Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia Seinäjoki 3.11.2017 Johtava asiantuntija, Arja Hastrup, THL

Kohti maakunnallista perhekeskustoimintamallia

• Lähtötilanteesta

• Rakentuu vaiheittain

• Mikä on maakunnallisen mallin ”minimi” – tehtävät ja palveluverkosto

• Kunnan ja maakunnan yhteiset lapset - SiSoTe

• Perhekeskuksen johtaminen

• Toimeenpanon tuesta

Perhekeskus-toimintamallilla tarkoitetaan

• lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut.

• uutta tapaa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun.

• rakennetta maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi sote-uudistuksessa.

Perhekeskuksen kehittämistyöstä – vaihe mistä maakunnissa lähdetty

• Kuntapohjaiset mallit

– Pääkaupunkiseutu: Vantaan Aurinkokivi, Hgin perhekeskukset

– Uusimaa: useassa kunnassa

– Pohjois-Pohjanmaa: jokaisessa kunnassa kahta lukuun ottamatta

– Keski-Suomi: Äänekoski, Laukaa, Kannonkoski, koulun ympärille rakentuva malli, Jyväskylässä 10 perhepalveluverkostoa

– Satakunta: Nortamon perhekeskus Raumalla (nuoret) 2015

– Varsinais-Suomi: useassa kunnassa, erilaisia painotuksia

– Lappi: Rovaniemi

– Kanta-Häme: Janakkala

• Kuntayhtymä tai useamman kunnan yhteistyö

– Etelä-Pohjanmaa: JIK-kuntayhtymä ja 4 muuta perhekeskusta

– Keski-Pohjanmaa: perhekeskus Pajala (3 kunnan palveluja)

• Varhaisen tuen ja hoidon ympärille rakentuva malli

– Etelä-Karjala: Lasten ja nuorten talot, Lappeenranta ja Imatra

– Pirkanmaa: hyvinvointineuvolat, Sastamalan perhepalveluverkosto

Perhekeskuksen kehittämistyöstä – vaihe mistä maakunnissa lähdetty

• Avoimen kohtaamispaikan ympärille rakentuva malli

• Päijät-Häme: Heinola; avoin päiväkoti lähtökohtana

• Pohjois-Karjala: toistaiseksi, mm. Perheen talo, aluemalli

• Maakunnallinen tai maakunnallisiin linjauksiin perustuva malli

• Kainuu: ainoa maakunnallinen, per. 2005 (jokaisessa kunnassa perhekeskus tai -asema, jalkautuvia palveluja) lähipalvelut taataan

• Pohjois-Savo: 5 alueellista perhekeskusta, kussakin perheasemia (jokaisessa kunnassa)

• Etelä-Savo: maakunnallinen perhelähtöinen perhekeskustoimintamalli, yhteiset periaatteet ja reunaehdot

• Kymenlaakso: maakunnallinen linjaus: 2 isoa perhekeskusta, perheasemia ja liikkuvia palveluja

Rakentuu vaiheittain

• Selkiytämme ja konkretisoimme perhekeskuksen tehtävät lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja varmistamiseksi

• Verkostoimme tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut ja toiminnot toimivaksi kokonaisuudeksi ja perustamme yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja

• Sovimme perhekeskuksen asemoitumisesta maakunnan alueella (organisointi),

• Huolehdimme kokonaisuuden johtamisesta, koordinaatiosta, palvelujen ja toimintojen yhteensovittamisesta sekä osaamisesta

• Sovimme tarvittavista yhteistyörakenteista (kunta: varhaiskasvatus, koulu ja opiskeluhuolto; aikuisten perus- ja erityispalvelut; erityspalvelut; järjestöt ja seurakunnat, kuntien muu toiminta)

• Uudistamme toimintakulttuuria toimintaperiaatteiden avulla

• Otamme lapset, nuoret ja perheet mukaan toimintaa kehittämään ja arvioimaan

• Mukana 18 maakuntaa + pks

Perhekeskus -

yhteen sovitetuilla

palveluilla apua ja

tukea perheille

Mitä perhekeskus tekee?

Perhekeskuksen palvelu- verkosto

Perhekeskuksen palvelut tuotetaan lähipalveluna

Lähipalvelulle ominaisia piirteitä Fyysinen saavutettavuus: palvelut ovat fyysisesti lasten kasvu-ympäristöjen ja perheiden arkiympäristöjen läheisyydessä ja/tai toimivien kulku- ja liikenneyhteyksien päässä tai jalkautuvat esim. kotiin. Psyko-sosiaalinen saavutettavuus: palvelut ja toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota perheiden mukaan kutsumiseen, myönteiseen vastaanottoon, osallisuuden vahvistamiseen ja tarpeiden mukaisiin palveluihin. Näin pystytään vähentämään ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemusta sekä leimautumisen pelkoa. Samalla on mahdollista vahvistaa avun vastaanottavaisuutta ja rakentaa luottamusta. Digitaalinen saavutettavuus: perhekeskuksessa voisi olla tarjolla verkkopalveluja myös reaaliaikaisesti (chat, ajanvaraus) tai perheen oman aikataulun mukaan hyödynnettäviä palveluja (neuvonta, ohjaus, vanhemmuuden tuki)

Kunnan ja maakunnan yhteiset lapset ja perheet

• Perhekeskustoimintamallissa yhdyspintoja syntyy

• maakunnan sote-palvelujen,

• kunnan sivistyspalvelujen (varhaiskasvatus ja koulu) ja

• muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen sekä

• järjestöjen ja seurakuntien palvelujen välille

• Lapset ja perheet odottavat sujuvaa palvelua, hyvää yhteistyötä toimijoiden välille, apua ja tukea nopeasti ja laadukkaasti

• Selätettävä turhat esteet, rajat, siilot ym., jotta palvelut lapsi- ja perhelähtöisiä

Varhaiskasvatus on osa perhekeskuksen palveluverkostoa

• Perhekeskustoimintamalli tarjoaa tilaisuuden synergiaetuihin

• Yhtenäistää toimintatapoja lasten kehityksen sekä vanhemmuuden tukemiseksi

• Tehostaa sote-palvelujen tukea varhaiskasvatukselle

• Sivistys-sote -yhteistyötä tarpeen tukea

Organisointi, johtaminen ja yhteensovittaminen ml. suunnittelu ja arviointi

• Organisointi

Miten perhekeskus asemoituu

Toteutus lähipalveluna

Lähtötilanteen kartoitus ja työskentelyn vaiheistus

Lasten ja perheiden osallisuus

Uudistuva lainsäädäntö

• Johtaminen

Tarvitaan linja – ja verkostojohtamista

Kuka / ketkä ottavat vastuun kokonaisuudesta

• Yhteensovittaminen

Koordinaatio, sopimukset, tiimityö, sovitut käytännöt

• Pitkän tähtäyksen suunnitelma, seuranta ja arviointi

Maakuntien muutostyötä tuetaan kansallisesti

• Säännölliset perhekeskustyöpajat käynnistetty 5/2017

• Maakuntavierailut

• Opas valmisteilla

• Tapahtumat löytyy https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-

• Muu toimeenpanoa tukeva kansallinen työ

• Yhdyspintatyö ja verkostojohtamisen kehittäminen

• Järjestöjen kanssa tehtävät sopimukset

• Kasvatus- ja perheneuvoloiden kanssa tehtävä työ

• Näyttöön perustuvat menetelmät http://kasvuntuki.fi/

• Vanhemmuussuunnitelma osana eroauttamista

• Luo luottamusta https://verkkokoulut.thl.fi/web/suojele-lasta/

Teemme yhdessä lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea.