Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS ... … · Kansallinen energia- ja...

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

(VNS 7/2016 vp)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 8.2.2017

Hallitusneuvos Anja Liukko

Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus

• Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 %:iin, ja omavaraisuus yli 55 %:iin sisältäen mm. turpeen

• Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta

• Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana

• Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana• Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin

kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään.

• Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 %:iin

• Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 %

8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2

Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita

• Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat• Tavoitteena on sähköjärjestelmän hyvän toimivuuden varmistaminen sähköjärjestelmän ja

energiantuotannon muutoksessa

• Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen.

• Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat

• EU:n 2030 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen• EU:ssa on päätetty että vuoden 2030 ei-päästökauppasektorin EU tavoite on 30 % päästöjen

vähentämistavoite vuoden 2005 tasosta

• Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli -39 %

• Energiatehokkuustoimet• Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen


• Perusskenaario (WEM)

• Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

vuoteen 2030, joka havainnollistaa nykyisten politiikkatoimien riittävyyttä

energia- ja ilmastotavoitteisiin

• Politiikkaskenaario (WAM)

• Vuoteen 2030 ulottuva skenaario, jossa on laskettu uusien politiikkatoimien

vaikutus asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin

• Uudet politiikkatoimet mitoitetaan siten, että asetettuihin tavoitteisiin päästään

• Uusiutuva energia 100 % -tarkastelu

• Vuoteen 2050 ulottuva tarkastelu eri sektoreiden toimenpiteistä, joilla energian

käyttö ja tuotanto saataisiin uusiutuvaksi

• Strategiassa tiivistelmä RES 100 % tarkastelusta, ja erillinen laajempi raportti

on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa

Skenaariotarkastelut strategiassa


Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset

8.2.2017

• Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet

• Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä

• Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä

• Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel, polttoöljyt, kotimaan lentoliikenteen polttoaineet)

• Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen)

• Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet sekä valmistellaan asiaa koskeva HE tämän hallituskauden aikana

• Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet

• Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista

• Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi; Tavoitteena on saada siirtoyhteys EU: PCI-listalle vuonna 2017

Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5

Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (1)

8.2.2017

UUSIUTUVA ENERGIA

• Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen sekä taakanjakosektorille

• Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa etusijalla metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat (kuori, puru)

• Ylimenokautena vuosina 2018–2020 kilpailutettu tuotantotuki uusiutuvalle sähkölle yhteensä 2 TWh; Tukea voivat saada mm. kustannustehokkaimmat tuuli- ja pien-CHP-hankkeet; Tuulivoimasta teetään ympäristö- ja terveysselvitys

• Sähkön pientuotannossa nykyiset ohjauskeinot (verotuki ja kotitalousvähennys työlle sekä yrityksille investointituki)



8.2.2017

TAAKANJAKOSEKTORIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖVÄHENNYKSET

• Linjattu vasta keskeiset toimet – loppu linjataan YM:n johdolla ilmastopolitiikan suunnitelmassa keväällä 2017

• Varaudutaan hyödyntämään taakanjakoasetusehdotuksen kertaluontoista 2 %-yksikön joustoa

• Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen; Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen

• Parannetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta (liikenne palveluna -toiminta-tapa, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, kuljetusten energiatehokkuus)

• Parannetaan ajoneuvon energiatehokkuutta

• Liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoite tieliikenteen polttoaineesta nostetaan 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä

• Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat vuoteen 2030: 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa

• Bionesteiden 10 %:n bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn

• Biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäkysyntä katetaan kotimaan tuotannolla; Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan uutta tuotantokapasiteettia 600 ktoe/a



8.2.2017

SÄHKÖ- JA KAASUMARKKIAT

• Tehokkaat alueelliset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat ja riittävän vahvat rajasiirtoyhteydet ovat toimivin ja kustannustehokkain tapa taata sähkön kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus

• Kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista edistetään sähkömarkkinoille älykkäiden ratkaisuiden avulla (kysyntäjousto ja varastot)

• Kolmas vaihtosähköyhteys Pohjois-Suomesta Ruotsiin vuoteen 2025 mennessä; Hanketta viedään EU:n prioriteettilistalle (PCI)

• Balticconnector-yhteys Suomen ja Viron välillä mahdollistaa kaasumarkkinoiden avaamisen kilpailulle; Tavoitteena on Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat; Eriytetään kaasun siirtoverkko


Vaikutukset hakkuukertymään, milj. m3 ja metsien nieluun Mt ekv. CO2 vuonna 2030

• Strategian mukainen runkopuun hakkuukertymä on 79 milj. m3

• Tästä teollisuuden tukki- ja kuitupuuta olisi 68 milj. m3 ja kasvatushakkuiden runkopuuta polttopuuksi ja hakkeeksi yhteensä 11 milj. m3

• Metsähakkeeksi käytetään pieniläpimittaisen runkopuun lisäksi myös hakkuutähteitä ja kantoja; Kaikkiaan metsähakkeen käytöksi arvioidaan strategiassa 15 milj.m3

• Strategian mukaisen hakkuukertymän ja hakkeen käytön mukainen metsien hiilinielu pienenisi tasolle 13,5 Mt ekv. CO2 vuoteen 2030 mennessä, mutta Kioton pöytäkirjan mukainen vuosille 2013-2020 asetettu vertailutaso (20 Mt ekv. CO2) saavutettaisiin pian vuosina 2035-2044

• Nielun pieneneminen johtuu pääosin ainespuun hakkuista

• Strategiassa ei ole esitetty uusia politiikkatoimia hakkeen käytölle sähkön ja lämmön tuotannossa

• Vain puolet biopolttoaineiden ja bionesteiden lisätuotannosta perustuisi puubiomassaan ja vain osan tästä arvioidaan olevan haketta


Valtiontaloudelliset vaikutukset

• Strategiassa on esitetty alustavia arvioita esitettyjen toimenpiteiden kokonaan uusista rahoitustarpeista

• Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa

• Arvio rahoitustarpeista vuosille 2018–2030 yhteensä noin 1,1 mrd. euroa

• Arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta valtion tulojen pienenemiseen vuosina 2018–2030 nykyisellä verorakenteella yhteensä noin 1,4 mrd. euroa


Kansantaloudelliset vaikutukset

• Pariisin sopimuksen myönteiset vaikutukset sisältyvät jo perusskenaarioon

• Luo lähimmän vuosikymmenen aikana globaalit markkinat cleantechille –tämän vuoksi strategian uusiutuvan energian panostuksissa on otettu kustannustehokkuuden lisäksi huomioon maailmalla kasvavat teknologiat (energiakärkihankerahaa 2019–2025 vuosittain 60 milj. euroa sekä energiatuen tasokorotus 5 milj. euroa sekä jatko vuoteen 2030)

• Tasoittaa pelikenttää suomalaiselle teollisuudelle, koska myös muissa maissa vähennetään päästöjä

• VTT arvioinut politiikka- ja perusskenaarioiden välisen eron vaikutuksia kansantaloutta kuvaavan tasapainomallin avulla

• Julkiset tuet lisäävät menoja ja ohjausvaikutus erityisesti liikennesektorilla vähentää valtion tuloja

• Biopolttoaineiden jakeluvelvoite sekä kevyen polttoöljyn korvaaminen lämmityksessä ja työkoneissa nostaa yritysten ja kotitalouksien polttoainekustannuksia

• Toimialoista alkutuotanto ja öljynjalostus (sis. biopolttoaineet ja -nesteet) kasvavat hiukan, muut toimialat alenevat


Teknologian kehitysnäkymät (1)

• Tekes on laatinut energia- ja ilmastostrategian taustaksi raportin energiateknologian ja uusien ratkaisujen kehitysnäkymistä (Pia Salokoski: Tulevaisuuden energia 2030…2050, Katsaus 332/2017)

• Aurinkoenergia

• Suomen vahvuutena tehoelektroniikka, automaatio ja älykkäät ohjausjärjestelmät – myös paneelituotantoa

• Aurinkolämpö tai jäähdytys osana hybridijärjestelmää

• Tuulivoima

• Kasvaa voimakkaasti maailmalla (400 GW vuonna 2015 → 1800 GW vuonna 2030)

• Pientuulivoima ei ole kilpailukykyistä PV-tuotantoon verrattuna

• Kestävä bioenergia

• Puolet globaalista uusiutuvasta vuonna 2030

• Biopolttoaineilla tärkeä rooli erityisesti raskaassa liikenteessä

• Bioenergian raaka-ainepohja laajenee, enemmän jäteperäistä ml. biokaasu



• Hybridiratkaisut

• Suomessa vahvaa tutkimusta

• Kysyntäjousto

• Aurinko- ja bioenergiaratkaisujen yhdistäminen

• Aaltoenergia

• Suomalainen teknologia maailman huippua, kaupallistuu 2020 jälkeen

• Ei merkitystä Suomessa energiantuotannossa

• Geoterminen lämpöenergia

• Suuret mahdollisuudet myös Suomessa (Otaniemen St1-pilotti)

• Energiatehokkuus

• LED-valaistus, nollaenergiatalot, tulevaisuuden plusenergiatalot

• Kuluttajan aktiivinen rooli sähkömarkkinoilla, kodin älykkäät energia-järjestelmät ja kysyntäjousto, pientuotanto, pidemmällä aikavälillä varastot



• Älykäs liikenne

• Liikenne palveluna (MaaS), älyliikenne, digitalisaatio

• Sähköjärjestelmän ja sähköisen liikennejärjestelmän mahdollistama jousto

• Teollisuuden energiatehokkuus

• Digitalisaatio ja IoT mahdollistavat energiatehokkuuden koko prosessissa (kysymys ei ole pelkästään yksittäisten laitteiden energiatehokkuudesta)

• Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP)

• Suomi ollut edelläkävijä CHP:ssä, kaukolämmössä ja -jäähdytyksessä

• Sektori ongelmissa alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi

• Sähköjärjestelmän ja CHP:n/lämpöjärjestelmän mahdollistama jousto

• Biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto CHP:n yhteydessä (pyrolyysilaitosJoensuussa)


Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla

8.2.2017

Muutos WEM-skenaarioon verrattuna,

prosenttia

Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna,

prosenttiyksikköä

Kansantuote

-0,59 Yksityinen kulutus

-0,40

-0,23

Investoinnit

-0,85

-0,10 Julkinen kulutus

0,00

0,00

Vienti

-1,75

-0,76 Tuonti

-1,33

0,49


Työllisyysvaikutukset

• Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu

• Työllisyys -0,15 % (suhteessa perusskenaarioon)

• 2 TWh tuulivoimaa lisää: +400 htv

• 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: +2000 htv

• 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: +150 htv

• Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput; jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvioida


Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa

8.2.2017

0

50

100

150

200

250

300

350

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

TWh

ENERGIAN LOPPUKULUTUS, TWh

Politiikkaskenaario

Tilasto


8.2.2017

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

TWh

SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS, TWh

Politiikkaskenaario

Tilasto

Sähkön kulutuspolitiikkaskenaariossa


Päästökaupan ulkopuolisetkasvihuonekaasupäästöt

8.2.2017

0

5

10

15

20

25

30

35

2005 2010 2015 2020 2025 2030

Mt CO2 ekv

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset *

E-i-strategian päästövähennys

Ilmastosuunnitelman lisävähennys

2013-2020 päästötavoite

2021-2030 päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto

2021-2030 päästötavoite

* vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus

2030- 37 %- 39 %

2020- 16 %


Öljynkäyttöpolitiikkaskenaariossa

8.2.2017

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

TWh

ÖLJYNKÄYTTÖ, TWh

bionesteet

liikenteen biopolttoaineet

dieselöljy, fossiilinen

bensiini, fossiilinen

kevyt polttoöljy, fossiilinen

lentopetroli ja -bensiini

raskas polttoöljy

2030- 50 %


EU:n päästöjenvähennystavoitteet

Päästö-

kauppasektori

(ETS)

- 43%

Taakanjako-

sektori

(ESD)

- 30%

Maankäyttö

(LULUCF)

EU:n ilmastotavoitteet

Kasvihuonekaasujen vähennystavoite

vähintään 40 % vuoteen 2030

FI: max. 1,3 %

Kompensaatiojos LULUCFpäästölähde

Komission ehdotuksessa taakanjakoasetukseksi

Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä

FI: max. 2 %


Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi(REDII)

Uusiutuvilla tuotettusähkö ja sentukeminen

Pientuottajat jauusiutuvan energian

yhteisöt

Uusiutuva energialämmitys- ja

jäähdytyssektorilla

Uusiutuva energialiikenteessä

Bioenergiankestävyys

Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.

EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen


Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen; keskeinen sisältö• Koskee vuosia 2021–2030

• Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v. 2030

• Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa

• Uusiutuvan sähkön tukijärjestelmät

• Jäsenmaa saa tukea, tukijärjestelmät markkinaehtoisemmaksi

• Noudatettava edelleen EU:n valtiontukisääntelyä

• Avattava asteittain muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille

• 2021–2025 vähintään 10 %

• 2026–2030 vähintään 15 %

• Jäsenvaltion pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytyssektorilla yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa

• Kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät on avattava uusiutuvista energialähteistä taikka jätelämmöstä tai -jäähdytyksestä tuetettavalle lämmölle tai jäähdytykselle

• Liikenteen tavoitteet (3)

• Kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäksi kiinteiden ja kaasumaisten biomassasta tuotettujen polttoaineiden käytölle sähkön ja lämmöntuotannossa ja jäähdytyksessä


RED II: Liikenne

• Liikennepolttoaineiden toimittajille asetetut minimiosuusvaatimukset:

• 1,5 % 2021 ja 6,8 % 2030 (laajempi tavoite); sisältää

• Liitteen IX raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu

• Ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet

• Uusiutuvan sähkön käyttö liikenteessä

• Fossiilisesta jätteestä tuetetut polttoaineet

• 0,5 % 2020 ja 3,6 % 2030 erillinen ”alatavoite” kehittyneille

• Ainoastaan liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut (sisältää mm. teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä, metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja, oksat, latvukset, muut kuin saha- vaneeritukit) biopolttoaineet ja biokaasu

• Liitteen IX B-osan raaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille 1,7 %:n katto 2021 alkaen

• Ruoka- ja rehuraaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biokaasulle katto: 7 % 2020 ja 3,6 % 2030


REDII: Bioenergian kestävyyskriteerit

• Nykyisin liikenteen biopolttoaineille (ml. biokaasun liikennekäyttö) sekä bionesteille, laajenee kiinteiden biomassojen käyttöön sähkön (myös biokaasu) ja lämmöntuotannossa

• Kestävyyskriteerit sisältää osat:

1. Biomassan tuotanto

• Maatalousbiomassoille

• Metsäbiomassoille

• Ei sovelleta teollisuuden ja maatalouden sivuvirroille eikä jätteille

2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit

• Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon

• KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset)

• Lisäksi biomassalla tuotettavan sähkön tukemiseen rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulisi olla energiatehokasta yhteistuotantoa


• Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit

• Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja -nesteet)

• Poikkeuksena turvemaita käsittelevä kohta, jossa ei mainita enää kuivatusta

• Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit

• Kaksiportaisen lähestymistapa: Kriteerit maatasolle taikka kriteerit metsälö-tai metsätilatasolle, jos maatason tietoja ei ole saatavilla

• Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset

• Komissio arvioi kriteerejä 31.12.2023 mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen

8.2.2017

Bioenergian kestävyyskriteerit;biomassan tuotanto


Bioenergian kestävyyskriteerit; kasvihuonekaasupäästövähennysriteerit

• KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästö-vähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon)

• Biopolttoaineet ja bionesteet

• Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai ennen toimintansa aloittaneet laitokset

• Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen

• Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen

• Lisäksi: kehittyneiden alatavoitteen biopolttoaineille (liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut) aina 70 % ?

• Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen




Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS ... … · Kansallinen energia- ja...

Documents

Transcript of Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS ... … · Kansallinen energia- ja...