Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (liikenne)

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

19.12.2014

Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Marika Bröckl, Juha Vanhanen

Gaia Consulting Oy

© Gaia Consulting Oy 20142

Arviointimenetelmän kuvaus

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla

resurssiviisailla toimilla voisi olla.

• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on laskettu eri

toimijoiden näkökulmasta.

• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,

työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.

• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden seurauksena

syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.

• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen kauppataseeseen

eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.

• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoketjun

yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita talousvaikutusten

maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty. Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun

näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että uusi liiketoiminta syntyy seudulle.


Raportin sisältö

• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista.

Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset laskentaoletukset.

• TULOSTEN TULKINTA:

• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista on

mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan toiminnasta.

Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset muutokset kertovat

kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.

• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa, miten

tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja verotusmalleilla vaikuttaa

siihen, miten kassavirrat jakautuvat.

• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä huomata,

että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei voida korottaa

myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen. Joissakin toimenpiteissä

toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa kunnalle on syytä huomioida

myös näiden tuotot ja kulut.

• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole

huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille sekä

tuloja alueen yrityksille.

• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset

esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.


Laskentamallin kuvaus (1/2)

• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energia-virtoja ja

näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta

arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.

• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:

• Toimenpiteen toteuttaja

• Kuluttajat

• Palkansaajat (verojen jälkeen)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset

- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä pidemmälle

alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.

• Kunnat

• Valtio

• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai muualta

Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta liiketoiminnasta.


Laskentamallin kuvaus (2/2)

• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon

liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista,

työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista.

• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen muodostamaan

systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja systeemistä ulosmenevät

kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella, kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen

systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim. investointi) jälkeen.

• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli investoinnit

tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin tarvitsema kunnossapito ja

muut vaikutukset näkyvät välittömästi.

• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita hinnan, verotuksen

tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty toimenpidelaskelmissa. Muutama

esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.

• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot kunkin

toimenpiteen kohdalla.


Arvioinnin tulokset



Liikenne



Liikenne-biokaasu

Sähköautojen latausasemat

Joukkoliikenne uusiutuvien polttoaineiden edelläkävijä

Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne

Liikenne

Energia

Jäte

Joukkoliikenteen lippujen hinnan alennuksen avulla sen

käyttäjämäärää on kasvatettu. Samalla henkilöautoilu ja

henkilöautot Jyväskylässä ovat vähentyneet 10 %.

Liikenteen käyttövoimana on sähkö ja kotimainen biokaasu.

Henkilöautoista kolme neljästä ja linja-autoista 5 % kulkee

sähköllä, loput biokaasulla. Jyväskylään on rakennettu myös

kattava sähkölatausverkosto ja biokaasun jakeluverkosto.

Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen


Yhteenveto Liikenne-toimenpiteiden talousvaikutuksista

Case Liikennebiokaasu

Sähköautojen

latausasemat

Joukkoliikenne

uusiutuvien

polttoaineiden

edelläkävijä

Houkutteleva ja

nopea

joukkoliikenne

Työllistävyys htv/v htv/v htv/v htv/v htv/v

Työpaikkoja vuodessa 38 24 23 0 -8

Kassavirrat Suomeen 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Toimenpiteen toteuttaja 1 046 156 558 -75 406

Kuluttaja 107 855 9 294 53 088 0 45 473

Palkansaajat verojen jälkeen 1 489 932 873 0 -315

Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 6 934 9 031 8 398 2 161 -12 656

Kilpailevien arvoketjujen yritykset -12 032 -2 867 -8 683 -362 -120

Kunnat -6 638 236 313 -6 -7 181

Valtio -55 111 -10 536 -33 755 -874 -9 947

Muut kotimaiset tahot 1 000 194 792 0 14

Kassavirrat Suomeen yhteensä 44 543 6 441 21 584 844 15 674

Kassavirrat ulkomaille 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Kassavirrat ulkomaille yhteensä -40 415 -6 441 -17 455 -844 -15 674

Kaikki yht


Liikennebiokaasu

Lähtötilanne: Ei biokaasujakelua.

Lopputilanne: Rakennettu biokaasun jakeluverkko, 15

jakelupistettä Jyväskylään. 25 % kaupungin

henkilöautosuoritteesta tehdään biokaasuautoilla.

Oletukset ja rajaukset: Käytössä korkeapaineinen

kaasu eli nykyinen Gasumin käyttämä teknologia.

Biokaasulla ei valmisteveroa jatkossakaan. Jakeluinfra-

struktuurin rakentaja tekee investoinnin omarahoittei-

sesti. Ei huomioida investointeja autokantaan tai autojen

huoltokustannuksia. Oletettu, että kaikki biokaasu tulee

kotimaasta, vaikka paikallinen tuotanto ei koko tarvetta

katakaan (biometaania voidaan tuottaa muilla

menetelmillä, esim. kaatopaikkakaasusta, pienempien

kuntien jätteistä, maatalousjätteistä, tai puun termisestä

kaasutuksesta). Oletettu, että biokaasuautojen

energiankulutus laskee 10 % nykytasosta.

+ 24htv/vuosi

€

+6,4 M€kassavirta

Suomeen/

vuosi


Liikennebiokaasu

Kuvassa vihreällä ne tahot, joille tulevat kassavirrat kasvat, ja punaisella tahot, joiden saamat kassavirrat pienenevät


Liikennebiokaasu

MUUTOS (htv/v)

Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Työllistävyys Suomessa 0 24 24

MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Toimenpiteen toteuttaja 0 156 000 156

Kuluttaja -93 719 000 -84 425 000 9 294

Palkansaajat verojen jälkeen 0 932 000 932

Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 9 031 000 9 031

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 11 467 000 8 601 000 -2 866

Kunnat 15 000 250 000 235

Valtio 55 224 000 44 689 000 -10 535

Muut kotimaiset tahot 0 194 000 194

Kassavirrat Suomeen yhteensä -27 013 000 -20 572 000 6 441


Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Kassavirrat ulkomaille yhteensä 27 013 000 20 572 000 -6 441

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat biokaasun toimittaja, biokaasun jakeluinfrastruktuurin teknologiatoimittaja sekä

käyttö- ja kunnossapitopalvelun toimittaja. Kilpaileviin arvoketjuihin kuuluvat fossiilisten polttoaineiden toimittajat. Viimeksi

mainitut on eritelty kilpailevien arvoketjujen alle, koska ei ole varmuutta, kuka on biokaasun jakelija.


Liikennebiokaasu

Laskentaoletukset ja lähtötiedot

Määrä Yksikkö Lähde

Biokaasuautojen osuus 25 % SYKE, 2014

Biokaasuauton keskimääräinen polttoainekulutus nykyisin 4,5 kg/ 100 km Gasum

Kaasutankkausasemien määrä Jyväskylän seudulla 15 kpl Gaia / Jussi Vainikka, Gasum

Tankkauspisteen hinta (alv 0) 540 000 EUR/kpl Jussi Vainikka, Gasum

Tankkauspisteen käyttöikä 25 v Jussi Vainikka, Gasum

Investoinnin kotimaisuusaste 50 % Gaia / Jussi Vainikka, Gasum

Tankkausaseman huoltokustannukset keskimäärin (alv 0) 100 000 EUR/v Gaia / Jussi Vainikka, Gasum

Henkilöstökulujen osuus huollon kustannuksista 80 % Oletus

Kunnossapidon kotimaisuusaste 90 % Oletus



Lähtötilanne: Ei sähkölatausverkostoa.

Lopputilanne: Rakennettu sähkölatausverkosto, noin

4000 julkista / puolijulkista jakelupistettä Jyväskylän

seudulle. 75 % kaupungin henkilöautosuoritteesta

tehdään sähköautoilla.

Oletukset ja rajaukset: Infran rakentaja tekee

investoinnin omarahoitteisesti. 90 % latauspisteistä on

peruslatausta, 10 % pikalatausta. Oletettu käytössä olevan

täyssähköauto. Ei huomioida investointeja autokantaan

tai autojen huollon kustannuksia. Oletettu, että

sähköautojen energiankulutus laskee 10 % nykytasosta.

+ 23htv/vuosi

€

+22 M€kassavirta

Suomeen/

vuosi



Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat latausasemien teknologiatoimittajat, käyttö- ja kunnossapitopalvelun

tuottajat sekä sähkön siirto- ja tuotantoyhtiöt. Kilpaileviin arvoketjuihin kuuluvat fossiilisten polttoaineiden toimittajat

ja jakelijat.

MUUTOS (htv/v)





Toimenpiteen toteuttaja 0 558 000 558

Kuluttaja -93 719 000 -44 759 000 48 960

Palkansaajat verojen jälkeen 0 873 000 873


Kilpailevien arvoketjujen yritykset 11 577 000 2 894 000 -8 683

Kunnat 0 313 000 313

Valtio 55 129 000 21 375 000 -33 754










Sähköautojen osuus 75 % SYKE, 2014

Sähköauton tehon kulutus keskimäärin (henkilöauto) 0,2 kWh/km SYKE, 2014; laskentaoletus

Latauspisteiden määrä Jyväskylän seudulla 3 976 kpl

Risto Ryymin, Jyväskylän Energia;

Matti Rae, Ensto

Latauspisteen hinta (alv 0) 6 650 EUR/kpl Gaia / Matti Rae, Ensto

Tästä aineiden ja tarvikkeiden osuus 50 % Matti Rae, Ensto

Tästä henkilöstökustannusten osuus 30 % Oletus

Latauspisteen käyttöikä 10 v Matti Rae, Ensto

Investoinnin kotimaisuusaste 25 % Gaian laskelma / Matti Rae, Ensto

Liittymämaksu keskimäärin 1 900 EUR/latauspisteGaian laskelma / Matti Rae, Ensto

Latauspisteen huoltokustannukset keskimäärin (alv 0) 50 EUR/v

Gaia / Jaakko Liesmäki,

Liikennevirta

Henkilöstökulujen osuus huollon ja asennuksen kustannuksista 90 % Oletus

Huollon ja asennuksen kotimaisuusaste 100 % Risto Ryymin, Jyväskylän Energia


Joukkoliikenne edelläkävijä uusiutuvan polttoaineen käytössä

Lähtötilanne: Joukkoliikenteen polttoaineena diesel.

Lopputilanne: 95 % busseista kulkee biokaasulla, 5 %

sähköllä.

Oletukset ja rajaukset: Ei huomioida investointeja

autokantaan tai autojen huollon kustannuksia. Ei

hu0mioida varikon investointeja latausinfrastruktuuriin.

Laskettu nykyisellä dieselmoottoritekniikalla. Oletettu,

että biokaasu- ja sähköautojen energiankulutus laskee 10

% nykytasosta *.

+ 0htv/vuosi

€

+0,8 M€kassavirta

Suomeen/

vuosi

* Raskaassa kalustossa biokaasuautojen energiatehokkuus

todennäköisesti paranee enemmän nykytasosta kuin

laskennassa oletettu. Tämän hankkeen puitteissa ei tästä

kuitenkaan saatu luotettavaa lähtötietoa.



MUUTOS (htv/v)





Toimenpiteen toteuttaja -1 115 000 -1 190 000 -75

Kuluttaja 0 0 0

Palkansaajat verojen jälkeen 0 0 0


Kilpailevien arvoketjujen yritykset 362 000 0 -362

Kunnat -124 000 -130 000 -6

Valtio 31 000 -843 000 -874

Muut kotimaiset tahot 0 0 0

Kassavirrat Suomeen yhteensä -846 000 -2 000 844



Kassavirrat ulkomaille yhteensä 846 000 1 000 -845

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat biokaasun ja sähkön tuottajat sekä jakelijat sekä linja-autojen valmistajat.

Kilpailevaan arvoketjuun kuuluvat fossiilisten polttoaineiden jakelijat ja toimittajat.





Biokaasubussien osuus 95 % SYKE, 2014

Sähköbussien osuus 5 % SYKE, 2014

Biokaasubussien keskimääräinen polttoainekulutus, EURO5, 18 matkustajaa, katuajo43,5 kg/ 100 km VTT Lipasto

Sähköbussin tehon kulutus keskimäärin nykyään 0,9 kWh/km HSL



Lähtötilanne: Nykyinen Jyväskylän seudun

sopimusliikenne eli 80 dieselkäyttöistä linja-autoa

ajossa.

Lopputilanne: Joukkoliikenteen lippujen hinnat on

puolitettu. Lisääntyneen matkamäärän vuoksi ajoon on

lisätty 14 uutta linja-autoa ja palkattu noin 30 uutta

kuljettajaa. Henkilöautoilu ja -autot vähentyneet 10 %.

Kunnan kustannukset teiden uudelleenpäällystyksestä

ovat vähentyneet myös 10 %. Joukkoliikenteen osuus

henkilöliikenteen ajokilometreistä on vieläkin alhainen,

0,5%.

Oletukset ja rajaukset: Kaupunki subventoi

menetetyt lipputulot, myös uusien matkustajien osalta.

Muut kustannukset ovat bussioperaattorin vastuulla.

Kunnan saama säästö uusien tieinvestointien osalta on

rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska tästä ei saatu

lähtötietoja.

-8htv/vuosi

€

+16 M€kassavirta

Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)


Työllistävyys Suomessa 427 418 -8



Toimenpiteen toteuttaja 5 440 000 5 846 000 406

Kuluttaja -415 983 000 -370 510 000 45 473

Palkansaajat verojen jälkeen 16 397 000 16 082 000 -315

Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 126 176 000 113 520 000 -12 656

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 1 200 000 1 080 000 -120

Kunnat 2 336 000 -4 846 000 -7 182

Valtio 104 540 000 94 593 000 -9 947






Samaan arvoketjuun on laskettu linja-autoliikennöitsijän lisäksi linja-autojen toimittajat sekä huollon tuottajat,

henkilöautojen toimittajat ja niihin liittyvien palveluiden tuottajat (vakuutus, myynti, huolto) sekä polttoaineen myyjät.

Kilpaileviin arvoketjuihin on laskettu tienrakennusalan toimijat.





Henkilöauton huollot, korjaukset, pesut keskimäärin (sis. alv) 0,034 EUR/km Autoliiton laskuri

Henkilöauton arvon alenema (sis. alv) 2 000 EUR/auto/v Arvio, lähteenä Autoliiton laskuri

Kotimainen osuus auton hankinnasta 5 % Oletus

Henkilöauton muut pääomakustannukset keskimäärin (alv 0) 1 500 EUR/auto/v Arvio, lähteenä Autoliiton laskuri

Liikenteessä olevien bussien määrä (JKL paikallisliikenne), 2014 80 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Vara-autojen määrä (JKL paikallisliikenne), 2014 22 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Kuskien määrä henkilötyövuosina (JKL paikallisliikenne), 2014 177 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12. & 16.12.

Ajetut kilometrit (JKL paikallisliikenne), 2013 4 983 474 km/v Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Joukkoliikenteen vuorojen määrä (JKL paikallisliikenne), 2013 495 000 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Joukkoliikenteen matkamäärä (JKL paikallisliikenne), 2013 6 661 000 kpl JKL joukkoliikenteen kilpailutusaineisto 2013, liite 14

Dieselbussien keskimääräinen polttoainekulutus (JKL paikallisliikenne), 2014 34,0 l/ 100 km Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Linja-auton istumapaikat keskimäärin (JKL paikallisliikenne), 2014 40 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Joukkoliikenteen lipputulot (JKL paikallisliikenne), 2014 (alv 0) 10 000 000 EUR/v Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Lippujen hintojen alennus 50 % Laskentaoletus, päätetty työpajassa 1.12.2014

Henkilöautoliikenteen vähennys toimenpiteen avulla 10 % SYKE, 2014

Henkilöautojen määrän väheneminen 10 % Laskentaoletus, päätetty työpajassa 1.12.2014

Joukkoliikenteen matkamäärän lisäys 17,5 % Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.

Uuden bussin kustannus (alv 0) 240 000 EUR/kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12.

Tästä henkilöstökulujen osuus 30 %

Tästä aineet ja tarvikkeet 50 %

Tästä nettotulos 10 %

Investoinnin kotimaisuusaste 5 %

Uuden bussin käyttöikä 15 v Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12.

Bussin huoltokustannukset keskimäärin (alv 0) 0,35 EUR/km Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 16.12.

Autohuollon kotimaisuusaste 50 % Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12.

Henkilöstökulujen osuus autohuollon kotimaahan jäävästä osuudesta 100 % oletus

Teiden uudelleenpäällystyksen kulut nykyään Jyväskylässä 1 200 000 EUR/v Tuula Smolander, JKL 12.12.2014

Kunnossapidon kulujen lasku 10 % Laskentaoletus, päätetty työpajassa 1.12.2014


Liiteet



Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen

Taulukko:


Liite 2: Yleiset lähtötiedot



Verot:

Alv, 2014 24 % Verohallinto

Yhteisövero, 2014 20 % VM

Valtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VM

Kunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VM

Pääomatulovero, 2014 32 % Verohallinto

Keskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % Veronmaksajat

Keskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % Veronmaksajat

Kiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % Verohallinto

Kiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % Verohallinto

Valmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l Tulli

Valmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l Tulli

Sähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh Tulli

Kevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l Tulli

Kivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t Tulli

Kivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t Tulli

Polttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli

Palkat:

Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio

Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio



Palkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri




Hinnat:

Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärin

Sähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelma

Sähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelma

Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Sähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fi

Kaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilasto

Päästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14

Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014

Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014

Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014

Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelma

Dieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014

Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014

Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014

Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnasto

Vesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto

Jätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto

Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, Gaia

Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, Gaia

Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, Gaia

Polttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliitto

Polttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014

Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014




Kannattavuudet:

Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014

Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelma

Kannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013

Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013

Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013

Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, Gasum

Kannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013

Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulujen osuus:

Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelma

Henkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, Gasum

Henkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus




Aine- ja tarvikekustannukset

Aineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013

Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013

Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, Gasum

Aineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013

Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013

Muut:

Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWh

Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset

tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWh

Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset

tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014

Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivu

Henkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013

Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013

Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009

Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011

Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011

Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011

Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011

Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia

Biokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia

Dieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliitto

Liikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % Laskentaoletus

Bensiinin tiheys 0,75 kg/l Tilastokeskus

Bensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

CNG tiheys 0,7 kg/m3 Kaasuyhdistys

CNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 Kaasuyhdistys

Kevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l Tilastokeskus

Kivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210

www.gaia.fi

Our Clients Make the World Safer and Cleaner.

FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (liikenne)

Technology

Transcript of Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (liikenne)