Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet

11
Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet Martin Granholm 29.5.2012

Transcript of Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet

Kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet

Martin Granholm

29.5.2012

Agenda

• ICC, Kansainvälinen Kauppakamari

• Globaaleja trendejä

• Kansainvälisen kaupan tilanne, WTO• Verkostojen maailma

• Suomi ja muu maailma

• Yhteenveto

ICC

• Perustettu 1919, ”The merchants of peace”

• Ainoa globaalin business organisaatio• 40-luvulla ensinmäisiä YK:n partnereita

• 50-luvulla perustanut WCF, World Chambers Federation.

• Vapaan kaupan ja investointitoiminnan puolustaja

ICC, jatk..

• Päätehtävät– Kaupan sääntöjen kehittäminen– Policy- dokumenttejä

– Palvelutoiminta– Riitojen ratkaisu ( Arbitration)– Pääkonttori Pariisissa, riitojen ratkaisuun

liittyviä toimistoja Singaporessa, Hong Kongissa New Yorkissa. Pian Jerusalemissa.

Globaaleja trendejä

• Resurssiniukkuus haastaa kasvun. Energia,mineraalit ja puhdas vesi esimerkkejä.

• Green- käsite. Rio +20, YK:n Green economy initiative, OECD Green growth straregy.

• Uusi taspaino (rebalancing).– BRIC ( 2050 50% BKT Kiinassa ja Intiassa– Kiinan demografia– Kilpaikukyky ”liikkeellä”– Afrikan ongelmat– Migraatio

• Verkostojen merkitys

Kaupan tilanne

• Maailan kauppa 14 trilj.USD josta 80% PK-sektori. Globalisaatio ei ainoastaan isojen multifirmojen asia.

• Kaupan rakenne on muuttunut. Puolivalmisteet liikkuvat.• 80% kaupasta sisältää rahoitusinstrumentin• Finanssikriisistä kaupan rahoituksen kriisi. 2009 kauppa

supistui yli 20% ja protektionismi kasvoi. ”The Sinatra World. I did it my way”

• Kaupan esteet 10% kustannus kaupan arvosta. WTO:n tavoite on 5%.

• Basel III uhka, kaupan rahoitus nyt väärässä lokerossa. Alhainen riski, 2,8 milj. transaktiosta ongelmallisia ainoastaan 500.

Verkostojen maailma

• Suomalaiset yritykset ovat kansainvälistyneet sektorinsa sisällä.

• Sektorit pyrkivät globaalisessa järjestelmässä samanlaistumaan, etenkin teknisesti.

• Yhteiskunnat ja kulttuurit pysyvät erilaisina.• Tarvitaan sektorin sisäiset verkostot mutta nyt myöskin

vahvoja verkostoja sektorirajojen yli.• Uudessa maailmassa verkostot kilpailevat, ei yksittäiset

yritykset.• Yritys pohdittava roolinsa verkossa, osatoimittaja vai

hub.• Tieto nyt samanaikaisesti kaikilla. ”A flat world.”

Jatk..

• Suomalaiset yritykset ovat tottuneet strukturoidun organisaation rooleihin kun muualla mietitään roolinsa suhteenssa verkostoon.

• Yksilön rooli organisaatiossa perustuu osaamiseen• Yksilön rooli verkostossa perustuu luottamukseen.• Tarvitaan molemmat, ”kotona” erikoisosaaminen,

verkostossa korkea yleissivistys ja sosiaalinen kompetenssi.

• Kehittyvät maailmanosat kehittyvät verkostojen avulla• Kehittynyt maailma organisaatiossa.• Verkoston kyky reagoida muutokseen on nopeampi.

Suomi ja muu maailma

• Hyvinvointimallimme haasteet. • Perustuu vahvaan ja kilpailukykyiseen

perusteollisuuteen. Toimiiko palveluyhteiskunnassa?• Pidettävä huoli perusteollisuuteen liittyvästä

osaamisesta.• Energiaosaamisessa mahdollisuuksia.• GE:n malli hilliriippuvuudesta ( decarbonizing)

– 54% energiatehokkuus– 23% uusiutuva– 9% ydin– 14% ”carbon capture”

Jatk..• Venäjä on energian käytön tehokkuudessa maailan huonoimpia. Jos

tehokkuus olisi OECD:n keskitasoa Venäjällä säästyisi UK:n vuosikulutuksen verran energiaa/v.

• Esim. Energiaosaamisen kaupallistamisessa potentiaalia• Suomessa suuri määrä pieniä jo kansainvälisellä markkinoilla

toimivia yrityksiä.• Suomesta löytyy likviditeettiä, myöskin yksityishenkilöitä investoida

kasvuyrityksiin.• ”Business enkeli” kuvio on vietävä eteenpäin Kari Stadigin

työryhmän ehdotuksen pohjalta. Siitä olisi saatava todellinen rahoitusmuoto ilman liikaa rajoituksia.

• Toimisi varsinkin täällä Pohjanmaalla ja parantaisi nopeasti työllisyyttä

• Mallia voi ottaa maailmalta.

Yhteenveto

• Kansainvälistyminen vaati kyky toimia verkostoissa yli sektorirajojen.

• Kaupan rahoitus on oltava kunnossa. ( Trade finance )• Kasvuyritysten rahoituksesta on pidettävä huolta• Vapaan kaupan merkitys on maallemme iso asia.

Protektionismin kaikki muodut vastustettava.• Innovaatiotoiminnan lisäksi meidän on fokusoitava

osaamisemme kaupallistamiseen. Erikoisosaamistasomme on parempi kuin itse uskomme.

• Verkostossa toimiminen vaatii nykyistä parempi yleissivistys, haaste koulutusjärjestelmällemme.

• Kiitos