Missä ollaan, minne ollaan menossa ja asetetut tavoitteet sekä

vuoden 2013 näkymiä nuorten tieto- ja neuvontatyölle

Jaana Fedotoff, Kuopio 4.-5.10.2012

Huolenaiheet ja ilmiöt otsikoissa

• Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet tuplaantuneet viidessä vuodessa (Kaleva 3.9.12)

• Hyvin, huonosti ja hyvin huonosti pärjäävät koulupojat (Kaleva 8.9.12)

• Kehuttu koulumaailma alkaa repeillä reunoilta (HS 17.9.12)

• Kuraattorin huoneessa tarvitaan itkupaperia (HS 21.9.12)

• Koulun keskeyttämisen riskitekijät kasaantuvat (HS 19.9.12)

• Moni nuori tarvitsee tutkijoiden mukaan ulkopuolista apua (HS 19.9.12)

• Nuoria työttömiä yhä enemmän (Kaleva 26.9.12)

• Aggressiosta on tullut hyväksyttävää (Kaleva 28.9.12)

• Riskitekijöitä nuorten elämässä on luokiteltu yli 20; opintojen keskeyttäminen, säännöllinen tupakointi, humaltuminen, vähintään toisen vanhemman työttömyys, vaikeudet opiskelussa sekä opettajien ja kaverien kanssa, toistuvat rikkeet, tappelut, masentuneisuus...

Kun puhumme nuorista...

• Suomessa on tällä hetkellä 110 000 nuorta (20-29-vuotiasta) ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa

• Alla 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita TE-tstoissa 12/2011 noin 54 900

heistä 17 000 pelkän perusasteen varassa

• Arviot työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien peruskoulun jälkeisiä tutkintoja vailla olevien nuorten määrästä vaihtelevat, mutta alle 30-vuotiaissa arvio on noin 40 000.

• Nuorisotakuu, joka tulee perustumaan siihen, että nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä.

jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-. työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

minkä roolin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut saavat ja ottavat nuorisotakuun toteuttamisessa nuorten elämän hallinnan tukijana?

Valtaosa nuorista voi hyvin, jopa entistä

paremmin (Nuorisobarometri 2012, HS 20.9.12, HS 27.9.12)

• Epäluottamus, katkeruus ja kyynisyys periytyvät sukupolvelta toiselle.

• Kenenkään ei voi luottaa - asenne sosiaalinen epäluottamus periytyy, nuori kokee elävänsä keskellä kovaa ja laskelmoivaa maailmaa, jossa kenenkään ei voi luottaa.

• Jos vanhemmat ovat pettyneitä elämäänsä, kotona on lastenkin huono olla

kotoa saadut huonot eväät tekevät lapsista sosiaalisesti hauraita.

• Sosiaalinen luottamus on keskeistä yksilön pärjäämiselle, myös koko yhteiskunnalle, jonka toiminta perustuu luottamukseen muita toimijoita kohtaa.

miten nuorten tieto- ja neuvontatyön piirissä työskentelevät voivat työllään ; tiedolla, ohjauksella ja neuvonnalla vahvistaa nuorten sosiaalista luottamusta?

Nuorisobarometri 2012, julkaistu 9/2012.

Henkilökohtaista tietoa, ohjausta ja

neuvontaa nuorille

• Nuorten tieto- ja neuvontatyö perustuu ammattitaitoiseen tietoon, ohjaukseen ja neuvontaan erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.

• Henkilökohtaista ohjausta järjestetään lähipalveluna palvelupisteissä sekä erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa.

• Nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista tuetaan ja heille mahdollistetaan tila aktiivisina palveluiden kehittäjinä sekä palvelun laadun arvioijina.

Tarjoamalla oikeata, ajantasaista tietoa ja tukea , ohjausta ja neuvontaa

- laajennetaan nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja itsenäistymistä

- edistetään heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan

mutta erityisesti tuetaan nuorten oman elämän hallintaa sekä

vahvistetaan sosiaalista luottamusta yksilöön ja yhteiskuntaan.

OKM toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-16

• Tietoyhteiskuntaosallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan. Sähköisten verkkojen kehitys luo mahdollisuuksia nuorten tieto- ja neuvontapalveluille, demokratiakasvatukselle sekä nuorten yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja nuorten kuulemiselle heitä koskevissa asioissa.

• Tämä asettaa odotuksia ja osaamisvaatimuksia niille, jotka toteuttavat verkossa palveluja nuorille.

Vaikka nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret pitävät kuitenkin tärkeänä kasvokaista kohtaamista.

Lähipalveluille on edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää kuntakentän uudistuessa.

• Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016

Nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenne

• Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteesta ovat osa nuorisotyön yleistä kehittämistä ja yleisten edellytysten luomista. (10.8.2010 / Dnro 9/600/2010 sekä 24.10.2011 / Dnro 15/600/2011) Keskuksia yhteensä 14.

• KOORDINAATTI Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulu

yksi valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus.

• Toiminta/tehtävä aloitettu 2006

• Toimii Oulun kaupungin nuorisotoimen alaisuudessa.

• Tavoite: Kaikilla Suomessa asuvilla nuorilla on käytettävissään laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut

• Luoda edellytyksiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen palveluverkoston yhteisölliselle työmuodon, palveluiden, menetelmien ja välineiden kehittämiselle.

Nuorten tieto- ja neuvontatyöpalveluiden

kattavuus kunnissa

• Kuntien määrä vuonna 2011 336, joista 16 Ahvenanmaalla 320 kuntaa Manner-Suomessa

• Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut osuus kunnista, tavoite

2011 76 % 2012 79 % 2013 83 % 2014 87 %

2015 90 2016 90 %(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016,60-64 , julkaisu 2012:9)

Vuonna 2012 palveluiden kattavuus on 77% .

Palveluverkosto koostuu kunnissa ja järjestöissä toimivista nuorisoalan ammattilaisista.

Verkostossa on mukana toimijoita 247 kunnasta ja järjestöstä.

Nuorten tieto- ja neuvontapisteitä ja –keskuksia 159,

viimeisempiä avataan nuorten tieto- ja neuvontapiste Raumalle 9.10.2012.

Verkkoperustaisia palveluita 35

Koordinaation tuki- ja asiantuntijapalvelut

tavoitteiden saavuttamiseksi

• Keskuksen palvelut edistävät ja tukevat toimijoita löytämään sopivimmat ratkaisut nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tuottamiseksi niin, että nuoret huomioidaan erityisesti palvelujen suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina.

• Verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi- palvelu edistää ja tukee osaltaan näitä tavoitteita (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015)

• Aluekoordinointimalli/rakenne tulee edistämään työtekijöiden ammattitaitoa ja palvelujen saatavuutta ja laatua pilottihanke Oulun seutu ja Oulun kaari

• Kansalliset ja kansainväliset hankkeet, jotka

edistävät työmuodon ja palveluiden kehittämistä.

Hankkeiden tuloksena syntyy välineitä, menetelmiä, julkaisuja sekä uudenlaisia verkostoja ja kumppanuuksia.

• Suunnitelmallisella ja aktiivisella viestinnällä tuetaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallista verkostoa ja työmuodon kehittymistä sekä tunnettuutta.

Koordinaation tuki- ja asiantuntijapalvelut

tavoitteiden saavuttamiseksi

• Koulutukset; eurooppalaiset koulutusmoduulit sekä muut teemalliset tai räätälöidyt alueelliset koulutukset

• Konsultoinnit hankekonsultointi/neuvonta palvelujen järjestämiseksi, teemallinen asiantuntijakonsultointi, ohjaus palvelujen suunnittelussa

• Seminaarit; vuosittain kansalliset kehittämispäivät sekä kansainväliset seminaarit ja kongressit

• Kansainvälinen yhteistyö: asiantuntijayhteistyö, hankkeet jne.

• Kansallisen ja eurooppalaiset asiantuntijatyöryhmät ja verkottuminen

Toiminnan painopisteet ja toimenpiteet 2012

• Kentän työntekijöiden osaaminen ja ammatillisuuden vahvistaminen

• uusia hankkeiden toiminnan tukeminen, laatu hankkeissa

• Nuorten tieto- ja neuvontatyön tunnettuuden lisääminen kaikilla tasoilla

• Keskuksen verkostotoimijuuden laadukkuuden parantaminen; menetelmät, välineet, toimijuus, osallisuus, kentän ääni, yhteisöllisyys

yhdessä tekeminen, kehittäminen ja laatu

• Keskuksen keskeisimmät koordinoimat kehittämishankkeet 2012-2013

Kansallinen verkkopalvelut Koordinaatti.fi ja Nuorten elämä.fi

Tilastointiohjelman kehittäminen yhdessä verkoston kanssa

Aluekoordinointimallin suunnittelu ja kehittäminen edelleen

Suunnitelmia vuodelle 2013

• Nuorten elämä.fi portaalin kehittäminen, totuttaminen jatkuu sekä laaja markkinointiin panostaminen palvelun julkaisun myötä

työmuodon näkyvyys ja tunnettavuus

• Aluekoordinointimallin edelleen kehittäminen arvioinnin, kokemuksen kautta

uusien aluekoordinointi aluiden tehostettu tukipalvelu

• Koulutustarjonnan suunnitelmallinen kehittäminen verkoston toimijoiden sekä eurooppalaisten kumppaninen kanssa

• Audintointimallin kehittäminen, työryhmä

• Verkkovastaajien kehittämistyöryhmä

• Arviointitutkimus (esitetään rahoitusta 2013, osana auditointi)

• Koulutuksellinen yhteistyön aloittaminen nuorisoalan oppilaitosten kanssa Suomessa ja Virossa (rahoitushakemus tehty)

• Julkaisu työmuodosta

• Tulosneuvottelut ministeriön kanssa tulossa loka/marraskuu 2012 vuoden 2013 toiminnasta ja rahoituksesta.

Sanottua

• ”jos nuori nähdään pedagogisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kasvatusta ja opettamista tarvitsevana ihmisenä, hänen opettajilleen ja kasvattajilleen –olkoon ne sitten yksittäisiä ihmisiä tai kasvattavan vaikutuksen kenttiä –avautuu mahdollisuus olla aidosti mukana hänen kasvussaan, oppimisessaan ja sosialisaatiossaan.”

• Veli-Matti Ulvinen, Nuorisotutkimuslehden 2/2012 pääkirjoitus (1.8.2012)

Työlle suuntaviivaa antavat

1. Nuorisolaki (tavoitteelliset peruspalvelut)2. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-20153. Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta No.R (90) 7 & uusi

Euroopan neuvoston suositus nuorten tieto- ja neuvontapalveluista 2010 Rec(2010)8

4. Eurooppalaiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyön periaatteet (2004)

5. Eurooppalaiset verkkopohjaisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelun periaatteet (2009)

6. Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia, jonka nuorisoasioista vastaavat ministerit hyväksyivät 27.11.2009, luo puitteet nuorisotoimialan yhteistyölle vuosille 2010-2018 koko EU:n alueella nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut tulee läpileikata kaikki nuorille suunnatut palvelut

7. Lisäksi oikeus tietoon on ilmaistu YK:n kansainvälisessä ihmisoikeuksien julistuksessa ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa sekä Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi.