1

KAKSI TODISTAJAA Jacques B. Doukhan: KAKSI TODISTAJAA Israel ja seurakunta puhuvat saman Jumalan puolesta (TV7 Kustannus, 2009, s.98) Hurmosta Aina silloin, kun on kyseessä ylenmääräinen innostus asiaan, ollaan vaarallisella polulla, ollaan tekemisissä ”lumouksen ” kanssa. Näin oli galatalaisetkin johdettu pois evankeliumin terveestä opista: ”Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?” (Gal.3:1). ”Alkuvuodesta 2004 sain hyvältä ystävältäni, Timo Karpilta, lainaksi Jacques B. Doukhanin

englanninkielisen kirjan Israel and the Church. Kesälomalla koin innoittavia hetkiä sitä lukiessani.

Mitä pitemmälle kirjan lukeminen edistyi, sitä innostuneempi olin. Voiko tällaista tekstiä olla

olemassa? Riemuitsin! Päästyäni kirjan loppuun minut valtasi pakottava tunne: tämä kirja pitäisi

saada suomeksi, jotta kaikilla maassamme olisi mahdollisuus lukea ja ymmärtää nämä asiat!

(emt.s.VII). Kirjoittaja ja suomentajat ovat todennäköisesti toimineet hurmoksessa, ekstaasissa. Hurmokselle on ominaista kokonaisvaltainen lumoustilaan joutuminen ja myös se, että se helposti leviää. Toisaalta hurmoksella on kyky pitää uhrinsa rautaisissa kahleissa – harvat siitä vapautuvat. Kirjan kirjoittajat ovat tulen sytyttämiä, mutta tämä tuli merkitsee mielestäni ”väärää tulta Herran alttarilla”: ”Ja Aaronin pojat Naadab ja Abihu ottivat kumpikin hiilipannunsa ja virittivät niihin tulen ja panivat suitsuketta sen päälle ja toivat vierasta tulta Herran eteen, vastoin hänen käskyänsä” (3. Moos.10:1). Luettuani tämän kirjan en itse kokenut sen sisältävän kovinkaan paljon ”sytyttävää ainesta”. Joudun kyselemään, onko kirjoittajalle koskaan kirkastunut kristinuskon ydin, onko hän koskaan ”syttynyt” kristinuskon suurista ja suorastaan fantastisista totuuksista? Hämmennystä Jos Doukhanin kirjan lukija ei ole syvälle Kristukseen ja Sanaan juurtunut, kirjoittaja professorin arvovallallaan johtaa hänet vääjäämättömästi harhaan. Kirja aiheuttaa kokeneessakin kristityssä helposti hämmennystä: mitä tämä on? 6. Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, 7. joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. (Gal.1:7). Kirja johdattaa - pois Sanasta - pois Kristuksesta

2

- pois armosta - pois ekklesia-yhteydestä, Gal.4:17; 5:15 Krokotiilin kyyneleitä ”Tämä teos, joka ilmestyy suomeksi nimellä Kaksi todistajaa: Israel ja seurakunta puhuvat saman

Jumalan puolesta, on Jeesukseen Messiaanaan uskovan juutalaisen tutkijan sydänverellä

kirjoitettu. Tämä vahva ilmaisuni kuvaa mielestäni parhaiten sitä taakkaa, jota Doukhan kantaa juutalaisten ja kristittyjen yhteydestä” (Alkusanat, s.VII). Jos näin on, Doukhan vuodattaa kyyneleitään aivan turhaan; ne ovat ”krokotiilin kyyneleitä”. Miksi näin? Koska Paavali sanoo. SE ON JO TEHTY! Juutalaisten ja kristittyjen yhteys solmittiin pitkänäperjantaina Golgatalla; professori on kyyneleineen aivan liian myöhässä: 11. Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi - 12. että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; 13. mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. 14. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan

väliseinän, nimittäin vihollisuuden, 15. kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, 16. ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden. 17. Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; 18. sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. 19. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja

Jumalan perhettä,

20. apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,

21. jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; 22. ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä. (Ef.2:11-22). Tässä on historiallinen dokumentti siitä, kuinka pakanoista tuli juutalaisia – kerta heitolla! Pakanat saivat Golgatan työn seurauksena Israelin kansalaisoikeuden. ”Jumala ei mielly kyyneliin, joilla yritetään ansaita se, mikä on jo Golgatalla valmiiksi tehty” (Niilo Tuomenoksa). Tämän yhteyden solmimisen Paavali vahvistaa myös seuraavassa: 24. Ja sellaisiksi hän myös on kutsunut meidät, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista, 25. niinkuin hän myös Hoosean kirjassa sanoo: "Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut

minun kansani, ja rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani.

26. Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi." (Room.9:24-26).

3

Samalla tuli solmituksi kiinteä yhteys juutalaisiin, tosin vain ”oikeisiin juutalaisiin”. 28. Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; 29. vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta. (Room.2:28-29). 6. Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, 7. eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset"; 8. se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset,

ne luetaan siemeneksi. (Room.9:6-8). Tämä merkitsi myös samalla yhteyttä ”jäännökseen”, joka merkitsi juutalaisista pientä vähemmistöä – enemmistö juutalaisista jäi tämän Kristuksen kuoleman kautta saadun yhteyden ulkopuolelle: 1. Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin

israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. 2. Ei Jumala ole hyljännyt kansaansa, jonka hän on edeltätuntenut. Vai ettekö tiedä, mitä Raamattu sanoo kertomuksessa Eliaasta, kuinka hän Jumalan edessä syyttää Israelia: 3. "Herra, he ovat tappaneet sinun profeettasi ja hajottaneet sinun alttarisi, ja minä yksin olen jäänyt jäljelle, ja he väijyvät minun henkeäni"? 4. Mutta mitä sanoo hänelle Jumalan vastaus? "Minä olen jättänyt itselleni seitsemäntuhatta miestä, jotka eivät ole notkistaneet polvea Baalille." 5. Samoin on nyt tänäkin aikana olemassa jäännös armon valinnan mukaan. (Room.11:1-4). Sammutusyritys Tuli kuuluu olennaisena osana kristinuskoon: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä

Hengellä ja tulella” (Matt.3:11). ”Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!” (Luuk.12:49). Helluntai on seurakunnan syntymäpäivä. Silloin ”tuli pääsi irti” ja lähti kulovalkeana leviämään maan ääriin saakka. Tuli oli ”Pyhän Hengen tuli”. 1. Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. 2. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. 3. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. 4. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. (Apt.2:1-4). Hengen vuodatuksen seurauksena ihmiset pääsivät pelastuksesta osallisiksi:

4

40. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta". 41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin

kolmetuhatta sielua. (Apt.2:40-41). Saatana vimmastui tästä ja käynnisti sammutustoimenpiteet. Opetuslapsiin kohdistuneet vainot olivat suoranainen jatko Jeesuksen vainolle ja sammutusyksikkö muodostui pääosin juutalaisista. Saulus edusti juutalaisia; hänellä oli silmitön viha Jeesuksen opetuslapsia kohtaan: 1. Mutta Saulus puuskui yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin luo 2. ja pyysi häneltä kirjeitä Damaskon synagoogille, että keitä hän vain löytäisi sen tien vaeltajia, miehiä tai naisia, ne hän saisi tuoda sidottuina Jerusalemiin. (Apt.9:1-2). Kun sitten Saulus koki kääntymyksen kristinuskoon, juutalaisten viha kohdistui myös häneen; Paavali joutui juutalaisten ”tappolistalle”: 23. Ja pitkän ajan kuluttua juutalaiset pitivät keskenään neuvoa tappaaksensa hänet. 24. Mutta heidän salahankkeensa tuli Sauluksen tietoon. Ja he vartioivat porttejakin yöt päivät, saadakseen hänet tapetuksi. (Apt.9:23-24). Kristittyjen ja juutalaisten välille oli muodostunut ylittämätön kuilu. Lakijuutalainen ei voinut sietää ”oikeaa juutalaista”, juutalaista, joka oli kokenut pelastuksen. Tämä ”sama henki” huokuu myös Doukhamin kirjasta. Doukhan näyttää jatkavan juutalaisten perinteitä sammutusyksikkönä. Lihan mukaan – Hengen mukaan Paavali tuo esille, että ”lihan mukaan syntynyt” on kautta aikain vainonnut ”Hengen mukaan syntynyttä”. Jako tältä pohjalta on ollut juutalaisten keskuudessa voimassa jo Iisakin ajoista lähtien. Tämän vihan dokumentti on myös ”Kaksi todistajaa” – kirja. Kirjoittajan katalysaattori on viha kristittyjä kohtaan! 21. Sanokaa minulle te, jotka tahdotte lain alaisia olla, ettekö kuule, mitä laki sanoo? 22. Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta. 23. Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta. 24. Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar; 25. sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen. 26. Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme. 27. Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies." 28. Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli. 29. Mutta niinkuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin. (Gal.4:21-29). Iisak ja Ismael kamppailevat

5

Doukhan antaa tällä kirjalla ymmärtää, että käsiteltävä ongelma kulminoituisi kristittyjen ja juutalaisten suhteisiin. Tämä on kuitenkin harhaa. Olihan Jeesus juutalainen, olivathan apostolit juutalaisia, olihan Paavali juutalainen – nämä, jotka kaikki ovat tärkeitä ja keskeisiä henkilöitä kristinuskossa. Doukhan näkee asian väärin. Ongelman ydin on aivan muualla; tässä ovat vastakkain: vanha liitto – uusi liitto, Iisak – Ismael, lain alla elävä – armossa elävä, kivisydän –lihasydän, uudestisyntymätön – uudestisyntynyt, Perkeleen lapsi – Jumalan lapsi. Jos ja kun tästä on kysymys, Doukhanin yritys poistaa jännite on aivan turha ja tuomittu epäonnistumaan. Tältä pohjalta koko kirjakin on paperin ja musteen haaskausta. Kristillisen uskon perusolemus ”´Kristillinen` uskonto ei ollut heille (mm.Paavalille) mikään uusi uskonto, ei edes ´yksi

juutalaisuuden muoto`; se oli juutalaisuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Itse asiassa koska

he olivat juutalaisia, he omaksuivat ´kristillisen uskon`, jonka he tunsivat perusolemukseltaan

juutalaiseksi uskoksi” (18). Kuinka Doukhan voi päätyä tällaiseen tulkintaan? Leimasihan Jeesuksen ja apostolien aikaa mitä ilmeisin ja mitä jyrkin vastakkainasettelu näiden kahden välillä. Stefanus ja muut alkukirkon marttyyrit olivat selviä ”maamerkkejä” tästä vastakkainasettelusta – ja myös ennen kaikkea Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Mikä on muuttanut tämän asetelman 2000-vuoden aikana? Onko silloin hiertäneet ongelmat tänään poissa, vai ovatko ne edelleen voimassa? Selvää tosiasioiden ja historian vääristelyä! Opilliset eroavaisuudet Juutalaiset olivat Vanhan testamentin ja vanhan liitos kansaa, jossa Mooseksen laki (Toora), oli ohjenuorana. Kristittyjen lähtökohta taas oli uusi liitto, jossa lain käskyt ovat kirjoitettuina sydämiin. Heidän johtotähtensä ei ole Mooseksen laki, vaan Kristuksen laki. Juutalaisuus on lakiuskonto, kristinusko taas armouskonto. Otettiinko Jeesus vastaan? Doukhan pyrkii vastoin Raamattua todistamaan, että juutalaiset suhtautuivat Jeesukseen myönteisesti. Raamattu kuitenkin sanoo yksiselitteisesti: ”Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh.1:11). Kaksi todistajaa ”Molempia todistajia tarvitaan, Israelia ja seurakuntaa – ei vain siksi, että ne vahvistavat toinen

toisensa totuuden, vaan myös siksi, että kumpikin tuo mukanaan totuuden, ulottuvuuden, jonka

toinen on jättänyt ottamatta huomioon tai yksinkertaisesti hylännyt. Ne tarvitsevat toinen toistaan,

ne ovat toisiaan täydentäviä” (84). Tämä on eräs näkökulma, mutta ei mielestäni oikea. Juutalaisuus edustaa vanhaa liittoa ja kristinusko uutta. Heillä on eri totuus. Jumala on tosin kummankin liiton takana, mutta liittojen

6

antamisaika tuo valoa tähän kysymykseen. Vanha liitto oli Mooseksen liitto. Siinä annettiin Israelille lain taulut, joihin kansa sitoutui: ”Ja Mooses tuli ja kertoi kansalle kaikki Herran sanat ja kaikki hänen säädöksensä. Niin koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme" (2. Moos.24:3). Jatkossa lain noudattaminen ei onnistunut hyvin; sitä rikottiin jatkuvasti ja se kärsi inflaation. Tapahtui samoin kuin liikenteessä: kun jatkuvasti kaikki ajavat ylinopeutta, laki menettää merkityksensä. ”Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen” (Room.8:3-4). Jumala joutui antamaan uuden, paremman lain – tosin moitteen saattelemana: 6. Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu. 7. Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. 8. Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton, 9. en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra. 10. Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen,

sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. (Hebr.8:6-10). Juutalaiset edustavat vanhaa ja kristityt uutta. Mielestäni nämä eivät ole tasavertaisia Jumalan todistajia. Aina viimeksi tehty laki ja liitto voittaa edellisen, menee sen edelle ja korvaa sen. Kaikkivaltias Jumala ei katsone suopeasti ryhmää, joka vaahtoaa vanhan liiton puolesta, vaikka uusi on jo kauan ollut voimassa. Näkisin, ettei vanhan kannattajilla ole enää todistusvoimaa. Molemmat eivät edusta totuutta – jälkimmäinen uusi liitto on totuuden äänitorvi. Vanhan liiton edustaja edustaa ”menneen talven lumia”. Uuden lain tullessa vanhan voimassaolo lakkaa – näin minun maalaisjärkeni sanoo. Kumpi on suurempi, Mooses vai Jeesus? Ei ole vaarallista hylätä vanhempi laki uuden hyväksi. Päinvastoin vanhaa hengissä kouristusenomaisesti pitävä voidaan katsoa rikolliseksi. Toisaalta: jos Mooses sai ”ylhäältä” sanoman Jumalalta, kristinusko sai ”ylhäältä” Jumalan Pojan! ”Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä” (Joh.9:29). ”Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien” (Joh.3:31). 1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2. Hän oli alussa Jumalan tykönä.

7

3. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. (Joh.1:1-3). Messiaaninen juutalainen Mielestäni messiaaninen juutalainen eroaa ”tavallisesta” siinä, että hän on tullut uskoon – kristilliseen uskoon. Hän on liittynyt Hyvän Paimenen maailmanlaajuiseen laumaan ja pelastettujen joukkoon. Hän on löytänyt Jeesus-tien. Hän on päässyt samalle tielle, jota kristityt kulkevat. Jeesuksen ristin kautta hän on myös löytänyt (elimellisen) yhteyden pakanakristittyihin, Ef.2. Hän on ”Kristuksen ruumiin jäsen”: 12. Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; 13. sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. 14. Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta. 27. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. (1. Kor.12:12-14,27). Uskoontullut juutalainen on myös ”totisena oksana Kristus-viinipuussa”, yhdessä pakanakristittyjen kanssa: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä” (Joh.15:5). Yhdessä pakanakristittyjen kanssa hän on myös päässyt osalliseksi ”öljypuun mehevästä juuresta”: ”Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta” (Room.11:17). Messias ei ole vielä tullut ”Viimekädessä mashiah (Kristus) kuvataan Raamatussa ihanteellisena Daavidin kuninkaana, joka tuo muutoksen, rauhan ja pelastuksen Israelille ja maailmalle. Tästä syystä juutalaisten mielestä Messias ei ole vielä tullut. Häntä odotetaan tulevaisuudessa” (80). Tämä oli yllätys. Olin aina ajatellut, että nimenomaan messiaaninen juutalainen tunnustaa Jeesuksen Messiaaksi, johon VT viittaa. Jeesus ei siis kelpaa Messiaaksi, vaikka hän on Jumalan Poika! Kovat on vaatimukset. Kaksi riisujaa 1. Liberaaliteologia yrittää riisua Jeesuksen jumalallisesta puvustaan tekemällä hänestä tavallisen

ihmisen.

2. Doukhankin pyrkii riisumaan Jeesuksen – tekemällä hänestä tavallisen juutalaisen. Doukhan näkee paljon vaivaa valjastaakseen Jeesuksen juutalaisuuden vankkureiden vetäjäksi. Jeesuksesta tehdään ”juutalaisuuden juoksupoika”. Jeesus ei enää ole Jumalan ainosyntyinen Poika, vaan hänet istutetaan samalle penkille Aabrahamin, Mooseksen ja Elian kanssa! Jeesus oli juutalaisuuden

8

jatke. Jeesus tungetaan tiukasti juutalaisuuden raameihin. Hänet sidotaan juutalaisuuden köysiin. Jeesus laitetaan juutalaisiin kapaloihin.

JEESUS JA JUUTALAISUUS

1. Jeesuksen kaksi syntyperää Jeesus oli juutalainen. Hänen sukuluettelonsa (Matt.1:1-17) kertoo tämän. Jeesus itsekin tunnustautuu juutalaiseksi, Joh.4:22. Hän oli juutalainen ”lihan mukaan”. Mutta hänellä oli sekä inhimillinen että jumalallinen syntyperä – näin ei ollut yhdenkään VT:n profeetan suhteen. Doukhan valitettavasti pysähtyy vain inhimilliseen (juutalaiseen) syntyperään. Hän näkee jaloksi tehtäväkseen ainoastaan todistaa Jeesuksen juutalaisuutta – ei hänen jumalallisuuttaan. Raamattu taas keskittyy kuvaamaan Jeesuksen jumalallista puolta – juutalaisuus taas jää sivumaininnan (tosin välttämättömän) asteelle. Jeesus on juutalainen, mutta hän ei pelasta meitä juutalaisena, vaan JUMALAN POIKANA! ”Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on

Pyhästä Hengestä” (Matt.1:20). ”Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: ´Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi`” (Luuk.1:35). 1. Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet; 2. jolle Aabraham myös antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas"; 3. jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava - hän pysyy pappina ainaisesti. (Hebr.7:1-3). 2. Jeesuksen suhde VT:n Jeesus selkeästi toi esille, että VT kertoo hänestä. Mutta samalla hän haluaa tehdä selväksi, ettei hän ole ”eräs VT:n profeettojen kollega” ja samalla tasolla Aabrahamin, Mooseksen ja Elian kanssa, vaan verrattomasti heitä parempi, jalompi ja ylempi. Jeesus on sidottu siten VT:n, että se kauttaaltaan todistaa hänestä ja hänen maailmaan tulostaan. Jeesus on Raamatun keskus. Jeesus on myös VT:n keskeisin hahmo. Koko Raamattu tähtää Jeesukseen. Raamattu on ”Jeesus albumi”. Raamatun jokaisesta jakeesta kulkee polku Golgatalle. Vanhan Testamentin ”suuruuksien” suuruus on Jeesuksen esiintuomisessa ja Jeesuksen esikuvana olemisessa – muuta suuruutta heillä ei ole. He ovat kaikki alisteisia Kristukselle! Vanhan Testamentin profeettojen arvokas tehtävä on viitata Kristukseen – he saavat arvonsa ainoastaan Kristuksesta käsin. Johannes Kastaja puhuu kaikkien VT:n profeettojen suulla. Hän ilmaisee VT:n profeettojen suhteen Kristukseen. "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh.1:29). ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh.3:30). Samalla kun Jeesus sitoutui VT:n opetuksiin hän sanoi niiden kauttaaltaan kertovan Hänestä. Hän näki näiden arvon pelkästään itsestään käsin. Jeesuksen julistuksessa oli voimakas itsekeskeinen

9

luonne. Jeesus ei millään muotoa sanoutunut irti VT:sta, mutta hän sanoi: VT KUVASI KAIKILTA OSIN HÄNTÄ ITSEÄÄN! VT:lla ei ole siis ”itseisarvoa”, vaan sen arvo määräytyy Kristuksesta käsin. Jos VT:stä otetaan Kristus pois, se tyhjänä säkkinä lyyhistyy kasaan! 25. Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet! 26. Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?" 27. Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa

kirjoituksissa sanottu. (Luuk.24:25-27). ”Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista" (Joh.1:45). Jeesuksen mukaan juutalaiset panivat väärin toivonsa Moosekseen – he olivat tulkinneet Moosesta väärin. Mooses ei ole heidän puolellaan, vaan heitä vastaan. Heidän tulkintansa Mooseksen puheesta oli väärä siksi, että he hylkäsivät ”Kristus-keskeisen tulkinnan”, joka on ainut oikea VT:n profeettojen tulkintatapa. 45. Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te

panette toivonne. 46. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. 47. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?" Jeesuksen suhde Jumalaan. (Joh.5:45-47). 39. Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri

todistavat minusta; 40. ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän. (Joh.5:39-40). Tänäänkin Moosesta luettaessa juutalaiset eivät huoli Jeesusta opettajakseen. He mieluummin tutkivat VT:a ilman Jeesuksen apua. He eivät löydä VT:sta Jeesusta (eivät välttämättä edes Jes.53:sta); tässä he lyövät kättä liberaaliteologien kanssa. 14. Mutta heidän mielensä paatuivat, sillä vielä tänäkin päivänä sama peite, vanhan liiton kirjoituksia luettaessa, pysyy poisottamatta, sillä vasta Kristuksessa se katoaa. 15. Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä; 16. mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois. (2. Kor.3:14-16). Juutalainen, joka ei tunnusta Jeesusta myös VT:n keskushenkilöksi, on ”sokea opettaja”. Toistuvasti Jeesus kohdisti tämän syytöksen aikansa juutalaisiin opettajiin: 12. Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?" 13. Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. 14. Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." (Matt.15:12-14). 15. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset… 16. Voi teitä, te sokeat taluttajat… 17. Te tyhmät ja sokeat! …

10

19. Te sokeat! … 24. Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin! … 26. Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi! (Matt.23:15-17,19, 24,26). ”Mutta minä sanon teille” Jeesus selkeästi tulkitsi uudella tavalla VT:n tekstiä ja samalla tuomitsi väärän tulkinnan. Hän samalla myös selkeästi asetti oman oppinsa VT:n opin ja isien perinnäissääntöjen tilalle: 21. Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'. 22. Mutta minä sanon teille: 27. Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'. 28. Mutta minä sanon teille: 31. On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. 32. Mutta minä sanon teille: 33. Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'. 34. Mutta minä sanon teille: 38. Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'. 39. Mutta minä sanon teille: 43. Te olette kuulleet sanotuksi: ´Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'. 44. Mutta minä sanon teille: (Matt.5). Mistä suunnasta valoa? Kristityt valaisevat VT:a Uudesta Testamentista ja Jeesuksesta käsin. Juutalaiset taas pyrkivät tuomaan valoa UT:n VT:sta ja juutalaisuudesta käsin. Juutalaiset eivät ymmärrä, että Jeesus on koko maailman valo (Joh.8:12; Apt-13:47) ja samalla myös Raamatun valo ja Herra. Juutalaisuudella ei ole omaa Kristuksesta erillistä valoa. Ilman Kristus-valoa VT:kin on pimeä kirja. Juutalaiset riistävät Jeesukselta Jumalan Pojan arvon ja kunnian. VT:n pyhien odotus VT:n pyhille oli ominaista ”eteenpäin katsominen”. ”Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja

iloitsi” (Joh.8:56). ”Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet

ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä” (Hebr.11:13). ”Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te

näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet” (Matt.13:16-17).

11

15. Ja hän puhkesi lausumaan ja sanoi: "Näin puhuu Bileam, Beorin poika, näin puhuu mies, jonka silmä on avattu. 16. Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan puheen ja saa tietonsa Korkeimmalta, joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä, joka lankeaa loveen ja jonka silmät avataan: 17. Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti

nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista. Se ruhjoo Mooabilta ohimot, päälaen kaikilta Seetin pojilta. (4. Moos.24:15-17). Jeesus on Jumalan Poika – Jumalan pilkkaa Jeesus antoi ymmärtää, että hänen suhteensa Jumalaan oli täysin erilainen kuin kenenkään muun – lukuunottaen myös VT:n profeetat. Toistuvasti hän toi esille, että hän oli Jumalan Poika – tämä taas oli juutalaisille suuri pahennus ja kauhistus: Nasaretin mies asettui heidän profeettojensa yläpuolelle. Tätä ei voinut sietää; tämä oli jumalanpilkkaa:

”Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi” (Joh.5:18). ”Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee” (Joh.5:19). ”Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi" (Joh.10:33). Jeesus on suurempi - ylivertainen Jeesusta ei saa koskaan alistaa VT:n profeettojen kastiin. Teologiamme on terve ja oikea vain siinä määrin, kun se keskittyy ja kulminoituu Kristukseen. Muutoin turmelemme koko kristinuskon. Hän on suurempi, hän on enemmän. Jeesus oli synnitön ja tässä mielessä täysin erilainen kuin kaikki muut ihmiset maailmassa – myös VT:n profeetat. Vain häpeämätön lurjus voi laittaa Jeesuksen samalle viivalle VT:n profeettojen kanssa – jokainen heistäkin tarvitsi oman syntikurjuutensa tähden Vapahtajaa, Jeesusta. 1. Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, 2. on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken

perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut 3. ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, 4. tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän. 5. Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"?(Hebr.1:1-5). ”Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen” (Hebr.3:3).

12

”Katsokaa, kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan” (Hebr.7:4). 26. Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut, 27. jonka ei joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä. 28. Sillä laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen. (Hebr.7:26-28). Jeesus on tie – ainut tie Jeesus on ainut tie pelastukseen – sekä pakanoille että juutalaisille. ”Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” (Joh.14:6). 11. Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'. 12. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt.4:11-12). Kaksi todistajaa pyrkii tuomaan esille kaksi tietä, kristillisen ja juutalaisen. Tämä on harhaa. Toisaalta halutaan jopa mitätöidä kristillinen vaihtoehto ja vaaditaan juutalaiselle tielle yksinoikeutta edustaa pelastuksen tietä. Kristittyjä kehotetaan toistuvasti ”palaamaan juurilleen”. Kristityt ovat Doukhanin mielestä harhautuneet, lähteneet pois yhteiseltä oikealta tieltä. Paavalilla taas on toinen tieto: ”Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut” (Room.11:25). Kuinka paatumuksessa oleva kansa voi syyttää toista harhautumisesta??? Edelleen: onko paatumuksessa olevan parannussaarna uskottava? Kaksi juutalaista Juutalaisuuden ja kristinuskon jännite pyritään kulminoimaan Moosekseen ja Jeesukseen. Mooses hilataan näin Jeesuksen rinnalle olemaan juutalaisuuden symbolina, samoin kuin Jeesus edustaa kristinuskoa. Molemmat ovat Jumalan lähettämiä; voiko toisella olla mitään ylilyöntiasemaa toiseen nähden? Jeesus on kristittyjen Jumalan lähettiläs, Mooses taas juutalaisten. Emmekö voisi julistaa nämä molemmat täysivaltaisiksi Jumalan lähettiläiksi tasavertaisuuden pohjalta? Tässä avautuisi samalla yhteys näiden kahden uskonnon välille. Onhan Mooseksen puolella painavia argumentteja: isät, Toora ym.

”Kun nämä kaksi todistajaa, Israel Zangwillin ´kaksi juutalaista`, kuuntelevat toinen toistaan

saman Jumalan äänenä – silloin lopultakin Jumalan ääni tulee kuulluksi” (s.85). ”Olivatko Jeesus ja Mooses todella yhteen sovittamattomat” (s.XI). ”Israel ja seurakunta

todistavat saman Jumalan puolesta, keskinäisistä jännitteistään huolimatta” (takakansi).

13

Jeesus on kristinuskon ydin Kristinusko keskittyy Kristukseen. Kristinusko kulminoituu häneen. Siitä se lähtee ja siihen se palaa. Kristinusko on ”henkilöuskonto”. Se seisoo ja kaatuu yhden henkilön Jeesuksen Kristuksen mukana. Kristinusko = Kristus. Kaikki kristinuskon rakenteet saavat alkunsa Kristuksesta. Mistään muusta se ei tarvitse rakennustarvikkeita. Mitä parempi kristitty, sitä enemmän hän on juurtunut Kristukseen. Kaikki lisärakenteet heikentävät tulosta. Ei ole riittämiin, että me tunnustamme Kristuksen, vaan meidän tulee tunnustaa myös hänen arvovaltansa (ylivertaisuutensa). Paavalin opetus tiestä Paavali ja Pietari eivät suostuneet räätälöimään juutalaisille omaa pelastustietä, vaan he sanoivat, ”ettei ole yhtään erotusta” – kaikki ovat samalla viivalla. Jumalalla ei ole suosikkeja. 34. Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, 35. vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen” (Apt.10:34-35). 9. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen; 10. mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle! 11. Sillä Jumala ei katso henkilöön. ” (Room.2:9-11). 9. Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, 10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, 11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; 12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. 13. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; 14. heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. 15. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, 16. hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, 17. ja rauhan tietä he eivät tunne. 18. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä." (Room.3:9-18). ”Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. (Room.10:12). 12. Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; 13. sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. (1. Kor.12:12-13). 13. mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. 14. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden” (Ef.2:13-14).

14

Paavalin opetus on otettava vakavasti

Kuinka opettaa juutalaisia?

Jos ja kun Paavali (kristillisistä teologeista ensimmäinen) neuvoo saman tien sekä pakanoille että juutalaisille, me kristityt teemme juutalaisille parhaan palveluksen ohjaamalla heitä Paavalin jalkain juureen. Jos kuitenkin kieltäydymme tästä, me emme ole todellisia israelilaisten ystäviä, sillä vain

yksi on tie! Geneettisellä juutalaisuudella pröystäilevät ovat ”lihallisia”. 1. Sitten vielä, veljeni, iloitkaa Herrassa! Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi. 2. Kavahtakaa noita koiria, kavahtakaa noita pahoja työntekijöitä, kavahtakaa noita pilalleleikattuja. 3. Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan, 4. vaikka minulla on, mihin luottaa lihassakin. Jos kuka muu luulee voivansa luottaa lihaan, niin voin vielä enemmän minä, 5. joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus, 6. intoon nähden seurakunnan vainooja, lain vanhurskauteen nähden nuhteeton. 7. Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. (Fil.3:1-7). Vaillinainen kristinusko? Kirjoittaja antaa ymmärtää, että Jeesus, Paavali ja muut apostolit olivat juutalaisia, heidän oppinsa oli myös juutalainen. Heidän oppinsa ei kuitenkaan ollut juutalainen, vaan kristillinen. Tähän liittyy kiinteästi se, että he tulkitsivat VT:a ”Kristus-keskeisesti” – näin eivät juutalaiset tee! Doukhan suosittaa oman harhaisen väitteensä pohjalta kristityille juurilleen palaamista. Kristinuskoa tulisi ”terästää” juutalaisuudella. Periaatteessa tässä on esillä galatalaisten ongelma: Riittääkö yksin kristinusko vai tarvitaanko lisuketta juutalaisuudesta (so. ympärileikkaus). Paavalin vastaus lisukkeeseen oli ehdoton EI: 1. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. 2. Katso, minä, Paavali, sanon teille, että jos ympärileikkautatte itsenne, niin Kristus ei ole oleva

teille miksikään hyödyksi. 3. Ja minä todistan taas jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään kaiken lain. 4. Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta” (Gal.5:1-4). Historian uudelleen tulkinta Kirjassa tuodaan kristinuskon ja juutalaisuuden suhteen esille tulkinta, jolla tahdotaan kumota perinteinen vuosituhantinen näkemys. Se, mikä on näiden kahden uskonnon suhteen ollut tähän asti itsestäänselvyys, pyritään saattamaan epäilyksen alaiseksi. Tosin jo kirjan Alkusanoissa oli ”myrskyvaroitus”:

15

”Kirjan esittämät asiat olivat niin ”radikaaleja”, ettei tiedossani ollut mitään kristillistä

kustantajaa, jolle rohkenisin ehdottaa kirjan kääntämistä ja kustantamista” (s.VII). Radikaalius liittyi lähinnä juuri historian uudelleen tulkintaan. Tämä on tunnetusti rohkea teko kirjoittajalle, mutta sen pitäisi myös lukijan kohdalla sytyttää ”punainen valo” – historian uudelleen tulkinta on aina ”kova juttu”. Juutalaisten ristiretki Kaksi todistajaa on voimakas hyökkäys kristinuskoa vastaan. Tähän asti on yleisemminkin kristinusko mielletty Jumalan ilmoituksen esiintuojaksi. Tässä kirjassa tuon ”kunnian” jakajiksi pyrkivät myös juutalaiset. He eivät suostu sovinnolla luovuttamaan sitä yksin kristinuskolle. Tässä vaiheessa he pyrkivät vain olemaan yhtenä jakomiehenä – tosin merkittävänä sellaisena, mutta samalla on havaittavissa myös pyrkimystä ilmoituksen kokonaan omimiseen juutalaisten haltuun. Ja perusteitakin löytyy: Toora, juutalainen Jeesus, juutalaiset apostolit jne. Kirjassa tuodaan esille yhteysajatus, mutta sen pitäisi toteutua juutalaisilla ehdoilla: tulkaa meille! Ongelmia Jos ja kun juutalaisella puolella yhteyttä tarjotaan juutalaisin ehdoin, nousee kaksikin merkittävää ongelmaa. 1. He edustavat vanhan liiton kansaa. Kuinka he voivat kutsua joukkoonsa niitä, joilla on tuoreempi Jumalan ilmoitus ja asetus? 2. Juutalaiset elävät kansakuntana tänään paatumuksessa. ”Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut” (Room.11:25). Paavali on tietääkseni messiaanisten juutalaistenkin arvostama apostoli. Paavalin ilmoitus ja valitus kansan paatumustilasta nousee vakavaksi esteeksi pakanoiden liittymiselle Israeliin: On

ongelmallista kutsua kristittyjä jakamaan paatumusta Israelin kanssa! Juutalaisten pitäisi nöyrtyä tunnustamaan kansansa tämänhetkinen kurja hengellinen tila; he ovat paatumuksessa. Tämä tila ei anna eväitä toimia toisten kansojen (uskontojen) opettajana. Heidän pitäisi nöyrässä rukouksessa tyytyä odottamaan, kunnes paatumus päättyy ja Israelin loistava tulevaisuus tuhatvuotisessa valtakunnassa alkaa. Israelilla on oleva ihmeellinen tulevaisuus, mutta tänään se on ”nöyryytyksen laaksossa”, jossa on turha ”kukkoilla”. ”Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista” (Sak.12:10). 3. Messiaaniset juutalaiset jakaantuvat moniin eri ryhmiin. Eri leireissä on myös erilainen teologia. Eikö heidän ensin pitäisi saada aikaan sisäinen sopu ja rauha voidakseen kutsua kristittyjä yhteyteensä? Tänään messiaanisten juutalaisten pitäisi keskittyä oman paatuneen kansansa evankeliointiin so. sisälähetykseen. Tokihan kristityt alttiisti tarjoavat apuaan tähän jaloon tehtävään. Kansana Israel on kypsä evankelioimaan muita kansoja vasta Sak.12. kerrotun suuren herätyksen ja parannuksen jälkeen.

16

Teologin lausunto Professori Franz Pieper, joka on laajoissa teologisissa piireissä arvostettu ja hyväksytty, kirjoittaa pätevää tekstiä kristinuskon suhteesta muihin uskontoihin: ”Kristilliselle kirkolle annettu lähetyskäsky (Matt.28:19, vrt. myös Ps.2:8; 72:8 jne.) on

luonteeltaan kauttaaltaan universaalinen ja kieltää näin ollen kaikilta muilta uskonnoilta

olemassaolon oikeutuksen. Siihen liittyy perustelu, että kaikki uskonnot kristinuskoa lukuun

ottamatta jättävät ihmiset pimeyteen ja saatanan valtaan (Apt.26:18) (Pieper, Kristillinen dogmatiikka, s.7). Mitä Pieper painokkaasti sanoo, koskee tietysti myös juutalaisuutta. Onhan selvää, että jos Kuningasten Kuningas (Jeesus Kristus) antaa käskyn (lähetyskäsky, Matt.28:18-20), ne jotka lähtevät antamaan muita tälle vastakkaisia käskyjä, ovat kapinoitsijoita ja Jumalan vihan alaisia. Paavalin opetus Doukhan myöntää Paavalin erikoisaseman kristillisessä teologiassa: ”Paavalin (ensimmäisen

´kristillisen` teologin) ja lopulta koko Uuden testamentin opetus oli pohjimmiltaan juutalaista”

(emt. s.12). Tämä väite Paavalin teologian sisällöstä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Paavali ei hehkuttanut juutalaisuuden puolesta. Hän luki sen (monen muun asian mukana) roskaksi, tappioksi – jopa ”sonnaksi”, Fil.3:7-8. Mikä oli Paavalin suhde aikansa juutalaisuuteen, se tulee mielestäni riittävän selkeästi esille seuraavista lukuisista Apostolien tekojen lainauksista. Kääntymyksensä jälkeen Paavalista tuli oitis juutalaisten verivihollinen. Paavali ja juutalaiset eivät lainkaan sopineet yhteen – he olivat kuin tuli ja vesi. Paavali ei tosiaan ollut juutalainen teologia, vaan kristillinen teologi!

Jos hänen teologiansa olisi edustanut juutalaista oppia, hänet olisi hyväksytty juutalaisten piireissä – nyt häntä vainottiin kuolemaan saakka! ”Ja pitkän ajan kuluttua juutalaiset pitivät keskenään neuvoa tappaaksensa hänet” (Apt.9:23). 44. Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa. 45. Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat. 46. Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen. 47. Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti'." 48. Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään. 49. Ja Herran sanaa levitettiin kaikkeen siihen maakuntaan. 50. Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääväisiä ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimmäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan, ja ne ajoivat heidät pois alueiltansa. 51. Niin he pudistivat tomun jaloistansa heitä vastaan ja menivät Ikonioniin. 52. Ja opetuslapset tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä. (Apt.13:44-52). 1. Ikonionissa he samoin menivät juutalaisten synagoogaan ja puhuivat niin, että suuri joukko sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskoi.

17

2. Mutta ne juutalaiset, jotka eivät uskoneet, yllyttivät ja kiihdyttivät pakanain mieltä veljiä vastaan. 3. Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta. 4. Ja kaupungin väestö jakaantui: toiset olivat juutalaisten puolella, toiset taas apostolien puolella (Apt.14:1-4). ”Mutta sinne tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, ja he suostuttivat kansan puolellensa ja kivittivät Paavalia ja raastoivat hänet kaupungin ulkopuolelle, luullen hänet kuolleeksi” (Apt.14:19). 5. Mutta juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja hakivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen. 6. Mutta kun he eivät heitä löytäneet, raastoivat he Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet, 7. ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan" (Apt.17:5-7). ”Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, tulivat he sinnekin yllyttämään ja kiihoittamaan kansaa” (Apt.17:13). 5. Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus. 6. Mutta kun he vastustivat ja herjasivat, pudisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Tulkoon teidän verenne oman päänne päälle! Viaton olen minä; tästedes minä menen pakanain tykö” (Apt.18:5-6). 12. Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomioistuimen eteen 13. ja sanoivat: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla" (Apt.18:12-13). ”Siellä hän oleskeli kolme kuukautta. Ja kun juutalaiset olivat tehneet häntä vastaan salahankkeen hänen aikoessaan lähteä meritse Syyriaan, päätti hän tehdä paluumatkansa Makedonian kautta” (Apt.20:3). ”kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden” (Apt.20:19). ”Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'." (Apt.21:11). 27. Mutta kun ne seitsemän päivää olivat päättymässä, näkivät Aasiasta tulleet juutalaiset hänet pyhäkössä, kiihoittivat kaiken kansan ja kävivät häneen käsiksi 28. ja huusivat: "Israelin miehet, auttakaa! Tämä on se mies, joka kaikkialla opettaa kaikkia ihmisiä meidän kansaamme ja lakiamme ja tätä paikkaa vastaan, onpa vielä tuonut kreikkalaisia pyhäkköönkin ja saastuttanut tämän pyhän paikan." 29. Sillä he olivat ennen nähneet efesolaisen Trofimuksen kaupungilla hänen kanssaan ja luulivat, että Paavali oli tuonut hänet pyhäkköön.

18

30. Ja koko kaupunki tuli liikkeelle, ja väkeä juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni, raastoivat hänet ulos pyhäköstä, ja heti portit suljettiin. 31. Ja kun he tahtoivat hänet tappaa, sai sotaväenosaston päällikkö sanan, että koko Jerusalem oli kuohuksissa. (Apt.21:27-31). ”Tähän sanaan asti he (juutalaiset) kuuntelivat häntä; mutta silloin he korottivat äänensä ja sanoivat: "Pois maan päältä tuommoinen! Sillä ei hän saa elää” (Apt.22:22). ”Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennenkuin olivat tappaneet Paavalin” (Apt.23:12). 20. Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon, ikäänkuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa. 21. Mutta älä sinä siihen suostu, sillä viidettäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennenkuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi” (Apt.23:20-21). ”Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja olivat vähällä hänet tappaa; silloin minä tulin saapuville sotaväen kanssa ja pelastin hänet, saatuani tietää, että hän on Rooman kansalainen” (Apt.23:27). ”Ja myös juutalaiset yhtyivät syyttämään häntä ja väittivät asian niin olevan” (Apt.24:9). 1. Kun nyt Festus oli astunut maaherranvirkaan, meni hän kolmen päivän kuluttua Kesareasta ylös Jerusalemiin. 2. Niin ylipapit ja juutalaisten ensimmäiset miehet ilmoittivat hänelle syyttävänsä Paavalia ja pyysivät häneltä 3. ja anoivat sitä suosionosoitusta itsellensä, Paavalia vastaan, että hän haettaisi hänet Jerusalemiin; sillä he valmistivat väijytystä tappaakseen hänet tiellä” (Apt.25:1-3). ”Ja kun hän oli saapunut, asettuivat ne juutalaiset, jotka olivat tulleet Jerusalemista, hänen ympärilleen ja tekivät useita ja raskaita syytöksiä, joita he eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään toteen” (Apt.25:7). ”käydessäni Jerusalemissa juutalaisten ylipapit ja vanhimmat ilmoittivat syyttävänsä häntä ja pyysivät, että hänet tuomittaisiin” (Apt.25:15). ”Ja Festus sanoi: "Kuningas Agrippa ja kaikki muut, jotka meidän kanssamme olette läsnä, tässä näette sen miehen, jonka tähden koko juutalaisten joukko sekä Jerusalemissa että täällä on ahdistanut minua huutaen, ettei hänen pidä enää saaman elää” (Apt.25:24). ”ja jonka meidän kaksitoista sukukuntaamme, yötä ja päivää herkeämättä palvellen Jumalaa, toivovat heille toteutuvan; tämän toivon tähden, kuningas, juutalaiset minua syyttävät” (Apt.26:7). ”Tämän tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata minut” (Apt.26:21). ”Mutta kun juutalaiset sitä vastustivat, oli minun pakko vedota keisariin; ei kuitenkaan niin, että minulla olisi mitään kannetta kansaani vastaan” (Apt.28:19). 24. Niin se, mitä sanottiin, sai toiset vakuutetuiksi, mutta toiset eivät uskoneet. 25. Ja kun he (juutalaiset) olivat keskenään erimielisiä, erosivat he toisistaan, Paavalin sanoessa

19

ainoastaan nämä sanat: "Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne, 26. sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö. 27. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.' 28. Olkoon siis teille tiettävä, että tämä Jumalan pelastussanoma on lähetetty pakanoille; ja he kuulevat sen” (Apt.28:24-28). Napit vastakkain Jeesus ei sanoutunut irti perinteisestä juutalaisesta opista, hän hyväksyi sen ja pitäytyi siihen, mutta hänen tulkintansa poikkesi siitä ratkaisevasti: minusta kirjoitukset todistavat! Tämän tähden hän oli juutalaisten ensimmäisten miesten kanssa jatkuvasti ”napit vastakkain”. 28. Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa, 29. sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa” (Matt.7:28-29). 20. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin

kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan. 21. Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'. 22. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen” (Matt.5:20-22). Jeesuksen yllä oli jatkuvasti juutalaisten ”tappouhka”: ”Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä” (Joh.8:37). ”Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt” (Joh.8:40). ”Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet” (Joh.11:53). 18. Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?" 19. Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä, 20. kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi

kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. (Luuk.24:18-20). Jeesus (samoin kuin Johannes Kastaja ja Paavali) ruoski säälimättä Jumalan valittua kansaa – rautaruoskalla: ”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä” (Joh.8:44).

20

7. Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa? 8. Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, 9. älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. 10. Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen” (Matt.3:7-10). 24. Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin! 25. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!” (Matt.23:24-25). 34. Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin; 35. että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä. 36. Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupolven päälle. 37. Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.” (Matt.23:34-37). Myös Stefanuksen suhde juutalaisuuteen oli jännitteinen: 51. Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin tekin. 52. Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet, 53. te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet.” (Apt.7:512-53).

Vanha ja Uusi testamentti Vääristynyt kuva Doukhan antaa vääristyneen kuvan kristittyjen suhtautumisesta Israeliin ja Vanhaan Testamenttiin. Liberaaliteologit ovat tietysti luku erikseen. Myös uusi raamatunkäännös (1992) pyrkii rikkomaan Raamatun yhtenäisyyden ja kokonaisuuden. Mutta sekä kirkon että vapaiden suuntien puolella on kosolti jaloja raamatuntutkijoita, jotka ottavat sekä Israelin että Vanhan Testamentin erittäin vakavasti. Mainitsen suomalaisista vain Aapeli Saarisalon, Risto Santalan ja K.O. Syvännön. Viidennen liikkeen ansiokkaista tutkijoista on mainittava ainakin Uuras Saarnivaara ja Eino J.

Honkanen. Jossakin mielessä Israel ja Vanha Testamentti ovat olleet uuspietistien ”erikoissarka”. Ei Israelia ja Vanhaa Testamenttia ole hylätty, ne on vain asetettu oikeisiin niille kuuluviin raameihin! Näitä on tulkittu Kristuksesta käsin ja Kristus-keskeisesti. Tiukan paikan tullen luonnollisesti ratkaistaan asia Uudesta Testamentista käsin. Koko Raamattu ajaa Kristusta, Raamattu on Kristus albumi Kristus on Raamatun salaisuus, Vanha Testamentti on kivijalka, jolle Uusi Testamentti rakentuu jne.

21

Kuka surmasi Jeesuksen Jeesus pyritään kuvamaan juutalaisten ystäväksi, mutta ohi ristin. Veren tie ohitetaan. Juutalaiset eivät muka olleet syypäitä Jeesuksen kuolemaan. Tämä väite tuskin olisi mennyt läpi 2000 vuotta sitten. Doukhan näkee paljon vaivaa pestäkseen Pilatuksen tavoin juutalaisten kädet Jeesuksen verestä – turhaan. Turhaan kahdestakin syystä. 1) Historia todistaa toista. 2) Jeesuksen ristinkuolema on myös juutalaisten ainut toivo ja pelastus – kunhan he nöyrtyvät syyllisen paikalle. Doukhan lähtee tässä suorastaan valheen tielle. Historian uudelleen kirjoitus ilmenee voimallisemmin luvussa Juutalaiset ristin äärellä (s.20ss.). Tässä pyritään tekemään tyhjäksi historiallinenkin totuus, että juutalaiset olisivat surmanneet Jeesuksen: ”vain pieni vähemmistö juutalaisia oli asiassa mukana” (s.20). Tämä väite on helppo kumota. Jos juutalaiset ovat syyttömät Jeesuksen kuoleman suhteen, silloin he jäävät myös pelastuksen ulkopuolelle – he eivät tarvitse Jeesusta. Doukhan on näin tekemässä kansalleen ”karhunpalvelusta”. ”Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen." (Luuk.5:31-32). 1. Suunnitelman täytäntöönpano. Kuten edellä on osoitettu, Jeesuksen surmaaminen ei ollut mikään jonkun terroristiryhmän äkillinen päähänpisto, vaan se oli pitkään harkittu murha, jossa kansa johtajineen teki tiivistä yhteistyötä. On loogista, että vuosien suunnitelma laitetaan ennen pitkää täytäntöön. 2. Kansa valitsee johtajansa. Kirjoittaja yrittää vierittää teloituksen johtajien niskoille. Tämäkään ei onnistu. ”Vakka kantensa valitsee.”

3. Kansa huusi: ”Ristiinnaulitse”

11. Mutta ylipapit kiihoittivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan. 12. Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?" 13. Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!" 14. Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulitse hänet!" 15. Ja kun Pilatus tahtoi tehdä kansalle mieliksi, päästi hän heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi (Mark.15:11-15). 4. Raamattu todistaa Raamattu todistaa vääjäämättä, että Israelin kansa oli Jeesuksen teloituksen takana. ”Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä” (Jes.53:8).

22

”Ja jos häneltä kysytään: "Mitä ovat nuo haavat sinun rinnassasi?" vastaa hän: "Ne lyötiin minun

ystäväini huoneessa". (Sak.13:6). 37. Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'. 38. Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'. 39. Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat. (Matt.21:37-39). 18. Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?" 19. Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä, 20. kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi

kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. (Luuk.24:18-20). 22. Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte, 23. hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte. (Apt.2:22-23). 14. Te kielsitte Pyhän ja Vanhurskaan ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies, 15. mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat. (Apt.3:14-15). 27. Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan; 28. ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin. 29. Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan. (Apt.13:27-29). Teloitusryhmän koostumus Jeesuksen teloitusryhmässä oli kattava edustus sekä pakanoita (Pilatus, roomalaiset sotilaat) että juutalaisia (ylipapit ja kansa). Kaikki nämä toimivat hyvässä yhteistyössä surmatakseen Jumalan Pojan. Kun väitetään juutalaisten olevan syyttömät, syyllistytään tosiasioiden vääristelyyn ja lähdetään kirjoittamaan historiaa uusiksi. Perinteinen näkemys juutalaisten syyllisyydestä pitää yhtä tosiasioiden kanssa. Jos Doukhan on oikeassa

- Luukas (joka kirjoitti Apostolien teon) on väärässä. - Paavali on väärässä. - Evankeliumien kirjoittajat (Matteus, Markus, Luukas ja Johannes) ovat väärässä. - Jeesus on väärässä. - Vanha Testamentti on väärässä.

Joten: kumottavaa riittää!

23

Valheen kaikella voimalla Lopun aikana eksytykset ovat valtavat. Niille on ominaista valhe: 9. tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä 10. ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 11. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen. (2. Tess.2:9-11). Käsien pesu – turha Joka lähtee puhdistamaan Israelia Jeesuksen kuoleman tuomasta tahrasta, tekee turhaakin turhempaa työtä. Israelin syyllisyys on varmaakin varmempi. Raamattu ja historia todistavat Israelia vastaan. Tiet eroavat 1. Kristinusko on parempi Doukhan näkee syyn välirikossa kristityissä. ”Aluksi tämä hylkääminen oli luonteeltaan vain

teologinen. Se muodostui käsityksistä, jotka ilmaisivat kristinuskon uuden sanoman

paremmuutta vanhaan juutalaiseen uskoon verrattuna” (34). Tämähän on fakta; uusi liitto oli verrattomasti vanhaa liittoa parempi ja kristinusko juutalaisuutta parempi. Tähän kysymykseen paneutuu nimenomaan Hebrealaiskirje. Edvin Wirén kirjoittaa: ”vaikuttivat juutalaisuuden rikas historia ja sen juhlallinen

jumalanpalvelus erittäin puoleensavetävästi juutalaisuudesta kääntyneisiin kristittyihin. Heissä oli

käymässä taistelu uuden ja vanhan välillä…uhkasi vaara, että he luopuisivat uskostaan Jeesukseen

ja palaisivat takaisin juutalaisuuteen. Heidän tilansa oli vaarallinen” (Edvin Wirén, Kun hän avasi kirjan, ss.392-393). 2. Lain hylkääminen ”Kun kristityt hylkäsivät lain, juutalaiset eivät myöskään voineet olla avoimia kristilliselle

sanomalle” (35). Tässä Doukhan paljastaa täydellisen tietämättömyytensä kristinuskosta, jopa eräistä sen keskeisimmistä asioista. Kristinusko ei suinkaan hylkää lakia, vaan pelastumisen lain kautta. 1. Jeesus opettaa suhteestaan lakiin: 17. Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. 18. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. 19. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä,

24

se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. (Matt.5:17-19). 2. Jeesus täytti lain ristillä viimeistä piirtoa myöten: ”Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä” (Joh.19:30). ”Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa” (Room.8:3). 3. Apostolit opettavat, että Mooseksen laki tulee ylen määrin täytetyksi ”Kristuksen laella” ”Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" (Gal.5:14). 4. Uskovat täyttävät lain: Turvautumalla Jeesuksen ansioon uskovat pääsevät osalliseksi Jeesuksen lain täyttämisestä: 1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. 2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. 3. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, 4. että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen. (Room.8:1-4). ”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme

Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor.5:21). Paavali (teologeista ensimmäinen) opettaa kirkkaasti lain merkityksestä pelastuksessa. 19. Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen

suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; 20. sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto. 21. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, 22. se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. 23. Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla 24. ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, 25. jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit 26. jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. 27. Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan

25

uskon lain kautta. 28. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja. 29. Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin, 30. koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta. 31. Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain. (Room.3:19-31). ”Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi” (Room.5:20). ”Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse". (Room.7:7). 10. Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee". 11. Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta". 12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä". 13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" (Gal.3:10-13). 22. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat. 23. Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. 24. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. 25. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia. 26. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa” (Gal.3:22-26). Jumala hylkäsi lain Laki naulittiin ristille, teloitettiin: ”ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin” (Kol.2:14). Ristiinnaulitseminen merkitsi kaikilta osin ihmisen ja saatanan pahan tahdon toteutumista, mutta samalla se myös palveli Jumalan tarkoituksia. Ristillä riehuivat pahan voimat ja vallat, mutta siellä oli myös Jumalan koko asearsenaali käytössä ja toiminnassa. Jumala naulitsi Jeesuksen kanssa meidän vastustajamme (lain = Tooran) ristiin. Meidän tehtävämme on nöyrästi ja kiitollisin mielin hyväksyä vastustajamme totaalinen kukistaminen. Ristiinnaulittu = Jumalan hylkäämä: ”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" (Gal.3:13). Jeesus huusi ristillä:

26

”Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Matt.27:46). Ei hävittämisen vimmasta Mooseksen laki oli Jumalan kädestä lähtöisin; Jumala ei anna kättensä tekojen mennä hukkaan. Jumala hävittää entisen lain tehdäkseen tilaa uudelle, verrattomasti paremmalle: KRISTUKSEN LAKI ASTUU MOOSEKSEN LAIN TOORAN TILALLE! Lain aika ohi Kristuksessa koitti lain suhteen uusi aika: ”Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo” (Room.10:4). Ristiinnaulittu haudataan Kristus vietiin hautaan, häneen mukanaan myös muut, jotka kuolivat ristillä hänen kanssaan mm. laki. Ylösnousemus Pääsiäisaamuna tapahtui riemullinen ylösnousemus. Jeesus nousi ylös – uutena ja kirkastettuna. Laki koki myös ylösnousemuksen. Sekin sai uuden muodon ja uuden ruumiin. Se nousi ylös KRISTUKSEN LAKINA, RAKKAUDEN LAKINA. Mooseksen laki on poissa. Juutalaiset etsivät Jeesuksen haudalta Mooseksen lakia, enkelit vastaavat: ”Ei hän (se) ole täällä, sillä hän (se) on noussut ylös” (Matt.28:6). "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?” (Luuk.24:5). Lain kauteen palaaminen 1. Voimakas hyökkäys Jumalaa ja Jeesusta vastaan. 2. Voimakas hyökkäys Kirjoituksia vastaan, jotka todistavat Jeesuksen ristinkuolemasta ja hänen elämäntyöstään. 3. Jeesuksen sovitustyön mitätöimistä ja hänen verensä maahan tallaamista: 28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: 29. kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!” (Hebr.10:28-29). 4. Historian pyörän takaisin kääntämistä. 5. Palaamista VT:n pimeyteen. 6. Kiroukseen palaamista.

27

7. Meidän vastustajamme (lain) henkiinherättämistä. 8. Jo kuolleen aviopuolison (lain) uudelleen naittamista: 1. Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää? 2. Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. 3. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle. 4. Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle” (Room.7:1-4). Kristus ja Mooses eivät mahdu samaan sydämeen VT esittää lain pelastustienä: ”Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä

elävä". (Gal.3:12). UT:n tie taas on armon tie: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - . ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. (Ef.2:8-9). Nämä ovat toisensa poissulkevia! Kristityt hylkäävät lain pelastustienä, mutta eivät elämän ojennusnuorana. Paavali puhuu selkeästi, että lain tie ei vie perille; rima on liian korkealla: "Joka ne täyttää, on niistä elävä". (Gal.3:12). UT:n tie on ainut realistinen mahdollisuus, joka sen hylkää, hänellä ei ole taivastoivoa. Mikä on totuus? ”Mikä tahansa itseisarvo totuudella saattoikaan olla, juutalainen ei voinut hyväksyä sitä, ellei se

täyttänyt ikivanhaa mittaa: ´Pysykää laissa (toora) ja todistuksessa!` Elleivät he näin sano, ei heillä

aamunkoittoa ole” (Jes.8:20) (35). ”Totuus Messiaasta ei ole riittävä. Kuinka suuri, kaunis ja oikea tämä totuus saattaakin olla, jos se

sattuu olemaan ristiriidassa Tooran kanssa, tuon ylhäältä Mooseksen kautta Israelille annetun

ilmoituksen kanssa, silloin tätä totuutta ei pidetä Israelin Jumalalta tulleena” (66).

Mutta tässähän kielletään uusi liitto, joka kumosi vanhan. Samoin tässä kielletään Jeesus Jumalan erikoisena ilmoituksena, joka oli synnyltään Jumalan poika ja myös itse SANA, Joh.1:1. Mooses nostetaan tässä Kristuksen yläpuolelle. Kaikki tehdään alisteiksi vanhan liiton ilmoitukselle ja Moosekselle. Voiko suurempaa harhaa enää olla? Juutalaiset saivat ylhäältä TOORAN, mutta kristityt saivat ylhäältä JUMALAN POJAN. Kumpi saanti lie merkittävämpi? Kumpi asetetaan etusijalle? VT:n totuus on TOORA. Juutalaisuus on ”yhden totuuden uskonto”. UT:sta löydämme kaksi totuus-määritelmää.

1. Jeesus (persoona) on totuus: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä” (Joh.14:6).

28

2. Raamattu (Jumalan sana) on totuus: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus” (Joh.17:17). Toisaalta UT:ssa yhdistyy sekä persoona- että Sana - totuus: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala” (Joh.1:1). Kahden herran palvelu Kristuksen ja Mooseksen palvelu ei sovi yhteen; ne ovat kuin tuli ja vesi. Meillä on pelastus joko Kristuksen kautta tai lain kautta. Molemmat ei onnistu. Emme voi palvella lakia ja evankeliumia, Moosesta ja Kristusta. Laki vie kirouksen alle ”Kristittyjen lain hylkääminen pani alulle juutalaisten Kristuksen hylkäämisen…” (35). Kristityt tosiaan hylkäsivät VT:n ja Siinain lain pelastuksen välineenä. Toki laki siinä mielessä on pelastuksen väline, että se näyttää todeksi synnin (Joh.16:8; Room.3:19-20) ja on tätä kautta pakottamassa syntistä syntisen Vapahtajan luo. VT:n pelastuksen tie oli ”lain tie”, UT:n pelastuksen tie on ”armon tie”. Nämä ovat toistensa vastakohdat ja toisensa poissulkevat. Joka yrittää tekojen kautta pelastua, hänen käy huonosti: 7. Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia. 8. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi". 9. Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa. 10. Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee". 11. Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta". 12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä". 13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" - 14. että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen. (Gal.3:7-14). Mooseksen laki ei ole siunauksen, vaan kirouksen tie. Lisäksi Mooseksen lakiin perustautuvat eivät ole oikeita Jumalan lapsia; sitä ovat uskoon perustautuvat. 1. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. 2. Katso, minä, Paavali, sanon teille, että jos ympärileikkautatte itsenne, niin Kristus ei ole oleva teille miksikään hyödyksi. 3. Ja minä todistan taas jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään kaiken lain. 4. Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta. (Gal.5:1-4).

29

Mooseksen lakiin luottaminen merkitsee riippumista omavanhurskaudessa, joka on Jumalan edessä ”saastainen vaate”: ”Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki

meidän vanhurskautemme” (Jes.64:6). 2. Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan; 3. sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa

vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle. 4. Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. 5. Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä. 6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas, 7. tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista. 8. Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.(Room.10:2-8). Laki ( Toora) naulittiin ristille Golgatalla ristiinnaulittiin: 1.Jeesus. 2.Ryöväri(1). 3.Ryöväri (2). 4. Saatana. 5. Synti. 6. Laki. 7. Vanha ihminen. 8. Uskova maailmalle ja maailma uskovalle. 9. Kuolema. ”ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin” (Kol.2:14). Kuollut aviopuoliso Ennen uskoontuloa ihminen on vanhan liiton ihminen; hän on naimisissa Mooseksen lain kanssa. On sanottu, että jokainen ihminen on luonnostaan katolinen ja - juutalainen. Tässä viitataan siihen, että jokainen haluaa ja pyrkii pelastumaan omin avuin, lain kautta. Avioliitto lain kanssa on erittäin lujaa tekoa. Mutta tämä liitto täytyy murtaa, jos syntinen aikoo pelastua. Mikä on ratkaisu? Avioliitto purkautuu vain kuoleman kautta. Kun toinen puoliso kuolee, jäljelle jäänyt on vapaa menemään uuteen avioon, Room.7:1-4. Raamattu kertoo, että laki on kuollut Kristuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä, Kol.2:14. Näin on avautunut syntiselle tie uuteen avioon ilman että perussääntöä rikotaan. Syntisellä on nyt mahdollisuus hylätä laki ja mennä uuteen avioon – Kristuksen kanssa: Kristus on lain loppu Kun Jeesus kuoli ristillä pitkänäperjantaina ja huusi nuo valtavan vapauttavat sanat ”Se on täytetty”, niin samalla hetkellä temppelin suuri esirippu repesi ylhäältä alas asti kahtia kuvaten symbolisesti lain loppua ja armon aikakauden alkua, Matt. 27:51 ja Hebr. 9:11, 12. Lain aikakautena laki esti pääsyn kaikkein pyhimpään, armoistuimelle. Lain suhteen oli olemassa ehto: "Joka ne täyttää, on niistä elävä" (Gal. 3:12). Kristuksessa oli löytynyt lain täyttäjä; Kristuksen kuoleman hedelmänä uskovat ovat vapautetut laista.

30

Koska Kristus täytti lain viimeistä piirtoa myöten, häneen uskovat ovat päässeet vapaiksi lain

orjuudesta – muut ovat vielä lain orjuuden ja kirouksen alaisia. Laittomuuttako? Uskova ei ole Mooseksen lain valtapiirissä, mutta ei hän elä ilman lakiakaan; hän on KRISTUK-SEN LAISSA. Kysymys on rakkauden laista.

Ei Mooseksen lain kanssa ristiriidassa Uskovan vaeltaessa rakkaudessa hän samalla myös täyttää Mooseksen lakia – sen ytimen ja varsinaisen tarkoituksen: 36. "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?" 37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'. 38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. 39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. 40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat." (Matt.22:36-40). 8. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. 9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". 10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys. (Room.13:8-10). ”Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". (Gal.5:14). Ojennusnuora Mooseksen laki ei ole uskovalle pakkopaita eikä kuristusköysi. Joka pyrkii Mooseksen lain täyttämiseen, hänestä tulee ulkokullattu fariseus. Hän ei lopulta luuloistaan huolimatta täytä sen kirjainta puhumattakaan sisällöstä. Uskovalle Mooseksen laki on elämän ojennusnuora, jonka mukaan hän tahtoo elämänsä ojentaa. Uskova ei tee työtä ja ponnistele täyttääkseen Mooseksen lakia, vaan hänen ponnistuksensa kohdistuu Kristuksen lain täyttämiseen. Tämä tavoite on verrattomasti korkeampi ja jalompi kuin Mooseksen lain täyttäminen! Keskitysleirit – kristittyjen pystyttämät? ”Tärkein syy siihen, että holokausti tapahtui, on se, että seurakunta oli unohtanut juutalaiset

juurensa” (45). Tämä Doukhanin väite on kohtuuton ja samalla tekaistun tuntuinen. Toisaalta sekulaarin kansankirkon piikkiin voidaan laittaa mitä tahansa, mutta ei suinkaan kristillisen seurakunnan (ekklesian) tiliin. Kansankirkossa yhteiskunnan rikostilastot ovat samalla myös kirkon omaisuutta. Pitäisi välttämättä erottaa Jumalan seurakunta (ekklesia) kansankirkkoseurakunnista. Seurakunnan juuri ei ole Israel, vaan Kristus, Room.11:17.

31

Keskitysleirin todistus

”Auschwitzin jälkeen, kristillinen maailma on se, joka on kääntymisen tarpeessa” (71). Doukhan väittää, että keskitysleirit puhuvat kristittyjä vastaan. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että ne voimakkaasti saarnaavat Israelin syyllisyydestä ja nimenomaan siitä, että koko kansa oli Jeesuksen surmaamisen takana: 24. Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne." 25. Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän

lastemme päälle" (Matt.27:24-25). Hitlerin vainoissa Jeesuksen veri tuli israelilaisten päälle, kuten he olivat pyytäneet: kansa pyysi – kansa sai koston. Hitlerin vainot voidaan nähdä johdonmukaisena seurauksena kansan huutoon: Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja lastemme päälle. Ei siihen muita syitä tarvita! Holokausti on helppo nähdä Jumalan tuomiona. Johan sen ”sokea Reettakin” näkee. Ylpeydessään juutalaiset haluavat torjua Hitlerin vainot Jumalan rangaistuksena ja Jumalan vastauksena juutalaisten huutoon: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle."

On merkillistä, kuinka kivisydäminen ihminen viimeiseen saakka kieltää syyllisyytensä – ja vierittää se toisten niskoille: 11. Ja hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" 12. Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin". (1. Moos.3:11-12). Ihminen on voinut saada paljonkin kuristusta, mutta ei halua nöyrtyä tunnustamaan syyllisyyttään. Nytkin Israelin pitäisi sanoa muistellessaan Hitlerin vainoja: omasta syystäni, omasta syystäni,

omasta suuresta syystäni.

5. Mihin pitäisi teitä vielä lyödä, kun yhä jatkatte luopumustanne? Koko pää on kipeä, koko sydän sairas. 6. Kantapäästä kiireeseen asti ei ole tervettä paikkaa, ainoastaan haavoja, mustelmia ja vereksiä lyömiä, joita ei ole puserrettu, ei sidottu eikä öljyllä pehmitetty. (Jes.1:5-6). Ylpeä paatumuksessa oleva Israel torjuu kristillisen evankeliumin julistajat, mutta parannukseen taipuva katuva Israel ottaa nämä avosylin ja iloiten vastaan!

KORVAUSTEOLOGIA Doukhan aivan oikein syyttää kristittyjä ”korvausteologiasta”. Tässä oikeastaan tulee esille sekä kristinuskon että juutalaisuuden identiteetit. 1. Mooseksen lain tilalle tulee Kristuksen laki: 35. ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten: 36. "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

32

37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'. 38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. 39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. 40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat." (Matt.22:35-40). 8. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt. 9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". 10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttymys. (Room.13:8-10). 2. Israelin kansan tilalle tulee kristikansa Uusi kansa käsittää uskovat pakanat ja juutalaiset. 11. Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi - 12. että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; 13. mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana,

päässeet lähelle Kristuksen veressä. (Ef.2:11-13). 9. Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; 10. te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut” (1. Piet.2:9-10). 3. Vanhan liiton tilalle tulee uusi liitto Vanha liitto perustui Jumalan käskyjen pitämiseen, mutta toisen osapuolen (ihmisen) jatkuvat ylitsekäymiset rapauttivat tämän liiton. Jumala ei ollut tyytyväinen tähän liittoon, siksi hän teki uuden aivan erilaisen liiton. Uudessa liitossa lain käskyt tultaisiin kirjoittamaan ihmisten sydämiin. Perustana oli uusi sydän, joka saataisiin uudestisyntymisessä. Vanha liitto ”toorineen” tultaisiin romuttamaan. 6. Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu. 7. Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. 8. Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton, 9. en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra. 10. Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. 11. Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he

33

kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut. 12. Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä." 13. Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä

vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään. (Hebr.8:6-13). Israelin erikoisasema esim. eskatologiassa kristikansassa laajalti myönnetään. Vanhan ja uuden liiton erot Vanhan liiton osapuolet olivat Jumala ja ihminen. Ihminen osoittautui heikoksi lenkiksi ja koko liitto romuttui ja täytyi laittaa uusiksi. Uudessa liitossa Jumala toimi varman päälle. Jumalasta tuli liiton kumpikin osapuoli: 18. Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. (2. Kor.5:18-19). ”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor.5:21). ”Niinä päivinä Juuda pelastetaan, ja Jerusalem asuu turvassa, ja tämä on se nimi, jolla sitä kutsutaan: 'Herra, meidän vanhurskautemme'” (Jer.33:16). "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel", mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme” (Matt.1:23). Uskova on Jumalassa (Kristuksessa)

”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut” (2. Kor.5:17). Jumala (Kristus) on uskovassa: ”joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo” (Kol.1:27). Takuumiehen merkitys Kun ihminen vanhassa liitossa ei lupauksistaan huolimatta pystynyt täyttämään lain ja liiton velvoitteita, velka kaatui hänen päällensä; laki, jonka piti olla hänelle siunaukseksi, tulikin kiroukseksi. Tilanteen olisi pelastanut ”takuumies”, mutta sellaista ei ollut. Mooses-parka ei täyttänyt takuumiehen kriteereitä – hän oli itsekin syntinen ihminen. Lukuisat veriuhrit viittasivat uuteen liittoon, jolloin Jeesus tulisi sovittamaan koko maailman synnit. Syntiongelman ratkaisu siirtyi aina vaan eteenpäin – Golgatalle asti. ”ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle

kuolemaksi” (Room.7:10).

34

”On määrätön mun velkani, Sit` en voi koskaan maksaa. Vanhurskas on sun vihasi, Ken sitä

kantaa jaksaa? En sovittaa, En parantaa Voi yhtään synneistäni, En muuttaa sydäntäni” (Vvk.391:4). Uudessa liitossa on ”takuumies”, Jumalan Poika, Jeesus Kristus. ”niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut” (Hebr.7:22). Jeesus on maksanut kaiken uskovan edestä: ”Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen” (Room.8:3-4). Jeesus on täyttänyt lain viimeistä piirtoa myöten! Uskova on vapautettu kaikista Jumalan tuomioista. ”Teoista autuaiksi aikovat kiiruhtavat kärsivän Kristuksen ohi. Jumalan koko antiin on

pieni hurskas kortta kantamassa. Ei siitä ole siltapuuksi kahden maailman välille, katoavan ja

katoamattoman” (Niilo Tuomenoksa). Maksu on täydellinen, mutta uskovan elämän vanhurskaus ei ole sitä. Puuttuva vanhurskaus ei kuitenkaan tuota ongelmaa – se menee Pojan laskuun! Paavali osoitti Kristuksen mieltä suhteessa Onesimus – orjaan. Hän kirjoitti Onesimuksen isännälle Filemonille: 17. Jos siis pidät minua toverinasi, niin ota hänet luoksesi niinkuin minut; 18. mutta jos hän on tehnyt sinulle jotakin vääryyttä tai on sinulle jotakin velkaa, niin pane se minun laskuuni. 19. Minä, Paavali, kirjoitan omalla kädelläni: "Minä sen maksan" (Fil.17-19) Jeesuksen nimeen rukoileminen Rukoilemme Jeesuksen nimeen, kun rukoillessamme vetoamme Jeesuksen täytettyyn työhön meidän puolestamme. Isä kuulee Jeesuksen tähden. Omalla nimelläni en saa mitään taivaan

pankista; tilini on tyhjä. Sen sijaan Jeesuksen allekirjoituksella varustetulla sekillä on katetta. Se hyväksytään! Sapattikysymys Se, että Doukhan toistuvasti ja korostuvasti tuo esille sapattikysymykseen, kertoo paljon. Olemme tekemisissä lakiuskonnon kanssa. Toisaalta tämä kertoo, että on sotkeuduttu ”lillukanvarsiin”. Pieper mainitseekin, että muut paitsi kristinusko ovat lakiuskontoja. Suomessahan tämän korostuksen tapaamme nimenomaan adventisteilla. Tässähän on tosiaan kysymys Jumalan ja vanhan liiton Israelin välisestä päivästä. Juutalaisten pahin ongelma ja pelastuksen este oli Jeesuksen aikaan - ja on edelleenkin omavanhurskaus: 1. Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat. 2. Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan; 3. sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa

35

vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle. 4. Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. (Room.10:1-4). Sapattikysymyksestä Paavali opettaa: 5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. 6. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa. (Room.14:5-6). 9. Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? 10. Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. 11. Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt. (Gal.4:9-11). 16. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, 17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. (Kol.2:16-17). Yhteiset juuret? ”Tärkein syy siihen, että holokausti tapahtui, on se, että seurakunta oli unohtanut juutalaiset

juurensa” (45). ”niin kauan kuin kristityt kieltäytyvät tunnustamasta juutalaisia juuriaan eivätkä muista, ettet sinä

´kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua` (Room.11:18); niin kauan kuin kristityt eivät ota

huomioon juutalaisten todistusta ja heidän pyhää perintöään, apostoli Paavalin mukaan lapseksi

ottoa, kirkkautta, liittoja, lain antamista, jumalanpalvelusta ja lupauksia, eivätkä sitä, että heistä on

myös ´isät `ja …Kristus lihan puolesta` (Room.9:4-5) – niin kauan kuin he tekevät kaiken tämän,

kristityt tosiasiassa kieltävät oman olemassaolonsa kristittyinä, sillä kristinusko on ytimeltään

juutalainen, muutoin se ei ole lainkaan kristinuskoa” (60). ”Vasta sitten kun kristityt ryhtyvät tekemään aitoa parannusta (teshuvah, palaavat juutalaisille

juurilleen, alkuperäisille juurilleen…eivätkä yritä vieraannuttaa heitä palvelemaan Jumalaa,

ajattelemaan ja käyttäytymään kuten kristityillä on tapana, vaan sen sijaan oppivat heiltä

rikastuttaakseen omaa kristillistä kokemustaan ja kerratakseen juutalaisia juuriaan; vasta sitten

kun seurakunta on kyllin rohkea ja nöyrä tullakseen uudelleen oksastettavaksi muinaiseen

oliivipuuhun – vasta silloin juutalaiset tulevat harkitsemaan kristinuskoa uudelleen – ja

kunnioittamaan sitä” (69). Tässä Doukhan syyllistyy ”kardinaalivirheeseen”. Hän puhuu toistuvasti kristittyjen palaamisesta ”juurilleen”, tarkoittaen juutalaista oppiperintöä. Tässä on kuitenkin pieni tekninen virhe. Kieliopillisesti olisi oikein käyttää yksikkömuotoa: juurelleen so. Kristukseen. Kristityillä ja juutalaisilla on yhteinen ”mehevä juuri”, KRISTUS. Oliivipuulla ei ole itsenäistä pyhyyttä – sen pyhyys nousee juuresta. Sekä pakana-oksat että israel-oksat ovat samalla viivalla siinä mielessä, että molemmat saavat elämänsä samasta Kristus-juuresta. Parannus on varmasti tarpeen sekä kristityille että juutalaisille, mutta se edellyttää molemmilta täsmälleen samaa: PALAAMISTA KRISTUS -JUUREEN!

36

Raamattu ei tiedä mitään kristittyjen luopumisesta ”oliivipuusta ja siihen takaisin palaamisesta”. Tämä kuuluu sarjaan ”juutalaisia valheita”. Kristus on prinsiippi ja lähtökohta, josta käsin kaikki muotoutuu. Yhteys voi tapahtua vain Kristuksen kautta; kun kristitty ovat samassa Kristus-juuressa kristittyjen kanssa, yhteys on tosiasia – muuta tietä yhteyteen ei olekaan! Juutalaisten ja kristittyjen yhteinen nimittäjä ei ole suinkaan ”oliivipuu” eikä juutalaisuus,

vaan mehevä juuri Kristus! 16. Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat. 17. Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta, 18. niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua. (Room.11:17-18). Onko Israel oliivipuu? ”Apostoli Paavali vertaa Israelia oliivipuuhun, johon seurakunnan uudet oksat oli oksastettava.

Juutalainen Paavali ei koskaan puhunut uudesta puusta, joka korvaisi vanhan. Hänestä

seurakunnan oli määrä kukoistaa tässä puussa eikä tulla sen paikalle” (s.78). Tarkkaan ottaen Paavali ei tässä (Room.11:17-18) korosta millään tavalla israelilaisten roolia puun runkona, johon pakanatkin sitten istutetaan. Painopiste on oksissa; israelilaisetkin ovat vain oksia (tosin oikeita sellaisia). Varsinainen pääasia on kuitenkin öljypuun mehevä juuri, josta molemmat oksat saavat ravintonsa - ja siihen tulisi sekä juutalaisten että pakanain keskittyä. Suhteessa perusasiaan, juureen, kristityt ja juutalaiset ovat tasaveroisessa asemassa. Ehkä selvemmin kristittyjen ja juutalaisten yhteys ja tasavertaisuus tässä suhteessa tulee esille Jeesuksen viinipuu-vertauksessa: 4. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. 5. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. 6. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. (Joh.15:4-6). Tässä ei ole pienintäkään erotusta pakanoiden ja juutalaisten välillä. Pakanat eivät tarvitse Israel-välittäjää – kristityillä on suora ja elävä yhteys Jeesukseen totiseen viinipuuhun – veren kautta. Juutalaisillakaan ei ole muuta tietä! Kumpikaan ei ole erikoisasemassa! 19. Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on

pääsy kaikkeinpyhimpään, 20. jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta” (Hebr.10:19-20). Mitä seurakunnalla ei ole? ”Nykyinen seurakunta tarvitsee Israelia sen tähden mitä Israelilla on nyt ja mitä seurakunnalla ei

ole” (s.78).

37

Mitä teologeista ensimmäinen (Paavali) vastaa tähän professori Doukhanin väitteeseen? 30. Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, 31. että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra". (1. Kor.1:30-31). ”Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi” (Kol.1:19). ”Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?” (Room.8:32). 11. Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan, 12. että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. 13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, 14. sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi. (Ef.1:11-14). 22. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, 23. joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää. (Ef.1:22-23). 1. Sillä minä tahdon, että te tiedätte, kuinka suuri kilvoittelu minulla on teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien tähden, jotka eivät ole minun ruumiillisia kasvojani nähneet, 2. että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, 3. jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. (Kol.2:1-3). Seurakunnalla on siis Kristuksessa KAIKKI, ja kääntäen: ilman Kristusta ihminen ei omista mitään! Jumala ei anna mitään ohi Kristuksen. Siksi meidän tulee keskittyä Kristukseen. Israel tarvitsee seurakuntaa ”Kristityt ovat tehneet Israelin tunnetuksi kautta maailman….Kristittyjen ansiosta maailma on

saanut tietää Israelin olemassaolosta…Ilman seurakuntaa juutalaiset olisivat saattaneet jäädä

pieneksi, merkityksettömäksi ja hämäräksi uskonnoksi, joka olisi voinut hyvinkin hävitä

olemattomiin…Israel saa kiittää maineestaan ja eloon jäämisestään jossain määrin seurakuntaa” (ss.81-82). Doukhan keskittyy kirjassaan lähinnä likasankojen heittämiseen kristittyjen suuntaan, mutta professorina hänen on pakko nähdä vastustajassa jotakin positiivistakin. Jalo tunnustus Negatiivisesta peruslatauksestaan huolimatta Doukhanilta ikään kuin ”lipsahtaa” jalo ja arvokas tunnustus kristityille:

38

”Sana christos (Kristus), josta sana ”kristitty” tulee, ei ole mitään muuta kuin kreikankielinen käännös hebrealaisesta sanasta mashiah (Messias)” (s.80). Tässä siis Doukhan vetää yhtäläisyysmerkit Kristuksen ja kristittyjen välille. Kristityt ovat oikeastaan ”kristuslaisia”.! Tämä on jalosti tehty. Tämä on suuri kunnianosoitus meille kristityille – suuri tunnustus yllättävältä taholta. Tämä kertoo kristittyjen kiinteästä (elimellisestä ja orgaanisesta) yhteydestä Kristukseen. Tämä on samalla meille kehotus rakentaa uskonelämä yhä enemmän Kristuksen varaan. 22. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä - 23. minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat täydellisesti yhtä” (Joh.17:22-23). ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. (Joh.14:23). ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. (Joh.15:5). ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. (2. Kor.5:17). ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.(Ilm.3:20). ”joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.” (Kol.1:27). Yhteys kaukana Niin kauan kuin Israel Doukhanin tavoin vakuuttaa syyttömyyttään ja puhtauttaan, yhteyttä kristittyjen kanssa ei tule. Kristillinen yhteys on ”armahdettujen yhteyttä”. Pyhä ja viaton ei tarvitse armahdusta. Israelin on alistuttava syntisen paikalle. Sen on myönnettävä osallisuutensa ”Elämän Ruhtinaan” murhaan. Israelin on alistuttava Raamatun sanan alle: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room.3:23). ”Sillä minä en tahdo, veljet - ettette olisi oman viisautenne varassa - pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus - hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut” (Room.11:25). 30. Samoin kuin te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden näiden tottelemattomuuden kautta, 31. samoin nämäkin nyt ovat olleet tottelemattomia, että myös he teille tulleen armahtamisen kautta nyt saisivat laupeuden. 32. Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi. (Room.11:30-32).

39

Jumalan sanan alle nöyrtyminen johtaa sekä pakanat että juutalaiset saman ristin juurelle. Jeesuksen ristillä purettiin seinä pakanoiden ja juutalaisten väliltä – se on jo tehty! ”Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden” (Ef.2:11-14). Tulee vielä aika, jolloin Israel ei vakuuttelee viattomuuttaan Jumalan Pojan surmassa, vaan nöyrästi tunnustaa syyllisyytensä ja katuu tekoaan. Tapahtuu kollektiivinen katuminen. Herätys menee sukukunnasta toiseen. 10. Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin

valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista. 11. Sinä päivänä pidetään Jerusalemissa suuret valittajaiset, niinkuin olivat Hadadrimmonin valittajaiset Megiddon laaksossa. 12. Ja maa pitää valittajaisia, kukin sukukunta erikseen: Daavidin huoneen sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen, Naatanin huoneen sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen, 13. Leevin huoneen sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen, siimeiläisten sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen. Kaikki muut sukukunnat, kukin sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen. (Sak.13:10-13). Kristitty on henkilö, joka on nöyrtynyt tunnustamaan syyllisyytensä ristin juurella. Juutalaisilta odotetaan samaa – ja se kerran paatumuksen päätyttyä tulee tapahtumaan. Silloin kristityt ja juutalaiset ojentavat toisilleen vilpittömässä rakkaudessa veljen ja sisaren kättä. Juutalaisia siis odotetaan ristin juureen katumuspenkille kristittyjen viereen! Tässä on kristittyjen yhteystarjous! Kaksi näkemystä 1. Doukhan: Israel on pysynyt Jumalan tahdon tiellä - iät ja ajat. Israel ei ole syyllinen. Pakanatkin olivat tällä tiellä alkuvuosisatoina, sitten he erkanivat ja hairahtuivat. Heidän tulee palata Israelin edustamalle viattomuuden tielle – tässä on tie yhteyteen. 2. Kristitty: Sekä juutalaiset että kristityt ovat yhtä lailla syyllisiä (mm. Jeesuksen kuolemaan). Kristityt puolestaan nöyrtyneet tämän tunnustamaan – juutalaiset eivät. Kristityt ovat Jeesuksen ristin juurella ja odottavat siellä malttamattomasti juutalaisia, jotta yhteys pääsisi syntymään. Oikea juutalainen Juutalaisuus ratkaistaan sisäisen tilan mukaan. Näin jokainen uudestisyntynyt on oikea juutalainen, kun sen sijaan kääntymätön israelilainen ei sitä ole. Näin meidän ei tule tavoitella ”lihallista juutalaisuutta”, vaan ”hengellistä. Doukhanille oikea juutalaisuus on sidottu tiukasti Tooraan! Itse asiassa hän ei jaottelekaan juutalaisia kahteen kastiin; Herran valittuna kansana kaikki juutalaiset ovat toorineen kristityille tienäyttäjinä. Juutalaisuus on ”itseisarvona” kaikkien juutalaisten omaisuutta. VT:n profeetat, Jeesus ja apostolit taittoivat peistä ”oikean juutalaisuuden puolesta”. Oli siis juutalaisuutta, jota he eivät hyväksyneet. Oikean juutalaisuuden välttämätön edellytys on uudestisyntyminen, Joh.3:3. Näin ollen jokainen uudestisyntynyt kristitty, olkoon hän juutalainen tai pakana, kuuluu tähän joukkoon. Jeesus puhui uudestisyntymisestä lakihurskaan Nikodeemuksen

40

kanssa ja antoi ymmärtää, että hän uudestisyntymättömänä oli vielä ulkopuolella oikean juutalaisuuden. Oikea juutalaisuus on saatavissa ainoastaan ”syntymälahjana”: ”Niin päällikkö sanoi: "Minä olen paljolla rahalla hankkinut itselleni tämän kansalaisoikeuden". Paavali sanoi: "Mutta minulla se on syntymästäni asti” (Apt.22:28). ”Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" (Joh.1:47). Jeesus opetti, ettei sukuyhteys merkinnyt vielä oikeaa juutalaisuutta. Toora ja isien perinnäissäännöt eivät ole takeita juutalaisuudesta. Mooses: ”Ja Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja sinun jälkeläistesi sydämet, niin että rakastat Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että eläisit” (5. Moos.30:6). Johannes Kastaja: . 8. Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, 9. älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. 10. Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen. (Matt.3:8-10). Jeesus: ”Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä” (Joh.8:37). Väärä juutalaisuus ilmeni Jeesus-vihana. 39. He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme". Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja. 40. Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt. 41. Te teette isänne tekoja." He sanoivat hänelle: "Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala". 42. Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt. 43. Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani. 44. Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. (Joh.8:39-44). Paavali: 28. Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; 29. vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen

41

ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta. (Room.2:28-29). ”Sisällinen juutalaisuus edellytti uudestisyntymistä, Joh.3:3. Lihaansa (mm.sukuperäänsä) luottava ei ole oikea juutalainen: ”Sillä oikeita ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan” (Fil.3:3). 6. Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, 7. eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset"; 8. se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi. (Room.9:6-8). ”ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella” (Kol.2:11). Oikea kristitty Doukhan ei osaa erottaa ”oikeaa juutalaista” tavallisesta juutalaisesta, vaan niputtaa kaikki juutalaiset yhteen. Saman niputusvirheen hän tekee myös kristittyjen kohdalla. Raamattu kuitenkin jakaa myös kristityt kahteen joukkoon, kristittyihin ja ”nimikristittyihin”: "Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut” (Ilm.3:1). Virrentekijä runoilee: ”Kun kristityn on nimi mulla, Tee siksi minut todella, Suo tahtos tekijäks

mun tulla, Sun nuhteitasi totella, Ja käydä tielläs taivaaseen, Elämään, iloon iäiseen” (Vvk.212:3). Tie todelliseen juutalaisuuteen ja tosi kristillisyyteen on täsmälleen sama: uudestisyntyminen, Joh.3:3. Jumalan sana Raamatussa Doukhanin mukaan nimenomaan VT on Jumalan puhetta ja ilmoitusta. 1. Jeesus puhui Jumalan sanoja: Mooses todistaa: ”Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille” (5. Moos.18:18-19). ”Kun kansa tunkeutui hänen ympärilleen kuulemaan Jumalan sanaa ja hän seisoi Gennesaretin järven rannalla” (Luuk.5:1).

42

”Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla” (Joh.3:34). ”Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä” (Joh.6:63). ”Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen

elämän sanat” (Joh.6:68). ”Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta” (Joh.8:47). 48. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. 49. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 50. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut." (Joh.8:48-50). ”Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen” (Joh.14:10). ”Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille” (Joh.17:8). ”Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole” (Joh.17:14). 2. Apostolit puhuivat Jumalan sanaa ”Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti” (Apt.4:31). ”Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa” (Apt.13:44). 8. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. 9. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu. 10. Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. 11. Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; 12. enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on

sen minulle ilmoittanut. (Gal.1:8-12). ”Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan

sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte” (1. Tess.2:13). Uusi liitto vanhan edelle

43

Sama Jumala vanhassa ja uudessa liitossa, VT:ssa ja UT:ssa. Sama Jumala teki vanhan ja uuden liiton, mutta uusi sopimus syrjäyttää aina ja automaattisesti vanhan. Yhteiskunnassakin myöhemmin säädetty laki korvaa edellisen – ja tulee sen tilalle. Joka uuden lain voimaantulon jälkeen vielä härkäpäisesti tarrautuu vanhaan elääkseen sen mukaan, hänen täytyy olla tietämätön uudesta, tai hän tietoisesti kapinoi sitä vastaan, tai hän on täydellinen järkipuutto ja idiootti. Jos sama Jumala tuo julki uuden lain, on julkeaa yrittää pitää väkisin vanhaa voimassa. Tällainen ihminen kapinoi Jumalaa vastaan ja tulee hänen vihollisekseen. 9. Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa, 10. vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka

ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti. (Hebr.9:9-10). Identiteetin hylkääminen ”juutalaisten käännyttäminen edellyttää, vieläpä vaatii, heidän juutalaisen identiteettinsä

hylkäämistä” (65). ”Juutalaiset hylkäsivät kristillisen sanoman, koska se edellytti heidän oman hengellisen perintönsä

hylkäämistä” (68). Perinnöstä on siis kysymys! Mutta voisiko juutalaisen perinnön vaihtaa Kristuksen perintöön? Olisiko se jopa edullinen vaihtokauppa? Juutalaiset ovat pyrkineet saamaan Kristuksen perinnön väkivalloin: ”Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen” (Matt.11:12). Juutalaiset käyttivät jopa murhaa välikappaleena perinnön saadakseen: 38. Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'. 39. Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat. (Matt.21:38-39). Lain tiellä perintö jää saamatta 13. Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta. 14. Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. (Room.4:13-14). ”Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta” (Gal.3:18). Vasta lapseus tuo perinnön Lapseus taas edellyttää uutta syntymää, Joh.3:3.

44

”Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta” (Gal.4:7). ”Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä” (Room.8:17). 13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, 14. sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi. (Ef.1:13-14). ”että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta” (Ef.3:6). Haukkuu väärää puuta Doukhan ”haukkuu väärää puuta”. Väite osoittaa, kuinka pihalla hän on kristinuskosta. Tehdessään lähetystyötä (ja myös juutalaislähetystä) kristityt eivät lainkaan liiku identiteettitasolla, vaan pyrkivät tekemään vanhan liiton kansasta uuden liiton kansan. Kristityt pyrkivät siihen, että ”kivisydämet vaihdetaan lihasydämiin”: 19. Ja minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne, ja minä poistan kivisydämen heidän ruumiistansa ja annan heille lihasydämen, 20. niin että he vaeltavat minun käskyjeni mukaan ja noudattavat minun oikeuksiani ja pitävät ne; ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa. (Hes.11:19-20). Tässä on sanottu yksiselitteisesti juutalaislähetyksen päämäärä. Juutalaisten ongelma ei ole identiteettitasolla, vaan Jumala-suhteessa. Tämän suhteen ainut korjaaja on Jeesus Kristus! Tämä on kristittyjen evankeliumin ydin. Vainoharhaisuutta Doukhan sokeana ja vainoharhaisena kuvittelee kristittyjen käyvän juutalaisten identiteetin kimppuun, kun nämä todellisuudessa käyvät heidän jumalanvastaisen kivisydämensä kimppuun. Näin tekivät myös Jeesus, apostolit ja myös VT:n profeetat. Antisemitismin syytös Doukhan syyttää kristittyjä juutalaisten vihaamisesta. Tämä on eräs tekosyy torjua kristillinen sanoma. Myös Jeesus ja apostolit joutuivat valheellisten syytösten ja panettelujen kohteeksi. Ihmiset tukkivat korvansa ja esittivät tekosyitä voidakseen torjua Jumalalta tulleen pelastussanoman. 1. Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen. 2. Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi" (Luuk.23:1-2). 11. Silloin he salaa hankkivat miehiä sanomaan: "Me olemme kuulleet hänen puhuvan pilkkasanoja Moosesta ja Jumalaa vastaan". 12. Ja he yllyttivät kansan ja vanhimmat ja kirjanoppineet ja astuivat esiin, raastoivat hänet mukaansa ja veivät neuvoston eteen.

45

13. Ja he toivat esiin vääriä todistajia, jotka sanoivat: "Tämä mies ei lakkaa puhumasta tätä pyhää paikkaa vastaan ja lakia vastaan; 14. sillä me olemme kuulleet hänen sanovan, että Jeesus, tuo Nasaretilainen, on hajottava maahan tämän paikan ja muuttava ne säädökset, jotka Mooses on meille antanut". (Apt.6:11-14). 5. Me olemme havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja kaikkien koko maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon päämies, 6. ja hän on koettanut pyhäkönkin saastuttaa. Sentähden me otimme hänet kiinni. (Apt.24:5-6). Luther kirjoittaa: ”Eikähän maailmalla olekaan sitä armoa, että se kiittelisi hurskasten hyviä

tekoja, puhumattakaan siitä, että se antaisi niistä korvausta; sillä se ei niitä huomaa, ja jos

huomaakin, se ei arvostele niitä hyviksi teoiksi, vaan häijyimmiksi tihutöiksi, ja ne, jotka sellaisia

tekevät, se potkii pois maailmasta ihmiskunnan turmiollisimpana ruttona. Niinhän Kristuskin,

maailman Vapahtaja, sai äärettömän suurista ja sanomattomista hyvistä teoistaan osakseen

häpeällisimmän ristinkuoleman. Samoin tuli apostoleista, jotka toivat maailmalle armon ja

iankaikkisen elämän sanan, ´kaiken maailman tunkio ja joka miehen hylky` (1. Kor.4:13)”

(Gal.kirj.sel.ss.401-402). Ekklesia tuntematon Doukhan ei lainkaan pysty erottamaan Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa (ekklesiaa) ja laitoskirkkoja. Doukhan niputtaa kaikki kristinusko-nimikkeen alle. Tämäkin on suurta sokeutta ja pimeyttä – varsinkin professorimieheltä. Tältä pohjalta voidaan hyvin kaikki historian hirvittävyyden Hitlerin vainot mukaan lukien laittaa kristinuskon piikkiin. Ekklesiaseurakuntaa hallitsee ja ohjaa ”uusi käsky”, rakkauden käsky. Ekklesiauskovilla on rakkaus kaikkia kansoja kohtaan. Israel Jumalan valittuna kansana on vielä erikoisesti heidän rakkautensa ja esirukouksiensa kohde! Ei mitään Jeesuksen rinnalle Doukhan tunnustaa Jeesuksen, mutta hänellä ei ole Doukhanin teologiassa kovin merkittävää osuutta ja asemaa. Jeesus hukkuu Tooran ja VT:n profeettojen sekaan. Jeesus vaatii ylivaltaa meidän uskonelämässämme; Hän ei tyydy sivurooliin. Kaiken tulee olla hänelle alisteista: Aabrahamin, Mooseksen, Eliaan, Tooran jne. Kaikki tai ei mitään! Jeesuksen edessä ei neuvotella ja käydä kauppaa, vaan totellaan: 17. Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" 18. Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. 19. Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'." 20. Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti". 21. Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy

kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua". 22. Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

46

23. Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!" (Mark.10:17-23). 2. Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia. 2. Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei

ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta." (Matt.24:1-2). ”Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois” (Matt.15:13). Rikas ei tarvitse Jeesusta. Juutalaisilla on paljon hengellistä rikkautta, mutta Jeesus sanoo heillekin: Mene ja myy kaikki, mitä sinulla on. Jeesus ei tyydy olemaan jokin ”lisä”, hän haluaa olla ”kaikki”. On myytävä juutalainen perinne, kulttuuri ja identiteetti. Paavali on tästä hyvä esimerkki: 7. Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. 8. Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen” (Fil.3:7-8). "Kuurnan minä poljin, minä yksinäni, ei ketään kansojen joukosta ollut minun kanssani” (Jes.63:3). Thomas Wilxcox: ”Sinun on luovuttava pyhyydestäsi, pyhityksestäsi, hyveistäsi, nöyryydestäsi jne.

ja sinun on tuotava vain puutteesi ja kurjuutesi, muuten ei Kristus ole sopiva sinulle etkä sinä

Kristukselle. Kristus tahtoo olla pelkästään lunastaja ja välimies, ja sinun täytyy olla kadotettu

syntinen, muuten ette te, Kristus ja sinä koskaan sovi toisillenne” (Kallis hunajan pisara). Kirjan kustantaja Kaksi todistajaa käy kaikin voimin kristinuskon kimppuun ja pyrkii järkyttämään sen perusteita. Doukhan kaivaa systemaattisesti pohjaa kristinuskon alta. On hämmästyttävää, että kristillinen kanava TV7 lähtee kirjan kustantajaksi. TV7 lähtee sahaamaan oksaa, millä se itse istuu. SUMMA SUMMARUM Doukhanin KAKSI TODISTAJAA ei anna paljon eväitä kristitylle. Se ei keskity Kristukseen eikä Raamattuun. Se sisältää voimakkaan vetoomuksen kristityille palata takaisin juutalaisuuteen. Kristityt johdatetaan saman tilanteen eteen kuin aikoinaan Hebrealaiskirjeen vastaanottajat. Kristinuskoa ei kuitenkaan parannella juutalaisuudella. Se on ”hapatus”, joka pienenäkin annoksena pystyy turmelemaan kristillisen ”armouskon”. Siinä meitä ollaan ovelasti johdattelemassa turmiolliselle lain tielle. Kristitylle jää vain yksi vaihtoehto: torjua kirjan sanoma. ”Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan?” (1. Kor.5:5). Doukhanin kirja kuuluu raskaan sarjan harhaoppisiin opuksiin. Juutalaisuus on hänellä selkäytimessä, mutta kristillistä uskoa hän ei ole koskaan sisäistänyt. ”Messiaaninen juutalainen” - nimi johtaa lukijoita harhaan. Itse ainakin koin tällä kohden syvän pettymyksen. Puolitotuudet ja

47

suoranaiset valheetkin vilisevät tässä kirjassa – totuudessa hän ei pysy. Hän rohkenee jopa lähteä historian uudelleen tulkintaan. Hänen esityksensä yhteyden rakentamiseksi juutalaisten ja kristittyjen välille on täysin toteuttamiskelvoton. Ainut kirjan positiivinen asia on mielestäni näiden kahden uskonnon välisten kipupisteiden esiintuominen! Thomas Wilcox satoja vuosia sitten elänyt eräs armoitettu Jumalan mies kuvasi aikansa hengellistä tilannetta: ”Minä huomaan näinä päivinä, että monia sieluraukkoja heitellään sinne ja tänne,

niin että he ovat ihmisten arpapelin ja eksytyksen kavalien juonien pauloissa kaikkien opin

tuulten viskeltävinä vain odottaen tulevansa petetyiksi, Ef.4:14. Olen havainnut, että

rakennetaan monia vääriä perustuksia, joiden rakentamiseen hukataan turhaan paljon aikaa,

ja että ihmiset eivät puhu totuutta rakkaudessa eivätkä perusta kaikessa häneen, joka on pää,

Kristukseen, Ef.4:15. Ei voida perustaa Kristukseen, jos ei ole yhteyttä häneen. Ja ilman yhteyttä häneen on kaikki, mitä teemme, kirottua” (Wilcox, Kallis hunajan pisara). Väinö Hotti