uuli

 

iasiornnermu

periu

Kalaa

utaatsimiit

usissia

Ilan

Naala

Janu

allitNu

sitassat2018‐

anuts 

nngus

akkers

uar20

 

unaata

rsiorn‐imut

siunne

ssat

suisut

014

a

nermul

ersuut

llu20

1

14–

 

1 

   

2  

Imarisai:

Ilanngussaq1:Uuliasiornermutgassisiornermullu2014–imiit2018‐imutperiusissapitisiliisumiknassuiarneqarnera 

Ilanngussaq2:Uuliasiornermutgassisiornermulluakileraarusiisarnermutilusiliaq(GovernmentTake) 

Ilanngussaq3:Aatsitassanut2014–imiit2018‐imutperiusissapitisiliisumiknassuiarneqarnera 

Ilanngussaq4:Aatsitassanutakileraarusiisarnermutilusiliaq(GovernmentTake)

   

3  

IMAASAALLATTORSIMAFFIATSUKUMIISOQ

ILANNGUSSAQ 1 UULIASIORNERMUT/GASSISIORNERMUT 2014 –IMIIT 2018-IMUT PERIUSISSIAQ.........................................................................................................................................10 

1.1   Ilisimasat – Maannakkut periusissiap killiffia aamma nalilersorneqarnera .................................. 10 

1.2 Akuersissutinut periusissanut anguniakkat nutaat ............................................................................... 13 

1.2.1 Siunissami pisinnaatitsissutinut politikki ............................................................................................. 15 

1.2.2.1. Qeqertarsuarmi & Nuussuup Qeqertaasartaani sumiiffiit nunamiittut. ........................................ 16 

1.2.2.2. Baffin Bugti ........................................................................................................................................... 17 

1.2.2.3. Davis Strædet – Nuup Kitaa – 63°-67°N ............................................................................................ 18 

1.2.2.4. Sumiiffik Matu Ammaassisoqarfiusoq – Kalaallit Nunaata kujataata kitaa .................................. 20 

1.2.2.5. Matu Ammaassisoqarfik – Jameson Landimi nunami sumiiffik. ................................................... 21 

1.2.2.6. 2014-2018-imi akuersissutinut periusissaq ...................................................................................... 21 

1.3 Sumiiffinni siunnersuutigineqartuni avatangiisini pissutsit ................................................................. 22 

1.3.1 Baffin Bugt ................................................................................................................................................ 22 

1.3.2  Nuup kisaani Davis Strædet-imi sinerissap avataani sumiiffiit .................................................. 24 

1.3.3  Jameson Landimi sumiiffiit nunamiittut ........................................................................................ 25 

1.3.4 Nuussuup qeqertaasaani nunami sumiiffiit .......................................................................................... 26 

1.3.5  Kalaallit Nunaata kujataani aamma Kalaallit Nunaata kujataata kitaani sinerissap avataani sumiiffiit 28 

1.4 Sumiiffinni siunnersuutigineqartuni nunami imaanilu pissutsit .......................................................... 30 

1.4.1 Baffinbugti ................................................................................................................................................. 32 

1.4.2 Davis Strædet ........................................................................................................................................... 32 

1.4.3 Kalaallit Nunaata kujataata kitaa ............................................................................................................ 33 

1.4.4 Jameson Land .......................................................................................................................................... 33 

1.4.5 Nuussuup qeqertaasartaa ....................................................................................................................... 33 

   

4  

1.5 Upalungaarsimaneq .................................................................................................................................... 34 

1.5.1 Uuliakoornissamut upalungaarsimaneq ............................................................................................... 34 

1.7 Neqeroortitsinermut aalajangersakkat ..................................................................................................... 37 

1.7.1 Suliaqartuusussanik sioqqutsisumik akuersissuteqartarneq ........................................................... 38 

1.7.2 Nunami sumiiffinnut immikkut akuersissummut atugassarititaasut aamma neqeroortitsinermut aalajangersakkat ................................................................................................................................................ 39 

1.8 Akuersissutinik paasissutissanillu oqartussaasut suliarinnittarnerat ................................................ 40 

1.9 Uuliasiornermi/gassisiornermi periarfissaqarneranik nittarsaassineq ............................................... 41 

1.10 Uuliasiornermut/gassisiornermut periarfissatut ilusiliat ..................................................................... 41 

ILANNGUSSAQ 2: UULIAMIK GAS-IMILLU QALLUINERMI AKILERAARUSERSUINERMUT ILUSEQ (GOVERNMENT TAKE).......................................43 

2.1  Uuliamut gas-imullu tunngatillugu akileraarusersueriaatsit ilutsit assigiinngitsut nalilersorneqarnerat (government take) ......................................................................................................... 43 

2.1.1  Uuliaqarfiup iluaqutigineqarsinnaaneranut tunngaviusumik assersuut ................................... 43 

2.1.2  Akileraarusersuinermi malittarisassat ........................................................................................... 43 

2.2  Akileraarutit nioqqutissiornermilu akitsuutit il.il. atortuusut pillugit takussutissiaq .................. 44 

2.3  Nunat allat pisortanut akileraarutaasa inissisimaffii ........................................................................ 45 

2.3.1  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat .................................................................................................. 46 

2.3.2  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsuliornerluunniit, imaluunniit killormut ..................................... 46 

2.3.3  Nioqqutissiornermi akitsuut – ajoqutit aamma pitsaaqutit ......................................................... 46 

2.3.4  Kina pitsaasunik angusaqarsimava akileraarutit qaffannerisigut? ........................................... 47 

2.3.5  Naalagaaffiup peqataanera .............................................................................................................. 48 

2.3.6  Avammut niuernermi akitsuut aamma iluanaarutinit akileraarutit ............................................. 48 

2.4  Kalaallit Nunaata iluseq pisortanut akileraarusersuisarnermi atugaa pillugu nalilersuineq ..... 50 

2.4.1  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaasa aamma iluanaarutinit akileraarutit procentiat ................ 50 

2.4.2  Nioqqutissiornermi akitsuut ............................................................................................................ 50 

2.4.3  Akileraarutit allat ............................................................................................................................... 51 

   

5  

2.4.4  Avammut niueruteqarnermi akitsuutit ........................................................................................... 51 

2.4.5  Naalagaaffiup peqataanera .............................................................................................................. 51 

2.5.6 Akitsorterussisarnerit .............................................................................................................................. 52 

2.5.7  Nakkutilliinerup aqunneqarnera aamma Kalaallit Nunaanni pisortanut akileraarutaasussanik akiliisitsiniartarneq ............................................................................................................................................ 52 

2.6  Kalaallit Nunaanni ilutsitut atorneqarsinnaasutut isumaliutigineqarsin-naasut .......................... 52 

2.6.2  Ilutsinik assigiinngitsunik nalilersuineq ........................................................................................ 54 

2.6.2  Akitsuut ingerlatseqatigiiffinnut akileraarummut ilanngaatigineqarsinnaasoq – Surplus royalty  55 

2.6.3  Aningaasartuuteqarnerulernerup sunniutai .................................................................................. 60 

2.7  Inassuteqaatit ........................................................................................................................................ 62 

ILANNGUSSAQ 3 AATSITASSANUT 2014-IMIIT 2018-IMUT PERIUSISSIAQ.................65 

3.1   Ilisimasat – killiffik nalilersuinerillu .................................................................................................... 65 

3.2 Aallussiviusussat nutaat ............................................................................................................................ 67 

3.2.1 Nunarsuaq tamaat periarfissaqarfiusut ................................................................................................ 67 

3.2.2 Saffiugassat saviminissamut akoorutaasut aamma saffiugassat tunngaviusut ............................ 68 

3.2.3 Aatsitassat pissarsiariuminaatsut ......................................................................................................... 70 

3.2.4 Kuulti .......................................................................................................................................................... 71 

3.2.4 Urani ........................................................................................................................................................... 72 

3.3 Avannamut 81 grader avannaani Kalaallit Nunaata avannaani pissutsit im-mikkut ittut. ................ 73 

3.4 Annikitsumik aatsitassarsiornissamut akuersissutit. ............................................................................ 75 

3.6 Nittarsaassisarneq ...................................................................................................................................... 75 

3.6.1 Aatsitassanut periarfissanut ilusiliaq .................................................................................................... 77 

3.7 Akuersissutinut politikki aamma Kalaallit Nunaanni aatsitassat ......................................................... 77 

ILANNGUSSAQ 4 AATSITASSAT AKILERAARUSERSORNEQARNERANNUT ILUSEQ (GOVERNMENT TAKE).........................................................................................................................80 

   

6  

4.1  Aatsitassanut tunngatillugu akileraarusersueriaatsit ilutsit assigiinngitsut nalilersorneqarnerat (government take) ......................................................................................................... 80 

4.1.1 Piiaanermut akuersissummik iluaquteqarnermut tunngatillugu tunngaviusumik assersuut ....... 81 

4.1.2 Akileraartarnermi malittarisassat ........................................................................................................... 81 

4.2   Savimineq ............................................................................................................................................... 82 

4.2.1  Saviminermik iluaquteqarnermi tunngaviusutut assersuut ........................................................ 82 

4.2.2  Akileraarusersuinermi iluseq - savimineq ..................................................................................... 83 

4.2.3  Akileraarutit nalingat - savimineq ................................................................................................... 83 

4.2.4  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat – Savimineq ........................................................................... 84 

4.2.5  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsuliornerluunniit, imaluunniit killormut - Savimineq ............... 84 

4.2.6  Nioqqutissiornermut akileraarut – ajoqutit iluaqutillu – savimineq ........................................... 85 

4.2.7  Iluanaarutinit ernianillu akileraarutit – savimineq ........................................................................ 86 

4.2.8  Pisortanut akileraarutit imminut sanilliunneqarnerat – savimineq ............................................ 86 

4.3  Kuulti ....................................................................................................................................................... 88 

4.3.1  Kuultimik iluaquteqarnermi tunngaviusumik assersuutit ........................................................... 88 

4.3.2  Akileraarusersuinerit pillugit takussutissiaq – kuulti .................................................................. 89 

4.3.3  Pisortanut akileraarutit qaffasissusiat - kuulti .............................................................................. 89 

4.3.4  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat – kuulti .................................................................................... 89 

4.3.5  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsumik aaqqissuussinermut taarsiullugu killormulluunniit – kuulti  90 

4.3.6  Nioqqutissiornermi akitsuut - Royalty – ajoqutit aamma pitsaaqutit – kuulti ......................... 90 

4.3.7  Iluanaarutinit ernianillu toqqaannartumik akileraarneq ............................................................... 90 

4.3.8  Kuultimut tunngatillu pisortanut akileraarutinik assersuussineq .............................................. 91 

4.4  Kanngussak ........................................................................................................................................... 92 

4.4.1  Kanngussammik iluaquteqarnermi tunngaviusumik assersuutit .............................................. 92 

4.4.2  Kanngussammut tunngatillugu pisortanut akileraarutit pillugit takussutissiaq ...................... 92 

4.4.3  Pisortanut akileraarutit qaffasissusiat – kanngussak .................................................................. 93 

   

7  

4.4.4  Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarut – kanngussak ........................................................................ 93 

4.4.5  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsumik aaqqissuussinermut taarsiullugu killormulluunniit - kanngussak ........................................................................................................................................................ 94 

4.4.6  Nioqqutissiornermi akitsuut – ajoqutit pitsaaqutillu – kanngussak .......................................... 94 

4.4.7  Iluanaarutinit ernianillu toqqaannartumik akileraarutit – kanngussak ...................................... 94 

4.4.8  Pisortanut akileraarutinik kanngussammut tunngatillugu assersuussineq ............................. 94 

4.5  Aatsitassat qaqutigoortut .................................................................................................................... 96 

4.5.1  Aatsitassanik qaqutigoortunik iluaquteqarnermi tunngaviusumik assersuut ......................... 96 

4.5.2  Pisortanut akileraarutit – aatsitassat qaqutigoortut ..................................................................... 96 

4.5.3  Pisortanut akileraarutit inissisimaffiat – aatsitassat qaqutigoortut ........................................... 97 

4.5.4  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat – aatsitassat qaqutigoortut .................................................. 97 

4.5.5  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsuliornerluunniit imaluunniit killormut – aatsitassat qaqutigoortut ..................................................................................................................................................... 97 

4.5.6  Nioqqutissiornermi akitsuut – aatsitassat qaqutigoortut ............................................................ 97 

4.5.7  Iluanaarutinit ernianillu akileraarutit – aatsitassat qaqutigoortut .............................................. 98 

4.5.8  Pisortanut akileraarutit aatsitassanut qaqutigoortunut tunngatillugu assersuunneqarnerat 98 

4.6  Ujaqqat erlinnartut .............................................................................................................................. 100 

4.6.1  Ujaqqanik erlinnartunik iluaquteqarnermi tunngaviusumik assersuutit ................................. 100 

4.6.2  Pisortanut akileraarusersuinerit pillugit takussutissiaq – ujaqqat erlinnartut ...................... 100 

4.6.3  Pisortanut akileraarutit qaffasissusiat – ujaqqat erlinnartut..................................................... 101 

4.6.4  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat – ujaqqat erlinnartut ........................................................... 101 

4.6.5  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsumik aaqqissuussinermut taarsiullugu killormulluunniit – ujaqqat erlinnartut ........................................................................................................................................... 101 

4.6.6  Nioqqutissiornermut akitsuut - Royalty ....................................................................................... 101 

4.6.7  Iluanaarutinit aamma ernianit akileraarut .................................................................................... 101 

4.6.8  Ujaqqanut erlinnartunut tunngatillugu pisortanut akileraarutinik assersuussineq .............. 102 

4.7  Zinki ....................................................................................................................................................... 103 

   

8  

4.7.1  Zinki-mik iluaquteqarnermi tunngaviusumik assersuut ............................................................ 103 

4.7.2  Zinki-mut tunngatillugu pisortanut akileraarutit pillugit takussutissiaq ................................. 103 

4.7.3  Pisortanut akileraarutit qaffasissusiat - zinki .............................................................................. 104 

4.7.4  Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat – zinki ................................................................................... 104 

4.7.5  Assigiinngiiaartitsineq pisariitsuliornerluunniit, imaluunniit killormut – zinki ...................... 104 

4.7.6  Nioqqutissiornermi akitsuut - Royalty – ajoqutit aamma pitsaaqutit ...................................... 104 

4.7.7  Iluanaarutinit aamma ernianit akileraarutit .................................................................................. 104 

4.8  Urani ...................................................................................................................................................... 105 

4.9  Misissuinikkut paasisat pingaarnerit aamma – pissutsit sammivigisinnaasaat kiisalu allannguinissanut isumaliutit ........................................................................................................................ 106 

4.9.1  Pisortanut akileraarutit qaffasissusiat ......................................................................................... 106 

4.9.2  Nioqqutissiornermi akitsuut - Royalty ......................................................................................... 106 

4.9.3  Kalaallit aaqqissuussineri periarfissatut isumaliutigineqarsinnaasut .................................... 106 

4.9.4  Savimineq, kuulti, kanngussak aamma zinki .............................................................................. 107 

4.9.5  Nakkutilliinerup allaffissornikkut isumagineqarnera aamma pisortanut akileraarutinik akiliisitsiniartarneq .......................................................................................................................................... 108 

4.10  Inassuteqaatit ...................................................................................................................................... 108 

4.10.1 Siunissami aatsitassanut akuutissanullu tamanut, urani, aatsitassat qaqutigoortut aamma ujaqqat erlinnartut taamaallaat pinnagit akileraartitseriaasissamut inassuteqaatit .............................. 108 

4.10.2 Aatsitassat qaqutigoortut siunissami akileraarusersorneqarnissaat pillugu inassuteqaatit ... 110 

4.10.3 Uranimut tunngatillugu siunissami akileraarusersueriaasissatut inassuteqaataasoq .............. 110  

 

   

9  

Ilanngussaq1

Uuliasiornermutgassisiornermullu2014–imiit18‐imutperiusissapitisiliisumiknassuiarneqarnera�

�

�

�

�

�

�

�

�

�

KalaallitNunaatauuliasiornermutaatsitassarsiornermullu2014–imiit2018‐imutperiusissiaanutsiunnersuummutIlanngussaq1

 

 

ILANNGperiusis

1.1 IlisimMaannaakuersisneqeroopiareersaat aamingerlanat. Akueneqeroo2002-immarluk allortarlingerlanut. IlusaneqerooaammaAmmaaut” suleataqatigarsimap

Neqeroingerlaa

”M

”MSuaaakpilNaNeasakatingqintoat

Qitu

GUSSAQ ssiaq

masat – Mamut periusisssutinut ortitsinerit sarneqarniss

mma nneqarnissaersissutinut ortitsineq

mili ukiut missaanni ugit nneqarajuppaani ortitsinerit

a”Matu assisoqarfinnriaaseq giissinneqartpput.

ortitsinernik avartunik

Matu Amma

Matu Ammaauleriaatsimi” alajangerneqkuersissutinikllugu aalajanaalakkersuisueqeroortitsinssersuutigalukuersissummuutissanersugerlatseqatignnuteqarsinnqqaanissamuutissanersu

innuteqaatit lleriinnilerlug

1 Uulias

Maannakssiaasumi qit

s

n tig

assisoqarfin

assisoqarfinnsumiiffik ers

qartoq ingerlk tunniussivigngersakkanikut aalajangenermut najoqugu nassuiarnmut atugassarut; sumiiffiit sgiiffiit naanersut – ut tunngavisut.  

tiguneqarnegit nalilersor

siornerm

kut periutiulluinnartum

NeqNak

qinnuteqp

Qinnuteqaguneqartut a

pisinnaaqinnuteqa

nnut Suleriaasuna

nut seqqinnerusuaavartumik gineqartassak ersaasarput. qqutassani neqartarput:rititaasut suusorliit iluann

aammalu ssarititaasut 

eri malillugit rneqartarput

mut/gassi

sissiap kmik ilaatinneq

qeroortitsinisNaalakkersuikuersissumm

pisinnaatarfigisinnaaniffissaliussaq

arfissatut ulluataatsikkut natitsissuteqaraatit tiguneqa

aall

aseq”aava? 

umik 

asoq 

: ut ni 

suut 

t 

 

siornerm

killiffia aaqarput uulias

aammsulermalituuliamisiskiseraalajtunninaatstakun

2002neqeuuliaEnCamarluqalluFrantaagukingukingo

ssamut neqeisut assersuumut atugassatitsissuteqarfneraat; qinnq suussanerstunngavissa

uliussap qaanalilersorneqrfissamut ataartut toqqaalaavigalugit 

mut 2014

mma nalisiornissamut/

ma matu amriaaseq maliltsigaat, Kalaasiorluni/gass

ssuinissamutrmaassisussaangersimasuiunneqarnerasumik takussneqarsinnaav

2-imi aamma eroortitsinerit siorluni misisana-p Nuup unnik misissuinissamullu aklin-imik aamuuserneqartuuneqarput. Aorna ingerlats

Neqeroo

roortitsinermutigalugu aalarititaasut sufissat sorliit iuteqaammikoq – aammaarititaasut su

angiutereerneqartarput. Qiaatsimut qinnanissamut tuimminnut sa

4 –imit 18

ilersorne/gassisiornis

mmaassisoqalugu suliaqaallit Nunaannsisiorluni t qalluinissamaatitaalluni aumik amerlasat. Matuma ksutissiaq voq:

a 2004-imi t Canadamiussuisarfiutilekitaata imartuinissamut akuersissutinmma Atammunik tunineqa

Akuersissutit seqatigiiffimm

ortitsineq sun

mut najoqqulajangersartauut atuutissaingerlatseqak tunniussinisalu toqqaanisuut atuutissa

erani qinnutinnuteqartutnuteqarsimaunngavissaritanilliunneqar

10

8-imut

qarnerassamut

rfinnut rnerit ni

mullu akuersissutit ssusillit kinguliani

t qatigiiffiata taani

nik Lady ik-mik arneranik tamatuma mut Cairn

naava?

tassani arpaat: anersut; tigiiffiit ssamut ssamut anersut 

eqaatit t arlallit appata, titaasut rtarput. 

0 

   

11  

Energy-mut (Capricorn Greenland Exploration A/S) tunniunneqarput.

Qeqertarsuaq-Nuussuarmi nunap immikkoortuani 2006-imi aamma 2007-imi neqeroortitsinerit misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutit katillugit arfineq marluk nunarsuarmi uuliasiorfiutileqatigiiffiit anginersaasa ilaannut tunniunneqarnerannik inerneqarput. Pisinnaatitsissummik pigisaqartut akuersissutinut makkununnga imatut agguataarput: Sigguk aamma Eqqua (Cairn Energy, Nunaoil); Puilasoq (DONG, ExxonMobil, Chevron, Nunaoil); Orsivik (ExxonMobil, Husky, Nunaoil); Kangerluk aamma Ikermiut (Husky, Nunaoil) aamma Naternaq (PA Resources, Nunaoil).

2008-imi Cairn Energy aamma Nunaoil Kalaallit Nunaata kujataata avataani sumiiffimmi Matu Ammaassisumik taagorneqartumi misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutinik sisamanik tunineqarput, taakku taaguuteqarlutik Kingittoq, Saqqamiut, Sallit aamma Uummannarsuaq (Cairn Energy, Nunaoil).

2010-imi Baffin Bugtip Kalaallit Nunaanniittortaani neqeroortitsineq ingerlanneqarpoq. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutinut qinnuteqaatit 17-it tiguai aammalu qinnuteqaatit toqqaanissamut tunngavissarititaasut neqeroortitsinermut najoqqutassani allassimasut aallaavigalugit sukumiisumik nalilersuereernerup kingorna, katillugit uuliasiorluni gassisiorlunilu misissuinissamut aamma qalluinissamut kisermaassisussaatitaalluni akuersissutit arfineq marluk tunniunneqarput, uuliasiorfiutileqatigiiffinnut makkununnga: Qamut (ConocoPhillips, DONG, Nunaoil); Anu aamma Napu (Shell, Statoil, GDF SUEZ, Nunaoil); Pitu, Napariaq aamma Ingoraq (Cairn Energy, Nunaoil); aamma Tooq (Mærsk Oil, Nunaoil). Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffiit Statoil aamma Tullow Pitu-mi aamma Tooq-mi akuerissutini ilanngupput.

2012-imi aamma 2013-imi Tunup avannaani Grønlandshavet-imi neqeroortitsineq marlunnik immikkoortortaqartoq ingerlanneqarpoq. Neqeroortitsineq piareersaataasumik neqeroortitsinertaqarpoq aammalu nalinginnaasumik neqeroortitsinertaqarluni. Nunap immikkoortuani tassani akuersissutit nutaat tallimat arfineq marlullu akornanni amerlassuseqartut tunniunneqassasut naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik ukiuni tulliuttuni sumiiffimmi tassani paasissutissanik nalunaarsuutinik nutaanik annertunerusumik katersisoqartussaavoq.

Neqeroortitsinerup taassuma ammaanneqarnissaa sioqqullugu siusinnerusukkut pisartut assigalugit annertuunik misissuinernik arlalinnik ingerlatsisoqarpoq, ilanngullugit sumiiffimmut piviusunngortitsinermi sunniutaasussanik nalilersuineq, ujarassiornikkut periarfissaqarfiusunik nalilersuineq, nunanut allanut sanilliussilluni pisortanut aningaasanik tutsitsinissamut atugassarititaasunik nalilersueqqissaarneq kiisalu sikunik misissuinerit. Piareersaataasumik suliaqarnerit ilaatigut ikummatissiassanut periusissiami 2009-imeersumi takuneqarsinnaapput.

Grønlandshavet-imut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq ilaatigut sumiiffiit sorliit misissuinermut ammatinneqassanersut aammalu sumiiffiit sorliit suliffissuarnut neqeroortitsiviusussatut kissaateqarfiunnginnersut aalajangersaanissamut iluaqutaasimavoq. Tamatuma saniatigut nalilersuinerit, avatangiisini pinngortitamilu pissutsinik ingerlatseqatigiiffiit sumiiffimmi ingerlataqarnissamut pilersaarusiornerminni aammalu piviusunngortitsinerminni, immikkut eqqumaffigisassaannik aalajangersaanermut atorneqarput.

Sumiiffik nunap sannaatigut periarfissaqarfiuneranut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni soqutiginaateqarnerpaanut ilaavoq. Amerikamiut nunap sannaanik misissuisarfia USGS nalunaarusiami 2008-imeersumi naliliivoq, sumiiffik uuliamik/gassimik nappartanik 31 milliardinik (agguaqatigiissitsilluni missiliuineq) pissarsiffiusinnaasoq. Missiliuineq taanna soorunami annertoorujussuarmik nalorninartortaqarpoq, aammalu paasinarsisinnaavoq peqarfiusinnaasut taassuminnga annertuumik allaanerusumik paasisaqarfigineqartut. Ukiuni tulliuttuni misissuinissamut pisussanut pilersaarutit naammassillugit ingerlatsivioreerneranni, uulia aamma gassi nassaarineqartoq qanoq annertutiginersoq

   

12  

– taamaattoqarsimappallu niuerutigineqarsinnaasutut annertussusilinnik peqarnersoq – aalajangersarneqarsinnaalissasoq ilimanaateqarnerulertussaavoq.

Tunup avannaata avataata imartaani neqeroortitsinerup immikkoortua siulleq (piareersaataasumik neqeroortitsineq), KANUMAS-imut isumaqatigiissutinik taaneqartartut (1989-imeersoq aamma 2009-imeersoq) naapertorlugit KANUMAS-imi ingerlatseqatigiiffinnik taaneqartartuni ingerlatseqatigiiffiit salliusussaatitaanerannik piviusunngortitsineruvoq. Taamaattumik piareersaataasumik neqeroortitsinermi piumasaqaataavoq, qinnuteqaqatigiinni suliaqartuusussaq KANUMAS-imi ingerlatseqatigiiffiit (StatoilHydro, BP, ExxonMobil, ChevronTexaco, Shell, Japan Oil, Gas and Metals National Corporation) arlarissagaat imaluunniit taakkununnga ingerlatseqatigiiffittut immikkoortortaqarfiussasoq.

Qinnuteqarfissamut killiliussap naanerani Naalakkersuisut uuliasiorluni gassisiorlunilu misissuinissamut aamma qalluinissamut akuersissutinik qinnuteqaatit 11-it tiguaat. Qinnuteqaatit qinnuteqaateqaqatigiinnit assigiinngitsunit pingasuneersuupput. Pisinnaatitsissuteqarfissat pilerigineqarnerpaat unammilleqatigiissutigineqarput. Qinnuteqaatit tiguneqartut toqqaanissamut tunngavissarititaasut neqeroortitsinissamut najoqqutassani aalajangersarneqartut tunngavigalugit nalilersorneqarput. Ataatsimoortumik naliliineq tunngavigalugu Naalakkersuisut aalajangerput, uuliasiorluni aamma gassisiorluni kisermaassisussaatitaalluni misissuinissamut aamma qalluinissamut akuersissutit sisamat tunniunneqassasut. Akuersissutit uuliasiorfiutileqatigiiffinnut makkununnga tunniunneqarput: Statoil, ConocoPhillips aamma NUNAOIL, Pisinnaatitsissuteqarfissaq 6 (”Avinngaq”); ENI, BP, DONG aamma NUNAOIL, Pisinnaatitsissuteqarfissaq 8 (”Amaroq”) aamma Chevron, GreenPex, Shell aamma NUNAOIL, Pisinnaatitsissuteqarfissaq 9 (”Umimmak”) Pisinnaatitsissuteqarfissaq 14 (”Nerleq”).

Nalinginnaasumik neqeroortitsinermut qinnuteqarnissamut killissaliussap naanerani, uuliasiorluni aamma gassisiorluni misissuinissamut aamma qalluinissamut qinnuteqaatit pingasut Naalakkersuisut tiguaat, aammalu qinnuteqaatit qinnuteqaateqaqatigiinnit assigiinngitsunit marlunneersuupput. Periusissiap matuma suliarineqarnerata nalaani nalilersuinerup ingerlanera suli naammassineqanngilaq (2013-imi decembarip qiteqqunnerani).

Naalakkersuisut naliliipput, maannamut akuersissutinut periusissiaasoq naammaginartumik akuersissutinik amerlassusilinnik malitseqarsimasoq. Periusissiap atuunnerani aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni misissuilluni ingerlatanik suliaqarnissamut soqutiginninnerannik ineriartortitsinissaq attassiinnarnissarlu iluatsissimavoq.

Uuliasiornermut suliassaqarfimmi misissuilluni ingerlatani annertoorujussuarmik aningaasaliiffiusarnera minnerunngitsumillu annertoorujussuarmik misissuinerup annaasaqaataasinnaasarnera immikkuullarissutaapput. Taamaattumik uuliasiornermut/gassisiornermut suliassaqarfimmi akuersissutinut periusissiap aaqqissuunneqarnerani, Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini assigiinngitsuni arlalinni misissuinerit qaffasissumiitittuaannarnissaat qitiulluinnartumik ilaavoq.

Tamatumunnga pissutaavoq siumoortumik eqqoriarneqarsinnaasanngimmat, nunap immikkoortuani sorlermi uuliasiorluni ingerlatat kissaatigineqartumik paasisaqarnermik kinguneqassanersut. Taamaalilluni naatsorsuutigineqarsinnaavoq, maannakkut akuersissuteqarfiusut tamarmik niuerutigineqarsinnaasunik nassaarnermik kinguneqarsinnaanngitsut.

Nunap ilua pillugu ujarassiornikkut ilisimasat pitsanngoriartuinnarnerat ilutigalugu, taamaalilluni naatsorsuutigineqarsinnaavoq, sumiiffiit akuersissuteqarfiusut ilaanni misissuineq annertusineqassasoq. Peqatigisaanik naatsorsuutigineqartariaqarpoq, ujarassiornikkut uuttuutaasut misissuinernik annertunerusunik ingerlatsinermi aningaasartuutit annertussusissaannut naatsorsuutigisanut naleqqiullugit neriulluarnarnerat naammanngitsoq naliliisoqarpat, akuersissutit allat utertinneqassasut.

   

13  

Pissusissamisoortumik ineriartornermut matuma siuliani taaneqartumut assersuutissaapput Cairn Energy-ip 2010-imi aamma 2011-imi misissuilluni qillerineri. Nunap qanoq sananeqaateqarneranik misissuinerni aallarniutaasuni paasisat aallaavigalugit ingerlatseqatigiiffik naliliivoq, sumiiffiit akuersissuteqarfiusut ilaanni aalajangersimasuni ujarassiornikkut periarfissaqarfiusut neriulluarnartuusut, taamaattumik ingerlatseqatigiiffiup misissuilluni qillerinernik ingerlatsilluni misissuinermik annertusititsinissaq kissaatigalugu. 2010-imi aamma 2011-imi qillerinerit katillugit 8-it ingerlanneqarput. Puilasuliat Kalaallit Nunaata kitaani sinerissap avataani imartani kinnertaqartuni assigiinngitsuni qillerneqarput, aammalu taakkunani arlalinni Cairn Energy uuliamik gassimillu annikitsumik annertussusilinnik nassaarpoq, taamaattoq niuerutigalugu qalluinissamut naammanngitsunik. Cairn Energy-p 2010-imi aamma 2011-imi qillerinerisa piviusunngortinneqarnerat katillugit 6 milliarder koruunit missaanni akeqarput.

Ilusiliaq 1-imi nunap assingani Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni/gassisiorluni kisermaassisussaatitaalluni misissuinissamut aamma qalluinissamut maannakkut akuersissutit tunniunneqarsimasut killiffiat takutinneqarpoq.

1.2 Akuersissutinut periusissanut anguniakkat nutaat Naalakkersuisut naliliipput, maannamut uuliasiornissamut/gassisiornissamut akuersissutinut periusissiap Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinissamut suliffissuit soqutiginnilersinnissaannik aammalu soqutiginnitsiinnarnissaannut siunnerfeqarnini angusaqarfigisimagaa. Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinermik suliaqarnissamut aningaasaliisartut pilerilersinneqarnissaannut suliaqarnerup ingerlateqqinnissaa Naalakkersuisut anguniagaraat. Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini assigiinngitsuni uuliasiorluni misissuinernik ingerlasoqassasoq Naalakkersuisut anguniagaraat. Akuersissutit maannakkut amerlassusaat naammaginartuusoq naliliisoqarpoq. Ingerlatat maannakkut annertussuserisaat attatiinnarniarlugu, pisinnaatitsissuteqarfinnut piffissap ingerlanerani utertinneqartartussanut taarsiissutissatut, ingerlaavartumik sumiiffinnik akuersissuteqarfissanik nutaanik neqeroortitsisarnissaq pisariaqarpoq.

Immikkoortuni tulliuttuni nassuiarneqartutut ujarassiornikkut naliliisoqarpoq sumiiffiit makkua immikkut soqutiginaateqartussaasut:

Qeqertarsuarmi aamma Nuussuup qeqertaasartaani sumiiffiit nunamiittut Jameson Land-imi sumiiffiit nunamiittut Kalaallit Nunaata kujataani aamma Kalaallit Nunaata kujataata kitaani sumiiffiit sinerissap

avataaniittut Baffin Bugtimi sumiiffiit sinerissap avataaniittut Nuup kitaani Davis Strædet-mi sumiiffiit sinerissap avataaniittut

 

 

Ilusiliaq 1 Ik31/12/2013 i

kummatissiasingerlatsivigin

ssanik misissneqartut

uinissamut qqalluinissamu

 

ullu kisermaassisussaatitaaalluni akuers

14

 

sissutit,

4 

   

15  

1.2.1 Siunissami pisinnaatitsissutinut politikki Ukiut tallimat tulliuttut iluanni ukiut marlunniit pingasut missiliorlugit akuttussusilinnik neqeroortitsinernik ingerlatsisarnissaq siunnerfigineqassaaq. Ukiuni siusinnerusuni neqeroortitsisarnernut, pingaartumik Qeqertarsuup Kitaani aamma Baffin Bugtimi neqeroortitsinerni pisinnaatitsissuteqarfissanut 10.000 km2-inik annertunerusunilluunniit annertussuseqartunut neqeroortitsivigineqartarsimasunut naleqqiullugu,

maannakkut nunap immikkoortuini assigiinngitsuni paasissutissat nalunaarsorneqartut pitsaanerulersimanerisa malitsigisaanik, taarsiullugu pisinnaatitsissuteqarfissat 1.000-iniit 4.000 km2-inut annertussuseqarlutik minnerusut neqeroortitsivigineqassasut siunnersuutigineqarpoq. Pisinnaatitsissuteqarfissat aggulunneqassapput, taamaalilluni pisinnaatitsissuteqarfissat ataasiakkaat iluanni minnerpaamik misissuinermi siunnerfiusumik ataatsimik pilerinaateqartumik peqassalluni. Tamanna Tunup avannaani Grønlandshavet-imi neqeroortitsinermi periaasiusimavoq.

Taamatuttaaq inassutigineqarpoq qassutaasat (grid) 10’ x 30’ bueminutsit pisinnaatitsissuteqarfissanik ilusilersuinermi atorneqassasut, Grønlandshavet-imi neqeroortitsinermut atatillugu soorlu aamma taamatut pisoqarsimasoq (takuuk Ilusiliaq 2).

Matuma kinguliani nunap immikkoortui Naalakkersuisut ukiuni 5-ini tulliuttuni neqeroortitsivigissamaagaat allaaserineqarput.

Ilusiliaq 2 Grid 10’ x 30’ bueminutsinik angissusillit sumiiffinni neqe-roortitsiviusussani nutaani atorneqartussat. Pisinnaatitsissuteqarfissat nutaat grid taanna naapertorlugu ilusilersorneqartassapput.

   

16  

1.2.2.1. Qeqertarsuarmi & Nuussuup Qeqertaasartaani sumiiffiit nunamiittut. Nunap immikkoortua Qeqertarsuaq-Nuussuaq 2003-imili uuliasiornissamut/gassisiornissamut akuersissutinik tunniussivigineqarnissamut matoqqatinneqarpoq. Taamanikkulli pingaartumik Nuussuup qeqertaasartaa misissuinissamut akuersissutinik qinnuteqarnissamut periarfissaqarneranut tunngatillugu apeqquteqarfigineqartarsimavoq. Soqutiginnittut tassaanerusimapput uuliasiorfiutileqatigiiffiit mikisut aamma

akunnattumik angissusillit.

Peqatigisaanik aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit aatsitassanik misissuinermut atatillugu sumiiffiup avannarpasinnerusortaani qillerummit qaqitanik tigusinissamut soqutiginninnerminnik takutitsisarsimapput. Taamatuttaaq Qeqertarsuup qeqertartaata kippasinnerusortaani nunami sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik katersisoqarsimavoq. Paasissutissat taakkua siunissami sumiiffimmi nalilersuinermut pingaaruteqartussaapput.

Qeqertarsuup qeqertartaani aamma Nuussuup qeqertaasartaani ikummatissiassanik qaqqat anitsisartut qaleriiaarnerini seerisoqartoq takuneqarsimavoq aammalu aamarsuit takuneqarsinnaasut nassaarineqarsimallutik.

Nuussuup qeqertaasartaani nunami sumiiffik, 2016-imi neqeroortitsinermi pisussami ilaatinneqartussatut eqqarsaatigineqartoq 6.000 km2-inik nunaminertartaqarpoq (takuuk Ilusiliaq 3). Qeqertarsuup qeqertartaani nunaminertaq tamarmi neqeroortitsinermi pisussami ilaatinneqarpoq. Pisinnaatitsissuteqarfissat neqeroortitsivigineqartut sumiiffinnit sinerissap avataaniittunit annikinnerussapput.

Pisinnaatitsissuteqarfissat aggulunneqarneranni minnerpaamik sumiiffimmik ataatsimik soqutiginaateqartumik ilaatitsinissaq aallaaviussaaq.

Nunap immikkoortuanni Qeqertarsuaq-Nuussuaq-Sigguk 1992-imi uuliamik seerisumik nassaarneq siulleq pivoq, aammalu tamatuma kingorna ujarassiornikkut misissuinerit annertuut ingerlanneqarput.

Nunami qillerinernit paasisat takutippaat, sumiiffimmi ujaqqanik uuliamik poorsimasunik assigiinngitsunik arlalinnik itissusilimmiittunik peqartoq aammalu akuttussutsit ilai gassimik naqitsineqartumik peqarlutik. Qaleriiaani uumassusilinni nunap qanoq pinngoriartuaarsimaneranik misissueqqissaarnerit takutippaat qaleriiaat tulleriiaartut uulianik tallimanik assigiinngitsunik suussusilinnik akoqartut, aammalu immikkoortut ilaanni ataatsimi uulia, ujaqqami pingaaruteqartumi Canadap kangisissortaani Newfoundland-ip avataani illernartamit ilisimaneqartutut suussuseqarpoq. Ataatsimut isigalugu Nuussuup imartaanit paasisat

Ilusiliaq 3 Qeqertarsuup qeqertaani aamma Nuussuarmi sumiiffik nunamiittoq neqeroortitsiviusussaq

   

17  

neriulluarnartutut Qeqertarsuup aamma Sigguup Qeqertaasartaata akornanni nunami sumiiffimmi uuliaqarfeqarnissamut periarfissaqartutut nalilerneqarput.

Sumiiffik Qeqertarsuarmi-Nuussuarmi nunamiittoq 2016-imi neqeroortitsinermi nalinginnaasumi neqeroortitsivigineqassaaq, tassani sinerissap avataanit paasissutissat nalunaarsorsimasut annertuut atugassiissutigineqassallutik. Taamatuttaaq sumiiffik Qeqertarsuup-Nuussuup eqqaanni sumiiffinnut sinerissap avataaniittunut tunngatillugu pingaaruteqarput aammalu Qeqertarsuarmi-Nuussuarmi nunami misissuinermit paasisat pingaaruteqartunik paasissutissarsiffigineqassapput, Qeqertarsuup-Nuussuup eqqaanni sumiiffinnut sinerissap avataaniittunut, piffissami periusissiap atuuffissaani misissuinissamut akuersissummik tunniussiviusussaanngitsunut, periusissamut ingerlaqqinnermi atorneqassallutik. Sumiiffimmut maannakkut ilisimasat pigineqartut paasinarsisippaat, iluatsitsinissamut tunngavissat arlallit pigineqartut.

1.2.2.2. Baffin Bugti Baffin Bugtimi Kalaallit Nunaata kitaata avannaaniittumi 2011-imi misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutit tallimat tunniunneqarput. Taamanikkullu aammalu siunissami paasissutissat nutaat annertunerusuut katersorneqassapput. Paasissutissanik katersineq taanna Baffin Bugtimi sumiiffinnik ingerlaavartumik nalilersuinermut tunngavigineqassaaq aammalu sumiiffiit taakkua ujarassiornikkut nunami

sumiiffinni taakkunani neqeroortitsiviusussat annertunerusut ilaatilerlugit, siunissami qanoq allilerneqarsinnaassanersut nalilersuinermut tunngaviussallutik.

2014/2015-imi Baffin Bugtimi qillerisoqassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tamanna eqqarsaatigalugu ukiuni aggersuni nunap immikkoortuani misissuilluni qillerinissanit pilersaarutigineqartunit paasisat apeqqutaatillugit, sumiiffimmi tassani 2016/2017-imi neqeroortitsinermik ingerlatsisoqarnissaa Naalakkersuisut isumaliutersuutiginiarpaat. Sumiiffiit neqeroortitsivigineqartussat toqqarneqareerput, taamaalillutik nunatta nunavittaata killeqarfiata iluaniissallutik. Pisinnaatitsissuteqarfissat aggulunneqassapput qassutaasat 10’ x 30’ bueminutsit malinneqassalluni.

Ukiut arfinillit kingulliit ingerlaneranni Baffin Bugtip avannamut kangisissortaani annertuunik nunap qanoq sananeqaateqarneranik misissuinernik suliaqartoqarpoq aammalu immap naqqani misissugassat Kridt skiferini qallerni uumassusilinneersut sumiiffimmi Ilusiliaq 4 Sumiiffimmut neqeroortitsiviusussamut, aappaluttumik

titarnillit iluanni takutinneqartumut, Baffin Bugtimi kisermaassisussaatitaalluni akuersissutini pioreersuni qillerinernit paasisat apeqqutaatillugit Baffin Bugtimi neqeroortitsiviusussatut isumaliutersuutigineqartumut nunap assinga.

   

18  

ujaqqaneerfeqarsinnaanermut periarfissaqartoq ilimanarsisippaat. Baffin Bugtip avannarpasinnerusortaa tamaat isigalugu ikummatissiassaqarfimmik ineriartorfeqartumik peqarneranut takussutissat tamarmiupput, kisianni misissuinermut sumiiffimmi ujarassiornikkut pissutsit unamminartuunerat tunngaviusussaavoq. Tamannarpiaq pissutigalugu misissuilluni qillerinernit nutaanit paasisat nunap immikkoortuanut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqartussaapput.

Baffin Bugtip kujasinnerusortaani Davis Strædimut killeqarfimmi (Qeqertarsuup Kitaani avannarpasinnerusumiittumi) 2010-imiit 2011-imut sinerissap avataani misissuilluni qillerinerit tallimat suliarineqarput. Qillerinernit taakkunannga sisamat neqeroortitsiviusussatut eqqarsaatigineqartup kujatinnguani aamma kitaani inissisimapput (Ilusiliaq 4).

Qillerinerit tallimassaat neqeroortitsiviusussatut eqqarsaatigineqartup iluani inissisimavoq (Delta-1), kisianni qaqqap anitsisartup ujarattai aqqusaarlugit misissuinermi siunnerfiusut ataaniittut anguneqaratik. Qillerinerit ilaanni ataatsimi (Alpha-1S1, takuuk Ilusiliaq 4) ujaqqani qaqqamit anitsisartumeersumi ikummatissiassaqarnera takussutissaqartoq paasineqarpoq, qillerinermilu allami sioqqat ujaraarartaasa qaleriiaartut ilaanni pukkitsuni gasseqartoq paasineqarluni.

Sumiiffiup neqeroortitsiviusup eqqaani nunap immikkoortuani sumiiffinni arlalinni ikummatissiassaqarfeqartoq uppernarsineqarpoq. Tamatumani assersuutigalugu Qeqertarsuup sineriaa sinerlugu kiisalu Nuussuup aamma Sigguup qeqertaasartaanni uulianik tallimanik assigiinngitsunik suussusilinnik uuliamik seerisoqartoq paasineqarpoq. Aammattaaq Scott Truget-imi Baffin Bugtip Canadamiittortaani (allorniusat sanimukartut avannarpasissumi 72° missaani) assingusunik uuliamik seerisoqartoq uppernarsineqarluarsimavoq. Sumiiffik neqeroortitsiviusussatut eqqarsaatigineqartoq allorniusat avannarpasissut 71°-imiit 75° missaannut isorartussuseqarpoq, kisianni sumiiffiit ilaannut marlunnut aggulugaalluni, ilaa avannarpasissumiittoq minnerusoq (6.600 km2 miss.) aammalu ilaa kujasissumiittoq annertunerusoq (40.000 km2 miss.), takuuk Ilusiliaq 4.

Baffin Bugtip sumiiffiani 71ºN avannaani 2016/2017-imi neqeroortitsinissamut Baffin Bugtip avannarpasinnerusortaani qillerinissani naatsorsuutigineqartuni paasisat apeqqutaassapput. Paasisat sumiiffimmi ujarassiornikkut nalorninartoqartinneqartut ilai paasinarsisissavaat aammalu neriulluarnartunik paasisaqartoqassagaluarpat Baffin Bugtimi sumiiffimmi kujasinnerusumiittumi tassani, Baffin Bugtip avannarpasinnerusortaanut arlalitsigut assingusumi aamma misissuinissamut neqeroortitsinissaq pissusissamisuussaaq.

1.2.2.3. Davis Strædet – Nuup Kitaa – 63°-67°N Sumiiffiit neqeroortitsiviusussatut isumaliutersuutigineqartut tassaassapput Kangâmiut, Nuup aamma Lady Franklin-ip imartai, Kalaallit Nunaata kitaani sinerissap avataani 63°-67° N akornanniittut (aamma taagorneqartut Nuup Kitaa, takuuk Ilusiliaq 5). Davis Strædimi sumiiffik neqeroortitsiviusussaq taanna ataatsimut isigalugu 82.000 km2 missaanni annertussuseqarpoq, misissuinissamut pisinnaatitsissuteqarfiit pioreersut marluk ilaatinnagit (Lady Franklin aamma Atammik).

Taamaattumik Naalakkersuisut sumiiffik neqeroortitsiviusussaq tamarmiusoq sumiiffinnut marlunnut minnerusunut aggulussamaarpaat, sumiiffik 65-67° N akornanniilluni avannarpasinnerusumiittoq, tassaniillutik Kangâmiut aamma Nuup imartai aamma sumiiffik 63-65° N akornanniilluni kujasinnerusumiittoq, tassaniillutik Hecla Ryggen, Fylla Ryggen aamma Maniitsoq Ryggen.

   

19  

Sumiiffik USGS-ip 2008-imi Kalaallit Nunaata Kitaanut - Canadap Kangianut missiliuinerani ilaatinneqanngilaq, kisianni USGS-ip naliliinerani immikkoortumut AU-2-imut ataatsimut isigalugu, nappartat

uulianngorsinnaasut 6.000 mio.-nit missaanni (agguaqatigiissitsilluni missiliuineq) imaqartussatut nalilerneqartumut, kujasissumi nangissutaalluni).

Sumiiffiup taassuma ilai siusinnerusukkut neqeroortitsiviusarput aammalu tassani 1970-ikkunni misissuineq siulleq allartinneqarpoq, aamma Kalaallit Nunaanni misissuilluni qillerinernik suliaqarnerit siulliit tassaniillutik.

Taamanikkulli paasissutissat annertoorujussuit katersorneqarput, pingaartumik 2D-inik sajuppillatsitsisarnerit (narlumuinnaq 0,61 km/km2), aamma misissuilluni qillerinerit sisamat qillerneqarlutik. Siusinnerusukkut qillerinernit misissueqqissaarnerit sajuppillatsitsisarnernit paasissutissat ilanngullugit takutippaat sumiiffinnik annertoorujussuarnik soqutiginaateqartunik arlalinnik peqartoq. Aammattaaq misissuinerit paasinarsisippaat marraqarfinnik portusuunik peqartoq, matoorutaasutut periarfissaqarfiulluarsinnaasunik. 2011-imi qillerinernit tamatuma saniatigut sumiiffimmi

ikummatissiassaqarfeqartoq paasineqarpoq.

Taamatuttaaq ikummatissiassaqarfeqarnera uppernarsaatissarsiniarlugu Qulleq-1 eqqaani 2012-imi qillerinerni immap naqqani misissugassanik katersisoqarpoq, aammalu naatsorsuutigineqarpoq sajuppillatsitsisarluni paasissutissat pisoqqat annertunerusumik qarasaasiakkut suliarineqarneranni sumiiffimmi paasissutissanik nutaanik pissarsisoqarsinnaasoq.

Sumiiffik Nuup Kitaaniittoq piffissap periusissaqarfiusup naalernerani neqeroortitsivigineqassaaq, pissutigalugu piffissami periusissap atuuffissaata iluani paasissutissat pingaaruteqartut arlallit atugassiissutigineqassammata aammalu suliareqqinneqassallutik. Paasissutissat taakkua neqeroortitsinermik ammaanermi atugassiissutigineqarnissaat pingaaruteqarpoq, taamaalilluni misissuineq sunniuteqarluarnerpaamik ingerlanneqarsinnaassalluni. Siusinnerusukkut nunap assiliornermi

Ilusiliaq 5 Nuup Kitaani sumiiffimmut neqeroortitsiviusumut nunap assinga sumiiffik aappaluttumik titarnillip iluaniilluni.

   

20  

paasineqarpoq sumiiffik misilerarneqanngitsunik annertoorujussuarnik nunap ilusaannik imaqartoq, neqeroortitsinerni pisussanut atatillugu sammineqartussanik.

1.2.2.4. Sumiiffik Matu Ammaassisoqarfiusoq – Kalaallit Nunaata kujataata kitaa Kalaallit Nunaata kujataata kitaata avataani imaani sumiiffiit 60°N-imiit 63°N-imut aamma 42° 30’W kitaata aamma 60° N-ip kujataata akornanniittut 2008-imili Matu Ammaassisoqarfittut periuseqarfigineqarput (takuuk Ilusiliaq 6). 2009-ip aallartinneranili Cairn Energy PLC sumiiffiup Matu Ammaassisoqarfiusup sinerissamut

qaninnerpaartaanni sisamanik misissuinissamut akuersissutinik peqarpoq, taakkunannga marluk utertinneqarnissaat qinnuteqaatigineqarluni.

Piffissami ukiunik tallimanik sivisussuseqartumi kingullermi 2D-inik aamma 3D-inik sajuppillatsitsisarnernit paasissutissanik katersisoqarpoq, kisianni paasissutissat annertussusaat suli killeqarput aammalu pingaartumik sumiiffinni sinerissamut qanittumiittuneersuullutik, taakkunani immap itissusaa 2.000 meterinit ikkannerulluni.

Sumiiffimmi Matu Ammaassisoqarfittut ingerlanneqartumi tassani misissuineq nalorninartortaqarpoq, kisianni paasissutissat nutaat ilimanarsisippaat imartanik kinnertaqartunik annertunerusunik iluseqartunik itisuunik peqartoq, soorlu aamma Labradorip imartaani Canadamiittumi taamaattoqartoq, aammalu ikummatissiassaqarfeqartoq neriulluarnartunik paasinarsisinneqarsimalluni.

Sumiiffik Matu Ammaassisoqarfittut ingerlanneqartoq maannatut

iluseqartillugu attatiinnarneqassaaq, kisianni siunissami akuersissutit 10’ x 30’ bueminutsit qassutaasat (grid) atuutsinneqalersimasut naapertorlugit ilusilersorneqartassallutik.

Sumiiffimmi paasissutissanik katersinerit piffissani kingullerneersut pisinnaatitsissuteqarfissanik misissuiffigissallugit pilerinaateqartunik peqartoq takutippaat, kisianni sumiiffimmi paasissutissanik peqarfiit amerlavallaanngimmata sumiiffik sumiiffittut Matu Ammaassisoqarfittut attatiinnarneqassaaq, paasissutissanik peqarfiusut annertunerusumik peqarfigineqalernissaasa tungaanut.

Ilusiliaq 6 Matu Ammaassisoqarfiit, Kalaallit Nunaata kujataata kitaa

   

21  

1.2.2.5. Matu Ammaassisoqarfik – Jameson Landimi nunami sumiiffik. Jameson Land 1980-ikkunnili misissuiffigineqartarsimavoq, tassani ARCO sumiiffimmi misissuinermik aallartilluni. Tassunga atatillugu sumiiffimmi 2D-inik sajuppillatsitsisarluni misissuinernit katersisoqarpoq, kisianni taamanikkulli allanik nunap qanoq sananeqaateqarneranik paasissutissanik katersisoqarani.

Taamaattoq sumiiffik arlalippassuariarluni ujarassiorluni suliartorfigineqartarpoq aammalu nunap assiliorfigiartorneqartarluni. Naliliisoqarpoq misissuinermi alloriarneq tulleq tassaassasoq 3D-inik sajuppillatsitsisarluni paasissutissanik katersineq imaluunniit qillerineq ataaseq.

Sumiiffik 2002-imili sumiiffittut Matu Ammaassisoqarfittut inissisimatinneqarpoq aammalu piffissami matumani ukiunik tallimanik sivisussuseqartumi Matu Ammaassisoqarfittut ingerlannassalluni (takuuk Ilusiliaq 7).

Sumiiffimmi aatsitassarsiorfiutileqatigiiffippassuupput aatsitassanik misissuinissamut akuersissummik peqartut aammalu ikummatissiassanut tunngatillugu misissuinissamut akuersissummi suliaqartuusussaasinnaasup ingerlataminik suliaqarnissani ingerlatanut pioreersunut ataqatigiissillugu ingerlattussaassavaa.

Jameson Landimi nunami sumiiffik sumiiffittut Matu Ammaassisoqarfittut neqeroortitsivigineqassaaq, paasissutissanik peqarfiunera suli annikingaatsiarnera pissutigalugu.

 

1.2.2.6. akuersissutinut 2014-imiit 2018-imut periusissaq Naalakkersuisut sumiiffimmi pisinnaatitsissutinut politikkimut eqikkarlugu makkuninnga periusissiaqarput:

Sumiiffiit neqeroortitsiviusut aammalu sumiiffiit neqeroortitsivigineqarnerisa tulleriinnilersorneri, taakkua peqarfiunissamut periarfissaqarfiunerinut naleqqiullugu kiisalu sumiiffinni eqqaanniittuni paasissutissanik pingaaruteqartunik pissarsinissamut piffissamik eqquilluarnissamut naleqqiullugu nalilersorneqassapput. Taamaalilluni pisuni arlalinni sumiiffinnit neqeroortitsivigineqareersunit paasisat kiisalu paasissutissanik ataatsimoortunik pitsanngorsakkanik pissarsinissap aammalu sumiiffiit neqeroortitsiviusut imminnut ataqatigiittussaasarput, taamaalilluni sunniuteqarluarnerpaamik misissuineq ingerlanneqarsinnaassalluni. Taamatuttaaq sumiiffiit taakkua ilaasa, Kalaallit Nunaanni eqqaanilu sumiiffinnut suli misissuiffigineqanngitsunut uuliamik/gassimik peqarfiunissamut periarfissaqarfiusinnaasunut, piffissamut ungasinnerusumut periusissami ilaatinneqarsinnaanerat isiginiarneqarpoq.

Ilusiliaq 7 Sumiiffik Matu Ammaassisoqarfiusoq Jameson Landimi nunami sumiiffittut aappaluttumik titartarlugu takutinneqartoq.

   

22  

Sumiiffiit makkua 2014 aallarnerfigalugu Matu Ammaassisoqarfinnut suleriaatsimi ilaatinneqarput: o Sumiiffik 63°N-ip kujataani Kalaallit Nunaata kujataani/kujataata kitaani sinerissap

avataaniittoq o Jameson Land-imi sumiiffik nunamiittoq

2016-imi Qeqertarsuaq-Nuussuaq nunami sumiiffimmut neqeroortitsinermik ingerlatsinissaq. Uuliasiorluni qillerinerit ingerlanneqartussatut naatsorsuutigineqartut suli allanik

neqeroortitsinissamik tunngavissiissappata, 2016/2017-imi 71°N-ip avannaani Baffin Bugtimi sumiiffimmi sinerissap avataaniittumi neqeroortitsinermik ingerlatsinissaq.

2018-imi neqeroortitsinermi Davis Strædet-imi Nuup kitaani (63°N-67°N) sumiiffimmi sinerissap avataaniittumi neqeroortitsinermik ingerlatsinissaq.

Inassutigineqarpoq uuliasiornermut/gassisiornermut suliassaqarfimmi misissuinermik ingerlataqarnerit arlalinnik sammiveqartut attatiinnarneqassasut, tassani Kalaallit Nunaanni ujarassiornikkut nunap immikkoortui arlallit misissuiffigineqassallutik, sumiiffimmi ujarassiornikkut paasisimasaqarnerup annertunerulersinneqarnissaa siunertaralugu, kisiannili aamma silap pissusaani, sikoqartarnerani assigiinngissutsit taakkualu malitsigisaannik suliaqarnissamut periarfissat assigiinngitsuunerat pissutigalugit. Periusissiami siunnersuutigineqartumi tamanna iluaquserneqassaaq.

Immikkoortuni tulliuttuni sumiiffinni avatangiisinut pissutsit aamma nunami imaanilu pissutsit takussutissiorneqarput. Tamatuma kingorna akuersissutinut atugassarititaasussatut siunnersuutigineqartut aamma neqeroortitsinermut aalajangersakkat allaaserineqarput.

1.3 Sumiiffinni siunnersuutigineqartuni avatangiisini pissutsit DCE Pinngortitaleriffik (GN) suleqatigalugu piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinernik (SMV) suliaqartarpoq, taakkua sumiiffiup imaaniittup uuliasiorluni misissuinermik suliaqarfiginissaanut aammaassisoqarnissaa sioqqullugu politikkikkut aalajangiinissamut suliap ingerlaneranut tunngaviusunut ilaasarlutik. Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi sumiiffiup pineqartup uumasoqarnikkut aamma nunami pissutsinut tunngatillugu tunngaviusussat nassuiarneqartarput aammalu pinngortitaq avatangiisillu uuliasiorluni ingerlatanit qanoq sunnerneqarsinnaanersut aammalu sunniutaasussat qanoq killilersimaarneqarsinnaanersut nalilersorneqartarluni.

Peqatigisaanik piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq sumiiffiit taakkunanilu pinngortitami ataqatigiinnerit pillugit ilisimasanik nutaanik pitsaanerusunillu ineriartortitsinissamut pisariaqartitsinerit paasineqarnissaannut iluaqutaasarpoq.

1.3.1 Baffin Bugt Baffin Bugtimi sumiiffimmi neqeroortitsiviusussami avatangiisit piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi nassuiarneqarput, taanna 2012-imi nutarterlugu saqqummersinneqarluni (Link). Tamatuma saniatigut sumiiffik sinerissami killeqarfinnut nunap assingini ataatsimoortuni ilaatinneqarpoq, tassani sumiiffiit uuliakoornermut malussajasuusut nunap assiliorneqarlutik (Link) aammalu nunap assingi suli allat avannarpasinnerusortaanut tunngasut suli suliarineqarput.

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi erseqqissarneqarpoq imaani avatangiisit ukiup ilarujussuani imaata sikoqartarneranik sunnersimaneqartut. Kisianni taamaakkaluartoq sumiiffik uumasoqarnikkut/pinngortitap ataqatigiinneratigut pisuussuteqarpoq annertuumik. Tamatuma malitsigisaanik imaani uumasut miluumasut timmissallu katersuuttarput, taamatuttaaq inuit ataavartumik sumiiffimmi ukiut 1000-it missaasa matuma siorna nunassinnissaannut ajornarunnaarsitsisimallutik. Kalaallit Nunaata sineriaa sinerlugu nunarsuarmi appaliarsupparujussuit 80 %-init amerlanerusut takussaapput; aappariit 30 millioninit amerlanerusut naliliisoqarluni. Kisianni aamma Upernaviup eqqaani sineriammi timmissanik piaqqisartunik amerlasoorpassuarnik peqarfeqarpoq (pingaartumik appat), pissutigalugu imaata

   

23  

sikoqarnera siusissukkut tamaani imarortarmat. Timmissat sumiiffimmiittartut ilai nunami namminermi aamma nunani tamalaani pingaaruteqartuupput aammalu uumasut nungutaaqqajaasut allattorsimaffianniillutik soorlu appat, mitit, taateraat, imeqqutaallat aamma qilanngat. Imaani uumasut miluumasut pingaaruteqartut ilai pingaaruteqartuupput (nunami namminermi aamma nunani tamalaani nungutaaqqajaasunut allattorsimaffimmiittut) soorlu nannut, aarrit, qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqortat aamma arfiviit. Pingaartumik qilalukkat qernertat aasaanerani Qimusseriarsuup ilorpiaaniittarput, nunaqarfinni qanitaaniittuni innuttaasut inuunerannut isertitaqarnissamut tunngavissatut pingaaruteqarlutik.

Qalerallit aamma raajat sumiiffiup neqerooruteqarfissap kujasinnerusortaani niuernermik tunngaveqartumik atorluarneqarput aammalu najukkami nammineq atugassanik piniarneq aalisarnerlu sinerissami inoqarfinni pingaaruteqartumik ingerlanneqartarlutik.

Qimusseriarsuup ilorpiaa tamaat, pingaartumik nannut aamma qilalukkat qernertat illersorneqarnissaat siunertaralugu pinngortitami eqqissisimatitsivittut toqqagaavoq. Upernaviup eqqaani timmissat ineqarfii angisuut arlallit sumiiffittut timmissanut illersuiffiusussatut toqqagaapput, taamatullu timmissat imarmiut ineqarfii tamarmik, ilanngullugit Qaanaap eqqaani appaliarsuit ineqarfii annertoorujussuit isorartoorujussuillu, ataatsimut isigalugu ajoqusersuinissamut illersugaapput (takuuk timmissanik illersuinissamut nalunaarut). Sinerissami killeqarfinnut nunap assingini ataatsimoortitani imartat sinerissamut qanittumiittut uuliakoornermut annertoorujussuarmik sunnertiasut immikkut toqqartorneqarput. Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup asimi suliaqarnermut maleruagassaanni aammalu ilitsersuutini assigiinngitsuni, sajuppillatsitsisarnernut ”uumasunut sumiiffiit pingaaruteqartut” arlallit aamma sumiiffiit illersuiffiusut toqqartorneqarput. ”Uumasunut sumiiffiit pingaaruteqartut” tassaapput sinerissami sumiiffiit arlallit, piffissani sunnertiaffiusuni ingerlatat maleruagassiivigineqarlutik aammalu sumiiffinni sajuppillatsitsiviusartussani sumiiffiit qilalukkanut qernertanut aamma aavernut pingaaruteqartut ilaatinneqarlutik.

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermut saqqummersitamut siullermut (2009) atatillugu Baffin Bugtimi avatangiisini misissuinerit arlallit ingerlanneqarput, ilanngullugit immap naqqani uumasut, aalisakkat assigiinngitsut tamaani uumasuusut, nannut aamma qilalukkat qernertat nunap assinganut ikkussorneqarlutik, taannalu saqqummersitami nutartikkami 2012-imeersumi ilanngunneqarluni. Kisianni ilisimasat suli annertunerusut atorfissaqartinneqarput makkununnga iluaqutaasussat

a) ingerlatanik nalilersuineq, pilersaarusiorneq maleruagassiuussinerlu, taamaalilluni avatangiisini sunniinissamut aarlerinaataasut annikillisinneqassallutik

b) sumiiffiit sunnertianerpaajusut sumiissusersineqarnissaat aamma c) annertunerusumik uuliakoortoqassagaluarpat ’siornatigut aamma tamatuma kingorna’

tunngaviusunik ilisimasanik peqalernissamut misissuinerit.

Taamatuttaaq pingaaruteqarpoq uuliasiorluni/gassisiorluni ingerlatat Qimusseriarsuarmi qilalukkanut qernertanut sunniutigisinnaasaasa ingerlaavartumik malinnaaffiginissaat, ilanngullugit sajuppillatsitsisarnerit.

Tassani misissuinernut annertunerusunut assersuutitut taaneqarsinnaapput: Pingaarnertut annertuumik tukerartitsinerit (”hot spots”) aamma uumasut assigiinngisitaarneri eqqoriarneqarsinnaasut killissalersorneqartullu nunap assinganut ikkussornissaat, ilanngullugit taakkua pinngortitami ataqatigiinnerannik misissuinerit; raajat aamma saattuat manniisa qanoq takussaatiginerat, immap sarfarnerani ingerlaarnerat aammalu immap naqqani inissittarneri; sumiiffiit sunnertiasut immap naqqani uumasuisa naasuisalu nunap assinganut ikkussorneqarneri; timmissat, imaani uumasut miluumasut aamma aalisakkat niuerutigineqarsinnaasut suussusaannik pingaaruteqartunik misissuinerit.

Uuliakoornissamut upalungaarsimanermut atatillugu arlalinnik misissuinissaq pisariaqartinneqarpoq, pisariaqartitsineq sumiiffinni neqeroortitsiviusussani maani nassuiarneqartuni aamma atuulluni. Assersuutigalugu taaneqarsinnaapput: Uuliap imaani aamma immap naqqani kinnerni arrorsinnaassusaa;

   

24  

uuliap sumiiffimmi uumasunut pingaarnernut sunniisarneranik (toqunartoqassusaa) misissuinerit; imaani uuliamik ikuallaanermit sinneruttut sunniisarneri arrortinneqartarnerilu; uuliap sinerissami pinngortitami arrorsinnaassusaanut periarfissaqarfiusut aammalu sinerissap avataani sumiiffimmit neqeroortitsiviusumit uuliakoornerup kangerlummi sumiiffinnut anngussinnaanerata ilimanaateqarnera.

Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni ingerlatat killeqarfinnik qaangiisumik sunniuteqarsinnaanerat pillugu Canadamik suleqateqarnerup annertunerulersinnissaa pilersaarutigineqarpoq.

1.3.2 Nuup kisaani Davis Strædet-imi sinerissap avataani sumiiffiit Nuup Kitaani sumiiffimmi avatangiisit Davis Strædet-imut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinerungallartumi nassuiarneqarput (Link). Nuup Kitaani sumiiffik tamatuma kingorna DCE-p aamma GN-ip sinerissani imaanilu sumiiffinni uuliakoornermut sunnertiasunut nunap assiliorneranni ilaatinneqarpoq (Link).

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuigallarnermi ilaatigut taaneqarpoq, ikkannersut ikkangaatsiartut, imaani itissutsit assigiinngitsut naapittartut, aammalu pingaartumik avannarpasinnerusumi ukiukkut sikuusarnera sumiiffimmi uumasoqarneranut/uumassusillit ataqatigiinnerannut pingaaruteqartumik tunngaviusut.

Imaani assigiinngitsuni sisamani taakkunani uumasut assigiinngisitaarnerat nalinginnaasumik annikippoq, kisianni uumasut arlallit amerlasoorparujussuakkaarput aammalu imminnut qanillutik katersuussimasut takuneqarsinnaasarluni, aammalu uumasut ataqatigiinneranni pingaaruteqartutut taaneqartarlutik, pissutigalugu timmissat aamma imaani uumasut miluumasut peqarfinnik taakkuninnga pinngitsuuisinnaanngilluinnarmata. Kisiannili immap naqqani ikkannersani uumasut assigiinngisitaartorpassuupput.

Aalisagaqassusaani immap naqqani uumasartut amerlanerupput, soorlu qaleralik, suluppaagaq, qeeraq kiisalu aalisakkat allat niuerutigineqarsinnaanngitsut. Baffin Bugtimit aamma Davis Stræde-mit qalerallit suffisarfii pingaarnerit Kalaallit Nunaata aamma Canadap akornanni imaani itisuumiittut pingaaruteqarput. Qalerallit tamarmik kingusinnerusukkut avannarpasinnerusumi aalisarneqartartut, assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunuani, tassanngaaneersuusut ilimanarpoq. Putooruttooq aalisagaqarfinni eqiterussimasut takussaasarput aammalu aalisakkanut, timmissanut imarmiunut aamma arfernut sorralinnut nerisassarsiortarfittut pingaaruteqarlutik. Sumiiffinni sinerissami qanittuniittuni ammassaat nipisaallu suffisarput. Ammassaat aalisakkanut anginerusunut, timmissanut imarmiunut imaanilu uumasunut miluumasunut piniagassatut pingaaruteqarpoq. Saarulliit kangerlunni takussaasarput taannalu kiisalu nipisaat (suaat) niuernermik tunngaveqartumik aalisarneqartarput. Eqaluit aamma sumiiffinni sinerissamut qanittuniittuni pingaaruteqartuupput. Aalisakkat allat annikinnersumik aalisarneqartartut, niuerutigisassatut imaluunniit niuerutigisassanngitsutut, tassaapput nataarnaq aamma qeeraq.

Sumiiffimmi timmiarpassuaqarpoq. Aasaanerani sineriak sinerlugu pingaartumik timmissat piaqqisartut, soorlu taateraaq, appa, qilanngaq aamma apparluk kiisalu nerlerit allortartut isasut, soorlu toornaviarsuk (nunami namminermi ”nungutaaqqajaangajattutut” allattorsimaffimmiitinneqartoq) takussaasarput. Ukiuunerani timmissat imarmiut amerlasoorparujussuit sineriak sinerlugu aamma ikkannersani takussaasarput. Sumiiffik timmissanut atlantikup avannaani tamarmi sumiiffinneersunut ukiisarfittut pingaaruteqartorujussuuvoq, timmissallu amerlasoorpassuit taakkua amerlanerpaartaat tassaapput appa, mitit nalinginnaasut, mitit siorakitsut aamma taateraat. Timmissat pingaartumik akornusersuinernut aamma uuliakoornernut sunnertiasuupput.

Imaani uumasut miluumasut uumassusillit ataqatigiinneranni ilaapput pingaaruteqartut. Pingaarnerpaat sunnertianerpaallu ilai tassaapput aarrit sumiiffiup avannarpasinnerusortaani ukiisartut, aammalu ussuit Nuup kitaanit aamma kujataata kitaanit sineriak sinerlugu sikumi piaqqisartut. Qasigissat ikittuaraannaasut aammalu nungutaaqqajaasut allattorsimaffianiittut (”nungutaariaannaat”) sumiiffinni kangerlunniittuni

   

25  

takussaasarput. Arferit ilai assersuutigalugu sajuppillatsitsisarnernut akornusersorneqarnissamut sunnertiasut, ukiuunerani (arfivik, qilalugaq qaqortaq aamma qilalugaq qernertaq – nunamut namminermut atatillugu nungutaaqqajaasut allattorsimaffianiittut tamarmik, kingulliullugit taaneqartut marluk aamma nunani tamalaani), aammalu aasaanerani (arferit sorrallit, niisat, kigutilissuaq, anarnaq, allallu) takussaasartuupput.

Pinngortitami pisuussutinik inuit atorluaanerat sumiiffimmi tamarmi atorneqarpoq; sumiiffinni sinerissamut qanittumiittuni annikinnerusumik sunngiffimmi piniarneq aamma inuussutissarsiutigalugu piniarneq atorneqarpoq, niuernermik tunngaveqartumik annertoorujussuarmik raajarniarneq qaleralinniarnerlu avataasiorluni ingerlanneqartarluni.

Nuup Kitaani sumiiffimmi aammalu sineriak qanittumiittoq sinerlugu pinngortitami sumiiffinnik nunani tamalaani illersuiffiusussanik toqqaasoqarsimanngilaq. Nunami namminermi pinngortitami sumiiffimmik illersuiffiusoq ataasiinnaavoq, tassalu ujarassiornikkut sumiiffik eqqissisimatitaasoq (qeqertaq Akilia). Sineriak sinerlugu timmissat imarmiut piaqqisarfii arlalippassuupput (takuuk timmissanik illersuinissaq pillugu nalunaarut).

Sumiiffinni imaani ammaannartumiittuni sinerissami killeqarfinnut nunap assiliornermi Maniitsumiit kujammuinnaq ikkanneqarfiit ilai sinerissamut qanittumiittut uuliakoornermut annertoorujussuarmik sunnertiasuusutut tikkuartorneqarput.

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq nalilersuinerungallartuuvoq aammalu Baffin Bugtimituut aamma Qeqertarsuup Kitaanituut piviusunngortitsinermi avatangiisini ilisimatusarnermut pisussanut pilersaarummik suliaqartoqartariaqaraluartoq piviusunngortitsisoqartariaqarluartorlu tikkuarlugu. Siunertaavoq ingerlatanik nalilersuineq, pilersaarusiorneq maleruagassiuussinerlu pitsaanerulersinneqarnissaat, sumiiffiit sunnertianerpaajusut sumiissusersineqarnissaat aamma annertunerusumik uuliakoortoqassagaluarpat ’siornatigut aamma tamatuma kingorna’ tunngaviusunik ilisimasanik peqalernissamut misissuinerit. Misissuinerit taamaattut assersuutigalugu tassaasinnaapput: Pingaarnertut annertuumik tukerartitsinerit (”hot spots”) aamma uumasut assigiinngisitaarneri eqqoriarneqarsinnaasut killissalersorneqartullu nunap assinganut ikkussornissaat, pinngortitami ataqatigiinnerannik misissuinernik ilaqartillugit; raajat aamma saattuat manniisa qanoq takussaatiginerat, immap sarfarnerani ingerlaarnerat aammalu immap naqqani inissittarneri; sumiiffiit sunnertiasut immap naqqani uumasuisa naasuisalu nunap assinganut ikkussorneqarneri; aalisakkat (niuerutigineqarsinnaasut), timmissat aamma imaani uumasut miluumasut suussusaannik pingaaruteqartunik misissuinerit. Sumiiffinni allanituulli sajuppillatsitsisarluni misissuinerit imaani uumasunut miluumasunut sunniisarnerisa pitsaanerusumik paasisimalernissaat pisariaqartinneqarpoq.

Uuliakoornissamut upalungaarsimanermut atatillugu arlalinnik misissuinissaq pisariaqartinneqarpoq: Uuliap sumiiffimmi uumasunut pingaarnernut sunniisarnera, uuliap imaani arrorsinnaassusaa; imaani uuliamik ikuallaanermit sinneruttut sunniisarneri arrortinneqartarnerilu; uuliap sinerissami pinngortitami arrorsinnaassusaanut periarfissaqarfiusut.

Sinerissami killeqarfinnut nunap assingi ataatsimoortut kingulliit immikkut uuliakoornermut malussajasunik sumiiffinni sumiissusersiiviusoq 2000-imeersuuvoq. Taamaattumik ilisimatusarnermi paasisanik nutaanik nutarterneqarnissaa pilersaarutigineqarpoq.

1.3.3 Jameson Landimi sumiiffiit nunamiittut Jameson Land piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi 2012-imi saqqummersinneqartumi nassuiarneqarpoq (Link). Tassani tikkuarneqarpoq Jameson Land nunami sumiiffiit pukkitsut imminnut ataqatigiittut annertoorujussuit pissutigalugit Kalaallit Nunaannut tunngatillugu asseqanngitsuusoq. Taamaallaat avannamut sumiiffiit portusuunik qaqqaqarput, tassanilu arlalinnik atituunik takisuunillu qooroqarluni. Sumiiffiit pukkitsumiittut taakkualu qoorortai pinngortitami sumiiffiit masarsunni naasorissaarfiungaatsiarlutik aammalu orpigaqangaatsiarlutik naggorissuupput, aammalu Hall Bredning-ip

   

26  

tungaanut sineriak sinerlugu sumiiffinni arlalinni sissami narsaamaneqarpoq. Sumiiffiit taakkua umimmaqarlutik, nerleqarlutik aammalu timmissanik naloraarusilinnik pingaarnertut peqarfiullutik naggorissunik naasoqarpoq uumasoqarfiullutillu.

Umimmaat Tunumi amerlanersaapput eqimanersaallutillu taakkualu Ittoqqortoormiini innuttaasunit piniarneqartarput. Umimmaat Ørsted Dal-imi aammalu eqqaani qooqquni sumiiffinni pukkitsuni naggorissuniinnerupput taakkununnga sumiiffiit pingaarnernut ilaallutik.

Nerlerit assigiinngitsut marluk – nerlernaq aamma nerleq siorakitsoq – sumiiffimmi amerlasoorujussuullutik takussaapput. Taakkua sumiiffinni masarsummiittunut naggorissuniittarput pingaartumillu timmissat isasut tatsit, kuuit eqqaanni sissamilu narsaamanerni katersuussimallutik eqiterussimasarlutik. Amerlasoorujussuummata Jameson Land-imi sumiiffiit arlallit timmissanut marlunnut taakkununnga nunani tamalaani pingaaruteqartuupput.

Timmissat pingaarutillit allat tassaapput timmissat naloraarusillit, sumiiffinni pukkitsuniittuni siammarsimallutik takussaasartut, tamatumalu saniatigut Kalaallit Nunaanni qaqutigoornerusut soorlu taateraarnaq, sigguttooq aamma anngilik takussaapput.

Uumasut taaneqartut arlallit Kalaallit Nunaanni nungutaaqqajaasutut allattorsimaffimmiipput (nungutaaqqajaasunut allattorsimaffimmiittut): Amaroq, nanoq, kissaviarsuk, anngilik, sigguttooq, taateraarnaq aamma imeqqutaalaq.

Naggorinnera uumasorpassuaqarpoq arlallit allaniittuunngillat (tassalu tamaaniinnaq takussaallutik) kiisalu uumasut Kalaallit Nunaannut tunngatillugu taamaallaat tamaani takussallutik.

Nerlerpassuaqarnera Jameson Land-imi sumiiffiit marluk nunani tamalaani ”masarsoqarfittut illersugaasutut, timmissanut immikkut pingaaruteqartutut” (Ramsar-eqarfiit) toqqarneqarnerannik malitseqarpoq.

Pingaartumik umimmaat aamma nerlerit uuliasiorluni misissuinerup malitsigisaanik ingerlatarpassuarnit akornusersorneqarnissamut sunnertiasuupput. Sumiiffimmi siusinnerusukkut uuliasiorluni ingerlatanut atatillugu sumiiffiit ”uumasunut pingaaruteqartutut” toqqarneqarput (takuuk Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup asimi suliaqarnermut maleruagassai), tassani ingerlatat akornusersuisut nerlerit umimmaallu sunnerneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu maleruagassiivigineqarlutik.

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi inerniliissutigineqarpoq Jameson Landimi avatangiisit pillugit nalinginnaasumik ilisimasat pitsaasuusut. Taamaattorli ingerlatat aallartinneqannginneranni pingaartumik umimmaat eqqarsaatigalugit misissuinerit arlallit ilaatigut suliarineqartariaqarput.

Kiisaalu tikkuarneqarpoq Jameson Landimi uuliasiorluni misissuineq sumiiffimmi umiarsuit angallannerulernerannik malitseqartussaasoq, taamaalillunilu imaani uuliakoornissamut aammalu imaani uumasunik akornusersuinissamut aarlerinaataasut annertunerulersinnaapput. Jameson Land-ip eqqaani imaani avatangiisit Grønlandshavet-imut tunngatillugu piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi nassuiarneqarput (Link), tassani sumiiffimmi ilisimasanik pisariaqartitsineq aamma erseqqinnerusumik nassuiarneqarluni. Sumiiffinnut immikkut uuliakoornermit sunnertiasunut sinerissami killeqarfinnut nunap assilianik suliaqartoqarsimanngilaq.

1.3.4 Nuussuup qeqertaasaani nunami sumiiffiit Sumiiffiup neqeroortitsiviusussap taassuma ilaa piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinerugallartumi 2008-imeersumi nassuiarneqarpoq (Link). Tassani Nuussuup qeqertaasartaa kisimi ilaatinneqarpoq, aammalu Qeqertarsuup qeqertartaanut avatangiisinut nalilersuineq taamaattoq amigaataavoq.

   

27  

Nuussuup qeqertaasaanut avatangiisinut nalilersuinermi tikkuarneqarpoq sumiiffik portusuunik qaqqaqartoq. Sumiiffiit pukkitsumiittut sinerissat sinerlugit akunnernut atikitsunut aammalu qeqqani qooqqumut annertuumut nunap timaanut isorartussusilimmut killeqarput. Sumiiffinni pukkitsumiittuni uumasut amerlanerupput aammalu sumiiffiit imminnut atasut naasoqartut tamaaniipput, uuliasiorluni misissuinermi ingerlatassarpassuit tamaani ingerlanneqassasut naatsorsuutigineqarpoq.

Taamatuttaaq Qeqertarsuaq portusuunik qaqqaqarpoq, kisianni tamaani sumiiffiit pukkitsumiittut annertunerujussuupput, ilaatigut sineriak sinerlugu ilaatigullu arlalinnik annertuunik qooroqarluni. Sumiiffinni pukkitsumiittuni taakkunani naasoqarfiit naggorissorujussuupput arlalinnik immikkuullarissunik naasoqarluni, assersuutigalugu assigiimmik kissassusillit puilasorpassuit eqqaanni.

Uumasut nunamiittut sunnertianerpaajusut tassaapput tuttut aamma nerlerit. Tuttut taamaallaat Nuussuup qeqertaasartaani takussaapput aammalu ikittuinnaallutik, assersuutigalugu sajuppillatsitsisarluni misissuinernit akornusersorneqarnissamut sunnertiasut. Nerlerit assigiinngitsut arlaqarput, aammalu Kalaallit Nunaata nerlera pingaarnersaavoq, pissutigalugu taassuma piaqqisarfii Kalaallit Nunaata qiterpasissuani sumiiffimmut killeqarmat – taanna Kalaallit Nunaanniinnaq takussaavoq. Amerlassutsimikkut ikiliartorput aammalu Kalaallit Nunaata nerlera Kalaallit Nunaanni uumasut nungutaaqqajaasut allattorsimaffianni ”akunnattumik nungutaaqqajaasutut” (EN) allassimavoq.

Sinerissat sinerlugit timmissat imarmiut sunnertiasut takussaapput, ilaatigut nerlerit allortartut, ilaatigut timmissat ineqarfii piaqqisarfiusut, pingaartumik timmiakuluk, oqaatsoq aamma taateraaq.

Sumiiffiit pingasut – tamarmik Qeqertarsuarmiittut – nunani tamalaani ”masarsoqarfittut illersugaasutut, timmissanut immikkut pingaaruteqartutut” (Ramsar-eqarfiit) toqqagaapput. Tamatuma saniatigut Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup asimi suliaqarnermi maleruagassaanni Nuussuarmi qooqqut qiterpasissuaniittut aamma Qeqertarsuarmi sumiiffiit pingasut ”uumasunut pingaaruteqartutut” tikkuarneqarput, tassani ingerlatat nerlernik sunnertiasunik akornusersuinnginnissamut maleruagassiivigineqarlutik. Qeqertarsuarmi aamma sumiiffiit sinerissamiittut marluk sunnertiasunik isasunik qeerlutooqartut toqqarneqarput.

Nunami namminermi pinngortitami eqqissisimatitsinissaq malillugu puilasut assigiimmik kissassusillit arlallit illersugaapput aammalu Qeqertarsuarmi sumiiffii annikinnerusut ilai eqqissisimatitaapput.

Nunami uuliasiorluni ingerlatat sumiiffimmi umiarsuit angallannerulernerannik malitseqartussaavoq, taamaalillunilu imaani uuliakoornissaq aammalu imaani uumasut akornusersorneqarnissaat aarlerinaateqarnerulertussaalluni. Ajornartorsiutit taakkua Qeqertarsuup Nuussuullu avataanni imaani sumiiffinni uuliasiorluni misissuinissamut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi 2013-imi nutartikkami (Link) aammalu sinerissami killeqarfinnut nunap assiliornermi nutartikkami 2012-imi suliarineqartumi 2012 (Link) nassuiarneqarput.

Nuussuarmut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi tikkuarneqarpoq, uumasunut pingaarnernut akornusersuinerit pinngitsoortinniarlugit imaluunniit annikillisinniarlugit aammalu tunisassiortoqalissagaluarpat ruujorinut aqqusersuusersuinissaq siunertaralugu misissuinernik arlalinnik pisariaqartitsisoqartoq: Nerlernik isasunik kisitsineq aamma nunap assingani sumiiffiinik ikkussuineq; tuttoqassusaanik misissuineq, ilanngullugu sumiiffiit piaqqisarfiit aammalu pisulluni aqqutit sumiiffii nunap assingani ikkussorlugit; naasut uumasullu sunnertiasut sumiiffii ataatsimut isigalugu nunap assinganut ikkussorlugit, ilanngullugu asimi aammalu satellit-imiit naasoqarfiit suussusaasa sumiiffii nunap assinganut ikkussorlugit.

Taamatuttaaq Qeqertarsuarmi uuliasiorluni ingerlatassanut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinissaq pisariaqartinneqarpoq, tassani ilaatigut paasinarsisinneqassalluni siunissami avatangiisinut sunniutaasussanik misissuinissanut pisariaqartitsisoqarnera.

   

28  

1.3.5 Kalaallit Nunaata kujataani aamma Kalaallit Nunaata kujataata kitaani sinerissap avataani sumiiffiit Kalaallit Nunaata kujataata kitaani neqeroortitsiviusussami avatangiisit Kalaallit Nunaata kujataa ((Link) pillugu aamma Davis Strædet (Link) pillugu piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi 2012-imi saqqummersinneqartumi nassuiarneqarpoq. Sumiiffik tamatuma saniatigut sumiiffinnut uuliakoornernut sunnertiasunut nunap assingini (sinerissami killeqarfinnut nunap assingi), DCE-mit aamma GN-imit 2004-imi saqqummersinneqartumi (Link) ilaavoq.

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi tikkuarneqarpoq sumiiffiup nalilersuiffiusup annertunerpaartaa imaani itisuumiittoq (2.000 m sinnerlugu, annerpaamik 3.700 m) pissutigalugu Kalaallit Nunavittaata ilaa taanna nerukingaatsiartumiimmat. Sinerissami nunap ilusaa pisariusuuvoq, qeqertarpassuaqarluni kangerluppassuaqarlunilu, aammalu isorartussutsit amerlanersai innaapput annertoorujussuarnik ulittarnerani assigiinngissuteqarluni.

Kalaallit Nunaata imartaanni allamiittunisuulli imaq aalajunnaaraangat piaqqiortarneq pingaarneq upernaakkut pisarpoq, aammalu aasap ingerlanerani nerisassat nungukkiartuaarnerat malillugu annikilliartortarluni. Piaqqinerpaaffiusartoq sumiiffinni immap naqqani nerisassaqarluarfiusut puttallarneranni pisarpoq, assersuutigalugu nunavittap killinga sinerlugu. Imaani sikut sikorsuartut sumiiffimmut tamaaniittumut Tunumit imaata sarfarneranit tissukartinneqartarput.

Immaarissuni uumasut assigiinngisitaarnerit annikitsoq ilimanarpoq, aammalu uumasut ikittukkaat kisiannili amerlasoorujussuakkaartut amerlanerullutik. Kinguit Calanus finmarchicus alisakkanut immaarissuniittartunut mikisunut (assersuutigalugu ammassaat aamma putooruttoq) aamma immap naqqani aalisakkanut anginerusunut (assersuutigalugu saarulliit) nerisassatut pingaaruteqarpoq. Labradorip imartaata itinerusumiittortai kingummut tassunga ukiisarfittut pingaarnersaavoq, aammalu kinguit tassanngaaneersut Kalaallit Nunaanni aamma Canadami niuernermik tunngaveqartumik aalisarnermut tunngavissiissutit pingaarnersaasoq ilimanarpoq.

Immap naqqani uummasut naasullu (quajaatit imaani 50 m inorlugu itissusilimmiittut) ilisimasaqarfigineqarpallaanngillat. Kisianni naatsorsuutigineqarpoq ikkannersani taamatullu Davis Strædet-imi avannarpasinnerusumi uumasoqarluartoq assigiinngisitaartunik, aammalu sinerissat sinerlugit qeqqussanik naasoqarluartartoq.

Sumiiffimmi nalilersuiffiusumi aalisakkat aamma qaleruallit amerlanersaat immap naqqaniittuupput. Raajat imaani itisuumiittartut aamma Kalaallit Nunaata saattuaa angisooq annertoorujussuarmik takussaapput. Qalerallit Kalaallit Nunaanni avannarpasinnerusuniittuniit ikinnerupput, Kalaallit Nunaata kitaani saarulliit amerlanerit avataaniittartut sumiiffimmi nalilersuiffiusumi takussaallutik. Suluppaakkat imaani itisuumi amerlasoorpassuullutik takussaapput. Sinerissami killeqarfik pingaartumik ammassannut nipisannullu suffisunut pingaaruteqarpoq. Uumasut uumassusillit ataqatigiinnerani pingaarnersaasut tassaapput aalisakkat ataatsimoortartut immaarissumiittartut (pingaartumik ammassak aamma putooruttoq), aalisakkanut anginerusunut, imaani uumasunut miluumasunut aamma timmissanut imarmiunut arlalippassuarnut piniagassatut pingaaruteqartut.

Sumiiffimmi nalilersuiffiusumi timmissat imarmiut piaqqisut amerlavallaanngillat, kisianni assigiinngisitaartorujussuullutik. Ineqarfik pingaarneq tassaavoq Kitsissut avataa, Kalaallit Nunaanni nalinginnaasunik appaqarfinni anginersaasoq (Kalaallit Nunaanni ”akunnattumik nungutaaqqajaasutut” (EN) nungutaaqqajaasunut allattorsimaffimmiittoq), aammalu sumiiffimmi nalilersuiffiusumi amerlanerpaajupput appat aamma apparluk. Sumiiffimmi sinerissat timmissanut isasunut pingaaruteqarput, pingaartumik toornaviarsuit (nunami namminermi ”nungutaaqqajaangajattutut” (NT) nungutaaqqajaasunut allattorsimaffimmiittoq) sinerissat avalliit sinerlugit takussaasut, ukiariartulernerani aamma ukuunerani sumiiffik mitinut nalinginnaasunut aamma appanut pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamaattoq sumiiffinni nunavittat avataaniittuni timmissat imarmiut pillugit ilisimasat annikitsuinnaapput.

   

29  

Sumiiffik nalilersuiffiusoq puisinut pingaartumik qasigissanut (Kalaallit Nunaanni ”nungutaalivittutut” nungutaaqqajaasunut allattorsimaffimmiittunut) pingaaruteqarpoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata kujataata kitaata avataata sineriaani sikorsuarni aataat piaqqisarfii paasineqaqqammerput, aammalu ussuit amerlasoorpassuit sumiiffik nalilersuiffiusoq aqqusaarlugu piaqqisarfimminniit mamaartarfimminnut ingerlaartarput. Arferit sorrallit neriniartarfii pingaaruteqartut tamaaniipput, pingaartumik qipoqqaq, tikaagullik, tikaagulliusaarnaq aamma tikaagulliusaaq sumiiffimmiillutik aammalu kigutilissuaq, niisaq, anarnaq allallu arferit kingutillit nalinginnaasumik aamma takussaasarlutik.

Sumiiffimmi nalilersuiffiusartumi niuernermik tunngaveqartumik aalisarneq annikitsuinnaavoq aammalu ukiuni kingulliunerusuni kinguariartorluni. Aalisakkat pingaarnerit tassaapput raajat imaani itisuumiittartut, Kalaallit Nunaat saattuarsua, nipisaat aamma saarulliit. Aalisarnermut sumiiffiit pingaarnerpaat tassaapput Qaqortup iterlaa aamma nunavittap killinga. Naatsorsuutigineqarpoq suffisarfiit pilerseqqinneqarsinnaappata saarullinniarneq ukiuni aggersuni annertusiartussasoq.

Inuussutissarsiutigalugu piniarneq kiisalu aalisarneq illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik qanitaanni ingerlanneqarput. Tikaagulliit Kalaallit Nunaanni pisarineqartartut sisamararterutaasa missaat sumiiffimmi nalilersuiffiusumi pisarineqartarput, aammalu niisa aamma najukkani piniartunut pingaaruteqarpoq.

Sumiiffimmi neqeroortitisiviusussani nunani tamalaani ”masarsoqarfittut illersugaasutut, timmissanut immikkut pingaaruteqartutut” (Ramsar-eqarfiit) toqqagaasut marluupput, tassalu qeqertat Kitsissut avallerniittut aamma kangerluk Ikkattoq Paamiut sermiata avannaaniittoq. Ikkap iterlaa Arsuup kangerluaniittoq nunami namminermi eqqissisimatitaavoq ujarassiornikkut asseqanngitsumik peqarfeqarnini pissutigalugu. Takuuk sinerissami killeqarfinnut nunap assingi ikkanneqarfiit nunavittap killinga ilanngullugu uuliakoornissamut annertoorujussuarmik sunnertiasutut toqqagaapput.

Ikkarlunnguuttartoq koraleqarfik imaani nillertumiittoq Lophelia pertusa sumiiffimmi neqeroortitsiviusussami imaanni itisuumi nassarineqaqqammerpoq. Ikkarluit taamaattut OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi sumiiffinnut uumasoqarfiusunut immikkut sunnertiasunut allattuiffimmiipput. Tamatuma malitsigisaanik avatangiisini tunngaviusussanik misissuinermut uuliasiorfiutileqatigiiffiit qillerinissamik akuersissummik qinnuteqarnerminni suliarisassannut atatillugu ikkarluit taakkua sumiissusersineqarnissaat immikkut eqqumaffigineqartariaqarpoq.

Kalaallit Nunaata kujataani piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussani tikkuarneqarpoq Baffin Bugtimituut aamma Qeqertarsuup Kitaanituut piviusunngortitsinermi avatangiisini ilisimatusarnermut pisussanut pilersaarummik suliaqartoqartariaqaraluartoq piviusunngortitsisoqartariaqarluartorlu. Siunertaavoq ingerlatanik nalilersuineq, pilersaarusiorneq maleruagassiuussinerlu pitsaanerulersinneqarnissaat, sumiiffiit sunnertianerpaajusut sumiissusersineqarnissaat aamma annertunerusumik uuliakoortoqassagaluarpat ’siornatigut aamma tamatuma kingorna’ tunngaviusunik ilisimasanik peqalernissamut misissuinerit. Sumiiffinni allanituulli sajuppillatsitsisarluni misissuinerit imaani uumasunut miluumasunut sunniisarneri pillugit ilisimasaqarnerulernissaq pisariaqartinneqarpoq.

Uuliakoornissamut upalungaarsimanermut atatillugu aamma arlalinnik misissuisoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Sumiiffiup neqeroortitsiviusussap annertunersaani immap itisuujunera pissutigalugu, assersuutigalugu uuliap imaani aamma immap naqqani kinnerni arrorsinnaassusaata misissorneqarnissaa pingaaruteqarpoq, tassami Mexicanske Golf-imi 2010-imi Deep Sea Horizon-imi kuutsitsisoornermit misilittakkat takutippaat uulia annertoorujussuaq imaani siaruarsimaannartartoq. Misissuinerit allat attuumassuteqartut tassaapput uuliap sumiiffimmi uumasunut pingaarnernut sunniisarneranik (toqunartoqassusaa) misissuinerit; imaani uuliamik ikuallaanermit sinneruttut sunniisarneri arrortinneqartarnerilu; uuliap sinerissami pinngortitami arrorsinnaassusaanut periarfissaqarfiusut aammalu sinerissap avataani sumiiffimmit neqeroortitsiviusumit uuliakoornerup kangerlummi sumiiffinnut anngussinnaanerata ilimanaateqarnera (Ikkami sukanut atatillugu aammalu qallunaatsiaat illukorpassuinut tunngatillugu naleqquppoq).

   

30  

1.4 Sumiiffinni siunnersuutigineqartuni nunami imaanilu pissutsit Silap pissusaata allanngoriartornera ullumikkut kissatsikkiartortoq aammalu Kalaallit Nunaata eqqaata Issittullu imartaata sikuata aannera, Kalaallit Nunaanni sermersuup aakkiartornera aammalu nunap qeriuaannartup aakkiartornera isigisavut, tamarmik tunngavissaapput aatsitassanut suliassaqarfimmi sunniisussatut naatsorsuutigineqartut.

Silap pissusaata allanngoriartornerata aatsitassarsiorluni misissuineq, nunami aammalu imaani sumiiffinni siunissami oqinnerulersissagaa ilimanarpoq. Kiannerulernera taamaalillunilu piffissat asimi suliaqarfiusartut sivisunerulerneri, ukiuunerata sivikinnerulernera, imaani sikoqanngittarnerata sivisunerulernera, sikoqartartut annikinnerulernerat aamma ilulissat ikinnerulerneri, tunngavissaapput tamarmik ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni aatsitassaqarfinnik misissuinissamut periarfissaqarsinnaaneranni periarfissanik annertuumik annertunerulersitsisussat.

Naalakkersuisut Institut for Rumforskning og -teknologi (DTU Space) aamma DMI suleqatigal