KATSAUS VUOTEEN 2018 · 2019. 4. 4. · 9 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 MuuTTuvA...

KATSAUS VUOTEEN 2018

600 000VIERAILIJAA

TIEDEKULMASSA

Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2018 Julkaistu 3.4.2019

Toimituskunta:

Päivi Kuuppelomäki

Tuula Sunnarborg

Soile Tapio

REHTORILTA

Vuonna 2018 yliopiston organisaatiossa tapahtui isoja muutoksia: uusi hallitus aloitti toimikautensa vuoden alussa, uusi 50-henkinen yliopistokollegio valittiin helmikuussa ja rehtoraatti vaihtui.

Oma toimikauteni Helsingin yliopiston rehtorina alkoi 1.8.2018. Tärkeimpinä tavoitteinani on nos-taa yliopiston tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus entistä korkeammalle tasolle sekä var-mistaa yliopistolaisten työrauha ja edistää yhteisöl-lisyyttä ja työhyvinvointia. Yhteisöllisyyden vahvis-tamiseksi aloitimme rehtoraatin kanssa heti syksyllä kaikille avoimet kampuskierrokset. Visiomme ”Glo-baali vaikuttaja — yhdessä” on juuri se toimintamme pääajatus, jonka haluan pitää kirkkaana mielessä. Henkilökunnassa ja opiskelijoissa on se potentiaali, jolla Helsingin yliopistosta tehdään entistä korkea-tasoisempi oppimisen ja huippututkimuksen ympä-ristö.

Haluamme myös toimia kestävän kehityksen periaat-teiden mukaan. Siksi yhden vararehtorin tehtävänä on nimenomaan kestävä kehitys ja näiden asioiden edistämiseksi on perustettu kestävyys ja vastuulli-suus -toimikunta. Toimikunta organisoi kestävän ke-hityksen toimintaa koko yliopiston tasolla ja yliopis-to päätti myös osallistua uuteen THE Impact ranking -tiedonkeruuseen. Siinä kerätään yliopistoilta tietoja siitä, kuinka ne pystyvät vastaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Vaikka kuluva strategiakautemme on voimassa vie-lä vuoden 2020 loppuun, olemme jo aloittaneet uu-den strategian valmistelun. Strategiatyön yhteydessä kansleri Kaarle Hämerin vetämä työryhmä alkoi käy-dä läpi yliopiston arvoja ja tekee niihin mahdollises-ti päivityksiä vuoden 2019 aikana. Yliopiston johto on osallistunut aktiivisesti opetus- ja kulttuurimi-nisteriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n työhön ja siihen liittyneen yliopistojen ra-hanjakomallin laadintaan.

Avoin tiede ja tutkimus ovat keskeisiä strategisia tavoitteitamme. Tutkimuksessa tuloksemme ovat

kiistattomasti huippuluokkaa ja tutkijamme ovat menestyneet hyvin Euroopan tutkimusneuvoston ERC-rahoitushauissa: vuonna 2018 yliopistolle myönnettiin seitsemän uutta ERC-rahoitusta. Lisäk-si Suomen Akatemian viime vuonna valituista kym-menestä uudesta akatemiaprofessorista kuusi on Helsingin yliopistosta. Vuonna 2018 on myös kerät-ty aineistoa vuonna 2019 valmistuvaan tutkimuksen arviointiin. Arviointi auttaa parantamaan tutkimuk-sen laatua ja tukee myös uuden strategian laatimista.

Helsingin yliopisto kehittää myös jatkuvasti koulu-tustaan. Laajan koulutusohjelmauudistuksen tarkoi-tus on mahdollistaa aiempaa yksilöllisemmät opin-topolut. Ensimmäinen vuosi uudistuksen jälkeen osoitti uudistuksen tarpeellisuuden, vaikka laajojen muutosten vakiinnuttamiseen kuluukin vielä aikaa. Kevään 2018 yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki ennätysmäärä opiskelijoita ja todistuksen pe-rusteella valittavien määrä kasvoi. Myös kansain-välisten maisteriohjelmien hakijamäärät kasvoivat selvästi verrattuna edelliseen vuoteen.

Yliopiston toimintaympäristön muutoksiin vastat-tiin perustamalla Helsinki Graduate School of Eco-nomics (Helsinki GSE) ja saattamalla päätökseen Helsinki Institute for Social Sciences and Humani-ties -toimintayksikön (SSH) perustaminen. Helsinki GSE vastaa taloustieteen ja muun kvantitatiivisen yhteiskuntatieteen osaamiseen ja opetukseen koh-distuvaan kysyntään, ja SSH:n tavoitteena on vah-vistaa ja uudistaa ihmistieteiden perustutkimusta ja infrastruktruureja. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sijoittuminen Helsingin yliopiston Viikin kampukselle puolestaan mahdollistaa uudenlaisen ja tehokkaamman yhteistyön Helsingin yliopiston ja muiden alueella toimivien organisaatioiden kuten Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusvi-rasto Eviran (1.1.2019 alkaen Ruokavirasto) kanssa.

Helsingin yliopisto haluaa olla edelläkävijä myös digitalisaation hyödyntämisessä läpi yliopiston. Al-kuvuodesta julkaistiin yliopiston Digitalisaation tiekartta 2018—2020 ja yhtenä esimerkkeinä di-

giloikasta voidaan pitää Kumpulan älykampus ”Ubi-kampusta”. Sen tavoitteena on tuoda kampuksille teknologian ja tekoälyn tukemia työtiloja.

Yliopiston strategisilla kumppanuuksilla vahviste-taan vaikuttavuuttamme globaalina toimijana. Vuo-den 2018 aikana käynnistettiin uusia hankkeita eri-tyisesti Pekingin ja Tukholman yliopistojen kanssa. Tukholman osalta kartoitettiin uutena kärkihank-keena arktista tutkimusta ja Pekingin yliopiston kanssa panostettiin erityisesti tohtorikoulutuksen kehittämiseen Life Science -alalla.

Helsingin yliopisto tekee globaaleja tekoja ilmaston-muutoksen torjumiseksi ja haluaa olla yhä vahvem-min mukana vaikuttamassa kansalliseen ja kansain-väliseen päätöksentekoon tutkitun tiedon kautta. Vuoden alussa aloittivat toimintansa niin kestävän kehityksen globaaleihin haasteisiin vastaava Kestä-vyystieteen instituutti (HELSUS) kuin Ilmakehätie-teiden keskus (INAR), joka vahvistaa ilmakehän ja ympäristön tutkimusta kansallisesti ja kansainvä-lisesti. Helsingin yliopisto hyväksyttiin lokakuussa myös Climate Leadership Coalition (CLC) jäseneksi. Suomalaisten organisaatioiden ja Sitran muodosta-ma yhteisö haastaa yhteiskuntaa ja yrityksiä ilmas-tonmuutoksen hillintään.

Me Helsingin yliopistossa haluamme olla vahvasti mukana, kun Suomen tulevaa hyvinvointia raken-netaan laadukkaan koulutuksen ja tieteen varaan. Vuoden 2018 aikana on tehty aktiivisesti vaalivai-kuttamista ja työtä #Siksitiede-kampanjassa, jonka tavoite on viestiä suurella yleisölle ja päättäjille siitä, mihin tutkimusta ja tutkimukseen perustuvaa ope-tusta tarvitaan. Tieteen ja koulutuksen avulla rat-kaistaan globaaleja haasteita ja rakennetaan Suomen menestystä. Meidän on investoitava koulutukseen ja huippututkimukseen entistä enemmän ja työ vaatii tuekseen yli hallituskausien jatkuvan kansallisen konsensuksen.

Täysin uudistunut Tiedekulma on yksi näkyviä yh-teiskunnallisen vuorovaikutuksen foorumejamme. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana se on lunas-tanut asemansa suosittuna tapahtuma-, työskentely- ja oleskelutilana. Tiedekulmassa on järjestetty en-simmäisen vuoden aikana yli 500 tapahtumaa, jotka ovat keränneet yhteensä yli 600 000 kävijää.

Yliopistojen tuottama sivistyksellinen pääoma on se voima, jolla rakennamme myös yhteiskunnan hyvin-vointia. Pidän tärkeänä, että yliopisto ei vain heijasta yhteiskunnallisia arvoja, vaan se toimii myös keskus-telun avaajana ja suunnannäyttäjänä.

Jari Niemelä, rehtori

AVAINLUKUJA 2018

31 200 tutkinto-opiskelijaa

1 850 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa

5 514 tutkintoa

1,1 miljoonaa suoritettua opintopistettä

27 741 hakijaa päähaussa, 3438 uutta opiskelijaa

31 644 opiskelijaa Avoimessa yliopistossa

7 838 työntekijää, joista 4 458 opettajia ja tutkijoita

1 306 ulkomaalaista työntekijää

10 926 julkaisua, joista vertaisarvioituja 69 %

3 302 tutkimusprojektia

57. sija Shanghain yliopistovertailussa

19 Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä, joista 14 johdettiin Helsingin yliopis-tosta

12 akatemiaprofessoria

18 tutkijaa Helsingin yliopistosta Highly Cited Researchers-listalla

103 keksintöilmoitusta ja 43 patenttihakemusta

30 407 rekisteröityä alumnia

56 miljoonaa euroa lahjoituksia yliopistolle Tekoja maailman parhaaksi varainhankinta kampanjassa vuosina 2013—2018

39 miljoonaa sivukäyntiä Helsinki.fi-verkkosivuilla

18 500 kansainvälistä mediaosumaa

Toimintaa 16 paikkakunnalla

ORGANISAATIO1 2018

1 Katso ajantasainen organisaatio osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/organisaatio

https://www.helsinki.fi/fi/organisaatio

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018

SISÄLLYS

REHTORILTA ............................................................................................3

SISÄLLYS .................................................................................................7

MUUTTUVA YLIOPISTO ..........................................................................8

HELSINGIN YLIOPISTON STRATEGIA 2017—2020 ............................11

TUTKIMUS ............................................................................................16

OPETUS .................................................................................................28

YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS .........................................39

KESTÄVÄ JA VASTUULLINEN YLIOPISTO ..........................................51

HENKILÖSTÖ ........................................................................................54

TALOUS .................................................................................................61

PALVELUT ..............................................................................................67

TILAT ......................................................................................................72

YLIOPISTOKONSERNI .........................................................................77

LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA ..........................................78

8

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 MuuTTuvA yliopiSTo

luETuiMpiA vERKKouuTiSiAMME vuoDElTA 2018

Ilmainen AI-verkkokurssi kouluttanut jo tuhansia tekoälyn perusteisiin

Elements of AI -verkkokurssi on kerännyt kymmeniätuhansia osanottajia ympäri maailman. Kurssin suomenkielinen versio julkaistiin syksyn 2018 aikana ja jatkokurssi keväällä 2019.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/ilmainen-ai-verkkokurssi-kouluttanut-jo-tuhansia-tekoalyn-pe-rusteisiin-suomenkielinen-versio-ja-jatkokurssi-tulossa

MUUTTUVA YLIOPISTO

Helsingin yliopiston tiedekuntien sisäiset rakenteet uudistettiin vuoden 2018 alussa, jolloin kaikista tie-dekunnista tuli laitoksettomia. Teologinen, humanis-tinen, kasvatustieteellinen, matemaattis-luonnon-tieteellinen, lääketieteellinen, eläinlääketieteellinen ja farmasian tiedekunta säilyttivät perinteisen osas-torakenteen, joka koostuu vähintään kahdesta ja enintään kuudesta osastosta, ja joiden henkilömäärä vaihtelee kahdenkymmenen ja neljänsadan välillä. Valtiotieteellisessä, maatalous-metsätieteellisessä sekä bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa johtamisjärjestelmä perustuu linjoihin, joita johtaa varadekaani. Linjoissa on osastoja tai muita raken-teita, joiden koko vaihtelee kymmenestä kolmeensa-taan henkilöön. Oikeustieteellinen tiedekunta säilyi alarakenteettomana.

Yliopiston strategisten kotimaisten kumppanien Aal-to-yliopiston ja Hankenin kanssa joulukuussa 2017 perustetun Helsinki Graduate School of Economics toimintaa käynnistettiin vastaamaan taloustieteen ja muun kvantitatiivisen yhteiskuntatieteen osaami-seen ja opetukseen kohdistuvaan kysyntään. Samalla käynnistettiin valmistelut maatalous-metsätieteel-lisen tiedekunnan taloustieteellisen osaamisen liit-

tämisestä Helsinki Graduate School of Economics -sateenvarjon alle.

Vuonna 2016 aloitettu keskustakampuksen yhteisen Helsinki Institute for Social Sciences and Humani-ties -toimintayksikön perustamisen valmistelu saa-tettiin päätökseen vuoden 2018 aikana, ja rehtori perusti yksikön helmikuussa 2019.

Vuodesta 1707 yliopiston yhteydessä toiminut Pii-rustuslaitos liitettiin Yliopistomuseoon. Yliopisto-museo siirrettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisuudesta yliopistopalvelujen yleishallinnon toi-mialalle. Lisäksi valmisteltiin sopimusta yliopiston kokoelmien siirrosta Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskukseen Vantaalle vuonna 2020 val-mistuvaan laajennusosaan.

Kasvatustieteellinen tiedekunta liitettiin jäseneksi matemaattis-luonnontieteellisen, valtiotieteellisen, bio- ja ympäristötieteellisen, maatalous-metsätie-teellisen, humanistisen ja oikeustieteellisen tiede-kunnan yhteiseen Kestävyystieteen instituuttiin (HELSUS).

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/ilmainen-ai-verkkokurssi-kouluttanut-jo-tuhansia-tekoalyn-perusteisiin-suomenkielinen-versio-ja-jatkokurssi-tulossahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/ilmainen-ai-verkkokurssi-kouluttanut-jo-tuhansia-tekoalyn-perusteisiin-suomenkielinen-versio-ja-jatkokurssi-tulossahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/ilmainen-ai-verkkokurssi-kouluttanut-jo-tuhansia-tekoalyn-perusteisiin-suomenkielinen-versio-ja-jatkokurssi-tulossa

9


ALKUPERÄISET KOKOONPANOT

UUDEN HALLITUKSEN, REHTORAATIN JA YLIOPISTOKOLLEGION TOIMIKAUDET ALKOIVAT

DEKAANIT 1.1.2018—31.12.2021Teologinen tiedekunta: Antti Räsänen

Oikeustieteellinen tiedekunta: Pia Letto-Vanamo

Lääketieteellinen tiedekunta: Risto Renkonen

Humanistinen tiedekunta: Hanna Snellman

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta: Paula Eerola

Farmasian tiedekunta: Jouni Hirvonen

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta: Jaakko Kangasjärvi

Kasvatustieteellinen tiedekunta: Johanna Mäkelä

Valtiotieteellinen tiedekunta: Hannu Nieminen

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta: Ritva Toivonen

Eläinlääketieteellinen tiedekunta: Antti Sukura

HELSINGIN YLIOPISTON HALLITUS 2018—2021Professorit

Pirjo Hiidenmaa, humanistinen tiedekunta

Jukka Kekkonen, oikeustieteellinen tiedekunta

Kalle Saksela, lääketieteellinen tiedekunta

Tutkijat, opettajat, muu henkilöstö

Elisa Hyytiäinen, palvelukoordinaattori, yliopistopalvelut

Thomas Wallgren, yliopistonlehtori, humanistinen tiedekunta

Opiskelijat (toimikausi 2018—2019)

Antti Kähkönen, oikeusnotaari, teologian ylioppilas, kauppatieteiden ylioppilas

Johanna Riitakorpi, filosofian ylioppilas, maatalous- ja metsätieteiden ylioppilas

Yliopiston ulkopuoliset jäsenet

Tarja Halonen, presidentti

Ilona Herlin, dosentti

Tommi Laitio, toimialajohtaja

Ilona Riipinen, professori

Jussi Pajunen, ylipormestari

Teija Tiilikainen, johtaja

Yliopistohallinnon puolella toimintavuotta 2018 lei-masivat uuden hallintokauden alku ja rehtoraatin toimikauden vaihtuminen. Alkuperäinen yliopiston hallituksen kokoonpano on sivun yläosassa. Vuoden alussa aloittanut uusi hallitus pääsi heti kautensa alkumetreillä rekrytoimaan rehtorin, kun rehtori Jukka Kolan kausi oli päättymässä heinäkuun lo-pussa. Huolellisen prosessin lopuksi hallitus valitsi Helsingin yliopiston 138. rehtoriksi professori Jari Niemelän. Hän ja vararehtoreiksi valitut professori Sari Lindblom, professori Paula Eerola, professori

Hanna Snellman ja professori Tom Böhling aloittivat viisivuotiskautensa 1.8.2018.

Vararehtorien valinta aiheutti muutoksia myös tiede-kuntien dekaanien kokoonpanoon. Syksyllä dekaa-neina aloittivat professori Pirjo Hiidenmaa huma-nistisessa tiedekunnassa ja professori Kai Nordlund matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Professori Hiidenmaan tilalle yliopiston hallitukseen nousi vaalituloksen perusteella akateemikko Markku Kulmala.

10


Yliopistokollegion uusi kausi alkoi keväällä. Järjes-täytymiskokouksessa puheenjohtajaksi valittiin aka-temiaprofessori Katri Räikkönen-Talvitie sekä va-rapuheenjohtajiksi opiskelija Sampsa Granström ja yliopistonlehtori Riikka Kuusisto.

TIEDEKUNTIEN RAHANJAKOMALLIN UUDET PERIAATTEET

Hallitus hyväksyi huhtikuussa 2018 ohjauksen pe-riaatteet, joihin sisältyi tulosohjausmallin käyttöön-otto tiedekuntien rahanjaossa. Tulosohjausmalli perustuu yliopiston strategiaan ja palkitsee tuloksel-lisuudesta. Mallilla tiedekunnille yliopiston budjetis-ta kohdennettava summa koostuu valtionrahoituk-sesta ja jaetaan kolmessa osassa:

ULKOPUOLISET ARVIOINNIT

Helsingin yliopiston International Advisory Board (IAB) vieraili yliopistolla toukokuussa 2018. Vierai-lun jälkeen IAB teki yhteenvedon johtopäätöksistään ja suosituksistaan. Syksyllä yliopiston johto päätti, miten suositukset otetaan huomioon toiminnassa.

International Advisory Boardin suositukset jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodos-tavat pidemmän tähtäimen linjaukset, jotka pyri-tään liittämään osaksi toiminnanohjausprosessia ja johtamisen kehittämistä. Näitä ovat esimerkiksi yli-opiston omien vahvuuksien ymmärtäminen ja stra-tegiatyön kehittäminen, kansainvälinen viestintä, yliopistoyhteisön osallistaminen sekä johtamisjär-jestelmän selkiyttäminen.

Toisessa ryhmässä on toimenpiteitä, joiden toteutus voitiin aloittaa välittömästi. Nämä toimenpiteet ku-vataan toimeenpanosuunnitelmissa. Lyhyen tähtäi-men toimenpiteitä ovat esimerkiksi kansainvälisten strategisten kumppanuuksien ohjelman käynnistä-minen sekä digitiekartan ja tutkimusstrategian päi-vittäminen.

Helsingin yliopiston hallitus tilasi vuoden 2016 syk-syllä ulkopuolisen arvioinnin läpiviedyistä suurista muutoksista. Professori Sue Scottin työryhmän arvi-ointiraportti julkistettiin loppuvuodesta 2017, ja sen pohjalta käynnistettyjä toimenpiteitä toteutettiin vuoden 2018 aikana. Toimenpiteet keskittyivät eri-tyisesti yliopistoyhteisön keskinäisen luottamuksen sekä johdon ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen1, työhyvinvoinnin lisäämiseen2, ja si-säisen viestinnän kehittämiseen3.

1 Ks. mm. Strategian toimeenpanon kärkitoimenpiteet, ”Yhtei-söllisyys ja tasa-arvo”

2 Ks. mm. Henkilöstö ”Työhyvinvointi, yhteisöllisyys ja tasa-ar-vo”

3 Ks. mm. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ”Yleisötapahtumia Tiedekulmassa”

8 0 % vakauttavana perusrahoituksena

1 0 % tuloksellisuusrahoituksena neljällä yhtä suurella kr iteerillä:

2 ,5 % tutkimuskriteerillä: Suomen Akatemialta saatu h uippuyksikkörahoitus ja kansainvälinen tutkimusrahoitus

2 ,5 % opetuskriteeri: 55 opintopistettä lukuvuonna su orittaneiden opiskelijoiden osuus

2 ,5 % tiedekunnan kanssa sovittava kriteeri

2 ,5 % tiedekunnan kanssa sovittava kriteeri

1 0 % jaettavasta summasta rehtori jakaa strategisena r ahoituksena

11

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 HElSingin yliopiSTon STRATEgiA 2017—2020

Kuvio 1. Helsingin yliopiston strategiakartta kaudelle 2017—2020

HELSINGIN YLIOPISTON STRATEGIA 2017—2020

Helsingin yliopiston visio on ”Globaali vaikuttaja — yhdessä”. Helsingin yliopisto rakentaa parempaa, kestävän kehityksen mukaista maailmaa vahvista-malla rooliaan globaalien ongelmien ratkaisemises-sa.

Strategiakaudelle 2017—2020 on asetettu kolme strategista tavoitetta:

1) luova, kansainvälinen oppimisen ja huipputut-kimuksen ympäristö

2) opiskelija keskiöön 3) uusiutumisen mahdollistavat voimavarat

Strategiset tavoitteet kehittämiskohteineen on tiivis-tetty strategiakarttaan alla. Strategia löytyy kokonai-suudessaan yliopiston verkkosivuilta1.

Valmistelut strategian laatimiseksi kaudelle 2021—2030 aloitettiin loppuvuoden 2018 aikana. Laadin-taan liittyen kansleri Kaarle Hämerin työryhmä teki valmistelevaa työtä yliopiston arvojen päivitystä var-ten. Uuden strategian laatimisprosessi toteutetaan vuonna 2019.

1 Helsingin yliopiston strategia 2017—2020

http://strategia.helsinki.fi/

12


STRATEGIAN TOIMEENPANON KÄRKI-TOIMENPITEET

Yliopiston toimintaa on suunniteltu tiedekunnissa ja muissa yksiköissä ottamalla huomioon hallituksen linjaamat kärkitoimenpiteet. Vuoden 2018 kärkitoi-menpiteet ovat

• oppimisen laatu ja työelämäopinnot• kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyh-

teisö• yhteisöllisyys ja tasa-arvo• digitalisaation hyödyntäminen sekä • yliopiston rooli ja vaikuttavuus yhteiskunnassa

OPPIMISEN LAATU JA TYÖELÄMÄOPINNOT

Vuoden 2018 aikana laadittiin koulutusohjelmi-en laadunhallinnan toimintamallin peruslinjauk-set. Koulutusohjelmien johtamisen tueksi otettiin käyttöön järjestelmä, joka visualisoi opiskelijoiden polkuja ja tuottaa monipuolista tilastotietoa yksi-lö- ja ryhmätasolta. Syyslukukaudella aloittaneiden opiskelijoiden opintojen käynnistymisestä tehtiin kysely. Opintoasiainneuvosto ja koulutusohjelmien johtajien foorum sekä yliopiston laajennettu johto-ryhmä ovat käsitelleet laadunhallinnan ja seurannan toimintamallia, työ jatkuu näiden foorumien käsitte-lyssä lukuvuoden 2018—2019 aikana.

Tohtoriohjelmien laadunvarmistuksen seurantain-dikaattorit valmisteltiin vuoden aikana ja niiden pohjalta kehitettiin tohtoriohjelma- ja tutkijakoulu-kohtaista tietopohjaa ja raportointia. Tohtorikoulu-tettavien edistymisen seurantaan tarkoitettu järjes-telmä otettiin käyttöön kaikissa tutkijakouluissa.

Uusiin koulutusohjelmiin sisältyvien työelämäopin-tojen toteutumista seurataan opintoasiainneuvos-tossa ja koulutusohjelmien johtajien foorumilla. Opettajien roolia työelämä- ja urasuunnittelun oh-jauksessa selkiytettiin ohjausteeman tapahtumissa. Ohjaustyöpajojen ja -tapahtumien tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä urapalvelujen ja koulutusoh-jelmien välillä ja selkiyttää työnjakoa. Helsingin yliopisto on mukana valtakunnallisessa työelämäpe-dagogiikan kärkihankkeessa, joka sai opetus- ja kult-tuuriministeriön rahoituksen.

Opiskelijavalintauudistus on edennyt aikataulun mukaisesti. Uudistuksen periaatteelliset tavoitteet ovat toteutuneet tähänastisissa linjauksissa pääpiir-teissään.

KANSAINVÄLISYYS JA KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSYHTEISÖVieras- ja monikielisten maisteriohjelmien hakija-määrä kasvoi aloitusvuoden 2017 tasosta. Suurimpia hakemusmäärän kasvuun vaikuttavia tekijöitä olivat onnistuneet ohjelmasisällöt ja onnistunut kohden-nettu maailmanlaajuinen digimarkkinointi. Lisäksi aloitettiin yhteistyö viiden tarkkaan valitun kansain-välisen koulutusagentin kanssa. Uusien maisterioh-jelmien englanninkielisen opetustarjonnan kehitys on hyvässä alussa, mutta määrällinen tavoite ei ole saavutettavissa tällä strategiakaudella.

Kansainvälinen markkinointi on pitkäjänteistä työtä, joten panostukset siihen ja kansainvälisten opiskeli-joiden rekrytointiin tuottavat kestävää tulosta pitem-mällä aikavälillä. Opetusresurssien ollessa tiukoilla englanninkielisen opetuksen määrän lisääminen vaatii useilla aloilla vielä opetussuunnitelmatason pohdintaa siitä, miten eri kielillä toteutettu opetus voisi luontevalla tavalla sisältyä kotimaisten opis-kelijoiden opintoihin. Vuoden aikana on valmisteltu kaksi uutta vieras- ja monikielistä maisteriohjelmaa. Tohtorikoulutusyhteistyö yliopiston strategisen kumppanin Pekingin yliopiston kanssa käynnistyi.

Kuluvan vuoden aikana on kartoitettu tiedekuntien rahoituksen haun perinteitä ja mahdollisia syitä tiedekuntien välisiin eroihin kansainvälisessä tut-kimusrahoituksessa. Tavoitteena on tutkimusra-hoituksen palvelujen tuen kohdistaminen kaikkein tarkoituksenmukaisella tavalla ja kansainvälisen ra-hoituksen osuuden kasvattaminen.

Euroopan unionin puiteohjelmatutkimusrahoi-tuksen eri instrumenttien (ERC/yhteistutkimus-hankkeet) houkuttelevuus ilmenee eri tiedekunnille perustellusti hieman eri tavoin. Sen vuoksi tiede-kuntia kannattaa tukea mieluummin räätälöidysti kuin kaikkia samoin tavoin. Varsinkin potentiaalisia ERC-hakijoita on pyritty tunnistamaan ja rohkaise-maan rahoituksen hakuun jo etupainotteisesti kai-kille kiinnostuneille suunnatun ERC-koulutuksen lisäksi. Mahdollisten hakijoiden identifiointi otettiin osaksi jokapäiväistä toimintaa yhteistyössä tiede-kuntien kanssa.

Selvitystyötä ulkomaisten merkittävää tutkimusra-hoitusta myöntävien säätiöiden tuomista mahdolli-suuksista aloitettiin. Tavoitteena on kartoittaa uusia rahoituskanavia ja nostaa jo onnistuneet yksittäiset säätiörahoitukset esimerkeiksi laajemmalle hakija-joukolle. Euroopan unionin tutkimusrahoituksen ”Horisontti Eurooppa” -puiteohjelman sisältöön vaikuttamista jatkettiin. Vuoden aikana kolme tie-dekuntaa järjesti tähän liittyvän korkean tason tilai-suuden Brysselissä.

13


Kansainvälisten rekrytointien edistämiseksi hakujen aktiivisempaa markkinointia tehostettiin ja hakuil-moituksia päivitettiin. Myös hakuprosessia muo-kattiin vuoden aikana. Hakijaviestinnässä käytettiin systemaattisempaa mallia.

YHTEISÖLLISYYS JA TASA-ARVO

Johtajien taitoja on pyritty vahvistamaan ylimmälle johdolle suunnatussa Johtajuusareenassa, jota jat-kettiin turvallisuusjohtamisen ja eettisen johtamisen teemoilla. Esimiehille suunnatun ”Näin ratkaiset konfliktin” -valmennuksen tavoitteena on ollut ke-hittää esimiestaitoja työyhteisön vuorovaikutukseen ja haasteellisiin tilanteisiin.

Yliopiston johto on toteuttanut vuorovaikutteisem-paa viestintää yliopiston henkilökunnan ja opiskeli-joiden kanssa. Johto on viestinyt tavoitettavuudes-taan aktiivisesti Flamman uutisissa. Keskustelua on voinut käydä muun muassa kampuskierroksilla ja avoimella keskustelufoorumilla Yammerissa.

Yliopisto työnantajana on työntekijöiden edustajien kanssa valmistellut hyvän yhteistoiminnan periaat-teet. Niiden tavoitteena on vahvistaa yhteisön vuo-rovaikutusta ja yhteistyötä. Yksiköitä kannustettiin palaamaan vuoden 2019 toimintasuunnitelmien val-mistelun yhteydessä työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta tehtyihin työhyvinvoinnin kehittämissuun-nitelmiin.

Henkilöstöpalvelut tarjoaa erilaisia tukimuotoja vai-keiden asioiden puheeksi ottamiseen. Teemasta on ollut tarjolla valmennusta sekä esimiehille että hen-kilöstölle. Tarpeen mukaan yksiköille on valmisteltu räätälöityjä työpajoja.

Tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmaan teh-dään päivitys vuosille 2019—2020, johon liittyvä työ kommenttikierroksineen on aloitettu. Suun-nitelmaan pyydetään erikseen kommentteja yksi-köiden johtajilta sekä rehtoraatilta. Yliopistolaiset ovat voineet seurata suunnitelman toimenpiteiden konkreettista edistymistä Flammasta, kampusten infonäytöillä ja Yammerissa. Tasa-arvoja esteet-tömyysyhdyshenkilöille järjestettyiin kohdennettua koulutusta. Lisäksi osallistuttiin Korkeakoulujen tasa-arvoverkoston ja League of European Research Universities (LERU) -tutkimusyliopistojen Gen-der-ryhmän toimintaan.

Myönteisen työyhteisökäyttäytymisen tukemiseksi suunnitellun Hyvät vuorovaikutustaidot -kampan-jan osa-alueina olivat yksiköiden omien tilaisuuk-

sien lisäksi muun muassa BIAS -tiedostamattomat ennakkoasenteet, ”AskMe!”-kampanja, jonka koh-deryhmänä olivat uudet opiskelijat ja työntekijät, ”Työyhteisötaidot” — haastavien asioiden käsittely työyhteisöteatterilla sekä ”Rennosti kolmella kielel-lä”, jossa käsiteltiin hyvien kielikäytäntöjen sovelta-mista. Opettajille ja opiskelijapalveluille järjestettiin ”Haastavat ohjaus- ja neuvontatilanteet” -koulutus-ta.

Opiskelijoiden tyytyväisyyttä, kuormittuneisuutta ja opintojen aiheuttamaa stressiä seurataan vuosittain seuraavien opiskelijapalautteiden avulla: kandipa-laute, HowULearn-palaute ja kansainvälisten opis-kelijoiden barometri (ISB).

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN

Sisäisen verkkopalvelun, Flamma-intranetin, uudis-tus eteni aikataulussa ja myös Helsingin yliopiston verkkosivut uudistettiin. Tavoitteena oli tuottaa sivut 160 tutkimusryhmälle. Lopputulemana ne tuotettiin vuoden aikana yli kahdellesadalle tutkimusryhmälle. Myös useita kymmeniä tieteenalasivuja toteutettiin. Koulutusohjelmista yli 90 prosentilla on omat verk-kosivut, ja ne on tuotettu kaikille halukkaille.

Helsingin yliopiston roolia opetuksen uudistajana nostettiin esille uusilla Tulevaisuuden opetus -sivuil-la1.

World 100 Reputation Network arvioi Helsingin yli-opiston digibrändin kymmenen parhaan joukkoon rankingeissa korkeimmalle sijoittuneiden yliopisto-jen joukossa.

Parantaakseen tutkimuksen ja tieteen näkyvyyttä verkkosivuilla yliopisto toteutti käyttäjätutkimuksen kansainvälisille kohderyhmille. Vastaava tutkimus on toteutettu myös hakijoille. Vastaajien mukaan parannettavaa on erityisesti palvelupoluissa ja asian-tuntijoiden löydettävyydessä. Käyttökokemus oli kuitenkin positiivinen. Kokemuksen parantamiseksi on käynnissä Asiantuntijahakemisto-projekti, jonka julkistus on alkuvuodesta 2019. Lisäksi Yliopiston datatukipalvelujen palveluportaalia rakennetaan osoitteeseen https://datasupport.helsinki.fi/.

Helsingin yliopiston kirjasto on toteuttanut avoi-men tieteen koulutuspilotin yhteistyössä kampus-ten opetushenkilökunnan kanssa. Sille on laadittu jatkosuunnitelma. Tutkijoille ja tutkimusryhmille tarkoitettua tallennuspalvelua rakennetaan yhä. Tar-

1 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tulevaisuu-den-opetus

https://datasupport.helsinki.fi/https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tulevaisuuden-opetushttps://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tulevaisuuden-opetus

14


koitus on laajentaa palvelun käyttöä asteittain kos-kemaan yhä useampia tutkimusryhmiä.

Kansalliseen pitkäaikaissäilytykseen valittavien mer-kittävien aineistojen arviointiprosessia pilotoitiin ja sille laadittiin etenemissuunnitelma. Pilotoitavat aineistot käytiin läpi ja tehtiin arvio niiden siirtokel-poisuudesta muun muassa metatietojen ja doku-mentoinnin laadun osalta. Tukipalvelujen toteutuk-sen suunnitelma liitettiin osaksi digitiekarttaa.

Yliopistolla on tarvetta arkaluontoisten aineistojen käsittelyohjeiden täsmentämiseen. Tutkijaohjeesta laadittiin ensimmäinen versio. Myös tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvää ohjeistusta ja koulutusta tarvit-taisiin lisää.

Dataan liittyviä sopimuskäytäntöjä kehitettiin. Sopi-muspohja tutkimusdataan liittyvien oikeuksien siir-rosta tutkimusryhmältä Helsingin yliopistolle kehi-tettiin ja sopimuspohjaa on myös testattu.

YLIOPISTON ROOLI JA VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSAVuoden aikana tiedekunnissa käynnistyi lukuisia suuria tutkimushankkeita. Rehtori nimitti yritysyh-teistyö- ja innovaatiotoiminnan ohjausryhmän, jon-ka tehtävänä on muun muassa tehdä konkreettinen ehdotus yliopistotason tavoitteiksi yritysyhteistyölle ja innovaatiotoiminnalle osana yliopiston strategia-työtä. Lisäksi ohjausryhmä laatii toimintamallin ja -ohjeet yritys- ja innovaatiotoiminnan eri muodoille. Tutkijoiden ja opiskelijoiden vaikuttavuus- ja yritys-yhteistyövalmiuksia kasvatettiin koulutuksilla, ope-tusvideoilla ja oppailla.

Yliopiston yhteistyömahdollisuuksia esiteltiin joh-don tapaamisissa myös yritysten johdolle. Syksyn aikana yhteistyötä tehtiin useiden isojen yritys-ten kanssa muun muassa MiniChallenge- ja Mas-terClass-ohjelmien kautta. Reaktorin kanssa toteu-tettu Elements of AI -kurssi jatkoi suurta suosiotaan ja valmistautuu laajenemaan kumppanuusyhteis-työn kautta ulkomaille. Helsinki Graduate School of Economics ja Kaupunkitutkimusinstituutti ovat olleet erityisiä yhteistyön kärkiä kuluvan vuotena.

”Yritysyhteistyön kiihdyttämö” -pilotti käynnistyi eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Pilotin tar-koituksena oli selvittää tiedekunnan tutkimusyri-tysyhteistyöpotentiaalia, tutkijoiden kouluttamista

sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöedellytysten optimoimista ja käynnistämistä.

Yliopistopalvelujen sisäistä yhteistyömallia erityises-ti yritysavainasiakkuuksien hoitamisessa jatkettiin vuonna 2018. Opetuksen toimiala, tutkimuksen toi-miala sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet päivittivät yhdessä yliopiston kumppanuudenhallinnan mallin. Yritysyhteistyön tavoitteellisen johtamisen ja kump-panuudenhallinnan mallin toimeenpanemiseksi reh-tori nimitti joulukuussa kumppanuusjohtajan.

Päättäjäyhteistyö etenee suunnitellusti. Yliopiston hallitusohjelmaan vaikuttamisen tavoitteet hyväk-syttiin keväällä. Näiden pohjalta päättäjiä tavattiin muun muassa SuomiAreenassa ja lukuisissa eri-laisissa päättäjätapaamisissa. Päättäjille esiteltiin tarkemmin yliopistoa ja sen tavoitteita sekä pyrit-tiin tuomaan esiin tieteen merkitys yhteiskunnalle. Vuoden aikana kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä kutsuttiin tutustumaan tarkemmin yliopistoon ja sen tavoitteisiin. Marraskuussa käynnistyi #Siksitiede -viestintäkampanja.

Thinkfest-foorumi järjestettiin tänä vuonna ensim-mäistä kertaa päättäjille. Thinkfestissä käsiteltiin korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa erityisesti siitä nä-kökulmasta, mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä osaamiseen ja tutkimukseen liittyvissä kysymyksis-sä.

Alumneille ja muille keskeisille sidosryhmille järjes-tettiin yliopiston toimesta lukuisia tapahtumia sekä yliopisto- että tiedekuntatasolla. Alumneja osallis-tettiin yliopiston toimintaan esimerkiksi mentoroin-nin kautta, ja heille järjestettiin tapahtumia syksyllä Tukholmassa, Pekingissä ja Washington DC:ssä.

Alumnitoiminnan merkitys on toimintavuoden aika-na entisestään kasvanut. Alumnien rooli on yliopis-tolle tärkeä muun muassa opiskelijoiden työelämä-relevanssin vahvistamisessa, kansainvälistymisessä, kumppanuuksien rakentamisessa ja jatkuvassa op-pimisessa. Yliopisto haluaa jatkossa tarjota entistä paremmat alumnipalvelut kaikille alumneille.

15


STRATEGIAN SEURANTAINDIKAATTORIT KAUDELLE 2017—2020

Strategian tavoite / indikaattori 2016 2017 2018Tavoite

2020Kehitys-suunta

Luova, kansainvälinen oppimisen ja huippututkimuksen ympäristöSijoittuminen kansainvälisesti noteeratuilla ranking-listoilla 1 80 82 87 50 mKorkealaatuiset ja kansainväliset julkaisut 2 2 814 2 785 2 609 3 043 gopen Access -julkaisut 2 3 341 3841 3 343 2 502 gulkomaalaisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (htv) (%) 22,3 24,0 25,2 30,0 kvaihdossa suoritetut opintopisteet Hy:n opiskelijat 19 755 19 886 18 333 - mvaihdossa suoritetut opintopisteet kansainväliset opiskelijat Hy:ssa 32 347 33 344 32 290 - mvaihdossa suoritetut opintopisteet, yhteensä 52 102 53 230 50 623 - mMainetutkimus (sidosryhmätutkimus, tehdään kolmen vuoden välein) 3 64 - g

Opiskelija keskiöönopiskelijapalautteeseen vastanneiden osuus kohderyhmästä (%) 74 67 69 75 k55 op suorittaneet opiskelijat, lukumäärä 4 10 270 10 518 10 489 - m55 op suorittaneet opiskelijat, osuus/läsnäolevat 38,8 40,3 40,7 - kKv-maisteriopiskelijoiden osuus opiskelijoista (%) 8,4 7,4 7,1 20 mKv-tohtoriopiskelijoiden osuus opiskelijoista (%) 20,2 20,4 20,2 35 mSuoritetut tohtorintutkinnot 508 475 444 490 m

Uusiutumisen mahdollistavat voimavaratTyöhyvinvointikyselyn palaute 3,33 3,7 gKilpailtu kansainvälinen tutkimusrahoitus (M €) 29 27,7 32,9 50 kvarainhankinnan tulokset (M €) (kumulatiivinen vuodesta 2013) 31,3 47,9 53,9 100 k

Taulukko 1. Strategian seurantaindikaattorit 2017—2020

1 vuosikeskiarvo: Shanghai, THE (Times), QS, Taiwan, uS news2 tilanne 28.2.2019. vuosi 2018 täydentyy vielä vuoden 2019 aikana.³ indeksi 0-100, 0-56 heikko, 57-62 kohtalainen, 63-69 hyvä, 70- erinomainen4 55 op laskenta 2015 alkaen oKM:n uuden määrittelyn mukaan, opintopistepankki mukaan lukien

16

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 TuTKiMuS

TUTKIMUS

profilointialueelle: Aineen rakenne ja materiaalit — Matter and Materials (M+M), Eriarvoisuus, hyvin-vointi ja turvallisuus — Inequality, Wellbeing and Security (INEQ) sekä Yhteinen terveys ja hyvinvointi — One Health and Welfare (HOH).

Keväällä 2019 on odotettavissa tulokset Profi5-haus-sa, jossa haettiin rahoitusta kolmelle profiloitumis-alueelle, jotka ovat elämäntieteisiin keskittyvät Thri-ving Species — Towards Future Healthy Ecosystems ja FinPharma — Finnish Platform for Pharmaceutical Research sekä kaikkien kolmen strategisen tutkimus-alan alueilla oleva Mind and Matter — Foundations for Information, Intelligence and Consciousness.

SUOMEN AKATEMIAN LIPPULAIVA OHJELMA

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma tukee korkea-tasoista tutkimusta ja siitä kumpuavaa laajaa vai-kuttavuutta, jolla luodaan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistetään taloudellista kasvua kehittämällä muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mitta-va ja pitkäjänteinen rahoitus tukee tiiviin yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden kesken ja mahdollistaa systemaattisen toiminnan kehittämisen ja laajenta-misen. Vuoden 2018 lopulla Suomen Akatemia päät-ti toisen hakukierroksen lippulaivoista. Akatemia valitsi ohjelmaansa kaikkiaan kuusi lippulaivaa, joita se rahoittaa 54,5 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana ohjelmakauden ollessa kokonaisuudessaan kahdeksan vuotta.

Helsingin yliopisto koordinoi Digitaalisen yksilöllis-tetyn syöpätutkimuksen (iCAN) -lippulaivaa, missä tavoitteena on tuottaa tutkimukseen läpimurtoja, joiden avulla parannetaan syöpähoitoja ja potilaiden elämänlaatua. Lippulaivan piloteissa valikoidut suo-listo-, rinta-, munasarja- ja verisyöpäpotilaat voivat osallistua tutkimukseen sen kaikissa vaiheissa. Vah-van huippututkijoiden, -lääkärien ja yrittäjien tiimin muodostavalla iCAN-lippulaivalla on ainutlaatuinen tilaisuus nousta maailman kärkeen tällä alalla ja

Helsingin yliopisto määritteli strategiset tutkimus-alansa vuonna 2015 tällä hetkellä voimassa olevalle strategiakaudelle 2017—2020. Strategiset tutkimus-alat ovat elämäntieteet, ihmismieli muuttuvassa maailmassa sekä aineen rakenne ja materiaalit. Ominaista näille aloille on niiden korkea tieteelli-nen taso sekä monitieteisyys ja/tai tieteidenvälisyys. Näillä aloilla on sekä akatemiaprofessoreja, huippu-yksiköitä, profiloitumishankkeita kuin nuoria nouse-via tutkijoitakin. Lisäksi yliopiston tutkimuksen kär-kiä ovat ilmakehätutkimus ja matematiikka.

Yliopisto on kuluvina vuosina jatkanut strategisten tutkimusalueiden temaattista määrittämistä. Näi-den alojen tutkimukseen on haettu täydentävää ra-hoitusta erityisesti Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumista tukevista hauista. Yliopisto on hake-nut aktiivisesti profiloitumisrahoitusta saaden sitä yhteensä 34,5 miljoonaa euroa kaikkiaan neljässä avoinna olleessa haussa. Viides profiloitumishaku päättyi syksyllä 2018.

Kolmessa ensimmäisessä PROFI-haussa menesty-neet hankkeet vakiinnuttivat kuluneen vuoden aika-na toimintaansa:

PROFI1-haussa vuonna 2015 Helsingin yliopistolle myönnettiin 9 miljoonaa euroa kolmelle profiloitu-misalueelle: Helsinki Institute of Life Science (HiLI-FE), fysiikka ja tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede, jotka tukevat life science -alojen tutkimusta.

PROFI2-haussa vuonna 2016 Helsingin yliopistolle myönnettiin 10,5 miljoonaa euroa viidelle profiloitu-misalueelle: Helsinki Centre for Digital Humanities, Learning in the Digital World, Interdisciplinary Rus-sian Studies, Behavioural Life Science ja Global Law.

PROFI3-haussa, joka sulkeutui marraskuussa 2016, Helsingin yliopistolle myönnettiin 15 miljoonaa eu-roa kolmelle profilointialueelle: Ilmakehätieteiden keskus, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR), Helsinki Centre for Data Science (HiDATA) ja Kestävyystieteen instituutti, Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS).

PROFI4-haussa marraskuussa 2017 Helsingin yli-opistolle myönnettiin 14 miljoonaa euroa kolmelle

17


Muinais-DNA paljastaa: saamelaisissa ja suomalaisissa on samaa siperialaista perimää

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti. Perimältään saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudel-la asunut Suomessa huomattavasti nykyistä eteläm-pänä.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/muinais-dna-paljastaa-saamelaisissa-ja-suomalai-sissa-on-samaa-siperialaista-perimaa Kuva: Max Planck Institute for the Science of

Human History

muodostua vaikuttavaksi tiedettä, taloutta, koulu-tusta ja hyvinvointia tuottavaksi osaamiskeskuk-seksi. Helsingin yliopiston lisäksi lippulaivassa on mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Rahoitusta iCAN sai 11,2 miljoonaa euroa.

Helsingin yliopisto on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa Suomalainen tekoälykeskus (FCAI) -lippulaivassa. Sen visiona on kehittää aidosti älyk-käitä tekoälyjä, jotka toimivat todellisten ihmisten kanssa epätäydellisessä maailmassa. Lippulaiva on keskeinen toimija Suomen tekoälyohjelman toteut-tamisessa: teollisuuden, terveydenhuollon ja työelä-män uudistamisessa sekä tutkimukseen perustuvien innovaatioiden käyttöönotossa. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston lisäksi mukana on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Rahoitusta FCAI sai kaik-kiaan 8,3 miljoonaa euroa, mistä Helsingin yliopis-ton osuus on 3,3 miljoonaa euroa.

HUIPPULAATUINEN TUTKIMUS

Yliopiston tutkijat ovat menestyneet hyvin Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoitushauissa. Vuon-na 2018 yliopistolle myönnettiin seitsemän uutta ERC-rahoitusta (neljä Starting Grant -, kaksi Con-solidator Grant -rahoitusta ja yksi Proof of Concept -rahoitus), joten 70 saadun rahoituksen raja rikkou-tui kuluneen vuoden aikana. Kirjoitusajankohtana Advanced Grant -rahoituspäätökset eivät vielä olleet tiedossa.

Vuoden lopussa yliopistossa toimi 12 akatemiapro-

fessoria. Suomen Akatemia nimitti kymmenen uut-ta akatemiaprofessoria tulevalle viisivuotiskaudelle vuoden 2019 alusta lähtien. Heistä kuusi toimii Hel-singin yliopistossa.

Huippuyksikköohjelma 2018—2025 käynnistyi vuo-den 2018 alusta. Ohjelmaan kuuluvista 12 huippu-yksiköstä seitsemää johdetaan Helsingin yliopistos-ta. Lisäksi yliopisto on partnerina mukana yhdessä ohjelmaan kuuluvassa huippuyksikössä. Uuden oh-jelman huippuyksiköiden rinnalla toimintaansa jat-koivat ohjelman 2014—2019 huippuyksiköt. Näiden kahden ohjelman yhteensä 26 huippuyksiköstä 19 toimii yliopistossa, ja näistä 14 siten, että huippuyk-sikköä johdetaan Helsingin yliopistosta.

Tutkimusrahoituksesta on lisätietoja luvussa Talous.

TUTKIMUSINFRASTUKTUURIT

Vuoden 2018 aikana yliopisto panosti vaikuttamis-toimia tutkimusinfrastruktuureille varatun kansal-lisen rahoituksen tason turvaamiseen. Viestinnällä tuotiin esiin tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen ja ylläpidon haasteita sekä tarvetta pitkäjänteiselle ja perustasoltaan riittävälle rahoitukselle.

Yliopisto osallistui Suomen Akatemian FIRI 2018 -tutkimusinfrastruktuurihakuun, johon priorisoitiin 16 hanke-esitystä. Yliopisto sai haun kautta rahoi-tuksen osahankkeille yhteensä seitsemässä eri tutki-musinfrastruktuurikonsortiossa, yhteissummaltaan 6,3 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Suomen Aka-


https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/muinais-dna-paljastaa-saamelaisissa-ja-suomalaisissa-on-samaa-siperialaista-perimaahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/muinais-dna-paljastaa-saamelaisissa-ja-suomalaisissa-on-samaa-siperialaista-perimaahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/muinais-dna-paljastaa-saamelaisissa-ja-suomalaisissa-on-samaa-siperialaista-perimaa

18


temia rahoitti 19 eri tutkimusinfrastruktuurikonsor-tiota yhteensä 29 miljoonan euron rahoituksella.

Tutkimusinfrastruktuureiden hyödynnettävyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä asioita yliopiston tut-kimusinfrastruktuuripolitiikassa. Niiden tiedot esi-tetään yliopiston tutkimus tietojärjestelmän infra-struktuuriportaalissa. Tutkimus infra struk tuu reihin liittyvien laitteiden tietoja on yliopistolla monissa järjestelmissä. Kuluvana vuonna aloitettiin kehitys-hanke, jonka päämääränä on laitetietojen automaat-tinen integraatio soveltuvin osin muista järjestelmis-tä osaksi infrastruktuuriportaalia.

LABORATORIOPOOLIT JA LABORATORIOPALVELUT

Tammikuussa 2018 aloitti toimintansa uusi yksik-kö nimeltä laboratoriopalvelut. Laboratoriopalve-lut sijoittuu yliopistopalvelujen tutkimuspalvelui-hin. Yksikön tarkoituksena on tarjota laadukkaita laboratoriopalveluja niitä tarvitseville yksiköille. Laboratoriopalvelun pääasiallisiin tehtäviin kuulu-vat välinehuolto, tarvikehankintojen tehostaminen, laboratorioiden toimintaan liittyvien lupa-asioiden koordinointi, kemikaalien rekisteröinnin koordi-nointi sekä laboratoriohenkilöstön poolien koordi-naatio.

Kuluneen vuoden aikana välinehuollon palvelut on kuvattu ja toiminta on järjestäytynyt. Tarvikehan-kintojen tehostamista on edistetty tekemällä suunni-telmat erilaisista toimintamalleista, joita ryhdytään pilotoimaan vuoden 2019 aikana. Lupa-asioiden oh-jeistukset saatiin lähes valmiiksi, ja kemikaalirekis-teri päivitettiin ja otettiin käyttöön kaikissa yliopis-ton laboratorioissa.

Helsingin yliopistossa toimii kolme kampuskohtaista laboratoriohenkilöstön henkilöstöpoolia, joihin koko yliopiston tekninen laboratoriohenkilöstö sijoittuu. Poolien avulla on haluttu parantaa määräaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden asemaa pyrkimäl-lä vakinaistamaan työsuhteita mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi on haluttu panostaa osaamisen säilyttämiseen ja kehittämiseen yliopistolla myös laboratoriohenkilöstön osalta. Poolien toiminnan koordinaatiossa laboratoriopalvelut on aloittanut läheisen yhteistyön poolien johtoryhmien kanssa. Laboratorio poolit ovat dokumentoineet toimintaan-sa huolellisesti, sillä vuoden 2019 alkupuolella poo-lien toiminnasta suoritetaan ulkopuolinen arviointi. Arvioinnin perusteella toiminnan kehittämistä jat-ketaan ja niiden toimintamalleja yhtenäistetään.

AVOIN TIEDE JA TUTKIMUS

Yliopisto on jatkanut avoimen julkaisemisen palve-lujen kehittämistä rehtorin vuonna 2017 hyväksy-mien periaatteiden mukaisesti. Periaatteiden mu-kaan yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut tulee tallentaa yliopiston julkaisuarkistoon, jossa julkaisu-jen pitkäaikainen säilytys ja käyttö ovat turvattuina. Vuoden aikana jatkettiin myös Avoimen julkaisemi-sen palvelukeskus -hanketta, jossa tuetaan avointa julkaisemista.

Yliopisto osallistui aktiivisesti suomalaisen tiedeyh-teisön yhteisten avoimen tieteen ratkaisujen etsi-miseen myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n avoimen tieteen ja datan projektissa sekä sitä seuranneessa Tieteellisten seurain valtuuskun-nan avoimen tieteen koordinaatioelimessä ja sen työryhmissä.

Avointa tiedettä koskevaa keskustelua leimasi syk-syllä 2018 eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -julkilausuma. Julkilausumassa esitetään, että kaikki sitoutuneiden rahoittajien tuella tuotet-tuun tutkimukseen perustuvat julkaisut tulee saattaa avoimesti saataville julkaisuhetkestä lähtien. Plan S sanoutuu irti myös niin sanotuista hybridi open ac-cess -julkaisuista, eli lehdistä, jotka keräävät sekä tilausmaksuja että artikkelikohtaisia kirjoittajamak-suja. Suomen Akatemia on mukana Plan S -konsor-tiossa. Helsingin yliopisto ei ole vielä ottanut kantaa Plan S -julkilausumaan.

Avoimen tieteen palkinto jaettiin vuonna 2018 toista kertaa. Palkinto myönnettiin metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professorille Jaana Bäckille maa-talous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

TUTKIMUSRAHOITUKSEN PALVELUT

Tutkimuksen lähipalvelujen perustoiminta on va-kiinnutettu sekä yhteistyötä tiedekuntien ja yksi-köiden akateemisen johdon kanssa on vahvistettu. Toiminnan kehittämiseksi ja tutkijoiden rahoituk-sen haun osaamisen tason nostamiseksi on pilotoitu mm. grant lab- ja pop up -budjetointitilaisuuksia.

Lisääntyvä kilpailu tutkimusrahoituksesta edellyt-tää myös tutkimuksen palvelujen entistä vahvempaa ammattimaistamista ja toimintatapojen kansain-välistä vertailua. Kansallisen ja kansainvälisen toi-minnan vertailemisen ja parhaiden toimintatapojen välittämisen edistämiseksi Helsingin yliopiston Tut-

19


8M€yRiTySyHTEiSTyÖn TuoTToJA

yli

kimuspalvelut järjesti tutkimuspalvelupäivät, joka houkutteli Helsinkiin ennätysyleisön.

Kuluneen vuoden aikana yliopistopalveluissa jat-kettiin kilpaillun kansainvälisen tutkimusrahoituk-sen rahoituspohjan laajentamistoimintaa. Uutena avauksena järjestettiin kolmen tiedekunnan kanssa tutustumis- ja vaikuttamismatkat Brysseliin yhteis-työssä Helsinki EU -officen kanssa. Matkojen tarkoi-tuksena on lisätä ymmärrystä puiteohjelmarahoituk-sesta muun muassa tiedekuntien pitkän tähtäimen rahoitusstrategioiden näkökulmasta.

TOHTORIKOULUTUS

Vuonna 2014 toimintansa aloittaneet tutkijakoulut ja tohtoriohjelmat aloittivat toisen nelivuotiskauten-sa. Tutkijakoulujärjestelmän kautta rahoitettavilla pääsääntöisesti nelivuotisina täytettävillä palkallisil-la tohtoriohjelmapaikoilla työskentelee nyt säännöl-lisesti noin 310 tohtorikoulutettavaa vuosittain.

Tohtoriohjelmat ovat vakiinnuttaneet asemansa, ja myös tutkijakoulujen kurssitoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa. Lukuvuoden 2017—2018 aikana tutkijakoulujen järjestämillä akateemisen kirjoitta-misen, tiedeviestinnän, urasuunnittelun ja muiden yleisten valmiustaitojen kursseilla tehtiin yhteensä liki 2 500 kurssisuoritusta. Erityisen suosittua oli tutkimus etiikan koulutus, jonka suoritti noin 600 tohtorikoulutettavaa. Kysynnän kattamiseksi huma-nistiseen tiedekuntaan avattiin osittain tutkijakoulu-jen rahoituksella tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorin tehtävä. Tavoitteena on antaa ja kehittää opetusta aihepiireistä tohtorikoulutuksen tarpeisiin kaikissa neljässä tutkijakoulussa. Yliopis-tonlehtori myös vastaa Helsingin yliopiston hallin-noimalla findocnet.fi-moodle-alustalla sijaitsevien valtakunnallisten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen verkkokurssien sisällöstä.

Tohtorikoulutusyhteistyö yliopiston strategisen kumppaniyliopiston Pekingin yliopiston kanssa käynnistyi Life Science -alan tohtorikoulutettavien yhteisellä symposiumilla, joka järjestettiin Pekingis-sä joulukuun alkupäivinä. Symposiumin yhteydessä valmisteltiin myös jo kesällä 2019 Helsingissä järjes-tettävää kesäkoulua, jonka yhteydessä tohtorikoulu-tettavat pääsevät tutustumaan molempien yliopisto-jen vastuullisiin tutkijoihin. Vastuullisille tutkijoille kesäkoulu tarjoaa mahdollisuuden rekrytoida ryh-miinsä lahjakkaita tohtorikoulutettavia.

YRITYSYHTEISTYÖ JA KAUPALLISTAMINEN

Yliopiston tavoitteena on kasvattaa kuluvan strate-giakauden (2017—2020) aikana yritysyhteistyöstä saatuja tuloja 10 miljoonaan euroon vuositasolla. Vuonna 2018 tuotot olivat jo yhteensä 8,77 miljoo-naa euroa. Kasvua tuli erityisesti kansainvälisiltä yrityksiltä. Matemaattis-luonnontieteellinen tiede-kunta toi jälleen noin puolet yritysyhteistyön tuo-toista. Hyvänä kakkosena oli Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE) ja kolmantena lääketieteelli-nen tiedekunta. Tiedekunnissa otettiin Business Fin-landin uudet rahoitusinstrumentit, co-innovation ja co-creation, hyvin vastaan. Tiedekuntien tueksi luo-tiin selkeä tukiprosessi ja -materiaalit. Business Fin-landin rahoitus kasvoi voimakkaasti edellisvuodesta.

Vuonna 2018 tiedekunnissa käynnistyi lukuisia suu-ria tutkimushankkeita. MegaSense1 -tutkimusohjel-ma laajeni ja sai rahoitusta usean miljoonan edes-tä. Ohjelmaa esiteltiin kahdessa suuressa expossa Kiinassa Nokian kutsumana. MegaSense esiteltiin Slush -yritys- ja sijoittajatapahtumassa omalla de-mollaan ja osana Tiedekulman erillistä tapahtumaa, jossa hanketta esiteltiin VIP-vieraille.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) julkai-seman raportin2 mukaan noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia. Valtaosa löydöksistä jää kuitenkin hyö-dyntämättä. Merkittävimmäksi kaupallistamisen es-teeksi on mainittu ajan puute. Helsingin yliopistossa tämä tarkoittaa satojen löydöksien hyödyntämättä jättämistä. Miten Helsingin yliopisto houkuttelee tutkijat tuomaan löydökset esiin? Muun muassa tätä kysymystä pohdittiin rehtorin nimittämässä uudessa yritysyhteistyö- ja innovaatiotoiminnan ohjausryh-mässä sekä tiedekuntien johdon kanssa.

1 www.helsinki.fi/megasense2 https://www.etla.fi/julkaisut/tutkimustiedon-hyodyntami-

nen-kestavan-hyvinvoinnin-lahteena/

http://www.helsinki.fi/megasensehttps://www.etla.fi/julkaisut/tutkimustiedon-hyodyntaminen-kestavan-hyvinvoinnin-lahteena/https://www.etla.fi/julkaisut/tutkimustiedon-hyodyntaminen-kestavan-hyvinvoinnin-lahteena/

20


Maailman ensimmäinen hyönteisrokote Prime-BEE suojaa mehiläisiä taudeilta

Pölyttäjät ovat osavastuussa monien tärkeiden kasvien sadon onnistumisesta ja niin ihmisten kuin eläintenkin ravinnosta. Pölyttäjien sairastuminen ja kuolema ovat va-kava uhka maapallon ravintotaloudelle ja ekosysteemeille. Ravinnon seassa annosteltava rokote edistää pölyttäjien terveyttä ja tukee ruoantuotantoa koko maapallolla.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/maail-man-ensimmainen-hyonteisrokote-primebee-suojaa-me-hilaisia-taudeilta

luETuiMpiA vERKKouuTiSiA vuoDElTA 2018

Kuva: Helsinki Innovation Services

”Yritysyhteistyön kiihdyttämö” -pilotti käynnistyi eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa huhtikuus-sa. Pilotin tarkoituksena oli kartoittaa tiedekunnan tutkimusyritysyhteistyöpotentiaali, tutkijoiden osaa-mistarpeiden täyttäminen koulutuksin sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyön edellytysten optimoiminen ja käynnistäminen. Syksyn aikana eläinlääketieteel-lisessä tiedekunnassa järjestettiin koulutuksia muun muassa vaikuttavuudesta, hinnoittelusta ja kaupal-listamisesta sekä kehitettiin vertaistukea kuvaamalla tutkijoiden ja yritysten onnistuneita yhteistyöpro-jekteja. Blogit ovat luettavissa osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/andaction/

Tutkijoiden ja opiskelijoiden vaikuttavuus- ja yritys-yhteistyövalmiuksia on kasvatettu koulutuksilla sekä opetusvideoilla ja -oppailla. Vaikuttavuuskoulutuk-sen on suorittanut tähän mennessä 1000 tutkijaa ja jatko-opiskelijaa. Yritysyhteistyön opetusvideo jul-kaistiin Moodlessa.

Professori Ilkka Kilpeläinen palkittiin vuoden 2018 yritysyhteistyön tekijänä.

KAUPALLISTAMINEN

Helsingin yliopistossa syntyneiden keksintöjen ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). Vuonna 2018 keksintöilmoituksia käsiteltiin 103 kappaletta, mikä on vain hieman alempi kuin vuoden 2017 ennätys (108 kpl). Patenttihakemuksia jätettiin 43 kappaletta (2017: 43 kpl). Vuodesta 2017 asti toiminut, jäsenistöltään kansainvälinen Kaupal-listamistoimikunta (Commersialation Advisory Bo-ard, CAB) kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Se

käsittelee asiat, jotka koskevat yliopiston kaupallis-tamistoimintaa ja yliopistotutkimuksesta syntyvien yritysten perustamista ja mahdollista rahoitukseen osallistumista. Vuonna 2018 perustettiin neljä uutta tutkimustuloksia kaupallistavaa yritystä, joissa Hel-singin yliopiston rahastot on osaomistajana. Kaupal-listamistoiminnan kansainvälistämiseen liittyvä yh-teistyö yhdysvaltalaisen Xinovan kanssa käynnistyi ja jatkuu vuonna 2019.

Vuoden lopussa oli käynnissä 21 Business Finlandin osin rahoittamaa kaupallistamishanketta, joiden yh-teenlaskettu budjetti oli 12 miljoonaa euroa. Hank-keet tähtäävät tutkimustulosten kaupallistamiseen joko lisensoinnin tai yritysten perustamisen kautta. Helsingin yliopisto osallistui vuonna 2018 jo viidettä kertaa peräkkäin Slush -yritys- ja sijoittajatapahtu-maan. Tavoitteena oli löytää yrittäjäkandidaatteja ja sijoittajia uusille Helsingin yliopistosta lähtöisin oleville spin-out yrityksille. Tapahtumassa esiteltiin yliopiston kaupallistamisportfolion hankkeita. Vuo-tuinen osallistuminen tapahtumaan välittää viestiä yliopiston aktiivisesta toiminnasta kaupallistami-sessa sekä yliopistossa syntyvistä kaupallistettavista innovaatioista ja uusista yhtiöistä.

STRATEGISET KUMPPANUUDET

Helsingin yliopistolla on kaksi kansainvälistä strate-gista kumppanuutta, toinen Tukholman yliopiston ja toinen Pekingin yliopiston kanssa. Kummassakin kumppanuudessa tehtiin vuonna 2018 uusia avauk-sia.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/maailman-ensimmainen-hyonteisrokote-primebee-suojaa-mehilaisia-taudeiltahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/maailman-ensimmainen-hyonteisrokote-primebee-suojaa-mehilaisia-taudeiltahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/maailman-ensimmainen-hyonteisrokote-primebee-suojaa-mehilaisia-taudeiltahttps://blogs.helsinki.fi/andaction/https://blogs.helsinki.fi/andaction/

21


Tukholman osalta kartoitettiin uutena kärkihank-keena arktista tutkimusta. Ilmaston lämpeneminen on kiivainta juuri arktisella alueella, mutta muutok-set ovat maailmanlaajuisia. On esimerkiksi arvioitu, että arktisen alueen lämpeneminen kiihdyttää ää-rimmäisiä sääilmiöitä, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia muun muassa globaaliin ruokaturvaan. Kummassakin yliopistossa on vahvaa monitieteistä arktista tutkimusta globaalien ongelmien ratkaise-miseksi sekä tasokasta toinen toistaan täydentävää tutkimusinfrastruktuuria, muun muassa pohjoiset tutkimusasemat. Yhteistyö Tukholman yliopiston kanssa kiihdyttää entisestään osaamista, johon Hel-singin yliopistossa on jo panostettu muun muassa Kestävyystieteen instituutin (HELSUS) ja Ilmake-

TUTKIMUKSEN ARVIOINTI KÄYNNISSÄ

Helsingin yliopiston tutkimusta arvioidaan sään-nöllisin väliajoin yliopistolain mukaisesti. Edelliset arvioinnit suoritettiin vuosina 1999, 2005 ja 2012. Vuonna 2018 käynnissä ollut tutkimuksen arviointi kattaa koko Helsingin yliopiston tutkimustoimin-nan. Arvioinnin teemat ovat Helsingin yliopistossa tehtävän tutkimuksen laatu, vaikuttavuus sekä tut-kimusympäristö ja yksiköiden toimintakyky.

Arvioinnissa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa paranta-maan tutkimuksen laatua, edistää Helsingin yliopis-ton strategista päätöksentekoa yksiköissä, tiedekun-nissa ja yliopistotasolla, ja tukea strategian laatimista seuraavalle vuonna 2021 alkavalle strategiakaudelle. Arviointitavaksi valittiin kehittävä arviointi, joka perustuu toiminnan vahvuuksien ja kehittämiskoh-teiden tunnistamiseen. Kehittävässä arvioinnissa keskeistä on itsearviointi, jonka pohjalta ulkoinen arviointiryhmä antaa palautteensa. Arviointi jatkuu vuonna 2019 arviointipaneelien työskentelyllä ja tu-losten raportoinnilla. Yksikkökohtaiset tulokset ovat saatavilla keväällä 2019 ja arvioinnin loppuraportti julkaistaan vuoden 2019 loppuun mennessä.

JULKAISUTOIMINTA

Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat vuonna 2018 yhteensä 10 926 julkaisua. Näistä ver-taisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja tieteellisiä kirjoja oli 7 505 ja yhteiskunnalliseen vaikuttami-seen painottuvia julkaisuja 3 421.

Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen luku-määrä on hieman kasvanut edellisvuoteen nähden. Niiden osuus kaikista julkaisuista on noussut kuusi prosenttiyksikköä edellisvuoteen nähden, ollen 69 % vuonna 2018. Vertaisarvioitujen tieteellisten jul-kaisujen määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Vuosittainen määrä on ollut raportointi-ajankohtana keskimäärin 7 200 kolmen edellisvuo-den aikana (2015—2017). Takautuvan raportoinnin jälkeen kokonaismäärä on ollut keskimäärin 7 600. Takautuva raportointi päättyy tilastointivuotta seu-raavan vuoden jälkeen. Tämä on opetus- ja kulttuu-riministeriön raportoinnin näkökulmasta lopullinen julkaisumäärä kyseiselle tilastovuodelle.

Määrällisesti eniten vertaisarvioituja tieteellisiä jul-kaisuja tuotettiin lääketieteellisessä ja matemaat-tis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Vertais-

103KEKSinTÖilMoiTuSTA

hätieteiden keskuksen (INAR) perustamisen myötä. Päätös hankkeen käynnistämisestä tehtiin joulu-kuussa 2018.

Pekingin yliopiston kanssa panostettiin erityisesti tohtorikoulutuksen kehittämiseen Life Science -alal-la. Vuonna 2018 sovittiin uudesta toimintamuodos-ta, tohtoriopiskelijoille tarkoitetusta yhteisestä kesä-koulusta, joka pidetään elokuussa 2019 Helsingissä ja seuraavana vuonna Pekingissä. Ensimmäinen me-nestyksekkääksi osoittautunut yhteinen seminaari pidettiin jo joulukuussa 2018 Pekingissä. Kesäkou-lutoiminnan myötä opiskelijat tutustuvat alan kärki-tutkimukseen kummassakin yliopistossa. Kesäkou-lulla voidaan edistää liikkuvuutta ja rekrytointeja yliopistojen välillä. Kesäkoulu verkottaa opiskelijoi-den ohella myös vastuullisia tutkijoita (PI) ja ohjaa-jia, ja tämän pohjalta suunnitellaankin jo yhteistyön seuraavia askelia.

Elokuussa 2018 vastuu strategisten kumppanuuk-sien johtamisesta siirtyi uudelle kansainvälistymi-sestä vastaavalle vararehtori Hanna Snellmanille, jonka johdolla luotiin strategisten kumppanuuksien malli. Mallissa kuvataan strategisen kumppanuuden määritelmä, tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Hel-singin yliopisto rakentaa kumppanuusportfoliotaan siten, että viiden vuoden kuluttua kumppanuuksia on yhteensä korkeintaan seitsemän. Kumppanuudet valitaan yliopiston strategian mukaisesti globaalin vaikuttavuuden kannalta merkittäviltä alueilta.

22


Vuoden 2018 julkaisuja ilmoitetaan vielä vuoden 2019 aikana, joten lopullinen kokonaismäärä tar-kentuu vasta seuraavan vuoden raportoinnin yhtey-dessä. Julkaisujen vuosittainen kokonaismäärä on takautuvan raportoinnin jälkeen ollut noin 11 600—11 700. Takautuvasti raportoitavien julkaisujen mää-rä on ollut vuosittain noin kahdeksasta kymmeneen prosenttia. Vuoden 2017 osalta se on noin kahdeksan prosenttia.

Kampuksittain tarkasteltuna eniten julkaisuja tuo-tettiin keskustakampuksella 4 671. Keskustakam-puksen julkaisuista 58 % oli tieteellisiä vertaisarvioi-tuja, ja 42 % yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen painottuvia.

Taulukko 2. Julkaisulukumäärät (tilanne 28.2.2019, aiemmat vuodet vastaavan raportointiajankohdan mukaan)

arvioitujen tieteellisten julkaisujen osuus kaikista julkaisuista vaihtelee tiedekunnittain 45 ja 96 pro-sentin välillä. Suurin vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen osuus on farmasian tiedekunnalla (96 %) ja matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla (93 %).

Helsingin yliopistolla on tärkeä rooli yhteiskunnal-lisessa keskustelussa. Yksi vaikuttamisen keino on vertaisarvioimattomien tieteellisten kirjoitusten ja ammattiyhteisölle sekä suurelle yleisölle suunnattu-jen julkaisujen laatiminen. Yhteiskunnalliseen vai-kuttamiseen painottuvia julkaisuja tuotettiin vuonna 2018 huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Nii-den osuus kaikista julkaisuista oli 31 %.

Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen painottuvien jul-kaisujen määrä on raportointiajankohtana ollut kes-kimäärin 3 900, ja takautuvan raportoinnin jälkeen kolmen vuoden keskiarvona 4 300 (2015—2017). Määrä oli pitkään tasaisessa laskussa, mutta nousi hieman vuonna 2017. Nyt määrä on laskenut hieman vuotta 2016 alhaisemmalle tasolle. Osin tämä voi selittyä tutkimuksen arvioinnin vaikutuksella, joka näyttäisi aikaisempien kokemusten perusteella te-hostavan raportointia myös näiden julkaisutyyppien osalta. Tutkimuksen arvioinnin tiedonkeruu vaikutti ajallisesti erityisesti vuoden 2017 raportointiin.

Eniten yhteiskunnallisesti vaikuttavia julkaisuja teh-tiin lääketieteellisessä tiedekunnassa, jossa näiden osuus kaikista julkaisuista oli 32 %. Suhteellisesti eniten yhteiskunnallisesti vaikuttavia julkaisuja tie-dekunnan kaikista julkaisuista oli teologisessa 55 % ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa 52 %. Vähäisin-tä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen painottuva jul-kaiseminen on farmasian tiedekunnassa, jossa vain neljä prosenttia julkaisuista oli yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen painottuvia.

Taulukko 3. Julkaisulukumäärät opetus- ja kult-tuuriministeriön julkaisutyyppiluokituksen mu-kaan (tilanne 28.2.2018, aiemmat vuodet vastaa-van raportointiajankohdan mukaan).

Julkaisun pääluokka 2016 2017 2018vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 6 984 7 000 7 306

Tieteelliset monografiat 101 94 101Tieteelliset toimitetut teokset 164 145 98

vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset 1 219 1 247 900

Ammattiyhteisölle suunna-tut julkaisut 1 280 1 983 1 738

Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 1 069 977 783

Yhteensä 10 817 11 446 10 926

2016 2017 2018 Muutos edel-lisvuoteen %

Kaikki julkaisut (A—E) 10 817 114 46 10 926 -4,50%

Tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut (A, C), lukumäärä 7 249 7 239 7 505 3,70%

Tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut (A, C), osuus kaikista 67% 63% 69%

yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen painottuvat julkaisut (B, D, E), lukumäärä 3 568 4 207 3 421 -18,70%

yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen painottuvat julkaisut (B, D, E), osuus kaikista 33% 37% 31%

23


vioida, että noin 2 600 julkaisua eli noin 35 % tie-teellisistä vertaisarvioiduista julkaisuista julkaistiin tasoille 2 ja 3 luokitelluissa julkaisukanavissa. Osuus on pysynyt samana edellisvuoteen nähden.

AVOIN JULKAISEMINEN

Yliopiston strategiassa on linjattu, että Helsingin yliopisto on edelläkävijä avoimen tiedon tuottami-sessa ja hyödyntämisessä. Yksi osatekijä strategian toteuttamisessa on Open Access -julkaisujen määrän kasvattaminen. Tavoitetta on edistetty esimerkiksi kauden aikana julkaistuilla avoimen julkaisemisen periaatteilla.

Yliopiston vuoden 2018 vertaisarvioiduista tieteelli-sistä artikkeleista 3 337 on avoimia. Tämä on noin 46 % kaikista tieteellisistä vertaisarvioiduista artik-keleista. Osuus on suurempi kuin edellisvuonna, jol-loin tieteellisten vertaisarvioitujen Open Access -ar-tikkelien osuus oli 36 %. Luvut sisältävät avoimissa julkaisukanavissa julkaistut, yliopiston julkaisuar-kistoon rinnakkaistallennetut sekä hybridijulkaisut.

Vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista 2 870 eli 39 % on tallennettu yliopiston julkaisuarkistoon. Osuus on noussut edellisvuodesta (2017: 33 %).

JULKAISUJEN KIELET

Helsingin yliopiston kieliperiaatteiden mukaan yli-opisto kantaa vastuun kansainvälisyydestään ja kansalliskielten asemasta tieteen kielinä. Yliopisto tavoittelee toimivaa monikielisyyttä, joka edistää luovaa ajattelua ja yhteisöllisyyttä.

Molemmilla kansalliskielillä on vakiintunut asema tutkimuksessa ja julkaisutuotannossa. Pääosa kai-kista julkaisuista on englanninkielisiä, noin 67 %. Kielijakauma on esitetty taulukossa 6. Edellisvuoti-

Taulukko 4. Julkaisutuotanto kampuksittain 2018 (tilanne 28.2.2019). Lukuja ei voi laskea yhteen, sama julkaisu voi esiintyä usean kampuksen luvussa.

JULKAISUJEN KANSAINVÄLISYYS JA KANSAINVÄLISET YHTEISJULKAISUTKaikista julkaisuista 7 281 eli 67 % oli kansainvälisiä, ja vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista 6687 eli 89% oli kansainvälisiä. Kansainvälisyys tarkoit-taa tässä yhteydessä sitä, että julkaisun lehti, sarja tai kustantaja ei ole kotimainen. Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen osalta julkaisujen kansain-välisten julkaisujen osuus on pysynyt samana edel-lisvuoteen nähden.

Kansainvälisenä yhteistyönä tehtyjen julkaisujen määrä oli 4 153 ja osuus 38 %. Määrä on samalla tasolla kuin edellisvuonna. Vertaisarvioiduista tie-teellisistä julkaisuista kansainvälisessä yhteistyössä tehtyjen julkaisujen määrä oli 3 941, joka on 53 % vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista. Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on samalla tasolla kuin edellisvuonna.

KORKEATASOISET JA KANSAINVÄLISET JULKAISUTTieteellisten julkaisujen julkaisukanavat luokitellaan ns. julkaisufoorumiluokitusten mukaisesti. Julkai-sufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laa-dunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä1. Se toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. On huomattava, että julkaisufoorumiluokitus on kansal-linen, ja se poikkeaa esimerkiksi muista pohjoismai-sista luokituksista.

Yliopisto on uuden strategiakauden myötä linjannut, että korkeimmilla julkaisufoorumitasoilla olevissa julkaisukanavissa julkaistujen tieteellisten vertais-arvioitujen julkaisujen määrää seurataan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa julkaisufoorumitasot raportoinnin jälkeen, mutta alustavasti voidaan ar-

1 http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi

Keskusta Kumpula Meilahti ViikkiKaikki julkaisut (A—E) 4671 1481 3719 1823

Tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut (A, C), lukumäärä 2730 1376 2576 1482Tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut (A, C), osuus 58% 93% 69% 81%

yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen painottuvat julkaisut (B, D, E), lukumäärä 1941 105 1143 341

yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen painottuvat julkaisut (B, D, E), osuus 42% 7% 31% 19%

http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi

24


yhteismäärä nousi 10:stä 18:aan. Nousua oli 80 %, mikä on hieman enemmän kuin kaikissa maissa kes-kimäärin (72 %) ja koko Suomessa (76 %). Helsingin yliopisto on sijoitukseltaan pohjoismaiden kolmas, mutta ensisijaisten affiliaatioiden määrä nousi 56 %, mikä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi monis-sa muissa pohjoismaisissa yliopistoissa (taulukko 5).

Suomalaisista tutkijoista listataan eniten molekyyli-biologian ja genetiikan edustajia, ja erityisesti Hel-singin yliopistosta geotieteiden edustajia. HCR-lis-talla on suomalaisista ollut pisimpään yhtäjaksoisesti 2001 lähtien geotieteiden kategoriassa listattu Mark-ku Kulmala.

TIETEEN TILA -KATSAUS

Suomen Akatemia julkaisee kahden vuoden välein päivittyvän bibliometrisen analyysin maailman ja Suomen tieteellisestä julkaisemisesta ja sen vaikut-tavuudesta osana Tieteen tila -katsausta. Bibliomet-risen laskennan tekee CSC Web of Sciencen aineis-

seen nähden suomenkielisten julkaisujen osuus on pienentynyt hieman, mikä selittyy yhteiskunnalli-seen vaikuttamiseen painottuvien julkaisujen mää-rän vähenemisellä ja henkilökunnan kielirakenteen muutoksilla. Vertaisarvioiduissa tieteellisissä jul-kaisuissa englanninkielisten osuus on 89 %. Tämä osuus on pysynyt samana edellisvuoteen nähden.

VIITATUIMMAT TUTKIJAT

Viitatuimpien tutkijoiden Highly Cited Researchers (HCR) -lista on Web of Science -tietokantaan perus-tuva Clarivate Analytics’in ylläpitämä parhaan yhden prosentin kärkeen omalla tieteenalallaan päässeiden tutkijoiden nimilista. Se on tutkijalistauksista tunne-tuin. Shanghain ARWU-rankingissa yhtenä keskei-senä indikaattorina on HCR-listattujen ensisijaisten affiliaatioiden määrä yliopistossa.

Päätieteenaloja (Broad Fields) on 21. Humanistiset tieteet eivät ole mukana. Tänä vuonna laajennettu listaus sisältää myös monitieteiset (Cross Fields) jul-kaisut. Tämän vuoksi listalle on lisätty 2020 tutkijaa, joiden tieteenalaksi on merkitty Cross Fields. Pää-asiassa tämän vuoksi listaukseen päässeiden henki-löiden määrä nousi lukuun 6 078, jossa on nousua 72 % viime vuoteen verrattuna. Listan luvuissa on mukana kaikki nimimaininnat. Sama henkilö voi olla listalla useampaan kertaan, mikäli hän sijoittuu viitatuimpaan yhteen prosenttiin useammalla alalla.

Helsingin yliopistoon työsuhteessa olevien tutki-joiden ensisijaisten ja toissijaisten affiliaatioiden

Taulukko 5. Viitatuimmat tutkijat (Highly Cited Researchers Top 1%), Pohjoismaiden yliopistoja kuvaavia lukuja 2017 ja 2018

Julkaisukieli Osuus 2017 Osuus 2018suomi 31,5 % 29,0 %ruotsi 2,0 % 2,0 %englanti 64,0 % 67,0 %muut 2,5 % 2,0 %

Sijoitus Pohjois-maissa 2018

Yliopisto Maa Primary affilia-tions 2017, lkm Primary affilia-tions 2018, lkm

Muutos, lkm

Muutos (%)

1 univ Copenhagen Denmark 11 26 15 136%2 Karolinska inst Sweden 7 18 11 157%3 univ Helsinki Finland 9 14 5 56%4 Aarhus univ Denmark 4 13 9 225%5 Tech univ Denmark Denmark 3 12 9 300%6 uppsala univ Sweden 3 10 7 233%7 Aalborg univ Denmark 7 9 2 29%7 lund univ Sweden 3 9 6 200%9 Stockholm univ Sweden 3 7 4 133%

10 univ oslo norway 2 6 4 200%

Taulukko 6. Julkaisujen kielijakauma

25


tosta. Tieteen tila 20181 kattaa aikavälin 2012—2015.

Tieteen tilan maakohtaisissa tarkasteluissa julkaisut ositetaan maiden mukaan. Suomalaisille organisaa-tioille laskettujen julkaisujen määrä on pitkällä aika-välillä noussut selvästi verrattuna kymmenen vuo-den takaiseen tilanteeseen, 1,4 kertaiseksi. Samaan aikaan kansainvälinen yhteisjulkaiseminen on kas-vanut kaikissa tarkastelluissa maissa Kiinaa lukuun ottamatta. Kun yhteisjulkaisuihin osallistuu enem-män yhteistyökumppaneita, Suomen suhteellinen osuus julkaisumääristä on hiukan supistunut. Hyvin selkeänä trendinä erottuu Kiinan osuuden kasvu — maan tutkijoiden julkaisujen osuus on 10 vuoden jaksolla yli viisinkertaistunut. Sen osuus tieteellisistä julkaisuista on noin 16 %, kun Yhdysvaltojen osuus on 20 % ja Suomen 0,5 %.

Vaikuttavuutta tarkastellaan Top 10 -indeksillä, joka kuvaa eniten viitattuun 10 %:iin kuuluvien julkaisu-jen osuutta. Suomen indeksiluku on 10-vuotisjaksol-la noussut selvästi ja oli nyt 1,12, mikä on niukasti alle OECD-maiden keskiarvon. Koko maailman kes-kiarvo on tasan 1. Kansainvälinen yhteisjulkaisemi-nen on kaikissa maissa vaikuttavampaa kuin pelkkä kotimainen julkaisutoiminta. Sen vaikuttavuus on noussut lähes kaikissa Suomen verrokkimaissa, mut-ta erityisen paljon Kiinassa.

Helsingin yliopiston julkaisuissa mukana olevien organisaatioiden mukaan ositettu osuus Suomen jul-kaisuista oli tarkastelujaksolla 25 %. Maatalous-met-sätieteistä Helsingin yliopiston julkaisujen osuus on 55 %, humanistisista tieteistä 48 % ja ekologian, ympäristötieteen ja kasvibiologian julkaisujen 46 %. Suurimman vaikuttavuusarvon (1,66) Helsingin yli-opisto saa materiaalitieteissä, joissa sen kansallinen julkaisuosuus on matalahko, vain yhdeksän pro-senttia. Korkeita arvoja saavat myös muun muassa matematiikka ja tilastotiede (1,54) sekä maatalo-us- ja metsätieteet (1,46). Koko Helsingin yliopiston Top10-indeksi on 1,18.

TUTKIMUKSEN ARVIOINNIN BIBLIOMETRIIKKA Helsingin yliopistossa suoritetaan 2018—2019 tut-kimuksen arviointi. Arvioinnin osana tehdyt biblio-metriset tarkastelut kattavat vuosina 2012—2016 ilmestyneet julkaisut. Arviointiryhmille tuotettiin tarkasteluja keväällä 2018 ryhmiin kuuluneiden tutkijoiden julkaisujen perusteella itsearviointipro-sessia varten. Web of Scienceen perustuvat analyy-

1 https://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/tieteen-tila/tieteen-tila-2018/

sit laati CWTS (Centre for Science and Technology Studies, Leiden) ryhmien sisäiseen käyttöön. Lisäksi CWTS:ta tilattiin perinteinen, ns. taaksepäin katsova bibliometrinen analyysi2 sekä koko yliopistolle että niille tiedekunnille, joille kyseinen analyysi on mie-lekäs.

Arvioinnin analyyseissa on noudatettu vastuullisen metriikan periaatteita, joilla mm. varmistetaan että valittu analyysi on läpinäkyvä, tarkistettavissa, ja so-veltuu kullekin tarkastelukohteelle. CWTS:n analyy-seissa on käytetty tarkennettua, 4 000 viittauspoh-jaisesti määritettyyn tieteenalaklusteriin perustuvaa ja organisaatioiden kesken ositettua tarkastelua.

Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat lähes 22 000 Web of Sciencessä indeksoitua julkaisua 2012—2016. Lähes 85 % näistä oli yhteisjulkaisuja toisten organisaatioiden kanssa ja yli 60 % kansainvälisiä yhteisjulkaisuja. Yliopiston julkaisumäärät ovat kas-vaneet, mutta lisääntyvän yhteistyön takia ositettu-jen julkaisujen määrä on hienoisessa laskussa.

Analyysin tarkastelujakso on lähes päällekkäinen Tieteen tila -katsauksen kanssa, joten vaikuttavuu-den osalta tulokset ovat melko samansuuntaisia. Tie-teen tila -raportin Top 10 -indeksiä vastaava arvo on sitä hiukan korkeampi, 1,20. Top 10 kuvaa vain me-nestyneimpiä julkaisuja, mutta myös kaikkien Hel-singin yliopiston julkaisujen keskimääräistä tasoa kuvaava tieteenalakohtaisesti normalisoitu impakti on samoin 20 % korkeampi kuin maailman keskiar-vo.

Helsingin yliopiston tutkijat julkaisevat korkean impaktin lehdissä, joiden vaikuttavuus oli 17 % yli maailman keskiarvon. Nature ja Nature Genetics -lehdissä impakti oli poikkeuksellisen korkea, edel-lisessä yli seitsemänkertainen ja jälkimmäisessä yli yhdeksänkertainen maailman keskiarvoon nähden. Molemmissa lehdissä noin 90 % artikkeleista kuului 10 % viitatuimpiin.

Erityisesti on mainittava, että tiedekuntakohtaisesti sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan että HiLIFE-yksikön artikkeleista yli puolet julkais-tiin Open Accessina. Koko yliopiston julkaisuista Open Access -julkaisuja oli 2012—2016 tarkastelu-jaksolla 39 %.

2 http://hdl.handle.net/10138/298733

https://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/tieteen-tila/tieteen-tila-2018/https://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/tieteen-tila/tieteen-tila-2018/http://hdl.handle.net/10138/298733

26


TIEDEKUNTIEN MENESTYS SUHTEESSA MAAILMAN KESKIARVOONTuhat-tutkimustietojärjestelmästä löytyvien ykkö-kohtaisten, vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen kytkeminen ulkoisiin julkaisujen analyysitietokan-toihin mahdollistaa suoran vertailun maailman kes-kiarvoon (määritelmän mukaan aina tasan 1).

Tiedekuntien vertaisarvioidut A1—A4-artikkelit vuo-silta 2015—2018 analysoitiin Web of Science poh-jaisessa InCites-tietokannassa. InCitesissä nämä julkaisut normalisoidaan tieteenalakategorioittain (Category Normalized Citation Impact, CNCI), jol-loin tieteenalojen keskenään erilaiset julkaisuja viittauskäytännöt voidaan häivyttää.

Korkeimman keskiarvon saavuttavat valtiotieteel-linen tiedekunta (2,42), HiLIFE (2,29), lääketie-teellinen tiedekunta (2,19) ja matemaattis-luon-nontieteellinen tiedekunta (1,87). Valtiotieteellisen poikkeukselliseen tulokseen ovat vaikuttaneet lääke-tieteen alan yhteisjulkaisut. Lähes kaikki tiedekun-nat ylittävät maailman keskiarvon. Koko yliopiston julkaisujen impaktiarvo 2015—2018 on 1,86.

Eri tieteenalojen ja siten tiedekuntien julkaisujen kattavuudet vaihtelevat huomattavasti. Parhaim-millaan kattavuus on HiLIFE-yksikössä, 91 % il-moitetuista A1—A4 julkaisuista. Oikeustieteellisen tiedekunnan kattavuus on pienin, 12,3 %. Matalat kattavuudet ovat vahvasti yhteydessä julkaisun kie-leen ja alakohtaisiin viittauskäytäntöihin, joten kes-kustakampuksen tiedekunnat, joissa suomenkieliset

Kuvio 2. Tiedekuntien menestys suhteessa maailman keskiarvoon

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3

Katta

vuus

CNCI

Lääke-tieteellinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Bio- ja ympäristö-tieteellinen

FarmasianEläinlääketieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

OikeustieteellinenTeologinen

SocKom

Kasvatustieteellinen

Valtiotieteellinen

Humanistinen

HiLife

Maailman keskiarvo = 1. Kuviossa on ilmoitettu myös tiedekunta/yksikkökohtaiset kattavuudet. CNCI data included herein are derived from InCites ®, © Copyright Clarivate Analytics ® 2019. All rights reserved.

27


julkaisut ovat yleisiä saavat pienempiä kattavuuslu-kuja kansainvälisissä tietokannoissa.

ARTIKKELEITA ARVOSTETUISSA LEHDISSÄ

Arvostetuissa monitieteisissä Nature- ja Science- lehdissä julkaistiin vuonna 2018 kummassakin viisi artikkelia, joiden tekijöistä vähintään yhdellä on affi-liaationa Helsingin yliopisto. Artikkelit olivat biolää-ketieteen, kasvibiologian, historian ja arkeologian, fysiikan, ekologian ja genetiikan aloilta.

JULKAISUJEN VERKKONÄKYVYYS

Vuonna 2018 ilmestyneiden vertaisarvioitujen jul-kaisujen verkkonäkyvyyttä tarkasteltiin niiden seu-rantaan tarkoitetun Altmetric Explorerin avulla. Jul-kaisujen verkkonäkyvyyttä tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon että seurantaindikaattorit eivät ole vakiintuneita, ja vuosittaiset vaihtelut saattavat joh-tua mm. eri näkyvyyspalvelujen muutoksista.

Palvelusta löytyi kattavimmin Viikin, Kumpulan ja Meilahden kampusten tiedekuntien vertaisarvioitu-ja julkaisuja. Yhteensä tarkastellut julkaisut (3 874) mainittiin vuonna 2018 seurattavissa lähteissä 102 788 kertaa. Suurin osa maininnoista (93 863) kertyi Twitter-palvelusta ja uutispalveluista (5 319). Mainintojen määrä on kokonaisuudessaan noussut vuodesta 2017. Kasvu on ollut määrällisesti suurin-ta Twitterissä, Facebook-maininnat ovat puolestaan vähentyneet.

28

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 opETuS

Taulukko 7. Hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet

Hakuväylä Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet

yhteishaku: kandiohjelmat sekä ja lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat 27 741 3 689 3 438

yhteishaku: suomen- ja ruotsinkieliset maisteriohjelmat 1 325 365 335

Moni- ja vieraskieliset maisteriohjelmat 2 614 757 446

Avoimen väylä 146 68 56

Siirtohaku 84 50 37

OPETUS

YLIOPISTOON HAKENEET JA HYVÄKSYTYT

Kevään 2018 yhteishaussa alempaan korkeakoulu-tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin sekä lääke-tieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmiin haki 27 741 henkilöä. Lisäksi suomen- ja ruotsin-kielisiin maisteriohjelmiin haki yhteishaussa 1 325 henkilöä. Yhteishaussa hyväksyttiin yhteensä 4 054 opiskelijaa Helsingin yliopistoon, joista 3 689 hyväk-syttiin kandiohjelmiin ja 365 suomen- ja ruotsinkie-lisiin maisteriohjelmiin.

Yhteishaun hakijamäärä kasvoi 25 prosenttia edel-lisvuodesta. Kasvu johtui osittain siitä, että sekä lää-ketieteellisillä aloilla että oikeustieteellisellä alalla siirryttiin valtakunnalliseen alan yhteisvalintaan. Esimerkiksi lääketieteen yhteisvalinnassa saattoi nyt hakea samalla valintakokeella moneen eri yli-opistoon, kun aikaisemmin ei ollut mahdollista ha-kea samassa haussa useamman kuin yhden yliopis-ton lääketieteen koulutukseen. Hakijamäärä kasvoi myös jonkin verran niissä koulutusohjelmissa, jotka ottivat todistusvalinnan käyttöön.

Avoimen väylän kautta yliopistoon haki 146 henkilöä ja siirtohaussa 84 henkilöä. Hakijamäärissä oli pien-tä, muttei merkittävää kasvua.

Talven 2018 haussa 33 kansainväliseen maisterioh-jelmaan haki 2 614 henkilöä (2 948 hakemusta), mikä oli 82 % enemmän kuin edellisvuonna. Hel-singin yliopisto onnistui kääntämään kansainvälis-

ten maisteriohjelmien hakijoiden määrän vahvaan kasvuun edellisvuoden notkahduksen jälkeen muun muassa uusilla digitaalisen markkinoinnin toimen-piteillä. Vuoden 2017 hakijamäärän lasku johtui pal-jolti lukukausimaksujen käyttöönotosta Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (Eta) mai-den ulkopuolisille hakijoille.

EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosent-tiosuus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuon-na (2018: 59 %, 2017: 57 %). Eniten hakemuksia tuli edellisvuosien tapaan Pakistanin, Kiinan ja Ghanan kansalaisilta. Yhteensä hakemuksia tuli 127 maan kansalaiselta. Suomalaisten osuus oli 28 prosenttia (2017: 29 %). Kansainvälisiin maisteriohjelmiin hy-väksyttiin 757 hakijaa. Hyväksyttyjä hakijoita oli eni-ten Suomesta, Kiinasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Hakijamääriä ei voi suoraan verrata vuoden 2016 ja sitä edeltävien vuosien tilastoihin, koska Helsingin yliopisto uudisti kaikki syksyllä 2017 alkaneet kan-sainväliset maisteriohjelmansa.

Lukuvuosimaksuihin liittyvä yliopiston oma apura-hajärjestelmä oli toista vuotta käytössä. Helsingin yliopisto myöntää apurahoja akateemisin perustein parhaiten soveltuville hakijoille. Apurahaa haki 84 % lukuvuosimaksuvelvollisista ja se myönnettiin 44 hakijalle.

Valtakunnallinen opiskelijavalintojen uudistushan-ke on linjannut tavoitteita ja toimintaa yliopistois-sa. Helsingin yliopistossa opintoasiainneuvosto on seurannut suunnitelmien etenemistä vuoden 2018 aikana. Merkittäviä haasteita on edessä toteutusvai-

29

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 opETuS

20 456 19 643 19 14118 691 18 052 17 540 16 861 16 647

9 527 9 740 9 468 9 494 9 588 9 662 9 783 9 976

4 796 4 820 4 671 4 682 4 431 4 470 4 323 4 316

0

5000

10000

15000

20000

25000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavatylempää korkeakoulututkintoa suorittavatTohtorin tutkintoa suorittavat

Kuvio 3. Ilmoittautuneet opiskelijat

heessa keväällä 2019 johtuen aikataulujen tiukkuu-desta todistusvalinnassa ja valintakokeiden sijoittu-misessa sekä vaikeudesta ennustaa valintakokeiden osallistujamääriä.

OPISKELIJAT

Yliopistolla oli vuonna 2018 noin 31 200 tutkin-to-opiskelijaa. Kokonaisopiskelijamäärä laski hie-man, aiempien vuosien tapaan lasku näkyy erityisesti alempaa korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa suorittavien määrissä (kuvio 3).

Naisten ja miesten osuus opiskelijoista on pysynyt viimeiset vuodet varsin vakaana. Alempaa ja ylem-pää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijois-

ta naisia on 64 %, tohtorikoulutettavista naisia on 60 %.

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on noin 1 850 eli 5,9 % opiskelijoista. Heidän määränsä väheni 20 opiskelijalla. Kansainvälisten opiskelijoiden mää-rä on laskenut tasaisesti vuodesta 2014, mutta las-ku vaikuttaa tasaantuneen. Vuonna 2017 käyttöön otettujen lukuvuosimaksujen aiheuttama notkahdus näyttää myös jäävän väliaikaiseksi. Eniten opiskelijoi-ta oli Venäjältä, Kiinasta ja Virosta. Eniten kansain-välisiä opiskelijoita on tohtorikoulutettavissa, joista 20 % on ulkomaalaisia.

Perustutkinto-opiskelijoista noin 2 100 oli äidinkie-leltään ruotsinkielisiä ja noin 1 900 oli opiskelijava-lintojen yhteydessä osoittanut ruotsin kielen taiton-sa. Lisäksi noin 460 opiskelijalla oli kaksikielisen tutkinnon suoritusoikeus. Yhteensä edellä mainittui-hin ryhmiin kuuluvia, ruotsinkielentaitoisiksi koulu-


Kirsti Lonka: Koulutus nosti Suomen köyhyydestä, ja vain jatkuva kehittäminen pitää sen maailman huipulla

Tasa-arvoinen koulu, tieteeseen pohjaava opettajankoulutus ja opettajan ammatin poikkeuksellinen arvostus tekevät Suomesta koulutuksen ykkösmaan. Tulevaisuuden koulussa korostuvat ilmiöt ja oppimisen taitojen kehittäminen.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/kirsti-lonka-koulu-tus-nosti-suomen-koyhyydesta-ja-vain-jatkuva-kehittaminen-pitaa-sen-maailman-huipulla

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/kirsti-lonka-koulutus-nosti-suomen-koyhyydesta-ja-vain-jatkuva-kehittaminen-pitaa-sen-maailman-huipullahttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/kirsti-lonka-koulutus-nosti-suomen-koyhyydesta-ja-vain-jatkuva-kehittaminen-pitaa-sen-maailman-huipulla

30

HELSINGIN YLIO

KATSAUS VUOTEEN 2018 · 2019. 4. 4. · 9 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 MuuTTuvA...

Documents

Transcript of KATSAUS VUOTEEN 2018 · 2019. 4. 4. · 9 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2018 MuuTTuvA...