KATSAUS VUOTEEN 2017...Vuonna 2017 alkoi Helsingin yliopiston uusi strate-giakausi, jota ohjaa...

KATSAUS VUOTEEN 2017

1,1 MILJOONAA

SUORITETTUAOPINTOPISTETTÄ

HELSINGIN YLIOPISTON KATSAUS VUOTEEN 2017

Julkaistu 28.3.2018.

3

REHTORILTAVuonna 2017 alkoi Helsingin yliopiston uusi strate-giakausi, jota ohjaa visiomme globaali vaikuttaja – yhdessä. Haluamme rakentaa parempaa maailmaa vahvistamalla rooliamme globaalien ongelmien rat-kaisemisessa. Teemme työtä yhdessä kumppanien ja sidosryhmien kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Haluamme luoda parhaat olosuhteet tutkimiselle ja oppimiselle. Kansainvälinen oppimisen ja huippu-tutkimuksen ympäristö on tukeva perusta, jolle voimme rakentaa hyvät edellytykset luovuudelle ja edelläkävijyydelle. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja avoin toimintakulttuuri ovat avainasemassa tavoit-teidemme saavuttamisessa. Henkilöstön ja opiskeli-joiden hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää.

Olemme määritelleet kolme strategista tutkimusalaa – elämäntieteet, ihmismieli muuttuvassa maail-massa sekä aineen rakenne ja materiaalit – joiden ympärille luomme osaamiskeskittymiä yli organisaa-tiorajojen. Elämäntieteiden saralla aloitti Helsinki Life Science Center, joka yhdistää yliopiston kam-pukset monitieteiseksi toimijaksi. Vuoden 2017 ai-kana valmisteltiin Kestävyystieteen instituutin (HELSUS) ja Ilmakehätieteen keskuksen (INAR) pe-rustamista. Yksiköt aloittivat toimintansa virallisesti vuoden 2018 alusta.

Olemme aktiivisesti hakeneet Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta ja siinä myös onnistuneet. Neljässä avoinna olleessa haussa yliopisto on saanut 34,5 miljoonaa euroa, kolmannessa haussa vuonna 2017 viisitoista miljoonaa euroa. Jatkamme yliopis-ton tutkimusprofiilin terävöittämistä, mikä auttaa meitä vastaamaan digitalisaatioon, ikääntymiseen ja terveyteen, globalisaatioon ja kestävään kehitykseen liittyviin kysymyksiin.

Lisäämme tieteen avoimuutta. Parannamme tutki-musjulkaisujen avointa saatavuutta ja tutkimusda-tan jakamisen ja avaamisen edellytyksiä. Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hanke käynnistyi. Sen tavoitteena on tukea julkaisemista sekä avoimissa että tilausmaksullisissa kanavissa. Hankkeessa to-teutuu myös Helsinki University Press, jonka julkai-sut ovat verkossa vapaasti saatavilla. Ensimmäiset julkaisut ilmestyvät vuonna 2018.

Vuonna 2017 toimeenpanimme laajan koulutusuu-distuksen. Kaikki yliopiston koulutus järjestetään koulutusohjelmissa, joista suuri osa on monitieteisiä ja osa tiedekuntarajat ylittäviä. Lähes puoleen mais-teriohjelmista on kansainvälinen haku. Hakukohtei-den määrä on puolittunut, mikä helpottaa hakijan opiskelupaikan valintaa.

Uudet koulutusohjelmat antavat opiskelijalle hyvät valmiudet tulevaisuuden muuttuvaan ja monimuo-toiseen työelämään. Uudet koulutusohjelmat ja vanha koulutusrakenne elävät rinnakkaiseloa aina vuoteen 2020 saakka, jolloin siirtymävaihe päättyy.

Juhlistimme kuluneena vuonna Suomen itsenäisyy-den satavuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi toi tieteen kaikkien ulottuville teemalla yhdessä. Yliopistolaiset osallistuivat yli kolmeenkymmeneen hankkeeseen, tapahtumaan ja projektiin. Juhlavuoden ja refor-maation 500. merkkivuoden kunniaksi järjestettiin myös teologisen, oikeustieteellisen ja filosofisen tie-dekunnan promootiot.

Helsingin ydinkeskustaan avattiin syyskuussa uusi Tiedekulma – tieteen ja kansalaisten kohtaamis-paikka. Tiedekulman kävijäsuosio ylitti odotukset. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana järjestettiin yli 250 tapahtumaa, joissa kävi yhteensä yli 30 000 vierailijaa.

Tiedepohjainen Helsinki Challenge -ideakilpailu jär-jestettiin yhdessä yhdeksän suomalaisen yliopiston kanssa teemalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Helsinki Challenge teki Suomessa tehtävää tiedettä ja kilpailun edustamaa uutta toimintatapaa näky-väksi. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomalaisten yli-opistojen yhteistyönä tehty Helsinki Challenge Im-pact Camp, joka saavutti EU:n päättäjät ja vaikutta-jat Brysselissä. Tutkimustiedon saattaminen päätök-senteon tueksi on ajassamme entistä tärkeämpää.

Kulunut vuosi oli uudelle Yliopistopalvelut-organi-saatiolle palveluiden vakiinnuttamisen ja toiminta-kulttuurin rakentamisen aikaa. Aikaisemmin hallin-totehtäviin keskittynyt linjaorganisaatio on oppinut paljon muutoksessa kohti tehokkaasti toimivaa pal-veluorganisaatiota.

Yliopiston hallitus päätti syksyllä 2016 tilata ulko-puolisen riippumattoman arvioinnin lukuvuoden 2015–2016 merkittävistä muutoksista. Arviointiryh-män raportti herätti paljon keskustelua yliopistoyh-teisössä. Raportin pohjalta valmisteltiin toimenpi-teitä tuleville vuosille. Osallistamme yliopistoyhtei-söä entistä enemmän päätöksenteon valmisteluun, parannamme muutosten johtamista ja viestintää sekä seuraamme huolellisesti henkilökunnan ja opis-kelijoiden hyvinvointia. Yhdessä luomme hyvät olo-suhteet koko yliopistoyhteisölle tutkia, opettaa ja opiskella.

Kiitokset koko henkilökunnalle ja opiskelijoillemme hyvin tehdystä tuloksekkaasta työstä vuonna 2017!

Jukka Kola, rehtori

4

AVAINLUKUJA 2017

• 31 312 tutkinto-opiskelijaa • 1 872 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, 112 kansalaisuutta • 6 055 tutkintoa • 1,1 miljoonaa suoritettua opintopistettä • 22 120 hakijaa päähaussa, 3 367 uutta opiskelijaa • 25 310 opiskelijaa Avoimessa yliopistossa

• 7 783 työntekijää, joista 4 383 opettajia ja tutkijoita • 1 234 ulkomaalaista työntekijää, 97 eri kansalaisuutta

• 11 446 julkaisua, joista vertaisarvioituja 63 % • 3 252 tutkimusprojektia • 56. sija Shanghain yliopistovertailussa • 81. sija US News -yliopistovertailussa • 21 Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä, joista 15:ta johdettiin Helsingin yliopistosta • 20 akatemiaprofessoria • 10 tutkijaa Helsingin yliopistosta Highly Cited Researchers-listalla, yhteensä listalla 21 suomalaista

tutkijaa • 108 keksintöilmoitusta ja 43 patenttihakemusta

• 28 000 rekisteröityä alumnia • 48 miljoonaa euroa lahjoituksia yliopistolle Tekoja maailman parhaaksi -varainhankintakampan-

jassa vuosina 2013–2017 • 36 miljoonaa sivukäyntiä Helsinki.fi-verkkosivuilla • 28 000 mediaosumaa + tv- ja radio-osumat

• Toimintaa 16 paikkakunnalla

5

ORGANISAATIO 2017

Katso ajantasainen organisaatio osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/organisaatio

1) HY:n ja muiden organisaatioiden yhteisiä tutkimusyksiköitä: HECER (Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus) on HY:n, Aalto-yliopiston ja Hanke-nin yhteinen tutkimusyksikkö. HIIT (Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitos) on HY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimusyksikkö. HIP on HY:n, Jyväs-kylän yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopis-ton ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimusyksikkö. FIMM on HY:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja VTT:n yhteinen tutkimusyksikkö. 2) UniSport on HY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen liikuntapalveluja tarjoava yksikkö.

https://www.helsinki.fi/fi/organisaatio

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 SISÄLLYS

6

SISÄLLYS REHTORILTA ......................................................................................................................................................... 3

SISÄLLYS ................................................................................................................................................................ 6

MUUTTUVA YLIOPISTO ..................................................................................................................................... 7

STRATEGIA 2017–2020 ................................................................................................................................... 10

TUTKIMUS ............................................................................................................................................................. 17

OPETUS ................................................................................................................................................................. 27

YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS ............................................................................................... 39

HENKILÖSTÖ ...................................................................................................................................................... 46

TALOUS ................................................................................................................................................................ 52

PALVELUT ........................................................................................................................................................... 59

TILAT..................................................................................................................................................................... 63

YLIOPISTOKONSERNI ..................................................................................................................................... 68

LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA ............................................................................................... 69

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 MUUTTUVA YLIOPISTO

7

MUUTTUVA YLIOPISTO Tutkimuksen profiloituminen

Helsingin yliopisto on määritellyt strategiset tutki-musalansa strategiakaudelle 2017–2020. Strategiset tutkimusalat ovat:

• elämäntieteet • ihmismieli muuttuvassa maailmassa • aineen rakenne ja materiaalit.

Lisäksi yliopiston tutkimuksen kärkiä ovat ilmakehä-tutkimus ja matematiikka.

Strategisten tutkimusalojen tutkimukseen on haettu täydentävää rahoitusta erityisesti Suomen Akate-mian yliopistojen profiloitumista tukevista hauista. Rahoituksella tuetaan yliopistojen strategiansa poh-jalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja kor-keatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Yliopisto osallistui myös Suomen Akatemian uuden korkeatasoisen tutkimuksen ja vaikuttavuuden osaa-miskeskittymille tarkoitetun lippulaivaohjelman en-simmäiseen hakuun. Lippulaivassa yhdistyvät kor-keatasoinen tutkimus, taloudellista kasvua tukeva ja/tai muu merkittävä yhteiskunnallinen vaikutta-vuus, vahva yhteistyö elinkeinoelämän ja muun yh-teiskunnan kanssa, muuntautumiskyky sekä isäntä-organisaation tai isäntäorganisaatioiden vahva si-toutuminen.

Koulutusuudistus

Vuosien 2015–2017 aikana suunniteltu laaja koulu-tusuudistus eteni toimeenpanovaiheeseen. Vuodesta 2017 alkaen kaikki koulutus järjestetään koulutusoh-jelmissa, joissa ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa syyslukukauden alkaessa. Siirtymävaihe jatkuu vuoteen 2020. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön EU- ja Eta-alueen ulkopuolisilta opiskeli-joilta veloitettavat lukuvuosimaksut ja heille kohdis-tettu yliopiston oma apurahajärjestelmä.

Rakenteellinen kehittäminen

Rakenteellisella kehittämisellä yliopisto tavoittelee toimintaedellytysten parantamista ja kokonais-hyötyä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yliopiston sisäisen rakenteen kehittämistä valmistel-tiin erillisten laitosten ja tutkimusyksiköiden asemaa

1 Institute for Atmospheric and Earth System Research, INAR 2 Helsinki Institute of Sustainability Science, HELSUS

selvittävässä työryhmässä. Työryhmän raportin esi-tysten mukaisesti perustettiin vuonna 2018 toimin-tansa aloittavat Ilmakehätieteiden keskus1 (INAR) matemaattis-luonnontieteellisen ja maatalous-met-sätieteellisen tiedekunnan yhteiseksi yksiköksi ja Kestävyystieteen instituutti2 (HELSUS) kuuden tie-dekunnan yhteiseksi yksiköksi. Kestävyystieteen ins-tituuttiin kuuluu osana kaupunkitutkimusinsti-tuutti. Lisäksi aloitettiin valmistelu Social Sciences and Humanities Research Centren (SSHRC) perus-tamiseksi vuoteen 2021 mennessä.

Ainelaitokset lakkautettiin vuoden 2017 lopussa hal-lituksen vuonna 2016 tekemän päätöksen mukai-sesti. Johtosäännön mukaisesti tiedekunnat päätti-vät sisäisestä rakenteestaan 1.1.2018 alkaen. Perin-teisen osastorakenteen säilyttivät seuraavat seitse-män tiedekuntaa: teologinen, humanistinen, kasva-tustieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, lääketieteellinen, farmasian ja eläinlääketieteellinen tiedekunta. Linjajohtamiseen perustuva rakenne otettiin käyttöön valtiotieteellisessä, maatalous- ja metsätieteellisessä sekä bio- ja ympäristötieteelli-sessä tiedekunnassa. Oikeustieteellinen tiedekunta säilyi alarakenteettomana.

Neljän oppiaineen koulutusvastuu vaihtui vuoden alussa: psykologia ja logopedia siirrettiin lääketie-teelliseen tiedekuntaan, fonetiikka ja kognitiotiede humanistiseen tiedekuntaan. Käyttäytymistieteelli-nen tiedekunta muuttui samalla kasvatustieteel-liseksi tiedekunnaksi.

Yliopiston kieltenopetuksen kehittämisestä valmis-tui selvitys elokuussa 2017. Selvitys pyrkii vastaa-maan kieltenopetuksen kasvavaan ja muuttuvaan tarpeeseen.

Valtakunnallisesti yliopisto valmisteli erityisesti mi-nisteriön kanssa sovittuja hankkeita. Näitä olivat Pohjanmaan korkeakoulutoiminnan vision laadinta sekä selvitys taiteiden tutkimuksen kokoamiseksi ja teatterialan koulutuksen keskittämiseksi Taideyli-opiston yhteyteen. Selvityksen perusteella yliopisto solmi Taideyliopiston kanssa yhteistyösopimuksen, johon perustuen valmistellaan yhteisprofessuureja ja yhteistä opetusta.


8

Kansalliskirjaston, Helsingin yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä neuvottelussa joulu-kuussa 2016 sovittiin, että Kansalliskirjasto laatii Helsingin yliopiston kanssa selvityksen, josta ilme-nevät kirjaston rahoitustilanne ja suunnitellut toi-menpiteet. Lisäksi neuvottelussa sovittiin, että selvi-tetään mahdollisuutta liittää Varastokirjasto Kansal-liskirjastoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväk-syttyä yliopiston asettamat ennakkoehdot, ministe-riön asettamassa työryhmässä valmisteltiin ehdotus valtioneuvoston esitykseksi liittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Mikäli eduskunta hyväksyy esityk-sen, ehdotettu liittäminen tapahtuu vuoden 2018 lo-pussa.

Yhdessä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa laa-dittiin suunnitelma koetoiminnan ja kotieläininfra-struktuurien kehittämisestä. Suunnitelman toteutta-misesta päätetään vuoden 2018 aikana. Yliopiston strategisten kotimaisten kumppanien Aalto-yliopis-ton ja Svenska handelshögskolanin kanssa perustet-tiin joulukuussa 2017 yhteinen Helsinki Graduate School of Economics vastaamaan taloustieteen ja muun kvantitatiivisen yhteiskuntatieteen osaami-seen ja opetukseen kohdistuvaan kysyntään. Yksikkö tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia myös sidosryh-mille.

Palvelurakenteen kehittäminen

Vuosi 2017 oli palvelujen osalta vakiinnuttamisen ja toimintakulttuurin rakentamisen vuosi. Vuoden ai-kana tunnistettiin Yliopistopalvelujen ydintoiminnot ja kehitettiin palveluviestintää ja palveluiden johta-mista. Palautteen perusteella erityistä huomiota kiinnitettiin palvelujen näkyvyyteen ja saatavuuteen.

Koulutusuudistus toi haasteita opetus- ja opiskelija-palveluille, ja näitä vahvistettiin vuoden aikana lisä-resurssein. Erityisesti markkinointiin ja tiedotuk-seen panostettiin.

Rehtori asetti Yliopistopalveluille ohjausryhmän, joka aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa. Li-säksi valmisteltiin kiinteistöpalvelujen yhtiöittä-mistä.

Laadunhallinta

Yliopistolla käynnistettiin useita lean-ajattelua edis-täviä uusia toimintamalleja: Lean-pilottiprojek-tit, -valmentajakoulutus, -kahvilat ja -foorumit vie-vät Lean-ajattelua eteenpäin eri kohderyhmille. Lean-ajattelulla on haluttu tuoda toiminnan kehittä-miseen avointa ja ketterään kokeilukulttuuriin pe-rustuvaa ajattelutapaa.

Uusi laadunhallinnan ohjausryhmä (Laava-ryhmä) ja avoin laatuverkosto aloittivat toimintansa vuoden

aikana. Lisäksi päätettiin yhtenäistää yliopiston pro-sessikuvauksia. Työ aloitettiin Yliopistopalvelujen prosesseista.

Tärkeitä henkilövalintoja

Yliopistokollegion vuosi piti sisällään merkittäviä henkilövalintoja. Maaliskuussa valittiin kuusi yli-opistoyhteisön ulkopuolista jäsentä kaudelle 2018–2021. Loput hallituksen seitsemän jäsentä valittiin loppuvuodesta vaaleilla. Professorikunnan keskuu-desta valittiin viidestä ehdokkaasta kolme hallituk-seen. Äänestysprosentti oli 79,83 %. Vaaliryhmässä muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henki-löstö valittiin kymmenestä ehdokkaasta kaksi halli-tukseen. Äänestysprosentti oli 28,18 %. Lisäksi yliop-pilaskunta valitsi yliopistolain mukaisesti kaksi opis-kelijajäsentä hallitukseen kahdeksi vuodeksi.

Uusi hallitus valitsi joulukuun järjestäytymisko-kouksessa puheenjohtajakseen presidentti Tarja Ha-losen ja varapuheenjohtajaksi johtaja Teija Tiilikai-sen. Hallituksen 13 jäsenestä kymmenen on uusia.

Yliopistokollegion vuosi jatkui kanslerin valinnalla. Huhtikuussa yhdeksästä ehdokkaasta valittiin neljän kärki. Heille järjestettiin kesäkuun alussa julkinen kuuleminen, jonka jälkeen valituksi tuli toisella ää-nestyskierroksella professori Kaarle Hämeri. Hän aloitti kautensa lokakuun 2017 alusta.

Lokakuussa kauttaan lopetteleva hallitus valitsi tie-dekunnille uudet dekaanit rehtorin esityksestä. Pro-sessia varten jokaiseen tiedekuntaan oli perustettu kolmikantainen tehtäväntäyttöryhmä, jonka jäse-ninä toimi myös joku vararehtoreista. Ryhmä haas-tatteli kärkihakijat, kuuli tiedekuntaneuvostoja ja teki esityksensä rehtorille. Valintaprosessin aikana oli käynnissä johtosääntöuudistus, joka palautti de-kaanien valinnan takaisin tiedekuntaneuvostoille.

Johtosääntöuudistus

Yliopiston johtosääntö uudistettiin vuoden aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa teh-tiin välttämättömät uudistukset koulutusohjelmien käynnistämiseksi ja yliopistovaalien toteuttamiseksi organisaatiouudistuksen jälkeen.

Yliopiston hallitus päätti kesäkuussa seuraavista kes-keisistä muutoksista:

• koulutusuudistuksen linjauksia siirrettiin rehto-rin päätöksistä tutkinto- ja oikeusturvajohto-sääntöön

• Yliopistopalvelujen lähipalvelujen työntekijöille annettiin mahdollisuus halutessaan rekisteröi-tyä vaalioikeutetuiksi tiedekuntaneuvostojen vaaleihin


9

Toisessa vaiheessa syyslukukaudella uudistusten valmistelua jatkettiin työryhmässä. Valmistelun ai-kana toteutettujen kuulemisten ja muutosehdotus-ten laajan lausuntokierroksen tulokset osoittivat, että muutosten haluttiin olevan yhteisöllisyyttä ja lä-hidemokratiaa vahvistavia. Näiden perusajatusten mukaan työryhmä linjasi esitykset hallitukselle.

Keskeisimmät muutokset olivat:

• tiedekuntaneuvostojen rooli painottuu aiempaa enemmän päätöksentekoon ja dekaanien rooli valmisteluun ja toimeenpanoon

• dekaanien valinta siirtyi tiedekuntaneuvostoille • tiedekuntien sisäiseen rakenteeseen kuuluvista

toimintayksiköistä kirjattiin määräykset johto-sääntöön

• koulutusohjelmien johtajista ja johtoryhmistä kirjattiin määräykset tutkinto- ja oikeusturva-johtosääntöön.

Joulukuussa hallitus hyväksyi uudistetun johtosään-nön, tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön sekä uu-den ohjeen hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimuk-seen liittyvien sopimusten hyväksymisestä. Laajempi uudistus tuli voimaan vuoden 2018 alusta.

Muutosten arviointia

Yliopiston hallitus päätti syksyllä 2016 tilata ulko-puolisen arvioinnin viimeaikaisista suurista muutok-sista kuten muutosohjelmasta ja koulutusuudistuk-sesta (Iso Pyörä). Arviointia tekemään nimitettiin nelihenkinen työryhmä, jota johti professori Sue Scott. Arviointityöryhmän jäsenet vierailivat Helsin-gin yliopistossa viidesti tammi-kesäkuussa 2017. Ryhmä järjesti neljä avointa tilaisuutta: yhden kulla-kin kampuksella. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 100 henkilöä, ja ryhmä tapasi yli 60 eri tehtä-vissä työskentelevää henkilöstön jäsentä. Lisäksi ar-viointityöryhmä osallistui 17 ryhmäkeskusteluun noin 80 opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä hallin-tohenkilöstön edustajan kanssa. Yli 400 henkilöä lä-hetti ryhmälle tietoja kirjallisesti.

1 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030: Ehdotus Suomelle: Suomi100+. 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030.

Arviointiryhmän raportti toimenpidesuosituksineen julkistettiin loppuvuodesta 2017. Raportti herätti tuoreeltaan paljon keskustelua yliopistoyhteisössä. Raportin pohjalta valmistellaan toimenpiteitä vuo-delle 2018. Tällä tavoin toteutettu hallinnon uudis-tusten laajamittainen arviointi on ainutlaatuista kan-sainvälisellä yliopistokentällä.

Yliopistoyhteisön kriittinen tapa tarkastella muutok-sia tuotti hyvän pohjan hallintokulttuurin kehittämi-selle. Raportin pohjalta johdon ensisijaiset tavoitteet ovat yliopistoyhteisön keskinäisen luottamuksen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen. Näi-den tavoitteiden edistämiseksi raportissa suositeltiin erityisesti strategiatyön, viestinnän ja johtamisen ke-hittämistä.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi syksyllä vision Suomen korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. ”Eh-dotus Suomelle: Suomi100+”1 -visio on työstetty laa-jassa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryh-mien kanssa. Tavoitteena on laadukkaampi, vaikut-tavampi ja kansainvälisempi suomalainen korkea-koulu- ja tutkimusjärjestelmä vuoteen 2030 men-nessä.

Suomen menestystarina pohjaa myös tulevaisuu-dessa sivistykseen ja osaamiseen. Globaalin kilpailun haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan lisää osaajia ja laadukasta korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovaa-tiotoimintaa. Koulutuksen sekä tutkimus- ja inno-vaatiotoiminnan avoimuus tuo korkeakoulujen osaa-misen laajasti yhteiskunnan käyttöön.

Vision mukaan sen toteutuessa korkeakoulut ovat ”rohkeita uudistajia ja ratkaisujen tuottajia, kansalli-sesti ja kansainvälisesti verkottuneita, arvostettuja kumppaneita sekä vetovoimaisia työ- ja opiskeluyh-teisöjä.1” Vision toimeenpanon tueksi laaditaan tie-kartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla.

http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 STRATEGIA 2017–2020

10

STRATEGIA 2017–2020Yliopiston strategian toimeenpano vuonna 2017 pe-rustui hallituksen hyväksymän strategian visioon ja kehittämiskohteisiin. Visiossa globaali vaikuttaja – yhdessä yliopisto rakentaa parempaa, kestävän kehi-tyksen mukaista maailmaa vahvistamalla rooliaan globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Visio saavu-tetaan tiivistämällä yhteistyötä sekä vakiintuneiden että uusien kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Korkealaatuinen tutkimus ja opetus tuottavat uutta

tietoa ja osaamista koko ihmiskunnan hyväksi. Hel-singin yliopisto vahvistaa asemaansa maailman par-haiden yliopistojen joukossa.

Kaudelle 2017–2020 asetettiin kolme strategista ta-voitetta: 1) luova, kansainvälinen oppimisen ja huippu-tutkimuksen ympäristö, 2) opiskelija keski-öön ja 3) uusiutumisen mahdollistavat voimavarat. Tavoitteet kehittämiskohteineen on tiivistetty strate-giakarttaan alla. Strategia löytyy kokonaisuudessaan yliopiston verkkosivuilta1.

Kuvio 1. Helsingin yliopiston strategiakartta kaudelle 2017–2020

1 Helsingin yliopiston strategia 2017–2020 http://strategia.helsinki.fi/

http://strategia.helsinki.fi/

http://strategia.helsinki.fi/


11

STRATEGIAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAN KÄRKIHANKKEET

Yliopiston hallitus linjasi strategian pohjalta kärki-toimenpiteet, joihin erityisesti panostettiin vuonna 2017. Valitut toimenpiteet olivat mittakaavaltaan suuria ja useimmat niistä myös monivuotisia:

• Opetuksen toteutuksen digiloikka • Rekrytointi uudistumisen välineenä ja tutkijoi-

den tuki • Koulutusuudistuksen (Iso pyörä) toimeenpano

ja opiskelijavalintojen uudistaminen • Valmistautuminen yliopiston uuteen toiminta-

rakenteeseen • Kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja varain-

hankinnan vahvistaminen sekä yrityskumppa-nuuksien solmiminen

• Yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Valitut kärkitoimenpiteet vastuutettiin ja roolitettiin aikaisempaa vahvemmin. Toimenpiteiden toteutu-misen seurantaa lisättiin ja toimenpiteiden etenemi-sestä raportointiin osavuosittain yliopiston hallituk-selle ja johdolle. Vuoden aikana järjestettiin useita johdon foorumeita, joiden tavoitteena oli vahvistaa strategian toimeenpanoa ja jalkauttamista. Yliopis-ton toiminnanohjauksen kehittämisen periaatteiksi linjattiin strategisempi, kevyempi ja yhtenäisempi toimintamalli.

Opetuksen toteutuksen digiloikka Opetuksen toteutuksen digiloikka toteutetaan stra-tegiakaudella 2017–2020. Projekti tukee pedagogi-sesti mielekästä digitalisaation hyödyntämistä uu-sien koulutusohjelmien opetuksessa ja oppimisessa. Opetuksen toteutuksen digiloikka jakautuu osapro-jekteihin, joista kolme keskeisintä ovat:

• koulutusohjelmien avoimien ja joustavien ope-tussuunnitelmien ja -järjestelyjen kehittäminen ja tuki

• oppimistilojen modernisointi • opetuksen ja opintojen tietojärjestelmien jatko-

kehittäminen.

Ensimmäiseen osaprojektiin valittiin 15 hanketta, joissa mukana 14 kandiohjelmaa sekä yksi yhteis-hanke, joka liittyy johtamisen opintokokonaisuuk-siin maisteriohjelmissa. Lisäksi syksyllä valittiin mu-kaan 2018 alkavaan kakkosvaiheeseen yhteensä 16 hanketta, joissa oli mukana 11 kandiohjelmaa ja yh-deksän maisteriohjelmaa.

1 Digiloikkablogi https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/

Valituille ohjelmille on jaettu erillistä taloudellista tukea kehittämiseen. Mukana on ohjelmia kaikilta kampuksilta. Jokaista hanketta tukee nimetty yhdys-henkilö opetusteknologiapalveluista ja pedagoginen yliopistonlehtori. Hankkeita on tuettu räätälöidyillä koulutuksilla, tilaisuuksilla ja konsultaatiolla. Hank-keita ja niiden edistymistä voi seurata digiloikkablo-gista1.

Toisessa osaprojektissa olivat mukana muun muassa Tila- ja kiinteistökeskus, Tietotekniikkakeskus ja Helsingin yliopiston kirjasto. Tärkeimmät kehitys-kohteet on tunnistettu. Lisäksi aloitettiin pidemmän tähtäimen työ opetustilojen visiota varten. Tilojen osalta edistyttiin tilojen varustusta tarkistamalla ja uusimalla. Osaprojektia ei rahoiteta vuoden 2017 jäl-keen. Tunnistetut kehittämiskohteet siirtyivät toi-mialojen tehtäväksi.

Kolmas osaprojekti on osa laajempaa digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön infrastruktuurin uusi-mista. Uudet järjestelmät Opintoni-palvelu, opinto-opas ja kurssisivut ovat laajassa käytössä.

Rekrytointi uudistumisen välineenä ja tutkijoiden tuki Rekrytointi uudistumisen välineenä ja tutkijoiden tuki -kärkihankkeen toimenpiteet etenivät pääosin tavoitteiden mukaisesti. Kehittämiskohteet jakautu-vat kolmeen aihepiiriin:

• yliopiston maine ja työnantajakuva • kansainvälisten hakijoiden ja heidän per-

heidensä huomioiminen rekrytoinnissa • integrointi ja perehdytys.

Työnantajakuvan viestimistä tehostettiin. Yliopiston vetovoimatekijöitä työnantajana kansainvälisillä rekrytointimarkkinoilla kiteytettiin työpajatyösken-telyssä. Tenure track -rekrytointiprosesseihin osal-listuneilta hakijoilta kerättiin palautetta rekrytointi-prosessista ja työnantajakuvasta henkilökohtaisissa haastatteluissa. Työpajoissa ja haastatteluissa saa-dun palautteen pohjalta julkaistiin ensisijaisesti kan-sainvälisille hakijoille suunnattu urasivusto. Sivusto sisältää tenure-hakijoille suunnatun osion ja materi-aalia perheenjäsenten tukemiseksi. Rekrytointeihin osallistuvien asiantuntijoiden työvälineeksi luotiin mobiilikäyttöliittymä hakijoiden arviointia varten.

Relocation-palvelut ja perheen asettautumista tu-keva palvelupaketti kilpailutettiin ja uusi toimittaja valittiin. Tukea akateemiselle rekrytoinnille lisättiin.

Perehdytysprosessista käynnistettiin Lean-hanke, jossa tunnistettiin työn aloittamisen ja perehdytyk-sen pullonkauloja.

https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/

http://blogs.helsinki.fi/digiloikka/

http://blogs.helsinki.fi/digiloikka/


12

Koulutusuudistuksen toimeenpano ja opiskelijavalintojen uudistaminen Koulutusuudistuksen (Iso pyörä) mukaisiin koulu-tusohjelmiin valittiin opiskelijat ja ohjelmat käynnis-tyivät syksyllä 2017. Uuteen koulutusrakenteeseen siirtymisen periaatteista ja menettelyistä päätettiin. Siirtymävaihe jatkuu 31.7.2020 saakka.

Syksyllä käynnistyi 28 maisteriohjelmaa, joihin on kansainvälinen haku. Lukuvuosimaksut ja apuraha-järjestelmä otettiin käyttöön. Lukuvuosimaksujen käyttöönottoon liittyvää yliopiston omaa apuraha-järjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran ja sen toimivuutta analysoitiin kokemuksen perusteella.

Koulutusohjelmien johdon tueksi järjestettiin tuki-palveluja, verkostoja ja foorumeita. Opintojen oh-jauksen ja opintojen etenemisen seurannan periaat-teista päätettiin. Opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan käytännöt, sähköiset välineet ja palvelut valmistellaan vuoteen 2020 mennessä. Koulutusohjelmien laadunhallinnan menettelyjen valmistelua jatketaan vuonna 2018. Opettajien työ-suunnitelmien uudistaminen on edennyt vuoden 2017 aikana ja työ jatkuu vuonna 2018.

Helsingin yliopisto koordinoi valtakunnallista opis-kelijavalintauudistushanketta. Yliopiston sisällä uu-distus etenee tavoiteaikataulussa. Yliopistossa on käynnistynyt valmistelu ylioppilastutkintotodistuk-sen perusteella tapahtuvan opiskelijavalinnan lisää-miseksi, valintakokeiden uudistamiseksi, muiden va-lintaväylien kehittämiseksi sekä alakohtaisen valta-kunnallisen valintayhteistyön kehittämiseksi.

Valmistautuminen yliopiston uuteen toimintarakenteeseen Valmistautuminen yliopiston uuteen toimintara-kenteeseen on pääosin edennyt tavoitteiden mukai-sesti. Laitoksettomiksi siirtyvien tiedekuntien sisäi-sistä rakenteista tehtiin päätökset. Erillisten laitos-ten ja tutkimusyksiköiden asemasta valmistui työ-ryhmäesitys, jonka pohjalta perustettiin Ilmakehä-tieteiden keskus (INAR) ja Kestävyystieteen insti-tuutti (HELSUS). Social Sciences and Humanities Research Centren (SSHRC) valmistelua jatketaan. Yliopiston johtosääntö uudistettiin vastaamaan uutta toimintarakennetta.

Sisäisen toiminnanohjauksen ja rahoituksen myön-tämisen periaatteiden valmistelu käynnistyi. Tulos-ohjausmalli otetaan käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Strategialähtöistä toiminnanohjausta tukevan uuden tietojärjestelmän hankintaa jatkettiin.

1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) 2 European Research Council (ERC), Euroopan tutkimusneuvosto

Yliopistopalveluiden toiminta on vakiinnuttamisvai-heessa. Palautemekanismeja käynnistettiin, palvelu-kuvauksia työstettiin ja Lean-pilotti toteutettiin. Lean-valmentajakoulutus käynnistyi syksyllä 2017. Yliopistopedagogiikan keskuksen (HYPE) toiminta käynnistyi suunnitellusti. Tila- ja kiinteistöpalvelut yhtiöitettiin inhouse-yhtiöksi.

Valtakunnallista rakenteellista kehittämistä jatket-tiin useiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutusyh-teistyön pilotoinnit Lappeenrannan teknillisen yli-opiston kanssa etenivät suunnitellusti Lahdessa. Aalto-yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin ja Helsingin yliopiston strateginen kumppanuus jat-kuu. Pääkaupunkiseudun Life Science -keskittymää rakennettiin Health Capital Helsingin, HUS1-yhteis-työn ja Helsinki Institute of Life Science’n (HiLIFE) käynnistymisen muodossa. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön asettamassa työryhmässä valmisteltiin la-kiehdotus Varastokirjaston liittämiseksi Kansallis-kirjastoon.

Kansainvälinen tutkimusrahoitus ja varainhankinta sekä yrityskumppanuudet Tutkimuksen strategisen tuen kehittäminen kytkey-tyy tiiviisti tulosohjauksen ja toiminnanohjauksen uudistamiseen – muun muassa Suomen Akatemian huippuyksiköiden tukipalveluita on kehitetty. Tutki-joiden välinen mentorointi on saatu toimimaan ja va-kiintumaan osassa hauista ja yksiköistä. Mallia pyri-tään levittämään viestinnän ja tuen avulla. Grant Coach -toiminta on vakiintumassa. Kaikki Yliopisto-palveluiden perustamisvaiheessa suunnitellut Grant Coach -tehtävät on täytetty ja toiminta on alkanut kaikilla kampuksilla.

Yliopiston vaikuttamistyötä kansainvälisessä tutki-musrahoituksessa on pyritty kehittämään, mutta tämä vaatii jatkossa lisätyötä ja yliopiston eri toimi-joiden ja vaikuttamiskanavien entistä tiiviimpää koordinaatiota.

Uusien kansainvälisten rahoittajien tunnistaminen ja tutkijoiden tukeminen niille suunnattujen hake-musten valmistelussa on edennyt hitaasti. Jatkossa tarvitaan tiivistä toimialojen, yksiköiden ja tutkijoi-den yhteistyötä. Yliopisto osallistui kuitenkin menes-tyksekkäästi muun muassa European Institute of In-novation & Technology (EIT) Food-KIC -haun voit-taneeseen konsortioon.

Yliopisto menestyi vuonna 2017 kansainvälisen tut-kimusrahoituksen hankinnassa muun muassa ERC2-rahoitushauissa. Jatkotyötä tarvitaan Helsingin yli-


13

opiston koordinoimien Horisontti 2020 -yhteistutki-mushankkeiden, uusien rahoittajien ja vaikuttamis-työn koordinaation osalta.

Kansainvälisen tutkimusrahoituksen vahvistamis-toimenpiteet eivät nykyisellään vaikuta riittäviltä strategiakaudelle asetetun 50 miljoonan euron vuo-sitavoitteen saavuttamiseksi. Kilpailukyky tutkija-rekrytoinneissa ja yhteistutkimushankkeiden koor-dinoinnin tekeminen houkuttelevaksi tutkijoille on tärkeää. Vaikuttamistyön osalta tarvitaan lisäkoordi-naatiota.

Yhteisöllisyyden vahvistaminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen kuuluu lähes kaik-keen toimintaan ja normaaliin johtamisjärjestel-mään. Henkilöstöpoliittinen seurantaryhmä kirjasi yhteisöllisyyttä koskevan osuuden osaksi henkilöstö-poliittisia linjauksia. Linjauksissa tuodaan esille joh-tamisen ja esimiestyön merkitys, avoin vuorovaiku-tusta edistävä toimintakulttuuri, yhteiset työskente-lytilat ja erilaiset kokoontumisfoorumit, digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten menetelmien hyödyntä-minen sekä jokaisen yliopistolaisen oma rooli yhtei-söllisyyden vahvistajana.

Keskeisiä ovat johtajien taidot ja valmiudet. Hal-linto- ja tukipalveluhenkilöstön esimiehille järjestet-tiin johtamisvalmennus. Uusi johtamisvalmennus aloitettiin myös kandi- ja maisteriohjelmien johta-jille. Syksyllä oli ylimmän johdon valmennuspäivät ja muun muassa johdolle suunnattu koulutus- ja pereh-dytysohjelma.

Henkilöstölle kohdennettu sisäisen viestinnän tutki-mus osoitti, että yliopistolaiset toivovat kohennusta erityisesti johdon päätöksenteon avoimuuteen ja yh-teisöllisyyttä vahvistavaan vuorovaikutteiseen vies-tintään. Toimenpiteitä vuorovaikutteisemman vies-tinnän lisäämiseksi johdon ja yliopiston henkilökun-nan ja opiskelijoiden välillä on valmisteltu. Erilaiset kohtaamiset kampuksilla ovat hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta.

Yhteisöllisyyden tukeminen on huomioitu vuoden 2018 toimintasuunnitelmien valmistelussa. Yksiköi-den käyttöön tarjottiin yhteisöllisyyttä tukeva we-binaarisarja. Myös yhteisön eri kieliryhmien toimin-taa tuettiin esimerkiksi UniBuddy-ohjelmalla.

Suuret muutokset ovat aiheuttaneet haasteita ja ris-kejä yhteisöllisyyden kokemukselle. Nämä ongelmat ja riskit on tiedostettu ja niihin on tartuttu esimies-työhön liittyvän tuen ja yhteisöllisyyttä vahvistavien toimien, kuten esimerkiksi coachingin avulla.

Yliopistolaisille suunnattuun työhyvinvointikyselyyn vastasi kaikista työsuhteisista yliopistolaisista 62,8 prosenttia. Yhteisöllisyys omassa lähityöyhteisössä arvioitiin melko hyväksi ja siinä oli positiivista kehi-tystä verrattuna edelliseen kyselyyn. Koettiin, että työkaverit tukevat ja kannustavat toisiaan. Tulosten perusteella myös osaamista jaetaan riittävästi. Työ-hyvinvointikyselyn osa-alueista myönteisimmin ar-vioitiin oman työn sisältöä ja osaamista sekä lä-hiesimiestyötä.

Yksiköt kävivät henkilöstöpalveluiden tukemana omia tuloksiaan ja tekivät niiden perusteella työhy-vinvoinnin kehittämissuunnitelmat yhdessä oman henkilöstönsä kanssa. Prosessin tavoitteena oli nos-taa esille kyseisen yksikön keskeiset kehittämiskoh-teet ja tehdä konkreettinen suunnitelma ja aikataulu niiden eteenpäin viemiseksi. Tällä toiminnalla pyrit-tiin vahvistamaan jokaisen yliopistolaisen tietoi-suutta roolistaan yhteisöllisyyden vahvistamisen keskeisenä toimijana.


14

STRATEGIAN SEURANTAINDIKAATTORIT KAUDELLE 2017–2020 Yliopiston strategian tavoitteiden toteutumista seurataan taulukon 1 indikaattoreilla.

Taulukko 1. Strategian seurantaindikaattorit kaudelle 2017–2020

Strategian tavoite / indikaattori 2015 2016 2017 Tavoite 2020

Luova, kansainvälinen oppimisen ja huippututkimuksen ympäristö

Sijoittuminen kansainvälisesti noteeratuilla ranking-listoilla1 81,8 80,0 82,0 50

Korkealaatuiset ja kansainväliset julkaisut2 2 646 2 799 2 499 3 043

Open access julkaisut2 1 787 3 031 2 534 2 502

Ulkomaalaisten osuus (%) opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosista 21,6 22,3 24,0 30,0

Vaihdossa suoritetut opintopisteet, HY:n opiskelijat 21 666 19 755 19 886

Vaihdossa suoritetut opintopisteet, kansainväliset opiskelijat HY:ssa 33 771 32 347 33 344

Vaihdossa suoritetut opintopisteet, yhteensä 55 437 52 102 53 230

Mainetutkimus (sidosryhmätutkimus)3 64

Opiskelija keskiöön

Opiskelijapalautteeseen vastanneiden osuus (%) kohderyhmästä 64 74 67 75

55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, lukumäärä4 6 654 6 802 6 979

55 opintopistettä suorittaneet opiskelijat, osuus / läsnäolevat 27 % 28 % 29 %

Kansainvälisten maisteriopiskelijoiden osuus opiskelijoista (%) 8,3 % 7,6 % 7,3 % 20

Kansainvälisten tohtoriopiskelijoiden osuus opiskelijoista (%) 19,0 % 18,8 % 20,4 % 35

Suoritetut tohtorintutkinnot 529 508 475 490

Uusiutumisen mahdollistavat voimavarat

Työhyvinvointikyselyn palaute 3,34 3,33

Kilpailtu kansainvälinen tutkimusrahoitus (miljoonaa euroa) 27,9 28,8 27,6 50

Varainhankinnan tulokset (miljoonaa euroa, kumulatiivinen 2013–2017) 19,7 31,3 47,9 100

1 Vuosikeskiarvo: Shanghai, THE (Times), QS, Taiwan, US News 2 Tilanne 28.2.2018. Vuosi 2017 täydentyy vielä vuoden 2018 aikana. 3 Tehdään kolmen vuoden välein. Indeksi 0–100, 0–56 heikko, 57–62 kohtalainen, 63–69 hyvä, 70– erinomainen. 4 55 op laskenta 2015 alkaen OKM:n uuden määrittelyn mukaan, kuitenkin ilman opintopistepankkia.


15

KANSAINVÄLISET VERTAILUT Kansainvälisten vertailujen eli rankingien avulla seu-rataan yliopistojen sijoittumista maailman noin 18 000 yliopiston joukossa.

Hyvät rankingsijoitukset tuovat yliopistoille tunnet-tuutta, mikä auttaa niitä hankkimaan yhteistyö-kumppaneita, hyviä opiskelijoita ja tutkijoita. Ran-kingeja seurataan maailmanlaajuisesti yhä enem-män niihin kohdistuvasta perustellusta kritiikistä huolimatta.

Tunnetuimmat yliopistovertailut ovat Shanghain Jiao Tong yliopiston ARWU, Times Higher Educa-tion -lehden THE, Quacquarelli Symonds’in QS ja Taiwanin NTU-yliopiston ranking.

Uusin merkittävä vertailu on U.S. News & World Re-port -lehden julkaisema Best Global University Ran-king, jota on julkaistu vuodesta 2014 alkaen.

Shanghain ja Taiwanin listaukset perustuvat pääasi-assa tutkimustoiminnan laajuuden ja vaikuttavuu-den bibliometriseen analyysiin. THE, QS ja US News

käyttävät julkaisuanalyysien lisäksi subjektiivisia tutkijoille, asiantuntijoille ja työnantajille tehtäviä mainekyselyjä opetuksesta sekä tutkimuksesta.

Viiden tunnetuimman rankingin keskiarvo oli 82,0 vuonna 2017, joten Helsingin yliopisto sijoittuu 0,5 % parhaimmistoon maailman 18 000 yliopiston joukossa.

Shanghain (ARWU) listalla yliopisto säilytti vuonna 2017 sijan 56, joka on HY:n kaikkien aikojen paras tällä maailmanlaajuisesti tunnetuimmalla ranking-listalla. Osatekijässä HiCi (highly cited researchers) oli pudotusta. Tämän kompensoivat kuitenkin nou-sut Awards- ja Alumni-tekijöissä. Shanghai korjasi virheensä Lars Ahlforsin Fieldsin mitalin pisteiden kohdentamisessa. Aiemmin Awards-pisteet annet-tiin virheellisesti Harvardin yliopistolle Helsingin yliopiston sijaan. Nobelisti Bengt Holmströmin suo-rittama tutkinto Helsingin yliopistossa tuotti yliopis-tolle Alumni-pisteitä.

Kuvio 2. Helsingin yliopiston sijoitukset viidessä keskeisessä rankingissa 2011–2017

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017Shanghai 74 73 76 73 67 56 56QS 89 78 69 67 96 91 102THE (Times) 91 109 100 103 76 91 90Taiwan 66 56 64 68 69 71 81US News 100 101 91 81Vuosikeskiarvo 82,20 81,80 80,00 82,00

74 7376

73

67

56 56

89

78

6967

96 91

102

91

109

100

103

76

91

90

66

56

64

6869

71

81

100

101

91

8182,2 81,880,0 82,0

50

60

70

80

90

100

110

Sijo

itus

Taiwan

QS

THE

Shanghai

Vuosikeskiarvo

US News


16

THE-listalla sijoitus oli 90, jossa on nousua yksi sija. Osatekijöissä parannusta oli tullut jonkin verran tut-kimusten viittausindeksissä ja opetusta kuvaavassa tekijässä.

QS-listalla sijoitus heikkeni sijalle 102, jossa on pu-dotusta 11 sijaa. Laskua oli maineessa työnantajien keskuudessa, ulkomaisen henkilökunnan ja ulko-maisten opiskelijoiden osuudessa sekä opettajien määrässä suhteessa opiskelijoihin. Nousua oli tutki-muksen vaikuttavuudessa ja Helsingin yliopiston akateemisen maineen arvioissa.

Taiwanin (NTU) listalla oli myös selvää heikkene-mistä sijalta 71 sijalle 81. Taiwan-ranking perustuu pelkästään julkaisuja viittaustietoihin, joista osa lasketaan pitkältä 11 vuoden ja osa lyhyeltä kahden vuoden aikaväliltä. Sijoituksen laskua selittää erityi-sesti lyhyen aikavälin viittausten heikentyminen.

US News -rankingissa sijoitus parani sijalta 91 sijalle 81. US News -lehden globaali ranking ilmestyi nyt neljättä kertaa ja on noussut seuratuimpien rankin-gien joukkoon. Helsingin yliopisto on parantanut siinä sijoitustaan selvästi (10181) kolmen viimei-sen vuoden aikana. Koska rankingissa on tehty me-todologisia muutoksia joka vuosi, niin yliopiston si-joituksen kohenemisen syistä ei voi toistaiseksi tehdä luotettavia arvioita.

Helsingin yliopisto oli sadan parhaan joukossa myös muissa, mutta vähemmän tunnetuissa rankingeissa (RUR, URAP, Webometrics, Employability ranking). Suomalaisista yliopistoista Helsingin yliopisto sijoit-tuu edelleen parhaiten kaikissa yleisrankingeissa.

Viiden seuratuimman rankingin (Shanghai, THE, QS, Taiwan ja US News) yliopiston sijoitusten kes-kiarvot vuonna 2017 eri alueilla ovat taulukossa 2 alla.

Taulukko 2. Helsingin yliopiston keskiarvo vuonna 2017 alueittain viidessä seuratuimmassa rankingissa (Shanghai, THE, QS, Taiwan ja US News)

HY:n keskiarvo 2017 Maailma 82,0 Eurooppa 25,0 Pohjoismaat 3,3 Ei-englanninkieliset maat 23,8

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 TUTKIMUS

17

TUTKIMUS

STRATEGISET TUTKIMUSALAT JA PROFILOITUMINEN Helsingin yliopisto määritteli strategiset tutkimus-alansa vuonna 2015 tällä hetkellä voimassa olevalle strategiakaudelle 2017–2020. Ne ovat elämäntieteet, ihmismieli muuttuvassa maailmassa sekä aineen ra-kenne ja materiaalit. Ominaista näille aloille on nii-den korkea tieteellinen taso sekä monitieteisyys ja/tai tieteidenvälisyys. Näillä aloilla on niin akate-miaprofessoreja kuin myös nuoria nousevia tutki-joita. Lisäksi yliopiston tutkimuksen kärkiä ovat il-makehätutkimus ja matematiikka.

Yliopisto on kuluvina vuosina jatkanut strategisten tutkimusalueiden temaattista määrittämistä. Näiden alojen tutkimukseen on haettu täydentävää rahoi-tusta erityisesti Suomen Akatemian yliopistojen pro-filoitumista tukevista hauista, niin sanoitusta profi-hauista. Yliopisto on hakenut aktiivisesti tätä profi-loitumisrahoitusta saaden sitä yhteensä 34,5 miljoo-naa euroa kaikkiaan neljässä avoinna olleessa profi-loitumishaussa. Viides profiloitumishaku on avautu-massa syksyllä 2018.

Kuvio 3. Helsingin yliopiston profiloitumishakujen sijoittuminen yliopiston strategisille tutkimusalueille


18

Profi1-haussa, joka painottui strategiseen tutkimus-alueeseen Elämäntieteet (Life Science), yliopistolle myönnettiin yhdeksän miljoonaa euroa kolmelle profilointialueelle: Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE) ja sitä tukeva fysiikka ja tietojenkäsittely-tiede sekä tilastotiede.

Profi2-haussa, joka kohdistui tutkimusalueeseen Ih-mismieli muuttuvassa maailmassa (Human Mind in Changing World), yliopistolle myönnettiin 10,5 mil-joonaa euroa viidelle toisiinsa kytkeytyvälle profi-lointialueelle, joissa läpikäyvänä teemana on digita-lisaatio: Helsinki Centre for Digital Hu-manities (HELDIG), Learning in the Digital World, Interdisciplinary Rus-sian Studies, Behavioural Life Science ja Global Law.

Profi3- ja Profi4-haut kohdistuivat edellisten kahden tutkimusalueen li-säksi myös tutkimusalueelle Aineen ra-kenne ja materiaalit (Matter and Mate-rials) kattaen siten kaikki kolme yli-opiston strategista tutkimusaluetta. Profi3-haussa, jossa yliopistolle myön-nettiin 15 miljoonaa euroa, keskeisenä kohteena on kolme ilmakehätieteisiin ja ilmaston sekä ekosysteemien tutki-mukseen, datatieteisiin sekä kestävyys-tieteeseen sijoittuvaa profilointialu-etta: Ilmakehätieteiden keskus1 (INAR), Helsinki Centre for Data Science (HiDATA) ja Kestävyystie-teen instituutti2 (HELSUS). Profi4-haussa rahoi-tusta haetaan kolmelle profiloitumisalueelle: Matter and Materials (M+M), Inequality, Wellbeing and Se-curity (INEQ) ja One Health and Welfare (1HEALTH). Profi4-haun osalta Suomen Akatemia tekee rahoituspäätökset toukokuussa 2018.

Profilointitoimien kautta yliopistoon perustettujen temaattisten keskittymien osalta HiLIFE aloitti toi-mintansa virallisena yksikkönä vuoden 2017 alusta järjestäen muun muassa avajaisviikon syksyllä 2017. HELDIG jatkaa toimintaansa operoiden verkosto-maisesti digitaalisten ihmistieteiden alalla. INAR ja HELSUS aloittavat puolestaan toimintansa yksik-köinä virallisesti vuoden 2018 alusta, minkä aikana myös HiDATA kehittää edelleen toimintaansa.

Viimeisimmän profiloitumishaun lisäksi yliopisto osallistui aktiivisesti Suomen Akatemian uuden kor-keatasoisen tutkimuksen ja vaikuttavuuden osaa-miskeskittymille tarkoitetun lippulaivaohjelman en-simmäiseen hakuun. Lippulaiva on laadukkaasti, joustavasti ja vaikuttavasti toimiva osaamiskeskit-tymä, jossa on samanaikaisesti meneillään useita eri

1 Institute for Atmospheric and Earth System Research, INAR 2 Helsinki Institute of Sustainability Science, HELSUS

hankkeita ja muita toimintoja. Toimintakauden ai-kana lippulaivat kehittyvät merkittävästi ja pystyvät samalla muuntautumaan omaa toimintaansa syste-maattisesti uudistaen ja laajentaen.

Yliopisto on mukana neljässä hakemuksessa, joista se koordinoi ilmakehätieteen ja syöpätutkimuksen aloille sijoittuvia hakemuksia sekä on partnerina mukana tekoäly- ja neurotutkimusaiheisissa hake-muksissa. Ensimmäisen haun rahoituspäätökset teh-dään huhtikuussa 2018 ja lippulaivaohjelman toinen haku aukeaa toukokuussa 2018.

Lisäksi yliopisto panosti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (European Innovation and Technology Institute, EIT) temaattisiin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (Knowledge and Innovation Communities, KIC) toimintaan osallistumiseen liit-tymällä aiempien EIT Digital ja EIT Food -jäsenyyk-sien lisäksi myös jäseneksi EIT Climate KIC -yhtei-söön.

HUIPPULAATUINEN TUTKIMUS Suomen Akatemian vuosiksi 2018–2025 valitse-mista 12 uudesta tutkimuksen huippuyksiköstä seit-semää johdetaan Helsingin yliopistosta. Lisäksi yli-opisto osallistuu yhden muualta johdetun uuden huippuyksikön toimintaan. Vuonna 2017 yliopis-tossa toimi 21 Suomen 29 huippuyksiköstä ja näistä 15 myös johdettiin Helsingin yliopistosta. Lisäksi yli-opistossa toimi 20 akatemiaprofessoria. Akatemia-professori Markku Kulmalalle ja emeritusprofessori Ilkka Niiniluodolle myönnettiin tieteen akateemikon arvonimi.

Yliopiston tutkijat menestyivät hyvin Euroopan tut-kimusneuvosto ERC:n rahoitushauissa. ERC Star-ting Grant -rahoituksen sai neljä, Consolidator

KESTÄVYYSTIETEEN INSTITUUTTI (HELSUS)

Kestävyystieteen instituutin tutkimus keskittyy kestävyyshaasteiden il-miöpohjaiseen tarkasteluun. Instituutissa on 206 tutkijaa ja 45 jatko-opiskelijaa Helsingin yliopiston kuudesta eri tiedekunnasta. Instituutin aktiivisia tutkimuskokonaisuuksia ovat erityisesti kaupunkitutkimus, kes-tävyysaiheet arktisessa ja globaalin etelän konteksteissa sekä tuotannon ja kulutuksen kysymykset, varsinkin ruokajärjestelmien kehittäminen sekä luonnonvarojen käyttö ja eri ekosysteemipalvelut (esimerkiksi metsä ja vesi). Lisäksi tutkitaan sosiaaliseen kestävyyteen ja alkuperäis-kansoihin ja oikeudellisiin kysymyksiin liittyviä ongelmia. Näissä tutki-musteemoissa Helsingin yliopistolla ja tulevilla yhteistyökumppaneilla on jo vahvaa aiempaa tieteidenvälistä osaamista. Koska kaikki tutkimustee-mat rakentuvat tieteidenvälisyydelle, näiden tutkimus ja menetelmälli-nen kehittäminen on keskuksen toiminnan ytimessä.


19

Grant -rahoituksen viisi ja Advanced Grant -rahoi-tuksen kolme tutkijaa. Erityisesti keskustakampuk-sen menestys oli hyvä ja parani aiemmasta. Vuonna 2017 yliopistossa ylittyi 60 saadun ERC-rahoituksen raja. Pohjoismaisista yliopistoista ainoastaan Köö-penhamina on saanut ERC-rahoitusta Helsingin yli-opistoa enemmän.

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT Vuoden 2017 aikana yliopisto panosti vaikuttamis-toimia tutkimusinfrastruktuureille varatun kansalli-sen rahoituksen tason turvaamiseen. Yliopisto osal-listui Suomen Akatemian kansallisen tutkimusinfra-struktuurien tiekartan väliarviointiin, jonka yhtey-dessä käytiin läpi Helsingin yliopiston koordi-noimien hankkeiden suunnitelmat ja infrastruktuu-reiden kustannukset.

Life Science -alojen tutkimusinfrastruktuureita yli-opistossa koordinoiva Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE) toteutti näiden alojen tutkimusinf-rastruktuureiden arvioinnin. Arviointia varten koot-tiin kansainvälinen asiantuntijapaneeli, jolle esitel-tiin HiLIFE:n sisäisessä käsittelyssä tunnistetut 23 laajaa tutkimusinfrastruktuurialustaa. Alustoissa on yhteensä noin 70 yksittäistä tutkimusinfrastruktuu-ria ja kokonaisuutena niillä on toimintaa kaikilla yli-opiston kampuksilla. HiLIFE:n infrastruktuurialus-tojen toiminnan kokonaiskustannukset ovat vuosita-solla noin 40 miljoonaa euroa. Arvioinnin perus-teella yksikkö kohdentaa yhteensä yli neljä miljoonaa euroa rahoitusta yliopiston Life Science -infrastruk-tuurien toiminnan kehittämiseen vuosittain, sekä noin kaksi miljoonaa euroa välittömiin laiteinves-tointeihin 2017–2018.

AVOIN TIEDE JA TUTKIMUS Rehtori hyväksyi Avoimen julkaisemisen periaat-teet1. Periaatteiden mukaan yliopistossa tuotetut opinnäytetyöt, väitöskirjat sekä tutkimusjulkaisut ovat lähtökohtaisesti avoimia. Yliopiston tutkimus-toiminnan dokumentoinnin, pitkäaikaisen säilyvyy-den ja jatkokäytön varmistamiseksi tavoitteena on, että kaikki tutkimusjulkaisut rinnakkaistallennetaan yliopiston julkaisuarkisto HELDAan. Yliopisto kehit-tää avoimen julkaisemisen palveluita periaatteiden mukaisesti.

Helsingin yliopisto käynnisti Avoimen julkaisemisen palvelukeskus -hankkeen, joka toteutetaan vuosina

1 https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparisto/avoin-tiede/avoimen-julkaisemisen-periaatteet 2 http://libraryguides.helsinki.fi/oa/eng/license/ 3 https://openscholarchampions.eu/opendata/champions/ 4 http://datasupport.helsinki.fi/ 5 https://www.dmptuuli.fi/

2017-2019. Hankkeessa tuetaan tutkijoiden julkaise-mista sekä täysin avoimissa että tilausmaksullisissa kanavissa, huolehditaan kirjoittajamaksujen hallin-noinnista ja kustannusten seurannasta, pilotoidaan erilaisia avoimen julkaisemisen tuen malleja ja neu-votaan tutkijoita avoimeen julkaisemiseen liittyvissä asioissa. Hankkeessa toteutettiin avointa julkaise-mista ja tekijänoikeuden merkitsemistä tukeva Creative Commons -lisenssiopas2.

Hankkeessa toteutetaan Gaudeamus-kustantamon ja kirjaston yhteinen Helsinki University Press -sarja (HUP). HUP on Open Access -tiedekustantamo, jonka kaikki julkaisut ovat verkossa vapaasti saata-villa. Ensimmäiset julkaisut ilmestyvät vuonna 2018.

Avointa tiedettä edistävä SPARC Europe -kirjastoyh-teisö myönsi Open Data Champions -tunnustuksen3 kolmelle Helsingin yliopiston tutkijalle. Maantietei-lijä ja geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toi-vonen, aate- ja filosofian historian tutkija ja digitaa-listen aineistojen käytön professori Mikko Tolonen ja ilmakehätutkija ja tutkimuskoordinaattori Ari Asmi ovat toiminnallaan esimerkillisesti edistäneet avoi-men tutkimusdatan hyödyntämistä.

Tuuli Toivoselle myönnettiin myös Helsingin yliopis-ton kirjaston avoimen tieteen palkinto.

Yliopisto kehitti tutkimusdatainfrastruktuuria ta-voitteenaan parantaa datan jakamisen ja avaamisen edellytyksiä (MILDRED-hanke). Vuonna 2017 kehi-tettiin erityisesti tutkimusaineistojen hallintaan liit-tyviä digitaalisia palveluita. Uusi Datasupport-palve-lusivusto4 julkaistiin. Sivusto ohjaa tutkijoita juuri heille sopivan datapalvelun tunnistamisessa ja tilaa-misessa sekä yksinkertaistaa asiantuntija-avun saa-vutettavuutta. Uudistetut datanhallinnan ohjeet jul-kaistiin aineistonhallintasuunnitelmatyökalussa, DMPTuulissa5. Helsingin yliopistossa 618 tutkijaa käytti DMPTuulia vuonna 2017 ja heillä on työka-lussa yhteensä 946 datanhallintasuunnitelmaa. Käyttö painottui syyskuuhun Suomen Akatemian hausta johtuen. Arviolta kaksi kolmannesta syksyn hakemuksista sisälsi DMPTuulin ohjeiden avulla tehdyn datanhallintasuunnitelman. Rahoitushaun lisäksi suunnitelmia tehdään yhä useammin myös muista syistä, kuten osana väitöskirjaprojektia.

https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparisto/avoin-tiede/avoimen-julkaisemisen-periaatteet

http://libraryguides.helsinki.fi/oa/eng/license/

https://openscholarchampions.eu/opendata/champions/

http://datasupport.helsinki.fi/

https://www.dmptuuli.fi/


20

TUTKIMUSRAHOITUS Strategiakaudella 2017–2020 yliopiston tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälinen tutkimusrahoi-tus vuoden 2015 25 miljoonasta eurosta 50 miljoo-naan euroon. Kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvattaminen erityisesti yritysyhteistyötä lisää-mällä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksessa.

Vuonna 2017 Yliopistopalveluissa on jatkettu tutki-musrahoituksen haun tukeen liittyviä toimia. Tavoit-teena on ollut muun muassa lähipalvelujen toimin-nan varmistaminen, palvelujen tunnetuksi tekemi-nen ja budjetointituen kehittäminen. Kaikilla kam-puksilla toimii nyt yksi tai useampi Grant Coach, joka tukee tutkijoita valikoitujen merkittävien rahoitus-hakemusten valmistelussa.

Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat vuonna 2017 258 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna alle prosentin. Helsin-gin yliopisto on eniten Suomen Akatemian rahoi-tusta saanut yliopisto: tuotot olivat 107 miljoonaa eu-roa. Tekes1 rahoitti yliopiston hankkeita 14 miljoo-nalla eurolla.

Yliopistolle on myönnetty rahoitusta EU:n Hori-sontti 2020 -ohjelmasta vuosina 2014–2017 yli 98 miljoonaa euroa. EU:n tutkimusrahoituksen tuotot vuonna 2017 olivat 20 miljoonaa euroa.

TOHTORIKOULUTUS Vuonna 2014 toteutettu tohtorikoulutuksen raken-neuudistus saavutti vuoden 2017 aikana eräänlaisen päätepisteen, kun yliopiston koulutusuudistus teki

tohtoriohjelmista itsenäisiä tutkinto-ohjelmia. Ku-ten ennenkin, tiedekunnat myöntävät tutkinnonsuo-ritusoikeudet ja tutkinnot, mutta tohtorikoulutetta-vat suorittavat tutkintonsa nyt tohtoriohjelmakoh-taisia vaatimuksia seuraten. Tohtoriohjelmien roolin vahvistumisen seurauksena yhtenäistettiin myös tohtoriohjelmien hakuaikoja ja väitöskirjan tarkas-tusprosessia.

Elokuusta 2017 alkaen tohtorin tutkintoihin sisältyy väitöskirjatutkimuksen ohella 30 opintopistettä tie-teenalakohtaisia opintoja ja tutkimusetiikkaa sekä li-säksi 10 opintopistettä yleisiä valmiustaitoja kehittä-viä opintoja. Tohtorikoulutuksen ytimessä on edel-leen väitöskirjaan tähtäävä tieteellinen tutkimus. Osaamistavoitteisiin perustuvien opetussuunnitel-mien avulla tohtorikoulutettavien on kuitenkin aiempaa helpompi suunnitella tutkintoon sisältyvät opintonsa niin, että ne tukevat paitsi väitöstutki-musta, myös akateemisia että yliopiston ulkopuolelle suuntautuvia työuria tohtoroitumisen jälkeen.

Vuoden aikana toteutettiin tohtorikoulutuksen ra-kenteiden kansainvälinen arviointi. Arviointiryhmän loppuraportti osoittaa, että Helsingin yliopistossa to-teutettu tutkijakoulurakenne on monella tapaa ollut menestys. Erityisesti uudistus on onnistunut tavoit-teissaan tukea tieteidenvälistä yhteistyötä ja tohtori-koulutettavien yhdenvertaisuutta.

Myönteisestä yleisarvioista huolimatta myös paran-nettavaa löytyy edelleen. Arviointiryhmän suosituk-set koskevat muun muassa väitöskirjatyön ohjauk-sen ongelmatilanteiden ratkaisemista ja eri toimijoi-den välisen työnjaon selkiyttämistä. Niistä on tutki-jakouluille arvokasta apua tohtorikoulutuksen kehit-tämisessä.

1 Vuoden 2018 alussa Tekes ja Finpro yhdistyvät Business Finlandiksi.

YLIOPISTO-LEHTI 10/2017 Tietojenkäsittelytieteen tutkija Ella Peltonen muistuttaa, että tulevaisuuden teknologiaa on vaikea ennakoida. Kän-nyköiden arveltiin pienenevän yhä, mutta sen sijaan niistä tulikin isonäyttöisiä elämänhallintavälineitä. ”Meillä tuskin on tänä päivänä hajuakaan siitä, mitä älylaitteemme ovat 10 vuoden päästä.”

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/tietojenkasit-telytieteen-tutkija-ella-peltonen-tekoaly-ei-syo-meita

KUVA: SUSANNA KEKKONEN

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/tietojenkasittelytieteen-tutkija-ella-peltonen-tekoaly-ei-syo-meita

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/tietojenkasittelytieteen-tutkija-ella-peltonen-tekoaly-ei-syo-meita


21

JULKAISUTOIMINTA Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat vuonna 2017 yhteensä 11 446 julkaisua. Näistä ver-taisarvioituja tieteellisiä artikkeleita ja tieteellisiä kirjoja oli 63 % ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen painottuvia julkaisuja 37 %.

Taulukko 3. Julkaisulukumäärät1

2017 2016

Kokonaismäärä 11 446 10 817

Tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja2

7 239 (63 %) 7 249 (67 %)

Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen painottuvia julkaisuja3

4 207 (37 %) 3 568 (33 %)

Vertaisarvioitujen julkaisujen määrässä ei ole tapah-tunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen nähden. Niiden osuus kaikista julkaisuista on laskenut hie-man lähinnä raportointiaktiivisuuden vuosittaisen vaihtelun vuoksi. Vertaisarvioitujen julkaisujen vuo-sittainen määrä on takautuvan raportoinnin jälkeen ollut noin 7 500. Kolmen vuoden keskiarvoja tarkas-teltaessa vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on ol-lut nousussa, ja vuoden 2017 aikana kasvu näyttää tasoittuneen. Vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista vaihtelee tiedekunnittain 47 ja 92 prosentin välillä.

Helsingin yliopistolla on tärkeä rooli yhteiskunnalli-sessa keskustelussa. Yksi kanava yhteiskunnalliseen

vaikuttamiseen on tutkijoiden ja opettajien laatimat julkaisut. Osa julkaisuista edustaa keskustelevaa, tie-dottavaa tai popularisoivaa näkökulmaa. Tällaisia ovat vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset sekä ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunna-tut julkaisut. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen painottuvien julkaisujen määrä on ollut viime vuo-sina laskussa. Lasku näyttäisi nyt kuitenkin päätty-neen. Vuonna 2017 yhteiskunnallisesti vaikuttavia julkaisuja julkaistiin 4 207, joka on 37 % kaikista jul-kaisuista. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtää-vien julkaisujen laatiminen on merkittävä osa Hel-singin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön toi-mintaa, joskin tieteenalakohtaiset erot ovat suuria.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavien julkaisujen osuus on suurin humanistisessa tiedekunnassa (53 %), teo-logisessa tiedekunnassa (52 %) ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa (48 %). Vähäisintä yhteiskunnalli-seen vaikuttavuuteen painottuva julkaiseminen on farmasian tiedekunnassa (8 %) ja matemaattis-luon-nontieteellisessä tiedekunnassa (10 %).

Suurin muutos edellisvuoteen nähden julkaisutyy-peittäin tarkasteltuna on ammattiyhteisölle suun-nattujen julkaisujen määrän suuri nousu. Tämä se-littyy ainakin osin julkaisujen luokittelutavan muut-tumisella.

Vuoden 2017 julkaisuja ilmoitetaan vielä vuoden 2018 aikana, joten lopullinen kokonaismäärä tarken-tuu vasta seuraavan vuoden raportoinnin yhtey-dessä. Julkaisujen vuosittainen kokonaismäärä on ollut noin 11 500. Vuoden 2017 aikana ilmoitettiin 884 julkaisua, joiden julkaisuvuosi on 2016. Takau-tuvasti raportoitavien julkaisujen määrä on ollut vuosittain noin 8-10 %.

Taulukko 4. Julkaisulukumäärät opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokituksen mukaan4

Julkaisun pääluokka 2017 2016

Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit 7 000 6 984

Tieteelliset monografiat 94 101

Tieteelliset toimitetut teokset 145 164

Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset 1 247 1 219

Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut 1 983 1 280

Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 977 1 069

1 Tilanne 28.2.2018 2 OKM:n julkaisutyyppiluokituksen tyypit A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit ja C Tieteelliset kirjat (monografiat) 3 OKM:n julkaisutyyppiluokituksen tyypit B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut ja E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 4 Tilanne 28.2.2018


22

Kuvio 4. Vuoden 2017 julkaisujen osuus opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokituksen mukaan

Julkaisujen kansainvälisyys

Vertaisarvioiduista julkaisuista 89 % oli kansainväli-siä (6 433 julkaisua). Kansainvälisyys tarkoittaa tässä yhteydessä, että julkaisun lehti, sarja tai kus-tantaja ei ole suomalainen. Osuus on kasvanut hie-man edellisvuoteen nähden.

Kansainvälisessä yhteistyössä tehtyjen julkaisujen määrä on ollut kasvussa, ja vuoden aikana julkaistiin kaikkiaan 4 027 kansainvälistä yhteisjulkaisua. Tämä on 35 % kaikista julkaisuista. Yli puolet kai-kista vertaisarvioiduista julkaisuista tehtiin kansain-välisessä yhteistyössä.

Korkeatasoiset kansainväliset julkaisut

Tieteellisten julkaisujen julkaisukanavat luokitellaan ns. julkaisufoorumiluokitusten mukaisesti. Julkaisu-foorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunar-viointia tukeva luokitusjärjestelmä1, ja se toimii Tie-teellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. On huomattava, että julkaisufoorumiluokitus on kansal-linen, ja se poikkeaa esimerkiksi muista pohjoismai-sista luokituksista.

Yliopisto on uuden strategiakauden myötä linjannut, että korkeimmilla julkaisufoorumitasoilla olevissa julkaisukanavissa julkaistujen tieteellisten vertaisar-vioitujen julkaisujen määrää seurataan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa julkaisufoorumitasot raportoinnin jälkeen, mutta alustavasti voidaan arvi-

1 http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi

oida, että yli kolmannes yliopiston tieteellisistä ver-taisarvioiduista julkaisuista julkaistiin tasoille 2 ja 3 luokitelluissa julkaisukanavissa.

Julkaisujen avoin saatavuus

Yliopiston uudessa strategiassa on kiinnitetty huo-miota tieteen avoimuuteen, ja yksi osa tätä on julkai-sujen avoin saatavuus, jota edistetään muun muassa avoimen julkaisemisen periaatteilla. Yliopiston vuo-den 2017 tieteellisistä vertaisarvioiduista artikke-leista yli 2 500 (n. 36%) on avoimia. Luvut sisältävät avoimissa julkaisukanavissa julkaistut, hybridijul-kaisut ja yliopiston julkaisuarkistoon rinnakkaistal-lennetut julkaisut. Vertaisarvioiduista julkaisuista yliopiston julkaisuarkistoon on rinnakkaistallen-nettu 33 %.

Julkaisujen kielet

Helsingin yliopiston kieliperiaatteiden mukaan yli-opisto tavoittelee toimivaa monikielisyyttä. Kaksi- ja monikielisyys sekä kansainvälisyys edistävät luovaa ajattelua ja yhteisöllisyyttä. Yliopisto kantaa myös vastuuta kansalliskielten, suomen ja ruotsin, ase-masta tieteen kielinä. Julkaisujen kieliä seurataan Tuhat-tutkimustietojärjestelmän avulla.

Molemmilla kansalliskielillä on vakiintunut asema yliopiston tutkimuksessa. Ruotsinkielisten julkaisu-jen osuus on vuoden 2017 aikana hieman laskenut, suomenkielisten osuus on puolestaan noussut. Eng-lanninkielisten julkaisujen osuus on hieman laske-nut. Tämä selittyy ainakin osin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen painottuvien julkaisujen määrän ai-kaisempaa suuremmalla osuudella. Vuonna 2017 jul-kaisujen kielijakauma on seuraava: suomi 31,5 %, ruotsi 2 %, englanti 64 % ja muut 2,5 %. Muista kie-listä eniten julkaistaan saksaksi, venäjäksi ja rans-kaksi, mutta määrät ovat pieniä. Vertaisarvioiduissa julkaisuissa englanninkielisten osuus on 89 %.

Artikkeleita arvostetuissa lehdissä

Arvostetussa monitieteisessä Nature-lehdessä sekä sen rinnakkaissarjoissa ilmestyi 2017 yhteensä 59 ar-tikkelia, joiden tekijöistä vähintään yhdellä on affili-aationa Helsingin yliopisto. Kuten vuonna 2016, eni-ten artikkeleita ilmestyi lehdissä Nature Commu-nications (27), Nature Genetics (13) ja Nature (5). Nature-lehdessä ilmestyneet artikkelit olivat bioke-mian ja molekyylibiologian, genetiikan sekä solubio-logian aloilta. Vastaavasti Science-lehdessä ilmestyi neljä artikkelia, jotka olivat ekologian, ympäristötie-teiden sekä biokemian ja molekyylibiologian aloilta.

Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit

61 %

Tieteelliset kirjat2 %

Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset

11 %

Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut

17 %

Suurelle yleisölle

suunnatut julkaisut

9 %

http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi


23

Tiedekuntien menestys suhteessa maailman keskiarvoon

Tutkimuksen arviointien yhteydessä Helsingin yli-opiston julkaisuja on yleensä tarkasteltu tieteenaloit-tain. Myös tiedekuntakohtainen tarkastelu on mah-dollinen. Tuhat-tutkimustietojärjestelmästä löyty-vien vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen kytkemi-nen ulkoisiin julkaisujen analyysitietokantoihin mahdollistaa suoran vertailun maailman keskiar-voon (määritelmän mukaan aina tasan 1).

Tuhat-tutkimustietojärjestelmästä poimitut tiede-kuntien vertaisarvioidut A1–A4-artikkelit vuosilta 2014–2017 analysoitiin Web of Science -pohjaisessa InCites-tietokannassa. InCitesissä nämä julkaisut normalisoidaan tieteenalakategorioittain (Category Normalized Citation Impact, CNCI), jolloin tieteen-alojen keskenään erilaiset julkaisuja viittauskäytän-nöt voidaan häivyttää.

Korkeimman keskiarvon saavuttavat lääketieteelli-nen tiedekunta (2,08), matemaattis-luonnontieteel-linen tiedekunta (1,89) sekä bio- ja ympäristötieteel-linen tiedekunta (1,81). Lähes kaikki tiedekunnat ylittävät maailman keskiarvon. Koko yliopiston jul-kaisujen impaktiarvo 2014–2017 on 1,81.

Eri tieteenalojen ja siten tiedekuntien julkaisujen kattavuudet vaihtelevat huomattavasti. Web of Sciencestä löytyy 69,6 % Helsingin yliopiston ver-taisarvioiduista artikkeleista. Kattavuudet ovat hie-man kasvaneet kaikissa tiedekunnissa edelliseen ne-livuotisjaksoon nähden. Parhaimmillaan kattavuus on bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, 89 % ilmoitetuista A1–A4 julkaisuista. Oikeustieteel-lisen tiedekunnan kattavuus on pienin, 13,2 %. Ma-talat kattavuudet ovat vahvasti yhteydessä julkaisun kieleen ja alakohtaisiin viittauskäytäntöihin. Keskus-takampuksen tiedekunnat, joissa suomenkieliset jul-kaisut ovat yleisiä, saavat kansainvälisissä tietokan-noissa pienempiä kattavuuslukuja kuin paljon eng-lanninkielisiä julkaisuja tuottavat tiedekunnat.

Kuvio 5. Tieteenalapainotettu julkaisuindeksi (CNCI, 2014–2017 keskiarvo)

(Vaaka-akseli: CNCI; pystyakseli: kattavuus; ympyrän koko: julkaisuvolyymi)

CNCI data included herein are derived from InCites ®, Clarivate Analytics ®, Philadelphia, Pennsylvania, USA, © Copy-right Clarivate Analytics® 2016. All rights reserved.

Lääketieteellinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Bio- ja ympäristötieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

KasvatustieteellinenValtiotieteellinen

Eläinlääketieteellinen

Farmasian

HumanistinenTeologinen

Oikeustieteellinen

SocKom

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

0 0,5 1 1,5 2 2,5

Katta

vuus

CNCI


24

Viitatuimmat tutkijat

Viitatuimpien tutkijoiden vertailussa tunnetuin ran-king on vuodesta 2014 julkaistu Highly Cited Re-searchers -listaus (HCR), joka perustuu Web of Sciencen sitaatioaineistoihin. Lehdet, joissa julkaisut ovat ilmestyneet, on ryhmitelty 22 tieteenalaan. Kunkin alan artikkeleista vain viitatuin 1 % huomioi-daan. Alasta riippuen tutkijalta edellytetään 11–15 tällaista huippuartikkelia 10 vuoden tarkastelujak-solla. Humanistiset tieteet eivät ole mukana tässä rankingissa.

Vuonna 2017 HCR-listalle on rankattu Suomesta en-nätykselliset 21 tutkijaa, joista 10 tutkijaa on Helsin-gin yliopistosta. Vahvimmin edustettuina ovat geo-tieteilijät (4 tutkijaa). Muut alat ovat farmakologia ja toksikologia (2 tutkijaa), molekyylibiologia ja gene-tiikka (3 tutkijaa) sekä kasvi- ja eläintiede (1 tutkija).

10

TUTKIJAA HIGHLY CITED RESEARCHERS -LISTALLA

Julkaisujen verkkonäkyvyys

Julkaisujen käyttöä, kommentointia ja jakamista verkossa voidaan seurata altmetriikan avulla. Alt-metriikkapalvelut keräävät tietoa julkaisun saamasta huomiosta avoimessa verkossa sosiaalisen median ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen kautta. Altmet-riikkatarkastelut soveltuvat tällä hetkellä parhaiten artikkelivoittoisille tieteenaloille.

Altmetric-palvelun avulla tarkasteltiin edustavaa osuutta Helsingin yliopiston vuoden 2017 julkai-suista. Yhteensä tarkastellut julkaisut (5 640) mai-nittiin seurattavissa lähteissä 70 300 kertaa. Suurin osa maininnoista (60 800) kertyi Twitter-palvelusta, muita lähteitä olivat uutiset (5 100), Facebook (3 100) ja blogit (680).

Kun tarkasteltiin artikkeleita aihepiireittäin (OECD-luokitus), suhteellisesti eniten mainintoja julkaisua kohden saivat lääke- ja terveystieteelliset julkaisut (17 mainintaa julkaisua kohden) luonnontieteelliset (11) ja yhteiskuntatieteelliset julkaisut (7). Julkaisu-jen saamat maininnat eivät jakaudu tasaisesti, vaan pieni osa julkaisuista saa suurimman osan mainin-noista.

1 NordForsk Policy Paper 4/2017. https://www.nordforsk.org/en/publications/publications_container/comparing-research-at-nordic-higher-education-institutions-using-bibliometric-indicators-covering-the-years-1999-2014/view 2 Katso aineiston tarkempi määrittely raportista.

Huomio kertyy maantieteellisesti tarkasteltuna eri tavoin eri aloilla. Twitter-palvelussa lääke- ja ter-veystieteen alat saivat paljon kansainvälistä huo-miota, kun taas esimerkiksi maataloustieteet ja hu-manistiset tieteet saivat eniten kotimaisia mainin-toja.

Pohjoismainen julkaisuseuranta 1999–2014

NordForsk seuraa pohjoismaisten yliopistojen ja tut-kimuslaitosten julkaisutoimintaa neljän vuoden vä-lein päivittyvissä katsauksissaan. Kesäkuussa 2017 julkaistussa uusimmassa katsauksessa1 aikajänne käsittää vuodet 1999–2014. Tarkasteluissa ovat mu-kana Web of Science:stä löytyvät vertaisarvioidut jul-kaisut, jotka ositetaan yliopistoittain, niin että kukin yliopisto saa yhteisjulkaisuista kirjoittajamäärään suhteutetun osuuden.

Helsingin yliopiston julkaisumäärä on noin 24,6 % Suomen korkeakoulusektorin2 julkaisumäärästä. Julkaisumäärät ovat välillä 1999–2014 kasvaneet 50 %, vuosittaisen kasvun ollessa keskimäärin 3 %. NordForskin katsauksessa julkaisuja tarkastellaan 16 eri tieteenalalla. Helsingin yliopisto on julkaisu-määrissä tarkastellen ykkösenä näistä 10 alalla. Seit-semällä alalla se julkaisee yli neljänneksen kansalli-sesta artikkelivolyymistä ja humanistisilla aloilla noin puolet.

Nelivuotiskausina tarkasteltuna Helsingin yliopiston kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on noussut osuudesta 46 % (1999–2002) osuuteen 59 % (2011–2014). Yliopiston tieteenaloittain normalisoitu viit-tausluku on pysynyt vakaasti 11–15 % maailman kes-kiarvon yläpuolella aikavälillä 1999–2014.

Tutkimusprofiililtaan (kuvio 6) Helsingin yliopisto sijoittuu niiden yliopistojen ryhmään, joilla on lääke-tieteellinen tiedekunta. Se on pohjoismaisista yli-opistoista profiililtaan lähinnä Kööpenhaminan yli-opistoa. Helsingin yliopiston suurimmat ositetut jul-kaisumäärät ovat biotieteissä ja kliinisessä lääketie-teessä. Jos tarkasteluun otetaan paljon viitattujen julkaisujen osuus, materiaalitiede nousee kärkeen (18 % julkaisuista paljon viitattuja). Kun tarkastelu-kohteeksi valitaan kunkin alan mukaan normalisoitu viittausluku, matematiikka ja tilastotiede sekä mate-riaalitiede erottuvat muista selvästi, ja Helsingin yli-opisto on näissä korkealla pohjoismaisessa vertai-lussa.

http://hcr.stateofinnovation.com/

http://hcr.stateofinnovation.com/

https://www.nordforsk.org/en/publications/publications_container/comparing-research-at-nordic-higher-education-institutions-using-bibliometric-indicators-covering-the-years-1999-2014/view

https://www.nordforsk.org/en/publications/publications_container/comparing-research-at-nordic-higher-education-institutions-using-bibliometric-indicators-covering-the-years-1999-2014/view


25

Kuvio 6. Helsingin yliopiston erikoistumisindeksi tieteenalaryhmittäin verrattuna maailman keskiarvoon 2011–2014

Clarivate Analytics ®, Philadelphia, Pennsylvania, USA, © Copyright Clarivate Analytics® 2016. All rights reserved.

YRITYSYHTEISTYÖ JA HYÖDYNTÄMISVALMIUDET

Helsingin yliopiston tavoitteena on käynnissä ole-valla strategiakaudella lisätä merkittävästi tutkimus-yhteistyötä yritysten kanssa. Vuoden 2017 aikana tehdyn kartoituksen sekä akateemisen yhteisön ja noin 100 yrityksen edustajan kanssa käytyjen kes-kustelujen perusteella todettiin, että halukkuutta yli-opiston ja yritysten väliseen yhteistyöhön on ole-massa paljonkin. Tapaamiset akateemisen johdon kanssa osoittivat, että yritysyhteistyön on lähdettävä tutkijoiden tarpeesta, tarvitaan kannustimia ja pal-veluiden tulee tukea tiedekuntien erilaisia valmiuk-sia ja tarpeita yritysyhteistyön toteuttamiseksi. Vuo-den aikana 2018 tutkijoille ja akateemiselle johdolle tarjottavia palveluita kehitetään ja eri toimijoiden rooleja selvennetään.

Jotta yliopiston tutkijoilla olisi paremmat valmiudet yritysyhteistyöhön, järjestettiin heille tätä varten eri-laisia koulutuksia. Vuoden 2017 aikana reilut 600 tutkijaa osallistui vaikuttavuusklinikalle sekä hanke-kiihdyttämöön tutkimuksen vaikuttavuuden kuvaa-miseksi tutkimusrahoitushakemuksissa, tutkimuk-sen kaupallistamiseksi sekä yhteistyön syventä-miseksi yritysten kanssa. Oman osansa yritysyhteis-työn ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi tekivät vuoden aikana innovaatioagentit eli tutkijat, jotka saattoivat käyttää osan ajastaan yksiköissään yritys-yhteistyön ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.

Kannustavan ilmapiirin luomiseksi yritysyhteistyötä kohtaan jaettiin jo toisen kerran yritysyhteistyön edistäjä- palkinto, jonka sai Caroline Heckman Suo-men molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

STRATEGISET KUMPPANUUDET Yliopiston strategisia kumppanuuksia Tukholman yliopiston ja Pekingin yliopiston (PKU) kanssa kau-delle 2015–2017 lähdettiin rakentamaan tutkimus-lähtöisesti. Tukholman yliopiston kanssa yhteistyötä on tehty Itämeri-tutkimuksessa, kielitieteissä ja opettajankoulutuksessa. Kärkihankkeet PKU:n kanssa ovat ilmanlaatu, vertaileva oikeustiede, ope-tus ja oppiminen sekä lääketiede. Kaikille myönnet-tiin yliopiston siemenrahoitus. Kauden päätteeksi toiminta arvioitiin ja hankkeilta kerättiin palautetta kumppanuuskonseptin kehittämiseksi.

Tukholma-yhteistyössä erityisen menestyksekkääksi osoittautui Itämeri-yhteistyö, jossa ryhmät molem-missa yliopistoissa täydentävät toisiaan omilla vah-vuuksillaan. Tämä näkyi erityisen vahvana vaikutta-misena päätöksentekijöiden suuntaan: nyt aiemmin erillään olleet mallintajat ja kenttätutkijat toimivat yhdessä. Itämeri-hanke on myös saanut kolmen vuo-den aikana yli 2,6 miljoonaa euroa ulkopuolista ra-hoitusta. Kilpaillun täydentävän rahoituksen ohella merkittävä osuus on lahjoituksilla. Varainhankinta-tiimit molemmissa yliopistoissa tekevätkin tiivistä yhteistyötä.

-0,8-0,6-0,4-0,2

00,20,40,6

Agriculture, fisheries, forestryBiology

Biomedicine and molecular biosciences

Business studies and economics

Chemistry

Clinical medicine

Computer and information sciences

EngineeringGeosciences

Health sciences

Humanities

Materials science

Mathematics and statistics

Physics

Psychology

Social sciences

University of Helsinki

World

Erikoistumisindeksi kuvaa yliopiston tutkimusprofiilia eri aloilla suh-teessa koko maailman julkaisutoimintaan. Keskiarvo on asetettu nol-laksi, sitä korkeammat arvot merkitsevät keskiarvoa korkeampaa jul-kaisuaktiivisuutta kyseisillä aloilla.


26

Peking-yhteistyöstä voidaan nostaa esille muun mu-assa oikeustieteiden pioneerityö: työoikeuden kan-sainvälisten standardien toteutumista Kiinassa ei ole aiemmin juuri tutkittu. Nyt yhteisen tutkimuksen tu-loksia on saatu myös Kiinan työministeriön käyt-töön. Erityisen tärkeää on ollut se, että panostuksen myötä myös yliopiston muu Kiina-yhteistyö on nous-sut täysin uudelle asteelle. Markku Kulmalan johta-massa hankkeessa rakennetaan GLOBAL SMEAR -tutkimusasemaverkostoa Kiinaan. Kulma-lan ryhmän uraauurtava työ perustuu jatkuvan mit-taamisen hyötyihin ilmanlaadun tutkimuksessa. Op-pimisen ja opetuksen hankkeessa tehdään vahvaa yhteistyötä PKU:n lisäksi Beijing Normal Universi-tyn (BNU) kanssa. Yhteisessä Sino-Finnish Joint Learning Innovation Institutessa (JOLII) rakenne-taan yhdessä vahvaa osaamista muun muassa koulu-tuksen teknologiaan, neurotieteisiin ja tekoälytutki-mukseen liittyen. Lääketieteessä Kiina-yhteistyön tärkeys liittyy erityisesti aineistojen volyymiin ja skaalautuvuuteen ja tähän liittyvään merkittävään potentiaaliin jatkossa.

TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMINEN Helsingin yliopistossa syntyneiden keksintöjen ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS).

Vuonna 2017 keksintöilmoituksia käsiteltiin 108 kappaletta, mikä on 12,5 % enemmän kuin vuonna 2016 (96) ja määrältään suurempi kuin koskaan aiemmin. Patenttihakemuksia jätettiin 43 kappaletta (2016: 46).

108 KEKSINTÖILMOITUSTA VUONNA 2017

Vuodesta 2014 asti toimineen Innovaatiotoimikun-nan tilalle perustettiin alkuvuodesta 2017 Kaupallis-tamistoimikunta, jonka kokoonpano on kansainväli-nen. Se käsittelee asiat, jotka koskevat yliopiston kaupallistamistoimintaa ja yliopistotutkimuksesta syntyvien yritysten perustamista ja mahdollista ra-hoitukseen osallistumista. Merkittävin panostus kaupallistamistoiminnan kansainvälistämiseksi oli HIS:n solmima yhteistyösopimus yhdysvaltalaisen Xinovan kanssa. Yhteistyötä valmisteltiin osana Te-kesin tukemaa Innovation Scout -kaupallistamistoi-minnan kehittämisprojektia.

Vuonna 2017 onnistuttiin saamaan Tekes-rahoitusta kolmelletoista kaupallistamishankkeelle yhteensä viisi miljoonaa euroa. Hankkeet tähtäävät tutkimus-tulosten kaupallistamiseen joko lisensoinnin tai yri-tysten perustamisen kautta.

Helsingin yliopisto osallistui vuonna 2017 jo neljättä kertaa peräkkäin yritys- ja sijoittajatapahtuma Slushiin. Tavoitteena oli löytää yrittäjäkandidaatteja ja sijoittajia uusille Helsingin yliopistosta lähtöisin oleville spin-out yrityksille. Tapahtumassa esiteltiin yliopiston kaupallistamisportfolion hankkeita. Vuo-tuinen osallistuminen tapahtumaan on välittänyt viestiä yliopiston aktiivisesta toiminnasta kaupallis-tamisessa sekä yliopistossa syntyvistä kaupallistetta-vista innovaatioista ja uusista yhtiöistä.

YLIOPISTO-LEHTI 7/2017 Suomi on vaurastunut puulla. Köyhästä pohjoisesta maasta tuli 60 vuodessa kansainvälinen menestyjä. Ken-ties sellun jälkeen hyvinvointia tuottaa hemiselluloosa, jota tutkii elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mik-konen. Esimerkiksi lääkkeisiin, kosmetiikkaan ja suojakal-voihin sopiva innovaatio on läpimurron kynnyksellä.

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteis-kunta/suomi-vaurastui-metsasta.-mita-sellun-jalkeen

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/suomi-vaurastui-metsasta.-mita-sellun-jalkeen

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/suomi-vaurastui-metsasta.-mita-sellun-jalkeen

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 OPETUS

27

OPETUS

YLIOPISTOON HAKENEET JA HYVÄKSYTYT Yhteishaun niin sanotussa päähaussa alempaan kor-keakoulututkintoon johtaviin koulutusohjelmiin sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutus-ohjelmiin haki 22 120 henkilöä (taulukko 5). Lisäksi suomen- ja ruotsinkielisiin maisteriohjelmiin haki yhteishaussa 1 284 henkilöä.

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan hakija-määrä kasvoi päähaussa yli 16 prosenttia. Ohjelmista erityisesti ympäristötieteet ja molekyylibiotieteet kasvattivat suosiotaan. Kokonaisuudessaan päähaun hakijamäärä laski 5,7 %.

Talvihaussa 28 kansainväliseen maisteriohjelmaan haki 1 439 henkilöä, joka oli 30 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lisäksi 131 henkilöä haki yliopistoon avoimen väylän kautta ja 76 henkilöä siirtohaussa.

Uusien monitieteisten koulutusohjelmien käynnisty-minen toi haasteita viestinnälle niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin. Resurssit kohdistettiin etenkin kansainvälisen näkyvyyteen uuden lukuvuo-simaksun käyttöönoton vuoksi. Moni- ja vieraskielis-ten maisteriohjelmien hakemuksista 57 prosenttia tuli EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta, kun edellis-vuonna prosenttiosuus oli 73. Hakijamääriä ei voi suoraan verrata edellisiin vuosiin, koska Helsingin

yliopisto uudisti kaikki syksyllä 2017 alkavat kan-sainväliset maisteriohjelmansa. Useat niistä ovat eri tieteenalojen yhteisiä. Samalla koulutusohjelmien määrä väheni 48:sta 28:aan. Myös hakumenettely ja hakuaika ovat muuttuneet edellisvuodesta, joten ver-tailuluvut ovat vain suuntaa-antavia. Lukuvuosi-maksuja, jotka ovat suuruudeltaan 13 000–18 000 euroa, veloitetaan kaikilta EU- ja Eta-alueen ulko-puolisilta opiskelijoilta, joiden opinnot alkavat syk-syllä 2017 tai myöhemmin. Tämän uskotaan vaikut-taneen hakemusten määrän vähenemiseen. Hakija-määrien lasku oli kuitenkin maltillisempaa kuin esi-merkiksi verrokkiyliopistoissa Ruotsissa, kun luku-vuosimaksut otettiin siellä käyttöön. Hakemusten määrä väheni prosentuaalisesti eniten Venäjältä, Yh-dysvalloista ja Nigeriasta.

Uusien kandi- ja maisteriohjelmien kohdennettu di-gimarkkinointi alkoi loppusyksyllä 2016 onnistu-neesti. Tämä näkyi muun muassa verkkosivujen kä-vijämäärien selvänä kasvuna. Verkkosivukäyntejä hakijoille suunnatuilla sivuilla oli 1.9.2016–12.1.2017 yhteensä 410 000, mikä on lähes 50 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kävijöitä oli katta-vammin eri puolilta maailmaa. Myös hakijoita oli aiempaa useammasta maasta. Helsingin yliopiston ja sen uusien koulutusohjelmien tunnetuksi tekemistä jatketaan tehostetusti tulevina vuosina. Tämän odo-tetaan kasvattavan hakijamääriä jatkossa selvästi.

Taulukko 5. Yliopistoon hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet vuonna 2017

Hakuväylä Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet

Yhteishaku: kandiohjelmat sekä ja lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat 22 120 3 588 3 367 Yhteishaku: suomen- ja ruotsinkieliset maisteriohjelmat 1 284 354 336 Moni- ja vieraskieliset maisteriohjelmat 1 439 499 254 Avoimen väylä 131 61 51 Siirtohaku 76 32 28


28

Lukuvuosimaksuihin liittyvä yliopiston oma apura-hajärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisen kerran ja sen toimivuutta analysoitiin kokemuksen perus-teella. Noin kolme neljäsosaa EU- ja Eta-alueen ul-kopuolisista hakijoista haki apurahaa maisterihaun yhteydessä. Apuraha myönnettiin 26 opiskelijalle. Helsingin yliopisto myöntää apurahoja akateemisin perustein parhaiten soveltuville hakijoille.

Yliopiston tavoitteena oleva kv-maisteriopiskelijoi-den osuuden nostaminen 20 prosenttiin kaikista maisteriopiskelijoista on vielä kaukana. Tätä tavoi-tetta edistettiin markkinoinnin tehostamisella erityi-sesti digitaalisesti sekä apurahajärjestelmän laajen-tamisella varainhankinnan keinoin.

Yliopistossa on 32 tohtoriohjelmaa, joissa vuoden ai-kana aloitti opintonsa 746 opiskelijaa. Tohtoriohjel-mien hakuaikoja yhtenäistettiin vuoden aikana. Yh-tenäistämistyö jatkuu vuonna 2018, kun tohtorioh-jelmien opiskelijahaku keskitetään yliopiston hakija-palveluihin.

Opiskelijavalintoja uudistamassa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama yliopis-tojen opiskelijavalintojen uudistamishanke 2017–2019 on sijoitettu Helsingin yliopistoon. Hanke on valmistellut yliopistojen yhteistä ylioppilastutkinnon pisteytystyökalua sekä tukenut koulutusalojen väli-sen valintayhteistyön lisääntymistä. Hankkeen tu-loksia käsitellään Suomen yliopistojen rehtorineu-vosto UNIFI ry:n vararehtorikokouksissa, joka tar-vittaessa myös linjaa yliopistojen yhteisiä toiminta-malleja.

Helsingin yliopisto on aloittanut valmistautumisen opiskelijavalintauudistuksen muutoksiin syksyllä 2017. Samalla yliopistossa on jatkettu palveluorgani-saatiomuutoksen toimeenpanoa opiskelijavalintojen tukipalveluissa. Nämä kaksi erillistä uudistusta on sovitettava yhteen koulutusohjelmien hakukohtei-den tarpeiden kannalta onnistuneella tavalla.

OPISKELIJAT Yliopistolla oli vuonna 2017 noin 31 300 tutkinto-opiskelijaa. Kokonaisopiskelijamäärä on laskenut loivasti mutta tasaisesti viimeisinä vuosina, erityi-sesti lasku näkyy alempaa korkeakoulututkintoa ja tohtorin tutkintoa suorittavien määrissä (kuvio 7). Vaikuttaa siltä, että opiskelijat siirtyvät aiempaa no-peammin kandivaiheesta maisterivaiheeseen. Tähän on syynä ainakin opintotuen nykyinen kaksiportai-suus, jonka mukaan opintotukea ei voi nostaa neljän opintovuoden jälkeen ilman kandidaatin tutkintoa. Tohtorikoulutettavien määrään vaikuttavat sekä ki-ristyneet valintakriteerit että opintojen ohjauksen te-hostuminen, jolloin opiskelijat valmistuvat aiempaa nopeammin.

Naisten ja miesten osuus opiskelijoista on pysynyt viimeiset vuodet varsin vakaana. Alempaa ja ylem-pää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista naisia on 64 % ja tohtorikoulutettavista 60 %.

Kuvio 7. Opiskelijamäärät tutkintotasoittain vuosina 2010–2017

21 63720 456 19 643

19 141 18 691 18 052 17 540 16 861

8 6009 527 9 740 9 468 9 494 9 588 9 662 9 783

4 736 4 796 4 820 4 671 4 682 4 431 4 470 4 323

0

5000

10000

15000

20000

25000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavatYlempää korkeakoulututkintoa suorittavatTohtorin tutkintoa suorittavat


29

Kuvio 8. Kansainvälisten opiskelijoiden lähtömaat

Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita oli noin 2 000 eli 6 % opiskelijoista. Heidän määränsä väheni 120 opiskelijalla. Laskua selittää lukuvuosimaksujen käyttöönotto, joka vähensi hakijoiden ja hyväksytty-jen ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Eniten opis-kelijoita oli Venäjältä, Kiinasta, Virosta ja Intiasta (kuvio 8). Eniten kansainvälisiä opiskelijoita on toh-torikoulutettavissa, joista noin 20 % oli ulkomaalai-sia.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi erikoislääkärin ja eri-koishammaslääkärin ammatillisia jatko-opintoja opiskeli 1 816 henkilöä sekä eri erikoistumiskoulu-tuksissa 94 henkilöä. Avoimen yliopiston opintoja ja erillisiä opintoja opiskeli yli 16 000 henkilöä.

Opiskelija keskiöön Kauden 2017–2020 strategian yksi kolmesta tavoit-teesta on Opiskelija keskiöön. Ensimmäisen strate-giavuoden kehittämiskohteita ja kärkitoimenpiteitä olivat uusien koulutusohjelmien käynnistäminen, opetuksen digiloikka ja opiskelijoiden saaminen mu-kaan opetukseen ja tutkimukseen jo opintojen alusta alkaen. Katso myös luku Strategian toimeenpano-suunnitelman kärkihankkeet.

HACK FOR SOCIETY haasteessa muodostettiin tutkijoista, kuntapoliiti-koista sekä opiskelijoista koostuvat tii-mit. Ohjelman aikana osallistujat pääsi-vät viemään osaamistaan käytäntöön monitieteisessä tiimissä, kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan ja verkostoi-tumaan. Lopputulokseksi saatiin raken-nettua dialogia tieteen ja politiikan välille sekä tieteelliseen tietoon pohjautuvia konkreettisia ratkaisuehdotuksia.

Opiskelijan arvio: ”Olen oppinut hankkeesta ihan valtavasti. Projektitaitoja ei voi koskaan olla liikaa, ja ne ovat kehittyneet Hack for Societyn aikana paljon. Olen oppinut myös uusia työskentelytapoja, sanallistamaan omia ideoita ja kysymään tar-kentavia kysymyksiä muiden ideoista.”

http://hackforsociety.fi/

http://hackforsociety.fi/


30

TUTKINNOT Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin ennätys-määrä: 2 910 (kuvio 9). Ministeriön kanssa sovitusta 3 000 tutkinnon tavoitteesta jäätiin vielä vähän. Par-haiten tutkintotavoitteeseensa pääsivät Social- och kommunalhögskolan, eläinlääketieteellinen ja oi-keustieteellinen tiedekunta, heikoiten bio- ja ympä-ristötieteellinen ja teologinen tiedekunta.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittanut oli kes-kimäärin 25-vuotias. Naisia heistä oli 70 %. Tavoi-teajassa tutkinnon suoritti 21,8 % ja lakisääteisessä ajassa 49,6 %. Sekä tavoiteajassa että lakisääteisessä ajassa tutkinnon suorittaneiden osuus on viime vuo-sina ollut nousussa.

Ylempien korkeakoulututkintojen määrä sen sijaan laski. Eniten laskua oli humanistisilla aloilla, mutta toisaalta ministeriön kanssa kaudelle 2017–2020 sovittu tavoitekin on aiempaa pienempi. Luonnon-tieteissä taas tutkintomäärä nousi. Parhaiten minis-teriön kanssa sovittuihin tavoitteisiin päästiin yh-teiskuntatieteissä ja oikeustieteissä, heikoiten tieto-jenkäsittelyssä ja tietoliikenteessä. Huolimatta tut-kintojen kokonaismäärän laskusta suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittuihin tavoittei-siin yliopiston tutkintomäärä rahoitusmallissa hie-

man parani: laskua tapahtui aloilla, joissa oli ennes-tään ylituotantoa ja nousua aloilla, joissa tavoitetta ei ole saavutettu.

Eläinlääketieteellinen, valtiotieteellinen, teologinen ja oikeustieteellinen tiedekunta ylittivät ylemmille korkeakoulututkinnoille asetetut tavoitteet.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut oli kes-kimäärin 28-vuotias. Naisia heistä oli 69 % ja ulko-maalaisia 6,5 %. Tavoiteajassa tutkinnon suoritti 18,6 %, mutta lakisääteisessä ajassa jo 48,1 %. Tavoi-teajassa tutkinnon suorittaneiden osuus on viime vuosina hieman laskenut, mutta lakisääteisessä ajassa tutkinnon suorittaneiden noussut.

Tohtorin tutkintojen määrä laski myös hieman. Kah-tena edellisenä vuonna yliopisto on ylittänyt tutkin-totavoitteensa selvästi (490), mutta nyt tavoitteesta jäätiin noin 15 tutkinnolla. Kolmen vuoden keskiarvo pysyi ministeriön tavoitteen yläpuolella. Eniten oman tavoitteensa ylittivät farmasian ja teologinen tiedekunta. Tutkintomäärä putosi kolmea tiedekun-taa lukuun ottamatta kaikissa tiedekunnissa.

Tohtorin tutkinnon suorittanut oli keskimäärin 36-vuotias. Naisia heistä oli 63 % ja ulkomaalaisia 23 %. Keskimäärin tohtorin tutkinnon suorittamiseen ku-lui 6,1 vuotta.

Yliopistossa suoritettiin lisäksi 44 lisensiaatin tut-kintoa ja 23 erikoiseläinlääkärin ammatillista jatko-tutkintoa.

Taulukko 6. Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain 2017

Alemmat korkeakoulututkinnot Ylemmät korkeakoulututkinnot Tohtorin tutkinnot

Tiedekunta Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma

Teologinen 144 180 80 % 164 160 103 % 19 15 127 %

Oikeustieteellinen 316 270 117 % 278 270 103 % 19 16 119 %

Lääketieteellinen 82 80 103 % 237 278 85 % 124 145 86 %

Humanistinen 495 570 87 % 467 485 96 % 56 55 102 %

Matemaattis-luonnontieteellinen 392 400 98 % 289 440 66 % 73 72 101 %

Farmasian 164 150 109 % 53 55 96 % 17 12 142 %

Bio- ja ympäristötieteellinen 109 155 70 % 139 142 98 % 50 55 91 %

Kasvatustieteellinen 427 442 97 % 291 330 88 % 18 20 90 %

Valtiotieteellinen 342 360 95 % 378 350 108 % 45 44 102 %

Svenska social- och kommunalhögskolan 81 65 125 %

Maatalous-metsätieteellinen 280 264 106 % 238 248 96 % 38 40 95 %

Eläinlääketieteellinen 78 64 122 % 69 62 111 % 16 16 100 %

Koko yliopisto 2910 3000 97 % 2603 2820 92 % 475 490 97 %


31

Taulukko 7. Tohtorintutkinnot ja tohtoriopiskelijat tutkijakouluittain vuosina 2015–2017

2015 2016 2017

Tutkijakoulu Tutkinnot Opiskelijat Tutkinnot Opiskelijat Tutkinnot Opiskelijat

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen 168 2172 191 2128 167 2006

Luonnontieteellinen 84 518 79 499 66 506

Terveyden tutkimisen 178 1168 153 1279 170 1283

Ympäristö-, elintarvike ja biotieteellinen 82 569 85 561 72 522

Muu1 17 4 3 6

Yhteensä 529 4431 508 4470 475 4323

Kuvio 9. Suoritetut alemmat, ylemmät ja tohtorin tutkinnot 2010–2017

Kuvio 10. Ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteiden saavuttaminen koulutusalaryhmittäin 2014–2017

1 Taulukoissa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin.

2 854 2 9102 638 2 607

2 719 2 825 2 7572 910

2 243 2 1892 514

2 694 2 648 2 692 2 686 2 603

434 442 432 453 480 529 508 475

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Alempi tutkinto Ylempi tutkinto Tohtorin tutkinto

330

670

405

270

498

100

302

45145

55

0100200300400500600700800

2014 2015 2016 2017 Tavoite


32

OPISKELU

Uudet koulutusohjelmat käyntiin Helsingin yliopisto on vuosien 2015–2017 aikana tehnyt laajan koulutusuudistuksen siten, että kaikki yliopiston koulutus järjestetään koulutusohjelmissa. Kandiohjelmia on yhteensä 32, maisteriohjelmia 61 ja tohtoriohjelmia 32. Suuri osa uusista ohjelmista on monitieteisiä ja osa tiedekuntarajat ylittäviä. Kan-sainvälinen haku on 28 maisteriohjelmaan.

Ensimmäiset opiskelijat uusissa koulutusohjelmissa aloittivat opiskelun syksyllä 2017.

Koulutusohjelmat on suunniteltu useita tieteenaloja yhdistellen niin, että ne antavat opiskelijalle hyvät valmiudet tulevaisuuden muuttuvaan ja monimuo-toiseen työelämään. Kaikkien alojen ja tutkintota-sojen koulutuksen osaamistavoitteet ja työelämä-relevanssi on tarkastettu. Useamman tieteenalan koulutusohjelmassa opiskelija voi opintojen edetessä tarkentaa opintoalaansa. Tavoitteena on ollut suju-voittaa opiskelua ja vähentää toistuvia osallistumisia hakuvaiheeseen. Hakukohteiden määrä on puolittu-nut suunnitellusti.

Koulutusohjelmarakenne mahdollistaa siirtymisen alalta toiselle sekä yliopiston sisällä että korkeakou-lujen välillä kansallisesti ja kansainvälisesti ilman täydentäviä opintoja. Alan vaihto tapahtuu tutkinto-tasolta toiselle siirryttäessä. Lisäksi koulutusohjel-mien opetussuunnitelmat ja opintojen ohjauksen palvelut digitaalisine välineineen tukevat opiskelua ja opintojen etenemistä sekä valmistumista tutkinto-jen tavoiteajassa: kandiohjelmasta kolmessa vuo-dessa ja maisteriohjelmasta kahdessa vuodessa.

Vuoden kuluessa valmisteltiin opiskelua tukevia oh-jeita eri opiskelijaryhmille. Osa sähköisistä opiskeli-joiden palveluista, kuten opiskelijatietojärjestelmän opintojen suunnitteluväline on vielä valmisteilla, mutta sen käyttöönoton pilotointi käynnistyi kuiten-kin jo osassa koulutusohjelmia syksyllä.

Opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seu-rannan periaatteista päätettiin. Uudet opintojen oh-jaus- ja seurantakäytännöt ja niitä tukevat sähköiset palvelut suunnitellaan koulutusuudistuksen siirty-mävaiheen aikana, vuoteen 2020 mennessä.

Koulutusohjelmilla on johtajat ja johtoryhmät, jotka vastaavat koulutusohjelman toiminnan laadusta. Koulutusohjelmien laadunhallinnan menettelytavat valmistellaan uudistuksen siirtymävaiheen aikana.

Vanhan ja uuden koulutusrakenteen rinnakkaiseloa Koulutusuudistuksen siirtymävaihe jatkuu elokuu-hun 2020. Siihen saakka yliopistosta valmistuu sekä vanhan koulutusrakenteen mukaan opiskelleita että uusien koulutusohjelmien opiskelijoita.

Vanhoilla opiskelijoilla on siirtymävaiheessa kaksi vaihtoehtoa: jatkaa vanhan opetussuunnitelman mukaisesti opinnot loppuun siirtymävaiheen aikana tai siirtyä uuteen koulutusohjelmaan. Vanhoille opiskelijoille on tiedotettu siirtymiskäytännöistä ja valmisteltu uuden ja vanhan opetussuunnitelman vastaavuustaulukoita sekä muita ohjeita ja lomak-keita. Opiskelija voi harkita oman tilanteensa mu-kaan, jatkaako vanhan opetussuunnitelman mukai-sesti opintoja, vai siirtyykö uuteen koulutusohjel-maan. Siirryttyään uuteen koulutusohjelmaan ei voi enää palata suorittamaan vanhan opetussuunnitel-man mukaisesti.

Vanhoja opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin ja yksittäisiin ja ryhmäkohtaisiin haasteisiin etsittiin yhteisiä ratkaisuja. Siirtymävaiheessa tarkoitus on löytää mahdollisimman opiskelijamyönteiset ratkai-sut myös sellaisissa koulutuksissa, joissa uusi koulu-tusrakenne on sisällöltään hyvin erilainen kuin opis-kelijan aloittama koulutus ennen uudistusta.

Koulutusohjelmien toiminnan käynnistämistä tuet-tiin uusien koulutusohjelmajohtajien säännöllisillä tapaamisilla sekä rehtorin, vararehtorin ja muun johdon tiedekunta- ja kampuskohtaisilla keskustelu-kierroksilla. Uudistuksen käytännön toimeenpanon haasteisiin on etsitty ratkaisuja yhdessä eri toimijoi-den välisissä keskusteluissa.

Koulutusohjelmat, koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmät ovat uusia toimijoita yliopistossa. Siir-tymävaiheessa koulutusohjelmien käytännön rooli ja asema tulee vahvistumaan yliopiston johtosääntöi-hin kirjatulla tavalla. Vuoden aikana valmisteltiin koulutusohjelmien ottamista mukaan yliopiston si-säiseen toiminnanohjaukseen ja resurssien jakami-seen. Erityisesti keskusteltiin tiedekuntien yhteisten koulutusohjelmien resurssien varmistamisesta ja kannustimista.


33

Opiskelija vaihdossa Opiskelijaliikkuvuus on laskenut vaihtoon lähtevien opiskelijoiden osalta ja kasvanut hiukan saapuvien opiskelijoiden osalta. Yli kolme kuukautta kestäville vaihtojaksoille opiskelijat osallistuivat siten, että asetettu tavoite toteutui 88 prosenttisesti. Tässä on kolmen prosentin lasku vuoteen 2016 verrattuna.

Vaihtokohteiden ja meille saapuvien opiskelijoiden lähtömaiden kymmenen kärki on pysynyt vuodesta toiseen melko vakiona. Saapuvien opiskelijoiden läh-tömaina Saksa ja Ranska ovat suurimpia. Suomesta Eurooppaan suuntaudutaan tasaisemmin kärkimais-sakin. Kymmenen joukossa on eurooppalaisten mai-den lisäksi edelleen Kiina, mutta uutuuksina Yhdys-vallat ja Australia. Viimeksi mainittuihin suosittui-hin vaihtokohdemaihin on tehty viime vuosina uusia sopimuksia, jotta opiskelijoille olisi aiempaa parem-min vaihtomahdollisuuksia tarjolla. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrän vähenemisen syy on opiskelijapalautteen mukaan koulutusuudistus. Lu-kuvuonna 2017–2018 poikkeuksellisen moni lähtijä

suosi vaihtoa kevätlukukaudeksi. Opiskelijat halusi-vat olla paikalla lukuvuoden ja uuden tutkintoraken-teen käynnistyessä.

Taulukko 8. Opiskelijavaihdon kärkimaat (yli kolmen kuukauden vaihto, perustutkinto-opiskelijat)

Maa Suomesta Maa Suomeen Iso-Britannia 68 Saksa 222 Alankomaat 60 Ranska 162 Saksa 55 Italia 123 Ruotsi 52 Espanja 101 Ranska 38 Kiina 65 Espanja 34 Alankomaat 54 Kiina 32 Belgia 50 Belgia 29 Iso-Britannia 48 Yhdysvallat 26 Tsekki 40 Australia 25 Venäjä 35

Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuus tiedekunnittain 2016–2017

Tiedekunta Lähteneet 2017

Saapuneet 2017

Yhteensä 2017

Lähteneet 2016

Saapuneet 2016

Yhteensä 2016

Teologinen 12 6 18 18 9 27 Oikeustieteellinen 133 159 292 136 158 294 Lääketieteellinen* 39 50 89 14 22 36 Humanistinen* 134 197 331 169 214 383 Matemaattis-luonnontieteellinen 42 151 193 74 142 216 Farmasia 10 62 72 15 52 67 Bio- ja ympäristötieteellinen 31 104 135 32 83 115 Kasvatustieteellinen* 37 69 106 82 87 169 Valtiotieteellinen 131 274 405 154 226 380 Svenska social- och kommunalhögskolan 24 32 56 29 32 61 Maatalous-metsätieteellinen 75 133 208 83 151 234 Eläinlääketieteellinen 6 15 21 8 18 26 Koko yliopisto 674 1252 1926 814 1194 2008

* Oppiaineita siirtynyt kasvatustieteellisestä lääketieteelliseen ja humanistiseen vuoden 2017 alussa.


34

Opinnot etenevät Vuoden aikana yliopistossa suoritettiin lähes 1,1 mil-joonaa opintopistettä, joista 910 000 opintopistettä oli perustutkinto-opiskelijoiden suorittamia. Vaihto-opiskelijana ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja opintopisteitä oli lähes 20 000. Muualta yliopistoon tulleet vaihto-opiskelijat taas suorittivat 33 000

opintopistettä. Tutkinto-opiskelijoiden määrän vä-hentyessä myös suoritettujen opintopisteiden määrä on viime vuosina lievästi laskenut.

Lukuvuodessa 55 opintopistettä suorittaneiden opis-kelijoiden osuus on noussut lukuvuodesta 2014–2015 yliopistotasolla 2,5 %. Lukuvuonna 2016–2017 55 op suorittaneiden osuus oli 29,3 %. Parhaiten tä-män rajan saavuttavat eläinlääketieteellisen ja lääke-tieteellisen tiedekunnan opiskelijat.

Taulukko 10. Suoritetut opintopisteet 2015–2017

2015 2016 2017 Perustutkintoa suorittavat opiskelijat 926 004 923 054 913 405 Tieteellistä jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat 33 927 32 500 29 793 Lähteneet vaihto-opiskelijat 21 588 19 688 19 886 Saapuneet vaihto-opiskelijat 33 875 32 438 33 344 Avoin yliopisto ja erilliset opinnot 88 660 83 976 77 348 Muut 5 727 5 191 5 970 Yhteensä 1 109 781 1 096 847 1 079 746

Kuvio 11. 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä tiedekunnittain lukuvuonna 2016–2017

(Vaaka-akseli: 55 op suorittaneet opiskelijat; pystyakseli: 55 op suorittaneiden osuus läsnä olevista; ympyrän koko: läsnä olevat)

Teologinen

Oikeustieteellinen

Lääketieteellinen

Humanistinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Farmasian

Bio- ja ympäristötieteellinen

Kasvatustieteellinen

Valtiotieteellinen

SocKom

Maatalous-metsätieteellinen

Eläinlääketieteellinen

Viikin monitieteiset

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

55%

60%

0 200 400 600 800 1000 1200

55 o

p su

oritt

anei

den

osuu

s lä

snäo

levi

sta

55 op suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärä


35

Kaksikielisyys ja ruotsinkielinen koulutus Uudenlaisessa toimintaympäristössä toimiminen ja navigoiminen ovat – kuten koko yliopistoa – leiman-neet myös ruotsinkielistä koulutusta ja ruotsinkieli-siä rakenteita. Yhteistyö uusien koulutusohjelmien välillä sekä uuden yliopistopalvelurakenteen kanssa on muotoutunut vuoden aikana, mutta hakee vielä joltain osin muotoaan. Viestintäkanavia on uudis-tettu, jotta ruotsinkielisen opetuksen ja sen tuen re-surssit saadaan mahdollisimman hyvään käyttöön.

Syksyn aikana tehtiin kartoitus kaksikielisten tutkin-tojen toimintaedellytyksistä ja toimivuudesta. Kar-toitusta käytetään kaksikielisten tutkintojen vahvis-tamiseen vuodesta 2018 alkaen.

Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aloitettiin oma ruotsinkielinen aineenopettajankoulutus, johon otettiin 15 tutkinto-opiskelijaa ja 15 ulkopuolista ha-kijaa. Ruotsinkielinen kasvatustieteellinen koulutus on parissa vuodessa kasvanut vahvaksi ruotsinkie-liseksi tutkimuksen ja koulutuksen ympäristöksi. Vuoteen 2020 mennessä ruotsinkielisiä kasvatustie-teen opiskelijoita tulee olemaan noin 400. Näin vas-tataan vuosi vuodelta paremmin pääkaupunkiseu-dun ruotsinkielisten koulujen opettajatarpeeseen.

Ruotsinkielisen opiskelijarekrytointihankkeen Uni på väg:in kautta on annettu 134 luentoa lukiolaisille vuoden 2017 aikana. Luennot ovat yliopiston opiske-lijoiden antamia ja ideana on antaa lukiolaiselle kuva yliopisto-opiskelusta ja Helsingin yliopistosta. Kou-lut ja lukiolaiset ovat arvostaneet vierailuita paljon, ja hanke on saanut jatkuvasti hyvää palautetta ja muodostunut ”brändiksi”.

Summer school Helsinki Summer School järjestettiin jälleen elo-kuussa 2017. Kursseja oli yhteensä 19 ja opiskelijoita 261 yli 50 eri maasta. Pudotusta edelliseen kesäkou-luun (2015: 328 opiskelijaa) oli hieman, mutta vuo-den 2017 kesäkoulussa keskeistä oli toiminnan uu-delleenkäynnistäminen uusien koulutusohjelmien uudistuksesta johtuvan välivuoden 2016 jälkeen.

OPISKELUN TUKI

Koulutusohjelmien digiloikkahankkeet Digiloikkahankkeiden ensimmäiselle kierrokselle valittiin 15 hanketta, joissa oli mukana 14 kandioh-

1 https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/2017/06/22/digiloikka-challenge-voittajat/ 2 https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/ 3 https://student.helsinki.fi/opintoni 4 https://guide.student.helsinki.fi/ 5 https://courses.helsinki.fi/

jelmaa ja yksi yhteishanke liittyen johtamisen opin-tokokonaisuuksiin maisteriohjelmissa (mukana Svenska social- och kommunalhögskolan, kasvatus-tieteen maisteriohjelma ja teologian ja uskontotie-teen maisteriohjelma).

Lisäksi syksyllä valittiin mukaan 2018 alkavaan kak-kosvaiheeseen yhteensä 16 hanketta, joissa on mu-kana 11 kandiohjelmaa ja yhdeksän maisteriohjel-maa. Hankkeet valittiin hakemusten perusteella. Ha-kemukset suunnitelmineen esiteltiin avoimessa tilai-suudessa arviointiraadille ja yleisölle.

Valituille ohjelmille on jaettu molemmille vuosille 1,1 miljoonaa euroa erillistä taloudellista tukea kehittä-miseen. Mukana on ohjelmia kaikilta kampuksilta. Jokaista hanketta tukee nimetty yhdyshenkilö ope-tusteknologiapalveluista ja pedagoginen yliopiston-lehtori. Hankkeita on tuettu räätälöidyillä koulutuk-silla, tilaisuuksilla ja konsultaatiolla. Kesäkuussa oli digiloikkakoulutusohjelmien ”Challenge1”, jossa kuultiin yhdeksästä hankkeesta ja siitä mihin hank-keissa keskitytään.

Ensimmäisen vaiheen ohjelmat esittelivät tuloksiaan seminaarissa joulukuussa. Hankkeita ja niiden edis-tymistä voi seurata digiloikkablogista2.

Digitaaliset opetus- ja oppimisympäristöt Uusina digitaalisina opetuksen apuvälineinä otettiin käyttöön Opintoni-palvelu3. Palvelu tarjoaa opiskeli-jalle oman personoidun sivun kursseihin, kiinnosta-viin sisältöihin sekä yliopiston muihin palveluihin.

Opintoni-palvelussa oli keskimäärin kuukausittain 4 179 yksittäistä käyttäjää. Vilkkaimpana aikana lo-kakuussa kävijöitä oli 11 556. Vuoden aikana käynti-kertoja palvelussa oli 720 937. Noin 40 % käyttäjistä käytti palvelua mobiililaitteen avulla.

Opiskelijan ohjeet4 otettiin käyttöön aluksi erityi-sesti uusien koulutusohjelmien tarpeisiin. Loka-kuussa 2 957 opiskelijaa kirjautui palveluun. Vuoden aikana palveluun kirjauduttiin 143 739 kertaa.

Kaikella opetuksella on kurssisivu, jolla opettajat voivat jakaa perustiedon lisäksi materiaaleja ja vies-tiä opiskelijoille. Hakutoiminnan avulla löytyvät kaikki yliopiston kurssisivut. Kurssisivut ovat avoi-mesti kaikkien nähtävillä.

Lokakuussa kurssisivuille5 kirjautui 13 289 yksit-täistä käyttäjää. Vuoden aikana sivustolle kirjaudut-tiin 1 574 891 kertaa.

https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/2017/06/22/digiloikka-challenge-voittajat/


https://student.helsinki.fi/opintoni

https://guide.student.helsinki.fi/

https://courses.helsinki.fi/



36

Oppimisympäristö Moodle on myös vakiinnuttanut asemansa:

• Sisäänkirjautumiskertoja 4 406 876 • Käyttäjiä 51 262 • Opetuskäytössä olevat kurssialueet 12 850 • Opettajia 8 866

Yliopistopedagogiikan keskus Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) aloitti vuoden alussa toimintansa ja kokosi yhteiseen yksikköön kampusten pedagogiset yliopistonlehtorit ja entisen yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksi-kön (YTY) opetus- ja tutkimushenkilöstön. Yksikköä johtaa yliopistopedagogiikan professori.

HYPE kouluttaa yliopiston opetus- ja tutkimushen-kilöstöä korkeakouluopetuksen ja -oppimisen asian-tuntijoiksi. Keskus tuottaa ja tukee alan tutkimusta Helsingin yliopistossa ja tekee tutkimusyhteistyötä sekä Suomessa että ulkomailla yliopistopedagogiik-kaa tutkivien ja opettavien yliopistojen kesken. Kol-mas tehtävä on tukea yliopiston uusien koulutusoh-jelmien opetusta ja oppimista pedagogiseen asian-tuntemukseen ja tutkimukseen perustuvaan tietoon pohjaten.

Keskuksen tutkimus on monitieteistä ja kohdistuu yliopisto-opiskelun eri vaiheisiin ja opettajien peda-gogiseen kehittymiseen eri uravaiheissa. Tutkimuk-sella vastataan ajankohtaisiin yliopisto-oppimisessa ja -opetuksessa tunnistettuihin haasteisiin. Keskus painottaa yksilöllisten opintopolkujen tutkimusta sekä opiskelijan syvällistä oppimista ja hyvinvointia tukevan oppimisympäristön tutkimuspohjaista ke-hittämistä. Näin tuetaan yliopiston strategian Opis-kelija keskiöön -tavoitetta.

Opetus- ja opiskelijapalvelut Vuoden aikana opetus- ja opiskelijapalveluiden (OPA) henkilöstön työtehtävien sisällöt ja eri tiimien välinen työnjako on ollut erityisenä kehittämisalu-eena. Jatkossakin on tarve selkiyttää opetus- ja opis-kelijapalveluiden ja opettajien työn- ja vastuujakoa neuvonta- ja ohjaustehtävissä. Työtehtävien sisältöi-

hin on vaikuttanut myös toimintaympäristön digita-lisoituminen, sillä vuoden aikana on saatu useita di-gitaalisia työvälineitä käyttöön tai testattavaksi.

OPA uudisti opiskelijaneuvonnan ja ohjauksen tie-dotuksen, myös neuvonnan ajanvarauksen uudistus eteni hyvin. Tilamuutoksia on suunniteltu ja toteu-tettu kaikilla kampuksilla sekä opetus- ja opiskelija-palveluiden opintoneuvonnan että erityisohjauksen tarpeisiin. Jatkossa halutaan ottaa huomioon myös opettajien antaman ohjauksen tilatarpeet, jotta opis-kelijat löytäisivät palvelut paremmin.

OPISKELIJAPALAUTE Opiskelijapalaute nivoutui aiempaa tiiviimmin osaksi opintoja. Uusien syksyllä 2017 aloittaneiden koulutusohjelmien opiskelijoiden opintoihin kuuluu pakollisena osana sekä valtakunnalliseen Kandipa-lautteeseen että yliopiston omaan opiskelijapalaut-teeseen eli HowULearn-kyselyihin vastaaminen.

Syksyllä aloittaneille uusien kandiohjelmien opiske-lijoille tehtiin ensimmäistä kertaa HowULearn-aloi-tuskysely. Kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden aiem-mista opiskeluprosesseista, heidän luottamukses-taan pärjätä opinnoissa, opiskelu-uupumuksen ta-sosta, hakumotiiveista sekä taustoista. Kyselyvas-taukset auttavat koulutusohjelmia tunnistamaan, millaisilla valmiuksilla opiskelijat kandiohjelmat aloittavat sekä millaisista elementeistä laadukas ope-tus ja opiskelu syntyvät.

Yliopistojen, opiskelijoiden sekä opetus- ja kulttuu-riministeriön yhteisenä hankkeena kehitetty valta-kunnallinen Kandipalaute uudistui. Vuoden alusta Kandipalaute-kyselyn pohjana alettiin käyttää Hel-singin yliopistossa kehitettyä HowULearn-kyselyä. Myös kyselyn tekninen toteutus ja ylläpito siirtyivät saksalaiselta toimittajalta Tieteen tietotekniikan kes-kukselle CSC:lle.

Kandipalautteeseen vastanneiden osuus on noussut kyselyn käyttöönotosta aina vuoteen 2016 asti, mutta vuonna 2017 vastausaktiivisuus kääntyi lähes kai-kissa tiedekunnissa laskuun: vastaajien osuus 0li 67 % (2016: 74 %).


37

Kuvio 12. Poimintoja kandipalautteen 2017 tuloksista

KOHTI TYÖELÄMÄÄ Urapalvelut osallistui uusiin koulutusohjelmiin si-sältyvien asiantuntija- ja työelämäopintojen suun-nitteluun ja toteutukseen. Vuonna 2017 kursseja to-teutettiin 35 ja niihin osallistui 1 500 opiskelijaa. Kursseilla myös vierailtiin yrityksissä ja haastateltiin yliopiston alumneja heidän urapolustaan.

Urapalvelut järjesti lisäksi lyhyempiä koulutuksia, tietoiskuja ja cv-klinikoita.

Vuonna 2017 yksilöllisessä uraohjauksessa kävi 350 henkilöä.

Työpaikkatietokanta Rekrynettiin jätettiin lähes 8 000 ilmoitusta, sen kautta välitettiin 1 900 harjoit-telupaikkaa.

Lean-pilottina ollut yliopiston harjoittelujärjestelmä uudistettiin ja keskitettiin Urapalveluihin. Urapalve-lut huolehti nyt työnantajien ja opiskelijoiden neu-vonnasta, harjoittelusopimuksista ja harjoittelun in-fotilaisuuksista. Tämä oli tiedekuntien ja laitosten tehtävä ennen Yliopistopalveluja. Keskitetyn proses-sin kautta harjoitteli 700 opiskelijaa.

Yliopiston ryhmämentorointiohjelmaan osallistui 100 opiskelijaa ja 30 mentoria, jotka ovat kaikki yli-opiston alumneja. Vuoden 2018 keväälle jatkuvassa ohjelmassa on mukana opiskelijoita lähes kaikista tiedekunnista.

Helsingin yliopisto on mukana kansallisessa Latua-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa työl-listymisestä sekä yliopistokoulutuksen vastaavuu-desta työelämän osaamisvaatimuksiin sekä luoda kattava tietopohja työelämätiedosta koulutuksen suunnittelun ja kehittämisen sekä opetuksen ja oh-

jauksen tueksi. Hankkeessa kehitetään uraseuranta-kyselyjä ja tuetaan kestäviä koulutusvalintoja. Hank-keen myötä Urapalvelut jatkoi yliopistojen uraseu-rantojen uudistamista. Hankkeessa jatkettiin myös harjoittelusopimusjärjestelmän kehitystyötä. Järjes-telmän avulla pystytään digitalisoimaan harjoittelu-sopimusten tekeminen.

Urapalvelut järjesti ulkomaisille opiskelijoille suun-natun Rekrytoi rohkeasti -tapahtuman, jossa kan-sainväliset maisteriopiskelijat tapasivat työnantajia. Urapalvelut osallistui ainejärjestöjen järjestämiin työelämätapahtumiin (Kumpulan Potentiaali-tapah-tuma, Viikki-Areena, Valtiotieteilijöiden työelämä-messut) pitämällä työnhakuinfoja ja cv-työpajoja. Näihin tapahtumiin osallistui satoja opiskelijoita ja useita kymmeniä työnantajia.

TUTKINNON JÄLKEEN Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto on tehnyt valtakunnallisia uraseurantaky-selyjä jo yli 10 vuotta. Maistereiden sijoittumista tar-kastellaan viisi ja tohtoreiden 2–3 vuotta valmistu-misen jälkeen. Uraseuranta on kokonaistutkimus, joka lähetetään kaikille sen piirissä oleville. Tulokset vuonna 2017 toteutetusta kyselystä (maisteri ja toh-tori) eivät ehtineet tähän katsaukseen, joten tulokset ovat vuoden 2016 lopulla toteutetusta kyselystä.

Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu kääntyi laskuun vuonna 2016 ja lasku jatkui myös vuoden 2017 ajan. Suurin selittävä tekijä on talouskehityksen käänne nousuun. Kyselyn tuloksista on kuitenkin nähtä-vissä, että koulutus on kannattanut sekä hyvinä että huonoina aikoina: mitä korkeampi koulutusaste sitä korkeampi työllisyysaste.

31%

48%

31%

52%

54%

33%

49%

40%

13%

11%

16%

6%

2%

5%

3%

1%

0%

3%

1%

1%

Opetetut asiat ovat olleet mielekkäitä.

Olen saanut muilta opiskelijoilta tukea ja apua, kun on ollut tarvetta.

Olen nauttinut opiskelusta opintojaksoilla.

Olen oppinut tarkastelemaan asioita eri näkökulmista.

Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä En pysty arvioimaan


38

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 2016 kyselyyn vastanneista

• 84 % oli työssä, työttömänä 4 % • työssä olevista 84 % oli koulutustasoa vastaa-

vassa tai vaativammassa työssä • 58 % hyödynsi jatkuvasti yliopistossa oppimi-

aan asioita työssään (+jonkin verran/osittain, yht. 94 %)

• 58 % oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä tut-kintoonsa työuransa kannalta (+ melko tyyty-väisiä, yht. 84 %)

• syksyn 2014 kyselyyn verrattuna tutkintotyyty-väisyys, kyky hyödyntää yliopistossa oppi-maansa sekä koulutustasovastaavuus laskivat hieman

• työttöminä valmistumisen jälkeen oli ollut 33 % • vain 32 % vastaajista on täysin samaa mieltä tai

samaa mieltä väittämän kanssa ”koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään” (hieman samaa mieltä 31 %, yht. 63 %).

Uraseurannoissa on ollut alusta asti mukana ns. osaamiskysymyspatteristo, jossa vastaajat arvioivat eri osaamisalueiden kehittymistä yliopisto-opin-noissa ja niiden tarvetta työelämässä.

Parhaiten kehittyvät työelämässä tarvittavista osaa-misalueista teoreettinen osaaminen, tiedonhakutai-dot, analyyttisen ja systemaattisen ajattelun taidot, viestintä suomeksi, kyky oppia ja omaksua uutta, it-seohjautuvuus ja oma-aloitteisuus.

Työelämässä tarvittavista osaamisalueista puoles-taan heikommin kehittyvät stressinsietokyky, yhteis-työtaidot, organisointi- ja koordinointikyky, neuvot-telutaidot, verkostoitumistaidot ja projektinhallinta-taidot.

Uraseurantatulosten valossa keskeisiä opintojen ke-hittämiskohteita ovat osaamisperustaisuuden lisää-minen, työelämätaitojen tekeminen näkyviksi oppi-mistavoitteissa ja opetuksessa, työelämäyhteyksien lisääminen opinnoissa sekä urasuunnittelun tuen ja urataitojen kehittäminen. Näihin panostetaan vah-vasti Helsingin yliopiston koulutusohjelmauudistuk-sessa – ja on panostettu myös aiemmin.

25 500 OPISKELIJAA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA

AVOIN YLIOPISTO Avoin yliopisto vietti 40-vuotisjuhliaan ja tarjosi vuoden aikana noin 2 000 luentoja verkkokurssia, kirjallisuuskuulustelua ja verkkotenttiä. Vuonna 2017 opiskelijoita olikin ennätyksellinen määrä, yli 25 000, ja he suorittivat lähes 110 000 opintopis-tettä. Koulutusohjelmauudistuksen myötä Avoimen yliopiston tarjonta ja tarjonnan laajuus muuttui yh-dellä rysäyksellä. Muutokseen valmistauduttiin tii-vistämällä yhteistyötä koulutusohjelmien kanssa: oppimateriaaleja ja opintojaksoja on tuotettu yh-dessä entistä enemmän. Opetuksen toteutuksen digi-loikka -hanke on ollut oleellinen osa Avoimen yli-opiston ja digiloikkaan osallistuneiden koulutusoh-jelmien yhteistyötä. Avoimessa yliopistossa on pitkä kokemus digipedagogiikan kehittämisestä ja hyö-dyntämisestä siten, että opiskelija pysyy keskiössä. Osa näistä digitaalisuuteen tukeutuvista kursseista voidaan jalostaa toimimaan osana koulutusohjel-mien opiskelijavalintaa.

YLIOPISTO-LEHTI 4/2017 Professori Lasse Lipponen ryhmineen selvittää, kuinka varhaiskasvatukseen voisi luoda myötätuntoa ruokkivaa kulttuuria. Lipponen on myös mukana HEI Schools -yrityksessä, jonka tarkoitus on tuotteistaa suomalaistyylinen päiväkoti maailmalle. Lähtökohtana on leikin kautta oppiminen vastapainona mittaami-selle.

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus/mita-paivakoti-opettaa

KUVA: VEIKKO SOMERPURO



HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS

39

YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUSHelsingin yliopiston strategian visio on globaali vai-kuttaja – yhdessä. Tutkijayhteisö toteuttaa visiota työssään päivittäin ja siihen valmennetaan myös opiskelijoita.

Vuonna 2017 yliopiston tiedesisältöjen kansainväli-nen medianäkyvyys kasvoi merkittävästi. Vuoden ai-kana Helsinki Challenge -ideakilpailu teki Suomessa tehtävää tiedettä ja kilpailun edustamaa uutta toi-mintatapaa näkyväksi. Suomalaisten yliopistojen yh-teistyönä tehty Helsinki Challenge Impact Camp Brysselissä saavutti Euroopan unionin päättäjät ja vaikuttajat. Kiinassa yliopisto toteutti Sino-Finnish Challenge -tiedekilpailun yhdessä kiinalaisten yli-opistojen ja kumppanien kanssa.

Kiinassa alkoi myös mittava yliopistojen ja yritysyh-teistyön monitieteinen hanke MegaSense1. Me-gaSense on Helsingin yliopiston kehittämä ekosys-teemikonsepti, joka tarjoaa reaaliaikaisen alustan uudenlaiselle ulkoilmanlaadun monitoroinnille. Me-gaSense on herättänyt kiinnostusta Suomessa ja ul-komailla muun muassa telekommunikaatio- ja sen-sorilaitteita valmistavissa yrityksissä. Hankkeessa kehitetään tutkimusideaa yhdessä yritysten kanssa ja rakennetaan kestävä ja laaja kansainvälinen yritys-ten ja tutkimuslaitosten ekosysteemiverkosto.

Yliopiston vahva kansainvälinen alumnijoukko vai-kuttaa maailmalla. Alumnitoiminta laajeni vuonna

1 http://www.helsinki.fi/megasense

2017 Brysseliin ja Tukholmaan, joissa käynnistyivät EU Alumni Club ja Sweden Alumni Club.

Helsingin yliopisto juhlisti vuonna 2017 Suomen it-senäisyyden satavuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden teema oli yhdessä. Yliopisto luo tulevaisuuden hy-vinvoinnin ratkaisuja tiedeyhteisön ja yhteiskunnan osaajien yhteistyöllä.

SUOMI 100 -JUHLAVUOSI Juhlavuosi toi tieteen kaikkien ulottuville ja koetta-vaksi. Yliopistolaiset olivat mukana yli kolmessa-kymmenessä Suomi 100 -teemaisessa hankkeessa, tapahtumassa ja projektissa. Yliopiston näkyvimmät juhlavuoden tapahtumat olivat tiedepohjainen Hel-sinki Challenge -ideakilpailu, Thinkfest-kaupunki-festivaali ja uuden Tiedekulman avautuminen.

Yliopistomuseolla tutustuttiin suomalaisen äitiys-pakkaukseen Baby in the Box -näyttelyssä. Tutki-musasemilla Tvärminnessä ja Hyytiälässä sekä Cer-nissä Genevessä järjestettiin temaattista ohjelmaa. Valtiokalenterin juhlaseminaari sekä 100 tasa-arvo-tekoa -hankkeen juhla keräsivät yleisöönsä arvoval-taisen vierasjoukon. Nobelisti Bengt Holmström kunnioitti yliopiston vuosipäiväjuhlaa läsnäolollaan ja pitämällä juhlapuheen. Pitempiaikaisemman muiston juhlavuodesta jätti Viikkiin istutettu juhla-kuusi.

YLIOPISTO-LEHTI 1–10/2017 100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlavuonna Yliopisto-lehti tarkasteli suomalaisuutta eri tieteenalojen näkökul-masta Olla suomalainen -palstalla ja -podcasteissa. Sarja ilmestyi jokaisessa vuoden 2017 lehdistä ja siinä käsiteltiin muun muassa geenejä, myyttejä, kieltä ja metsää.

Lue ja kuuntele koko sarja

http://www.helsinki.fi/yliopisto-lehti

http://www.helsinki.fi/megasense

http://www.helsinki.fi/megasense

http://www.helsinki.fi/yliopisto-lehti


40

Helsingin yliopisto järjesti kevään 2017 lopuksi kolme promootiota juhlistaakseen itsenäisen Suo-men satavuotista taivalta sekä reformaation 500. merkkivuotta. Kuukauden sisään järjestettiin teolo-gisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan tohtoripro-mootiot sekä filosofisen tiedekunnan maisteri- ja tohtoripromootio. Promootioissa vihittiin kunnia-tohtoreiksi yhteensä 26 tieteen, kulttuurin ja yhteis-kunnan eri aloilla ansioitunutta henkilöä. Heidän joukossaan Saksan liittokansleri Angela Merkel sai filosofian kunniatohtorin arvon, tasavallan presi-dentti Sauli Niinistö oikeustieteen kunniatohtorin arvon ja piispa Irja Askola teologian kunniatohtorin arvon.

Vuodelle 2017 osui myös muita juhlavuosia: lasten-tarhaopettajakoulutuksen 125-vuotista taivalta juh-littiin valtakunnallisesti ja opettajankoulutuksen kehtona toimiva Helsingin normaalilyseo täytti 150 vuotta.

HELSINKI CHALLENGE -IDEAKILPAILU Helsingin yliopisto järjesti tiedepohjaisen Helsinki Challenge1 -ideakilpailun yhdessä yhdeksän muun suomalaisen yliopiston kanssa Suomi 100 -juhlavuo-den kunniaksi. Kilpailun teemaksi valittiin YK:n kes-tävän kehityksen tavoitteet. Kilpailuun haki yli 110 tiimiä kymmenestä suomalaisesta yliopistosta. Tii-meissä oli mukana yli 340 asiantuntijaa 160 eri orga-nisaatiosta.

Kilpailun kiihdyttämöohjelmassa tutkijavetoiset tii-mit loivat ratkaisuja kestävän kehityksen tavoittei-siin yhdessä yhteiskunnan osaajien kanssa. Kiihdyt-tämöohjelma koostui työpajoista, suuren yleisön pitch-tilaisuuksista ja kahdesta yhteiskehittelyta-pahtumasta. Kiihdyttämöohjelman aikana kilpailu-tiimit tapasivat yhteensä yli 162 kotimaista ja kan-sainvälistä mentoria.

Vuoden aikana Helsinki Challenge -kilpailu loi vai-kuttavia monitieteisiä ratkaisuja ja toi yliopistoille uusia kumppanuuksia. Lisäksi kilpailu teki Suo-messa tehtävää tiedettä ja kilpailun edustamaa uutta toimintatapaa näkyväksi.

Helsinki Challengen verkkosivuilla kävi vuoden ai-kana yli 170 000 kävijää. Kilpailun finalistien julkis-tamisviikolla aihetunnus #helsinkichallenge tavoitti yli 250 000 Twitter-tiliä. Kilpailutiimit saivat koti-maisessa mediassa 196 mediaosumaa. Helsinki Chal-lenge Team Guide -työkirjan avointa sähköistä ver-siota oli vuoden 2017 lopussa ladattu lähes 400 ker-taa. Lataajaorganisaatioiden joukosta löytyvät muun

1 http://challenge.helsinki.fi/ 2 https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma

muassa Oxfordin yliopisto Leuvenin yliopisto ja Eu-roopan tutkimusyliopistojen liitto (League of European Research Universities, LERU).

UUSI TIEDEKULMA – KAUPUNGIN KIINNOSTAVIMMAT KESKUSTELUT Yliopisto sai syksyllä käyttöönsä upean tiedeareenan, kun uusi Tiedekulma2 avattiin Yliopistonkadun ja Fabianinkadun kulmaan. Hyvät kokemukset Tiede-kulman aiempien vuosien toiminnasta kannustivat satsaamaan konseptiin ja tekemään siitä pysyvän osan yliopiston markkinointiviestintää ja vaikutta-mista.

Entisen hallintorakennuksen muutosarkkitehtuu-rista vastasi JKMM Arkkitehdit, pääsuunnittelijana Asmo Jaaksi, ja rakennusprojektin toteutti SRV. Ta-loon muuttivat myös täysin uusittu Unisport Kluuvi, Think Company, Fazerin operoima Tiedekulma Cafe ja Rosebudin operoima Tiedekulma Shop. Raken-nuksen ylimmät kerrokset yliopisto vuokrasi Reakto-rille.

Tiedekulma aukesi ryminällä 20.9. avajaisilla, jossa vieraili lähes 2 000 uudesta tapahtumatalosta kiin-nostunutta kävijää. Avajaisten Facebook-tapahtu-man näki 100 000 ihmistä ja tapahtuman "after mo-vie" katsottiin yli 12 000 kertaa. Tiedekulman suo-sion määrä tapahtumapaikkana yllätti positiivisesti. Avajaissyksyn kolmen kuukauden aikana uusissa ti-loissa järjestettiin 250 tapahtumaa ja kävijäsuosio ylitti odotukset.

Tiedekulman ja viestinnän omana tuotantona toteu-tettiin Pieni maa, suuri muuttuja -sarja, jonka tilai-suuksissa käsiteltiin Suomea kohtaavia muutoksia maahanmuutosta tietoturvaan, kielestä talouteen. Esityksiin ja keskusteluihin osallistui nimekäs joukko tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ta-pahtumasarjaa markkinoitiin näyttävästi Helsingin Sanomien medioissa ja ulkomainonnassa.

Yhteensä avajaissyksynä Tiedekulman tapahtumissa kävi arviolta 30 000–40 000 vierailijaa. Päivittäinen kävijämäärä arvioitiin 1 000–2 000 välille. Lähes kaikki isommat tapahtumat striimattiin ja sosiaali-sen median tapahtumaviestintä tavoitti yli 350 000 ihmistä. Some-kanavien seuraajamäärät ja nettisi-vustovierailut nousi uudelle tasolle. Muun muassa Facebook-seuraajat kaksinkertaistui 6 000:een ja nettisivuston käyttäjämääri nousi 1 400 prosenttia.

Tiedekulman palvelut ja tilat ovat saaneet paljon kii-tosta. Palaute niin tapahtumajärjestäjiltä kuin kävi-

http://challenge.helsinki.fi/



https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma

https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma


41

jöiltä on ollut tutkitusti erinomaista. Suositteluin-deksi NPS (skaalalla -100:sta 100:aan) oli uusien ta-pahtumapalveluiden osalta hieno 60 ja vierailijoiden keskuudessa täydet 100. Yli 50 prosenttia kävijätut-kimukseen vastanneista kertoi Tiedekulman muutta-neen heidän mielikuvaansa yliopistosta positiivisesti ja panostusta uusiin viihtyisiin tiloihin ja ohjelmaan kiiteltiin.

Vuonna 2018 palveluja hiotaan edelleen sekä lansee-rataan Tiedekulman uusia teemakampanjoita ja oh-jelmaformaatteja. Vuoden aikana panostetaan sisäl-töjen laadukkaaseen videointiin ja Tiedekulman Youtube-kanavan nostamiseen. Toinen painopiste on Tiedekulman kehittäminen vierailukohteena ja yliopiston elämyksellisenä esittelykeskuksena.

12 500 KANSAINVÄLISTÄ MEDIAOSUMAA

VIESTINTÄ JA NÄKYVYYS

Kansainvälinen mediaviestintä kasvoi Vuonna 2017 yliopiston kansainvälistä mediaviestin-tää lisättiin selvästi. Tulokset olivat hyviä.

Helsingin yliopiston osuus oli 40 prosenttia kaikista kansainvälisistä verkkouutisista, joissa kerrottiin Suomen yliopistoista1. Seuraavaksi ylsivät Aalto-yli-opisto 20 prosentin ja Turun yliopisto 10 prosentin osuudella.

Englanninkielisiä mediatiedotteita lähetettiin 61 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä 82. Li-säys näkyi kansainvälisten mediaosumien 19 prosen-tin kasvuna. Osumia englanniksi, ranskaksi, espan-jaksi, portugaliksi, saksaksi ja venäjäksi oli yhteensä 12 500. Kotimaassa lähetettiin 538 kotimaista tiedo-tetta ja mediakutsua. Kasvua oli lähes neljännes ver-rattuna edellisvuoteen. Suomenkielisessä mediassa oli 13 480 osumaa. Ruotsinkielisiä osumia oli 2 296. Luvut eivät sisällä radiota, tv:tä eikä paperilehtiä.

1 http://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/suomen-yliopistojen-nakyvyys-maailmalla-neljan-yliopiston-varassa/

Loppuvuonna ryhdyttiin hyödyntämään ulkopuoli-sen palveluntarjoajan kansainvälisiä toimittajalis-toja, joita käytettiin kahdeksan mediatiedotteen koh-dalla. Tämä kanava oli ratkaiseva kansainvälisessä läpimenossa esimerkiksi Etelämantereen retkikun-nan Science Under The Ice -tiedotteen kohdalla.

Yliopistolla vieraili 120 kansainvälistä toimittajaa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityinen onnistuminen oli teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin aikana vieraillut 40 toimittajan ryhmä. Vierailu toteutettiin yhteistyössä ulkoministeriön ja Tekesin kanssa.

Digitaalinen viestintä Yliopiston organisaatiorakenteen uudistus näkyi verkkosivuilla. Kaikilla tiedekunnilla, 90 koulutus-ohjelmalla ja 130 tutkimusryhmällä sekä useilla muilla yksiköillä on nyt uudet verkkosivut.

Yliopiston Helsinki.fi -verkkosivuja katseltiin vuonna 2017 noin 36 miljoonaa kertaa, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Kansainvälisten kävijöiden määrä kasvoi 15 prosenttia. Tutkimus-si-vuja katseltiin 1,1 miljoonaa kertaa (+114 %), Opis-kelu-sivuja 2,9 miljoonaa kertaa (+71 %) ja Ajankoh-taista-sivuja 1,6 miljoonaa kertaa (+54 %).

Koulutusuudistuksen tukeminen Vuonna 2017 käynnistyneiden uusien koulutusohjel-mien opiskelijarekrytointiin ja markkinointiin teh-tiin lisäpanostuksia. Kotimaiseen ja kansainväliseen opiskelijamarkkinointiin suunniteltiin yliopiston strategiaan pohjautuva markkinointi- ja brändikon-septi. Konsepti jalkautettiin ylätason markkinoin-nista yksittäisiin koulutusohjelmiin asti.

Koulutusohjelmien uusista verkkosivuista tehtiin houkuttelevia ja selkeitä. Aktiivisella markkinoin-nilla mahdollisimman moni potentiaalinen opiske-lija ohjattiin tutustumaan koulutustarjontaan. Mark-kinoinnissa hyödynnettiin vahvasti kohdennettua digi- ja some-markkinointia sekä kokeiltiin uuden-laisia kanavia kohderyhmien tavoittamiseen.

http://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/suomen-yliopistojen-nakyvyys-maailmalla-neljan-yliopiston-varassa/

https://www.helsinki.fi/en/news/science/what-does-it-look-like-under-the-ice-in-antarctica


42

SIDOSRYHMÄTYÖ JA KUMPPANUUDET Yliopistossa on luotu avainasiakkuuksien hoidon malli yliopiston keskeisten kumppanuus- ja yritysyh-teistyösuhteiden käynnistämiseen ja kehittämiseen. Varainhankinnan osalta malli on testattu ja otettu käyttöön. Vuoden aikana mallia laajennettiin muihin yritysyhteistyötä tekeviin Yliopistopalveluiden toi-mijoihin.

Esimerkkejä onnistuneesta kumppanuusyhteis-työstä ovat muun muassa kumppaneiden mahdollis-tamat lahjoitusprofessuurit, yritysyhteistyössä jär-jestetyt MOOC-kurssit ja monitieteinen Master-Class-ohjelma, yritysten kanssa toteutetut MiniChal-lenge tapahtumat sekä vuodesta 2010 saakka jatku-nut yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa.

Vuonna 2017 Nokia Bell Labs valitsi Helsingin yli-opiston yhdeksi Distinguished Academic Partneriksi. Yhteistyötä katselmoitiin laajassa yhteisessä työpa-jassa lokakuussa. Kuluneena vuonna syntyi myös merkittävä yhteistyöavaus, kansainvälisiä kumppa-nuuksia sisältävä MegaSense-hanke. Tukholman yli-opiston ja Helsingin yliopiston välillä tehtiin tiivistä yhteistyötä Baltic Bridge -hankkeen tiimoilta. Ta-voitteena on hankkia yhdessä resursseja synteesitut-kimuksen tekemiseksi ja Itämeren tilan paranta-miseksi.

Yliopistolla on viime vuosina pohdittu, miten tiede saataisiin paremmin päätöksenteon tueksi. Syys-kuun aikana toteutetulla, kuukauden pituisella Hack for Society -pilotilla tuotettiin tietoa siitä, miten ih-mistieteiden tutkijat, kaupunkipoliitikot ja opiskeli-jat saadaan puhumaan yhteistä kieltä ja löytämään yhteisiä tavoitteita. Yliopiston koordinoiman pilotin toteutti Think Company ja pilotin kumppaneina oli-vat Ajatuspaja e2, Kuntaliitto, Sitra sekä valtioneu-voston kanslian Kokeileva Suomi -hanke ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

KANSAINVÄLISTYVÄ ALUMNITOIMINTA Alumneja ja yliopiston yhteistyötahoja kutsuttiin vuoden 2017 aikana osallistumaan yliopiston toimin-taan, vahvistamaan työelämäyhteyksiä sekä tuke-maan osaltaan yliopiston varainhankintaa ja kan-sainvälistymistä.

Merkittävimmät alumnitoiminnan tapahtumakoko-naisuudet olivat kolmatta kertaa järjestetty Alumni-päivä maaliskuussa sekä ajattelun ja tieteen Thinkfest -kaupunkifestivaali lokakuussa. Alumni-päivä-konsepti tukee alumni-identiteetin ja aktiivi-sen yhteisöllisyyden kehittymistä. Alumnipäivän Eettinen dialogi -teema osallisti alumneja keskuste-luun yliopistolaisten kanssa eettisistä valinnoista ja kestävästä hyvinvoinnista. Thinkfestin Muutos mie-lessä -teema toi esiin sekä tieteen monipuolisuutta ja kykyä katsoa eteenpäin että muuttuvan maailman tuomia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteiskun-nan kehittämiseen. Molempiin tapahtumiin osallis-tui yhteensä yli 1 700 henkilöä.

28 000 REKISTERÖITYNYTTÄ ALUMNIA Yliopiston yhdessä Helsingin yliopiston alumni ry:n kanssa toteuttama ulkomaille suuntautunut alumni-toiminta laajeni Brysseliin ja Tukholmaan. Elo-kuussa Tukholman Suomi100-tilaisuuden yhtey-dessä perustettiin Sweden Alumni Club ja syys-kuussa Helsinki Challengen Global Impact Campin yhteydessä EU Alumni Club. Molemmissa klubeissa noin 70–100 henkilöä mukana tukemassa yliopiston

YLIOPISTO-LEHTI 4/2017 Tutkija Juha Klefströmin ryhmä testaa, miten syöpä-näytteet reagoivat eri lääkkeisiin. Jos elävät kudosnäyt-teet tulevaisuudessa hyväksytään apuvälineiksi, niillä voi-daan selvittää, mikä lääke juuri tähän kasvaimeen tehoaa. Se vähentää ihmiskokeita ja nopeuttaa oikean lääkkeen löytymistä.

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/syovan-surma

KUVA: VEIKKO SOMERPURO

http://thinkcompany.fi/




43

kansainvälistä vaikuttamista. Pekingin alumniklubi jatkoi aktiivista toimintaansa.

Vuoden aikana alumneille tarjottavien palveluiden kokonaisuutta kehitettiin muun muassa lanseeraa-malla alumnien oman Think & Lead -keskustelu-sarja, joka tukee alumnien kehittymistä asiantunti-jasta johtajaksi. Palveluiden kehittämisessä käyte-tään jatkossa tukena alumnikyselyä, joka toteutettiin kuluneena vuonna ensimmäistä kertaa kaikille alum-neille.

Vuonna 2017 rekisteröityjä alumneja oli lähes 28 000 (Alumnikampus ja -yhdistys). Alumneista noin 7 000 on alumniyhdistyksen jäseniä. ThinkLet-ter Alumni -uutiskirjeen rinnalle ovat tulleet sosiaa-lisen median kanavat, joiden merkitys on kasvanut huomattavasti. Tuottamalla aiempaa säännöllisem-min alumneille relevanttia ja kiinnostavaa sisältöä sosiaalisen median kanavien kautta tavoitetaan tu-hansia alumneja viikoittain.

VARAINHANKINTA Kesäkuun lopussa päättyi Helsingin yliopiston Te-koja maailman parhaaksi -varainhankintakampanja, joka toi esiin vahvasti yliopiston tiedeteemat. Kam-panja ylitti 25 miljoonan euron kokonaistavoitteen lahjoitusten ollessa 2013–2017 yhteensä lähes 48 miljoonaa euroa. Lahjoitustavoitteet saavutettiin kaikissa kohderyhmissä.

Vuonna 2017 lahjoituksia oli 16 620 531 euroa. Lah-joittajien lukumäärä oli 462. Vuoden loppuun men-nessä lahjoituslupauksia oli kertynyt 1 664 464 eu-roa.

Vuoden lopussa yliopistolle maksettiin myös yksityi-siin lahjoituksiin perustuva valtion vastinrahoitusta 39 633 676 euroa. Lahjoittajien kiitosjuhlaa vietet-tiin Tiedekulmassa syyskuussa.

Varainhankinnan kehittämistä on jatkettu yhdessä kumppaneiden kanssa toiminnan skaalaamiseksi kohti 100 miljoonan euron tavoitetta ja kansainvälis-tymistä. Kasvun perustana on pitkäjänteinen sidos-ryhmä- ja alumnisuhteiden hoitaminen ja lahjoitta-jatyytyväisyyteen panostaminen. Lahjoittajayhteisö Kirahviklubin rinnalla käynnistyi suurlahjoittajille suunnattu Seepraklubi. Kehittämisen painopiste on ollut yksityisvarainhankinnassa, kansainvälisen va-rainhankinnan pohjustamisessa pilottihankkeiden kautta sekä syksyllä 2018 lanseerattavan For the World -varainhankintakampanjan valmisteluissa.

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMINEN

Kaupunkiakatemia

Kaupunkiakatemia on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on edistää monitieteisen kaupunki-tutkimuksen, kaupunkisuunnittelun sekä alan ope-tuksen vuorovaikutusta. Kaupunkiakatemia-yhteis-työllä pyritään myös tukemaan yliopistojen ja kau-punkien yhteisiä monitieteisiä tutkimus- ja kehittä-mishankkeita. Kaupunkiakatemia on määritelty yh-deksi Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin strategisen kumppanuuden painopisteeksi.

Kaupunkiakatemia on toiminut koordinoivana ta-hona syksyllä 2017 käynnistyneen Helsingin yliopis-ton ja Aalto-yliopiston kansainvälisen Urban Studies & Planning -maisteriohjelman suunnittelussa ja to-teutuksessa. Maisteriohjelma on jatkoa vuosina 2014–2017 toteutetulle Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteiselle monitieteiselle Kaupun-kiakatemia-sivuainekokonaisuudelle.

48 MILJOONAA EUROA LAHJOITUKSIA 2013–2017 Kaupunkiakatemia on osallistunut Helsingin yliopis-ton uuden Kestävyystieteen instituutin (HELSUS) osana toimivan Kaupunkitutkimusinstituutin (KATI) suunnitteluun ja koordinoinut neuvotteluja Kaupunkitutkimusinstituuttiin sijoittuvista pääkau-punkiseudun kaupunkien rahoittamista kaupunki-tutkimuksen postdoc-paikoista.

Kaupunkiakatemian kansainvälinen neuvonantaja-ryhmä kokoontui helmikuussa 2017 Helsingissä. Vierailun ohessa yliopistolla järjestettiin Complex Urban Futures -tutkimusseminaari, jossa ryhmän jä-senet esiintyivät. Vuoden 2017 aikana Kaupunkiaka-temia järjesti myös muita yleisöseminaareja, hank-keita tukevia työpajoja, kaupunkien tietotarpeita esittelevät lopputyömarkkinat opiskelijoille ja oli myös mukana toteuttamassa Helsingin yliopiston viestinnän Urban Future -tiedeteemaa keväällä.

Toiminta Lahdessa

Lahdessa yliopisto toimi verkostoissa, joissa tär-keimmät kumppanit olivat Lappeenrannan teknilli-nen yliopisto, Lahden kaupunki, Lahden ammatti-korkeakoulu ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Tavoitteena on ollut rohkaista uusiin kokeiluihin ja

https://urbanacademy.fi/


44

luoda toimintakulttuuria, jossa yliopiston rooli yri-tysten kumppanina vahvistuu. Yliopisto osallistui LADEC:n hallinnoimaan Yrittäjyyden ekosysteemi -hankkeeseen. Siinä pilotoitiin muun muassa Lahti Venture Program, jossa opiskelijat tuottivat ratkai-suja yritysten kehittämishaasteisiin.

Tutkimuksen, kehittämistyön ja projektioppimisen kohteita haettiin entistä systemaattisemmin yhteis-työssä kaupungin ja yritysten kanssa. Tärkeimmät tutkimusyhteistyön teemat liittyivät kaupunkiympä-ristöön ja kiertotalouteen. Oppimisprojektien lähtö-kohtia olivat alueelliset kehityshaasteet ja yhteistyö, työelämä- ja opiskelijalähtöisyys sekä opetustekno-logian hyödyntäminen.

Tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua li-sättiin ja tutkimustuloksia tuotiin esiin viestinnän keinoin. Erilaisten tapahtumien tavoitteena oli luoda yhteisöllisiä areenoja, tuoda näkyvyyttä ja tunnet-tuutta yliopiston toiminnalle sekä viestiä uutta, tut-kittua tietoa alueen käyttöön. Yhdessä kumppanien kanssa järjestettiin muun muassa Suomi100Forum, eurooppalainen Tutkijoiden yö sekä 15. Lahden tie-depäivä. Päijät-Hämeen LUMA-keskus laajensi toi-mintaansa ja vuoden lopulla avattiin Tiedeluokka SOLU. Se toimii tiedekerhojen, -leirien ja koulutus-ten pitopaikkana sekä oppilaitosten vierailulaborato-riona.

Toiminta Mikkelissä

Mikkelissä vuosi 2017 oli positiivinen. Helsingin yli-opiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yh-teistyötä rakennettiin uusien vastuututkijoiden rek-rytoinneilla. Samaan aikaan toteutetut rekrytoinnit valmisteltiin yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa ja tutkijat sijoittuivat samoihin tiloihin. Vuo-den aikana käynnistyi valmistelutyö Varastokirjas-ton siirtämiseksi Mikkeliin osaksi Kansalliskirjastoa.

Yliopistokeskuksella järjestettiin aamukahvitilai-suuksia, joissa uudet tutkijat ja tutkijahotellin käyt-täjät kertoivat meneillään olevista tutkimuksistaan.

Vastaavia esittäytymistilaisuuksia järjestettiin myös Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksein kanssa. Yliopistokeskus viesti toiminnastaan MUC-yliopisto-keskus -lehden, uutiskirjeiden, Facebookin sekä eri-laisten tapahtumien välityksellä.

Yliopistokeskuksen tärkeimpiä tapahtumia vuonna 2017 olivat International Mikkeli Day, Mikkelin Tie-depäivät sekä yleisöluennot. Yleisöluentoja järjestet-tiin yhteistyössä yhteensä 11 kappaletta ja aiheet liit-tyivät Mikkelin vuoden 2017 asuntomessuihin ja Ve-näjään.

Oppilaitosyhteistyön lisäksi Mikkelin yliopistokes-kus osallistui Etelä-Savon maakuntaliiton, Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon kauppakamarin alueelli-siin työryhmiin.

YHTEISKUNTAVASTUUTA YLIOPISTOLLA

Rakennusten energian- ja vedenkulutus Yliopisto on sitoutunut vähentämään yliopistoraken-nusten energian- ja vedenkulutusta kymmenellä pro-sentilla vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2017 yli-opiston käytössä olevien rakennusten sähkönkulutus väheni 1,3 prosentilla vuoteen 2016 verrattuna. Muu-tosta selittävät sekä energiatehokkuustoimet että toi-minnan muutokset. Lämmönkulutus kasvoi 2,5 ja vedenkulutus 2,8 prosentilla vuodesta 2016. Läm-mön- ja vedenkulutuksen kasvu johtuu suurelta osin Yliopistonkatu 4:n käytön alkamisesta syksyllä 2017 sekä tutkimustoiminnan muutoksista laboratoriora-kennuksissa.

Yliopiston tavoitteena on tuottaa käyttämästään energiasta vähintään viisi prosenttia uusiutuvalla energialla paikan päällä vuoden 2025 lopussa. Kulu-neena vuonna Viikin Infokeskuksen, Yliopistonkatu 4:n ja Aleksanterinkatu 7:n aurinkopaneelit sekä Lammin biologisen aseman hakevoimala tuottivat

YLIOPISTO-LEHTI 4/2017 Tekoälyn nopea kehitys tuo mukanaan riskejä, mutta on meidän päätettävissämme, miten käytämme sitä hyvään. Digitaalisten aineistojen tutkimuksen profes-sori Timo Honkela rakentaa Rauhankonetta, joka voi auttaa sovittelemaan konflikteja ja edistää yhteisym-märrystä.

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteis-kunta/timo-honkelan-lahja-ihmiskunnalle

KUVA: LAURI VOUTELAINEN

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/timo-honkelan-lahja-ihmiskunnalle

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/timo-honkelan-lahja-ihmiskunnalle


45

energiaa yhteensä 1900 MWh, mikä vastaa noin yhtä prosenttia yliopistorakennusten energiankulutuk-sesta. Viikin Biokeskusten ja kasvihuoneiden huolto-rakennuksen katolle asennettiin vuoden lopulla au-rinkopaneelit, jotka alkavat tuottaa sähköä vuonna 2018. Vuonna 2018 Viikin kampuksen aurinkovoi-mala laajenee Latokartanonkaaren ja Koetilantien rakennusten katoille.

Syksyllä käyttöön otetun Tiedekulman peruskor-jauksessa toteutettiin useita kestäviä ratkaisuja. Ka-tolle asennettiin 95 aurinkopaneelia, jotka ovat yh-teisteholtaan 25 kWp. Käyttöveden lämmityksessä hyödynnetään muuntamon hukkalämpöä ja raken-nuksen viilennyksessä käytetään kaukokylmää. Ra-kennuksen energialuokka on B, lukuun ottamatta C-luokkaan kuuluvia Unisportin liikuntatiloja. Raken-nuksen sisäänkäyntisyvennykset on rimoitettu PEFC-sertifioidulla rimalla ja 1. ja 2. kerroksessa on puupölkkylattia.

Kaikkien uusittaviksi tulevien valaisimien osalta sel-vitetään mahdollisuus hyödyntää LED-valoja. Vuonna 2017 uudistettiin muun muassa Kumpulan kampuksen ja Kaisaniemen puutarhan ulkovalot LED-valoilla toimivaksi. Biomedicumin pysäköinti-hallin 1. kerroksen valaistuksen peruskorjauksessa kaikki valaisimet vaihdettiin LED-valaisimiksi. Li-säksi vanhoja valaisimia vaihdettiin LED-valaisimiin useissa pienemmissä hankkeissa.

Muu ympäristövastuu ja kestävä kehitys Viikin kampuksella on vuodesta 2011 asti ollut käy-tössä WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä. WWF:n tarkastaja auditoi Viikin kampuksen Green Office –järjestelmän 2017 marraskuussa. Tarkastuk-sen mukaan Viikin kampuksen toimitilat täyttävät Green Office -järjestelmän kriteerit ja Green Office -merkin käyttöoikeus säilyy.

Lokakuussa yliopisto järjesti yhdessä HYY:n kehy- ja ympäristövaliokunnan kanssa Think Future -vas-tuullisuusviikon. Viikolla keskusteltiin muun mu-assa globaalien haasteiden vastuukysymyksistä ja

luonnonvarojen ylikulutuksesta sekä arkipäivän vas-tuullisista ruokavalinnoista. Muita tapahtumia olivat kampusten välinen pyöräilykisa ja osallistuminen WWF:n Earth hour -tempaukseen.

Keväällä 2017 yliopisto perusti rehtorin päätöksellä eri tiedekuntia yhdistävän Kestävyystieteen instituu-tin (Helsinki lnstitute of Sustainability Science, HEL-SUS). Instituutin tavoitteena on ratkoa maailman-laajuisia kestävyysongelmia, kuten ilmastonmuutok-seen, köyhyyteen tai luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyviä monimutkaisia kysymyksiä.

MAINETUTKIMUKSEN TULOKSIA Helsingin yliopisto toteutti mainetutkimuksen kes-keisille sidosryhmille loppuvuodesta 2016. Edellisen kerran tutkimus toteutettiin 2013. Tulosten mukaan yliopiston maine on säilynyt hyvällä tasolla. Maine-mittareissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Kaksi maineulottu-vuutta on erinomaisella tasolla: kansainvälisyys ja huippuyliopisto. Neljä ulottuvuutta on kohtalaisella tasolla: yhteiskunnallinen vaikuttaja, innostava ja hyvinvoiva yhteisö, edelläkävijä ja aktiivinen yhteis-työkumppani.

Tutkimuksen mukaan sidosryhmät tuntevat Helsin-gin yliopiston yleisellä tasolla, mutta sen toimintojen ja palvelujen tunnettuus on vain kohtalaisella tasolla. Yhteydenpito on tiivistynyt joidenkin sidosryhmien kanssa, mutta on kokonaisuudessaan edelleen melko vähäistä. Sidosryhmien mukaan Helsingin yliopisto on onnistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun osal-listumisessa kohtalaisesti, mutta arviot ovat muuttu-neet positiivisempaan suuntaa kolmen viime vuoden aikana. Mielipiteet ovat yhteneväisiä siinä, että Hel-singin yliopistolla on erinomaiset tiedot ja taidot ol-lakseen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, mutta aloitteellisuus puuttuu. Seuraavan kerran sidosryh-mille suunnattu mainetutkimus toteutetaan strate-giakauden lopussa 2020.

KUVA: VILLE TIETÄVÄINEN

YLIOPISTO-LEHTI 10/2017 Lähi-idän menneisyys on loistava – miksi sieltä tulee nykyään niin huonoja uutisia? Mesopotamian perintö näkyy Lähi-idässä hyvässä ja pahassa. Professori Martti Nissinen näkee yhtäläisyyksiä jopa assyrialaisten ja Isisin propagandan välillä.

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/lahi-idan-menneisyys-on-loistava-miksi-sielta-tulee-nykyaan-niin-huonoja-uutisia




HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 HENKILÖSTÖ

46

HENKILÖSTÖ

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Vuoden 2017 lopussa yliopiston henkilöstön määrä henkilötyövuosina (htv) mitattuna oli 7 205 (kuvio 13). Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 62 hen-kilötyövuotta (-1 %).

Opetus-ja tutkimusavustajien tilastointitapa muut-tui vuonna 2017 ja ne on laskettu aiemman opetus- ja tutkimushenkilöstön sijaan muuhun henkilös-töön. Kuviot ja luvut on esitetty uudella tilastointita-valla myös aiempien vuosien osalta.

Kuviosta 13 näkyy, että opetus- ja tutkimushenkilös-tön henkilötyövuodet kasvoivat 45 henkilötyövuotta (1 %) verrattuna vuoteen 2016. Tässä ryhmässä hen-kilötyövuosissa oli laskua professorien (4. porras) ja muun opetus- ja tutkimushenkilöiden määrässä (ku-vio 14).

Kuvio 13. Opetus. ja tutkimushenkilöstön henkilötyö-vuosien muutos 2016–20171

Kuvio 14. Helsingin yliopiston henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 2012–20171

1 Tilastointitavan muutoksen vaikutus on poistettu, käytetty vuoden 2017 tilastointitapaa.

23,628,4 27,1

-25,4

-8,5

-30-20-10

010203040

1. porras2. porras3. porras4. porrasMuu opt.henkilöstö

3 934 3 946 3 924 4 004 3 907 3 953

3 994 3 815 3 767 3 6953 222 3 118

145 143 140 139 137 134

8 073 7 904 7 831 7 8387 266 7 205

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö

Harjoittelukoulujen opetushenkilöstö Kaikki yhteensä


47

Kuvio 15. Tukipalvelu- ja asiantuntijahenkilöstön sekä harjoittelukoulujen opettajien henkilötyövuosien muutos 2016–20171

Tukipalvelu- ja asiantuntijahenkilöstön henkilötyö-vuodet laskivat yhteensä 103 henkilötyövuotta (-3 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Kuviosta 16 näkee, että tässä ryhmässä eniten laskua oli hallintohenki-lökunnassa (80,7 htv) ja eniten nousivat opetus-ja tutkimushenkilöstön tukipalveluiden henkilötyö-vuodet (60,5 htv).

Henkilötyövuosien pudotuksesta huolimatta loppu-vuonna 2017 henkilöstöä oli 123 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Henkilöstölukumäärä oli vuoden 2017 joulukuussa 7 783. Näistä opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 4 383, muuta henkilöstöä 3 256 ja harjoittelukoulu-jen opetushenkilöstöä 144. Henkilölukumäärissä oli kasvua 106 henkilöä opetus- ja tutkimushenkilös-tössä verrattuna edelliseen vuoteen.

7 783 HENKILÖSTÖLUKUMÄÄRÄ

Kuvio 16. Hallintohenkilöstön lukumäärän ja henkilötyövuosien kehitys 2013–2017

Hallintohenkilöstön lukumäärä laski koko viime strategiakauden. Vuonna 2017 lukumäärä kasvoi ja yliopistossa työskenteli 1 174 hallintohenkilöä. Hal-lintohenkilöstön henkilötyövuosien määrä laski ver-rattuna edelliseen vuoteen, kuten näkyy kuviosta 16.


60,5

4,2

-3,8-21,9 -27,8

-37,4

-80,7-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80 Opt tuki

Muut

Harj. koulujen opettajat

Kirjasto

It

Tekninen

Hallinto

1586 1532 1430

1119

11741 555 1 506 1 462

1 214

1 134

0

500

1000

1500

2000

2013 2014 2015 2016 2017

lukumäärä henkilötyövuodet


48

Kuvio 17. Kansainvälisen henkilöstön henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 2012–20171

Kansainvälisen henkilöstön henkilötyövuosien määrä on kasvanut 67 henkilötyövuotta verrattuna edelliseen vuoteen (kuvio 17). Kasvu on tullut enim-mäkseen opetus- ja tutkimushenkilöstön htv:n li-säyksestä (63 htv). Tässä ryhmässä eniten henkilö-työvuodet ovat lisääntyneet portaalla 2 (32 htv), jossa työskentelee muun muassa tutkijatohtoreita ja yliopisto-opettajia. Toiseksi eniten kasvua (18,5 htv) on tapahtunut portaalla 1, jossa työskentelee enim-mäkseen tohtorikoulutettavia (kuvio 18).

Kansainvälisen tukipalvelu- ja asiantuntijahenkilös-tön henkilötyövuodet laskivat yhteensä neljä henki-lötyövuotta (-3 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Kuviosta 19 näkee, että tässä ryhmässä eniten laskua oli teknisessä henkilökunnassa (9,5 htv) ja eniten nousi opetus-ja tutkimushenkilöstön tukipalvelui-den henkilötyövuodet (11,5 htv).

Kansainvälisen henkilöstön lukumäärä oli vuoden 2017 joulukuussa 1 234, josta opetus- ja tutkimus-henkilöstöä oli 1 056 ja muuta henkilöstöä sisältäen harjoittelukoulujen opettajat 178. Kansainvälisen henkilöstön lukumäärissä oli kasvua 102 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Näistä opetus-ja tut-kimushenkilöstöä oli 1 056 henkilöä ja muuta henki-löstöä 176 henkilöä.


Kuvio 18. Kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien muutos 2016–20171

Kuvio 19. Kansainvälisen tukipalvelu- ja asiantuntija-henkilöstön henkilötyövuosien muutos 2016–20171

762825 845 883 887

950

184 178 180 176 162 166

946 1 003 1 025 1 059 1 0491 116

0

200

400

600

800

1 000

1 200

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Opetus- ja tutkimushenkilöstöMuu henkilöstö (sisältäen harjoittelukoulujen opetushenkilöstön)Yhteensä

18,5

32,0

11,7

1,2

-0,6-10

0

10

20

30

40 1. porras

2. porras

3. porras

4. porras

Muu opetus- jatutkimushenkilöstö

11,5

2,7 2,20,3

-0,6-2,1

-9,5-15

-10

-5

0

5

10

15Opt tuki

Muu

IT

Harj. koulujen opettajat

Kirjasto

Hallinto

Tekninen


49

HENKILÖSTÖSUUNNITTELU JA HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI Vuonna aikana keskityttiin erityisesti akateemisen rekrytoinnin prosessien kehittämiseen. Professorien rekrytointiprosessia nopeutettiin Lean-projektin avulla, ja kehittämistä jatketaan myös projektin pää-tyttyä.

Tiedekuntien henkilöstösuunnittelu pohjautuu pro-fessorien ja apulaisprofessorien pidemmän aikavälin suunniteltuihin rekrytointeihin, joissa tehtävien aloja on suunnattu tarkoituksenmukaisiin painopis-tealueisiin. Saatua Suomen Akatemian PROFI-ra-hoitusta on hyödynnetty tiedekunnissa profiloitu-malla halutulle painopistealueelle ja tekemällä avauksia uusille aloille.

PROFI 2 rahoitetut apulaisprofessori- ja professori-rekrytoinnit saatiin pitkälti toteutettua ja osa PROFI 3 hauista käynnistettiin. Kaikkiaan vuoden aikana avattiin 98 tenure-hakua, joihin osallistui noin 2 042 hakijaa. Ensimmäiset tenure-uramallin kautta otetut apulaisprofessorit vakinaistettiin pro-fessorin tehtävään.

Yliopiston ensimmäiset työelämäprofessorit aloitti-vat valtiotieteellisessä, matemaattis-luonnontieteel-lisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnissa. Vii-meksi mainitussa aloitti kaksi työelämäprofessoria ja muissa yksi. Työelämäprofessorien tehtävä on sy-ventää yliopiston ja työelämän välisiä suhteita erityi-sesti opetuksessa. Tehtävät ovat osa- ja määräaikai-sia.

Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi henkilöstö-suunnittelun järjestelmä: SAP BPC. Samaa järjestel-mää käytetään henkilöstösuunnittelun lisäksi myös yksiköiden talouden budjetoinnissa ja ennustami-sessa, missä henkilöstömenot muodostavat merkit-

tävimmän osan. Järjestelmä sisältää ajantasaiset tie-dot yksiköiden henkilöstöstä, ja sinne viedään myös suunnitelma henkilöstömuutoksista. Yksiköiden henkilöstösuunnittelun erilaiset tarpeet otettiin huo-mioon uudessa henkilöstösuunnittelun mallissa ja li-säksi yhtenäistettiin käytäntöjä. Henkilöstösuunnit-telun kehittämistä jatketaan edelleen saatujen koke-musten pohjalta vuoden 2018 aikana.

Sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttö laajeni, ja nykyisin se on käytössä lähes kaikissa yliopiston rek-rytoinneissa. Rekrytointeihin osallistuvien asiantun-tijoiden työvälineeksi hakijoiden arviointia varten luotiin uusi mobiilikäyttöliittymä. Henkilöstöpalve-luiden lähipalveluiden rooli akateemisten rekrytoin-tien tukena vahvistui edelleen.

Yliopistopalveluiden henkilökiertomallin pilottipro-jektin suunnittelu alkoi. Tarkoituksena on laajentaa henkilöstön mahdollisuuksia tehtävien määräaikai-seen vaihtoon ja samalla tukea henkilöstön työssä oppimiseen perustuvaa osaamisen kehittämistä sekä syventää ja monipuolistaa tiimien osaamista.

Rekrytoinnin kehittämisessä keskityttiin erityisesti yliopiston maineen ja työnantajakuvan parantami-seen, kansainvälisten hakijoiden ja heidän per-heidensä huomioimiseen rekrytoinnissa sekä kan-sainvälisen henkilöstön integrointiin ja perehdyttä-miseen.

Yliopiston työnantajakuvan parantamiseksi hyödyn-nettiin eri viestintäkanavia. Tenure track -rekrytoin-tiprosesseihin osallistuneilta hakijoilta on kerätty palautetta rekrytointiprosessista ja työnantajaku-vasta henkilökohtaisissa haastatteluissa jatkotyös-kentelyä varten. Ensisijaisesti kansainvälisille haki-joille suunnattu urasivusto julkaistiin. Se sisältää tenure-hakijoille suunnatun osion ja materiaalia per-heenjäsenten tukemiseksi.

YLIOPISTO-LEHTI 9/2017 Venäjän valtaa pitävät pelkäävät asemansa puolesta. Johtajat tietävät kansan olevan tyytymätöntä, mutta yrittävät estää kriittisiä ääniä nousemasta esiin, totesi Helsingin yliopiston uusi Venäjän politiikan professori Vladimir Gel’man. Hän ja 15 muuta uutta professoria pi-tivät juhlaluentonsa joulukuussa 2017.

Lue koko artikkeli

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteis-kunta/vladimir-gelman-nyky-venaja-muistuttaa-neu-vostoliiton-viimeisia-vuosikymmenia

KUVA: LINDA TAMMISTO

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/vladimir-gelman-nyky-venaja-muistuttaa-neuvostoliiton-viimeisia-vuosikymmenia




50

Perheiden huomioimista rekrytointien yhteydessä on tuettu ostamalla relocation-palveluja koko per-hettä varten. Puolisoiden työllistymistä pyritään edistämään yhdessä pääkaupunkiseudun muiden toimijoiden kanssa. Relocation-palvelut kilpailutet-tiin ja valittiin uusi palveluntuottaja. Perheen aset-tautumista tukeva palvelupaketti on kilpailutettu osana kokonaisuutta.

HiLIFE toteutti apulaisprofessori-rekrytoinnin yh-teydessä hyvin suunnitellun ja kiitosta saaneen site visit -mallin, jota pyritään hyödyntämään yliopiston kansainvälisissä rekrytoinneissa.

Apulaisprofessorien mentorointia ja perehdytystä vakiinnutettiin, jotta siitä tulisi osa jokaista rekry-tointia. Mentorointi on joissain tiedekunnissa kir-jattu arviointikriteereihin ja sen systemaattista käyt-töä vahvistettiin. Englannin kielen käyttö työskente-lykielenä yksiköissä ja tiimeissä yleistyi.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön työsuunnitelman laatimisen tueksi ja yhdenmukaistamiseksi kehitet-tiin yliopiston yhteinen työsuunnitelmalomake. Lo-maketta kokeiltiin muutamassa yksikössä ja se on tarkoitus ottaa yleiseen käyttöön vuonna 2018.

Rekrytointiluvista luovuttiin asteittain. Opetus-ja tutkimushenkilöstön tehtävät vapautettiin lupame-nettelystä kokonaan ja asiantuntija- ja tukihenkilös-tön puolella lupamenettely oli edelleen voimassa. Vuonna 2016 käsiteltiin 4 000 rekrytointilupaa ja vuonna 2017 enää alle tuhat.

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Strategian mukaisesti johtajia ja esimiehiä on tuettu yliopiston johtamiskäytännöissä ja erilaisten ihmis-ten johtamisessa. Johtoa ja esimiehiä on koulutettu muun muassa hyvässä henkilöstöjohtamisessa, ta-lousjohtamisessa, muutosviestinnässä, etä- ja mobii-lityön johtamisessa, Lean-filosofiassa ja projektijoh-tamisessa. Koulutusohjelmajohtajia on valmennettu uuteen johtamistehtäväänsä. Johtajille käynnistet-tiin joulukuussa Johtajuusareena, jonka tavoitteena oli vahvistaa yhteisiä johtamisen käytäntöjä ja pereh-dyttää uudet johtajat tehtäviinsä.

Opetus- ja tutkimushenkilöstölle on ollut tarjolla yli-opistopedagogiikan koulutuksia ja laaja opetustek-nologian käyttöön liittyvä koulutustarjonta. Koulu-tuksellisesti on tuettu myös opetusvideoiden käsikir-joittamista ja toteutusta.

Asiantuntija- ja tukihenkilöstön tehtävänkuvia kehi-tettiin siten, että ne entistä enemmän vastaavat ope-tus- ja tutkimushenkilöstön tuen tarpeeseen ja huo-mioiden myös kunkin alan tulevaisuuden näkymät.

Henkilöstölle on tarjottu coachingia, työnohjausta ja mentorointia. Tavoitteena on ollut tukea työnteki-jöitä oman työn ja toimintatapojen kehittämisessä ja esimerkiksi uuden tyoroolin vahvistamisessa. To-teutukset ovat olleet sekä yksilö- että ryhmamuo-toista.

Toimialakohtainen osaamisen kehittäminen on ollut keskeistä Yliopistopalveluiden yhdenmukaisen pal-veluorganisaation kehittämisessä. Yliopistopalvelui-den henkilöstölle on tarjottu vertaismentorointikou-lutusta ja vertaismentorointiryhmiä. Yliopistopalve-luiden esimiehille on ollut tarjolla puolestaan ver-kosto, jonka tavoitteena on ollut yhteisöllisyyden, verkostomaisen toimintatavan ja yhteistyön mallien vahvistaminen, esimiestyön kehittäminen ja jaksa-misen tukeminen.

62,8 % TYÖHYVINVOINTIKYSELYYN VASTANNEIDEN OSUUS

TYÖHYVINVOINTI JA YHTEISÖLLISYYS

Työhyvinvointikyselyn tulokset Yliopiston henkilöstölle sekä apurahatutkijoille ja muille yliopiston piirissä työskenteleville tehtiin työ-hyvinvointikysely syksyllä 2017. Vastausprosentti oli ennätyksellisen hyvä 62,8 %. Tulokset olivat saman-suuntaiset kuin vuoden 2015 kyselyssä ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1–5. Vahvuuk-sia olivat erityisesti oman työn sisältö ja osaamisen hyödyntäminen, lähiyhteisön tuki ja lähiesimiestyö. Yhteisiä kehittämiskohteita olivat sisäinen viestintä, päätöksenteon avoimuus ja vaikeiden asioiden pu-heeksi ottaminen ja epäasialliseen käytökseen väli-tön puuttuminen.

Tiedekunnat, erilliset laitokset ja Yliopistopalvelui-den toimialat kävivät henkilöstöpalveluiden tuella läpi omia tuloksiaan ja tekivät niiden perusteella työ-hyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat yhdessä yksi-kön henkilöstön kanssa. Prosessin tavoitteena oli nostaa esille kyseisen yksikön keskeiset kehittämis-kohteet ja tehdä konkreettinen suunnitelma ja aika-taulu niiden edistämiseksi.

Myös yliopistotasolla tehtiin kehittämistoimia kyse-lyssä saadun palautteen perusteella. Yliopiston johto linjasi konkreettisia toimenpiteitä, jotka perustuivat sekä työhyvinvointikyselyn tuloksiin että Sue Scottin


51

(Yorkin yliopisto) johtaman työryhmän raportin toi-menpide-ehdotuksiin. Toimenpiteitä ovat muun mu-assa henkilöstön osallistumismahdollisuuksien pa-rantaminen strategiatyössä, esimiesviestinnän ja si-säisen viestinnän parantaminen sekä johdon ja hen-kilöstön välisen vuorovaikutuksen lisääminen ja pa-rantaminen. Lisäksi esimerkiksi työterveyspalveluita kehitettiin helpommin saavutettaviksi avaamalla uusi palvelukanava.

Yhteisöllisyys Helsingin yliopiston henkilöstön keskuudessa loppu-vuodesta 2016 tehty sisäisen viestinnän tutkimus osoitti, että yliopistolaiset toivovat kohennusta eri-tyisesti johdon päätöksenteon avoimuuteen ja yhtei-söllisyyttä vahvistavaan vuorovaikutteiseen viestin-tään. Tulosten perusteella johto valmisteli toimenpi-teitä vuorovaikutteisemmasta viestinnästä johdon ja yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Yammer-jatkot on ollut yksi keino lisätä vuorovaiku-tusta olemassa olevia ja kaikkien yliopistolaisten käytettävissä olevia, keskusteluun osallistavia kana-via hyödyntäen. Yammer-jatkot pidetään erilaisten ajankohtaisten päätösasioiden ja muiden yhteisten tapahtumien yhteydessä.

Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi yliopisto tarjosi koko yliopiston henkilöstölle verkkoluentosarjan yh-teisöllisyyden teemoista. Sarjan tärkeimpiä teemoja olivat työn merkityksellisyys, myötätunto, luotta-mus, itsensä johtaminen ja työntekijäkokemus. Lu-ennot tarjosivat työkaluja, joiden avulla arjen työssä voi edistää yhteisöllisyyttä ja sen osana työssäjaksa-mista ja työyhteisön hyvinvointia. Työyhteisöjä kan-nustettiin hyödyntämään luentosarjaa yhteisen ko-koontumisen ja keskustelun välineenä.

Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistäminen Tasa-arvotoimikunta julkaisi uuden Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2017–2018, josta py-rittiin tekemään mahdollisimman ajankohtainen ja dynaaminen. Suunnitelman alussa on katsaus tasa-arvon tilaan, joka on edelleen hyvä. Tasa-arvon ja yh-denvertaisuuden toteutumista seurattiin muun mu-assa henkilöstön työhyvinvointikyselyillä. Väittä-mään ”Tasa-arvo toteutuu hyvin yksikössämme” saa-tiin koko yliopistoa koskien hieman edellistä kyselyä parempi keskiarvotulos 3,64 (max 5). Toimikunta myös uusi www-sivuja, joille tallennetaan jatkossa valittujen konkreettisten toimenpiteiden etenemis-raportti toimikunnan kokousten yhteydessä.

11 https://www.leru.org/publications/implicit-bias-in-academia-a-challenge-to-the-meritocratic-principle-and-to-womens-careers-and-what-to-do-about-it

Osana tasa-arvotietoisuuden edistämistä järjestet-tiin erilaisia tilaisuuksia. Kaikille yliopistolaisille suunnattu työhyvinvointi- ja työsuojelu sekä tasa-ar-votilaisuus järjestettiin teemasta Monikulttuurisuus – hyvän työn iltapäivä. Tilaisuudessa myönnettiin Maikki Friberg -palkinto professori Gunilla Holmin edistämälle ruotsinkieliselle luokanopettajakoulu-tukselle (svenska klasslärarutbildningen, KLU). Yli-opisto ja tasa-arvotoimikunta isännöivät yhdessä Naisjärjestöjen keskusliiton kanssa kansallista ”100 tasa-arvotekoa” -hankkeen juhlatilaisuutta, joka sai suuren osallistujamäärän. Yliopiston oma tasa-arvo-teko Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna oli ”Puheenvuoroja tasa-arvotyöstä yliopistoyhtei-sössä” -tallenteet. Helsinki Pride -viikolla järjestet-tiin ensimmäistä kertaa liputus tasa-arvon puolesta. Tasa-arvotoimikunta osallistui myös Minna Canth -tasa-arvotilaisuuden järjestämiseen.

Opettajille ja opintohallinnon työntekijöille järjestet-tiin Haastavat ohjaus- ja opetustilanteet -koulutus. Uudistetulle tasa-arvo- ja esteettömyysyhdyshenki-löverkostolle järjestettiin yhteinen koulutustapaami-nen. Osana esteettömyysasioiden suunnitelmallista edistämistä osallistuttiin opiskeluun liittyvien erillis-järjestelyiden asiantuntijaryhmän toimintaan.

Kansainvälistä tasa-arvoyhteistyötä edistettiin edel-leen osallistumalla LERU-tutkimusyliopistojen Gen-der-ryhmään, joka laati “Implicit Bias in Academia: a challenge to the meritocratic principle and to wo-men’s careers – and what to do about it” -raportin1.

https://www.leru.org/publications/implicit-bias-in-academia-a-challenge-to-the-meritocratic-principle-and-to-womens-careers-and-what-to-do-about-it

https://www.leru.org/publications/implicit-bias-in-academia-a-challenge-to-the-meritocratic-principle-and-to-womens-careers-and-what-to-do-about-it

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 TALOUS

52

TALOUSValtion perusrahoitus laski edelleen 9,3 miljoonaa euroa ja oli 403,2 miljoonaa euroa. Vuodesta 2015 Helsingin yliopiston saama valtion perusrahoitus on laskenut 50,5 miljoonaa euroa. Lasku jatkuu edel-leen vuonna 2018 arviolta 4,3 miljoonaa euroa. Val-tio on tämän lisäksi jäädyttänyt yliopistolakiin kirja-tun yliopistoindeksin vuosiksi 2016–2019, minkä seurauksena valtion perusrahoitusta ei koroteta yli-opistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti1. Kustannustason nousu jää ka-tettavaksi toimintaa sopeuttamalla.

Helsingin yliopiston operatiivisen toiminnan ali-jäämä oli neljä miljoonaa euroa. Varainhankinnan

tuotot ovat tuloslaskelmassa läpikulkuerä, eli toi-minnan tulos on nolla. Sijoituksen periaatteita päivi-tettiin tavoitteena muun muassa vähentää varainhoi-tajien lukumäärää ja lisätä osakepainoa. Varainhoi-tajista kahden varainhoitajan hoidossa olleet arvopa-perisalkut myytiin ja varat sijoitettiin uudelleen markkinoille. Sijoitustoiminnasta kertyi myynneistä johtuen ylijäämää 28,3 miljoonaa euroa, joten yli-opiston ylijäämä oli yhteensä 24,3 miljoonaa euroa (kuvio 20). Sijoitustoiminnan tuotoista jaettiin yh-teensä 4,8 miljoonaa euroa, josta 3,2 miljoonaa eu-roa Tulevaisuusrahaston tuottoja ja 1,6 miljoonaa euroa 375-Tulevaisuusrahastoon perustetuille ra-hastoille.

Kuvio 20. Helsingin yliopiston tuotot ja kulut 2017

1 Osana valtiontalouden tasapainottamista ja menosäästöjä yliopistolain 49 §:ää on muutettu väliaikaisesti vuosina 2012, 2013, 2015 ja 2016–2019. Yliopistoindeksin tuottaman korotuksen määrästä huomioitiin vuonna 2012 puolet, vuonna 2013 ei lainkaan, vuonna 2015 yliopistoille osoitettua talousarvion määrärahaa korotettiin puolella yliopistoindeksin tuottamasta määrästä. Indeksikorotuksen puolitta-misen vaikutus kompensoitiin yliopistoille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015.


53

Taulukko 11. Helsingin yliopiston kokonaistuotot vuosina 2015–2017

Tuotot, miljoonaa euroa 2017 % 2016 % 2015 % Valtion perusrahoitus 403,2 57 % 412,4 60 % 453,7 60 % Täydentävä rahoitus *) 258,4 37 % 256,7 37 % 259,1 35 % Varsinaisen toiminnan tuotot 661,5 669,1 712,7 Sijoitustoiminnan tuotot 29,2 8,9 24 Helsingin yliopiston rahastoista 2,1 2,7 3,4 Varainhankinnan tuotot 11,4 10,8 10,3 Sijoitustoiminnan ja varainhankinnan tuotot 42,6 6 % 22,4 3 % 37,6 5 % KOKONAISTUOTOT 704,1 100 % 691,6 100 % 750,4 100 % Muutos edelliseen vuoteen %, varsinainen toiminta -1,1 % -6,1 % 2,1 % Muutos edelliseen vuoteen % 1,8 % -7,8 % 4,7 % *) Sisältää investointiavustusta 4,7 2,7 2,3

Suomen hallituksen vuonna 2015 tekemät korkea-koulusektoriin kohdistuvat rahoitusleikkaukset ovat sen hallitusohjelman mukaan 610 miljoonaa euroa ja ajoittuvat vuosille 2016–2020. Helsingin yliopiston osuus leikkauksista on arvioitu olevan noin 107 mil-joonaa euroa vuoden 2020 loppuun mennessä olet-taen, että yliopistoindeksin leikkaus ei kohdistu vuo-teen 2020.

Helsingin yliopiston kokonaisrahoituksesta 60 % saadaan opetus- ja valtiovarainministeriöltä ja tutki-musrahoituksesta 83 % saadaan Suomesta.

(Taloutta käsitellään myös Helsingin yliopiston ti-linpäätöksessä ja muissa talousjulkaisuissa. Katso lisätietoja verkkosivuilta1.)

TUOTOT Vuonna 2017 Helsingin yliopiston kokonaistuotot olivat 704 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen ver-rattuna kasvua oli 12,5 miljoonaa euroa (1,8 %) (tau-lukko 9). Yliopiston kokonaistuotot koostuvat perus-rahoituksesta, täydentävästä rahoituksesta sekä yli-opiston omista tuotoista (sijoitustoiminta, Helsingin yliopiston rahastoilta saadut tuotot ja varainhan-kinta).

Perusrahoitus sisältää opetus- ja kulttuuri- sekä val-tiovarainministeriöiltä saadut tuotot. Perusrahoitus laski yli 9 miljoonaa euroa (-2,2 %) ollen 403 miljoo-naa euroa. Perusrahoitus muodostaa 57 prosenttia yliopiston kokonaistuotoista (kuvio 21).

1 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous

Kuvio 21. Kokonaistuottojen lähteet 2017, osuus %

Täydentävän rahoituksen tuotot olivat vuonna 2017 258 miljoonaa euroa ja muodostivat 37 prosenttia kokonaistuotoista. Täydentävän rahoituksen tuotot kasvoivat alle prosentin edellisvuoteen verrattuna. Valtaosa täydentävästä rahoituksesta on tutkimusra-hoitusta (194 M€, 75 %), osa muuta täydentävää ra-hoitusta (64 M€, 25 %). Tutkimusrahoitus kasvoi 6 miljoonaa vuoteen 2016 verrattuna.

Sijoitustoiminnan, Helsingin yliopiston rahastoilta saadut tuotot ja varainhankinnan tuotot olivat yh-teensä 43 miljoonaa euroa, kuusi prosenttia koko-naistuotoista. Yliopiston omat tuotot kasvoivat 20 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat ja olivat 29 miljoonaa euroa. Helsingin yliopiston ra-hastoilta saadut tuotot olivat kaksi miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuri-ministeriö

56 %

Valtiovarainministeriö1 %

Omat tuotot6 %

Täydentävä rahoitus

37 %

https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous

https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous


54

Kuvio 22. Täydentävän tutkimusrahoituksen lähteet 2017 miljoonaa euroa ja osuus %

Varainhankinnan tuotot kasvoivat ollen 11,4 miljoo-naa euroa.

Täydentävä tutkimusrahoitus koostuu Suomen Aka-temian, yritysten, Euroopan unionin, säätiöiden, kuntien sekä muiden tahojen rahoituksesta (ku-vio 22).

Vuonna 2017 täydentävästä tutkimusrahoituksesta (194 M€) 162 miljoonaa euroa oli Suomesta ja 32 miljoonaa euroa ulkomailta. Ulkomaisen tutkimus-rahoituksen osuus oli 17 prosenttia.

Suomen Akatemialta saadun tutkimusrahoituksen osuus kasvoi edellisvuodesta neljä miljoona euroa. Suomen Akatemian rahoitus oli 107 miljoonaa euroa, joka muodostaa 55 prosenttia Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksesta. Kotimaisilta säätiöiltä saa-dun tutkimusrahoituksen osuus nousi kaksi miljoo-naa euroa ja oli 23 miljoonaa euroa, eli 12 prosenttia.

EU:sta saatu tutkimusrahoitus pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna (20 M€). EU-rahoituksen suh-

teellinen osuus pieneni 10 prosenttiin Helsingin yli-opiston tutkimusrahoituksesta ja oli 62,5 prosenttia Helsingin yliopiston ulkomaisesta tutkimusrahoi-tuksesta. Tekesin rahoitus oli 14 miljoonaa euroa, ol-len 7 prosenttia Helsingin yliopiston tutkimusrahoi-tuksesta.

KULUT Helsingin yliopiston kokonaiskulut vuonna 2017 oli-vat 680 miljoonaa euroa (taulukko 10). Kokonaisku-lut laskivat 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suu-rimmat menoerät ovat henkilöstökulut (59 %) ja vuokrakulut (13 %). Henkilöstökulut olivat 401,7 ja vuokrakulut 91,5 miljoonaa euroa, yhteensä 493 mil-joonaa euroa, muodostaen yhdessä 72 prosenttia ko-konaiskuluista (kuvio 23). Henkilöstökulut laskivat 9 miljoonaa euroa.

Kuvio 23. Kokonaiskulujen jakautuminen 2017, miljoonaa euroa ja osuus %

Taulukko 12. Helsingin yliopiston kokonaiskulut vuosina 2015–2017

Kulut, miljoonaa euroa 2017 2016 2015 Henkilöstökulut 401,7 59 % 410,5 60 % 440,5 63 % Tilavuokrat (pääomavuokrat) 91,5 13 % 94,8 14 % 88,2 13 % Muut kulut (sisältää sijoitustoiminnan kulut) *) 161,3 24 % 158,4 23 % 153,2 22 % Poistot 13 2 % 12,2 2 % 11,7 2 % Varainhankinnan siirrot 12,4 2 % 11,3 2 % 10,5 1 % KOKONAISKULUT 679,9 100 % 687,3 100 % 704,1 100 % Muutos edelliseen vuoteen % -1,1 % -2,4 % 3,3 % *) Muut kulut sisältää investointiavustuksella hankittuja laitteita 4,7 2,7 2,3

Suomen Akatemia

107,455 %

Ministeriöt7,04 %

EU20,210 %

Yritykset4,93 %

Säätiöt23,412 %

Tekes14,2 7 %

Kunnat 4,22 % Muut

12,87 %

Henkilöstö401,759 %

Vuokrat91,513 %

Aineet ja tarvikkeet

47,27 %

Ostopalvelut63,59 %

Matkat16,63 %

Poistot13,02 %

Muut34,05 %

Varainhankinnan siirrot12,42 %


55

Kuvio 24. Yli- ja alijäämän muodostuminen vuosina 2010–2017, miljoonaa euroa

TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Vuonna 2017 Helsingin yliopiston toiminnan ali-jäämä oli 4 miljoonaa euroa.

Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 26,2 miljoonaa euroa ja rahastoilta saatujen tuottojen osuus 2,1 mil-joonaa euroa. Yliopiston vuoden 2017 kokonaistulos oli 24,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on 3,6 prosenttia yliopiston kokonaismenoista (tau-lukko 11).

Kahtena vuotena peräkkäin yliopiston varsinainen toiminta on ollut alijäämäinen. Pitkän aikavälin ke-hitys näkyy kuviosta 24.

Taulukko 13. Helsingin yliopiston yli- ja alijäämä 2015–2017

Yli- / alijäämä, miljoonaa euroa 2017 2016 2015 Helsingin yliopisto -4,0 -3,3 21,0 Sijoitustoiminta, netto 26,2 4,9 21,9 Helsingin yliopiston rahastosta 2,1 2,7 3,4 YLIJÄÄMÄT YHTEENSÄ 24,3 4,3 46,3 Prosenttia yliopiston kokonaiskuluista 3,6 % 0,6 % 6,6 % Ylijäämä vastaa x päivän menoja 13 2 25

TUOTTOJEN LÄHTEET KAMPUKSITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN Perus- ja täydentävän rahoituksen suhde vaihtelee eri yksiköissä. Meilahden kampuksella täydentävän rahoituksen osuus oli 54 %, Kumpulassa 53 % ja Vii-kissä 47 %. Keskustakampuksella osuus oli alin, eli 30 % kokonaistuotoista (kuvio 25).

Keskustakampuksella toimivat seuraavat tiedekun-nat: teologinen, oikeustieteellinen, humanistinen,

kasvatustieteellinen, valtiotieteellinen. Edellä mai-nittujen tiedekuntien rahoituksen lisäksi Keskusta-kampuksen rahoituksessa on mukana yksikön Svenska social- och kommunalhögskolan ja Helsin-gin yliopiston tutkijakoulujen rahoitus. Tutkijakou-lulaisia työskentelee kaikilla kampuksilla. Kumpulan kampus ja Meilahden kampus ovat yhden tiedekun-nan kampuksia. Kumpulassa on matemaattis-luon-nontieteellinen tiedekunta ja Meilahdessa lääketie-teellinen tiedekunta. Viikin kampuksella toimii seu-raavat tiedekunnat: bio- ja ympäristötieteellinen, farmasian, maatalous-metsätieteellinen ja eläinlää-ketieteellinen.

Kuvio 25. Kampusten tiedekuntien rahoitus vuonna 2017, miljoonaa euroa

2-4

415 19 21

-3 -41 3

1112

22

5

26

5 67

44

3

3

2

-10

0

10

20

30

40

50

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Varsinainen toiminta

Sijoitustoiminta

Rahastot1,9

13,8

29,434,9

4,3

24,3

7,7

46,3

0

97

39 3963

42

43 46

55

020406080

100120140160

Keskusta Kumpula Meilahti Viikki

Perusrahoitus Täydentävä rahoitus


56

Tutkimuslaitosten täydentävän rahoituksen osuus oli 50 % ja palvelulaitoksilla 29 % kokonaisrahoituk-sesta (kuvio 26).

Kuviossa 27 on esitetty tiedekuntien rahoitus vuonna 2017. Tiedekunnista eniten rahoitusta oli lääketie-teellisellä tiedekunnalla (85 M€) ja lähes saman ver-ran matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla, jolla oli vuonna 2016 eniten rahoitusta tiedekun-nista1. Vuonna 2017 lääketieteelliseen tiedekuntaan liitettiin osia entisestä käyttäytymistieteellisestä tie-dekunnasta ja suurin osa siirtyi uuteen kasvatustie-teelliseen tiedekuntaan.

Kuviossa 28 on erillisten laitosten rahoitus yksikkö-tasolla. Eniten rahoitusta on instituutilla Helsinki Institute of Life Science(60 M€).

Kuvio 26. Erillisten laitosten rahoitus vuonna 2017 jaoteltuna palveluja tutkimuslaitoksiin, miljoonaa euroa

Kuvio 27. Tiedekuntien2 rahoitus vuonna 2017, miljoonaa euroa

Kuvio 28. Erillisten laitosten3 rahoitus laitoksittain vuonna 2017, miljoonaa euroa

1 Katsaus vuoteen 2016 ja strategiakauteen 2013–2016. 2017. https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/katsaus_vuo-teen_2016_ja_strategiakauteen_2013-2016_0.pdf. 2 Tiedekunnat: TTDK teologinen, OIKTDK oikeustieteellinen, LTDK lääketieteellinen, HUMTDK humanistinen, MLTDK matemaattis-luonnontieteellinen, FTDK farmasian, BYTDK bio- ja ympäristötieteellinen, KASVTTDK kasvatustieteellinen, VALTTDK valtiotieteelli-nen, SSKH Svenska social- och kommunalhögskolan (erillinen yksikkö, ei tiedekunta), MMTDK maatalous-metsätieteellinen ja ELTDK eläinlääketieteellinen, HYTK Helsingin yliopiston tutkijakoulut (ei tiedekunta). 3 Erilliset yksiköt: HiLIFE Helsinki Institute of Life Science, KK Kansalliskirjasto, TILA Tila- ja kiinteistökeskus, HULIB Helsingin yliopis-ton kirjasto, TIKE Tietotekniikkakeskus, LUOMUS Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kielikeskus, UniSport, AVOIN Avoin yliopisto, Tutkijakollegium

7238

29

38

020406080

100120

Palvelulaitokset Tutkimuslaitokset

Milj.

€

Perusrahoitus Täydentävä rahoitus

39 3928 34

23 18 17 14 7 7 5 3 4

46 43

15 715 20

12 119 3 4 1 0

0102030405060708090

Täydentävä rahoitus

Perusrahoitus

2619

620 16 10 6 2 3 3

34

5

16

10

4 0 5 2 0

0 10 20 30 40 50 60 70

PerusrahoitusTäydentävä rahoitus

https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/katsaus_vuoteen_2016_ja_strategiakauteen_2013-2016_0.pdf

https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/katsaus_vuoteen_2016_ja_strategiakauteen_2013-2016_0.pdf


57

YLIOPISTOJEN VALTIONRAHOITUS JA RAHOITUSMALLI

Yliopistojen valtionrahoitus on vuodesta 2012 alkaen jaettu tuloskriteerien osuuksiin perustuvalla lasken-nallisella mallilla. Ministeriön rahoitusmallia on py-ritty kehittämään enemmän laadullisia tekijöitä huo-mioivaan suuntaan ottamalla käyttöön opiskelijapa-laute rahoitusperusteena sekä ottamalla julkaisufoo-rumi-luokitukseen perustuvat painotukset käyttöön julkaisulukumäärien kertoimina. Viimeksi on selvi-tetty laadullisen työllistymisen ottamista mukaan yhdeksi korkeakoulujen rahoituskriteeriksi1.

Yliopistojen valtionrahoitus yhteensä on noin 1,9 miljardia euroa. Vuodesta 2013 alkaen on käy-tössä ollut laskennallinen rahoitusmalli, jonka avulla jaetaan suurin osa valtionrahoituksesta, noin 1,6 mil-jardia euroa. Yliopistojen osuudet lasketaan käyttä-mällä pääsääntöisesti kolmen edellisen vuoden kes-kiarvoja2 kunkin tuloskriteerin osalta.

Kuviossa 29 on esitetty Helsingin yliopiston ja mui-den Suomen yliopistojen OKM-malliin perustuva valtionrahoitus vuosille 2015–2018. Helsingin yli-opiston osuus on vuonna 2018 24,2 % (2017: 24,5 %).

Kuvio 29. Helsingin yliopiston ja muiden Suomen yliopistojen laskennallinen perusrahoitus (vuosille 2015–2018, miljoonaa euroa)

1 Ehdotus laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin 1.1.2019 alkaen. 2017. Opetus- ja kulttuuriminis-teriön julkaisuja 2017:8. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-454-2 2 Esimerkiksi laskettaessa rahoitusta vuodelle 2018 vuonna 2017 käytettiin tuloskriteerien keskiarvoa vuosilta 2014–2016.

Rahoitus laski 8,7 miljoonalla eurolla, mikä on seu-rausta yliopiston rahoitusosuuden pienemisestä ja yliopistoille jaettavan laskennallisen rahoituksen vä-henemisestä. Valtionrahoituksen väheneminen on ollut jo aiemmin tiedossa ja sopeuttavia toimenpi-teitä on tehty etupainotteisesti.

24,2 %

OSUUS YLIOPISTOJEN LASKENNALLISESTA PERUSRAHOITUKSESTA

RAHOITUSMALLI Vuodesta 2017 alkaen mallissa koulutuksen perus-teella myönnetään rahoituksesta 39 %, tutkimuksen perusteella 33 % sekä muiden koulutus- ja tiedepoli-tiikan tavoitteiden perusteella 28 %.

Painoarvoa siirrettiin opetuksen kriteereistä muihin korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin, kun eri-tyisesti strategiarahoituksen osuutta vahvistettiin. Se on jatkossa 12 % kokonaisrahoituksesta aiemman 10 % sijaan. Opiskelijoiden työllistymistä painote-taan aiempaa enemmän ja sen osuutta kokonaisra-hoituksesta nostettiin prosentilla. Vuoden 2017 alusta lähtien siirryttiin käyttämään tieteellisten jul-kaisujen laskennassa tutkimuksen laatua ja vaikutta-vuutta vahvemmin korostavia kertoimia, poistettiin erillinen ulkomaalaisten suorittamien tohtorintut-kintojen osuus rahoituksesta ja lisättiin erikoistu-mis- ja yhteistyöopinnot rahoituskriteereihin. Ala-kohtaista osuutta nostettiin vuoden 2017 alusta pro-sentilla ja 55 opintopistettä suorittaneiden osuutta laskettiin prosentilla ja sen laskentatapaa muutet-tiin.

401 387 387 378

1 253 1 204 1 189 1 183

0200400600800

100012001400

2015 2016 2017 2018

HY Muut yliopistot yhteensä

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-454-2


58

Taulukko 14. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen rahoitusmallissa tuloskriteereittäin vuosina 2015–2018

Rahoitusmallin kriteeri 2015 2016 2017 2018 Muutos

2018–2017 %-yks.

Kriteerin paino

mallissa

Ope

tus

Ylemmät korkeakoulututkinnot 18,2 % 18,5 % 18,3 % 18,0 % -0,3 13 % Alemmat korkeakoulututkinnot 20,8 % 20,1 % 19,6 % 19,4 % -0,2 6 % Työllistyneet maisterit 16,2 % 17,2 % 18,4 % 18,4 % 0,0 2 % Vähintään 55 op suorittaneet 18,5 % 18,7 % 19,9 % 19,0 % -0,9 10 % Ulkom. ylemmät kk-tutkinnot 11,9 % 12,8 % 12,9 % 11,8 % -1,1 1 % Kv. vaihto-opiskelu 18,1 % 17,7 % 17,6 % 17,9 % 0,3 2 % Avoimessa yliopistossa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksina suoritetut op:t 19,9 % 19,5 % 19,3 % 18,9 % -0,4

2 %

Opiskelijapalaute 17,6 % 16,9 % 16,8 % 16,8 % 0,0 3 % Koulutuksen rahoituskriteerit yhteensä 18,5 % 18,5 % 18,7 % 18,3 % -0,4 39 %

Tutk

imus

Tohtorintutkinnot 27,4 % 27,5 % 28,9 % 29,0 % 0,1 9 % Kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus 37,4 % 36,6 % 35,5 % 35,4 % -0,1 3 % Muu kilpailtu tutkimusrahoitus 24,1 % 25,3 % 26,6 % 27,5 % 1,0 6 % Julkaisut 30,6 % 30,6 % 31,6 % 30,6 % -1,1 13 % Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö 27,9 % 27,1 % 26,5 % 26,3 % -0,2

2 %

Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot 23,2 % 24,1 % - - -

-

Tutkimuksen rahoituskriteerit yhteensä 28,8 % 29,0 % 30,0 % 29,8 % -0,3 33 %

Muu

t ta

voitt

eet Valtakunnalliset tehtävät 41,0 % 41,0 % 42,5 % 42,5 % 0,0 7 %

Alakohtainen osuus 18,8 % 18,8 % 16,9 % 16,9 % 0,0 9 % Strateginen rahoitus 24,8 % 25,0 % 25,2 % 25,2 % 0,0 12 % Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet yhteensä 27,4 % 27,5 % 26,3 % 25,9 % -0,4 28 %

Helsingin yliopiston rahoitustulos kriteereittäin Taulukossa 12 on yliopiston laskennalliseen perusra-hoitukseen määrään vaikuttaneet tekijät. Muutokset edelliseen vuoteen ovat pieniä. Julkaisusta saatava rahoitus on laskenut vuoden 2016 tasolle. Ulkomaa-laisten korkeakoulututkinnoista saatava rahoitus on pienentynyt prosentuaalisesti saman verran kuin jul-kaisuista saatava. Koska tämän ulkomaalaisiin liitty-vän kriteerin painoarvo on pieni mallissa, sen vaiku-tus on marginaalinen. Sen sijaan vähintään 55 opin-topistettä suorittaneiden suhteellinen lasku vaikut-taa jo saatavaan rahoitukseen.

Kansainväliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen kuuluu suoraan Euroopan unionilta (EU) tuleva pui-teohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus, ulkomaisten rahastojen, säätiöiden ja kan-sainvälisten järjestöjen rahoitus sekä muu ulkomai-nen rahoitus. Muuhun kilpailtuun tutkimusrahoi-tukseen sisältyy Suomen Akatemian, Innovaatiora-hoituskeskuksen (Tekes) sekä kotimaisten ja ulko-maalisten yritysten rahoitus. Kriteereistä ainoana on noussut muun kilpaillun tutkimusrahoituksen pe-rusteella saatu rahoitus.

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 PALVELUT

59

PALVELUT

YLIOPISTOPALVELUIDEN VAKIINNUTTAMINEN Vuosi 2017 oli uudelle Yliopistopalvelut-organisaa-tiolle palvelujen vakiinnuttamisen ja toimintakult-tuurin rakentamisen aikaa. Hallintotehtäviin perin-teisesti keskittynyt linjaorganisaatio on opetellut ja oppinut paljon muutoksessa kohti matriisissa toimi-vaa palveluorganisaatiota. Palveluiden näkyvyys ja saatavuus nousivat palautekyselyssä selkeiksi kehit-tämiskohteiksi. Myös yhteisöllisyyden kehittämiseen panostettiin.

Syksyllä 2016 aloitettua palvelu-uudistusta jatket-tiin. Palveluiden käyttäjälähtöinen määrittely on aut-tanut Yliopistopalveluita tunnistamaan ydintoimin-tonsa. Palveluiden määrittelyn pohjalle rakentuvat palautteen keruu, palveluviestintä, palveluiden vas-tuuhenkilörakenne ja palveluiden johtaminen. Myös toimintamalleja on uudistettu. Tämä työ on vielä kesken ja jatkuu vuonna 2018.

Erityisesti opetus- ja opiskelijapalveluiden sektorilla oli isoja haasteita johtuen toisaalta merkittävistä toi-minnallisista muutoksista tukipalveluissa ja toisaalta samanaikaisista muutoksista opetuksen järjestämi-sessä (Iso pyörä). Merkittävimmät henkilöstövahvis-tukset tehtiin vuoden aikana juuri opetus- ja opiske-lijapalveluihin.

Tiedekulman avautuminen syyskuussa oli merkit-tävä lisäpanostus. Tiedekulman avautuminen näkyi myös viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden henkilöstö-määrässä lisäyksenä.

Yliopistopalveluiden henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa 939. Tarkempi jaottelu yksiköittäin nä-kyy kuvioissa 30 ja 31.

Kuvio 31. Henkilöstön osuus Yliopistopalveluissa yksiköittäin 2017

36%

16%13%

12,6 %

10%

9%

2% 1% 1%Opetus- ja opiskelijapalvelut

Talouspalvelut

Henkilöstöpalvelut

Yleishallinto

Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Tutkimuspalvelut

Toiminnanohjausyksikkö

Yliopiston johto

Erittelemätön

277

158117 112

83 7821 29 6

334

154119 118 93 86

22 8 50

50100150200250300350400

2016

2017

Kuvio 30. Henkilöstölukumäärät Yliopistopalveluiden yksiköissä 2016–2017


60

PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yliopistopalveluiden vakiinnuttamisen ohella jatket-tiin palvelurakenteen kehittämistä erilaisia ratkaisu-malleja hyödyntäen.

Hallitus päätti tammikuussa kiinteistöpalveluiden yhtiöittämisestä inhouse-yhtiöksi vuoden 2018 alusta. Yhtiön palveluihin kuuluu kiinteistöjen sii-vouksen, hoidon, huollon sekä ylläpidon, rakennut-tamisen, vahtimestari- ja turvallisuuspalvelujen sekä kalustamis- ja kuljetuspalvelujen toimet. Lue lisää luvusta Tilat.

Vuoden aikana valmisteltiin uuden Laboratoriopal-velut -yksikön perustaminen osaksi Yliopistopalve-luita. Laboratoriopalveluissa on välinehuolto ja labo-ratoriohenkilöstön poolien koordinaatio. Yksikön tehtävänä on myös muita laboratoriotoiminnan tu-keen liittyviä asioita, kuten kemikaalien rekisteröin-nin tuki ja lupa-asioiden koordinointi yliopistota-solla. Yksikkö aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta.

Keväällä toteutettiin Yliopistopalveluiden palauteky-sely henkilöstölle ja opiskelijoille. Yliopistopalvelut sai kokonaisarvioksi 4,7 (N=352, skaala 0–10) ja yk-sittäisten palveluiden saamat käyttäjäarviot sijoittui-vat välille 3,0–7,3 (skaala 0–10). Keskimäärin tyyty-väisimmät käyttäjät löytyivät Kumpulasta ja tyyty-mättömimmät keskustakampukselta. Saadun pa-lautteen perusteella käynnistettiin seitsemän pilottia palveluiden kehittämiseksi. Kyselyn opiskelijapa-laute jäi vähäiseksi, joten opiskelijoille suunnatun palautekyselyn toteutus mietitään uusiksi.

Yliopiston palveluiden kehittäminen ja johtaminen on monen toimijan yhteinen asia, koska kaikilla pal-veluorganisaatioilla on samat käyttäjät. Monia palve-luja toteutetaan yhteistyössä. Yliopistopalveluiden palvelukartta on muodostanut yhteisen keskustelu-pohjan Yliopistopalveluiden ja kiinteistöpalveluiden välille. Alustavaa keskustelua käytiin myös tietotek-niikkakeskuksen ja kirjaston kanssa. Myös asiointi-kanavia suunniteltiin Yliopistopalveluiden ja tieto-tekniikkakeskuksen yhteistyönä.

Rehtori asetti Yliopistopalveluille ohjausryhmän, joka aloittaa toimintansa 2018 alusta. Sen tehtävänä on tukea palveluiden kehittämistä yliopiston strate-gisten tavoitteiden mukaisesti. Ryhmä käsittelee pa-lautetta, tekee aloitteita ja kehittämisehdotuksia sekä ottaa kantaa kehittämishankkeisiin.

Kansainvälinen konferenssitoiminta Helsinki on maailman suosituimpia kongressikau-punkeja ja Helsingin yliopistolla on kongressien jär-jestäjänä keskeinen rooli. Tätä asemaa vahvistaak-seen kaupunki ja yliopisto käynnistivät vuoden alussa kaksivuotisen kongressipilotin, jonka tavoit-teena on

• kasvattaa yliopiston kansainvälistä mainetta tie-demaailmassa erityisesti kongressitoiminnan avulla

• kehittää yliopiston ja sen edustajien isän-nöimille kansainvälisille kongresseille uusi toi-mintamalli

• edesauttaa uusien kongressien kutsumista Hel-sinkiin ja lisätä kongressivieraiden määrää

• lisätä yliopiston ja Helsingin näkyvyyttä ja tun-nettuutta vetovoimaisena kongressikaupunkina ja innovaatioalustana

Uusi toimintamalli näkyväksi

Yliopistolle perustettiin keskitetty toimintamalli ja tukitiimi vauhdittamaan konferenssien kutsumi-seen, suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien pro-sessien hallintaa ja kehittämistä. Uuden konferenssi-tiimin kokoonpano oli vuoden lopussa neljä henki-löä: kansainvälisten asioiden kehittämispäällikkö ja kaupungin kongressiasiantuntija (molemmat 50 % työpanoksella) sekä konferenssikoordinaattori ja viestinnän asiantuntija. Lisäresursseina toimivat palvelukoordinaattorit ja controllerit sekä jo edellis-vuonna yliopiston kongressipalvelutoimistoksi kil-pailutettu Confedent International.

Kehittämistyön rinnalla uusi tiimi tarjosi konferens-sijärjestäjille monimuotoista asiantuntija-apua ja koulutusta. Tiimi muun muassa järjesti noin 100 starttipalaveria konferenssihankkeiden käynnistä-miseksi, kaksi asiakastilaisuutta yhteistyössä kau-pungin kanssa sekä koulutustilaisuuden valtion kon-ferenssituen hakemisesta. Lisäksi tiimi jalkautui kampuksille kertomaan konferenssien järjestämi-sestä ja tarjolla olevista palveluista, aloitti konferens-siavustajina toimivien opiskelijoiden kouluttamisen sekä loi raamit vuosittain myönnettävälle yliopiston konferenssipalkinnolle.

Ensimmäisen vuoden tuloksista

Toiminnan käynnistämisen myötä yhteydenotot konferenssitiimiin lisääntyivät ja järjestäjien akuutit tarpeet nousivat esiin. Saadun palautteen perusteella toimintatapoja virtaviivaistettiin. Uusi tiimi oli mu-kana kaikkiaan 122 konferenssin kutsumisessa, suunnittelussa ja/tai järjestelyissä. Tapahtumat ajoittuvat vuosille 2017–2025. Niiden koko vaihtelee 20–5 000 osallistujan välillä ja yhteenlaskettu osal-


61

listujamäärä nousee yli 41 000 henkeen. Konferens-sitiimin avustamista konferensseista 34 % sijoittuu humanistiseen tiedekuntaan, 13 % matemaattis-luonnontieteelliseen ja 11 % lääketieteelliseen tiede-kuntaan.

DigiHub Helsingin yliopiston DigiHub on paikka, jossa digi-taalisten palveluiden kehittäjät kohtaavat. Toiminta käynnistyi 2015 Viikin kampuksella pienenä kokei-luna ja siirtyi 2017 keskustakampukselle.

DigiHub-toiminnan tavoitteena on edistää avointa ja kokeilevaa toimintakulttuuria ketterien menetel-mien avulla sekä yhtenäistää yliopiston digitaalisen kehittämisen toimintatapoja.

Keskeinen osa DigiHubin toimintakulttuuria on yh-teiset tilat, jotka saatiin DigiHubille Porthaniasta. Syksyllä 2017 tiloista otettiin käyttöön 17 henkilölle työpisteet ja suunniteltiin 30 henkilön työpisteet, jotka otetaan käyttöön keväällä 2018. Yliopistopalve-luiden johtoryhmä on tukenut DigiHub-toimintaa antamalla mahdollisuuden tilojen keskittämiseen.

Yhteiskehittäminen yli organisaatiorajojen käynnis-tyi DigiHubissa heti ensimmäisten tilojen valmistut-tua. Eri hankkeissa ja eri yksiköissä työtä tekevät oh-jelmistokehittäjät, yliopiston tuoteomistajat ja tutki-jat työskentelivät samoissa tiloissa. Eri tahojen osaa-mista hyödynnettiin monipuolisesti. Esimerkiksi yli-opiston Lean-kehittäjät käyttivät tiloja. Yliopiston Lean-kehittämistä tehdään yhteistyössä DigiHubin kanssa. Yhteistyön kehittämistä tutkijoiden kanssa selvitettiin palvelumuotoilun keinoin.

Projektijohtamismalli ja projektisalkku Keväällä 2017 käynnistyi projektisalkun hallinnan kehittämisprojekti, jossa Helsingin yliopistolle ote-taan käyttöön yhteinen projektien johtamismalli ja sen tueksi projektisalkkuohjelmisto. Projektilla ta-voitellaan yhtenäisempää projektien ja projektimais-ten kehitystehtävien johtamista ja seurantaa sekä pa-rempaa läpinäkyvyyttä yli yksikkörajojen. Projekti-johtaminen on tärkeä osa yliopiston strategian to-teuttamista.

Vuoden aikana yliopistolle hahmoteltiin projektijoh-tamismallia Suomen projekti-instituutin tarjoaman ABC-projektimallin pohjalta. Se tarjoaa projekteille yhteisen elinkaari- ja päätöksentekomallin, vas-tuuroolit, käsitteistön sekä projektisalkun johtami-sen periaatteet.

Vuoden lopulla käynnistettiin viiden yksikön pilotti-projekti, jossa johtamismalli otetaan käyttöön. Mu-kana tässä vaiheessa on osa Yliopistopalveluiden toi-mialoista sekä erillisistä laitoksista Tietotekniikka-keskus ja Helsingin yliopiston kirjasto. Tämän rin-nalla käynnistyi myös projektisalkun hallintaan tar-koitetun tietojärjestelmän hankinta. Sen käyttöön-otto tapahtuu vuoden 2018 aikana.

Kokonaisarkkitehtuuri ja tietojärjestelmien kehittäminen Yliopistossa toimii kokonaisarkkitehtuuriryhmä, jonka tehtävänä on ohjata yliopiston kokonaisarkki-tehtuuritoimintaa strategialähtöisesti ja varmistaa, että kokonaisarkkitehtuuri palvelee yliopiston perus-tehtäviä tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Ryhmä muodostaa yhteistyöeli-men, jossa tietojärjestelmiä kehitetään toimintaläh-töisesti ja kustannustehokkaasti kokonaisuuden etua katsoen.

Kokonaisarkkitehtuuriarviointeja tehtiin vuoden ai-kana seitsemästä projektiesityksestä. Myös opetuk-sen toimialan seitsemän eri vaiheessa olevaa projek-tia arviointiin kokonaisarkkitehtuurin osalta.

Ydintietojen hallintamallin (Master Data Manage-ment, MDM) toteuttamista käytännössä jatkettiin perustamalla MDM-verkosto, johon kuuluvat kaikki ydintietovastaavat. Myös ydintietoihin liittyvää do-kumentaatiota tarkennettiin muun muassa Sovellus-salkussa. Ydintietojen integrointia keskitetyn palve-luväylän kautta jatkettiin.

Tietojärjestelmien kehittämisessä on huomioitu yli-opiston strategian tavoitteet. Vuoden aikana tutki-musdatainfrastruktuurin Mildred-kehittämishank-keet ja sen viisi osaprojektia etenivät. Verkkosivu-hankkeissa kehitettiin Flammaa ja julkisia verkkosi-vuja.

Yksi merkittävimpiä tietojärjestelmähankkeita oli opintosektorin järjestelmäkokonaisuuden kehittä-minen, jonka puitteissa otetaan käyttöön muun mu-assa uutta opintohallinnon tietojärjestelmää. Ope-tuksen toteutuksen digiloikkaan liittyen valinta- ja tenttijärjestelmien kehittämisprojekteja vietiin eteenpäin tiedekunnissa. Muita tärkeitä tietojärjes-telmähankkeita olivat muun muassa yliopiston ta-lousjärjestelmän päivitys uuteen versioon sekä käyt-täjäryhmien hallinnan uudistus. Lisäksi aloitettiin valmistautuminen EU-tietosuoja-asetuksen voi-maantuloon.


62

LAADUNHALLINTA Yliopiston laadunhallinnassa vuosi 2017 merkitsi toiminnan kehittämistä vastaamaan yliopistossa ta-pahtuneita muutoksia.

Laadunhallinnan tehtävät nousivat suoraan yliopis-ton sisäisen kehittämisen tarpeista ja laatujärjestel-män auditoinnin suosituksista. Yliopisto raportoi ke-väällä 2017 laatujärjestelmän auditoinnin 2015 poh-jalta käynnistetyistä kehittämistoimenpiteistä Kan-salliselle koulutuksen arviointikeskukselle (KARVI).

Yksi laadunhallinnan keskeisimmistä tehtävistä oli Yliopistopalveluiden laatujärjestelmän rakennus-työn käynnistäminen. Keväällä 2017 päätettiin yhte-näistää yliopiston prosessikuvauksia ja toteuttaa ku-vaukset osana yliopiston kokonaisarkkitehtuuriku-vauksia. Prosessien kuvaustyö aloitettiin syksyllä palveluprosesseista.

Lean-ajattelu on noussut keskeiseen asemaan yli-opistossa Yliopistopalveluiden toiminnan kehittämi-sen tukena. Lean liittyy samaan ketterän kehittämi-sen sekä avoimen ja kokeilevan toimintakulttuurin filosofiaan, johon kuuluvat muun muassa palvelu-muotoilu, Digihub-toiminta ja scrum-kehittäminen. Alkuvuodesta toteutettiin LEAN-startti -projekti, jonka pilottiprojekteissa perehdyttiin uuteen ajatte-lutapaan sekä etsittiin ja löydettiin nopeita kehitys-ratkaisuja. Uusia pilotteja tunnistettiin syksyllä. Vuoden aikana käynnistettiin myös 20 lean-valmen-tajan koulutus. Loppuvuodesta aloittivat toimin-tansa kaikille yliopistolaisille suunnatut Lean-fooru-mit ja Lean-kehittäjille tarkoitetut Lean-kahvilat.

Yliopistossa aiemmin toimineen laatuyhdyshenkilö-verkoston tilalla aloitti keväällä toimintansa koko henkilöstölle avoin laatuverkosto. Sen tavoitteena on jakaa yliopiston parhaita käytäntöjä, tutustua hyviin toimintamalleihin erilaisissa organisaatioissa sekä hankkia uusia työkaluja laatutyön edistämiseen omassa työssä ja työyhteisössä. Yliopiston laatukou-lutukset jatkuivat lyhyen tauon jälkeen.

Uusi laadunhallinnan ohjausryhmä (Laava-ryhmä) aloitti vuoden alusta toimikautensa, joka kestää vuo-den 2020 loppuun.

50 UNISPORTIN JUHLAVUOSI

UNISPORT Mennyt vuosi oli UniSportin 50. toimintavuosi, joka huipentui syyskuussa UniSport Kluuvin avaamiseen tiedekulman tiloissa. Kluuvi on UniSportille merkit-tävä lisä, koska keskustan liikuntatilojen käyttöas-teet ovat olleet kaikilla volyymeillä suuret. Liikunta-tilojen remontti on vaikuttanut suoraan kävijämää-riin sekä myyntiin. UniSport Kluuvi on otettu hyvin vastaan ja kävijämäärät ovat nousseet muutamassa kuukaudessa ohi aiempien ennätysten.

UniSport on Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston muodostama erillislaitos. Vuoden 2017 lopussa Svenska Handelshögskolan tuli rahoitusosuudella sopimusmalliin, joka takaa Hankenin opiskelijoille ja työntekijöille liikuntapalvelut samoilla käyttöeh-doilla. Sopimus laajentaa UniSportin asiakaskuntaa ja lisää kohtaamismahdollisuuksia yliopistolaisten kesken. Toinen merkittävä muutos vuoden aikana oli korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jonka myötä yliopistojen subventoitujen liikuntapalvelujen ar-vonlisäverottomuus poistui. Päätöksen taloudellinen vaikutus jää nähtäväksi vuoden 2018 aikana.

UniSportin asiakastyytyväisyys oli erittäin hyvällä tasolla ja palveluiden NPS (suositteluindeksi) oli 61.

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 TILAT

63

TILATLaadukkaat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat tuke-vat yliopiston strategian toteuttamista ja toiminnan pidemmän aikavälin kehittämistä. Yliopiston halli-tuksen hyväksymän toimitilaohjelman keskeiset ta-voitteet koskevat toimitilojen hallintaa, käyttöä, yllä-pitoa ja kehittämistä sekä investointisuunnitelman toteuttamista. Olennaista on, että yliopiston raken-nukset säilyvät terveellisinä ja turvallisina suunnitel-mallisen korjaus- ja poistopolitiikan sekä asianmu-kaisen ja riittävän ylläpidon avulla. Tilojen, infra-struktuurien ja niihin liittyvien palvelujen tulee tu-kea tehokkaasti yliopiston toimintaa. Energiatehok-kuus ja muut ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä lähtökohtia toimitilasuunnittelussa.

Yksi keskeisiä tavoitteita on yliopiston muutosohjel-man mukaisesti tilamäärän vähentäminen 60 000–80 000 htm2 vuoteen 2015 verrattuna. Yliopiston pe-rustoiminnan käytössä oleva tilamäärä on vähenty-nyt vuosien 2016 ja 2017 aikana yhteensä noin 15 000 htm2. Yliopiston toimitila- ja kampusvision 2040 laatimisen yhteydessä asetetaan tavoitteet kampusten ja toimitilojen määrälle ja sijainnille pit-källä aikavälillä.

Yliopiston toimitiloista pitkään vastannut, viime ai-koina erillislaitoksena toiminut Tila- ja kiinteistökes-kus valmistautui vuoden 2018 alusta voimaan tule-vaan isoon organisaatiomuutokseen. Valmistelussa oli Tila- ja kiinteistökeskuksen jakautuminen Tilat ja kiinteistöt -toimialaksi sekä kiinteistöpalveluyhtiö Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:ksi. Muu-tokseen sisältyy myös asunto- ja majoituspalveluiden siirtyminen toiseen perustettavaan yhtiöön (Uni-home Oy) sekä puhelinvälityspalveluiden siirtymi-nen Tietotekniikkakeskukseen.

Tilat ja kiinteistöt -toimiala toimii jatkossa osana Yli-opistopalveluja ja vastaa kiinteistö- ja toimitilajohta-misen tehtävistä sekä palvelee tilojen hallintaan, ku-ten esimerkiksi tilamuutoksiin ja muuttoihin liitty-vissä suunnittelutöissä. Uuden kiinteistöpalveluyh-tiön Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:n teh-täviin kuuluu kiinteistöjen siivous, hoito, huolto ja ylläpito, rakennuttamis-, vahtimestari- ja turvalli-suuspalvelut sekä kalustamis- ja kuljetuspalvelut. Se toimii inhouse-yhtiönä tiiviinä osana Helsingin yli-opistoa.

1 Luvut sisältävät kaikki tilat ml. asunnot ja vierashuoneet, pysäköintihallit, edelleen vuokratut, korjattavana olevat ja vapaat tilat

TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET Yliopiston tiloista 60 % on vuokrattu Helsingin Yli-opistokiinteistöt Oy:ltä ja 26 % Helsingin yliopiston rahastoilta. Tämän lisäksi yliopiston käytössä on jon-kin verran konsernin ulkopuolelta vuokrattuja tiloja.

Yliopisto on vuokrannut yliopistokonsernin tilat käyttöönsä nettovuokraperiaatteella, jolloin vuokra sisältää pääomavuokran, kiinteistöveron, vakuutuk-set ja yhtiön osalta myös yleiskulut. Yliopisto on vas-tannut itse tilojen ylläpito- ja käyttökustannuksista.

Kuvio 32. Toimitilojen omistussuhteet (htm2, huoneistoala)1

329 80960 %

143 64426 %

37 5157 %

32 5336 %

6 9951 %

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy

Helsingin yliopiston rahastot

Muut

Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt

Valtio (Senaatti-kiinteistöt)


64

TILAT JA TILANKÄYTTÖ Vuonna 2017 yksiköiden käytössä oli tiloja seuraa-vasti:

• tiedekunnat 52 % • keskeiset valtakunnalliset yksiköt 13 % (Kansal-

liskirjasto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo) • muut erilliset laitokset 21 % • muu toiminta 14 % (Yliopistopalvelut, ruokalat

ja kahvilat sekä harjoittelukoulut)

Helsingin yliopistolla oli vuonna 2017 vuokrattuna tilaa eri kiinteistönomistajilta kaikkiaan 550 495 htm²; näistä yliopistokäytössä 457 299 htm². Pääosa tiloista oli Helsingissä, keskustakampus suurimpana kampuksena, ja vajaa kymmenesosa muualla maassa. Varsinaisia toimitiloja oli 19 paikkakun-nalla. Lisäksi 18 paikkakunnalla on pieniä miehittä-mättömiä seismografiasemia ym.

Kuvio 33. Huoneistoala1 (htm2) kampuksittain vuonna 2017

1 Sisältää kaikki tilat ml. asunnot ja vierashuoneet, pysäköintihallit, edelleen vuokratut, korjattavana olevat ja vapaat tilat 2 Htm² = huoneistoala. Huoneistoala on sisäpinta-ala, johon sisältyvät myös kevyet väliseinät. Huoneistoalaa käytetään kokonaisuuksien vertailussa ja yleisesti mm. vuokrasopimuksissa.

Kuvio 34. Tilat1 käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2017 (huoneistoala2, htm2)

TILANKÄYTÖN MUUTOKSET, TILOJEN KEHITTÄMINEN Yliopiston muutosohjelmaan mukainen tilamäärän vähennys, 60 000–80 000 htm2, edellyttää uuden-laista tilankäyttöä, kuten avoimia monitilatoimis-toja, jaettuja työpisteitä sekä opetus- ja laboratorio-tilojen entistä laajempaa yhteiskäyttöä. Yliopistokäy-tössä olevien tilojen määrä väheni vuoden 2017 ai-kana noin 5 000 htm2. Vuosien 2016 ja 2017 aikana vähennystä on syntynyt yhteensä 15 172 htm2. Tilan vähentäminen on tarkoittanut lukuisia tilajärjeste-lyjä ja muuttoja. On rakennettu tehokkaampia ja pa-remmin yhteisöllisyyttä tukevia työtiloja kaikilla kampuksilla. Pilottina tässä on toiminut Yliopisto-palvelut, joka on asettanut tavoitteeksi koko henki-löstön työskentelemisen flexi-paikoilla monitilatoi-mistoissa. DigiHub tarjoaa digitaalisten projektien kanssa työskenteleville tiimitilat Porthaniassa. Uu-dentyyppisiä toimistotilakokonaisuuksia on toteu-tettu myös eri tiedekuntien tutkijoille, kirjastoille tai koko kampusyhteisön käyttöön, esimerkiksi Meilah-den Terkko Health Hub. Kirjastot ovat vähentäneet fyysisiä kokoelmia digitaalisen aineiston lisäänty-essä, ja opetustilojen määrä on vähentynyt, kun yk-sittäisiä erillisiä opetustiloja on poistettu käytöstä. Valtaosalle vähennyksiä on suunnitelma ja aikatau-lutus. Erityisesti keskustakampuksen osalta on jat-kettu vähentämisvaihtoehtojen selvittämistä. Yli-opistotasolla säästöä saadaan vasta, kun vapautuvat tilat on vuokrattu ulos tai yliopistokonserni on myy-nyt kiinteistöjään. Jonkin verran tyhjiä tiloja tarvi-taan väistötiloina, jotta järjestelyjä pystytään teke-mään. Kaikkiaan yliopiston käytössä olevista tiloista oli vuoden 2017 lopussa vapaana 26 000 hm2 (4,8 %).

199 95036 %

147 68727 %

90 61117 %

55 39110 %

50 9209 %

5 9361 %

KeskustaViikkiMeilahti-RuskeasuoKumpulaMuu maaMuu Helsinki

113 80621%

109 40720%

103 87519%

70 61612,8 %

65 26112%

28 5955%

24 2194%

22 4444%

12 2722%

Toimistotilat

Liikenne- ja tekniset tilat

Opetus- ja tutkimustilat

Erityistilat

Säilytystilat

Sosiaali- ja virkistystilat

Yhteistilat

Asuin- ja majoitustilat

Ruokailu-ja keittiötilat


65

TILAVÄHENNYKSET KAMPUKSITTAIN

Taulukko 15. Yliopistokäytössä1 olevien tilojen tilavähennykset kampuksittain (huoneistoala, htm2)

Kampus 2015 2017 Muutos %

Keskusta 182 880 180 590 -2 290 -1

Meilahti-Ruskeasuo 57 418 52 927 -4 491 -8

Viikki 135 483 124 601 -10 882 -8

Kumpula 54 189 52 481 -1 708 -3

Muu Helsinki 160 160 0 0

Muu maa 42 341 46 540 4 199 10

Yhteensä 472 471 457 299 -15 172 -3

Vuoden 2017 aikana käytöstä poistuivat muun mu-assa Snellmaninkatu 10, Pitkänsillanranta (Krimo), Vallilan varastotila, Kumpulan Dynamicum-tilat sekä Viikissä D-talo ja Maatalousmuseo sekä osa Cul-tivator II:n tiloista. Meilahdessa HUSLAB siirtyi suo-raan kiinteistönomistajan (Helsingin Yliopistokiin-teistöt Oy) vuokralaiseksi, mikä näkyy vähennyksenä kokonaistilanteessa. Vantaalta vuokrattiin varastoti-laa etupäässä Yliopistomuseon Viikin maatalousmu-seosta siirrettyjä kokoelmia varten. Vähennysohjel-man rinnalla on rakennettu myös lisätiloja; tällaisia suunnitelmallisia lisäyksiä ovat muun muassa syk-syllä 2017 käyttöönotettu keskustakampuksen Tie-dekulma ja Terkko Health Hub.

Tila- ja kiinteistökeskus osallistui yliopiston digi-loikka-projektiin; tavoitteena on modernisoida ope-tustiloja tukemaan vahvemmin oppimista. Kampuk-sittain oli suunnitteilla tilojen uusimisprojekteja avoimiksi, muunneltaviksi ja vuorovaikutteisiksi op-pimisympäristöiksi. Viikissä valmistui Biokeskus 1:n Impact Factory –opetustilakokonaisuus, ja osa ope-tustiloista avattiin opiskelijoille itseopiskelukäyttöön varattujen aikojen ulkopuolella.

Yhteisten opetustilojen audiovisuaalista varustusta uusittiin, Unitube-tiloja2 lisättiin, analogisesta ku-vansiirtotekniikasta siirryttiin digitaaliseen ja ope-tustilojen etäyhteyksiä parannettiin kaikilla kam-puksilla. Tila- ja kiinteistökeskus, Tietotekniikkakes-kus ja Opetusteknologiakeskus kehittivät ja toteutti-vat yhdessä vuorovaikutteisen etäopetuksen mah-dollistavan sovelluksen opetustiloihin. Aulaopastuk-sen digitalisointi ja infonäyttöjen käyttöönotto aloi-tettiin Kumpulan kampukselta.

Kansainvälistyminen on näkynyt yliopiston tiloissa muun muassa lisääntyneenä tarpeena monikielisiin 1 Yliopistokäyttö: luvut sisältävät vain yliopiston perustoiminnan käytössä olevat tilat. 2 Unitube-tiloissa voi tehdä luento ym. tallenteita.

opasteisiin ja ohjeistuksiin. Avointa vuorovaikutusta on edistetty rakentamalla kampuskohtaisia kohtaa-mispaikkoja. Niissä järjestetään sekä kaikille yliopis-tolaisille että soveltuvin osin yleisölle tarkoitettuja tapahtumia. Kaikille avoimien tilojen käyttöönotto edellyttää myös turvallisuusnäkökohtien huomioi-mista.

Laboratoriotiloissa painopistealueina on ollut tutki-musinfran keskittäminen ja yhteiskäytön tukeminen välinehuollon, kylmäsäilytyksen ja muiden laborato-riopalveluiden osalta. Välinehuollon keskittäminen yhteisiin tiloihin käynnistettiin Viikin Biokeskus 1:ssä.

Talotekniikan nykyaikaistaminen sekä keskitetyt vä-linehuolto-, laboratorio- ja kylmäsäilytyspalvelut mahdollistavat osaltaan yliopistolle strategisesti tär-keän tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen. Tila- ja kiinteistökeskuksen asiantuntijat ovatkin osallistu-neet tiiviisti tutkimusinfrastruktuurien hankinnan suunnitteluun ja niiden edellyttämien tilamuutosten valmisteluun.

OPETUSTILAT Keskitetyssä varauksessa olevia opetustiloja oli vuonna 2017 yhteensä 298 ja niiden käyttöaste oli keskimäärin 75 %. Käyttöaste on pysynyt samana, vaikka opetustilojen määrä on vähentynyt 8 % vuo-desta 2016, koska samalla on vähentynyt myös varat-tujen opetustuntien määrä. Korkein käyttöaste oli keskustakampuksella 82 %. Kumpulassa käyttöaste oli 68 %, Meilahti-Ruskeasuon kampuksella 79 % ja Viikissä 60 %. Rakennuksista Biomedicumin, Fabia-ninkatu 26:n (kielikeskus) ja päärakennuksen salien


66

käyttöasteet olivat kaikkein korkeimmat. Psykolo-gian siirtyminen pois Siltavuorenpenkereeltä näkyy lisäyksenä Meilahdessa ja vähennyksenä keskus-tassa.

Käyttöaste lasketaan keskitetyssä varausjärjestel-mässä olevien opetustilojen perusteella, ja 100 %:n käyttöaste saavutetaan, kun tila on käytössä 1 000 tuntia vuodessa (noin 7 h/pv, 5 pv/vk ja 28 vk/v).

TILAKUSTANNUKSET Perustoiminnan tilakustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä 109 miljoonaa euroa. Tilakustannuksista kaksi kolmasosaa ovat pääomavuokrat ja vastikkeet tilojen omistajille, minkä lisäksi tilakustannuksiin si-sältyy tilojen ylläpitokustannukset, käyttökustan-nukset ja käyttäjäpalvelut.

Kuvio 35. Yliopiston perustoiminnan tilakustannukset vuonna 2017 (1 000 €, osuus %)

Yliopiston yksiköiltä veloitetaan tilakustannukset si-säisenä vuokrana, jossa todelliset tilakustannukset on tasattu eri rakennusten välillä alueittain. Tilojen hinnat lasketaan tilatyypeittäin ja sisäiset vuokrat peritään nettovuokrana, johon on jyvitetty myös osuus yhteisistä käytävistä, auloista ym. tiloista. Ylei-sesti markkinoilla vuokraa peritään huoneistoalaa kohti ja yliopistoyksiköiden maksama toimistotilan vuokra oli esimerkiksi Helsingissä noin 19,2 eu-roa/htm². Neliöhinnat eivät ole kuitenkaan verran-nollisia ulkopuolelta vuokrattavien tilojen hintoihin, koska yliopiston sisäinen vuokra sisältää myös toimi-tilojen käyttökustannukset ja käyttäjäpalvelut yleistä toimitilavuokraa kattavammin.

Ylläpitokustannuksista suurin erä oli lämpöenergian ostot 5,0 miljoonaa euroa. Kunnossapitomenot oli-vat 2,5 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksista suu-rimmat olivat siivouspalvelut 5,9 miljoonaa euroa ja sähkön hankinta 4,5 miljoonaa euroa. Käyttäjäpalve-lujen menoista suurimmat kokonaisuudet olivat vah-timestaritoimi 2,3 miljoonaa euroa. Käyttäjäpalvelu-jen menoissa olivat mukana myös hankintojen pois-tot 2,8 miljoonaa euroa.

Asunto- ja majoituspalvelujen liikevaihto oli 5,5 mil-joonaa euroa. Liiketoiminnan tulot kattoivat 89 % liiketoiminnan menoista. Toiminta oli alijäämäinen noin 0,6 miljoonaa euroa.

RAKENTAMINEN KAMPUKSITTAIN – ISOT HANKKEET

Keskustakampus Yliopistonkatu 4 peruskorjaus valmistui. Katutasoon liittyvissä kerroksissa aloitti syksyllä 2017 Tiede-kulma, kohtaamispaikka opiskelijoille, tutkijoille, yrityksille ja kaikille kaupunkilaisille. Kellarikerrok-sista kolmessa on UniSportin liikuntatiloja, ja talon ylemmät kerrokset on vuokrattu Reaktor Oy:lle. Kes-kustakampuksella toimistotiloja muokattiin muissa-kin kohteissa. Porthaniassa tiloja uudistettiin Yli-opistopalveluiden ja oikeustieteellisen tiedekunnan käyttöön; uusia toimijoita ovat myös Kestävyystie-teen instituutti HELSUS sekä siihen kuuluva kau-punkitutkimusinstituutti, joka vastaa Aalto-yliopis-ton kanssa yhteisestä koulutusohjelmasta. Kansallis-kirjaston korttelissa Engelin osan peruskorjauksen valmistuttua tilajärjestelyt jatkuivat korttelin toisella laidalla Fabianiassa, jonne siirtyi tutkimuskirjasto-palvelut Topeliasta. Fabianiaan on siirtymässä myös kirjastoverkkopalvelut Leipätehtaalta vuoden 2018 aikana. Kesällä 2018 toteutettavaa Fabianian julkisi-vukorjausta valmisteltiin erillisprojektina. Yliopisto-käytöstä tyhjentyneen Snellmaninkatu 10 peruskor-jauksen suunnittelua valmisteltiin, tavoitteena löy-tää ulkopuolinen vuokralainen. Kaisaniemen kasvi-tieteellisen puutarhan uudistettu ulkopuutarha-alue avattiin yleisölle kesäkuussa 2017. Kasvit on ryhmi-tetty evoluutiopuun muotoon; uuteen kokonaisuu-teen kuuluu myös jäkälä- ja sammalpuutarhat.

Kumpulan kampus Chemicumin peruskorjauksen yhteydessä kemian laitos tehosti tilojen käyttöä. Korjauksen jälkeen ta-lon A-osasta jäi yksi kerros tyhjäksi. Kemian laitos ideoi Kumpula Business Labs –konseptin (KBL) ja pääosa tyhjistä tiloista on tätä kautta saatu vuokrat-tua yrityksille. Myös vanha vuokralainen ASM-Mic-

75 53969 %

13 41212 %

12 42011 %

8 3468 %

Pääomavuokrat ja vastikkeetTilapalvelutKiinteistöpalvelutLiitännäispalvelut


67

rochemistry Oy laajensi toimintaansa ja heille vuok-rattiin lisää tilaa C-osan 1. kerroksesta. Kumpulassa on suunniteltu kuluneen vuoden aikana tulevaa. Kir-jaston kokoelmat vähenevät ja tilalle suunnitellaan opiskelijoiden työ- ja ohjausympäristöä sekä moni-tilatoimistoa tiedekunnan yksiköille. Vuonna 2014 Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy myi Chemicumin kiinteistöstä tonttimaata. Näille rakennettavat HOA-Sin ja SATOn asuinrakennukset saavuttivat vuoden aikana harjakorkeuden.

Meilahden kampus Psykologian ja logopedian opetustoiminta siirtyi Sil-tavuorenpenkereeltä syyslukukauden alussa Meilah-teen Haartmaninkatu 3 –kiinteistöön toteutettuihin uusiin toimisto- ja opetustiloihin. Samassa yhtey-dessä Haartmaninkatu 3:een rakennettiin viisi mo-nitoimiopetustilaa sekä lääketieteen laboratorio-kursseja että psykologian ja logopedian seminaa-riopetusta varten. Haartmaninkatu 3:n F-siiven pe-ruskorjaamista dissektiotoiminnalle sekä psykolo-gian ja logopedian tutkimukselle suunniteltiin kesän ja syksyn aikana. Peruskorjaus käynnistyi vuoden 2018 alussa.

Kesän 2017 aikana Biomedicum 1:ssä tehtiin tila-muutoksia, jotka mahdollistivat yli 1 000 m2 vapaut-tamisen HiLifen Neurotieteen tutkimuskeskukselle ja kahdelle uudelle tutkimusryhmälle. Neurotieteelle toteutettiin syksyn aikana uudet toimitilat Biomedi-cumiin ja Haartmaninkatu 3:een ja yksikkö muutti Viikistä Meilahteen vuoden lopulla.

Kesän aikana Terkossa toteutettiin remontti, jonka myötä Helsingin yliopiston kirjasto vapautti raken-nuksen 1. kerroksen yhteistoimintatiloiksi yliopis-tolle, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille, Think Companylle, start up –yrityksille ja muille toi-mijoille. Kirjasto tarjoaa palveluitaan Terkon 2. ker-roksessa ja kellarissa.

Viikin kampus Suomen ympäristökeskus SYKEn merikeskukselle sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan D-ra-kennuksesta siirtyville laboratorioille toteutettiin ti-lat EE-rakennukseen (Agnes Sjöbergin katu 2). Rat-kaisun mahdollisti rakennuksen muuntojoustavuus sekä maatalous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta ja eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta vapautuneet ti-lat.

Suomen ympäristökeskus SYKEn toimitiloja varten tyhjennettiin D-rakennus (Latokartanonkaari 11). Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2017. Rakennuk-sesta siirrettiin yliopiston toiminnot EE-taloon ja Biokeskus 1:een tiloja tiivistämällä ja yhteiskäyttöä lisäämällä. Biokeskus 1:n talotekniikan vaiheittainen peruskorjaus eteni, työt jatkuvat edelleen.

Osa yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken ja SYKEn yhteiskäyttöön suunnitellusta kokouskeskuksesta valmistui ja otettiin käyttöön A-talon Monitoimi-siivessä (Latokartanonkaari 9).

HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 YLIOPISTOKONSERNI

68

YLIOPISTOKONSERNIHelsingin yliopistokonsernin tavoitteena on tukea Helsingin yliopiston strategiaa, toimintaa ja vakautta sekä luoda edellytyksiä toiminnoille, joihin perus- ja täydentävä rahoitus ei anna mahdollisuuksia. Kon-serni vahvistaa yliopiston kykyä ja vapautta tehdä tiedettä, kokeilla ja vaikuttaa.

Helsingin yliopistokonsernin (kuvio 36) muo-dostavat

• Helsingin yliopisto (emoyhteisö) • Helsingin yliopistokiinteistöt Oy ja sen ty-

täryhtiöt • Helsingin yliopiston rahastojen konserni • Helsingin yliopiston tiedesäätiö • Kumpulan liikuntahallisäätiö

Yliopiston omaisuutta hoidetaan Helsingin yli-opiston arvopaperisalkun lisäksi Helsingin yli-opiston rahastot konsernissa sekä Helsingin Yli-opistokiinteistöt Oy:ssä ja sen tytäryhtiöissä. Omaisuus koostuu pääosin kiinteistöistä, arvo-papereista sekä osakeyhtiöistä.

Konsernin palveluksessa on yhteensä noin 9 200 työntekijää, kokonaistuotot ovat 1,1 mil-jardia euroa ja tase 1,7 miljardia euroa. Konser-nin tulos vuonna 2017 oli 33 miljoonaa euroa, omavaraisuusaste 68 %.

Lue lisää yliopiston verkkosivuilta:

• Helsingin yliopistokonserni1 • Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopiston ra-

hastojen tilinpäätökset2.

1 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous/yliopistokonserni 2 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tilinpaatokset

Kuvio 36. Helsingin yliopistokonsernin rakenne vuonna 2017

https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous/yliopistokonserni

https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/tilinpaatokset


https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous/yliopistokonserni


HELSINGIN YLIOPISTO – KATSAUS VUOTEEN 2017 LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA

69

LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA

Taulukot Taulukko 1. Strategian seurantaindikaattorit kaudelle 2017–2020 ........................................................................................ 14 Taulukko 2. Helsingin yliopiston keskiarvo vuonna 2017 alueittain viidessä seuratuimmassa rankingissa ........................ 16 Taulukko 3. Julkaisulukumäärät .............................................................................................................................................. 21 Taulukko 4. Julkaisulukumäärät opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokituksen mukaan ................................ 21 Taulukko 5. Yliopistoon hakeneet, hyväksytyt ja paikan vastaanottaneet vuonna 2017 ........................................................ 27 Taulukko 6. Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain 2017 .......................................................................................................... 30 Taulukko 7. Tohtorintutkinnot ja tohtoriopiskelijat tutkijakouluittain vuosina 2015–2017 ................................................. 31 Taulukko 8. Opiskelijavaihdon kärkimaat (yli kolmen kuukauden vaihto, perustutkinto-opiskelijat) ................................ 33 Taulukko 9. Opiskelijaliikkuvuus tiedekunnittain 2016–2017 ................................................................................................ 33 Taulukko 10. Suoritetut opintopisteet 2015–2017 ...................................................................................................................34 Taulukko 11. Helsingin yliopiston kokonaistuotot vuosina 2015–2017 .................................................................................. 53 Taulukko 12. Helsingin yliopiston kokonaiskulut vuosina 2015–2017 ................................................................................... 54 Taulukko 13. Helsingin yliopiston yli- ja alijäämä 2015–2017 ................................................................................................ 55 Taulukko 14. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen rahoitusmallissa tuloskriteereittäin vuosina 2015–2018 .................58 Taulukko 15. Yliopistokäytössä olevien tilojen tilavähennykset kampuksittain (huoneistoala, htm2) .................................. 65

Kuviot Kuvio 1. Helsingin yliopiston strategiakartta kaudelle 2017–2020 ........................................................................................ 10 Kuvio 2. Helsingin yliopiston sijoitukset viidessä keskeisessä rankingissa 2011–2017 ......................................................... 15 Kuvio 3. Helsingin yliopiston profiloitumishakujen sijoittuminen yliopiston strategisille tutkimusalueille ....................... 17 Kuvio 4. Vuoden 2017 julkaisujen osuus opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokituksen mukaan ...................22 Kuvio 5. Tieteenalapainotettu julkaisuindeksi (CNCI, 2014–2017 keskiarvo) ....................................................................... 23 Kuvio 6. Helsingin yliopiston erikoistumisindeksi tieteenalaryhmittäin verrattuna maailman keskiarvoon 2011–2014 ... 25 Kuvio 7. Opiskelijamäärät tutkintotasoittain vuosina 2010–2017 ......................................................................................... 28 Kuvio 8. Kansainvälisten opiskelijoiden lähtömaat .................................................................................................................29 Kuvio 9. Suoritetut alemmat, ylemmät ja tohtorin tutkinnot 2010–2017 .............................................................................. 31 Kuvio 10. Ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteiden saavuttaminen koulutusalaryhmittäin 2014–2017 ....... 31 Kuvio 11. 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä tiedekunnittain lukuvuonna 2016–2017 .........................34 Kuvio 12. Poimintoja kandipalautteen 2017 tuloksista ............................................................................................................ 37 Kuvio 13. Opetus. ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien muutos 2016–2017 .............................................................. 46 Kuvio 14. Helsingin yliopiston henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 2012–2017 ............................................................ 46 Kuvio 15. Tukipalvelu- ja asiantuntijahenkilöstön sekä harjoittelukoulujen opettajien henkilötyövuosien muutos ........... 47 Kuvio 16. Hallintohenkilöstön lukumäärän ja henkilötyövuosien kehitys 2013–2017 .......................................................... 47 Kuvio 17. Kansainvälisen henkilöstön henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 2012–2017 ................................................ 48 Kuvio 18. Kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien muutos 2016–2017 ..................................... 48 Kuvio 19. Kansainvälisen tukipalvelu- ja asiantuntijahenkilöstön henkilötyövuosien muutos 2016–2017 ........................ 48 Kuvio 20. Helsingin yliopiston tuotot ja kulut 2017 ................................................................................................................ 52 Kuvio 21. Kokonaistuottojen lähteet 2017, osuus % ................................................................................................................ 53 Kuvio 22. Täydentävän tutkimusrahoituksen lähteet 2017 miljoonaa euroa ja osuus % ....................................................... 54 Kuvio 23. Kokonaiskulujen jakautuminen 2017, miljoonaa euroa ja osuus % ....................................................................... 54 Kuvio 24. Yli- ja alijäämän muodostuminen vuosina 2010–2017, miljoonaa euroa .............................................................. 55 Kuvio 25. Kampusten tiedekuntien rahoitus vuonna 2017, miljoonaa euroa ......................................................................... 55 Kuvio 26. Erillisten laitosten rahoitus vuonna 2017 jaoteltuna palveluja tutkimuslaitoksiin, miljoonaa euroa ................ 56 Kuvio 27. Tiedekuntien rahoitus vuonna 2017, miljoonaa euroa ............................................................................................ 56 Kuvio 28. Erillisten laitosten rahoitus laitoksittain vuonna 2017, miljoonaa euroa .............................................................. 56 Kuvio 29. Helsingin yliopiston ja muiden Suomen yliopistojen laskennallinen perusrahoitus ............................................ 57 Kuvio 30. Henkilöstölukumäärät Yliopistopalveluiden yksiköissä 2016–2017 ...................................................................... 59 Kuvio 31. Henkilöstön osuus Yliopistopalveluissa yksiköittäin 2017 ...................................................................................... 59 Kuvio 32. Toimitilojen omistussuhteet (htm2, huoneistoala) .................................................................................................63 Kuvio 33. Huoneistoala (htm2) kampuksittain vuonna 2017 ................................................................................................. 64 Kuvio 34. Tilat käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2017 (huoneistoala, htm2) ................................................................... 64 Kuvio 35. Yliopiston perustoiminnan tilakustannukset vuonna 2017 (1 000 €, osuus %) ................................................... 66 Kuvio 36. Helsingin yliopistokonsernin rakenne vuonna 2017 .............................................................................................. 68

KATSAUS VUOTEEN 2017...Vuonna 2017 alkoi Helsingin yliopiston uusi strate-giakausi, jota ohjaa...

Documents

Transcript of KATSAUS VUOTEEN 2017...Vuonna 2017 alkoi Helsingin yliopiston uusi strate-giakausi, jota ohjaa...