Kansalaismielipide ja kunnat · Kansalaismielipide ja kunnat polemia Julkaisutiedot ISBN...

Kan

salaismielip

ide ja ku

nn

atpo

lemia

Julkaisutiedot ISBN 978-952-7072-51-6ISSN 1235-6964

2016 kaks – kunnallisalan kehittämissäätiö

polemia

Kansalaismielipide ja kunnatilmapuntari 2015

mikä on suomalaisten suhde puolueisiin? mitä uu-delta hallitukselta odotetaan, mitä ei? mitä miel-tä ollaan itsehallintouudistuksesta ja sotesta? Pan-naanko perustulo pakettiin? säädelläänkö meitä liikaa?

kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 24. kyselytutkimukseen perustuva raportti, kansalais-mielipide ja kunnat – ilmapuntari 2015, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. tut-kimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt tns Gallup Oy.

Kansalaismielipide ja kunnat


Ilmapuntari 2015

kaks – kunnallisalan kehittämissäätiö

KANSALAISMIELIPIDE JA KUNNAT ILMAPUNTARI 2015

Kieliasun tarkistus: Sirpa Ovaskainen

Kunnallisalan kehittämissäätiönPolemia-sarjan julkaisu nro 101© Pole-Kuntatieto Oy

Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2016ISBN 978-952-7072-50-9 (nid.)ISBN 978-952-7072-51-6 (PDF)ISSN 1235-6964

5

ESIPUHE .................................................................................................... 7

1 JOHDANTO ..................................................................................... 9

2 MIELIPITEET SOTE-UUDISTUKSESTA .................................... 11

2.1 Suhtautuminen sote-palveluiden siirtämiseen kuntaa suuremmille alueille ......................................... 11 2.2 Mielipiteet terveyspalveluiden tasosta ....................... 15 2.3 Mielipiteet sote-uudistuksen seurauksista ................. 16 2.4 Suomalaisten suhde itsehallinto- ja valinnanvapausuudistukseen ...................................................... 19

3 MIELIPITEET SÄÄNTELYSTÄ ...................................................... 23

3.1 Mielipiteet toimintaa rajoittavista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista ................................................ 23 3.2 Missä asioissa liikaa rajoituksia? ................................. 24

4 MIELIPITEET PERUSTULOSTA ................................................... 27

4.1 Yleiskuva suhtautumisesta perustuloon .................... 27 4.2 Täsmentäviä havaintoja eri väestöryhmien suhtautumisesta ............................................................. 28

Sisällys

6

5 POLITIIKKA-ARVIOT ..................................................................... 30

5.1 Suomalaisten suhde puolueisiin .................................. 30 5.2 Puolue- ja ehdokasvalinnan perusteet viime eduskuntavaaleissa ........................................................ 32 5.3 Minkä kaikkien puolueiden haluttiin olevan mukana uudessa hallituksessa? ................................... 36 5.4 Vaalien jälkeiseen hallitukseen kohdistuneet odotukset ........................................................................ 38 5.5 Suomalaisten suhtautuminen hallituksen linjauksiin kesällä 2015 ................................................. 42 5.6 Millaista kehitystä odotetaan vaalikauden aikana? .... 45

7

Käsissäsi oleva Kansalaismielipide ja kunnat – Ilmapuntari 2015 on koonto neljästä tuon vuoden aikana tehdystä tutkimuksesta.

Kansalaiskyselyjen teemoja olivat suomalaisten suhde puoluei-siin ja ehdokasvalintojen perusteet, odotukset uudelle hallituk-selle ja suhtautuminen hallituksen linjauksiin. Tästä aihepiiristä paneuduimme erityisesti suhtautumiseen itsehallinto- ja sote-uudistukseen, valinnanvapauteen ja perustuloon. Kysyimme myös kansalaisten näkemyksiä säätelystä ja sen määrästä.

Tutkimuksen, kuten sarjan aiemmatkin osat, on Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta tehnyt TNS Gallup Oy. Hank-keen vastaavana johtajana ja kirjoittajana on toiminut yht.lis. Juha ni Pehkonen. Lämpimät kiitokset hänelle!

Helmikuussa 2016

Antti MykkänenasiamiesKAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö

Esipuhe

9

Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset vuoden 2015 aikana toteutetuista Ilmapuntari-tutkimuksista, joissa on selvitetty suo malaisten suhtautumista sote-uudistukseen

ja politiikkaan. Kysy myksenasettelu on laaja ja kattaa useita tee-makokonaisuuksia. Tällä kertaa tarkastelukehikkona ei ole yk-sinomaan kunta, vaan puntarointi ulottuu kuntaa suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin sekä yleisempään yhteiskunnalli-seen asenneilmastoon. Tämä siksi, että maan hallituksen toimet sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistukseksi vaikuttavat toteutuessaan kuntien palvelutuotantoon ja voimavaroihin.

Sisällöllisesti moniaineksinen tutkimusaineisto raportoidaan kolmeen päälukuun jä sennettynä. Ensin luvussa kaksi tarkastel-laan näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudis-tuksesta. Luku koostuu terveyspalveluiden tasoon liittyvistä nä-kemyksistä sekä sote-uudistuksen seuraamuksiin liittyvistä ar-vioista. Samassa yhteydessä käsitellään myös kansalaisten suh-tautumista itsehallintoalue- ja valinnanvapausuudistukseen.

Seuraavaksi suuren nuslasin alle poimitaan sääntely. Kolman-nessa luvussa tarkastellaan mielipiteitä rajoittavista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista maassamme. Vastaajat arvioivat säänte-lyn määrää oman itsensä ja elinkeinojen kannalta.

1 Johdanto

10

Luvussa neljä selvitetään näkemyksiä perustulosta. Asia on tärkeä siksi, että kansalaisten suhtautumisesta perustuloon on aika vähän tietoa ja perustulokokeilu on kuitenkin kirjattu maan hallituksen ohjelmaan.

Raportin viidennessä luvussa käännetään katse politiikkaan, vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja tulevaan vaalikauteen. Lu-vussa sivutaan näkemyksiä puolueista ja äänestämisestä sekä puntaroidaan äänestämiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi luvussa selvitetään, miten kansalaiset suhtautuvat Sipilän hallituksen kes-keisiin linjauksiin ja miten he odottavat asioiden kehittyvän maassamme seuraavan neljän vuoden aikana. Koska rajanveto eri ai healueiden välillä on sopimuksenvaraista, jaotus on luon-nollisesti paljolti esitystek ninen.

Käsillä oleva raportti on tutkimuksen perusraportti, jossa ver-balisoidaan ja visuali soidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafis-ten kuvioiden osuus raportissa on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Aineiston laajuu den ja moniulotteisuuden vuoksi kaikkia tuloksia ei ole mah dollista eikä järkevää kirjoittaa systemaattisesti auki.

Tutkimusaineisto koostuu neljästä erillisestä osa-aineistosta. Ensimmäinen osa tut kimusaineistoa on koottu Gallup Kanavalla (internetpaneelissa) helmikuun lopulla 2015. Haastatteluja teh-tiin yhteensä 1 022. Vastaajat edustavat maamme 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Toinen osa haastatteluista toteu tettiin samalla metodilla kesä-kuussa. Haastatteluiden määrä oli tässä osiossa 1 001. Kolmas osa-aineisto kerättiin syyskuussa. Haastatteluiden määrä oli 1 055. Viimei nen osa-aineisto koottiin joulukuussa. Haastattelui-den määrä oli tässä 1 049.

Raportin tehtävänä on lähinnä jäsentää aineistoa ja johdattaa lukijaa omien havain tojen ja tulkintojen tekoon. Erillisissä tilas-toraporteissa esitetään kaikki tutkimustu lokset yksityiskohtaises-sa taulukkomuodossa. Ne sisältävät myös tiedot tutkimusai-neistojen rakenteesta ja vastaajaryhmien koosta.

Tutkimuksen, kuten sarjan aiemmatkin osat, on Kunnallisalan kehittämissäätiön toi meksiannosta toteuttanut TNS Gallup Oy.

11

2.1 Suhtautuminen sote-palveluiden siirtämiseen kuntaa suuremmille alueille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämistä kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle kannatettiinMaan hallitus kertoi vuoden 2015 marraskuussa sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perus-teista. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjes-tää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehal-lintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalve-lunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallinto alueil le kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita teh tä viä.

Kyselyn tekovaiheessa syyskuussa tiedossa oli, että hallitus val-mistelee enintään 19 itsehallintoalueen perustamista Suomeen, ja itsehallintoalueiden päättäjät valitaan suorilla vaaleilla vuonna 2017. Teemaan liittyen suomalaisilta kysyttiin, miten he yleisesti ottaen suhtautuvat siihen, että kuntien tai kuntayhtymien sijaan ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle.

Vajaat puolet (45 %) suomalaisista kannatti yleisesti ottaen sitä, että kuntien tai kuntayhtymien sijaan ainakin sosiaali- ja ter-

2 Mielipiteet

sote-uudistuksesta

12

veyspalvelut siirtyvät kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Noin neljännes (26 %) suhtautui asiaan varauksellises-ti. Melko monella (29 %) ei ollut mielipidettä asiasta.

Enemmistö (61 %) maan hallituspuolueiden tukijoista kannat-ti kuntien tai kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden siir-tämistä kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Oppo-sitiopuolueiden kannattajista kaksi viidestä (39 %) suhtautui myönteisesti. Kolmannes (33 %) oppositiopuolueiden kannatta-jista ei pystynyt muodostamaan näkemystään asiasta.

Myös muita tehtäviä tulisi siirtää uusien itsehallintoalueiden vastuulleItsehallintoalueille on esitetty myös muita kuntien tällä hetkellä hoitamia tehtäviä. Hallituksen linjausten mukaan jatkossa Suo-men julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat val-tio, itsehallintoalue ja kunta.

Hallituksen päätöksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehit-tämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveyden-huolto.

Tutkimuksen aineistonkeruuvaiheessa tiedossa oli, että uudel-le hallintoportaalle siirretään muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut, lähtien liikkeelle maakuntaliittojen lakisääteisis-tä tehtävistä. Tähän liittyen tutkimuksessa vastaajille esitettiin lista yhtä kuntaa suuremmalla maantieteellisellä alueella nykyi-sin hoidettavista tehtävistä tai tulevaisuudessa järjestettäviksi esi-tetyistä tehtävistä. Heiltä tiedusteltiin suhtautumista siihen, että myös nämä tehtävät siirrettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella uusien itsehallintoalueiden vastuulle.

Enemmistö suomalaisista kannatti sitä, että itsehallintoaluei-den tehtäviin integroitaisiin myös ainakin valtion aluehallinnon kehittämistehtävät (61 %), maakuntien aluekehittäminen (55 %), energiahuolto (52 %), joukkoliikenne (52 %), ammatillinen kou-lutus (50 %) ja jätehuolto (50 %). Lähes joka toinen siirtäisi itse-hallintoalueiden vastuulle myös elinkeinopolitiikan ja ympäris-tön huollon.

13

Neljästätoista tehtäväalueesta vain kaksi oli sellaisia, joiden siirtämisen uusien itsehallintoalueiden vastuulle enemmistö torjui. Nämä olivat lukiokoulutus sekä liikunta- ja urheilumah-dollisuudet. Palo- ja pelastustoimen, kulttuurin sekä kansalais-opistojen osalta näkemykset jakautuivat kutakuinkin tasan kahtia puolesta ja vastaan. Pääsääntöisesti hallituspuolueiden kannattajat suhtautuivat eri tehtävien siirtoon uusien itsehal-lintoalueiden vastuulle myönteisemmin kuin opposition tuki-jat.

Enemmistö rahoittaisi itsehallintoalueiden toiminnan valtion verotuksen kauttaValtioneuvosto on kaavaillut, että uusien itsehallintoalueiden ra-hoitus tulee joko suoraan valtiolta tai itsehallintoalueille tulee oma verotusoikeus. Molemmissa tapauksissa kunnallisvero pois-tuisi itsehallintoalueille siirtyvien tehtävien osalta. Vastaajilta ky-syttiin syyskuussa 2015, kumpi olisi parempi tapa järjestää uusien itsehallintoalueiden rahoitus.

Enemmistö (52 %) suomalaisista oli valmis rahoittamaan uu-sien sote-itsehallintoalueiden toiminnan valtion verotuksen kautta. Vain vajaa neljännes (22 %) antaisi itsehallintoalueille ve-rotusoikeuden, kuitenkin siten, että siinä olisi verokatto.

Selvä enemmistö keskustan (66 %), kokoomuksen (58 %) ja SDP:n (70 %) kannattajista halusi järjestää rahoituksen valtion verotuksen kautta. Vihreiden kannattajien keskuudessa oli eniten (35 %) niitä, jotka luovuttaisivat itsehallintoalueille verotusoi-keuden. Vasemmistoliiton tukijat olivat sanattomia eivätkä osan-neet sanoa, kumpi olisi parempi tapa järjestää uusien itsehallin-toalueiden rahoitus.

Uudistuksen jälkeen kuntien määrään tarvitaan vain pientä säätöäKuntien järjestämisvastuulla olevista tehtävistä suurin osa siirtyi-si sote-uudistuksen myötä kunnilta uusille itsehallintoalueille. Jos valtaosa tehtävistä siirtyy kunnilta alueille, herää kysymys, tarvitaanko kuntaliitoksia enää.

14

Syyskuussa 2015 suomalaisista vajaa viidennes (18 %) arvioi, että uusien itsehallintoalueiden perustamisen jälkeenkin (v. 2019) on tarpeellista toteuttaa suuri kuntien määrän karsinta. Jonkin verran suurempi joukko (25 %) ajatteli, että mitään kun-taliitoksia ei enää silloin tarvita. Suurin joukko (33 %) kannatti pientä vähennystä kuntien määrään, ei kuitenkaan mitään suurta kuntauudistusta.

Näkemykset eivät juurikaan muuttuneet vuoden 2014 kevääs-tä, jolloin käytännössä saman sisältöinen kysymyksenasettelu oli tutkimuksessa mukana edellisen kerran. Näyttäisi kuitenkin siltä, että hieman aiempaa suurempi osa (21 % → 25 %) arvioi, ettei kuntien määrän supistamista tarvita lainkaan.

Puoluekanta heijastui vastauksissa. Kokoomuksen kannattajis-ta yli kolmannes (37 %) uskoi, että sote-uudistuksen jälkeenkin on tarpeellista toteuttaa huomattava kuntien määrän karsiminen. SDP:n kannattajista näin ajatteli vajaa kolmannes (31 %). Keskus-tan (32 %), perussuomalaisten (28 %) ja Vasemmistoliiton (28 %) kannattajista keskimäärää useampi ilmoitti, että uudistuksen jäl-keen ei tarvita mitään kuntaliitoksia. Vihreiden kannattajista enemmän kuin kaksi viidestä (44 %) olisi tehnyt vain pientä hie-nosäätöä kuntien määrään.

Joka toisen mielestä oman asuinkunnan liittäminen yhteen naapurikuntien kanssa on tarpeetonta vuoden 2019 jälkeenSyyskuussa 2015 toteutetussa tutkimuksessa vastaajilta tiedus-teltiin myös, kuinka tarpeellisena tai tarpeettomana he pitävät oman asuinkunnan liitosta yhden tai useamman naapurikun-nan kanssa itsehallintoalueiden perustamisen vuoden 2019 jäl-keen.

Lähes joka toinen (46 %) oli sitä mieltä, että oman asuinkun-nan liittäminen yhteen naapurikunnan tai -kuntien kanssa on vuoden 2019 jälkeen jokseenkin tai täysin tarpeetonta. Tarpeelli-seksi oman asuinkunnan kuntaliitoksen koki vain reilu neljännes (28 %) suomalaisista.

Kuntatyyppi oli yhteydessä näkemykseen omaa kotikuntaa koskevasta liitoksesta. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa

15

kunnissa pidettiin asuinkunnan liittämistä yhteen naapurikun-tien kanssa keskimäärää tarpeettomampana.

Puoluekannan mukaan etenkin keskustan kannattajat (58 %) pitivät oman asuinkunnan kuntaliitosta tarpeettomana vuoden 2019 jälkeen. Sen sijaan kokoomuksen kannattajilla oli erilainen näkemys asuinkuntansa tulevaisuudesta. Kokoomuksen tukijois-ta enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) sanoi, että oman kotikun-nan liittäminen yhteen naapurien kanssa olisi ainakin jokseenkin tarpeellista.

2.2 Mielipiteet terveyspalveluiden tasosta

Hyviä terveyspalveluita saa, kun sinne pääseeTerveydenhoitoon liittyen vastaajille esitettiin joulukuussa 2015 monivalintakysymys ja tiedusteltiin, missä kaikkialla saa nykyi-sin hyvää hoitoa. Vastaajat arvioivat yksityisiä ja julkisia sairaa-loita sekä kunnallisia ja yksityisiä terveyskeskuksia.

Saatu tulos näytti ensituntumalta hämmästyttävältä. Enem-mistö tuntui ajattelevan, että palvelutarjoajalla ei ole sikäli suurta eroa, koska hyvää hoitoa saa kaikkialla. Tulos on huomionarvoi-nen, sillä kunnalliseen terveydenhuoltoon on kohdistettu suures-ti arvostelua. Saatu tulos kielii ainakin siitä, että hoitoa pidetään hyvänä, kun sinne pääsee. Tulos ei kuitenkaan kerro siitä, missä palveluja tarjoavissa organisaatioissa hoito on parasta.

Yksityisiin sairaaloihin kohdentui julkisia vähemmän mainin-toja hyvästä hoidosta. Tämä johtui siitä, että suurimmalla osalla ei ole suoraa tai epäsuoraa tietoa yksityisissä sairaaloissa saadun hoidon tasosta. Yksityisiä palveluita käyttäneiden keskuudessa oltiin keskimäärää useammin vakuuttuneita siitä, että yksityisis-sä sairaaloissa saa hyvää hoitoa.

Väestön näkemykset muuttuivat vuodesta 2013, jos mahdollis-ta, vieläkin myönteisemmiksi. Aiempaa suurempi osa väestöstä arvioi, että etenkin julkisissa ja yksityisissä terveyskeskuksissa saa hyvää hoitoa.

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmeni keskimäärää enem-män luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet us-koivat julkiseen.

16

Ylemmät sosiaaliryhmät ja korkeasti koulutetut arvioivat, että etenkin yksityisellä puolella saa hyvää hoitoa. Vähemmän koulu-tettujen keskuudessa usko hyvään hoitoon horjui palvelutuotta-jasta riippumatta. Eläkeläiset arvioivat, että etenkin julkiset pal-veluntuottajat tarjoavat hyvää hoitoa.

Aiempaa useampi oli tyytyväinen yksityisiin terveyspalveluihinKunnallisia ja yksityisiä terveyspalveluita viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiltä tiedusteltiin joulukuussa 2015 tyyty-väisyyttä saamaansa hoitoon. Tulosten mukaan hyvin harva ter-veyspalvelujen käyttäjä on Suomessa tyytymätön saamaansa hoi-toon. Valtaosa ilmoittaa olevansa vähintäänkin melko tyytyväi-nen palveluja tuottavasta organisaatiosta riippumatta.

Kun yksityisiä ja kunnallisia terveyspalveluita verrataan toi-siinsa, yksityisiä palveluja ensisijaisesti käyttäneet olivat hieman tyytyväisempiä kuin kunnallisia palveluita käyttäneet.

Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon se, että arvioitsi-jat ovat rakenteellisesti erilaisia. Kunnallisia palveluita käyttävät etenkin eläkeläiset ja ikääntyneet, yksityisiä palveluita työelämäs-sä mukana olevat palkansaajat.

Tyytyväisyys yksityisiin ja työnantajan kustantamiin yksityi-siin terveyspalveluihin lisääntyi vuodesta 2013. Aiempaa useam-pi oli palveluihin erittäin tyytyväinen. Tyytyväisyydessä kunnal-lisiin terveyspalveluihin ei ollut havaittavissa muutosta.

2.3 Mielipiteet sote-uudistuksen seurauksista

Suomalaisilla erilaisia näkemyksiä, mitä sote-uudistus tuo mukanaanMarraskuussa 2015 hallitus kertoi sote-uudistusta ja itsehallin-toalueita koskevista linjauksistaan ja aluejaon perusteista. Maa-han perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallinto-aluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille

17

kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille vuoden 2019 alussa.

Vastaajat ottivat hallituksen linjauksen jälkeen joulukuussa 2015 kantaa siihen, miten uskovat palveluiden muuttuvan neljän keskeisen kriteerin mukaan. Tarkoituksena oli selvittää, minkä-laisia vaikutuksia sote-uudistuksella oletetaan olevan toteutues-saan. Vastaavia tuloksia on aiemmilta vuosilta edellisten hallitus-ten toteuttamatta jääneistä linjauksista.

Kansalaisilla ei ole yksioikoista näkemystä sote-uudistuksen seuraamuksista. Väestöstä pieni osa uskoi palveluiden suoranai-sesti paranevan. Eniten luottamusta kohdentui siihen, että palve-luiden saavutettavuus paranee tulevaisuudessa (31 %). Palvelui-den laadun kohdalla parantumista ennakoivat näkemykset olivat reilun viidenneksen luokkaa (22 %). Noin neljännes uskoi tapah-tuvan parannusta palveluiden määrässä (27 %) ja palveluketjun toimivuudessa peruspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin pal-veluihin (25 %).

Käytännössä yhtä suuri osa väestöstä arvioi sote-palveluiden tulevaisuudessa heikkenevän kuin uskoivat niiden parantuvan. Yli kolmannes (35 %) ennakoi sote-ratkaisun seuraamuksena palveluiden saavutettavuuden heikkenevän. Vajaa kolmannes (30 %) arvioi palveluiden määrän pienentyvän. Noin neljännes koki uhkaksi myös palveluiden laadun ja palveluketjun toimi-vuuden huonontumisen.

Puoluekanta oli yhteydessä näkemyksiin sote-uudistuksen seuraamuksista. Keskustan ja kokoomuksen kannattajat uskoivat palveluiden parantuvan. SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat olivat selvästi muita epäileväisempiä.

Usko sote-uudistuksen onnistumiseen lisääntyi väestön keskuudessaEdellisen kerran näkemyksiä sote-uudistuksesta selvitettiin vuo-den 2014 joulukuussa hallituksen jätettyä, myöhemmin perus-tuslaillisiin ongelmiin kaatuneen, esityksen uudeksi sote-järjestä-mislaiksi. Mielipiteet muuttuivat vuodessa aiempaa valoisam-

18

maksi. Usko sote-uudistuksen onnistumiseen lisääntyi väestön keskuudessa.

Aiempaa useampi arvioi palveluiden saavutettavuuden para-nevan (8 % → 31 %). Myös muissa kysytyissä asioissa mielialat olivat joulukuussa 2015 optimistisempia kuin vuotta aiemmin.

Enemmistö suomalaisista torjui ehdotuksen sote-ratkaisun lykkäämisestäVaikka arviot sote-uudistuksen vaikutuksista hajosivat, vain vii-dennes (20 %) väestöstä kannatti joulukuussa 2015 sitä, että sote-uudistus lykättäisiin kokonaisuudessaan vielä tulevienkin edus-kuntavaalien yli seuraavan hallituksen hoidettavaksi neljän vuo-den päähän. Enemmistö (58 %) torjui moisen ajatuksen, eikä va-jaalla neljänneksellä ollut näkemystä asiasta. Kansalaiset haluavat sote-ratkaisun kuosiin kuluvalla vaalikaudella.

Ajatus uuden aikalisän ottamisesta sote-uudistuksessa sai tun-tuvasti vähemmän kannatusta (37 % → 20 %) kuin vuosi aiemmin joulukuussa 2014, jolloin eduskuntavaaleihin oli aikaa nelisen kuukautta.

Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista torjui ehdotuk-sen sote-uudistuksen lykkäämisestä seuraavien eduskuntavaa-lien yli. SDP:n kannattajien keskuudessa oli kuitenkin keskimää-rää enemmän (35 %) niitä, jotka toivoivat sote-uudistuksen siir-rettäväksi seuraavan hallituksen harteille. Keskustan ja kokoo-muksen tukijat edustivat toista ääripäätä ja vastustivat yhteisessä rintamassa ehdotusta sote-uudistuksen lykkäämisestä.

Enemmistö (55 %) ilmoitti, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoi-toon pääsee. Vähemmän kuin kaksi viidestä (37 %) torjui väittä-män. Mielipiteet eivät muuttuneet vuoden 2014 joulukuusta.

19

2.4 Suomalaisten suhde itsehallinto- ja valinnanvapausuudistukseen

Suomalaisista vain reilu viidennes hyvin perillä hallituksen itsehallintoalueuudistuksestaJoulukuussa 2015 toteutetussa tutkimuksessa vastaajille kerrot-tiin, että hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyi-siin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Itsehal-lintoalueet järjestävät 1.1.2019 lähtien kuntien ja kuntayhty-mien sijasta sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi niiden vastuulle tulevat ainakin pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen ke-hittämisen tehtävät, mahdollisesti myös ympäristöterveyden-huolto.

Suomalaisten suhtautumista itsehallintouudistukseen selvitet-tiin kahdella kysymyksenasettelulla. Ensin tiedusteltiin, missä määrin on perillä itsehallintoalueuudistuksesta. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka tyytyväinen tai tyytymätön on tähän hallituk-sen uuteen itsehallintoalueita koskevaan linjaukseen.

Suomalaisista reilu viidennes (22 %) ilmoitti olevansa hyvin tai melko perillä itsehallintoalueuudistuksesta. Noin viidennes (19 %) sanoi, ettei ole perillä hyvin eikä huonosti, siis tietää jota-kin asiasta. Lähes joka toisen (46 %) tiedot olivat oman arvion mukaan käytännössä olemattomat.

Keskimäärää paremmin uudistuksesta uskoivat olevansa peril-lä ylemmät toimihenkilöt ja korkeasti koulutetut. Keskustan ja kokoomuksen kannattajat arvioivat tietävänsä uudistuksesta enemmän kuin muiden puolueiden tukijat. Vasemmistopuoluei-den kannattajien tietämys oli tällä tavalla selvitettynä keskimää-rää heikompi.

Keskustan kannattajat tyytyväisiä itsehallintouudistukseenSuomalaisista noin neljännes (24 %) ilmoitti olevansa tyytyväi-nen hallituksen itsehallintoalueita koskevaan linjaukseen. Tyyty-mättömiä (26 %) löytyi yhtä paljon kuin tyytyväisiä. Varsin moni

20

suhtautui uudistukseen neutraalisti (28 %). Noin viidennes ei pystynyt ottamaan kantaa.

Tyytyväisyys itsehallintouudistukseen oli leimallista etenkin keskustan kannattajille (65 %). Perussuomalaisten ja kokoomuk-sen kannattajat eivät olleet lainkaan samassa määrin hyvillään ratkaisusta. Kokoomuksen kannattajista vajaa kolmannes (31 %) oli tyytyväisiä ja perussuomalaisten tukijoista reilu neljännes (27 %). SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudesta löy-tyi muita enemmän nyreissään olevia.

Vajaa kolmannes arvioi tietämyksensä valinnanvapausuudistuksesta hyväksiMarraskuussa 2015 hallitus sopi myös, että Suomeen säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä jokainen voi itse valita, käyttääkö sosiaali- ja terveyspalveluissa julkista, yksityistä tai kolmannen sektorin tuottajaa. Hallituksen mukaan valinnanva-pauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palve-luita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy.

Suhtautumista hallituksen valinnanvapautta koskevaan lin-jaukseen selvitettiin kahdella kysymyksenasettelulla. Ensin tie-dusteltiin, missä määrin on perillä palveluiden valinnanvapautta koskevasta uudistuksesta. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka tyyty-väinen tai tyytymätön on hallituksen linjaukseen.

Lähes kolmannes (30 %) ilmoitti olevansa erittäin tai melko hyvin perillä valinnanvapautta koskevasta uudistuksesta. Tätä suurempi joukko (39 %) uskoi tietämyksensä enemmän tai vä-hemmän heikoksi. Reilu neljännes (28 %) arvioi tietävänsä asias-ta jotakin (tietämys ei ole hyvä mutta ei huono). Tuloksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että tietämys valinnanvapautta koske-vasta linjauksesta on parempi kuin itsehallintoalueita koskevasta ratkaisusta.

Keskustan ja kokoomuksen kannattajista lähes joka toinen ar-vioi olevansa hyvin perillä hallituksen valinnanvapautta koske-vasta ratkaisusta. Perussuomalaisten, SDP:n ja vihreiden kannat-tajista puolestaan joka toinen oletti tietämyksensä heikoksi.

21

Vain kuudesosa väestöstä tyytymätön sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauteenEnemmän kuin kaksi viidestä (42 %) ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväinen palveluiden valinnanvapauteen. Avoimen tyytymättömiä löytyi varsin vähän (16 %). Monet kansalaiset suhtautuivat neutraalisti (23 %) tai eivät osanneet sanoa (19 %). Palveluiden valinnanvapaus herätti kansan keskuudessa enem-män tyytyväisyyttä kuin itsehallintoalueuudistus.

Selvä enemmistö keskustan (62 %) ja kokoomuksen (73 %) kan-nattajista näyttäisi olevan riemuissaan palveluiden valinnanva-pautta koskevasta hallituksen linjauksesta. Merkillepantavaa tu-loksissa on se, että palveluiden valinnanvapaus ei aiheuttanut suur-ta närkästystä edes oppositiopuolueiden kannattajien keskuudessa.

Hyvä tietämys valinnanvapautta koskevasta uudistuksesta on yhteydessä tyytyväisyyteen. Palveluiden valinnanvapautta koske-vasta uudistuksesta hyvin perillä olevista kaksi kolmesta oli tyy-tyväisiä ratkaisuun. Huonosti tietävien keskuudesta tällaisia löy-tyi vain neljännes.

JohtopäätöksetSyyskuussa 2015 suomalaisista joka toinen kannatti periaatteessa kuntien tai kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtä-mistä uusien itsehallintoalueiden vastuulle. Suurempi erimieli-syys tai epätietoisuus syntyi siitä, mikä on paras itsehallinto aluei-den määrä. Ratkaisua ei kuitenkaan enää haluttaisi pitkittää siir-tämällä sitä eteenpäin.

Enemmistö suomalaisista kannatti sitä, että itsehallintoaluei-den tehtäviin integroitaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös monia muita tehtäviä. Ainakin valtion aluehallinnon kehit-tämistehtävät, maakuntien aluekehittäminen, energiahuolto, joukkoliikenne, ammatillinen koulutus ja jätehuolto kuuluivat tällaisten joukkoon.

Joulukuussa 2015 enemmistö tuntui ajattelevan, että palvelu-tarjoajalla ei ole sikäli suurta eroa, koska hyvää hoitoa saa kaik-kialla. Tulos on huomionarvoinen, sillä kunnalliseen terveyden-huoltoon on kohdistettu suuresti arvostelua. Tulos kielii ainakin siitä, että hoitoa pidetään hyvänä, kun sinne pääsee.

22

Kunnallisia ja yksityisiä terveyspalveluita viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiltä tiedusteltiin joulukuussa 2015 tyyty-väisyyttä saamaansa hoitoon. Tulosten mukaan hyvin harva ter-veyspalvelujen käyttäjä on Suomessa tyytymätön saamaansa hoi-toon. Valtaosa ilmoitti olevansa vähintäänkin melko tyytyväinen palveluja tuottavasta organisaatiosta riippumatta. Yksityisiä pal-veluja ensisijaisesti käyttäneet olivat tyytyväisempiä kuin kunnal-lisia palveluita käyttäneet.

Kansalaisilla ei ole yksioikoista näkemystä sote-uudistuksen seuraamuksista. Väestöstä pieni osa uskoi joulukuussa 2015 pal-veluiden paranevan. Tuloksista voisi tehdä johtopäätöksen, että sote-uudistuksen ei uskota suuresti muuttavan palveluita.

23

3.1 Mielipiteet toimintaa rajoittavista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista

Puolet väestöstä arvioi, että yhteiskunnan erilaiset säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat omaa elämää liiaksiPitkällä aikavälillä vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Suuntaus on sama myös muissa kehittyvissä mais-sa. Jotkut menevät tulkinnoissa jopa niin pitkälle, että puhuvat hyvinvointiyhteiskunnan muuttumisesta holhousyhteiskun-naksi.

Kun sääntelyn määrä kasvaa ja tulee yksityiskohtaisemmaksi, ihmisten, yritysten ja viranomaisten on yhä vaikeampi tunnistaa, mitkä säännöt soveltuvat eri tilanteisiin. Tämä lisää epävarmuut-ta, kun lainsäädännön perustehtävä olisi kuitenkin luoda vakaut-ta, ennustettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Syyskuussa 2015 teemaa lähestyttiin useammalla kysymyksen-asettelulla. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä mieltä he ovat yleensä toimintaa rajoittavista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista maas-samme. Tämän perään kysyttiin, missä määrin yhteiskunnan eri-laiset säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat omaa elämää.

3 Mielipiteet sääntelystä

24

Valtaosa (77 %) suomalaisista arvioi rajoittavia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita olevan maassamme ainakin jonkin verran liian paljon tarpeeseen nähden. Kaksi viidestä katsoi säännösten ja normien määrän aivan liialliseksi. Niitä, jotka olisivat haluk-kaita lisäämään sääntelyä, sai etsiä suurennuslasin kanssa.

Niiden osuus, jotka uskoivat rajoituksia ja säännöksiä olevan aivan liian paljon, oli suurempi kuin vuoden 2014 joulukuussa (36 % → 41 %). Kokonaiskuva oli kuitenkin muuttumaton.

Miesten mielestä normit rajoittavat elämää liiaksiOman itsensä osalta kansalaiset olivat varovaisempia arvioissaan. Noin puolet (48 %) väestöstä arvioi, että yhteiskunnan erilaiset säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat omaa elämää aivan lii-kaa tai jonkin verran liikaa. Kaksi viidestä (43 %) oli sitä mieltä, että yhteiskunnan normeja on heidän oman elämänsä kannalta sopivasti. Mielipiteet oman itsensä osalta eivät näytä muuttuneen vuoden 2014 joulukuusta.

Miehet (58 %) kokivat naisia useammin, että yhteiskunnan eri säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat heidän elämäänsä liian kanssa. Naisista enemmistö (51 %) koki heitä itseään rajoit-tavia määräyksiä olevan sopivassa määrin.

Ammattitausta heijastui myös vastauksissa. Enemmistö ylem-mistä toimihenkilöistä, työntekijöistä ja yrittäjistä arvioi, että säädökset, määräykset ja ohjeet rajoittavat heidän elämäänsä liian kanssa. Alempien toimihenkilöiden, opiskelijoiden ja eläke-läisten keskuudessa oltiin keskimäärää useammin tyytyväisiä. Puoluekannan mukaan etenkin perussuomalaisten kannattajat kokivat, että normit rajoittavat heidän elämäänsä liikaa.

3.2 Missä asioissa liikaa rajoituksia?

Elinkeinojen harjoittamista ja rakentamista rajoitetaan liiaksiSyyskuussa 2015 toteutetussa tutkimuksessa vastaajille esitettiin lista asioita ja kysyttiin, missä kaikissa he kokevat olevan liiaksi rajoittavia säädöksiä, määräyksiä tai ohjeita.

25

Enemmistön mielestä liikaa rajoituksia kohdentuu elinkeino-jen harjoittamiseen (luvat) (60 %) sekä rakentamiseen ja remon-tointiin (52 %). Lisäksi puolet väestöstä arvioi alkoholijuomien valmistusta ja myyntiä (51 %) sekä kauppojen ja ravintoloiden aukioloaikoja (51 %) rajoitettavan liian kanssa. Asioita, joissa sääntelyn nähtiin olevan kutakuinkin kohdallaan, löytyi useam-pia. Näihin kuuluivat ainakin pankkitoiminta, kuluttajansuojelu sekä ympäristönsuojelu.

Näkemykset eivät juurikaan muuttuneet joulukuusta 2014. Hieman aiempaa suurempi osa oli tyytymätön kauppojen ja ra-vintoloiden aukioloaikoihin (47 % → 51 %). Aiempaa hieman pienempi osa valitti mainontaa koskevia säännöksiä olevan liian paljon (27 % → 23 %).

Viranomaiset eivät saisi liikaa ohjailla kansalaisiaSyyskuussa 2015 valtaosa (81 %) suomalaisista yhtyi väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa tohti olla eri mieltä väit-tämän kanssa. Mielipide liiallisesta sääntelystä voimistui hieman vuoden 2014 joulukuusta.

Kansalaisten opastaminen kohti terveempiä elämäntapoja pa-kolla sai taakseen vain kymmenesosan (10 %) suomalaisista. Suuri enemmistö (85 %) torjui ajatuksen, että viranomaisten tu-lisi ohjailla kansalaisia voimakkaammin, koska ihmiset eivät pys-ty muuten elämään oikein. Näkemykset säilyivät kutakuinkin muuttumattomina.

Kolme neljästä (77 %) oli sitä mieltä, että suurin osa Suomen täysi-ikäisistä ihmisistä kyllä osaa pitää huolta itsestään ilman ohjausta ja määräyksiä. Vajaa viidennes (18 %) oli eri mieltä ja epäili suomalaisten kykyä pitää itsestään huolta. Aiempaa suu-rempi osa väestöstä luotti suomalaisten kykyyn huolehtia itses-tään (69 % → 77 %).

Vaikka valtaosa väestöstä uskoi, että Suomessa aivan liian mo-nia asioita säädellään pikkutarkasti, vain noin puolet oli harmis-saan asiasta. Joka toinen (53 %) oli valmis allekirjoittamaan sen, että kieltoja on lähes joka paikassa, mikä harmittaa ja ahdistaa.

26

Väittämään yhtyvien osuus lisääntyi aavistuksen joulukuusta 2014 (50 % → 53 %).

Suomalaiset jakaantuivat kahteen leiriin suhtautumisessa vi-ranomaistoimintaan. Kaksi viidestä (42 %) ilmoitti, että uppinis-kaiset ja niskuroivat ihmiset vastustavat turhaan viranomaisten tarpeellisia määräyksiä. Ajatuksen torjui lähes joka toinen (46 %). Mielipiteet eivät muuttuneet aiemmasta.

Enemmistö (62 %) kansalaisista oli sitä mieltä, että jos joku keksii Suomessa jotain uutta, joka ei ole suoranaisesti kiellettyä, niin todennäköisesti siihenkin tulisi olla jonkin viranomaisen lupa. Neljännes (26 %) torppasi moisen väittämän. Kansalaiset näyttäisivät olevan aiempaa vakuuttuneempia siitä, että uuden keksiminen vaatisi maassamme viranomaisten luvan (53 % → 62 %).

JohtopäätöksetValtaosa suomalaisista arvioi rajoittavia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita olevan maassamme liian paljon. Tämän lisäksi puolet väestöstä uskoi, että yhteiskunnan erilaiset säädökset, määräyk-set ja ohjeet rajoittavat omaa elämää liiaksi.

Enemmistön mielestä liikaa rajoituksia kohdentuu etenkin elinkeinojen harjoittamiseen ja rakentamiseen sekä alkoholijuo-mien valmistukseen ja myyntiin. Sääntelyn nähtiin olevan kuta-kuinkin kohdallaan pankkitoiminnassa, kuluttajansuojelussa ja ympäristönsuojelussa.

Valtaosa kansalaisista torjuu elämäntapaohjailun riippumatta kyselyajankohdasta. Suomalaisten kykyä pitää itsestään huolta ei epäillä. Viranomaismääräyksiä ja kieltoja haluttaisiin karsia koh-tuuden rajoissa.

27

4.1 Yleiskuva suhtautumisesta perustuloon

Perustulolla on melko hyvä kaiku kansalaismielipiteessäJoulukuussa 2015 toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin käsityk-siä perustulosta ensimmäisen kerran yleisellä tasolla. Moniosai-sessa kysymyssarjassa vastaajan tuli arvioida erilaisia luonnehdin-toja ja väitteitä sen mukaan, kuinka hyvin tai huonosti ne vastaa-vat hänen henkilökohtaista näkemystään käsitteestä perustulo. Kysymyssarjan aluksi vastaajalle kerrottiin, että perustulokokeilu on kirjattu maan hallituksen ohjelmaa ja että perustulo tarkoittai-si sitä, kaikille kansalaisille maksettaisiin nykyisen perusturvan suuruista rahasummaa. Sillä korvattaisiin sosiaaliturvan vähim-mäisetuudet. Perustulo olisi vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähenisi tulojen noustessa. Tulojen kas vaessa perustulosta saatu hyöty kuitenkin perittäisiin takaisin verotuksen kautta.

Arvioitavien argumenttien sisällöllinen kirjo oli moniaineksi-nen ja osin ristiriitainen, aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu. Yleissilmäys tu-loksiin paljastaa, että perustulolla on melko hyvä kaiku kansalais-mielipiteessä. Perustuloa kannattavia (51 %) löytyi tuntuvasti enemmän kuin sitä vastustavia (23 %).

4 Mielipiteet perustulosta

28

Perustulolla arvellaan olevan myönteisiä vaikutuksia. Valtaosa (68 %) yhtyi siihen, että perustulon myötä olisi helpompi lähteä yrittämään, jos epäonnistumisesta ei olisi seurauksena taloudel-linen ahdinko. Tätä mieltä olivat kaikki väestöryhmät ja etenkin yrittäjät, työttömät ja opiskelijat.

Selvä enemmistö allekirjoitti myös teesit, joiden mukaan pe-rustulo mahdollistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvän byro-kratian purkamisen (63 %) sekä yksinkertaistaisi nykyistä tuki-järjestelmää, tekisi siitä halvemman ja kevyemmän (60 %).

Vaikka perustuloa kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, tämä ei suinkaan tapahdu ilman soraääniä. Perustulossa koetaan olevan myös heikkoja kohtia. Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) oli vakuuttunut, että perustulon suuruudesta, tasosta, muodostuisi kestokiista, jatkuva riidan aihe puolueiden välille. Tätä kehitystä ennakoivat kaikkien puolueiden kannattajat.

Joka toinen (51 %) arvioi, että perustulo mahdollistaisi laiskot-telun. Laiskotteluteesiin uskoivat etenkin perussuomalaisten (69 %) ja kokoomuksen (65 %) kannattajat. Vihreiden ja Vasem-mistoliiton kannattajien enemmistö torjui väittämän.

Melko moni uskoi myös siihen, että perustulon rahoittaminen merkitsee reipasta tuloveroasteen kiristämistä (43 %) ja että pe-rustulo muodostuu ajan kuluessa hallitsemattomaksi julkiseksi menoautomaatiksi (40 %). Veroasteen nousu pelotti etenkin ko-koomuksen (60 %) ja perusuomalaisten (53 %) tukijoita.

4.2 Täsmentäviä havaintoja eri väestöryhmien suhtautumisesta

Perustulo viehättää monia väestöryhmiä. Vihreiden (69 %) ja Va-semmistoliiton (75 %) kannattajat miltei riemastuivat ajatukses-ta. Kokoomuksen äänestäjät suhtautuivat perustuloon keskimää-rää varauksellisemmin. Puolueen kannattajista kaksi viidestä (41 %) liputti perustulon puolesta, ja samansuuruinen joukko vastusti (41 %).

Ammatin mukaan perustulo sai myönteistä vastakaikua työt-tömien (71 %), yrittäjien (63 %) ja opiskelijoiden keskuudessa (57 %). Eläkeläisten keskuudessa oli keskimäärää enemmän nii-tä, jotka suhtautuivat perustuloon varauksellisesti (36 %).

29

Miehillä ja naisilla oli hieman erilainen suhtautuminen perus-tuloon. Miehistä (56 %) suurempi osa kuin naisista (47 %) suh-tautui perustuloon myönteisesti. Naisista huomattavan moni (30 %) ei kyennyt muodostamaan näkemystä asiasta.

Eri ikäluokista myönteisimmin perustuloon suhtautuivat 31–40-vuotiaat suomalaiset (62 %). Iän myötä varauksellisuus yleistyi. Ikääntyneimmistä, yli 60-vuotiaista reilu kaksi viidestä (44 %) kannatti ja yli kolmannes (36 %) suhtautui kielteisesti.

Tulotaso heijastui näkemyksissä siten, että eniten kannatusta perustulo sai kaikkein vähiten ansaitsevien keskuudessa (63 % kannatti). Korkeimmassa tuloluokassa vastustajia löytyi keski-määrää selvästi enemmän (34 %).

JohtopäätöksetJoulukuussa 2015 enemmistö kansasta kannatti perustuloa. Pe-rustuloa kannattavia löytyi tuntuvasti enemmän kuin sitä vastus-tavia.

Perustulolla arvellaan olevan myönteisiä vaikutuksia. Valtaosa yhtyi siihen, että perustulon myötä olisi helpompi lähteä yrittä-mään, jos epäonnistumisesta ei olisi seurauksena taloudellinen ahdinko. Selvä enemmistö uskoi myös, että perustulo mahdollis-taisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkamisen ja yksinkertaistaisi nykyistä tukijärjestelmää.

Vaikka perustuloa kannatetaan enemmän kuin vastustetaan, tämä ei suinkaan tapahdu ilman soraääniä. Perustulossa on myös heikkoja kohtia. Enemmän kuin kaksi kolmesta oli vakuuttunut, että perustulon suuruudesta, tasosta, muodostuisi kestokiista, jatkuva riidan aihe puolueiden välille.

30

5.1 Suomalaisten suhde puolueisiin

Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin lisääntyi syksyn 2014 ja kevään 2015 välisenä aikanaHelmi-maaliskuun taitteessa 2015 reilu kuukausi ennen edus-kuntavaaleja selvitettiin suomalaisten näkemyksiä puolueista ja äänestämisestä sekä odotuksia maan hallitukselta seuraavalla vaalikaudella.

Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jo-kin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Tähän liittyvä väittämä tunnusteli näkemyksiä puolueiden vastuusta. Väite ”puolueet kykenevät valtakunnallisesti ajamaan hyvin kan-salaisille tärkeitä asioita” pikemminkin torjuttiin (62 %) kuin hy-väksyttiin (31 %). Kansalaisten epäusko puolueiden aikaansaan-noksiin lisääntyi syksystä 2014 kevääseen 2015 (55 % → 62 %).

Etenkin vaalien alla kansalaisten äänistä kilvoittelee suuri jouk-ko puolueita. Suomessa oli puoluerekisterissä kyselyhetkellä kuu-sitoista puoluetta, joista yhdeksän eduskunnassa. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kuusi puoluetta poistettiin rekisteristä.

Jokainen puolue tarjoaa jotain erilaista, moni samanlaista. Kun vaalien jälkeen muodostetaan hallitus, on hallituspuolueiden

5 Politiikka-arviot

31

tehtävä kompromisseja. Herää kysymys, tulisiko puolueita olla vähemmän? Väittämä ”Suomessa on liian paljon puolueita” jakaa kansaa. Keväällä 2015 lähes joka toinen (47 %) yhtyi väittämään ja kaksi viidestä (41 %) torjui sen. Tulokset muuttuivat syksystä 2014. Aiempaa useampi koki puolueita olevan liian kanssa (39 % → 47 %).

Ikä näyttäisi olevan yhteydessä käsityksiin puolueiden liian suuresta määrästä. Eläkeläisistä ja yli 60-vuotiaista valtaosa ar-vioi puolueiden määrän liialliseksi. Nuoret ja opiskelijat olivat taipuvaisia torjumaan ajatuksen puolueiden liiallisesta määrästä maassamme.

Blokkivaalit kiinnostaisivat äänestäjiäÄänestämisen motivaatiopohjaa tunnusteleva väite ”eduskunta-vaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuuden muuttaa politiikan suuntaa” sai eduskuntavaalien alla taakseen puolet väes töstä (51 %). Kansalaisten luottamus osallistumisen vaikut-tavuuteen kuitenkin vähentyi vuoden 2014 syksystä (60 % → 51 %). Epäuskoisia (44 %) oli ennen eduskuntavaaleja lähes yhtä paljon kuin luottavaisia.

Epäuskoa osallistumisen vaikuttavuuteen ilmeni keskimäärää enemmän perussuomalaisten ja vihreiden kannattajien keskuu-dessa. Kokoomuksen, SDP:n ja keskustan kannattajat olivat mui-ta vakuuttuneempia siitä, että äänestämällä voi vaikuttaa.

Käsityksiä vaaleihin osallistumisen mielekkyydestä lähestyt-tiin myös väitteellä ”puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa ta-voittelemansa hallituspohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevan hallituksen koostumukseen”. Ehdotus sai taakseen lähes kolme neljästä (73 %). Vain yksi seitsemästä (14 %) torjui ajatuksen ns. ”blokkivaaleista”. Tulokset eivät juuri-kaan muuttuneet syksystä 2014.

32

5.2 Puolue- ja ehdokasvalinnan perusteet viime eduskuntavaaleissa

Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaanEnnen eduskuntavaaleja toteutetussa tutkimuksessa kurkistettiin lähemmin äänestämiseen eduskuntavaaleissa. Vastaajilta tiedus-teltiin, valitsisiko eduskuntavaaleissa ehdokkaan välittämättä tä-män puoluekannasta vai valitsisiko ensin puolueen ja sen listoilta parhaan ehdokkaan.

Puolueen arvioitiin eduskuntavaaleissa olevan tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (61 %) ilmoitti valinnan ta-pahtuvan ensisijassa oikean puolueen kautta. Reilu neljännes (27 %) kuitenkin uskoi valitsevansa parhaan ehdokkaan välittä-mättä puoluekannasta.

Ehdokasvalintaa painottavia löytyi keskimäärää jonkin verran enemmän keski-ikäisten, alempien toimihenkilöiden, työnteki-jöiden ja yrittäjien parista. Tyypillisesti nämä ihmiset olivat sel-laisia, jotka sijoittivat itsensä vasemmisto–oikeisto-akselilla kes-kelle tai olivat epätietoisia puoluekannastaan.

Puoluekannan mukaan tarkasteltuna kävi ilmi se, että kokoo-muksen ja keskustan kannattajien keskuudessa oli muita enem-män niitä, jotka sanoivat valitsevansa ehdokkaan riippumatta puoluekannasta. SDP:n, perussuomalaisten ja vihreiden kannat-tajat olivat muita useammin taipuvaisia valitsemaan ensin puo-lueen ja etsimään sen listoilta parhaan ehdokkaan.

Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen toteutetussa tutkimuk-sessa äänestäneiltä tiedusteltiin, miten he menettelivät ratkaisuja tehdessään. Enemmän kuin kaksi kolmesta (68 %) äänestäneestä sanoi valinneensa ensin puolueen ja sen listoilta parhaan ehdok-kaan. Puoluevalinnan painoarvo siis tositilanteessa voimistui sii-hen nähden, mitä ennen vaaleja ihmiset arvioivat. Tämä selittyy sillä, että ehdokasvalintaa tärkeänä pitävistä useampi jätti äänes-tämättä vaaleissa.

33

Uskottava ehdokas on yhdistelmä monia eri ominaisuuksiaEnnen vaaleja toteutetussa tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajilta myös ehdokas- ja puoluevalinnan perusteita. Niille, jotka valitsi-vat ehdokkaan riippumatta puolueesta, esitettiin lista ehdokasva-lintaan vaikuttavia tekijöitä. Vastaajaa pyydettiin valitsemaan enintään viisi tärkeintä tekijää. Vastaavasti ensin puolueen valin-neille esitettiin lista puoluevalinnan perusteista ja pyydettiin va-litsemaan enintään viisi todella tärkeintä asiaa.

Ehdokasvalinnan kannalta yleiskuva muodostui sellaiseksi, että monella asialla nähtiin olevan vähemmän merkitystä ja vain parilla kolmella seikalla näytti olevan paljon. Selvästi mer-kittävimmät tekijät olivat ehdokkaan uskottavuus ja luotetta-vuus, kyky ajaa ja puolustaa yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä asioita sekä selkeä käsitys ehdokkaasta henkilönä ja ih-misenä.

Tutkimus ei suoraan antanut vastauksia siihen, miten ehdok-kaasta saadaan uskottava ja luotettava ja miten äänestäjällä on vielä selkeä käsitys tästä henkilönä. Uskottava ehdokas on yhdis-telmä monia eri ominaisuuksia. Hänen tulisi edustaa sellaista ar-vomaailmaa ja asioita kuten äänestäjä. Tämän lisäksi poliittisesta kokemuksesta, laajasta verkostoitumisesta ja mediajulkisuudesta on hyötyä. Haitaksi ei ole sekään, että ehdokkaalla on etukäteen arvioituna mahdollisuuksia tulla valituksi.

Osalle äänestäjistä vaalikoneen tarjoama tieto kuului tärkeim-pien valintakriteerien joukkoon. Tämä luonnollisesti on omiaan helpottamaan äänestäjiä, jos ei ole etukäteistietoa ehdokkaan suhtautumisesta äänestäjien kannalta tärkeisiin asiakysymyksiin. Vaalikone saattaa siis olla ehdokasvalinnassa jopa ratkaisevin te-kijä niiden kohdalla, jotka ovat nuorempaa osaa väestöstä, toimi-henkilöitä ja ovat epätietoisia puoluekannastaan.

Kyvystä ajaa yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita saa vihjei-tä niistä vastauksista, joissa selvitettiin kansalaisten odotuksia poliittisilta päätöksentekijöiltä. Tällaisiin tärkeisiin asioihin kuu-luivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saan-nin turvaaminen, kuntien talouden ja palveluiden turvaaminen, julkisten palveluiden tuotantotapojen uudistaminen ja velkaan-tumisen hillitseminen.

34

Puolueen julkituoma arvomaailma valintatekijöistä kaikkein tärkeinPuoluevalinnan perustelujen kärki ilmensi, että puolueiden jul-kituomilla arvoilla ja mielikuvilla puolueiden harjoittamasta po-litiikasta on suuri merkitys niiden keskuudessa, jotka valitsevat puolueen ennen ehdokasta. Vähemmän keskeisiä, joskaan eivät merkityksettömiä, olivat paikalliset kiistakysymykset, halu nä-päyttää päättäjiä ja pärjääminen vaalitenteissä.

Kyselytutkimuksen keinoin ei ole yksinkertaista jäsentää tar-kasti puoluevalinnan perusteita ja syitä. Valintoihin vaikuttavat tekijät ovat moninaisia, päällekkäisiä. Tuloksista kuitenkin kävi ilmi se, että puolueen arvojen tulisi vastata äänestäjän arvo maail-maa, asiakysymyksissä pitäisi kyetä vastaamaan kansalaisten odotuksiin ja pystyä suojelemaan sen sosiaaliryhmän etuja, jo-hon äänestäjä kokee kuuluvansa. Puolueen toiminta edellisen neljän vuoden aikana ei saisi olla ristiriidassa kannattajan odo-tusten kanssa.

Suhteellisen monen äänestäjän mielestä tärkeisiin puolueva-linnan perusteisiin kuului halu vaikuttaa tulevan hallituksen ko-koonpanoon. Miehet, keski-ikäiset, ylemmät toimihenkilöt sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat halusivat puo-luevalinnallaan vaikuttaa maan seuraavan hallituksen koostu-mukseen.

Epätietoiset äänestäjät kiinnittivät ennen vaaleja huomiota puolueen linjaan asiakysymyksissä ja vaalilupauksiinPuoluekannan mukaiset erot olivat tuntuvia. Seuraavaan on koottu puolueittain ne valintatekijät, joita kannattajat pitivät kes-kimäärää tärkeämpinä asioina puoluevalinnassa.

Kokoomuksen kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolueella monia päteviä ihmisiä tekemään valtakunnallisia

päätöksiä– on puolueen vakituinen, uskollinen kannattaja– halu vaikuttaa maan tulevaan hallituskoostumukseen

35

SDP:n kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolue ajaa sen ammatti- tai sosiaaliryhmän etuja, johon

itse kuuluu– on puolueen vakituinen, uskollinen kannattaja– puolueen toiminta neljän vuoden aikana

Perussuomalaisten kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolueella hyvä linja monissa esillä olleissa asiakysymyk-

sissä– halu vaikuttaa maan tulevaan hallituskoostumukseen– halu näpäyttää hallitusvastuussa olevia

Keskustan kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolueella monia päteviä ihmisiä tekemään valtakunnallisia

päätöksiä– puolueella hyvä linja monissa esillä olleissa asiakysymyk-

sissä– puolueella on hyvä puheenjohtaja

Vasemmistoliiton kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolueen arvomaailma– puolue ajaa sen ammatti- tai sosiaaliryhmän etuja, johon

itse kuuluu– puolueen lupaukset tulevalle neljälle seuraavalle vuodelle

Vihreiden kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolueen arvomaailma– puolueella hyvä linja monissa esillä olleissa asiakysymyk-

sissä– on puolueen vakituinen, uskollinen kannattaja

Puoluekannastaan epätietoiset pitivät keskimäärää tärkeämpänä:– puolueella on hyvä linja monissa esillä olleissa asiakysymyk-

sissä– puolueen lupaukset tulevalle neljälle seuraavalle vuodelle– puolue ajaa sen ammatti- tai sosiaaliryhmän etuja, johon

itse kuuluu

36

5.3 Minkä kaikkien puolueiden haluttiin olevan mukana uudessa hallituksessa?

Enemmistö halusi ennen vaaleja keskustan ja SDP:n maan seuraavaan hallitukseenNäkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin ennen eduskunta-vaaleja toteutetussa tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä kaikki ne puolueet, joiden tulisi olla maan hallituksessa.

Yleissilmäys tuloksiin kertoi, että puolueet profiloituivat kan-salaisten arvioissa verraten selvästi. Keskusta ja SDP keräsivät pääosan maininnoista siten, että muihin puolueisiin kohdistuvat odotukset jäivät varsin alhaisiksi.

Keskusta asettui tällä mittarilla halutuimmaksi hallituspuo-lueeksi (60 %). Yli puolet kokoomuksen ja SDP:n kannattajista halusi jo ennen eduskuntavaaleja keskustan hallitukseen. Kes-kustan perässä tuli SDP (51 %). SDP:n halusi hallitukseen yli puolet keskustan, Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista.

Kokoomus ja perussuomalaiset jäivät selvästi kahden edellä mainitun taakse. Reilu kolmannes (34 %) väestöstä toivoi kokoo-muksen maan seuraavaan hallitukseen. Perussuomalaisia halusi hallitukseen alle kolmasosa (30 %) kansalaisista. Jos omat kan-nattajat luetaan pois, niin yhdenkään puoleen kannattajien enemmistö ei toivonut ennen vaaleja kokoomusta ja perussuo-malaisia hallitukseen.

Näkemykset muuttuivat vuoden 2014 kesästä vajaan vuoden aikana. Keskustan ja SDP:n suosio potentiaalisina hallituspuo-lueina lisääntyi. Kokoomusta hallitukseen toivovien osuus vä-hentyi selvästi.

Keskustan ja SDP:n kannattajat hamusivat vaalien alla punamultaaEri puolueiden kannattajilla oli toisistaan poikkeavia toiveita hal-litusvastuun kantajista. On selvää, että kannatetun puolueen toi-vottiin olevan maan hallituksessa. Keskeisin mielenkiinto koh-dentui siten siihen, mitä muita puolueita eri puolueiden kannat-tajat toivovat hallitukseen oman puolueen ohella.

37

Suosituimmat puolueet maan hallitukseen kokoomuksen kan-nattajien keskuudessa ennen vaaleja:

– Kokoomus 98 %– Keskusta 78 %– RKP 44 % Suosituimmat puolueet maan hallitukseen SDP:n kannattajien

keskuudessa ennen vaaleja:– SDP 96 %– Keskusta 69 %– Vasemmistoliitto 47 %Suosituimmat puolueet maan hallitukseen perussuomalaisten

kannattajien keskuudessa ennen vaaleja:– Perussuomalaiset 93 %– Keskusta 48 %– SDP 25 %Suosituimmat puolueet maan hallitukseen keskustan kannat-

tajien keskuudessa ennen vaaleja:– Keskusta 96 %– SDP 56 %– Perussuomalaiset 40 %Suosituimmat puolueet maan hallitukseen Vasemmistoliiton

kannattajien keskuudessa ennen vaaleja:– Vasemmistoliitto 93 %– SDP 84 %– Vihreät 53 %Suosituimmat puolueet maan hallitukseen vihreiden kannatta-

jien keskuudessa ennen vaaleja:– Vihreät 89 %– SDP 65 %– Vasemmistoliitto 48 %Tuloksista saattoi tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan SDP:n ja

keskustan tukijoiden visioissa häämötti punamultahallitus. Ko-koomuksen kannattajat toivoivat porvarihallitusta, mikä sitten to-teutuikin. Vasemmistoliiton ja vihreiden tukijat kannattivat puna-vihreää. Perussuomalaisten kannattajille mieluisin olisi ollut lähin-nä keskustan ja perussuomalaisten varaan rakentuva hallituspohja. Keskustan kannattajien mielipiteet muuttuivat oleellisesti kesästä 2014. Keskustan tukijat vaihtoivat porvaripohjan punamultaan.

38

Eduskuntavaalin tulos muutti näkemyksiä sopivista hallituspuolueistaHeti eduskuntavaalien jälkeen toteutetussa vaalien seurantatut-kimuksessa kävi ilmi, että vaalitulos muutti jälleen kansalaisten näkemyksiä sopivista hallituspuolueista. Selvä enemmistö halusi hallitukseen keskustan ja perussuomalaiset. Kaksi viidestä toivoi mukaan myös kokoomusta. SDP:n suosio oli heikon vaalitulok-sen myötä romahtanut täydellisesti.

Suosituimmat hallituspuolueet heti eduskuntavaalien jälkeen toteutetussa tutkimuksessa:

– Keskusta 80 %– Perussuomalaiset 70 %– Kokoomus 41 %– SDP 28 %– Vihreät 24 %

5.4 Vaalien jälkeiseen hallitukseen kohdistuneet odotukset

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen oli ennen vaaleja tärkeistä tavoitteista tärkeinPolitiikan tavoitteisiin kohdistuvia odotuksia selvitettiin ennen eduskuntavaaleja keväällä 2015 kysymyssarjalla, jonka näkökul-ma oli sidottu eduskuntavaalien seurauksena syntyvän uuden hallituksen toimintaan. Vastaajilta kysyttiin, miten erilaisten asioi den tulisi vastaisuudessa painottua hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme aiempina vuosina harjoitettuun hallitus-politiikkaan.

Kansalaisten tavoitteet asettuivat tasaisesti laskevaan järjestyk-seen. Ylivertaista ykkösasiaa ei ollut, vaan odotukset hajaantuivat moniin erilaisiin asioihin. Kokonaisuutena kansalaisten toivelista oli ennen vaaleja mittava. Hyvinvointipalvelut tuli turvata ja sa-manaikaisesti hillitä velkaantumista.

Yleiskuva ennen vaaleja ilmenneistä odotuksista saadaan tar-kastelemalla listan kärkeä ja tyveä. Kaikkein tärkeimmäksi koet-tiin sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen

39

(70 % halusi painottuvan nykyistä enemmän). Suuren painon sai-vat myös kuntien talouden ja palveluiden turvaaminen (68 %), julkisten palveluiden uudistaminen/tehostaminen (67 %), so-siaa liturvan väärinkäytön estäminen (65 %), koulutuksen voima-varojen turvaaminen (62 %), valtion velkaantumisen hillitsemi-nen (62 %) sekä rikollisuuden torjunta (61 %). Tärkeiden asioi-den joukkoon kuului myös maaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen (59 %).

Listan tyveen asettuivat talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen ja talouden elvyttäminen lainanottoa lisää-mällä. Asioiksi, joiden toivottiin painottuvan vastaisuudessa ny-kyistä vähemmän, olivat em. lisäksi julkisten palveluiden ulkois-taminen, ulkomaalaisten maahanmuuton edistäminen, työurien pidentäminen, Nato-jäsenyyden edistäminen sekä kuntien mää-rän vähentäminen.

Tuloksia voi tulkita siten, että moniin hyvinvointitavoitteisiin kohdentui runsaasti odotuksia. Suomalaiset kaipaavat sosiaali-turvan ohella fyysistä turvaa että sosiaaliturvan kontrollia. Kritii-kin ohella monien asioiden toivotaan kuitenkin jatkuvan kuten ennenkin. Suuria painopisteen muutoksia tai panostuksia ei toi-vottu Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin, sitoutumi-seen EU:n yhteiseen päätöksentekoon ja Suomen kansainväli-seen luottoluokitukseen.

Mielipiteet muuttuivat vuoden 2014 kesästä jonkin verran. Aiem paa enemmän suomalaiset toivoivat toimia yritystoimin-nan rajoitusten ja normien karsimiseksi (45 % → 57 %), maan-puolustuskyvyn turvaamiseksi (45 % → 53 %), maaseudun ongel-mien helpottamiseksi (52 % →59 %) sekä kuntien talouden ja pal-veluiden turvaamiseksi (59 % → 68 %). Aiempaa vähemmän odo-tuksia kohdentui alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäyty-misen ehkäisyyn, verojen korottamiseen, työurien pidentämi-seen, talouden elvyttämiseen lainanottoa lisäämällä sekä Suomen edun ajamiseen EU:ssa.

Puolueiden kannattajien näkemyksiä ennen vaalejaVerrattaessa eri puolueiden kannattajien odotuksia toisiinsa muotoutuivat toivelistat osin erilaisiksi. Muutamien tavoitteiden

40

osalta vallitsi kuitenkin melko pitkälle menevä yksimielisyys. Näitä olivat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin, kuntien talouden ja palveluiden sekä koulutuksen voimavarojen turvaaminen.

Puolueiden kannattajien odotukset olivat toisistaan poikkea-via, kun tarkastellaan eroja väestön keskimääräiseen suhtautumi-seen. Kokoomuksen kannattajat poikkesivat näkyvästi muusta joukosta. Suurimmat irtiotot väestön keskiarvosta koskivat Nato-jäsenyyttä, julkisten palveluiden ulkoistamista ja kuntien määrän vähentämistä. Samalla tuloerojen kaventaminen jäi keskimää-räistä vähemmän korostetuksi tavoitteeksi.

Sosialidemokraattien äänestäjien profiili poikkesi varsin vähän väestön keskimäärästä. Suhteellisesti korostunein asia oli kuntien määrän vähentäminen. Julkiset palvelut nousivat esille toisin päin, ja innottomuutta ilmeni etenkin julkisten menojen vähen-tämiseksi.

Perussuomalaisten profiili ei tuottanut yllätyksiä. Keskimää-räistä vahvemmin ajettujen asioiden joukkoon jäi Suomen oman edun ajaminen EU:ssa ja maanpuolustuskyvystä huolehtiminen. Sen sijaan pahalta maistuivat ulkomaalaisten maahanmuuton edistäminen, sitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoon, ta-lousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen sekä taiteen ja muun kulttuurin tukeminen.

Keskustan kannattajien erot koko väestöön jäivät melko lai-hoiksi SDP:n tapaan. Profiili poikkesi varsin vähän väestön kes-kiarvosta. Suhteellisesti voimakkaimmin tähdennetty asia oli maaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen. Hieman keskimääräistä pienemmän painoarvon ryhmältä saivat Nato-jäsenyyden edistäminen, kuntien lukumäärän vähentämi-nen sekä luonnon ja ympäristön suojeleminen.

Vasemmistoliiton profiili erkaantui selvästi väestön keskimää-rästä. Se oli lähes käänteiskuva kokoomuksen profiilista. Suhteel-lisesti tavoiteltavinta oli kulttuurin tukeminen, tuloerojen kaven-taminen ja talouden elvyttäminen lainanotolla. Julkisten meno-jen vähentäminen, Nato-jäsenyys ja sosiaaliturvan vastikkeelli-suuden lisääminen olivat asioita, joihin suhtauduttiin kielteisesti.

Vasemmistoliiton tapaan vihreiden profiili oli poikkeava. Ym-päristönsuojelun, kulttuurin tukemisen ja maahanmuuton edis-

41

tämisen tuli saada enemmän painoarvoa. Keskimääräistä vä-hemmän ryhmä halusi edistää Suomen oman edun ajamista EU:ssa ja maanpuolustuskyvyn kohentamista.

Enemmistö kansalaisista halusi vähentää ministerien määrääEduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin keväällä 2015 myös kysymällä, mikä on sopiva minis-terien määrä uutta hallitusta muodostettaessa. Kysymys taustoi-tettiin siten, että vastaajille kerrottiin silloisen Alexander Stubbin hallituksessa olevan 17 ministeriä ja tätä aiemmassa Kataisen hallituksessa olleen 19 ministeriä.

Suomalaisista kaksi viidestä (41 %) halusi rajata ministerien määrän kahteentoista eli samaan kuin ministeriöiden määrä. Va-jaa kolmannes (31 %) tyytyi 13–15 ministeriin. Varsin harva kan-natti yli 15 ministeriä (14 %). Tuloksesta saattoi tehdä johtopää-töksen, että ministerien määrän supistamisella oli kansalaisten tuki. Vaalien jälkeen muodostettuun hallitukseen tuli lopulta nel-jätoista ministeriä.

Ministerien määrän vähentämistä kannatti etenkin ikääntynyt osa väestöstä. Myös selvä enemmistö eläkeläisistä, ylemmistä ja alemmista toimihenkilöistä sekä työttömistä oli valmis pienentä-mään ministerien lukumäärää hallituksessa. Ministerien määrän vähentäminen viehätti etenkin perussuomalaisten kannattajia. Myös kokoomuksen ja keskustan kannattajat toivoivat ministe-rien lukumäärän pienentyvän ainakin alle kuuteentoista.

Ei ole väliä sillä, onko miehiä vai naisia enemmän maan hallituksessaSuomi oli ennen eduskuntavaaleja EU:n ainoa jäsenmaa, jonka hallituksessa oli naisia enemmän kuin miehiä. Tasa-arvoteemaan liittyen ennen vaaleja toteutetussa tutkimuksessa tiedusteltiin, montako miestä ja naista tulisi olla maan hallituksessa ministe-reinä. Enemmistön mielestä ei ollut väliä, kumpia on enemmän (60 %). Reilu neljännes (29 %) katsoi, että miehiä ja naisia tulisi olla hallituksessa yhtä paljon.

42

Sukupuoli oli yhteydessä näkemyksiin. Naisista (37 %) suu-rempi osa kuin miehistä (20 %) katsoi, että miehiä ja naisia tulisi olla maan hallituksessa yhtä paljon. Kuitenkin enemmistö mie-histä ja naisista arvioi, että ei ole väliä, kumpia on enemmän.

Puoluekanta heijastui vastauksissa. SDP:n (45 %), Vasemmis-toliiton (45 %) ja vihreiden (43 %) kannattajien joukossa oli kes-kimäärää enemmän niitä, jotka kannattavat ministeripaikkojen jakamisen tasan miesten ja naisten kesken. Kokoomuksen, pe-russuomalaisten ja keskustan kannattajien selvä enemmistö kat-soi, että ei ole väliä, kumpia on enemmän.

Enemmistön mielestä hallitusohjelman tuli olla yleispiirteinenValtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian Ohra-työ-ryhmä ehdotti vuoden 2015 alussa, että hallitusohjelman tulisi olla vastaisuudessa aiempaa yleispiirteisempi. Hallituksen neljän vuoden työtä linjaavassa paperissa piti työryhmän mukaan vält-tää yksityiskohtaisten toimien määrittelemistä ja hallituksen kä-sien sitomista koko toimikauden ajaksi. Tähän teemaan liittyen vastaajille esitettiin kysymys, miten hallitusohjelma tulisi laatia.

Enemmistö (54 %) suomalaisista kannatti sitä, että hallitusoh-jelmassa määritellään yleisellä tasolla suuntaviivat, joita hallitus aikoo toimikautensa aikana noudattaa. Vain reilu neljännes (29 %) katsoi, että hallitusohjelma pitäisi laatia yksityiskohtaises-ti.

Kokoomuksen, SDP:n ja keskustan tukijoiden keskuudesta löytyi keskimäärää enemmän niitä, jotka kannattavat yleispiirtei-sesti määriteltyä hallitusohjelmaa. Perussuomalaisten, Vasem-mistoliiton ja vihreiden kannattajien keskuudessa oli muita enemmän niitä, joiden mielestä hallitusohjelma pitäisi laatia yk-sityiskohtaiseksi.

5.5 Suomalaisten suhtautuminen hallituksen linjauksiin kesällä 2015

Juha Sipilän hallituksen muodostamisen jälkeen kesäkuussa 2015 selvitettiin suomalaisten suhtautumista maan hallitukseen ja sen

43

linjauksiin. Samassa yhteydessä tarkasteltiin myös suomalaisten näkemyksiä siitä, miten asiat kehittyvät maassamme seuraavan neljän vuoden aikana. Seuraavassa tarkastellaan tiivistetysti kes-keisiä tuloksia näiltä osin.

Enemmistö kannatti kesäkuussa 2015 subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja kehitysyhteistyömäärärahoista nipistämistäToukokuun lopulla julkistettiin maan uuden hallituksen ohjelma. Hallitusohjelman pyrkimyksenä on Suomen talouden tasapai-nottaminen. Hallitusohjelma pitää sisällään monia erilaisia sääs-töjä ja veroratkaisuja. Teemaan liittyen vastaajille esitettiin lista hallituksen kaavailemista säästöistä ja niiden suuruusluokka. Tehtävänä oli jokaisen osalta erikseen ilmoittaa, kannattaako toi-menpidettä, hyväksyykö sen, vaikka ei kannata, vai ei voi hyväk-syä missään olosuhteissa.

Kesäkuussa 2015 kahdestatoista säästökohteesta kolme oli sel-laisia, joita enemmistö yksiselitteisesti kannatti. Nämä yksiselit-teisesti kannatetut hallituksen linjaukset olivat subjektiivisen päi-vähoito-oikeuden rajaaminen silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta tai toinen vanhemmista on työtön (64 %), päivä- ja rikesakkojen kaksinkertaistaminen (64 %) ja ke-hitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen (56 %).

Merkillepantavaa tuloksissa oli se, että lähes kaikki säästökoh-teet olivat sellaisia, että jos niitä ei kannateta, niin voitiin ainakin sietää eli hyväksyä. Näihin asioihin, joita enemmistö uskoi sietä-vänsä, kuului elinkeinoelämän tukien leikkaaminen, päivähoito-maksujen korottaminen kautta linjan tai uuden ylimmän maksu-luokan käyttöönotto sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas-maksujen korottaminen.

Hankalin asia oli opintotuesta leikkaaminen, jota kuitenkin li-kimain joka toinen (49 %) kannatti tai oli valmis hyväksymään. Vajaa puolet väestöstä ei olisi suostunut opintotuen leikkaami-seen missään olosuhteissa (46 %).

44

Hallituspuolueiden kannattajat hyväksyivät kesäkuussa 2015 kaikki säästökohteet, opposition tukijat suurimman osanPuoluekanta oli yhteydessä suhtautumiseen hallituksen kesä-kuussa 2015 suunnittelemiin säästöihin. Hallituspuolueiden kan-nattajat olivat taipuvaisempia hyväksymään erilaiset säästöt kuin oppositiopuolueiden tukijat. Hallituspuolueiden kannattajat oli-vat valmiita hyväksymään (sietämään) kaikki esitetyt säästöt.

Oppositiopuolueiden kannattajat eivät suinkaan torjuneet kaikkia esitettyjä säästöjä. Enemmistö oppositiopuolueiden kan-nattajista suhtautui yksiselitteisen kielteisesti kahteen säästökoh-teeseen kahdestatoista. Nämä olivat lapsilisän ja opintotuen in-deksisidonnaisuuden lakkauttaminen sekä opintotuen leikkaa-minen. Oppositiopuolueiden kannattajat olivat valmiita hyväk-symään etenkin elinkeinoelämän tukien leikkaamisen, subjektii-visen päivähoito-oikeuden rajaamisen, rikesakkojen korottami-sen sekä kehitysyhteistyömäärärahoista nipistämisen.

Hallituksen verolinjaukset tyydyttivät kansalaisia kesäkuussa 2015Kesäkuussa 2015 selvitettiin myös suhtautumista maan hallituk-sen veroratkaisuihin osana hallitusohjelmaa. Vastaajat arvioivat kaikkiaan yhdeksän veroja koskevaa toimenpidettä, joista kolme oli luonteeltaan verohelpotuksia, kuusi veronkirityksiä.

Enemmistön yksiselitteisen tuen sai hallituksen verolinjauksis-ta neljä. Nämä olivat tupakkaveron korottaminen asteittain, re-kisteröityjen veneiden ja moottoriajoneuvojen (moottoripyörät yms.) asettaminen verolle, kotitalousvähennyksen parantaminen ja työn verotuksen keventäminen korottamalla työtulovähennys-tä.

Yksikään yhdeksästä verotusta koskevasta linjauksesta ei nos-tattanut kansalaisten verenpainetta. Enemmistö oli valmis hy-väksymään (sietämään) kaikki hallituksen esittämät ratkaisut. Eniten vastustusta (ei hyväksy missään olosuhteissa) kohdentui vuotuisen ajoneuvoveron kiristämiseen (37 % ei hyväksy) sekä sähkön ja lämmön tuotannon verotuksen korotukseen päästöpe-rusteisesti (31 %).

45

Oppositiopuolueiden kannattajat hyväksyivät hallituksen verolinjauksetPuoluekanta oli yhteydessä myös suhtautumiseen hallituksen ve-roja koskeviin linjauksiin. Hallituspuolueiden kannattajat suh-tautuivat verolinjauksiin myönteisemmin kuin oppositiopuoluei-den tukijat.

Hallituspuolueiden tukijat kannattivat yksiselitteisesti tupak-kaveron kiristystä, työtulo- ja kotitalousvähennyksen korotta-mista, autoveron laskemista asteittain sekä rekisteröityjen venei-den ja moottoriajoneuvojen verollepanoa. Myönteisimmin näi-hin linjauksiin suhtautuivat kokoomuksen kannattajat.

Hallituspuolueiden tukijoiden keskuudessa oli muutama kipu-piste, jossa yhteinen rintama rakoili. Enemmistö perussuoma-laisten kannattajista (56 %) ei hyväksynyt missään oloissa vuotui-sen ajoneuvoveron kiristämistä. Tämän lisäksi perussuomalais-ten kannattajista joka toinen (47 %) torjui ehdottomasti ajatuk-sen sähkön ja lämmön tuotannon verotuksen korotuksen päästö-perusteisesti. Nämä eivät olleet mieluisia keskustan ja kokoo-muksen tukijoille, mutta enemmistö oli kuitenkin valmis hyväksymään tiukennukset osana kokonaisuutta.

Oppositiopuolueiden kannattajat eivät olleet suoranaisesti tyrmäämässä hallituksen veroja koskevia aikeita. Enemmistö oppositiopuolueiden kannattajista antoi tukensa tupakkaveron korotukselle, veneiden ja moottoriajoneuvojen verottamiselle, työtulo- ja kotitalousvähennyksen korottamiselle verotuksessa. Myös muut hallituksen esittämät veroratkaisut oltiin valmiita hyväksymään, vaikka niistä suoranaisesti ei pidettykään. Vuo-tuisen ajoneuvoveron kiristäminen oli oppositiopuolueiden kannattajille helpompi asia hyväksyä kuin hallituspuolueiden tukijoille.

5.6 Millaista kehitystä odotetaan vaalikauden aikana?

Kuluttajien ostovoiman ja sosiaaliturvan odotetaan heikkenevänSeuraavassa luodaan katsaus odotuksiin asioiden kehityksestä maassamme seuraavan neljän vuoden aikana. Vastaajien tuli ke-

46

säkuussa 2015 arvioida sitä, miten eri asiat (16 kpl) kehittyvät maassamme kuluvan vaalikauden aikana.

Yleiskuva arvioista piirtyi verraten synkäksi. Näkemykset oli-vat useimpien kriteerien osalta pikemminkin pessimistisiä kuin optimistisia. Huomattava osa asioista ja palveluista oli sellaisia, joissa kehityksen otaksutaan ajautuvan vääjäämättä huonom-paan suuntaan. Enemmistö arvioi verotuksen (69 %), yhteiskun-nallisen eriarvoisuuden (68 %) ja alueellisten erojen (61 %) li-sääntyvän. Sosiaaliturva heikkenee (69 %) sekä sosiaali- ja ter-veyspalvelujen saatavuus (65 %) vähentyy. Kuluttajien hyvin-voinnille ja ostovoimallekaan ei käy hyvin, jos ihmisten näke-myksiin on uskomista.

Oli kuitenkin sellaisia asioita, joissa ei muutoksia odotettu ta-pahtuvan. Näitä olivat ensisijassa sotilaalliset uhat ja ympäristö-ongelmat. Näkemykset taloudellisesta vakaudesta ja yritysten kil-pailukyvystä jakoivat mielipiteitä. Osa arvioi kehityksen kulke-van parempaan suuntaan, osa huonompaan.

Asioita, joiden uskottiin kulkevan parempaan suuntaan, ei juuri löytynyt. Huomattava osa kansalaisista arvioi kuitenkin, että taloudellinen vakaus (34 %) ja yritysten kilpailukyky (32 %) maassamme paranevat seuraavan neljän vuoden aikana.

Puoluetaustasta riippumatta näkemykset ennakoivat monien ongelmien lisääntyvän. Vähiten synkkiä visioita löytyi keskustan ja kokoomuksen kannattajien keskuudesta. Perussuomalaisten kannattajat olivat varsin pessimistisiä arvioissaan, etenkin kun kyse oli rikollisuudesta ja maahanmuutosta. Tämä siis jo ennen pakolaiskriisin kärjistymistä.

SDP:n, vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat eivät kesällä 2015 nähneet valoa käytännössä missään asiassa. Neljä vuotta aiem min SDP:n ja vihreiden näkemykset olivat huomattavasti valoisampia. Kannatetun puolueen asema hallituksessa tai oppo-sitiossa vaikuttaa arvioihin tulevasta kehityksestä.

Aiempaa useampi uskoi yritysten kilpailukyvyn ja taloudellisen vakauden parantuvanVuonna 2011 selvitettiin näihin liittyviä näkemyksiä edellisen kerran. Osin arviot olivat kesällä 2015 vähemmän synkkiä kuin

47

neljä vuotta aiemmin. Aiempaa pienempi osa uskoi verotuksen kiristyvän, alueellisten erojen kasvavan, kuluttajien ostovoiman heikkenevän, maahanmuuton ongelmien ja rikollisuuden lisään-tyvän. Aiempaa useampi puolestaan oli vakuuttunut siitä, että so-siaaliturva heikkenee ja työttömyys lisääntyy. Myös sotilaallisten uhkien voimistumista pelättiin kesällä 2015 yleisemmin kuin neljä vuotta aiemmin.

Suomalaisista vähintään joka toinen uskoo, että seuraavan nel-jän vuoden aikana tapahtuu seuraavia asioita: 2011 2015Verotus lisääntyy 84 % 69 %Sosiaaliturva vähenee 52 % 69 %Yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisääntyy 70 % 68 %Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus vähenee 62 % 65 %Alueelliset erot kasvavat 71 % 61 %Kuluttajien ostovoima vähenee 65 % 59 %Koulutus ja sivistys vähentyvät ei kys. 57 %Kansalaisten hyvinvointi vähenee 56 % 56 %Alkoholiongelmat lisääntyvät 57 % 52 %Työttömyys lisääntyy 46 % 52 %Rikollisuus lisääntyy 63 % 51 %Maahanmuuton ongelmat lisääntyvät 63 % 49 %

JohtopäätöksetReilu kuukausi ennen eduskuntavaaleja suomalaisten usko puo-lueiden aikaansaannoksiin oli koetuksella. Enemmistö arvioi, että puolueet ovat kyvyttömiä ajamaan kansalaisille tärkeitä asioi ta. Tähän nähden eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus kui-tenkin nousi varsin korkealle tasolle.

Suomessa hallituksen kokoonpano ratkeaa puolueiden halli-tusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen. Ruotsissa on blokki-vaalit, ja vaalien jälkeen hallituksen muodostaa joko oikeisto- tai vasemmistoblokki. Äänestäjillä Suomessa on vetoa blokkivaalei-hin. Tulosten mukaan selkeä enemmistö suomalaisista tahtoisi tietää ennen eduskuntavaaleja tulevasta hallituspohjasta.

Vaikka äänestäjien liikkuvuus on lisääntynyt, selvä enemmistö kuitenkin valitsee ensin puolueen ja sitten vasta sen listoilta par-

48

haan ehdokkaan. Puolue ennen ehdokasta -ajattelu voimistuu vaalipäivän lähestyessä siihen nähden, mitä ihmiset ennen vaale-ja otaksuvat tekevänsä.

Kansalaisten näkemykset sopivista hallituspuolueista muuttu-vat varsin nopeasti. Näyttäisi siltä, että vaalien alla esitetyt toiveet parhaista hallituspuolueista kääntyvät vaalituloksen suuntaisiksi miltei heti tulosten varmistuttua.

Hallitukseen kohdistuvat odotukset sen sijaan ovat melko py-syviä eivätkä muutu kovin herkästi ajassa. Moniin hyvinvointita-voitteisiin kohdentuu runsaasti odotuksia riippumatta siitä, mil-loin ihmisille esitetään kysymykset. Suomalaiset kaipaavat so-siaaliturvan ohella fyysistä turvaa ja sosiaaliturvan kontrollia. Monien asioiden toivotaan jatkuvan kuten ennenkin. Suuria muutoksia ei juuri haluta. Taustalla piilee pelko menettämisestä.

Maan talouden tilan tasapainottamiseksi suomalaiset olivat kesällä 2015 valmiita hyväksymään monia hallituksen esittämiä säästöjä. Näihin kuuluvat etenkin subjektiivisen päivähoito-oi-keuden rajaaminen silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa per-heen toista lasta tai toinen vanhemmista on työtön, päivä- ja ri-kesakkojen kaksinkertaistaminen ja kehitysyhteistyömääräraho-jen leikkaaminen.

Verotuksen osalta kansalaisten enemmistö oli valmis hyväksy-mään kaikki hallituksen esittämät linjaukset. Suurta kannatusta kohdentui etenkin tupakkaveron korottamiseen, rekisteröityjen veneiden ja moottoriajoneuvojen (moottoripyörät yms.) asetta-miseen verolle, kotitalousvähennyksen parantamiseen ja työn ve-rotuksen keventämiseen korottamalla työtulovähennystä.

Suomalaiset eivät odota lähivuosilta kovinkaan paljon hyvää. Enemmistö uskoo monien asioiden kehittyvän huonompaan suuntaan. Verotus kiristyy, ja sosiaalinen turvallisuus ja kansa-laisten hyvinvointi heikkenevät. Melko moni kuitenkin luottaa tai ainakin toivoo, että taloudellinen vakaus lisääntyisi maassam-me seuraavan neljän vuoden aikana.

49

Koko väestö0 25 50 75 100

45 29 26

Kuvio 1.

KAN-NATTAA

EIKANNATA

Kunnallisalan kehittämissäätiö 2015

EI OSAASANOA

MITEN SUHTAUTUU YLEISESTI OTTAEN SIIHEN,ETTÄ KUNTIEN/KUNTAYHTYMIEN SIJAAN AINA-KIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIIRTY-VÄT KUNTAA SUUREMPIEN ITSEHALLINTO-ALUEIDEN VASTUULLE (%).

50

Kaikki

NainenMies

PeruskoulutusMuu koulutusAkateeminen

Ylempi toimihenkilöAlempi toimihenkilö

TyöntekijäYrittäjä

OpiskelijaEläkeläinen

Työtön

SAKAkavaSTTK

PääkaupunkiseutuKaupunkimainen kunta

Taajaan asuttuMaaseutumainen

Helsinki-UusimaaEtelä-SuomiLänsi-Suomi

Pohjois- ja Itä-Suomi

TyöväenluokkaAlempi keskiluokkaYlempi keskiluokka

KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut

HallituspuolueetOppositiopuolueet

0 25 50 75 100

45

3654

3734424958

354863

63523340405629

386255

3348415865

52424151

46414349

285164

68397246522421

6139

29

3623

4035332717

352524

21183333382150

332423

3626331818

29303025

33272729

412418

11291330283343

1733

26

2823

2331252425

302713

16303427222321

291422

3126262417

19282924

21323022

312518

21321524204336

2228


KAN-NATTAA

EIKANNATA

EI OSAASANOA

MITEN SUHTAUTUU YLEISESTI OTTAEN SIIHEN,ETTÄ KUNTIEN/KUNTAYHTYMIEN SIJAAN AINAKINSOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIIRTYVÄT KUN-TAA SUUREMPIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN VAS-TUULLE (%).

Kuvio .2

Alle 25 vuotta25–34 vuotta35–49 vuotta50–60 vuottaYli 60 vuotta

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

51

Valtion aluehallinnon kehittämistehtävätAluekehittäminen ja maakuntakaavoitus

EnergiahuoltoJoukkoliikenne

Ammatillinen koulutusJätehuolto

ElinkeinopolitiikkaYmpäristön huolto

Palo- ja pelastustoimiKulttuuri

MaankäyttöKansalaisopistot

Liikunta- ja urheilumahdollisuudetLukiokoulutus

0 25 50 75 100

61555252505047

47414039383130

25222418201928

21172124241819

14232430303125

32423937385151


KAN-NATTAA

EIKANNATA

Kuvio . MITEN SUHTAUTUU SIIHEN, ETTÄ SEURAAVAT TEHTÄVÄT SIIR-RETTÄISIIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN OHELLA UUSI-EN ITSEHALLINTOALUEIDEN VASTUULLE (%).

EI OSAASANOA

3

52

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

55

5257

4439566366

475575

70623757476652

556958

4157556669

64515455

58545551

356175

70437557615052

6457

22

2618

3130211716

281911

8133025301626

181716

3020221414

20232417

24221724

351610

1318919172321

1319

23

2225

2531232018

252614

22253318231822

271426

2923232017

16262228

18242825

302315

17391624222727

2324


KAN-NATTAA

Kuvio .

EI OSAASANOA

TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: ALUEKEHITTÄMINEN JA MAA-KUNTAKAAVOITUS (%).

EIKANNATA

4


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

53

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

50

4852

3339535858

415268

65633653425642

476257

3856495464

52465163

49495052

365663

67417050533738

6146

20

2318

2931171714

251914

11102915261532

201712

2819261314

23212113

26191718

331510

1116718192219

1119

30

2930

3830302528

342918

24273532322926

332131

3425253322

25332824

25323330

312927

22432332284143

2835


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio . TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: AMMATILLINEN KOULUTUS (%).

5


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

54

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

47

4252

2731515658

385061

62573547245844

475154

2851405864

52444253

48474547

355160

52436354563247

5350

28

3520

4542241918

362610

11164020451933

292121

4125301915

27302620

31292525

422116

18341322223621

2123

25

2328

2827252524

262429

27272533312323

242825

3124302321

21263227

21243028

232824

30232424223232

2627


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio . TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: ELINKEINOPOLITIIKKA (%).

6


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

55

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

52

5055

5140555458

465170

71494156485750

485949

4252476265

64494753

58535343

405467

58576943634061

6153

24

2819

3734201915

282312

9153514321832

221917

3220271215

21252319

25212027

371910

1818826192620

1522

24

2226

1226252727

262618

20362430202518

302234

2628262620

15263028

17262730

232723

24252331183419

2425


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: ENERGIAHUOLTO (%).

Kuvio 7.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

56

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

52

4955

4342486062

445367

67583753476135

506359

3651566061

58485061

56515742

385767

60537051563851

6151

18

2015

282818129

22187

7142513251034

191412

3313181011

19181915

21171219

29137

1213517181813

1016

30

3130

2930342829

342926

26283834282931

312329

3136263028

23343124

23323139

333026

28342532264436

2933


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: JOUKKOLIIKENNE (%).

Kuvio 8.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

57

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

50

4753

4544515454

455063

61633946505544

535655

3751466158

58484550

55465344

375862

56487048634546

5852

19

2216

303416149

231910

9102913271030

171512

341320914

18202012

21191421

32138

1119820151518

1316

31

3131

2522333237

323127

30273241233526

302933

2936343028

24323538

24353335

312930

33332232224036

2932


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio 9. TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: JÄTEHUOLTO (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

58

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

38

3640

2137444039

333850

58403635233834

444640

3032394754

46343445

42363932

334147

41425143362931

4536

24

2621

4437171615

302114

11123023411632

181812

3621241618

24261816

26242222

331815

14211518192617

1619

38

3839

3526394446

374136

31483442364634

383648

3447373728

30404839

32403946

344138

45373439454552

3945


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: KANSALAISOPISTOT (%).

Kuvio 10.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

59

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

40

4139

1937444445

354345

50443543224644

464450

2346365146

42374547

41413543

354245

44405249312430

4636

21

2319

2733191714

261813

16142719271527

171915

3115201320

22202417

25211619

321712

12191017181621

1317

39

3642

5430373941

393942

34423838513929

373735

4639443634

36433136

34384938

334143

44413834516049

4147


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: KULTTUURI (%).

Kuvio 11.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

60

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

31

3131

1629363633

293333

43352833163529

363239

1536284037

37293133

35323125

293236

30364330281929

3627

18

1916

2428161411

221513

13112515201228

161613

2414181217

21181711

23171515

28149

915417201617

917

51

5053

6043485056

495254

44544752645343

485248

6150544846

42535256

42515460

435455

61495353526554

5556


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio . TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: LIIKUNTA- JA URHEILUMAHDOL-LISUUDET (%).

12


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

61

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

30

3030

732353433

253139

44322837133229

403434

1831283846

35282338

32332926

252840

30294632331523

3527

19

2316

2630151614

231714

12122617211531

161714

2819211215

23192012

25191416

311410

1116519172415

1018

51

4754

6738505053

525247

44564646665340

444952

5450515039

42535750

43485758

445850

59554949506162

5555


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio 13. TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: LUKIOKOULUTUS (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

62

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

39

3741

2627464642

324054

61363233344434

424449

2936404955

53382734

44374131

294056

35315446552935

4044

24

3118

3736211817

322014

11152926391832

212414

3920241516

22252722

27272023

361913

15241421193023

1722

37

3241

3737333641

364032

28493941273834

373237

3244363629

25374644

29363946

354131

50453233264142

4334


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio 14. TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: MAANKÄYTTÖ (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

63

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

41

3249

2532424950

334357

53493144275033

495052

2538415457

45403151

42394339

314255

53375947363242

5141

17

1915

282815128

221410

1010241126924

12149

2815171012

18171911

20171217

28128

912814181812

915

42

4936

4740433942

454333

37414545474143

393639

4747423631

37435038

38444544

414637

38513339465046

4044


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio 15. TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: PALO- JA PELASTUSTOIMI (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

64

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

47

4351

4032525254

434759

60523641425639

515557

2949446357

55454346

52474346

364960

52506549443752

5646

21

2517

3734171211

261810

9142913341232

171812

3516211112

22212114

24191721

312010

13181118172113

1417

32

3232

2334313635

313531

31343546243229

322731

3635352631

23343640

24344033

333130

35322433394235

3037


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio 16. TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: YMPÄRISTÖN HUOLTO (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

65

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

61

5666

4644656973

526478

77714855477158

627470

4762607079

64596264

60616856

456777

67578171674862

6965

25

3119

3938211816

332212

11153627351732

241919

3622281713

25252623

29222028

392111

17231020213118

1621

14

1315

1518141311

151410

12141618181210

14711

171612138

11161213

11171216

161212

162099122120

1514


KAN-NATTAA

EI OSAASANOA

EIKANNATA

Kuvio . TEHTÄVIEN SIIRTO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN VASTUULLE: VALTION ALUEHALLINNON KE-HITTÄMISTEHTÄVÄT (%).

17


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

66

52

22

26

Valtion verotuksen kauttaAntamalla alueille verotusoikeus verokatolla*

Ei osaa sanoa0 20 40 60


Kuvio . KUMPI ON PAREMPI TAPA JÄRJESTÄÄ UUSIEN ITSEHAL-LINTOALUEIDEN RAHOITUS (%)*.

*Kysymysmuoto täydellisenä: Valtioneuvosto on kaavaillut, että uusien itsehallintoalueiden rahoitus tuleejoko a) suoraan valtiolta tai b) itsehallintoalueille tulee oma verotusoikeus. Molemmissa tapauksissa kun-nallisvero poistuu itsehallintoalueille siirtyvien tehtävien osalta. Kumpi on parempi tapa järjestää uusienitsehallintoalueiden rahoitus? 1) Valtion verotuksen kautta 2) Antamalla alueille verotusoikeus, kuitenkinniin, että siinä on verokatto 3) En osaa sanoa

18

67

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

52

4658

3839545666

455466

62643954396443

496360

4351536259

55495662

54495451

415962

65455870454262

5758

26

3517

3441232017

342215

10174022321643

311521

3920351713

19292519

24252925

431514

16261317204419

1822

22

1925

2820232417

212419

28192124292014

202219

1829122128

26221919

22261724

162624

19292913351419

2520


EIOSAASANOA

Kuvio .

VALTIONVEROTUK-SEN KAUTTA

KUMPI ON PAREMPI TAPA JÄRJESTÄÄ UUSIEN ITSE-HALLINTOALUEIDEN RAHOITUS (kysymys ja vastaus-vaihtoehdot täydellisinä, ks. teksti; %).

ALUEILLE VERO-TUSOIKEUS

VEROKATOLLA

19-


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

68

18

33

25

24

Tarvitaan suurta kuntien määrän vähentämistäTarvitaan pientä säätöä kuntien määrään

Ei käytännössä tarvita ollenkaanEi osaa sanoa

0 10 20 30 40

Kuvio . TARVITAANKO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN PE-RUSTAMISEN JÄLKEEN (v. 2019) KUNTIEN MÄÄRÄÄVÄHENTÄVIÄ KUNTALIITOKSIA (kun kuntien järjestä-misvastuulla olevista tehtävistä suurin osa siirtyisi sote-uudistuksen myötä kunnilta uusille itsehallintoalueille; %).


20

9/20154/2014

0 25 50 75 100

1819

3334

2426

2521

PIENTÄSÄÄTÖÄKUNTIENMÄÄRÄÄN

EI KÄY-TÄNNÖSSÄTARVITA

OLLENKAAN

SUURTAKUNTIENMÄÄRÄNVÄHENT.

EIOSAASA-NOA


Kuvio 21. TARVITAANKO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEI-DEN PERUSTAMISEN JÄLKEEN KUNTIEN MÄÄ-RÄÄ VÄHENTÄVIÄ KUNTALIITOKSIA (%)*.

*Kysymysmuoto osittain muuttunut, aiempi muoto: Kuntien järjestämisvastuulla olevistatehtävistä yli 50 prosenttia siirtyisi sote-uudistuksen myötä kunnilta uusille sote-alueille.Tarvitaanko tämän jälkeen kuntien määrää vähentäviä kuntaliitoksia?

69

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

18

1324

07212230

112032

382082222910

152428

413152837

27161716

24181317

101734

141237319919

2119

33

3134

3227313737

293733

30383229313821

363635

2443293933

32332739

32333431

254135

43323628443138

3835

24

3217

4733231612

341913

13173319421333

231514

3821291313

26262115

27232125

351814

11281319283216

1623

25

2425

2133252521

262422

19252730252036

262523

3423272017

15253530

17263227

302417

32281422192827

2523

PIENTÄSÄÄTÖÄKUNTIENMÄÄRÄÄN

EI KÄY-TÄNNÖSSÄTARVITA

OLLENKAAN

SUURTAKUNTIENMÄÄRÄNVÄHENT.

EIOSAASA-NOA

Kuvio . TARVITAANKO UUSIEN ITSEHALLINTOALUEIDEN PE-RUSTAMISEN JÄLKEEN (v. 2019) KUNTIEN MÄÄRÄÄVÄHENTÄVIÄ KUNTALIITOKSIA (%).


22


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

70

Kaikki0 25 50 75 100

10 18 14 12 19 27


JOK-SEENKINTARPEET-TOMANA

TÄYSINTAR-PEET-

TOMANA

Kuvio . KUINKA TARPEELLISENA TAI TARPEETTOMANAPITÄÄ OMAN ASUINKUNTANSA LIITOSTA YHDENTAI USEAMMAN NAAPURIKUNNAN KANSSA ITSE-HALLINTOALUEIDEN PERUSTAMISEN VUODEN2019 JÄLKEEN (%).

EI TAR-PEELL.EIKÄ

TARPEETT.

EIOSAASA-NOA

JOK-SEENKINTARPEEL-LISENA

ERIT-TÄIN

TARPEEL-LISENA

23

71

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

10

713

28111214

61119

21155110154

81213

3851725

129718

1210810

51117

91118211087

1213

18

1619

210212524

112127

3316151652313

192623

1114182326

23151920

22191614

121827

16162517211324

1920

14

1316

1314121517

131515

1217149131514

121714

922101711

18141010

15121514

131813

12121315131017

1214

12

169

23231066

1995

5720816818

1348

1991983

716117

1216912

2284

51561010209

810

19

1919

2019191918

192013

16161327291824

181519

2422181320

19182316

21172016

152018

25191816281218

2119

27

2924

4026272321

322421

13293329372127

302623

3425302215

21283029

18263234

332521

33272021183725

2824

Kuvio 24.


JOK-SEENKINTARPEET-TOMANA

TÄYSINTAR-PEET-

TOMANA

EI TAR-PEELL.EIKÄ

TARPEETT.

EIOSAASA-NOA

JOK-SEENKINTARPEEL-LISENA

ERIT-TÄIN

TARPEEL-LISENA

KUINKA TARPEELLISENA TAI TARPEETTOMANA PITÄÄOMAN ASUINKUNTANSA LIITOSTA YHDEN TAI USEAMMANNAAPURIKUNNAN KANSSA ITSEHALLINTOALUEIDEN PE-RUSTAMISEN VUODEN 2019 JÄLKEEN (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

72

63

62

61

54

2

11

Julkisessa sairaalassaYksityisessä terveyskeskuksessa

Kunnallisessa terveyskeskuksessaYksityisessä sairaalassa

Ei missään näistäEi osaa sanoa

0 20 40 60 80

Kuvio 25. MISSÄ KAIKKIALLA SAA NYKYISIN HYVÄÄ HOITOA (%).


1711

22

5054

5261

5362

5963Julkisessa sairaalassa

Yksityisessä terveyskeskuksessa

Kunnallisessa terveyskeskuksessa

Yksityisessä sairaalassa

Ei missään näistä

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80


20152013

Kuvio 26. MISSÄ KAIKKIALLA SAA NYKYISIN HYVÄÄ HOI-TOA (%).

73

61

6261

57555861

74

5663

69

6261

565455

7649

626868

6463

6067

60

62606264

60606363

556664

7154

6370

6661

58

6466

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK



UusimaaEtelä-SuomiLänsi-Suomi



KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100


Kuvio 27. MISSÄ KAIKKIALLA SAA NYKYISIN HYVÄÄ HOITOA:KUNNALLISESSA TERVEYSKESKUKSESSA (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

18–30 vuotta31–40 vuotta41–50 vuotta51–60 vuottaYli 60 vuotta

74

62

6362

676771

6149

5665

74

856264

5574

4844

5275

61

605658

6479

726060

57

706565

47

5565

74

5767

8357

6756

63

6961

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100


Kuvio 28. MISSÄ KAIKKIALLA SAA NYKYISIN HYVÄÄ HOITOA:YKSITYISESSÄ TERVEYSKESKUKSESSA (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


75

Työnantajan kustantamia yksit. t-palv.Yksityisiä terveyspalveluita

Kunnallisia terveyspalveluita0 25 50 75 100

1

1

0

7

2

1

0

0

1

8

10

5

56

38

53

28

49

40

ERITTÄINTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN

ERITTÄINTYYTY-MÄTÖN

EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI

Kuvio 29.


KUINKA TYYTYVÄINEN ON OLLUT SAAMAANSA HOITOON KÄYTTÄ-ESSÄÄN ENSISIJAISESTI KÄYTTÄMIÄÄN TERVEYSPALVELUITA (%).

20152013

20152013

20152013

0 25 50 75 100

28

32

49

42

40

34

56

51

38

44

53

56

8

9

10

12

5

6

0

0

0

0

1

1

7

5

2

1

1

3

1

3

1

1

0

0


MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN


EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI


Kunnallisia terveyspalveluita

Yksityisiä terveyspalveluita

Työnantajan kustantamia yk-sityisiä terveyspalveluita

Kuvio 30. KUINKA TYYTYVÄINEN ON OLLUT SAAMAANSA HOITOON KÄYTTÄ-ESSÄÄN ENSISIJAISESTI KÄYTTÄMIÄÄN TERVEYSPALVELUITA (%).

76

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

0 25 50 75 100

26

31

46

51

38

43

58

54

47

30

56

51

8

8

6

14

5

5

0

0

0

0

1

0

6

6

1

2

0

1

2

1

0

3

0

0


MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN


EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI


Kunnallisia terveyspalveluita

Yksityisiä terveyspalveluita

Työnantajan kustantamia yk-sityisiä terveyspalveluita

KUINKA TYYTYVÄINEN ON OLLUT SAAMAANSA HOITOON KÄYTTÄ-ESSÄÄN ENSISIJAISESTI KÄYTTÄMIÄÄN TERVEYSPALVELUITA (%).

Kuvio 31.

Palveluiden laatuPalveluiden saavutettavuus

Palveluiden määräPalveluketjun toimivuus*

0 25 50 75 100

22

31

2725

34

17

2321

21

17

2026

23

35

3028

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Kuvio 32. MITEN USKOO SEURAAVIEN ASIOIDEN MUUTTUVANUUDEN SOTE-RATKAISUN MYÖTÄ (%).

*Kysymysmuoto lyhentämättömänä: Palveluketjun toimivuusperuspalveluista aina erikoishoitoa vaativiin palveluihin.

77

12/201512/201404/2014

12/201512/201404/2014

12/201512/201404/2014

12/201512/201404/2014

0 25 50 75 100

221416

31814

271115

251924

342832

171619

232327

211919

211319

171018

201219

261823

234533

356650

305439

284434

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Kuvio 33. MITEN USKOO ASIOIDEN MUUTTUVAN SOTE-RATKAISUNMYÖTÄ (tutkimuksille yhteiset arviointikohteet, %).

Palveluiden saavutettavuus

Palveluiden laatu

Palveluiden määrä

Palveluketjun toimivuus

78

KOKKESK

PSSDPVIHRMuutVAS

KOKKESKVIHRPS

SDPMuutVAS

KOKKESKVIHRPS

MuutSDPVAS

KOKKESKMuutPS

VIHRSDPVAS

0 25 50 75 100

4637171413137

57393331282612

44383432262115

4839312921166

34363237353935

16231315172025

27301717322324

23222020182526

12162217251823

9102516151115

1214251991623

17241624342324

8112932273035

18282938404348

17182432334038

12153327273644

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Palveluiden määrä

Palveluiden laatu

Kuvio 34.

Palveluiden saa-vutettavuus

Palveluketjun toi-mivuus peruspal-veluista aina eri-koishoitoa vaati-viin palveluihin

MITEN USKOO ERI ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDENSOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: PUOLUEITTAISET NÄKE-MYSEROT (%).

79

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

22

1825

2019231726

202223

29231323272516

132024

1521212529

19202726

20182524

142331

3717461413713

3613

34

3534

2930293945

323541

32343230274434

364239

3936373728

33353337

30403039

334035

36323437353539

3437

21

2517

2727191614

241917

18172720291419

201911

2122131920

21221817

23241818

231617

16221217252318

1620

23

2224

2424292815

242419

21262827171731

311926

2521291923

27232220

27182719

302117

1129832273530

1430

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Kuvio 35. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDENSOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: PALVELUIDEN LAATU (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


80

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

31

3131

2826332439

273333

40332444263624

273830

2627343536

33293035

32273133

223340

39315728331226

4427

17

1618

1311141926

181618

1515151292716

151825

2116181816

18171419

17181320

151819

23151617132520

1818

17

2113

2124161711

201516

16122217251118

14149

1720111418

17191714

18201616

211416

1016915251511

1116

35

3238

3839374024

353633

29403927402642

443036

3637373330

32353932

33354031

423525

28381840294843

2739

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Kuvio 36. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDENSOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: PALVELUIDEN SAAVU-TETTAVUUS (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


81

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

27

2727

2428282132

233031

34312141233115

243529

2026303032

29272527

29262924

173237

38324421341526

3925

23

2026

1816212235

222227

23221815143328

162628

2918272623

22232522

21252026

192427

30172723172432

2724

20

2515

2423201813

231717

20142522261322

181614

2320121720

20201718

21202017

231416

1419121625239

1417

30

2832

3433313920

323125

23333622372335

422329

2836312725

29303333

29293133

413020

18321740243833

2034

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Kuvio 37. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDENSOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: PALVELUIDEN MÄÄRÄ (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


82

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

25

2228

2122232135

212532

30231425253422

212926

1823253330

22262628

25242922

152735

3929481621631

4019

21

1824

2018162425

241820

20221922222517

182124

2917282116

22202222

19182026

202323

22202325182620

2224

26

3221

3330282318

282624

26213415331828

212918

2431192027

27272423

27282328

302024

24241723342416

2123

28

2827

2630333222

273124

24343338202333

402132

2929282627

29272827

29302824

353018

15271236274433

1734

PARA-NEE

HEIK-KENEE

EI MUU-TOSTA

EI OSAASANOA


Kuvio 38. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN MUUTTUVAN UUDENSOTE-RATKAISUN MYÖTÄ: PALVELUKETJUN TOIMI-VUUS PERUSPALVELUISTA AINA ERIKOISHOITOAVAATIVIIN PALVELUIHIN (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


83

12/2015

12/20150 25 50 75 100

7

17

13

38

22

8

22

21

36

16


SUHTAUTUMINEN SOTEa KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%).Kuvio 39.

TÄYSINERI

MIELTÄ

JOKSEEN-KIN SAMAAMIELTÄ

EIOSAASANOA

JOKSEEN-KIN ERIMIELTÄ

TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (sote-uudis-tus) pitäisi kokonaisuudessaan lykätä eduskuntavaalien yli seu-raavan hallituksen hoidettavaksi" (v1)

"Minulle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jär-jestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee" (v2)

12/201512/2014

12/201512/201404/201406/2013

0 25 50 75 100

717

17171414

1320

38374025

2225

86710

2221

21262631

3617

16141320


SUHTAUTUMINEN SOTEa KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%).

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (sote-uudis-tus) pitäisi kokonaisuudessaan lykätä eduskuntavaalien yli seu-raavan hallituksen hoidettavaksi" (v1)

"Minulle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jär-jestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee" (v2)

Kuvio 40.

84

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

7

67

637108

955

53966714

1344

117578

8757

7874

1055

261103108

38

13

1412

1212161511

16128

1015168121314

181215

1512161210

1513812

13121513

18148

59425131818

520

22

2618

2933182111

291914

17183417261023

291314

2618221711

19232715

24222219

321415

1122816173125

1220

22

2420

2420272019

172721

23272023232016

172229

2327231823

20232220

21252021

192919

14232326302422

1926

36

3043

2932323451

293752

45372146335033

234938

2536344648

38343846

35333643

213853

68406423371727

6126

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 41. "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus(sote-uudistus) pitäisi kokonaisuudessaan lykätä vielätulevienkin eduskuntavaalien yli seuraavan hallituksenhoidettavaksi" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


85

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

17

1718

1915151918

191615

1815178191918

161518

1424201417

18171914

17201419

172017

2118221315169

2112

38

3837

3742403434

373738

43383841383236

434241

3739383735

37383140

37413637

383938

27383443412752

3242

8

87

1510445

1174

441231359

1152

117744

81072

10587

1344

96145410

55

21

2319

1822251921

182323

14292118182319

172319

2117212523

22202026

20202519

192219

19201822273016

1924

16

1419

1111162422

151720

21141230122118

131520

1713142021

15152318

16141718

131522

24182518122313

2317

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 42. "Minulle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspal-velut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pää-see" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


86

Kaikki0 25 50 75 100

1630329193


ERITTÄINHYVIN

MELKOHYVIN

NEUT-RAALI

EI OSAASANOA

MELKOHUON.

ERITTÄINHUONOSTI

Kuvio 43. KUINKA HYVIN ON MIELESTÄÄN PERILLÄ ITSEHAL-LINTOALUEUUDISTUKSESTA* (%).

*Kysymys taustoituksineen: Hallituspuolueet ovat sopineet uusista, nykyisiin maakuntiin perustu-vista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Itse-hallintoalueet järjestävät 1.1.2019 lähtien kuntien ja kuntayhtymien sijasta sosiaali- ja terveyspal-velut. Lisäksi niiden vastuulle tulevat ainakin pelastustoimi, maakuntien liittojen tehtävät sekä elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät, mahdollisesti myös ym-päristöterveydenhuolto. Hallituksen mukaan uudistuksen tarkoituksena on varmistaa riittävän vah-va rahoituspohja palvelujen järjestämiseen sekä yksinkertaistaa ja kansanvaltaistaa hallintoa /Kuinka hyvin olet mielestäsi perillä tästä uudistuksesta?

87

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

3

15

52233

424

3027727

342

61245

2353

2361

134

10151101

61

19

1523

1814171625

122128

28211016182514

142325

1320172622

15201822

19161822

131826

2920242121279

2520

29

2829

2830242732

282832

30242630263127

242927

2626273032

29302129

28283028

253132

26333324253038

3028

3

32

52332

521

1442316

513

62211

5322

5122

422

1103334

13

30

3427

2734363127

343025

25313530343026

383225

3332362828

33283929

30332832

343027

25333137312935

2934

16

1914

1718182011

171710

13202315121120

161118

1619161112

16161515

16191615

23169

912714191113

914


Kuvio 44.

ERITTÄINHYVIN

MELKOHYVIN

NEUT-RAALI

EI OSAASANOA

MELKOHUON.

ERITTÄINHUONOSTI

KUINKA HYVIN MIELESTÄÄN ON PERILLÄ ITSEHALLIN-TOALUEUUDISTUKSESTA (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


88

Kaikki0 25 50 75 100

4 20 28 22 17 9



MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN


EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI

Kuvio 45. KUINKA TYYTYVÄINEN ON HALLITUKSEN UUTEENITSEHALLINTOALUEITA KOSKEVAAN LINJAUK-SEEN (%).

89

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

4

26

31339

356

5317086

324

55454

2457

2447

156

19410012

101

20

1722

2117121727

161928

26121124242517

83022

1415183021

16202023

17162025

82327

462330520721

3512

28

2926

2827322725

302724

24313025342721

302628

3624282723

27282234

23283031

283025

18313232272223

2628

22

2816

2731241712

272210

14243218231327

261320

1827231615

25222315

26241720

291917

13201422252219

1422

17

1718

1519142019

161820

19201519141813

181819

1817191523

18171913

17202012

211616

4181823173318

1222

9

712

6515168

8912

12101175916

15117

9128714

129118

15895

1379

04518111517

315



MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN


EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI

Kuvio 46. KUINKA TYYTYVÄINEN ON HALLITUKSEN UUTEEN IT-SEHALLINTOALUEITA KOSKEVAAN LINJAUKSEEN (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


90

Kaikki0 25 50 75 100

5 25 28 3 25 14


ERITTÄINHYVIN

MELKOHYVIN

NEUT-RAALI

EI OSAASANOA

MELKOHUON.

ERITTÄINHUONOSTI

Kuvio 47.

*Kysymys taustoituksineen: Hallitus aikoo lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuoli-suutta. Hallitus on sopinut, että Suomeen säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä jo-kainen voi itse valita, käyttääkö sosiaali- ja terveyspalveluissa julkista, yksityistä tai kolmannen sek-torin tuottajaa. Hallituksen mukaan valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perus-tason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. / Kuinka hyvin olet mielestäsi perillätästä uudistuksesta?

KUINKA HYVIN ON MIELESTÄÄN PERILLÄ VALIN-NANVAPAUSUUDISTUKSESTA* (%).

91

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

5

37

73556

549

7327957

546

525610

4574

4673

437

11294265

84

25

2426

2722202528

212633

37231815262919

182429

1923272932

25262227

26212824

172633

32273724332714

3325

28

2530

2128282833

292724

24302541223232

332826

3025273125

28262834

25252833

282927

29252827193331

2827

3

32

42222

331

1250325

501

52210

3330

4123

421

2002131

12

25

2922

2426292524

252624

17293125252421

253226

2830282421

25252626

27302322

263022

23321927292237

2329

14

1613

171916157

17149

1413191215816

141212

131811912

1515149

14171215

211010

31471616912

713


ERITTÄINHYVIN

MELKOHYVIN

NEUT-RAALI

EI OSAASANOA

MELKOHUON.

ERITTÄINHUONOSTI

Kuvio 48. KUINKA HYVIN ON MIELESTÄÄN PERILLÄ VALINNAN-VAPAUSUUDISTUKSESTA (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


92

Kaikki0 25 50 75 100

10 32 23 19 9 7



MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN


EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI

Kuvio 49. KUINKA TYYTYVÄINEN ON UUTEEN PALVELUIDENVALINNANVAPAUTTA KOSKEVAAN HALLITUKSENLINJAUKSEEN (%).

93

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

10

812

8810716

71016

16941851412

8146

71071316

1110126

119119

31217

1572854212

186

32

3233

3426302937

313433

34292431433824

243936

3126383538

28333138

27303538

243836

47334521321832

4325

23

2224

2518203024

262319

21222720282219

231927

3125252017

26232022

23252323

282319

22251529222620

2025

19

2414

252820129

241710

12173211171022

211213

1723181411

18192413

22191617

281214

923716172124

1118

9

810

41410129

7914

131261031015

101111

61181010

89913

91099

8109

7951318158

714

7

67

4610105

578

411710468

1457

85488

9648

8764

955

030167184

112



MELKOTYYTY-VÄINEN

MELKOTYYTY-MÄTÖN


EIOSAASANOA

NEUT-RAA-LI

Kuvio 50. KUINKA TYYTYVÄINEN ON UUTEEN PALVELUIDEN VA-LINNANVAPAUTTA KOSKEVAAN HALLITUKSENLINJAUKSEEN (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


94

41

36

14

2

1

6

Aivan liian paljon tarpeeseen nähdenJonkin verran liian paljon tarpeeseen nähden

Sopivasti, jotta yhteiskunta toimiiJonkin verran liian vähän tarpeeseen nähden

Liian vähän tarpeeseen nähdenEi osaa sanoa

0 20 40 60


Kuvio 51. MITÄ MIELTÄ ON YLEENSÄ TOIMINTAA RAJOITTAVISTASÄÄDÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ JA OHJEISTA MAAS-SAMME (%).

09/201512/2014

0 25 50 75 100

41

36

36

38

14

18

6

5

2

2

1

1


JONKINVERRANLIIAN

PALJON

JONKINVERRANLIIANVÄHÄN

SOPI-VASTI,JOTTA(...)

EIOSAASA-NOA

AIVANLIIANPAL-JON

LII-ANVÄ-HÄN

Kuvio 52. MITÄ MIELTÄ ON YLEENSÄ TOIMINTAA RAJOITTA-VISTA SÄÄDÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ JA OHJEIS-TA MAASSAMME (tarpeeseen nähden...; %).

95

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

41

3349

2634504445

404243

55414262224430

503735

3142444858

35424450

37424643

423846

50565134232940

5230

36

4032

4543263536

363831

24353426443646

263745

3836273327

39334136

37333834

284435

39273733472940

3538

14

1712

1611171613

131321

1621107221316

151916

1615161512

1815911

16151115

151316

710928232515

924

6

85

138444

1042

201211054

741

851031

3833

7737

1231

26234104

35

2

12

03212

123

2212222

230

51212

3220

2221

212

1111351

12

1

10

01100

010

1112002

003

21100

2010

1100

110

1001020

01


JONKINVERRANLIIAN

PALJON


SOPI-VASTI,JOTTA(...)

EIOSAASA-NOA

AIVANLIIANPAL-JON

LII-ANVÄ-HÄN

MITÄ MIELTÄ ON YLEENSÄ TOIMINTAA RAJOITTAVISTASÄÄDÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ JA OHJEISTA MAAS-SAMME (tarpeeseen nähden...; %).

Kuvio 53.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

96

11

37

43

0

0

9

Aivan liian paljonJonkin verran liian paljon

Sopivassa määrinJonkin verran liian vähän

Aivan liian vähänEi osaa sanoa

0 20 40 60

Kuvio 54.


MISSÄ MÄÄRIN KOKEE YHTEISKUNNANERILAISTEN SÄÄDÖSTEN, MÄÄRÄYSTENJA OHJEIDEN RAJOITTAVAN OMAA ELÄ-MÄÄ (%).

09/201512/2014

0 25 50 75 100

11

10

37

37

43

42

9

9

0

1

0

1


JONKINVERRANLIIAN

PALJON


EIOSAASA-NOA

AIVANLIIANPAL-JON

Kuvio 55.

AIVANLIIANVÄ-HÄN

SOPI-VASSAMÄÄ-RIN

MISSÄ MÄÄRIN KOKEE, ETTÄ YHTEISKUNNAN ERI-LAISET SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEETRAJOITTAVAT OMAA ELÄMÄÄ (%).

97

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

11

714

011141511

11915

176112811012

1584

712101313

7101317

8121112

12611

10208351116

137

37

3144

4133414032

383932

41344442323137

403034

3634333846

40373833

38344234

413441

36424237372639

4035

43

5135

4440413950

374846

40533427545040

365254

4646444540

49424043

45444143

355344

48294854495532

4250

9

116

1515457

1346

261031299

996

981331

31097

99611

1264

68266713

57

0

01

01000

101

0110101

011

20010

1100

0100

010

0000300

01

0

00

00010

000

0000001

001

00000

0000

0000

000

0100010

00


JONKINVERRANLIIAN

PALJON


EIOSAASA-NOA

AIVANLIIANPAL-JON

AIVANLIIANVÄ-HÄN

SOPI-VASSAMÄÄ-RIN

Kuvio 56. MISSÄ MÄÄRIN KOKEE, ETTÄ YHTEISKUNNAN ERILAISETSÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RAJOITTAVATOMAA ELÄMÄÄ (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

98

60

52

51

51

33

31

23

22

19

10

7

7

7

6

Elinkeinojen harjoittaminen (luvat)Rakentaminen ja remontointi

Alkoholijuomien valmistus ja myyntiKauppojen ja ravintoloiden aukioloajat

MaataloustuotantoElintarvikkeiden valmistus

MainontaLiikenne

YmpäristönsuojeluKuluttajansuojeluJossakin muuallaPankkitoimintaEi osaa sanoa

Ei missään0 20 40 60 80

MISSÄ KAIKISSA ASIOISSA KOKEE OLEVAN LIIAKSIRAJOITTAVIA SÄÄDÖKSIÄ, MÄÄRÄYKSIÄ TAI OHJEI-TA (%).

Kuvio 57.


99

87

76

87

107

1010

2119

2222

2723

3131

3233

4751

4851

5152

5960Elinkeinojen harjoittaminen (luvat)

Rakentaminen ja remontointi

Alkoholijuomien valmistus ja myynti

Kauppojen ja ravintoloiden aukioloajat

Maataloustuotanto

Elintarvikkeiden valmistus

Mainonta

Liikenne

Ympäristönsuojelu

Kuluttajansuojelu

Pankkitoiminta

Jossakin muualla

Ei missään

Ei osaa sanoa

0 20 40 60


Kuvio 58.

09/201512/2014

MISSÄ KAIKISSA ASIOISSA KOKEE OLEVANLIIAKSI RAJOITTAVIA SÄÄDÖKSIÄ, MÄÄRÄYK-SIÄ TAI OHJEITA (%).

100

52

4758

3044

5757

62

4956

51

555455

7131

6238

595456

345251

5965

4752

6257

4648

5957

5052

57

6668

6243

3136

52

6639

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 20 40 60 80

MISSÄ KOKEE OLEVAN LIIAKSI RAJOITTAVIASÄÄDÖKSIÄ: RAKENTAMINEN JA REMON-TOINTI (%).

Kuvio 59.



Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

101

60

5764

4962

6854

60

606062

745756

7650

6454

6162

60

4962

527069

6158

6764

596064

59

536467

7171

6651

5941

71

7055

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 20 40 60 80


Kuvio 60. MISSÄ KOKEE OLEVAN LIIAKSI RAJOITTAVIASÄÄDÖKSIÄ: ELINKEINOJEN HARJOITTAMI-NEN (LUVAT) (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

102

31

2934

12323637

33

2733

39

4028

3348

1036

30

373132

183132

3938

293033

43

2925

3636

2829

35

3745

3218

3121

45

3827

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 20 40 60 80


Kuvio 61. MISSÄ KOKEE OLEVAN LIIAKSI RAJOITTAVIASÄÄDÖKSIÄ: ELINTARVIKKEIDEN VALMIS-TUS (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

103

51

4953

515453

4748

485254

6556

4749494847

4952

45

44474947

63

5551

4744

565050

45

4648

58

416465

4660

3639

5546

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 20 40 60 80


Kuvio 62. MISSÄ KOKEE OLEVAN LIIAKSI RAJOITTAVIASÄÄDÖKSIÄ: KAUPPOJEN JA RAVINTOLOIDENAUKIOLOAJAT (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

104

51

4062

515755

4943

5053

50

6354

4857

5143

52

564953

444849

6059

5352

4546

5345

5846

495455

5164

594648

4555

5748

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 20 40 60 80


Kuvio 63. MISSÄ KOKEE OLEVAN LIIAKSI RAJOITTAVIASÄÄDÖKSIÄ: ALKOHOLIJUOMIEN VALMISTUSJA MYYNTI (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

105

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki0 25 50 75 100

44

2

30

20

10

28

37

8

47

33

32

34

5

5

5

7

12

12

11

37

14

27

28

15

3

48

4

13

18

11

"Harmittaa ja ahdistaa, koska kieltoja on lähes joka paikassa" (v4)

"Viranomaisten tulee ohjailla kansalaisia voimakkaammin, koskaihmiset eivät pysty muuten elämään oikein" (v2)


Kuvio 64.

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

SUHTAUTUMINEN SÄÄNTELYÄ JA RAJOITUKSIA KOS-KEVIIN VÄITTÄMIIN (%).

"Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkas-ti" (v1)

"Suurin osa Suomen täysi-ikäisistä ihmisistä kyllä osaa pitäähuolta itsestään ilman ohjausta ja määräyksiä" (v3)

"Uppiniskaiset ja niskuroivat ihmiset vastustavat turhaan viran-omaisten tarpeellisia määräyksiä" (v5)

"Jos joku keksii Suomessa jotain uutta, joka ei ole suoranaisestikiellettyä, niin todennäköisesti siihenkin tulisi olla jonkin viran-omaisen lupa" (v6)

106

09/201512/2014

09/201512/2014

09/201512/2014

09/201512/2014

09/201512/2014

09/201512/2014

0 25 50 75 100

4442

22

3025

2018

1011

2819

3736

810

4744

3332

3233

3434

54

55

56

76

1210

1218

1114

3738

1420

2727

2831

1518

34

4845

45

1317

1815

1111

"Harmittaa ja ahdistaa, koska kieltoja on lähes joka paikassa" (v4)

"Viranomaisten tulee ohjailla kansalaisia voimakkaammin, koskaihmiset eivät pysty muuten elämään oikein" (v2)


TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

SUHTAUTUMINEN SÄÄNTELYÄ JA RAJOITUKSIA KOS-KEVIIN VÄITTÄMIIN (%).

"Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkas-ti" (v1)

"Suurin osa Suomen täysi-ikäisistä ihmisistä kyllä osaa pitäähuolta itsestään ilman ohjausta ja määräyksiä" (v3)

"Uppiniskaiset ja niskuroivat ihmiset vastustavat turhaan viran-omaisten tarpeellisia määräyksiä" (v5)

Kuvio 65.

"Jos joku keksii Suomessa jotain uutta, joka ei ole suoranaisestikiellettyä, niin todennäköisesti siihenkin tulisi olla jonkin viran-omaisen lupa" (v6)

107

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

44

3652

3240524644

464537

52394860234731

484142

3447414656

39464645

41444548

454345

51615331312855

5434

37

4332

4338323341

383738

30413727493843

363941

4435403728

41353939

37394330

364040

38303940392926

3636

5

63

76534

733

22626511

431

43421

35310

6328

812

20135117

15

11

1210

16128149

71118

13118617812

101311

1112141310

1311116

1211811

81211

77721221610

719

3

33

24342

244

3715523

245

73125

4310

4323

342

22053162

26

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pik-kutarkasti" (%).


Kuvio 66.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

108

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

2

22

04213

131

0717011

103

22141

2231

2213

221

4321222

32

8

79

7117107

8711

1041019810

7611

10691110

10886

10786

999

9107101555

910

5

55

78433

752

22747312

630

63413

4547

6437

1022

4213293

23

37

4133

5031323441

373541

30353828424040

374136

3935423231

34373545

33374434

333838

33373838413140

3639

48

4551

3646555246

475045

58524460424837

495050

4354445255

50485041

49504450

464950

50485248405350

5046

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 67. "Viranomaisten tulee ohjailla kansalaisia voimakkaammin,koska ihmiset eivät pysty muuten elämään oikein" (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

109

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

30

2634

2529343327

293129

42312928292917

302536

2432243338

26323226

28293033

253333

32403321232733

3424

47

4945

4145454654

494938

34455247325558

574644

4552524935

46445554

44485244

514941

47394960453044

4648

5

54

106343

643

22621039

331

64321

3636

5338

832

30412126

24

14

1614

2216141212

141319

17141215251111

81813

1912151218

1915712

19151212

141219

14191313281810

1518

4

43

24454

2311

5818425

286

60648

6332

4533

235

42152137

36

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 68. "Suurin osa Suomen täysi-ikäisistä ihmisistä kyllä osaapitää huolta itsestään ilman ohjausta ja määräyksiä" (%).


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

110

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

20

1623

919262018

202018

2418223262016

251515

1421192226

17202119

20181723

221720

19342312111221

2411

33

3036

2732303540

393125

32283539233934

362434

2742333626

31333836

29393432

343431

38283535252135

3431

7

85

710476

854

24836717

1152

86622

4789

6668

1033

6322489

45

27

3223

4024272425

223132

27272918402423

214126

3122292429

29291926

28283023

262930

20283025403726

2632

13

1413

1715131411

111321

152368251010

71523

209131617

19111410

1791314

81716

177102620229

1221

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Harmittaa ja ahdistaa, koska kieltoja on lähes joka pai-kassa" (%).


Kuvio 69.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

111

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

10

713

125111112

101010

91191110118

9912

1310111112

1011105

991311

91110

141310124912

1210

32

3430

2632293438

313429

31293323334023

373239

2938363329

29323340

30353133

353729

36233336303126

3232

12

159

1715111011

17108

5101510141225

15109

10131378

10131018

1281216

15109

1046145167

710

28

2829

3828272924

292534

35262628352227

163527

2924272530

33263224

31263025

252632

25413019382733

3129

18

1619

720221615

132119

2024172881517

231413

1915132421

18181513

18221415

161620

15192119231722

1819

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Uppiniskaiset ja niskuroivat ihmiset vastustavat turhaanviranomaisten tarpeellisia määräyksiä" (%).


Kuvio 70.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

112

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

28

2728

2235332720

302920

31362937202121

332522

2925322834

25282432

25302927

262827

23393524142333

3121

34

3533

4633363028

353530

32273929493027

303237

3236383525

39323628

37293434

383731

40323232372829

3633

12

1510

151291215

131210

89109131428

101412

1691078

11121714

1491015

1389

125812132210

914

15

1416

1513101621

151223

15121214182016

161714

1815121717

15161415

15181612

131619

12131317241516

1219

11

913

27121516

71217

141610110158

111215

51581316

1012911

9141112

101114

13111215121212

1213

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Jos joku keksii Suomessa jotain uutta, joka ei ole suora-naisesti kiellettyä, niin todennäköisesti siihenkin tulisi ollajonkin viranomaisen lupa" (%).


Kuvio 71.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

113

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki0 25 50 75 100

15

15

15

23

30

16

15

23

16

26

17

20

22

26

37

28

37

39

31

27

40

24

42

36

31

29

23

17

30

22

20

27

21

21

26

19

25

18

26

23

20

20

12

9

18

22

12

23

9

15

20

12

13

11

7

6

2

8

15

4

11

4

7

11

11


"Sosiaaliturva muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi" (v6)

"Perustulo mahdollistaisi laiskottelun" (v12)

"Kannatan perustuloa" (v13)

Kuvio 72. SUHTAUTUMINEN PERUSTULOA KOSKEVIIN VÄITTÄ-MIIN (%).

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

"Perustulo merkitsisi suurempaa vastikkeetonta tulonsiirtoa työ-teliäiltä ihmisiltä työhaluttomille" (v1)

"Perustulo olisi hyvä mahdollisuus kaikissa tilanteissa kannustaaihmisiä tekemään töitä" (v2)

"Perustulon rahoittaminen merkitsisi reipasta veroasteen kiris-tämistä" (v3)

"Perustulo yksinkertaistaisi nykyistä tukijärjestelmää, tekisi siitähalvemman ja kevyemmän" (v4)

"Perustulon suuruudesta muodostuisi todennäköisesti kestokiis-ta, jatkuva riidan aihe puolueiden välille" (v5)

"Pysyvien tukien maksaminen terveille ja työkykyisille olisi moraa-litonta" (v7)

"Perustulo mahdollistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvän byro-kratian purkamisen" (v8)

"Perustulo muodostuisi ajan kuluessa hallitsemattomaksi julki-seksi menoautomaatiksi" (v9)

"Perustulo lisäisi kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan jamahdollisuutta yhteistoimintaan" (v11)

"Perustulon myötä olisi helpompi lähteä yrittämään, jos epäon-nistumisesta ei olisi seurauksena taloudellinen ahdinko" (v10)

114

P:nsuuruudestamuodostuisitodennäk.kestokiista,jatkuva

riidanaihe

puolueiden

välille

P:nmyötäolisihelpompilähteä

yrittäm

ään,josepäonnistum.eiolisiseurauks.tal.ahdinko

Perustulomahdollistaisinykyiseensosiaaliturvaan

liittyvänbyrokratianpurkam

isen

Perustuloyksinkertaistaisinykyistätukijärjestelmää,tekisisiitähalvem

man

jakevyem

män

Perustulolisäisikansalaisten

luottamustayhteiskuntaanjamahdollisuuttayhteistoimintaan

Perustuloolisihyvämahdollisuus

kaikissa

tilanteissa

kannustaaihmisiätekemääntöitä

Kannatanperustuloa

Perustulomahdollistaisilaiskottelun

Sosiaaliturvamuuttuisioikeudenm

ukaisemmaksi

Perustulonrahoittam

inen

merkitsisireipastaveroasteen

kiristämistä

Pysyvientukien

maksaminen

terveille

jatyökykyisille

olisim

oraalitonta

Perustulomerkitsisisuurempaavastikkeetontatulonsiirtoatyöteliäiltäihmis.työhaluttomille

Perustulomuodostuisiajan

kuluessa

hallitsem

attomaksijulkiseksimenoautom

aatiksi

025

5075

100

30 26 23 23 17 15 22 20 16 15 15 15 16

39 42 40 37 36 37 29 31 31 28 27 26 24

20 19 21 22 25 17 26 18 27 30 21 23 26

9 9 12 12 15 20 12 20 18 20 22 23 23

2 4 4 6 7 11 11 11 8 7 15 13 11

TÄYS

INSA

MAA

MIELT

Ä

JOKS

EEN-

KINSA

MAA

MIELTÄ

JOKS

EEN-

KINER

IMIELTÄ

TÄYS

INER

IMIELTÄ

EIOS

AASA

NOA

Kuvio73.

SUHTA

UTU

MINENPERUST

ULO

AKOSKEV

IINVÄ

ITTÄ

MIIN

(tekstejäosinlyhennetty,%).

(

Kunnallisalan

kehittämissäätiö2015

115

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

15

1416

1312191515

151614

2015151615164

131314

514201619

15132414

16121616

131618

20192214579

2010

26

2428

2124222636

262527

26302423163522

222924

2326262631

30261730

28242526

212731

3028412317834

3421

23

2917

3622182117

272316

14223216351620

262316

2024172515

20252419

21272323

311817

19201323201323

1721

23

2026

1929212323

202426

29211720202529

231933

2721252323

21222726

22252024

182625

23222122272928

2225

13

1313

111320159

121217

1112122514825

161613

2515121012

1414811

13121611

17139

81131831436

723

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 74. "Perustulo merkitsisi suurempaa vastikkeetonta tulonsiir-toa työteliäiltä ihmisiltä työhaluttomille" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


116

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

15

1317

171819158

151318

18111130231016

151715

2916111017

18151610

17131910

151613

13101012333415

1120

37

3638

3543343537

353743

41383133353646

344135

3142403734

32393637

32373545

343840

42323239423547

3641

17

2014

2514151515

21189

10132715251414

181114

1720141810

14191318

15241617

221513

1415141791415

1414

20

2120

1615192227

202217

15242210122819

252227

1914242224

25182121

25181818

212120

18262821101118

2317

11

1011

710131313

91013

16149125125

899

48111315

1191414

1181210

81014

13171611665

168

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 75. "Perustulo olisi hyvä mahdollisuus kaikissa tilanteissakannustaa ihmisiä tekemään töitä" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


117

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

15

1416

119201419

161415

1616161414185

161217

717191418

18131916

18121513

151418

162018167512

1812

28

2926

1926253237

302724

25332526173922

342227

2129303124

29252736

29312428

263029

28334227201626

3423

30

3525

4333272521

333025

26283913402131

263125

3525223422

28332329

27313231

342725

26222132252438

2331

20

1724

2123212217

162226

24181426261828

182823

2821251426

19212515

20202121

172322

23151720343921

1926

7

59

69776

5710

956213414

678

984710

6864

6687

866

7102514163

68

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 76. "Perustulon rahoittaminen merkitsisi reipasta veroasteenkiristämistä" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


118

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

23

1828

2627242219

202233

27211638302028

183022

3521242524

24242319

25182921

202824

24311620414625

2330

37

3837

3443373439

344037

37443434303946

364243

3336373937

35373840

32393742

333942

45304538353439

4237

22

2717

2918202118

292012

15193213301816

201513

1924191916

20232122

22271921

291716

20151318161118

1616

12

1112

87101617

101312

11101296179

181016

914121112

1411911

14101010

111012

81314164814

1112

6

66

35977

756

10666461

836

458611

7598

7656

766

311128414

85

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 77. "Perustulo yksinkertaistaisi nykyistä tukijärjestelmää,tekisi siitä halvemman ja kevyemmän" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


119

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

30

2535

2128372836

282936

34372720243427

263537

2328303437

34263731

33303224

302834

29493533232331

3629

39

4039

4039364439

374141

40363741424237

434339

4537424136

41393940

40403640

354542

36324941483742

4042

20

2515

2821161714

232011

16192616261319

181615

1823131716

17211820

17201924

231515

20101116132114

1416

9

89

910889

1089

7772081014

1066

1091386

71158

861111

9118

15547151311

910

2

22

22332

223

3133013

303

43205

1311

2421

311

0413162

13

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 78. "Perustulon suuruudesta muodostuisi todennäköisestikestokiista, jatkuva riidan aihe puolueiden välille" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


120

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

16

1616

1420201513

161617

18111234181329

211316

2320151414

16171315

15142015

182011

1421814293319

1321

31

3032

2833313433

303136

35293230263325

283136

2733373427

27323133

28323332

312837

32323432333425

3331

27

3123

3526212624

292720

17333416292421

222625

2328202724

25282527

26312626

282820

29162024201922

2322

18

1620

1815161522

181818

20181410212218

182315

2214181524

20171918

20171321

151822

1723222113824

2018

8

79

5612108

789

109810687

1178

55101011

126127

11686

8610

881695610

118

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 79. "Sosiaaliturva muuttuisi oikeudenmukaisemmaksi" .(%)

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


121

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

15

1515

710141825

151516

201612145255

111319

714181618

17121721

18151215

111520

162425139410

2110

27

2627

2324312530

282725

28292826233112

292630

2126323028

28252929

29242925

292729

34333330181119

3422

21

2417

2923161816

222214

18222716281418

242017

1817142316

17231821

19202024

231817

20121422121424

1619

22

2124

2428202220

202228

25221918262128

212520

2528212124

21242021

19262025

192425

19122323302732

1927

15

1417

171519179

151417

911142618937

151614

2915151014

1716168

15151911

18169

1119512314415

1022

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 80. "Pysyvien tukien maksaminen terveille ja työkykyisilleolisi moraalitonta" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


122

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

23

1828

2529222318

212428

26211730332028

213015

3724222119

20252717

19233121

202621

25351920344320

2527

40

4041

3339424047

383947

40473639294738

394251

2941444444

40404040

41413842

374049

42324743443444

4142

21

2715

3019191817

262012

15163220241619

171810

1823171814

20211727

21231821

261716

19131416141517

1615

12

1311

910141514

111410

151312691414

18820

1510131117

17111012

1611813

121410

111516166514

1412

4

25

33344

433

4335531

524

12466

3364

3253

534

3545235

44

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 81. "Perustulo mahdollistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liitty-vän byrokratian purkamisen" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


123

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

16

1616

1410191522

171516

211516814228

201418

917221423

20131921

20151514

151420

202623174914

2213

24

2423

1523272828

242423

25252531152912

242225

1222203026

31212523

27232024

242527

2421322819722

2621

26

3319

3627212321

272623

21293215312023

222726

2526202621

21292125

24292625

282321

19122424191629

2022

23

1729

2231202221

222423

22231818262235

242519

3319292218

17242625

17212629

202723

27251422333927

2229

11

1013

13913128

101115

11892814722

101212

21169812

111396

1212138

13119

10167925298

1015

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 82. "Perustulo muodostuisi ajan kuluessa hallitsemattomaksijulkiseksi menoautomaatiksi" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


124

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

26

2428

2931312120

252727

26232246331937

193121

3432282021

24282524

24243027

282723

25301623414428

2331

42

4143

4240374345

424145

43463828414842

404451

4041434743

41424738

40474239

364148

46454643402849

4642

19

2415

2418151819

211914

14182713221913

231511

1719181815

20181922

22191620

241813

17101420121714

1416

9

810

47121411

999

129109496

14711

7581213

12968

117711

81012

8101710497

128

4

34

14545

345

5434052

436

23338

3338

3353

444

4574322

53

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 83. "Perustulon myötä olisi helpompi lähteä yrittämään, josepäonnistumisesta ei olisi seurauksena taloudellinenahdinko" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


125

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

17

1520

2118241212

171817

16141437231224

151911

2819191313

15181917

16152216

201815

1719818293320

1423

36

3537

3436294140

353442

35393327294051

393743

3142393836

34374032

32373740

323641

44363738353737

4037

25

2921

3426222318

292516

19253416371815

212223

2523182620

23262226

23312224

282419

20191621221822

1921

15

1515

813171522

131714

2016111111225

171715

1210181617

19141315

19131215

131518

1219251581117

1813

7

67

37898

6611

10689085

858

466714

95610

10475

777

77148614

96

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 84. "Perustulo lisäisi kansalaisten luottamusta yhteiskuntaanja mahdollisuutta yhteistoimintaan" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


126

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

20

1922

1617231925

221921

2323212413258

201623

1618262023

21192126

21192218

221921

2433282161111

2714

31

2833

3130333130

313229

34363018323129

244126

2928283437

35302931

32362631

263135

27363730331934

3330

18

2213

2418131714

181815

12162410211414

201511

1618141810

13191818

15171622

191513

195817101323

1216

20

2020

1925162320

172125

21201428231923

182231

1824231920

22202017

22162219

182521

18112220372823

1826

11

1112

1010151011

121010

1051120111126

1869

21129910

912128

10121410

151010

121551214299

1014

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 85. "Perustulo mahdollistaisi laiskottelun" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


127

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK






KESKPS

KOKSDPVIHRVASMuut


0 25 50 75 100

22

2024

2721232316

222025

17191535371834

192016

3923231918

20232318

19182922

222618

27191216385724

2029

29

2732

2541272828

283130

34332828202837

303335

2431302830

26303426

26343128

292733

27332936311829

2931

26

3021

3820262020

292617

21243613371818

242421

2225232818

24282023

25292127

282421

23221823191522

2121

12

1211

59101719

101215

111510121198

151514

813121314

13101316

1411913

91414

1491597516

139

11

1112

59141217

111113

17911125173

12814

78121220

1791017

1681010

12914

9172616559

1710

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 86. "Kannatan perustuloa" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


128

Kaikki

Kaikki

Kaikki

Kaikki

0 25 50 75 100

16

2

13

26

31

29

38

47

12

7

5

13

33

43

30

12

8

19

14

2

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

SUHTAUTUMINEN PUOLUEITA KOSKEVIIN VÄITTÄ-MIIN (%).


"Puolueet kykenevät valtakunnallisesti ajamaan hyvin kansalaisilletärkeitä asioita" (v2)

"Eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuudenmuuttaa politiikan suuntaa" (v3)

Kuvio 87.

"Puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoittelemansa hallitus-pohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevanhallituksen koostumukseen" (v4)

"Suomessa on liian paljon puolueita" (v1)

129

20152014

20152014

20152014

20152014

0 25 50 75 100

1616

23

1321

2628

3123

2931

3839

4744

1213

711

57

1313

3330

4334

3022

1212

818

1921

1410

24

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


"Puolueet kykenevät valtakunnallisesti ajamaan hyvin kansalaisilletärkeitä asioita" (v2)

"Eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdollisuudenmuuttaa politiikan suuntaa" (v3)

"Puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoittelemansa hallitus-pohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa maan tulevanhallituksen koostumukseen" (v4)

Kuvio 88. SUHTAUTUMINEN PUOLUEITA KOSKEVIIN VÄITTÄ-MIIN (%).

"Suomessa on liian paljon puolueita" (v1)

130

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESKVASVIHR

Muut yht.Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100

16

1516

912131626

181513

139181212916

151017

17151813

15201413

1020211412

21172713771011

181416

31

3429

2222313543

283531

29313146134227

382744

27303738

30333033

1937293637

3833333513172934

313134

12

1311

2015997

1887

9814623720

7125

9141211

12111510

2081567

169102481119

1588

33

3035

3742393119

273637

34463230461730

333628

37342328

34313233

3929273834

3636253036543932

293832

8

89

129895

9612

156561757

7156

1071010

95911

1268610

486122014114

7910

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ

Kuvio 89.


"Suomessa on liian paljon puolueita" (%).

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


131

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100

2

13

03124

133

0302061

223

3222

2222

12241

24116252

132

29

2829

3029222932

332529

19322921383117

293324

33262635

32222732

2427273129

3546113728293122

272933

7

95

144384

1234

338515314

863

4896

6688

184541

0225105213

1142

43

4542

4145484442

335148

59444144364244

384845

43434544

43434840

4245484250

5132593837554443

374847

19

1721

1519261718

211816

19182228111824

231125

17211813

17271518

1522181919

121627191991820

241616

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 90. "Puolueet kykenevät valtakunnallisesti ajamaan hyvinkansalaisille tärkeitä asioita" (%).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


132

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100

13

1017

16971218

171112

1211128171813

13219

11131122

10131615

1711161113

1320172317894

161511

38

3639

2943323948

334143

38412941384533

334145

45363832

43343735

3634354241

5144343940384831

284047

5

73

94353

825

21541048

431

5467

6545

85431

0102125111

733

30

3227

3031363023

303125

33383422252423

372429

28303229

29312929

2536322933

2629312626372537

322927

14

1514

161322148

121515

159202510923

131116

11171310

12171416

1414131512

10618105121717

171312

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 91. "Eduskuntavaalit tarjoavat äänestäjälle todellisen mahdol-lisuuden muuttaa politiikan suuntaa" (%).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


133

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100

26

2626

2524212731

282524

20232519263324

252429

28242431

26282820

2723282529

2932322420192023

262229

47

4648

4645534844

435145

58494748494241

444751

47475437

46454948

4252504747

5443455052545045

445250

13

179

19181198

17912

591716171017

17123

12141312

14121214

171111107

4712518101225

1996

12

1013

812121414

101216

1615101351313

131312

1113814

12111014

1111111614

8171018716156

101214

2

14

21323

233

1414325

145

2216

2414

33023

51133131

151

TÄYSINERI

MIELTÄ


EIOSAASANOA


TÄYSINSAMAAMIELTÄ


Kuvio 92. "Puolueiden tulisi ennen vaaleja ilmoittaa tavoitteleman-sa hallituspohja, jotta äänestäjillä olisi mahdollisuus vai-kuttaa maan tulevan hallituksen koostumukseen" (%).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


134

27

61

12

Valitsee parhaan ehdokkaan välittämättä hänen puoluekannastaanValitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ei osaa sanoa0 20 40 60 80


Kuvio 93. JOS KÄY ENSI HUHTIKUUSSA ÄÄNESTÄMÄSSÄ EDUSKUNTAVAALEISSA,NIIN MITEN MENETTELEE (%).

135

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100

27

2825

2625313323

242928

28333331162126

232833

25263127

26262730

2326273130

2820162616131648

282626

12

1312

21151195

16126

79181217626

1666

7151014

9111416

211110107

4452165426

1885

61

5963

5360585872

605966

65584957677348

616661

68595959

65635954

5663635963

6876797268828026

546669


Kuvio 94.

EI OSAASANOA

Valitsee:ENSIN

EHDOKKAANENSIN

PUOLUEEN

JOS KÄY ENSI HUHTIKUUSSA ÄÄNESTÄMÄSSÄEDUSKUNTAVAALEISSA, NIIN MITEN MENETTE-LEE (vaihtoehdot täydellisinä, ks. teksti; %).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


136

78

78

57

24

23

20

13

11

10

10

8

7

4

4

3

2

5

1

Uskottavuus ja luotettavuusAjaa ja puolustaa yhteisk. kehit. kannalta tärkeitä asioita

Selkeä käsitys ehdokkaasta henkilönä ja ihmisenäVaalikoneen tarjoama tulos

Ehdokkaalla on vankka poliittinen kokemusEhdokkaalla on mahdollisuus tulla valituksi

Ehdokkaan ikäEhdokkaalla on laajat suhdeverkostot

Esiintyminen perinteisissä medioissa (sanomal., tv)Värikkäät, rohkeat kannanotot ja linjaukset

Vetovoimaisuus, karismaattisuusEhdokkaan sukupuoli

On äänestänyt samaa henkilöä aiemminkinAktiivisuus uusissa medioissa (some)

Ystävien, tuttujen suosituksetEhdokkaan vaalimainonta

Jokin muu asiaEi osaa sanoa

0 20 40 60 80 100


Kuvio 95. MITKÄ ASIAT OVAT TODELLA TÄRKEITÄ, KUN TEKEE RATKAISUNEHDOKKAASTA, JOTA ÄÄNESTÄÄ (viisi tärkeintä; ehdokkaan ennenpuoluetta valitsevista, %).

137

11

55

33

23

44

17

107

111

911

1211

613

1015

2119

2719

2424

5460

7680

7482Ajaa ja puolustaa yhteisk. kehit. kannalta tärkeitä asioita

Uskottavuus ja luotettavuus

Selkeä käsitys ehdokkaasta henkilönä ja ihmisenä

Vaalikoneen tarjoama tulos

Ehdokkaalla on vankka poliittinen kokemus

Ehdokkaalla on mahdollisuus tulla valituksi

Ehdokkaan ikä

Esiintyminen perinteisissä medioissa (sanomal., tv)

Ehdokkaalla on laajat suhdeverkostot

Värikkäät, rohkeat kannanotot ja linjaukset

Ehdokkaan sukupuoli

Vetovoimaisuus, karismaattisuus

Aktiivisuus uusissa medioissa (some)

On äänestänyt samaa henkilöä aiemminkin

Ehdokkaan vaalimainonta

Ystävien, tuttujen suositukset

Jokin muu asia

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80 100


NAISETMIEHET

Kuvio 96. MITKÄ ASIAT OVAT TODELLA TÄRKEITÄ, KUN TEKEE RATKAISUNEHDOKKAASTA, JOTA ÄÄNESTÄÄ (viisi tärkeintä; ehdokkaan ennenpuoluetta valitsevista, %).

138

71

51

46

37

31

27

27

23

23

21

14

11

8

7

1

3

1

Puolueen arvomaailmaMonia päteviä ihmisiä tekemään valtakunnall. päätöksiäHyvä linja monissa viime aik. esillä olleissa asiakysym.

Ajaa sen ammatti- tai sos.ryhmän etuja, johon itse kuuluuHalu vaikuttaa maan tulevaan hallituskoostumukseen

Puolueen toiminta neljän vuoden aikanaOn puolueen vakituinen, uskollinen kannattaja

Puolueella on hyvä puheenjohtajaPuolueen lupaukset tulevalle neljälle seuraav. vuodelle

Puolueen julkikuva yleensäPuolueen edustajien esiintyminen julkisuudessa

Halu vaikuttaa pääministerin valintaanPuolueen edustajien esiintyminen vaalitenteissä

Halu näpäyttää hallitusvastuussa oleviaJokin paikallinen kiistakysymys tai asia

Jokin muu asiaEi osaa sanoa

0 20 40 60 80 100


Kuvio 97. MITKÄ ASIAT OVAT TODELLA TÄRKEITÄ, KUN TEKEE RATKAISUNPUOLUEESTA, JOTA ÄÄNESTÄÄ (viisi tärkeintä; puolueen ennen ehdo-kasta valitsevista, %).

139

10

32

12

77

78

1210

1513

2818

3024

3824

2027

2627

1428

3538

4350

5152

6677Puolueen arvomaailma

Monia päteviä ihmisiä tekemään valtakunnall. päätöksiä

Hyvä linja monissa viime aik. esillä olleissa asiakysym.

Ajaa sen ammatti- tai sos.ryhmän etuja, johon itse kuuluu

Puolueen julkikuva yleensä

Puolueen toiminta neljän vuoden aikana

Puolueen lupaukset tulevalle neljälle seuraav. vuodelle

Halu vaikuttaa maan tulevaan hallituskoostumukseen

On puolueen vakituinen, uskollinen kannattaja

Puolueella on hyvä puheenjohtaja

Puolueen edustajien esiintyminen julkisuudessa

Halu vaikuttaa pääministerin valintaan

Puolueen edustajien esiintyminen vaalitenteissä

Halu näpäyttää hallitusvastuussa olevia

Jokin paikallinen kiistakysymys tai asia

Jokin muu asia

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80 100


NAISETMIEHET

Kuvio 98. MITKÄ ASIAT OVAT TODELLA TÄRKEITÄ, KUN TEKEE RATKAISUNPUOLUEESTA, JOTA ÄÄNESTÄÄ (viisi tärkeintä; puolueen ennen eh-dokasta valitsevista, %).

140

37

3835

383635

4733

433233

2739

4528

413434

573337

324040

30

3344

3141

514543

3133

3059

3327

5627

2144

5137

23

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100


Kuvio 99. TÄRKEÄT ASIAT, KUN TEKEE RATKAISUN PUOLU-EESTA: PUOLUE AJAA SEN AMMATTI- TAI SOSI-AALIRYHMÄN ETUJA, JOHON ITSE KUULUU (puo-lueen ennen ehdokasta valitsevista, %).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


141

23

1828

161416

2236

232325

2223

2019

1334

24

2220

26

1821

2935

191922

36

1222

2823

30

2217

2646

111112

5

1523

29

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100


Kuvio 100. TÄRKEÄT ASIAT, KUN TEKEE RATKAISUN PUO-LUEESTA: PUOLUEELLA ON HYVÄ PUHEENJOH-TAJA (puolueen ennen ehdokasta valitsevista, %).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


142

31

2438

223129

3536

253535

3827

3625

1134

44

303435

30313231

2829

3631

2529

353434

4124

40292726

3717

2331

38

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100


Kuvio 101. TÄRKEÄT ASIAT, KUN TEKEE RATKAISUN PUO-LUEESTA: HALU VAIKUTTAA MAAN TULEVAANHALLITUSKOOSTUMUKSEEN (puolueen ennen eh-dokasta valitsevista, %).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


143

23

2720

30232523

18

2424

21

301917

2638

2018

192225

2724

1523

262326

16

2725

222425

1420

2622

2827

1948

2816

26

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100


Kuvio 102. TÄRKEÄT ASIAT, KUN TEKEE RATKAISUN PUO-LUEESTA: PUOLUEEN LUPAUKSET TULEVALLENELJÄLLE SEURAAVALLE VUODELLE (puolueenennen ehdokasta valitsevista, %).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


144

46

5043

4558

5148

39

4247

54

5049

4239

6239

51

3751

42

4147

4163

42484949

464546

4351

4325

5055

3859

4457

514445

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESK

VIHRMuut yht.

Ei osaa sanoa


0 25 50 75 100


Kuvio 103. TÄRKEÄT ASIAT, KUN TEKEE RATKAISUN PUO-LUEESTA: PUOLUEELLA ON HYVÄ LINJA MONIS-SA VIIME AIKOINA ESILLÄ OLLEISSA ASIAKYSY-MYKSISSÄ (puolueen ennen ehdokasta valitsevis-ta, %).

VAS

Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €


145

1918

1213

2319

2424

2727

3030

4634

4451

5560Keskusta

Sosialidemokraatit

Kokoomus

Perussuomalaiset

Vihreät

Vasemmistoliitto

Ruotsalainen kansanpuolue

Kristillisdemokraatit

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80

Kuvio 104. MINKÄ KAIKKIEN PUOLUEIDEN TULISI OLLAMAAN HALLITUKSESSA: ARVIOT VUOSINA2014 JA 2015 (%).


6/20142/2015

146

1322

1213

2019

4020

2226

3235

1837

4854

6357Keskusta

Sosialidemokraatit

Vihreät

Kokoomus

Vasemmistoliitto

Perussuomalaiset

Ruotsalainen kansanpuolue

Kristillisdemokraatit

En osaa sanoa

0 20 40 60 80

NAISETMIEHET

Kuvio 105.


MINKÄ KAIKKIEN PUOLUEIDEN TULISI OLLAMAAN HALLITUKSESSA: ARVIOT SUKUPUO-LEN MUKAAN (%).

147

9878

4441

2019

1021

9669

4736

2518

119

2

9348

2517

1311

656

9656

4030

232119

144

9384

5350

1614

106

2

8965

4837

3022

41

11

KokoomusKeskusta

Ruotsalainen kansanpuolueSosialidemokraatitPerussuomalaiset

VihreätKristillisdemokraatit

VasemmistoliittoEi osaa sanoa

SosialidemokraatitKeskusta

VasemmistoliittoVihreät

KokoomusPerussuomalaiset

Ruotsalainen kansanpuolueKristillisdemokraatit

Ei osaa sanoa

PerussuomalaisetKeskusta

SosialidemokraatitKokoomus

KristillisdemokraatitVasemmistoliitto

VihreätRuotsalainen kansanpuolue

Ei osaa sanoa

KeskustaSosialidemokraatitPerussuomalaiset

KokoomusRuotsalainen kansanpuolue

VihreätKristillisdemokraatit

VasemmistoliittoEi osaa sanoa

VasemmistoliittoSosialidemokraatit

VihreätKeskusta

PerussuomalaisetRuotsalainen kansanpuolue

KristillisdemokraatitKokoomus

Ei osaa sanoa

VihreätSosialidemokraatitVasemmistoliitto

KeskustaKokoomus

Ruotsalainen kansanpuoluePerussuomalaiset

KristillisdemokraatitEi osaa sanoa

0 25 50 75 100

MINKÄ KAIKKIEN PUOLUEIDEN TULISI OLLA MAANHALLITUKSESSA (%).

Kuvio 106.

KOK:n kannattajien arviot

SDP:n kannattajien arviot

PS:n kannattajien arviot

KESK:n kannattajien arviot

VAS:n kannattajien arviot

VIHR n kannattajien arviot


:

148

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenKuntien talouden ja palvelujen turvaaminen

Julkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminenKoulutuksen voimavarojen turvaaminen

Valtion velkaantumisen hillitseminenRikollisuuden torjuminen

Maaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminenEnergian saannin turvaaminen

Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminenSuomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen

Tuloerojen kaventaminenMaanpuolustuskyvystä huolehtiminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaPalkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenAsuntotuotannon lisääminen

Julkisten menojen vähentäminenLuonnon ja ympäristön suojeleminen

Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisyTieteen ja tutkimuksen tukeminen

Sosiaaliturvan vastikkeel lisuuden edistäminenSuomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla

Verotuksen alentaminenSosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminenKahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa

Kuntien määrän vähentäminenNATO-jäsenyyden edistäminen

Työurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)Verotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)

Taiteen ja muun kulttuurin tukeminenJulkisten palveluiden ulkoistaminen

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminenSitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoonTalouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä

Talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen0 25 50 75 100

27

19

26

33

17

25

24

20

17

23

21

21

21

21

17

15

13

19

17

15

13

12

10

11

11

7

10

10

4

3

5

3

2

3

1

1

43

49

41

32

45

37

37

39

40

34

35

35

32

32

36

38

37

30

27

28

28

29

25

24

23

19

13

12

16

13

11

13

12

10

7

2

26

27

21

27

30

28

34

30

36

30

33

31

37

36

37

35

32

30

42

34

47

36

51

45

44

57

31

30

37

47

48

29

36

54

33

24

3

3

5

3

5

4

3

5

5

7

5

4

5

6

4

6

9

6

4

4

4

9

6

6

9

8

11

12

7

7

5

11

7

8

11

8

1

1

6

4

2

4

2

4

2

4

4

6

4

4

5

4

7

10

7

11

6

7

7

10

8

5

18

14

22

19

18

23

19

17

31

30

0

1

1

1

1

2

0

2

0

2

2

3

1

1

1

2

2

5

3

8

2

7

1

4

5

4

17

22

14

11

13

21

24

8

17

35

PALJONVÄHEM-MÄN

JONKINVERRANENEMMÄN

EIOSAASANOA

JONKIN V.VÄHEM-MÄN

PALJONENEM-MÄN

KUTENAIEM-MINKIN

MITEN ERI ASIOIDEN JA TAVOITTEIDEN TULISI VASTAISUUDESSA PAINOTTUA HALLI-TUKSEN TOIMINNASSA VERRATTUNA MAASSAMME VIIME VUOSINA HARJOITETTUUNHALLITUSPOLITIIKKAAN (%).

Kuvio 107.


149

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

0 25 50 75 100

1516

1315

1718

1917

75

1714

1010

1915

1717

2118

2016

1011

1716

2422

1215

2726

2833

3733

4037

3029

1916

4545

1314

4944

2725

3227

3936

1213

3637

3736

2931

4339

3433

3235

3636

3030

5761

3033

3130

2732

4243

3740

3034

3030

3735

3435

3631

2628

46

97

56

66

88

56

118

35

44

56

56

1211

46

35

98

35

117

78

23

1012

56

22

1820

13

77

46

46

1414

55

21

77

12

85

22

00

56

44

10

1718

11

34

13

22

2221

11

01

78

00

PALJONVÄHEM-MÄN


EIOSAASANOA


PALJONENEM-MÄN

KUTENAIEM-MINKIN


Kuvio 108.

Kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminenVenäjän kanssa

MITEN ERI ASIOIDEN TULISI VASTAISUUDESSA PAINOTTUA HALLITUKSENTOIMINNASSA: ARVIOT VUOSINA 2014 JA 2015 (yhteiset arviointikohteet, %).

Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriö-käyttäytymisen ehkäisy

Asuntotuotannon lisääminen

Energian saannin turvaaminen

Julkisten menojen vähentäminen

Koulutuksen voimavarojen turvaaminen

Kuntien määrän vähentäminen

Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminen

Luonnon ja ympäristön suojeleminen

Maanpuolustuskyvystä huolehtiminen

Maaseudun ja haja-asutusalueidenongelmien helpottaminen

NATO-jäsenyyden edistäminen

Palkansaajien turvan parantaminen,työelämän kehittäminen

Rikollisuuden torjuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidonsaannin turvaaminen

Sosiaaliturvan vastikkeellisuudenedistäminen

150

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

20152014

0 25 50 75 100

3330

118

1012

2124

54

12

10

1310

2119

1512

47

22

2522

1110

34

2314

3233

2324

2520

3233

1111

77

22

2828

3533

3835

1618

1210

3737

2425

1316

3431

2727

4442

5153

3633

4848

3336

2427

4747

3133

3537

3735

3642

2831

4542

4747

3037

36

99

67

66

55

1110

86

45

46

69

77

76

45

69

77

79

43

811

76

43

1821

3130

3030

67

66

45

2219

1918

44

109

1917

46

11

56

12

11

1311

1715

3535

23

33

22

1414

2422

21

45

119

23

PALJONVÄHEM-MÄN


EIOSAASANOA


PALJONENEM-MÄN

KUTENAIEM-MINKIN


MITEN ERI ASIOIDEN TULISI VASTAISUUDESSA PAINOTTUA HALLITUKSENTOIMINNASSA: ARVIOT VUOSINA 2014 JA 2015 (yhteiset arviointikohteet, %).

Kuvio 109.

Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Sosiaali- ja työttömyysturvan säästöjenaikaansaaminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätös-vallan lisääm. EU:ssa

Työurien pidentäminen (eläkeiän korotta-minen, opiskeluaik. lyhentäminen)

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahan-muuton edistäminen

Verotuksen alentaminen

Verotulojen riittävyyden takaaminen(verojen korottaminen)

Yritystoiminnan rajoitusten janormien karsiminen

Suomen kv. luottoluokituksen säilyttäminenparhaalla tasolla (lisäys 2015: mahdollisella)

(2014: Tuloverotuksen..)

Taiteen ja muun kulttuurin tukeminen

Talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maidentukeminen

Tieteen ja tutkimuksen tukeminen

Tuloerojen kaventaminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen

Valtion velkaantumisen hillitseminen

Talouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä

151

-0,18

-0,13

-0,13

-0,09

-0,09

-0,08

-0,07

-0,02

-0,02

0

0

0,01

0,01

0,01

0,01

0,02

0,03

0,03

0,03

0,03

0,04

0,05

0,06

0,09

0,09

0,1

0,1

0,11

0,13

0,13

0,16

0,27Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminenMaanpuolustuskyvystä huolehtiminen

Maaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminenKuntien talouden ja palvelujen turvaaminenTyömarkkinoiden joustavuuden lisääminen

Julkisten menojen vähentäminenTieteen ja tutkimuksen tukeminen

Kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssaSosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminen

Tuloerojen kaventaminenKoulutuksen voimavarojen turvaaminen

Rikollisuuden torjuminenLuonnon ja ympäristön suojeleminen

Kuntien määrän vähentäminenValtion velkaantumisen hillitseminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenVerotuksen alentaminen*

Asuntotuotannon lisääminenTaiteen ja muun kulttuurin tukeminen

Palkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminenEnergian saannin turvaaminen

Suomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla*Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminenTalousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen

NATO-jäsenyyden edistäminenSosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaTalouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä

Työurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)Verotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisy

-0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75


Kuvio 110.

ENEMMÄNVÄHEMMÄNPainotetaan nyt aiempaa...

MITEN ERI ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA:ARVIOT VUOSINA 2014 vs. 2015 (yhteiset arviointikohteet, asteikkokeski-arvojen erotukset).

* Kysymyksensanamuotomuuttunut,ks. raportinteksti.

152

-0,32

-0,23

-0,2

-0,19

-0,16

-0,15

-0,15

-0,13

-0,11

-0,11

-0,1

-0,1

-0,09

-0,09

-0,05

-0,05

-0,03

-0,02

0,01

0,02

0,02

0,03

0,03

0,1

0,12

0,12

0,13

0,14

0,26

0,27

0,28

0,3

0,31

0,32

0,35

0,48Luonnon ja ympäristön suojeleminenAlkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisy

Tuloerojen kaventaminenTaiteen ja muun kulttuurin tukeminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenPalkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminen

Suomen tasapainoinen alueellinen kehittäminenKuntien talouden ja palvelujen turvaaminen

Koulutuksen voimavarojen turvaaminenSosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminen

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminenTalouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä

Sitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoonAsuntotuotannon lisääminen

Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminenVerotuksen alentaminen

Suomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasollaRikollisuuden torjuminen

Kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssaSosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminen

Työurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)Julkisten palveluiden ulkoistaminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaJulkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.Verotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)

Valtion velkaantumisen hillitseminenTalousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen

Maanpuolustuskyvystä huolehtiminenEnergian saannin turvaaminen

Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminenTieteen ja tutkimuksen tukeminenNATO-jäsenyyden edistäminenKuntien määrän vähentäminen

Julkisten menojen vähentäminen-0,75 -0,5 -0,25 0 0,25 0,5 0,75

NAISETMIEHETPainottavat enemmän...

Kuvio 111.


MITEN ERI ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA:NAISTEN JA MIESTEN NÄKEMYSTEN EROT (asteikkokeskiarvojen ero-tukset).

153

3,65

3,34

3,47

3,88

3,22

3,89

3,65

3,72

3,14

3,6

4,06

4,16

3,87

3,9

4,09

4,01

4,01

2,61

2,01

3,78

2,34

3,52

3,18

3,27

3,4

3,72

2,67

3,55

2,58

3,39

3,57

3,68

3,4

3,14

3,28

2,88

NATO-jäsenyyden edistäminenJulkisten palveluiden ulkoistaminen

Kuntien määrän vähentäminenSosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminen

Työurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)Julkisten menojen vähentäminen

Sosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminenSuomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla

Sitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoonVerotuksen alentaminen

Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminenSosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenMaanpuolustuskyvystä huolehtiminen

Julkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.Valtion velkaantumisen hillitseminen

Rikollisuuden torjuminenUlkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen

Talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminenEnergian saannin turvaaminen

Talouden elvyttäminen lainanottoa lisäämälläAsuntotuotannon lisääminen

Kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssaAlkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisy

Tieteen ja tutkimuksen tukeminenKoulutuksen voimavarojen turvaaminenTaiteen ja muun kulttuurin tukeminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaVerotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)

Palkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminenKuntien talouden ja palvelujen turvaaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenSuomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen

Luonnon ja ympäristön suojeleminenMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen

Tuloerojen kaventaminen1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

-0,81

-0,47

-0,35

-0,34

-0,29

-0,29

-0,28

-0,17

-0,17

-0,09

-0,09

-0,07

-0,06

-0,04

-0,04

-0,03

0,03

0,07

0,14

0,16

0,19

0,19

0,2

0,21

0,22

0,27

0,29

0,31

0,35

0,37

0,38

0,51

0,55

0,68

0,85

0,96

Kuvio 112.


MITEN ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA: KOK:n KANNATTA-JIEN ARVIOT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

154

3,11

2,18

3,93

2,69

3,76

3,03

2,57

2,91

2,84

2,79

3,29

3,93

3,73

3,85

3,52

3,35

3,28

3,73

2,67

3,94

3,32

3,64

3,25

3,78

3,87

3,66

2,38

3,36

3,21

3,69

3,73

3,6

3,45

3,51

3,47

3,16

Kuntien määrän vähentäminenTalousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen

Tuloerojen kaventaminenUlkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen

Asuntotuotannon lisääminenSitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoonTalouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä

Taiteen ja muun kulttuurin tukeminenVerotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)

Työurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)Kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa

Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminenPalkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminen

Koulutuksen voimavarojen turvaaminenLuonnon ja ympäristön suojeleminen

Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisySosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminen

Energian saannin turvaaminenNATO-jäsenyyden edistäminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenSuomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla

Maanpuolustuskyvystä huolehtiminenVerotuksen alentaminenRikollisuuden torjuminen

Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminenMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen

Julkisten palveluiden ulkoistaminenTieteen ja tutkimuksen tukeminen

Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminenValtion velkaantumisen hillitseminen

Julkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenSuomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaJulkisten menojen vähentäminen

1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

-0,35

-0,25

-0,23

-0,21

-0,19

-0,17

-0,13

-0,12

-0,11

-0,11

-0,09

-0,07

-0,07

-0,06

-0,06

-0,05

-0,03

-0,02

-0,02

0

0,02

0,03

0,04

0,06

0,07

0,07

0,08

0,09

0,15

0,2

0,2

0,2

0,22

0,24

0,24

0,32


Kuvio 113. MITEN ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA: SDP:n KANNATTA-JIEN ARVIOT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

155

4,34

4,1

3,79

4,06

4,09

4,13

3,49

3,87

3,75

3,35

3,89

3,73

2,72

3,77

3,99

3,36

3,45

3,69

3,49

3,26

3,58

3,78

3,72

2,34

2,18

2,98

3,57

2,5

3,05

2,43

3,13

1,5

2,26

2,28

2,12

1,55

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaMaanpuolustuskyvystä huolehtiminen

Julkisten menojen vähentäminenYritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminen

Rikollisuuden torjuminenSosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Verotuksen alentaminenMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminenPalkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminen

Sosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminenValtion velkaantumisen hillitseminen

Tuloerojen kaventaminenNATO-jäsenyyden edistäminenEnergian saannin turvaaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenSuomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla

Tieteen ja tutkimuksen tukeminenSuomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen

Asuntotuotannon lisääminenSosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenJulkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.

Kunt ien talouden ja palvelujen turvaaminenJulkisten palveluiden ulkoistaminen

Talouden elvyttäminen lainanottoa lisäämälläKahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa

Koulutuksen voimavarojen turvaaminenVerotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisyTyöurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)

Luonnon ja ympäristön suojeleminenTalousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen

Kuntien määrän vähentäminenSitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoon

Taiteen ja muun kulttuurin tukeminenUlkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen

1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

-0,92

-0,64

-0,55

-0,53

-0,44

-0,36

-0,28

-0,28

-0,25

-0,24

-0,24

-0,19

-0,15

-0,14

-0,12

-0,08

-0,07

-0,07

-0,05

-0,02

-0,01

0,02

0,02

0,03

0,04

0,07

0,07

0,08

0,12

0,18

0,19

0,24

0,27

0,28

0,4

0,62


Kuvio 114. MITEN ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA: PS:n KANNATTA-JIEN ARVIOT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

156

4,25

4,14

3,65

3,76

4,14

3,94

2,89

3,39

3,97

2,89

3,93

3,98

3,41

3,84

3,78

3,85

3,96

4,06

4,03

2,56

3,41

3,88

2,85

3,38

2,49

3,31

3,46

3,67

3,52

2,31

1,85

2,59

3,49

2,59

3,28

2,48

Suomen tasapainoinen alueellinen kehittäminenMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminenAlkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisy

Julkisten menojen vähentäminenJulkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.

Maanpuolustuskyvystä huolehtiminenTyöurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)

Kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssaValtion velkaantumisen hillitseminen

Verotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminen

Rikollisuuden torjuminenSosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminen

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaTyömarkkinoiden joustavuuden lisääminen

Energian saannin turvaaminenKuntien talouden ja palvelujen turvaaminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminenSosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminenSosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminen

Koulutuksen voimavarojen turvaaminenSitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoon

Suomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasollaJulkisten palveluiden ulkoistaminen

Verotuksen alentaminenTieteen ja tutkimuksen tukeminen

Tuloerojen kaventaminenAsuntotuotannon lisääminen

Talouden elvyttäminen lainanottoa lisäämälläTalousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminen

Taiteen ja muun kulttuurin tukeminenPalkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminen

Kuntien määrän vähentäminenLuonnon ja ympäristön suojeleminen

NATO-jäsenyyden edistäminen1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

-0,21

-0,21

-0,2

-0,18

-0,17

-0,09

-0,06

-0,04

-0,02

-0,01

0

0

0,01

0,02

0,07

0,08

0,09

0,09

0,09

0,1

0,1

0,12

0,12

0,13

0,13

0,14

0,14

0,15

0,17

0,18

0,24

0,24

0,25

0,32

0,39

0,51


Kuvio 115. MITEN ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA: KESK:n KANNAT-TAJIEN ARVIOT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

157

3,55

3,01

4,3

3,03

4,16

3,95

2,4

4,3

3,87

3,04

3,75

3,46

4,07

3,92

3,91

2,84

3,63

3,23

3,65

3,6

3,17

2,58

2,45

3,33

3,51

3,44

3,54

3,47

2,85

2,79

3,28

1,93

2,72

3,05

2,02

2,64

Taiteen ja muun kulttuurin tukeminenTalouden elvyttäminen lainanottoa lisäämällä

Tuloerojen kaventaminenUlkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminen

Palkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminenLuonnon ja ympäristön suojeleminen

Talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminenSosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen

Asuntotuotannon lisääminenVerotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)

Tieteen ja tutkimuksen tukeminenKahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa

Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminenSuomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen

Koulutuksen voimavarojen turvaaminenSitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoon

Suomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssaAlkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisyMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen

Energian saannin turvaaminenSuomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla

Kuntien määrän vähentäminenTyöurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenRikollisuuden torjuminen

Valtion velkaantumisen hillitseminenSosiaaliturvan väärinkäytön estäminen

Julkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.Verotuksen alentaminen

Sosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminenYritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminen

Julkisten palveluiden ulkoistaminenSosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminen

Maanpuolustuskyvystä huolehtiminenNATO-jäsenyyden edistäminen

Julkisten menojen vähentäminen1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

-0,87

-0,67

-0,65

-0,61

-0,56

-0,51

-0,49

-0,46

-0,43

-0,4

-0,38

-0,34

-0,33

-0,26

-0,21

-0,2

-0,15

-0,1

-0,1

-0,09

0,01

0,1

0,18

0,21

0,24

0,28

0,29

0,31

0,33

0,46

0,46

0,49

0,56

0,61

0,64

0,79


Kuvio 116. MITEN ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA: VAS:n KANNAT-TAJIEN ARVIOT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

158

4,47

3,51

3,11

3,93

2,32

4,1

3,12

3,9

2,51

2,88

4,09

3,96

3,59

3,66

2,69

2,76

3,6

3,82

3,69

3,2

3,05

3,51

3,26

3,54

3,46

2,19

3,01

2,9

2,99

2,29

2,9

3,4

3,46

3,23

3,1

3

Luonnon ja ympäristön suojeleminenTaiteen ja muun kulttuurin tukeminen

Ulkomaalaisten/siirtolaisten maahanmuuton edistäminenTieteen ja tutkimuksen tukeminen

Talousvaikeuksiin joutuneiden EU-maiden tukeminenKoulutuksen voimavarojen turvaaminen

Sitoutuminen EU:n yhteiseen päätöksentekoonTuloerojen kaventaminen

Talouden elvyttäminen lainanottoa lisäämälläVerotulojen riittävyyden takaaminen (verojen korottaminen)Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen

Kuntien talouden ja palvelujen turvaaminenAsuntotuotannon lisääminen

Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminenTyöurien pidentäminen (eläkeiän korottam., opiskeluaik. lyh.)

Kuntien määrän vähentäminenPalkansaajien turvan parantaminen, työelämän kehittäminenJulkisten palvelujen tuotantotapojen uudistaminen/tehostam.

Yritystoiminnan rajoitusten ja normien karsiminenSuomen kv. luottoluokituksen säilyttämin. parh. mahd. tasolla

Sosiaali- ja työttömyysturvan säästöjen aikaansaaminenMaaseudun ja haja-asutusalueiden ongelmien helpottaminen

Julkisten menojen vähentäminenValtion velkaantumisen hillitseminen

Energian saannin turvaaminenJulkisten palveluiden ulkoistaminen

Verotuksen alentaminenKahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa

Alkoholihaittojen ja sosiaalisen häiriökäyttäytymisen ehkäisyNATO-jäsenyyden edistäminen

Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistäminenRikollisuuden torjuminen

Sosiaaliturvan väärinkäytön estäminenSuomen tasapainoinen alueellinen kehittäminen

Maanpuolustuskyvystä huolehtiminenSuomen oman edun ajaminen ja päätösvallan lisääm. EU:ssa

1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5

-0,72

-0,6

-0,51

-0,48

-0,45

-0,43

-0,4

-0,34

-0,32

-0,3

-0,3

-0,29

-0,28

-0,25

-0,24

-0,23

-0,17

-0,1

-0,08

-0,07

-0,03

-0,02

0

0,03

0,1

0,12

0,13

0,14

0,21

0,29

0,29

0,38

0,46

0,64

0,75

0,98


Kuvio 117. MITEN ASIOIDEN TULISI PAINOTTUA HALLITUKSEN TOIMINNASSA: VIHR:n KANNAT-TAJIEN ARVIOT (asteikkokeskiarvot sekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

159

41

31

14

0

14

12 eli yksi ministeriötä kohdenministeriäministeriä

Yli 20 ministeriäEi osaa sanoa

0 10 20 30 40 50


Kuvio 118. MIKÄ ON SOPIVA MINISTERIEN MÄÄRÄ HAL-LITUSTA MUODOSTETTAESSA (%).

13–1516–20

160

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESKVASVIHR



0 25 50 75 100

41

3943

3146464043

444132

42414139334247

463243

39395140

41464235

3641453848

3934743740254137

473740

31

2834

2528283041

263143

34362728223927

263836

32322336

30283036

2332313531

3933184223283727

223637

14

1910

31129136

191112

98202127514

14149

12151811

14101815

261313109

366613281328

1999

14

1413

1314171610

111713

15151211181410

131612

1714813

15161014

1514111712

1927215241998

121814

0

00

00010

000

0001002

100

0000

0000

00000

00000000

000

EIOSAASANOA


MIKÄ ON SOPIVA MINISTERIEN MÄÄRÄ HALLITUSTAMUODOSTETTAESSA (%).

MINIS-TERIÄ

YLI 20MINIS-TERIÄ

12 ELI 1MINISTERIÖ-TÄ KOHDEN

MINIS-TERIÄ

Kuvio 119.


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

13–15 16–20

161

29

1

5

60

5

Yhtä paljon miehiä ja naisiaNaisia enemmänMiehiä enemmän

Ei väliä kumpia enemmänEi osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 120. MONTAKO MIESTÄ TAI NAISTA TULISI OLLAMAAN HALLITUKSESSA MINISTEREINÄ (%).

162

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESKVASVIHR



0 25 50 75 100

29

3720

3218242538

322532

18272635313826

222939

28283328

29302829

3533322622

3045222245431323

332925

1

21

11321

113

1223111

131

2103

3111

02222

02003511

130

5

64

96252

832

1480739

612

2655

3656

76341

002401412

931

5

28

32577

554

3555078

439

4635

3746

27464

4112740141

455

60

5367

5573666152

546659

77625957615156

676449

64595959

62566258

5652596271

6652646748516863

536069

EIOSAASANOA


MONTAKO MIESTÄ TAI NAISTA TULISI OLLA MAANHALLITUKSESSA MINISTEREINÄ (%).

NAISIAENEM-MÄN

MIEHIÄENEM-MÄN

EI VÄLIÄKUMPIA

ENEMMÄN

Kuvio 121.

YHTÄ PAL-JON MIEHIÄJA NAISIA


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

163

29

54

17

YksityiskohtaisestiYleisellä tasollaEi osaa sanoa

0 20 40 60 80


Kuvio 122. MITEN HALLITUSOHJELMA SEURAA-VALLA VAALIKAUDELLA TULISI LAA-TIA (%).

164

Kaikki

NainenMies





Työtön

SAKAkavaSTTK





KOKSDPPS

KESKVASVIHR



0 25 50 75 100

29

3126

3539262719

303022

28303219401833

262721

30292724

29292828

3532303026

3023362136372631

342825

17

2015

3014151610

26139

6112616271123

201014

12211910

15171919

231817127

11115820162029

27136

54

4959

3547595771

445769

66594265337144

546365

58505466

56545353

4250535867

6966497144475440

395969


Kuvio 123. MITEN HALLITUSOHJELMA SEURAAVALLA VAALI-KAUDELLA TULISI LAATIA (%).

YKSITYIS-KOHTAI-SESTI

EIOSAASANOA

YLEI-SELLÄ

TASOLLA


Alle 20 000 €20–35 000 €35–50 000 €50–85 000 €Yli 85 000 €

165

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)

Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/esit. uusi ylin maksuluokka (54 milj.)Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaata rajataan (250 milj.)

Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)

Opintotuesta leikataan (70 milj.)0 25 50 75 100

646456373733282723221715

232527424031405039344734

65812761257955

76991630201831353146


MITEN SUHTAUTUU SEURAAVIIN SÄÄSTÖIHIN, JOTKA TOTEUTETAAN VUOSIEN 2016-2019VÄLISENÄ AIKANA (%).

EIOSAASANOA

EI HYVÄK-SY MISSÄÄNOLOSUHT.

KAN-NAT-TAA

Kuvio 124.

EI KANNA-TA MUTTA

VOI HYVÄKS.

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

NAISETMIEHET

0 25 50 75 100

2133

1124

2531

1727

1631

3342

6563

2838

1120

2746

4764

6859

5447

4646

3743

3136

3840

4039

2124

3328

3335

4737

3123

2328

54

65

158

125

67

68

75

65

64

159

116

54

2016

3725

2318

4032

4022

2111

78

3329

5041

118

117

49


EIOSAASANOA


KAN-NAT-TAA

EI KANNA-TA MUTTAVOI HYV.

Kuvio 125.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)

Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)

Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädyt. (175 milj.)

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonn. lakkautetaan (115 milj.)

Päivähoitomaksuja korot. kautta l./uusi ylin maksuluokka (54 milj.)

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan kun toinen (...) (54 milj.)

Opintotuesta leikataan (70 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)

Ansiosid. työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)

MITEN SUHTAUTUU SÄÄSTÖIHIN, JOTKA TOTEUTETAAN VUOSIEN 2016-2019 VÄLISENÄ AI-KANA: NAISET vs: MIEHET (%).

166

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

0 25 50 75 100

3819

259

3916

3311

3410

4528

7651

4821

236

3940

7335

6666

4954

5346

4341

4127

4141

4139

1732

2935

4129

4441

1843

2527

22

32

712

410

35

47

34

24

33

99

56

23

1125

1943

1131

2252

2244

1026

413

2140

3362

810

416

74


EIOSAASANOA


KAN-NAT-TAA


Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)

Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)

Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädyt. (175 milj.)

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonn. lakkautetaan (115 milj.)

Päivähoitomaksuja korot. kautta l./uusi ylin maksuluokka (54 milj.)

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan kun toinen (...) (54 milj.)

Opintotuesta leikataan (70 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)

Ansiosid. työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)

Kuvio 126. MITEN SUHTAUTUU VUOSINA 2016-2019 TOTEUTETTAVIIN SÄÄSTÖIHIN:HALLITUSPUOLUEIDEN (HAP) vs. OPPOSITIOPUOLUEIDEN (OPP) KANNATTAJAT (%).

167

2,71

2,7

2,65

2,34

2,33

2,33

2,25

2,21

2,02

2,01

2

1,81

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/uusi ylin maksuluokka (54 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Opintotuesta leikataan (70 milj.)1 1,5 2 2,5 3

0,14

0,09

0,15

0,17

0,12

0,22

0,24

0,01

0,11

0,14

0,09

0,1


Kuvio 127. MITEN SUHTAUTUU 2016-2019 SÄÄSTÖIHIN: KESK:n KANNATTAJAT (asteikkokeskiarvotsekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

2,84

2,76

2,63

2,52

2,49

2,43

2,34

2,28

2,26

2,23

2,23

2,04

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/uusi ylin maksuluokka (54 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)


0,37

0,38

0,37

0,17

0,37

0,02

0,2

0,4

0,49

0,02

0,25

0,23


Kuvio 128. MITEN SUHTAUTUU 2016-2019 SÄÄSTÖIHIN: KOK:n KANNATTAJAT (asteikkokeskiarvotsekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

2,77

2,7

2,45

2,36

2,34

2,31

2,13

2,11

2,09

2,05

1,91

1,86

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/uusi ylin maksuluokka (54 milj.)Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)


0,19

0,06

0,02

0,18

0,25

0,04

0,08

0,02

0,27

-0,16

0,09

0,26


Kuvio 129. MITEN SUHTAUTUU 2016-2019 SÄÄSTÖIHIN: PS:n KANNATTAJAT (asteikkokeskiarvotsekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

168

2,63

2,44

2,43

2,36

2,11

2

2

1,72

1,68

1,67

1,54

1,46

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/uusi ylin maksuluokka (54 milj.)Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)

Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)

Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)


-0,21

-0,32

-0,18

-0,23

-0,31

-0,09

-0,09

-0,12

-0,25

0,11

-0,07

0,02


Kuvio 130. MITEN SUHTAUTUU 2016-2019 SÄÄSTÖIHIN: SDP:n KANNATTAJAT (asteikkokeskiarvotsekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

2,73

2,5

2,28

2

2

1,92

1,85

1,69

1,62

1,59

1,46

1,28

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)

Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)

Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/uusi ylin maksuluokka (54 milj.)Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)

Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)Opintotuesta leikataan (70 milj.)

1 1,5 2 2,5 3

-0,39

-0,4

-0,32

-0,23

-0,4

-0,24

-0,11

-0,23

-0,51

-0,04

-0,11

0,12


Kuvio 131. MITEN SUHTAUTUU 2016-2019 SÄÄSTÖIHIN: VIHR:n KANNATTAJAT (asteikkokeskiarvotsekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

2,68

2,3

2

2

1,79

1,59

1,56

1,51

1,43

1,39

1,32

1,2

Päiväsakot ja rikesakot kaksinkertaistetaan (83 milj.)Elinkeinoelämältä leikataan (315 milj.)

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikataan (300 milj.)Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan silloin kun toinen (...) (54 milj.)Päivähoitomaksuja korot. kautta linjan/uusi ylin maksuluokka (54 milj.)Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan (150 milj.)

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vuorotteluvap. rajataan (250 milj.)Yliopistojen ja amm.korkeakoulujen indeksikorot. jäädytetään (175 milj.)

Lääkekorvauksia ja sairausvakuutuskorvauksia leikataan (190 milj.)Kasvatetaan päivähoidossa yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (75 milj.)

Lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan (115 milj.)Opintotuesta leikataan (70 milj.)

1 1,5 2 2,5 3

-0,47

-0,54

-0,52

-0,42

-0,58

-0,47

-0,5

-0,44

-0,61

-0,51

-0,02

0,07


MITEN SUHTAUTUU 2016-2019 SÄÄSTÖIHIN: VAS:n KANNATTAJAT (asteikkokeskiarvotsekä niiden poikkeamat koko väestön keskiarvosta).

Kuvio 132.

169

Tupakkaveroa korotetaan asteittain (270 miljoonaa euroa)Rekist. veneet ja moottoriajoneuvot (m-pyörät yms.) pannaan verolle (50 milj.)

Kotitalousvähennystä verotuksessa parannetaan (30 milj.)Työn verotusta kevenn. korottamalla työtuloväh. (helpotus työssä olev. 450 m.)Myynnin yht. perittäv. autoveroa lasketaan asteitt., pienipääst. suosien (200 m.)

Asuntolainojen korkovähennyksiä pienennetään nopeutetusti (150 milj.)Sähkön ja lämmön tuotannon verotusta korotet. päästöperusteisesti (90 milj.)

Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan (100 miljoonaa euroa)Vuotuista ajoneuvoveroa kiristetään (100 miljoonaa euroa)

0 25 50 75 100

836460594926212019

101922232942414137

37131210167187

410561216312137


EIOSAASANOA


KAN-NAT-TAA

EI KANNA-TA MUTTA

VOI HYVÄKS.

Kuvio 133. MITEN SUHTAUTUU SEURAAVIIN VERORATKAISUIHIN (tekstejä osin lyhennetty, %).

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

HAPOPP

0 25 50 75 100

711

3040

1510

2631

33

1723

1515

54

84

65

93

97

64

21

229

208

177

166

2317

3639

3626

4445

1111

3747

4145

2323

2622

6467

2518

4057

2420

8485

2421

2432

5566

5068


EIOSAASANOA


KAN-NAT-TAA


Kotitalousvähennystä verotuksessa parannetaan(30 miljoonaa euroa)

Asuntolainojen korkovähennyksiä pienennetäännopeutetusti (150 miljoonaa euroa)

Kiinteistöveron ala- ja yläajoja korotetan(100 miljoonaa euroa)

Tupakkaveroa korotetaan asteittain(270 miljoonaa euroa)

Sähkön ja lämmön tuotannon verotusta korotetaanpäästöperusteisesti (90 miljoonaa euroa)

Vuotuista ajoneuvoveroa kiristetään(100 miljoonaa euroa)

Rekisteröidyt veneet ja moottoriajoneuvot (m-pyörätyms.) pannaan verolle (50 miljoonaa euroa)

Työn verotusta kevennetään korottamalla työtulo-vähennystä (helpotus työssä olev. 450 milj. euroa)

Myynnin yht. perittävää autoveroa lasketaan asteit-tain ja pienipääst. autoja suosien (200 milj. euroa)

Kuvio 134. MITEN SUHTAUTUU VERORATKAISUIHIN: HALLITUSPUOLUEIDEN (HAP) vs.OPPOSITIOPUOLUEIDEN (OPP) KANNATTAJAT (%).

170

KOKPS

KESKVIHRSDPVAS

KOKKESK

PSSDPVIHRVAS

KOKVAS

KESKPS

VIHRSDP

VASKOKSDPVIHRKESK

PS

VIHRKESKKOKVASSDPPS

VIHRVAS

KESKKOKSDPPS

KOKPS

KESKVIHRSDPVAS

VIHRVASSDP

KESKKOKPS

VASKOKSDP

KESKPS

VIHR0 25 50 75 100

736764535131

756659585146

373329292619

392824242115

908987817877

453523221515

636247423831

392724211714

737169676362

211924203036

182129262028

443847442951

315045264544

8811121414

283544544737

272128303740

302837335529

151621181624

596191215

5104112317

516109389

17511431210

111242

766461

63121396

13116441

425949

1568718

238569

14131418721

13172072231

121547

202427203247

41413151623

183433422456

81156175


EIOSAASANOA


KAN-NAT-TAA


Työn verotusta kevennetäänkorottamalla työtulovähennystä

(helpotus työssä oleville450 miljoonaa euroa)

Asuntolainojen korkovähennyk-siä pienennetään nopeutetusti

(150 miljoonaa euroa)

Rekisteröidyt veneet ja moottori-ajoneuvot (moottoripyörät yms.)

pannaan verolle(50 miljoonaa euroa)

Vuotuista ajoneuvoveroakiristetään (100 mil-

joonaa euroa)

Tupakkaveroa korotetaanasteittain (270 miljoo-

naa euroa)

Kotitalousvähennystä vero-tuksessa parannetaan(30 miljoonaa euroa)

Kuvio 135. MITEN SUHTAUTUU VERORATKAISUIHIN: KUUDEN SUURIMMANPUOLUEEN KANNATTAJAT (%).

Myynnin yhteydessä perittävääautoveroa lasketaan asteittainja pienipäästöisiä autoja suo-sien (200 miljoonaa euroa)

Kiinteistöveron ala- ja ylärajojakorotetaan (100 mil-

joonaa euroa)

Sähkön ja lämmön tuotannonverotusta korotetaan päästö-

perusteisesti (90 mil-joonaa euroa)

172

Polemia-sarjassa ovat ilmestyneet

1 KANSALAISMIELIPIDE JA KUNNAT Ilmapuntari 1992

2 Erkki Mennola IDEA KUNNASTA (1992)

3 Terho Pursiainen KRIISIAJAN ETIIKKA (1993)

4 Työryhmä Kyösti Urponen (pj.), Raija Julkunen, Olli Kangas, Jorma Sipilä, Asko Suikkanen ja Petri Kinnunen (siht.)

KASVUSTA VASTUUSEEN – sosiaalipolitiikan tulevaisuus (1993)


6 Pekka Ojala–Aulis Pöyhönen LÄHEISYYSPERIAATE – hallinnon uusjako (1994)


8 Jorma Hämäläinen–Veikko Teikari HENKILÖSTÖPOLITIIKKA PAKKORATKAISUJEN EDESSÄ

(1995)

9 Terho Pursiainen NOUSUKAUDEN ETIIKKA (1995)

10 Eero Ojanen EIPÄJOKI Fiktiivinen reportaasimatka mihin tahansa suomalaiseen kun-

taan (1995)

11 Heikki Koski KANSALAINEN, KUNTA JA KANSALAISYHTEISKUNTA

(1995)

12 Seppo Niemelä MUUTOSKIRJA Rohkaisuksi murroksen maailmaan (1995)


14 Lauri Hautamäki MAASEUTU ELÄÄ (1995)

173

15 Juha Kuisma–Heikki Haavisto KAUPUNKI JA MAASEUTU – avoliitto vai susipari (1995)

16 Olli Pusa ELÄKEPOMMIN VARJOSSA (1996)

17 Satu Apo–Jari Ehrnrooth MILLAISIA OLEMME? Puheenvuoroja suomalaisista mentaliteeteista (1996)

18 Eira Korpinen OPETTAJUUTTA ETSIMÄSSÄ (1996)

19 Erkki Pystynen LIITTOKUNTA (1996)

20 Martti Sinisalmi TYÖLLISTÄMISTÄ VAI PALVELUA? (1996)


22 Olli Mäenpää KUNTIEN ITSEHALLINTO EU-SUOMESSA (1997)

23 Tuula-Liina Varis KRISTALLIYÖ JOENSUUN KAUPUNGINTALON TORNISSA

(1997)

24 Terho Pursiainen KUNNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN ETIIKKA Yhteisöopin alkeet (1997)

25 Siv Sandberg–Krister Ståhlberg KUNTALAISTEN KUNTA JA VALTIO (1997)

26 Pertti Hemánus KUNNALLINEN TIEDOTTAMINEN JA JASKA JOKUNEN Tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja (1997) 27 KANSALAISMIELIPIDE JA KUNNAT Ilmapuntari 1997

28 Esko Antola UUSI EU? (1998)

29 Eero Ojanen YHTEISKUNNAN ITSEPUOLUSTUS (1998)

30 Pertti Kettunen ELINKEINOPOLITIIKAN TAITO (1998)

174


32 Torsti Kivistö JOUTILAISUUSYHTEISKUNTA (1998)

33 Erkki Mennola IDEA MAAKUNNASTA (1999)

34 Jorma Hämäläinen MINÄ KUNNANJOHTAJA (1999)

35 SINÄ KUNNANJOHTAJA (1999)

36 Juha Talvitie KUNTA VAI MAAKUNTA? Globalisaatio ja regionalismi (2000)

37 Juha Sihvola YKSILÖNÄ YHTEISÖSSÄ Näkökulmia paikallisuuteen, globalisaatioon ja hyvään elämään

(2000)


39 Seppo Niemelä TULISIELU Verkostoajan aluekehittäjä (2000)

40 Kauko Heuru ITSEHALLINNON AIKA (2001)

41 Heikki Eskelinen ALUEPOLITIIKKA RAUTAHÄKISSÄ (2001)

42 Matti Wiberg PALUU POLITIIKKAAN (2001)


44 Ilkka Virtanen YLIOPISTOJEN KOLMAS TEHTÄVÄ (2002)

45 Arvo Myllymäki KUNTIEN KUJANJUOKSU (2002)

46 Risto Eräsaari KUINKA TURVATON ON RIITTÄVÄN TURVALLINEN?

(2002)

175


48 Pentti Arajärvi PAREMMINVOINTIYHTEISKUNTA (2003)

49 Eero Uusitalo MAASEUTU KANSAN VAI HALLINNON KÄSISSÄ? (2003)

50 Esko Juntunen KUNNAN ELINKAARIHYPPY – strateginen kehittäminen ja yhteistyö (2003)

51 Pekka Sauri SUOMEN DEMOKRATISOIMINEN (2003)

52 Esko Aho SATTUMA SUOSII VALMISTAUTUNUTTA (2003)


54 Seppo Rainisto KUNNASTA BRÄNDI? (2004)


56 Markku Lehto TAKAISIN TULEVAISUUTEEN – valtion ja kuntien yhteinen taival (2005)

57 Tarmo Pukkila IKÄVALLANKUMOUS (2005)

58 Matti Wiberg VALTA KUNNASSA (2005)

59 Soili Keskinen ALAISTAITO Luottamus, sitoutuminen ja sopimus (2005)


61 Samuli Skurnik OSUUSTOIMINNASTA OPPIA? Kuntapalvelut uudessa talousmallissa (2006)

62 Markku Lehto PELASTUSRENKAAN PAIKKAUS (2006)

176

63 Pasi Holm VEROKIRJA (2006)

64 Matti Virén KANSALAISEN KUNTAUUDISTUS (2006)

65 Markku Lehto OI OMA KUNTANI (2006)


67 Peter Ekholm POLEMIA – AJATUSPAJAKO? (2007)

68 Aatos Hallipelto PARAS TUOTTAKOON! Hyvinvointipalvelujen tulevat markkinat (2008)


70 KUNNON VALTUUTETUT? Ilmapuntari 2008, osa 2

71 Sami Borg HILJAA HYVÄ TULEE Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista (2008)

72 Matti Wiberg HALLITSEEKO HALLITUS? (2009)


74 Jussi-Pekka Alanen HELSINKI Kansakunnan pääkaupunki – ihmisten metropoli (2009)

75 Laura Berg–Mari K. Niemi KENEN KUNTAVAALIT? (2009)

76 Esa Halme–Lauri Kuukasjärvi UUSI KUNTA VAI KUNTALIITOS – KUNTALAISEN ITSE-

HALLINTO (2010)

77 Esko Kalevi Juntunen SULJETUSTA AVOIMEEN – TALOUDEN GLOBAALIMYRS-

KY (2010)

177

78 Anne Luomala – Tuomo Puumala BUDJETTI – JULKINEN SALAISUUS VAI SALAINEN JULKI-

SUUS? (2010)

79 KANSALAISMIELIPIDE JA KUNNAT Ilmapuntari 2010–2011 (2011)

80 Terho Pursiainen MIELEKÄS ELÄMÄ, MIELEKÄS YHTEISKUNTA (2011)

81 Antti Mykkänen (toim.) KUNTAKIRJA – UUDISTUSAJATUKSIA (2011)

82 KANSALAISMIELIPIDE JA KUNNAT Ilmapuntari 2011–2012 (2012)

83 Antti Mykkänen (toim.) KUNTAYHTYMÄ PELASTAA? (2012)

84 Ari Mölsä (toim.) KUNTARAKENNEKIRJA (2012)

85 Timo Reina KAHDEN TULEN VÄLISSÄ – ALUEHALLINNON TILA JA

TULEVAISUUS? (2012)

86 Tarja Cronberg ESTEJUOKSU LUOVAAN SUOMEEN (2012)

87 KANSALAISMIELIPIDE JA KUNNAT Ilmapuntari 2012 (2013)

88 Marja-Liisa Manka, Laura Bordi ja Kirsi Heikkilä-Tammi PERUSASIOISTA PIENIIN IHMEISIIN – KUNTAJOHTAMI-

SEN KUVA (2013)

89 Kari Välimäki KAKKUA JAETTAVAKSI (2013)

90 Wille Rydman UNELMASTA PAINAJAISEKSI? – Kuinka hyvinvointivaltio syö itse itsensä (2013)

91 Yrjö Hakanen MARKKINOIDEN VAI IHMISEN HYVÄKSI? – Kommunistin puheenvuoro (2013)


93 Heljä Misukka KOULUTUKSEN SUURVALTA TIENHAARASSA (2014)

178

94 Markku Lehto MARKKINAT, SOSIAALITURVA JA YKSILÖN VOIMA (2014)

95 Mikael Jungner SATTUMA, TAHTO JA KOHTALO (2014)

96 Juha Kuisma ja Matti Mäkelä KYLIEN TULEVAISUUS (2015)


98 Pekka Sauri JULKISHALLINTO JA SOSIAALINEN MEDIA (2015)

99 Eero Ojanen HYVÄ PÄÄTÖS? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon (2015)

100 Kauko Sipponen SE SUURI KUNTAUUDISTUS (2016)


179

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntia palve-levaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tavoitteena on tukea ja parantaa kuntien ja niiden organisaatioiden toimintamahdolli-suuksia.

Rahoitamme hankkeita ja tutkimuksia, joiden arvioimme ole-van kuntien tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä. Tuloksien tu-lee olla sovellettavissa käytäntöön. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään ennakkoluu lotonta ja uutta uraa luovaa otetta.

Säätiöllä on Polemiikki-niminen asiakaslehti ja kaksi jul-kaisusarjaa:

Polemia-sarja, jossa käsitellään kunnille tärkeitä strategisia ky-symyksiä ajattelua herättävällä tavalla.

Tutkimusjulkaisut-sarja, jossa julkaistaan osa säätiön rahoitta-mista tutkimuksista. Pääosa säätiön rahoittamista tutkimuksista julkaistaan tekijäta hon omissa julkaisusarjoissa.

Toimintamme ja julkaisumme esitellään tarkasti kotisivuillam-me www.kaks.fi.

Vuonna 1990 perustettu itsenäinen säätiö rahoittaa toimintansa sijoitustuotoilla.

Osoite Fredrikinkatu 61 A 00100 Helsinki

Asiamies Antti Mykkänen, [email protected], p. 0400 570 087Tutkimusasiamies Veli Pelkonen, [email protected], p. 0400 815 527Taloudenhoitaja Anja Kirves, [email protected], p. 0400 722 682

Tutustu kotisivuihimme (www.kaks.fi)!

Kan

salaismielip

ide ja ku

nn

atpo

lemia

Julkaisutiedot ISBN 978-952-7072-51-6ISSN 1235-6964

2016 kaks – kunnallisalan kehittämissäätiö

polemia

Kansalaismielipide ja kunnatilmapuntari 2015

mikä on suomalaisten suhde puolueisiin? mitä uu-delta hallitukselta odotetaan, mitä ei? mitä miel-tä ollaan itsehallintouudistuksesta ja sotesta? Pan-naanko perustulo pakettiin? säädelläänkö meitä liikaa?

kunnallisalan kehittämissäätiön järjestyksessä 24. kyselytutkimukseen perustuva raportti, kansalais-mielipide ja kunnat – ilmapuntari 2015, kiteyttää kansalaisten näkemyksiä tulevista haasteista. tut-kimuksen on säätiön toimeksiannosta tehnyt tns Gallup Oy.


Kansalaismielipide ja kunnat · Kansalaismielipide ja kunnat polemia Julkaisutiedot ISBN...

Documents

Transcript of Kansalaismielipide ja kunnat · Kansalaismielipide ja kunnat polemia Julkaisutiedot ISBN...