KEMIA KIERTOTALOUDESSA...Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaus. Arvioita kiertotalouden...
13
KEMIA KIERTO TALOUDESSA Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaari 26.4.2019 Dos. Mari Pantsar, johtaja, Sitra
Transcript of KEMIA KIERTOTALOUDESSA...Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaus. Arvioita kiertotalouden...
KEMIA KIERTOTALOUDESSASuomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaari
26.4.2019 Dos. Mari Pantsar, johtaja, Sitra
Ilmastonmuutos
Luonnon monimuotoisuus
Luonnonvarojen ylikulutus
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Taloutemme on osasyyllinen maapalloa koettelevaan kestävyyskriisiin: ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen. (Megatrendit ja uhkaskenaariot) Olemmeko matkalla kohti ilmastonmuutoksen runtelemaa tulevaisuutta? Ilmaston lämpeneminen 1,5 aiheuttaa merkittäviä haittoja, kuten äärihelteitä ja merenpinnan nousua. Sitran teettämän selvityksen (Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset Suomelle, 2018) mukaan ilmastonmuutoksen kustannukset Suomelle ovat vähintään miljardiluokkaa, mikäli lämpenemistä ei saada pysäytettyä. (esim. myrskytuhot) 1/3 mehiläisistä on jo kuollut sukupuuttoon. Jos mehiläiset katoavat kokonaan, ihmisillä on jäljellä enää 4 vuotta elinaikaa. Jos jokainen kuluttaisi kuin suomalainen, tarvitsisimme lähes 4 maapallon luonnonvarat. Väestön kasvu ja kaupungistuminen tuovat lisähaasteita kestävyyskriisien taklaamiseksi.
1,5°C polku?
Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu10 vuodessa.
Jäljellä oleva hiilibudjetti*
420GtCO2
42GtCO2
Nykyiset vuosittaiset
päästöt
*) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Hiilibudjetilla tarkoitetaan sitä määrä hiilidioksidia, joka voidaan vielä laskea ilmakehään vaarantamatta ilmastotavoitetta. Näihin laskemiin liittyy aina epävarmuuksia, mutta on arvioitu että meillä on 1,5 asteen tavoitteeseen jäljellä hiilibudjettia noin 420 gigatonnia. Meidän globaalit päästöt tällä hetkellä on 42 gigatonnia vuodessa. Helpolla koulumatikalla voimme laskea, että nykypäästöillä kulutamme hiilibudjetin 10 vuodessa. Eli jos jatkamme nykytahtiin niin 2029 hiilibudjetti on globaalisti nolla.
Hiilibudjetti on armoton.
Meillä on kiire.Tarvitsemme
suunnitelman.
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Meillä on siis armoton kiire. Päästöjä täytyy vähentää kaikissa maissa ja kaikilla sektoreilla. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC mukaan meidän tulee välittömästi siirtyä polulle, jossa päästöjä vähennetään radikaalisti niin että maapallon nettopäästöt ovat nollassa vuosisadan puoliväliin mennessä. Eli päästöjen tulisi olla lähellä nollaa ja samalla hiilinieluja esimerkiksi metsitysten avulla kasvatetaan voimakkaasti. Edessä on valtava muutos, etenkin ottaen huomioon että viime vuonna päästöt vielä jatkoi kasvuaan parilla prosentilla. Mitä tämä muutos tarkoittaa Suomelle?
Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti?
Toimistojenkäyttöaste on noin
40 %
Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa
vain kerran
Autojen keskimääräinenkäyttöaste on noin
8 %10-15 %rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana
31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/v.
Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä
Energia+ 32 %
Teräs+ 57 %
Vesi+ 137 %
Viljelysmaa, yli+ 200 %
Lineaaritalouden tuhlailukriisi
Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Yhteiskuntamme hyvinvointi ei enää voi lisääntyä tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita tai raaka-ainetta. Maailma kaipaa ratkaisuja joilla taklataan ilmastonmuutosta ja ylikulutusta. Suomessa ei ole vielä ymmärretty ilmastotaistelun, kiertotalouden ja työpaikkojen liittymäpintaa
Kuka tietää milloin ruokahävikki katosi maailmasta?
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Tulevaisuuteen + kiertotalouteen herättelevä kompakysymys. Tekstin voi vaihtaa aiheen mukaan esim. milloin bensalla ja dieselillä kulkevat autot katosivat tai milloin julkisissa hankinnoissa alettiin huomioida kiertotalous. Miltä haluaisit tulevaisuuden näyttävän? Ne päätökset, jotka teemme tänään töissä ja arjessa, vaikuttavat koko maapallon tulevaisuuteen huomenna. (esityksen alkuun arjen taso)
LINEAARI-TALOUS
KIERTO-TALOUS
KIERRÄTYS-TALOUS
Rubbish
bin CC
-SA4.0 A
ntonio Kless
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, jossa luonnonvaroja kulutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa. - Kiertotaloudessa syntyy hyvin vähän jätettä, koska tuote päätyy aina lopulta raaka-aineeksi – aivan kuten muissakin luonnollisissa ekosysteemeissä.
Fossiiliset raaka-aineet ja niidenkorvaaminenbiopohjaisilla raaka-aineilla
Harvinaisetmaametallit ja huoltovarmuus
Maailman akkuistuminen
Energiantuotanto ja hybridi- ja komposiitti-materiaalienkierrätys
Digitalisaationaiheuttama kasvavasähköntarve
Kaupungistuminen
Osaaminen
Kiertotalousyhteiskunta ja ratkaistavia asioitaPurkumateriaalientunnistaminen ja hyötykäyttö
Vesi ja luonnonvarat
Teräksen, muovin, sementin ja alumiinin kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voidaan vähentää
EU:n raskaan teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä 56 %
vuoteen 2050 mennessä.
Lähde: Sitra ym. 2018: The Circular Economy –A Powerful Force for Climate Mitigation
1. Materiaalien kierto- Sivuvirtojen hyödyntäminen raaka-aineena- Teräsromun kierrätys – kupari-kontaminaation poisto- Uudet muovimateriaalit- Muovin kemiallinen kierrätys- Sementin laadun parantaminen
2. Tuotteiden materiaalitehokkuus- Prosessien hävikin pienentäminen- Edistyksellisten materiaalien kehittäminen pienentämään materiaalitarpeen määrää - Kevyemmät materiaalit esim. autoissa
3. Uudet liiketoimintamallit- Tuotteiden ekosuunnittelu: materiaalit, modulaarisuus- Tuote palveluna-liiketoimintamallin edellytys on ”pitkäikäiset tuotteet”
Eräitä kemian mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta
Sulapac korvaa kosmetiikan muovipakkaukset biohajoavilla, puupohjaisilla pakkauksilla.
Soilfood on Suomen suurin kierrätyslannoitteiden ja maanparannustuotteiden toimittaja.
Neste valmistaa elintarvikejätteistä ja tähteistä uusiutuvaa dieseliä.
Smart Chemistry Park on innovaatioalusta ja verkosto startupeille ja pk-yrityksille, jotka tuovat uusia ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen.
Lähde: Sitra 2018: Kiertotalouden kiinnostavimmat -listaus
Arvioita kiertotalouden liiketoimintapotentiaalista
Kasvanut globaalitalouden tuottovuoteen 2030:
$4500 miljardia1
Vuoteen 2050:$25 000 miljardia1
Nettohyöty Euroopallevuoteen 2030:
1800 miljardia euroa3
Säästöt EU-maissa toimivilleyrityksille: 600 miljardia
euroa4
Vuoteen 20302-3 miljardin euron 2
vuosittainenliiketoimintapotentiaaliSuomessa kuudella eri
sektorilla
Sources:1 Lacy & Rutqvist, 2015. Waste to Wealth. Accenture Strategy.2 Sitra & McKinsey, 2015. The opportunities of a circular economy for Finland. 2 Sitra & Gaia Consulting, 2015. The economic value and opportunities of nutrient cycling for Finland.3 Ellen MacArthur Foundation, 2015. Growth within: a circular economy vision for a competitive Europe. 4 European Commission, 2015. Circular economy package.
Esittäjä
Esityksen muistiinpanot
Additional global economic output by 2030: $4.5 trillion By 2050: $25 trillion Arvion taustalla on oletus, että kiertotalous ja sen mahdollistama teknologiamurros mahdollistaa resurssituottavuuden parantumisen 3 %:lla vuodessa vuoteen 2030 asti. (Ellen MacArthur Foundation 2015) Suomessa kiertotalouden taloudelliseksi potentiaaliksi on arvioitu noin 1,5–2,5 miljardia euroa. (Sitra 2014) Arvio perustuu yksittäisiin mahdollisuuksiin, jotka on tunnistettu liittyen koneiden ja laitteiden valmistukseen, puuketjuun, ruokaketjuun, rakentamiseen ja yksityiseen kulutukseen. Arviossa ei ole huomioitu uusien, vielä tuntemattomien, teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Kiertotalouden todellinen potentiaali voi siis kokonaisuudessaan olla vielä arvioitua suurempi.
sitra.fi | seuraavaerä.fi@sitrafund
