Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin-

ja piilevätarkkailu 2018

Jaana Lahdenniemi

RAPORTTI

2019 nro 762/19

KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018

Tutkimusraportti nro 762/19, 16.7.2019

Lahdenniemi, J. 2019. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018. KVVY Tutkimus

Oy. Tutkimusraportti nro 762/19. 7 s.

Tekijä:

KVVY Tutkimus Oy / Tampere

Jaana Lahdenniemi, tutkimusassistentti, LuK

mailto:[email protected]


SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ............................................................................................................................. 1

2. AINEISTO JA MENETELMÄT ..................................................................................................... 1

3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU .......................................................................................... 3

4. YHTEENVETO ........................................................................................................................... 5

VIITTEET

LIITTEET

Liite 1. Käytetyt indeksit

Liite 2. Tulostaulukot

Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2018)



Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja

piilevätarkkailu 2018

1. Johdanto

Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoit-

teet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y-

1194–121), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön

laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaalis-kemialli-

nen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin- ja piilevätarkkailusta.

Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin- ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta ha-

vaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen

pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2018 pohjaeläintarkkailun tu-

lokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on

liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen.

Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja

alaosa (Pomarkunjoki) suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyt-

täväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalas-

ton perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden

jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä- ja pohjaeläinaineiston

perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta).

2. Aineisto ja menetelmät

Piilevänäytteenottomentelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3).

Pohjaeläinnäytteet otettiin 15.11.2018. Näyteasemien tiedot sekä pohjanlaadut on esitetty taulu-

kossa 1 ja sijainnit karttakuvassa 1.


2


Taulukko 1. Karvian- ja Pomarkunjoen näyteasemat vuonna 2018.

Kuva 1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta © MML, 2014.

Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten

(Meissner ym. 2018) mukaan. Virtavesinäytteet otettiin potkuhaavilla ns. potkuhaavimenetelmällä.

Näytteitä otettiin Karvianjoen ja Pomarkunjoen näyteasemilta kahdelta eri pohjatyypiltä (pikkukivikko

ja karkea kivikko), joista molemmista otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko oli 0,5 mm.

Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin.

Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käy-

tetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Näytteille laskettiin taksoniluvun ja yksilömäärän lisäksi ekolo-

gisen tilan luokittelua varten tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-hei-

mojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012) (Liite 1).

Näyteasema Pohjatyyppi Syvyys (m) Pohjanlaatu

Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pKi) 0,4 Hiekkaa, sammalta, kariketta

karkea kivikko (iKi) 0,3-0,4 Sammaltuppo+kariketta, hitunen hiekkaa

Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pKi) 0,3 Hieman sammalta+kariketta

karkea kivikko(iKi) 0,3-0,4 Kariketta+hieman sammaleen paloja

10 km

Merikarvia

Isojärvi

Näyteasema

Pomarkunjoki

Pomarkku

Bio2

Bio1

Honkajoki

Karvia

Kar

vian

joki

Karvianjärvi

Kankaanpää

Karhijärvi


3


3. Tulokset ja niiden tarkastelu

Pohjaeläimistön yksilömäärät on esitetty liitteessä 2 ja ne on tallennettu myös ympäristötiedon hallin-

tajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (POHJE). Piilevänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä

3.

Karvianjoen Lankosken (Bio1) näyteasemalla yksilömäärä vaihteli 2243-2502 yksilön välillä ollen suu-

rempi pikkukivikossa. Taksoniluku oli pikkukivikossa 47 ja karkeassa kivikossa 29. Pomarkunjoen (Bio2)

näyteasemalla yksilömäärä jäi Karvianjokea alhaisemmaksi sekä pikkukivikossa (1331 yksilöä) että

karkeassa kivikossa (1117 yksilöä). Myös taksoniluvut olivat alhaisemmat, pikkukivikossa havaittiin 41

taksonia ja karkeassa kivikossa 29. Monipuolisin ja runsain lajisto havaittiin molemmilla näyteasemilla

pikkukivikon pohjatyypissä (pKi) (Taulukko 2).

Taulukko 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tunnuslukuja.

Runsaslukuisia taksoneita Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iKi) olivat mm. surviaissääs-

ken toukat (Chironomidae) (40 %) sekä päivänkorennon toukat Ephemerella mucronata (16 %) ja

Baetis rhodani (8 %). Pikkukivikossa (pKi) esiintyi pitkälti vastaavanlaista lajistoa, mutta hernesimpukoi-

den (Pisidium sp.) osuus kasvoi suuremmaksi (18 %). Vesiperhostoukista yleisimpiä olivat molemmissa

pohjatyypeissä siiviläsirvikkäät (Hydropsyche sp.) sekä rassisirvikäs (Lepidostoma hirtum). Erityisesti pik-

kukivikossa tavattiin yleisesti myös koskihormikasta (Agapetus ochripses), joka on melko vaatelias laji.

Koskikorennoista yleisin taksoni oli Amphinemura sp. Kovakuoriaisista yleisiä olivat erityisesti harjukuok-

sanen (Elmis aenea) sekä pikkukuoksanen (Oulimnius tuberculatus).

Pomarkunjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iKi) yleisiä taksoneita olivat erityisesti surviaissääs-

ken toukat sekä vesiperhosista siltalansirvikäs (Hydropsyche siltalai). Pikkukivikossa (pKi) havaittiin näi-

den lisäksi runsaasti rassisirvikästä (Lepidostoma hirtum) ja harjukuoksasta (Elmis aenea). Vesiperhos-

toukista näyteasemalla havaittiin myös juovaharjakasta (Chimarra marginata), joka on uuden uhan-

alaisuusluokituksen mukaan luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) (Salokannel ym. 2019). Päivänkoren-

noista Ephemerella mucronata -lajin sekä Baetis -suvun toukkien yksilömäärät olivat huomattavasti

vähäisempiä kuin Karvianjoen näyteasemalla, kun taas keltalaakasurviaista (Heptagenia sulphurea)

esiintyi runsaammin. Koskikorennoista yleisiä olivat erityisesti hankikorri (Taeniopteryx nebulosa) sekä

Capnia -suku. Lisäksi Pomarkunjoen pikkukivikossa havaittiin pikkusurviaista (Caenis horaria), jota ei

tavattu Karvianjoen näyteasemalla lainkaan.

Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat pääsääntöisesti kasvaneet (Kuva 2). Eri-

tyisesti Karvianjoen molemmilla pohjatyypeillä yksilömäärä oli aiempia vuosia huomattavasti suu-

rempi. Pomarkunjoen näyteasemilla kasvu oli ollut maltillisempaa, ja myös taksoniluvut olivat pysy-

neet suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Suurta yksilötiheyttä Karvianjoen näyteasemilla selittää

erityisesti surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erit-

täin runsas esiintyminen vuonna 2018.

Näyteasema Pohjatyyppi Yksilömäärä Taksoniluku

Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pKi) 2243 47

karkea kivikko (iKi) 2502 41

Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pKi) 1331 41

karkea kivikko(iKi) 1117 29


4


Kuva 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina 2012-2018.

Kokoomanäytteistä laskettujen ekologista tilaa kuvaavien muuttujien TT (tyyppiominaiset taksonit) ja

PMA (prosenttinen mallinkaltaisuus) perusteella Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila oli

pääosin erinomainen. Karvianjoen osalta kaikki muuttujat ilmensivät erinomaista tilaa. Pomarkunjoen

PMA -indeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli hyvä, muiden indeksien mukaan erinomainen (Tau-

lukko 3). Vuoteen 2015 verrattuna luokitukset pysyivät melko samoina, mutta Pomarkujoen TT-indeksi

nousi vuoden 2015 hyvästä erinomaiseksi (Väisänen 2016).

Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi uusien havaintoasemien lisäämistä suositel-

laan.


5


Taulukko 3. Karvianjoen ja Pomarkunjoen ekologisen tilan luokittelun tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, EPTh ja

PMA) ja ekologinen luokitus 2018.

4. Yhteenveto

Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2018 kahdelta eri näyteasemalta

(Karvianjoki Lankoski Bio1 ja Pomarkunjoki Bio2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (kar-

kea kivikko iKi ja pikkukivikko pKi).

Runsain lajisto havaittiin Karvianjoen Lankosken näyteasemalla pikkukivikon pohjatyypissä. Aiempiin

vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat kasvaneet molemmilla näyteasemilla. Erityisesti

Karvianjoen näyteasemalla surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänko-

rennontoukkien erittäin runsas esiintyminen nosti yksilötiheyttä. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien

perusteella Karvianjoen pohjaeläimistön tila on erinomainen, ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila

erinomainen tai hyvä.

Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella mo-

lempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila hyvän ja erinomaisen rajalla. Piileväyhtei-

söjen tila oli jokseenkin edellisten vuosien seurantatulosten kaltainen (Liite 3). Luotettavampien biolo-

gisten vaikutusten arvioimiseksi suositellaan uusien havaintoasemien lisäämistä seurantaan.

Jokityyppi: Kt_E StESt_E

Havainnon nimi: Karvianjoki Lankoski Bio1 Pomarkunjoki Bio2

TT havaittu arvo: 24 26

TT, luokkarajat: E/Hy 18,0 24,5

Hy/T 13,5 18,4

T/V 9,0 12,3

V/Hu 4,5 6,1

Ekologinen luokka erinomainen erinomainen

EPTh havaittu arvo: 16 13

EPTh, luokkarajat: E/Hy 12,0 13,0

Hy/T 9,0 9,7

T/V 6,0 6,5

V/Hu 3,0 3,2

EPTh-luokka erinomainen erinomainen

PMA havaittu arvo: 0,469 0,370

PMA, luokkarajat: E/Hy 0,382 0,407

Hy/T 0,286 0,305

T/V 0,191 0,203

V/Hu 0,095 0,102

PMA-luokka erinomainen hyvä


6


KVVY Tutkimus Oy

Tekijä:

Tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi

Hyväksynyt:

Yksikön päällikkö Anna Väisänen

Jakelu sähköisesti

Karvian kunta ([email protected])

Honkajoen kunta ([email protected])

Honkajoki Oy ([email protected])

Kankaanpään kaupunki ([email protected])

Porin kaupunki (Lavia) ([email protected])

Pomarkun kunta ([email protected])

Siikaisten kunta ([email protected])

Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo ([email protected])

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Asko Sydänoja ([email protected])

Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö ([email protected])

Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä ([email protected])

Viitteet

Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto,

A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T.,

Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille

2012–2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012

Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori,

K-M. 2018: Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste,

versio 19.11.2018.

Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I.

Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume 2.


7


Rinne A. & Wiberg-Larsen P. 2017. Trichoptera larvae of Finland: A key to the caddis larvae of Finland

and nearby countries. Trificon.

Salokannel J., Ilmonen J., Majuri P., Rinne A. & Salmela J. 2019. Vesiperhoset. Julk.: Hyvärinen, E.,

Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus –

Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. S. 263-312.

SFS 1986: SFS 5077. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen

standardisoimisliitto.

Timm, T. 1999. Eesti rõngusside (Annelida) määraja – A guide to the Estonian annelida. Estonian Acad-

emy Publishers. Tallinn-Tartu.

Väisänen A. 2016. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2015. Kokemäenjoen ve-

sistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 836/16.

Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu 12.7.2019)



Liite 1. Laskennassa käytetyt indeksit

Liitetaulukko 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh

ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012).



Liite 2. Tulostaulukot

Yksilömäärä

Paikan nimi

Paikan tyyppi

Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta

Ryhmä ja laji iKi1 iKi2 yks yks yks pKi1 pKi2 yks yks yks

ANNELIDA

OLIGOCHAETA

OLIGOCHAETA 16 5 21 0,8 10,5 7,78 25 20 45 2 22,5 3,54

HIRUDINEA

Glossiphonia 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

Erpobdella 1 4 5 0,2 2,5 2,12

MOLLUSCA

GASTROPODA

Radix 14 1 15 0,6 7,5 9,19 3 2 5 0,2 2,5 0,71

BIVALVIA

Pisidium 71 65 136 5,4 68 4,24 277 124 401 17,9 200,5 108,19

Sphaerium 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71

Unio 1 1 0 0,5 0,71

ARTHROPODA

ARACHNIDA

Hydracarina 34 7 41 1,6 20,5 19,09 24 15 39 1,7 19,5 6,36

CRUSTACEA

Asellus aquaticus 79 7 86 3,4 43 50,91 12 7 19 0,8 9,5 3,54

INSECTA

EPHEMEROPTERA

Ephemerella mucronata 319 80 399 15,9 199,5 169 138 105 243 10,8 121,5 23,33

Heptagenia sulphurea 10 4 14 0,6 7 4,24 14 7 21 0,9 10,5 4,95

Kageronia fuscogrisea 2 2 0,1 1 1,41

Baetis rhodani 153 42 195 7,8 97,5 78,49 57 40 97 4,3 48,5 12,02

Baetis niger group 60 13 73 2,9 36,5 33,23 7 5 12 0,5 6 1,41

PLECOPTERA

Taeniopteryx nebulosa 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

Leuctra 9 8 17 0,8 8,5 0,71

Capnia 9 1 10 0,4 5 5,66 9 9 0,4 4,5 6,36

Amphinemura 13 1 14 0,6 7 8,49 15 13 28 1,2 14 1,41

Nemoura 4 4 0,2 2 2,83 6 5 11 0,5 5,5 0,71

Isoperla 2 2 0,1 1 1,41

TRICHOPTERA

Rhyacophila nubila 27 4 31 1,2 15,5 16,26 8 6 14 0,6 7 1,41

Agapetus ochripes 2 1 3 0,1 1,5 0,71 37 13 50 2,2 25 16,97

Hydroptila 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

Ithytrichia 1 2 3 0,1 1,5 0,71

Oxyethira 1 1 0 0,5 0,71

Lype phaeopa 2 2 0,1 1 1,41

Psychomyia pusilla 2 2 4 0,2 2 0 22 15 37 1,6 18,5 4,95

Polycentropus flavomaculatus 3 3 0,1 1,5 2,12 1 1 0 0,5 0,71

Hydropsyche pellucidula 18 3 21 0,8 10,5 10,61 44 36 80 3,6 40 5,66

Hydropsyche siltalai 23 11 34 1,4 17 8,49 12 9 21 0,9 10,5 2,12

Hydropsyche angustipennis 1 1 0 0,5 0,71

Cheumatopsyche lepida 16 5 21 0,8 10,5 7,78 14 3 17 0,8 8,5 7,78

Brachycentrus subnubilus 3 3 0,1 1,5 2,12

Micrasema setiferum 2 1 3 0,1 1,5 0,71 5 5 10 0,4 5 0

Lepidostoma hirtum 81 58 139 5,6 69,5 16,26 78 80 158 7 79 1,41

Apatania 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71

Ceraclea 1 1 0 0,5 0,71

Athripsodes 19 7 26 1 13 8,49 25 20 45 2 22,5 3,54

DIPTERA

Psychodidae

Psychodidae 1 1 2 0,1 1 0

Chironomidae

Chironomidae 822 175 997 39,8 498,5 457,5 311 330 641 28,6 320,5 13,44

Chironomidae pup. 1 1 0 0,5 0,71

Ceratopogonidae

Ceratopogonidae 1 1 2 0,1 1 0 1 1 0 0,5 0,71

Simuliidae

Simuliidae 59 18 77 3,1 38,5 28,99 60 32 92 4,1 46 19,8

Tipulidae

Tipula 2 1 3 0,1 1,5 0,71 1 1 2 0,1 1 0

Limoniidae

Limoniidae 1 1 0 0,5 0,71 2 2 0,1 1 1,41

Empididae

Empididae 5 1 6 0,2 3 2,83 4 3 7 0,3 3,5 0,71

COLEOPTERA

Elmidae

Elmis aenea juv. 29 44 73 2,9 36,5 10,61 28 17 45 2 22,5 7,78

Elmis aenea adult 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

Oulimnius tuberculatus juv. 14 18 32 1,3 16 2,83 14 32 46 2,1 23 12,73

Limnius volckmari juv. 1 3 4 0,2 2 1,41 1 1 2 0,1 1 0

Limnius volckmari adult 1 1 0 0,5 0,71

Summa 1918 584 2502 100 1251 943,28 1268 975 2243 100 1121,5 207,18

Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 41 47

Näytteet yks Näytteet yks

Karvianjoki Lankoski pKi

virtapaikka pKi (pikkukivikko)

Karvianjoki Lankoski iKi

virtapaikka iKi (karkea kivikko)



Yksilömäärä

Paikan nimi

Paikan tyyppi

Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta

Ryhmä ja laji iKi1 iKi2 yks yks yks pKi1 pKi2 yks yks yks

NEMATODA

NEMATODA 1 1 0,1 0,5 0,71

ANNELIDA

OLIGOCHAETA

OLIGOCHAETA 5 5 0,4 2,5 3,54 12 8 20 1,5 10 2,83

HIRUDINEA

Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 2 2 0,2 1 1,41

MOLLUSCA

BIVALVIA

Pisidium 5 24 29 2,6 14,5 13,44 7 12 19 1,4 9,5 3,54

Sphaerium 1 3 4 0,3 2 1,41

ARTHROPODA

ARACHNIDA

Hydracarina 3 15 18 1,6 9 8,49 1 1 2 0,2 1 0

CRUSTACEA

Asellus aquaticus 8 10 18 1,4 9 1,41

INSECTA

EPHEMEROPTERA

Leptophlebia 3 3 0,2 1,5 2,12

Ephemerella mucronata 2 2 0,2 1 1,41 1 5 6 0,5 3 2,83

Caenis horaria 6 6 0,5 3 4,24

Heptagenia sulphurea 16 77 93 8,3 46,5 43,13 47 14 61 4,6 30,5 23,33

Baetis rhodani 21 14 35 3,1 17,5 4,95 35 2 37 2,8 18,5 23,33

Baetis niger group 1 1 0,1 0,5 0,71

PLECOPTERA

Taeniopteryx nebulosa 3 11 14 1,3 7 5,66 10 3 13 1 6,5 4,95

Capnia 9 31 40 3,6 20 15,56 30 8 38 2,9 19 15,56

Amphinemura 6 6 0,5 3 4,24 3 1 4 0,3 2 1,41

Isoperla 1 1 0,1 0,5 0,71

TRICHOPTERA

Rhyacophila nubila 27 25 52 4,7 26 1,41 21 7 28 2,1 14 9,9

Agapetus ochripes 1 1 2 0,2 1 0

Chimarra marginata 1 1 0,1 0,5 0,71

Psychomyia pusilla 10 20 30 2,7 15 7,07 5 16 21 1,6 10,5 7,78

Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0,71 3 18 21 1,6 10,5 10,61

Hydropsyche 1 1 0,1 0,5 0,71

Hydropsyche pellucidula 8 21 29 2,6 14,5 9,19 27 2 29 2,2 14,5 17,68

Hydropsyche siltalai 92 101 193 17,3 96,5 6,36 254 10 264 19,8 132 172,53

Hydropsyche angustipennis 1 1 0,1 0,5 0,71

Cheumatopsyche lepida 10 28 38 3,4 19 12,73 20 8 28 2,1 14 8,49

Lepidostoma hirtum 7 35 42 3,8 21 19,8 75 145 220 16,5 110 49,5

Ceraclea 1 2 3 0,2 1,5 0,71

Athripsodes 1 2 3 0,3 1,5 0,71 5 5 0,4 2,5 3,54

Oecetis notata 2 2 0,2 1 1,41

Oecetis testacea 3 3 0,2 1,5 2,12

DIPTERA

Chironomidae

Chironomidae 229 222 451 40,4 225,5 4,95 290 50 340 25,5 170 169,71

Chironomidae pup. 1 1 0,1 0,5 0,71

Ceratopogonidae

Ceratopogonidae 2 2 0,2 1 1,41

Simuliidae

Simuliidae 9 3 12 1,1 6 4,24 11 1 12 0,9 6 7,07

Tipulidae

Tipula 1 1 0,1 0,5 0,71

Empididae

Empididae 1 5 6 0,5 3 2,83 9 1 10 0,8 5 5,66

Muscidae

Muscidae 1 1 0,1 0,5 0,71 1 1 0,1 0,5 0,71

COLEOPTERA

Gyrinidae

Orectochilus villosus juv. 4 3 7 0,6 3,5 0,71 2 7 9 0,7 4,5 3,54

Elmidae

Elmis aenea juv. 2 2 0,2 1 1,41 59 18 77 5,8 38,5 28,99

Elmis aenea adult 2 2 0,2 1 1,41 2 2 0,2 1 1,41

Oulimnius tuberculatus juv. 1 1 0,1 0,5 0,71 12 2 14 1,1 7 7,07

Limnius volckmari adult 1 1 0,1 0,5 0,71

Summa 460 657 1117 100 558,5 139,3 956 375 1331 100 665,5 410,83

Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 29 41

Näytteet yks Näytteet yks

Pomarkunjoki pKi

virtapaikka pKi (pikkukivikko)

Pomarkunjoki iKi

virtapaikka iKi (karkea kivikko)


Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018

Piileväanalyysien tulokset

Pertti Eloranta prof. emeritus

Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018

Piileväanalyysien tulokset

Havaintopaikat

Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä

Pomarkunjoessa loppukesällä 2018. Paikat

olivat samat kuin edellisissä tarkkailuissa.

Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja

analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön

seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka

on kuvattu standardissa SFS-EN 13946.

Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhal-

linnon ohjeiden mukaisesti 14.8. 2018.

Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti.

Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat (ETRS-TM35FIN-

koordinaatisto).

Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu

Karvianjoki, Lankoski 15 m 6882587 251618 50 cm II kiviä

Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m 6853361 236333 35-45 cm II kiviä

Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli runsaasti (++) orgaanista tai saviainesta

(hienoa turvetta) ja paljon vesisammalia (+++). Pomarkunjoen havaintopaikan ja näytekivien

katteista ei ole tietoa.

Näytteiden käsittely ja analysointi

Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa

kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan

tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara

leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille

petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihe-

vastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin vähintään 400 kuorta lajilleen määrittäen.

Tulokset käsiteltiin uuden Omnidia 6.0.8-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden

laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin

kuuluvien lajien suhteelliset osuudet.

Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2).

Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaan-

tumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella.

Veden laatu GDI ja IPS Suomessa

Erinomainen >17

Hyvä 15–17

Tyydyttävä 12–15

Välttävä 9–12

Huono

(rajat 32–47). %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut

osoitettavissa (arvot selvästi < 20).

Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan

muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta

kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lähes neutraalia

(kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat pH-arvot 6,77–6,96), ja orgaanisen kuormituksen

olevan lievää molempien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 5).

Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin.

Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa, saprobiaa ja

veden pH:ta kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994).

Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki

Pomarkunjoki Pomarkku

14.8.2018 14.8.2018

N-autotrofit 13,6 26,6

N-aut-tolerantit 27,3 59,2

fak.N-aut/N-heterotrofit 50,2 40,4

obl.N-heterotrofit 0,0 2,9

Karvianjoessa ovat vallitsevina (50 %) fakultatiivisesti typpiautotrofit tai typpiheterotrofit lajit

kuvastaen orgaanisen kuormituksen vaikutuksia (taulukko 5). Orgaaninen kuormitus näkyi

myös saprobialuokissa. Kuitenkaan pelkästään orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja

yhteisössä ei ollut. Pomarkunjoessa orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli noin 3 %, mutta 85

% oli puhtaasti typpiautotrofeja tai ainakin orgaanisille typpiyhdisteille tolerantteja. Eutrofien

ja meso-eutrofien lajien osuus oli suurin (noin 70 %) Karvianjoessa, kun taas Pomarkunjoessa

puolet yhteisöstä oli trofian suhteen laaja-alaisia (taulukko 5). Oligotrofiaa ilmentäviä lajeja

(oligotrofit + oligo-mesotrofit) melko niukasti (10–15 %). Ekologisten spektrien perusteella ei

ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä.

Vuosien 2009, 2012, 2015 ja 2018 tulosten vertailu

Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt

jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja.

Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn

maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista.

Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT

Karvianjoki 2009 15,4 15,4 48,8 4,4

Karvianjoki 2012 16,9 15,3 33,0 9,8

Karvianjoki 8/2015 15,3 15,1 45,0 16,1

Karvianjoki 10/2015 15,2 13,3 48,0 11,9

Karvianjoki 2018 15,9 14,3 73,7 4,1

Trofiaryhmät

oligotrofit 10,5 8,0

ol-mesotrofit 1,9 7,8

mesotrofit 0,5 4,0

meso-eutrofit 2,6 13,7

eutrofit 67,7 8,9

hypertrofit 0,0 1,8

ol-eu 11,2 49,2

Saprobiaryhmät

oligosaprobit 14,1 31,8

-mesosaprobit 26,6 46,1

-mesosaprobit 49,3 7,9

-meso-polysaprobit 5,7 3,9

polysaprobit 0,0 0,7

pH-luokat

asidobiontit 5,3 0,0

asidofiilit 3,6 5,3

neutrofiilit 14,4 68,1

alkalifiilit 73,7 22,8

alkalibiontit 0,0 0,0

Pomarkunjoki 2009 15,4 16,3 45,4 1,4

Pomarkunjoki 2012 16,9 15,6 33,4 7,3

Pomarkunjoki 8/2015 16,0 15,4 34,1 5,9

Pomarkunjoki 10/2015 16,0 15,0 50,0 3,0

Pomarkunjoki 2018 17,0 16,0 35,8 4,7

Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla

Jokien päällyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun

muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT40) ja lajiston prosenttiseen

mallinkaltaisuuteen (PMA).

Havaintopaikka Jokityyppi TT40 VA/ TT40 Laatu- lk PMA VA/ PMA Laatu-lk Taksoniluku Kattavuus Karvianjoki Kt_E 10 15,8 T 0,180 0,180 V 44 409 Pomarkunjoki StESt_E 20 23 E 0,560 0,557 E 87 435

Yhteenveto

Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila

jopa hyvän ja erinomaisen rajalla. Verrattuna vuosien 2009, 2012 ja 2015 tuloksiin, veden

laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä 2018 jokseenkin edellisten

seurantakertojen tulosten kaltainen.

TT- ja PMA-arvojen perusteella Karvianjoen tila olisi lajiston kannalta vain tyydyttävä ja

lajiston prosenttisen mallinkaltaisuuden suhteen jopa vain välttävä. Pomarkunjoen tila sitä

vastoin olisi molempien tekijöiden suhteen erinomainen. PMA-arvo on jopa korkeampi kuin

vertailuarvo. Kyseisten arvojen laskentapohjassa on todettu virheitä, joten TT- ja PMA-

tuloksiin pitää toistaiseksi suhteutua varauksella.

Näytteiden .prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on

toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta.

Jyväskylä 14.3.2019

Pertti Eloranta

s-posti: [email protected]

Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot


1459Name

Basin

Date 14/08/2018

River

Site

Karvianjoki 1

Lankoski

Sample

Substrate type

Special

Facies

Unknown

Unknown

Nothing to report

Unknown

Slibe nb. 1459

48

418

3,31

0,59

22

Species

Population

Diversity

Evenness

Genera

Statistics

OMNIDIA 6.0.8

Database date: 27 huh. 2017

Sample

Description

Lat. Long.0,00000 0,00000

Species used Effective abd. Species used Effective abd.

Indices

Index Value % Count % Count

IDG 14.3 100% 48 100% 418

IPS 15.9 91.7% 44 97.6% 408


TDI 6.0 83.3% 40 92.8% 388

Inventory

IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value

CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v

MVAR Melosira varians Agardh 47.1 4 1197

CPLA Cocconeis placentula Ehrenberg 13.6 4 157

FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer 5 5 221

ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 3.6 5 115

AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 2.6 4 111

UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 2.6 3 111

NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 2.6 4 111

GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 2.4 2 110

KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 1.7 4.5 17

GEXL Gomphonema exilissimum(Grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 1.4 5 16

EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 1.4 0 06

EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck 1.4 4.6 16

NCRY Navicula cryptocephala Kützing 1 3.5 24

FGRA Fragilaria gracilis Østrup 1 4.8 14

AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 0.7 3.7 13

GANT Gomphonema angustum Agardh 0.7 5 13

SCON Staurosira construens Ehrenberg 0.7 4 13

ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 0.7 5 23

EOMI Eolimna minima(Grunow) Lange-Bertalot in Moser & al. 0.7 2.2 13

1

CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 0.5 3 32

FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 0.5 4.5 12

EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg 0.5 0 02

FCPE Fragilaria capucina Desmazières var. perminuta (Grunow) Lange-Bertalot 0.5 4 12

PSCA Pinnularia subcapitata Gregory 0.5 5 22

AUAL Aulacoseira alpigena(Grunow) Krammer 0.5 4 22

EVUL Encyonema vulgare Krammer var. vulgare 0.5 5 32

ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 0.5 5 12

AINA Amphora inariensis Krammer 0.2 5 11

DITE Diatoma tenuis C. Agardh 0.2 3 11

MCIR Meridion circulare (Greville) C.A.Agardh 0.2 4.2 11

GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 0.2 5 11

ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 0.2 5 31

ALIB Amphora libyca Ehr. 0.2 4 21

PMAJ Pinnularia major (Kützing) Rabenhorst 0.2 5 31

ALIR Aulacoseira lirata (Ehr.) Ross in Hartley 0.2 4 11

FAPP Frustulia amphipleuroides(Grunow)Cleve-Euler 0.2 5 21

PELG Placoneis elginensis (Gregory) Cox 0.2 4 21

FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer 0.2 5 21

CCIS Cymbella cistula (Ehrenberg) Kirchner 0.2 4 31

PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 0.2 4.6 11

FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst 0.2 5 31

GOMP GOMPHONEMA C.G. Ehrenberg 0.2 0 01

CASP Cymbella aspera (Ehrenberg) Peragallo 0.2 4 31

EBOA Eunotia boreoalpina Lange-Bertalot & Nörpel-Schempp 0.2 0 01

ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt 0.2 5 11

MAGR Mayamaea agrestis(Hustedt) Lange-Bertalot 0.2 3 11

NRAD Navicula radiosa Kützing 0.2 5 21

NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 0.2 4 31

P: 6882587 I: 251618 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys - m, uoman syvys - m; näytesyvyys - m, ; varjostus -, virt.nop.lk -, pohja mutaa -, savea -, hiekkaa -, sora -, kiviä -, rihmaleviä -, vesisammalia -, vesikasveja -; näytekivillä rihmaleviä -, vesisammalia -, org. tai saviainesta -

Comments

2

1460Name

Basin

Date 14/08/2018

River

Site

Pomarkunjoki 1

KAJOPF2

18,2Temperature

Sample

Substrate type

Special

Facies

Unknown

Unknown

Nothing to report

Unknown

Slibe nb. 1460

92

451

4,16

0,64

39

Species

Population

Diversity

Evenness

Genera

Statistics

OMNIDIA 6.0.8

Database date: 27 huh. 2017

Sample

Description

Lat. Long.0,00000 0,00000

Species used Effective abd. Species used Effective abd.

Indices


IDG 16.0 100% 92 100% 451

IPS 17.0 97.8% 90 99.3% 448


TDI 13.2 88% 81 88.2% 398

Inventory

IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value


ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 45 5 1203

SCON Staurosira construens Ehrenberg 5.8 4 126

AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth 3.5 4 116

AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 2.9 3.7 113

AUGR Aulacoseira granulata (Ehr.) Simonsen 2.7 2.9 112

ADCA Achnanthidium caledonicum(Lange-Bertalot)Lange-Bertalot 2.4 5 111

FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 2.2 4.5 110

ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 1.8 5 18

DSTE Discostella stelligera (Cleve et Grun.) Houk & Klee 1.6 4.2 17

CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 1.3 3 36

PROS Psammothidium rossii (Hustedt) Bukhtiyarova et Round 1.1 5 15

AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 1.1 4 15

ADBI Achnanthidium biasolettianum (Grunow in Cl. & Grun.) Lange-Bertalot 0.9 5 14

MAAT Mayamaea atomus (Kützing) Lange-Bertalot 0.9 2.2 14

FGRA Fragilaria gracilis Østrup 0.9 4.8 14

NPAE Nitzschia paleacea (Grunow) Grunow in Van Heurck 0.9 2.5 14

NPAL Nitzschia palea (Kützing) W.Smith 0.9 1 34

SPIN Staurosirella pinnata (Ehrenberg) Williams & Round 0.7 4 13

NSUA Nitzschia subacicularis Hustedt in A.Schmidt et al. 0.7 3 33

1

NSMM Navicula schmassmannii Hustedt 0.7 5 13

NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 0.7 4 13

DPST Discostella pseudostelligera (Hustedt) Houk et Klee 0.7 4 13

KALA Karayevia laterostrata (Hustedt) Bukhtiyarova 0.7 4.5 13

CROS Cyclotella rossii Håkansson 0.7 4 13

AUDI Aulacoseira distans (Ehr.)Simonsen 0.7 4.6 23

FTEN Fragilaria tenera (W.Smith) Lange-Bertalot 0.7 4 23

NCPR Navicula capitatoradiata Germain 0.4 3 22

ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 0.4 5 22

UUAC Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère var. acus (Kütz.) Lange-Bertalot 0.4 4 12

CPSE Cavinula pseudoscutiformis (Hustedt) Mann & Stickle in Rounnd Crawford & Mann 0.4 5 22

PDID Psammothidium didymum (Hustedt ) Bukhtiyarova et Round 0.4 5 12

NARV Navicula arvensis Hustedt 0.4 3 12

ULON Urosolenia longiseta (Zach.) Bukhtiyarova 0.4 3 32

RPET Rossithidium petersenii (Hustedt) Round & Bukhtiyarova 0.4 5 22

ADHE Achnanthidium helveticum (Hustedt) Monnier Lange-Bertalot & Ector 0.4 5 22

AISL Achnanthes islandica Oestrup 0.4 3 22

TFLO Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing 0.4 5 12

PTPE Planothidium peragalloi (peragalli) (Brun & Héribaud)Round & Bukhtiyarova 0.4 5 22

GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 0.4 5 12

NUIF Nupela impexiformis (Lange-Bertalot) Lange-Bertalot 0.4 0 02

PLVD Psammothidium levanderi (Hustedt) Czarnecki in Czarnecki et Edlund 0.4 4 12

AGRA Asterionella gracillima (Hantzsch.) Heiberg 0.4 4 12

DITE Diatoma tenuis C. Agardh 0.2 3 11

NHMS Navicula heimansii Van Dam et Kooyman 0.2 5 21

GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 0.2 2 11

FMES Fragilaria mesolepta Rabenhorst 0.2 4.5 11

ARPT Achnanthes rupestoides Hohn 0.2 4.8 11

CTPU Ctenophora pulchella (Ralfs ex Kütz.) Williams et Round 0.2 3 31

ENMI Encyonema minutum (Hilse in Rabh.) D.G. Mann in Round Crawford & Mann 0.2 4 21

NIFR Nitzschia frustulum (Kützing) Grunow 0.2 2 11

EULA Eucocconeis laevis (Oestrup) Lange-Bertalot 0.2 5 21

STLE Stauroneis legumen (Ehrenberg) Kützing 0.2 3.8 21

ENAE Eunotia naegelii Migula 0.2 5 21

MVAR Melosira varians Agardh 0.2 4 11

EINC Eunotia incisa Gregory 0.2 5 11

GACC Geissleria acceptata (Hust.) Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 4.5 11

NRAD Navicula radiosa Kützing 0.2 5 21

NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 0.2 4 31

ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 0.2 5 31

NCRY Navicula cryptocephala Kützing 0.2 3.5 21

EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills 0.2 5 21

AOVA Amphora ovalis (Kützing) Kützing 0.2 3 11

EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 0.2 0 01

DPAR Diploneis parma Cleve sensu Krammer & Lange-Bertalot 0.2 5 31

CSBM Craticula submolesta (Hust.) Lange-Bertalot 0.2 2 21

FBIC Fragilaria bicapitata A.Mayer 0.2 5 21

PPRS Pseudostaurosira parasitica (W.Smith) Morales 0.2 4 11

FNAN Fragilaria nanana Lange-Bertalot 0.2 5 21

EMEI Eunotia meisteri Hustedt 0.2 5 31

NREC Nitzschia recta Hantzsch in Rabenhorst 0.2 3 21

SAPH Surirella amphioxys W.Smith 0.2 5 11

CVMO Cavinula mollicula (Hust.) Lange-Bertalot 0.2 5 11

2


SSMI Stauroneis smithii Grunow 0.2 5 21

AFOR Asterionella formosa Hassall 0.2 4 11

RPUS Rossithidium pusillum (Grunow) F.E.Round & Bukhtiyarova 0.2 5 31

SBRV Staurosira brevistriata (Grunow) Grunow 0.2 3 11

GDEC Geissleria decussis(Ostrup) Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 4.8 21

ADLS Adlafia suchlandtii (Hustedt) Moser Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 5 11

KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 0.2 4.5 11

CRAD Cyclotella radiosa (Grunow) Lemmermann 0.2 4 11

PVEN Psammothidium ventrale (Krasske) Bukhtiyarova et Round 0.2 5 11

FRUM Fragilaria rumpens (Kütz.) G.W.F.Carlson 0.2 4 11

PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 0.2 4.6 11

NDIS Nitzschia dissipata (Kützing) Grunow ssp.dissipata 0.2 4 31

PRST Planothidium rostratum (Oestrup) Lange-Bertalot 0.2 4.4 11

PMTC Psammothidium curtissimum (Carter) Aboal in Aboal et al. 0.2 5 11

GEXL Gomphonema exilissimum(Grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 0.2 5 11

UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 0.2 3 11

EIMP Eunotia implicata Nörpel-Schempp Alles & Lange-Bertalot in Alles & al. 0.2 5 21

STKR Stauroneis kriegeri Patrick 0.2 4.8 21

SUMI Surirella minuta Brébisson ex Kützing 0.2 3 11

BNEO Brachysira neoexilis Lange-Bertalot 0.2 5 11

P: 6850463 I: 236333 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys 25 m, uoman syvys 2,5 m; näytesyvyys 0,1-0.4 m, vä humus ?; varjostus 0, virt.nop.lk I pohja mutaa 0, savea 0, hiekkaa 0, sora 0, kiviä +++, rihmaleviä 0, vesisammalia 0, vesikasveja 0; näytekivillä rihmaleviä 0, vesisammalia 0, org. tai saviainesta 0

Comments

3

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...

Documents

Transcript of Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...