Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...
Transcript of Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...
-
Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin-
ja piilevätarkkailu 2018
Jaana Lahdenniemi
RAPORTTI
2019 nro 762/19
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018
Tutkimusraportti nro 762/19, 16.7.2019
Lahdenniemi, J. 2019. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018. KVVY Tutkimus
Oy. Tutkimusraportti nro 762/19. 7 s.
Tekijä:
KVVY Tutkimus Oy / Tampere
Jaana Lahdenniemi, tutkimusassistentti, LuK
mailto:[email protected]
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO ............................................................................................................................. 1
2. AINEISTO JA MENETELMÄT ..................................................................................................... 1
3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU .......................................................................................... 3
4. YHTEENVETO ........................................................................................................................... 5
VIITTEET
LIITTEET
Liite 1. Käytetyt indeksit
Liite 2. Tulostaulukot
Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2018)
mailto:[email protected]
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
mailto:[email protected]
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja
piilevätarkkailu 2018
1. Johdanto
Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoit-
teet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y-
1194–121), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön
laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaalis-kemialli-
nen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin- ja piilevätarkkailusta.
Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin- ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta ha-
vaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen
pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2018 pohjaeläintarkkailun tu-
lokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on
liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen.
Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja
alaosa (Pomarkunjoki) suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyt-
täväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalas-
ton perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden
jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä- ja pohjaeläinaineiston
perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta).
2. Aineisto ja menetelmät
Piilevänäytteenottomentelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3).
Pohjaeläinnäytteet otettiin 15.11.2018. Näyteasemien tiedot sekä pohjanlaadut on esitetty taulu-
kossa 1 ja sijainnit karttakuvassa 1.
mailto:[email protected]
-
2
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Taulukko 1. Karvian- ja Pomarkunjoen näyteasemat vuonna 2018.
Kuva 1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta © MML, 2014.
Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten
(Meissner ym. 2018) mukaan. Virtavesinäytteet otettiin potkuhaavilla ns. potkuhaavimenetelmällä.
Näytteitä otettiin Karvianjoen ja Pomarkunjoen näyteasemilta kahdelta eri pohjatyypiltä (pikkukivikko
ja karkea kivikko), joista molemmista otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko oli 0,5 mm.
Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin.
Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käy-
tetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Näytteille laskettiin taksoniluvun ja yksilömäärän lisäksi ekolo-
gisen tilan luokittelua varten tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-hei-
mojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012) (Liite 1).
Näyteasema Pohjatyyppi Syvyys (m) Pohjanlaatu
Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pKi) 0,4 Hiekkaa, sammalta, kariketta
karkea kivikko (iKi) 0,3-0,4 Sammaltuppo+kariketta, hitunen hiekkaa
Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pKi) 0,3 Hieman sammalta+kariketta
karkea kivikko(iKi) 0,3-0,4 Kariketta+hieman sammaleen paloja
10 km
Merikarvia
Isojärvi
Näyteasema
Pomarkunjoki
Pomarkku
Bio2
Bio1
Honkajoki
Karvia
Kar
vian
joki
Karvianjärvi
Kankaanpää
Karhijärvi
mailto:[email protected]
-
3
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
3. Tulokset ja niiden tarkastelu
Pohjaeläimistön yksilömäärät on esitetty liitteessä 2 ja ne on tallennettu myös ympäristötiedon hallin-
tajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (POHJE). Piilevänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä
3.
Karvianjoen Lankosken (Bio1) näyteasemalla yksilömäärä vaihteli 2243-2502 yksilön välillä ollen suu-
rempi pikkukivikossa. Taksoniluku oli pikkukivikossa 47 ja karkeassa kivikossa 29. Pomarkunjoen (Bio2)
näyteasemalla yksilömäärä jäi Karvianjokea alhaisemmaksi sekä pikkukivikossa (1331 yksilöä) että
karkeassa kivikossa (1117 yksilöä). Myös taksoniluvut olivat alhaisemmat, pikkukivikossa havaittiin 41
taksonia ja karkeassa kivikossa 29. Monipuolisin ja runsain lajisto havaittiin molemmilla näyteasemilla
pikkukivikon pohjatyypissä (pKi) (Taulukko 2).
Taulukko 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tunnuslukuja.
Runsaslukuisia taksoneita Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iKi) olivat mm. surviaissääs-
ken toukat (Chironomidae) (40 %) sekä päivänkorennon toukat Ephemerella mucronata (16 %) ja
Baetis rhodani (8 %). Pikkukivikossa (pKi) esiintyi pitkälti vastaavanlaista lajistoa, mutta hernesimpukoi-
den (Pisidium sp.) osuus kasvoi suuremmaksi (18 %). Vesiperhostoukista yleisimpiä olivat molemmissa
pohjatyypeissä siiviläsirvikkäät (Hydropsyche sp.) sekä rassisirvikäs (Lepidostoma hirtum). Erityisesti pik-
kukivikossa tavattiin yleisesti myös koskihormikasta (Agapetus ochripses), joka on melko vaatelias laji.
Koskikorennoista yleisin taksoni oli Amphinemura sp. Kovakuoriaisista yleisiä olivat erityisesti harjukuok-
sanen (Elmis aenea) sekä pikkukuoksanen (Oulimnius tuberculatus).
Pomarkunjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iKi) yleisiä taksoneita olivat erityisesti surviaissääs-
ken toukat sekä vesiperhosista siltalansirvikäs (Hydropsyche siltalai). Pikkukivikossa (pKi) havaittiin näi-
den lisäksi runsaasti rassisirvikästä (Lepidostoma hirtum) ja harjukuoksasta (Elmis aenea). Vesiperhos-
toukista näyteasemalla havaittiin myös juovaharjakasta (Chimarra marginata), joka on uuden uhan-
alaisuusluokituksen mukaan luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) (Salokannel ym. 2019). Päivänkoren-
noista Ephemerella mucronata -lajin sekä Baetis -suvun toukkien yksilömäärät olivat huomattavasti
vähäisempiä kuin Karvianjoen näyteasemalla, kun taas keltalaakasurviaista (Heptagenia sulphurea)
esiintyi runsaammin. Koskikorennoista yleisiä olivat erityisesti hankikorri (Taeniopteryx nebulosa) sekä
Capnia -suku. Lisäksi Pomarkunjoen pikkukivikossa havaittiin pikkusurviaista (Caenis horaria), jota ei
tavattu Karvianjoen näyteasemalla lainkaan.
Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat pääsääntöisesti kasvaneet (Kuva 2). Eri-
tyisesti Karvianjoen molemmilla pohjatyypeillä yksilömäärä oli aiempia vuosia huomattavasti suu-
rempi. Pomarkunjoen näyteasemilla kasvu oli ollut maltillisempaa, ja myös taksoniluvut olivat pysy-
neet suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Suurta yksilötiheyttä Karvianjoen näyteasemilla selittää
erityisesti surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erit-
täin runsas esiintyminen vuonna 2018.
Näyteasema Pohjatyyppi Yksilömäärä Taksoniluku
Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pKi) 2243 47
karkea kivikko (iKi) 2502 41
Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pKi) 1331 41
karkea kivikko(iKi) 1117 29
mailto:[email protected]
-
4
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Kuva 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina 2012-2018.
Kokoomanäytteistä laskettujen ekologista tilaa kuvaavien muuttujien TT (tyyppiominaiset taksonit) ja
PMA (prosenttinen mallinkaltaisuus) perusteella Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila oli
pääosin erinomainen. Karvianjoen osalta kaikki muuttujat ilmensivät erinomaista tilaa. Pomarkunjoen
PMA -indeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli hyvä, muiden indeksien mukaan erinomainen (Tau-
lukko 3). Vuoteen 2015 verrattuna luokitukset pysyivät melko samoina, mutta Pomarkujoen TT-indeksi
nousi vuoden 2015 hyvästä erinomaiseksi (Väisänen 2016).
Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi uusien havaintoasemien lisäämistä suositel-
laan.
mailto:[email protected]
-
5
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Taulukko 3. Karvianjoen ja Pomarkunjoen ekologisen tilan luokittelun tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, EPTh ja
PMA) ja ekologinen luokitus 2018.
4. Yhteenveto
Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2018 kahdelta eri näyteasemalta
(Karvianjoki Lankoski Bio1 ja Pomarkunjoki Bio2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (kar-
kea kivikko iKi ja pikkukivikko pKi).
Runsain lajisto havaittiin Karvianjoen Lankosken näyteasemalla pikkukivikon pohjatyypissä. Aiempiin
vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat kasvaneet molemmilla näyteasemilla. Erityisesti
Karvianjoen näyteasemalla surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänko-
rennontoukkien erittäin runsas esiintyminen nosti yksilötiheyttä. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien
perusteella Karvianjoen pohjaeläimistön tila on erinomainen, ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila
erinomainen tai hyvä.
Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella mo-
lempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila hyvän ja erinomaisen rajalla. Piileväyhtei-
söjen tila oli jokseenkin edellisten vuosien seurantatulosten kaltainen (Liite 3). Luotettavampien biolo-
gisten vaikutusten arvioimiseksi suositellaan uusien havaintoasemien lisäämistä seurantaan.
Jokityyppi: Kt_E StESt_E
Havainnon nimi: Karvianjoki Lankoski Bio1 Pomarkunjoki Bio2
TT havaittu arvo: 24 26
TT, luokkarajat: E/Hy 18,0 24,5
Hy/T 13,5 18,4
T/V 9,0 12,3
V/Hu 4,5 6,1
Ekologinen luokka erinomainen erinomainen
EPTh havaittu arvo: 16 13
EPTh, luokkarajat: E/Hy 12,0 13,0
Hy/T 9,0 9,7
T/V 6,0 6,5
V/Hu 3,0 3,2
EPTh-luokka erinomainen erinomainen
PMA havaittu arvo: 0,469 0,370
PMA, luokkarajat: E/Hy 0,382 0,407
Hy/T 0,286 0,305
T/V 0,191 0,203
V/Hu 0,095 0,102
PMA-luokka erinomainen hyvä
mailto:[email protected]
-
6
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
KVVY Tutkimus Oy
Tekijä:
Tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi
Hyväksynyt:
Yksikön päällikkö Anna Väisänen
Jakelu sähköisesti
Karvian kunta ([email protected])
Honkajoen kunta ([email protected])
Honkajoki Oy ([email protected])
Kankaanpään kaupunki ([email protected])
Porin kaupunki (Lavia) ([email protected])
Pomarkun kunta ([email protected])
Siikaisten kunta ([email protected])
Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo ([email protected])
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Asko Sydänoja ([email protected])
Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö ([email protected])
Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä ([email protected])
Viitteet
Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto,
A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T.,
Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille
2012–2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012
Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori,
K-M. 2018: Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste,
versio 19.11.2018.
Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I.
Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume 2.
mailto:[email protected]
-
7
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Rinne A. & Wiberg-Larsen P. 2017. Trichoptera larvae of Finland: A key to the caddis larvae of Finland
and nearby countries. Trificon.
Salokannel J., Ilmonen J., Majuri P., Rinne A. & Salmela J. 2019. Vesiperhoset. Julk.: Hyvärinen, E.,
Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus –
Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. S. 263-312.
SFS 1986: SFS 5077. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen
standardisoimisliitto.
Timm, T. 1999. Eesti rõngusside (Annelida) määraja – A guide to the Estonian annelida. Estonian Acad-
emy Publishers. Tallinn-Tartu.
Väisänen A. 2016. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2015. Kokemäenjoen ve-
sistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 836/16.
Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu 12.7.2019)
mailto:[email protected]
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Liite 1. Laskennassa käytetyt indeksit
Liitetaulukko 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh
ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012).
mailto:[email protected]
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Liite 2. Tulostaulukot
Yksilömäärä
Paikan nimi
Paikan tyyppi
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
Ryhmä ja laji iKi1 iKi2 yks yks yks pKi1 pKi2 yks yks yks
ANNELIDA
OLIGOCHAETA
OLIGOCHAETA 16 5 21 0,8 10,5 7,78 25 20 45 2 22,5 3,54
HIRUDINEA
Glossiphonia 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71
Erpobdella 1 4 5 0,2 2,5 2,12
MOLLUSCA
GASTROPODA
Radix 14 1 15 0,6 7,5 9,19 3 2 5 0,2 2,5 0,71
BIVALVIA
Pisidium 71 65 136 5,4 68 4,24 277 124 401 17,9 200,5 108,19
Sphaerium 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71
Unio 1 1 0 0,5 0,71
ARTHROPODA
ARACHNIDA
Hydracarina 34 7 41 1,6 20,5 19,09 24 15 39 1,7 19,5 6,36
CRUSTACEA
Asellus aquaticus 79 7 86 3,4 43 50,91 12 7 19 0,8 9,5 3,54
INSECTA
EPHEMEROPTERA
Ephemerella mucronata 319 80 399 15,9 199,5 169 138 105 243 10,8 121,5 23,33
Heptagenia sulphurea 10 4 14 0,6 7 4,24 14 7 21 0,9 10,5 4,95
Kageronia fuscogrisea 2 2 0,1 1 1,41
Baetis rhodani 153 42 195 7,8 97,5 78,49 57 40 97 4,3 48,5 12,02
Baetis niger group 60 13 73 2,9 36,5 33,23 7 5 12 0,5 6 1,41
PLECOPTERA
Taeniopteryx nebulosa 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71
Leuctra 9 8 17 0,8 8,5 0,71
Capnia 9 1 10 0,4 5 5,66 9 9 0,4 4,5 6,36
Amphinemura 13 1 14 0,6 7 8,49 15 13 28 1,2 14 1,41
Nemoura 4 4 0,2 2 2,83 6 5 11 0,5 5,5 0,71
Isoperla 2 2 0,1 1 1,41
TRICHOPTERA
Rhyacophila nubila 27 4 31 1,2 15,5 16,26 8 6 14 0,6 7 1,41
Agapetus ochripes 2 1 3 0,1 1,5 0,71 37 13 50 2,2 25 16,97
Hydroptila 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71
Ithytrichia 1 2 3 0,1 1,5 0,71
Oxyethira 1 1 0 0,5 0,71
Lype phaeopa 2 2 0,1 1 1,41
Psychomyia pusilla 2 2 4 0,2 2 0 22 15 37 1,6 18,5 4,95
Polycentropus flavomaculatus 3 3 0,1 1,5 2,12 1 1 0 0,5 0,71
Hydropsyche pellucidula 18 3 21 0,8 10,5 10,61 44 36 80 3,6 40 5,66
Hydropsyche siltalai 23 11 34 1,4 17 8,49 12 9 21 0,9 10,5 2,12
Hydropsyche angustipennis 1 1 0 0,5 0,71
Cheumatopsyche lepida 16 5 21 0,8 10,5 7,78 14 3 17 0,8 8,5 7,78
Brachycentrus subnubilus 3 3 0,1 1,5 2,12
Micrasema setiferum 2 1 3 0,1 1,5 0,71 5 5 10 0,4 5 0
Lepidostoma hirtum 81 58 139 5,6 69,5 16,26 78 80 158 7 79 1,41
Apatania 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71
Ceraclea 1 1 0 0,5 0,71
Athripsodes 19 7 26 1 13 8,49 25 20 45 2 22,5 3,54
DIPTERA
Psychodidae
Psychodidae 1 1 2 0,1 1 0
Chironomidae
Chironomidae 822 175 997 39,8 498,5 457,5 311 330 641 28,6 320,5 13,44
Chironomidae pup. 1 1 0 0,5 0,71
Ceratopogonidae
Ceratopogonidae 1 1 2 0,1 1 0 1 1 0 0,5 0,71
Simuliidae
Simuliidae 59 18 77 3,1 38,5 28,99 60 32 92 4,1 46 19,8
Tipulidae
Tipula 2 1 3 0,1 1,5 0,71 1 1 2 0,1 1 0
Limoniidae
Limoniidae 1 1 0 0,5 0,71 2 2 0,1 1 1,41
Empididae
Empididae 5 1 6 0,2 3 2,83 4 3 7 0,3 3,5 0,71
COLEOPTERA
Elmidae
Elmis aenea juv. 29 44 73 2,9 36,5 10,61 28 17 45 2 22,5 7,78
Elmis aenea adult 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71
Oulimnius tuberculatus juv. 14 18 32 1,3 16 2,83 14 32 46 2,1 23 12,73
Limnius volckmari juv. 1 3 4 0,2 2 1,41 1 1 2 0,1 1 0
Limnius volckmari adult 1 1 0 0,5 0,71
Summa 1918 584 2502 100 1251 943,28 1268 975 2243 100 1121,5 207,18
Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 41 47
Näytteet yks Näytteet yks
Karvianjoki Lankoski pKi
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
Karvianjoki Lankoski iKi
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
mailto:[email protected]
-
KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi
Yksilömäärä
Paikan nimi
Paikan tyyppi
Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta
Ryhmä ja laji iKi1 iKi2 yks yks yks pKi1 pKi2 yks yks yks
NEMATODA
NEMATODA 1 1 0,1 0,5 0,71
ANNELIDA
OLIGOCHAETA
OLIGOCHAETA 5 5 0,4 2,5 3,54 12 8 20 1,5 10 2,83
HIRUDINEA
Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 2 2 0,2 1 1,41
MOLLUSCA
BIVALVIA
Pisidium 5 24 29 2,6 14,5 13,44 7 12 19 1,4 9,5 3,54
Sphaerium 1 3 4 0,3 2 1,41
ARTHROPODA
ARACHNIDA
Hydracarina 3 15 18 1,6 9 8,49 1 1 2 0,2 1 0
CRUSTACEA
Asellus aquaticus 8 10 18 1,4 9 1,41
INSECTA
EPHEMEROPTERA
Leptophlebia 3 3 0,2 1,5 2,12
Ephemerella mucronata 2 2 0,2 1 1,41 1 5 6 0,5 3 2,83
Caenis horaria 6 6 0,5 3 4,24
Heptagenia sulphurea 16 77 93 8,3 46,5 43,13 47 14 61 4,6 30,5 23,33
Baetis rhodani 21 14 35 3,1 17,5 4,95 35 2 37 2,8 18,5 23,33
Baetis niger group 1 1 0,1 0,5 0,71
PLECOPTERA
Taeniopteryx nebulosa 3 11 14 1,3 7 5,66 10 3 13 1 6,5 4,95
Capnia 9 31 40 3,6 20 15,56 30 8 38 2,9 19 15,56
Amphinemura 6 6 0,5 3 4,24 3 1 4 0,3 2 1,41
Isoperla 1 1 0,1 0,5 0,71
TRICHOPTERA
Rhyacophila nubila 27 25 52 4,7 26 1,41 21 7 28 2,1 14 9,9
Agapetus ochripes 1 1 2 0,2 1 0
Chimarra marginata 1 1 0,1 0,5 0,71
Psychomyia pusilla 10 20 30 2,7 15 7,07 5 16 21 1,6 10,5 7,78
Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0,71 3 18 21 1,6 10,5 10,61
Hydropsyche 1 1 0,1 0,5 0,71
Hydropsyche pellucidula 8 21 29 2,6 14,5 9,19 27 2 29 2,2 14,5 17,68
Hydropsyche siltalai 92 101 193 17,3 96,5 6,36 254 10 264 19,8 132 172,53
Hydropsyche angustipennis 1 1 0,1 0,5 0,71
Cheumatopsyche lepida 10 28 38 3,4 19 12,73 20 8 28 2,1 14 8,49
Lepidostoma hirtum 7 35 42 3,8 21 19,8 75 145 220 16,5 110 49,5
Ceraclea 1 2 3 0,2 1,5 0,71
Athripsodes 1 2 3 0,3 1,5 0,71 5 5 0,4 2,5 3,54
Oecetis notata 2 2 0,2 1 1,41
Oecetis testacea 3 3 0,2 1,5 2,12
DIPTERA
Chironomidae
Chironomidae 229 222 451 40,4 225,5 4,95 290 50 340 25,5 170 169,71
Chironomidae pup. 1 1 0,1 0,5 0,71
Ceratopogonidae
Ceratopogonidae 2 2 0,2 1 1,41
Simuliidae
Simuliidae 9 3 12 1,1 6 4,24 11 1 12 0,9 6 7,07
Tipulidae
Tipula 1 1 0,1 0,5 0,71
Empididae
Empididae 1 5 6 0,5 3 2,83 9 1 10 0,8 5 5,66
Muscidae
Muscidae 1 1 0,1 0,5 0,71 1 1 0,1 0,5 0,71
COLEOPTERA
Gyrinidae
Orectochilus villosus juv. 4 3 7 0,6 3,5 0,71 2 7 9 0,7 4,5 3,54
Elmidae
Elmis aenea juv. 2 2 0,2 1 1,41 59 18 77 5,8 38,5 28,99
Elmis aenea adult 2 2 0,2 1 1,41 2 2 0,2 1 1,41
Oulimnius tuberculatus juv. 1 1 0,1 0,5 0,71 12 2 14 1,1 7 7,07
Limnius volckmari adult 1 1 0,1 0,5 0,71
Summa 460 657 1117 100 558,5 139,3 956 375 1331 100 665,5 410,83
Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 29 41
Näytteet yks Näytteet yks
Pomarkunjoki pKi
virtapaikka pKi (pikkukivikko)
Pomarkunjoki iKi
virtapaikka iKi (karkea kivikko)
mailto:[email protected]
-
Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018
Piileväanalyysien tulokset
Pertti Eloranta prof. emeritus
-
Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018
Piileväanalyysien tulokset
Havaintopaikat
Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä
Pomarkunjoessa loppukesällä 2018. Paikat
olivat samat kuin edellisissä tarkkailuissa.
Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja
analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön
seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka
on kuvattu standardissa SFS-EN 13946.
Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhal-
linnon ohjeiden mukaisesti 14.8. 2018.
Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti.
Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat (ETRS-TM35FIN-
koordinaatisto).
Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu
Karvianjoki, Lankoski 15 m 6882587 251618 50 cm II kiviä
Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m 6853361 236333 35-45 cm II kiviä
Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli runsaasti (++) orgaanista tai saviainesta
(hienoa turvetta) ja paljon vesisammalia (+++). Pomarkunjoen havaintopaikan ja näytekivien
katteista ei ole tietoa.
Näytteiden käsittely ja analysointi
Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa
kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan
tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara
leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille
petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihe-
vastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin vähintään 400 kuorta lajilleen määrittäen.
Tulokset käsiteltiin uuden Omnidia 6.0.8-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden
laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin
kuuluvien lajien suhteelliset osuudet.
Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2).
-
Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaan-
tumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella.
Veden laatu GDI ja IPS Suomessa
Erinomainen >17
Hyvä 15–17
Tyydyttävä 12–15
Välttävä 9–12
Huono
-
(rajat 32–47). %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut
osoitettavissa (arvot selvästi < 20).
Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan
muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta
kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lähes neutraalia
(kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat pH-arvot 6,77–6,96), ja orgaanisen kuormituksen
olevan lievää molempien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 5).
Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin.
Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa, saprobiaa ja
veden pH:ta kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994).
Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki
Pomarkunjoki Pomarkku
14.8.2018 14.8.2018
N-autotrofit 13,6 26,6
N-aut-tolerantit 27,3 59,2
fak.N-aut/N-heterotrofit 50,2 40,4
obl.N-heterotrofit 0,0 2,9
-
Karvianjoessa ovat vallitsevina (50 %) fakultatiivisesti typpiautotrofit tai typpiheterotrofit lajit
kuvastaen orgaanisen kuormituksen vaikutuksia (taulukko 5). Orgaaninen kuormitus näkyi
myös saprobialuokissa. Kuitenkaan pelkästään orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja
yhteisössä ei ollut. Pomarkunjoessa orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli noin 3 %, mutta 85
% oli puhtaasti typpiautotrofeja tai ainakin orgaanisille typpiyhdisteille tolerantteja. Eutrofien
ja meso-eutrofien lajien osuus oli suurin (noin 70 %) Karvianjoessa, kun taas Pomarkunjoessa
puolet yhteisöstä oli trofian suhteen laaja-alaisia (taulukko 5). Oligotrofiaa ilmentäviä lajeja
(oligotrofit + oligo-mesotrofit) melko niukasti (10–15 %). Ekologisten spektrien perusteella ei
ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä.
Vuosien 2009, 2012, 2015 ja 2018 tulosten vertailu
Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt
jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja.
Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn
maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista.
Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT
Karvianjoki 2009 15,4 15,4 48,8 4,4
Karvianjoki 2012 16,9 15,3 33,0 9,8
Karvianjoki 8/2015 15,3 15,1 45,0 16,1
Karvianjoki 10/2015 15,2 13,3 48,0 11,9
Karvianjoki 2018 15,9 14,3 73,7 4,1
Trofiaryhmät
oligotrofit 10,5 8,0
ol-mesotrofit 1,9 7,8
mesotrofit 0,5 4,0
meso-eutrofit 2,6 13,7
eutrofit 67,7 8,9
hypertrofit 0,0 1,8
ol-eu 11,2 49,2
Saprobiaryhmät
oligosaprobit 14,1 31,8
-mesosaprobit 26,6 46,1
-mesosaprobit 49,3 7,9
-meso-polysaprobit 5,7 3,9
polysaprobit 0,0 0,7
pH-luokat
asidobiontit 5,3 0,0
asidofiilit 3,6 5,3
neutrofiilit 14,4 68,1
alkalifiilit 73,7 22,8
alkalibiontit 0,0 0,0
-
Pomarkunjoki 2009 15,4 16,3 45,4 1,4
Pomarkunjoki 2012 16,9 15,6 33,4 7,3
Pomarkunjoki 8/2015 16,0 15,4 34,1 5,9
Pomarkunjoki 10/2015 16,0 15,0 50,0 3,0
Pomarkunjoki 2018 17,0 16,0 35,8 4,7
Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla
Jokien päällyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun
muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT40) ja lajiston prosenttiseen
mallinkaltaisuuteen (PMA).
Havaintopaikka Jokityyppi TT40 VA/ TT40 Laatu- lk PMA VA/ PMA Laatu-lk Taksoniluku Kattavuus Karvianjoki Kt_E 10 15,8 T 0,180 0,180 V 44 409 Pomarkunjoki StESt_E 20 23 E 0,560 0,557 E 87 435
Yhteenveto
Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila
jopa hyvän ja erinomaisen rajalla. Verrattuna vuosien 2009, 2012 ja 2015 tuloksiin, veden
laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä 2018 jokseenkin edellisten
seurantakertojen tulosten kaltainen.
TT- ja PMA-arvojen perusteella Karvianjoen tila olisi lajiston kannalta vain tyydyttävä ja
lajiston prosenttisen mallinkaltaisuuden suhteen jopa vain välttävä. Pomarkunjoen tila sitä
vastoin olisi molempien tekijöiden suhteen erinomainen. PMA-arvo on jopa korkeampi kuin
vertailuarvo. Kyseisten arvojen laskentapohjassa on todettu virheitä, joten TT- ja PMA-
tuloksiin pitää toistaiseksi suhteutua varauksella.
Näytteiden .prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on
toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta.
Jyväskylä 14.3.2019
Pertti Eloranta
s-posti: [email protected]
Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot
mailto:[email protected]
-
1459Name
Basin
Date 14/08/2018
River
Site
Karvianjoki 1
Lankoski
Sample
Substrate type
Special
Facies
Unknown
Unknown
Nothing to report
Unknown
Slibe nb. 1459
48
418
3,31
0,59
22
Species
Population
Diversity
Evenness
Genera
Statistics
OMNIDIA 6.0.8
Database date: 27 huh. 2017
Sample
Description
Lat. Long.0,00000 0,00000
Species used Effective abd. Species used Effective abd.
Indices
Index Value % Count % Count
IDG 14.3 100% 48 100% 418
IPS 15.9 91.7% 44 97.6% 408
Index Value % Count % Count
TDI 6.0 83.3% 40 92.8% 388
Inventory
IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value
CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v
MVAR Melosira varians Agardh 47.1 4 1197
CPLA Cocconeis placentula Ehrenberg 13.6 4 157
FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer 5 5 221
ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 3.6 5 115
AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 2.6 4 111
UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 2.6 3 111
NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 2.6 4 111
GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 2.4 2 110
KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 1.7 4.5 17
GEXL Gomphonema exilissimum(Grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 1.4 5 16
EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 1.4 0 06
EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck 1.4 4.6 16
NCRY Navicula cryptocephala Kützing 1 3.5 24
FGRA Fragilaria gracilis Østrup 1 4.8 14
AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 0.7 3.7 13
GANT Gomphonema angustum Agardh 0.7 5 13
SCON Staurosira construens Ehrenberg 0.7 4 13
ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 0.7 5 23
EOMI Eolimna minima(Grunow) Lange-Bertalot in Moser & al. 0.7 2.2 13
1
-
CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 0.5 3 32
FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 0.5 4.5 12
EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg 0.5 0 02
FCPE Fragilaria capucina Desmazières var. perminuta (Grunow) Lange-Bertalot 0.5 4 12
PSCA Pinnularia subcapitata Gregory 0.5 5 22
AUAL Aulacoseira alpigena(Grunow) Krammer 0.5 4 22
EVUL Encyonema vulgare Krammer var. vulgare 0.5 5 32
ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 0.5 5 12
AINA Amphora inariensis Krammer 0.2 5 11
DITE Diatoma tenuis C. Agardh 0.2 3 11
MCIR Meridion circulare (Greville) C.A.Agardh 0.2 4.2 11
GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 0.2 5 11
ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 0.2 5 31
ALIB Amphora libyca Ehr. 0.2 4 21
PMAJ Pinnularia major (Kützing) Rabenhorst 0.2 5 31
ALIR Aulacoseira lirata (Ehr.) Ross in Hartley 0.2 4 11
FAPP Frustulia amphipleuroides(Grunow)Cleve-Euler 0.2 5 21
PELG Placoneis elginensis (Gregory) Cox 0.2 4 21
FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer 0.2 5 21
CCIS Cymbella cistula (Ehrenberg) Kirchner 0.2 4 31
PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 0.2 4.6 11
FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst 0.2 5 31
GOMP GOMPHONEMA C.G. Ehrenberg 0.2 0 01
CASP Cymbella aspera (Ehrenberg) Peragallo 0.2 4 31
EBOA Eunotia boreoalpina Lange-Bertalot & Nörpel-Schempp 0.2 0 01
ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt 0.2 5 11
MAGR Mayamaea agrestis(Hustedt) Lange-Bertalot 0.2 3 11
NRAD Navicula radiosa Kützing 0.2 5 21
NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 0.2 4 31
P: 6882587 I: 251618 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys - m, uoman syvys - m; näytesyvyys - m, ; varjostus -, virt.nop.lk -, pohja mutaa -, savea -, hiekkaa -, sora -, kiviä -, rihmaleviä -, vesisammalia -, vesikasveja -; näytekivillä rihmaleviä -, vesisammalia -, org. tai saviainesta -
Comments
2
-
1460Name
Basin
Date 14/08/2018
River
Site
Pomarkunjoki 1
KAJOPF2
18,2Temperature
Sample
Substrate type
Special
Facies
Unknown
Unknown
Nothing to report
Unknown
Slibe nb. 1460
92
451
4,16
0,64
39
Species
Population
Diversity
Evenness
Genera
Statistics
OMNIDIA 6.0.8
Database date: 27 huh. 2017
Sample
Description
Lat. Long.0,00000 0,00000
Species used Effective abd. Species used Effective abd.
Indices
Index Value % Count % Count
IDG 16.0 100% 92 100% 451
IPS 17.0 97.8% 90 99.3% 448
Index Value % Count % Count
TDI 13.2 88% 81 88.2% 398
Inventory
IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value
CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v
ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 45 5 1203
SCON Staurosira construens Ehrenberg 5.8 4 126
AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth 3.5 4 116
AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 2.9 3.7 113
AUGR Aulacoseira granulata (Ehr.) Simonsen 2.7 2.9 112
ADCA Achnanthidium caledonicum(Lange-Bertalot)Lange-Bertalot 2.4 5 111
FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 2.2 4.5 110
ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 1.8 5 18
DSTE Discostella stelligera (Cleve et Grun.) Houk & Klee 1.6 4.2 17
CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 1.3 3 36
PROS Psammothidium rossii (Hustedt) Bukhtiyarova et Round 1.1 5 15
AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 1.1 4 15
ADBI Achnanthidium biasolettianum (Grunow in Cl. & Grun.) Lange-Bertalot 0.9 5 14
MAAT Mayamaea atomus (Kützing) Lange-Bertalot 0.9 2.2 14
FGRA Fragilaria gracilis Østrup 0.9 4.8 14
NPAE Nitzschia paleacea (Grunow) Grunow in Van Heurck 0.9 2.5 14
NPAL Nitzschia palea (Kützing) W.Smith 0.9 1 34
SPIN Staurosirella pinnata (Ehrenberg) Williams & Round 0.7 4 13
NSUA Nitzschia subacicularis Hustedt in A.Schmidt et al. 0.7 3 33
1
-
NSMM Navicula schmassmannii Hustedt 0.7 5 13
NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 0.7 4 13
DPST Discostella pseudostelligera (Hustedt) Houk et Klee 0.7 4 13
KALA Karayevia laterostrata (Hustedt) Bukhtiyarova 0.7 4.5 13
CROS Cyclotella rossii Håkansson 0.7 4 13
AUDI Aulacoseira distans (Ehr.)Simonsen 0.7 4.6 23
FTEN Fragilaria tenera (W.Smith) Lange-Bertalot 0.7 4 23
NCPR Navicula capitatoradiata Germain 0.4 3 22
ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 0.4 5 22
UUAC Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère var. acus (Kütz.) Lange-Bertalot 0.4 4 12
CPSE Cavinula pseudoscutiformis (Hustedt) Mann & Stickle in Rounnd Crawford & Mann 0.4 5 22
PDID Psammothidium didymum (Hustedt ) Bukhtiyarova et Round 0.4 5 12
NARV Navicula arvensis Hustedt 0.4 3 12
ULON Urosolenia longiseta (Zach.) Bukhtiyarova 0.4 3 32
RPET Rossithidium petersenii (Hustedt) Round & Bukhtiyarova 0.4 5 22
ADHE Achnanthidium helveticum (Hustedt) Monnier Lange-Bertalot & Ector 0.4 5 22
AISL Achnanthes islandica Oestrup 0.4 3 22
TFLO Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing 0.4 5 12
PTPE Planothidium peragalloi (peragalli) (Brun & Héribaud)Round & Bukhtiyarova 0.4 5 22
GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 0.4 5 12
NUIF Nupela impexiformis (Lange-Bertalot) Lange-Bertalot 0.4 0 02
PLVD Psammothidium levanderi (Hustedt) Czarnecki in Czarnecki et Edlund 0.4 4 12
AGRA Asterionella gracillima (Hantzsch.) Heiberg 0.4 4 12
DITE Diatoma tenuis C. Agardh 0.2 3 11
NHMS Navicula heimansii Van Dam et Kooyman 0.2 5 21
GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 0.2 2 11
FMES Fragilaria mesolepta Rabenhorst 0.2 4.5 11
ARPT Achnanthes rupestoides Hohn 0.2 4.8 11
CTPU Ctenophora pulchella (Ralfs ex Kütz.) Williams et Round 0.2 3 31
ENMI Encyonema minutum (Hilse in Rabh.) D.G. Mann in Round Crawford & Mann 0.2 4 21
NIFR Nitzschia frustulum (Kützing) Grunow 0.2 2 11
EULA Eucocconeis laevis (Oestrup) Lange-Bertalot 0.2 5 21
STLE Stauroneis legumen (Ehrenberg) Kützing 0.2 3.8 21
ENAE Eunotia naegelii Migula 0.2 5 21
MVAR Melosira varians Agardh 0.2 4 11
EINC Eunotia incisa Gregory 0.2 5 11
GACC Geissleria acceptata (Hust.) Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 4.5 11
NRAD Navicula radiosa Kützing 0.2 5 21
NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 0.2 4 31
ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 0.2 5 31
NCRY Navicula cryptocephala Kützing 0.2 3.5 21
EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills 0.2 5 21
AOVA Amphora ovalis (Kützing) Kützing 0.2 3 11
EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 0.2 0 01
DPAR Diploneis parma Cleve sensu Krammer & Lange-Bertalot 0.2 5 31
CSBM Craticula submolesta (Hust.) Lange-Bertalot 0.2 2 21
FBIC Fragilaria bicapitata A.Mayer 0.2 5 21
PPRS Pseudostaurosira parasitica (W.Smith) Morales 0.2 4 11
FNAN Fragilaria nanana Lange-Bertalot 0.2 5 21
EMEI Eunotia meisteri Hustedt 0.2 5 31
NREC Nitzschia recta Hantzsch in Rabenhorst 0.2 3 21
SAPH Surirella amphioxys W.Smith 0.2 5 11
CVMO Cavinula mollicula (Hust.) Lange-Bertalot 0.2 5 11
2
-
CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v
SSMI Stauroneis smithii Grunow 0.2 5 21
AFOR Asterionella formosa Hassall 0.2 4 11
RPUS Rossithidium pusillum (Grunow) F.E.Round & Bukhtiyarova 0.2 5 31
SBRV Staurosira brevistriata (Grunow) Grunow 0.2 3 11
GDEC Geissleria decussis(Ostrup) Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 4.8 21
ADLS Adlafia suchlandtii (Hustedt) Moser Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 5 11
KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 0.2 4.5 11
CRAD Cyclotella radiosa (Grunow) Lemmermann 0.2 4 11
PVEN Psammothidium ventrale (Krasske) Bukhtiyarova et Round 0.2 5 11
FRUM Fragilaria rumpens (Kütz.) G.W.F.Carlson 0.2 4 11
PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 0.2 4.6 11
NDIS Nitzschia dissipata (Kützing) Grunow ssp.dissipata 0.2 4 31
PRST Planothidium rostratum (Oestrup) Lange-Bertalot 0.2 4.4 11
PMTC Psammothidium curtissimum (Carter) Aboal in Aboal et al. 0.2 5 11
GEXL Gomphonema exilissimum(Grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 0.2 5 11
UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 0.2 3 11
EIMP Eunotia implicata Nörpel-Schempp Alles & Lange-Bertalot in Alles & al. 0.2 5 21
STKR Stauroneis kriegeri Patrick 0.2 4.8 21
SUMI Surirella minuta Brébisson ex Kützing 0.2 3 11
BNEO Brachysira neoexilis Lange-Bertalot 0.2 5 11
P: 6850463 I: 236333 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys 25 m, uoman syvys 2,5 m; näytesyvyys 0,1-0.4 m, vä humus ?; varjostus 0, virt.nop.lk I pohja mutaa 0, savea 0, hiekkaa 0, sora 0, kiviä +++, rihmaleviä 0, vesisammalia 0, vesikasveja 0; näytekivillä rihmaleviä 0, vesisammalia 0, org. tai saviainesta 0
Comments
3