KMTK Tietomalli Maasto...2020/11/24 · Tietomalli 1 (31) Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2....

Maanmittauslaitos Torikatu 16 www.maanmittauslaitos.fi/yhteystiedot 22100 Maarianhamina [email protected] 0245954-4 puhelin 029 530 1100 Kotipaikka Helsinki

KMTK Tietomalli

Hydro, luonnos 24.11.2020

Tietomalli 1 (31)

Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Hydro-kohderyhmä 5 3. Järven Osa 7

3.1. Määritelmä 7 3.2. Valintakriteerit 7 3.3. Geometria 7 3.4. Kohdeluokkakohtaiset ominaisuustiedot 7 3.5. Yhteydet muihin kohteisiin 8

4. Meren osa 9


5. Uoman osa 11


6. Uomapiste 14


7. Kanava 16


8. Sulkualue 18


9. Rantaviiva 20


Tietomalli 2 (31)

10. Koski 21


11. Saari 22


12. Vesikivi 23


13. Vesikivikko 24


14. Matalikko 25


15. Vesikuoppa 26


16. Lähde 27


17. Vesiputous 28

17.1. Määritelmä 28 17.2. Valintakriteerit 28

Tietomalli 3 (31)

17.3. Geometria 28 17.4. Kohdeluokkakohtaiset ominaisuustiedot 28 17.5. Yhteydet muihin kohteisiin 28

18. Maatuva vesialue 29


Liite 1. UML-kaaviot 30

Tietomalli 4 (31)

1. Johdanto

Hydrografia-teeman tietomalli määrittelee, miten reaalimaailman vesistökohteet mallinnetaan Kansalli-sessa maastotietokannassa (KMTK).

Tietomallia on kehitetty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Työtä on ohjannut kansalliset tarpeet valta-kunnallisille peruspaikkatiedoille ja INSPIRE-direktiivin vaatimukset sekä käytettävissä oleva tietoai-neisto ja nykyiset tiedon tuotantomenetelmät.

Tietomalli on luonnos, ja sen kehittäminen jatkuu edelleen. Tietomalli kuvaa tavoitetilannetta, ja sen mukainen toteutus KMTK:ssa etenee kohdeluokittain. Siksi joidenkin kohdeluokkien mukaista tietoa ei ehkä ole heti saatavissa tai tiedot eivät ole alkuvaiheissa täysin tietomallin mukaisia.

Dokumentin luvussa 2 esitellään teeman kohdeluokkien kokonaisuus sekä kaikkia kohdeluokkia kos-kevat yhteiset periaatteet. Tietomallin UML-kaavio on liitteenä.

Luvuissa 3−18 kuvataan teeman kohdeluokat. Yksittäisestä kohdeluokasta kuvataan:

• määritelmä

• valintakriteerit

• geometrioiden muodostaminen

• kohdeluokkakohtaiset ominaisuustiedot

• yhteydet muihin kohteisiin.

Tässä tietomallissa esitetyn lisäksi jokaiseen kohdeluokkaan sisältyy ominaisuustiedot, jotka on ku-vattu dokumentissa ”KMTK Tietomalli Yhteiset ominaisuustiedot”. Kohdeluokkien ominaisuuksien ar-vojoukoissa käytettävät koodi julkaistaan Maanmittauslaitoksen luettelopalvelussa.

Tietomalli 5 (31)

2. Hydro-kohderyhmä

Hydro-kohderyhmään kuuluu vesistöä kuvaavia kohdeluokkia, yhteensä 17 kohdeluokkaa.

Taulukko 1. Hydro-kohderyhmän kohdeluokat.

Järven osa

Virtaveden osa

Meren osa

Uoman osa

Uomapiste

Rantaviiva

Koski

Sulkualue

Kanava

Saari

Vesikivi

Vesikivikko

Matalikko

Vesikuoppa

Lähde

Vesiputous

Maatuva vesialue

Tietomalli 6 (31)

Kuva 1. Hydro-kohderyhmän kohdeluokat. Symboleilla esitetään, onko kohderyhmän geometria piste, viiva vai alue. Kohteilla on yksi geometria, lukuun ottamatta Virtaveden osa-kohdetta, jolla voi olla kaksi geometriaa.

Tietomalli 7 (31)

3. Järven Osa

3.1. Määritelmä

Järvellä tarkoitetaan merestä erillään olevaa maaston muotojen rajaamaa yhtenäistä vesialuetta. Jär-vet kuuluvat vakavesiin, jotka ovat luonnon vedenkierron osana olevia veden jatkuvasti peittämiä alu-eita, joilla vedenpinnan korkeus pysyy alueellisesti samalla tasolla eikä niissä ole olennaista virtaa-maa.

Järven osat kattavat kaikki järvialueet. Järven osa -kohteista voidaan muodostaa järvialueen perusyk-sikkö. Perusyksikköjako on tehty hydrologisin perustein niin, että niistä saadaan koostettua eri määri-telmien mukaisia vesimuodostumia: vesistöt, kokonaiset järvet, tekojärvet, merkitykselliset järvien lah-det, lammet, kanava ym.

3.2. Valintakriteerit

Kaikki yli 1000 m2 (0,1 ha) sisämaan vedenpeittämät alueet, jotka eivät ole altaita tai virtavesiä. Li-säksi valtion rajojen ulkopuolelta Suomen hydrologiseen verkostoon vaikuttavat järvialueet.

Suhde muihin kohdeluokkiin

Alle 1000 m2 (alle 0,1 ha) suuruinen veden täyttämä alue, jolla vedenpinnan korkeus on sama, tallen-netaan Vesikuoppana.

3.3. Geometria

Tallennetaan alueena, jonka reunapisteillä on korkeustieto.

Alue kattaa Järven osa-kohteen geometrisen ulottuvuuden keskiveden korkeuden mukaisesti.

3.4. Kohdeluokkakohtaiset ominaisuustiedot

Järvialueen perusyksikön yksilöllinen tunnus

Perusyksikön yksilöivä tunnus, kokonaisluku.

Järven osa -kohteille tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen perusyksikkö-ID.

Pinta-ala

Pinta-ala hehtaareina. Ilmoitetaan 0,01 ha tarkkuudella. Ei tiedossa -arvo merkitään -99

Keskiveden korkeus

Keskiveden korkeus. Ilmoitetaan 0,1 m tarkkuudella. Ei tiedossa -arvo merkitään -99

Järven osan keskiveden korkeus on pitkäaikaisiin havaintoihin perustuva tai jos havaintoja ei ole saa-tavissa, kesäkauden (touko-lokakuu) arvioidun keskiveden korkeuden mukainen. Säännöstellyn Jär-ven osan keskiveden korkeus on kesäkauden keskiveden korkeuden mukainen.

Tietomalli 8 (31)

Säännöstelyn yläraja

Säännöstelyn alaraja. Ilmoitetaan 0,1 m tarkkuudella. Ei tiedossa -arvo merkitään -99

Säännöstelyn alaraja

Säännöstelyn yläraja. Ilmoitetaan 0,1 m tarkkuudella. Ei tiedossa -arvo merkitään -99

3.5. Yhteydet muihin kohteisiin

Järven osa rajautuu nollaan tai useampaan Rantaviiva-kohteeseen.

Järvialueella oleva Matalikko-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Järven osa-kohteeseen.

Järvialueella oleva Maatuva vesialue-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Järven osa-kohteeseen.

Järvialueella oleva Vesikivi-kohde sisältyy yhteen Järven osa-kohteeseen.

Järvialueella oleva Vesikivikko-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Järven osa-kohteeseen.

Uoman osa-kohde sisältyy nollaan tai yhteen Järven osa-kohteeseen.

Kanava-kohde sisältää nollan tai useamman Järven osa-kohteen.

Tietomalli 9 (31)

4. Meren osa

4.1. Määritelmä

Merellä tarkoitetaan mantereiden ympärillä olevaa laajaa ja yhtenäistä suolavesialuetta.

Meren osat kattavat kaikki merialueet. Meren osa -kohteista voidaan muodostaa merialueen perusyk-sikkö. Merialueiden perusyksikköjako on tehty tarpeeksi pieneksi, jotta yksittäisten osien käsittely hel-pottuu. Suomen merialueet on jaettu noin 400 osaan sisältäen sisäisen ja ulkoisen aluemeren sekä kansainvälisen merialueen Suomen talousvyöhykkeen osalta.


Suomen merialueet on jaettu noin 400 osaan sisältäen sisäisen ja ulkoisen aluemeren sekä kansain-välisen merialueen Suomen talousvyöhykkeen osalta.

4.3. Geometria


Alue kattaa Meren osa-kohteen geometrisen ulottuvuuden keskiveden korkeuden mukaisesti.


Merialueen perusyksikön yksilöllinen tunnus

Perusyksikön yksilöivä tunnus, kokonaisluku.

Meren osa -kohteille tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen perusyksikkö-ID.

Pinta-ala

Pinta-ala hehtaareina. Ilmoitetaan 0,01 ha tarkkuudella. Ei tiedossa -arvo merkitään -99

Tietomalli 10 (31)

Aluevesiluokka

Suomen aluevedet muodostuvat sisäisistä ja ulkoisista aluevesistä. Sisäisten aluevesien ulkorajan muodostaa ns. perusviiva, joka kulkee uloimpien saarten ja luotojen kautta. Ulkoinen aluevesi ulottuu 12 meripeninkulman päähän tästä perusviivasta. Suomen talousvyöhyke käsittää Suomen aluevesiin välittömästi liittyvän merialueen, jonka ulkoraja määräytyy Suomen vieraiden valtioiden kanssa teke-mien sopimusten mukaisesti.

Taulukko 2. Aluevesiluokka.

Aluevesiluokka Määritelmä

sisäinen aluevesi

Sisäisten aluevesien ulkorajan muodostaa ns. perusviiva, joka kul-kee uloimpien saarten ja luotojen kautta.

ulkoinen aluevesi Ulkoinen aluevesi ulottuu 12 meripeninkulman päähän sisäisten aluevesien muodostamasta perusviivasta.

Suomen talousvyöhyke Suomen talousvyöhyke käsittää Suomen aluevesiin välittömästi liittyvän merialueen, jonka ulkoraja määräytyy Suomen vieraiden valtioiden kanssa tekemien sopimusten mukaisesti


Meren osa rajautuu nollaan tai useampaan Rantaviiva-kohteeseen.

Merialueella oleva Matalikko-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Meren osa-kohteeseen.

Merialueella oleva Maatuva vesialue-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Meren Osa-kohteeseen.

Merialueella oleva Vesikivikko-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Meren osa-kohteeseen.

Merialueella oleva Vesikivi-kohde sisältyy yhteen Meren osa-kohteeseen.

Kanava-kohde sisältää nollan tai useamman Meren osa-kohteen.

Meren osa-kohde rajautuu nollaan tai useampaan Saari-kohteeseen.

Tietomalli 11 (31)

5. Uoman osa

5.1. Määritelmä

Uomaverkosto on verkostomainen esitys Suomen vesistöistä. Uoman osa on perusyksikkö, josta voi-daan muodostaa uomaverkoston uomia. Perusyksiköistä voidaan muodostaa myös mm. VPD-uomia ja maatalouden Vipu-uomia. Uoman osa -kohteet noudattavat geometrisesti Virtaveden osa -kohtei-den geometriaa (jokiuomat) tai kulkevat Järven osa -kohteen poikki (ns. pseudouomat).

Uomat on luotu kaikille yli 10 km2 valuma-alueen kokoisille alueille. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä, alle 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uoma katkeaa toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uo-mien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uoma ja Uoman osa vastaavat pääsääntöi-sesti toisiaan, mutta Uoman osa katkeaa uoman katkaisukohtien lisäksi myös viivamaisen ja aluemai-sen Virtaveden osan yhtymäkohdassa.

Kuva 2. Uoma ja Uoman osa.


Kaikki uomaverkoston uomat tallennetaan Uoman osina. Uomaverkoston mallintamisesta vastaa Suo-men ympäristökeskus SYKE.

Tietomalli 12 (31)

5.3. Geometria

Tallennetaan viivana.

Uoma osa -kohde kulkee Virtaveden osa -kohteen keskilinjaa tai Järven osa -kohteen aluegeomet-rian poikki. Uoman osa -kohde digitoidaan virtaussuuntaan.


Uoman osan yksilöllinen tunnus

Uoman osan yksilöivä tunnus, kokonaisluku.

Uomanumero

Uoman numero, kokonaisluku.

Uoman osa -kohteen tyyppi

Tyyppi-ominaisuustieto määräytyy sen mukaan, missä Uoman osa-kohde kulkee.

Taulukko 3. Uoman tyyppi.

Uoman tyyppi Määritelmä

Virtavesi Uoman osa joka vastaa geometrisesti Virtaveden osa-kohdetta, jonka leveysluokka on alle 2 m tai 2 - 5 m leveä.

Virtavesi pseudo Uoman osa joka kulkee aluemaisen Virtaveden osa-kohteen poikki (leveysluokka yli 5 m leveä).

Järvi pseudo Uoman osa joka kulkee Järven osa-kohteen poikki.

Tietomalli 13 (31)

Kuva 3. Uoman osan tyyppi.


Järvialueen poikki kulkeva Uoman osa -kohde sisältyy tasan yhteen Järven osa -kohteeseen.

Virtavettä mallintavat Uoman osat kulkevat aina Virtaveden osan geometrian sisällä tai geometriaa vastaavasti (mikäli alle 5 metriä leveä Virtaveden osa) Uoman osa -kohde katkeaa, jos Virtaveden osan leveysluokka muuttuu yli tai alle 5 metriä leveäksi.

Uoman osalla on assosiaatio alkupiste tasan yhteen Uomapiste -kohteeseen.

Tietomalli 14 (31)

6. Uomapiste

6.1. Määritelmä

Uomaverkosto on verkostomainen esitys Suomen vesistöistä. Uomapiste on verkoston perusyksikkö ja vastaa verkoston yhtä solmupistettä. Uomapiste mallinnetaan jokaiseen Uoman osan alku- ja lop-pupisteeseen.


Kaikki Uoman osia vastaavat Uomapisteet.

6.3. Geometria

Tallennetaan pisteenä Uoman osa-, Virtaveden osa-, Järven osa- tai Meren osa-kohteiden leik-kauskohtiin.


Uomapisteen yksilöllinen tunnus

Uomapisteen yksilöivä tunnus, kokonaisluku.

Uomapisteen tyyppi

Taulukko 4. Uomapisteen tyyppi

Tyyppi Määritelmä

Alkupiste Alkupiste on uoman latvalla oleva, ylin alkupiste.

Kahden uoman osan liitos Kahden Uoman osan liitoskohdassa yksi Uoman osa loppuu ja toi-nen alkaa.

Risteys Risteyksessä kaksi tai useampi Uoman osaa risteää.

Purkupiste Purkupiste on uoman alimpana oleva, mereen purkautuva loppu-piste.

Virtauksen sääntely Virtauksen sääntely -kohdassa on jokin rakennelma (esimerkiksi pato), joka vaikuttaa veden virtaukseen.

Tietomalli 15 (31)


Uomapiste on vähintään yhden Uoman osan alku- tai loppupiste. Uomien katkaisukohdissa se on yh-den uoman alkupiste ja yhden uoman loppupiste. Uomien risteyskohdissa se on useammalle uomalle alku- tai loppupiste.

Tietomalli 16 (31)

7. Kanava

7.1. Määritelmä

Kanava on keinotekoinen, vesiliikennettä varten rakennettu vesiuoma. Kanava-kohde vastaa geomet-risesti kanavan vesialuetta.

Kuva 4. Kanava (avokanava).


Kaikki vesiliikennettä palvelevat kanavat. Ei historiallisia kanavia.

7.3. Geometria

Tallennetaan alueena.

Tietomalli 17 (31)


Kanava -kohteen tyyppi

Taulukko 5. Kanava -kohteen tyyppi


Sulkukanava Sulkukanava on kyseessä silloin, kun kanava yhdistää kaksi vesi-aluetta, joiden pinnat sijaitsevat eri korkeuksilla.

Avokanava Avokanava puolestaan on kyseessä silloin, kun kanavan yhdistä-mät vesialueet sijaitsevat samassa tasossa tai kun korkeusero on vähäinen.

Muu kanava


Kanava-kohde vastaa yhtä tai useampaa Meren osa-, Järven osa- tai Virtaveden osa-kohdetta.

Kanava-kohteeseen voi kuulua nolla, yksi tai monta Sulkualue-kohdetta.

Tietomalli 18 (31)

8. Sulkualue

8.1. Määritelmä

Sulkualue on alue kahden sulkuportin välillä. Sulkualuetta käytetään alusten nostamiseen ja laskemi-seen eritasoisten vesiosuuksien välillä.

Kuva 5. Kanava (Sulkukanava) ja Sulkualue


Kaikki vesiliikennettä palvelevat sulkualueet.

8.3. Geometria

Tallennetaan alueena.

Sulkualue-kohteen geometria on yhtenevä sen muodostaneen kohteen aluegeometrian kanssa.


Ei ole.

Tietomalli 19 (31)


Sulkualue-kohde kuuluu tasan yhteen Kanava-kohteeseen.

Sulkualue-kohde vastaa yhtä tai useampaa Virtaveden osa-kohdetta.

Sulkualue rajautuu kahteen rakennukset ja rakenteet -teeman Portti-kohteeseen, joiden tyyppi on sul-kuportti.

Tietomalli 20 (31)

9. Rantaviiva

9.1. Määritelmä

Rantaviiva on viiva, jossa maan ja veden pinnat kohtaavat.


Kaikki rantaviivat.

9.3. Geometria

Tallennetaan viivana, jonka taitepisteillä on korkeusarvot.


Rantaviivan tyyppi

Taulukko 6. Rantaviivan tyyppi


Yksikäsitteinen Maastoalueet saavat yleensä yksikäsitteisen rantaviivan.

Epämääräinen Jos keskiveden mukaista rantaviivaa on vaikea määrittää 10 m suuremmalla tarkkuudella, jos rantaviiva on hyvin pienipiirteinen tai jos vähäinenkin keskivedenkorkeuden muutos siirtää rantavii-vaa huomattavasti, rantaviivan tyyppi on epämääräinen.

Rakennettu Rakennettu rantaviiva tallennetaan veden rajaan tehdyn rakennel-man reunaan, joka erottaa veden ja maan toisistaan. Rakennettu rantaviiva voi esiintyä esimerkiksi kanavissa ja tekojärvissä (pen-ger).


Rantaviiva-kohde rajaa Järven osa-, Meren osa-, Virtaveden osa- ja Saari-kohdetta.

Tietomalli 21 (31)

10. Koski

10.1. Määritelmä

Koski on virtavesialueen osa, jossa maaston vietto aiheuttaa voimakkaan virtauksen ja veden aaltoilun tai vaahtoamisen.


Kaikki yli 20 m pitkät kosket.

10.3. Geometria

Tallennetaan viivana virtaveden juoksusuunnassa Virtaveden osa-kohteen keskelle.


Koski -kohteen tyyppi

Taulukko 7 Koski -kohteen tyyppi


luonnonkoski luonnonkoski

rakennettu rakennettu koski


Koski-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Virtaveden osa-kohteeseen.

Tietomalli 22 (31)

11. Saari

11.1. Määritelmä

Saari on veden kokonaan ympäröimä, mannerta pienempi maa-alue.


Kaikki merisaaret.

11.3. Geometria


Saari-kohde muodostetaan yksiosaisena.


Ei ole.


Saari-kohde rajautuu yhteen tai useampaan Rantaviiva-kohteeseen.

Saari-kohde rajautuu yhteen tai useampaan Meren osa-kohteeseen.

Tietomalli 23 (31)

12. Vesikivi

12.1. Määritelmä

Vesialueella oleva yksittäinen kivi.


Kaikki tunnistettavat ja/tai veneilyä haittaavat kivet.

12.3. Geometria

Tallennetaan pisteenä kiven keskipisteeseen.


Vesikivi -kohteen tyyppi

Taulukko 8 Vesikivi -kohteen tyyppi


Vedenalainen Keskivedenpinnasta 0,3‒1,5 m syvyydessä oleva kivi.

Pinnassa Keskivedenpinnasta enintään 0,3 m syvyydessä oleva tai enintään 0,3 m keskivedenpinnan yläpuolelle ulottuva kivi.

Vedenpäällinen Vähintään 0,3 m keskivedenpinnan yläpuolelle ulottuva kivi.


Vesikivi-kohde sijaitsee yhdessä Järven osa-, Meren osa- tai Virtaveden osa-kohteessa.

Tietomalli 24 (31)

13. Vesikivikko

13.1. Määritelmä

Ryhmä vedenalaisia ja -päällisiä kiviä, jotka ovat enintään 1,5 m syvyydessä.


Vesikivien muodostama ryhmä, jota ei pystytä kuvaamaan yksittäisinä kivinä. Vähimmäiskoko on 1000 m2 (0,1 ha) ja enimmäiskoko on 5000 m2 (0,5 ha).


Isommat Vesikivikot tallennetaan Matalikko-kohteina.

13.3. Geometria



Ei ole.


Vesikivikko-kohde sijaitsee yhdessä tai useammassa Järven osa-, Meren osa- tai Virtaveden osa-kohteessa.

Tietomalli 25 (31)

14. Matalikko

14.1. Määritelmä

Syvyydeltään ympäristöään olennaisesti matalampi vesialue.


Matalikon vähimmäiskoko on 5000 m2 (0,5 ha). Vähimmäiskokoa pienemmät matalikot voidaan tallen-taa Vesikivi- tai Vesikivikko-kohteina. Matalikkoja voidaan myös tallentaa vesialueelle, jossa on esi-tetty syvyyskäyrät, jos matalikkokuvauksella voidaan täydentää syvyyskäyräkuvausta. Rannan välittö-mässä läheisyydessä olevia kapeita (leveys alle 50 m), rannan suuntaisia matalikoita ei tallenneta.

14.3. Geometria



Ei ole.


Matalikko-kohde sisältyy yhteen tai useampaan Meren osa- tai Järven osa-kohteeseen.

Tietomalli 26 (31)

15. Vesikuoppa

15.1. Määritelmä

Pysyvästi veden peittämä pieni alue, joka ei ole osa vesistöverkkoa.


Kaikki vesikuopat, jotka ovat alle 1000 m2 (0,1 ha), mutta yli 100 m2.


Yli 1000 m2 (0,1 ha) vastaavat alueet tallennetaan Järven osa-kohteena.

15.3. Geometria

Tallennetaan pisteenä alueen keskipisteen kohdalle.


Ei ole.


Ei ole.

Tietomalli 27 (31)

16. Lähde

16.1. Määritelmä

Pohjaveden maanpäällinen purkautumiskohta.


Maastossa selvästi havaittava, ympäri vuoden vettä antava lähde.

16.3. Geometria

Tallennetaan pisteenä


Ei ole.


Ei ole.

Tietomalli 28 (31)

17. Vesiputous

17.1. Määritelmä

Vesireitin laskeva osa, jossa vesi putoaa vertikaalisesti jonkin matkaa. Vesiputouksella tulee olla edes-täpäin katsottuna selkeä ylä- ja alataso, joiden välillä vesi putoaa. Putouksen tulee virrata vapaasti il-man ihmisen ohjailua.


Kaikki vesiputoukset, joiden kokonaiskorkeus on vähintään 2 m.

17.3. Geometria

Tallennetaan pisteenä


Korkeus

Vesiputouksen korkeudeksi tallennetaan putouksen suhteellinen korkeus kokonaislukuna. Mikäli suh-teellinen korkeus ei ole tiedossa, merkitään arvoksi -99

Pituus

Vesiputouksen pituus kokonaislukuna. Mikäli pituus ei ole tiedossa, merkitään arvoksi -99


Vesiputous sijaitsee yhdessä Virtaveden osa-kohteessa.

Tietomalli 29 (31)

18. Maatuva vesialue

18.1. Määritelmä

Pohjamyötäisen kasvillisuuden tai maankohoamisen vuoksi maatumassa oleva vesialue.


Vähimmäiskoko on 10 000 m2 (1 ha).

18.3. Geometria



Ei ole.


Maatuva vesialue sisältyy yhteen tai useampaan Järven osa- tai Meren osa-kohteeseen.

Tietomalli 30 (31)

Liite 1. UML-kaaviot

Kuva 6. Hydroteeman kohdeluokat, ominaisuustiedot ja kohdeluokkien väliset relaatiot.

Tietomalli 31 (31)

Kuva 7. Hydroteeman luettelomuotoiset ominaisuustiedot ja niiden arvojoukot.

KMTK Tietomalli Maasto...2020/11/24 · Tietomalli 1 (31) Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2....

Documents

Transcript of KMTK Tietomalli Maasto...2020/11/24 · Tietomalli 1 (31) Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2....