Jäkärlän koulun opetussuunnitelma · 2013-09-02 · 4 1. Opetuksen tehtävä ja yleiset...

1

Jäkärlän koulun

opetussuunnitelma ( 2011 )

2

SISÄLTÖ sivu

1. Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 4

1.1. Toiminta-ajatus ja arvot 4

1.2. Perusopetuksen tehtävä 4

1.3. Perusopetuksen järjestäminen 4

2. Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet 5

2.1. Oppimiskäsitys 5

2.2. Oppimisympäristö 6

2.3. Toimintakulttuuri 7

2.4. Opetusmenetelmät ja työtavat 7

3. Opetuksen toteuttaminen 8

3.1. Tuntijako 8

3.2. Opetuksen rakenne ja työtavat 9

3.3. Tietostrategia 9

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 9

4.1. Yleinen tuki 10

4.2. Tehostettu tuki 10

4.3. Erityinen tuki 11

4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 12

Jäkärlän alakoulun opetussuunnitelmassa

4.5. Yksilölliset suunnitelmat 14

4.5.1. Oppimissuunnitelma 14

4.5.2. Henkilökohtainen opetuksen 15

järjestämistä koskeva suunnitelma

5. Oppimisen- ja koulunkäynnin tukimuodot 16

5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 16

5.1.1. Tukiopetus 16

5.1.2. Erityisopetus

5.1.3. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja

opetuksesta vapauttaminen 20

5.1.4. Pidennetty oppivelvollisuus 21

5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki 22

5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 22

5.2.2. Ohjauksen järjestäminen 24

5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 26

5.2.4. Perusopetusta tukevaa muu toiminta 28

5.3. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 29

5.3.1. Oppilashuolto 29

5.3.2. Turvallisuuden edistäminen 31

5.3.3. Henkilötietojen käsittely,

salassapito ja tietojen luovuttaminen 33

5.3.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen 35

5.3.5. Kriisisuunnitelma 38

5.3.5.1. Kriisivalmius 38

5.3.5.2. Koulun kriisiryhmä 38

5.3.5.3. Hätäketju 38

5.3.5.4. Toimintamalleja eri kriisitilanteissa 39

3

5.3.5.5. Päihdesuunnitelma 39

5.3.5.6. Mielenterveysongelmat 40

6. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt oppiaineittain 42

6.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 42

6.2. Vieraat kielet 47

6.3. Matematiikka 49

6.4. Ympäristö- ja luonnontieto 54

6.5. Biologia ja maantieto 58

6.6. Fysiikka ja kemia 60

6.7. Evankelis-luterilainen uskonto 62

6.8. Elämänkatsomustieto 65

6.9. Historia 67

6.10. Musiikki 68

6.11. Kuvataide 69

6.12. Käsityö 71

6.13. Tekstiilityö 73

6.14. Tekninen työ 75

6.15. Liikunta 75

6.16. Valinnaisaineiden opetus 77

7. Tietotekniikan käyttö opetuksessa 77

8. Oppilaan arviointi 78

8.1 Arviointi opintojen aikana 78

8.2. Todistukset 83

9. Koulun järjestyssäännöt 84

Liitteet: Liite: Yleisen tuen seurantalista Liite: Pedagoginen arvio Liite: Oppimissuunnitelma Liite: Pedagoginen selvitys Liite: Oppilashuoltoryhmän muistio yksittäisen oppilaan asian käsittelyssä Liite: Oppilashuollon toimenpiteet

Liite: Aihekokonaisuudet liikunnan opetuksessa

Liite: Turvallisuusohjeita oppitunneille Liite: HOJKS-lomake; Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite: Oppimisvaikeuksien yhtenäiset arviointi- ja seulontamenetelmät vuosiluokilla 1-9 Liite: Avustustasot oppilaan erityisen tuen tarpeen laadun ja laajuuden mukaan

4

1. Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

1.1. Toiminta-ajatus ja arvot

Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä, itsetunnon kehittymistä ja

kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa.

Koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelman mukaan koululaitoksen tehtävänä Turussa

on ammattitaitoisen henkilöstönsä avulla kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä

antaa oppijalle hyvä kasvatus ja oppimisen taito keskeisenä tavoitteena elämäänsä hallitsevat

yksilöt.

Keskeisimmät koululaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat osaaminen ja luovuus,

oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys, asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä yhteistyö.

Jäkärlän koulun työyhteisöön kuuluvat oppivat yhteistyökykyisiksi, erilaisuutta arvostaviksi,

itsenäisiksi ja vastuuntuntoisiksi myönteisessä ja turvallisessa ympäristössä.

Työskentelyssä rohkaistaan terveen itsetunnon kehittymistä, itsensä oivaltamista ympäristön

osaksi, kasvamista omaan kulttuuriin ja kansainvälisyyteen sekä ahkeruuteen.

Erityisteemoina koulussa ovat paikallisten olosuhteiden mahdollistamat ja tukemat liikunta-

ja liikennekasvatus sekä ympäristökasvatus.

Jäkärlän koulun arvoperusta rakentuu seuraaville arvoille ja periaatteille. Ne näkyvät

opetuksen tavoitteissa, sisällöissä ja jokapäiväisessä koulutyössä.

suvaitsevaisuus

hyvät käytöstavat

vastuullisuus

ympäristöystävällisyys

1.2. Perusopetuksen tehtävä

Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun

aloittamiseen sekä tuetaan lapsen kasvua.

Perusopetuksen tehtävänä on tukea lapsen sivistymistä sekä yksilöllisyyden ja

yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista.

1.3. Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.1 Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.2

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa4.

5

Jäkärlän koulussa opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle luodaan mahdollisimman suotuisat edellytykset. Jäkärlän kouluyhteisö on turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Koulupäivän luo rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.

Jäkärlän koulussa kannustetaan vuorovaikutuksen, yhteistyön, vastuunoton ja osallisuuden merkitystä. Huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi että yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilasta tukeva Jäkärlän koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. _____________________________________________________________________________ 1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 § 2 mom. (477/2003), 3 § 3 mom. ja 29 § 1 mom. 2 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010), 31 § 1 mom. ja 31 a § 1 mom. (477/2003) 3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2mom. 4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement) 1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006

2. Kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia kasvun ja oppimisen eri

alueilta edellytystensä mukaisesti. Lapsen minäkuva ja itsetunto vahvistuvat.

Tavoitteena on kulttuuri-identiteetin ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen, erilaisten

tietojen, taitojen ja työtapojen omaksuminen sekä luovuuden ja oppimisen ilon säilyttäminen.

Käyttäytyminen hyvien tapojen mukaisesti jokapäiväisissä tilanteissa auttaa lasta kasvamaan

suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti oppilasta ohjataan ymmärtämään ihmisen

riippuvuus ja vastuu luonnosta, ympäristöstä ja lähimmäisistä.

Jäkärlän koulussa tavoitteena on oppilaiden erilaisten ominaisuuksien, taitojen, tietojen ja

käytöstapojen tasapuolinen kehittäminen tulevaisuuden yhteiskuntaa varten.

2.1. Oppimiskäsitys

Esiopetuksen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on tiedon rakentamisen prosessi.

Vertaisryhmän vuorovaikutuksella ja opettajan ohjauksella tuetaan oppimista.

Oppiminen on tavoitteellista opiskelua eri tilanteissa opettajan ohjauksessa ja

vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa.

6

Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta

uudet käsityksensä.

Oppimiskäsitys korostaa oppilaan kokonaisvaltaista kehittymistä oppijana sekä eheänä

persoonana. Oppilas etsii aktiivisesti tietoa, ja soveltaa sitä käytäntöön. Oppilaan tulee

kokemuksen kautta rakentaa erilaisia ratkaisumalleja ja pystyä jakamaan omakohtaista

tietoa ikätovereidensa kanssa.

Oppilaan persoonan kehityksen kannalta on tärkeätä, että oppilas kohtaa koulun

arkipäivässä erilaisia tilanteita ja osaa käsitellä niitä, sekä näiden tilanteiden yhteydessä myös

omia tunteitaan.

Opettaja toimii oppimisprosessissa ohjaajana ja lapsen taitojen realistisena arvioitsijana.

2.2. Oppimisympäristö

Esiopetuksen oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäinen

vuorovaikutus, monipuoliset oppimisvälineet ja muunneltavat tilat.

Oppimisympäristö koostuu fyysisistä ja psyykkisistä rakenteista.

Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, turvallinen, kiireetön ja myönteinen

ilmapiiri.

Oppimisympäristön tulee ohjata oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota

sekä tukea hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan.

Oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia tietotekniikan ja muun mediatekniikan

käyttämiseen.

Koululla on käytössä erillinen ATK-luokka, joka mahdollistaa oppilaan kehittymisen

nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja auttaa monipuolisten työtapojen käytössä.

Koulun fyysinen ympäristö tukee ja innostaa oppijaa. Koulussa on perusopetukseen

tarvittavat opetusvälineet. Kouluympäristön käsite laajenee tutustumiskäyntien ja

leirikoulujen kautta, koska jokainen kohde on tuolloin uusi oppimisympäristö.

Opettajan tehtävänä on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa luoda myönteinen sosiaalinen

ilmapiiri, hyvä me-henki. Jäkärlän koulussa oppilaan tulee kokea olevansa osa turvallista ja

kiireetöntä kouluyhteisöä. Oppilaalla on mahdollisuus luoda luotettavia aikuiskontakteja

koko henkilökuntaan.

Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka mukaan oppilaat käyvät tutustumassa lukuvuosittain

eri kulttuurilaitoksissa. Kulttuuripolku liittyy lähinnä äidinkielen, historian, kuvaamataidon

ja musiikin ainekohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Yrittäjyyspolku on opetustoimen ja yrityselämän organisaatioiden yhdessä laatima

yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus, jossa oppilas tutustuu yrittäjyyteen, yrityksiin ja eri

ammatteihin.

7

Ympäristöpolku on Turun opetustoimen ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen

palvelukeskuksen yhdessä laatima sisältökokonaisuus, jossa oppilas tutustuu

ympäristökohteisiin, lähiluontoon ja kestävään kehitykseen. Ympäristöpolku yhdistää eri

oppiaineiden edellyttämät retket ja vierailut kokonaisuudeksi ja se lisää opetuksen

toiminnallisuutta.

2.3. Toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt,

toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu

perustuu.

Jäkärlän koulu toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten

juhlat ja teemapäivät ym. tapahtumat.

Oppilaskunta ja sen johdolla oppilaskunnan hallitus osallistuu osaltaan toimintakulttuurin

luomiseen ja kehittämiseen.

2.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Jäkärlän koulussa opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Näitä ovat ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyssä kiinnitetään huomiota tietoja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoihin. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Opettajan vastuulla on valita sopivat opetusmenetelmät. Niiden tulee virittää halua oppia, kehittää oppilaan valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, tukea oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista, ottaa huomioon eri oppiaineiden ja ainekokonaisuuksia lähtökohdat ja tavoitteet sekä kehittää oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

Opetuksen eriyttäminen on opetukseen kuuluva keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin.

Opettajan tulee ottaa huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille tuotetaan haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tärkeätä on hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä kouluja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan.

Oppilasta tulee ohjata oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita

8

joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilaat hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta, jota opettajan tulee mahdollisuuksien mukaan antaa. Jos opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Tuntijako

1-6 luokkien tuntijaossa noudatetaan valtakunnallisiin tuntijakopäätöksiin perustuvia

päätöksiä sekä Turun kaupungin voimassa olevaa tuntijakopäätöstä.

Jäkärlän koulun tuntijako

AINEET

1.

2.

3.

4.

5.

6.

YHT.

UE/ET

1

1

2

1

1

2

8

AI

7

7

5

5

4

5

33

MA

3

3

4

4

4

4

22

EN

-

-

2

2

2

2

8

YL

2

2

2

3

-

-

9

BG/MT

-

-

-

-

2

1

3

FYS/KE

-

-

-

-

1

1

2

TERV.T.

-

-

-

-

-

-

HI

-

-

-

-

2

1

3

VAL.

-

-

-

-

1

1

2

TAITO

+

TAIDE

MU

KU

TS/TN

LI

6

1-

1-

1-

2-

6

1-

1-

1-

2-

8

1-

2-

2-

2-

8

1-

2-

2-

2-

7

1

2

2

2

7

1

2

2

2

42

9

(minimi)

YHT.

19

19

23

23

24

24

YHT.

19

19

23

23

24

24

Jäkärlän koulussa valinnaisainetta (1vuosiviikkotunti) opiskellaan 5. – 6. luokilla.

Valinnaisaineen valinta voidaan suorittaa luokan enemmistön päätöksen mukaan (johtokunta

2007).

3.2. Opetuksen rakenne ja työtavat

Jokainen oppilas on tiedonhankkijana ja käsittelijänä aktiivinen toimija, joka rakentaa omien

edellytystensä mukaista ymmärrystään.

Yksilölliset erot oppilaiden kehityksessä ja erilaiset oppimistyylit edellyttävät opetuksen eriyttämistä.

Monipuolisten työtapojen käyttö takaa erilaisten oppijoiden tasapuolisen kehittymisen.

Oppilasta ohjataan havaitsemaan, että hän voi itse vaikuttaa oppimiseensa.

Tavoitteeseen pyritään ohjaamalla opetustilanteessa, eriyttämällä, tukiopetuksella,

pienryhmäopetuksella ja tarvittaessa ohjaamalla erityisopetukseen.

3.3. Tietostrategia

Jo esiopetuksessa on tärkeää tutustuttaa lapsi uusmedian ja tietotekniikan mahdollisuuksiin.

Tieto- ja viestintätekniikka (tvt) osana teknologiakasvatusta on opetuksen väline.

Alkuopetuksessa sosiaalisiin taitoihin kasvattaminen sen olennaisena tavoitteena.

Tieto- ja viestintätekniikan opetus painottaa oppilaiden välistä tasa-arvoa, syrjäytymisen

ehkäisyä ja tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen harjoittelua.

Koulun tietoja viestintätekniikan strategiassa keskitytään tietoteknisten laitteiden

hyväksikäyttöön opetuksessa. Tvt-taitojen opetus tapahtuu integroidusti muiden oppiaineiden

yhteydessä. Luokilla 1-2 käytetään pääasiassa koneisiin asennettuja tai verkossa olevia

opetusohjelmia.

Koulun tietostrategiasta lisää kohdassa 7. Tietotekniikan käyttö opetuksessa

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa,

kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset

oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita

kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan

onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen

tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen

10

ilmetessä5. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia6. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana Jäkärlän koulussa ovat sekä opetusryhmän

että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppilaan tuen tarve voi

vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta

useamman tukimuodon tarpeeseen.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §

4.1. Yleinen tuki

Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina

työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden

edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja

yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata

mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät

oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.

Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden

huomioonottamisesta opetuksessa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Jäkärlän koulussa käytetään erityisesti tukiopetusta. Lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Iltapäiväkerho on tietoinen koulun yleisen tuen järjestelyistä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan myönteisesti oppilaan opiskelumotivaatioon ja sosiaaliseen toimintaan ja käyttäytymiseen. Tarvittaessa luokanopettaja on yhteydessä iltapäiväkerhon henkilöstöön yksittäisen oppilaan asioissa huoltajan luvalla.

Ks. Liite Yleisen tuen seurantalista Ks. Liite Pedagoginen arvio

4.2. Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen

11

tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1.

Ks. Liite Oppimissuunnitelma

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

12 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010). 13 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)

4.3. Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista14. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Erityisen tuen antamiseksi tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä15. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti16. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen17. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten18. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman

12

tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys19. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.20

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena • oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. • perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

Ks. Liite: Pedagoginen selvitys ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 14 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010) 15 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010) 16 Hallintolaki (434/2003) 17 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010) 18 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) 19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §

4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Jäkärlän alakoulun opetussuunnitelmassa

Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät luvun 4.5. yksilöllisiä

suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja käsitteleviin alalukuihin. Jäkärlän koulun opetussuunnitelma laaditaan kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon osalta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa21.

Jäkärlän alakoulun opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne

ja järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus.

Tässä opetussuunnitelmassa selvitetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja

huoltajan kanssa toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö

sekä yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa

tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa.

Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö

eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa.

13

Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen

takaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen järjestäminen

ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja

huoltajan kanssa.

Opetussuunnitelmassa märitellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen

aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään

myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden

kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä hyvä

menettely.

Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännössä22.

Tarvittaessa oppilaan tukea suunniteltaessa myös iltapäiväkerhon henkilöstö on mukana

luokanopettajan kutsusta ja vanhempien luvalla.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

21 Perusopetuslaki 15§ 2 mom. (477/2003)

22 Kuntalaki (365/1995) 14§

Jäkärlän alakoulussa oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään Turun kasvatus- ja

opetustoimen alla olevan prosessikuvauksen mukaisesti:

YLEINEN TUKIYLEINEN TUKI””Opettajalla on vastuu opetusryhmOpettajalla on vastuu opetusryhmään ja sen jokaisen oppilaan erilaisten ln ja sen jokaisen oppilaan erilaisten läähthtöökohtien ja tarpeiden kohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessahuomioonottamisesta opetuksessa””

”” Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluuTuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan tyopettajan työöhhöön ja kaikkiin n ja kaikkiin opetustilanteisiin.opetustilanteisiin.””

TEHOSTETTU TUKITEHOSTETTU TUKI””Jos oppilas tarvitsee oppimisessaan tai Jos oppilas tarvitsee oppimisessaan tai

koulunkkoulunkääynnissynnissääään sn säääännnnööllistllistää tukea tai tukea tai

samanaikaisesti useita tukimuotoja.samanaikaisesti useita tukimuotoja.””

ERITYINEN TUKIERITYINEN TUKI””Jos kasvun, kehityksen tai oppimisenJos kasvun, kehityksen tai oppimisen

tavoitteiden saavuttaminen ei toteudutavoitteiden saavuttaminen ei toteudu

riittriittäävväästi muilla tukitoimilla.sti muilla tukitoimilla.””

1.Pedagoginen arvio1.Pedagoginen arvio

2.Oppimissuunnitelma2.Oppimissuunnitelma

3.Pedagoginen selvitys3.Pedagoginen selvitys

Erityisen tuen pErityisen tuen päääättööss

4.HOJKS4.HOJKS

RiittRiittääääkköö tuki?tuki?Seurantalomake

RiittRiittääääkköö tuki?tuki?

a

s

i

a

n

t

u

n

t

i

j

a

-

a

r

v

i

o

PL

17§

4 mom.

Jäkärlän koulussa on käytössä Turun kasvatus- ja opetustoimen tuottama oma

oppimissuunnitelmalomake. Ks. Liite Oppimissuunnitelma.

14

4.5. Yksilölliset suunnitelmat

4.5.1. Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä. Oppimissuunnitemaa voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.23

Opetussuunnitelmassa voidaan kuvata miten eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin

jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti24. Jos tällainen hallintopäätös

tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, laaditaan hänelle oppimissuunnitelma. Oppilaan opiskelu

voidaan myös järjestää erityisin järjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan

perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen

olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se

on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä25. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata

oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea; tarkoitus ja sisältö:

Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää, kun sen kirjaaminen selventää yleisen tuen järjestämistä,

esimerkiksi opetuksen eriyttämistä, opettajien yhteistyötä, opetusryhmien joustavaa muuntelua,

tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta. Opetussuunnitelmaan voidaan myös kirjata oppilaan

oppisisältöjen laajentaminen ja syventäminen.

Oppimissuunnitelma osana tehostettua tukea; tarkoitus ja sisältö:

Oppimissuunnitelma laaditaan kaikille tehostettua tukea saaville oppilaille. Oppimissuunnitelma

laaditaan myös sellaisille oppilaille, joiden kohdalla rehtori on tehnyt hallintopäätöksen erityisistä

oppimisjärjestelyistä tai opintojen etenemisestä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan

oman opinto-ohjelman mukaisesti esimerkiksi kahdessa vuodessa kolmen vuoden oppimäärä.

Jäkärlän koulussa oppimissuunnitelma laaditaan kaikille tehostettua tukea saaville oppilaille.

Oppimissuunnitelma laaditaan mm. oppilaille, jotka ovat pienryhmämuotoisessa

erityisopetuksessa. Järjestettävä tuki kirjataan opetussuunnitelmaan 27 . Oppimissuunnitelma

laaditaan, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa 28.

Mahdollisesti ja tarvittaessa oppimissuunnitelma tehdään moniammatillista tietopohjaa

hyväksikäyttäen. Mukana voi tällöin olla myös huoltajan luvalla iltapäiväkerhon edustaja.

Tällöin opetussuunnitelmassa määritellään myös iltapäiväkerhon osuus.

Oppimissuunnitelman sisältö on eritelty Jäkärlän alakoulussa käytössä olevan Turun

kasvatus- ja opetustoimen tuottamassa opetussuunnitelmalomakkeessa. Ks. Liite Oppimissuunnitelma.

23 Perusopetuslaki (365/1995) 14 §

25 Perusopetuslaki 18§ 1 mom.

24 perusopetusasetus (852/1998) 11 § 3. mom

27 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

28 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)

15

Toimintatavat, yhteistyö, työnjako ja vastuut oppimissuunnitelman laatimisessa ja seurannassa

Luokanopettaja vastaa siitä, että oppimissuunnitelma laaditaan viipymättä tarpeen ilmennettyä.

Opettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan, oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa omakielisen

opettajan (OMO) ja muiden opettajien kanssa.

Oppimissuunnitelma on määräaikainen, useimmiten lukuvuoden mittainen. Se voidaan laatia myös

lyhyeksi ajaksi. Oppimissuunnitelma päivitetään aina tuen tarpeen tai järjestämisen muuttuessa

oleellisesti. oppimissuunnitelmaan pyritään kirjaamaan vastuualueita, joista oppilaan tulee itse

huolehtia. Myös huoltajien osuus oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa määritellään

oppimissuunnitelmassa.

4.5.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Suunnitelma sisältää erityistä tukea koskevan

päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antamisen.29

HOJKS on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja.

Oppilaan opettaja/opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Tarvittavilta osin se valmistetaan moniammatillisena yhteistyönä.

Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa 30. Kokemukset

käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata Henkilökohtaista

opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja hyödyntää tietoa suunnitelman toteutumista

arvioitaessa. Suunnitelmaa voidaan muuttaa oppilaan tuen tarpeen ja opetuksen tavoitteiden

muuttuessa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan hyödyntää huoltajan

luvalla. HOJKSin tehtävänä on tukea oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia.

Suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan

liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla

eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Toimintatavat, yhteistyö, työnjako ja vastuut HOJKSin laatimisessa ja seurannassa

Luokanopettaja vastaa siitä, että HOJKS laaditaan viipymättä, kun erityinen tuki aloitetaan ja että se

tarkistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrätyllä tavalla eli vähintään kerran lukuvuodessa.

Opettaja tekee yhteistyötä erityisopettajan, oppilashuoltohenkilöstön, tarvittaessa iltapäiväkerhon ja

omakielisten opettajien (OMO) kanssa.

HOJKS laaditaan oppilaan ja huoltajan kanssa. Se pohjautuu oppilaan opettajilta ja

oppilashuoltohenkilöstöltä etukäteen hankittuihin tietoihin eli pedagogiseen selvitykseen.

HOJKS:sta tiedotetaan kaikille oppilaan opettajille, joiden opettamia ainesisältöjä suunnitelma

koskee taikka joiden oppitunneilla tarve muulla tavalla ilmenee. He osallistuvat myös HOJKSin

seurantaan. HOJKS on määräaikainen. Oppilas osallistuu ikätasonsa edellytysten mukaisesti

HOJKS:in laatimiseen. Hänelle tulee kertoa mistä HOJKS:ssa on kysymys ja mitä se sisältää.

HOJKS:aan pyritään kirjaamaan vastuualueita, joista oppilaan tulee itse huolehtia ja näin lisäämään

oppilaan omaa vastuunottoa koulunkäyntiinsä liittyvissä asioissa. Myös huoltajien osuus oppilaan

koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa määritellään HOJKS:ssa. Asiakirjassa on mahdollisesti

maininta myös iltapäiväkerhon osuudesta oppilaan tukemisessa.

Jäkärlän koulussa on käytössä Turun kasvatus- ja opetustoimen oma HOJKS-lomake ja ohjeistus.

Liite 5: HOJKS-lomake (=henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma)

------------------------------------------------------------------------------------------------

16



5. Oppimisen- ja koulunkäynnin tukimuodot

Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri

tasoilla. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.

5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

5.1.1 Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan

lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta 31. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen

liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella

voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti

kun oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus

osallistua siihen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestysten mukaisten, sellaisten

oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa

samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti.

Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien

aikana.

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät,

ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja

materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä

järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa

tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikana

Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen

ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin

liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana

annetun tuen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa

tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja

järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin

tilapäisiin tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana

annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen

alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJK:iin.

Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen

tarpeisiin.

Turun kasvatus- ja opetustoimessa tukiopetus on tärkeä eriyttämisen muoto, jolla pyritään

ehkäisemään koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksia, Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus

17

saada tukiopetusta, Tämä tulee ottaa huomioon koulun työjärjestyksessä siten, että tukiopetusta

voidaan antaa joustavasti oppilaan tarpeeseen vastaten. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa

koulun opettaja. Tukiopetusryhmä ei saa olla liian suuri ja se on kohdennettava

tarkoituksenmukaisiin oppimisen osa-alueisiin.

Jäkärlän koulussa jokaisella oppilaalla on oikeus tukiopetukseen. Tukiopetuksella pyritään

ehkäisemään kulunkäynnin vaikeuksia. Sitä voidaan toteuttaa joko samanaikaisopetuksena

tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa kuka tahansa koulun opettaja. Huoltajia

tiedotetaan oppilaalle järjestettävästä tukiopetuksesta. Mikäli oppilaalla on tarvetta

säännölliseen tukiopetukseen, huoltajalle annetaan tietoa tuen tarpeesta. Tukiopetus pyritään

järjestämään yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa, oppilaan parhaaksi.

Oppilas on oikeutettu tukiopetukseen yleisen-, tehostetun-, ja erityisen tuen aikana.

Tehostetun- ja erityisen tuen aikana tukiopetuksen tarve kirjataan oppimissuunnitelmaan tai

HOJKS:iin.

Mikäli oppilas on jäänyt jälkeen lomamatkan vuoksi, on huoltaja velvollinen järjestämään

lapselleen opetusta. Koulu ei ole tällöin velvollinen järjestämään tukiopetusta.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

31 perusopetuslaki 16 § mom. (642/2010)

5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalle, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, tulee antaa osa-aikaista

erityisopetusta muun opetuksen ohessa 32. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi

oppilaalle, jolla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia

yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.

Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä

oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta varten on oltava

riittävää ja tarvittavaa erityispedagogista osaamista. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja

sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Se suunnitellaan ja oppilaan oppimista

arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin opetusjärjestelyin

samanaikaisopetuksena, pienryhmissä tai yksilöopetuksena. Sen toteuttamistavoista tiedotetaan

oppilaille ja huoltajille. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen ja

opetus pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetuksen järjestämisen

suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Osa-

aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan

oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvittaessa osa-

aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana erityisopetuksen merkitys tukimuotona vahvistuu. Ennen tehostetun tuen

aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saama

erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaisen erityisopetuksen jatkossa. Tehostetun

tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen

erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä

opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-

aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen

18

arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen

tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKS:iin.

Turun kasvatus- ja opetustoimessa osa-aikaisen erityisopetuksen toimintatapoina kehitetään

erityisesti samanaikaisopettajuutta ja yhteisopettajuutta. Alueyhteistyönä ja koulujen välisenä

yhteistyönä suunnitellaan osa-aikaisen erityisopetuksen kohdentuminen kulloistenkin tarpeiden

mukaisesti.

Esiopetuksessa ja muilta asiantuntijoilta saatua tietoa hyödynnetään tukea suunniteltaessa. Osa-

aikaisen erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan myös seulonnoin. Erityisopettaja sopii seulontojen

toteuttamisesta luokanopettajan tai aineen-opettajan kanssa. Seulonta-aikataulusta ja niiden

sisällöistä on laadittu kunta-kohtainen suositus.

Jäkärlän koulussa toimii yksi erityisopettaja. Puhe- ja ns. lukitunnit ovat suunnattu lähes

kokonaisuudessaan 1.- ja 2. luokille. Luokanopettajan ja erityisopettajan yhteistyö

mahdollistaa erilaiset joustavat ryhmittelyt oppituntien aikana. Tavoitteena on

mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopettajuuden ja yhteisopettajuuden toteuttaminen

alkuluokilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan mm. esiopetuksesta ja

muilta asiantuntijoilta saadun tiedon perusteella sekä seulonnoin. Mikäli oppilas on erityisen

tuen piirissä luokanopettaja ja erityisopettaja tarkastavat oppilaaseen liittyvät kirjalliset

päätökset toisen luokan kevätlukukaudella.

Ns. pienryhmäopetus on suunnattu 3.- 6. luokkalaisille oppilaille. Pienryhmäopetuksen

tavoitteena on tukea oppilasta selviytymään yleisopetuksen oppimäärästä ja ennaltaehkäistä

oppilaan siirtymistä erityisen tuen piiriin. Opetus painottuu matematiikan ja äidinkielen

opetukseen sekä tarvittaessa kulunkäynnin tukemiseen. Kaikille pienryhmässä opiskeleville

tehdään oppimissuunnitelma pedagogisen arvion perusteella yhteistyössä huoltajien kanssa.

Erityisopettaja kartoittaa yhteistyössä luokanopettajien kanssa koulun erityisopetuksen

tarvetta toteuttamalla seulontoja. Jäkärlän koulun oppimisvaikeuksien seulonnat perustuvat

kuntakohtaisiin suosituksiin. Huoltajia tiedotetaan tarvittaessa oppilaan menestymisestä

testeissä.

Oppimisvaikeuksien arviointi- ja seulontamenetelmät Jäkärlän koulussa äidinkielessä:

Elo-, lokakuu

1. luokan alkutestaus yhdessä luokanopettajan kanssa (Armi 1/FinRa)

2. luokan testaus yhdessä luokanopettajan kanssa (Armi 2/FinRa)

Marraskuu

3. luokan sanelu Misse

4. luokan sanelu FinRa s. 71

5. luokan sanelu ”Matkailusta”

6. luokan sanelu ”Hirven seikkailu”

Keväällä, tammi-maaliskuussa erityisopettaja suorittaa yhteistyössä luokanopettajan kanssa

Turun kasvatus- ja opetustoimesta tulleiden ohjeiden mukaiset arviointi- ja

seulontamenetelmät, mm. Allu-testit.

Ks. Liite: Oppimisvaikeuksien yhtenäiset arviointi- ja seulontamenetelmät

19

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

32 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. (642/2010)

5.1.2. Erityisopetus

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain

mukaan annettavasta tuesta 33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja

sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös,

opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan

suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa

ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja

opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät

tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä on ohjeistettu.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun

opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.

Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta

sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.34 Opetusryhmiä muodostettaessa

tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut

tavoitteet35.

Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa 36 .

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)

35 Perusopetuslaki 30 § 2 mom.

36 Perusopetuslaki 2 § (893/220109

Turun kasvatus- ja opetustoimessa erityisopetus järjestetään ensisijaisesti yleisopetuksen ryhmässä

tarvittavin tukitoimin. Opetus voidaan järjestää myös osa-aikaisen erityisopetuksen

pienryhmissä joustavasti ryhmitellen tai jaksoittain, alueellisissa tai kuntakohtaisissa pienluokissa

joustavasti integroiden tai keskitetyn palvelun kouluissa.

Opetustoimen yhteistyöalueiden opetusjärjestelyjä suunnitellaan alueellisesti vuosittaisen

tarvekartoituksen pohjalta. Alueyhteistyötä toteuttavat aluerehtorit, alueelliset rehtoriryhmät,

oppilaan tuen aluetiimit ja konsultoivat erityisopettajat. Huoltajille tiedotetaan oppimisen ja

koulunkäynnin tuen järjestämisen prosessista yleisesti ja lisäksi vielä tarkemmin

huoltajakohtaisesti yksittäisen oppilaan tuen järjestämisestä sen eri vaiheissa.

Jäkärlän koulussa erityisen tuen päätöksen saaneet oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti muun

opetuksen yhteydessä. Pienryhmäopetus toimii joustavana tukena luokkaopetuksen rinnalla

ottaen huomioon HOJKS- oppilaiden tarpeet. Luokkaopetus ja pienryhmäopetus yhteistyössä

pyrkivät tukemaan HOJKS-oppilaiden koulunkäyntiä ja antamaan opetusta HOJKS:iin

kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Luokanopettaja ja erityisopettaja toimivat yhteistyössä

suunnitellessaan oppilaalle sopivinta tukimuotoa. Oppilasta koskevista opetusjärjestelyistä

sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Sopimukset kirjataan HOJKS:iin.

20

5.1.3. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta

vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin

oppimääriin37

. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen

avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa

oppiaineissa.

Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen

ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei

tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan

yksilöllistää.

Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen

opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta

tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää

yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason

määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle

riittävän haasteellisia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida

yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen

selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä

todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen

oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin

oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän

mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää

on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi

erityisen tuen päätös.

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt,

oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen

opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut

HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-

asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä

soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä

ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen

numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa.

Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt

oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista

oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat

syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka

on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta

opetusta tai ohjattua toimintaa38

. Turun Kasvatus- ja Opetustoimi: Mikäli yleisestä ja tehostetusta tuesta huolimatta oppilas ei saavuta oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita (tarkoittaa arvioinnissa arvosanaa viisi), oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat laativat HOJKS:n sisällöt yhteistyössä erityisopettajan kanssa ja tarvittaessa ohjaus- ja tukipalveluja tarjoavan koulun kanssa. On huomattava, että opetussuunnitelman perusteiden (8.3.) mukaan oppilaan arviointi myös perusopetuksen päättöarvioinnissa voi yksilöllistettyjen oppimäärien osalta olla sanallinen.

21

Jäkärlän koulussa pyritään yleisen ja tehostetun tuen avulla välttämään oppilaan oppimäärän yksilöllistämistä. Mikäli yleinen tuki ei ole riittävä, oppilas on oikeutettu tehostettuun tukeen mm. pienryhmässä. Pienryhmäopetus pyrkii vastaamaan oppilaan tarpeisiin mm. opetusta ja materiaalia eriyttämällä. Oppilaan tulee saada ajallisesti tarpeeksi pitkä tukijakso, jotta osaamisesta saadaan luotettavaa tietoa. Opetuksen pelkistämisellä eli oppiaineen ydinsisältöihin keskittymällä pyritään viimeisenä keinona saavuttaa yleisen oppimäärän keskeiset tavoitteet. Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta saavuta oppiaineen ydinasioita hyväksytysti, voidaan oppiaine yksilöllistää. Jäkärlän kulussa oppilaalla voi olla 1-2 yksilöllistettyä oppiainetta. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään aina yhdessä huoltajan kanssa. Huoltajia tiedotetaan ja neuvotellaan oppilaan saamasta tuesta sekä pedagogisesta selvityksestä, jonka pohjalta oppimäärä voidaan yksilöllistää. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010) 35 Perusopetuslaki 30 § 2 mom. 36 Perusopetusasetus 2 § (893/2010) 37 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)

5.1.4. Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti

ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa

säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta39

. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä

oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta40

. Tarkoitus on

vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa

mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun

muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai

kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn

oppivelvollisuuteen.41

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen

oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on

oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42

Pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa,

jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen

esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien

välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri

vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta

edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella

lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää

vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi

vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja

aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän

täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa

perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän

täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen

vuotta säädettyä myöhemmin43

eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen

myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan

22

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei

yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää

oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa

määrätään44

.

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn

oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

38 Perusopetusasetus 5 § 1 mom



Turussa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voi kestää 10 tai 11 vuotta

ja se alkaa vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

a) Lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa varhaiskasvatuksessa sinä vuonna, kun hän

täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa

esiopetuksessa (6v.) ja tämän jälkeen aloittaa perusopetuksen (7v.).

b) Lapsi aloittaa opiskelun sinä vuonna, kun täyttää kuusi vuotta. Ensimmäinen vuosi on

oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen lapsi jatkaa

perusopetuksessa (7v.).

c) Lapsen perusopetuksen alkamista lykätään niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna,

kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Tätä ennen lapsi osallistuu esiopetukseen oppivelvollisuuteen

kuuluvana yhden vuoden (7v.) tai kaksi vuotta (6v.+7v.).

Yhteistyötä tekevät alusta alkaen huoltajat, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kasvatus- ja

opetustoimi sekä lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan muut eri alojen asiantuntijat. Yhteistyö on

aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi saadaan heti riittävän ja oikein

kohdistetun tuen piiriin. Huoltajien varhainen perehtyminen ja sitoutuminen lapsen oppimista ja

koulunkäyntiä koskeviin asioihin on ensiarvoisen tärkeää. Lapselle on taattava jatkuva

moniammatillinen tuki koko pidennetyn oppivelvollisuuden ajan. Oppilaan HOJKS laaditaan

lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja kuntoutussuunnitelman pohjalta.

Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee erityispalvelupäällikkö. Oppilasta ja

huoltajaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttaminen, yhteistyö ja käytännöt esimerkiksi varhaiskasvatuksen

ja koulun välillä kuvataan tarkemmin koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Siinä kuvataan myös,

miten oppiaineita mahdollisesti yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi tai jaetaan osa-alueisiin.

5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki

5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen ja terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

23

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle52. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa

oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon

liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn

kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys

oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa54

.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja

luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun

vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti

siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa

käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä.

Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla

oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle

tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja

mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa55

. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa56. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom. 49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom. 50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom. 51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 § 2 mom. 52 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003) 53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lastensuojelulaki 9 ja 12 § 54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom. 55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 § 56 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

Turun Kasvatus- ja opetustoimessa kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on edistää lasten ja

nuorten turvallisuutta, hyvinvointia ja muita oppimisen edellytyksiä koulussa ja kotona.

Huoltajat pääsevät useimmissa kouluissa toimivien vanhempainyhdistysten kautta osallisiksi

koulun toiminnan kehittämiseen. Lisäksi koulut pyrkivät aktivoimaan huoltajia muutenkin koulun

toimintaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vanhempien osallistumisella opetussuunnitelmatyöhön

ja ennaltaehkäisevään oppilashuoltotyöhön sekä järjestämällä yhteisöllisiä vanhempainiltoja tai

muulla yhteistyöllä.

Vieraskielisten perheiden tiedonsaanti koulun asioista turvataan mm. omakielisten opettajien

avulla, käyttämällä Turun tulkkikeskuksen tulkkeja ja kääntämällä tiedotteet oppilaiden

äidinkielelle. Moped - sivustolla on valmiiksi käännettynä lomakkeita.

Koulut tiedottavat toiminnastaan muun muassa Wilmassa, koulujen kotisivuilla, lukuvuosi- tai

muissa tiedotteissa sekä koulujen omissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat keskustella koulun

24

edustajien kanssa vanhempainilloissa, kehityskeskusteluissa sekä muissa yksittäistä oppilasta

koskevissa tapaamisissa. Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan huoltajille tiedottamisen sekä

muun yhteistyön toimintatavat ja periaatteet.

Kodin ja koulun yhteistyön arviointia voidaan toteuttaa mm. Wilman kautta tehtävien kyselyjen

avulla.

Jäkärlän koulu tiedottaa huoltajiaan toiminnastaan lukuvuosi- sekä muissa tiedotteissa,

Wilmassa ja koulun kotisivuilla sekä vanhemmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Koulussa

toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, jonka kautta vanhemmat pääsevät osallisiksi koulun

kehittämiseen. Vastaamalla huoltajille suunnattuun koulukohtaiseen arviointikyselyyn

vanhemmat voivat antaa palautetta ja näin kehittää koulun toimintaa. Tämä arviointi- eli

kehittämiskysely toteutetaan lukuvuosittain. Kaikille koulutulokkaiden vanhemmille

järjestetään kouluun tutustumispäivänä tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan koulun

toiminnasta. Kyseisessä tilaisuudessa myös iltapäiväkerholla on mahdollisuus esitellä

toimintaansa ja toimintatapojaan ja vastata vanhempien kysymyksiin.

Huoltajille järjestetään luokkakohtaisia vanhempainiltoja ainakin kerran lukuvuodessa.

Tämän lisäksi jokaisen vanhemman on mahdollista keskustella lapsensa koulunkäyntiin

liittyvissä asioissa yksittäisessä oppilasta koskevassa tapaamisessa. Yhteistyötä kotien kanssa

toteutetaan myös Wilman, puhelinkeskustelujen ja mahdollisen reissuvihon välityksellä.

Koteja tiedotetaan oppilaan poissaoloista sekä koulutehtävien laiminlyönneistä Wilman tai

reissuvihon välityksellä. Jälki-istunnoista tiedotetaan huoltajia virallisella jälki-istunto

tiedotteella, jonka huoltajat kuittaavat nähdyksi. Annetut jälki-istunnot valvotaan, mikäli on

tarvetta, kerran viikossa.

KiVa-koulu ohjelman toteuttamisesta Jäkärlän koulussa kerrotaan kaikille koulutulokkaiden

vanhemmille. Lisäksi lukuvuoden alussa järjestetään aiheesta yhteinen vanhempainilta.

Opettajat kertovat luokkakohtaisesti tarkemmin KiVa-koulusta omissa vanhempainilloissaan.

Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä koti ja koulu tekevät yhteistyötä.

5.2.2. Ohjauksen järjestäminen

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 7.21. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukea

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa

edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien

syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja

25

osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle

annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti

oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen

tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana

saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen

alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät

tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai

yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja

opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan

tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle

tulevaisuudelle.

Ohjaus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana

annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä

tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan

HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan

oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja

työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle

soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen.

Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä

hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti

avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta.


Turun kasvatus- ja opetustoimessa ohjauksen tavoitteena on antaa oppilaille välineitä itsensä

kehittämiseen, yhteisössä toimimiseen ja työelämään suuntautumiseen. Ohjaustyössä otetaan

huomioon paikalliset olosuhteet kuten turkulainen elinkeinoelämä, kulttuuriympäristö, luonto sekä

koulutus- ja kulttuuritarjonta.

Ohjaustyö kouluissa toteutetaan ”kaikki ohjaavat” -periaatteen mukaisesti. Ohjaustyön osa-

alueita ovat opiskelu ja oppiminen, kasvu ja kehitys sekä elämän suunnittelu. Ohjaus edistää

oppilaan kokonaishyvinvointia ja sitä toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä.

Alakoulujen opetussuunnitelmaan kirjataan kuvaus ohjauksen toteuttamisesta eri ikäkausina.

Tällöin kuvataan mm. oppimaan oppimisen ohjaamista sekä ohjaavaa ja kannustavaa arviointia

eri oppiaineissa. Kuvaus sisältää nivelvaiheyhteistyön muodot siirryttäessä esiopetuksesta

alakouluun ja alakoulusta yläkouluun. Siinä kuvataan myös ohjaustyö kurinpitotilanteissa ja

tiedottaminen koulun toimintatavoista ja oppiainevalinnoista. Alakouluissa tutustutaan

työelämään esimerkiksi perehtymällä koulussa toimiviin ammattiryhmiin, huoltajien ammatteihin

ja lähiympäristön yrityksiin oppilaan ikä- ja kehitystason mukaan. Tässä hyödynnetään Turun

yrittäjyyspolkua. Sekä alakoulussa että yläkoulussa oppilaanohjaus sisältyy eri oppiaineisiin, mutta

yläkoulussa toimii lisäksi erillinen oppilaanohjaaja.

Jäkärlän koulussa oppilaanohjausta toteutetaan integroituna eri oppiaineisiin. Oppilaille

pyritään opettamaan oppimisstrategioita, joiden avulla oppisisältöjen hallitseminen

helpottuu. Oppimaan oppimista ohjataan oppitunneilla, mutta myös tukiopetuksen muodossa.

Oppilaan kannustavalla ohjaamisella pyritään lisäämään oppimismotivaatiota ja

korostamaan oppimisprosessin tärkeyttä. Mahdollisuus kokeilla erilaisia opiskelutekniikoita

sekä jakaa kokemuksiaan ikätovereiden kanssa lisää oppilaan itsetuntemusta oppijana.

26

Oppilaan koulunkäyntiä ohjaavaa nivelyhteistyötä toteutetaan esiopetuksen ja yläkoulun

kanssa. Esiopetus antaa koulunkäynnin järjestämisen kannalta merkittävää tietoa

kulutulokkaista. Koulu puolestaan pyrkii tukemaan ja konsultoimaan koulun näkökulmasta

koulutulokkaiden erityistarpeiden huomioonottamista. Nivelvaiheyhteistyön esikoulu-,

alkuopetus OHR järjestetään ainakin kerran lukuvuodessa, keväällä. Alkuopetuksen

opettajat, erityisopettaja ja iltapäiväkerhon vastuuohjaaja tapaavat syksyllä koulun alkaessa

ja sopivat yhteistyöstä.

Alueellisen yläkoulun oppilaanohjaaja ja/tai erityisopettaja vierailee keväällä Jäkärlän

koulussa. Koulu välittää tarvittavat kuudesluokkalaisia oppilaita koskevat tiedot yläkouluun.

Samalla yläkoulu välittää tietoa alakouluun kohdistuvista toiveista ja tarpeista.

Oppiainevalinnoista, kuten kielivalinnoista tiedotetaan huoltajia vanhempainilloissa tai

kotitiedottein. Opettaja pyrkii tarvittaessa ohjaamaan oppilaan valintoja yhteistyössä

huoltajien kanssa, huomioiden oppilaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kyvyt. Jäkärlän

koulun 5.- ja 6. luokkalaisten valinnaisaineena on tällä hetkellä liikunta.

Kurinpitotilanteissa oppilasta pyritään ohjaamaan rakentavasti. Tilanteet pyritään

selvittämään eri osapuolet tasapuolisesti huomioon ottaen. Pyrkimyksenä on saada oppilas

ymmärtämään oman toimintansa merkitys kouluyhteisön hyvinvoinnissa.

Mikäli tilanne niin vaatii, kiusaamistapauksissa toteutetaan KiVa-koulu ohjelmaa. Ohjelmaa

noudattamalla pyritään mahdollisimman tehokkaasti puuttumaan esiintyvään kiusaamiseen.

Jäkärlän koulun oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti. Oppilaskunnan tehtävään kuuluu

koulun toiminnan kehittäminen oppilaiden näkökulmasta. Kaikki koulun oppilaat voivat

osallistua koulun kehittämiseen oppilaskunnan kautta. Oppilaskunta valitsee oppilaskunnan

hallituksen jäsenet yhteistyössä opettajakunnan kanssa.

Oppilaskunnan hallitukseen kuuluu:

2. 3. ja 4. luokalta yksi oppilas ja 5. ja 6. luokilta 2 oppilasta. Oppilaskunnan hallitus valitsee

keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Oppilaskunnan hallituksen kokouksissa on aina oppilaskuntaa ohjaava opettaja paikalla,

joka ohjaa kokouskäytäntöjä. Toiminnalla pyritään tukemaan oppilaan aktiivista

osallistumista yhteisten asioiden hoitamiseen ja samalla antamaan valmiuksia vaikuttaa

myöhemmin yhteiskunnallisissa asioissa. Oppilaskunnan tehtävänä on ennen kaikkea

kouluviihtyvyyden parantaminen ja koulukiusaamisen ehkäiseminen.

5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut58. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen

27

suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 58 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59

Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

Turun kasvatus- ja opetustoimessa koulunkäyntiavustajat toimivat moniammatillisissa työyhteisöissä. Tarkoituksena on luoda tukea tarvitsevalle oppilaalle turvallinen ja kannustava oppimisympäristö. Koulunkäyntiavustajan työn tavoitteena on oppilaan ohjaaminen, avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Työtehtävät sovitaan rehtorin ja opettajan kanssa ja niiden sisältö ja määrä riippuvat oppilaiden tarpeista. Sekä oppimissuunnitelmassa että erityisen tuen päätöksessä ja HOJKS:ssa kuvataan säännöllisesti tukea tarvitsevien oppilaiden avustajapalvelut. Tarvetta avustajan tukeen voi tilapäisesti ilmetä muillakin oppilailla. Koulunkäyntiavustajat työskentelevät mm. alkuluokissa ja kolmevuotisen alkuopetuksen ryhmissä, pienluokissa ja keskitetyn palvelun kouluissa, yleisopetuksen luokissa, maahanmuuttajien tuetussa opetuksessa (MATU) sekä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (VALMO). Vieraskielisten ja romanioppilaiden koulunkäynnin tukena voi myös toimia koulunkäyntiavustajia. Jotkut koulunkäyntiavustajat ovat osa-aikaisina ohjaajina myös nuorisotoimen koordinoimassa aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Koulunkäyntiavustajien sijoittuminen eri kouluihin ja luokkiin määräytyy kulloisenkin tarpeen mukaan. Koulunkäyntiavustajan ja opettajan yhteistyö perustuu ammatilliseen vuorovaikutukseen ja yhdessä sovittaviin käytäntöihin. Työparityöskentelyn alussa luodaan joustavat toimintatavat ja sovitaan työn jakamisesta kummankin vahvuudet huomioon ottaen. Koulunkäyntiavustajan ja opettajan roolit ovat erilaiset. Opettajalla on vastuu opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja oppilasarvioinnista. Toimivantyöparityöskentelyn edellytyksenä on molemminpuolinen luottamus ja työtehtäviin sitoutuminen. Koulunkäyntiavustajien tehtävät kuvataan tarkemmin oppaassa Koulunkäyntiavustajana Turun opetustoimessa, 2009

Jäkärlän koulussa mahdollisen koulunkäyntiavustajan työtehtävät sovitaan yhteistyössä rehtorin, erityisopettajan ja luokanopettajien kanssa. Koulunkäyntiavustaja toimii koko koulun

28

yhteisenä avustajana. Ensisijaisesti avustajan tuki suunnataan 1.-2. luokkien tarpeeseen ja tämän jälkeen jäävät tunnit sovitaan muiden tarpeessa olevien luokkien kesken. Opettajalla on aina vastuu opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja oppilasarvioinnista. Koulunkäyntiavustajan sijoittuminen eri luokkiin määräytyy kulloisenkin tarpeen mukaan.

5.2.4. Perusopetusta tukevaa muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta

opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa60

. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja

laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden

suunnitelmallista tukea.

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa61

määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee

oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden

osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun

kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin.

Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja

yhteistyötä.

Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja

ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja

liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja

tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden

kanssa.

Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnanvapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 60 Perusopetuslaki 47 § 61 Perusopetusasetus 9 §

Turun kasvatus- ja opetustoimi:

Koulun tarjoaman kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua ja

kehitystä tukevaa vapaa-ajantoimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren koulupäivää.

Kerhotoiminnan piiriin pyritään saamaan erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei muutoin ole

mahdollisuutta säännöllisiin harrastuksiin. Kerhotoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon

asuinalueen tarjoamat harrastusmahdollisuudet.

Koulun kerhotoimintaa toteuttavat koulun opettajat tai mahdolliset yhteistyökumppanit. Rehtorit

ottavat kerhotoiminnan huomioon suunnitellessaan työjärjestyksiä.

Koulut tiedottavat kerhotoiminnastaan esimerkiksi vuosittain lukuvuositiedotteessa,

vanhempainilloissa, koulun kotisivuilla ja Wilman kautta.

29

Jäkärlän koulussa oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhoihin. Kerhotoiminnalla pyritään

tarjoamaan tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaa ohjattua ja turvallista

harrastustoimintaa. Kerhotoiminta tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä

mahdollistaa itsetuntemuksen lisäämistä. Kerhotoiminnassa oppilas kehittää

vuorovaikutustaitojaan aikuisten sekä muiden lasten kanssa. Oppilaat voivat oppilaskunnan

toiminnan avulla kehittää kerhotoimintaa. Oppilaskunta voi halutessaan järjestää kyselyn

oppilaille heitä kiinnostavista kerhoista. Toiveita pyritään huomioimaan resurssien mukaan.

Kerhotoiminta on vapaaehtoista ja se järjestetään oppilaan päivittäisen työajan ulkopuolella.

Kerhotyötuntien kiintiö on sidoksissa vuosittaiseen tuntikehykseen. Kerhotunnit ovat

kaikkien oppilaiden ja opettajien käytössä tasapuolisesti. Kerhoista ilmoitetaan yleensä

kotitiedottein. Oppilas voi saada kerhoon myös henkilökohtaisen kutsun, mikäli sen katsotaan

olevan tärkeää oppilaan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Kerhotoiminta on tärkeä

oppilashuollon työmuoto mm. syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Jäkärlän koulun 1.- ja 2. luokan oppilailla on mahdollisuus ottaa osaa

iltapäiväkerhotoimintaan. Kerhossa on mahdollistettu kädentaitoihin, musiikkiin ja

liikuntaan liittyviä toimintoja. Kerhosta tehdään myös retkiä.

5.3. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.3.1. Oppilashuolto

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.66

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä.

Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa.68

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä.69

Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa

30

tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.70

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 § 1

mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

67 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja Kansanterveyslaki 14 § 1

mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

68 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15 §, Lastensuojelulaki 9 § 69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja 12 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 4 ja 13 §

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.71

Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa73, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3.

Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä,

esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon

toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa72

sovitaan yhteistyön yleisistä

periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja

vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin

ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja

turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon

31

liittyvissä tarpeissa.75

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 70 Lastensuojelulaki 25 § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 ja 18 § 71 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010) 72 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 73 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010) 74 Perusopetuslaki 31 § 2 mom. 75 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. ja 31 a § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 §

5.3.2. Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön76. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä77. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.78

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 76 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. 77 Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom.

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville79. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen.80 Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

32

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista81. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 78 Perusopetuslaki 29 § 2, 3 ja 4 mom. 79 Perusopetuslaki 29 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §

80 Perusopetuslaki 29 § 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 § ja 10 § ja Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 § 81 Perusopetuslaki 32 § 1 mom. (1139/2003), 34 § 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §

Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma82. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma83. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä85.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

82 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 § 83 Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 § 84 Perusopetuslaki 29 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §, Työturvallisuuslaki 9 ja 10 §85 Perusopetuslaki 29 § ja 32 §, Pelastuslaki 9 § 3 mom., Pelastusasetus 9 § ja 10 §, Poliisilaki (493/1995) 1 § 1 mom. ja 1 § 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 §

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä85.

5.3.3. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu86. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä

33

koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä87. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja88. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.89

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä90. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 82 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 § 83 Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 § 84 Perusopetuslaki 29 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §, Työturvallisuuslaki 9 ja 10 § 85 Perusopetuslaki 29 § ja 32 §, Pelastuslaki 9 § 3 mom., Pelastusasetus 9 § ja 10 §, Poliisilaki (493/1995) 1 § 1 mom. ja 1 § 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 § 86 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010) 87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp 88 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010) 89 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010) 90 Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta

Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.91

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet92. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot93. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta

34

välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta94. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä95.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.96 Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta. 92 Perusopetuslaki 40 § 1 mom.(642/2010) 93 Perusopetuslaki 40 § 2 mom.(642 /2010) 94 Perusopetuslaki 40 § 3 mom.(642/2010) 95 Perusopetuslaki 41 § 4 mom.(642/2010) 96 Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(642/2010) Yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asioiden käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja, kuten iltapäiväkerhon edustajia.

5.3.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen

Turun kasvatus- ja opetustoimi:

Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat

Koulussa jatketaan esiopetuksen kanssa yhteistyössä aloitettua oppilashuoltotyötä, jonka

tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä

kouluyhteisössä, ryhmän jäsenenä ja yksilönä. Turussa on laadittu esi- ja perusopetuksen

oppilashuollon strategia 2008 ja siihen liittyvä esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirja,

jossa ohjeistetaan oppilashuoltoa.

Yhteistyöfoorumi on kaupunkikohtainen ajankohtaisia oppilashuollollisia asioita käsittelevä

työryhmä, jossa ovat edustettuina varhaiskasvatus, perusopetus, kouluterveydenhuolto, kasvatus-

ja perheneuvola, lasten neurologinen yksikkö, lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka ja

lastensuojelu. Yhteistyöfoorumi kokoontuu 1-2 kertaa lukukaudessa.

Turun perusopetus on jaettu eteläiseen, itäiseen ja pohjoiseen yhteistyöalueeseen. Yksi alueen

erityisopettajista toimii oman työnsä ohella konsultoivana erityisopettajana (KERO). Hänen

tehtävänsä on suunnitella ja tukea kouluja oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen

liittyvissä kysymyksissä. Hänen johdollaan kokoontuu oppilaan tuen aluetiimi (OTA), joka koostuu

oppilashuollon eri ammattiryhmien edustajista.

Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa yhteistyöalueen

laajennettu oppilashuoltoryhmä. Oman oppilasalueen ala- ja yläkoulun oppilashuoltoryhmät

kokoontuvat vähintään kerran lukuvuodessa tekemään nivelvaiheyhteistyötä.

Koulukohtaisesti oppilashuoltotyötä koordinoi säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä.

35

Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta sekä koko oppilashuollon toteutuksesta koulussa.

Kouluhyvinvointiin liittyviä yleisiä asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua

koulupoliisi, sosiaalitoimen edustaja, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, huoltajien, esimerkiksi

vanhempainyhdistyksen edustaja, oppilaskunnan edustaja sekä muita asiantuntijoita.

Yksittäisen oppilaan asioissa ryhmään kuuluvat koulun rehtori ja/tai apulaisrehtori/koulun johtaja,

oppilaan opetuksesta vastaava erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi,

koulukuraattori, oppilaanohjaaja ja tarpeen mukaan koululääkäri. Luokanvalvoja tai opettaja sekä

oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja voivat osallistua ryhmän kokoukseen oman

oppilaansa asiaa käsiteltäessä. Myös muu asiantuntijataho voi osallistua kokoukseen huoltajan

luvalla. Turun kasvatus- ja opetustoimessa on laadittu muistiopohja (liite x) yksittäisen oppilaan

asioiden käsittelyä varten. Koulun vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa kuvataan

oppilashuollon lukuvuosittainen suunnitelma ja toimijat.

Opetuspalvelukeskuksen laatimassa turvallisuussuunnitelmassa Turun kaupungin

opetustoimen turvallisuussuunnittelua koskevissa ohjeissa (1.9.2010) ohjeistetaan, miten koulu

toimii erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Kouluilla on

turvallisuussuunnitelmaan perustuvat yhtenäiset turvallisuuskansiot, joita koulut täydentävät joko

omatoimisesti tai kasvatus- ja opetusviraston ohjeiden mukaan. Koulun turvallisuuskansio ja siinä

oleva turvallisuussuunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaa.

Perusopetuksen turvallisuuskansioiden tulee sisältää turvallisuussuunnitelman mukaan ainakin

seuraavat tiedot:

- Turun kaupungin opetustoimen turvallisuussuunnittelua koskevat ohjeet (2010)

- koulun turvallisuusorganisaatio, jossa on todettu vastuut turvallisuusasioista koulukiinteistön

kaikkien toimintojen osalta

- yhteystiedot (koulupoliisi, paloviranomaiset, muut yhteistyötahot)

- pelastussuunnitelma

- poliisin laatima pelastussuunnitelmaa täydentävä ohje (ei julkinen)

- suunnitelma perehdyttämisestä sekä turvallisuuteen liittyvien harjoitusten ja koulutustapahtumien

järjestämisestä (laaditaan lukuvuodeksi kerrallaan)

- oppilashuollon suunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma

- koulun järjestyssäännöt

- koulukiusaamisen ehkäisysuunnitelma

- työsuojelun toimintaohjelma -koulun viestintäsuunnitelma kriisitilanteiden varalta -Turun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia ja käsikirja (2008) -Koulunkäyntiavustajana Turun opetustoimessa (2009) - Omakielisenä opettajana Turun opetustoimessa (2010)

Jäkärlän koulussa oppilashuoltotyö on koko kouluyhteisön tehtävä. Se kuuluu kaikille koulussa työskenteleville aikuisille ja se toteutuu huolenpitona koulun päivittäisessä työssä. Kun arjen huolenpito ei riitä, moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä perehtyy oppilaan asiaan. Koulun valmius moniammatilliseen yhteistyöhön luo hyvät edellytykset ongelmien varhaiselle tunnistamiselle ja yhteisten ratkaisujen pohtimiselle.

Jäkärlän koulun viralliseen oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, erityisopettaja sekä kouluterveydenhoitaja. Tarvittaessa paikalle kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti joka toinen viikko ja tarvittaessa useamminkin käsittelemään kouluyhteisön sekä yksittäisten oppilaiden kouluhyvinvointiin liittyviä asioita. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, joka edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia. Jäkärlän koulun oppilashuoltoryhmä tullee tekemään myös koulun erityisopetusta koskevan tarvekartoituksen joka lukuvuosi.

36

Yksittäisen oppilaan asioissa opettajan merkitys varhaisessa puuttumisessa on keskeinen. Opettajalla on perustyössään mahdollisuus seurata oppilaan kehitystä ja oppimista päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Opettaja on koulussa se, joka tuntee oppilaan parhaiten ja on herkkä havaitsemaan muutoksia oppilaan mielialassa ja käyttäytymisessä. Ammattitaitoa on kyky tunnistaa omien toimintamahdollisuuksien rajat ja etsiä tukea vanhemmilta että muilta asiantuntijoilta kuten iltapäivätoiminnan ohjaajilta. Opettajan yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa on erittäin tärkeää.

Huoltajia tiedotetaan aina henkilökohtaisesti oppilashuoltoryhmän käsitellessä yksittäisen oppilaan asioita. Tarve lapsen asioiden pohtimiselle moniammatillisesti ei saa olla yllättävä tieto huoltajille. Huoltajat voivat alusta asti alkaen osallistua asian käsittelyyn. Oppilashuoltoryhmä kutsuu vanhempia koululle keskustelemaan oppilaan tilanteesta ja mahdollisista jatkotoimista. Yhteistyötä pyritään toteuttamaan aina hyvässä yhteisymmärryksessä kotien kanssa. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittelystä laaditaan aina muistio. Oppilaan poissaolot ja koulunkäynnin laiminlyönnit merkitään Wilmaan. Huoltaja saa näin ajankohtaista tietoa oppilaan koulunkäynnistä. Yhteisesti oppilashuoltotyöryhmän toiminnasta vanhempia tiedotetaan koulun lukuvuositiedotteessa sekä koulutulokkaiden vanhempaininfossa.

Jäkärlän koulu on mukana KiVa -koulu ohjelmassa. KiVa -koulu pyrkii ennaltaehkäisemään kiusaamista ja puuttumaan havaittuun koulukiusaamiseen. Huoltajia tiedotetaan KiVa-ohjelman toteuttamisesta vanhempainilloissa sekä yksittäisissä mahdollisissa kiusaamistapauksissa KiVa-ohjelman mukaisesti.

Jäkärlän koulun turvallisuussuunnitelma on kirjattuna turvallisuuskansioon. Kansio on laadittu Turun kaupungin opetustoimen ohjeistuksen mukaisesti ja sitä täydennetään kasvatus- ja opetustoimen yleisten ohjeiden mukaan. Turvallisuussuunnitelma on asianosaisille nähtävissä koululla. (huom. kansio sisältää salassa pidettävää materiaalia).

Oppilashuoltotyön eteneminen Jäkärlän koulussa:

OPPILASHUOLTO JÄKÄRLÄN KOULU – toimintaohje

Opettajan (tai huoltajan) huoli herää

Opettaja seuraa tilannetta apunaan:

Yleisen tuen seurantalista

Mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus ja erityisopettajan apu

Opettaja seuraa tilannetta ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajaan

Opettaja tekee oppilaasta pedagogisen arvion ja tiedottaa asiasta huoltajia

Opettaja on yhteydessä kotiin ja kertoo

huolestaan.

Opettajalla (tai huoltajalla) edelleen huoli

37

Mahdolliset lisätukitoimet jatkuvat

Opettaja, vanhemmat (ja oppilas tarpeen

mukaan) oppilashuoltoon.

Tilannetta seurataan

Mahdollisten tukitoimien tehostaminen

Opettaja, vanhemmat sekä mahdollisten

ulkopuolisten tahojen (kuten

koulupsykologin) kutsuminen OHR:ään

Mahdolliset tukitoimet ja toimenpiteet oppilashuoltoryhmän ja huoltajien kanssa

sovitun käytännön mukaan.

Oppilashuoltotyön edetessä toteutetaan sovittuja oppilasta ja hänen oppimistaan tukevia

toimenpiteitä. Näitä ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus kuten pienryhmäopetus,

luokankertaus, oppilaan koulupsykologin käynnit/psykologiset tutkimukset,

kouluterveydenhuollon palvelut, ohjaus kasvatus- ja perheneuvolaan tai muihin ulkopuolisiin

tahoihin sekä lastensuojelulliset tukitoimet.

Ks. Liite: Oppilashuoltoryhmän muistio yksittäisen oppilaan asian käsittelyssä

Ks. Liite: Oppilashuollon toimenpiteet

5.3.5 Kriisisuunnitelma

5.3.5.1 Kriisivalmius

Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai

uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi

kohdata oppilaittemme perheenjäseniä tai muita läheisiä ihmisiä. Koulun kriisityön tarkoituksena on

tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä

vanhempien kanssa.

5.3.5.2 Koulun kriisiryhmä

Koulussa toimii kriisiryhmä, jonka kutsuu kokoon kriisitilanteissa koulunjohtaja tai

turvallisuusvastaava. Kriisiryhmään kuuluvat koulunjohtaja, turvallisuusvastaava, terveydenhoitaja,

Opettaja oppilashuoltoon (mahdollisesti

kutsutaan myös vanhemmat).

Huoltajia tiedotetaan oppilaan asioiden

käsittelystä oppilashuoltoryhmässä

(luvan kysyy opettaja).

Opettajalla (tai huoltajalla) edelleen huoli

Opettajalla (tai huoltajalla) tai

muilla tahoilla edelleen huoli

Opettaja, huoltaja ja OHR seuraavat

tilannetta ja kokoontuvat tarvittaessa

38

koulupsykologi ja ryhmään nimetty opettaja. Kriisiryhmä ottaa tarvittaessa yhteyttä koulun

ulkopuolisiin tahoihin, kuten sosiaalitoimeen, terveydenhuoltoon tai seurakuntaan.

Kriisiryhmän tehtäviä:

kokoaa tiedot tapahtuneesta ja arvioi välittömän toiminnan tarpeen

miettii jatkotoimet yhdessä kodin kanssa

harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta oppilaille ja henkilökunnalle

pitää kriisisuunnitelman ajan tasalla

5.3.5.3 Hätäketju

Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä koulunjohtajalle.

Koulunjohtaja tai turvallisuusvastaava selvittää

ketä asia koskee

mitä on tapahtunut ja missä

miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään

jos koulun johtaja ei ole paikalla, toissijaisesti asian hoitaa turvallisuusvastaava tai varajohtaja, kolmantena

asiasta vastaa se luokanopettaja, jonka oppilasta asia koskee

Koulunjohtaja tai turvallisuusvastaava kutsuu kriisiryhmän koolle.

Opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa informoidaan tapahtuneesta. Opettajat saavat ohjeita

asian käsittelystä luokissa - huhujen ehkäiseminen ja oikean tiedon antaminen on tärkeää.

5.3.5.4 Toimintamalleja eri kriisitilanteissa

Onnettomuus koulussa

hälytä ambulanssi, kutsu muita aikuisia avuksi

aloita ensiapu

ilmoita terveydenhoitajalle tai terveysasemalle

tiedota koulunjohtajalle, turvallisuusvastaavalle, kriisiryhmälle ja henkilökunnalle

ohjaa oppilaat pois onnettomuuspaikalta

ota silminnäkijät erilleen, pidä heistä erityistä huolta

ilmoita huoltajille mahdollisimman pian, onnettomuuden seurauksia ei kerrota tarkemmin

käsittele asiaa luokassa

lähetä kirjallinen viesti koteihin asiasta

päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vain aikuisen mukana

huolehdi asian jälkipuinnista henkilökunnan kanssa

keskustele asiasta luokassa

huolehdi oppilaiden seurannasta

tee koulutapaturmasta tapaturmailmoitus vakuutusyhtiötä varten

epäselvissä tapauksissa tilanteessa mukana ollut aikuinen kirjoittaa selostuksen tapahtumista

Vakava sairaus

39

sovi huoltajan kanssa, mitä kerrotaan oppilaille

kunnioita oppilaan omaa mielipidettä

pyri saamaan lupa kertoa sairaudesta luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle

keskustele sairaan, hänen ystäväpiirinsä ja luokan kanssa

tutustu toimintaohjeisiin sairaskohtausten varalta

pyri ohjaamaan lasten toiminnallisuutta ja myötätuntoa sairaan hyväksi

seuraa oppilaita

5.3.5.5 Päihdesuunnitelma

Koulun tulee olla savuton ja päihteetön työympäristö. Tupakointi on kokonaan kielletty

perusopetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Alle 18-

vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotteita. Tupakan myyminen ja kaikki luovuttaminen alle

18-vuotiaalle on kielletty. Päihteiden ja huumeiden tuominen kouluun, niiden käyttäminen ja

päihtyneenä esiintyminen koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa on kielletty.

Ehkäisevä päihdetyö

Oppitunnit

biologia, uskonto, elämänkatsomustieto ja liikunta

Päihteettömyyttä tukevat teemat ja kampanjat

Pidä pääsi

Vanhempien kanssa tehtävä ehkäisevä päihdetyö

vanhempainillat

Terveystarkastuksen yhteydessä tehtävä ehkäisevä päihdetyö

keskustelu terveydenhoitajan kanssa terveystarkastuksen yhteydessä

Koulun aikuisten antama malli

koulun henkilökunta ei tupakoi koulussa, koulualueella tai koulun järjestämissä

tilaisuuksissa

Päihteiden käyttötilanteet

Päihteiden käyttäjänä oppilas

jos oppilaaseen saa kontaktin, ota välittömästi yhteyttä terveydenhoitajaan ja huoltajaan,

joka hakee oppilaan pois koulusta

vie oppilas välittömästi pois opetuksesta aikuisen valvontaan

jos et tavoita huoltajaa, huoltaja ei pysty tai ei halua hakea lastaan koulusta, ota yhteyttä

kaupungin sosiaalipäivystykseen, Linnankatu 23, klo 8.30-16.00 puhelin 02 262 6003,

muina aikoina soita hätänumeroon 112, mistä yhdistetään sosiaalipäivystykseen

jos oppilas on sekava eikä häneen saa kontaktia, ota yhteyttä terveydenhoitajaan ja mikäli

hän ei ole tavoitettavissa, toimita oppilas lääkäriin. Ilmoita huoltajalle välittömästi.

kun alle 18-vuotias on päihtyneenä, tee lastensuojeluilmoitus

vain poliisi voi suorittaa puhallustestin alkometrillä

Oppilaiden tupakointi

totea tilanne ja kuule silminnäkijöitä

ota yhteys koulunjohtajaan

keskustele oppilaan ja vanhempien kanssa

40

vie asia oppilashuoltotyöryhmään

Päihteiden käyttäjänä opettaja tai muu henkilökunta

esimiehen ja yhden henkilön aistinvarainen havainto riittää tilanteen toteamiseksi

kehota päihtynyttä poistumaan työpaikalta

ilmoita esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle

päihtymyksestä epäilty voi halutessaan käydä puhaltamassa alkometriin työterveyshuollossa

tutustu Turun kaupungin henkilöstön päihdeasioiden käsittelyoppaaseen

5.3.5.6 Mielenterveysongelmat

Oppilaiden akuutit mielenterveysongelmat

tartu asiaan ajoissa

ota yhteys oppilaan huoltajiin

vie asia oppilashuoltoryhmään

ohjaa lapsi terveydenhuollon asiakkaaksi

vie lapsi äkillisissä tapauksissa rauhoittumaan aikuisen kanssa erilliseen tilaan

ota yhteys huoltajiin oppilaan lähettämiseksi kotiin tai hoitoon

oppilashuoltoryhmä harkitsee yhdessä huoltajan kanssa, miten lapsen opetus järjestetään

Opettajan tai muun henkilökunnan akuutit mielenterveysongelmat

koulunjohtaja keskustelee asianosaisen kanssa

koulunjohtaja ohjaa sairastuneen työterveyshuoltoon

koulunjohtaja keskustelee asiasta työyhteisössä

työyhteisö tukee sairastunutta

Itsemurhan uhka

puhu oppilaan kanssa

älä jätä yksin

tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä; kuuntele, älä vähättele tai

tuomitse

ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä

ratkaistavissa

ota yhteys kotiin, terveydenhoitajaan ja tarvittaessa ensiapuun, joka arvioi oppilaan

välittömän avun tarpeen

oppilashuoltoryhmä tukee oppilasta ja ohjaa opettajaa

Itsemurha

Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Kodin kanssa on sovittava, miten toimitaan.

Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa esiin voimakasta syyllisyyttä.

ilmoita koulunjohtajalle, joka tiedottaa koulun henkilökuntaa ja kriisiryhmää

pyydä perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin

tiedota harkiten oppilaille

tiedota mahdollisista reaktioista ainakin oman luokan koteihin

koulunjohtaja järjestää jälkipuinnin henkilökunnalle

seuraa oppilaita mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi

huolehdi kuolleen muistamisesta koulussa ja luokassa

huolehdi liputuksesta

41

Oppilaan kuolema

oppilaan kuolemasta perheelle ilmoittaa pappi, poliisi tai sairaala

tiedon saanut opettaja informoi koulunjohtajaa

koulunjohtaja tiedottaa opettajakunnalle

luokanopettaja neuvottelee kriisiryhmän kanssa, kuka on perheen kontaktihenkilö

noudata perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta

opettaja, terveydenhoitaja tai koulupsykologi keskustelee luokissa oppilaiden ikätason

mukaisesti, tunteiden ilmaisussa käytetään apuna esim. taideaineita

huolehdi kuolleen muistamisesta koulussa ja luokassa, järjestä hiljainen hetki (oppilaan

kuva, kynttilä, mahdollisesti surumusiikkia)


sovi perheen kanssa surunvalittelukäynnistä kotiin ja osallistumisesta hautajaisiin


koulunjohtaja järjestää henkilökunnalle mahdollisuuden jälkipuintiin

Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema

tiedon saanut opettaja tiedottaa koulunjohtajaa

koulunjohtaja tiedottaa henkilökunnalle

opettaja kertoo asiasta oppilaille luokassa

kriisiryhmä hankkii tarvittaessa ulkopuolista apua

koulunjohtaja järjestää henkilökunnalle mahdollisuuden jälkipuintiin

huolehdi kuolleen muistamisesta koulussa ja järjestä hiljainen hetki


sovi omaisten kanssa surunvalittelukäynnistä kotiin ja osallistumisesta hautajaisiin


Oppilaan lähiomaisen kuolema

tiedon saanut opettaja tiedottaa koulunjohtajaa

koulunjohtaja tiedottaa oppilasta opettaville opettajille

pyydä kotoa lupa kertoa asiasta muulle luokalle

huolehdi osanoton ilmaisemisesta oppilaan suruun esim. kortilla, piirustuksilla

opettaja valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun

oppilaalle järjestetään keskustelumahdollisuus

opettaja seuraa oppilasta mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi

Arviointi kriisitilanteen jälkeen

henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten kriisitilanne hoidettiin

kriisiryhmä konsultoi mahdollisesti mukana paikalla ensimmäisinä olleita ihmisiä

suojeluvastaava tekee tarvittavat muutokset kriisisuunnitelmaan

Tarkemmat ohjeet toiminnasta kriisitilanteista on koulun turvallisuus- ja kriisisuunnitelmissa.

42

6. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

6.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

Suomi äidinkielenä 1-2 luokilla

Kuunteleminen, puhuminen ja kielellisen tietoisuuden vahvistaminen ovat alkavan luku- ja

kirjoitustaidon perusta.

Kirjallisuus on avain mielikuvitukseen ja ympäröivään maailmaan.

Kielellisen tietoisuuden hallinta on kirjoitetun kielen perusta.

Sujuva ja ymmärtävä peruslukutaito ja hyvä kirjoitustaito ovat keskeiset tavoitteet

äidinkielessä.

Viestintä ja itseilmaisutaitojen kehittäminen tukee lapsen itsetuntoa, identiteettiä ja

sosiaalisia taitoja.

Erilaisen kirjallisuuden käyttäminen opetuksessa luo pohjaa omaan itsenäiseen

tiedonhankintaan ja lukemisharrastaukseen.

Yleiset tavoitteet

oppilas kehittää taitojaan ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti

oppilas kehittää taitojaan kuuntelijana eläytyen tilanteen mukaan

oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa sekä niiden oppimiseen liittyvät

käsitteet (äänne, kirjain, tavu, sana, lause, teksti)

oppilas ymmärtää, että luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen ja ylläpitäminen edellyttävät

säännöllistä harjoittelua

oppilas harjoittelee itsenäistä tietojenhankintaa

oppilas kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä ympäristössä.

oppilaalla syntyy halu lukea lisää kielen kehitys etenee siten, että eri osa-alueet (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen,

kuunteleminen) tukevat toisiaan.

PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN

1. LK 2.LK - kuuntelemisen taito, ohjeen mukaan

toimiminen

- osallistuminen pari-, pienryhmä- ja

luokkakeskusteluun

- yleiskieleen tutustuminen opettajan

kerronnan ja luennon avulla

- riimittelyä

- leikkiä, draamaa, improvisointia,

nukketeatteria

- oman tavaran tai harrastuksen esittely

- luokan edessä lukeminen ryhmässä

- päättelevän kuuntelemisen taito

- omien ajatusten ilmaisemisen taito

- kuten 1. luokalla

- kuten 1. luokalla

- kuten 1. luokalla

- esiintymistottumuksen kartuttamista,

kirjaesittely

LUKEMINEN

- äänne- ja kirjainvastaavuus - äänetöntä ja ääneen lukemista

43

- visuaalisesti lyhyiden sanojen

tunnistaminen

- ääneen lukeminen äänne äänteeltä, tavu

tavulta koko sanan hahmottamiseen

alkavilla lukijoilla

- ääneen ja äänettömän lukemisen ja

luetun ymmärtämisen harjoittelua

perustekniikan jo osaavilla lukijoilla

- molemmille ryhmille tekstien avaamista

yhdessä keskustellen

- tavoite alkava lukutaito niin pitkälle kuin

mahdollista ko. oppilaan kohdalla

- tietokoneen käyttö

- luetun ymmärtäminen tärkein tavoite

- perustekniikka vahvistuu ja sujuvuus ja

nopeus lisääntyy

- teknisen lukutaidon testaus (Allu yms.)

- luetun ymmärtämisen testaus (Allu

yms.)

- oppii tarkkailemaan lukiessaan

ymmärtääkö lukemaansa ja alkaa käyttää

yleistietoa ja kokemuksiaan apuna

- tavoite hyvän osaamisen kuvauksen

mukainen 2. lk:n lopussa (liite 4)

- tietokoneen käyttö

KIRJOITTAMINEN

- oikea kynäote

- selkeä kirjoitus uusilla

tekstauskirjaimilla (liite 5a)

- hiiren käyttö

- oikeinkirjoitus:

- tavut, sanat ja virkkeet mallista,

sanelusta ja itse

- sanavälit ja sanojen jakaminen riveille

- iso alkukirjain tutuissa nimissä ja

virkkeitten alussa

- tutustuminen virkkeen

lopetusmerkkeihin

- yhdyssanat

- omia kirjoituksia:

- arkipäivän kirjoitusta, kirjeet, kortit,

tiedotteet

- mielikuvitus- ja asiatekstejä

- selkeä käsiala uusilla käsialakirjaimilla

(liite 5b)

- tietokoneella kirjoittaminen

- oikeinkirjoitus:

- kirjoittaa tutut sanat oikein

- alkaa käyttää virkkeen lopetusmerkkejä

omissa kirjoituksissa

- adjektiivit

- substantiivin yksikkö ja monikko

- sanelut ja toistokirjoitukset

- omia kirjoituksia sekä mielikuvitus että

asiatekstejä

- tavoite hyvän osaamisen kuvauksen

mukainen (liite 4)

- päättökoe

- ilmaisee itseään kirjallisesti

KIRJALLISUUS 1. – 2. LUOKKA

- opettajan luentoa kuunnellen sanavarasto ja mielikuvitus rikastuvat

- itse lukien: luokkakirjaston kirjat, lehdet ja lisälukemistot ja kirjaston kirjat

- tutustuminen kirjaston käyttöön ja kirjojen huolelliseen käsittelyyn, oppii valitsemaan

itselleen sopivaa luettavaa

- kannustamista kirjojen ja lehtien lukemiseen eri tavoin

- yhteinen lukuelämys, yhteinen kirja

- kirjallisuuteen tutustuminen satujen, runojen, kertomusten ja sarjakuvien avulla.

- kirjallisuutta elävöittävät kuvat, elokuva, teatteri ja digitaaliset tekstit

Suomi äidinkielenä 3-6 luokilla

44

Yleiset tavoitteet

oppilas kehittää taitojaan ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti

oppilas kehittää taitojaan kuuntelijana eläytyen tilanteen mukaan

oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa sekä niiden oppimiseen liittyvät

käsitteet (äänne, kirjain, tavu, sana, lause, teksti)

oppilas ymmärtää, että luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen ja ylläpitäminen edellyttävät

säännöllistä harjoittelua

oppilas harjoittelee itsenäistä tietojenhankintaa

oppilas kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä ympäristössä.

oppilaalla syntyy halu lukea lisää

3_luokka

- itseilmaisun jatkuva kehittäminen, jonka puitteissa esim.

yhteinen luovan kirjoittamisen ja suullisen esittämisen

yhteisprojekti

- luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen

Kielen taidot - pilkun käyttö

- lause/virke päättövälimerkkeineen

- vuorosanaviivan käyttö

- yhdyssanat

- vokaalit ja konsonantit

- diftongit geminaatta, äng-äänne

- sanaluokat konkreettisesti integroiden esim. sanaluokkatalot.

- lauseen pääjäsenet, synonyymit, lainasanat alustavasti

Kielenkäyttötaidot - kirjaston käyttö

- tiedon etsinnän alkeet

- kirjallisuus, teatteri, viestimet kuten 1-2 luokilla

4_luokka

Itseilmaisun jatkuva kehittäminen esim. yhteinen projekti kuten 3.lk:lla

Suullisen ja kirjallisen esityksen syventäminen.

Käsiala

Kielen taidot - sanaluokat

- lauseen pääjäsenet subj. ja pred.

- synonyymit

- lainasanat

- sanojen johtaminen

- lyhenteet

- omistusliitteet

- verbin aikamuodot preesens/ imperfekti

Kielenkäyttötaidot - aakkostaminen

- tiedon hankintataitojen kehittäminen

45

- viestintäopetus esim. tutustumiskäynnit ja retket

- kirjaston hyväksi käyttö ja perustan luominen lukuharrastukselle esim.

tutustutaan 1-2 suomalaiseen kirjailijaa ja heidän tuotantonsa

5_luokka

Kielentuntemus Lausetyypit

- toteamus-, kysymys- ja käskylause

Lauselajit

- päälause ja sivulause

Lauseen rakenne

- subjekti ja predikaatti

Nominien taivutus

sanaluokat; pronominit ja partikkelit

luetteloina

- sijamuodot: nominatiivi, genetiivi

partitiivi, paikallissijat ryhmänä

Verbin taivutus

- alustavasti aikamuodot, persoonamuodot

Kielenkäyttötaidot

Kirjallinen ilmaisu

Oikeinkirjoitus

- iso ja pieni alkukirjain; kielet kansallisuudet,

aikakaudet

- yhdyssanat, yhdysmerkit

- pilkku pää- ja sivulauseessa

- lainausmerkit suoraan esityksessä

Tekstin _rakentaminen

- lauseiden yhdistely ja jaksotus

- erilaiset tekstit; kertomukset, selostukset,

kuvaukset, arvostelut...

Suullinen ilmaisu

- keskustelu, esittäminen, luova ilmaisu

Lukeminen

- luetun ymmärtäminen

asiatarkka, päättelevä, arvioiva ja luova lukeminen

- lukemisharrastusten kehittyminen, lisääntyminen ja

monipuolistuminen

- kirjastoon, elokuvaan, teatteriin tutustuminen

6. luokka

Kielentuntemus

46

Lausetyypit

- toteamus- ,kysymys- ja käskylause

Lauselajit

- päälause, sivulauselajit: konjunktio -, relatiivi-

ja kysyvä sivulause

Lauseen rakenne

- subjekti, predikaatti, objekti

Nominien taivutus

- kertaus: sanaluokat, sijamuodot: nom. gen.

part. paikallissijat

Verbin taivutus

- pääluokka: aktiivi ja passiivi

- tapaluokka: indikatiivi, imperatiivi

- aikamuoto: preesens, imperfekti

- luku ja persoona

Kielenkäyttötaidot

Kirjallinen ilmaisu

2.1.1_Oikeinkirjoitus

- opittujen taitojen kertaus

- tavallisimmat lyhenteet

- pilkku luettelossa

2.1.2_Tekstin rakentaminen

- lauseiden yhdistely ja jaksotus

- erilaiset tekstit; kertomukset, selostukset

kuvaukset, arvostelut...

Suullinen ilmaisu

- keskustelu, esittäminen, luova ilmaisu

Lukeminen

- luetun ymmärtäminen

asiatarkka, päättelevä, arvioiva, ja luova lukeminen

- lukemisharrastusten kehittyminen, lisääntyminen

ja monipuolistuminen

- kirjastoon, elokuvaan, teatteriin tutustuminen

Äidinkielen opetuksessa käytetään hyväksi turkulaisen Kulttuuripolun tarjontaa

mahdollisuuksien ja annettavien resurssien mukaan.

Maahanmuuttajien äidinkieli

Eri kieliryhmään kuuluvan oppilaan oman äidinkielen opetuksessa tuetaan

kielenkäyttötaitojen, ajattelun ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä sekä koko

persoonallisuuden ehyttä kasvua.

47

Vieraskielisillä oppilailla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoiseen opetuspalvelukeskuksen

keskitetysti järjestämään, kouluajan ulkopuolella tapahtuvaan oman äidinkielen opetukseen.

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat perusopetuksen

loppuun mennessä korkeatasoisen suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla.

Arviointi todistuksessa suomi toisena kielenä (S2).

6.2. Vieraat kielet

Vieraan kielen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä

viestintätilanteissa ja herättää kiinnostusta vieraita kulttuureita kohtaan. Opetuksen tehtävänä on

totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja myös arvostamaan

muiden kulttuurien elämänmuotoa. Koska kieli ja sosiaaliset kontaktit liittyvät kiinteästi toisiinsa,

kielenopetus kehittää myös oppilaan yhteistyökykyä.

Kielitaidon hankkiminen on vuosia kestävä, jatkuva ja aktiivinen prosessi ja tehokas oppiminen ja

taitojen automatisointi vaativat runsasta, monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua.

Jäkärlän koulussa on opiskellaan 3. luokalta alkavana A1-kielenä englantia.

Neljännellä luokalla alkava vapaaehtoinen A2-kieli on ruotsi.

A2-kielen ryhmä perustetaan mikäli oppilaita on vähintään 14.

3.vuosiluokka

Tavoitteet:

Oppilaan tulisi saavuttaa kehittyvän alkeistason puhumisessa. Lisäksi opetellaan kieltenopiskelun

tekniikkaa sekä seuraavanlaisia työtapoja:

1. parityöskentely

2. dramatisointi (läksykappale)

3. laulut (nivoutuvat opittuun ainekseen)

4. vihkotyöskentely

5. kielileikit (muistipelit, pantomimiesitykset…)

6. haastattelut

Pyritään oppimaan kieliopin alkeita:

1. apuverbien käyttö (be, can, do, have)

2. heittomerkki: omistus, lyhennemuoto (isn`t …jne)

3. prepositiot: paikka (in, on, under, behind), aika (on, at, in)

Suullisen kielitaidon painotus pyritään aloittamaan jo 3. luokan syksyllä. Edelleen tavoitellaan

myös oppilaan hallitsevan alkeellisten sanojen tunnistamista kirjoitetussa ja puhutussa muodossa.

OPPISISÄLLÖT

Aihepiirit: minä ja perhe, koti ja koulu, eläimet, värit, numerot

Rakenteet: kirjoitusjärjestelmä, verbin preesens, persoonapronominit, jne

Viestintä: helpohkon suullisen viestin välittäminen

4.vuosiluokka

Tavoitteet:

48

Lähtökohtana voidaan pitää 3. luokan keskeisimpien oppisisältöjen kertaaminen. Kielenoppimisen

eri osa-alueita tulee harjoitella monipuolisesti. Edelleen syvennetään aiemmin opittua

kielioppiainesta (do-apuverbi, imperfekti…).

Tavoitteena on lisäksi kulttuuritaitojen omaksuminen; oppilas tutustuu alustavasti oman

kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

OPPISISÄLLÖT

Sanasto ja aihepiirit: 3. luokan kertaaminen ja syventäminen, kellonajat, viikonpäivät, vaatteet,

harrastussanat, maiden nimiä, lukusanat, kohdemaan kulttuuri

Tilanteet ja viestintästrategiat: 3. luokan tilanteiden vahvistaminen, haastatteleminen, aakkoset,

koulupäivästä ja vapaa-ajasta kertominen

Rakenteet: 3. luokan aineksen vahvistaminen, päälauseen sekä kysymyksen muodostaminen,

kestopreesens, (ing-muoto), does-apuverbin erottaminen, yleis- ja kestopreesensin käytön ja erojen

ymmärtäminen, adjektiivin vertailua, epäsäännölliset monikot, prepositioita (paikka: in, on, behind,

under/aika: at, in, on/liike: to, from)

5. vuosiluokka

Tavoitteet:

Suullisen kielitaidon kohdalla pyritään kehittämään kommunikointitaitoja dialogien ja sekä

puhumistehtävien avulla. Edelleen korostetaan erityisesti ääntämistä, lauserytmin harjoittamista

sekä yleisesti hyväksyttyjä intonaatiomalleja.

Lisäksi suullista tuottamista kuten esimerkiksi kysymys- ja käskylauseiden intonaatio-mallien

hallitsemista pyritään arvioimaan vapaehtoisella lukukokeella, josta annetaan sanallinen arvio.

Edelleen kiinnitetään huomiota lukurytmiin, ääntämiseen sekä painotuksiin ko. kokeen aikana.

Oppilaita rohkaistaan lukemaan, painottamalla kokeen tuloksen voivan pelkästään kohottaa

arvosanaa, joka on muodostunut muista arvioinnin osioista.

Oppimateriaalien kohdalla oppilaan tulisi itsenäisesti osata käyttää oppikirjaa, sanakirjaa sekä muita

tiedonhankintavälineitä.

Rakenteiden kohdalla tulisi alustavasti hallita kielen kirjoitusjärjestelmä (kielialueen normiston

mukaan). Opiskelustrategiassa tulisi korostaa itsenäisempää kielen tuottamista, syvempää kielen

sääntöihin tutustumista, itsearviointia ja tavoitteen asettelua.

OPPISISÄLLÖT

Tilanteet ja viestintästrategiat: Tulisi vahvistaa edellisten vuosien tilanteita. Edelleen

painopistealueina tulisi olla matkustus, nähtävyydet, henkilötietojen kysyminen ja antaminen sekä

ohjeiden antaminen ja noudattaminen.

Sanasto ja aihepiirit: Edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, kuvaileminen ja vertailu,

sairaudet, ikäkaudelle ominaiset harrastukset ja vapaa-ajan viettotavat sekä kirjeen ja lyhyehkön

viestin kirjoittaminen. Lisäksi pyritään käsittelemään kaupungissa asumista sekä vahvistamaan

sanastoainesta, joka liittyy lähiympäristöön (tutut henkilöt, koti ja perheenjäsenet).

Rakenteet: Vahvistetaan edellisten luokkien ainesta; preesens, adjektiivin vertailuasteet,

persoonapronominien possessiivi- ja objektimuodot, järjestysluvut,. Lisäksi syvennetään

imperfektimuodon alkeita sekä pyritään selvittämään äidinkielen ja opiskeltavan vieraan kielen

yhtäläisyyksiä ko. rakenneaineksen kohdalla. Esitellään myös lauseessa esiintyvät ajanmääre

(-fraasit)

49

6. vuosiluokka

Tavoitteet:

Vanhaa ja aiemmin opittua kieliainesta tulisi vankentaa. Tavoitellaan jo omaa kirjallista tuottamista

(lyhyehköt ainekirjoitukset). Opetus pyritään integroimaan mm. maantieteeseen, historiaan ja

yleiseen kansainvälisyyskasvatukseen sekä yleislingvistiikkaan. Kansainvälisyyskasvatuksen

erityispainotuksena voidaan pitää ko. maiden puhutun kielen viitetaustaa.

Tavoitellaan myös pari- ja pienryhmätyöskentelyn sujuvaa käyttöä luokkatilanteessa. Uusien

sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissaan sekä sanojen ja sanontojen merkitysten

päättelyä asiayhteydestä.

Suullisen kielitaidon kohdalla pyritään kehittämään kommunikointitaitoja dialogien ja sekä

puhumistehtävien avulla. Edelleen korostetaan erityisesti ääntämistä, lauserytmin harjoittamista

sekä yleisesti hyväksyttyjä intonaatiomalleja.

Lisäksi suullista tuottamista kuten esimerkiksi kysymys- ja käskylauseiden intonaatio-mallien

hallitsemista pyritään arvioimaan vapaehtoisella lukukokeella, josta annetaan sanallinen arvio.

OPPISISÄLLÖT

Tilanteet ja viestintästrategiat: Vahvistetaan edellisten vuosien oppiainesta. Lisäksi korostetaan

suvaitsevaisuutta sekä erilaisuuden hyväksymistä sekä valmiuksia monikulttuurisessa yhteisössä

toimimiseen.

Sanasto ja aihepiirit: Kerrataan ja syvennetään edellisiä aihepiirejä. Lisäksi

Sanastokokonaisuuksien painopisteinä voidaan pitää erilaiset kulttuurit, luonto, uutiset, historia,

juhlat, teknologia sekä kansainvälisyys.

Rakenteet: Alemmilla luokka-asteilla opittujen rakennekokonaisuuksien vahvistaminen.

Painopisteenä imperfektin alkeiden kertaaminen. Edelleen tutustutaan futuuriin ja konditionaaliin

sekä selvitellään eri aikamuotojen keskinäisiä käyttäytymismalleja. Lisäksi monikkomuodon käytön

sovellukset ja asiayhteyden ymmärtäminen.

6.3. Matematiikka

Matematiikka 1-2 luokilla

Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matematiikan

käsitteiden ymmärtämiselle.

Lapsi saa kehittää matemaattista ajatteluaan ja ongelmaratkaisutaitojaan tuttujen,

matematiikkaa sisältävien tilanteiden yhteydessä konkreettisten ja toiminnallisten

menetelmien avulla.

Alkuopetuksen matematiikka on yhteydessä oppilaan matemaattisiin kokemuksiin ja

esiopetuksen matematiikkaan.

50

Matematiikassa määrien, muotojen ja lukujen tutkiminen etenee systemaattisesti luoden

kestävän pohjan oppilaan peruslaskutaitojen oppimiselle sekä myöhempien matematiikan

käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle.

Myönteinen suhtautuminen matematiikkaan syntyy ongelmien havaitsemisen, pohtimisen ja

ratkaisemisen ilosta ja onnistumisen kokemuksista. Yleiset tavoitteet

oppilas keskittyy kuuntelemaan ja kehittämään matemaattista ajatteluaan

oppilas oppii hyödyntämään oppimiaan matemaattisia tietoja ja taitoja arkipäivän tilanteissa

oppilas oppii ikäkaudelle soveltuvia peruslaskutaitoja

oppilas ymmärtää keskeiset matemaattiset käsitteet

Keskeiset sisällöt

Lukukäsite

1. luokka 2. luokka lukualue 0-100

yksinkertaisia lukujonoja

suuruusvertailu

lukumäärän, lukusanan ja

numeromerkinnän yhteys lukujen hajoittaminen

lukualue 0-1000

yksinkertaisia lukujonoja

suuruusvertailu

lukujen muodostaminen

murtoluvun käsitteen pohjustaminen

konkreettisin välinein lukujen hajoittaminen

Laskutoimitukset yhteen- ja vähennyslasku

yhteen- ja vähennyslaskujen

vaihdannaisuus ja liitännäisyys

kymmenylitys

päässälaskut

ongelmanratkaisuja

yhteen- ja vähennyslaskutaidon

varmentamista, kehittämistä ja

syventämistä

muistinumero ja lainaaminen

kertotaulut 1-5

jakolaskun alkeet

päässälaskut

ongelmanratkaisuja

Geometria kaksiulotteisiin muotoihin tutustuminen

(neliö, kolmio, ympyrä, monikulmio)

kolmiulotteisiin muotoihin tutustuminen

(pallo, särmiö, lieriö, kartio)

kuvioiden jäljentämistä

geometriset peruskäsitteet (piste, suora)

kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen

tunnistamista ja nimeämistä

geometriset peruskäsitteet (jana, kulma,

säde, murtoviiva)

symmetrisyys

Mittaaminen

51

mittaamisen periaate

pituus (cm)

kello (tasat, puolet)

yksinkertaiset rahalaskut hinta

pituus (m)

massa (g, kg)

tilavuus (dl, l)

yksinkertaisia muunnoksia

kello (neljäsosatunti, vaille ja yli)

rahalaskut

mittatulosten arviointia mittavälineiden käyttö

Tietojen käsittely, tilastot tietojen etsimistä laskutarinatehtävistä

yksinkertaisten taulukoiden ja

diagrammien tulkitsemista

yksinkertaisten diagrammien

täydentämistä

1. luokalla opittujen tietojen ja taitojen

varmentamista, kehittämistä ja

syventämistä

HUOM ! Kuvaus oppilaan hyvästä matematiikan osaamisesta 2. luokan päättyessä (liite 6).

Matematiikka 3-6 luokilla

Yleiset tavoitteet

oppilas keskittyy kuuntelemaan ja kehittämään matemaattista ajatteluaan

oppilas oppii hyödyntämään oppimiaan matemaattisia tietoja ja taitoja arkipäivän tilanteissa

oppilas oppii ikäkaudelle soveltuvia peruslaskutaitoja

oppilas ymmärtää keskeiset matemaattiset käsitteet


Luvut ja laskutoimitukset

3.lk

- Kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-9 999, kellonaika pistemerkintänä

varmennetaan

- Lukujen luokittelua ja järjestämistä

- Yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla, nollan yli lainaaminen

- Kertotaulut 2-10, kertolaskua allekkain (1-numeroinen kertoja)

- Sisältöjako ja ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla

- Murtoluvun ja sekaluvun käsite, Samannimisten murtolukujen suuruusvertailu

- Desimaaliluvun käsite, kymmenes- ja sadasosat

- Murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys

- Laskutoimituksen vastauksen tarkistaminen, pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi

- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä

4.lk

- Kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-99 999


- Yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain (2-numeroinen kertoja)

- Jakolaskualgoritmi, 1-numeroinen jakaja (jakokulma)

- Samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua

52

- Desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain

- Pyöristäminen tuhansiksi ja kymmentuhansiksi

- Lämpömittari, negatiivisen kokonaisluvun käsite, tutustuminen koordinaatistoon

- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista

5.lk

- Kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-100 000 000, 60-järjestelmä (aikojen

yksikkömuunnoksia)


- Yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä

- Kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä

- Jaollisuus (luvun jakaminen tuloksi), jakolaskualgoritmi, 2-numeroinen jakaja

- Murtoluvun supistaminen, murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla

- Desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla, tuhannesosat

- Prosenttiluvun käsite ja yhteys murtolukuun ja desimaalilukuun

- Pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi, desimaaliluvun pyöristäminen

- Koordinaatiston käyttöä

- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen jollain systemaattisella menetelmällä

6.lk - Luonnolliset luvut:

kymmenjärjestelmän varmentaminen

lukualueen laajentaminen miljardeihin

lukujen luokittelua ja järjestämistä

- Suhde:

Jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin)

- Kokonaisluvut:

koordinaatiston käyttöä geometriassa

- Rationaaliluvut:

murtoluvun laventaminen

erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua

mutoluvun kertominen murtoluvuilla

desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla

- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä

- Prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku

- Potenssin käsite

- Laskimen käyttöä

Algebra

3.lk - Lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen

- Helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

4.lk - Lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen

- Helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

- Lausekkeen käsite, lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen, sulkeiden käyttö, lausekkeen

arvon lakeminen vaiheittain

- Helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä

5.lk

53

- Lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen

- Säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ja tutkimista

- Harjoittelua lausekkeiden käytöstä

- Yhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä

6.lk - Lausekkeen sieventäminen, moninkertaiset sulkeet, yhtälöiden ratkaisun etsiminen

päättelemällä

Geometria

3.lk - Suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun ja pienennetyn ruudukon avulla

- Peilauksia suoran suhteen, symmetria

- Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat

- Erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu, nelikulmioiden luokittelua

- Monikulmion piiri

- Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu

- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen

- Pituuden yksiköt, cm,m ja km, massan yksiköt g ja kg, tilavuuden yksiköt dl ja l, ajan

yksiköt min, h,d, vk, kk, a

- Arviointiharjoittelua

4.lk - Suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla

- Symmetria suoraan suhteen, peilaus pisteen suhteen välineillä havainnollistamalla

- Ympyrä ja sen osat

- Kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan

- Kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja

tylppäkulmainen)

- Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen

- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen

- Massan yksiköt (tonni)

- Ajan yksiköt (sekunti)


5.lk - Yhdenmuotoisuus ja piirroksen mittakaava

- Yhtenevyys konkreetein välinein ja piirroksin

- Ympyrän piirtäminen harpilla

- Kulman yksikkö, aste, kulman mittaaminen ja kulmien luokittelua

- Kolmion ja nelikulmion kulmien summa

- Nelikulmion ja kolmion pinta-ala

- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen, yksikköjärjestelmät

- Pituuden yksikköjärjestelmä (myös dm, dam,hm), massan yksikköjärjestelmä (myös mg,

cg,dg,dag,hg), tilavuuden yksikköjärjestelmä (myös ml, cl), Pinta-alan yksiköt mm2,

cm2,dm2,m2,a, ha ja km2


6.lk - Mittaamisen periaatteen vahvistaminen, kartan mittakaava, mittakaavan laskeminen

- Yksinkertaisia geometrisia konstruointeja, suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus

54

- Tilavuuden yksiköt mm3, cm3, dm3, m3, litran ja kuutiodesimetrin yhteys, ajan yksiköiden

koonti, pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen, mittaustuloksen arviointia, tuloksen

pyöristäminen

Tietojenkäsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

3.lk

- Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista taulukoista ja diagrammeista, pylväsdiagrammien

piirtäminen ja tulkitseminen, taulukoiden tulkintaa (esim.välimatkataulukko)

4.lk - Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista , taulukoista ja diagrammeista, pylväsdiagrammien

piirtäminen ja tulkitseminen, viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen,

lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen

- Koordinaatistoon tutustuminen

5.lk - Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, diagrammien piirtämistä

ja tulkintaa

- koordinaatiston käyttöä

- Tietojen luokittelu ja järjestäminen, keskiarvon käsite ja laskeminen, tyyppiarvon ja

mediaanin käsitteiden pohjustaminen

- Kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta,

varmaa)

6.lk Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, sektoridiagrammin tulkinta,

klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen

6.4. Ympäristö- ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontieto 1-2 luokilla

Esiopetuksessa oppimisen pohjana ovat lapsen omat kokemukset, elämykset ja havainnot

luonnonilmiöistä ja lainalaisuuksista.

Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, fysiikan, kemian, maantiedon, historian ja

terveystiedon tiedonrakenteista koostuva oppiaineryhmä.

Kestävän kehityksen ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset periaatteet ovat keskeisiä

opetuksessa.

Yleiset tavoitteet

Oppilas tutustuu ajankohtaisiin tapahtumiin luonnossa ja ympäristössä oman

kehitystasonsa mukaisella tasolla.

Oppilas tekee havaintoja ympäristöstään, kuuntelee ja keskustelee havainnoistaan.

Oppilasta ohjataan ongelmanratkaisuun ja yleisten päätelmien tekemiseen oppilaan

omien havaintojen perusteella.

Oppilas harjoittelee lisätiedon etsimistä lähdekirjojen ja muiden lähdemateriaalien

kanssa

55

Oppilasta kannustetaan pitkäjänteiseen työskentelyyn, kriittisyyteen ja

kekseliäisyyteen.

Opetukseen sisältyy kestävän kehityksen ajatus. Keskeiset sisällöt

Vuodenaikojen vaihtelut luonnossa

- syksy (sato, eläimet, kasvit)

- talvi (eläimet, luonto)

- kevät (siemenestä kasviksi, luonto, eläimet)

Aineita ympäristössä

- kivi, metalli, puu

Vesi

Ilma

Elollinen ja eloton luonto

Avaruus ja aika

- avaruus, aurinko, kuu, planeetta

- aurinkokunnan planeetat

- maa, maapallo, Suomi

Kartta

- oman luokan kartta

- koulun kartta

- säähavaintoja / sääkartta

Ihminen

- elinkaari ja keho Liikenne ja turvallisuus

Ympäristö- ja luonnontieto 3-4 luokilla

Tavoitteet: Oppilas oppii tuntemaan erityisesti oman lähiympäristönsä sekä sen kasvi-, eliö- ja

eläinkuntaa (esim. Jäkärlä – Maarian tyyppikasveina: käenrieska, kevätesikko ja pähkinäpensas).

Lisäksi oppilas tutustuu oman alueensa maa- ja puutarhatalouteen.

KESKEISET SISÄLLÖT

Eliöt ja elinympäristöt

• elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet

• erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin

• oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja

• luonto eri vuodenaikoina

• kasvien ja eläinten elämänvaiheita

• ruoan alkuperä ja tuottaminen

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

• oma lähiympäristö, retkiä lähiluontoon

• vuorokauden- ja vuodenajat

• maaston keskeiset piirteet ja kartta

• kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta

56

• Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä

• ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu

• lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä

• yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen

• magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä

Ympäristön aineita

• arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys

• ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus

• veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa

Ihminen ja terveys

• ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään

• omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset

• sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet

• perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle

Turvallisuus

• kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 128

• sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot

Oppilas

• osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin

• osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella

• osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön

• osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa

• osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt Oppilas

• ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

• tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

• tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan

• osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

• ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien

57

selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

• osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa

• oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden

• ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. oman elinpiirin kasvi ja eläinlajien havainnointia eri vuodenaikoina.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä

Oppilas

• osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina

• osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä

• osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta

• osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

• tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen 129

• tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

• osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa

• ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

• tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakkaja alkoholituotteita

• osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveys Oppilas

• osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja

• tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

• osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

• osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

Turvallisuus Oppilas

• osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

• tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei

58

• tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

6.5. Biologia ja maantieto

VUOSILUOKAT 5–6

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luon130

nonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Kestävän kehityksen huomioiminen biologian ja maantiedon opetuksessa on keskeistä.

Oppilasta ohjataan arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä

vaikutuksia ympäristöön, omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

ja nauttimaan luonnosta.

Opetuksessa käytetään alusta alkaen biologian ja maantiedon ilmiöitä kuvaavia

ja selittäviä käsitteitä sekä hyödynnetään monipuolisen oppimateriaalin lisäksi

koulun lähiluontoa, Turun alueen tutustumiskohteita ja yhteistyötahoja.

Oppilasta ohjataan etsimään ajankohtaista tietoa internetistä ja seuraamaan eri

tiedotusvälineitä. Oppilasta ohjataan mediakriittisyyteen pohtimalla asioiden käsittelytapoja

sekä tietojen oikeellisuutta eri lähteissä.

TAVOITTEET Oppilas oppii

• tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä

• hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä

• liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa

• ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta

• kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa

• tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

• arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta

• pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

59

liittyviä kysymyksiä

• ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset

• laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä

• hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön

• ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla

• perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. KESKEISET SISÄLLÖT

Eliöt ja elinympäristöt

• lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu

• eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö 131

• kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen

• elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

• ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset

• oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu

• ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

Luonnon monimuotoisuus

• luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

Eurooppa osana maailmaa

• Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva

• Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

• maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot

• sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä

• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

• osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa

• osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia

• tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristöt Oppilas

• tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

• tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla

• osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla

• ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän

60

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas

• osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

• osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä 132

• osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

• tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

Karttataidot Oppilas

• osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja

• osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä

• osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaa Oppilas

• tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas

• tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet

• tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

• osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä

• osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. Koulun maahanmuuttajaoppilaiden kulttuureihin tutustuminen.

6.6.Fysiikka ja kemia

VUOSILUOKAT 5–6

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan

61

terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Opetuksessa käytetään fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä alusta alkaen,

opitaan turvalliset työskentelytavat sekä kierrätyksen ja energian säästön merkitys.

Opetuksessa suositaan ryhmätyöskentelyä. TAVOITTEET Oppilas oppii

• työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita

• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta

• tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita

• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia

• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä

• ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden. KESKEISET SISÄLLÖT

Energia ja sähkö

• lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus

• erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat

Luonnon rakenteet

• Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä

• turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen

• Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas

Aineet ympärillämme

• ilman koostumus ja ilmakehä

• veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen

• maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä

• elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö

• vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

• osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita

• osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin

• osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

• osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen 139

• osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien

62

kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa

• osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö Oppilas

• tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen

• tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteet Oppilas

• osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä

• osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä

• tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta

• osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämme Oppilas

• tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä

• osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan

• osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista

• tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta

• tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

6.7. Evankelis-luterilainen uskonto

Esiopetuksessa tunnustuksellinen uskonnon opetus on kertovaa ja eettisyyteen kasvattavaa.

Uskonnon opetuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden

pohjalta oppilas voi rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään.

Oppilas tutustuu oman uskontonsa pääkohtiin.

Uskonnonopetuksen avulla kehitetään oppilaan kykyä kunnioittaa toisen vakaumusta

tutustumalla lähiympäristössä esiintyviin näkemyksiin ja muiden uskontojen tapoihin.

Yleiset tavoitteet alkuluokilla

yhteistyö seurakuntien ja kirkollisten yhteisöjen kanssa (mm. päivänavaukset,

jumalanpalvelukset, musiikkitilaisuudet)

63

mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä kirkkoihin ja tutustuminen kirkkotaiteeseen sekä

kirkkomusiikkiin

ikäkauden mukaisten jokapäiväisen elämän tilanteisiin liittyvien tarinoiden ja kertomusten

avulla tuetaan oppilaiden kehittymistä omien tunteidensa hallitsemisessa ja kasvamista

empatiaan

kristilliseen valoisaan elämänkatsomukseen liittyvän turvallisuuden korostaminen

moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksyminen ja suvaitseva suhtautuminen

Evankelis-luterilainen uskonto

1. Eettisyyteen ja suvaitsevaisuuteen kasvaminen,

toisen ihmisen ja luonnon kunnioittaminen, vastuulliset valinnat

1.-2. lk Arkipäivän tilanteissa , keskustelut, päivänavaukset

1. Olemme erilaisia

2. Hoidamme Jumalan luontoa

3. Anteeksi

4. Kiusaaminen

5. Oma ja toisen oma

6. Riita ja sopiminen

7. Ystävät

8. Autamme

9. Kateus

10. Tyytyväisyys

11. Totta vai valhetta

12. Omatunto

2. Raamatun kertomuksia ja opetuksia

1. lk 2. lk

Ihmeteot

1. Opetuslapset

2. Pietarin kalansaalis

3. Jeesus tyynnyttää myrskyn

4. Jeesus parantaa

5. Jeesus parantaa halvaantuneen

6. Bartimeus

7. Ruokkimisihme

8. Sakkeus

Vertaukset

1. Laupias samarialainen

2. Tuhlaajapoika

3. Kaksi rakentajaa

4. Armoton palvelija

5. Kaksi rukoilijaa

6. Hyvä paimen

3. Luterilaisen kirkon elämää

( yhdessä Maarian seurakunnan kanssa)

1. lk 2. lk

- kirkkovuosi eheyttäen vuoden kulun mukaan

(joulu, pääsiäinen, jne.)

- seurakunta oppilaan elämässä (-kerhot)

- kaste

- kirkossa käynti (kirkkotavat)

- Raamattu, pyhä kirja

- Vanha testamentti, Samuel

- Uusi testamentti, vertauksia ja opetuksia

- Kirkko, rakennus, seurakunta, jumalanpalvelus

- Isä meidän - rukous, Heran siunaus

- Elämän päättyminen

- Lähetystyö, lähetyskäsky

Virsiä ja hengellisiä lauluja

Perusopetuslain 13§:n mukaan opetus tulee järjestää sen mukaan, mihin uskonnolliseen

yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat

oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän

uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen

järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.

64

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Tavoitteet

Oppilas

- saa omaan uskontoonsa liittyvää opetusta lainsäädännön suomissa puitteissa

- oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden,

ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja

muiden elämässä

- oppii antamaan arvoa erilaisuudelle ja oppii ymmärtämään myös muiden kulttuurien

uskonnollisia perintöjä ja vaatimuksia

- tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

- tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin

- ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden

- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan

- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-

uskonnollisiin katsomuksiin

- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä

kristillisen etiikan soveltamista

- yhteistyö Maarian srk:n kanssa kaikilla luokka-asteilla

1. – 2. lk. Tutustutaan seurakunnan työntekijään esim. vierailuilla kotimäessä,

seurakunnan kerhoissa, askartelemalla yhdessä pellon siunaus

1. - 6.lk. Seurakunnan työntekijä käy koululla pitämässä aamunavauksia, johon oppilaat

osallistuvat omalla panoksellaan.

Tutustuminen hartaustapoihin ja pappiin

- Adventtihartaus

- Joulukirkko

- Pääsiäishartaus tai pääsiäisvaellus

- Keväthartaus

3. LUOKKA

1. Vanha testamentti

- Israelin kansan vaiheita:

Aabraham

Jaakob

Joosef

Mooses

2. Kymmenen käskyä

3. Paimenpsalmi

4. Herran siunaus

4. LUOKKA

1. Isä meidän- rukous

2. Jeesuksen elämäkerta joulusta taivaaseen astumiseen

3. Jeesus ihmisten keskuudessa

- parantaja

65

- opettaja

4. Seurakunnan toimintaa, kirkolliset toimitukset, jumalanpalvelus, diakonia ja toiminta

seurakunnan jäsenenä.

5. LUOKKA

1. Jeesuksen keskeisten opetusten käsitteleminen ja ymmärtäminen

2. Kristillisen kirkon synty ja leviäminen

3. Apostolien teot

4. Kirkkovuosi, kirkkovuoden juhlat

5. Lähimmäiset lähellä ja kaukana

6. Toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, suvatsevaisuus muita kirkkoja, uskontoja ja

vähemmistöjä kohtaan.

7. Eettisyyteen kasvaminen: kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky.

8. Hyvän osaamisen kuvaus 5. luokan päättyessä, katso KOPS.

6. LUOKKA (2 viikkotuntia)

1. Kristinusko eri maanosissa

historiaa, tapahtumia ja henkilöitä

2. Kristikunta ja kirkkokunnat

3. Kristittynä Suomessa

4. Lähetystyö

5. Uskonto tasa- arvon toteuttajana

- kansainvälisyyskasvatus

- perhekasvatus

- ympäristökasvatus

6.8. Elämänkatsomustieto

Esiopetuksessa elämänkatsomustietokasvatusta toteutetaan eriyttämällä huoltajan

vakaumusta kunnioittaen.

Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille.

Oppilasta ohjataan arvostamaan itseään, oman perheensä elämänkatsomusta sekä näkemään

erilaisuus voimavarana.

Elämänkatsomustietoa opetetaan uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, joiden huoltajat

ovat halunneet, ettei lapsi osallistu koulun yleiseen uskonnonopetukseen.

Tavoite on:

1. Arvostaa oman perheen elämänkatsomusta ja ymmärtää lähiympäristön näkemyksiä ja eri

uskontokuntien tapoja.

2. Ymmärtää suomalaisten juhlapyhien sisältö.

3. Edistää hyvinvointia omassa yhteisössä.

4. Ymmärtää, että kukin rakentaa omilla valinnoillaan omaa sekä yhteistä tulevaisuutta.

5. Edistää kestävää kehitystä elinympäristössä

Elämänkatsomustietoa opetetaan uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, joiden huoltajat ovat

halunneet, ettei lapsi osallistu uskonnonopetukseen. Oppilasta ei ohjata omaksumaan mitään tiettyä

elämänkatsomusta, vaan autetaan häntä itse löytämään hyvän elämän perusteet.

66

ET- ryhmässä saattaa olla oppilaita eri luokka- asteilta, jolloin opetusta voidaan antaa vuorokurssin

periaatteella. Eri vuosiluokkien oppilaat harjoittavat näin vuorovaikutustaitoja, yhteistyötä ja

auttamista eri-ikäisten kanssa. Opetusta eriytetään syventäen sisältöjä oppilaan ikätason mukaisesti.

Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisen kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa

elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi,

vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Opetuksen ydintehtävänä on tukea

oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja

maailmankuvaansa.

VUOSILUOKAT 1- 5

sisällöt:

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

- toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen

- hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

- ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

- oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,

rikkaus ja köyhyys maailmassa

- ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja

syrjintä

- hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri- identiteetti

- kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet

- erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

- suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman

kulttuuriperintö

- elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja

maailmankatsomuksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet

- yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus,

kultainen sääntö

- lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

- tasa- arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

- etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni

eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma

- ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa

- elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,

elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

- luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys

ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö

6. LUOKKA (kaksi viikkotuntia)

sisällöt:

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

67

- politiikka yhteisten asioiden hoitamisena

- kansalaisjärjestöjen toiminta

- kestävä kehitys (määritelmä, toiminnan tasot, kierrätys yms.)

Katsomusten maailma

- suomalainen muinaisusko

- suomalainen kristinusko (luterilaisuus, ortodoksisuus)

- suomalainen uskonnoton ajattelu

- oman maailmankuvan rakentuminen

Kulttuuri

- kulttuuri ja yhteisö

- ihminen ja luonto

- suomalainen kulttuuri

- nuorisokulttuurit

Etiikka ja hyvä elämä

- kultainen sääntö

- YK:n ihmisoikeuksien julistus

- suvaitsevaisuus ja siihen liittyvät teemat

- nuorten elämän ongelmien pohtimista

Tulevaisuus

- haaveet

- oppilaiden tulevaisuuden kysymyksiä

6.9.Historia

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa

käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että

oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään

sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa

identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja

aineellisen työn arvoa.

Historian opetukselle ja opiskelulle on Turussa ainutlaatuiset puitteet. Elämmehän

seudulla, jossa on asunut ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan. Turussa voimme seurata

historiallista kehitysprosessia aina esihistoriasta nykypäivään: Vartiovuoren rinteessä

olevat veden korkeutta eri aikoina osoittavat taulut antavat käsityksen tuhansien

vuosien aikana tapahtuneesta maantieteellisestä muutoksesta. Edeltävien sukupolvien

henkisen ja aineellisen työn saavutukset konkretisoituvat mm. alueen

muinaisjäännöksissä, historiallisissa rakennuksissa, museoissa, ihmisten

elämäntarinoissa sekä nykyään Turussa toimivissa instituutioissa ja yrityksissä.

Muinaisesta jokisuuhun syntyneestä kauppapaikasta on kehittynyt vireä ja

nykyaikainen kaupunki.

VUOSILUOKAT 5–6

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas

historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja

eräisiin historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen

68

vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian

toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

Turussa historiaa opiskellaan viidennellä vuosiluokalla vähintään kaksi viikkotuntia

ja kuudennella vuosiluokalla vähintään yksi viikkotunti.

Turussa on hyvät mahdollisuudet käyttää museoita oppimisympäristöinä. Turun

museot tarjoavat kaupungin kouluille opetuspalveluita. Maakuntamuseon

museoyksiköistä Turun linna, Kuralan Kylämäki, Qwenselin talo ja Luostarimäen

käsityöläismuseo sopivat tutustumiskohteiksi viidennen ja kuuden luokan oppilaille.

Aboa Vetus –museo esittelee Turun historiaa halki vuosisatojen. Forum Marinumissa

on mahdollista perehtyä merenkulun historiaan. Turun tuomiokirkko ja sen museo

kertovat kirkon vaiheista ja kirkollisesta elämästä. Tutustumiskäynnit resurssien

mukaan.

6.10. Musiikki

Musiikki 1-2- luokilla

Esiopetuksessa yhdessä koettu ja tuotettu musiikki on arvokas minuutta vahvistava kokemus.

Opetuksen tehtävä on innostaa musiikilliseen ilmaisuun ja toimintaan. Keskeistä on yhdessä

tekeminen ja hyvän oppimisympäristön luominen.

Musiikin peruskäsitteet rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, tempo, rakenne ja sointiväri

tulevat tutuiksi laulaen, liikkuen, soittaen ja kuunnellen. Yleiset tavoitteet

Oppilas

omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja –tietoja

oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen,

soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin

oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja aktiivisesti

tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin


terveen äänenkäytön perusteet

lastenlaulut, laululeikit, vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät laulut, oman ja muiden maiden

kulttuurien kansanmusiikki

rytmi- ja melodiasoittimilla soittamista

monipuolista musiikin kuuntelua

musiikin peruskäsitteisiin tutustumista kuunnellen ja laulaen, soittaen ja liikkuen

Musiikki 3-6 luokilla

69

Oppilas:

- saavuttaa musiikillisen ilmaisun perustietoja ja –taitoja

- oppii ymmärtämään musiikin merkitystä yksilön, yhteisön, kansallisen ja

kansainvälisen kulttuurin luojana ja välittäjänä

- kykenee sekä yksin että ryhmässä vastaanottamaan ja ilmaisemaan musiikkia

- oppii kriittisesti arvioimaan kuulemaansa

- tuntee eri aikakausien musiikkia

- oppii musiikkia leikinomaisesti iloisen yhdessäolon sekä ryhmässä toimimisen avulla

- oppii musiikin tekemisen tekniikkaa ja tutustuu erilaisiin soittimiin

VUOSILUOKAT 3- 4

Pääpaino yhteislaulutaitojen kehittämisessä. Harjaannutaan käyttämään luontevasti omaa ääntä ja

ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin.

Musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja

kokemusten kuvailua.

Musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon –

liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä.

Laulu- ,soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden

maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista.

Tutustutaan sinfoniaorkesterin soittimistoon.

Teoria: Viivasto, nuottien ja taukojen kestokäsite, G- avain, tahtijako, tasa- ja kolmijakoisuus sekä

duurin ja mollin ero.

VUOSILUOKAT 5- 6

Yhteislaulun ja kuorolaulun kulttuureihin perehtyminen kuuntelun sekä ensisijaisesti omakohtaisen

innovaation pohjalta.

Polyfoniseen ilmaisuun tutustumista yhteislaulussa esimerkiksi kaanoneita käyttäen.

Pyritään ymmärtämään erilaisia musiikillisia ääniympäristöjä mahdollisimman

ennakkoluulottomasti ilman ns. kaupallisen nuorisomusiikin dominoivaa painolastia.

Opetellaan tunnistamaan ja erottamaan eri musiikin lajeja sekä eri aikakausien ja kulttuurien

musiikkia. Tutustutaan keskeiseen suomalaiseen musiikkiin ja Suomen musiikkielämään.

Teoria: Dynamiikkatermistö, intervallit, C, G ja F- duuriasteikot + am, em ja dm- asteikot, joiden

yhteydessä selvitetään sävellajien merkitys ja korotus- , alennus- ja palautusmerkin käyttö.

6.11. Kuvataide

Kuvataide 1-2 luokilla

Esiopetuksessa lasta tutustutetaan taiteen maailmaan ja kannustetaan rikkaaseen ilmaisuun,

omaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.

Taide on kokonaisvaltaisesti vaikuttava kokemus, jossa yhdistyvät elämyksellisyys, luovuus,

ongelmanratkaisu ja oivallus.

70

Opetuksen perustan muodostavat kuvan tekemisen perustaitojen opetteleminen sekä

kuvataiteeseen tutustuminen. Yleiset tavoitteet

Oppilas tutustuu erilaisiin materiaaleihin piirtämällä, maalaamalla, värittämällä ja

muotoilemalla.

Oppilas ilmaisee luovasti tunteitaan ja ajatuksiaan muodoin ja värein.

Oppilas tutustuu taiteeseen ja kuvalliseen viestintään.

Kuvataiteen aihepiirit pyritään liittämään mahdollisuuksien mukaan muihin

oppiaineisiin.

Oppilasta kannustetaan töiden huolelliseen viimeistelyyn.


pääväri ja välivärit

- värien sekoittaminen (lämpimät / kylmät)

muodot (ympyrä, neliö, kolmio, jne.)

iso / pieni

lähellä / kaukana

Piirros-/maalaustekniikat: lyijykynä, puuväri, vesiväri, peiteväri, painanta

Paperitekniikat: revintä, liimaus, leikkely, taittelu

Muovailutekniikat: savi ja muovailumassa

Kuvan käsittelyn alkeita.

Koulun taidenäyttelyyn osallistuminen.

Kuvataide 3-6 luokilla

Yleiset tavoitteet

- kehittää oppilaan mielikuvitusta

- tukea oppilaan kuvallista ajattelua

- kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä

- antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun

- opettaa ymmärtämään taidetta, kuvamediaa ja visuaalista ympäristöä

- luoda henkilökohtainen suhde taiteeseen

- opettaa ymmärtämään omaa kulttuuria ja vieraita kulttuureita

Turkulaista Kulttuuripolkua hyödynnetään mahdollisuuksien ja resurssien mukaan.

Keskeiset sisällöt:

3. – 4. lk

Kuvailmaisu

- värioppia syventäen

- erilaisia tekniikoita pintojen toteuttamiseen

- yksinkertaisia painantatapoja

- ”työvälineoppia”

71

Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen

- taidekirjojen antia

- turkulaisen Kulttuuripolun hyödyntäminen

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- muovailua eri materiaalein

- rakentelua ( esim. pahvi- ja jätemateriaalitöitä)

- luokan ja koulun taidenäyttelyt

- turkulaisen Kulttuuripolun hyödyntäminen

Media ja kuvaviestintä

- Käytetään hyödyksi esim. Kulttuuripolun tarjoamia elokuvia

- tutustutaan lehtien kuvitukseen myös informaatiomielessä


5. – 6. lk

Kuvailmaisu

- värioppia syventäen ( esim. vastavärit, kontrastit ja harmonia )

- piirustustekniikkaa ( esim. viiva, pintarakenne, tila, valo ja varjo, sommittelu )

- painantaa

Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen

- käytetään Kulttuuripolun antia

- tutustutaan eri kulttuureihin

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

- kiinnitetään huomio oman luokkatilan ja koulun viihtyisyyteen

- savimuotoilua

- rakentelua esim. luonnonmateriaaleista

Media ja kuvaviestintä

- mainonnan maailmaa

- tiedottava kuva esim. juliste

- taidekuvat muokkauksen kohteena

- kuvankäsittelyohjelman hyödyntäminen

6.12. Käsityö

Käsityö 1-2 luokilla

Esiopetuksen käsityökasvatuksessa lapsi kehittää kädentaitojaan, ratkoo ongelmia,

oivaltaa, onnistuu ja löytää työn loppuun suorittamisen ilon.

Käsityö tukee oppilaan luovaa, esteettistä, tiedollista ja taidollista kehittymistä.

72

Käsityö kehittää oppilaan hienomotoriikkaa, kykyä työskennellä suunnitelmallisesti,

pitkäjänteisesti ja omatoimisesti sekä arvioida omaa työskentelyään.

Keskeistä käsityökasvatuksessa on tutustuminen arkipäivän elämän hyödyllisiin ja

tärkeimpiin tekstiilityön ja teknisen työn materiaaleihin, työvälineisiin ja työtapoihin.

Yleiset tavoitteet:

Oppilaalle annetaan virikkeitä, jotta hän työskennellessään kykenee keksimään,

ajattelemaan, etsimään ratkaisuja ja iloitsemaan työskentelystään ja tuotoksestaan.

Oppilaan hienomotorisia taitoja ja silmän ja käden yhteistyön taitoja kehitetään.

Oppilaan visuaalista havaitsemista kehitetään (esim. pituus, väri, suunta, ulottuvuus,

muoto).

Oppilas tutustuu erilaisiin materiaaleihin leikkaamalla, tunnustelemalla, liimaamalla,

repimällä, ompelemalla, pujottelemalla ja solmimalla.

Oppilasta harjoitetaan toimimaan sanallisen, kuvallisen ja kirjallisen ohjeen

perusteella.

Oppilasta kannustetaan keksimään uusia ideoita ja ratkaisumalleja työskentelyn

kuluessa.

Opetetaan arvostamaan omaa ja muiden työtä.


lankamaiset materiaalit

- nauhamaiset työt esim. letitys, solmu ja sormivirkkaus

- lankatyöt, tupsut, silmut

- pujottelutyöt

kangastyöt

- erityyppisiä kankaita leikataan ja liimataan

- kankaalle ommellaan helppoja töitä etupistoin, vohvelikangaspujotus

- eriyttäen käytetään myös vaikeampia pistoja (esim. pykä-, liitos-, risti-

ja ketjupistot)

tekstiiliaskartelutyöt

- kankaanpainantaa erilaisin materiaalein (esim. sabloona, peruna,

tekstiililiidut tai tussit)

tekniset askartelutyöt

- tutustutaan mahdollisuuksien mukaan tekniseen työhön liittyviin

materiaaleihin esim.

- liimaamalla, maalaamalla, sahaamalla puuainesta

- rakentelemalla

- taivuttelemalla ja muotoilemalla ohuita metallilankoja

askartelutyöt

- paperityöt, opetellaan leikkaamaan, liimaamaan, rypistämään,

repimään paperia

73

- pahvi- ja kartonkityöt (opetellaan rakentamaan pahvista ja kartongista

erilaisia töitä)

- massa- ja luonnonmateriaalityöt

- muut materiaalit esim. mosaiikki, jätemateriaali, helmet

Käsityö 3-4 luokilla

Vuosiluokilla 3 - 4 kaikki opiskelevat sekä tekstiilityötä että teknistä työtä puoli vuotta

lukuvuodessa. Vuosiluokilla 5 - 6 kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus painottua joko

tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Painotus toteutetaan niin, että tammi -helmikuussa on

vaihtojakso, jonka aikana oppilaat syventävät ja kartuttavat tietojaan ja taitojaan käsityössä.

Vaihtojakson jälkeen oppilaat jatkavat aiemmin tehdyn valintansa mukaan painottuen joko

tekniseen työhän tai tekstiilityöhön.

Oppilas:

- oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia

materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä.

- arvostaa kädentyöhön perustuvaa sivistystä

- omaksuu jokapäiväisen elämän edellyttämiä tietoja ja taitoja

- hallitsee kokonaisuuksia

- oppii pitkäjänteistä työntekoa

- osaa arvioida ja valita

- pohtii ja toimii kriittisesti, järkevästi, eettisesti ja ekologisesti

- oppii työskentelemään itsenäisesti työyhteisön jäsenenä

- kykenee selviytymään muuttuvassa maailmassa

- ylläpitää ja kehittää suomalaista esine- ja käsityökulttuuria

- tuntee teknologiaa, suunnittelua, valmistusta, käyttöä ja kierrätystä

6.13. Tekstiilityö

3. luokka

Ompelu

- koneen osat

- langan pujotus

- puolaus

- koneen säädöt

- eteen - ja taaksepäin ompelu

- sik sak

- reunan huolittelu

- yhdyssauma

- päärme

- päällikeompelu

- kuvion suunnittelu/ kaava

Mahdollista kausiaskartelua erilaisin työtavoin.

74

4. luokka

Edellisten lisäksi

Neulominen

- Silmukan luominen

- edestakaisneule

- päättäminen

- oikea silmukka/ nurja silmukka

Suunnittelu

Mittaaminen

Kaavojen piirtäminen

leikkaaminen

Tutustuminen eri materiaaleihin ja vaatehuoltoon

Mahdollista kausiaskartelua erilaisin työtavoin.

5. luokka

Edellisten lisäksi

- Suunnittelua yksin ja ryhmissä

Ompelu

- ompelukoneen hallinta

- työn suunnittelu

- mittaaminen

- kaavojen piirtäminen

- työjärjestys

Virkkaaminen tai koristeompelu

- erilaisia silmukoita ja pistoja

Tutustuminen hoito-ohjeisiin

Mahdollista kausiaskartelua erilaisin työtavoin

6. luokka

Edellisten lisäksi

Vaatehuolto

Vaate- ja tuotetietoisuus

- mallikaavojen käyttö

- materiaalituntemus

- taloudellisuus ja käytännöllisyys

- kauneus

- kierrätys, vanhasta uutta

- kankaanpainanta

Mahdollista kausiaskartelua

75

erilaisin työtavoin.

6.14. Tekninen työ

SISÄLLÖT

- visuaalinen ja tekninen suunnittelu

- tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovellukset

suunnittelussa

- erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja

sovelluksia

- teknisessä työssä tarvittavien käsityövälineiden ja koneiden turvallinen ja

taitava käyttö

- erilaisten materiaalien luova valinta, yhdistely ja työstö

- monipuolinen laiterakentelu

- kodin ja vapaa-akan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys (esim.

rullaluistimet, polkupyörät, luistimet, sukset)

- oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

- havaitsee omat vahvuudet ja heikkoudet työssään

- tuntee vastuuta yhteisistä työvälineistä ja materiaaleista

3. luokka

- tutustuminen työturvallisuusohjeisiin ja työtiloihin

- tutustuminen uusiin työvälineisiin

- naulaus

- sahaaminen (selkäsaha, jännesaha)

- mittaaminen

- suorakulman ja mitan käyttö

- höyläys ja höyläpenkin käyttö

- hionta, viilaus

- maalaus, lakkaus

- välineiden puhdistus ja kunnossapito

- työtilan järkevä käyttö

4. luokka (edellisten lisäksi)

- uusiin materiaaleihin tutustuminen (muovi, nahka, ym)

- sähkötöiden alkeita

- työkalujen huolto

- tutustuminen erilaisiin puuliitoksiin


- metallityöt

- talttaaminen

- kairaaminen

- puuesineiden viimeistely

- erilaisia pintakäsittelyjä


- metallin muokkaus kylmänä

6.15. Liikunta

Liikunta 1-2 luokilla

76

Esiopetuksessa lapsi saa nauttia ja iloita monipuolisesta liikunnasta. Sosiaaliset taidot ja

perusvalmiudet kehittyvät liikunnan avulla.

Liikunnan opetuksessa harjaannutetaan havaintomotorisia ja motorisia perustaitoja ja

luodaan perusteita lajitaidoille.

Liikunnan ilo ja leikinomaisuus sekä virikkeiden saaminen liikunnan harrastamiseen ovat

liikunnanopetuksen päämääriä.

Terveyskasvatus liikunnan yhteydessä ohjaa oppilasta huolehtimaan henkilökohtaisesta

hygieniastaan ja ymmärtämään liikunnan terveysvaikutuksia. Yleiset tavoitteet:

Oppilaalle pyritään tarjoamaan liikuntatilanteita, joissa oppilas kokee onnistumista,

yrittämistä, harjoittelua, iloa ja jännitystä.

Oppilas tutustuu eri liikuntalajeihin oman kehitystasonsa edellyttämällä tavalla.

Oppilasta ohjataan omaehtoiseen ja monipuoliseen liikkumiseen myös vapaa-ajalla.

Oppilasta ohjataan opetetaan liikuntatunneilla alkuopetuksen yleisten periaatteiden

mm. leikkien, pelien ja musiikin avulla.

Opetuksen päämäärä vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen j

sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin.


jono, rivi, parijono

palloleikkejä ja viitepelejä

telinevoimistelun alkeita

yleisurheilun alkeita

- juoksu

- hyppy

- heitto

- maastojuoksu

suunnistuksen alkeita

luistelun alkeita (mahdollisuuksien mukaan)

hiihdon perustaitoja (mahdollisuuksien mukaan)

uinti

Liikunta 3-6 luokilla

Tavoitteet: - oppii motorisen hallinnan kautta hallitsemaan sekä fyysistä että psyykkistä

minäänsä

- tottuu järjestykseen ja itsekurinalaisuuteen

- toteuttaa itseään erilaisin vapaamuotoisin liikunnan muodoin sekä kansantanssein

eri kulttuurien rytmisten tanssien avulla

- tutustuu monipuolisesti erilaisiin liikuntalajeihin olosuhteet ja vuodenajat

huomioiden

- kehittelee ja luo itse omien kykyjensä mukaisia liikunnan muotoja; on valmis myös

esittävään liikuntataiteeseen

77

- oppii joukkueurheilulajien avulla kunnioittamaan ja arvostamaan lähimmäisiään;

tiedostaa omat taitonsa ja oman merkityksensä yhteisessä ponnistelussa

- löytää innoituksen luonnosta ja raittiista ilmasta; arvostaa terveitä elämäntapoja

- oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja.

SISÄLLÖT: Ks. Liite: Aihekokonaisuudet liikunnan opetuksessa

Ks. Liite: Turvallisuusohjeita oppitunneille, liite 2

6.16. Valinnaisaineiden opetus

Valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 on määrätty valinnaisaineiden opetuksesta.

Valinnaisaineena opetetaan taitoja/tai taideainetta yksi viikkotunti vuosiluokilla 5 ja 6.

Valinnaisaineen opiskelussa pyritään ko. oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen

syventämiseen.

Valinnaisaineen valinta voidaan toteuttaa oppilaiden enemmistön mukaan (Johtokunta

2007).

7.Tietotekniikan käyttö opetuksessa

Tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat nyky-yhteiskunnassa elämän perustaitoja, jotka osaltaan

tukevat jatko-opintoja sekä mahdollistavat toimimisen yhteiskunnan täysivaltaisina ja tasa-arvoisina

jäseninä. Tietotekniikan käyttötaitoa opitaan eri oppiaineissa, teemoina ja projekteina.

Tietotekniikan opintojen tavoitteena on antaa oppilaille laitteistojen ja ohjelmien peruskäyttötaito

sekä auttaa oppilasta omaksumaan jatko-opinnoissa tärkeitä käsitteitä ja valmiuksia. Tavoitteena on

myös ohjata oppilasta hankkimaan tietoa, tutkimaan ja jäsentämään asioita sekä tuottamaan uutta

tietoa.

Opetuksen sisältö

Jäkärlän koulussa toteutetaan Turun opetustoimen tietoja viestintätekniikan

opetuskäytön strategiaa

Jäkärlän koulun tvt-opetuksen työsuunnitelma 2011-2012

(Päivitetään tarpeen mukaan)

1.lk

-kirjautuminen sisään/ ulos

-ohjelmien avaaminen/sulkeminen

-näppäimistön ja hiiren käyttö tutuksi

-Paint-piirrosohjelman perusteisiin tutustuminen

-harjoitellaan Word- tekstinkäsittelyohjelman käyttöä

-opetusohjelmiin tutustuminen (esim. Aakkosmeri)

-oikean työskentelyasennon opetteleminen

2. lk

-1. luokalla opittujen taitojen varmentaminen

-Word-tekstinkäsittelyohjelman taitojen syventäminen

( esim. tekstinkorjaustoiminnot)

-tuotosten tallentaminen ja tulostaminen

78

-kuvan liittäminen tekstiin

-kuvankäsittelyn alkeita ( esim. leikkaa, liimaa, rajaa, käännä,peilaa)

-opetusohjelmiin tutustuminen (esim. Matikkaraketti)

-verkko-oppimisympäristöön tutustuminen (esim. perunakellari)

3. lk

-sähköpostin käyttäminen ( lähettäminen, vastaaminen, postin siivoaminen,

vastuullinen käyttö)

-tekstinkäsittelyohjelman monipuolinen käyttäminen

-kuvan asettelu tekstin eri kohtiin

-internetselaimen peruskäytön harjoittelua

- tutustuminen Porttiin oppimisalustana

-tuotosten tallentaminen Porttiin

4.lk

-kansioiden luominen ja ,

käyttö tallennuksessa

-omien töiden kerääminen portfolioon

-liitetiedostojen käyttäminen sähköpostissa

-tiedonhakua internetissä

-tutustutaan Aino-kirjastotietokannan käyttöön

-oppilas tutustuu esitysgrafiikkaohjelmaan esim. PowerPoint

5.lk

-www-tiedonhakua integroidaan eri oppiaineisiin( hakustrategiat)

-useiden sovellusten samanaikaisen käytön hallitseminen

-digikuvauksen harjoittelua

-kuvan skannaaminen

-kuvankäsittelyä PaintShop Prox-ohjelmalla

-tutustuminen multimediaympäristöön, PowerPoint

-keskustelua Portti-dokumentin avulla

6.lk

-aikaisemmin opittujen taitojen vahvistaminen

-yksinkertaisen taulukon tekeminen Exelillä ja graafisen esityksen luominen

-tutustuminen tekstinkäsittelyohjelman taitto-ominaisuuksiin

-luokan yhteisen julkaisun tekeminen

8. Oppilaan arviointi

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.

8.1 Arviointi opintojen aikana

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muo-dostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

79

ARVIOINNIN PERIAATTEET

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tietoja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

Jäkärlän koulun esiopetuksessa lapsen arvioinnissa painottuu kasvu- ja oppimisprosessin

edistymisen jatkuva seuraaminen. Itsearviointia harjoitellaan monipuolisesti eri yhteyksissä.

Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta

muodostamaan realistinen kuva itsestään ja antaa tietoa opintojen edistymisestä.

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa

opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppilaalle mahdollisesti laadittuihin omiin tavoitteisiin.

Itsearviointi tukee oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja.

Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kuvaamaan,

miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Arviointi suoritetaan koulun arviointisuunnitelman mukaisesti (liite 9.)

Koulussa käytetään Turun kaupungin koulutoimen hyväksymiä todistuspohjia.

Oppilaan arviointi lukuvuositodistuksessa perustuu tuntijaon nivelkohdissa kuvaukseen oppilaan

hyvästä osaamisesta:

2. vuosiluokan päättyessä äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa

4. vuosiluokan päättyessä ympäristö- ja luonnontiedossa, musiikissa, kuvataiteessa,

käsityössä ja liikunnassa

5. vuosiluokan päättyessä äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa ja

uskonnossa/elämänkatsomustiedossa

6. vuosiluokan päättyessä A –kielessä, biologiassa ja maantiedossa, fysiikassa ja kemiassa,

historiassa sekä vapaaehtoisessa A –kielessä.

80

OPINNOISSA ETENEMINEN VUOSILUOKITTAIN

Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

Kun oppilas on hyväksytävästi suorittanut luokka-asteen oppimäärän, hänet siirretään seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaan vuosiluokalle jättämisestä sovitaan luokanopettajan, huoltajan ja mahdolisesti rehtorin/koulunjohtajan kanssa pidetyssä neuvottelussa. Hylätyn oppiaineen korottamisperiaalleista ja korottamisajankohdasta sovitaan oppilaskohtaisesti yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan ja rehtorin/koulunjohtajan kanssa.

OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Oppilaan oppimissuunnitelmassa voidaan kuvata tarkemmin ne Jäkärlän koulun opetussuunnitelman mukaiset opintokokonaisuudet, jotka oppilaan tulee oppia. Kuvaus kirjataan oppimissuunnitelman ainekohtaiseen osioon. Liite 3

ARVIOITAVAT OPPIAINEET

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia.

TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia.

81

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

Hyvän käyttäytymisen kuvaus (alla) arvosanalle 8 on kaikille yhteinen. Numeroarvostelua

käytettäessä käyttäytyminen arvioidaan asteikolla 4 – 10 (hylätty – erinomainen).

Hyvän käyttäytymisen (arvosana 8) kriteerejä ovat, että oppilas

- käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja vastuuntuntoisesti

- toimii rehellisesti ja luotettavasti

- toimii myönteisesti kouluyhteisössä

- ottaa huomioon muut ihmiset

- ymmärtää sääntöjen ja ohjeiden merkityksen

- käy säännöllisesti koulua

- ymmärtää vastuunsa ympäristöstä.

Käyttäytymisen arvio merkitään ainakin lukuvuositodistukseen. Käyttäytymisen arviota ei merkitä

päättö- eikä erotodistukseen.

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT

Jäkärlän koulun tavoitteena on kasvattaa oppilaista tasapainoisia, vastuuntuntoisia ja toiset

huomioon ottavia yhteiskunnan jäseniä.

Alkuopetuksessa ( luokilla 1 – 2 ) käyttäytymisen taito arvioidaan neljään eri ryhmään.

HALLITSEE

TAIDON LAAJA -

ALAISESTI

OPPILAS ON SISÄISTÄNYT KOULUN KASVATUSTAVOITTEET

ERINOMAISESTI. OPPILAS ON AKTIIVINEN, POSITIIVINEN JA

KOHTELIAS.

OSAA TAIDON

TAVOITTEIDEN

MUKAISESTI

OPPILAS ON SISÄISTÄNYT KOULUN

KASVATUSTAVOITTEET HYVIN.

OSAA TAIDON

TYYDYTTÄVÄSTI

OPPILAS ON SISÄISTÄNYT KOULUN

KASVATUSTAVOITTEET KOHTUULLISESTI.

TARVITSEE

HARJOITUSTA

OPPILAS EI VIELÄ OLE SISÄISTÄNYT KOULUN

KASVATUSTAVOITTEITA.

Luokilla 3 – 6 käyttäytymisen arviointiperusteet ovat seuraavat:

10 Erinomainen

Oppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet erinomaisesti, aktiivinen,

positiivinen ja yhteishenkeä rakentava.

9 Kiitettävä

82

Oppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet kiitettävästi, on kohtelias ja

yhteistyökykyinen. Oppilas on myös vastuuntuntoinen ja luotettava.

8 Hyvä

Oppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet hyvin. Hän käyttäytyy hyvin ja tulee

toimeen muiden kanssa.

7 Tyydyttävä

Oppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet tyydyttävästi. Oppilaan asenteissa ja

käyttäytymisessä on parantamisen varaa.

6 Kohtalainen

Oppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet kohtalaisesti. Oppilas häiritsee usein

tunnilla, aiheuttaa epäsopua ja on välinpitämätön muita kohtaan. Oppilas ei noudata

koulun sääntöjä, eikä kanna vastuuta tekemisistään.

5 Välttävä

Oppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet välttävästi. Oppilas osoittaa jatkuvaa

kielteisyyttä kouluyhteisöä kohtaan, on kykenemätön yhteistyöhön muiden oppilaiden

ja opettajien kanssa, ei hyväksy eikä noudata yhteisiä sääntöjä.

OPPILAAN ITSEARVIOINTI

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan

sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista

oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti

osaamistaan ja oppimistaan.

Jäkärlän koulussa oppilaat suorittavat itsearviointia sanallisesti sekä mahdollisuuksien

mukaan kirjallisesti. Itsearviointia voidaan tehdä tunnin jälkeen tai tietyn

opintokokonaisuuden jälkeen. Opettaja voi halutessaan lähettää arvioinnin kotiin oppilaiden

huoltajille nähtäväksi.

TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI

Oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

83

Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

8.2. Todistukset

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat

1. Lukuvuositodistus

2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle annetaan todistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen

84

numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Jouluna Jäkärlän koulussa kaikille oppilaille annetaan välitodistus.

Lukuvuoden päättyessä arviointi lukuvuositodistukseen merkitään:

- vuosiluokilla 1-2 sanallisena arviona

-vuosiluokilla 3-4 sanallisena arviona, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä

- vuosiluokilla 5-6 numeroarvosteluna

- oppiaineissa, joissa oppimäärä on yksilöllistetty, voidaan käyttää sanallista arviota

myös päättötodistuksessa

2. vuosiluokan lukuvuositodistuspohja on yhtenäinen. Yhteistä todistusta käytetään, mikäli

oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti.

Vuosiluokilla 3-6 annetaan numeroarvostelu ja lukuvuositodistuspohja on yhtenäinen.

Valinnainen aine arvioidaan Jäkärlän koulussa suoritusmerkinnällä.

Numeroarvostelua voidaan täydentää sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Ks: Liitteet Liite: Yleisen tuen seurantalista Liite: Pedagoginen arvio Liite: Oppimissuunnitelma Liite: Pedagoginen selvitys Liite: HOJKS-lomake; Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Liite: Oppimisvaikeuksien yhtenäiset arviointi- ja seulontamenetelmät vuosiluokilla 1-9 Liite: Avustustasot oppilaan erityisen tuen tarpeen laadun ja laajuuden mukaan Liite: Oppilashuoltoryhmän muistio yksittäisen oppilaan asian käsittelystä

9. Koulun järjestyssäännöt

Jäkärlän koulun järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt ovat välttämättömiä, jotta päivittäinen koulutyö sujuisi rauhallisesti, turvallisesti ja

viihtyisästi. Niiden avulla oppilaita pyritään ohjaamaan vastuuntuntoisiksi itseään, lähimmäistä sekä

omaa ja yhteistä omaisuutta kohtaan.

Koulu ei määrää koulumatkaan liittyviä velvoitteita, vaan niistä vastaa huoltaja.

Polkupyörällä kouluun tultaessa koulu velvoittaa tieliikennelain mukaisesti käyttämään

pyöräilykypärää.

Kouluaikana myönnettyjen lomien aikana koulutehtävien suorittamisesta vastaa huoltaja.

1. Koulua tulee käydä säännöllisesti.

2. Kouluaikana pysytään koulualueella.

3. Kouluun tullaan sisälle vasta kellon soitua.

4. Välitunti vietetään pihalla.

Sattuneesta välituntivahingosta on ilmoitettava välittömästi valvovalle opettajalle.

Lumipallojen heitto ja vuorenvalloitus on kielletty.

85

5. Käytävillä liikutaan kävellen ja rauhallisesti.

6. Rahaa, arvoesineitä, makeisia tai muita koulutyöhön liittymättömiä asioita ei tuoda kouluun.

7. Koulun omaisuutta käsitellään huolellisesti.

Oppilas korvaa koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahingon.

8. Matkapuhelimen saa tuoda kouluun.

Se pidetään koulupäivän ajan äänettömänä.

Koulu ei vastaa kännykän katoamisesta tai rikkoontumisesta aiheutuvia kuluja.

9. Oppitunneille tullaan ajoissa.

Tunneilla työskennellään asiallisesti toiset oppilaat huomioonottaen.

10. Huoltajan on ilmoitettava oppilaan poissaolosta koululle mahdollisimman pian.

Jäkärlän koulun opetussuunnitelma · 2013-09-02 · 4 1. Opetuksen tehtävä ja yleiset...

Documents

Transcript of Jäkärlän koulun opetussuunnitelma · 2013-09-02 · 4 1. Opetuksen tehtävä ja yleiset...