvi hidasti raken-tamista monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Kevään kuluessa Etelä-Euroopan ongelmat vaikuttivat talouden ilmapiiriin koko Euroopassa ja myös markkina-alueil-lamme. Joillakin markkinoilla, erityisesti Norjassa, Baltian maissa ja Venäjällä, kysyntä kuitenkin jatkoi kasvuaan.

Taloudellinen epävarmuus jatkui toisella vuosipuoliskolla, mikä näkyi investointipää-töksien lykkäämisenä ja kone- ja laitevuok-rauspalveluiden kysynnän hidastumisena useimmilla markkinoillamme. Samaan aikaan markkinakohtaiset kysyntäerot

kasvoivat. Päämarkkinoillamme kysyntä pysyi kuitenkin tyydyttävällä tasolla.

Stig Gustavson: Emme ole odotelleet parempia aikoja toimettomina. Edellä mainitut tehostamisohjelmat ovat olleet välttämättömiä.

Strategiasta haluan mainita uuden lähestymistapamme Venäjällä. Venäjän markkinaolosuhteet eroavat merkittä-västi länsimaista. Totesimme, että olemme liian pieni toimija vastataksemme Venäjän liiketoimintaan liittyvistä riskeistä, joten päädyimme epätavalliseen ratkaisuun: perustimme yhteisyrityksen kilpailijamme Ramirentin kanssa. Näin loimme hyvät edellytykset kasvulle Venäjän kiinnosta-villa mutta vaikeilla markkinoilla.

Miten arvioitte Cramon vuoden 2012 taloudellista tulosta?Vesa Koivula: Ilokseni voin todeta, että Cramo saavutti hyvän tuloksen vallitse-vaan markkinatilanteeseen nähden. Vaikka taloudellinen epävarmuus lisääntyi ja siir-tokelpoisten tilojen valmistus ja räätä-löityjen tilojen vuokrausliiketoiminta Suomessa myytiin, konsernin liikevaihto pysyi noin vuoden 2011 tasolla. EBITA-liikevoittomarginaalimme parani vuodesta 2011, ja nettovelkaantumisaste laski posi-tiivisen rahavirran tuloksena. Lisäksi olemme onnistuneet lyhyen aikavälin kehit-tämistoimissamme, jotka aloitettiin vuoden toisella neljänneksellä.

On hienoa, että olemme yksi niistä yhti-öistä, jotka ovat pystyneet parantamaan tulostaan vuosi toisensa jälkeen näinkin haastavassa ympäristössä.

Stig Gustavson: On totta, että 2012 oli jäl-leen hankala vuosi. On kuitenkin palkitsevaa nähdä, että suoriuduimme vaikeuksista. Tulokset eli hyvä rahavirta ja koheneva kan-nattavuus ovat osoitus eteenpäin menosta.

PAINOPISTEENÄ1. KANNATTAVUUS2. VAKAA VOITONJAKO

1211100908

77 68

138 146

62

121

6527

-55-96

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA M€JA RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN M€

Sekä liiketoiminnan rahavirta että rahavirta investointien jälkeen nousivat rahoituskriisiä edeltävälle tasolle.


KOTIMAINEN KASVU

1953

Yritysperustettu

TOIMITUSJOHTAJAN JA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN HAASTATTELU

Hallitus on täysin sitoutunut jatkamaan merkittäviä kehittämistoimia myös tästä eteenpäin.

Vuonna 2013 Cramo täyttää 60 vuotta. Millaiset lähtökohdat yhtiöllä on vuodelle 2013 ja seuraaville 60 vuodelle?Vesa Koivula: Uudistetun strategiamme käyttöönotto on edennyt hyvin. Keski-Euroopan liiketoimintojen yhtenäistä-minen muun konsernin kanssa ja vuonna 2011 aloitettu Norjan toimintojen muutos ovat edenneet suunnitellusti. Olemme saavuttaneet hyviä tuloksia Baltian maissa, erityisesti Virossa. Sveitsin liike-toiminnot lopetettiin. Yhdenmukaiste tun tavoitejohtamisen käyttöönotto, jolla pyritään tehostamaan toimipistetason toimintaa, on myös alkanut hyvin. Samalla jatkoimme työtä alan johtoaseman saavut-tamiseksi vastuullisuudessa ja asiakas-palvelussa, mistä Ruotsin ja Suomen toiminnoillemme myönnetyt sertifi kaatit ovat hyvä esimerkki.

Maaliskuussa tehty siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan myynti vapautti hallintoresursseja ja pääomaa siirtokelpoisten tilojen ydintoimintoihin sekä siirtokelpoisten tilojen standar-doidun liiketoiminnan jatkokehittämiseen ja maantieteelliseen laajentamiseen. Hyödyntääksemme Venäjän ja Ukrainan markkinoiden kasvumahdollisuuksia perustimme yhteisyrityksen.

Uskon, että olemme vahvista-neet kilpailukykyämme viime vuosina konsernin strategiaan perustuvien kehi-tyshankkeiden ja yrityskauppojen ansi-osta. Olemme ketterämpiä kuin koskaan, ja meillä on valmiussuunnitelmat markki-noiden hiipumisen varalle.

Stig Gustavson: Liiketoiminnallamme on tiivis yhteys rakennusalaan ja teolliseen tuotantoon. Vanhan mantereen infra-struktuurissa, asuntokannassa ja toimiti-loissa on vielä kehittämisen varaa. Koska monilla aloilla päädytään käyttämään muualta saatavaa halvempaa työvoimaa, Euroopan teollisuuden on uudistuttava uusien tuotteiden, uudenlaisen tehok-kuuden ja paremman kilpailukyvyn kautta. Vuokraaminen on urakoitsijalle tai teolli-suusyritykselle helppo tapa saada käyt-töönsä moderneja, tehokkaita laitteita ja koneita ilman omistajuuden tuomia velvoitteita.

Tämänhetkisillä edellytyksillämme – kattavuus, palvelu, hyvä verkosto ja nopeat prosessit – pystymme takaamaan yhtiölle kohtuullisen, kasvavan osuuden tulevas-takin vuokraustoiminnasta

Vuosi 2012 oli vaikea. Mikä on viestinne Cramon työntekijöille? Vesa Koivula: Valitettavasti näinä epävar-moina aikoina tehostamistoimiin on liit-tynyt myös henkilöstövähennyksiä. On hienoa, että niistä huolimatta Cramo-henki on säilynyt hyvänä. Haluaisinkin kiittää teitä kaikkia vahvasta sitoutumi-sesta. Meillä todella on sitoutuneita ja asiantuntevia vuokraustoimialan ammat-tilaisia. Epävarmuuden jatkuessa on syytä pysyä valppaana.

On ilahduttavaa, että lähes neljännes henkilöstöstämme on ilmoittautunut tänä vuonna käynnistetyn One Cramo Osake-ohjelman ensimmäiseen vaiheeseen. Ohjelma on yksi tapa palkita tavoitteiden saavuttamiseksi tehty työ.

Stig Gustavson: Haluamme pitää hyvää huolta henkilökunnastamme. Vuoden aikana käynnistimme koko henkilöstölle suunnatun osakesäästöohjelman. Työn-tekijä sijoittaa ohjelmaan tietyn prosent-tiosuuden kuukausipalkastaan, ja sillä ostetaan yhtiön osakkeita työntekijän osaketilille. Kolmen vuoden säästämisen ja sijoittamisen jälkeen yhtiö antaa työn-tekijälle yhden maksuttoman bonus-osakkeen kahta työntekijän omistamaa osaketta kohti. Henkilöstössämme on nyt noin 520 uutta osakkeenomistajaa.

Uskomme vahvasti siihen, että henki-löstön ”omistajuuden tunteen” vahvista-misesta on hyötyä.

Entä mikä on viestinne osakkeen-omistajille ja sijoittajille?Vesa Koivula: Strategian uudistamisen seurauksena keskitymme nyt enemmän osakkeenomistajiimme. Tavoitteenamme on vakaa voitonjakopolitiikka ja aiempaa suuremmat osingot. Pääomaraken-teemme on vakaa ja taseemme vahva.

Kiitos yhtiötä kohtaan osoittamastanne jatkuvasta luottamuksesta. Jatkamme strategiamme toteutusta tarmokkaasti, panostamme toiminnalliseen erinomaisuu-teen, sopeudumme ketterästi haasteisiin ja pyrimme luomaan lisäarvoa meille kaikille.

Stig Gustavson: Emme valitettavasti voi luvata parempaa markkinatilannetta lähi-tulevaisuudessa. Uutteran työn tulokset näkyvät kuitenkin pian, ja olemme matkalla kohti kannattavaa kasvua.

Haluaisin kiittää kaikkia uskollisia osakkeenomistajiamme ja toivottaa uudet osakkeenomistajat tervetulleiksi. Asiantuntevan henkilöstömme ansiosta Cramolla on edessään valoisa tulevaisuus.

Stig Gustavsonhallituksen puheenjohtaja

Parhain terveisin,

Vesa Koivulatoimitusjohtaja


KANSAINVÄLINEN KASVU

Rahoituskriisi 2007–2010 Euroopan valtionvelkakriisi 2010–2012

TOIMINNALLINENERINOMAISUUS

KANSAINVÄLISTYMINENALKAA

2000 2005 2010 2011 2012 2013

M€

54

M€

77

M€

688

Cramo AB:nyrityskauppa

(2006)

KONSERNINLIIKEVAIHTO

Theisenyrityskauppa

(2011)

2006 2007 2008 2009

KASVUSTA TOIMINNALLISEEN ERINOMAISUUTEEN

KASVUSTA TOIMINNALLISEEN ERINOMAISUUTEEN


KONSERNIN UUDISTETTU STRATEGIASyksyllä 2012 Cramo uudisti strategiset kulmakivensä ja pitkän aikavälin taloudelliset

tavoitteensa. Yhtiö jatkaa Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönottoa yhdessä Cramo

Prosessien ja Cramo Henkilöstön kanssa.

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 15STRATEGIA

VISIO – mitä haluamme olla

Vuokraustoimialan esikuva

TALOUDELLISET TAVOITTEET – mihin pyrimme

KANNATTAVUUS – Yli 15 % EBITA-liikevoitto liikevaihdosta yli suhdannejaksonPÄÄOMARAKENNE – Vakaa pääomarakenne sekä korkeintaan 100 % nettovelkaantumisaste LIIKEVAIHDON KASVU – Kasvu markkinoita nopeamminOMAN PÄÄOMAN TUOTTO – Yli 12 % oman pääoman tuotto (ROE) yli suhdannejaksonVOITONJAKO – Vakaa voitonjakopolitiikka; noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) maksetaan osinkoina

VOITETTAVAT TAISTELUT – tämän hetken strategiset toimet, joilla pyrimme saavuttamaan tavoitteemme

CRAMO VUOKRAUSKONSEPTIN KÄYTTÖÖNOTTO – Uudistetun Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto kaikissa toimintamaissa käyttäen tukena Paikallisesti paras -työryhmiä Sivu 18

CRAMO PROSESSIEN TOTEUTUS – Prosessiorganisaation, Cramo-liiketoimintasovellusten ja ydinprosessien käyttöönotto valituissa toimintamaissa Sivu 19

CRAMO HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN – Henkilöstön kehittäminen sitoutuneiksi ja asiantunteviksi vuokraustoimialan ammattilaisiksi Sivut 20–21

CRAMON TAVOITEJOHTAMINEN – Cramon tavoitejohtamisen mallin käyttöönotto kaikissa toimipisteissä Sivu 22

SIIRTOKELPOISET TILAT -TUOTEALUEEN KANNATTAVAN KASVUN EDISTÄMINEN – Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen Tanskassa ja Norjassa Sivu 23

STRATEGISET KULMAKIVET – perusasiat, joita tavoittelemme pitkällä aikavälillä

ASIAKKAIDEN ENSISIJAINEN VAIHTOEHTO – Tyytyväiset asiakkaat ovat kaiken menestyvän liiketoiminnan kulmakivi: asiakkaamme arvioivat kilpailukykyämme aina asioidessaan kanssamme Sivut 2–3

PAIKALLISESTI PARAS – Vuokrausliiketoiminta on paikallista; vahva paikallinen markkina-asema mahdollistaa terveen kannattavuuden Sivut 30–31

VUOKRAUSTOIMIALAN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN – Yksikään yritys ei voi jäädä lepäämään laakereillaan; menestyminen myös tulevaisuudessa vaatii jatkuvaa innovointia Sivut 38–39

VAKIINTUNEIDEN MARKKINOIDEN JA KASVUMARKKINOIDEN YHDISTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA – Hyödynnämme asiantuntemustamme ja parhaita käytäntöjämme sekä kehittyneillä että kasvavilla markkinoilla Sivut 48–49

TOIMINNALLINEN KETTERYYS – Vuokrausliiketoiminta on luonteeltaan syklistä: reagoimme uhkiin ja mahdollisuuksiin nopeasti Sivut 106–107

STRATEGIA – miten kilpailemme ja saavutamme tavoitteemme

Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto yhdessä Cramo Prosessien ja Cramo Henkilöstön kanssa

MISSIO – miksi olemme olemassa ja millaisella toimialalla toimimme

Luomme joustavuutta ja tehokkuutta vuokrausratkaisujen avulla

ARVOT – mihin uskomme ja mitkä periaatteet ohjaavat meitä

LUOTETTAVUUS – Olemme eettisiä, ammattimaisia ja luotettavia sekä omistaudumme laadulle ja turvallisuudelleLUOVUUS – Olemme ennakkoluulottomia, ennakoivia, innovatiivisia ja yrittäjähenkisiäLOJAALISUUS – Osoitamme sitoutumista asiakkaita, henkilöstöä, osakkeenomistajia ja yhteiskuntaa kohtaan


STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN VOITETTAVIEN TAISTELUIDEN AVULLACramon uuden strategian toteuttaminen on edistynyt hyvin voitettavien taisteluiden avulla.

Tämän seurauksena yhtiön kilpailukyky on vahvistunut ja ketteryys on parantunut entisestään.

VOITETTAVAT TAISTELUT 2012

VUOSINA 2010–2011 SAAVUTETUN KEHITYKSEN ARVIOINTI

TAVOITTEET KAUDELLE 2012–2013

• Cramo Vuokrauskonsepti uudistettiin • Koko konsernin laajuista koulutusta sekä

myynti- ja koulutusmateriaalia kehitettiin• Konseptin käyttöönotto aloitettiin vaiheittain

Uudistetun Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönotto kaikissa toimintamaissa käyttäen tukena Paikallisesti paras -työryhmiä

• Määriteltiin yhdenmukaiset prosessit • Vuokraussovellus- ja toiminnanohjausjärjestelmä yhden-

mukaistettiin ja otettiin käyttöön Suomessa ja Ruotsissa• Kehitettiin uusia Business Intelligence -järjestelmiä,

joihin sisältyy mm. liiketoiminnan ohjaus, hinnoittelu ja kalustonhallinta

• Toimenpiteet laatu-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmien huomioon ottamiseksi tunnistettiin ja aloitettiin

Prosessiorganisaation, Cramo-liiketoimintasovellusten ja ydinprosessien käyttöönotto valituissa maissa

• Cramopol, strategian ja arvojen jakamiseen suunniteltu viestintätyökalu kehitettiin ja otettiin käyttöön

• Cramo Dialogi -prosessia ja sitä tukevia työkaluja ja mallipohjia kehitettiin

• Cramo Osaamisen siirtäminen -toimintamalli jakotiuttamisprosessi määriteltiin ja käyttöönotto aloitettiin

• Cramo Akatemia, johtamisen koulutusohjelma, järjestettiin toista kertaa

• Cramo Osaamisen kehittäminen, uusi henkilöstönkehittämistä tukeva malli määriteltiin

Tavoitteena sitoutuneet ja asiantuntevat vuokraustoimialan ammattilaiset

• Cramon tavoitejohtaminen strategiseksi painopisteeksi syksyllä 2012

Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto kaikissa toimipisteissä

• Kehitettiin Optimized Space -konsepti, jolla luodaan yhtenäinen toimintamalli myynnille ja markkinoinnille kaikilla markkinoilla

• Tuotevalikoiman standardointi valmistui• Uusia kaluston optimointimenetelmiä käyttöön• Rajat ylittäviä tukitiimejä perustettiin, logistiikkakeskusrak-

enne valmistui Pohjoismaissa, resursseja määriteltiin ja va-likoimaa laajennettiin Keski- ja Itä-Euroopassa

• Ensimmäiset julkisen sektorin projektit Baltian maissa• Uudet energiatehokkaat tilaelementit käyttöön

Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen Tanskassa ja Norjassa

Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen

Cramon tavoitejohtaminen

Cramo Henkilöstön kehittäminen

Cramo Prosessien toteutus

Cramo Vuokraus-konseptin käyttöönotto

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 17STRATEGIA / MENESTYS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ

VUONNA 2012 SAAVUTETUN KEHITYKSEN ARVIOINTI PAINOPISTEET VUODELLE 2013

• Käyttöönotto Suomessa ja Ruotsissa miltei valmis• Norjassa ja Saksassa käyttöönotto edistyi merkittävästi • Käyttöönotto aloitettiin muissa toimintamaissa,

vuodelle 2012 asetetut tavoitteet saavutettiin

• Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkaminen kaikissa maissa aiempaa korkeammin tavoittein, erityisesti Norjassa ja Saksassa

• Uuden tuote- ja palveluvalikoiman jatkuva kehittäminen

• Cramo-liiketoimintasovellukset ja ydinprosessit käyttöön Norjassa

• Pitkän aikavälin vuokrausliiketoiminnan prosessit käyttöön siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa Suomessa ja Norjassa

• Uusi Business Intelligence -järjestelmä käyttöön Pohjoismaissa• Laatu-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat osaksi normaalia

liiketoimintaa kaikissa toimintamaissa

• Yhdenmukaistettujen ydinprosessien ja Cramo-liiketoimintasovellusten käyttöönotto Keski-Euroopassa

• Uusien pitkän aikavälin vuokrausliiketoiminnan prosessien käyttöönotto siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa Ruotsissa

• Cramon Speed Rental -konseptin käyttöönotto kaikissa Ruotsin toimipisteissä

• Cramon yhtenäisen koulutus- ja urakehitysohjelman käyttöön otto aloitettiin Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa

• Henkilöstölle suunnattu One Cramo Osakeohjelma aloitettiin • Cramopol toteutettiin kaikissa toimintamaissa• Cramo Dialogi -prosessin käyttöönotto miltei valmis• Cramo Osaamisen siirtäminen -toimintamalli käyttöön• Henkilöstötutkimus kaikissa maissa

• Yhtenäinen koulutus- ja urakehitysohjelma käytössä Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Latviassa

• Urasuunnittelun sisällyttäminen koulutus- ja urakehitysohjelmaan

• Uusien HR-mallien käyttöönoton loppuunsaattaminen toimintamaissa, painopisteinä henkilöstön kehittyminen, työnkierto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen

• Luotiin yhdenmukainen Cramon tavoitejohtamisen malli ja koulutus- ja tukimateriaalit sekä kaikille toimintamaille käyttöönottosuunnitelma

• Malli otettiin käyttöön Suomessa• Käyttöönotto aloitettiin Norjassa ja Saksassa

• Vaiheittainen käyttöönotto kaikissa Cramon toimintamaissa

• Siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrausliiketoiminnan myynti Suomessa

• Kasvun edellytykset valmiina Tanskassa ja Norjassa • Kaluston käyttö tehostui• Myynnin, markkinoinnin, toimitusten ja kalustonhallinnan

prosessien yhdenmukaistaminen alkoi Pohjoismaissa

• Painopistealueina erityisesti Norja ja Tanska• Markkinakysynnän edistäminen Itä-Euroopassa • Mahdollisuuksien arviointi Saksassa• Kalustoon liittyvien synergioiden optimointi

Pohjoismaissa• Yhdenmukaisten prosessien käyttöönotto

Pohjoismaissa


Cramo Vuokraus-konseptin käyttöönotto

ASIAKASHYÖTYJÄ CRAMO VUOKRAUSKONSEPTISTAUudistettu Cramo Vuokrauskonsepti takaa yhtenäisen asiakaskokemuksen, yhden-

mukaisen ja laadukkaan valikoiman sekä tehokkaat ja turvalliset toimitukset. Lisäksi se

tuottaa mittakaavaetuja ja tehostaa toimintaa.

TAATUSTI NOPEAA PALVELUA– Cramo Express on täysin uudenlainen toimipiste, joka takaa asiantuntijapalvelut ja hyvän kaluston saatavuuden kaupunkien keskusta-alueilla tehtävien rakennus-hankkeiden urakoitsijoille, alan ammattilaisille, isännöitsijöille ja yksityishenkilöille. Lisäksi kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä vaikuttaa ympäristöönkin positiivisesti, sanoo Anna-Lena Berg, Cramo Ruotsin liiketoiminnan kehitysjohtaja.

– Tämä uusi konsepti on täydellinen ratkaisu meille, joiden työ on pääasiassa korjausrakentamista kaupunkien keskusta-alueilla. Toimipisteeseen on helppo poiketa, ja kaluston vuokraaminen käy nopeasti. Tuotevalikoima on aina tarpeeksi kattava, eikä saatavuudesta tarvitse kantaa huolta. Ostamme myös melko paljon rakennustyöhön liittyvää kulutustavaraa, kuten sahanteriä ja kattomateriaa-leja, kertoo toimitusjohtaja Jon Magnérus asuntojen korjausrakentamisprojekteja Tukholman alueella tekevästä Stor Jon Byggistä.

Vuonna 2012 Cramo avasi yhden Cramo Express -toimipisteen Tukholmaan ja kaksi Malmöön. Express-toimipisteessä on vuokrattavissa noin sata eniten vuok-rattua pienlaitetta, joiden saatavuus on aina taattu. Lisäksi tarjolla on myytäviä tuot-teita. Asiakkaat voivat myös tilata Cramo Express -valikoimaan sisältymättömiä tuotteita, ja ne toimitetaan suoraan työmaalle.

HUIPPULAATUACramo Vuokrauskonseptin käyttöön-otto Keski-Euroopassa alkoi Münchenin alueelta.

– Saan asiakaspalvelun ja teknisten palveluiden asiantuntijoilta entistä parempia neuvoja nopeammin. Lisäksi koneiden laatu on parempi ja tasaisempi kaikissa toimipisteissä, toteaa Jürgen Kreutzer, Bauer Spezialtiefbau GmbH, Schrobenhausen.

MERKITTÄVIÄ EDISTYSASKELEITA Cramo Vuokrauskonseptin uudistaminen saatiin päätökseen vuonna 2011. Paino-piste siirrettiin uudistetun konseptin käyttöönottoon kaikissa toimintamaissa Paikallisesti paras -työryhmien tuke-mana. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuonna 2011 hankittuihin Saksan toimin-toihin ja Norjaan.

Vuoden 2012 loppuun mennessä konsepti oli käytössä lähes kokonaan Suomessa ja Ruotsissa. Toiminnan yhden-mukaistaminen konseptin mukaiseksi edistyi merkittävästi Norjassa ja Saksassa. Kaikilla markkina-alueilla toteutettiin arviointi toiminnan ja konseptin yhdenmu-kaisuudesta liiketoiminnan kehittämisen painopisteiden määrittämiseksi.


TEHOKKAAN TOIMINNAN PERUSTEETProsesseja yhdenmukaistamalla Cramo vahvistaa koko konsernin asiakaspalvelun

yhtenäisyyttä, kaluston korkeaa laatua ja luotettavuutta sekä asiakastoimitusten

oikea-aikaisuutta.

STRATEGIA / VOITETTAVAT TAISTELUT

Cramo Prosessien toteutus

KOHTI JATKUVAA KEHITYSTÄCramo-liiketoimintasovellusten ja yhden-mukaistettujen prosessien käyttöönotto on sujunut hyvin. Vuoden 2012 loppuun mennessä noin 75 % konsernin liikevaih-dosta on syntynyt niiden avulla.

Syksyllä 2012 painopiste siirrettiin Cramo-liiketoimintasovellusten käyttöön-otosta kaikkien liiketoimintaprosessien parantamiseen ja viimeistelemiseen.

YHDENMUKAINEN TUOTE- JA PALVELUVALIKOIMA– Monet kansalliset ja kansainväliset asiakkaat kiinnittävät huomioita vuokrauskumppania valites-saan siihen, että kumppanit toimivat tehokkaasti ja kautta linjan laadukkaasti ja ovat läsnä asiakkaiden markkinoilla. Kun yhdenmukaistamme valikoi-maamme, prosessejamme ja työtapojamme, asiak-kaat tietävät mitä odottaa riippumatta siitä, minkä toimipisteemme puoleen he kääntyvät. Lisäksi uusi vuokraussovelluksemme parantaa kaluston läpinä-kyvyyttä, kertoo Per Lundquist, johtaja, yhtenäiset toiminnot, Cramo.

– Siirtokelpoisiin tiloihin liittyvän pitkän aikavälin toiminnallisuuden lisääminen vuokraussovelluk-seen parantaa myös siirtokelpoisten tilojen kaluston näkyvyyttä. Asiakkaille tämä tarkoittaa esimer-kiksi entistä parempaa ja nopeampaa tiedonsaantia kaluston saatavuudesta ja laadusta sekä parempaa toimitusten oikea-aikaisuutta ja asiakaspalvelua. Samalla optimointi ja kalustosiirrot tehostavat toimintaamme, toteaa Juha Antola, Cramon siirto-kelpoisten tilojen johtaja Suomessa.


CRAMO HENKILÖSTÖ– ERINOMAISUUDEN AVAINTEKIJÄCramon henkilöstö on avainasemassa, kun puhutaan toiminnallisesta

erinomaisuudesta Cramon ja asiakkaiden näkökulmasta.

CRAMO YMMÄRTÄÄ LIIKETOIMINNAN TARPEITA– Meillä on hyvä ja pitkäaikainen suhde Cramoon. He ymmärtävät tarpeitamme, ja liiketoimintamme on selvästi heille sydämenasia. Lisäksi Cramolla on ehdot-tomasti paras valikoima tuotteita eniten tarvitsemassamme tuoteryhmässä eli nostimissa, toteaa projektipäällikkö Ivan Bezak rakennusyhtiö INGSTEEL, spol. s.r.o:sta, joka vastaa uuden meistaus-laitoksen rakentamisesta Volkswagen Slovakian Bratislavassa sijaitsevalla ajoneuvojen kokoonpanotehtaalla.

SYVÄLLISEMPÄÄ NÄKEMYSTÄ– Tämä on hieno hanke, jolla työstämme saa entistä syvällisemmän näkemyksen ja toiminta tehostuu, Peabin projektipääl-likkö Henrik Geber kommentoi hanketta, jossa Cramon työntekijät työskentelevät harjoittelijoina yhden Pohjoismaiden johtavien kiinteistö-, maa- ja vesiraken-nusyhtiöiden työmaalla.

OIKEAT HENKILÖT OIKEASSA PAIKASSA– Uskon, että palkinnon mahdollistama täydennyskoulutus auttaa minua kehittämään esimiestaitojani ja löytämään sekä Cramoa että asiakkaitamme hyödyttäviä entistä innovatiivisempia ideoita olipa sitten kyse prosesseistamme, palveluistamme, ratkai-suistamme tai niiden käyttöönotosta. Lisäksi toivon voivani jakaa saamani opit ja koke-mukset kollegoideni kanssa ja näin parantaa tiimimme osaamista ja kilpailukykyä, kertoo Mindaugas Silobritas, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningradin kalustonhallintapääl-likkö, jolle myönnettiin 15.000 euron arvoinen Gunnar Glifberg -palkinto vuonna 2012.

– Yhtenäinen koulutus- ja urakehitysohjelma on erinomainen työkalu, jolla voidaan kehittää sitoutuneita ja asiantuntevia vuokraustoimialan ammattilaisia, parantaa motivaatiota ja kohentaa palveluasennetta entisestään. Sen avulla voimme lisäksi varmistaa, että meillä on oikeat osaajat juuri oikeassa paikassa ja kehitämme osaamista tarvittavalla tavalla sekä rekrytoimme oikeat henkilöt toiminnan tavoit-teiden saavuttamiseksi ja laadukkaan asiakaspalvelun varmistamiseksi, toteaa Gunta Špīse, Cramo Liettua, Latvia, Kaliningradin HR-päällikkö.

HENKILÖSTÖ MAITTAIN (HTV) 31.12. 2012 (2011)

SUOMI 452 (647) RUOTSI 832 (830) NORJA 223 (221) TANSKA 97 (124)

KESKI-EUROOPPA 327 (295) SAKSA 295 (256) ITÄVALTA 29 (30) UNKARI 3 (2)

SVEITSI 0 (7) ITÄ-EUROOPPA 623 (589)

VIRO 138 (127) LATVIA 44 (37) LIETTUA 51 (48) VENÄJÄ 191 (136) PUOLA 150 (179) TSEKIN TASAVALTA 39 (50) SLOVAKIA 10 (13)

BELGIA 1 (1)


Cramo Henkilöstön kehittäminen

VAHVA TYÖMOTIVAATIO– One Cramo Osakeohjelma tarjoaa tilaisuuden sijoittaa yhtiöön, jossa itse työsken-telen, ja se vahvistaa tunnetta kuulumisesta isompaan kokonaisuuteen. Minusta osakkeet ovat erinomainen sijoitusmuoto ja tapa varautua tulevaan, toteaa Gintarė Junevičiūtė, Cramo Liettuan markkinointi- ja viestintäpäällikkö.

– Osallistumisehdot olivat todella houkuttelevat, joten en nähnyt mitään syytä olla osallistumatta. Osallistuminen motivoi minua tekemään parhaani, jotta yhtiön tavoit-teet saavutetaan ja yhtiön arvo kasvaa, kertoo Aurimas Giedraitis, joka työskentelee projektipäällikkönä Cramo Liettuassa.

Vuonna 2012 käynnistetyn One Cramo Osakeohjelman päämäärä on kannustaa työntekijöitä ryhtymään osakkeenomistajiksi ja palkita heidät ponnisteluista Cramon tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla se vahvistaa Cramo-henkeä, pyrkimistä yhtei-siin tavoitteisiin, yhteisymmärrystä sekä Cramon osakkeenomistajien ja henkilöstön välistä sidettä. Noin 22 % konsernin työntekijöistä ilmoittautui ohjelmaan sen ensim-mäisessä vaiheessa. Sivut 42 ja 89.

INSPIRAATIOTA IDEOINTIIN– Cramopol on osoittautunut hyväksi tavaksi viestiä strategiastamme ja toiminta-tavoistamme sekä lujittaa yhteishenkeä. Samalla olemme saaneet työntekijöiltä lukuisia hyviä kehitysideoita. Niiden pohjalta olemme esimerkiksi kehittäneet vara-osalogistiikkaa, laskutusta ja jälleenvuokrausprosesseja, sanoo Ladislav Takac, Cramo Tsekin tasavallan ja Slovakian toimitusjohtaja. Cramopolia pelataan Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa jälleen vuonna 2013.

Cramopol-peli -hanke sai kunniamaininnan Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY ry:n ja Ilmarisen järjestämässä Henkilöstöteko 2012 -kilpailussa − Innovatiivisia ratkaisuja työyhteisön kehittämiseksi. Tuomaristo arvosti sitä, että perinteisellä toimialalla toimivassa Cramo Groupissa on tunnistettu konsernille sopiva tapa jalkauttaa strategiaa.

PAINOPISTEENÄ JOHDONMUKAINEN KOULUTUS JA KEHITYSKun ydinkonseptit, tukityökalut ja mallit oli saatu valmiiksi kaikilla HR-painopis-tealueilla, niiden käyttöönotto aloitet-tiin vuonna 2011. Vuonna 2012 konsernin HR-toiminnan painopiste siirrettiin yhte-näisen koulutus- ja urakehitysohjelman kehittämiseen. Ohjelman käyttöönotto aloitettiin Suomessa, Ruotsissa, Latvi-assa ja Liettuassa.

KESKEISETTUNNUSLUVUT 2012 2011 Muutos %

Henkilöstökeskimäärin (HTV) 2 664 2 580 3,3 Henkilöstö tili-kauden lopussa (HTV) 2 555 2 707 -5,6 Henkilöstöä yhteensä 2 637 2 809 -6,1

vakituisia 2 520 2 630 -4,2 määräaikaisia 117 179 -34,6 naisia 375 381 -1,6 miehiä 2 262 2 428 -6,8

Henkilöstökulut/henkilö (1 000 €) 54,0 52,6 2,5 Henkilöstökulut/liikevaihto, % 20,9 20,0



YHDENMUKAINEN TAVOITEJOHTAMISEN MALLIYhdenmukainen Cramon tavoitejohtamisen malli parantaa kokonaiskuvan hahmottamista

ja vastuunottoa toimipistetasolla sekä edistää parhaiden käytäntöjen jakamista. Eri

maiden toimipisteiden vertaileminen edistää yhtenäisten, laadukkaiden asiakas-

kokemusten kehittämistä ja parantaa tuloksia.

VÄLITTÖMIÄ TOIMIA TARPEEN VAATIESSA– Jatkuva seuranta auttaa näkemään toimipisteiden tavoitteiden ja tulosten väliset erot. Lisääntynyt valta ja vastuu mahdollistavat tarvittavista toimenpiteistä päättä-misen välittömästi, sillä mittarit seuraavat asioita, joihin voimme vaikuttaa toimipis-tetasolla. Suunnitelmallinen toiminta helpottaa johtamista. Kaikki tietävät entistä paremmin, mitä heiltä odotetaan ja kuinka he ovat suoriutuneet. Samalla vastuun-otto ja kokemus työn merkityksellisyydestä on lisääntynyt. Yhdenmukaiset mittarit lisäävät myös yhteistyötä, kun toimipisteet vaihtavat kehitysideoita keskenään, kertoo Ville Karttunen, Cramo Finlandin Kuopion toimipisteen vuokraamoesimies.

TULOKSIA VASTUUN KAUTTA– Uusi johtamismalli perustuu yksinkertaisuuteen, vastuunottoon toimipistetasolla, priorisointiin ja ennakoiviin analyyseihin. Mallin käyttöönoton myötä esimiehet ymmärtävät paremmin syy-seuraus-suhteita. Samalla kehittyy ennakoiva ja vastuuta korostava johtamistapa ja päivittäisjohtaminen paranee. Työtyytyväisyys paranee, kun työntekijät ovat tietoisempia omasta roolistaan tavoitteiden saavuttamisessa, sanoo Wolfgang Stümpfl , Thei-senin Münchenin toimipisteen vuokraamoesimies.

KATTAVA KOKONAISKUVA– Säännölliset kuukausittain pidettävät tulospa-laverit motivoivat tekemään työn niin hyvin kuin mahdollista. Konkreettinen palaute työstä auttaa ymmärtämään mitä asioita muuttamalla saan toimi-pisteemme kokonaistulosta parannettua. Vuosit-taiset asiakastyytyväisyyskyselyt auttavat myös osaltaan pitämään asiakaspalvelun hyvällä tasolla ja Cramon toimintatapojen mukaisena kaikissa tilan-teissa, toteaa Tuomas Haapala Cramo Finlandin Seinäjoen toimipisteestä.

Cramon tavoite-johtaminen

JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ JA OPPIMISTAUusi johtamismalli, Cramon tavoitejohtaminen, on viimeisin elementti vuonna 2006 aloi-tettuun Cramo-konsernin yhdenmukaistetun talouden ohjauksen kehittämiseen. Tavoit-teena on saada aikaan kilpailuetua luomalla jatkuvaan kehittämiseen ja oppimiseen perustuva toimintakulttuuri.

Vuosina 2011–2012 Suomessa toteutetun pilottihankkeen jälkeen käyttöönotto aloi-tettiin vuonna 2012 vaiheittain Saksassa ja Norjassa. Vaiheittainen käyttöönotto jatkuu kaikissa Cramon toimintamaissa vuoden 2013 aikana.


Siirtokelpoiset tilat -tuotealueen kannattavan kasvun edistäminen

Siirtokelpoisten tilojen tuotealueella solmitut pitkät sopimukset

lisäävät Cramon toiminnan vakautta, minkä lisäksi tuotealue

tasapainottaa ja monipuolistaa konsernin asiakaskuntaa.

Tavoitteena on varmistaa entistä paremmat palvelut ja

ratkaisujen nopeampi ja joustavampi toimittaminen.

VAKAUTTA JA JOUSTAVUUTTA

VÄLIAIKAISET TOIMITILAT NOPEASTI– Tarvitsimme nopeasti väliaikaiset toimis-totilat tekniselle osastollemme Oslon Gardermoenin lentokentälle. Kun etsimme mahdollisia toimittajia, käytimme Cramon sovellusta toimiston suunnittelussa ja saimme Cramolta ehdotuksen ja tarjo-uksen muutaman päivän kuluttua. Myös hyvä työympäristö oli tärkeä kriteeri. Aikataulun tiukkuudesta huolimatta Cramo toimitti kaiken ajallaan, ja olemme tyytyväisiä Cramolta saamamme palve-luun, kertoo Mats Torbiornsson, Norsk Luftambulansen tekninen päällikkö.

LUPAUKSET PIDETÄÄN– Cramolla on laaja valikoima majoitus- ja toimitilohin liittyviä vuokrausratkaisuja sekä juuri tällaisiin projekteihin soveltuvia laitteita ja palveluita. Heillä on myös tarpeeksi kapasiteettia toimiakseen kumppaninamme useilla markkinoilla. Yhdessä pystymme tarjoamaan kattavia vuokrausratkaisuja suuria voimaloita rakentaville asiakkaille, toteaa Aaron Michelin, Enersense Internationalin toimitusjohtaja.

– Kattavan valikoiman ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaan tarpeiden mukaisia väliaikaisia toimitiloja kustannustehokkaasti niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen käyttöön tinkimättä laatustandardeista, toimitilojen mukavuudesta tai ympäristöystävällisyy-destä. Koska tiloja voidaan vähentää tai lisätä asiakkaan tarpeiden mukaan, tilainves-toinnit pystytään minimoimaan, sanoo Petri Moksén, Cramon siirtokelpoisista tiloista vastaava johtaja.

Jatkuvan tuote- ja palvelukehityksen lisäksi Cramo on tiivistänyt pohjoismaista yhteis-työtä edistääkseen osaamisen siirtoa ja tehostaakseen kalustohankintoja ja -hallintaa.

KÄYTTÖÖNOTTO JATKUUUuden siirtokelpoisten tilojen standardoidun konseptin käyttöönotto on edennyt suun-nitelmien mukaan. Vuoden 2012 loppuun mennessä kasvun edellytykset olivat valmiina Pohjoismaissa. Vuonna 2013 käyttöönottoa jatketaan ennen kaikkea Norjassa ja Tans-kassa ja mahdollisuuksien hyödyntäminen aloitetaan Keski- ja Itä-Euroopassa.

Maaliskuussa Cramo myi siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnastaan muut kuin ydin-toiminnot eli siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrauslii-ketoiminnan Suomessa. Myynti vapautti resursseja ja pääomaa siirtokelpoisten tilojen standardoidun liiketoiminnan kehittämiseen ja maantieteelliseen laajentamiseen.


27 (26)

SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN LIIKEVAIHTO 2012 (2011) % KONSERNIN LIIKEVAIHDOSTA

Liikevaihto sisältää sekä työmaatilat että muulle kuin

rakennusteollisuudelle toimitettavat siirtokelpoiset tilat.


CRAMO CARE – YHTENÄINEN LÄHES-TYMISTAPA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

VUOSINA 2010–2011SAAVUTETTU KEHITYS

CRAMO CAREN TAVOITTEET

VUONNA 2012 SAAVUTETUN KEHITYKSEN ARVIOINTI PAINOPISTEET VUODELLE 2013

• Kehitettiin Cramo Carea, joka luo yhteiset puitteet kestävään kehitykseen, sekä siihen liittyviä suunnitelmia ja organisaatiota

• Sisällyttäminen liiketoiminta-suunnitelmiin Ruotsissa

• Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukai-nen pilottiraporttiRuotsissa

Johtava asema vastuullisuudes-sa ja asiakas-palvelussa

• Ohjelman jatkokehittäminen, esimerkiksi tärkeimpien sidosryhmien painopistealueiden tunnistaminen

www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys

• Cramo Caren ja laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden toimintasuunnitelman vaiheittainen käyttöönotto ja mukauttaminen, esimerkiksi OHSAS 18001 -sertifi kaatti Cramo Ruotsille ja ISO 14001 -sertifi kaatti Cramo Finlandille

• Uusi Kestävä kehitys -osio yhtiön verkkosivuille

• GRI-ohjeiston mukaiset raportit Ruotsissa ja Norjassa

• Cramo Caren käyttöönoton jatkaminen

• Yhteisten GRI-ohjeiston mukaisten suorituskykymittareiden kehittäminen ja käyttöönotto kaikissa maissa

• Rikkomusten raportointimallin käyttöönotto

• GRI-ohjeiston mukainen kestävän kehityksen raportointi konsernitasolla Pohjoismaissa

• YK:n Global Compact -hankkeen ohjeistuksen noudattaminen osaksi toimittajaketjun hallintaa

Cramon toiminnassa kestävä kehitys tarkoittaa kykyä vastata asiak-kaiden tarpeisiin, kestävien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä kestävän kehityksen huomioonottamista kaikessa toiminnassa.

Tasapuoliset ja kumpaakin osapuolta hyödyttävät suhteet kaikkiin sidosryhmiin muodostavat perustan lisäarvon tuotta-miselle ja kestävälle liiketoiminnalle. Kestävään kehitykseen liittyvien asioiden hallinta perustuu YK:n Global Compact -hank-keeseen, Cramon eettisiin toimintaperiaatteisiin sekä laatu-,

HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA– Tavoitteemme on kehittää henkilös-töstämme sitoutuneita ja asiantun-tevia vuokraustoimialan ammattilaisia, jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeita ja pitävät heistä hyvää huolta. Teimme vuonna 2011 selvityksen kestävään kehitykseen liittyvistä asioista yhdessä Svenska institutetin kanssa tunnistaak-semme asiakkaiden odotusten ja oman toimintamme väliset erot ja keskit-tääksemme kehitystoimet juuri oikei-siin kohteisiin. Selvityksen tuloksena aloimme valmistella laatu-, turvalli-suus- ja ympäristöstandardien käyt-töönottoa Liettuassa ja Latviassa, kertoo Darius Norkus, Cramo Liettuan, Latvian ja Kaliningradin toimitusjohtaja.

Cramo luo toiminnallista erinomaisuutta ja kilpailuetua auttamalla asiakkaitaan saavuttamaan

kestävän kehityksen tavoitteet ja kehittämällä yhdessä avainasiakkaidensa kanssa markkinoiden

johtavia kestävän kehityksen palveluita. Cramo tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet ja varmistaa,

että yhtiön tarjonta täyttää tiukat ympäristövaatimukset.

turvallisuus- ja ympäristötoimintapolitiikka. Cramo on kehit-tänyt konsernitason toimintaperiaatteita, jotka noudattavat YK:n Global Compact -hankkeen ohjeistusta, ja koko konsernin kattavaa kestävän kehityksen Cramo Care -ohjelmaa. Kestävään kehitykseen liittyvien toimenpiteiden käyttöönotto on hajautettu ja mukautettu paikalliseen liiketoimintaympäristöön.

www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys

HUOLENPITOA HENKILÖSTÖSTÄCramolla on hyvä maine, ja mukavan tiimimme kanssa on mahtavaa tehdä töitä. Pidän Cramolla työskentelemi-sestä, koska se tarjoaa jatkuvia kasvu- ja oppimismahdollisuuksia. Osallistun mielelläni erilaisiin projekteihin, jotka kehittävät taitojani, ja uudet haas-teet tekevät työstä mielenkiintoista ja palkitsevaa, sanoo Rait Hiie, Raken-nuskoneet-yksikön toimipistepääl-likkö, joka on työskennellyt Viron Cramolla 17 vuotta. Sivut 20–21.

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 25CRAMO CARE

KORKEAT STANDARDITTyöterveys-, työturvallisuus- ja työympäristöasioita käsitellään Cramon ja Veidekken tapaamisissa neljästi vuodessa.

– Ainutlaatuinen ennakoiva yhteistyö säännöllisin tapaamisin auttaa myös seuraamaan terveys- ja turvallisuusasioita. Tärkeintä on, että Cramon henkilöstö on käsitellyt esille ottamamme asiat nopeasti ja esimerkillisesti sen sijaan, että he olisivat tavanneet meitä vain vakavissa ongelmatilanteissa. Toinen hyvä esimerkki ennakoivasta turvallisuustyöstä on Cramon työntekijöillemme järjestämä hissinkäyttökoulutus, sanoo Elisabet Langbråten, joka toimii Veidekke Construction AB Byggin HSE-päällikkönä Tukholmassa.

– Turvallisuus ja työympäristö ovat keskeisiä aloilla, joilla toimimme. Uudet kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset palvelut ja ratkaisut sekä onnettomuus-, hätätilanne- ja louk-kaantumisriskejä vähentävät konseptit hyödyttävät sekä asiak-kaita että työntekijöitä. Kolme sertifi kaattiamme tältä alueelta – ISO 9001 -laatusertifi kaatti, ISO 14001 -ympäristösertifi kaatti ja OHSAS 18001 -turvallisuussertifi kaatti – osoittavat, että olemme uskottava kumppani, toteaa Marika Örnstlig, Cramo Ruotsin turvallisuuskoordinaattori.

– Tavoitteemme on minimoida prosessien, tuotteiden ja palve-luiden ympäristövaikutukset kuten esimerkiksi uudet energiate-hokkaat siirtokelpoiset tilaratkaisut osoittavat. Kun huolehdimme ympäristö- ja laatuasioista omassa toiminnassamme, autamme asiakkaitamme saavuttamaan heidän kestävän kehityksen tavoit-teensa, kertoo Mirja Juslin, Cramo Finlandin laatupäällikkö. Cramo Finlandilla on ISO 14001- ja ISO 9001 -sertifi kaatit, ja OHSAS 18001 -sertifi ointi on käynnissä.

LASTEN TUKENACramo jatkoi toimintaansa SOS-lapsikylien kansainvälisenä kump-panina, ja useimmat liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt osallistuivat paikallisiin projekteihin osana yhtiön sosiaalisen vastuun ohjelmaa.

www.cramo.com > Suomi > Kestävä kehitys > Cramo Care > Yhteisövastuu

CRAMON TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VUONNA 2012

Asiakkaat• Cramo tarjoaa kone- ja

laitevuokrauspalveluita ja vuokraukseen liittyviä palveluita sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja

• Yli 150.000 asiakasta 14 maassa

Omistajat ja rahoittajat • 9 096 osakkeenomistajaa• 12,4 (3,2) miljoonan euron osingot• 6,0 (6,0) miljoonan euron korko

hybridipääomalle • 21,3 (23,4) miljoonan euron rahoituskulut

LISÄARVON TUOTTAMINEN LISÄARVON JAKAMINEN

688,4 (679,9) M€

497,9 (534,3) M€

43,0 (41,9) M€

112,4 (105,7) M€

39,6 (32,5) M€

Materiaalien ja palvelujen toimittajat• Materiaalit, palvelut ja

muut ostot paikallisilta ja globaaleilta toimittajilta 373,6 (387,2) miljoonaa euroa

• Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin 124,3 (147,1)1 miljoonaa euroa

1) Ilman liiketoimintahankintoja

Henkilöstö• Keskimäärin 2.664 (2.580) työntekijää• 31.12.2012 henkilöstöstä 14,2 (13,6) %

naisia

Julkinen sektori ja yhteiskunta• Verot, eläke- ja sosiaaliturvamaksut


PITKÄN AIKAVÄLIN KASVU -POTENTIAALIA VUOKRAUKSESSATaloudellisesta taantumasta huolimatta Cramo uskoo, että kone- ja laitevuokrausalan

pitkän aikavälin positiiviset kasvutekijät ovat säilyneet pohjimmiltaan muuttumattomina.

KASVUTEKIJÄMUUTOS

VUODESTA 20111

KEHITYS…VUONNA 2012 ...VUODESTA 2013 ETEENPÄIN

Kasvavat rakennus-markkinat

Talouden epävarmuus hidasti kasvua. Cramon toimintamaiden välillä merkittäviä eroja, Baltian maiden noin 10 % kasvusta Suomen ja Ruotsin noin 2–4 % laskuun ja Slovakian yli 13 % laskuun.2

Useimmille Cramon toimintamaille ennustetaan maltillista kasvua. Rakentamisessa pitkän aika-välin kasvumahdollisuuksia on erityisesti Itä-Euroopan markkinoilla.2

Vuokrauksen penetraatio-aste kasvaa

Epävarmuudesta huolimatta kone- ja laite-vuokrauksen kysyntä kasvoi Cramon päämark-kinoilla rakennustuotantoa nopeammin.2,3

Vuokrausratkaisujen käytön odotetaan kasvavan rakennusalalla etenkin Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joissa vuokrausratkaisujen käyttö on vielä vähäistä.1,3

Ulkoistaminen Rakennusyhtiöt ja teollisuusyritykset etenkin Pohjoismaissa edelleen kiinnostuneita kaluston ulkoistamisesta, koska se vapauttaa pääomaa ja lisää joustavuutta.1

Ulkoistamisen ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.3

Teknologiset innovaatiot

Siirtyminen työvoiman käytöstä tekniikan hyödyntämiseen jatkui rakennusalalla.1

Trendin ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tehokkuuden ja kestävän kehityksen mukaisten vuokrausratkaisujen tarpeen odotetaan olevan vastakin suurin vakiintuneilla markkinoilla.1

Vuokrauk-seen liittyvät palvelut

Vuokraukseen liittyvien palveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan vakiintuneilla markkinoilla.1

Trendinä on ollut ostaa entistä enemmän vuokra ukseen liittyviä palveluita vuokraus-yrityksiltä, ja tämän odotetaan jatkuvan.1

Väestö-rakenteen muutokset

Väestönkasvu, liikkuvuuden lisääntyminen, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen lisäsivät edelleen kehittyneen ja entistä joustavamman infrastruktuurin tarvetta, mikä puolestaan lisäsi siirtokelpoisten tilojen kysyntää.1

Trendin ennustetaan jatkuvan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.1

Konsolidaatio Markkinat odottavat konsolidaatiota.1 Maltillisen konsolidaaatiokehityksen odotetaan jatkuvan.1

VUOKRAUKSEN KASVUTEKIJÄT

VUOKRAUKSEN KASVUTEKIJÄT

1) Johdon arvio

2) Euroconstruct, marraskuu 2012

3) European Rental Associationin European Equipment Rental Industry 2012 –raportti


ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ...

ASIANTUNTIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ

VUODEN 2013 NOUSEVISTA TRENDEISTÄ... VUODEN 2012 TRENDEISTÄ...

Chris SleightPäätoimittajaInternational Construction

Tommy IlmoniAnalyytikko, Carnegie Investment Bank AB:n Suomen toimipiste

Bengt HenricsonPrognoscentret AB:n osakas ja Euroconstructin Ruotsin edustaja

Eurooppalaiset rakennusurakoitsijat eivät muis-tele vuotta 2012 lämmöllä. Alan arviot osoittavat, että rakentaminen väheni noin kahdella prosen-tilla. Eurooppa on maailman ainoa alue, jossa rakennusala on luiskahtanut takaisin taantu-maan vuoden 2009 romahduksen ja sitä seuran-neen uuden nousun jälkeen.

Rakennusmarkkinat ovat vähintään 20 % pienemmät kuin huippuvuosina 2007 ja 2008, eikä elpymisnäkymiä juuri ole ennen vuotta 2014.

Koko artikkeli on luettavissa osoitteessa www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat > Markki-natieto > Asiantuntijan näkemys.

Vuokraustoimialan kannattavuuden myön-teinen kehitys vuonna 2012 vastasi kutakuinkin odotuksia, vaikkakin alkuvuonna odotuksemme niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin osalta olivat loppuvuotta korkeammalla. Kevään mittaan odotukset koko Pohjoismaisen rakennussektorin osalta heikkenivät, mikä luonnollisesti vaikutti vuokraustoimialan odotuksiimme. Vaikka liike-vaihdon hyvä kehitys pysähtyikin, minusta se oli tavallaan jopa hyvä asia, sillä se laski alan inves-tointihaluja, minkä seurauksena riski ylikapasitee-tista pieneni.

Vuonna 2013 Euroopan bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan marginaalisesti, mutta jää nähtäväksi, kasvaako alueen rakennustoiminta. Vaikka Cramon päämarkkinat, esimerkiksi Ruotsi, Suomi, Saksa ja Norja, eivät ole kärsineet siinä määrin kuin Etelä-Euroopan alueet, niidenkään näkymät eivät ole erityisen optimistiset.

Maailmassa on niin paljon taloudellista epävar-muutta, että markkinaolosuhteita on erittäin hankala ennustaa. Tällä on kahtalainen vaikutus: epävarmuus vähentää yritysten investointihaluk-kuutta, mikä karsii kaikkia, myös rakennettuun ympäristöön kohdistuvia investointeja.

Käsitykseni mukaan vuokrauksen liikevaihdon orgaaninen kehitys on kuluvana vuonna kuta-kuinkin viime vuoden tasolla tai hieman pienempi. Siitä huolimatta uskon, että kannattavuuden para-nemiselle on edellytykset, mikäli yritykset keskit-tyvät tiukkaan kuluseurantaan. Näin toimii varmasti myös Cramo. Sijoittajien kannalta olennainen, eli kassavirta, tulee olemaan varsin hyvä, koska alan toimijoiden investointihalut ovat vähäiset. Alan suurimmilla yrityksillä on tässä suhteessa varmaankin parhaat edellytykset kehittää edelleen toimintojaan.

Euroopan rakennusteollisuus on vaikeuksissa. Pahiten kärsineillä markkinoilla ei ole näkynyt elpymisen merkkejä rahoituskriisin jäljiltä, ja vuonna 2012 investoinnit hiipuivat kaikilla osa-alueilla. Pohjoismaissa markkinat ovat elin-voimaisemmat suurten ja vakaiden korjaus- ja kunnossapitomarkkinoiden ansiosta, ja julkisen sektorin talous on edelleen siinä määrin voimis-saan, että suurin osa hankkeista saatiin käyntiin suunnitellusti.

Kone- ja laitevuokrauksen kehitys vaikuttaisi kään-tyvän hieman parempaan päin vuonna 2013, mutta emme odota nopeaa elpymistä. Lisäksi se, miten euroalueen epävakaus saadaan hoidettua, on ratkaiseva tekijä lyhyen ja pitkän aikavälin kasvu-potentiaalin kannalta. Riskit liittyvät pääasiassa siihen, miten kotimainen kysyntä ja työmarkkinat kehittyvät. Cramon tärkeimmät markkinat (Pohjois-maat, Baltian maat ja Saksa) ovat niitä Euroopan maita, jotka vaikuttaisivat pärjäävän keskimää-räistä paremmin tulevina vuosina.

Millaisia trendejä uskot Cramon markkinoilla olevan vuodesta 2013 eteenpäin? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia markkinoilla esiintyy?

Miten kuvailisit trendejä, jotka vallitsivat Cramon markkinoilla vuonna 2012? Mitkä tekijät ohjasivat markkinoiden kehitystä?


MARKKINATILANNE 2012BKT:N KASVU: TALOUDEN SUPISTUMISESTA…Talouskriisin seurauksien ratkominen rasitti EU:n alueen taloutta voimak-kaasti, ja taloudessa vallitseva ilmapiiri muuttui alkuvuonna yhä negatiivisem-maksi ja synkkeni erityisesti kesällä. Odotettavissa on, että euroalueen BKT pieneni vuoden 2012 aikana miltei 0,5 %.1

Taloudellinen aktiivisuus vaihteli Cramon markkina-alueella huomattavasti. Vaihtelun taustalla on luotto- ja asuntokuplan erilaiset vaikutukset, erot avoi-muudessa ulkomaankaupalle sekä ulkomaankaupan suuntautuneisuus.

Norjassa, Baltian maissa, Puolassa, Slovakiassa ja Venäjällä BKT:n arvioi-daan kasvaneen yli 2 % ja Latviassa jopa 4,3 %. Muissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa BKT:n arvioidaan kasvaneen maltillisesti, 0,1–1,1 %, ja Unkarissa ja Tsekin tasavallassa laskeneen hieman.1

RAKENNUSTUOTANTO: LASKUSUUNTAINEN VUOSI…Euroopan taloudessa vallitsi vuonna 2012 edelleen erittäin negatiivinen ilma-piiri, jonka seurauksena rakennustuotannon arvioidaan supistuneen 4,7 %.2

Rakennustoiminnassa oli merkittäviä alueellisia eroja. Cramon markkina-alueista Baltian maissa, Venäjällä ja Norjassa kasvun arvioidaan olleen keski-määrin 3–9 % ja kasvua tapahtui kaikilla rakentamisen osa-alueilla. Sen sijaan Suomen, Ruotsin, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Unkarin rakennustuotannossa arvioidaan tapahtuneen yli 2 % lasku. Suomessa negatiivisen kehityksen taus-talla lienee rakennustoiminnan väheneminen kaikilla rakentamisen osa-alueilla, kun taas Ruotsissa taustalla näyttää olevan etupäässä asuinrakentamisen selkeä hiipuminen. Muissa Cramon toimintamaissa rakennustuotannon kasvun arvioi-daan olleen vaatimatonta tai olematonta.2

VUOKRAUSMARKKINAT: HEIKENTYNEESTÄ LUOTTAMUKSESTA JA SUURESTA ALUEELLISESTA VAIHTELUSTAKesästä 2011 lähtien luottamustasot Euroopan vuokraustoimialalla ovat heikentyneet euroalueen velkakriisin vuoksi. Tämä jatkui myös vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, jolloin noin kolmannes yrityksistä ilmoitti toiminta-olosuhteidensa huonontuneen. Entistä vaikeammin ennustettavan talous-tilanteen vuoksi Euroopan vuokrausmarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vain 0,1 % vuonna 2012.3

Eri maiden vuokrausmarkkinat olivat edelleen varsin hajanaisia. Cramon markkina-alueet kehittyivät yleisesti ottaen tyydyttävästi. Kasvun arvioidaan olleen vuonna 2012 voimakkainta Norjassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Vuoden 2012 aikana hintapaineet kasvoivat jälleen yleisesti.3

Fuusioita ja yrityskauppoja tehtiin useimmissa maissa maltillisesti.3

VUOKRAUSALALLE ENNUSTETAAN MALTILLISTA KASVUAVuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen seisahtuneisuuden jälkeen euroalueen taloudet

supistuivat toisella neljänneksellä, kun kotimainen kysyntä heikentyi ja viennin kasvu tyrehtyi.

Luottamuksen hiipuminen näkyi vuokraustoiminnan vähentymisenä useimmilla Cramon

päämarkkinoilla. Näkymät vuodelle 2013 ovat haastavat.

2012 ARVIO 2013 ARVIO


MARKKINAOLOSUHTEET

Venäjä

Unkari

Slovakia

Tsekin tasavalta

Puola

Liettua

Latvia

Viro

Itävalta

Saksa

Tanska

Norja

Ruotsi

Suomi 0,1 (0,8)

1,1 (1,9)

3,1 (2,5)

0,6 (1,6)

0,8 (0,8)

0,8 (0,9)

2,5 (3,1)

4,3 (3,6)

2,9 (3,1)

2,4 (1,8)

-1,3 (0,8)

2,6 (2,0)

-1,2 (0,3)

3,7 (3,9)

Venäjä

Unkari

Slovakia

Tsekin tasavalta

Puola

Liettua

Latvia

Viro

Itävalta

Saksa

Tanska

Norja

Ruotsi

Suomi -3,4 (-2,3)

-2,4 (0,2)

4,7 (5,6)

0,5 (2,2)

-0,2 (2,5)

1,1 (0,6)

23,0 (2,0)

8,0 (4,0)

1,0 (3,0)

1,6 (-3,4)

-5,4 (-1,9)

-13,3 (-1,0)

-9,0 (0,9)

3,0 (4,0)

Lähde: Euroopan komission talousennuste, syksy 2012

BKT:N (REAALINEN) KASVU VAKIOHINNAT %

Lähde: Euroconstruct, marraskuu 2012/ VTT, joulukuu 2012

RAKENNUSTUOTANNON (REAALINEN) KASVU VAKIOHINNAT %

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 29MARKKINAOLOSUHTEET

MARKKINOIDEN KEHITYSSUUNTA VUONNA 2013...KOHTI MALTILLISTA TALOUSKASVUAKun luottamus talouteen palautuu asteittain, euroalueen bruttokansantuotteen odote-taan kääntyvän kasvuun vuodenvaihteen jälkeen ja siirtyvän vähitellen maltillisen kasvun vaiheeseen. Koska lähtökohdat ovat heikot, vuoden 2013 bruttokansantuotteen odote-taan kuitenkin pysyvän kokonaisuudessaan suunnilleen viime vuoden tasolla. Meneillään olevien tasapainotustoimien ja viimeaikaisten rakenneuudistusten positiivisten vaiku-tusten odotetaan alkavan realisoitua vuonna 2014 ja saavan bruttokansantuotteen kasva-maan noin 1,5 % vuoden 2014 aikana.1

Vuoden 2013 näkymissä ennakoidaan olevan merkittäviä maakohtaisia eroja, ja vuonna 2013 bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan olevan suurinta Baltian maissa ja Venäjällä. Kaikilla Cramon markkinoilla odotetaan maltillista talous-kasvua, joka vaihtelee Unkarin 0,3 % ja Venäjän 3,9 %1 välillä.

…EIKÄ VARSINAISTA KASVUA NÄKYVISSÄ ENNEN VUOTTA 2014Vuotta 2013 koskevissa ennusteissa näkyy jossain määrin positiivista mutta heikkoa kasvua useimmilla Cramon markkinoilla. Baltian maissa, Venäjällä, Tanskassa, Saksassa ja Norjassa vuotuisen kasvun odotetaan olevan keskimäärin yli 2 %, kun taas Ruotsissa on odotettavissa vain maltillista kasvua. Norjassa ja Tanskassa kaik-kien rakentamisen osa-alueiden odotetaan vauhdittavan kasvua, ja Saksa ja Baltian maat hyötyvät asuinrakentamisen kasvusta. Toisaalta Ruotsissa asuinrakentamisen maltillisen kasvun odotetaan tasapainottavan toimitilarakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen negatiivista kehitystä.2

Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Puolassa ja Suomessa rakennustuotannon elpy-misessä on todennäköisesti ongelmia. Suomessa negatiivista kehitystä aiheuttanee asuinrakentamisen ja muun talonrakentamisen hiipuminen samalla, kun maa- ja vesirakentaminen pysyy edellisvuoden tasolla. Puolassa rakentamisen ennakoidaan supistuvan kaikilla osa-alueilla.2

Kaiken kaikkiaan Euroopan rakennustoiminnassa ei ole odotettavissa todellista piristymistä ennen vuotta 2014.2

…MALTILLISEEN VUOKRAUSALAN KASVUUNUseimmissa Cramo-maissa vuokrauksen odotetaan kasvavan vuonna 2013 vain maltillisesti. Joidenkin maiden poikkeuksellisen vahva kasvu vuosina 2011–2012 ei todennäköisesti jatku.3

Cramon suurimpien markkinoiden eli Pohjoismaiden ja Saksan odotetaan jatkavan kasvuaan 2–5 % tasolla, kun taas muilla Cramon markkinoilla kasvun ennustetaan jäävän pienemmäksi. Puolan markkinoiden odotetaan jopa supistuvan, koska inves-toinnit julkiseen infrastruktuuriin vähenevät merkittävästi ja yksityinen kysyntä on heikkoa. Venäjällä vuokrauksen odotetaan lisääntyvän keskimäärin 7–10 %.3

Vuokrausyritysten odotetaan vuonna 2013 olevan edelleen investoinneissaan varovaisia.3

Vaikeasta taloudellisesta ja poliittisesta tilanteesta aiheutuvista riskeistä huoli-matta on havaittavissa merkkejä siitä, että vuokrauksen penetraatioasteet kasvavat pitkällä aikavälillä.3

Fuusioiden ja yrityskauppojen odotetaan jatkuvan.3

1) Euroopan komission talousennuste, syksy 2012

2) Euroconstruct, marraskuu 2012 ja VTT, joulukuu 2012

3) European Equipment Rental Industry 2012 -raportti, marraskuu 2012


Lähde: European Rental Association, European Equipment

Rental Industry 2012 -raportti, marraskuu 2012

Espanja

Italia

Belgia

Iso-Britannia

Alankomaat

Ranska

Suomi

Tanska

Ruotsi

Puola

Saksa

Norja

0,0 (0,8)

1,1 (5,6)

3,4 (2,5)

9,1 (4,0)

1,6 (2,8)

4,3 (3,0)

3,7 (-4,1)

1,1 (-1,0)

-7,8 (-4,2)

0,3 (2,3)

-13,0 (-5,3)

1,2 (1,2)

223

-26

2538 41

29

4 1 7

-18 -22-17

4149443932

2010 2011 2012Q2Q1 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q1 Q2 Q3

3611 14

4

38

Q4Q4

Parane

vat

Heikk

enevät

6

Iso-Britannia

Venäjä

Saksa

Pohjoismaat

Kaikki

Monikansalliset

Italia

Ranska

Espanja

Benelux-maat

9

13

0

0

-17

-35

-29

-39

-40

-44

ParanevatHeikkenevät

VUOKRAUKSEN LIIKEVAIHDON KASVU (NIMELLINEN) NYKYISET HINNAT %

TÄMÄNHETKISET TOIMINTAEDELLYTYKSET TOIMINTA NELJÄNNESVUOSITTAIN EDELLISEEN VUOTEEN VERRATTUNA

Lähde: European Rental Association & KHL, tammikuu 2013

VUOKRAUSLIIKETOIMINTA JA SEN TOIMINTAEDELLYTYKSET EUROOPASSA % (MYÖNTEISET JA KIELTEISET NÄKEMYKSET)

Lähde: European Rental Association & KHL, tammikuu 2013

VUOKRAUSLIIKETOIMINNAN ALUEELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET EUROOPASSA Q4/2012 % (MYÖNTEISET JA KIELTEISET NÄKEMYKSET)


PARASTA PALVELUA

STRATEGINEN KULMAKIVI:PAIKALLISESTI PARAS

– Cramon standardit, joustavuus, arvot ja kattava ja kohtuuhintainen tuote- ja palveluvalikoima ovat meille ihanteellinen yhdistelmä. Yhtiön toimipiste on lähellä, ja tiimi ymmärtää tarpeitamme ja löytää aina sopivimman ratkaisun. Lisäksi Cramo on selkeästi vahvin toimija siirtokelpoisten tila ratkai-sujen alalla. Yhteistyömme on ollut menestys tarina aivan projektin alkuhetkistä lähtien. Ingus Kaprāns,

projektipäällikkö, Fortumin Jelgavassa sijaitseva lämmön ja sähkön

yhteistuotantoon käytettävä biovoimala

– Vuokrausliiketoiminta on paikallista. Vahva paikallinen markkina-asema mahdollistaa parhaan palvelun ja tarjonnan. Meille on ollut todella paljon helpompaa rakentaa ja ylläpitää vahvaa paikallista asemaa osana Cramo-konsernia. Jurij Vasiljev, myyntijohtaja,

Cramo Liettua, Latvia, Kaliningrad


Cramo aloitti yhteistyön kaikkien Jelgavan voimalatyömaan urakoitsijoiden kanssa vuonna 2011 yhtenä merkittävimmistä vuokrauspalvelujen toimittajista. Projektin alkuvaiheessa toimitukset koostuivat työmaatiloista. Tämän jälkeen Cramo on toimittanut työmaalle yli 50 tilaelementtiä ja monenlaisia koneita, laitteita ja palveluita.

Jelgavaan rakennettava lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP) käytettävä biovoimala tulee olemaan Latvian modernein ja teknisesti kehittynein CHP-voimala, jossa käytetään uusiu tuvia energianlähteitä. Valmistuessaan vuonna 2013 voimalan vuosituotanto on noin 230 GWh lämpöä ja 110 GWh sähköä.


TEHOKKUUS JA KANNATTAVUUS PARANIVAT SUOMESSACramo onnistui parantamaan sekä toiminnan tehokkuutta että asiakaspalvelua

Suomessa. Rakennusteollisuudessa säilytettiin vahva markkina-asema, ja

asemaa teollisuuden kunnossapitopalveluissa vahvistettiin. Kannattavuus parani

heikkenevästä markkinatilanteesta huolimatta.

LÄHEMMÄS ASIAKASTAVuonna 2012 Cramo keskittyi vahvistamaan lähiesimiesten roolia ja osaamista sekä ottamaan tavoitejohtamisen mallin käyttöön kaikissa vuokraustoimipisteissä. Sivu 22.Asiakkuudenhallintaa kehitettiin edelleen. Tavoitteena oli parantaa toimipiste- ja myyntiverkostojen saumatonta yhteistyötä ja keskittyä enemmän pieniin ja keskisuu-riin asiakkaisiin. Myyntihenkilöstölle suunnattua ammattitutkintoon johtavaa koulu-tusohjelmaa jatkettiin.

Asemaa teollisuuden kunnossapitopalveluissa vahvistettiin, ja esimerkiksi Metso Oyj:n kanssa tehtiin sopimus kalustonhallinnan ja siihen liittyvien asennuspalveluiden keskittämisestä Cramolle. Lisäksi Enersensen kanssa solmittiin pitkäaikainen sopimus majoitus- ja toimistotilojen, muiden tilojen ja rakennuskaluston toimittamisesta.

– Yhteistyö Cramon kanssa tehostaa kalustonhallintaamme ja pienentää etenkin logistiikka-kustannuksia. Jatkossa laajen-namme yhteistyötä Suomesta muihin Euroopan maihin, kertoo Henri Mäkelä, Metso Oyj:n hankintapäällikkö.

LIIKEVAIHTO LASKI, EBITA-LIIKEVOITTO NOUSI

Liikevaihtoa pienensivät kysynnän heiken-tyminen rakennusalalla ja siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrausliiketoiminnan myynti. Siirto-kelpoisten tilojen kysyntä jatkui edel-lisvuoden tasolla. Tehostamistoimien ansiosta kannattavuus parani. Kaluston käyttöasteet säilyivät hyvällä tasolla.

UUSIA LISÄARVOA TUOTTAVIA PALVELUJACramo esitteli uuden Vuokrauskonseptin: Cramo Security -portaalin, joka parantaa omaisuuden suojaamista ja kulunvalvontaa työmaalla. Uudet yhdenmukaistetut ja energiatehokkaat koulu- ja päiväkotikäyttöön suunnitellut siirtokelpoiset tilarat-kaisut otettiin hyvin vastaan.

– Cramo Security -palvelun avulla pystymme varmistamaan, että ulkopuolisilla ei ole pääsyä työmaalle ja että tiedämme, keitä kohteessa liikkuu. Sähköisen kulunvalvonnan lisäksi palvelu mahdollistaa mm. tilaajavastuulain velvotteiden automaattisen valvonnan, tarvittavien raporttien lataamisen suoraan tietokan-nasta. Hyödynnämme palvelua myös työmaan perehdytyksessä ja tulostamme siitä sähköisenä kulkukorttina toimivat kuvalliset henkilökortit, sanoo Lemminkäinen Talo Oy:n työmaainsinööri Mikko Yrtti, KPMG:n toimitilojen rakennustyömaalta Helsingin keskustasta.

ENTISTÄ PAREMPAA JOUSTAVUUTTA JA TEHOKKUUTTA Projektitoiminnan tehostamistoimet, kuten tilaelementtien alihankintaprosessien kehittäminen ja siirtokelpoisiin tiloihin liittyvien prosessien yhdistäminen vuokraus-prosesseihin, näkyivät entistä parempana tehokkuutena ja prosessien läpinäkyvyy-tenä. Uudesta sähköisestä Handyman-työraportointijärjestelmästä, joka nopeuttaa ja tehostaa työtehtävien suorittamista, järjestettiin pilotti. Työkalu otetaan käyttöön maaliskuuhun 2013 mennessä. Ympäristöprosessien parissa tehty työ huipentui ISO 14001 -sertifi ointiin. OHSAS 18001 -sertifi ointi aloitettiin. Sivu 25.

SEGMENTIT / SUOMI

LIIKEVAIHTO TUOTERYHMITTÄIN 2012 (2011)% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA

TYÖKALUT 30 (31) MAANRAKENNUS-

KONEET 3 (3) NOSTINKALUSTO 18 (18) SIIRTOKELPOISET TILAT 29 (36) VUOKRAUKSEEN LIITTYVÄT


LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN 2012 (2011)% SEGMENTIN LIIKEVAIHDOSTA

RAKENNUS-TEOLLISUUS 61 (57)

MUU TEOLLISUUS 12 (12) JULKINEN SEKTORI 18 (23) KOTITALOUDET 4 (4) MUUT 4 (4)

2012 2011 Muutos %

Liikevaihto, M€ 112,7 127,6 -11,7EBITA, M€ 21,0 20,2 3,6EBITA, % 18,6 15,9 Bruttoinvestoinnit pitkä-aikaisiin varoihin, M€ 23,6 27,6 -14,5Toimipisteiden määrä 55 55 0,0Henkilöstö tilikauden lopussa 428 623 -31,3

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 33SEGMENTIT / RUOTSI

HYVÄ TULOS RUOTSISSA

Toiminnallisen erinomaisuuden parantamiseen tähtäävät toimet kehittivät asiakaspalvelua,

lyhensivät toimitusaikoja ja kohensivat sisäistä tehokkuutta Ruotsissa. Cramo säilytti selkeän

markkinajohtajuuden ja saavutti hyvän tuloksen vallitseva markkinatilanne huomioon ottaen.

PAREMPAA PALVELUA, TEHOKKAAMPAA TOIMINTAA Vuonna 2012 Cramo tehosti toimintaansa useilla eri toimilla. Esimerkiksi Malmön ja Göteborgin alueille avattiin uudet puhelinpalvelukeskukset tavoitteena lyhentää odotusaikoja ja parantaa kuljetusten koordinointia. Lisäksi nimettiin asiantun-tijaryhmiä varmistamaan nopeat toimitukset logistiikkakeskuksista. Kaikissa Tukholman alueen toimipisteissä otettiin käyttöön Lean Management -johtamis-malli asiakaspalvelun tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. Uuden Speed Rental -konseptin pilotti käynnistettiin. Se parantaa Cramon sisäistä tehok-kuutta ja nopeuttaa siten vuokrausprosessia.

PAIKALLISESTI PARAS -ASEMA VAHVISTUICramo lisäsi yhteistyötä useimpien suurien asiakkaiden kanssa. Esimer-kiksi Kiirunassa Cramolla on kolme toimipistettä niin maan pinnalla kuin kai vok sessakin. Uusia hanke-sopimuksia solmittiin muun muassa Växjön ja Malmön voimalaitoshank-keissa. Etelä-Ruotsissa markkina-asemaa vahvistettiin Maskincity i Oskarshamnin vuokrauskaluston ja brändin hankinnalla.

– Meillä on positiivisia kokemuksia yh-teistyöstä Cramon kanssa jo pitkältäajalta. He ovat joustavia, kuuntele-vat asiakkaan vaatimuksia ja pystyväthoitamaan monenlaisia palvelusitou-muksia, kertoo Kjell Olovsson, LKABKirunan KUJ 1365 -projektijohtaja.

UUSIA TOIMIPISTEITÄ JA PALVELUJA Cramo esitteli uuden, kaupunkien keskusta-alueille suunnitellun Cramo Express -toimipistetyypin Sivu 18 ja ratkaisun, jolla työkohteen kosteutta ja lämpötilaa voidaan seurata ja hallita matkapuhelimella. Uusia Cramo Express -toimipisteitä avattiin Tukholmassa ja Malmössä. Toukokuussa Cramo Ruotsille myönnettiin OHSAS 18001 -sertifi kaatti. Sivu 25.

LIIKEVAIHTO LASKI, EBITA-LIIKEVOITTO VAKAA

Toisella vuosineljänneksellä alkanut uudis-rakentamisen vähentyminen näkyi kone- ja laitevuokrauspalveluiden kysynnässä. Kysyntä säilyi hyvänä Tukholman ja Göte-borgin alueilla ja Pohjois-Ruotsissa. Vuok-rausajat lyhenivät yleisesti. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä jatkui vakaana. Sopeutustoi-mien ansiosta kannattavuus säilyi vuoden 2011 tasolla. Kaluston käyttöasteet olivat hyvällä tasolla.

– Minun ei tarvitse käydä Cramon toimipisteessä, sillä puheluihini vastataan nopeasti ja asiantuntevasti ja laitteet toimitetaan työmaalle viipymättä. Toimitusten entistä parempi koordinointi säästää myös luontoa, toteaa JM:n työmaapäällikkö Emil Norén, joka on Cramon asiakas Etelä-Malmössä.





2012 2011 Muutos %

Liikevaihto, M€ 322,4 308,9 4,3 EBITA, M€ 57,6 58,0 -0,8 EBITA, % 17,9 18,8 Bruttoinvestoinnit pitkä-aikaisiin varoihin, M€ 55,2 93,5 -41,0 Toimipisteiden määrä 124 128 -3,1 Henkilöstö tilikauden lopussa 793 791 0,3




34 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012SEGMENTIT / NORJA

PAINOPISTEALUEINA ASIAKKAAT JA OSAAMINENAsiakaspalvelun ja tehokkuuden parantamistoimet jatkuivat. Myyntikoulutusta järjes-tettiin, organisaatiota kehitettiin, ja uusi toimitusjohtaja aloitti työnsä toukokuussa. Vuonna 2011 aloitettu tuoteorganisaation vahvistaminen saatiin päätökseen. Stavdal Utleiesenter AS:n, yhden Oslon alueen johtavista vuokrausyhtiöistä, toiminnot integ-roitiin Cramon toimintoihin. Joulukuussa Cramo ilmoitti, että se ostaa Lamberts-sonin ja Kranpunktenin vuokraustoiminnot ja lisää yhteistyötään Peabin kanssa.

SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN TUOTEALUETTA VAHVISTETTIINTyömaatilojen ja siirtokelpoisten tilojen organisaatiota vahvistettiin sekä väliaikaisilla asiantuntijasiirroilla Ruotsista että palkkaamalla uusia työntekijöitä. Ympäristöystä-välliset ja energiaa säästävät siirtokelpoiset tilaratkaisut otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Markkina-asema sekä työmaatiloissa että siirtokelpoisissa tiloissa vahvistui.

– Mesta päätti ulkoistaa työmaatila- ja konepalvelut, koska se on kustannustehokkaampi ratkaisu. Tärkein kriteerimme oli löytää ammattitaitoinen kumppani, joka toimii asiakasläh-töisesti ja ymmärtää projektityön haasteet. Cramolta olem-me saaneet viimeisten seitsemän vuoden aikana erinomais-ta ja erittäin joustavaa palvelua, joten tulevakin yhteistyö on varmasti menestyksekästä, toteaa Leif L. Ludvigsen, Mestan varatoimitusjohtaja.

TEHOKKUUS PARANI Konsernin uuden toiminnanohjaus- ja raportointijärjestelmän käyttöönotto saatiin päätökseen toisella neljänneksellä. Uusi järjestelmä on jo parantanut tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Oslon alueelle perustettiin logistiikkakeskus parantamaan työkalujen tarjontaa, ja kaluston korjaus- ja ylläpitotoiminnan keskittäminen aloitettiin. Toimin-taympäristön muutoksiin vastaamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi toimipisteverkostoa kevennettiin ja kolme toimipistettä suljettiin.

VAKAAT KANNATTAVAN KASVUN EDELLYTYKSET VALMIINA NORJASSANorjassa vuotta 2012 leimasivat tuloksen parantamiseen tähtäävät muutokset ja

uudelleenjärjestelyt. Cramolla on nyt vahva perusta, jonka ansiosta se on valmis

kasvuun ja toiminnalliseen erinomaisuuteen.

– Kun etsimme asiantuntevaa vuokrauskumppania, Cramo erottui joukosta ammattitaitoisimpana ja ennakointikykyisimpänä ehdokkaana. Cramo ymmärtää tarpeitamme, ja sillä on kykyä ja halua kehittää yhteistyötä, kertoo Linda Milford, joka toimii toimitusketju- ja hankintakoordinaattorina Polygonissa, Norjan suurimmassa vahingontorjuntayhtiössä.

Rakennustoiminnan ja kone- sekä laite-vuokrauksen yleinen vilkastuminen näkyi liikevaihdossa. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä oli hyvällä tasolla. Cramo jatkoi edellisvuonna aloitettua sopeutusohjelmaa ja karsi huonosti kannattavia liiketoimintoja ja hankkeita. Kannattavuus parani onnistuneen sopeutusohjelman, tiukan kulukurin ja piristyneen markkinatilanteen ansiosta. Kaluston käyttöasteet nousivat tyydyttävälle tasolle useimmilla alueilla.





2012 2011 Muutos %

Liikevaihto, M€ 84,2 79,3 6,2 EBITA, M€ 5,3 0,9 515,6 EBITA, % 6,3 1,1 Bruttoinvestoinnit pitkä-aikaisiin varoihin, M€ 10,9 26,2 -58,4 Toimipisteiden määrä 31 34 -8,8 Henkilöstö tilikauden lopussa 223 221 0,9




LIIKEVAIHTO JA EBITA- LIIKEVOITTO PARANIVAT

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 35SEGMENTIT / TANSKA

VAHVAA LIIKEVAIHDON KASVUA, UUDELLEENJÄRJESTELYT VAIKUTTIVAT EBITA-LIIKEVOITTOON

Liikevaihtoa kasvattivat merkittävät siirtokelpoisten tilojen myyntitoimitukset, Kööpenhaminan metroprojektin kanssa solmittu pitkäaikainen vuokraussopimus ja siirtokelpoisten toimisto- ja työmaatilojen toimitus Esbjergin satama-alueelle. EBITA-liikevoitto laski uudelleenjärjestelykulujen ja heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. EBITA-liikevoittoon sisältyy 2,1 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyihin liittyviä kertaluonteisia kuluja. Kaluston käyttöasteet olivat hyvällä tasolla lukuun ottamatta nostinkaluston tuoteryhmää, jossa hinnat nousivat tuntuvasti. Hinnat olivat useilla tuotealueilla edelleen suhteellisen alhaisia.

LAATU PARANI SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN TUOTEALUEELLATyömaatilojen laatu nousi erinomaiselle tasolle, kun siirtokelpoisten tilojen ja työmaati-lojen yhdistetty logistiikkakeskus Kööpenhaminan alueella alkoi toimia täydellä teholla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Markkina-asema työmaatiloissa vahvistui, ja siir-tokelpoisten tilojen kysyntä kasvoi. Cramo esimerkiksi toimitti ensimmäisen vaiheen majoitus- ja virkistystiloista Copenhagen Metro Teamin 373 työntekijälle. Tilaelementit siirrettiin Ruotsista. Sivu 38.

Uusi asiakaslähtöinen organisaatio otettiin käyttöön tammikuussa. Tuoteva-likoimaa kehitettiin markkinakysynnän mukaisesti keskittyen entistä enemmän työkaluihin ja hyödyntäen konsernin mittakaavaetuja ja toimintamaiden yhteistyötä. Tämän ansiosta kalustoa on uudistettu ja laajennettu. Samalla kaluston hallinnan prosesseja on parannettu.

LISÄÄ TOIMIA KANNATTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSIVuoden 2012 lopussa Cramo ryhtyi lisätoimiin sopeutuakseen Tanskan haas-taviin markkinaolosuhteisiin. Paikallisesti paras -strategian mukaisesti yksi-toista toimipistettä suljettiin ja toiminnot keskitettiin seitsemään toimipisteeseen. Tärkeimmille toiminta-alueille keskittynyt toimipisteverkosto parantaa kustannus-tehokuutta ja vähentää välillisiä kuluja. Vuonna 2012 verkosto supistui yhteensä 13 toimipisteellä, koska kaksi toimipistettä suljettiin jo aiemmin. Toimintaa tehostet-tiin parantamalla kalustonhallintaa ja logistiikkaa sekä keskittämällä hinnoittelua ja alennusten hallintaa.

HUOMIO TOIMIPISTETASOLLEUusi paikallinen tavoitejohtamisen malli ja siihen liittyvä kannustinmalli otettiin käyttöön. Ne tuovat järjestelmällisyyttä toimipisteiden hallintaan ja lisäävät toimi-pisteiden läpinäkyvyyttä. Asiakkaat ovat hyötyneet tästä merkittävästi, sillä läpi-näkyvyys ja kannustinjärjestelmä auttavat ja kannustavat Cramoa toimittamaan laitteita entistä tehokkaammin.

– Valitsimme Cramon vuokrauspalveluiden avaintoimittajaksemme Kööpenhaminan metroprojektissa, koska meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Cramon kanssa. He ovat toimittaneet meille laitteita ja tilaratkaisuja useita vuosia. Vaikka meillä on Cramon kanssa sopimus vain työmaatilojen toimittamisesta, Cramo toimittaa meille myös työkaluja ja laitteita, sanoo Kenneth Møller, tanskalaisen rakennusyhtiö CG Jensenin johtava projektipäällikkö.

UUDELLEENJÄRJESTELYT JATKUIVAT TANSKASSACramo jatkoi organisaation optimointia Paikallisesti paras -strategian mukaisesti. Tavoitteena

on toimintojen virtaviivaistaminen. Siirtokelpoisten tilojen tuotealueen liiketoiminta kasvoi

tavoitteiden mukaisesti muun muassa Kööpenhaminan metron majoitustilaprojektilla.





2012 2011 Muutos %

Liikevaihto, M€ 37,7 35,0 7,8 EBITA, M€ -5,0 -2,1 135,6 EBITA, % -13,3 -6,1 Bruttoinvestoinnit pitkä-aikaisiin varoihin, M€ 2,4 5,5 -55,4 Toimipisteiden määrä 7 20 -65,0 Henkilöstö tilikauden lopussa 97 124 -21,8




36 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012SEGMENTIT / KESKI-EUROOPPA

Vuosi 2012 oli Cramolle Keski-Euroopassa muutosten ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Toimintojen

muokkaaminen Cramo Vuokrauskonseptin ja Paikallisesti paras -strategian mukaisesti pääsi

hyvään vauhtiin. Uudistettu rakenne, laajennettu tuote- ja palveluvalikoima sekä kaluston

optimointi ja prosessien yhdenmukaistaminen tehostivat toimintaa ja paransivat asiakaspalvelua.

MUUTOS HYVÄSSÄ VAUHDISSA KESKI-EUROOPASSA

LISÄÄ YHDENMUKAISUUTTAKaluston optimointia jatkettiin, ja HR-prosesseja, -raportointia ja -seurantaa yhden-mukaistettiin. Cramon tavoitejohtamisen mallin ja johtamiskäytäntöjen käyttöönotto aloitettiin asiakaspalvelun ja tulosten parantamiseksi. Sivu 22.

UUDISTETTU ORGANISAATIOLiiketoimintamallin muuttamista jatkettiin, ja toimintoja muokattiin kaikkialla Keski-Euroopassa. Toimipisteverkostoa uudistettiin edelleen, ja toimintoja keskitettiin vahvoille talousalueille. Saksassa verkostoa laajennettiin neljällä uudella toimipis-teellä ja viisi pientä kannattamatonta toimipistettä suljettiin. Itävallassa suljettiin yksi toimipiste, ja Sveitsin liiketoiminnot lopetettiin. Saksan organisaatio yhdistet-tiin yhdeksi yhtiöksi.

LIIKEVAIHTO JA EBITA-LIIKEVOITTO LASKIVAT

Yleinen taloudellinen epävarmuus Sak-sassa ja Itävallassa vähensi maa- ja vesirakentamispalveluiden kysyntää, johon Cramon tuote- ja palveluvalikoima on keskittynyt Keski-Euroopassa. Tämä vaikutti myös liikevaihtoon. Toimintojen muokkaaminen Cramo Vuokrauskonseptin mukaisiksi ja toimintojen keskittäminen Paikallisesti paras -strategian mukaan vaikuttivat siirtymäaikana negatiivisesti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Ankara talvi hidasti rakentamista alku-vuoden aikana, mikä näkyi myös kan nat-tavuudessa. Kaluston käyttöasteet olivat suhteellisen hyvällä tasolla.

ENNAKOIVA LÄHESTYMISTAPA, LAAJEMPI VALIKOIMAValituilla Paikallisesti paras -alueilla lisättiin kalusto- ja palveluvalikoimaa. Kaksi uutta nostin-kalustokeskusta avattiin, ja työkaluvalikoimaa parannettiin. Yhtiö teki uusia rekrytointeja, ja ennakoivan, asiakaslähtöisen organisaation käyttöönotto aloitettiin pilottina Münchenissä.

Sivu 18. Muilla alueilla käyttöönottoa aloitettiin.

– Cramon toimipisteet ovat lähellä, joten niihin on helppo poiketa. Laajennetun tuotevalikoiman ansiosta saamme kaikki tarvitsemamme laitteet yhdestä paikasta, ja voimme palauttaa ne aikanaan lähimpään toimipisteeseen, sanoo Lammel Bau Münchenin toimitusjohtaja Laura Lammel.

– Arvostamme Theisenin joustavuutta, kohtuullisia hintoja, koneiden nopeaa saatavuutta ja monipuolista asiakaspalvelua. Tämän vuoksi olemmekin vaalineet yhteistyösuhdettamme jo yli kolme vuotta, kertoo Saule GmbH:n työmaapäällikkö Andreas Scholtz, joka vastaa Dresdenin historiallisen sotamuseon edessä sijaitsevan Olbrichtplatzin uudistamisesta.



2012 2011 Muutos %

Liikevaihto, M€ 67,0 71,2 -6,0 EBITA, M€ -0,2 3,7 -106,4 EBITA, % -0,4 5,2 Bruttoinvestoinnit pitkä-aikaisiin varoihin, M€ 19,6 90,0 -78,3 Toimipisteiden määrä 88 96 -8,3 Henkilöstö tilikauden lopussa 327 295 10,8






CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 37SEGMENTIT / ITÄ-EUROOPPA

LIIKEVAIHTO JA EBITA-LIIKEVOITTO KASVOIVAT

Liikevaihto kehittyi hyvin Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Keski-Euroopan ankara talvi vähensi rakennustoimintaa ja vuokraus-palveluiden kysyntää Puolassa, Tsekin tasa vallassa ja Slovakiassa. Kysynnän jat-kuvan heikentymisen vuoksi Cramo so-peutti toimintojaan näillä markkinoilla. Kannattavuutta paransivat aiemmin teh-dyt sopeutustoimet, korkeammat kalus-ton käyttöasteet ja hyvä kysyntätilanne eri tyi sesti Virossa ja Venäjällä.

ASIAKASLÄHTÖISYYS Venäjällä Cramo vahvisti markkina-asemaansa uudistetun strategian mukaisesti Pietarissa, Moskovassa, Kalugassa ja Kaliningradissa sekä kansainvälisten raken-tajien ja teollisuuden investoijien keskuudessa. Vuokrauskaluston, erityisesti työka-lujen ja siirtokelpoisten tilojen, valikoimaa laajennettiin. Yhtiö kehitti uudenlaisia tilaelementeistä koostuvia rakennuksia, esimerkiksi esittelytiloihin ja kauppoihin sopivia tilaelementtejä, joissa on lasinen etuseinä.

Toimintoja laajennettiin avaamalla uusi toimipiste Rostov-on-Donissa Etelä-Venä-jällä. Taustalla on yhteistyö YIT:n kanssa, joka on yksi Euroopan johtavista rakenta-misjärjestelmien, rakennus- ja teollisuuspalveluiden tarjoajista.

KANNATTAVUUS PARANI ITÄ-EUROOPASSAItä-Euroopan markkinoilla Cramo kehitti parempia, asiakkaiden tarpeiden mukaisia

palveluita ja varmisti, että edellytykset toiminnan tehostamiselle ovat olemassa. Markkina-

asema vahvistui, ja kannattavuus ja tehokkuus kehittyivät myönteisesti useimmissa maissa.

YHTEISYRITYS VENÄJÄLLÄLokakuussa 2012 Cramo ilmoitti perustavansa Ramirentin kanssa yhteisyrityksen, johon osapuolet yhdistävät Venäjän ja Ukrainan liiketoimintansa Kaliningradia lukuun ottamatta ja josta molemmat osapuolet omistavat 50 %. Yhteisyritys on tarpeeksi vahva toimija tarjotakseen nykyisille ja uusille asiakkaille entistä houkut-televamman arvolupauksen ja vauhdittaakseen osaltaan vuokrausmarkkinoiden kehitystä. Konsernitilinpäätöksessä Venäjän liiketoiminta on luokiteltu myytävänä olevaksi. Sille kuuluvat varat ja velat on esitetty erillään muista konsernitaseen varoista ja veloista.

ENNAKOIVA LÄHESTYMISTAPA Cramo Vuokrauskonseptin käyttöönoton jatkaminen asiakaslähtöisellä ennakoi-valla lähestymistavalla ja tuotevalikoimaa laajentamalla vahvisti yhtiön markkina-asemaa Baltian maissa, erityisesti energia-alalla ja infrastruktuurihankkeissa.

Sivut 30, 48 ja 106.

YHDENMUKAISTETUT PROSESSITProsessien yhdenmukaistaminen eteni hyvin Baltian maissa, Venäjällä ja Puolassa, ja tehokkuutta parannettiin. Puolassa tehokkuuden parantumiseen vaikutti myös uusi organisaatio, johon sisältyy logistiikkakeskusrakenne ja toiminnallista erinomai-suutta tukeva IT-alusta. Virossa avattiin yksi uusi toimipiste ja perustettiin koulu- ja päiväkotiratkaisujen esittelykeskus edistämään siirtokelpoisten tilojen vuokrausta julkiselle sektorille.

Rakenteilla oleva LNG-terminaali Puolan Świnoujściessa, sivu 106.



2012 2011 Muutos %

Liikevaihto, M€ 70,3 66,6 5,5 EBITA, M€ 6,7 1,7 293,6 EBITA, % 9,6 2,6 Bruttoinvestoinnit pitkä-aikaisiin varoihin, M€ 12,5 18,0 -30,4 Toimipisteiden määrä 71 76 -6,6 Henkilöstö tilikauden lopussa 623 589 5,8






INNOVAATIOITA

STRATEGINEN KULMAKIVI:VUOKRAUSTOIMIALAN KEHITYKSEN EDISTÄMINEN

– Työntekijöiden majoittaminen yhteen paikkaan sen sijaan, että hajauttaisimme heidät eri puolille kaupunkia, tuottaa merkittäviä hyötyjä. Yhteishenki vahvistuu, ja eri työmaiden työntekijät pääsevät tapaamaan toisiaan. Yhteistyö Cramon kanssa on sujunut loistavasti, ja kaikki toimitukset ovat tulleet sovitusti ajallaan. He ovat todellakin täyttäneet odotuksemme. Elisabetta Mindopi, metroa rakentavan italialaisen

Copenhagen Metro Team (CMT) -yhtymän PR-koordinaattori

Cityringen on uusi, Kööpenhaminan keskustan kiertävä metrolinja, jolla on 17 uutta asemaa. Kahden noin 15,5 kilometriä pitkän yksiraiteisen metrotunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2010. Kun Cityringen avataan liikenteelle vuonna 2018, se yhdistää nykyisen metron, alueellisen rautatieverkon ja lähiliikenteen S-junan sekä lyhentää matka-aikoja merkittävästi.

– Yksikään yritys ei voi jäädä lepäämään laakereillaan: jatkuvaa innovointia tarvitaan koko ajan. Voimme taata, että Cramon vakiotila-elementit täyttävät asuintiloille asetettavat vaatimukset esimerkiksi lämmitysratkaisujen ja kaupunkiympäristössä vaadittavien melun-torjunta ratkaisujen osalta. Melko usein yritykset eivät tiedä, että tällainen väliaikainen vaihto-ehtokin on olemassa tai miten hyvin se voidaan räätälöidä heidän erityistarpeisiinsa. Mads Blom, Cramo Tanskan projektijohtaja

Cramo toimittaa yhdessä useiden kumppaneiden kanssa CMT:n työntekijöille rakennettavan 373 hengen majoitus- ja virkistys-alueen tilaratkaisut. Projektiin sisältyy kaikkien eri osa-alueiden koordinointi alueen etsimisestä, tontin vuokraamisesta, viran omaisprosessien hoitamisesta ja alueen valmistelutöistä varsinaisiin rakennustöihin, teiden, kulkuväylien, pysäköinti-alueiden ja ulkovalaistuksen järjestämiseen sekä 230 tila-elementin kokoamiseen kahdessa vaiheessa vuosina 2012 ja 2013 ja purkamiseen vuonna 2016.


JOHDONMUKAINEN JA LÄPINÄKYVÄ HALLINNOINTI JA OHJAUS Cramon hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu Suomen lainsäädäntöön ja yhtiön

yhtiöjärjestykseen. Konserni noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä ja Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Cramo julkaisee konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvi-tyksen sekä palkka- ja palkkioselvityksen Internet-sivuillaan, mistä löytyy lisää tietoa yhtiön hallinnosta ja ohjauksesta, sisäi-sestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

www.cramo.com > Sijoittajat > Hallinto ja ohjaus

Cramon vuosittaiset tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset laaditaan Suomen lainsäädännön mukaisesti ja julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi. Kansain-väliset tilinpäätösstandardit (IFRS) otettiin käyttöön vuonna 2005.

HALLITUSCramon hallituksen tehtävät ja velvol-lisuudet määritellään hallituksen työjärjestyksessä sekä Konsernin Toimin-taperiaatteet -asiakirjassa. Hallituksen työjärjestystä päivitetään tarvittaessa vuosittain hallituksen järjestäytymiskoko-uksen yhteydessä.

Hallitus vastaa Cramo-konsernin hallin-nosta ja asianmukaisesta johtamisesta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi varmistaa, että yhtiö noudattaa asiaankuuluvia sääntöjä ja säädöksiä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä yhtiökokouksen antamia ohjeita. Hallitus on vastuussa yhtiön strategisesta kehittä-misestä sekä liiketoiminnan seurannasta. Hallitus päättää konsernin keskeisistä toimintaperiaatteista, vahvistaa liiketoimin-tastrategian ja talousarvion, tuloslaskelman ja osavuosikatsaukset. Lisäksi hallitus päättää muun muassa toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimittämisestä ja erot-tamisesta sekä näiden palkkioista, konser-nirakenteesta, yrityskaupoista sekä yhtiön taloudesta ja investoinneista.

HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2012Vuoden 2012 varsinaisessa yhtiökoko-uksessa hallitukseen valittiin uudelleen seuraavat henkilöt: Stig Gustavson, Eino Halonen, Esko Mäkelä, Victor Hartwall ja Jari Lainio, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Hallituksen järjestäytymiskokous valitsi puheenjohtajaksi Stig Gustavsonin ja varapuheenjohtajaksi Eino Halosen.

Kokousosallistuminen vieressä ja riippu-mattomuus sivuilla 44–45.

HALLITUSTYÖSKENTELY VUONNA 2012Cramon hallitus kokoontuu säännölli-sesti, noin kerran kuukaudessa, ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Vuonna 2012 hallitus piti kaksitoista kokousta, joista yksi oli puhelinkokous ja kolme per capsulam.

Hallitusta avustaa kaksi pysyvää valio-kuntaa: tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat. Hallitus on vahvistanut valiokuntien kirjalliset työjärjestykset.

TARKASTUSVALIOKUNTATarkastusvaliokunta avustaa halli-tusta sen valvontatehtävissä. Valiokunta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia, valvoo taloudellista raportointia, seuraa konsernin sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestelmien tehokkuutta, käsittelee talo-udelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvausta yhtiön julkaisemassa selvityk-sessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Tarkastusvaliokunta myös seuraa yhtiön ja konsernin lakisääteistä tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta yhtiöstä, erityisesti tilintarkastettavalle yhtiölle suunnattujen tilintarkastuk-seen liittyvien palvelujen osalta, valmis-telee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen ja arvioi poikkeuk-sellisten tai merkittävien liiketoimien vaikutuksia.

Nimi AsemaHallituksen

kokoukset

Tarkastus-valiokunnan

kokoukset

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

kokoukset

Stig Gustavson Puheenjohtaja 12/12 – 3/3Eino Halonen Varapuheenjohtaja 11/12 3/3 –J.T. Bergqvist Jäsen 12/12 3/3 –Helene Biström Jäsen 11/12 – 3/3Victor Hartwall Jäsen 12/12 – 3/3Jari Lainio Jäsen 11/12 – 3/3Esko Mäkelä Jäsen 12/12 3/3 –

HALLITUKSEN JA VALIOKUNTIEN KOKOUSOSALLISTUMINEN VUONNA 2012

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 23.3.2012 tarkastusvaliokunnan puheen-johtajaksi valittiin edelleen Eino Halonen ja jäseniksi Esko Mäkelä ja J.T. Bergqvist. Tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2012.

NIMITYS - JA PALKITSEMISVALIOKUNTANimitys- ja palkitsemisvaliokunta laatii yhtiökokoukselle esitettävän ehdo-tuksen hallituksen jäsenten valin-nasta ja palkitsemisesta. Valiokunta laatii hallitukselle ehdotuksen toimi-tusjohtajan nimittämisestä sekä hänen toimisuhteensa ehdoista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee ja arvioi toimitusjohtajan sekä konsernin johto-ryhmän palkkioihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat ja huolehtii palkitsemisjär-jestelmien tarkoituksenmukaisuudesta. Valiokunta valmistelee myös muita yhtiön palkitsemisjärjestelmään liittyviä asioita, mukaan lukien vuositulokseen perustuvat ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät, ja suunnittelee edellä mainittujen kannus-timien kohdentamista Cramon avainhen-kilöiden kesken. Palkitsemisjärjestelyistä päätettäessä on huomioitu yrityksen stra-tegia, strategiset kulmakivet, voitettavat taistelut -tavoitteet sekä pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Valiokunta vastaa varsinaisessa yhtiökokouksessa mahdol-lisiin palkka- ja palkkioselvitystä koskeviin kysymyksiin.

Hallituksen järjestäytymiskokouk-sessa 23.3.2012 nimitys- ja palkitsemis-valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Stig Gustavson ja jäseniksi Helene Biström,

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 41HALLINNOINTI JA OHJAUS

Jari Lainio ja Victor Hartwall. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2012.

TOIMITUSJOHTAJAToimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa Suomen osakeyhtiölain ja siihen liittyvän lainsäädännön sekä halli-tuksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

PALKITSEMINENPalkitseminen perustuu Cramossa yhtiön palkitsemisperiaatteisiin. Palkitsemis-järjestelyistä päätettäessä on otettu huomioon yhtiön strategia, strategiset kulmakivet, voitettavat taistelut sekä pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Jotta palkitseminen on yhteydessä Cramon taloudelliseen tulokseen, palkitsemisperi-aatteet perustuvat ennalta määriteltyihin ja mitattaviin suoritus- ja tuloskriteereihin. Hyvin suunniteltujen palkitsemisjärjeste-lyjen tavoitteena on houkutella ja sitouttaa yritykseen lahjakkaita työntekijöitä ja edistää yrityksen taloudellista menestystä.

Kiinteiden palkkojen lisäksi Cramolla on yhtiön avainhenkilöstölle suunniteltu kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä. Palkkiot perustuvat henkilökohtaisesti määriteltyyn palkitsemisjärjestelmään, joka noudattaa paikallisia säädöksiä ja sisältää kaikki veronalaiset luontoisedut. Järjestelmä koostuu kahdesta osasta: vuositulokseen perustuvista kannusti-mista ja pitkän aikavälin kannustimista.

Osana palkitsemista hallitus päätti kahdesta kannustinjärjes-telmästä vuonna 2012: One Cramo Osakeohjelma työntekijöille ja avain-henkilöiden kannustinjärjestelmä.

Yhteenveto Cramon lyhyen ja pitkän aika-välin kannustinjärjestelmistä sivulla 42.

HALLITUKSEN PALKKIOT Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous vahvisti hallitusten jäsenten vuosipalkkiot seuraavasti:• hallituksen puheenjohtaja: 70.000 euroa• hallituksen varapuheenjohtaja:

45.000 euroa• muut hallituksen jäsenet: 35.000 euroa

Palkkiosta 50 % suuruinen osuus suorite-taan Cramo Oyj:n osakkeina, jotka ostetaan markkinoilta hallituksen jäsenten puolesta, ja 50 % suuruinen osuus käteisenä rahana. Palkkio voidaan maksaa luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Jos osak-keiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä tai hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi, maksetaan koko palkkio rahana. Lisäksi kustakin hallituksen valiokunnan kokouk-sesta maksettiin 1.000 euron kokouspalkkio.

Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön optio-ohjelmaan, bonusjärjestelmään eivätkä eläkejärjestelmiin. Hallituksen jäsenille ei tilikauden aikana myönnetty palkkiona osakkeita eikä osakkeisiin liit-tyviä oikeuksia lukuun ottamatta edellä mainittuja osakkeita

TOIMITUSJOHTAJAN TOIMISUHDE, PALKAT JA PALKKIOT Cramon toimitusjohtajalla on kirjallinen toimisuhdesopimus, jonka hallitus on hyväksynyt. Kiinteän peruspalkan lisäksi toimitusjohtajalle maksettavat palkkiot sisältävät tulokseen perustuvan kannustin-osuuden, joka on hallituksen päätöksen mukaisesti sidottu konsernin taloudelli-siin tavoitteisiin ja/tai henkilökohtaisiin

tavoitteisiin. Vuonna 2012 toimitusjohta-jalle maksettava enimmäisbonus oli 75 % peruspalkasta. Toimitusjohtajan palkki-oihin kuuluvat myös luontoisedut, kuten auto ja puhelin. Ylimmän johtoryhmän jäsenenä toimitusjohtaja kuuluu kaikkien Cramon optio-ohjelmien ja avainhenki-löiden kannustinjärjestelmien piiriin.

Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisa-nomisaika on 6 kuukautta. Tältä ajalta hän saa täyttä palkkaa. Työnantajan päättä-essä toimisuhteen toimitusjohtaja voi olla lisäksi oikeutettu 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Cramo tarjoaa toimitusjohtajalle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Vuonna 2012 toimitus-johtajan vapaaehtoisen eläkejärjestelyn kustannukset olivat yhtiölle 83.946 euroa.

ELÄKE-EDUTCramon johtajat kuuluvat kotimaassaan paikallisen eläkejärjestelmän piiriin, jossa eläke määräytyy palvelusvuosien luku-määrän ja ansiotulojen perusteella laki-sääteisen järjestelmän mukaisesti. Suomalainen työeläkejärjestelmä mahdol-listaa eläkkeelle siirtymisen joustavasti 63–68 vuoden iässä ilman, että oikeutta täyteen eläkkeeseen rajoitetaan. Konsernin toimitusjohtaja sekä yksi konsernin johto-ryhmän jäsen (vuoden 2012 alkupuolella kaksi konsernin johtoryhmän jäsentä) kuuluvat vapaaehtoisen eläkejärjestelmän piiriin. Vapaaehtoinen eläkejärjestelmä on maksuperusteinen. Vapaaehtoisen eläke-järjestelyn kustannukset olivat yhtiölle vuonna 2012 toimitusjohtajan osalta 83.946 euroa ja kolmen johtoryhmän jäsenen osalta 16.098 euroa, yhteensä 100.044 euroa.

Nimi Asema

Hallituksen palkkiot, €Hallituspalkkiolla

ostettujen osakkeiden määrä, kplOsakkeita Palkkiot

Hallitus yhteensä

Tarkastus-valiokunta

Nimitys- ja palkkio-valiokunta Yhteensä

Stig Gustavson Puheenjohtaja 34 989 35 011 70 000 – 3 000 73 000 3 248Eino Halonen Varapuheenjohtaja 22 493 22 507 45 000 3 000 – 48 000 2 088J.T. Bergqvist Jäsen – 35 000 35 000 3 000 – 38 000 –Helene Biström Jäsen 17 495 17 505 35 000 – 3 000 38 000 1 624Victor Hartwall Jäsen 17 495 17 505 35 000 – 3 000 38 000 1 624Jari Lainio Jäsen 17 495 17 505 35 000 – 3 000 38 000 1 624Esko Mäkelä Jäsen 17 495 17 505 35 000 3 000 – 38 000 1 624Yhteensä 127 461 162 539 290 000 9 000 12 000 311 000 11 832

CRAMON HALLITUKSEN JÄSENTEN MAKSUPERUSTEISET PALKKIOT VUONNA 2012

* Maksuperusteinen tarkoittaa, että muuttuvat palkkiot perustuvat vuoden 2011 tulokseen ja ovat maksettu vuonna 2012.

TOIMITUSJOHTAJALLE JA KONSERNIJOHDOLLE MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2012, €MAKSUPERUSTEINEN*

NimiKiinteä

peruspalkka

Tulokseen perustuvat

kannustimet LuontoisedutOsakeperusteiset

palkkiot

Työsuhteen päättymisen

jälkeiset edut2012

Yhteensä2011

Yhteensä

Toimitusjohtaja 345 993 179 837 27 388 294 656 83 946 931 821 829 928

Konsernin johtoryhmä 1 465 274 239 875 77 871 1 090 350 16 098 2 889 469 3 099 679

Yhteensä 1 811 268 419 712 105 260 1 385 006 100 044 3 821 289 3 929 607


joka tukee yhteisten kontrollivaatimusten noudattamista kaikissa konsernille rapor-toivissa tytäryhtiöissä ja juridisissa yksi-köissä. Tytäryhtiöt syöttävät lukunsa raportointijärjestelmään konsolidointia varten. Raportoituja lukuja tarkastel-laan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Konsernin talous- ja kehittämistoiminto ylläpitää yhteistä tili-karttaa. Tavoite on, että kaikki Cramo-maat jakavat samat liiketoiminta- ja talousraportointiprosessit.

Taloudellisen raportoinnin prosessi ja menettelytavat on harmonisoitu konser-nitasolla toimivien maacontrollerien toimesta, joiden päivittäinen toiminta parantaa taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

ROOLIT JA VASTUUTHallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että talousraportointiin liittyvä sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus valvoo ja hyväksyy vuosittain tilin-päätöksen ja osavuosikatsaukset. Tarkas-tusvaliokunta avustaa hallitusta sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan peri-aatteiden tehokkuuden seurannassa. Tarkastusvaliokunta valvoo tilipäätös- ja taloudellista raportointiprosessia, jotta tilinpäätös ja siihen liittyvät tiedot olisivat laadukkaita ja ehyitä. Toimitus-johtaja ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat tilinpäätösraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Tässä tehtä-vässä heitä tukevat konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, konsernin talous- ja kehittämistoiminto sekä tytäryhtiöiden talousosastot.

Konsernin toimitusjohtaja on vastuussa tehokkaan valvontaympäristön ylläpitämisestä. Hän huolehtii sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien viemisestä käytäntöön ja vastaa niiden operatiivisesta tehokkuudesta. Toimitus-johtaja huolehtii, että kirjanpitokäytännöt noudattavat lakeja ja että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asiantunte-vasti. Johto jakaa vastuuta yksityiskohtai-sempien toimintatapojen käyttöönotosta eri yksiköiden ja funktioiden vastuuhen-kilölle. Konsernin johto ja henkilöstö

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTI-PROSESSIIN LIITTYVÄ SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTATaloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen valvonta on osa Cramon sisäisen valvonnan kokonaisuutta. Kokonaisvaltainen riskien-hallinta (Enterprise Risk Management, ERM) on olennainen osa konsernin sisäisen valvonnan sekä seuranta- ja valvontajär-jestelmien rakennetta. Konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikoissa määritellään yksityiskohtaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet, työnjako ja toimintaperiaatteet.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liit-tyvien sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan järjestelmien tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen rapor-toinnin luotettavuus, ja se, että tilinpäätös on laadittu lainsäädännön, kansainvälisten tilin-päätösstandardien (IFRS) ja muiden listayh-tiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

TALOUSRAPORTOINTIPROSESSIKonsernin raportointi perustuu Hyperion konsolidointi- ja raportointijärjestelmään,

Konsernitilinpäätös, liite 28, sivut 88–89 ja www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat > Hallinnointi ja ohjaus

Palkitsemistapa Yhteys strategiaan / suoritukseen Kohderyhmä Toteuma vuonna 2012

Tulokseen perustuva lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

• Tavoite on edistää yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista luomalla vahva tuloskulttuuri.

• Järjestelmät on räätälöity konserni-, maa- tai tytäryhtiökohtaisesti.

• Hallitus asettaa konsernin ja maakohtaiset tulostavoitteet, joiden saavuttamiseen johdolle maksettavat palkkiot ovat sidoksissa. Tavoitteet asetetaan vuosittain, ja mahdollinen palkkio maksetaan kerran vuodessa tilikauden päättymisen jälkeen. Vuosibonuksen suuruus määräytyy konsernin taloudellisen tuloksen perusteella, vuonna 2012 taloudelliset tavoitteet olivat sidoksissa liiketulokseen (EBITA) ja sidotun pääoman tuottoon (ROI). Tilikaudella 2012 enimmäisbonukseksi määriteltiin 75 %.

Konsernin johtoryhmän jäsenet, esimiehet ja avainhenkilöt

Maksuperusteiset tulokseen perustuvat palkkiot vuodelta 2012 olivat konsernin toimitusjohtajalle 179.837 euroa ja konsernin johtoryhmälle 239.875 euroa. Yhteensä tulokseen perustuvat palkkiot olivat 419.712 euroa.

Pitkän aikavälin kannustimet avainhenkilöille 2006 (2006A, 2006B ja 2006C), 2009, 2010 ja 2011

• Tavoite on tukea konsernin pitkäaikaisten tavoitteiden saavuttamista motivoimalla tunnistetut avainhenkilöt pysymään yhtiössä.

Noin 100 avainhenkilöä mukaan lukien ylin johtoryhmä ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet

Vuonna 2012 merkittiin yhteensä 448.454 kappaletta 2006C optioita.

Avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012

• Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhen-kilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avain-henkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkei-den pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

• Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2012 perustuu Cramo-konsernin tunnuslukuun tulos/osake (EPS) ja palkkio maksetaan keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ansaintajakson 2012 perusteella maksettavat palkkiot olisivat voineet vastata yhteensä enintään noin 330.000 Cramo Oyj:n osakkeen arvoa.

Konsernin johtoryhmä ja muut avainhenkilöt

Vuodelle 2012 asetetun tavoitteen toteutumisen aste oli noin 15 %, mikä johtaa noin 46.000 Cramo Oyj:n osakkeen palkkioon sisältäen rahana maksettavan osuuden.

One Cramo Osakeohjelma työntekijöille 2012

• Tavoitteena on kannustaa Cramo-konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaan toimimisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä.

• Enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 2−5 % kunkin osallistujan bruttokuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa.

Kaikki työntekijät Yhteensä 520 työntekijää osallistui One Cramo Osakeohjelmaan 13 maassa. Keskimääräi-nen kuukausisäästö on 3,27 %.

YHTEENVETO CRAMON LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMISTÄ


edistävät taloudellisen raportointipro-sessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

RISKIEN ARVIOINTI JA VALVONTATOIMENPITEETTaloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi Cramo on määritellyt talou-dellisen raportoinnin tavoitteet. Cramon riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja analysointi sekä riskin-hallintakeinojen määrittäminen. Riskiarvi-ointiprosessiin sisältyy myös mahdollisten väärinkäytösten aiheuttamat vaikutukset.

Taloudellisen raportointiprosessin riskien hallitsemiseksi valvontatoimen-piteitä asetetaan organisaation kaikille tasoille. Taloushallinnon henkilöstö on erityisen merkittävässä asemassa, sillä heidän vastuullaan olevat kontrol-litoimenpiteet kohdistuvat moniulottei-sesti konsernin liiketoimintayksikköihin ja toimintoihin. Esimerkkejä Cramolla käytössä olevista valvontatoimenpi-teistä ovat mm. hyväksymismenettelyt, varmistukset, täsmäytykset, operatiivisen toiminnan arvioinnit, omaisuuden turvaa-minen ja tehtävien eriyttäminen.

VALVONTATaloudelliseen raportointiprosessiin liit-tyvän sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontaa suorittavat hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjoh-taja, talous- ja rahoitusjohtaja, konsernin talous- ja kehittämistoiminto, sisäinen tarkastus, konsernin johtoryhmä, tytäryhti-öiden johtajat sekä controllerit. Seurantaa toteutetaan jatkuvan seurannan muodossa osana päivittäisiä työtehtäviä tai erillisinä toimeksiantoina tai näiden yhdistelmänä.

YLEINEN KEHITTÄMINEN VUONNA 2012 Osana konsernin strategian päivittämistyötä keväällä 2012, konsernin johtoryhmä arvioi myös strategisia ja toiminnallisia riskejä. Analysoituja kysymyksiä olivat muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön kehitykseen liittyvät riskit, erilaisten mark-kinakohtaisten riskien arviointi ja Cramon asemointi eri markkinoilla sekä konsernin strategian ja voitettavien taistelujen imple-mentointiin liittyvien riskien arviointi. Riskinäkökulma huomioitiin myös toimipis-tekohtaista menestymistä arvioitaessa.

Vuonna 2012 Cramo jatkoi myös One Cramo Enterprise Rental -sovelluksen käyttöönottoa ja paransi edelleen Cramo Business Intelligence -raportointityökalua konsernin raportoinnin kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi.

TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN KEHITTÄMINEN VUONNA 2012Vuonna 2012 konsernin talous- ja kehittä-mistoiminto otti käyttöön maacontroller-mallin. Päivitetyn strategian mukaisesti konsernin talous- ja kehittämistoiminto keskittyi erityisesti harmonisoidun tavoi-tejohtamisen mallin käyttöönottoon toimipistetasolla eri maissa. Jatkona toimipistetason avaintulosmittareiden yhdenmukaistamiselle vuonna 2011, toimipistetason operatiiviset ja taloudel-liset mittarit läpikäytiin vielä uudelleen vuonna 2012, jotta ne olisivat mahdol-lisimman hyvin konsernin strategisten kulmakivien ja voitettavien taistelujen mukaiset. Suomi toimi pilottina tavoite-johtamisen mallin käyttöönotossa keväällä 2012, jonka jälkeen konsernitasoinen malli määriteltiin ja sen käyttöönotto aloitet-tiin Norjassa ja Saksassa. Vuonna 2013 tavoite johtamisen mallin käyttöönotto jatkuu kaikissa maissa.

Konsernin sisäinen tarkastus jatkoi operatiivisten avainprosessien arviointia valituissa maayhtiöissä sisäisen valvonnan edelleen kehittämiseksi. Lisäksi suori-tettiin näiden arviontien jälkiseurantaa tarpeen mukaan. Toimipistetason sisäisiä tarkastuksia jatkettiin edellisten vuosien tapaan.

VUODEN 2013 KESKEISET TAVOITTEET Vuoden 2013 keskeisiä tavoitteita ovat tehokas liiketoiminnan ohjaus sekä sisäisen ja ulkoisen raportoinnin eheys. Painopistealueisiin kuuluu tavoitejohta-misen edelleen parantaminen erityisesti toimipistetasolla sekä konsernin pääoman käytön optimointi. Liiketoiminnan suori-tuskykyä seurataan ja ohjataan yhden-mukaisten tunnuslukujen ja ennakoivien indikaattorien avulla. Pääoman käyttöä valvovat konsernin kalustonhallinta sekä konsernin talous- ja kehittämistoiminto. Lisäksi konsernin talous- ja kehittämistoi-minto päivittää jatkuvasti taloushallinnon käsikirjaa osana taloudellisen rapor-toinnin vahvistamista.

Vuonna 2013 sisäisen valvonnan kehit-tämiseen kuuluu edelleen myös valittujen tytäryhtiöiden kontrollien tarkastus. Arvi-oitavien tytäryhtiöiden valinta tapahtuu riskiperusteisesti, ja arviointeja toteut-tavat talousjohto ja maacontrollerit sekä konsernin sisäinen tarkastus. Havaintojen perusteella suunnitellaan ja toteutetaan parannustoimia, jotka edistävät edelleen sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi konsernin talous- ja kehittämistoimin-nossa suoritetaan kontrollien itsearviointi.

Toimipisteiden sisäistä tarkastusta jatke-taan jatkuvana valvontamenettelynä.

SISÄPIIRIASIOIDEN HALLINTOCramo noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiirisääntöjä. Yhtiön sisäiset sisäpiirisäännöt päivitetään säännöllisesti sekä asetetaan kaikkien pysyvien sisäpii-riläisten sekä työntekijöiden nähtäville. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekis-teriä Cramon pysyvistä sisäpiiriläisistä. Cramo edellyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan sisäpiirisään-töjen noudattamista. Sisäpiiriasioiden hoidosta ja valvonnasta vastaa talous- ja rahoitusjohtaja.

TILINTARKASTAJATYhtiöllä on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa, joiden on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilin-tarkastajia (KHT) tai tilintarkastusyhtei-söjä. Tilintarkastajien toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättyessä. Jos varsinainen yhtiökokous valitsee ainoastaan yhden tilintarkastajan eikä tämä ole Keskuskaup-pakamarin hyväksymä tilintarkastusyh-teisö, on valittava yksi varatilintarkastaja.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2012 valittiin yhtiön tilintarkastajaksi vuonna 2013 pidettävän varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen asti KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, joka on nimittänyt päävas-tuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Erkka Talvingon. Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana vuodesta 2006.

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT

1 000 € 2012 2011 Muutos , %

Tilintarkastuspalkkiot 887 710 24,9 Veroneuvonta 152 180 -15,5 Muut palvelut 55 906 -93,9

Yhteensä 1 094 1 796 -39,1

HALLINNOINTI JA OHJAUS


HALLITUS 31.12.2012

Stig Gustavson Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007, hallituksen jäsen vuodesta 2006. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.S. 1945, Suomen kansalainen, vuorineuvos, tekniikan kunniatohtori (h.c.), DIKeskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Konecranes Oyj 1994–2005; Toimitusjohtaja, KONE Nosturidivisioona 1988–1994; useita johtotehtäviä suomalaisissa suuryrityksissä 1969–1988Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Konecranes Oyj, Svenska Handelsbanken AB (publ), Suomen Aluepankki, Tekniikan Akatemia -säätiö, Ahlström Capital Oy, ÅR Packaging ABHallituksen varapuheenjohtaja: Mercantile Oy, Dynea OyHallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö VarmaSenior Regional Advisor: IK Investment PartnersCramon osakkeita 31.12.2012: 113.688 (31.12.2011: 110.440)Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton.

J.T. Bergqvist Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Tarkastusvaliokunnan jäsen.S. 1957, Suomen kansalainen, tekniikan tohtoriKeskeinen työkokemus: Konsernijohtaja, K. Hartwall Oy Ab 2009–2012; Puolipäivätoiminen hallituksen puheenjohtaja, Elektrobit Oyj 2006–2008; Johtokunnan jäsen, Nokia 2002–2005; Johtokunnan strategiakomitean jäsen, Nokia 2001–2005; Globaalien liiketoimintayksiköiden johtaja, Nokia Networks 2000–2005Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: K. Hartwall Oy Ab, Norvestia Oyj, AinoActive OyHallituksen jäsen: Ascom Holding AG, Hartwall Capital OyStrategista konsultointia useissa teollisuusyrityksissäCramon osakkeita 31.12.2012: 10.000 (31.12.2011: 816)Yhtiöstä riippumaton, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista.

Helene Biström Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.S. 1962, Ruotsin kansalainen, DI.Norrenergi AB:n toimitusjohtajaKeskeinen työkokemus:Pan Europe -liiketoiminnan johtaja, Vattenfall AB 2009–2010; Johtoryhmän jäsen, Vattenfall 2007–2010; Business Group Nordic johtaja, Vattenfall 2007–2008; Pohjolan johtaja, Vattenfall Lämpö 2004–2007Muut luottamustehtävät:Hallituksen jäsen: KTH Kungliga Tekniska Högskolan, Svensk FjärrvärmeCramon osakkeita 31.12.2012: 3.440 (31.12.2011: 816)Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton.

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 45HALLITUS

”Riippumattomalla” tarkoite-taan, ettei hallituksen jäse-nellä ole jäsenyyttään lukuun ottamatta olennaista suhdetta Cramoon ja että jäsen on riip-pumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vasemmalta oikealleEsko MäkeläVictor HartwallHelene BiströmStig GustavsonJ.T. BergqvistJari LainioEino Halonen

Eino Halonen Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2007, hallituksen jäsen vuodesta 2003. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.S. 1949, Suomen kansalainen, rahoitusneuvos, ekonomiKeskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi2000–2007Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Metsäliitto OsuuskuntaCramon osakkeita 31.12.2012: 14.343 (31.12.2011: 12.255)Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton.

Victor Hartwall Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.S. 1966, Suomen kansalainen, KTM K. Hartwall Invest Oy Ab:n toimitusjohtajaKeskeinen työkokemus: Varatoimitusjohtaja, Lankapaja Oy 2001–2006; Laskentapäällikkö, K. Hartwall Oy Ab 1999–2001; Tuotepäällikkö, K. Hartwall Oy Ab 1995–1999Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Lankapaja OyHallituksen jäsen: K. Hartwall Oy Ab, K. Hartwall Invest Oy Ab, Malmgårdin PanimoCramon osakkeita 31.12.2012: 38.477 (31.12.2011: 36.853)Yhtiöstä riippumaton, mutta ei riippumaton suurimmista osakkeenomistajista.

Jari Lainio Hallituksen jäsen vuodesta 2009. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.S. 1955, Suomen kansalainen, rakennusmestariToimitusjohtaja, Lainio & Laivoranta Oy; Toimitusjohtaja,Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta OyKeskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Rakennustoimisto Laivoranta Oy 1989–1994; Teknillinen johtaja, Rakennustoimisto Laivoranta Oy 1986–1989; Toimitusjohtaja Rakennustoimisto Lainio & Laaksonen Oy 1982–1986Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Rakennusteollisuus RT, Lounais-SuomiHallituksen jäsen: Turun Rakentamistaidon edistämissäätiöCramon osakkeita 31.12.2012: 5.916 (31.12.2011: 4.292)Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton.

Esko Mäkelä Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Tarkastusvaliokunnan jäsen.S. 1943, Suomen kansalainen, DI, MBA, teollisuusneuvosKeskeinen työkokemus: Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja, YIT Oyj 1987–2006Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Everalis OyHallituksen jäsen: Convergens OyCramon osakkeita 31.12.2012: 10.693 (31.12.2011: 9.069)Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumaton.

Mika Puittinen Hallituksen sihteeri(ei hallituksen jäsen)


JOHTORYHMÄ31.12.20121

1) Konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. Sivu 55 Katsauskauden jälkeiset olennaiset tapahtumat.

2) Göran Carlson on päättänyt siirtyä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen keväällä 2013.

Vesa KoivulaSyntymävuosi: 1954, Suomen kansalainenDI, Tampereen teknillinen korkeakouluAsema: Toimitusjohtaja vuodesta 2003Cramon palveluksessa vuodesta 2003Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Fiskars Inha, Ähtärin tehtaat 2001−2003 ja varatoimitusjohtaja 1995−2001; Toimitusjohtaja, Morus Oy 1992−1995Muut luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Marinetek Oy, ERA (European Rental Association)Cramon osakkeita 31.12.2012:122.744 (31.12.2011: 120.144).

Göran Carlson2

Syntymävuosi: 1958, Ruotsin kansalainenTekniikan opinnot Lundin yliopistossa RuotsissaAsema: Varatoimitusjohtaja vuodesta 2006Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006Cramon palveluksessa vuodesta 2005Keskeinen työkokemus: Konsernijohtaja, Cramo AB 2005; Johtaja, FläktWoods Group 2002−2004; Toimitusjohtaja, Electrolux South Africa 1998–2001; Konsernijohtaja, The Lux Group1993−1998; Toimitus-johtaja, Lux France 1991−1993; Toimitusjohtaja, Electrolux Philippines1986−1991; Toimitusjohtaja, Electrolux Far East1984−1986Cramon osakkeita 31.12.2012:63.758 (31.12.2011: 63.758).

Martti Ala-HärkönenSyntymävuosi: 1965, Suomen kansalainenKTT, TkL Asema: Talous- ja rahoitusjohtaja vuodesta 2006Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006Cramon palveluksessa vuodesta 2006Keskeinen työkokemus: Talousjohtaja, WM-data Oy 2004−2006; Johtaja, liiketoiminnan kehitys, CFO, Novo Group Oyj 1998–2003; Rahoituspäällikkö, emissiopäällikkö, Postipankki Oy 1995–1998Cramon osakkeita 31.12.2012:57.203 (31.12.2011: 61.203).

Erik BengtssonSyntymävuosi: 1969, Ruotsin kansalainenDIAsema: Johtaja, Ruotsi vuodesta 2008Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2008Cramon palveluksessa vuodesta 2005Keskeinen työkokemus: Itäisen alueen päällikkö, Cramo Sverige AB 2005–2008; Myyntipäällikkö, Toyota material handling (BT Svenska) 2001–2005; Tuotantoinsinööri, kenttämyynti, Parker Hannifi n 1995–2001Cramon osakkeita 31.12.2012:1.000 (31.12.2011: 1.000).

Tatu HauhioSyntymävuosi: 1970, Suomen kansalainenKTM, Helsingin kauppakorkeakouluAsema: Johtaja, Suomi vuodesta 2006Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006Cramon palveluksessa vuodesta 2004 Keskeinen työkokemus: Projektivuokrauksen ja ulkomaantoimintojen johtaja, RK-konserni, 2004−2005; Kehitysjohtaja, Suomen Projektivuokraus Oy 2003; IT-konsultti, laatu- ja riskienhallintatehtävät, Cap Gemini Oy 1997−2002Muut luottamustehtävät: Hallituksen puheenjohtaja: Teknisen Kaupan RakennuskonejaostoCramon osakkeita 31.12.2012:13.432 (31.12.2011: 13.432).

CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 47JOHTORYHMÄ

Vasemmalta oikealleTatu HauhioErik BengtssonMartti Ala-HärkönenVesa KoivulaGöran CarlsonJarmo LaasanenMartin HolmgrenDirk SchlitzkusPer Lundquist

Martin HolmgrenSyntymävuosi: 1967, Ruotsin kansalainenB.Sc. (Business Administration), Karlstadin yliopisto Asema: Johtaja, kalustohallinta/kone- ja laitevuokraus vuodesta 2009Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2009Cramon palveluksessa vuodesta 2003Keskeinen työkokemus: Nostinkaluston ja rakennus-koneiden tuotepäällikkö, Cramo AB 2003–2008; Kehityspäällikkö, Telia Mobile 2000–2003; Hankintapäällikkö, ABB 1998–2000; Työmaapäällikkö, Platzer Bygg 1989–1995Cramon osakkeita 31.12.2012:3.000 (31.12.2011: 3.000).

Jarmo LaasanenSyntymävuosi: 1950, Suomen kansalainenMBAAsema:Johtaja, Venäjä ja Baltian maat, vuodesta 2006Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006Cramon palveluksessa vuodesta 2004Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Cramo Suomi Oy 2004−2005; Toimitusjohtaja, Addsoft Solutions Oy 2001−2004; Toimitusjohtaja, Koillis-Euroopan aluepäällikkö, apulaisjohtaja, Getronics Oy/Corp. 1998−2001; Palvelujohtaja, toimitusjohtaja, Olivetti Oy 1992−1998; Myynti-päällikkö, myyntijohtaja, Unisys Oy 1980−1992Cramon osakkeita 31.12.2012:3.111 (31.12.2011: 3.611).

Per LundquistSyntymävuosi: 1967, Ruotsin kansalainenDI, teknillinen korkeakoulu, Linköpingin yliopistoAsema: Tietohallintojohtaja vuodesta 2010Konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2010Cramon palveluksessa vuodesta 2010Keskeinen työkokemus: Tietohallintojohtaja/IT-johtaja, Toyota Material Handling Group 2004–2010; Avainasiakaspäällikkö, Sogeti AB 2000–2004; Projektipäällikkö/systeemiarkkitehti, Cap Gemini Telecom, Media Lab Atherton CA USA 1999–2000; Projektipäällikkö/systeemiarkkitehti, Cap Gemini Sverige AB 1996–1999; Tutkimusinsinööri, Linköpingin yliopistollinen sairaala 1993–1996Cramon osakkeita 31.12.2012:0 (31.12.2011: 0).

Dirk SchlitzkusSyntymävuosi: 1964, Saksan kansalainenAsianajaja, Julius-Maximilians-yliopisto, Würzburg, GermanyAsema: Johtaja, Keski-Eurooppa, vuodesta 2011Konsernin johtoryhmänjäsen vuodesta 2011Cramon palveluksessa vuodesta 2011Keskeinen työkokemus: Hallituksen jäsen, Theisen Baumaschinen AG vuodesta 2007; Toimitusjohtaja, Theisen Baumaschinen -konserni vuodesta 1998; Lakimies, Theisen Baumaschinen -konserni 1994−1998Cramon osakkeita 31.12.2012:0 (31.12.2011: 0).

CrCrCrCrCrCrCrramamamamamamammooooooo ststststststss ararararararararrartetetetetetetet d d dd ddd dd thththththththt ee ee eeee ee cocococococococoopopopopopopopopperererererereeree atatatatatatataatioioioiooiooiiooonnnnnnnnnbybbybbbyby ffffffffffenenenenenenneneneeneneneeennnnnnciciciciciciccccccccccccicccccc ngngngngngngngngngng tttttttheheheheheheheh sssssssititititttiti eeeeeeeeeeee anananananananannnddddddd prprprprprprprprovovovovovovovo idididididididdinininininininingggggggggganaaanananananannanananananaananaaaananananaanaanaaannnannnnanannnnannnnnnnnnnn eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeentntnntttntntntntnntntntntttryryryryryyryrryyryyyyryryryryyryyrryyyyrryryyryrrryryryryryyyyyyyyyy cccccccconononoononontrtrtrtrtrtrrrrrrolololollololololl ssssssssysysysysysysysyyyy tetetetetetetetem.m.m.m.m.m.m. SSSSSSSininininininininncececececececeee hththttthtthththhthththththththththththththtttththtthttththththhhhhhhhthhhthhhhthhhhhhhheneeneeeneneneneneneneneeeeneneneeneeeneneneneenneneeenen 444444444444444455 5 55 5 55 5 ofofofofofofoffi fi fifi fi ficecececececece uuuuuuuninininininin tststststststst ,,,,,, dodododododododddd zezezezezezezezensnsnsnsnnnn oooooooooofffffffffffffffffffff

lololololololockckckckckckckererererererrr rrrrrroooooooooooooomsmsmsmsmsmsms, , , , , , , fofofofofofofooooururururururur ssssssssananananananannnititititititittttttitittititttitttttttttittttttttttititaaaaaaarararaaaaaaaaaaaaaaaa y y y y unnunu itti ssanananananananannannd d ddd d dd 1515151515151 cccccccononononononnntatatatatatatataat inininininnininererererererreeeee sss ss s sssssssss sssssss ss ss hahhhahahahahahahahhahahahahahhahahahahahahahahhahhhhhhh vev beeeee n dedededededelililililiveveveveveveerererererererr d,d,d,d,d,d,d,,, aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaandndndnndnddnddndnddndndndndndndddndndndndnddndndnnnnndnnnnnnn aaa ccanananteteenennen ffffffffffoororororororooo wowowowowowoworkrkrkrkrkrkkkkkkkkkkkkkkkkkkererereeerrererrererererereeerererereererereereerre ss ss hahaaaassssss bebebebebebb eneenenn bbbbbbuiuiuiuiuiuiuiuiuiuiu lltltltltlllltl . CrCrrramammmmmmmmmmmmmmoooooooooooooooooooooooooooooooaalalalaalalaaaalaaaa sosoos pprorororoviviviviv dedes s ss s s dididididididididdididd fffffffffffere enent t acacacacacacccaccaccacccacaccccccacacacccacacccaccaaa cccccccececeeccccccccecececececessssssssssssssss eqeqeqeqe uiuiu pmpmp eneneneneneneneneene ttt,ttttttttt sscacafff olollllldidididiidididididdidididdiddddiddddddd nngngngngngnngngngngnggnngg, , , mamamamaamammaaaaaaaaaaaateteeteteettetetettetetttetettetetttttt ririririalalal hohohohohoooooisisisisisisisisississisistttststststtstttt , susuuspspeneneenennenennnnnnnenennennnnnnnendddededdededdedededddededededddeddddddddddddddded dd ddddd dd plplplpllplplp atatatattttattaaatattatttatatatatattatfoffofofofofofofofofofofofofof rmrmrms s s s ananananddddhhhhehhhh atinggggggggggggggggggg eqeqeqeqeqeqeqeqeqqeqeqeqeqeqqeqeqeqeqeqeqeqeeqqeqeqqeqeqeqqqeqeqeqeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee uiuiuiuiuuuuuuuiuuuiuiuiuuu pmpmpmpmmmmmmppp eenenenenenennennennnenenenenennnenenneennenntttttt.ttt.t.tt

Cramo aloitti yhteistyön aitaamalla alueen ja toimittamalla sinne kulun-valvonta järjestelmän. Tämän jälkeen työmaalle on toimitettu 45 toimisto-yksikköä, kymmeniä pukukoppeja, neljä saniteetti yksikköä ja 15 konttia, ja alueelle on rakennettu työmaa-ruokala. Lisäksi Cramo toimittaa työmaalle erilaista nostinkalustoa, rakennus telineitä, tavaranostimia, riipputelineitä ja lämmityslaitteita.

PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ

STRATEGINEN KULMAKIVI:VAKIINTUNEIDEN MARKKINOIDEN JA KASVUMARKKINOIDEN YHDISTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA

– Koska toimimme alihankkijana kansainvälisissä projekteissa, hyödymme suuresti yhteistyöstä kansainvälisesti tunnettujen kone- ja laite-toimittajien kanssa. Asiakkaamme voivat luottaa siihen, että meillä on koko projektin ajan käytet-tävissämme kaikki tarvittavat, modernit koneet ja laitteet. Ando Valk, Merko Ehitus Eesti AS:n projektipäällikkö

– Hyödynnämme asiantuntemustamme ja parhaita käytäntöjämme erilaisilla markkinoilla, esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Näin varmistamme erinomaisen laatu- ja palvelu tason, laajan tuote- ja palveluvalikoiman sekä hyväksi havaittujen, yhdenmukaisten prosessien noudattamisen. Rait Mõtsmees, Cramo Viron myyntipäällikkö

Virolaisen Irun voimalan jätteen-polttoyksikön rakentaminen alkoi vuonna 2010. Uusi yhdistetty lämpö- ja sähkövoimala otetaan käyttöön vuonna 2013, ja se pystyy hyödyntämään jopa 220.000 tonnia jätettä vuodessa. Suunnitelmien mukaan voimalan lämmöntuotantokapasiteetti on 50 MW ja sähköntuotantokapasiteetti 17 MW.

50 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012SISÄLTÖ

SISÄLTÖ 51 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS 56 Liiketoiminnan keskeiset

tunnusluvut 57 Konsernitase 58 Konsernin tuloslaskelma 59 Laskelma konsernin

oman pääoman muutoksista 60 Konsernin rahavirtalaskelma 61 Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 96 Emoyhtiön tase 97 Emoyhtiön tuloslaskelma 98 Emoyhtiön rahoituslaskelma 99 Emoyhtiön tilinpäätöksen

liitetiedot

103 ALLEKIRJOITUKSET 103 TILINTARKASTUSKERTOMUS

61 Liite 1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

69 Liite 2. Segmenttiraportointi

71 Liite 3. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

72 Liite 4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

72 Liite 5. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät

73 Liite 6. Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutus ajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus

75 Liite 7. Myytävissä olevat sijoitukset

76 Liite 8. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

77 Liite 9. Myynti- ja muut saamiset

77 Liite 10. Vaihto-omaisuus

78 Liite 11. Rahavarat

78 Liite 12. Osakepääoma ja oman pääoman rahastot

79 Liite 13. Korolliset velat

80 Liite 14. Rahoitusriskien hallinta

85 Liite 15. Laskennalliset verot

85 Liite 16. Muut pitkäaikaiset velat

85 Liite 17. Osto- ja muut velat

85 Liite 18. Vakuudet ja vastuusitoumukset

86 Liite 19. Liiketoiminnan muut tuotot

86 Liite 20. Materiaalit ja palvelut

86 Liite 21. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

86 Liite 22. Poistot ja arvonalentumiset

86 Liite 23. Liiketoiminnan muut kulut

87 Liite 24. Rahoitustuotot ja -kulut

87 Liite 25. Tuloverot

87 Liite 26. Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut

87 Liite 27. Osakekohtainen tulos

88 Liite 28. Osakeperusteiset maksut

90 Liite 29. Yhteisyritykset

90 Liite 30. Lähipiiritapahtumat

91 Liite 31. Liiketoimintahankinnat

92 Liite 32. Yhteisyritykseen siirtyvä tase

93 Liite 33. Eläkevelvoitteet

93 Liite 34. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

93 Liite 35. Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9§:n ja 10§:n mukaiset ilmoitukset

93 Liite 36. Tunnuslukujen laskentakaavat

94 Liite 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat

95 Liite 38. Konserniyritykset

TALOUDELLINEN KATSAUS

51CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 59. TOIMINTAVUODESTA

Cramo Oyj on palveluyritys, joka tar-joaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskonei-den ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Lii-tännäisiä palveluja ovat muun muassatyömaa- ja asennuspalvelut.

Cramo Oyj on alansa johtavia pal-veluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiöllä oli vuoden 2012 lopussa toimintaa Suo-messa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä,Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa,Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖVuosi 2012 alkoi kone- ja laitevuok-rausalalla myönteisesti, mutta huoli Euroopan yleisestä taloustilanteesta alkoi näkyä rakentamisessa keväällä. Sekä uudisrakentamisen että teolli-suuden investointipäätöksiä siirrettiin myöhempään ajankohtaan.

Markkinoiden kasvuennusteita las-kettiin vuoden 2012 kuluessa lähes kaikilla Cramon markkina-alueilla, ja markkinakohtaiset erot kasvoivat. Raken-taminen ja vuokrauspalveluiden kysyntä supistuivat useissa Cramon toimintamaissa erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Rakennusalan tutkimuslaitos Euro-construct arvioi joulukuussa 2012 raken-tamisen supistuneen Suomessa ja Ruotsissa noin kolme prosenttia vuonna 2012. Myös Tsekin tasavallassa ja Slova-kiassa rakentaminen supistui selvästi. Muilla markkinoilla rakentamisen arvioi-daan pysyneen lähes edellisvuoden tasolla tai lisääntyneen.

European Rental Association (ERA) arvioi kone- ja laitevuokrausmarkki-noiden kasvaneen vuonna 2012 Ruot-sissa noin kolme prosenttia, Saksassanoin viisi prosenttia ja Norjassa, Venäjälläja Puolassa noin 10 %. Suomessa jaTanskassa markkinat pysyivät ERAnmukaan edellisvuoden tasolla.

Voimakkaan kasvun jälkeen Cramo keskittyi vuonna 2012 kannattavuuteen ja hyvään tuloksentekokykyyn. Inves-toin te ja karsittiin ja henkilöstöä vähen-nettiin markkinoilla, joilla kysyntä laski selkeimmin.

KATSAUS LIIKETOIMINTAAN Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puo-lan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venä-jän liiketoiminnot. Lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Siir-tokelpoisten tilojen tilauskanta säilyi hyvänä koko vuoden.

Heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta liikevaihto kasvoi useimmilla markkina-alueilla. Kannattavuus kehit-tyi myönteisesti Suomessa, Norjassa ja Itä-Euroopassa ja säilyi hyvänä Ruotsissa. Keski-Euroopassa vuosi 2012 oli vielä toi-mintojen yhdenmukaistamisen vuosi, mutta tuloksen odotetaan parantuvan siellä asteittain. Tanskassa kulurakenteen selkeä pienentäminen tarjoaa mahdolli-suuden kannattavuuden parantamiseen.

Cramo myi siirtokelpoisten tilojen val-mistusliiketoiminnan Suomessa sekä Cramo Finland Oy:n räätälöityjen siirtokel-poisten tilojen vuokrausliiketoiminnan MB Rahastoille. Liiketoimintakauppa astui voi-maan 30.3.2012. Myytyjen liiketoimintojen liikevaihto oli vuonna 2011 yhteensä noin 31 miljoonaa euroa. Strategiansa mukai-sesti Cramo jatkaa vakioitujen siirtokel-poisten tilaratkaisujen vuokraustoimintaa ja sen laajentamista Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa.

Tanskassa ja Keski-Euroopassa uudis-tettiin organisaatiota. Keski-Euroopassa Cramo on muokkaamassa toimintaansa Cramo Vuokrauskonseptin mukaiseksi sekä keskittämässä toimintoja Paikal-lisesti paras -strategiansa mukaisesti. Uudistukset etenivät suunnitellusti. Osana toimipisteverkoston kehittämistä Sveit-sin toiminta lopetettiin. Tanskassa Cramo supisti vuoden viimeisellä neljänneksellä toimipisteverkkonsa 18:sta seitsemään. Tavoitteena on parantaa kannattavuutta keskittämällä toimipisteet niihin suuriin kaupunkeihin, joissa Cramolla on jo vahva markkina-asema.

Venäjällä Cramo ja Ramirent sopivat yhdistävänsä liiketoimintansa (pois lukien Cramon Kaliningradin alue) yhteisyrityk-seksi, josta kumpikin osapuoli omistaa 50 %. Yhdistymisen arvioidaan astuvan voimaan vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Markkina-asemaa vahvistettiin yritys-järjestelyin Ruotsissa ja Norjassa. Cramo hankki Ruotsissa Maskincity i Oskars-hamn AB:n vuokrauskaluston 1.7.2012. Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2012 oli noin 0,8 miljoonaa euroa. Norjassa Cramo sopi ostavansa Lambertsson AS:n ja Kran-punkten AS:n kaikki vuokraustoiminnot. Kauppa astui voimaan tilikauden jälkeen 1.2.2013. Ostettujen toimintojen yhteen-laskettu liikevaihto on noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Liiketoimintakaupoissa on kyse vuokrauskaluston ja henkilöstön ulkoistamisesta Cramolle ja pitkäaikai-sista toimitussopimuksista Peab-konser-nille Norjassa.

Cramo-konsernin vuoden 2012 liike-vaihdosta, josta ei ole eliminoitu segment-tien välistä liikevaihtoa, 16,2 (18,5) % kertyi Suomen markkinoilta; 46,4 (44,9) % Ruot-sista; 12,1 (11,5) % Norjasta; 5,4 (5,1) % Tanskasta; 9,6 (10,3) % Keski-Euroopasta ja 10,1 (9,7) % Itä-Euroopasta. Theisen-konsernin muodostama Keski-Euroopan segmentti aloitti osana Cramo-konsernia 1.2.2011.

LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo-konsernin liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 1,3 % ja oli 688,4 (679,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 1,0 %. Koko vuoden liikevaihtoon vaikutti siirtokelpoisten tilojen valmis-tuksen ja räätälöityjen tilojen vuokraus-toiminnan myynti Suomessa maaliskuun lopussa. Liikevaihdon kasvu ilman myytyjä toimintoja oli 3,3 %.

EBITA-liikevoitto oli 78,0 (71,1) miljoo-naa euroa eli 11,3 (10,5) % liikevaihdosta. Käyttökate (EBITDA) oli 179,6 (168,7) miljoonaa euroa eli 26,1 (24,8) % liike-vaihdosta. EBITA-liikevoitto ilman kerta-luonteisia eriä oli 78,4 (73,1) miljoonaa euroa eli 11,4 (10,8) % liikevaihdosta. Käyt-tökate ilman kertaluonteisia eriä oli 179,2 (170,7) miljoonaa euroa eli 26,0 (25,1) % liikevaihdosta. Kertaluonteisiin eriin sisäl-tyy muun muassa 2,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja Tanskan toimipiste-verkoston supistamisesta, 1,0 miljoonaa euroa Saksan toimintojen uudelleenorga-nisoinnista, yhteensä 1,1 miljoona euroa muiden segmenttien toimintojen uudel-leenorganisoinnista sekä 1,7 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto vuoden 2011 Theisen-yrityskaupan hinnan oikaisusta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS


Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 64,4 (54,3) miljoonaa euroa eli 9,4 (8,0) % liike-vaihdosta. Konsernin luottotappiot ja luot-totappiovaraukset olivat 6,0 (5,6) miljoonaa euroa. Tulos sisältää aineellisen käyttö-omaisuuden ja myytävänä oleviksi luoki-teltujen omaisuuserien arvonalentumisia 2,0 (1,1) miljoonaa euroa. Osakeperus-teisiin maksuihin liittyvät kulukirjaukset olivat 2,6 (2,8) miljoonaa euroa. Nettora-hoituskulut olivat -20,4 (-22,2) miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 44,0 (32,2) ja tili-kauden tulos 38,5 (23,5) miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen sisältyy yhteensä 4,4 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Ne muodostuvat jo mainittujen kerta-luonteisten erien lisäksi yrityshankintoi-hin liittyvien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisesta Tanskassa sekä ker-taluonteisista verokirjauksista, joista suurin osa aiheutui Ruotsin yhteisövero-kannan laskusta.

Osakekohtainen tulos oli 0,93 (0,60) euroa ja laimennettu osakekohtainen tulos 0,93 (0,60) euroa. Kertaluonteisten erien vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,10 euroa positiivinen.

Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 7,3 (6,6) % ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 7,5 (5,4) %.

INVESTOINNIT, POISTOT JA ARVONALENTUMISETBruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 125,1 (262,5) miljoonaa euroa, josta 0,8 (115,4) miljoonaa euroa liittyy liiketoi-minta- ja yrityshankintoihin. Investointita-soa laskettiin suunnitelman mukaisesti.

Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä olivat 101,6 (97,6) miljoonaa euroa.

Yrityshankinnoista aiheutuneet aineet-tomien hyödykkeiden poistot ja arvonalen-tumiset olivat tilikaudella yhteensä 13,6 (16,8) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteis-määrä tilikauden lopussa oli 169,7 (165,3) miljoonaa euroa.

RAHOITUS JA TASEKassavirta kehittyi vahvasti koko vuoden. Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012 oli 146,0 (138,5) miljoonaa euroa. Inves-tointien rahavirta oli -83,8 (-193,8) mil-joonaa euroa ja rahoituksen rahavirta -73,2 (55,8) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli 62,2 (-55,3) miljoonaa euroa eli selvästi edel-lisvuotta parempi.

Myytävänä oleviksi luokiteltuja omai-suuseriä oli taseessa tilikauden päätty-essä 33,9 (6,7) miljoonaa euroa. Venäjän liiketoimintoihin liittyvät varat 30,4 miljoo-naa euroa on esitetty taseessa kohdassa

yhteisyritykseen siirrettävät varat jaliiketoimintoihin liittyvät velat 3,0 miljoo-naa euroa kohdassa yhteisyritykseen siir-rettävät velat.

Konsernin korollinen nettovelka 31.12.2012 oli 346,9 (390,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli tilikau-den päättyessä 65,1 (78,7) %.

Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli 31.12.2012 suojattu koronvaihtosopi-muksilla 91,0 (181,6) miljoonaa euroa. Näistä korkosuojauksista 91,0 (145,2) miljoonaan euroon sovelletaan suojauslas-kentaa. Cramo-konsernilla oli 31.12.2012 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 230,8 (166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikai-sia rahoituslimiittejä oli 200,0 (143,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 30,8 (23,2) miljoonaa euroa.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkei-den määrä taseessa oli tilikauden päät-tyessä 615,0 (622,2) miljoonaa euroa. Muutokseen vaikuttaa nettoinvestointien ja poistojen lisäksi Venäjän liiketoimin-toihin liittyvien aineellisten hyödykkei-den esittäminen omalla rivillään taseessa -20,8 miljoonaa euroa sekä muuntoerot +17,1 miljoonaa euroa. Taseen loppu-summa 31.12.2012 oli 1.108,1 (1.126,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 48,6 (44,4) %.

Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasing-sopimusten vuokravastuut oli-vat 31.12.2012 yhteensä 36,1 (45,1) mil-joonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat yhteensä 116,7 (130,9) miljoonaa euroa. Konsernin hybridilainaan liittyvä taseen ulkopuolinen korkovastuu oli tilikauden päättyessä 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. Kon-sernin investointisitoumukset olivat 12,2 (10,4) miljoonaa euroa, josta pääosa liittyy siirtokelpoisten tilojen hankintaan.

Cramo Oyj ilmoitti 16.11.2012 las-kevansa liikkeelle 100 miljoonan euron suuruisen kotimaisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on hieman yli viisi vuotta ja sen eräpäivä on 23.2.2018. Lainalle maksetaan kiinteää 4,50 % vuotuista korkoa vuosittain. Laina merkittiin täysimääräisesti, ja se otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsingissä 27.11.2012. Joukkovelka-kirjalaina laajentaa Cramon rahoitusläh-teitä ja pidentää velkasalkun maturiteettia. Saatavat varat käytetään olemassa olevien lainojen takaisinmaksuun sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin.

KONSERNIRAKENNECramo-konserniin kuuluivat tilikauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat

yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettu-assa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slo-vakiassa, Venäjällä, Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Lisäksi Cramo Oyj omis-taa rahoitusyhtiön Belgiassa, konserni-palveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa sekä Cramo Management Oy:n, joka omistaa 316.288 Cramo Oyj:n osaketta.

Kone- ja laitevuokraustoimintaa har-joitettiin vuoden lopussa 376 (409) vuokra-uspalvelupisteen kautta. Toimipisteistä 69 (75) oli yrittäjävetoisia.

STRATEGISET TAVOITTEETCramo julkisti täsmennetyt pitkän aika-välin strategiset ja taloudelliset tavoit-teensa 11.9.2012. Tavoitteena on edelleen olla asiakkaiden ensisijainen vaihtoehto, ”Paikallisesti paras” alallaan sekä edis-tää vuokraustoimialan kehitystä. Tavoit-teena on myös toiminnallinen ketteryys sekä vakiintuneiden markkinoiden ja kas-vumarkkinoiden toimintamallien ja par-haiden käytäntöjen yhdistäminen.

Cramon taloudelliset tavoitteet ovat: EBITA-liikevoittomarginaali yli 15 % lii-kevaihdosta yli suhdannejakson, netto-velkaantumisaste korkeintaan 100 %, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeam-min sekä oman pääoman tuotto yli 12 % yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 % tilikauden osakekoh-taisesta tuloksesta (EPS).

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa yhtenäisen Cramo Vuok-rauskonseptin ja yhtenäisten prosessien käyttöönottoa kaikilla markkinoilla sekä siirtokelpoiset tilat -tuotealueen laajenta-mista aiempaa voimakkaammin Suomen ja Ruotsin ulkopuolella.

JOHTORYHMÄCramo-konsernin ylimmän johtoryhmän (Executive Committee) muodostivat tili-kauden päättyessä toimitusjohtaja Vesa Koivula, varatoimitusjohtaja Göran Carl-son vastuualueenaan liiketoiminnot Tans-kassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa sekä talous- ja rahoitusjoh-taja Martti Ala-Härkönen vastuualueinaan talouden ja rahoituksen lisäksi liiketoi-minnan kehitys, lakitoiminnot ja henki-löstön kehittäminen. Muut johtoryhmän jäsenet olivat tilikauden päättyessä Tatu Hauhio, johtaja, Suomi; Erik Bengtsson, johtaja, Ruotsi; Jarmo Laasanen, johtaja, Baltian maat ja Venäjä; Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa; Martin Holm-gren, johtaja, kone- ja laitevuokrauk-sen kalustonhallinta sekä Per Lundquist, tietohallintojohtaja.

Varatoimitusjohtaja Göran Carl-son ilmoitti joulukuussa siirtyvänsä


toisen työnantajan palvelukseen. Hän jättää yhtiön kevään 2013 aikana. Finn Løkken, Cramo Norjan toimitusjohtaja ja Cramo-konsernin johtoryhmän jäsen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen keväällä 2012. Myös Ossi Alastalo jätti siir-tokelpoisiin tiloihin liittyvän myyntisopi-muksen seurauksena Cramo-konsernin keväällä 2012.

HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli jaksolla keskimäärin 2.664 (2.580). Lisäksi kon-sernissa työskenteli noin 167 (228) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli katsauskauden lopussa 2.555 (2.707). Vakituisen henki-löstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markki-natilanteen mukaan. Maksettujen palk-kojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 109,9 (103,0) miljoonaa euroa.

Henkilöstön määrä jakaantui katsaus-kauden lopussa seuraavasti: Suomi 453 (648), Ruotsi 832 (830), Norja 223 (221), Tanska 97 (124), Keski-Eurooppa 327 (295) ja Itä-Eurooppa 623 (589).

Henkilöstön kehittämisessä yhte-näistettiin muun muassa koulutus- ja urakehitysmalleja.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2012 oli 24.834.753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 42.024.675. Cramo Oyj:n hallussa on osak-keista 316.288, jotka se omistaa tytäryh-tiönsä Cramo Management Oy:n kautta.

Osakelukumäärä korottui vuoden aikana optio-ohjelman 2006C seurauk-sena yhteensä 585.589 uudella osak-keella. Merkintähinnat on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahas-toon, yhteensä 3.649.880,63 euroa.

Cramo ilmoitti 14.9.2012 hakevansa optio-ohjelman 2009 optioiden listausta NASDAQ OMX Helsingissä 1.10.2012 alkaen. 2009 optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle 1.000.000 kappaletta. Niistä 816.500 optiota oli vuoden 2012 lopussa yhtiön 87 avainhenkilön ja 183.500 optiota Cramo Oyj:n kokonaan omistaman tytär-yhtiön hallussa. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.10.2012 ja päättyy 31.12.2013.

Kukin 2009 optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään 1,3 Cramo Oyj:n osaketta. Merkintähinta on 10,55 euroa, kun vuo-silta 2009–2011 jaetut osingot on otettu huomioon. Merkintähinnasta vähennetään mahdolliset muut ennen osakemerkintää päätettävät osingot.

VOIMASSA OLEVAT KANNUSTINJÄRJESTELMÄT Cramo-konserni oli jakanut 31.12.2012 mennessä avainhenkilöilleen yhteensä 816.500 2009-optio-oikeutta, 889.500 2010-optio-oikeutta ja 928.000 2011-optio-oikeutta. Lisäksi 31.12.2012 ulkona oli 428.046 2006C-optio-oikeutta, joiden mer-kintäaika päättyi 31.1.2013.

Osakekohtainen merkintähinta on vuonna 2012 maksetun osingon (0,30 euroa) jälkeen seuraava: 2006C optio-oikeuksilla 6,17 euroa, 2009 optio-oikeuk-silla 10,55 euroa, 2010 optio-oikeuksilla

13,42 euroa ja 2011 optio-oikeuksilla 7,00 euroa. Optio-ohjelmissa 2006, 2009 ja 2010 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä 1,3 Cramon uutta osaketta. Optio-ohjelmassa 2011 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden uuden osakkeen.

Hallitus päätti toukokuussa uudesta kannustinjärjestelmästä konsernin vaki-tuisille työntekijöille. Kannustinjärjestelmä on osakesäästöohjelma, jossa työnteki-jälle tarjotaan mahdollisuutta säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Järjestelyyn osallistui 520 työn-tekijää, joka on noin 22 % konsernin vaki-tuisesta henkilöstöstä. Säästökausi alkoi 1.10.2012 ja päättyy 30.9.2013.

Osakkeita hankitaan kertyneillä sääs-töillä markkinahintaan neljännesvuosittain Cramon osavuosikatsausten julkistamis-päivän jälkeen. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta hankittua säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet annetaan osallis-tujalle, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omis-tusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka eikä hänen työsuhteensa ole päättynyt omistusjakson viimeisenä päivänä ”bad leaver” -syistä.

Cramo Oyj:n hallitus päätti touko-kuussa myös konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestel-mästä. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014.

Ansaintajaksolta 2012 palkkio perustuu Cramo-konsernin tulos/osake (EPS) -tun-nuslukuun, ja palkkio maksetaan keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ensimmäisen ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vas-taavat yhteensä noin 46.000 Cramo Oyj:n osakkeen arvoa.

YHTIÖKOKOUS 2012 JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSETCramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 23.3.2012.

Yhtiökokous vahvisti konsernitilin-päätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksentilikaudelta 2011 ja myönsi vastuuvapau-den hallituksen jäsenille ja toimitusjoh-tajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jako-kelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta.

Hallitukseen valittiin uudelleen Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja Helene Biström.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 70.000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 45.000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA VUODEN VAIHTEESSA

Henkilömäärä (FTE) % koko henkilömäärästä2012 2011 2012 2011

Suomi 428 623 16,8 23,0Ruotsi 793 791 31,0 29,2Norja 223 221 8,7 8,2Tanska 97 124 3,8 4,6Keski-Eurooppa 327 295 12,8 10,9Itä-Eurooppa 623 589 24,4 21,8Konsernitoiminnot 64 64 2,5 2,4

-josta emoyhtiössä 24 24 0,9 0,9

Konserni yhteensä 2 555 2 707 100,0 100,0

Henkilömäärä (FTE) % koko henkilömäärästä2012 2011 2012 2011

–23 123 151 4,8 5,624–35 766 822 30,0 30,436–45 747 836 29,2 30,946–59 775 775 30,3 28,660– 143 123 5,6 4,6

Konserni yhteensä 2 555 2 707 100,0 100,0

HENKILÖSTÖ SEGMENTEITTÄIN VUODEN VAIHTEESSA


35.000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 50 % vuosipalkkiosta käytetään siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsen-ten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa 1.000 euron kokouspalkkio kustakin hallituksen valio-kunnan kokouksesta sekä kohtuulliset matkakustannukset.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilin-tarkastajanaan Erkka Talvinko.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päät-tämään yhtiön omien osakkeiden hank-kimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 4.100.000, ja niitä voidaan hank-kia vain vapaalla omalla pääomalla han-kintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omis-tamien osakkeiden suhteessa. Tämän valtuutuksen perusteella yhtiön hankki-mia osakkeita voidaan käyttää enintään 400.000 kappaletta yhtiön kannustinjärjes-telmiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 23.9.2013 asti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päät-tämään osakeannista, joka sisältää myös oikeuden päättää omien osakkeiden luo-vuttamisesta, sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoi-tettujen osakkeisiin oikeuttavien erityis-ten oikeuksien antamisesta seuraavasti: Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita ja niiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4.100.000 eikä niitä voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Val-tuutus on voimassa viisi vuotta yhtiö-kokouksen päätöksestä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päät-tämään yhteensä enintään 20.000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä lahjoitustensaajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka.

MUUTOKSIA OMISTAJAKUNNASSAYhtiö ei saanut tilikauden aikana arvo paperi-markkinalain 2 luvun 9 §:n mu kai sia ilmoi-tuksia omistusosuuden muuttumisesta.

HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Cramo Oyj:n hallitus muodostui tilikau-den päättyessä seuraavista jäsenistä: Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Tarkastusvaliokunnan muodostivat Eino Halonen (puheenjohtaja), J.T. Bergqvist ja Esko Mäkelä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan muodostivat

Stig Gustavson (puheenjohtaja), Helene Biström, Victor Hartwall ja Jari Lainio.

Myös varsinaiseen yhtiökokoukseen 23.3.2012 asti hallituksen muodostivat yllä mainitut henkilöt.

Hallituksen jäsenet, toimitusjoh-taja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 henkilökohtaisesti tai määräys-valtayhtiöidensä kautta yhteensä 2.694.059 Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä, sekä optioita yhteensä 31.875 kappaletta.

Varsinaisena tilintarkastajana on toi-minut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jossa päävastuullisena tilintarkasta-jana toimii KHT Erkka Talvinko.

Cramo Oyj noudattaa Suomen lis-tayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopa-perimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopa-peripörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta.

Cramo Oyj:n hallituksen antama selvi-tys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 sekä palkka- ja palkkiosel-vitys vuodelta 2012 löytyvät Cramo Oyj:n verkkosivuilta.

OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄTCramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailman-laajuisen talouskehityksen lisäksi kun-kin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihte-luihin, rahoituksen saatavuuteen, luotto-tappioriskeihin, konsernin yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumi-seen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin ris-keihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä muihin liiketoiminnan riskeihin.

Viimeaikainen eräiden euromaiden rahoituskriisi on lisännyt epävarmuutta lähitulevaisuuden talouskehityksestä Euroopassa, mikä on nostanut myös Cra-mon toimintaan liittyviä riskitasoja. Talou-den lisääntynyt epävarmuus voi näkyä Cramon toiminnassa esimerkiksi kysyn-nän heikentymisenä joko yhdellä tai use-ammalla markkina-alueella, kilpailun kiristymisenä, vuokraushintojen alentu-misena, rahoituskulujen nousuna tai asi-akkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina luottotappioina. Tämän lisäksi taloudelli-nen epävarmuus lisää tasearvoihin koh-distuvia arvonalentumisriskejä.

STRATEGISET RISKITKonsernin liiketoiminta on riippuvai-nen yleisestä talouskehityksestä ja

rakentamis- ja kiinteistömarkkinoista. Näiden markkinoiden epäedullisella kehi-tyksellä saattaa olla haitallinen vaikutus konsernin toimintaan, tulokseen ja talou-delliseen asemaan. Kysyntään ja hin-takehitykseen liittyvää riskiä on pyritty tasaamaan jakamalla liiketoiminta eri tuote- ja asiakassegmentteihin sekä lie-ventämällä riippuvuutta yhdestä maantie-teellisestä markkinasta.

Kausivaihtelut ovat tyypillisiä raken-nusteollisuudelle, ja konsernin liikevaihto ja tulos vaihtelevat vuosineljänneksit-täin konevuokrausliiketoiminnalle tyy-pillisellä tavalla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta on vähemmän suhdanne-herkkää kuin kone- ja laitevuokraus. Suhdannevaihteluiden vaikutusta pyri-tään vähentämään myös vuokrauskalus-ton käyttöasteen jatkuvalla optimoinnilla.

Laajentuminen ja liiketoiminnan kehi-tys perustuu osittain yritysostoihin. Yri-tysostojen riskit liittyvät muun muassa paikallisten markkinoiden ja säänte-lyn tuntemukseen, asiakkaisiin, avain-henkilöihin ja toimittajiin. Laajentuminen uusille maantieteellisille alueille altis-taa kulttuurisille, poliittisille, taloudelli-sille sekä sääntely- ja juridisille riskeille. Tavoitteena on ottaa riskit huomioon huo-lellisella valmistelulla ja erityisesti yri-tyskauppojen kohteiden integrointiin panostamalla.

Lisäksi konsernin investointien mää-rään, kohdentamiseen ja ajoitukseen sekä muihin strategisen tason liiketoi-mintapäätöksiin liittyy riskejä. Tavoitteena on hallita investointeihin liittyviä riskejä muun muassa huolellisella investointien hyväksymismenettelyllä, optimoimalla kaluston käyttöä konserninlaajuisesti, rahoittamalla osa investoinneista opera-tiivisella leasingilla sekä hyödyntämällä tulevaa markkinakehitystä ennustavia ulkoisia ja sisäisiä mittareita. Näitä tule-vaisuutta luotaavia mittareita seurataan maayhtiökohtaisesti kuukausittain. Stra-tegian seurantaan kuuluu myös enna-koivien indikaattoreiden aktiivinen seuranta, jotta muutokset markkinaolo-suhteissa tai yhtiön toiminnassa havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

OPERATIIVISET RISKITKonsernin operatiivisista riskeistä mer-kittävimmät ovat liiketoimintaan ja hen-kilöstöön liittyvät riskit, sopimusriskit, työturvallisuusriskit, tietotekniikkaan liit-tyvät riskit, yleisten lakien ja säädösten noudattamiseen liittyvät riskit sekä kon-sernin hallinnointiperiaatteisiin liitty-vät riskit. Merkittävimpien strategisten ja operatiivisten riskien hallinnoimiseksi konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on omat valmiussuunnitelmansa.


TALOUDELLISET JA RAHOITUSRISKITTaloudellisten ja rahoitusriskien hallin-nan tavoitteena on turvata yhtiön korkea-tasoinen ulkoinen ja sisäinen taloudellinen raportointi, konsernin rahoituksen saata-vuus sekä minimoida toimintaympäristön ja rahoitusmarkkinoiden muutosten hai-talliset vaikutukset konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Konsernin pääasiallisia rahoitusris-kejä ovat rahavirran korkoriski, valuutta-kurssiriski, luottoriski ja likviditeettiriski. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lai-nanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi käytetään joh-dannaissopimuksia kuten koronvaihtoso-pimuksia. Valuuttakurssiriski muodostuu pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin sekä valuuttamääräisistä lai-noista, joihin liittyvän riskin suojausinstru-mentteina on käytetty valuuttatermiinejä. Konsernin rahoituspolitiikassa on määri-telty rahoitustoiminnon vastuut ja menet-telytavat sekä suojaustoiminnan tavoitteet ja periaatteet. Konsernin maakohtainen rahoitus hoidetaan keskitetysti pääsään-töisesti konsernin sisäisillä lainoilla.

LIIKETAPAHTUMARISKITKonsernin liiketapahtumariskejä ovat muun muassa kaluston vuokraamiseenja toiminnan häiriöttömään jatkumi-seen liittyvät riskit, joita on mahdol-lista hallinnoida vakuutuksin. Kat tava vakuutusturva on oleellinen osa Cramo-konsernin riskienhallintaa.

YMPÄRISTÖRISKITYmpäristövastuu on tärkeä osa Cramon liiketoimintamallia. Konserni kykenee vähentämään rakentamisen ympäristö-kuormitusta kone- ja laitekantansa korkeilla käyttöasteilla. Cramon ympä-ristövastuuseen kuuluu huolehtia, että vuokrattavat koneet, laitteet ja toimiti-lat ovat korkealaatuisia ja huolellisesti huollettuja ja kunnostettuja. Laitehankin-noissa huomioidaan kaluston valmistuk-sen ja käytön ympäristökuormitus, jota rajoitetaan luovuttamalla laitteet testat-tuina ilman tarpeettomia pakkauksia. Laitteiden elinkaari pidetään pitkänä huo-lellisella kunnossapidolla. Käytöstä pois-tettavasta laitteesta syntyvä materiaali kierrätetään mahdollisimman kattavasti. Aluekohtaiset tulosyksiköt vastaavat kemi-kaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista ja jälleenkäsittelystä. Cramon toimin-not Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on sertifi oitu ISO 14001 -ympäristö- ja ISO 9001 -laatujärjestelmien mukai-sesti. Suomessa Cramon laatu- ja toi-mintajärjestelmää ohjaa Det Norske

Veritasin myöntämä ISO 9001:2000 -laatusertifi kaatti.

NÄKYMÄT VUODELLE 2013 Rakentamisen ennusteet vuodelle 2013 ovat hieman vuotta 2012 myönteisemmät. Puolassa rakentamisen markkinakasvun arvioidaan kääntyvän negatiiviseksi ja Suo-messa supistuvan noin kaksi prosenttia. Myös Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa rakentamisen arvioidaan supistuvan 1–2 %. Ruotsin markkinoiden ennuste-taan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Tans-kassa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä ja Baltian alueella markkinoiden odotetaan kasvavan 2–5 %.

Kone- ja laitevuokrauksen markkinatkasvavat yleensä nopeammin kuin raken-taminen, mutta muutokset kysynnässä seuraavat rakentamista viiveellä. EuropeanRental Association (ERA) arvioi marras-kuussa kone- ja laitevuokrauksen kasvavanmaltillisesti vuonna 2013 Suomessa, Ruot-sissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassamutta heikkenevän Puolassa. ERA:n mukaan kasvu muodostuu monissa maissa korjausrakentamisesta ja teollisuuden alu-eelta. VTT arvioi, että kone- ja laitevuok-raus supistuu Suomessa noin prosentin.

Cramo suhtautuu varovaisesti vuo-teen 2013. Kone- ja laitevuokrauksen markkinat ovat haastavat erityisesti alku-vuonna, mutta taloustilanteen Cramon päämarkkinoilla on ennustettu paranevan loppuvuodesta.

Viitaten markkinanäkymään, joka kuvastaa suurta epävarmuutta Cramon markkina-alueilla, hallitus ei katso asian-mukaiseksi antaa ohjeistusta konsernin liikevaihdon kasvusta tai alenemisesta vuonna 2013. Konsernin liiketoiminta osoittaa kuitenkin hyvää jatkuvuutta pit-källä aikavälillä.

Vuonna 2013 jo toteutetut ja käynnissä olevat tehostamistoimet johtavat todennä-köisesti EBITA-marginaaliprosentin para-nemiseen edelliseen vuoteen verrattuna.

VOITONJAKOPOLITIIKKA JA HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUSYhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Cramo Oyj:n tavoitteena on harjoittaa vakaata voi-tonjakopolitiikkaa ja maksaa noin 40 % tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) osinkona.

Cramo Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 158.800.792,25 euroa, josta tilikauden voitto oli 7.307.932,12 euroa.

Hallitus esittää 26.3.2013 pidettä-välle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tili kaudelta 1.1.–31.12.2012 jaetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta ja että loput voitonjakokelpoisista va rois ta jäte-tään omaan pääomaan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMATCramo Oyj ilmoitti 25.1.2013 uudesta organisaatiosta tukeakseen tehokkaam-min konsernin strategisia ja taloudellisia tavoitteita teeman “toiminnallinen erin-omaisuus” mukaisesti. Uusi organisaa-tio muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), Itä-Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoi-sesti raportoitavat liiketoimintasegmen-tit säilyvät ennallaan, ja ne ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa.

Konsernin uusi johtoryhmä astui voi-maan 1.2.2013. Johtoryhmässä mark-kina-alueista vastaaviksi nimitettiin Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa. Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhte-näiset toiminnot. Tietohallinnon lisäksi hänen vastuualueinaan ovat henkilöstö-hallinto, markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -prosessien yhdenmukaistaminen. Mar-tin Holmgren jatkaa kalustonhallinnasta vastaavana johtajana. Martti Ala-Härkö-nen jatkaa talous- ja rahoitusjohtajana, vastuualueinaan myös konsernin yri-tyssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoi-minnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Aku Rumpunen, johtaja, group business control sekä Petri Moksén siirtokelpoisten tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän jättivät Göran Carlson, varatoimitusjoh-taja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti on siirtymässä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo Laa-sanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013 aikana.

56 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT

LIIKETOIMINNAN KESKEISET TUNNUSLUVUTTALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2012 2011 2010 2009 2008

Liikevaihto M€ 688,4 679,9 492,1 446,7 579,8Muutos-% % +1,3 +38,2 +10,2 -23,0 +16,8

Liikevoitto/-tappio M€ 64,4 54,3 27,4 -11,5 91,8% liikevaihdosta % 9,4 8,0 5,6 -2,6 15,8

Voitto/tappio ennen veroja M€ 44,0 32,2 4,8 -34,2 63,7% liikevaihdosta % 6,4 4,7 1,0 -7,7 11,0

Tilikauden tulos M€ 38,5 23,5 -2,2 -39,9 48,7% liikevaihdosta % 5,6 3,5 -0,4 -8,9 8,4

Oman pääoman tuotto % 7,5 5,4 -0,6 -12,1 14,9Sijoitetun pääoman tuotto % 7,3 6,6 3,7 -1,2 12,0Omavaraisuusaste % 48,6 44,4 38,7 37,4 32,3Bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin M€ 125,1 262,5 86,2 31,9 267,1

% liikevaihdosta % 18,2 38,6 17,5 7,1 46,1josta liiketoimintahankinnat M€ 0,8 115,4 32,7 0,4 65,9

Oma pääoma M€ 532,6 493,9 368,5 338,4 319,5Korolliset nettovelat M€ 346,9 390,4 383,0 383,7 477,1Nettovelkaantumisaste % 65,1 78,7 103,4 113,4 149,3Henkilöstö keskimäärin No. 2 664 2 580 2 083 2 356 2 688

Tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi.

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Tulos/osake2 € 0,93 0,60 -0,06 -1,18 1,43Tulos/osake, laimennettu1,2 € 0,93 0,60 -0,06 -1,16 1,43Oma pääoma/osake2 € 11,58 10,83 9,50 8,58 9,41Osinko/tulos % 45,1* 49,9 Neg. 0,0 12,6Osinko/osake2 € 0,42* 0,30 0,09 0,00 0,18Osakkeiden vaihto2 No. 16 900 991 30 446 719 18 051 757 42 673 720 43 085 115

% lukumäärästä % 40 74 53 126 127Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä2 No. 41 356 347 39 098 751 33 596 870 33 794 653 33 947 065Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa2 No. 41 708 387 41 122 798 33 596 870 33 596 870 33 947 065Hinta/voitto -suhde (P/E) 8,5 13,2 Neg. Neg. 2,9Efektiivinen osinkotuotto % 5,3* 3,8 0,5 0,0 4,3Osakekannan markkina-arvo M€ 332,8 327,8 585,0 367,6 141,0Keskikurssi2 € 9,77 11,89 12,84 6,97 9,90Tilikauden viimeinen kaupankäyntikurssi2 € 7,92 7,91 17,23 10,83 4,15Alin kaupankäyntikurssi2 € 7,04 5,68 9,97 4,32 3,84Ylin kaupankäyntikurssi2 € 13,03 20,23 17,56 11,80 16,71

1) Optiotodistusten oikeuttamien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistuna

2) Vertailutiedot tilikausilta 2010, 2009 ja 2008 oikaistu takautuvasti huhtikuussa 2011 olleesta merkintäetuoikeusannista johtuen

*) Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,42 euroa osakkeelta

4 000 000

2 000 000

6 000 000

10 000 000

8 000 000

02008 2009 2010 2011 2012

20

10

0

30

50

40

CRAMON OSAKEKPL/KK

CRAMON OSAKEHINTA €

Vuonna 2012 Cramon osakkeen kaupoista noin 90 % tehtiin NASDAQ OMX Helsingissä. NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi Cramon osakkeilla käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten BATS Chi-X ja Turquoise.1

1) Fidessa Fragmentation Index

57CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 KONSERNITASE

1 000 € Liite 31.12.2012 31.12.2011

VARATPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4 615 034 622 214Aineettomat hyödykkeet 3 281 486 288 567Laskennalliset verosaamiset 15 14 604 15 312Myytävissä olevat sijoitukset 7 349 350Osuudet yhteisyrityksissä 29 97 48Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 1 071 3 553

Pitkäaikaiset varat yhteensä 912 641 930 043

Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 10 13 902 18 310Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 132 222 142 954Verosaamiset 4 794 5 563Johdannaisinstrumentit 14 303 730Rahavarat 11 10 340 22 532

Lyhytaikaiset varat yhteensä 161 562 190 089

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät 5 3 540 6 680Yhteisyritykseen siirrettävät varat 32 30 392

VARAT YHTEENSÄ 1 108 136 1 126 812

OMA PÄÄOMA JA VELATOma pääomaOsakepääoma 12 24 835 24 835Osakeanti 12 17Muut rahastot 12 304 373 300 723Arvonmuutosrahasto 12 119 119Suojausrahasto 12 -8 144 -5 168Muuntoerot 7 710 1 041Kertyneet voittovarat* 154 115 122 654

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 483 007 444 221Määräysvallattomien omistajien osuusHybridi pääoma 12 49 630 49 630

Oma pääoma yhteensä 532 637 493 851

Pitkäaikaiset velatKorolliset velat* 13 271 713 311 461Johdannaisinstrumentit 14 8 861 6 775Laskennalliset verovelat 15 80 188 85 399Eläkevelvoitteet 33 1 574 1 448Muut pitkäaikaiset velat 16 752 3 369

Pitkäaikaiset velat yhteensä 363 087 408 452

Lyhytaikaiset velatKorolliset velat 13 87 577 101 422Johdannaisinstrumentit 14 1 347 1 838Osto- ja muut velat 17 119 460 116 485Verovelat 1 055 4 763

Lyhytaikaiset velat yhteensä 209 439 224 508Yhteisyritykseen siirrettävä velat 32 2 974

Velat yhteensä 575 499 632 960

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 108 136 1 126 812

KONSERNITASE

*) Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistuva virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. Oikaisun seurauksena vertailukauden voittovarojen avaava saldo

on vähentynyt 1,0 milj. euroa.

58 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA1 000 € Liite 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 688 391 679 892

Liiketoiminnan muut tuotot 19 11 321 7 697

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 20 836 -425Valmistus omaan käyttöön 20 3 657 10 302Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 20 -242 137 -248 393

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 21 -143 728 -135 751Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä 22 -101 571 -97 624Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset 22 -13 569 -16 751Liiketoiminnan muut kulut 23 -138 763 -144 627

Liikevoitto 64 436 54 320

Rahoitustuotot 24 818 1 215Rahoituskulut 24 -21 250 -23 384

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -20 432 -22 169

Osuus yhteisyritysten tuloksista 43 22

Voitto ennen veroja 44 048 32 173

Tuloverot 25 -5 508 -8 668

Tilikauden tulos 38 540 23 505

JakautuminenEmoyhtiön omistajille 38 540 23 505Määräysvallattomien omistajien osuus

38 540 23 505Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulosLaimentamaton, € 27 0,93 0,60Laimennusvaikutuksella oikaistu, € 27 0,93 0,60

LAAJA TULOSLASKELMATilikauden tulos 38 540 23 505Muut laajan tuloksen erät

Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen -2 976 -3 971Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen 15 387 301

Muut laajan tuloksen erät yhteensä 12 411 -3 670

Tilikauden laaja tulos 50 951 19 835

JakautuminenEmoyhtiön omistajille 50 951 19 835Määräysvallattomien omistajien osuus

50 951 19 835

59CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Määräys-vallat-tomien

omistajien osuus1 000 €

Osake-pääoma

Osake-anti

Muut rahastot

Arvon-muutos-rahasto

Suojaus-rahasto

Muunto-erot

Sijoitetun vapaan

omanpääoman

rahasto

Kertyneet voitto-

varat*** YhteensäHybridi

pääoma

Oma pääoma

yhteensä

1.1.2011 24 835 1 871 186 926 117 -1 197 3 426 102 359 318 337 503 49 630 368 470Muuntoerot -2 385 2 662 277 277Muuntoeron verovaikutus* 23 23 23Suojausrahasto -3 971 -3 971 -3 971Tilikauden tappio 23 505 23 505 23 505Laaja tulos -3 971 -2 385 26 190 19 834 19 834

Optiomerkinnät -1 854 9 133 7 279 7 279Merkintä-etuoikeusanti 97 398 97 398 97 398Osakeanti** 7 266 7 266 7 266Osingonjako -3 163 -3 163 -3 163Osakeperusteiset maksut 2 843 2 843 2 843Määräys-vallattomien omistajien osuus 427 427 -503 -76Hybridi pääoma -6 000 -6 000 -6 000Muutokset erien välillä 2 -2

31.12.2011 24 835 17 186 926 119 -5 168 1 041 113 797 122 654 444 222 49 630 493 851

1.1.2012 24 835 17 186 926 119 -5 168 1 041 113 797 122 654 444 222 49 630 493 851Muuntoerot 6 669 8 102 14 771 14 771Muuntoeron verovaikutus* 616 616 616Suojausrahasto -2 976 -2 976 -2 976Tilikauden voitto 38 540 38 540 38 540Laaja tulos -2 976 6 669 47 258 50 951 50 951

Optiomerkinnät -17 3 650 3 633 3 633Osingonjako -12 374 -12 374 -12 374Osakeperusteiset maksut 2 576 2 576 2 576Hybridi pääoma -6 000 -6 000 -6 000Muutokset erien välillä -300 300

31.12.2012 24 835 186 626 119 -8 144 7 710 117 747 154 115 483 007 49 630 532 637

*) Oman pääoman suojauksen muuntoeron kirjaamaton verovaikutus.

**) Osakeanti liiketoimintahankintaan liittyen.

***) Pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistunut virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin.

Oikaisun seurauksena vertailukauden voittovarojen avaava saldo on vähentynyt 1,0 milj. euroa.

Lisätietoja osakepääomasta ja oman pääoman rahastoista on esitetty liitetiedossa 12.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

60 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 € Liite 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liiketoiminnan rahavirtaVoitto ennen veroja 44 048 32 173Ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 22 115 140 114 375Osuus yhteisyritysten tuloksista 29 -43 -22Muut ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut 26 -340 -584Siirto investointien rahavirtaan -3 039Rahoitustuotot ja -kulut 24 20 432 22 169

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 176 197 168 111

Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuuden muutos -649 -2 053Myynti- ja muiden saamisten muutos 8 676 3 101Osto- ja muiden velkojen muutos 4 966 1 891

Liiketoiminnan rahavirta 189 190 171 050

Maksetut korot -20 368 -20 546Saadut korot 804 942Muut rahoituserät -8 993 -1 607Maksetut verot -14 641 -11 343

Liiketoiminnan nettorahavirta 145 992 138 496

Investointien rahavirtaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -123 746 -149 485Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 18 852 19 307Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankintojen nettorahavirta -804 -63 626Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myynti 21 922

Investointien nettorahavirta -83 776 -193 804

Rahoituksen rahavirtaKorollisten saamisten muutos 2 528 244Rahoitusleasingvelkojen muutos -39 353 -32 944Korollisten velkojen lisäys 100 540 13 607Korollisten velkojen vähennys -122 131 -20 571Hybridi pääoma -6 000 -6 000Optiomerkinnät 3 633 7 279Merkintäetuoikeusanti 97 397Vähemmistöosuus -76Maksetut osingot 12 -12 374 -3 163

Rahoituksen nettorahavirta -73 157 55 773

Rahavarojen muutos -10 941 465Rahavarat 1.1. 22 532 22 313Yhteisyritykseen siirrettävä kassa -2 005Muuntoero 754 -246

Rahavarat 31.12. 11 10 340 22 532

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

61CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSENLIITETIEDOT1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN

LAADINTAPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOTCramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone-, ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja lai-tevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokrauk-seen liittyvistä palveluista. Cramo toimii 14 maassa Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa 376 toimipisteessä ja sillä on 2.664 työntekijää.

Konsernin emoyhtiö Cramo Oyj on suo-malainen, Suomen lakien mukaan perus-tettu julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0196435-4. Yhtiön kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite on Kallioso lantie 2, 01740 Vantaa. Cramo Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla.

Jäljennös konsernitil inpäätök-sestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.cramo.com tai konsernin emoyri-tyksen pääkonttorista osoitteesta Kallio-solantie 2, 01740 Vantaa.

Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7.2.2013 tämän tilinpää-töksen julkistettavaksi. Suomen osake-yhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilin-päätös sen julkistamisen jälkeen pidettä-vässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilin-päätöksen muuttamisesta.

LAATIMISPERUSTACramon konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Stan-dards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laaditta-essa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilin-päätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukai-sesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkin-toja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännök-siä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölain-säädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alku-peräisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon kir-jattavia myytävissä olevia rahoitusvaroja

sekä myöntämishetkellä käypään arvoon arvostettuja osakeperusteisia maksuja (myönnetyt optiot ja osakeohjelmat). Tilin-päätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Tilikaudella ei ole tullut voimaan sel-laisia IFRS-standardeja tai IFRIC-tul-kintoja, joilla olisi olennainen vaikutus konsernille.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-stan-dardien mukaisesti edellyttää konser-nin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkai-suista, joita johto on tehnyt. Tietoa har-kintaan perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovel-taessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimis-periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

TYTÄRYRITYKSETKonsernitilinpäätökseen on sisällytetty Cramo Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt, joissa kon-sernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määrä-ysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määrä-ysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkastelu-hetkellä toteutettavissa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Han-kitut tytäryritykset yhdistellään konserni-tilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luo-vutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Tytäryhtiöt on lue-teltu liitteessä 38.

Konsernin keskinäinen osakkeenomis-tus on eliminoitu hankintamenomenetel-mällä. Hankintameno perustuu hankittujen varojen hankintahetken käypään arvoon, liikkeeseen laskettuihin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin ja velkoihin, jotka ovat syntyneet tai otettu vastattavaksi kaupan toteutumisajankohtana. Hankin-nan kohteen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan han-kinta-ajankohdan käypään arvoon, josta ei ole vähennetty määräysvallattomien

omistajien osuutta. Liikearvona kirjataan määrä, jolla hankintameno ylittää hankit-tujen nettovarojen käyvän arvon. Jos han-kintameno on vähemmän kuin konsernin osuus tytäryhtiön nettovaroista käypään arvoon arvostettuna, ero kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtu-mat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Reali-soitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalen-tumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laa-jan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omista-jille esitetään laajan tuloslaskelman yhtey-dessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.

OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSETKonsernitilinpäätökseen on sisällytetty yhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 % ääni-vallasta ja vähintään 20 % omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vai-kutusvalta. Osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätöstiedot on yhdistelty konserni-tilinpäätökseen pääomaosuusmenetel-mää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin hankinta-ajankohtana, mukaan lukien osakkuus- ja yhteisyritysten oman pää-oman muutokset hankinta-ajankohdan jälkeen, on esitetty taseessa kohdassa ”Osuudet yhteisyrityksissä”. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista sisältää myös vaiheittaisessa hankin-nassa aikaisemmin omistetun osuuden uudelleenarvostuksen.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUTTAMINENKonsernin yksiköiden tulosta ja taloudel-lista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emo-yrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.


ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMATUlkomaan rahan määräiset liiketapah-tumat on kirjattu toimintavaluutan mää-räisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käy-tetään usein kurssia, joka likimain vas-taa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kurs-seja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintava-luutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei- monetaariset erät on arvostettu tapah-tumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja mone-taaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikuttei-sesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tap-piot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitus-tuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta kurssieroja niistä lainoista, jotka on mää-ritetty suojaamaan ulkomaisiin yksikköi-hin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirja-taan muihin laajan tuloksen eriin ja kerty-neet kurssierot esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

ULKOMAISTEN KONSERNIYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTEN MUUNTAMINEN Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskel-mat on muunnettu euroiksi tilikauden pai-notettua keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurs-seja käyttäen. Tilikauden tuloksen muun-taminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pää-omaan kirjattavan muuntoeron, jonka muu-tos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintame-non eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muun-tamisesta syntyneet muuntoerot ja net-tosijoitusta suojaavan instrumentin arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirre-tään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoit-toa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konser-nin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman hel-potuksen mukaisesti kertyneisiin voitto-varoihin IFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhem-min tytäryrityksen myynnin yhteydessä kir-jata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä

lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

1.1.2004 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velko-jen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhtey-dessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty paikallisessa valuutassa kyseis-ten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi rapor-tointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisinä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

LIIKEARVOLiikearvo vastaa sitä osaa hankintame-nosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksi-löitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2010 tehdyissä hankinnoissa hankintamenoon on sisällytetty lisäksi muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liike-toimintojen yhdistämisistä syntynyt liike-arvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletus-hankintamenona. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mah-dollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintame-noon vähennettynä arvonalentumisilla.

ASIAKASSUHTEET JA TOIMIPISTEVERKKOAsiakassuhteiden arvostuksessa on sovel-lettu Multi-period Excess Earnings -mene-telmää. Toimipisteverkko on arvostettu perustuen siihen hyötyyn, minkä toimiva toimipiste tuottaa suhteessa itse perus-tettavaan toimipisteeseen.

BRÄNDI JA CO-BRÄNDIKonsernin pääbrändi on ”Cramo”, jonka taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, koska sen on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Cramo-brän-distä ei kirjata poistoja, vaan se testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumi-sen varalta. Brändi on konsernin yhtei-nen omaisuuserä, joka testausta varten uudelleen kohdistetaan rahavirtaa tuotta-ville yksiköille myynnin suhteessa. Omai-suuserien kohdistaminen yksiköille on esitetty liitteessä 6. Brändi arvostetaan

alkuperäiseen hankintamenoon vähen-nettynä arvonalentumisilla.

Yrityshankintojen myötä konsernin omistukseen tulee ostokohteiden käy-tössä olleita brändejä. Nämä co-brändit arvostetaan yrityshankinnan yhteydessä tuottoperusteisella ”relief-from-royalty” -menetelmällä riippumatta siitä, aikooko konserni ottaa ko. brändin käyttöönsä. Co-brändit ovat kuitenkin luonteeltaan väliai-kaisia ja ne poistetaan 1–10 vuoden aikana. Poistoaika on aleneva heijastaen co-brän-din suurempaa merkitystä heti hankinnan jälkeen. Co-brändit kohdistetaan sille seg-mentille, johon ostokohde kuuluu.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOTTutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslas-kelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehit-tämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen tek-nisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kir-jataan kuluksi.

Yrityksen tämänhetkinen kehittämistyö on sen luonteista, että se ei täytä aktivoin-tikriteereitä ja siten kehittämismenot kir-jataan kuluksi niiden syntyessä.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauk-sessa, että hankintameno on määritettä-vissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotetta-vissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudelli-nen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tun-netun tai arvioidun taloudellisen vaiku-tusajan kuluessa. Kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuus-erät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopete-taan Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuo-sittain arvonalentumisen varalta.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poisto-ajat ovat seuraavat:Asiakassuhteet 3–10 vuottaToimipisteverkko 20 vuottaCo-brändit 1–10 vuottaMuut aineettomat hyödykkeet 2–5 vuotta

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEETAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalen-tumisilla vähennettyyn alkuperäiseen


hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kus-tannukset. Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkee-seen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettä-vissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, kun ne ovat toteutuneet.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seu-raavien arvioitujen taloudellisten vaikutus-aikojen kuluessa:Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuottaVuokrattavat: • Siirtokelpoiset tilat 10–15 vuotta• Koneet ja laitteet 3–10 vuottaPalvelutuotannon koneet ja kalusto 6–10 vuottaOman käytön koneet ja kalusto 3–6 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudel-linen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyö-dyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kun aineellinen käyttöomaisuushyö-dyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -stan-dardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödyk-keiden käytöstä poistamisesta ja luovu-tuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hyödykkeiden arvoa alennetaan vas-taamaan niiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpi-toarvo ylittää niiden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Hyödykkeiden luopumista aiheutunut voitto tai tappio määräytyy niistä saatavan rahamäärän ja kirjanpito-arvon erotuksen mukaan ja se sisällyte-tään liikevoittoon.

JULKISET AVUSTUKSETJulkiset avustukset on kirjattu aineellis-ten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjan-pitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saa-maan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omai-suuserän käyttöaikana. Tutkimus- ja kehittämismenoja koskevat avustukset sekä sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kir-jataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saami-seen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINENKonserni arvioi jokaisena raportointikau-den päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentu-nut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kysei-sestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva raha-määrä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraa-vista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, talou-delliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumis-tarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksik-kötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotet-tavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennet-tynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavir-taa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttaus-korkona käytetään ennen veroa määritet-tyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omai-suuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suu-rempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirja-taan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavir-taa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omai-suuseriä. Arvonalentumistappion kir-jaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vai-kutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määri-tettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistap-piota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistap-piota ei peruta missään tilanteessa.

VUOKRASOPIMUKSET

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANAAineellisia käyttöomaisuushyödykkei-tä koskevat vuokrasopimukset, joissa

konsernilla on olennainen osa omista-miselle ominaisista riskeistä ja eduis-ta, luokitellaan rahoitusleasingsopimuk-siksi. Rahoitusleasingsopimuksella han-kittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuok-ratun hyödykkeen käypään arvoon tai vä-himmäisvuokrien nykyarvoon sen mu-kaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitus-leasingsopimuksella hankitusta hyödyk-keestä tehdään poistot hyödykkeen talo-udellisen vaikutusajan tai mikäli omistus-oikeuden hankkimisesta vuokrakauden päättyessä ei ole täyttä varmuutta, sitä ly-hyemmän vuokra-ajan kuluessa. Makset-tavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusme-noon ja velan vähennykseen vuokra-aika-na siten, että kullakin kaudella jäljellä ole-valle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisälty-vät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omista-miselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopi-musten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasa-erinä vuokra-ajan kuluessa.

KONSERNI VUOKRALLE ANTAJANAKonsernin vuokralle antamat hyödyk-keet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennai-silta osilta vuokralle ottajalle, käsitel-lään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisina. Saami-nen kirjataan nykyarvoon. Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkei-siin. Niistä tehdään poistot taloudelli-sena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.

Vuokrasopimusten tulouttamista on selostettu laatimisperiaatteiden koh-dassa ”Tuloutusperiaatteet”.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT

RAHOITUSVARATKonsernin rahoitusvarat luokitellaan seu-raaviin ryhmiin: a) käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, b) lainat ja saamiset sekä c) myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapah-tuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoi-tuksen perusteella. Varat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nii-den käyttötarkoituksen perusteella ja tätä luokittelua arvioidaan uudelleen säännöl-lisin väliajoin. Taseessa yli 12 kuukauden pituiset sijoitukset sisältyvät pitkä-aikai-siin varoihin ja alle 12 kuukauden pituiset lyhytaikaisiin varoihin.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT


a) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaratKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kir-jattavat rahoitusvarat ovat kaupan-käyntitarkoituksessa pidettäviä varoja. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitel-laan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiallisena tarkoituksena myydä se lyhyen aikavälin kuluessa. Mikäli johdannaisiin ei sovelleta suojauslas-kentaa, luokitellaan ne kaupankäyn-titarkoituksessa pidettäviksi. Tämän ryhmän omaisuuserät sisältyvät lyhyt-aikaisiin varoihin.

b) Lainat ja saamisetLainat ja saamiset ovat johdannais-varoihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määri-tettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne sisältyvät lyhytaikai-siin varoihin, lukuun ottamatta eriä, joi-den maturiteetti on tilinpäätöspäivästä lukien yli 12 kuukautta. Nämä sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Lainat ja saami-set luokitellaan taseessa myyntisaami-set ja muut saamiset -ryhmään (liite 9).

c) Myytävissä olevat rahoitusvaratMyytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti mää-rätty tähän ryhmään tai joita ei ole luo-kiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kir-jataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään kyseisen omaisuuserän.

Rahoitusvarat merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon sisältäen transaktiomenot lukuun ottamatta käy-pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjat-tavia rahoitusvaroja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusva-rat merkitään alun perin taseeseen käy-pään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen myy-tävissä olevat ja käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Lainat ja saamiset arvostetaan taseessa myöhem-min jaksotettuun hankintamenoon käyt-täen efektiivisen koron menetelmää.

Myytävissä olevien rahoitusvaro-jen käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan. Käyvän arvon muu-tokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan rahoituseriin silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alen-tunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaa-minen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt mer-kittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

ARVONALENTUMISTESTAUSMahdollisen arvonalentumisen tunnista-miseksi varojen kirjanpitoarvoja tarkastel-laan säännöllisesti, vähintään vuosittain. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäi-vänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentu-misesta. Arvonalentumistestauksessa ote-taan huomioon niin ulkoiset lähteet, kuten merkittävä lasku markkina-arvossa, joka ei aiheudu ajan kulumisesta, normaali-käytöstä tai korkotason muutoksesta, kuin myös sisäiset lähteet, kuten todiste varo-jen epäkuranttiudesta tai vauriosta.

Osakesijoitusten merkittävä ja pitkään jatkunut arvonalentuminen, jolloin käypä arvo alittaa hankintahinnan, on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalen-tumisesta. Jos kyseisestä arvonalentumi-sesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskel-maan. Kertynyt tappio on hankintamenon ja tarkasteluhetken käyvän arvon erotus vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tulosvai-kutteisesti kirjatuilla arvonalentumistap-pioilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääomanehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta.

RAHOITUSVELATRahoitusvelat merkitään alun perin kir-janpitoon käypään arvoon ja transaktio-menot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhem-min kaikki rahoitusvelat arvostetaan efek-tiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisäl-tyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä, luokitellaan rahoitusvelat lyhytaikaisiksi.

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liitty-vät järjestelypalkkiot kirjataan transak-tiomenoiksi siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä tullaan nostamaan. Tällöin palk-kio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lai-nasitoumuksiin liittyvä järjestelypalk-kio merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan,

järjestelypalkkio kirjataan ennakko-maksuksi maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasi-toumuksen ajanjaksolle.

Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 8 ”Rahoitusvaro-jen ja -velkojen käyvät arvot”.

JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTAJohdannaissopimukset merkitään kir-janpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä kun konsernista tulee sopimus-osapuoli ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tap-piot, jotka syntyvät käypään arvoon arvos-tamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituk-sen määräämällä tavalla. Konserni mää-rittää tietyt johdannaiset joko: a) taseeseen merkittyjen velkojen käy-

vän arvon suojauksiksi (käyvän arvon suojaus)

b) taseeseen merkittyjen velkojen sisältä-män tietyn riskin tai ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen suojauksiksi (rahavirran suojaus); tai

c) ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosi-joituksen suojauksiksi (nettosijoituksen suojaus).

Konserni dokumentoi suojauslasken-taa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Kon-serni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojaussuhteessa käytettävät johdannaiset erittäin tehokkaita kumo-amaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai rahavirtojen muutokset.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttä-vien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan. Suojaussuh-teen tehoton osuus merkitään välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Omaan pää-omaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan.

Voitto tai tappio, joka syntyy vaihtuva-korkoisia lainoja suojaavien koronvaih-tosopimusten käyvän arvon muutosten tehokkaasta osasta, kirjataan tuloslaskel-maan rahoituseriin. Kun rahavirran suo-jaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suoja-uslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteu-tuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan,


omaan pääomaan kertynyt voitto tai tap-pio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoituseriin.

Johdannaiset, joihin ei sovelleta suo-jauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoi-tusvarojen mukaisesti. Tällaisten joh-dannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tuloslas-kelmaan rahoituseriin.

Tilikauden aikana konsernilla on ollut Ruotsin kruunun määräisiä lainoja, jotka on kohdistettu suojaamaan Ruotsin kruu-nun määräistä nettosijoitusta. Näiden ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosi-joituksen suojaukset käsitellään kirjan-pidossa samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Ulkomaiseen yksikköön teh-dyn nettosijoituksen suojauksesta kir-jataan käyvän arvon muutos suoraan oman pääoman muuntoeroihin siltä osin, kuin suojaus on tehokas. Suojauk-sen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskel-maan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Suo-jausinstrumentin tehokkaan osan suoraan omaan pääomaan kirjattu voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti vain ulkomai-sesta yksiköstä luovuttaessa.

Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 14. Arvonmuutosra-haston muutokset on esitetty laskelmassa konsernin oman pääoman muutoksista (liitetieto 12). Suojauslaskennassa ole-vien johdannaisten käyvät arvot on esi-tetty taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli suojattavan erän matu-riteetti on yli 12 kuukautta, muutoin ne sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai vel-koihin. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, esitetään taseen lyhyt-aikaisissa varoissa tai veloissa.

VAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus arvostetaan hankinta-menoon tai sitä alhaisempaan nettoreali-sointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja kes-keneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä kiin-teistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saa-tava arvioitu myyntihinta, josta on vähen-netty myynnistä aiheutuvat menot.

MYYNTISAAMISETMyyntisaamiset on kirjattu kirjanpi-toon alkuperäisen laskutuksen mää-räisenä. Arvonalentuminen kirjataan, kun on objektiivista näyttöä siitä, että arvonalentumistappio on synty-nyt. Lisäksi arvonalentuminen kirja-taan, jos on muutoin näyttöä velallisen

maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Luottotappiot on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.

RAHAVARATRahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryh-mässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITEL-LUT PITKÄAIKAISET OMAISUUS-ERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOTPitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutet-tavien erien ryhmä ja lopetettuihin toi-mintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli nii-den kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Myy-tävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovu-tettavien erien ryhmä on välittömästi myy-tävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutu-nut myyntiin ja myynnin odotetaan tapah-tuvan vuoden kuluessa luokittelusta.

Välittömästi ennen luokittelua myy-tävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelu-hetkestä lähtien myytävänä olevat omai-suuserät tai luovutettavien erien ryhmä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myyn-nistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Luovutettavien erien ryhmään kuulu-vat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen sovelta-misalaan, ja velat arvostetaan niitä kos-kevien IFRS-standardien mukaan myös luokitteluhetken jälkeen.

Lopetettujen toimintojen tulos esi-tetään omana eränään konsernin laa-jassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryh-mät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liit-tyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa eril-lään muista eristä.

OMA PÄÄOMA

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMAKantaosakkeet esitetään osakepää-omana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien

liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esite-tään oman pääoman vähennyseränä.

Yrityksen hankkiessa omia osakkeita niistä maksettu määrä sekä hankinnasta välittömästi aiheutuneet kustannuk-set (veroilla vähennettynä) vähennetään omasta pääomasta.

Jos jokin konserniin kuuluva yhtiö ostaa yhtiön osakkeita (omat osakkeet), niihin maksettu vastike ja hankinnasta aiheutuneet menot (verovaikutuksilla vähennettynä) vähennetään yhtiön kerty-neistä voittovaroista omassa pääomassa. Cramo Management Oy:n omistamat Cramo Oyj:n osakkeet on esitetty ker-tyneissä voittovaroissa oman pääoman vähennyksenä.

Optiojärjestelyissä sekä vuonna 2011 toteutettujen suunnattujen osakeantien osakemerkinnöistä saadut varat, mah-dollisilla transaktiomenoilla oikaistuna, kirjataan järjestelyjen ehtojen mukai-sesti sijoitetun vapaan omaan pääoman rahastoon.

HYBRIDILAINAHybridilaina on eräpäivätön oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on heikommassa maksusija-asemassa kuin yhtiön muut velkasitoumukset. Sen mak-susija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Hybri-dilainan korot maksetaan jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa tai muuten palaut-taa pääomaa. Jos osinkoa ei jaeta, yhti-öllä on oikeus päättää mahdollisesta koron maksusta erikseen. Maksamattomat korot kumuloituvat ja esitetään taseen ulkopuo-lisina vastuina. Maksettavat korot esitetään oman pääoman vähennyksenä ja velkana maksuvelvollisuuden syntymisestä maksu-hetkeen. Hybridivelanhaltijoilla ei ole osak-keenomistajille kuuluvia oikeuksia.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELATVaraus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauk-sena oikeudellinen tai tosiasiallinen vel-voite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaa-dittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa mark-kinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liit-tyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saami-nen on käytännössä varmaa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mah-dollinen velvoite, jonka olemassaolo



varmistuu vasta konsernin määräysval-lan ulkopuolella olevan epävarman tapah-tuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka on esitetty liitetiedossa 18.

TYÖSUHDE-ETUUDET

ELÄKEVELVOITTEETEläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjai-siksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksi-kölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suo-rittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Mak-supohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suo-ritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Cramo Oyj osti tammikuussa 2011 Theisen Baumaschinen AG:n koko osa-kekannan. Liiketoimintahankinnassa konsernin vastuulle siirtyi etuuspohjai-seen eläkejärjestelyyn liittyvät velvoitteet. Etuuspohjainen eläkejärjestely koskee Theisen-konsernin palveluksessa olleita, jo eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. Elä-kevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuot-toa. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoit-teen nykyarvosta vähennetään tilikauden aikana maksetut etuudet korolla vähen-nettynä sekä kirjaamattomien vakuutus-matemaattisten voittojen ja tappioiden osuus. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Jär-jestelyyn ei kuulu erillisiä varoja.

Konsernin muut eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyjä.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUTKonsernilla on seuraavat voimassa olevat oman pääoman ehtoiset kannustinjärjes-telmät: optio-ohjelmat (sarjat 2006C, 2009, 2010 ja 2011), osakepalkkiojärjestelmä ja osakesäästöohjelma. Optio-ohjelmat arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoonsa, jota määritettäessä ei ole huo-mioitu mahdollisia ei-markkinaperusteisia ansaintaehtoja. Nämä ei-markkinaperus-teiset ehdot, kuten esim. kannattavuus ja tietty tuloksen kasvutavoite, vaikuttavat arvioon optioiden lopullisesta määrästä. Optiojärjestelyjen käypä arvo määritetään Black-Scholes -optionhinnoittelumallin perusteella. Optio-ohjelman käypä arvo

jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymis-ajanjaksolle ja sitä vastaava muutos kir-jataan omaan pääomaan. Konserni arvioi merkittäväksi tulevien optioiden määrää jokaisena raportointikauden päättymis-päivänä ja kirjaa mahdollisen muutoksen tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan.

Cramo Oyj:n hallitus on ottanut käyt-töön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenki-löiden kannustin- ja sitouttamisjärjestel-mää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita osakkeita palk-kiona ansaintajaksolle asetettujen tavoit-teiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuo-det 2012, 2013 ja 2014. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1.000.000 osaketta sisältäen raha-osuuden, joka tarvitaan palkki-osta avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkei-den kirjaamishetkellä. Palkkiot makse-taan avainhenkilöille noin kahden vuoden kuluttua palkkion vahvistamisesta tammi-kuussa 2015, tammikuussa 2016 ja tammi-kuussa 2017, jos työssäolovelvoite täyttyy. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään palkkion myön-tämishetkellä ja kirjataan kuluksi järjes-telmän ansaintajaksolle. Vastaava muutos kirjataan omaan pääomaan. Kuluksi kir-jattava määrä perustuu konsernin arvioon tulevien osakkeina maksettavien etuuk-sien määrästä ansaintajakson lopussa. Ei markkinaperusteisten ehtojen (EPS-tavoite) vaikutuksia ei sisällytetä etuuk-sien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansain-tajakson lopussa. Konserni päivittää ole-tuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointipäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan velaksi ja määritetään uudel-leen jokaisena raportointipäivänä arvioi-tujen osakkeina maksettavien etuuksien perusteella. Rahana maksettava osuus kirjataan kuluksi järjestelmän ansainta-jaksolle. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Cramo Oyj:n hallitus on hyväksynyt ehdot henkilöstön osakesäästöohjelman ensimmäiselle säästökaudelle (1.10.2012–30.9.2013). Ohjelman tavoitteena on kan-nustaa konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi sekä pal-kita heitä konsernin tavoitteiden mukai-sesta toiminnasta. Säästökauden aikana osallistujat voivat säästää 2–5 % brutto-kuukausipalkasta. Säästökauden kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enin-tään 4 miljoonaa euroa. Säästöillä oste-taan automaattisesti osallistujille yhtiön

osakkeita markkinahintaan neljännes-vuosittain tulosjulkistuksen jälkeen sääs-tökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudella hankitut säästöosakkeet määrätyn omis-tusjakson päättymiseen 15.5.2016 saakka. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edelly-tyksenä on osallistujan työsuhteen voi-massaolo omistusjakson päättymiseen asti. Lisäosakkeet maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön osakkeina ja osit-tain rahana. Rahalla pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Omana pää-omana maksettavat lisäosakkeet arvos-tetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään sääs-töosakkeiden hankinnan yhteydessä ja arvostetaan uudelleen jokaisena rapor-tointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut kirjataan säästökauden ansaintajaksolle.

TULOUTUSPERIAATTEETLiikevaihtona esitetään tuotteiden ja pal-veluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myyn-nin kurssieroilla oikaistuina.

VUOKRATUOTOTVuokratuotot kone-, laite- ja siirtokelpois-ten tilojen vuokrasopimuksista on kirjattu tuotoksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Niissä tapauksissa, joissa konserni myy siirtokelpoisen, kolmannelle osa-puolelle vuokratun rakennuksen rahoi-tusyhtiölle takaisinostoehdoin, on myyntisopimus tulkittu muuksi vuokraso-pimukseksi, koska omistajalle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet rahoitus-yhtiölle. Rakennusten myynnistä saatava tuotto, joka sisältää vuokratuoton, kirja-taan vuokratuottona sopimuskaudelle. Velan korko on laskettu efektiivisen koron menetelmällä.

Rahoitusleasingsopimusten rahoi-tustuotto kirjataan siten, että se tuottaa kultakin kaudelta samansuuruisen tuot-toasteen vuokrasopimuksen nettosijoituk-selle. Kohteiden myyntivoitto tuloutetaan kuten tavaroiden myynti.

MYYDYT TAVARAT JA PALVELUTTuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu suoritetaan.


PROJEKTIEN TULOUTUSKonserni toimittaa aika ajoin isompia kokonaisuuksia, jotka voivat sisältää use-ampia komponentteja, kuten kohteiden vuokrausta tai myyntiä sekä merkittäviä palveluita, kuten asennukset, kuljetukset sekä purku. Tällaiset projektit tuloutetaan IAS 11 –standardin mukaisesti valmistus-asteen perusteella.

KOROT JA OSINGOTKorkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kunoikeus osinkoon on syntynyt.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOTVieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jona ne ovat syntyneet. Hyödykkeen hankkimisesta, rakentami-sesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot on aktivoitu osana hyö-dykkeen hankintamenoa.

KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROT JA LASKENNALLISET VEROTVerokulu muodostuu kauden verotetta-vaan tuloon perustuvasta verosta ja las-kennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi kun ne liitty-vät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kau-den verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kun-kin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliai-kaisista eroista kirjanpitoarvon ja vero-tuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se joh-tuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoi-mintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan lasken-nallinen vero, paitsi kun konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkau-tumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syn-tyvät aineellisten käyttöomaisuushyödyk-keiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamista käypään arvoon, käyttä-mättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyt-tämällä raportointikauden päättymispäi-vään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty rapor-tointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirja-taan siihen määrään asti kuin on toden-näköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikai-nen ero voidaan hyödyntää.

OSINGONJAKOHallituksen yhtiökokoukselle esittämää osinkoa ei ole vähennetty omasta pää-omasta, vaan osingot kirjataan yhtiökoko-uksen päätöksen perusteella.

LIIKEVOITTOIAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Kon-serni käyttää nimitystä EBITA-liikevoitto ja on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu kun lii-kevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikais-tuina valmiiden ja keskeneräisten tuottei-den varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuk-sista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdol-liset arvonalentumistappiot (muista kuin yrityshankinnoista aiheutuneista aineet-tomista hyödykkeistä) sekä liiketoimin-nan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään lii-kevoiton alapuolella. Kurssierot ja joh-dannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

JOHDON HARKINTAA EDELLYT-TÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄTTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan teke-mään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poi-keta tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkin-taa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN VALINTAAN JA SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTAKonsernin johto tekee harkintaan perus-tuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpää-töksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voi-massaolevassa IFRS -normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Merkittävin osa-alue, jossa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liit-tyy aineellisia käyttöomaisuushyö-dykkeitä koskeviin vuokrasopimuksiin (konserni vuokralle ottajana). Konsernilla

on sekä rahoitusleasingsopimuksiksi että muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia.

ARVIOIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄTTilinpäätöksen laadinnan yhteydessä teh-dyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päät-tymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennä-köisimpinä pidetyt oletukset, jotka liitty-vät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehityk-seen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja ole-tusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöl-lisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäi-siä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merki-tään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskei-set epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on kat-sonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkö-kulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittä-vien arvioiden ja oletusten käyttämistä esi-merkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdol-listen muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat.

ArvonalentumistestausKonsernissa testataan vuosittain mahdol-lisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumi-sesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköi-den kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien las-kelmien avulla. Näissä laskelmissa raha-virrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat 5 vuoden ajanjakson.

Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liite-tietojen kohdassa 6 ”Liikearvon ja muun



taloudelliselta vaikutusajaltaan rahoitta-mattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestaus”.

TuloverotKonserni on verovelvollinen useissa maissa. Konsernin tuloverojen määrittämi-nen edellyttää merkittävien arvioiden teke-mistä. Monien normaaliin liiketoimintaan liittyvien liiketapahtumien ja laskelmien lopullisen veron määrittäminen on epävar-maa. Laskennalliset verot on esitetty liite-tiedossa 15 ”Laskennalliset verot”.

Osakeperusteiset maksutKonsernilla on henkilöstölle suunnattuja osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä. Optioiden käypä arvo on arvioitu myöntä-mispäivänä Black Scholes -mallin avulla tiettyihin oletuksiin perustuen. Oletukset liittyvät muun muassa oletettuun osinko-tuottoon, volatiliteettiin ja juoksuaikaan. Nämä muuttujat tekevät optioiden käy-vän arvon arvioinnin vaikeaksi. Oletuksia on kuvattu liitetiedossa 28 ”Osakeperus-teiset maksut”.

Vuokrauskaluston arvostusVuokrauskaluston käyttöasteen opti-mointia ohjataan konsernitasoisesti. Vuokrauskaluston arvostus perustuu käyttöarvolaskelmiin, joissa huomioidaan kaluston siirtomahdollisuudet konsernin sisällä. Näiden laskelmien laadinta edel-lyttää arvioiden tekemistä.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminenAineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja määritettäessä konsernin talousosasto ja tarvittaessa kalustonhallinta tekevät ver-tailuja vastaavien hyödykkeiden markki-nahintoihin ja arvioivat myös hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuvaa arvon vähentymistä. Aineettomien hyödykkei-den käyvän arvon määritys perustuu arvi-oihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei tyypillisesti ole saata-vissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkei-den kaupoista. Lisätietoa liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen aineettomien hyödykkeiden arvostamisesta on esitetty liitetiedossa 31 ”Liiketoimintahankinnat”. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletus-ten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Hyvin merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni käyttää ulkopuolista neuvonantajaa arvioi-maan aineellisten ja aineettomien hyödyk-keiden käypiä arvoja. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena rapor-tointikauden päättymispäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomien-kin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

UUDEN JA UUDISTETUN IFRS-NORMISTON SOVELTAMINENIASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tul-kinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tili-kauden ensimmäinen päivä, voimaantulo-päivää seuraavan tilikauden alusta lukien.• IAS 1 Muiden laajan tuloksen erien esit-

täminen (voimassa 1.1.2013 tai sen jäl-keen alkavilla tilikausilla). Standardi muuttaa muiden laajan tuloksen erien ryhmittelyä. Muut laajan tuloksen erät ryhmitellään jatkossa niihin, jotka siir-retään myöhemmin tulosvaikutteisek-si, ja niihin, joita ei koskaan siirretä tulosvaikutteiseksi. Muutos vaikuttaa vain esitystapaan ja sillä ei ole vaiku-tusta konsernin taloudelliseen ase-maan tai toimintaan.

• Uudistettu IAS 19 Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alka-villa tilikausilla). IASB on tehnyt usei-ta muutoksia IAS 19 standardiin. Nämä vaihtelevat etuuspohjaisten eläkkei-den kirjaamisperusteiden muuttami-sesta (esimerkiksi ns. putkimenetelmä poistuu sekä varojen odotetun tuoton laskenta muuttuu) aina sanamuotojen yksinkertaistamiseen.

• Uudistettu IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Uusien IFRS 11 ja IFRS 12 standardi-en myötä IAS 28 standardin nimeä on muutettu ja standardia uudistettiin siten, että se sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten käsitte-lystä pääomaosuusmenetelmällä.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – luokitte-lu ja arvostaminen. Joulukuussa 2011 julkaistu muutos standardin pakolli-sen soveltamisen voimaan tulosta siir-si 2009 ja 2010 standardiversioiden voimaantuloa 1.1.2015 tai sen jälkeen alkaville tilikausille (alkuperäinen voimaantulo 1.1.2013). Julkaistu IFRS 9 standardi kuvastaa IASB:n työn ensim-mäistä vaihetta korvata IAS 39 standar-di ja se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvonalentumista ja suojaus-laskentaa koskeva uudistustyö jatkuu edelleen. Konserni on vasta arvioimas-sa IFRS 9 standardin koko vaikutusta.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tili-kausilla). Uusi standardi korvaa kon-sernitilinpäätöstä koskevat osuudet nykyisestä IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardista sekä SIC-12: Konsernitilinpäätös – erityis-tä tarkoitusta varten perustetut yksiköt

-tulkinnan. Uusi standardi rakentuu ai-emmille periaatteille, joiden mukaan määräysvalta ratkaisee, sisällytetään-kö tietty yhteisö konsernitilinpäätök-seen. Standardia sovelletaan kaikkiin yhteisöihin, mukaan lukien erityistä tar-koitusta varten perustetut yksiköt. Uusi standardi edellyttää johdolta aikaisem-paa enemmän harkintaa määräysvallan arvioimisessa.

• IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tili-kausilla). Uusi standardi korvaa IAS 31 Osuudet osakkuusyrityksissä -stan-dardin ja SIC 13 Yhteisessä määräys-vallassa olevat yksiköt – osapuolten ei-monetaariset panokset -tulkinnan. Uuden standardin mukaan yhteisyri-tyksiä, joissa osapuolella on oikeus jär-jestelyyn liittyviin nettovaroihin, ei voi enää yhdistellä suhteellisesti, vaan ai-noastaan pääomaosuusmenetelmäl-lä. Standardin soveltaminen ei vaiku-ta konsernin taloudelliseen asemaan, koska konserni soveltaa yhteises-sä määräysvallassa oleviin yhtiöihinsä pääomaosuusmenetelmää.

• IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tie-dot osuuksista muissa yhteisöissä (voi-maan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavil-la tilikausilla). Uusi standardi kokoaa konsernitilinpäätöstä koskevat liitetie-tovaatimukset yhteen standardiin ja se sisältää liitetietovaatimukset tytäryhti-öistä, yhteisjärjestelyistä, osakkuusyri-tyksistä ja erityistä tarkoitusta varten perustetuista yksiköistä. Liitetietovaati-mukset sisältyivät aikaisemmin IAS 27-, IAS 28- ja IAS 31 -standardeihin. Uudis-tus myös lisää liitetietovaatimuksia.

• IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alka-villa tilikausilla). Uusi standardi esittää yhden kaikkia IFRS -standardeja kos-kevan käyvän arvon määritelmän ja yhteisen käyvän arvon määrittämisen lähestymistavan. Se ei muuta säänte-lyä sen suhteen, milloin raportoitavan yhteisön tulee arvostaa omaisuuserä tai velka käypään arvoon, mutta oh-jeistaa, miten käypä arvo arvostetaan. Konsernijohto arvioi, että muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.


2. SEGMENTTIRAPORTOINTI

Cramo-konsernin liiketoimintasegmenttirakenne muuttui vuoden 2011 aikana. Uusi liiketoimintasegmentti, Keski-Eurooppa, muodostui Theisen Baumachinen AG:n hankinnan yhteydessä tammikuussa 2011. Liiketoimin-tasegmentti pitää sisällään Theisen-konsernin toiminnot Saksassa, Itä-vallassa sekä Unkarissa. Theisen-konserni yhdisteltiin Cramo-konserniin 1.2.2011 lähtien. Segmenttirakenne noudattaa konsernin sisäistä raportointia, jossa kone- ja laitevuokrausta sekä siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan yhdessä yksittäisten maiden tasolla. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa seurataan myös tuoteryhmätasolla. Segmentti-informaation lisäksi Cramo on jatkanut siirtokelpoisten tilojen myynnin ja vuokrauksen tilauskannan raportoimista.

Cramo-konsernin liiketoiminta-alueet jakautuivat seuraaviin raportoi-taviin segmentteihin vuonna 2012:• Suomi• Ruotsi• Norja• Tanska• Keski-Eurooppa• Itä-Eurooppa

Cramo tarjoaa kaikilla toimintasegmenteillään nykyaikaisia vuokra-uspalveluratkaisuja Cramo-konseptin mukaisesti. Konseptin mukaan rakennusyrityksille, kaupan, teollisuuden ja julkisen sektorin asiakkaille sekä yksityishenkilöille tarjotaan erilaisia vuokrausratkaisuja ja -palveluja koneiden, laitteiden ja siirtokelpoisten tilojen vuokraamiseen. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen ennen yrityshankinnoista aiheutuneita aineettomien hyödykkeiden poistoja ja alas-kirjauksia. Tämä on johdon käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailta-essa segmenttien tuloksellisuutta toimialan muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainituista arvioinneista ja resursointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat keskite-tysti hallinnoiduista rahoituksesta (mukaan lukien korkokulut ja -tuotot) ja veroista sekä muista konsernin yhteisistä eristä. Investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineellisten käyttöomai-suushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä.

Toimintasegmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkina-hintaan.


1 000 € Tuloslaskelma Suomi Ruotsi Norja Tanska

Keski- Eurooppa

Itä-Eurooppa

Kohdista-mattomat

Elimi-noinnit

Konserni yhteensä

Ulkoinen liikevaihto 112 468 317 461 84 167 37 451 66 592 70 252 688 391Segmenttien välinen liikevaihto 197 4 898 233 380 11 -5 720

Liikevaihto yhteensä 112 666 322 359 84 167 37 684 66 973 70 263 -5 720 688 391

Poistot -16 958 -41 258 -11 517 -5 073 -9 598 -17 494 -347 674 -101 571

EBITA 20 975 57 578 5 276 -5 022 -236 6 722 -7 565 277 78 005

Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset -2 286 -5 282 -1 064 -1 994 -1 813 -1 130 -13 569

Rahoituserät -20 432

Osuus yhteisyrityksen tuloksesta 43

Tulos ennen veroja 44 048

Tuloverot -5 508

Tilikauden tulos 38 540

Varat ja velatAineettomat varat 41 139 128 956 27 341 28 053 22 759 33 240 281 486Aineelliset ja muut varat 112 283 387 633 97 526 43 859 69 453 77 464 9 550 -1 511 796 257Yhteisyritykseen siirrettävät varat 30 392 30 392

Varat yhteensä 153 423 516 589 124 866 43 859 97 505 130 615 42 789 -1 511 1 108 136

Korottomat velat 20 822 111 379 28 105 9 935 14 374 8 941 28 100 -8 421 213 236Yhteisyritykseen siirrettävätkorottomat velat 2 974 2 974

Korottomat velat yhteensä 20 822 111 379 28 105 9 935 14 374 11 915 28 100 -8 421 216 210

Muut tiedotInvestoinnit 23 585 55 206 10 900 2 433 19 566 12 527 860 125 078

Henkilöstön lukumäärä 31.12. 428 793 223 97 327 623 64 2 555Henkilöstö keskimäärin 512 804 222 122 311 630 63 2 664


SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2012

1 000 € Suomi Ruotsi Norja TanskaKeski-

Eurooppa Itä-

EurooppaKohdista-mattomat

Elimi-noinnit

Konserni yhteensä

Myynti 765 1 148 1 913Vuokraus 21 008 49 236 7 758 9 593 87 596

Yhteensä 21 774 49 236 7 758 10 741 89 509



1 000 € Tuloslaskelma Suomi Ruotsi Norja Tanska

Keski- Eurooppa

Itä-Eurooppa

Kohdista-mattomat

Elimi-noinnit

Konserni yhteensä

Liikevaihto 124 810 303 522 79 265 34 681 71 125 66 489 679 892Segmenttien välinen liikevaihto 2 754 5 428 284 88 86 -8 640

Liikevaihto yhteensä 127 565 308 949 79 265 34 965 71 213 66 575 -8 640 679 892

Poistot -17 873 -36 573 -10 808 -3 988 -8 991 -19 512 -507 628 -97 624

EBITA 20 238 58 047 857 -2 132 3 708 1 708 -11 756 402 71 072

Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset -2 297 -4 707 -931 -5 729 -1 738 -1 349 -16 751

Rahoituserät -22 169

Osuus yhteisyrityksen tuloksesta 22

Tulos ennen veroja 32 173

Tuloverot -8 668

Tilikauden tulos 23 505

Varat ja velatAineettomat varat 43 808 129 600 25 404 1 997 29 955 23 782 34 021 288 567Aineelliset ja muut varat 132 499 377 739 86 638 42 378 66 010 115 649 18 906 -1 575 838 245

Varat yhteensä 176 307 507 339 112 042 44 376 95 965 139 431 52 927 -1 575 1 126 812

Korottomat velat yhteensä 30 329 115 490 15 335 7 388 17 520 14 272 26 942 -7 198 220 078

Muut tiedotInvestoinnit 27 594 93 519 26 174 5 460 90 043 17 989 1 727 262 506

Henkilöstön lukumäärä 31.12. 623 791 221 124 295 589 64 2 707Henkilöstö keskimäärin 628 734 210 123 260 564 62 2 580

SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN MYYNNIN JA VUOKRAUKSEN TILAUSKANTA 2011

1 000 € Suomi Ruotsi Norja TanskaKeski-

Eurooppa Itä-

EurooppaKohdista-mattomat

Elimi-noinnit

Konserni yhteensä

Myynti 6 350 694 7 044Vuokraus 36 584 44 156 4 578 10 298 95 615

Yhteensä 42 934 44 156 4 578 10 992 102 660


Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo laski 7,1 miljoonaa euroa 288,6 miljoonasta eurosta 281,5 miljoonaan euroon vuonna 2012. Kirjan-pitoarvon lasku johtui pääosin vuosittaisista poistoista (12,9 miljoonaa euroa) ja arvonalentumistappiosta (1,8 miljoonaa euroa), joka kirjattiin Tanskan kirjan pitoarvoihin. Muuntoerot kasvattivat kirjapitoarvoa 7,6 miljoonaa euroa.


3. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEETLiikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä

1 000 €Cramo-

brändiCo-

bränditAsiakas-

suhteet

Toimi-piste-

verkko

Kilpailu-kielto-

sopimukset

Muutaineettomathyödykkeet

Atk-ohjelmat

Hankintameno1.1.2011 169 620 29 500 1 036 45 501 51 302 4 663 2 145 10 908 314 674Muuntoerot 154 -24 -10 25 -37 1 -320 -211Lisäykset 67 1 370 1 437Liiketoimintahankinnat (liite 31) 22 632 7 341 2 637 19 906 2 023 385 54 925Vähennykset -173 -173Siirrot erien välillä 44 -4431.12.2011 192 406 29 500 8 352 48 128 71 233 6 648 2 257 12 127 370 651

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset1.1.2011 -21 621 -1 036 -19 352 -14 544 -4 016 -1 392 -2 714 -64 674Muuntoerot 43 20 38 -28 37 -1 122 232Vähennykset 161 161Siirrot erien välillä -7 -7Poistot (liite 22) -265 -779 -1 044Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot (liite 22) -1 216 -5 811 -3 376 -838 -11 241Arvonalennustappio (liite 22) -5 510 -5 51031.12.2011 -27 087 -2 232 -25 124 -17 948 -4 816 -1 658 -3 217 -82 083

Hankintameno1.1.2012 192 406 29 500 8 352 48 128 71 233 6 648 2 257 12 127 370 651Muuntoerot 4 936 123 1 213 1 754 195 12 1 004 9 238Lisäykset 845 845Liiketoimintahankinnat (liite 31) 233 233Vähennykset -348 -106 -1 074 -2 229 -132 -684 -53 -4 626Siirrot erien välillä -524 283 -5 -247Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) -39 -346 -2 639 -669 -493 -14 -4 201

31.12.2012 196 955 29 500 8 023 45 628 69 797 6 219 1 868 13 904 371 894

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset1.1.2012 -27 087 -2 232 -25 124 -17 948 -4 816 -1 658 -3 217 -82 083Muuntoerot -132 -53 -756 -526 -141 -10 -71 -1 689Vähennykset 106 1 074 2 229 132 473 42 4 056Siirrot erien välillä 524 -391 9 143Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) 346 2 364 669 493 2 3 875Poistot (liite 22) -66 -1 074 -1 140Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot (liite 22) -1 545 -5 945 -3 559 -744 -11 794Arvonalennustappio (liite 22) -324 -1 451 -1 775

31.12.2012 -27 219 -3 379 -28 711 -20 062 -5 076 -1 652 -4 309 -90 407

Kirjanpitoarvo:1.1.2011 147 998 29 500 26 149 36 758 647 752 8 194 249 99931.12.2011 165 318 29 500 6 119 23 004 53 285 1 832 599 8 909 288 56731.12.2012 169 736 29 500 4 645 16 917 49 736 1 142 216 9 596 281 486


Aineellisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo laski 7,2 miljoonaa euroa 622,2 miljoonasta eurosta 615,0 miljoonaan euroon vuonna 2012. Kirjan-pitoarvon lasku johtui pääosin yhteisyritykseen siirrettävistä varoista (20,8 miljoonaa euroa), minkä vaikutusta pienensi muuntoerot, joiden nettovaikutus kasvatti kirjanpitoarvoja 17,1 miljoonaa euroa. Investoinnit (123,4 miljoonaa euroa) vastasivat likimain poistojen (98,4 miljoonaa euroa) ja käyttöomaisuusvähennysten (27,4 miljoonaa euroa) summaa. Aineellisiin

4. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 € Maa-alueetRakennukset ja

perusparannuksetKoneet

ja kalustoKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno1.1.2011 2 225 18 736 831 361 355 852 677Muuntoerot -60 -141 -1 697 -7 -1 905Lisäykset 3 041 142 511 85 145 638Liiketoimintahankinnat (liite 31) 2 359 58 147 60 506Vähennykset -168 -47 774 -20 -47 962Siirrot erien välillä -3 -61 6 649 -297 6 288Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) 4 334 4 334

31.12.2011 2 162 23 766 993 531 116 1 019 575

Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot1.1.2011 -15 -11 189 -315 146 -326 350Muuntoerot 8 946 954Vähennykset 75 33 038 20 33 134Siirrot erien välillä 3 -6 027 -6 024Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) -2 793 -2 793Poistot (liite 22) -1 795 -93 675 -95 471Arvonalentumistappiot (liite 22) -6 -784 -20 -810

31.12.2011 -15 -12 905 -384 441 -397 360

Hankintameno1.1.2012 2 162 23 766 993 531 116 1 019 575Muuntoerot 56 490 32 425 4 32 974Lisäykset 1 956 120 427 1 034 123 417Liiketoimintahankinnat (liite 31) 583 583Vähennykset -123 -3 585 -75 625 -9 -79 341Siirrot erien välillä 20 -1 885 -1 555 -75 -3 495Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) -282 -282Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) -148 -1 110 -41 233 -357 -42 848

31.12.2012 1 966 19 632 1 028 272 712 1 050 583

Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot1.1.2012 -15 -12 904 -384 442 -397 360Muuntoerot -287 -15 584 -15 872Vähennykset 1 675 50 277 9 51 961Siirrot erien välillä 3 690 3 691Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin (liite 5) 169 169Yhteisyritykseen siirrettävät varat (liite 32) 313 21 721 22 035Poistot (liite 22) -21 -1 940 -96 460 -98 421Arvonalentumistappiot (liite 22) -202 -1 540 -9 -1 751

31.12.2012 -36 -9 654 -425 858 -435 548

Kirjanpitoarvo:1.1.2011 2 210 7 547 516 215 355 526 32631.12.2011 2 147 10 861 609 090 116 622 21431.12.2012 1 930 9 978 602 414 712 615 034

käyttöomaisuushyödykkeisiin kirjattiin 1,8 (0,8) miljoonan euron arvonalen-tumistappio vuonna 2012.

Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja hyödykkeitä. Näiden hankintameno vuoden lopussa on 191,3 (241,5) miljoonaa euroa, kertyneet poistot 82,0 (93,0) miljoonaa euroa ja kirjanpitoarvo 109,3 (148,5) miljoonaa euroa.

Arvonalentumistappiota kirjattiin 0,3 (0,3) miljoonaa euroa myytävänä olevaksi luokiteltuihin varoihin, jotka arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaa myyntikuluilla vähennettyyn käypään arvoon.

1 000 € 2012 2011

Kirjanpitoarvo 1.1. 6 680 2 671Muuntoerot 10 24Lisäykset 149 2 505Liiketoimintahankinnat (liite 31) 4 310Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin 112 -1 540Vähennykset -3 150 -992Arvonalentumistappiot -260 -299

Kirjanpitoarvo 31.12. 3 540 6 680

5. MYYTÄVÄNÄ OLEVIKSI LUOKITELLUT OMAISUUSERÄT


6. LIIKEARVON JA MUUN TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden kohdistus Liikearvo ja muut liiketoimintojen hankinnoista syntyneet aineettomat hyö-dykkeet on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistes-tin suorittamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö sisältää liiketoiminta-segmentin toiminnot kussakin maassa, lukuunottamatta Keski-Eurooppaa,

Latviaa ja Liettuaa sekä Tsekin tasavaltaa ja Slovakiaa. Keski-Eurooppa sisältää Saksan, Itävallan sekä Unkarin liiketoiminnot. Cramo-brändi on konsernin yhteinen omaisuuserä, joka testausta varten kohdistetaan vuo-sittain rahavirtaa tuottaville yksiköille liikevaihdon suhteessa. Liikevaihdon arvioidaan parhaiten kuvastavan brändin tuottamia vastaisia rahavirtoja. Venäjän liiketoiminnat on käsitelty yhteisyritykseen siirrettävinä varoina.

2012 20111 000 € Liikearvo Cramo-brändi Liikearvo Cramo-brändi

Suomi 29 771 5 467 30 119 6 095Ruotsi 94 649 15 643 91 144 14 761Norja 19 204 4 084 18 199 3 787Tanska 1 829 1 671Keski-Eurooppa 9 946 9 946Viro 11 806 844 11 806 602Latvia ja Liettua 948 702 948 678Puola 3 413 599 3 119 733Tsekin tasavalta ja Slovakia 333 358Venäjä 38 816

Yhteensä 169 736 29 500 165 318 29 500

ArvonalentumistestausLiikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin, mikäli on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Viimeisin arvonalentumistestaus on suoritettu joulukuussa 2012. Testauksessa käytettiin 31. lokakuuta 2012 tasetta. Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön varoja verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Liiketoiminnasta kerrytettä-vissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla, joka arvioidaan diskontatun rahavirtamallin avulla. Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymään seuraavan vuoden budjettiin ja sitä seuraavien neljän vuoden ennusteisiin. Rahavirtaennusteet, jotka kattavat yhteensä viiden vuoden jakson, perustuvat kokemukseen ja tule-vaisuuden ennustettuihin markkinakehityksiin. Ennusteet ovat yhdenmukaisia ulkoisten tietolähteiden kanssa siltä osin, kun ennusteita on saatavilla. Johto on hyväksynyt suunnitelmat, joihin arvonalentumistestaukset perustuvat. Venäjän liiketoiminnan käypä arvo on määritelty perustuen tulevan yhteisyrityksen esisopimuksessa määritettyyn käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Yhteenveto vuodesta 2012Kone- ja laitevuokrauksen kysyntä säilyi hyvällä tasolla alkuvuonna ja myös hintataso parantui. Yleinen talouden epävarmuus lisääntyi kuitenkin keväällä, mikä johti kysynnän heikkenemiseen useilla markkinoilla. Paikalliset mark-kinakohtaiset erot olivat kuitenkin merkittäviä, ja jotkin markkinat kasvoivat. Konsernitasolla käyttöasteet ovat säilyneet entisillä tasoillaan. Vuokrahin-noissa on ollut merkittäviä paikallisia eroja. Konsernin investoinnit vastasivat vuonna 2012 likimain kaluston poistojen määrää.

Joulukuussa 2012 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena ei ollut tarvetta tehdä arvonalennuksia liikearvoon. Tanskassa tehdyn uudelleenorganisoinnin seurauksena kirjattiin arvonalennustappio muihin aineettomiin hyödykkeisiin, yhteensä 1,8 miljoonaa euroa (ks. liite 3 ja 22).

Joulukuussa 2011 tehdyn arvonalentumistestauksen seurauksena tehtiin arvonalentumistappiokirjaus, yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, vuoden 2011 tilinpäätökseen. Arvonalentumistappio kohdistui kokonaisuudessaan Tanska-segmenttiin. Arvonalentumistappio 5,5 miljoonaa euroa kohdistui ko-konaisuudessaan liikearvoon. Arvonalentumistappio on seurausta vaikeasta rakennusvuokrausmarkkinasta, joka ei ole elpynyt odotettuun tahtiin.

2012 EBITA-%Kasvutekijä

1–5 vuotta, % Kasvutekijä

5 vuoden jälkeen, %Diskontto-

korko, %

Suomi 17,6–22,2 2,3 1,0 8,05 Ruotsi 17,6–22,4 3,4 1,0 8,05 Norja 9,0–13,7 5,0 1,0 8,50 Tanska 3,9–8,3 -4,4 1,0 8,95 Keski-Eurooppa 5,0–10,7 6,2 1,0 8,50 Itä-Eurooppa 5,0–25,4 3,0–4,9 2,0 8,65–10,00


2011 EBITA-%Kasvutekijä

1–5 vuotta, % Kasvutekijä

5 vuoden jälkeen, %Diskontto-

korko, %

Suomi 17,4–20,9 1,3 1,0 7,53 Ruotsi 17,6–21,3 1,8 1,0 7,53 Norja 7,8–13,8 5,5 1,0 7,98 Tanska 3,6–9,2 2,0 1,0 8,28 Keski-Eurooppa 6,0–14,0 2,4 1,0 7,98 Itä-Eurooppa 7,2–21,5 3,0–8,3 2,0 8,28–9,93

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset oletukset:

Liikearvo ja Cramo-brändi on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:


EBITA marginaaliKannattavuustaso parantui hieman vuonna 2012. Käyttöasteet ja hintataso pysyivät keskimäärin samalla tasolla. Operatiivisen tehokkuuden odotetaan paranevan, minkä arvioidaan parantavan Cramon rahavirtaa tuottavien yksiköiden kannattavuutta ennustejakson 2013–2017 aikana. Ennustetut EBITA-marginaalit 3,9–25,4 % ajanjaksolla 2013–2017 (3,6–21,5 %: 2012–2016) eivät kuitenkaan ylitä historiassa saavutettua kannattavuus tasoa muissa yksiköissä paitsi Norjassa, Keski-Euroopassa sekä Tanskassa. Norjassa parantuneen tehokkuuden sekä markkinakysynnän ennustetaan parantavan EBITA-marginaalia nykyiseltä tasolta. Keski-Euroopassa kannattavuuden ennustetaan paranevan vähitellen, kun konserni toimeenpanee Paikallisesti paras -strategiaansa. Tanskassa vuoden 2012 lopussa tehdyn uudelleenor-ganisoinnin odotetaan parantavan kannattavuutta merkittävästi nykytasolta.

Kasvutekijä 1–5 vuoden ennustejaksollaTulevaisuuden kasvuennusteet perustuvat pääosin parempiin käyttöas-teisiin sekä ennustettuihin investointeihin. Tulevaisuuden ennusteissa liikevaihdon ennustetaan kasvavan ajanjaksolla 2013–2017 keskimäärin -4,4–6,2 (1,3–8,3) % vuodessa rahavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen. Suuret kasvuinvestoinnit on oikaistu laskelmista. Pohjoismaissa seuraavi-en viiden vuoden keskimääräisen vuosikasvun odotetaan olevan yksiköstä riippuen -4,4–5,0 (1,3–5,5) % vuodessa. Keski-Euroopassa liikevaihdon odotetaan kasvavan voimakkaimmin keskimäärin 6,2 % vuodessa ajanjak-solla 2013–2017. Baltian maissa liikevaihdon vuosikasvun odotetaan olevan keskimäärin 3,0–4,2 (4,4–5,2) % vuodessa. Kasvutekijä viiden vuoden jälkeenItä-Euroopan yksiköiden kasvuennuste viiden vuoden jälkeen on kaksi prosenttia. Pohjoismaisten sekä Keski-Euroopan liiketoimintojen viiden vuoden jälkeinen kasvuennuste on yksi prosentti vuodessa. Näiden ennus-tetaan vastaavan maltillista pitkän aikavälin infl aatiota. Kaluston siirrettävyysKäyttöarvon laskennassa on huomioitu suunnitelmat vuokrauskaluston sopeuttamisesta sekä myynnein että siirroin maiden välillä. DiskonttokorkoCramo-konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja (Weighted Average Cost of Capital, WACC pre-tax) muodostaa pe-rustan diskonttokorolle. Yksikkökohtaisia diskonttokorkoja määritettäessä painotettua keskimääräistä pääomakustannusta korotetaan erikseen yk-sikkökohtaisesti määriteltävällä markkinariskitekijällä. Yksikkökohtainen diskonttokorko kuvaa kullekin testattavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle ominaisia markkinariskejä.

Konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja on noussut 0,52 prosenttiyksikköä vuonna 2011 suoritetusta arvonalentu-mistestauksesta.

Rahavirtayksikkökohtaista markkinariskitekijää arviodaan kuhunkin yksikköön kohdistuvan maa-, valuutta- ja hintariskin perusteella. Kullekin riskikomponentille annetaan arvo väliltä 0 ja 10, jolloin riskipisteet voivat vaihdella välillä 0–30. Yksi riskipiste vastaa 0,15 % lisäkorkoa. Markkina-riskitekijä voi yhteensä vaihdella välillä 0–4,5 % riskipisteiden määrästä riippuen. Alla on esitetty rahavirtayksikkökohtaiset diskonttokorot, jotka heijastelevat Cramon johdon omaa arviota Cramon liiketoiminnan rahavir-tayksikkökohtaisista markkinariskeistä. Yksikkökohtaisia markkinariskejä ei ole suoraan saatavilla yksittäisestä lähteestä, vaan ne perustuvat Cramon johdon parhaaseen arvioon erilaisia markkina- ja riskiarvioita hyödyntäen.

Konsernin painotettu keskimääräinen pääomakustannus ennen veroja on määritetty seuraavien tekijöiden perusteella: Pääomarakenteen ennustetaan pitkällä aikavälillä koostuvan 56 (60) %:sesti oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta sekä 44 (40) %:sesti vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta. Pääomarakenne vastaa markkinahinnoin määritettyä kon-sernitavoitteen mukaista pääomarakennetta.

Vieraan pääoman kustannus on laskenut 0,45 prosenttiyksikköä vuoden 2011 testauksesta.Tämä johtuu riskittömän koron laskusta, jonka vaikutus-ta on pienentänyt korkomarginaalien nousu.

Oman pääoman kustannus on noussut 1,58 prosenttiyksikköä vuoden 2011 testauksesta. Markkinariskipreemio on noussut 2,00 prosenttiyksik-köä vuoden 2011 tasosta. Tämä vastaa markkinoiden heijastelemia kohon-neita riskejä yleisestä taloudellisesta kehityksestä. Cramon yhtiökohtainen riskitaso (beta) on edellisvuoden tasolla. Sekä markkinariskipreemio että yhtiökohtainen beta perustuvat pitkäaikaiseen tietoon.

2012 2011

PääomarakenneOman pääoman osuus, % 56,0 60,0 Vieraan pääoman osuus, % 44,0 40,0

Vieraan pääoman kustannusRiskitön korko, % 1,78 2,60 Vieraan pääoman marginaali, % 2,20 1,83 Vieraan pääoman kustannus, % 3,98 4,43

Oman pääoman kustannusMarkkinariskipreemio, % 7,00 5,00Oman pääoman kustannus (markkina), % 8,78 7,60 Beta 1,20 1,20Oman pääoman kustannus, % 10,18 8,60 Cramo WACC ennen veroja, % 7,45 6,93

2012Maariski,

0–10 p.Valuuttariski,

0–10 p.Hintariski,

0–10 p.

Markkinariski yhteensä,

0–30 p.

Rahavirta-yksikkökohtainen markkinariski, %

Cramo WACC ennen

veroja, %

Rahavirta-yksikkökohtainen

diskonttokorko, %

Suomi 0 1 3 4 0,60 7,45 8,05 Ruotsi 0 3 1 4 0,60 7,45 8,05 Norja 0 3 4 7 1,05 7,45 8,50 Tanska 0 2 8 10 1,50 7,45 8,95 Keski-Eurooppa 1 1 5 7 1,05 7,45 8,50 Itä-Eurooppa 3–5 1–5 4–7 8–17 1,20–2,55 7,45 8,65–10,00

2011Maariski,

0–10 p.Valuuttariski,

0–10 p.Hintariski,

0–10 p.

Markkinariski yhteensä,

0–30 p.

Rahavirta-yksikkökohtainen markkinariski, %

Cramo WACC ennen

veroja, %

Rahavirta-yksikkökohtainen

diskonttokorko, %

Suomi 0 1 3 4 0,60 6,93 7,53 Ruotsi 0 3 1 4 0,60 6,93 7,53 Norja 0 3 4 7 1,05 6,93 7,98 Tanska 0 2 7 9 1,35 6,93 8,28 Keski-Eurooppa 2 1 4 7 1,05 6,93 7,98 Itä-Eurooppa 3–8 1–6 4–7 8–20 1,20–3,00 6,93 8,13–9,93


Keskeisten muuttujien herkkyysanalyysiAlla olevat arvot kuvaavat ne maksimimuutokset keskeisten oletusten osal-ta kunkin oletuksen osalta erikseen, jonka jälkeen yksikön kirjanpitoarvo

vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Herkkyysanalyysissä kutakin tekijää on muutettu kerrallaan pitäen muut tekijät ennallaan.

Tanskan sekä Tsekin tasavallan ja Slovakian kassavirtaa tuottavissa yksiköissä kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa kirjanpitoarvoa. Mikä tahansa negatii-vinen muutos käytetyissä oletuksissa johtaisi arvonalennustappiokirjaukseen.

Ruotsissa ja Suomessa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpi-toarvon yli 100 %. Katsauskauden lopulla Ruotsiin ja Suomeen kohdistunut liikearvon määrä oli 124,4 (121,3) miljoonaa euroa eli 73,3 (73,4) % konser-nin liikearvosta. Näihin maihin kohdistuva Cramo-brändin yhteismäärä on noin 21,1 (20,9) miljoonaa euroa.

Norjassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 20–50 (20–50) %.

Keski-Euroopassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 10–20 (10–20) %.

Itä-Euroopassa kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon 50–100 (20–50) % Virossa, sekä 50–100 (50–100) % Latviassa ja Liettuassa sekä 10–20 (50–100) % Puolassa.

Konserni ei ole uudelleenluokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia tai jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia sijoituksia tili-kausien 2012 ja 2011 aikana.

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat As Oy Saarihelyn, Golf Sarfvikin, Rym Shok Oy:n sekä Ehitustööriist OÜ:n osakkeista sekä noteeraamatto-mista puhelinosakkeista. Noteeraamattomien puhelinosakkeiden arvona on käytetty alkuperäistä hankintamenoa. Muiden osakkeiden arvo perustuu ulkopuoliseen arvioon tai markkinoilta saatuun arvoon tilikauden lopussa.

1 000 € 2012 2011

1.1. 350 347Muuntoerot 1 1Vähennykset -2Siirto pitkäaikaisista saamisista 2

31.12. 349 350

Pitkäaikaiset myytävissä olevat sijoitukset 349 350

7. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

EBITA-marginaalin

muutosMax. muutos, %

Kasvutekijä 1–5 vuotta

Max. muutos, %

Kasvutekijä 5 vuoden jälkeenMax. muutos, %

DiskonttokorkoMax. muutos, %

Määrä, jolla kerrytettävissä

oleva raha-määrä ylittää

kirjanpitoarvon,M€

Määrä, jolla kerrytettävissä

oleva raha-määrä ylittää

kirjanpitoarvon, %

Suomi -9,8 -16,7 -21,4 8,3 164,8 > 100 Ruotsi -9,0 -14,6 -14,8 6,9 463,2 > 100 Norja -1,6 -3,9 -2,1 1,4 21,5 20–50 Tanska 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 Keski-Eurooppa -0,8 -2,1 -1,0 0,7 9,9 10–20 Itä-Eurooppa -7,9–0,0 -16,9–0,0 -31,8–0,0 0,0–9,6 0,0–18,4 0–100



Myytävissä olevat sijoituksetMyytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat As Oy Saarihelyn, Golf Sarfvikin ja Rym Shok Oy:n osakkeista sekä noteeraamattomista puhelinosakkeista. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, sillä niille ei ole toimivia markkinoita, eikä konsernilla ole myöskään aikomusta luopua näistä sijoituksista. Muiden osakkeiden arvo perustuu ulkopuoli-seen arvioon tai markkinoilta saatuun arvoon tilikauden lopussa.

JohdannaisinstrumentitValuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikursseja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot. Jos käytetään vastapuolen hintanoteerausta, konserni laatii lisäksi oman tar-kistuslaskelman yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä käyttäen.

Korolliset velatLainojen käypä arvo pohjautuu diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttaus-korkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa uutta lainaa ulkopuolelta tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskit-tömästä korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasingsopi-musten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, joka peilaa vastaavien sopimusten korkoa.

Myynti- ja muut saamiset sekä ostoja muut velatMyynti- ja muiden saamisten sekä ostoja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksenvaikutus ei ole olennainen saamisten ja velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

8. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

1 000 €31.12.2012 Liite

Käypään arvoon tulos vaikutteisesti

kirjattavat rahoitus-varat/-velat

Lainat ja muut

saamiset

Myytävissä olevat

sijoituksetMuut velat

Suojaus-laskennan

alaiset johdannaiset

Kirjan-pito-arvo

Käypä arvo

Käyvän arvon

hierarkia

Pitkäaikaiset rahoitusvaratMyytävissä olevat sijoitukset 7 349 349 349 -Johdannaisinstrumentit 14Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 1 071 1 071 1 071 -

Lyhytaikaiset rahoitusvaratJohdannaisinstrumentit 14 303 303 303 2Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 114 461 114 461 114 461 -Rahavarat 11 10 340 10 340 10 340 -

Yhteensä 303 125 872 349 126 524 126 524

Pitkäaikaiset rahoitusvelatKorolliset velat 13 271 712 271 712 271 081 1Johdannaisinstrumentit 14 8 861 8 861 8 861 2Muut pitkäaikaiset velat 16 47 47 -

Lyhytaikaiset rahoitusvelatKorolliset velat 13 87 577 87 577 87 577 -Johdannaisinstrumentit 14 1 347 1 347 1 347 2Ostovelat ja muut velat 17 59 903 59 903 -

Yhteensä 1 347 419 239 8 861 429 448 368 867

1 000 €31.12.2011 Liite

Käypään arvoon tulos vaikutteisesti

kirjattavat rahoitus-varat/-velat

Lainat ja muut

saamiset

Myytävissä olevat

sijoituksetMuut velat

Suojaus-laskennan

alaiset johdannaiset

Kirjan-pito-arvo

Käypä arvo

Käyvän arvon

hierarkia

Pitkäaikaiset rahoitusvaratMyytävissä olevat sijoitukset 7 350 350 350 -Johdannaisinstrumentit 14Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 3 553 3 553 3 553 -

Lyhytaikaiset rahoitusvaratJohdannaisinstrumentit 14 730 730 730 2Myyntisaamiset ja muut saamiset 9 128 096 128 096 128 096 -Rahavarat 11 22 532 22 532 22 532 -

Yhteensä 730 154 181 350 155 261 155 261

Pitkäaikaiset rahoitusvelatKorolliset velat 13 311 461 311 461 311 669 2Johdannaisinstrumentit 14 1 855 4 920 6 775 6 775 2Muut pitkäaikaiset velat 16 127 127 127 -

Lyhytaikaiset rahoitusvelatKorolliset velat 13 101 422 101 422 101 422 -Johdannaisinstrumentit 14 1 837 1 837 1 837 2Ostovelat ja muut velat 17 59 390 59 390 -

Yhteensä 3 692 472 400 4 920 481 012 421 830


Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja –veloistaKonsernissa on sovellettu 1.1.2009 alkaen IFRS 7 tullutta muutosta koskien käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja. Muutos edellyttää, että käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit jaotellaan kolmita-soisen käyvän arvon hierarkian mukaisesti.

• Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omai-suuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.

• Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).

• Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuus-erää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan mer-kittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Myyntisaamisissa ei ole riskikeskittymää, koska asiakasmäärä on suuri ja myyntisaamiset ovat pääasiassa euro- sekä Ruotsin ja Norjan kruunun määräisiä.

1 000 €Myyntisaamisten ikäjakauma 2012 2011

Erääntymättömät myyntisaamiset 81 472 89 0321–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 22 288 24 63531–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 3 877 3 45961–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 257 2 72591–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 170 2 594Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 1 852 2 590

Yhteensä 111 916 125 035

1 000 € Myyntisaamisten valuuttajakauma 2012 2011

EUR 25 532 28 480SEK 56 979 62 112NOK 16 928 14 192DKK 6 309 8 477PLN 2 540 3 217RUB 198 3 841Muut 3 430 4 716

Yhteensä 111 916 125 035

Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä ta-pauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitus-instrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Konsernin toimintatapoihin ei kuulu vakuuksien hankkiminen myyntisaamisten ja muiden saamisten osalta. Myynti- ja muut saamiset eivät sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät laskuttamattoman liikevaihdon jaksotukseen sekä etukäteen maksettuihin vuokra-, leasing- ja vakuutusmenoihin.

1 000 €Myyntisaamisten arvonalentumista koskeva vähennystili 2012 2011

1.1. 7 931 7 762Tilikauden kulu 6 048 5 565Käytetyt varaukset -4 837 -5 395Yhteisyritykseen siirrettävät varat -2 021

31.12. 7 121 7 931

Myyntisaamiset ovat korottomia, ja niiden pääasialliset maksuehdot ovat 14–60 päivää.

Myyntisaamisten arvonalentumisia on kirjattu tuloslaskelmaan yhteen-sä 6.048 (5.565) tuhatta euroa. Myyntisaamisten arvonalentumista koskeva vähennystili on muuttunut alla esitetyn taulukon mukaisesti. Luottotappio-riskiä on kuvattu tarkemmin liitteessä 14.

1 000 € 2012 2011

PitkäaikaisetKorolliset pitkäaikaiset saamiset

Rahoitusleasingsaamiset 2 238Korottomat pitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset 1 071 1 316Siirto myytävissä olevat sijoitukset -erään -2

Yhteensä 1 071 3 553

LyhytaikaisetKorolliset lyhytaikaiset saamiset

Rahoitusleasingsaamiset 285Muut saamiset 26 32

Korottomat lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 111 916 125 035Muut saamiset 2 519 2 744Siirtosaamiset 17 761 14 858

Yhteensä 132 222 142 954

Rahoitusleasingsaamisten erääntymisajatYhden vuoden kuluessa 429Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 1 265Yli viiden vuoden kuluttua 2 114

Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 3 808

Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvoYhden vuoden kuluessa erääntyvät 285Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 872Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 1 366

Vähimmäisvuokrasaamisten nykyarvo 2 523

Kertymätön rahoitustuotto 1 285

Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 3 808

1 000 € 2012 2011

Aineet ja tarvikkeet 9 499 12 800Keskeneräiset työt 4 404 5 510

Yhteensä 13 902 18 310

Päättyneellä tilikaudella kirjattiin kuluksi 211 (172) tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettoreali-sointiarvoa. Arvonalentuminen on kirjattu aineiden ja tarvikkeiden käytön kuluihin.

10. VAIHTO-OMAISUUS

9. MYYNTI- JA MUUT SAAMISET



1 000 € 2012 2011

Rahat ja pankkisaamiset 10 340 22 532

Yhteensä 10 340 22 532

11. RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta sekä vaadittaessa nostettavissa ole-vista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kol-men kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa.

Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi sijoituksiksi luokiteltujen varojen käyvän arvon muutoksen.

SuojausrahastoKonsernin rahavirran suojaukseen käytettävistä korkojohdannaisista osa kuuluu suojauslaskennan piiriin. Tehokas osuus käyvän arvon muutoksista kirjataan suojausrahastoon. Tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKENNASSA ESITETTYJEN MUIDEN RAHASTOJEN SISÄLTÖ

MuuntoerotMuuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tilinpäätös-ten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.

Tilinpäätöshetkellä konserni ei ole suojannut mitään ulkomaisessa valuutassa raportoitavaa omaa pääomaa. Vuoden 2012 aikana perutusta suojauksesta syntynyt valuuttakurssiero kirjataan oman pääoman muunto-eroihin. Tehoton osuus kurssivoitoista tai -tappioista kirjataan tuloslaskel-man rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Hybridi pääomaCramo Oyj laski huhtikuussa 2009 liikkeeseen 50 miljoonan euron suurui-sen hybridilainan kotimaisille sijoittajille. Lainan kuponkikorko on 12,0 % vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua, ensimmäisen kerran 29.4.2013, jolloin kuponkikorko nousee 15,0 %:iin. Laina käsitellään konsernin IFRS-tilinpää-töksessä omana pääomana, mutta se ei laimenna nykyisten osakkeenomis-tajien omistuksia. OSINGONJAKOHallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle tilikauden 2012 osingoksi 0,42 (0,30) euroa osakkeelta.

Cramo Oyj:llä oli 31.12.2012 neljä voimassa olevaa osakeoptio-ohjelmaa. Osakeperusteiset maksut on esitetty liitteessä 28.

Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja saman-suuruiseen osinkoon. Tilinpäätöshetkellä osakepääoma oli kokonaan maksettu ja rekisteröity.

Muut rahastotMuut rahastot sisältävät vanhan osakeyhtiölain aikana optio- tai muiden osakemerkintöjen yhteydessä syntyneen preemion.

12. OSAKEPÄÄOMA JA OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

1 000 €Osakepääoma Osakemäärä Osakepääoma Osakeanti Muut rahastot Yhteensä

1.1.2011 30 660 189 24 835 1 871 186 926 213 632

Optiomerkinnät 694 000 -1 854 9 133 7 279Merkintäetuoikeusanti 9 489 877 97 398 97 398Suunnattu osakeanti 595 020 7 266 7 266

31.12.2011 41 439 086 24 835 17 300 723 325 575

Optiomerkinnät 585 589 -17 3 650 3 63331.12.2012 42 024 675 24 835 304 373 329 208

1 000 €Muut oman pääoman rahastot

Arvonmuutos-rahasto

Suojaus-rahasto Yhteensä

1.1.2011 117 -1 197 -1 080Rahavirran suojaukset

Käypään arvoon arvostuksesta syntyneet tappiot kaudella -5 228 -5 228Verot käypään arvoon arvostuksesta 1 257 1 257Verokannan muutoksen vaikutus käypään arvoon arvostuksessa 2 2

31.12.2011 119 -5 168 -5 049

Rahavirran suojauksetKäypään arvoon arvostuksesta syntyneet voitot kaudella -3 941 -3 941Verot käypään arvoon arvostuksesta 965 965

31.12.2012 119 -8 144 -8 025

Konsernin rahavaroista on vähennetty yhteisyritykseen siirrettävät rahavarat.

Pankkisaamisten tuotto perustuu päivittäin vaihtuviin talletuskorkoihin.Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 230,8 (166,2) miljoonaa euroa käyt-

tämättömiä sitovia luottolimiittejä, joiden osalta kaikki ennakkoehdot olivat täyttyneet.

Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja 31.12.2012.


Lyhytaikaisten lainojen kirjanpitoarvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja. Kaikki pankkilainat ovat vaihtuvakorkoisia, minkä vuoksi niiden käypä arvo ei poikkea merkittävästi kirjanpitoarvosta. Eläkelainat ja takaisinosto-velat ovat kiinteäkorkoisia ja niiden käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimusten korko markkinakorolla.

Muut pankkilainat muodustuvat pääosin tililimiiteistä sekä osamaksu-veloista.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa olevia sitovia luottoli-miittejä yhteensä 230,8 (166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia 200,0 (143,0) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 30,8 (23,2) miljoonaa euroa.

Syndikoidun luottojärjestelyn keskeiset taloudelliset kovenantit ovat Nettovelat/EBITDA ja nettovelkaantumisaste. Tämän lisäksi luottojärjeste-

lyssä on muita yleisiä ehtoja. Nettovelat huomioidaan tarkasteluhetken mu-kaisena ja EBITDA 12 viimeisen kuukauden käyttökatteena mukaan lukien pro forma käyttökatteen kyseisellä periodilla toteutettujen liiketoiminta- ja yrityshankintojen osalta. Pro forma käyttökatteen huomioiminen tasoittaa liiketoiminta- ja yrityshankinnoista aiheutuvan nettovelkojen kasvun vaiku-tusta ja alentaa jonkin verran Nettovelat/EBITDA -kovenantin toteutuneita arvoja. 2012 lukuihin ei sisälly pro forma korjauksia. Nettovelkaantumisaste lasketaan nettovelat jaettuna omalla pääomalla. Nettovelat/EBITDA –kove-nantti määrittelee syndikoidun luottojärjestelyn hintatason, joka määräytyy kvartaaleittain. Taloudellisten kovenanttien korkeimmat mahdolliset tasot muuttuvat laina-ajan kuluessa. Taloudellisten kovenanttien maksimiarvot sekä yhtiön toteutumat tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 on esitetty alla:

13. KOROLLISET VELAT

1 000 € 2012 2011Pitkäaikaiset korolliset velat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo

Syndikoitu pankkilaina 122 679 122 139 230 581 230 581Joukkovelkakirjalaina 99 460 99 369Muut pankkilainat 250 250 761 761Eläkelainat 1 271 1 277Takaisinostovelat 202 202 1 807 2 009Rahoitusleasingvelat* 49 121 49 121 77 040 77 040

Yhteensä 271 713 271 081 311 461 311 668

Lyhytaikaiset korolliset velat Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

Syndikoitu pankkilainaMuut pankkilainat 4 877 1 166Eläkelainat 1 271 2 543TakaisinostovelatRahoitusleasingvelat 24 782 34 137Yritystodistukset 56 646 63 576

Yhteensä 87 577 101 422

Korolliset velat yhteensä 359 289 412 883

Bruttovelat EBITDA Oma pääoma

M€ maksimilisäys maksimivähennys maksimivähennys

Nettovelat/EBITDA 281,6 80,5 -Nettovelkaantumisaste 292,2 - 243,5

1 000 €Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018+ Yhteensä

Syndikoitu pankkilaina 122 679 122 679Joukkovelkakirjalaina 99 460 99 460Muut pankkilainat 4 877 124 63 63 5 127Eläkelainat 1 271 1 271Takaisinostovelat 202 202Rahoitusleasingvelat 24 782 19 065 13 683 9 103 4 094 3 176 73 903Yritystodistukset 56 646 56 646

Yhteensä 87 577 19 189 136 425 9 166 4 094 102 838 359 289

1 000 €Toteutuma

2012Toteutuma

2011Maksimi kovenantti-arvo

2010–2011 2012 2013–

Nettovelat/EBITDA, enintään 1,93 2,28 4,00 3,50 3,50Nettovelkaantumisaste, enintään 65,14 78,70 130,00 120,00 115,00

Seuraavassa taulukossa esitetään herkkyysanalyysi taloudellisten kovenanttien 31.12.2012 toteutuma-arvoilla, kuinka paljon kukin keskeinen muuttuja olisi maksimissaan voinut muuttua rikkomatta taloudellista kovenanttia.

Tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi.


1 000 €Syndikoidun pankkilainan erääntymisaikataulu valuutoittain, 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018+ Yhteensä

EUR 122 679 122 679SEK

Yhteensä 122 679 122 679

*) Pitkäaikaisiin rahoitusleasingvelkoihin liittyvä aikaisempiin tilikausiin kohdistunut virhe on oikaistu takautuvasti voittovaroihin. Korjauksen seurauksena vertailukauden pitkäaikaiset

rahoitusleasingvelat ovat kasvaneet 1,0 milj. euroa.


Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: markkina-riskille (sisältäen valuuttariskin ja rahavirran korkoriskin), luottoriskille ja likviditeettiriskille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulok-seen, rahavirtoihin ja taseeseen sekä varmistaa riittävä maksuvalmius. Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja tiettyjen riskipositioidensa suojaamiseen.

Riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin keskitetty rahoitus-osasto. Konsernin rahoitusosasto tunnistaa, arvioi ja suojaa rahoitusris-kejä tiiviissä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitushallinnon tavoitteena on varmistaa, että yhtiöillä on riittävästi varoja harjoittaa liiketoimintaa kaikkina aikoina ilman rajoitteita, tuottaa tarpeellisia rahoituspalveluja lii-ketoimintayksiköille, minimoida rahoituskustannukset, hallita rahoitusris-kejä (valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit, luottoriskit sekä operatiiviset riskit) sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin ja sen liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä. Lisäksi konsernin rahoitusosasto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin liiketoiminnan suunnittelua.

MARKKINARISKI

KorkoriskiMarkkinakorkojen muutoksilla on vaikutusta konsernin nettokorkoihin sekä korollisten saamisten ja velkojen sekä johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on pienentää korkojen muutok-sen vaikutusta tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtaan ottaen myös huomioon nettovelkaposition markkina-arvon.

Konsernin korkoriski liittyy ensisijaisesti pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni on pääasiallisesti altistunut rahavirran korkoriskille, joka syntyy vaihtuvakorkoisista veloista. Tilinpäätöspäivänä 54,9 (47,6) % korollisista veloista on johdannaisten vaikutus mukaan lukien kiinteäkorkoisia. Tilikau-sien 2012 ja 2011 aikana konsernin muuttuvakorkoisia lainoja oli EUR- ja SEK-määräisinä. Rahoitusleasingvelkojen valuuttajakauma on esitetty myöhemmin tässä liitetiedossa. Rahoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli 2,8 (1,8) vuotta. Rahoituspolitiikan mukainen raja kiinteäkorkoisten lainojen osuudelle koko lainasalkusta on 20–60 % sekä korkosidonnaisuusajalle 1–3 vuotta. Tilikauden aikana molemmissa arvoissa siirryttiin ylöspäin.

Konserni hallinnoi rahavirran korkoriskiä käyttämällä koronvaihto-sopimuksia rahoituspolitiikan puitteissa. Koronvaihtosopimuksia käyttä-mällä saadaan tavoitteen mukaisesti vaihtuvakorkoinen laina vaihdettua

1 000 €Korollisten velkojen erääntymisaikataulu, 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017+ Yhteensä

Syndikoitu pankkilaina 230 581 230 581Muut pankkilainat 1 166 585 62 62 53 1 927Eläkelainat 2 543 1 271 3 814Takaisinostovelat 1 069 140 46 553 1 807Rahoitusleasingvelat 34 630 30 047 12 818 12 754 8 501 12 427 111 177Yritystodistukset 63 576 63 576

Yhteensä 101 915 31 903 244 530 12 956 8 600 12 980 412 883

1 000 €Syndikoidun pankkilainan erääntymisaikataulu valuutoittain, 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017+ Yhteensä

EUR 153 986 153 986SEK 76 595 76 595

Yhteensä 230 581 230 581

RahoitusleasingvelatKonserni on tehnyt rahoitusleasingsopimuksia vuokrauskalustoon liittyen. Nämä leasingsopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen vuotta. Rahoitusleasingvelat ovat pääosin muuttuvakorkoisia ja sidottu 1–3 kuukauden markkinakorkoihin. Alla olevat taulukot kuvaavat, kuinka rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat vähimmäiskassavirrat jakaantuvat ajallisesti sekä valuutoittain tilinpäätöshetkellä.

1 000 €Rahoitusleasingvelat valuutoittain 2012 2011

SEK 32 586 45 354NOK 15 122 20 831DKK 1 791 4 396EUR 15 252 25 703Muut 9 152 14 893

Yhteensä 73 903 111 117

1 000 €Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä 2012 2011

Yhden vuoden kuluessa 26 084 41 736Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 47 762 63 126Yli viiden vuoden kuluttua 3 204 12 781

Yhteensä 77 050 117 644

Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 3 147 6 467Rahoitusleasingvelkojen vähimmäis-vuokrien nykyarvo 73 903 111 177

Korollisten velkojen painotetut erääntymis ajat ja korkokannat tilinpäätös hetkellä

2012 2011Erään -

tymisaika, vuotta

Korko-kanta,

%

Erään -tymisaika,

vuotta

Korko-kanta,

%

Pankkilainat 3,0 1,93 3,0 3,70 Pankkilainat mukaan lukien koronvaihtosopimukset 3,0 3,53 3,0 4,48 Eläkelaina 0,4 4,75 0,9 4,75 Joukkovelkakirjalaina 5,2 4,55 Rahoitusleasingvelat 1,9 3,30 2,3 3,82 Takaisinostovelat 5,6 4,08 3,7 4,15 Yritystodistukset 0,3 1,49 0,2 2,14

14. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA


kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimusten nimellisarvo 31.12.2012 oli 91,0 (181,6) miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimusten, joihin sovelletaan IAS 39 mukaista suojauslaskentaa, nimellisarvo oli tilinpäätöspäivänä 91,0 (145,2) miljoona euroa. Korkosuojausten erääntyminen on esitetty myöhemmin tämän liitetiedon osana.

IFRS 7 -standardin mukaisen herkkyysanalyysin perusteella, jos konsernin euromääräisten lainojen korkotaso 31.12.2012 olisi muiden muuttujien pysyessä paikallaan ollut yhden prosenttiyksikön verran kor-

keampi/matalampi, olisi vaikutus konsernin tulokseen ennen veroja ollut -1,2/+1,2 (-0,4/+0,4) miljoonaa euroa, johtuen vaihtuvakorkoisten lainojen ja korkosuojausten korkovirtojen sekä suojauslaskennan ulkopuolella olevien korkosuojausten markkina-arvon muutoksesta. Korkotason muutoksen vaikutus taseen omaan pääomaan olisi ollut +4,2/-4,2 (+4,6/-4,6) miljoonaa euroa johtuen suojauslaskennan alaisten korkosuojausten markkina-arvon muutoksesta. Herkkyysanalyysi esitetään seuraavassa taulukossa.

Konsernin sisäisen rahoituksen sekä taseen valuuttamääräisistä eristä syntyvää valuuttakurssiriskiä suojataan ensisijaisesti valuuttatermiineillä, joiden erääntyminen on esitetty tämän liitetiedon taulukoissa. Näihin johdannaisiin ei sovellettu tilikaudella suojauslaskentaa, vaan käyvän arvon muutos kirjattiin tulosvaikutteisesti.

Konserniyhtiöiden myynti tapahtuu kunkin yksikön toimintavaluutassa eikä konserni tältä osin altistu merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konsernin ostot tapahtuvat sekä euroissa että paikallisissa valuutoissa. Ostoista aiheutuva valuuttakurssiriski katsotaan tuloksen kannalta niin vähäiseksi, että rahoituspolitiikan mukaisesti tulevia ostoja ei suojata.

IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi havainnollistaa kon-sernin tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutoksel-le. Konsernin valuuttakurssimuutoksille avoin europositio muita toiminnal-lisia valuuttoja kohtaan syntyy ostoveloista, muissa kuin paikallisvaluutassa olevista leasingvastuista sekä konsernirahoituksen avoimesta positiosta.

Oheisessa taulukossa on esitetty konsernin avoin positio sekä herk-kyysanalyysin mukaiset vaikutukset tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan. Herkkyysanalyysi perustuu euron 5 % muutokseen konsernin kaikkia toimintavaluuttoja vastaan.

Koska konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat eivät olennaisesti altistu markkinakorkojen vaihtelulle. Korolliset velat ja niiden keskimääräiset korkokannat esitetään liitetiedossa 13.

ValuuttariskiKonserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut valuuttakurssivaih-teluista aiheutuville riskeille. Konsernin merkittävimmät valuuttapositiot muodostuvat Ruotsin kruunu -määräisistä eristä. Valuuttakurssiriski syntyy pääasiassa nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryrityksiin (translaa-tioriski) sekä taseen valuuttamääräisistä eristä.

Koska Cramolla on tytäryrityksiä euroalueen ulkopuolella, valuutta-kurssien muutokset altistavat euromääräisen oman pääoman valuuttaris-kille. Valuuttakurssieroista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään muuntoeroissa konsernitilinpäätöksessä. Konsernirahoitus seuraa ja arvioi translaatioriskiä säännöllisesti. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut muuhun kuin euromääräiseen omaan pääomaan kohdistuvia suoja-uksia. Tilikauden aikana lakkautetusta suojauksesta syntyneet kurssierot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

2012 2011Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma

+ 1 % - 1 % + 1 % - 1 % + 1 % - 1 % + 1 % - 1 %

Korolliset velat -1,9 1,9 -2,9 2,9Korkojohdannaiset

Suojauslaskennan alaiset 0,7 -0,7 4,2 -4,2 1,1 -1,1 4,6 -4,6Ei-suojauslaskennan alaiset 1,5 -1,5

Yhteensä -1,2 1,2 4,2 -4,2 -0,4 0,4 4,6 -4,6

1 000 €Muuntoeroriski ja suojaukset 31.12.2012 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Muuntoeroriskille altis oma pääoma 347 862 33 725 2 578 3 775 1 717 10 184 7 270 8 102 -870 15 414 358Investointina käsiteltävät lainasaamiset 15 497 15 497Suojaavat lainat

Avoin positio 347 862 33 725 2 578 3 775 1 717 10 184 22 767 8 102 -870 15 429 855

1 000 €Herkkyysanalyysi, 5 % heikentyminen euroa vastaan SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Muuntoeroriskille altis oma pääoma -17 393 -1 686 -129 -189 -86 -509 -320 -405 44 -1 -20 674Investointina käsiteltävät lainasaamiset -775 -775Suojaavat lainat

Yhteensä -17 393 -1 686 -129 -189 -86 -509 -1 095 -405 44 -1 -21 449



Osaa konsernin SEK-määräisestä korollisesta velasta on edellisten tilikausien aikana (31.12.2011 76,6 miljoonaa euroa) käsitelty konsernin ruotsalaisiin tytäryhtiöihin tehdyn SEK-määräisen nettoinvestoinnin suoja-uksena. Tämä suojaus on lakkautettu tilikauden 2012 aikana. Vuonna 2012 suojauksesta kirjattiin kurssitappiota 0,8 (tappiota 0,5) miljoonaa euroa muuntoeroihin omaan pääomaan. Suojauksen kumulatiivinen vaikutus oman pääoman muuntoeroihin 31.12.2012 oli -0,9 (-0,1) miljoonaa euroa.

Osaa konsernin RUB-määräisistä korollisista saamisista tytäryhtiöiltä on käsitelty osana kyseisiin tytäryhtiöihin tehtyä nettoinvestointia, yhteensä 15,5 (15,0) miljoonaa euroa. Näiden lainasaamisten käyvän arvon vaikutus tasee-seen 31.12.2012 oli -2,5 (-3,1) miljoonaa euroa. Vuonna 2012 näistä saamisista kirjattiin kurssivoittoa 0,5 (0,3 tappiota) miljoonaa euroa muuntoeroihin omaan pääomaan.

1 000 €Transaktioriski ja suojaukset 31.12.2012 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Transaktiopositio 35 768 49 354 28 464 2 288 3 968 10 239 22 652 1 785 154 518Suojaukset -35 073 -49 331 -28 280 -2 293 -3 852 -10 064 -22 279 -2 099 -153 271

Avoin positio 695 23 184 -5 116 175 373 -314 1 247

1 000 € Herkkyysanalyysi,5 % heikentyminen euroa vastaan SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Transaktiopositio -1 788 -2 468 -1 423 -114 -198 -512 -1 133 -89 -7 726Suojaukset 1 754 2 467 1 414 115 193 503 1 114 105 7 664

Yhteensä -35 -1 -9 0 -6 -9 -19 16 -62

1 000 €Transaktioriski ja suojaukset 31.12.2011 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Transaktiopositio 33 949 45 762 28 957 2 135 2 774 9 342 20 082 3 345 875 147 221Suojaukset -34 728 -44 429 -27 441 -2 001 -2 683 -9 197 -18 089 -3 296 -836 -142 700

Avoin positio -779 1 333 1 516 134 91 145 1 993 49 39 4 521

1 000 € Herkkyysanalyysi,5 % heikentyminen euroa vastaan SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Transaktiopositio -1 697 -2 288 -1 448 -107 -139 -467 -1 004 -167 -44 -7 361Suojaukset 1 736 2 221 1 372 100 134 460 904 165 42 7 135

Yhteensä 39 -67 -76 -7 -5 -7 -100 -2 -2 -226

1 000 €Muuntoeroriski ja suojaukset 31.12.2011 SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Muuntoeroriskille altis oma pääoma 316 138 31 323 5 566 3 021 1 789 10 857 -3 331 9 369 -260 20 374 492Investointina käsiteltävät lainasaamiset 14 965 14 965Suojaavat lainat -76 593 -76 593

Avoin positio 239 545 31 323 5 566 3 021 1 789 10 857 11 634 9 369 -260 20 312 864

1 000 €Herkkyysanalyysi, 5 % heikentyminen euroa vastaan SEK NOK DKK LVL LTL PLN RUB CZK CHF HUF Yhteensä

Muuntoeroriskille altis oma pääoma -15 807 -1 566 -278 -151 -89 -543 167 -468 13 -1 -18 725Investointina käsiteltävät lainasaamiset -748 -748Suojaavat lainat 3 830 3 830

Yhteensä -11 977 -1 566 -278 -151 -89 -543 -582 -468 13 -1 -15 643

HintariskiKonsernilla on vähäinen määrä noteeraamattomia osakkeita, jotka eivät muodosta merkittävää hintariskiä. Konserni ei ole altistunut hyödykeriskeille.


JOHDANNAISSOPIMUKSET

1 000 €Johdannaissopimusten käyvät arvot, 31.12.2012

Positiivinen käypä arvo

Negatiivinen käypä arvo

Netto käypä arvo

Valuuttatermiinit 303 -1 347 -1 044Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolellaKoronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus -8 861 -8 861

Yhteensä 303 -10 209 -9 906

Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuusValuuttatermiinitKoronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolellaKoronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus -8 861 -8 861

Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus -8 861 -8 861

Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus 303 -1 347 -1 044

1 000 €Johdannaissopimusten käyvät arvot, 31.12.2011

Positiivinen käypä arvo

Negatiivinen käypä arvo

Netto käypä arvo

Valuuttatermiinit 730 -1 838 -1 108Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella -1 855 -1 855Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus -4 920 -4 920

Yhteensä 730 -8 613 -7 883

Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuusValuuttatermiinitKoronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella -1 855 -1 855Koronvaihtosopimukset, rahavirran suojaus -4 920 -4 920

Pitkäaikaisten johdannaissopimusten osuus -6 775 -6 775

Lyhytaikaisten johdannaissopimusten osuus 730 -1 838 -1 108

Yhtiön vuosina 2012 ja 2011 käyttämät johdannaissopimukset koostuivat valuuttatermiineistä sekä koronvaihtosopimuksista. Kyseisiä sopimuksia on käytetty yhtiön rahoituspolitiikan mukaiseen suojaukseen.

Valuuttajohdannaisten ja suojauslaskennan ulkopuolella olevien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tulosvaikutteisesti. Suojauslaskentaan kuuluvat korkojohdannaiset on kirjattu suoraan omaan pääomaan laskennallisella verolla vähennettynä.Tilinpäätöshetken johdan-naispositio vastaa hyvin tilikauden aikana ylläpidettyä positiota.

1 000 €Johdannaissopimusten nimellisarvot 2012 2011

Valuuttatermiinit 184 809 202 932Koronvaihtosopimukset 91 000 181 645

Yhteensä 275 809 384 577

1 000 €Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018+ Yhteensä

Valuuttajohdannaissopimukset 184 809 184 809Koronvaihtosopimukset

EUR 91 000 91 000SEKNOK

Koronvaihtosopimukset yhteensä 184 809 91 000 275 809

1 000 €Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017+ Yhteensä

Valuuttajohdannaissopimukset 202 932 202 932Koronvaihtosopimukset

EUR 10 000 91 000 20 000 121 000SEK 54 197 54 197NOK 6 448 6 448

Koronvaihtosopimukset yhteensä 257 129 10 000 6 448 91 000 20 000 384 577



LUOTTORISKIKonsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle ja konserni luotottaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on saamisten ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo 31.12.2012.

Myyntisaamisten erääntymisjakauma on esitetty liitetiedossa 9.Myös luottotappioiden ja luottotappiovarausten määrät esitetään liite-

tiedossa 9. Saamiset eivät sisällä merkittäviä riskikeskittymiä.

JÄLLEENRAHOITUS- JA LIKVIDITEETTIRISKILiiketoiminnan dynaamisen luonteen vuoksi konsernirahoitus hallinnoi konsernin likviditeettiriskiä varmistamalla rahoituksen joustavuuden ja saa-tavuuden riittävillä sitovilla luottolimiiteillä. Konserni käyttää useita rahoi-tuslähteitä ja velat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia. Konsernilla on sitovia luottolimiittejä ja muita luottojärjestelyjä, joita se voi käyttää tasapainottaak-seen likviditeettiä. Tilinpäätöshetkellä käyttämättömät sitovat luottolimiitit olivat 230,8 (166,2) miljoonaa euroa.

Pienentääkseen jälleenrahoitusriskiä konserni pyrkii hajauttamaan lainojen erääntymisiä ja neuvottelee hyvissä ajoin tarpeen mukaan uusia sitovia luottolimiittejä. Alla olevassa taulukossa on esitetty rahoitusvelkojen ja johdannaisinstrumenttien sopimusperusteinen maturiteettianalyysi. Luvut kuvaavat diskonttaamattomia kassavirtoja. Maturiteettijakaumaan on sisälly-tetty johdannaiset, joiden sopimuksiin perustuvien juoksuaikojen tunteminen on välttämätöntä rahavirtojen ajoituksen ymmärtämisen kannalta.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTAKonsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on varmistaa konser-nin toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa sekä säilyttää pääoma-kustannusten kannalta optimaalinen pääomarakenne. Hallitus päättää pääomarakenteen tavoitteista ja rahoitusosasto seuraa pääomarakenteen kehittymistä säännöllisesti.

Muiden toimialalla toimivien tapaan konserni seuraa pääomarakenteen tunnuslukuna nettovelkaantumisastetta (gearing) eli korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Konsernin eräänä keskeisenä tavoitteena tili-kaudella 2012 oli edelleen nettovelkaantumisasteen pienentäminen. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin (31.12.2012: 65,1 %, 31.12.2011: 78,7 %).*

Konsernin nettovelat olivat 31.12.2012 349,0 miljoonaa euroa. Netto-velat olivat 31.12.2011 389,4 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 aikana nettovelat pienenivät 40,4 miljoonaa euroa.

Tunnuslukujen arvot on esitetty vieressä olevassa taulukossa.

1 000 €Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2012 Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä

JohdannaisetValuuttatermiinit, kassasta maksut -891 -891Valuuttatermiinit, kassaan maksut 378 378Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut -2 328 -2 198 -6 599 -2 927 -14 052Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut 188 173 518 205 1 084

Johdannaiset, netto -2 653 -2 025 -6 081 -2 722 -13 481

Ostovelat ja muut korottomat velat -119 460 -119 460Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut -71 776 -9 077 -140 069 -100 675 -321 597Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut -31 018 -14 987 -27 843 -3 203 -77 051Takaisinostovelat -8 -8 -24 -207 -247

Yhteensä -222 262 -24 072 -167 936 -104 085 -518 355

1 000 €Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu 31.12.2011 Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä

JohdannaisetValuuttatermiinit, kassasta maksut -1 442 -1 442Valuuttatermiinit, kassaan maksut 789 789Koronvaihtosopimukset, kassasta maksut -5 020 -3 389 -8 254 -567 -17 230Koronvaihtosopimukset, kassaan maksut 3 343 1 730 4 139 345 9 557

Johdannaiset, netto -2 330 -1 659 -4 115 -222 -8 326

Ostovelat ja muut korottomat velat -116 487 -116 487Rahoituslaitoslainojen lyhennykset ja rahoituskulut -76 640 -10 428 -235 027 -322 095Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset ja rahoituskulut -41 737 -26 877 -36 249 -12 781 -117 644Takaisinostovelat -75 -75 -1 304 -564 -2 018

Yhteensä -234 446 -36 923 -272 580 -13 345 -558 244

1 000 € 2012 2011

Korolliset velat 359 289 412 883Rahat ja pankkisaamiset -10 340 -22 532Yhteisyritykseen siirrettävä kassa -2 005

Korollinen nettovelka 346 944 390 351

Oma pääoma 532 637 493 851

Nettovelkaantumisaste, %* 65,1 78,7

*) Tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua

IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi.


Viron jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovel-kaa, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä verovaikutuksen toteutumiseen johtava voitonjako ole todennäköinen lähitulevaisuudessa.

Konsernitilinpäätöksessä on jätetty kirjaamatta laskennallista verosaa-mista 3.064 (1.523) tuhatta euroa tappiollisten tytäryhtiöiden tilikauden tappiosta. Tytäryhtiöistä, joiden odotetaan kääntyvän voitolliseksi, on kirjat-tu laskennallinen verosaaminen siihen määrään saakka, kuin on todennä-köistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan.

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat jaksotetuista henki-löstökuluista ja asiakasbonuksista.

Ostovelkojen ja muiden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti kirjanpitoarvosta.

Yllä mainittujen velkojen ehdot• Ostovelat ovat korottomia ja niiden tavanomainen maksuaika on

14–60 päivää• Muut lyhytaikaiset velat ovat korottomia ja niiden keskimääräinen

maksu aika on kolme kuukautta• Konsernin luottoriskien hallintaa ja prosesseja on kuvattu tarkemmin

liitteessä 14.

*) Huhtikuussa 2009 Cramo Oyj laski liikkeeseen 50 miljoonan euron suuruisen hybridilainan

(oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina), jonka kuponkikorko on 12,0 % vuodessa.

Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden

kuluttua, ensimmäisen kerran 29.4.2013, jolloin kuponkikorko nousee 15,0 %:iin. Lainan

korko kumuloituu ehdollisena siihen asti kun koronmaksuvelvollisuuden laukaisema

osingonjakoehdotus on tehty.

Konserni on tehnyt operatiivisia leasingsopimuksia vuokrauskalustoon liitty-en. Nämä leasing-sopimukset ovat kestoltaan keskimäärin kolmesta viiteen vuotta ja enintään 5 vuotta. Operatiiviset leasingvastuut ovat muuttuva-korkoisia ja pääosin sidottu 1–3 kuukauden Euriboriin, Stiboriin, Niboriin ja Ciboriin.

15. LASKENNALLISET VEROT

1 000 € 2012 2011

Laskennalliset verosaamisetVahvistetut tappiot 3 223 5 937Rahoitusleasing 5 187 8 306Suojausrahaston arvostusero 2 643 1 677Valuuttakurssierot nettosijoituksista 287 969Johdannaisinstrumentit 308 433Sisäisen katteen eliminointi 1 608 1 912Muut väliaikaiset erot 1 348 2 012

Yhteensä 14 604 21 246

Laskennalliset verovelatPoistoerot ja vapaaehtoiset varaukset 49 608 49 476Rahoitusleasing 6 626 9 601Valuuttakurssierot nettosijoituksista 287 969Johdannaisinstrumentit 74 179Pitkäaikaisten varojen arvostaminen käypään arvoon tytäryhtiöhankinnoissa 23 018 28 885Muut väliaikaiset erot 575 2 223

Yhteensä 80 188 91 333

Laskennalliset verovelat (netto) 65 584 70 087

Taseessa laskennalliset verot on esitetty seuraavastiLaskennalliset verosaamiset 14 604 15 312Laskennalliset verovelat 80 188 85 399

Laskennalliset verovelat (netto) 65 584 70 087

Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen muutosLaskennalliset verovelat (netto) tilikauden alussa 70 087 64 047Tytäryhtiöhankinnat ja -myynnit 10 516Tuloslaskelmaan kirjatut erät -6 283 -3 320Omaan pääomaan kirjatut erät -965 -1 257Muuntoerot 2 176 101Yhteisyritykseen siirrettävät verosaamiset (netto) 569

Laskennalliset verovelat (netto) tilikauden lopussa 65 584 70 087

17. OSTO- JA MUUT VELAT

1 000 € 2012 2011

Ostovelat 51 641 50 420Saadut ennakot 9 598 8 214Siirtovelat 49 959 48 881Muut lyhytaikaiset velat 8 261 8 970

Yhteensä 119 460 116 485

18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 € 2012 2011

Omasta puolesta annetut vakuudetVelat, joille annettu vakuuksia

Rahoitusleasingvelat 73 903 110 227Annetut vakuudet

Pantit, rahoitusleasing 109 314 148 502Vastuut, joille annettu vakuuksia

Työ- ja takuuaikaiset vastuut 15 643Muut vastuut

Hybridilainan kumuloitunut ehdollinen korkovelka* 4 027 4 022Investointisitoumukset 12 220 10 431

1 000 € Vuokravastuut, toimitilavuokrat 2012 2011

Yhden vuoden kuluessa 28 841 26 795Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 72 864 76 133Yli viiden vuoden kuluttua 15 029 27 951

Yhteensä 116 734 130 880

1 000 €Operatiiviset leasingvastuut 2012 2011

Yhden vuoden kuluessa 15 586 22 976Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 20 484 22 107

Yhteensä 36 069 45 084

16. MUUT PITKÄAIKAISET VELAT

1 000 € Muut pitkäaikaiset velat 2012 2011

Saadut ennakot 705 3 243Muut pitkäaikaiset velat 47 127

Yhteensä 752 3 369



Tiedot konsernin johtohenkilöiden työsuhde-etuuksista esitetään liitetie-dossa 30 ja osakeperusteisiin maksuihin liittyvät tiedot esitetään liitetie-dossa 28.

*) Poistot aineettomista hyödykkeistä liittyvät pääosin konsernin kehittämän toiminnanohjaus-

järjestelmän kehityskulujen poistoihin.

Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa 115,1 (114,4) miljoo-naan euroon vuonna 2012. Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta sekä ai-neettomista hyödykkeistä kasvoivat 3,0 miljoonaa euroa 99,6 (96,5) miljoonaan euroon johtuen poistopohjaa kasvattaneista vuokrauskalustoinvestoinneista. Poistot yrityshankinnoista aiheutuneista aineettomista hyödykkeistä kasvoi-vat 0,6 miljoonaa euroa 11,8 (11,2) miljoonaan euroon, koska vuoden 2011 aikana tehtyjen yrityshankintojen poistot vaikuttivat nyt koko vuoden. Arvon-alentumistappiot laskivat 2,8 miljoonaa euroa 3,8 (6,6) miljoonaan euroon.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tehtiin 1.751 (810) tuhannen euron arvonalennus vuonna 2012. Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omai-suuseriin tehtiin 260 (299) tuhannen euron arvonalennus vuonna 2012.

19. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 € 2012 2011

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden nettomyyntivoitto 2 916 3 427Tuotot liiketoimintakaupoista 2 199Kauppahinnan palautus Theisen konsernin hankinnasta 1 650Toimitilojen vuokratuotot 569 810Vakuutuskorvaukset 140 691Tuotot asiakkaille järjestetyistä koulutuksista 1 299 1 123Muut liiketoiminnan tuotot 2 548 1 646

Yhteensä 11 321 7 697

20. MATERIAALIT JA PALVELUT

1 000 € 2012 2011

Ostot -42 944 -49 543Ulkopuoliset palvelut -199 192 -198 850

Yhteensä -242 137 -248 393

Keskeneräisten tuotteiden varaston muutos (-) vähennys / (+) lisäys 836 -425

Valmistus omaan käyttöön 3 657 10 302

21. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

1 000 € 2012 2011

Palkat, mukaan lukien uudelleen järjestely-menot 1.373 euroa -109 910 -102 996Sosiaaliturvasta aiheutuvat kulut -22 543 -20 200Osakeperusteiset maksut -2 620 -2 843Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt -8 656 -9 711

Yhteensä -143 728 -135 751

Henkilöstön määrä keskimäärin 2 664 2 580

23. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1 000 € 2012 2011

Toimitilavuokrat -32 606 -29 722Toimitilojen muut kulut -13 970 -13 802Leasingkulut -23 109 -30 203Luottotappiot -6 048 -5 565Markkinointikulut -9 209 -9 375Vuokratyövoima -11 319 -12 695Muut henkilöstökulut -10 556 -10 625Muut hallintokulut -31 195 -32 640Muut liiketoiminnan kulut -751

Yhteensä -138 763 -144 627

Tilintarkastajien palkkiotKHT-yhteisö Ernst&YoungTilintarkastuspalkkiot -887 -710Veroneuvonta -152 -180Muut palvelut -55 -906

Yhteensä -1 094 -1 796

Muut tilintarkastustoimistot -29 -130

22. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 € 2012 2011

Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä -98 420 -95 471Poistot aineettomista hyödykkeistä* -1 140 -1 044Yhteensä -99 560 -96 515

Arvonalentumiset aineellisista käyttö omaisuushyödykkeistä -1 751 -810Arvonalentumiset myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä -260 -299Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudes ta ja myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä -101 571 -97 624

Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineetto mien hyödykkeiden poistot -11 794 -11 241Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineetto mien hyödykkeiden arvonalentumiset -1 775 -5 510Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset -13 569 -16 751Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -115 140 -114 375

Poistot aineellisista käyttö omaisuus-hyödykkeistä -98 420 -95 471Poistot aineettomista hyödykkeistä* -1 140 -1 044Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot -11 794 -11 241Poistot yhteensä -111 354 -107 756

Arvonalentumiset aineellisista käyttö omaisuushyödykkeistä -1 751 -810Arvonalentumiset myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä -260 -299Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineetto mien hyödykkeiden arvonalentumiset -1 775 -5 510Arvonalentumiset yhteensä -3 786 -6 619

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -115 140 -114 375


Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvai-kutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamises-ta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla on laimentavana osakkeiden määrää lisäävänä instrumenttina osakeoptioita. Osakeoptioilla on laimen-tava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.

Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saata-villa varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden tilikauden keskimääräiseen hintaan.

*) Kantaosakkeiden lukumäärää on oikaistu takautuvasti huhtikuussa 2011 totetutun

merkintäetuoikeusantiin sisältyvän ilmaiselementin osalta.

Yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti suojauslaskentaan kuuluvina rahavirran suojauksina käytetään koronvaihto-sopimuksia, joiden määrä, maturiteetti ja muut ehdot vastaavat suojauskohteen ehtoja. Siten suojaus on täysin tehokas. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta rahavirran suojauksista.

24. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 € 2012 2011

Korkotuotot lainasaatavista ja rahavaroista 804 942Muut rahoitustuotot 14 273

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista -12 005 -13 626Korkokulut, rahoitusleasing -3 531 -4 941Korkotuotot ja -kulut rahavirran suojauksiksi määritellyistä korkojohdannaisista -1 833 -1 292Korkotuotot ja -kulut korkojohdannaisista, ei suojauslaskennassa -710 -643Korkojohdannaisten markkina-arvon muutos, ei suojauslaskennassa -576 13

Valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos, ei suojauslaskennassa 140 -116Muut valuuttakurssierot 5 -392

Korollisiin velkoihin liittyvät järjestely- ja varauspalkkiot -2 159 -2 083Muut rahoituskulut -581 -304

Rahoituskulut, netto -20 432 -22 169

Laskennalliset verot on laskettu uudelleen, koska yhtiöverokanta on muut-tunut seuraavasti: Ruotsi 2012: 26,3 %:sta 22 %:iin (Suomi 2011: 26 %:sta 24,5 %:iin).

Konsernin osakkeenomistajilleen maksamat osingot eivät aiheuttaneet veroseuraamuksia vuonna 2012 tai 2011.

25. TULOVEROT

1 000 € 2012 2011

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -11 067 -11 848Edellisten tilikausien verot -724 -140Laskennallisten verojen muutos 6 283 3 320

Tuloverot yhteensä -5 508 -8 668

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 %:n verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Voitto ennen veroja 44 048 32 173

Vero laskettuna kotimaan yhtiöverokannalla -10 792 -8 365Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat +/- -959 -687Verokantojen muutos 9 576 390Verovapaat tulot -2 253 -26Vähennyskelvottomat kulut -646 -2 587Vain verotuksessa käsiteltävät erät 2 610 2 865Osakeperusteiset maksut -642 -739Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista -3 064 -1 523Muut erät, joista laskennallisia veroja ei ole kirjattu 1 386 1 560Merkintäetuoikeusannin kulut 584Edellisten tilikausien verot -724 -140

Tuloverot tuloslaskelmassa -5 508 -8 668

Konsernin efektiivinen verokanta, % 12,5 26,9

26. MUUT EI-RAHAVIRTAVAIKUTTEISET OIKAISUT

1 000 € 2012 2011

Käyttöomaisuuden myyntivoitot -4 533 -4 772Käyttöomaisuuden myyntitappiot 1 617 1 345Osakeperusteiset maksut 2 576 2 843

Yhteensä -340 -584

27. OSAKEKOHTAINEN TULOS

2012 2011

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, 1 000 € 38 540 23 505

Osakkeiden lukumääräUlkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo vuoden alussa 41 122 798 30 343 901Merkittyjen osakkaiden keskiarvo ennen merkintäetuoikeusantia 233 549 1 136 051

Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo ennen ilmaiselementtiä ja uutta osakeantia 41 356 347 31 479 952Ilmaiselementti* 1 014 884

Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo ennen uutta osakeantia 41 356 347 32 494 837Merkintäetuoikeusannissa merkittyjen osakkeiden keskiarvo 6 603 914

Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo 41 356 347 39 098 751Liikkeeseen laskettujen optioiden vaikutus 230 753 281 776

Laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo 41 587 100 39 380 527

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos

Laimentamaton, € 0,93 0,60Laimennusvaikutuksella oikaistu, € 0,93 0,60



28. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

OPTIOTTilikauden päättyessä yhtiöllä oli voimassa optio-oikeudet 2006C, 2009, 2010 ja 2011 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestel-mää. Voimassaolevien optio-ohjelmien puitteissa myönnetään hallituksen päätöksellä enimmillään 5 miljoonaa optio-oikeutta Cramo-konsernin avain-henkilöille tai Cramon tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä antaa

optioita edelleen ohjelman kohderyhmälle. Mikäli optionhaltijan työsuhde Cramoon päättyy ennen oikeuksien vapautumista, on hänen palautettava optiot yhtiölle. Optiot ovat niiden merkintäajan alettua vapaasti käytettävissä, jolloin työntekijä voi merkitä Cramon osakkeita tai myydä optiot kolmannelle osapuolelle. Optioiden tarkemmat ehdot on esitetty alla olevassa taulukossa.

*) Merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2011 tilannetta. Tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2012 tilannetta ja

osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa.

OptiotTapahtumat 2011

Optio-oikeudet

2009

Optio-oikeudet

2010

Optio-oikeudet

2011 Yhteensä

Toteutus-.hinta..

painotettu,. €*

Painotettu jäljellä

oleva voimassa-

oloaika, vuotta

Optio-oikeudet 2006

2006A 2006B 2006C

Optioiden määrät 1.1.2011Kauden alussa ulkona olevat 551 809 737 000 882 500 895 000 1 000 000 4 066 309 13,66

Tilikauden muutoksetKaudella myönnetyt 964 000 964 000 7,30Kaudella menetetyt 4 000 38 000 65 500 107 500 12,44Kaudella toteutetut 551 809 2 000 553 809 13,14Kaudella rauenneetMerkintäjakson vaihdolla painotettu osakkeen keskikurssi, € 19,51 – 7,94 – – –

Optioiden määrät 31.12.2011Kauden lopussa ulkona olevat 737 000 876 500 857 000 934 500 964 000 4 369 000 11,69 2,2Kauden lopussa toteutettavissa olevat 737 000 876 500 1 613 500 13,59

*) Merkintähintana käytetty tilikauden alussa 31.12.2010 tilannetta. Tilikaudella menetettyjen optioiden osalta on painotettua merkintähintaa laskettaessa käytetty 31.12.2011 tilannetta ja

osakemerkintöjen osalta toteutunutta merkintähintaa.

OptiotPerustiedot

Optio-oikeudet 2006 Optio-oikeudet 2009

Optio-oikeudet 2010

Optio-oikeudet 20112006B 2006C

Yhtiökokouspäivä 20.11.2006 20.11.2006 26.3.2009 13.4.2010 24.3.2011Alkuperäinen myöntämispäivä 14.11.2007 10.11.2008 2.11.2009 4.11.2010 31.10.2011Optioiden maksimimäärä, kpl 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000Merkittäviä osakkeita per optio, kpl* 1,3 1,3 1,3 1,3 1Alkuperäinen merkintähinta, € 26,47 5,56 11,06 14,79 7,30Osinko-oikaisu Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä KylläMerkintähinta 31.12.2012, €*,** - 6,17 10,55 13,42 7,00Merkintäaika alkaa, pvm (vapautuminen) 1.10.2010 1.10.2011 1.10.2012 1.10.2013 1.10.2014Merkintäaika päättyy, pvm (raukeaminen) 31.1.2012 31.1.2013 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 5,2 6,2 4,8 4,7 4,8Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta 0 0,1 1,0 2,0 3,0Henkilöitä 31.12.2012 rauennut vapautunut 87 99 109

*) Yhtiön hallituksen 24.3.2011 päättämän merkintäetuoikeusannin seurauksena optio-oikeuksilla 2006B, 2006C, 2009 ja 2010 merkittävien osakkeiden määrää

ja merkintähintaa muutettiin 26.4.2011 lähtien optioehtojen mukaisesti siten, että optionhaltijoiden asema osakkeenomistajiin nähden on yhdenvertainen.

**) Merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain.

OptiotTapahtumat 2012

Optio-oikeudet

2009

Optio-oikeudet

2010

Optio-oikeudet

2011 Yhteensä

Toteutus-.hinta..

painotettu,. €*

Painotettu jäljellä

oleva voimassa-

oloaika, vuotta2006B 2006C

Optioiden määrät 1.1.2012Kauden alussa ulkona olevat 737 000 876 500 857 000 934 500 964 000 4 369 000 11,69

Tilikauden muutoksetKaudella myönnetyt 5 000 5 000 7,00Kaudella menetetyt 40 500 45 000 41 000 126 500 10,42Kaudella toteutetut 448 454 448 454 6,23Kaudella rauenneet 737 000 737 000 22,05Merkintäjakson vaihdolla painotettu osakkeen keskikurssi, € – 9,77 – – –

Optioiden määrät 31.12.2012Kauden lopussa ulkona olevat 428 046 816 500 889 500 928 000 3 062 046 9,70 1,2Kauden lopussa toteutettavissa olevat 428 046 816 500 1 244 546 9,04

Optio-oikeudet 2006


Käyvän arvon määrittäminenOptioille määritellään niiden myöntämishetkellä käypä arvo, joka kirjataan henkilöstökuluiksi oikeuden syntymisajanjaksolle. Optioiden käypä arvo on määritetty Black–Scholes -optiohinnoittelumallilla. Tilikauden aikana myönnettyjen 2011 optio-oikeuksien lisäallokaation arvostuksessa käytetyt keskeiset oletukset on koottu alla olevaan taulukkoon.

*) Volatiliteetti on määritelty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti kuukausiha-

vaintoja käyttäen 10 vuoden ajalta. Implisiittinen volatiliteettiodotus huomioidaan siltä osin

kuin se on laskettavissa Cramon henkilöstöoptioiden kaupankäynnistä arvostushetkenä.

**) Merkintähintaa alennetaan maksettujen osinkojen määrällä vuosittain.


Black–Scholes -mallin keskeisimmät oletukset

Myönnetty 2012Optio-oikeudet 2011

Myönnetyt optiot, kpl 5 000Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, € 11,29Merkintähinta, € 7,30Volatiliteettiodotus, %* 29 Juoksuaika, vuotta 2,5Riskitön korko, % 0,82 Osinkotuotto-oletus, €** 0Optiokohtainen käypä arvo, € 4,48Käypä arvo yhteensä, € 22 400

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄCramo Oyj:n hallitus on 23.3.2012 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkio-järjestelmän (järjestelmä) osana yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhen-kilöiden kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden ansaita osakkeita palkkiona ansaintajak-solle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014.

Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1.000.000 osaketta sisältäen rahaosuuden, joka tarvitaan palkkiosta avain-henkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden kirjaamishetkellä.

Palkkiot maksetaan avainhenkilöille noin kahden vuoden kuluttua palkkion vahvistamisesta tammikuussa 2015, tammikuussa 2016 ja tammi-kuussa 2017.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja määrien muutokset kaudella 2012 on esitetty alla olevissa taulukoissa. Koska osakepalkkion rahana maksettava osuus katsotaan myös osakeperusteiseksi maksuksi, alla ole-vat määrät on esitetty bruttomääräisinä eli osakekannustimien lukumää-riin sisältyy sekä osakkeina maksettava osuus että rahana maksettavan osuuden määrä osakkeiksi muunnettuna. OsakepalkkiojärjestelmäPerustiedot

Ansaintajakso 2012

Osakkeiden maksimimäärä, kpl 1 000 000Osinko-oikaisu -Myöntämispäivä 25.6.2012Ansaintajakso alkaa, pvm 1.1.2012Ansaintajakso päättyy, pvm 31.12.2012Osakkeiden vapautuminen, pvm 31.1.2015Oikeuden syntymisehdot EPS, työssäolovelvoiteEnimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,6Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta 2,1Henkilöitä 31.12.2012 65Toteutustapa Käteinen ja osake

OsakepalkkiojärjestelmäArvostusparametrit

Ansaintajakso 2012

Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, € 9,32Osinkotuotto-oletus, € 0,67Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, € 8,65Rahana maksettavan palkkion käypä arvo per osake 31.12.2012, € 7,92

OsakepalkkiojärjestelmäTapahtumat 2012

Ansainta-jakso 2012

Painotettu jäljellä oleva

voimassa-oloaika,

vuotta

1.1.2012Kauden alussa ulkona olevatTilikauden muutoksetKaudella myönnetyt* 318 500Kaudella menetetyt* 3 000Kaudella toteutetutKaudella rauenneet31.12.2012Kauden lopussa ulkona olevat* 315 500 2,1

*) Palkkiona saatavien osakkeiden maksimimäärä, jos 100 %:n tavoitetaso olisi saavutettu.

Osakkeiden lukumäärä on esitetty bruttomääräisenä eli se sisältää sekä osakkeina mak-

settavan osuuden että rahana maksettavan osuuden osakkeiksi muunnettuna.

OPTIOIDEN JA OSAKEPALKKIO-JÄRJESTELMÄN VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOU DELLISEEN ASEMAAN 1 000 €

Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut 2 620Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat 2 576Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2012 440

OSAKESÄÄSTÖOHJELMACramo Oyj:n hallitus hyväksyi tilikaudella 2012 One Cramo Osakeohjel-man (ohjelma) ehdot alkavalle säästökaudelle. Ohjelman tavoitteena on kannustaa Cramo-konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeen-omistajiksi, sekä palkita heitä yrityksen tavoitteiden mukaan toimimisesta. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteyttä Cramon osakkeenomistajien ja työntekijöiden välillä.

Cramon työntekijöistä 520 osallistui ohjelmaan ja osallistumisprosentti oli noin 22 %. Säästökauden aikana (1.10.2012–30.9.2013) osallistujat voivat säästää 2–5 % bruttokuukausipalkasta. Osallistujien keskimääräinen säästöprosentti oli noin 3,3 %. Säästökauden kaikkien säästöjen koko-naismäärä voi olla enintään 4 miljoonaa euroa. Arvio koko säästökauden säästösummasta on 800.000 euroa.

Säästöillä ostetaan automaattisesti Cramon osakkeita osallistu-jille markkinahintaan neljännesvuosittain tulosjulkistuksen jälkeen säästökauden aikana. Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta ostettua säästöosaketta kohden, jos hän omistaa säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjak-son päättymiseen 15.5.2016 saakka. Lisäksi lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on osallistujan työsuhteen voimassaolo omistusjakson päättymiseen asti. Lisäosakkeet maksetaan vuonna 2016 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

IFRS 2-standardin mukaisesti omana pääomana maksettavat lisäosak-keet arvostetaan käypään arvoon säästöosakkeiden hankintahetkellä. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena raportointipäivänä. Osakesäästöohjelman kulut kirjataan 2016 päättyvälle ansaintajaksolle. Ohjelmalla ei ollut vaikutusta yhtiön tulokseen ja talou-delliseen asemaan 31.12.2012 päättyvällä tilikaudella.

Ohjelman piiriin kuului 520 henkilöä tilikauden 2012 lopussa.

Käyvän arvon määrittäminen Tilikaudella 2012 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon määrityk-sessä käytetyt keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo on määritetty myöntä-mispäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Rahana maksettavan osuuden käypä arvo määritetään uudelleen jokaisena rapor-tointipäivänä ja se kirjataan kuluksi järjestelmän ansaintajaksolle. Palkkion käyvän arvon kokonaismäärä perustuu 15 %:n tavoitetason saavuttamiseen sekä yhtiön 31.12.2012 tehtyyn arvioon vapautuvien osakkeiden määrästä.


1 000 € 2012 2011

Kirjanpitoarvo 1.1. 48Liiketoimintahankinnat (liite 31) 26Osuus tuloksesta 43 22Muuntoerot 5

Kirjanpitoarvo 31.12. 97 48

Konserni omistaa 50 % yhteisyrityksestä Fellesutleie AS. Yhtiö tuli konsernin yhteisyritykseksi Stavdal yritysoston myötä. Yhtiö harjoittaa vuokrausliiketoimintaa Norjassa. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteisyrityksen varat ja velat sekä tuotot, kulut ja tulos konserniyhdis-telystä lähtien. Fellesutleie AS on yhdistelty konserniin 30. kesäkuuta 2011 lähtien. Konserniyhdistely on tehty pääomaosuusmenetelmällä, eli konserni on kirjannut osuutensa yhteisyrityksen nettotuloksesta konser-nitulokseensa ennen veroja.

1 000 €Johdon työsuhde-etuudet 2012 2011

Konsernijohtajan toimisuhde-etuudetPalkat, bonukset ja luontaisedut 553 447Toimisuhteen päättymisen jälkeiset edut 84 84Osakeperusteiset maksut 295 299

Yhteensä 932 830

Muun konsernijohdon työsuhde-etuudetPalkat, bonukset ja luontaisedut 1 783 2 022Työsuhteen päättymisen jälkeiset edut 16 51Osakeperusteiset maksut 1 090 1 027


Konsernin johtoryhmän työsuhde-etuudet yhteensä 3 821 3 930

30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osakeperusteiset maksut ovat konsernijohtajalle ja muulle johtoryhmälle myönnettyjen optioiden sekä osakepalkkiojärjestelmän IFRS 2 mukaisia kulukirjauksia.

Konsernijohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi Cramo tarjoaa konsernijohtajalle sekä yhdelle konsernin johtoryhmän jäsenelle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen (vuoden 2012 alkupuolelle asti kahdelle konsernin johtoryhmän jäsenelle). Konsernijohtajan toimi suhteen irtisanomisaika on 6 kuukautta, minkä aikana hän saa täyden palkan. Mikäli työnantaja irtosanoo toimisuhteen, irtisanomiskorvausta maksetaan 18 kuukauden palkan verran.

1 000 €Hallituksen jäsenten etuudet 2012 2011

Stig Gustavson 73 72J.T. Bergqvist 38 38Helene Biström 38 36Eino Halonen 48 50Victor Hartwall 38 37Jari Lainio 38 37Esko Mäkelä 38 40Fredrik Cappelen 1Thomas von Hertzen 1Yhteensä 311 312

Hallituksen palkkioista 127 (116) tuhatta euroa on maksettu Cramon osakkeina.

Cramo Oyj:n hallitus päätti vuonna 2009 uudesta Cramo -konsernin ylim-män johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmasta. Osana järjestelyä Cramo Oyj antoi Cramo Management Oy:lle 2,0 miljoonan euron suuruisen korollisen lainan yhtiön osakkeiden hankinnan rahoittamiseksi. Järjestelys-sä sovittiin, että laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin 31.12.2012 mennessä. Järjestelyn mukaisesti Cramo Management Oy:llä oli velvolli-suus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia Cramo Oyj:n osakkeita, mikäli yhtiön osakekurssi ylittää muuten kuin tila-päisesti tietyn järjestelyssä määritetyn tason. Tämä ehto täyttyi 14.2.2011.

Vuonna 2011 Cramo Oyj hankki ylimmältä johdoltaan Cramo Management Oy:n koko osakekannan osakevaihdolla. Osakevaihdon toteuttamiseksi Cramo Oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö tarjosi osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen Cramo Management Oy:n osakkeenomistajille osakevastiketta vastaan yhteensä 220.488 yhtiön uutta osaketta (Osakevaihto). Osakevaihdossa Cramo Management Oy:n osakkeenomistajat luopuivat omistamistaan Cramo Management Oy:n osakkeista saaden tilalle Cramo Oyj:n uusia osakkeita.

Järjestelyssä Cramo Management Oy:n koko osakekanta siirtyi Cramo Oyj:lle. Yhtiölle siirtyi Cramo Management Oy:n kautta myös 316.288 Cramo Oyj:n omaa osaketta sekä yhtiön Cramo Management Oy:ltä oleva lainasaatava. Cramo Management Oy on tarkoitus sulauttaa Cramo Oyj:öön tytäryhtiösulautumisella alkuvuonna 2013. Tässä yhteydessä Cramo Management Oy:lle annettu laina kuittaantuu ja Cramo Management Oy:n omistamat Cramo Oyj:n osakkeet tulevat yhtiön välittömään hallintaan.

Lähipiiriin kuuluville annetut lainat

1 000 €Lainat yhtiön johtoon kuuluville avainhenkilöille 2012 2011

1.1. 2 087Takaisinmaksut -2 000Kertyneet korot 8Saadut korot -95

31.12. - -

29. YHTEISYRITYKSET

1 000 € 2012 2011

VaratPitkäaikaiset 994 728Lyhytaikaiset 238 100

Yhteensä 1 231 828

VelatPitkäaikaiset 958 670Lyhytaikaiset 83 61

Yhteensä 1 040 730

Nettovarallisuus 191 97

Tuotot 418 253Kulut -332 -208

Voitto verojen jälkeen 87 45

Lähipiiriin kuuluvien kanssa suoritetut liiketoimetTatu Hauhio, Suomen kone- ja laitevuokrausliiketoiminnan maajohtaja on osakkaana Kiinteistö Oy Hosionrinteessä, jonne on maksettu kiinteistö-vuokria 1.690 (1.551) tuhatta euroa.


31. LIIKETOIMINTAHANKINNAT

LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2011

Theisen Baumaschinen AGKonserni ilmoitti 11. tammikuuta 2011 hankkineensa Theisen-konsernin osakekannan. Theisenilla oli hankintahetkellä noin 280 työntekijää ja se harjoitti vuokrausliiketoimintaa Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unka-rissa yhteensä 95 toimipisteessä. Theisen-konserni yhdisteltiin konserniin 1. helmikuuta 2011 lähtien. Theisen muodosti uuden segmentin nimeltään Keski-Eurooppa. Theisen-konserni kuuluu Saksan kolmen suurimman kone- ja laitevuokrausyhtiön joukkoon, ja sen kalusto koostuu pääosin maarakennuskoneista, nostimista ja työkaluista. Vuokrausliiketoiminnan lisäksi Theisen harjoittaa pienemmässä määrin koneiden ja laitteiden myyntiä.

Theisen-konsernin osakkeiden kokonaishankintameno oli 45,9 miljoo-naa euroa, josta 38,6 miljoonaa euroa maksettiin käteisellä sekä 7,3 miljoo-naa euroa Cramo Oyj:n osakkeilla (374.532 osaketta). Lisäksi konserni otti vastaan nettovelkoja 35,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 Theisen kasvatti konsernin liikevaihtoa 71,2 miljoonaa euroa sekä EBITA-liikevoittoa 3,7 mil-joonaa euroa. Theisen konsernin hankintaan liittyvät kustannukset olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa vuonna 2011. Näitä kuluja ei olla allokoitu millekään segmentille.

Konsernin liikevaihto olisi kasvanut noin 2,9 miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto pienentynyt noin 1,7 miljoonaa euroa, jos yrityshankinta olisi toteutunut 1. tammikuuta 2011.

Liiketoimintahankinta lisäsi liikearvoa 9,9 miljoonaa euroa. Liikearvo koostuu odotetuista synergiahyödyistä, liittyen lähinnä ostotoimintaan ja rahoitukseen sekä osaavaan henkilökuntaan.

Konserni sai kauppahinnan oikaisuna takaisin 1,7 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa. Tämä on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin vuonna 2012.

Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankinta-ajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat 38 tuhatta euroa liityen aineellisen käyttöomaisuuteen.


LIIKETOIMINTAHANKINNAT 2012

Cramo Sverige AB hankki 1.7.2012 Maskincity i Oskarhamn AB:n vuokraus-kaluston ja brändin.

Vuonna 2012 liiketoimintakauppa kasvatti konsernin liikevaihtoa noin 0,4 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi kasvanut noin 0,4 miljoonaa euroa ja EBITA-liikevoitto olisi kasvanut noin EUR 0,1 miljoonaa, jos yrityshankinta olisi toteutunut 1. tammikuuta 2012.

Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankinta-ajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat 18 tuhatta euroa.

1 000 € 2012

Luovutettu vastikeKäteisvastike 798

Vastike yhteensä 798

Hankituista varoista ja vastattavaksi otetuista veloista kirjatut määrät

Yksilöitävissä olevat varatToimipisteverkko 228Aineellinen käyttöomaisuus 570

Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 798

Vastattavaksi otettavat velat yhteensä

Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 798

Liikearvo1 000 € 2011

Luovutettu vastikeKäteisvastike 38 648Omat osakkeet 7 266

Vastike yhteensä 45 914


Yksilöitävissä olevat varatBrändi 4 988Toimipisteverkko 15 839Kilpailukieltosopimus 591Ohjelmistot 385Aineellinen käyttöomaisuus 40 448Laskennalliset verosaamiset 1 823Varasto 2 158Myynti- ja muut saamiset 14 923Rahavarat 7 011Myytävänä oleviksi luokitellut varat 4 311

Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 92 476

Vastattavaksi otettavat velatKorolliset velat 42 307Laskennalliset verovelat 6 460Eläkevastuut 1 494Osto- ja muut velat 6 247

Vastattavaksi otettavat velat yhteensä 56 507

Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 35 969

Liikearvo 9 946


1 000 € 2011

Luovutettu vastikeKäteisvastike 32 070

Vastike yhteensä 32 070


Yksilöitävissä olevat varatAsiakassuhteet 2 562Brändi 2 295Toimipisteverkko 4 000Kilpailukieltosopimus 1 402Aineellinen käyttöomaisuus 19 591Osuudet yhteisyrityksissä 26Varasto 258Myynti- ja muut saamiset 4 849Rahavarat 480

Yksilöitävissä olevat varat yhteensä 35 462

Vastattavaksi otettavat velatKorolliset velat 4 979Laskennalliset verovelat 5 637Osto- ja muut velat 5 155

Vastattavaksi otettavat velat yhteensä 15 771

Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä 19 691

Liikearvo 12 379

Tidermans Hyrmaskiner ja Stavdal Utleiesenter Konserni ilmoitti 23. kesäkuuta 2011 ostaneensa norjalaisen Stavdal Utleiesenter AS:n ja Stavdal Invest AS:n osakekannan (“Stavdal”). Yritys toimii Oslon alueella ja sillä on yhteensä 25 työntekijää. Yrityksellä on vahva asiakaskunta pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisäksi yrityksellä on vakaa jalansija Oslon alueella, jossa sillä on neljä toimipistettä. Stavdal on konsoli-doitu konserniin Norja-segmentin alle 30. kesäkuuta 2011 lähtien.

Konserni ilmoitti 23. kesäkuuta 2011 ostaneensa myös ruotsalaisen Tidermans Hyrmaskiner AB:n ja Tidermans Hyrmec AB:n (“Tidermans”) osakekannan. Tidermans on johtava vuokrausalan toimija Länsi-Ruotsissa, jolla on neljä toimipistettä Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa Göteborgissa sekä yksi toimipiste lähellä Falkenbergiä. Yli kuudenkymme-nen vuokraustoimintavuotensa aikana Tidermans on saavuttanut vahvan markkina-aseman Länsi-Ruotsissa. Tidermans on konsolidoitu konserniin Ruotsi-segmentin alle 30. kesäkuuta 2011 lähtien.

Näiden hankittujen yritysten (Stavdal ja Tidermans) yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2010 noin 21,1 miljoonaa euroa. Yhtiöiden osakkeiden hankintameno oli 32,1 miljoonaa euroa. Lisäksi konserni otti vastatak-seen nettovelkoja noin 4,5 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2011 hankitut liiketoiminnat kasvattivat liikevaihtoa noin 13,3 miljoonaa euroa sekä EBITA-liikevoittoa noin 3,4 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi 12,5 miljoonaa euroa suurempi ja EBITA-liikevoitto 1,1 miljoonaa euroa suurem-pi, jos yrityshankinnat olisivat tapahtuneet 1. tammikuuta 2011.

Liiketoimintahankinta lisäsi liikearvoa 12,4 miljoonaa euroa. Liikearvo koostuu odotetuista synergiahyödyistä, liittyen nykyisten asiakkaiden ris-tiinmyyntiin, toimipisteverkon optimointiin kuljetuksissa ja huollossa, sekä myös osaavaan henkilökuntaan.

Alla olevat hankintamenot on muunnettu euroiksi käyttäen hankinta-ajankohdan kurssia. Muuntoerot tilinpäätöspäivän kurssiin verrattuna ovat 426 tuhatta euroa liityen aineellisen käyttöomaisuuteen ja 538 tuhatta euroa liityen aineettomiin hyödykkeisiin.

1,000 € 31.12.2012 31.12.2012

VARAT VELATPitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset velatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 20 813 Laskennalliset verovelat 535Aineettomat hyödykkeet 326Laskennalliset verosaamiset 1 103

Pitkäaikaiset varat yhteensä 22 242 Pitkäaikaiset velat yhteensä 535

Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset velatVaihto-omaisuus 1 078 Osto- ja muut velat 2 439Myyntisaamiset ja muut saamiset 5 059Verosaamiset 7Rahavarat 2 005

Lyhytaikaiset varat yhteensä 8 149 Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 439

VARAT YHTEENSÄ 30 392 VELAT YHTEENSÄ 2 974

Lisäksi siirrettävä liiketoiminta sisältää:Konsernin sisäisiä velkoja 20 168Muuntoeroja -1 789

32. YHTEISYRITYKSEEN SIIRTYVÄ TASE


34. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

35. ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 §:N JA 10 §:N MUKAISET ILMOITUKSET

Cramo Oyj ilmoitti 25.1.2013 uudesta organisaatiosta tukeakseen tehok-kaammin konsernin strategisia ja taloudellisia tavoitteita teeman “toiminnal-linen erinomaisuus” mukaisesti. Uusi organisaatio muodostuu toiminnalli-sesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), Itä-Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoisesti rapor-toitavat liiketoimintasegmentit säilyvät ennallaan ja ne ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa.

Konsernin uusi johtoryhmä astui voimaan 1.2.2013. Johtoryhmäs-sä markkina-alueista vastaaviksi nimitettiin Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa. Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhtenäiset toimin-not. Tietohallinnon lisäksi hänen vastuualueinaan ovat henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -pro-sessien yhdenmukaistaminen. Martin Holmgren jatkaa kalustonhallinnasta vastaavana johtajana. Martti Ala-Härkönen jatkaa talous- ja rahoitusjohta-jana, vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin johtoryhmän uusina jäse-ninä aloittivat Aku Rumpunen, johtaja, group business control sekä Petri Moksén siirtokelpoisten tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän jättivät

Ruotsissa Alectan ITP-eläkejärjestelyt ovat monen työnantajan määrittele-miä etuuspohjaisia järjestelyjä. Alectasta ei ole mahdollista saada riittäviä tietoja työnantajan vastuiden ja etujen laskennasta, joten eläkejärjestely on tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. Lisäksi Norjassa konsernilla on etuuspohjaisia lisäeläkejärjestelyjä, joiden vaikutus ei ole merkittävä ja jotka on tästä syystä käsitelty maksupohjaisina.

36. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:

Oman pääoman tuotto (%) Tilikauden voitto =

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana) x 100

Sijoitetun pääoman tuotto (%) Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut =

Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. tilikauden aikana) x 100

Omavaraisuusaste (%) Oma pääoma yhteensä =

Taseen loppusumma – saadut ennakot x 100

Korollinen nettovelka= Korolliset velat – rahavarat

Nettovelkaantumisaste (%) Korollinen nettovelka =

Oma pääoma yhteensä x 100

Henkilöstö keskimäärin= Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo, oikaistuna osa-aikaisten henkilöiden lukumäärällä OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT: Tulos/osake Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille laskettu osuus) =

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikaudella keskimäärin Oma pääoma/osake Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma =

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/osake Tilikaudelta jaettava osinko =

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa Osinko/voitto (%) Osinko/osake =

Tulos/osake x 100

Efektiivinen osinkotuotto (%) Osinko/osake =

Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa x 100

Hinta/voitto -suhde (P/E) Osakeantikorjattu pörssikurssi tilikauden lopussa =

Tulos/osake Osakekannan markkina-arvo = Tilikauden lopun osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa


33. ELÄKEVELVOITTEET

1 000 € 2012 2011

Taseeseen merkityt velat:Eläke-etuudet 1 574 1 448

Velka taseessa 1 574 1 448

Konsernilla on Saksassa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkevelvoit-teet siirtyivät konsernille osana Theisen yrityshankintaa. Eläkevelvoitteet ovat konsernin omalla vastuulla. Etuuspohjainen eläkejärjestely koskee Theisen-konsernin palveluksessa olleita, jo eläkkeelle jääneitä työnteki-jöitä. Järjestelylle ei ole olemassa erillisiä varoja.

Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 1 574 1 448Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvoKirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

Velka nettona 1 574 1 448

Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikaudella seuraavasti:

Kirjanpitoarvo 1.1. 1 448Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut velat (liite 31) 1 494Maksetut etuudet -150 -134Korkomenot 67 64Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 209 25

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 574 1 448

Tuloslaskemaan merkitty kulu on määritetty seuraavasti:

Rahoituskulut 276 89

Yhteensä 276 89

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset olivat seuraavat:

Diskonttauskorko, % 3,10 4,90 Tulevat palkankorotukset, % 0,00 0,00 Tulevat eläkkeiden korotukset, % 2,00 2,00

Göran Carlson, varatoimitusjohtaja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti on siirtymässä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo Laasanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013 aikana.

Yhtiö ei saanut tilikauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta.


37. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Kaikki osakkeet on merkitty, rekisteröity ja kokonaan maksettu. Jokainen osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä.

2012 2011Kpl 1 000 € Kpl 1 000 €

Osakkeet 42 024 675 24 835 41 439 086 24 835

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012Osakkeiden lukumäärä Osakkaita

Osuus kaikista osakkaista, % Osakkeita

Osuus kaikista osakkeista, %

1–100 1 822 20,03 107 897 0,26 101–1000 5 290 58,16 2 096 757 4,99 1001–10 000 1 755 19,29 4 511 642 10,74 10 001–100 000 188 2,07 5 884 622 14,00 100 001–500 000 29 0,32 6 275 760 14,93 500 001– 12 0,13 23 139 828 55,06

Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet 9 096 100,00 42 016 506 99,98 Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 8 169 0,02

Yhteensä 42 024 675 100,00

Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2012Osakkeiden sektorijakauma Osakkeita

Osuus kaikista osakkeista, %

Äänimäärä kpl

Osuus kaikista äänistä, %

Yritykset 15 187 448 36,14 15 187 448 36,14 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 387 696 10,44 4 387 696 10,44 Julkisyhteisöt 539 768 1,28 539 768 1,28 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 504 654 8,34 3 504 654 8,34 Kotitaloudet 8 741 677 20,80 8 741 677 20,80 Ulkomaiset omistajat 9 655 263 22,98 9 655 263 22,98

Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet 42 016 506 99,98 42 016 506 99,98 Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 8 169 0,02 8 169 0,02

Yhteensä 42 024 675 100,00 42 024 675 100,00

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012Osakkeiden

määrä %Äänimäärä

kpl %

Hartwall Capital Oy Ab 6 491 702 15,45 6 491 702 15,45 K. Hartwall Invest Oy 2 132 000 5,07 2 132 000 5,07 Rakennusmestarien Säätiö 2 129 422 5,07 2 129 422 5,07 Mariatorp Oy 1 400 000 3,33 1 400 000 3,33 Wipunen varainhallinta Oy 1 200 000 2,86 1 200 000 2,86 Nordea Nordenfund 902 997 2,15 902 997 2,15 Odin Finland 841 518 2,00 841 518 2,00 Fondita Nordic Micro Cap 670 000 1,59 670 000 1,59 Sijoitusrahasto Aktia Capital 550 000 1,31 550 000 1,31 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 400 000 0,95 400 000 0,95 Kusinkapital Ab 393 800 0,94 393 800 0,94 Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry 391 220 0,93 391 220 0,93 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 382 751 0,91 382 751 0,91 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 346 931 0,83 346 931 0,83 OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto 325 000 0,77 325 000 0,77 Arrex Beteiligungs-GmbH 320 907 0,76 320 907 0,76 Sijoitusrahasto Taaleritehdas Arvo Markka Osake 320 000 0,76 320 000 0,76 Cramo Management Oy 316 288 0,75 316 288 0,75 Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto 248 648 0,59 248 648 0,59 Nordea Avanti Fund 242 345 0,58 242 345 0,58 OP-Delta-sijoitusrahasto 215 000 0,51 215 000 0,51 Sijoitusrahasto Aktia Nordic 200 000 0,48 200 000 0,48 OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto 198 389 0,47 198 389 0,47 Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Finlandia 175 850 0,42 175 850 0,42 Muut 14 138 783 33,64 14 138 783 33,64 Hallintarekisteröidyt 7 082 955 16,85 7 082 955 16,85 Yhteensä arvo-osuusjärjestelmään siirtyneet 42 016 506 99,98 42 016 506 99,98 Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät 8 169 0,02 8 169 0,02

Yhteensä 42 024 675 100,00 42 024 675 100,00

OsakkeenomistajatYhtiöllä oli 31.12.2012 osakerekisterin mukaan 9.096 osakkeenomistajaa.


Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistusosuusHallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä 2.694.059 Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä, sekä optioita yhteensä 31.875 kappaletta.

Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäCramo Oyj noudattaa 1.10.2010 voimaan tullutta suomalaisten listayhti-öiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopa-perimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiiri-rekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta.

Kotipaikka

Omistusosuus %

Tytäryhtiöt Emoyhtiö Konserni

Cramo A/S Glostrup Tanska 100Cramo AS Oslo Norja 100Cramo AS Estonia Tallinna Viro 100Cramo Finance NV Antwerpen Belgia 99,9 100Cramo Finland Oy Vantaa Suomi 63,3 100Cramo Holding BV Amsterdam Alankomaat 100Cramo Instant AB Sollentuna Ruotsi 100Cramo JV Oy Vantaa Suomi 100Cramo Kaliningrad OOO Kaliningrad Venäjä 100Cramo Management Oy Vantaa Suomi 100Cramo New Holding AB Sollentuna Ruotsi 100Cramo Production Oy Ylöjärvi Suomi 100Cramo s.r.o. Praha Tsekin tasavalta 100Cramo SK s.r.o. Bratislava Slovakia 100Cramo Sverige AB Sollentuna Ruotsi 100Cramo UAB Vilna Liettua 100Construction Vehicles Karvina s.r.o. Karvina Tsekin tasavalta 100SIA Cramo Riika Latvia 100Suomen Tähtivuokraus Oy Vantaa Suomi 100Theisen Baumaschinen AG Feldkirchen Saksa 100Cramo AB Sollentuna Ruotsi 100Cramo Dutch Holding BV Rotterdam Alankomaat 100Cramo Scaffolding Oy Kemi Suomi 100Cramo Sp.zo.o Varsova Puola 100Ehitustööriist OÜ Tallinna Viro 100Entreprenad Telearbeten AB Tukholma Ruotsi 100Fastigheten Tändstiftet HB Sollentuna Ruotsi 100Hans Eriksson Förvaltnings AB Tukholma Ruotsi 100Mupol Förvaltnings AB Tukholma Ruotsi 100Theisen Baumaschinen Mietpark GmbH Regensdorf Sveitsi 100Theisen Épitöipari Munkagép Kölcsönzö Kft. Budapest Unkari 100Theisen Mietpark Baumaschinen GmbH Wien Itävalta 100Theisen Mietpark Baumaschinen KG Wien Itävalta 100Tidermans Hyrmaskiner AB Göteborg Ruotsi 100Tidermans Hyrmec AB Göteborg Ruotsi 100ZAO Cramo Pietari Venäjä 100ZAO Cramo Rus Moskova Venäjä 100

Konsernilla on omistus seuraavassa yhteisyrityksessä. Katso lisää liitteestä 29. Yhteisyritykset.

Kotipaikka

Omistusosuus %

Yhteisyritykset Emoyhtiö Konserni

Fellesutleie AS Oslo Norja 50

38. KONSERNIYRITYKSET

Konserni muodostuu Cramo Oyj:stä sekä seuraavista tytäryhtiöistä. Konserniin ei kuulu osakkuusyhtiöitä.


96 CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012EMOYHTIÖN TASE

1 000 € Liite 31.12.2012 31.12.2011

VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 2 443 8Aineelliset hyödykkeet 2 518 1 087Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 2 574 574 584 206Muut sijoitukset 2 119 119

Pitkäaikaiset saamiset 3 92 459 89 368

Pysyvät vastaavat yhteensä 668 113 674 788

Vaihtuvat vastaavatLyhytaikaiset saamiset 4 135 315 91 362Rahat ja pankkisaamiset 5 7 667

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 135 320 99 029

VASTAAVAA YHTEENSÄ 803 434 773 817

VASTATTAVAAOma pääomaOsakepääoma 5 24 835 24 835Ylikurssirahasto 5 3 331 3 331Osakeanti 5 17SVOP 5 119 693 116 043Edellisten tilikausien voitto 5 31 800 31 463Tilikauden voitto 5 7 308 12 711


Tilinpäätössiirtojen kertymä 6 60 58

Pakolliset varaukset 7 80

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 8 450 039 454 448Lyhytaikainen vieras pääoma 8 166 289 130 911

Vieras pääoma yhteensä 616 328 585 359

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 803 434 773 817

EMOYHTIÖN TASE (FAS)

97CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

1 000 € Liite 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liikevaihto 9 715 1 318

Liiketoiminnan muut tuotot 10 36 104

Henkilöstökulut 11 -3 384 -3 147Poistot ja arvonalentumiset 12 -126 -104Liiketoiminnan muut kulut 13 -5 135 -10 129

Liiketappio -7 894 -11 958

Rahoitustuotot 14 59 988 39 212Rahoituskulut 14 -80 671 -46 193


Tulos ennen satunnaisia eriä -28 577 -18 939

Satunnaiset tuotot ja kulut 15 35 886 31 661

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 7 309 12 722

Tilinpäätössiirrot 16 -1 -11Tuloverot 17

Tilikauden voitto 7 308 12 711

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS)


1 000 € 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011

Liiketoiminnan rahavirtaVoitto ennen veroja 7 309 12 722Oikaisut:

Poistot 126 104Rahoitustuotot ja -kulut 20 683 6 981Muut ei -rahavirtavaikutteiset oikaisut 81 184Satunnaiset erät -35 886 -31 661

Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -7 688 -11 671

Käyttöpääoman muutos1 242 20 192

Liiketoiminnan rahavirta -7 446 8 521 Saadut osingot 26 761 20 079Saadut korot 6 384 5 149Maksetut korot ja rahoituskulut -38 018 -27 595

Liiketoiminnan rahavirta -12 319 6 154

Investointien rahavirtaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 -301Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 15Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin -15 751 -40 822Myönnetyt pitkäaikaiset lainat -32 769Pitkäaikaisista lainoista saadut maksut 1 616Myönnetyt lyhytaikaiset lainat -15 000 -10 220Lyhytaikaisista lainoista saadut maksut 6 820 23 479

Investointien rahavirta -23 922 -59 017

Rahoituksen rahavirtaMerkintäetuoikeusanti 99 644Optiomerkinnät 3 633 7 279Pitkäaikaisten lainojen nostot 174 449Pitkäaikaisten lainojen maksut -186 893 -27 543Lyhytaikaisten lainojen nostot 406 732 191 554Lyhytaikaisten lainojen maksut -356 968 -215 803Maksetut osingot -12 374 -3 163

Rahoituksen rahavirta 28 579 51 968

Rahavarojen muutos -7 662 -895Rahavarat 1.1. 7 667 8 311Kurssiero 251

Rahavarat 31.12. 5 7 667

1) Käyttöpääoman muutosLyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -2 074 20 197Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 2 316 -5

Yhteensä 242 20 192

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS)

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA


Käyttöomaisuuden arvostus ja poistotKäyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon, johon luetaan valmistuksen kiinteät menot ja arvostetaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi.

Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuus-hyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisistä hankintamenoista.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:Rakennukset ja rakennelmat 15–50 vuottaKoneet ja kalusto 3–6 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet 10 vuottaAineettomat hyödykkeet 5 vuotta

Valuuttamääräiset erätUlkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssin mukaisesti. Kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtuma-ajankohdan valuuttakurssin mukaisesti.

TilinpäätössiirrotSuunnitelman mukaisten poistojen ja Suomen verolainsäädäntöön pohjautuvien poistojen kertynyt ero esitetään tilinpäätössiirroissa.

Laskennalliset verovelat ja -saamisetYhtiön taseeseen ei merkitä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia. Yhtiön kannalta olennaiset laskennalliset verosaamiset ja -velat ilmoitetaan liitetiedoissa.

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteetLiikevaihto koostuu tytäryhtiöille myydyistä palveluista ja se kirjataan tuotoksi suoriteperusteisesti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista vähennetään välilliset verot sekä myyntiin liittyvät alennukset ja hyvitykset.

Liiketoiminnan muut tuototLiiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan mm. vuokratuotot, saadut avustukset ja fuusiovoitto. Liiketoiminnan muut tuotot kirjataan tuotoksi suoriteperiaatteen mukaan.

EläkejärjestelytEläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Kattamattomia eläkevas-tuita ei ole. Eläkkeet on järjestetty TyEL-vakuutuksella. Toimitusjohtajan eläkeikä on sopimuksen mukaan 63 vuotta.

Satunnaiset erätSatunnaisissa erissä esitetään sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeaviin kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin tai laskentaperiaatteiden muutoksiin. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin kirjataan myös saadut ja annetut konserniavustukset.

Rahoitusinstrumenttien arvostusRahoitusinstrumentit on arvostettu KPL 5:2§:n mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

TuloverotTilikauden ja aikaisempien tilikausien tuloverot esitetään tuloslaskelman veroissa.

2. PYSYVÄT VASTAAVAT

AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 000 €

Maa-alueet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2012 339 40 262 719 1 360Lisäykset 2 2Siirrot erien välillä -528 -528Hankintameno 31.12.2012 339 40 264 191 834Kertyneet poistot 1.1.2012 -25 -77 -171 -272Tilikauden poistot -5 -38 -43

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 339 10 149 20 518

Hankintameno 1.1.2011 339 40 94 557 1 031Lisäykset 168 161 329Hankintameno 31.12.2011 339 40 262 719 1 360Kertyneet poistot 1.1.2011 -20 -55 -109 -184Tilikauden poistot -5 -22 -62 -89

Kirjanpitoarvo 31.12.2011 339 15 185 548 1 087

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS)


4. LYHYTAIKAISET SAAMISET

1 000 € 2012 2011

Saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 117 768 87 405Myyntisaamiset 478 390Siirtosaamiset 15 713 3 183

MuiltaMuut saamiset 267 130Siirtosaamiset 1 089 254

Yhteensä 135 315 91 362

SiirtosaamisetSaman konsernin yrityksiltäKorkosaamiset saman konsernin yrityksiltä 780 2 651Muut siirtosaamiset 14 933 532

MuiltaVerosaamiset 6 6Kulujaksotukset 1 083 248

Yhteensä 16 802 3 437

3. PITKÄAIKAISET SAAMISET

1 000 € 2012 2011

Saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 89 599 86 354

MuiltaSiirtosaamiset 2 861 3 014

Yhteensä 92 459 89 368

6. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1 000 € 2012 2011

Kertynyt poistoero 60 58

5. OMA PÄÄOMA

1 000 € 2012 2011

Osakepääoma 24 835 24 835Osakeanti 17Ylikurssirahasto 3 331 3 331SVOP 119 693 116 043

Edellisten tilikausien voitto 1.1. 31 555 22 007Osakkeiden vasta-arvon alennus 12 619 12 619Osingonjako -12 374 -3 163

Edellisten tilikausien voitto 31.12. 31 800 31 463

Tilikauden voitto 7 308 12 711


Jakokelpoiset varatEdellisten tilikausien voitto 31.12. 31 800 31 463Tilikauden voitto 7 308 12 711SVOP 119 693 116 043

Yhteensä 158 801 160 217

OSAKEPÄÄOMA

2012 2011No. € No. €

Osakkeet 42 024 675 24 834 753,09 41 439 086 24 834 753,09

Optio-oikeudet ja osakeohjelmatTiedot yhtiön voimassa olevista optio- ja osakepalkkiojärjestelmistä on nähtävissä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 28.

Cramo Oyj:n tytäryhtiöosakkeet ja osakkeiden omistuksen jakautuminen ks. konsernin liitetieto 38.

SIJOITUKSET

1 000 €

Osuudet saman

konsernin yrityksissä

Muut osakkeet ja

osuudetSijoitukset

yhteensä

2012Hankintameno 1.1.2012 584 206 119 584 325Lisäykset 17 256 17 256Vähennykset -1 650 -1 650Arvonalentumiset -25 238 -25 238

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 574 574 119 574 693

2011Hankintameno 1.1.2011 546 346 119 546 465Lisäykset 47 596 47 596Vähennykset -9 735 -9 735

Kirjanpitoarvo 31.12.2011 584 206 119 584 325

KERTYNYT POISTOERO1 000 € 2012 2011

Koneet ja kalusto Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 1.1. 58 47 Poistoeron muutos 1.1.–31.12. 1 11 Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12. 60 58

Kertyneisiin poistoeroihin sisältyy fuusioituneiden yhtiöiden kertyneet poistoerot.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 €

Aineet-tomat

hyödyk-keet

Muutpitkä -

vaikut teisetmenot Yhteensä

Hankintameno 1.1.2012 77 77Lisäykset 4 4Vähennykset -15 -15Siirrot erien välillä 528 528Hankintameno 31.12.2012 81 513 594Kertyneet poistot 1.1.2012 -69 -69Tilikauden poistot -8 -75 -83

Kirjanpitoarvo 31.12.2012 4 438 443

Hankintameno 1.1.2011 76 76Lisäykset 1 1Hankintameno 31.12.2011 77 77Kertyneet poistot 1.1.2011 -53 -53Tilikauden poistot -15 -15

Kirjanpitoarvo 31.12.2011 8 8

101CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

9. LIIKEVAIHTO MAANTIETEELLISTEN ALUEIDEN MUKAAN

1 000 € 2012 2011

HallintopalvelutSuomi 116 119Ruotsi 260 293Norja 29 80Tanska 8 49Keski-Eurooppa 9Itä-Eurooppa 294 777

Yhteensä 715 1 318

11. HENKILÖSTÖKULUT

1 000 € 2012 2011

Palkat ja palkkiot -2 600 -2 520Eläkekulut -422 -508Muut henkilösivukulut -362 -119

Yhteensä -3 384 -3 147

Henkilöstö keskimäärinToimihenkilöitä 22 23

Johdon työsuhde-etuudetPalkat ja palkkiot luontoisetuineen

Toimitusjohtaja -553 -447Johtoryhmä -552 -616Hallituksen jäsenet -311 -312

Yhteensä -1 417 -1 375

10. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

1 000 € 2012 2011

Toimitilojen vuokratuotot 22 22Muut 14 82

Yhteensä 36 104

12. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 € 2012 2011

Suunnitelman mukaiset poistot aineettomista hyödykkeistä -83 -15Suunnitelman mukaiset poistot aineellisista hyödykkeistä -43 -89

Yhteensä -126 -104

7. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 € 2012 2011

Muut pakolliset varaukset 80

Muut pakolliset varaukset käsittävät osakeohjelmista tilikausina 2015–2016 rahana maksettavan palkkion sekä siihen liittyvät sosiaalikulut.

8. VIERAS PÄÄOMA

1 000 € 2012 2011

Pitkäaikainen vieras pääomaHybridilaina 50 000 50 000Vaihtovelkakirjalainat 100 000Lainat rahoituslaitoksilta 125 000 234 866Velat konserniyrityksille 175 039 169 582

Yhteensä 450 039 454 448

Lyhytaikainen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksilleVelat konserniyrityksille 93 929 54 304Ostovelat 409 367Siirtovelat 8 460 7 902

Yhteensä 102 797 62 573

MuilleLainat rahoituslaitoksilta 4 495 2 543Ostovelat 437 86Siirtovelat 1 704 1 844Yritystodistukset 56 646 63 576Muut lyhytaikaiset velat 209 290

Yhteensä 63 492 68 338

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 166 289 130 911

Vieras pääoma yhteensä 616 328 585 359

KOROLLINEN JA KOROTON VIERAS PÄÄOMA

PitkäaikainenKorollinen 450 039 454 448

Yhteensä 450 039 454 448

LyhytaikainenKorollinen 155 070 120 422Koroton 11 219 10 489

Yhteensä 166 289 130 911

SIIRTOVELAT

Saman konsernin yrityksilleKorkokulujen jaksotukset 5 083 4 704Muut siirtovelat 3 376 3 198

MuilleKorkokulujen jaksotukset 821 661Henkilöstökulujen jaksotukset 829 780Realisoitumattomat korkojohdannaissopimukset 149Muut jaksotukset 54 254

Yhteensä 10 164 9 746

PITKÄAIKAISEEN VIERAASEEN PÄÄOMAAN KUULUVAT VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUODEN KULUTTUA

Vaihtovelkakirjalainat 100 000

13. LIIKETOIMINAN MUUT KULUT

1 000 € 2012 2011

Sijoittajasuhteet -463 -2 188Asiantuntijapalvelut -2 163 -4 025Konsernin palveluveloitukset -1 841 -2 351Muut hallinnon kulut -668 -1 564

Yhteensä -5 135 -10 129

Tilintarkastajien palkkiotKHT-yhteisö Ernst & Young OyTilintarkastus -65 -94Veroneuvonta -143 -95Muut palvelut -55 -978

Yhteensä -263 -1 167


20. LASKENNALLISET VEROT

1 000 € 2012 2011

Laskennallinen verosaaminen valuuttajohdannaisista 308 478Laskennallinen verosaaminen korkojohdannaisista 2 171 2 262Laskennallinen verovelka poistoerosta -15 -15Laskennallinen verovelka pakollisista varauksista -20Laskennallinen verovelka valuuttajohdannaisista -74 -190Laskennallinen verovelka korkojohdannaisista -501


EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

14. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

1 000 € 2012 2011

OsinkotuototSaman konsernin yrityksiltä 26 761 20 079

Osinkotuotot yhteensä 26 761 20 079

Korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 11 070 6 694Muilta 25 253

Rahoitustuotot yhteensä 11 095 6 948

Korkokulut Saman konsernin yrityksille -8 398 -7 072Muille -22 252 -20 633

Korkokulut yhteensä -30 649 -27 705

Muut rahoituskulutArvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -25 238 -9 735Muut rahoituskulut -2 184 -2 109

Muut rahoituskulut yhteensä -27 422 -11 845

Kurssierot Saman konsernin yrityksille 6 454 5 343Muille -6 922 199

Kurssierot yhteensä -468 5 542


Cramo Finance NV on Cramo konsernin rahoitusyhtiö, jonka keskeisiä tehtäviä on tytäryhtiöiden rahoituksen varmistaminen Cramo Oyj:n huoleh-tiessa konsernin rahoitusriskeistä.

Cramo Oyj:n ja Cramo Finance NV:n välisen palvelusopimuksen mukai-sesti Cramo Finance NV:lle lainasaamisista syntyneet valuutta kurssivoitot/ -tappiot hyvitetään/veloitetaan Cramo Oyj:lle/ltä, jolle on syntynyt vastaavat valuuttakurssitappiot/-voitot näihin lainasaamisiin liittyvän kurssiriskin suojaamisesta.

Cramo Finance NV:n toiminnallaan saavuttamalle sijoitetun pääoman tuotolle on asetettu tavoiterajat, joiden yli menevät / alle jäävät tuotot hyvitetään/laskutetaan Cramo Oyj:lle/ltä varmistamaan rahoitusyhtiölle kohtuullinen tuotto suorittamistaan palveluista.

15. SATUNNAISET ERÄT

1 000 € 2012 2011

Saadut konserniavustukset 36 030 32 154Taloudellinen tuki tytäryhtiölle -145 -492

Satunnaiset erät yhteensä 35 886 31 661

17. TULOVEROT

1 000 € 2012 2011

Tilikauden varsinaisesta toiminnasta 8 827 8 360Satunnaisista eristä -8 827 -8 360

Yhteensä 0 0

16. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

1 000 € 2012 2011

Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+):Koneet ja kalusto -1 -11

Yhteensä -1 -11

Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleet johdannaissopimukset erääntyvät tilikausien 2012–2018 aikana.

Johdannaiset sisältävät korko-ja valuuttajohdannaisia. Valuutta-termiineillä suojaudutaan valuuttakurssimuutosten aiheuttamilta vaikutuksilta yhtiön rahavirtaan. Koronvaihtosopimuksia käytetään pienentämään markkina korkojen muutoksista yhtiön rahavirtaan aiheutuvia vaikutuksia. Johdannais instrumenttien suojausvaikutus kirjataan tuloslaskelmaan niiden rahoitus kulujen oikaisuna, jotka syntyvät suojattavien kohteiden perusteella.

19. KORKO- JA VALUUTTAJOHDANNAISET

2012 2011

1 000 €Nimellis-

arvoKäypä

arvoNimellis-

arvoKäypä

arvo

KORKOJOHDANNAISET

Koronvaihtosopimukset 91 000 -8 861 181 645 -6 775Positiivinen käypä arvoNegatiivinen käypä arvo -8 861 -6 775

VALUUTTAJOHDANNAISET

Valuuttatermiinit 184 809 -956 202 932 -1 107Positiivinen käypä arvo 303 730Negatiivinen käypä arvo -1 259 -1 837

18. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 € 2012 2011

ANNETUT VAKUUDET

Konserniyrityksen puolesta annetut vakuudetAnnetut takaukset 26 806 38 997

VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

LeasingvastuutLeasingvastuut seuraavana vuonna 119 129Leasingvastuut myöhemmin 140 124

Leasing-sopimukset ovat 3–4 vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.

VuokravastuutVuokravastuut seuraavana vuonna 1 777 1 707Vuokravastuut myöhemmin 7 696 9 106

Toimitilojen vuokravastuut ovat 10 vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.

InvestointisitoumuksetInvestointisitoumukset seuraavana vuonna 1 500Investointisitoumukset myöhemmin 1 275

MUUT TASEEN ULKOPUOLISET TALOUDELLISET VASTUUT

Hybridilainan kertynyt korko 4 027 4 022

Hybridilainasopimusta koskevat liitetiedot, kts. konsernin liitetieto 18.

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei ole kirjattu taseeseen.


ALLEKIRJOITUKSETTilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Vantaalla 7. helmikuuta 2013

Stig Gustavson Eino Halonen J.T. Bergqvist Helene Biström

Victor Hartwall Jari Lainio Esko Mäkelä Vesa Koivula toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUSCRAMO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLEOlemme tilintarkastaneet Cramo Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintaker-tomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslas-kelman, laskelman oman pääoman muu-toksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen laatimi-sesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös-standardien (IFRS) mukaisesti ja että tilin-päätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevi-en tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukai-sesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varain-hoidon valvonnan asianmukaisesta jär-jestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDETVelvollisuutenamme on antaa suoritta-mamme tilintarkastuksen perusteel-la lausunto tilinpäätöksestä, konserniti-linpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että nou-datamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintar-kastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkas-tustapa edellyttää, että suunnittelemme

ja suoritamme tilintarkastuksen hankki-aksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakerto-muksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jä-senet tai toimitusjohtaja syyllistyneet te-koon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seu-rata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpitei-tä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävis-tä muista tiedoista. Toimenpiteiden valin-ta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai vir-heestä johtuvan olennaisen virheellisyy-den riskien arvioiminen. Näitä riskejä ar-vioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä mer-kityksellistä oikeat ja riittävät tiedot anta-van tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnit-telemaan olosuhteisiin nähden asianmu-kaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lau-sunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehok-kuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimispe-riaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioi-den kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämis-tavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hank-kineet lausuntomme perustaksi tarpeel-lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄLausuntonamme esitämme, että konser-nitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hy-väksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös-standardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTALausuntonamme esitämme, että tilinpää-tös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen laatimista koskevien sään-nösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tu-loksesta ja taloudellisesta asemasta. Toi-mintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

MUUT LAUSUNNOTPuollamme tilinpäätöksen vahvistamis-ta. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäse-nille sekä toimitusjohtajalle tarkastamal-tamme tilikaudelta.

Vantaalla 14. helmikuuta 2013

Ernst & Young OyKHT-yhteisö

Erkka TalvinkoKHT

ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSKERTOMUS


Osakkeenomistajien, jotka haluavat osal-listua yhtiökokoukseen, on oltava rekis-teröitynä 14.3.2013 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja ilmoitettava yhtiölle osallistumisestaan viimeistään 21.3.2013 klo 18.00 jollakin seuraavista tavoista:• yhtiön Internet-sivuilla:

www.cramo.com• soittamalla numeroon 010 661 1242

(ma–pe klo 8–18)• faksaamalla ilmoitus numeroon

010 661 1298 • toimittamalla kirjallinen ilmoitus

osoit teeseen Cramo Oyj, ”Yhtiöko-kous”, Kalliosolantie 2, 01740 Vantaa.

Mahdolliset valtakirjat tulee toimittaa alku peräisinä ennen viimeistä ilmoit-tautumis päivää. Jos osakkeenomistaja haluaa yhtiö kokouksen käsittelevän tiet-tyä asiaa, on hänen esitettävä asia hal-litukselle kirjallisesti viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun julkai-semista, jotta asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

OSINGONJAKOVoitonjakopolitiikan mukaisesti hallitus esittää, että tilikaudelta 2012 maksetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta eli 45,1 % osakekohtaisesta tuloksesta. Tilikaudel-ta 2011 maksettiin osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli 49,9 % osakekohtaisesta tuloksesta.

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSETCramo Oyj:n osakkeiden määrä lisääntyi 585.589 osakkeella 42.024.675 osakkee-seen vuoden 2012 aikana. Osakemäärää kasvatti 2006C-optiomerkinnät. Näis-tä uusista osakkeista joulukuussa 2011 merkityt 2.600 osaketta rekisteröitiin

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUSAika: tiistai 26.3.2013 klo 13.00Paikka: Marina Congress Center Osoite: Katajanokanlaituri 6, kokoustila Fennia II, Helsinki. Rekisteröityneiden osakkeenomistajien vastaanottaminen alkaa klo 12.00.

kauppa rekisteriin 13.1.2012 ja tammi–joulukuussa 2012 merkityt 582.989 osaketta rekisteröitiin tilikauden ai-kana. Merkintähinnat kirjattiin sijoite-tun vapaan oman pääoman rahastoon.

Sivut 78 ja 88–89.

OSAKKEENOMISTAJATCramolla oli 8.625 osakkeenomista-jaa 1.1.2012 ja 9.096 osakkeenomistajaa 31.12.2012. Suurimmat osakkeen-omistajat on esitetty sivulla 94. Lisätie-toja johtoryhmän osakeomistuksesta on osoitteessa www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat > Osake > Sisäpiiri. Lisätietoja palkkioista on sivuilla 41–42.

JOHDON OMISTUKSET 31.12.2012Cramon hallituksen jäsenet, toimitus-johtaja ja muut johtoryhmän jäsenet sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2012 lopussa yhteensä 2.771.805 Cramo Oyj:n osaketta (2.869.975 osaketta vuonna 2011), mikä edustaa noin 6,60 (6,93) % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Pitkän aikavä-lin kannustinjärjestelmät löytyvät sivuil-ta 41–42 sekä tilinpäätöksen liitetiedos-ta 28 sivuilta 88–89. Uudella, loka kuussa 2012 aloitetulla työn tekijöille suunnatulla osakesäästöohjelmalla ei ollut vaikutus-ta vielä vuonna 2012.

HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET

Hallituksen voimassa olevat valtuudet esitetään hallituksen toimintakertomuk-sessa sivuilla 53–54.

TALOUDELLINEN RAPORTOINTI Vuosikertomukset ja osavuosikatsauk-

set ovat saatavana suomeksi ja englannik-si, ja ne ovat luettavissa myös osoitteessa www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat.

Cramon johto järjestää analyytikoille ja tiedotusvälineiden edustajille säännöllisesti tiedotustilaisuuksia. Johto tapaa sijoitta-jia yksittäin ja ryhmätapaamisissa. Cramo osallistuu erilaisiin sijoittajatapahtumiin. Cramo noudattaa kolmen viikon pituista hil-jaista jaksoa tulosjulkistustensa edellä.

CRAMON OSAKKEENPERUSTIEDOT

• Listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

• Lista: Nordic Mid Cap• Kaupankäyntitunnus: CRA1V• ISIN-koodi: FI0009900476• Toimialaluokka: Teollisuustuotteet ja

-palvelut• Toimiala: Kauppayhtiöt ja

jälleenmyyjät• Osakemäärä 31.12.2012: 42.024.675• Listautumispäivämäärä: 1.8.1988

Vuosikertomus,sähköinen versio

30.10. 2013

13.8. 2013

3.5. 2013

26.3. 2013

Viikolla 10/2013

Varsinainen yhtiökokous

Tammi-maaliskuunosavuosikatsaus

Tammi-kesäkuunosavuosikatsaus

Tammi-syyskuunosavuosikatsaus


ANALYYTIKOTTietomme mukaan ainakin seuraavat ana-lyytikot seuraavat Cramon kehitystä. He ovat analysoineet omasta aloitteestaan Cramoa ja laatineet kirjallisia raportte-ja ja kommentteja ja pystyvät luonnehti-maan yhtiötä sijoituskohteena. Cramo ei vastaa analyyseissa esitetyistä arvioista.

• ABG Sundal Collier• Carnegie• Danske Markets• Evli Bank Oyj• FIM• Handelsbanken Capital Markets• Inderes• Nordea Markets• Pareto Securities Oy• Pohjola Pankki Oyj• SEB Enskilda Equities• Swedbank Markets

Cramoa seuraavien analyytikoiden ajan-tasaiset yhteystiedot ovat saatavilla osoit-teessa www.cramo.com > Suomi > Sijoit-tajat > Osake.

SIJOITTAJASUHTEETVesa Koivula, toimitusjohtajapuh: 010 661 1240sähköposti: [email protected]

Martti Ala-Härkönen, talous- ja rahoitusjohtajapuh: 010 661 1270sähköposti: [email protected]

Merja Naumanen, IR-tiedottajapuh: 010 661 1211sähköposti: [email protected]

Taloudellisia julkaisuja voi tilata osoitteesta:Cramo OyjKalliosolantie 201740 Vantaapuh: 010 661 1211sähköposti: [email protected]

Tietoa sijoittajilla on saatavana osoit-teessa www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat.

4 000 000

2 000 000

6 000 000

10 000 000

8 000 000

02008 2009 2010 2011 2012

20

10

0

30

50

40

Sijoittajaosio sisältää tässä julkaisus-sa esitetyt asiat sekä muita sijoittaja-suhteisiin liittyviä tietoja, kuten 15 minuu-tin aikaviiveellä toimivan osake monitorin, luettelon yrityksen pysyvistä julkisista si-säpiiriläisistä ja heidän osakeomistuk-sistaan, esitysmateriaalia ja ajankohtais-ta markkinatietoa sekä muita palveluita, kuten sijoituslaskurin.

OSOITTEENMUUTOS Jos osakkeenomistajan osoite tai osingon-maksua varten ilmoittama tilinumero muuttuu, osakkeenomistajan on toimitet-tava tästä kirjallinen ilmoitus arvo-osuus-tilinsä pitäjälle. Jos osakkeenomistajan tili on Euroclear Finland Oy:n tilinhoitaja-palvelujen pitämä, kirjallinen ilmoitus lä-hetetään osoitteeseen Euroclear Finland Oy, PL 1110, 00101 Helsinki tai faksilla numeroon 020 770 6656.

Vuoden 2012 tiedotteet löytyvät osoitteesta www.cramo.com > Suomi > Sijoittajat > Tiedotteet.

Rahoituskriisi 2007–2010

Euroopan valtion-velkakriisi 2010–2011

Merkintäetuoikeus-anti 17.2.2011

Theisen-yritys -kauppa 11.1.2011

Hartwallin suvun osakkeenomistuksen merkittävä kasvu vuoden 2009 aikana

CRAMON OSAKEKPL/KK

CRAMON OSAKEHINTA €

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

1211100908

368

585

328 333

141

MARKKINA-ARVO NASDAQOMX HELSINGISSÄ 2008–2012 M€

OSAKKEENOMISTAJAT RYHMITTÄIN31.12.2012 (2011) % OSAKKEISTA

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN31.12.2012 (2011) %

YRITYKSET 36 (35) RAHOITUS- JA VAKUUTUS-

LAITOIKSET 27 (29) JULKISYHTEISÖT 1 (1) VOITTOA TAVOITTELETTOMAT

YHTEISÖT 8 (9) KOTITALOUDET 21 (21) ULKOMAISET OSAKKEEN-

OMISTAJAT 6 (6)

1–100; 20 (19) 101–1 000; 58 (58) 1 001–10 000; 19 (20) 10,001–100 000; 2 (2) 100 001–500 000; 0 (0) 500 001–; 0 (0)

Vuonna 2012 Cramon osakkeen kaupoista noin 90 % tehtiin NASDAQ OMX Helsingissä. NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi Cramon osakkeilla käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten BATS Chi-X ja Turquoise.1

1) Fidessa Fragmentation Index

106 LOREM IPSUM CRAMO VUOSIKERTOMUS 2012

KETTERÄ

STRATEGINEN KULMAKIVI: TOIMINNALLINEN KETTERYYS

– Aallonmurtajan rakentaminen on kovaa työtä. Töitä paiskitaan yötä päivää, ja tarpeet vaihtelevat nopeasti ja usein yllättäen. On ratkaisevan tärkeää, että työt etenevät juohevasti ja että uusia koneita on nopeasti saatavilla, jos jokin kone esimerkiksi rikkoutuu niin, että sitä ei voi korjata paikan päällä.

Daniel Ziarnik, rakennusyhtiö DORACOn logistiikkainsinööri. DORACO on osa

CG FALOCHRON -yhtymää, joka vastaa uuden itäisen aallonmurtajan

rakentamisesta Puolan Świnoujścieen

– Asiakkaan vaatima joustavuus edellyttää, että toimintamme on oltava erittäin ketterää ja sopeuduttava lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksiin. Yhdistämme kansainvälisen yhtiön resursseihin paikallisen yrityksen vahvuudet, kuten paikallisen asiantuntemuksen, asiakkaiden lähellä olemisen ja yrittäjyyden. Sebastian Sapieha, Cramo Puolan myyntiedustaja

Świnoujścien ulkosatamaa suojaava uusi itäinen aallonmurtaja on 2 990 metriä pitkä. Aiemman itäisen aallonmurtajan kanssa se muodostaa puoliksi avoimen altaan, joka on Euroopan suurin lajissaan. Tavoitteena on luoda asianmukaiset olosuhteet nesteytettyä maakaasua (LNG) kuljettavien alusten toiminnalle, niiden turvalliselle laituriin kiinnittymiselle sekä LNG:n purkamiselle ja siirtämiselle terminaalin maissa olevaan osaan. Vuonna 2010 alkanut aallonmurtajan rakentaminen saatiin päätöksen vuoden 2012 loppupuolella, ja ensimmäinen kaasulaiva saapuu satamaan vuoden 2014 puolivälissä.

107LOREM IPSUMCRAMO VUOSIKERTOMUS 2012

Cramon yhteistyö CG Falochronin kanssa alkoi vuonna 2010, kun Cramo toimitti yhtiölle pientyökaluja, jyriä, kaivinkoneita ja kurottajia. Keskeytyksettömän työnteon varmistamiseksi Cramo toimitti työmaalle valaistustorneja ja aggregaatteja. Vuonna 2012 Cramo avasi LNG-rakennustyömaalle väliaikaisen projektitoimipisteen, jossa tarjotaan koneita ja laitteita Agrosadille, LNG-terminaalin rakennushankkeen pääurakoitsijalle.

TAVOITTEENATOIMINNALLINENERINOMAISUUSVUOSIKERTOMUS 2012

CR

AM

O • VU

OS

IKE

RTO

MU

S 2012

PAIKALLISET PÄÄKONTTORIT

SUOMICramo Finland OyKalliosolantie 201740 VantaaSuomiPuhelin +358 10 661 10www.cramo.fi

Cramo Finland OySiirtokelpoiset tilatPL 9, Huurretie 1933471 YlöjärviSuomiPuhelin +358 10 661 5500www.cramo.fi

RUOTSICramo Sverige ABTorshamnsgatan 35164 95 KistaSwedenPuhelin +46 8 623 5400www.cramo.se

Cramo Instant ABTorshamnsgatan 35164 95 KistaSwedenPuhelin +46 8 623 5400www.cramo.se

NORJACramo ASPB 34, Alnabru0614 OsloNorwayPuhelin +47 23 37 55 60www.cramo.no

TANSKACramo A/SFarverland 72600 GlostrupDenmarkPuhelin +45 70 110 210www.cramo.dk

VIROCramo Estonia ASKadaka tee 131129 15 TallinnEstoniaPuhelin +372 6 830 800www.cramo.ee

LATVIACramo SIAGanibu Dambis 27/51005 RigaLatviaPuhelin +371 673 875 55www.cramo.lv

LIETTUACramo UABVerkių g. 5009109 VilniusLithuaniaPuhelin +370 5 235 7040www.cramo.lt

PUOLACramo Sp.Zo.o.Ul. Pulawska 40502 801 WarsawPolandPuhelin +48 22 211 98 98www.cramo.pl

VENÄJÄZAO CramoZanevka 48/1195298 St.PetersburgRussiaPuhelin +7 812 448 4818www.cramo.ru

ZAO Cramo RusMytishinsky districtVolkovskoye highway, 39Box 215, 141006 MytishiRussiaPuhelin +7 495 926 7676www.cramo.ru

Cramo KaliningradP.O. Box 512, 4-aja BolshajaOkruzhnaja 33236029 KaliningradRussiaPuhelin +7 4012 776 222www.cramo.ru

TSEKIN TASAVALTACramo s.r.o.Slánská 285/13163 00 Praha 6 - RepyCzech RepublicPuhelin +420 226 291 711www.cramo.cz

SLOVAKIACramoAgátová 22841 01 BratislavaSlovakiaPuhelin +421 263 810 799www.cramo.cz

THEISEN BAUMASCHINEN PÄÄKONTTORIT

SAKSATheisen Baumaschinen AG Emeranstrasse 49-5185622 München-FeldkirchenGermanyPuhelin +49 89 857 98-0www.theisen.de

ITÄVALTATheisen Baumaschinen Mietpark GmbH & Co. KGStrasse 2A-M132351 Wiener NeudorfAustriaPuhelin +43 2236 636 35-0www.theisen.at

UNKARITheisen Baumaschinen Mietpark GmbH & Co. KGVédgát utca 8, XXI. Bezirk1215 BudapestHungaryPuhelin +36 1 427 0103www.theisen.hu

KONSERNINPÄÄKONTTORICramo OyjKalliosolantie 201740 VantaaSuomiPuhelin +358 10 661 10www.cramo.com

TOINEN KONSERNIKONTTORICramo ABTorshamnsgatan 35164 95 KistaSwedenPuhelin +46 8 623 5400www.cramo.com

FOR A GREAT DAY AT WORK

KONSERNIN TOINEN PAIKALLISET PÄÄKONTTORIT...kasvu oli 1,3 %, ilman myytyjä liiketoimintoja 3,3 %....

Documents

Transcript of KONSERNIN TOINEN PAIKALLISET PÄÄKONTTORIT...kasvu oli 1,3 %, ilman myytyjä liiketoimintoja 3,3 %....