Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...

26
Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 762/19

Transcript of Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018 · 2019. 8. 13. · Karvianjoen...

  • Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin-

    ja piilevätarkkailu 2018

    Jaana Lahdenniemi

    RAPORTTI

    2019 nro 762/19

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018

    Tutkimusraportti nro 762/19, 16.7.2019

    Lahdenniemi, J. 2019. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2018. KVVY Tutkimus

    Oy. Tutkimusraportti nro 762/19. 7 s.

    Tekijä:

    KVVY Tutkimus Oy / Tampere

    Jaana Lahdenniemi, tutkimusassistentti, LuK

    mailto:[email protected]

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    SISÄLTÖ

    1. JOHDANTO ............................................................................................................................. 1

    2. AINEISTO JA MENETELMÄT ..................................................................................................... 1

    3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU .......................................................................................... 3

    4. YHTEENVETO ........................................................................................................................... 5

    VIITTEET

    LIITTEET

    Liite 1. Käytetyt indeksit

    Liite 2. Tulostaulukot

    Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2018)

    mailto:[email protected]

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    mailto:[email protected]

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja

    piilevätarkkailu 2018

    1. Johdanto

    Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoit-

    teet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y-

    1194–121), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön

    laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaalis-kemialli-

    nen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin- ja piilevätarkkailusta.

    Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin- ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta ha-

    vaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen

    pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2018 pohjaeläintarkkailun tu-

    lokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on

    liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen.

    Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja

    alaosa (Pomarkunjoki) suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyt-

    täväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalas-

    ton perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden

    jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä- ja pohjaeläinaineiston

    perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta).

    2. Aineisto ja menetelmät

    Piilevänäytteenottomentelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3).

    Pohjaeläinnäytteet otettiin 15.11.2018. Näyteasemien tiedot sekä pohjanlaadut on esitetty taulu-

    kossa 1 ja sijainnit karttakuvassa 1.

    mailto:[email protected]

  • 2

    KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Taulukko 1. Karvian- ja Pomarkunjoen näyteasemat vuonna 2018.

    Kuva 1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta © MML, 2014.

    Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten

    (Meissner ym. 2018) mukaan. Virtavesinäytteet otettiin potkuhaavilla ns. potkuhaavimenetelmällä.

    Näytteitä otettiin Karvianjoen ja Pomarkunjoen näyteasemilta kahdelta eri pohjatyypiltä (pikkukivikko

    ja karkea kivikko), joista molemmista otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Seulan silmäkoko oli 0,5 mm.

    Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin.

    Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käy-

    tetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Näytteille laskettiin taksoniluvun ja yksilömäärän lisäksi ekolo-

    gisen tilan luokittelua varten tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-hei-

    mojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012) (Liite 1).

    Näyteasema Pohjatyyppi Syvyys (m) Pohjanlaatu

    Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pKi) 0,4 Hiekkaa, sammalta, kariketta

    karkea kivikko (iKi) 0,3-0,4 Sammaltuppo+kariketta, hitunen hiekkaa

    Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pKi) 0,3 Hieman sammalta+kariketta

    karkea kivikko(iKi) 0,3-0,4 Kariketta+hieman sammaleen paloja

    10 km

    Merikarvia

    Isojärvi

    Näyteasema

    Pomarkunjoki

    Pomarkku

    Bio2

    Bio1

    Honkajoki

    Karvia

    Kar

    vian

    joki

    Karvianjärvi

    Kankaanpää

    Karhijärvi

    mailto:[email protected]

  • 3

    KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    3. Tulokset ja niiden tarkastelu

    Pohjaeläimistön yksilömäärät on esitetty liitteessä 2 ja ne on tallennettu myös ympäristötiedon hallin-

    tajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (POHJE). Piilevänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä

    3.

    Karvianjoen Lankosken (Bio1) näyteasemalla yksilömäärä vaihteli 2243-2502 yksilön välillä ollen suu-

    rempi pikkukivikossa. Taksoniluku oli pikkukivikossa 47 ja karkeassa kivikossa 29. Pomarkunjoen (Bio2)

    näyteasemalla yksilömäärä jäi Karvianjokea alhaisemmaksi sekä pikkukivikossa (1331 yksilöä) että

    karkeassa kivikossa (1117 yksilöä). Myös taksoniluvut olivat alhaisemmat, pikkukivikossa havaittiin 41

    taksonia ja karkeassa kivikossa 29. Monipuolisin ja runsain lajisto havaittiin molemmilla näyteasemilla

    pikkukivikon pohjatyypissä (pKi) (Taulukko 2).

    Taulukko 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tunnuslukuja.

    Runsaslukuisia taksoneita Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iKi) olivat mm. surviaissääs-

    ken toukat (Chironomidae) (40 %) sekä päivänkorennon toukat Ephemerella mucronata (16 %) ja

    Baetis rhodani (8 %). Pikkukivikossa (pKi) esiintyi pitkälti vastaavanlaista lajistoa, mutta hernesimpukoi-

    den (Pisidium sp.) osuus kasvoi suuremmaksi (18 %). Vesiperhostoukista yleisimpiä olivat molemmissa

    pohjatyypeissä siiviläsirvikkäät (Hydropsyche sp.) sekä rassisirvikäs (Lepidostoma hirtum). Erityisesti pik-

    kukivikossa tavattiin yleisesti myös koskihormikasta (Agapetus ochripses), joka on melko vaatelias laji.

    Koskikorennoista yleisin taksoni oli Amphinemura sp. Kovakuoriaisista yleisiä olivat erityisesti harjukuok-

    sanen (Elmis aenea) sekä pikkukuoksanen (Oulimnius tuberculatus).

    Pomarkunjoen näyteasemalla karkeassa kivikossa (iKi) yleisiä taksoneita olivat erityisesti surviaissääs-

    ken toukat sekä vesiperhosista siltalansirvikäs (Hydropsyche siltalai). Pikkukivikossa (pKi) havaittiin näi-

    den lisäksi runsaasti rassisirvikästä (Lepidostoma hirtum) ja harjukuoksasta (Elmis aenea). Vesiperhos-

    toukista näyteasemalla havaittiin myös juovaharjakasta (Chimarra marginata), joka on uuden uhan-

    alaisuusluokituksen mukaan luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) (Salokannel ym. 2019). Päivänkoren-

    noista Ephemerella mucronata -lajin sekä Baetis -suvun toukkien yksilömäärät olivat huomattavasti

    vähäisempiä kuin Karvianjoen näyteasemalla, kun taas keltalaakasurviaista (Heptagenia sulphurea)

    esiintyi runsaammin. Koskikorennoista yleisiä olivat erityisesti hankikorri (Taeniopteryx nebulosa) sekä

    Capnia -suku. Lisäksi Pomarkunjoen pikkukivikossa havaittiin pikkusurviaista (Caenis horaria), jota ei

    tavattu Karvianjoen näyteasemalla lainkaan.

    Aiempiin vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat pääsääntöisesti kasvaneet (Kuva 2). Eri-

    tyisesti Karvianjoen molemmilla pohjatyypeillä yksilömäärä oli aiempia vuosia huomattavasti suu-

    rempi. Pomarkunjoen näyteasemilla kasvu oli ollut maltillisempaa, ja myös taksoniluvut olivat pysy-

    neet suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Suurta yksilötiheyttä Karvianjoen näyteasemilla selittää

    erityisesti surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänkorennontoukkien erit-

    täin runsas esiintyminen vuonna 2018.

    Näyteasema Pohjatyyppi Yksilömäärä Taksoniluku

    Karvianjoki, Lankoski (Bio1) pikkukivikko (pKi) 2243 47

    karkea kivikko (iKi) 2502 41

    Pomarkunjoki (Bio2) pikkukivikko (pKi) 1331 41

    karkea kivikko(iKi) 1117 29

    mailto:[email protected]

  • 4

    KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Kuva 2. Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina 2012-2018.

    Kokoomanäytteistä laskettujen ekologista tilaa kuvaavien muuttujien TT (tyyppiominaiset taksonit) ja

    PMA (prosenttinen mallinkaltaisuus) perusteella Karvianjoen ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila oli

    pääosin erinomainen. Karvianjoen osalta kaikki muuttujat ilmensivät erinomaista tilaa. Pomarkunjoen

    PMA -indeksin perusteella pohjaeläimistön tila oli hyvä, muiden indeksien mukaan erinomainen (Tau-

    lukko 3). Vuoteen 2015 verrattuna luokitukset pysyivät melko samoina, mutta Pomarkujoen TT-indeksi

    nousi vuoden 2015 hyvästä erinomaiseksi (Väisänen 2016).

    Luotettavampien biologisten vaikutusten arvioimiseksi uusien havaintoasemien lisäämistä suositel-

    laan.

    mailto:[email protected]

  • 5

    KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Taulukko 3. Karvianjoen ja Pomarkunjoen ekologisen tilan luokittelun tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, EPTh ja

    PMA) ja ekologinen luokitus 2018.

    4. Yhteenveto

    Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2018 kahdelta eri näyteasemalta

    (Karvianjoki Lankoski Bio1 ja Pomarkunjoki Bio2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (kar-

    kea kivikko iKi ja pikkukivikko pKi).

    Runsain lajisto havaittiin Karvianjoen Lankosken näyteasemalla pikkukivikon pohjatyypissä. Aiempiin

    vuosiin verrattuna taksoniluku ja yksilömäärä olivat kasvaneet molemmilla näyteasemilla. Erityisesti

    Karvianjoen näyteasemalla surviaissääskitoukkien sekä Ephemerella mucronata- ja Baetis -päivänko-

    rennontoukkien erittäin runsas esiintyminen nosti yksilötiheyttä. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien

    perusteella Karvianjoen pohjaeläimistön tila on erinomainen, ja Pomarkunjoen pohjaeläimistön tila

    erinomainen tai hyvä.

    Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella mo-

    lempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila hyvän ja erinomaisen rajalla. Piileväyhtei-

    söjen tila oli jokseenkin edellisten vuosien seurantatulosten kaltainen (Liite 3). Luotettavampien biolo-

    gisten vaikutusten arvioimiseksi suositellaan uusien havaintoasemien lisäämistä seurantaan.

    Jokityyppi: Kt_E StESt_E

    Havainnon nimi: Karvianjoki Lankoski Bio1 Pomarkunjoki Bio2

    TT havaittu arvo: 24 26

    TT, luokkarajat: E/Hy 18,0 24,5

    Hy/T 13,5 18,4

    T/V 9,0 12,3

    V/Hu 4,5 6,1

    Ekologinen luokka erinomainen erinomainen

    EPTh havaittu arvo: 16 13

    EPTh, luokkarajat: E/Hy 12,0 13,0

    Hy/T 9,0 9,7

    T/V 6,0 6,5

    V/Hu 3,0 3,2

    EPTh-luokka erinomainen erinomainen

    PMA havaittu arvo: 0,469 0,370

    PMA, luokkarajat: E/Hy 0,382 0,407

    Hy/T 0,286 0,305

    T/V 0,191 0,203

    V/Hu 0,095 0,102

    PMA-luokka erinomainen hyvä

    mailto:[email protected]

  • 6

    KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    KVVY Tutkimus Oy

    Tekijä:

    Tutkimusassistentti, LuK Jaana Lahdenniemi

    Hyväksynyt:

    Yksikön päällikkö Anna Väisänen

    Jakelu sähköisesti

    Karvian kunta ([email protected])

    Honkajoen kunta ([email protected])

    Honkajoki Oy ([email protected])

    Kankaanpään kaupunki ([email protected])

    Porin kaupunki (Lavia) ([email protected])

    Pomarkun kunta ([email protected])

    Siikaisten kunta ([email protected])

    Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo ([email protected])

    Varsinais-Suomen ELY-keskus, Asko Sydänoja ([email protected])

    Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö ([email protected])

    Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä ([email protected])

    Viitteet

    Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto,

    A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T.,

    Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille

    2012–2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012

    Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori,

    K-M. 2018: Jokien ja järvien biologinen seuranta – näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste,

    versio 19.11.2018.

    Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I.

    Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume 2.

    mailto:[email protected]

  • 7

    KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Rinne A. & Wiberg-Larsen P. 2017. Trichoptera larvae of Finland: A key to the caddis larvae of Finland

    and nearby countries. Trificon.

    Salokannel J., Ilmonen J., Majuri P., Rinne A. & Salmela J. 2019. Vesiperhoset. Julk.: Hyvärinen, E.,

    Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus –

    Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. S. 263-312.

    SFS 1986: SFS 5077. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto käsihaavilla virtaavissa vesissä. - Suomen

    standardisoimisliitto.

    Timm, T. 1999. Eesti rõngusside (Annelida) määraja – A guide to the Estonian annelida. Estonian Acad-

    emy Publishers. Tallinn-Tartu.

    Väisänen A. 2016. Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläin- ja piilevätarkkailu 2015. Kokemäenjoen ve-

    sistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 836/16.

    Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu 12.7.2019)

    mailto:[email protected]

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Liite 1. Laskennassa käytetyt indeksit

    Liitetaulukko 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh

    ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012).

    mailto:[email protected]

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Liite 2. Tulostaulukot

    Yksilömäärä

    Paikan nimi

    Paikan tyyppi

    Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta

    Ryhmä ja laji iKi1 iKi2 yks yks yks pKi1 pKi2 yks yks yks

    ANNELIDA

    OLIGOCHAETA

    OLIGOCHAETA 16 5 21 0,8 10,5 7,78 25 20 45 2 22,5 3,54

    HIRUDINEA

    Glossiphonia 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

    Erpobdella 1 4 5 0,2 2,5 2,12

    MOLLUSCA

    GASTROPODA

    Radix 14 1 15 0,6 7,5 9,19 3 2 5 0,2 2,5 0,71

    BIVALVIA

    Pisidium 71 65 136 5,4 68 4,24 277 124 401 17,9 200,5 108,19

    Sphaerium 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71

    Unio 1 1 0 0,5 0,71

    ARTHROPODA

    ARACHNIDA

    Hydracarina 34 7 41 1,6 20,5 19,09 24 15 39 1,7 19,5 6,36

    CRUSTACEA

    Asellus aquaticus 79 7 86 3,4 43 50,91 12 7 19 0,8 9,5 3,54

    INSECTA

    EPHEMEROPTERA

    Ephemerella mucronata 319 80 399 15,9 199,5 169 138 105 243 10,8 121,5 23,33

    Heptagenia sulphurea 10 4 14 0,6 7 4,24 14 7 21 0,9 10,5 4,95

    Kageronia fuscogrisea 2 2 0,1 1 1,41

    Baetis rhodani 153 42 195 7,8 97,5 78,49 57 40 97 4,3 48,5 12,02

    Baetis niger group 60 13 73 2,9 36,5 33,23 7 5 12 0,5 6 1,41

    PLECOPTERA

    Taeniopteryx nebulosa 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

    Leuctra 9 8 17 0,8 8,5 0,71

    Capnia 9 1 10 0,4 5 5,66 9 9 0,4 4,5 6,36

    Amphinemura 13 1 14 0,6 7 8,49 15 13 28 1,2 14 1,41

    Nemoura 4 4 0,2 2 2,83 6 5 11 0,5 5,5 0,71

    Isoperla 2 2 0,1 1 1,41

    TRICHOPTERA

    Rhyacophila nubila 27 4 31 1,2 15,5 16,26 8 6 14 0,6 7 1,41

    Agapetus ochripes 2 1 3 0,1 1,5 0,71 37 13 50 2,2 25 16,97

    Hydroptila 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

    Ithytrichia 1 2 3 0,1 1,5 0,71

    Oxyethira 1 1 0 0,5 0,71

    Lype phaeopa 2 2 0,1 1 1,41

    Psychomyia pusilla 2 2 4 0,2 2 0 22 15 37 1,6 18,5 4,95

    Polycentropus flavomaculatus 3 3 0,1 1,5 2,12 1 1 0 0,5 0,71

    Hydropsyche pellucidula 18 3 21 0,8 10,5 10,61 44 36 80 3,6 40 5,66

    Hydropsyche siltalai 23 11 34 1,4 17 8,49 12 9 21 0,9 10,5 2,12

    Hydropsyche angustipennis 1 1 0 0,5 0,71

    Cheumatopsyche lepida 16 5 21 0,8 10,5 7,78 14 3 17 0,8 8,5 7,78

    Brachycentrus subnubilus 3 3 0,1 1,5 2,12

    Micrasema setiferum 2 1 3 0,1 1,5 0,71 5 5 10 0,4 5 0

    Lepidostoma hirtum 81 58 139 5,6 69,5 16,26 78 80 158 7 79 1,41

    Apatania 2 2 0,1 1 1,41 1 1 0 0,5 0,71

    Ceraclea 1 1 0 0,5 0,71

    Athripsodes 19 7 26 1 13 8,49 25 20 45 2 22,5 3,54

    DIPTERA

    Psychodidae

    Psychodidae 1 1 2 0,1 1 0

    Chironomidae

    Chironomidae 822 175 997 39,8 498,5 457,5 311 330 641 28,6 320,5 13,44

    Chironomidae pup. 1 1 0 0,5 0,71

    Ceratopogonidae

    Ceratopogonidae 1 1 2 0,1 1 0 1 1 0 0,5 0,71

    Simuliidae

    Simuliidae 59 18 77 3,1 38,5 28,99 60 32 92 4,1 46 19,8

    Tipulidae

    Tipula 2 1 3 0,1 1,5 0,71 1 1 2 0,1 1 0

    Limoniidae

    Limoniidae 1 1 0 0,5 0,71 2 2 0,1 1 1,41

    Empididae

    Empididae 5 1 6 0,2 3 2,83 4 3 7 0,3 3,5 0,71

    COLEOPTERA

    Elmidae

    Elmis aenea juv. 29 44 73 2,9 36,5 10,61 28 17 45 2 22,5 7,78

    Elmis aenea adult 1 1 0 0,5 0,71 1 1 0 0,5 0,71

    Oulimnius tuberculatus juv. 14 18 32 1,3 16 2,83 14 32 46 2,1 23 12,73

    Limnius volckmari juv. 1 3 4 0,2 2 1,41 1 1 2 0,1 1 0

    Limnius volckmari adult 1 1 0 0,5 0,71

    Summa 1918 584 2502 100 1251 943,28 1268 975 2243 100 1121,5 207,18

    Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 41 47

    Näytteet yks Näytteet yks

    Karvianjoki Lankoski pKi

    virtapaikka pKi (pikkukivikko)

    Karvianjoki Lankoski iKi

    virtapaikka iKi (karkea kivikko)

    mailto:[email protected]

  • KVVY Tutkimus Oy | kvvy.fi

    Yksilömäärä

    Paikan nimi

    Paikan tyyppi

    Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta

    Ryhmä ja laji iKi1 iKi2 yks yks yks pKi1 pKi2 yks yks yks

    NEMATODA

    NEMATODA 1 1 0,1 0,5 0,71

    ANNELIDA

    OLIGOCHAETA

    OLIGOCHAETA 5 5 0,4 2,5 3,54 12 8 20 1,5 10 2,83

    HIRUDINEA

    Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 2 2 0,2 1 1,41

    MOLLUSCA

    BIVALVIA

    Pisidium 5 24 29 2,6 14,5 13,44 7 12 19 1,4 9,5 3,54

    Sphaerium 1 3 4 0,3 2 1,41

    ARTHROPODA

    ARACHNIDA

    Hydracarina 3 15 18 1,6 9 8,49 1 1 2 0,2 1 0

    CRUSTACEA

    Asellus aquaticus 8 10 18 1,4 9 1,41

    INSECTA

    EPHEMEROPTERA

    Leptophlebia 3 3 0,2 1,5 2,12

    Ephemerella mucronata 2 2 0,2 1 1,41 1 5 6 0,5 3 2,83

    Caenis horaria 6 6 0,5 3 4,24

    Heptagenia sulphurea 16 77 93 8,3 46,5 43,13 47 14 61 4,6 30,5 23,33

    Baetis rhodani 21 14 35 3,1 17,5 4,95 35 2 37 2,8 18,5 23,33

    Baetis niger group 1 1 0,1 0,5 0,71

    PLECOPTERA

    Taeniopteryx nebulosa 3 11 14 1,3 7 5,66 10 3 13 1 6,5 4,95

    Capnia 9 31 40 3,6 20 15,56 30 8 38 2,9 19 15,56

    Amphinemura 6 6 0,5 3 4,24 3 1 4 0,3 2 1,41

    Isoperla 1 1 0,1 0,5 0,71

    TRICHOPTERA

    Rhyacophila nubila 27 25 52 4,7 26 1,41 21 7 28 2,1 14 9,9

    Agapetus ochripes 1 1 2 0,2 1 0

    Chimarra marginata 1 1 0,1 0,5 0,71

    Psychomyia pusilla 10 20 30 2,7 15 7,07 5 16 21 1,6 10,5 7,78

    Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0,71 3 18 21 1,6 10,5 10,61

    Hydropsyche 1 1 0,1 0,5 0,71

    Hydropsyche pellucidula 8 21 29 2,6 14,5 9,19 27 2 29 2,2 14,5 17,68

    Hydropsyche siltalai 92 101 193 17,3 96,5 6,36 254 10 264 19,8 132 172,53

    Hydropsyche angustipennis 1 1 0,1 0,5 0,71

    Cheumatopsyche lepida 10 28 38 3,4 19 12,73 20 8 28 2,1 14 8,49

    Lepidostoma hirtum 7 35 42 3,8 21 19,8 75 145 220 16,5 110 49,5

    Ceraclea 1 2 3 0,2 1,5 0,71

    Athripsodes 1 2 3 0,3 1,5 0,71 5 5 0,4 2,5 3,54

    Oecetis notata 2 2 0,2 1 1,41

    Oecetis testacea 3 3 0,2 1,5 2,12

    DIPTERA

    Chironomidae

    Chironomidae 229 222 451 40,4 225,5 4,95 290 50 340 25,5 170 169,71

    Chironomidae pup. 1 1 0,1 0,5 0,71

    Ceratopogonidae

    Ceratopogonidae 2 2 0,2 1 1,41

    Simuliidae

    Simuliidae 9 3 12 1,1 6 4,24 11 1 12 0,9 6 7,07

    Tipulidae

    Tipula 1 1 0,1 0,5 0,71

    Empididae

    Empididae 1 5 6 0,5 3 2,83 9 1 10 0,8 5 5,66

    Muscidae

    Muscidae 1 1 0,1 0,5 0,71 1 1 0,1 0,5 0,71

    COLEOPTERA

    Gyrinidae

    Orectochilus villosus juv. 4 3 7 0,6 3,5 0,71 2 7 9 0,7 4,5 3,54

    Elmidae

    Elmis aenea juv. 2 2 0,2 1 1,41 59 18 77 5,8 38,5 28,99

    Elmis aenea adult 2 2 0,2 1 1,41 2 2 0,2 1 1,41

    Oulimnius tuberculatus juv. 1 1 0,1 0,5 0,71 12 2 14 1,1 7 7,07

    Limnius volckmari adult 1 1 0,1 0,5 0,71

    Summa 460 657 1117 100 558,5 139,3 956 375 1331 100 665,5 410,83

    Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 29 41

    Näytteet yks Näytteet yks

    Pomarkunjoki pKi

    virtapaikka pKi (pikkukivikko)

    Pomarkunjoki iKi

    virtapaikka iKi (karkea kivikko)

    mailto:[email protected]

  • Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018

    Piileväanalyysien tulokset

    Pertti Eloranta prof. emeritus

  • Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2018

    Piileväanalyysien tulokset

    Havaintopaikat

    Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä

    Pomarkunjoessa loppukesällä 2018. Paikat

    olivat samat kuin edellisissä tarkkailuissa.

    Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja

    analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön

    seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka

    on kuvattu standardissa SFS-EN 13946.

    Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhal-

    linnon ohjeiden mukaisesti 14.8. 2018.

    Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti.

    Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat (ETRS-TM35FIN-

    koordinaatisto).

    Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu

    Karvianjoki, Lankoski 15 m 6882587 251618 50 cm II kiviä

    Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m 6853361 236333 35-45 cm II kiviä

    Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli runsaasti (++) orgaanista tai saviainesta

    (hienoa turvetta) ja paljon vesisammalia (+++). Pomarkunjoen havaintopaikan ja näytekivien

    katteista ei ole tietoa.

    Näytteiden käsittely ja analysointi

    Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa

    kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan

    tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara

    leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille

    petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihe-

    vastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin vähintään 400 kuorta lajilleen määrittäen.

    Tulokset käsiteltiin uuden Omnidia 6.0.8-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden

    laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin

    kuuluvien lajien suhteelliset osuudet.

    Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2).

  • Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaan-

    tumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella.

    Veden laatu GDI ja IPS Suomessa

    Erinomainen >17

    Hyvä 15–17

    Tyydyttävä 12–15

    Välttävä 9–12

    Huono

  • (rajat 32–47). %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut

    osoitettavissa (arvot selvästi < 20).

    Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan

    muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta

    kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lähes neutraalia

    (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat pH-arvot 6,77–6,96), ja orgaanisen kuormituksen

    olevan lievää molempien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 5).

    Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin.

    Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa, saprobiaa ja

    veden pH:ta kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994).

    Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki

    Pomarkunjoki Pomarkku

    14.8.2018 14.8.2018

    N-autotrofit 13,6 26,6

    N-aut-tolerantit 27,3 59,2

    fak.N-aut/N-heterotrofit 50,2 40,4

    obl.N-heterotrofit 0,0 2,9

  • Karvianjoessa ovat vallitsevina (50 %) fakultatiivisesti typpiautotrofit tai typpiheterotrofit lajit

    kuvastaen orgaanisen kuormituksen vaikutuksia (taulukko 5). Orgaaninen kuormitus näkyi

    myös saprobialuokissa. Kuitenkaan pelkästään orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja

    yhteisössä ei ollut. Pomarkunjoessa orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli noin 3 %, mutta 85

    % oli puhtaasti typpiautotrofeja tai ainakin orgaanisille typpiyhdisteille tolerantteja. Eutrofien

    ja meso-eutrofien lajien osuus oli suurin (noin 70 %) Karvianjoessa, kun taas Pomarkunjoessa

    puolet yhteisöstä oli trofian suhteen laaja-alaisia (taulukko 5). Oligotrofiaa ilmentäviä lajeja

    (oligotrofit + oligo-mesotrofit) melko niukasti (10–15 %). Ekologisten spektrien perusteella ei

    ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä.

    Vuosien 2009, 2012, 2015 ja 2018 tulosten vertailu

    Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt

    jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja.

    Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn

    maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista.

    Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT

    Karvianjoki 2009 15,4 15,4 48,8 4,4

    Karvianjoki 2012 16,9 15,3 33,0 9,8

    Karvianjoki 8/2015 15,3 15,1 45,0 16,1

    Karvianjoki 10/2015 15,2 13,3 48,0 11,9

    Karvianjoki 2018 15,9 14,3 73,7 4,1

    Trofiaryhmät

    oligotrofit 10,5 8,0

    ol-mesotrofit 1,9 7,8

    mesotrofit 0,5 4,0

    meso-eutrofit 2,6 13,7

    eutrofit 67,7 8,9

    hypertrofit 0,0 1,8

    ol-eu 11,2 49,2

    Saprobiaryhmät

    oligosaprobit 14,1 31,8

    -mesosaprobit 26,6 46,1

    -mesosaprobit 49,3 7,9

    -meso-polysaprobit 5,7 3,9

    polysaprobit 0,0 0,7

    pH-luokat

    asidobiontit 5,3 0,0

    asidofiilit 3,6 5,3

    neutrofiilit 14,4 68,1

    alkalifiilit 73,7 22,8

    alkalibiontit 0,0 0,0

  • Pomarkunjoki 2009 15,4 16,3 45,4 1,4

    Pomarkunjoki 2012 16,9 15,6 33,4 7,3

    Pomarkunjoki 8/2015 16,0 15,4 34,1 5,9

    Pomarkunjoki 10/2015 16,0 15,0 50,0 3,0

    Pomarkunjoki 2018 17,0 16,0 35,8 4,7

    Jokien ekologista tilaa kuvaavat TT40- ja PMA-arvot havaintopaikoilla

    Jokien päällyslevien tilan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun

    muuttujaan, jokityypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT40) ja lajiston prosenttiseen

    mallinkaltaisuuteen (PMA).

    Havaintopaikka Jokityyppi TT40 VA/ TT40 Laatu- lk PMA VA/ PMA Laatu-lk Taksoniluku Kattavuus Karvianjoki Kt_E 10 15,8 T 0,180 0,180 V 44 409 Pomarkunjoki StESt_E 20 23 E 0,560 0,557 E 87 435

    Yhteenveto

    Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä, Pomarkunjoen tila

    jopa hyvän ja erinomaisen rajalla. Verrattuna vuosien 2009, 2012 ja 2015 tuloksiin, veden

    laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä 2018 jokseenkin edellisten

    seurantakertojen tulosten kaltainen.

    TT- ja PMA-arvojen perusteella Karvianjoen tila olisi lajiston kannalta vain tyydyttävä ja

    lajiston prosenttisen mallinkaltaisuuden suhteen jopa vain välttävä. Pomarkunjoen tila sitä

    vastoin olisi molempien tekijöiden suhteen erinomainen. PMA-arvo on jopa korkeampi kuin

    vertailuarvo. Kyseisten arvojen laskentapohjassa on todettu virheitä, joten TT- ja PMA-

    tuloksiin pitää toistaiseksi suhteutua varauksella.

    Näytteiden .prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on

    toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta.

    Jyväskylä 14.3.2019

    Pertti Eloranta

    s-posti: [email protected]

    Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot

    mailto:[email protected]

  • 1459Name

    Basin

    Date 14/08/2018

    River

    Site

    Karvianjoki 1

    Lankoski

    Sample

    Substrate type

    Special

    Facies

    Unknown

    Unknown

    Nothing to report

    Unknown

    Slibe nb. 1459

    48

    418

    3,31

    0,59

    22

    Species

    Population

    Diversity

    Evenness

    Genera

    Statistics

    OMNIDIA 6.0.8

    Database date: 27 huh. 2017

    Sample

    Description

    Lat. Long.0,00000 0,00000

    Species used Effective abd. Species used Effective abd.

    Indices

    Index Value % Count % Count

    IDG 14.3 100% 48 100% 418

    IPS 15.9 91.7% 44 97.6% 408

    Index Value % Count % Count

    TDI 6.0 83.3% 40 92.8% 388

    Inventory

    IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value

    CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v

    MVAR Melosira varians Agardh 47.1 4 1197

    CPLA Cocconeis placentula Ehrenberg 13.6 4 157

    FCRS Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer 5 5 221

    ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 3.6 5 115

    AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 2.6 4 111

    UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 2.6 3 111

    NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 2.6 4 111

    GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 2.4 2 110

    KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 1.7 4.5 17

    GEXL Gomphonema exilissimum(Grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 1.4 5 16

    EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 1.4 0 06

    EMIN Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck 1.4 4.6 16

    NCRY Navicula cryptocephala Kützing 1 3.5 24

    FGRA Fragilaria gracilis Østrup 1 4.8 14

    AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 0.7 3.7 13

    GANT Gomphonema angustum Agardh 0.7 5 13

    SCON Staurosira construens Ehrenberg 0.7 4 13

    ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 0.7 5 23

    EOMI Eolimna minima(Grunow) Lange-Bertalot in Moser & al. 0.7 2.2 13

    1

  • CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 0.5 3 32

    FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 0.5 4.5 12

    EUNO EUNOTIA C.G. Ehrenberg 0.5 0 02

    FCPE Fragilaria capucina Desmazières var. perminuta (Grunow) Lange-Bertalot 0.5 4 12

    PSCA Pinnularia subcapitata Gregory 0.5 5 22

    AUAL Aulacoseira alpigena(Grunow) Krammer 0.5 4 22

    EVUL Encyonema vulgare Krammer var. vulgare 0.5 5 32

    ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 0.5 5 12

    AINA Amphora inariensis Krammer 0.2 5 11

    DITE Diatoma tenuis C. Agardh 0.2 3 11

    MCIR Meridion circulare (Greville) C.A.Agardh 0.2 4.2 11

    GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 0.2 5 11

    ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 0.2 5 31

    ALIB Amphora libyca Ehr. 0.2 4 21

    PMAJ Pinnularia major (Kützing) Rabenhorst 0.2 5 31

    ALIR Aulacoseira lirata (Ehr.) Ross in Hartley 0.2 4 11

    FAPP Frustulia amphipleuroides(Grunow)Cleve-Euler 0.2 5 21

    PELG Placoneis elginensis (Gregory) Cox 0.2 4 21

    FERI Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer 0.2 5 21

    CCIS Cymbella cistula (Ehrenberg) Kirchner 0.2 4 31

    PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 0.2 4.6 11

    FSAX Frustulia saxonica Rabenhorst 0.2 5 31

    GOMP GOMPHONEMA C.G. Ehrenberg 0.2 0 01

    CASP Cymbella aspera (Ehrenberg) Peragallo 0.2 4 31

    EBOA Eunotia boreoalpina Lange-Bertalot & Nörpel-Schempp 0.2 0 01

    ERHO Eunotia rhomboidea Hustedt 0.2 5 11

    MAGR Mayamaea agrestis(Hustedt) Lange-Bertalot 0.2 3 11

    NRAD Navicula radiosa Kützing 0.2 5 21

    NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 0.2 4 31

    P: 6882587 I: 251618 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys - m, uoman syvys - m; näytesyvyys - m, ; varjostus -, virt.nop.lk -, pohja mutaa -, savea -, hiekkaa -, sora -, kiviä -, rihmaleviä -, vesisammalia -, vesikasveja -; näytekivillä rihmaleviä -, vesisammalia -, org. tai saviainesta -

    Comments

    2

  • 1460Name

    Basin

    Date 14/08/2018

    River

    Site

    Pomarkunjoki 1

    KAJOPF2

    18,2Temperature

    Sample

    Substrate type

    Special

    Facies

    Unknown

    Unknown

    Nothing to report

    Unknown

    Slibe nb. 1460

    92

    451

    4,16

    0,64

    39

    Species

    Population

    Diversity

    Evenness

    Genera

    Statistics

    OMNIDIA 6.0.8

    Database date: 27 huh. 2017

    Sample

    Description

    Lat. Long.0,00000 0,00000

    Species used Effective abd. Species used Effective abd.

    Indices

    Index Value % Count % Count

    IDG 16.0 100% 92 100% 451

    IPS 17.0 97.8% 90 99.3% 448

    Index Value % Count % Count

    TDI 13.2 88% 81 88.2% 398

    Inventory

    IPS s : IPS s value IPV v : IPS v value

    CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v

    ADMI Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 45 5 1203

    SCON Staurosira construens Ehrenberg 5.8 4 126

    AUSU Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth 3.5 4 116

    AUIT Aulacoseira italica (Ehrenb.)Simonsen 2.9 3.7 113

    AUGR Aulacoseira granulata (Ehr.) Simonsen 2.7 2.9 112

    ADCA Achnanthidium caledonicum(Lange-Bertalot)Lange-Bertalot 2.4 5 111

    FCAP Fragilaria capucina Desmazieres 2.2 4.5 110

    ADSO Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector 1.8 5 18

    DSTE Discostella stelligera (Cleve et Grun.) Houk & Klee 1.6 4.2 17

    CTUM Cymbella tumida (Brebisson)Van Heurck 1.3 3 36

    PROS Psammothidium rossii (Hustedt) Bukhtiyarova et Round 1.1 5 15

    AAMB Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen 1.1 4 15

    ADBI Achnanthidium biasolettianum (Grunow in Cl. & Grun.) Lange-Bertalot 0.9 5 14

    MAAT Mayamaea atomus (Kützing) Lange-Bertalot 0.9 2.2 14

    FGRA Fragilaria gracilis Østrup 0.9 4.8 14

    NPAE Nitzschia paleacea (Grunow) Grunow in Van Heurck 0.9 2.5 14

    NPAL Nitzschia palea (Kützing) W.Smith 0.9 1 34

    SPIN Staurosirella pinnata (Ehrenberg) Williams & Round 0.7 4 13

    NSUA Nitzschia subacicularis Hustedt in A.Schmidt et al. 0.7 3 33

    1

  • NSMM Navicula schmassmannii Hustedt 0.7 5 13

    NCTE Navicula cryptotenella Lange-Bertalot 0.7 4 13

    DPST Discostella pseudostelligera (Hustedt) Houk et Klee 0.7 4 13

    KALA Karayevia laterostrata (Hustedt) Bukhtiyarova 0.7 4.5 13

    CROS Cyclotella rossii Håkansson 0.7 4 13

    AUDI Aulacoseira distans (Ehr.)Simonsen 0.7 4.6 23

    FTEN Fragilaria tenera (W.Smith) Lange-Bertalot 0.7 4 23

    NCPR Navicula capitatoradiata Germain 0.4 3 22

    ESLE Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann 0.4 5 22

    UUAC Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère var. acus (Kütz.) Lange-Bertalot 0.4 4 12

    CPSE Cavinula pseudoscutiformis (Hustedt) Mann & Stickle in Rounnd Crawford & Mann 0.4 5 22

    PDID Psammothidium didymum (Hustedt ) Bukhtiyarova et Round 0.4 5 12

    NARV Navicula arvensis Hustedt 0.4 3 12

    ULON Urosolenia longiseta (Zach.) Bukhtiyarova 0.4 3 32

    RPET Rossithidium petersenii (Hustedt) Round & Bukhtiyarova 0.4 5 22

    ADHE Achnanthidium helveticum (Hustedt) Monnier Lange-Bertalot & Ector 0.4 5 22

    AISL Achnanthes islandica Oestrup 0.4 3 22

    TFLO Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing 0.4 5 12

    PTPE Planothidium peragalloi (peragalli) (Brun & Héribaud)Round & Bukhtiyarova 0.4 5 22

    GCLA Gomphonema clavatum Ehr. 0.4 5 12

    NUIF Nupela impexiformis (Lange-Bertalot) Lange-Bertalot 0.4 0 02

    PLVD Psammothidium levanderi (Hustedt) Czarnecki in Czarnecki et Edlund 0.4 4 12

    AGRA Asterionella gracillima (Hantzsch.) Heiberg 0.4 4 12

    DITE Diatoma tenuis C. Agardh 0.2 3 11

    NHMS Navicula heimansii Van Dam et Kooyman 0.2 5 21

    GPAR Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing 0.2 2 11

    FMES Fragilaria mesolepta Rabenhorst 0.2 4.5 11

    ARPT Achnanthes rupestoides Hohn 0.2 4.8 11

    CTPU Ctenophora pulchella (Ralfs ex Kütz.) Williams et Round 0.2 3 31

    ENMI Encyonema minutum (Hilse in Rabh.) D.G. Mann in Round Crawford & Mann 0.2 4 21

    NIFR Nitzschia frustulum (Kützing) Grunow 0.2 2 11

    EULA Eucocconeis laevis (Oestrup) Lange-Bertalot 0.2 5 21

    STLE Stauroneis legumen (Ehrenberg) Kützing 0.2 3.8 21

    ENAE Eunotia naegelii Migula 0.2 5 21

    MVAR Melosira varians Agardh 0.2 4 11

    EINC Eunotia incisa Gregory 0.2 5 11

    GACC Geissleria acceptata (Hust.) Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 4.5 11

    NRAD Navicula radiosa Kützing 0.2 5 21

    NRHY Navicula rhynchocephala Kützing 0.2 4 31

    ECIR Eunotia circumborealis Lange-Bertalot & Nörpel 0.2 5 31

    NCRY Navicula cryptocephala Kützing 0.2 3.5 21

    EBIL Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills 0.2 5 21

    AOVA Amphora ovalis (Kützing) Kützing 0.2 3 11

    EFOM Eunotia formicina Lange-Bertalot 0.2 0 01

    DPAR Diploneis parma Cleve sensu Krammer & Lange-Bertalot 0.2 5 31

    CSBM Craticula submolesta (Hust.) Lange-Bertalot 0.2 2 21

    FBIC Fragilaria bicapitata A.Mayer 0.2 5 21

    PPRS Pseudostaurosira parasitica (W.Smith) Morales 0.2 4 11

    FNAN Fragilaria nanana Lange-Bertalot 0.2 5 21

    EMEI Eunotia meisteri Hustedt 0.2 5 31

    NREC Nitzschia recta Hantzsch in Rabenhorst 0.2 3 21

    SAPH Surirella amphioxys W.Smith 0.2 5 11

    CVMO Cavinula mollicula (Hust.) Lange-Bertalot 0.2 5 11

    2

  • CODE Extended name Abd. % IPS s IPV v

    SSMI Stauroneis smithii Grunow 0.2 5 21

    AFOR Asterionella formosa Hassall 0.2 4 11

    RPUS Rossithidium pusillum (Grunow) F.E.Round & Bukhtiyarova 0.2 5 31

    SBRV Staurosira brevistriata (Grunow) Grunow 0.2 3 11

    GDEC Geissleria decussis(Ostrup) Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 4.8 21

    ADLS Adlafia suchlandtii (Hustedt) Moser Lange-Bertalot & Metzeltin 0.2 5 11

    KASU Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova 0.2 4.5 11

    CRAD Cyclotella radiosa (Grunow) Lemmermann 0.2 4 11

    PVEN Psammothidium ventrale (Krasske) Bukhtiyarova et Round 0.2 5 11

    FRUM Fragilaria rumpens (Kütz.) G.W.F.Carlson 0.2 4 11

    PTLA Planothidium lanceolatum (Brébisson ex Kützing) Lange-Bertalot 0.2 4.6 11

    NDIS Nitzschia dissipata (Kützing) Grunow ssp.dissipata 0.2 4 31

    PRST Planothidium rostratum (Oestrup) Lange-Bertalot 0.2 4.4 11

    PMTC Psammothidium curtissimum (Carter) Aboal in Aboal et al. 0.2 5 11

    GEXL Gomphonema exilissimum(Grun.) Lange-Bertalot & Reichardt 0.2 5 11

    UULN Ulnaria ulna (Nitzsch) Compère 0.2 3 11

    EIMP Eunotia implicata Nörpel-Schempp Alles & Lange-Bertalot in Alles & al. 0.2 5 21

    STKR Stauroneis kriegeri Patrick 0.2 4.8 21

    SUMI Surirella minuta Brébisson ex Kützing 0.2 3 11

    BNEO Brachysira neoexilis Lange-Bertalot 0.2 5 11

    P: 6850463 I: 236333 (ETRS-TM35FIN); uoman leveys 25 m, uoman syvys 2,5 m; näytesyvyys 0,1-0.4 m, vä humus ?; varjostus 0, virt.nop.lk I pohja mutaa 0, savea 0, hiekkaa 0, sora 0, kiviä +++, rihmaleviä 0, vesisammalia 0, vesikasveja 0; näytekivillä rihmaleviä 0, vesisammalia 0, org. tai saviainesta 0

    Comments

    3