Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, opettajan kirja · ”Viettäessämme juhlaa Jeesuksen...

Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi,opettajan kirjaUskonto 250

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen KirkkoSuomi

Mielipiteet ja oikaisut ovat tervetulleita. Lähetä ne sekä huomaamasi virheet osoitteeseen

Seminaries and Institutes of Religion Curriculum Services50 E. North Temple St., Floor 8

Salt Lake City, Utah 84150-0008USA

Sähköposti: [email protected] koko nimesi, osoitteesi, seurakuntasi ja vaarnasi.

Mainitse myös julkaisun nimi. Esitä sitten kommenttisi.

© 2015, 2016 Intellectual Reserve, Inc.Kaikki oikeudet pidätetään

Printed in the United States of America

Hyväksytty englanniksi: 8/14Hyväksytty käännettäväksi: 8/14

Alkuperäisjulkaisun nimi: Jesus Christ and the Everlasting Gospel Teacher ManualFinnish

12554 130

12

3456789

1011121314151617181920212223242526

2728

SisällysJeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, opettajan kirja – Johdanto . . . . . . . . . . . V

Jeesus on elävä Kristus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1Jeesuksella Kristuksella on keskeinen asema koko ihmiskunnanhistoriassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Jehova ja Hänen kuolevaisuutta edeltävä palvelutehtävänsä . . . . . . . . . 10Jehova loi maailman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin Jehova . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Malleja, kuvajaisia ja vertauskuvia Jeesuksesta Kristuksesta . . . . . . . . . . 23Jeesus Kristus – Jumalan ainosyntyinen Poika lihassa . . . . . . . . . . . . . 27Jeesus Kristus täytti kaiken vanhurskauden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Vapahtajan syvällinen vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Tule ja seuraa minua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Jeesus Kristus kulki ympäri maata ja teki hyvää . . . . . . . . . . . . . . . . . 44Ihmetekoja Palestiinan teillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49Jeesus Kristus kutsui kaksitoista apostolia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54Jeesus Kristus on Messias . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59Jeesus Kristus asetti sakramentin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63Vapahtaja sovitti koko ihmiskunnan synnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68Vapahtaja kärsi ja kuoli Golgatan ristillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73Vapahtaja palveli henkimaailmassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78Hän on noussut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84Vapahtaja palveli ”muita lampaitaan” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90Jeesus Kristus perusti kirkkonsa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94Isä ja Poika ilmestyivät Joseph Smithille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99Vapahtaja palautti pappeutensa, kirkkonsa ja evankeliuminsa . . . . . . . 103Hän elää! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108Jeesus Kristus tulee jälleen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113Jeesus Kristus on hallitseva kuninkaiden Kuninkaana ja tuomitsevamaailman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118Jeesus Kristus on maailman valo, elämä ja toivo . . . . . . . . . . . . . . . 123Henkilökohtainen todistus Jeesuksesta Kristuksesta . . . . . . . . . . . . . 127

Monisteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133

Jeesus Kristus ja ikuinenevankeliumi, opettajan kirja– Johdanto (Uskonto 250)Mitä uskonnonopettajalta odotetaan?Kun valmistaudut opettamaan, on tärkeä ymmärtää seminaarien jauskontoinstituuttien tavoite:

”Päämääränämme on auttaa nuoria sekä nuoria aikuisia ymmärtämään Jeesuksen Kristuksenopetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin, tulemaan kelvollisiksi saamaan temppelinsiunaukset sekä valmistautumaan itse ja valmistamaan perhettään ja muita iankaikkiseenelämään taivaallisen Isänsä luona” (Evankeliumin opettaminen ja oppiminen – käsikirjaseminaarien ja uskontoinstituuttien opettajille ja johtohenkilöille, 2012, s. X).

Voit saavuttaa tämän tavoitteen, kun elät evankeliumin mukaan, opetatevankeliumia oppilaillesi tehokkaasti ja johdat luokkaa tai ohjelmaatarkoituksenmukaisesti. Kun valmistaudut ja opetat evankeliumia tällä tavoin, oletkelvollinen saamaan Pyhä Hengen innoitusta.

Sinulla on tilaisuus auttaa oppilaita oppimaan Hengen avulla, jotta he voivatvahvistaa uskoaan ja syventää kääntymystään. Voit auttaa oppilaita saavuttamaannämä asiat, kun johdatat heitä tunnistamaan, ymmärtämään ja tuntemaanJeesuksen Kristuksen evankeliumin merkittävien oppien ja periaatteiden totuudenja tärkeyden sekä valmistautumaan soveltamaan niitä käytäntöön.

Käsikirja Evankeliumin opettaminen ja oppiminen on välttämätön lähdeaineisto, jonkaavulla opit ymmärtämään opetuksen kulkua ja sitä, kuinka voit opettaamenestyksekkäästi. Käytä tätä käsikirjaa usein.

Mitkä ovat tämän oppikurssin tavoitteet?Tämä oppikurssi, Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi (Uskonto 250), antaa oppilailletilaisuuden tutkia Jeesuksen Kristuksen iankaikkista palvelutehtävää keskittyenHänen jumalallisiin rooleihinsa koko Hänen kuolevaisuutta edeltäneen,kuolevaisen sekä kuoleman jälkeisen elämänsä aikana. Tällä oppikurssillakäytetään innoitettuina lähteinä pyhiä kirjoja, meidän aikamme profeettojen sanojasekä julistusta nimeltä ”Elävä Kristus – apostolien todistus” (Liahona, huhtikuu2000, s. 2–3). Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista ontähdentänyt sitä, miten tärkeää on tutkia Jeesuksen Kristuksen elämää japalvelutyötä:

V

”Kannustan tarmokkaasti teitä laatimaan oman tutkimissuunnitelmanne, jottaparemmin ymmärtäisitte ja arvostaisitte, mitä ainutlaatuisia, iankaikkisia jaäärettömiä seurauksia on sillä, että Jeesus Kristus täytti täydellisesti Jumalaltasaamansa tehtävän Vapahtajanamme ja Lunastajanamme. Pyhien kirjoitustensyvällinen, henkilökohtainen pohtiminen ja siihen yhdistetty etsivä, vilpitönrukous lujittavat sekä ymmärrystänne Hänen korvaamattomasta sovituksestaan

että arvostustanne sitä kohtaan.” (”Hän elää, kunnia nimelleen!”, Liahona, toukokuu2010, s. 77.)

Kun oppilaat alkavat ymmärtää ja arvostaa sitä, kuinka merkittävä Vapahtajanjumalallinen tehtävä on ja kuinka paljon vaikutusta Hänellä on heidän elämässään,he saavat voimaa kohdatakseen elämän tuomia haasteita. He tuntevat myösolevansa paremmin valmistautuneita keskustelemaan Vapahtajan jumalallisistatehtävistä pelastussuunnitelmassa, joka liittyy kiinteästi heidän henkilökohtaiseenelämäänsä.

Mitä oppilailta odotetaan?Oppilaiden tulee lukea pyhien kirjoitusten kohdat ja profeetalliset puheet, jotka onlueteltu kunkin oppiaiheen osiossa Oppilaan lukutehtävät. Oppilaiden tulee myöstäyttää läsnäolovaatimukset ja osoittaa hallitsevansa kurssilla opetettuja asioita.

Millainen rakenne tämän kirjan oppiaiheissa on?Tämä oppikurssi on suunniteltu lukukauden mittaiseksi. Se sisältää 28 oppiaihetta50 minuutin mittaisia oppitunteja varten. Jos luokkasi kokoontuu kahdesti viikossa,opeta yksi oppiaihe kullakin oppitunnilla. Jos luokkasi kokoontuu vain kerranviikossa noin puolentoista tunnin ajan, yhdistä kaksi oppiaihetta ja opeta neoppitunnin aikana. Jokainen oppiaiheen runko sisältää neljä osiota:

• Johdanto

• Taustalukemista

• Opetusehdotuksia

• Oppilaan lukutehtävät.

JohdantoTässä osiossa esitetään lyhyt johdanto oppiaiheeseen sisältyvistä aiheista jaoppiaiheen tavoitteista.

TaustalukemistaTässä osiossa suositellaan lähteitä, esimerkiksi meidän aikamme profeettojensanomia, jotka voivat auttaa ymmärtämään paremmin oppiaiheen rungossakäsiteltyjä oppeja, periaatteita ja evankeliumin totuuksia.

OpetusehdotuksiaOpetusehdotuksia-osiossa on aineistoa, joka auttaa sinua tietämään sekä mitä tuleeopettaa että kuinka sitä tulee opettaa (ks. myös käsikirjan Evankeliumin opettaminenja oppiminen osiot 4.3.3 ja 4.3.4). Ehdotetut oppimistoiminnat on suunniteltu niin,

JOHDANTO

VI

että ne auttavat oppilaita tunnistamaan ja ymmärtämään pyhiä totuuksia jasoveltamaan niitä käytäntöön. Voit päättää käyttää joitakin ehdotuksia tai kaikkianiitä, kun sovellat niitä vastaamaan omaa tapaasi opettaa sekä oppilaidesi tarpeitaja olosuhteita. Kun mietit oppiaineiston soveltamista, noudata tätä kahdentoistaapostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin antamaa neuvoa:

”Olen kuullut presidentti Packerin opettavan usein, että ensin me omaksumme,sitten sovellamme. Jos tunnemme ennalta laaditun oppiaiheemme perin pohjin,voimme sitten noudattaa Hengen kehotusta soveltaa sitä. Mutta kun puhummetästä joustavuudesta, on houkutus aloittaa soveltamisella omaksumisen sijasta.Se vaatii tasapainoilua. Se on jatkuva haaste. Mutta sellainen asenne, ettäomaksumme ensin ja sovellamme sitten, on hyvä tapa pysyä vakaalla pohjalla.”

(”Paneelikeskustelu vanhin Dallin H. Oaksin kanssa”, seminaarien ja uskontoinstituuttiensatelliittilähetys, 7. elokuuta 2012; si.lds.org.)

Opetusehdotuksia-osiossa on ainakin yksi oppia tai periaatetta koskeva lausuma,joka näkyy tekstissä lihavoituna. Kun oppilaat saavat oivalluksia näistä opeista japeriaatteista ja kun he kertovat oppimastaan, he saattavat käyttää eri sanoja kuinkirjassa. Kun niin tapahtuu, pidä huoli, ettet anna heidän ymmärtää, että heidänvastauksensa olisivat vääriä. Jos heidän vastauksensa ei kuitenkaan ole riittäväntäsmällinen, harkitse, kuinka voit selventää sitä.

Jotta oppilaista tulisi elinikäisiä pyhien kirjoitusten tutkijoita, opeta heitäkäyttämään myöhempien aikojen pyhien julkaisemissa pyhien kirjoitustenlaitoksissa olevia opiskelun apuvälineitä. Anna oppilaille tilaisuuksia harjoitellapyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyviä taitoja ja menetelmiä luokassa (ks.Evankeliumin opettaminen ja oppiminen, s. 20–24). Kun teet niin, oppilaiden rakkauspyhiä kirjoituksia kohtaan syvenee, he saavat voimaa löytää vastauksiakysymyksiinsä ja he oppivat olemaan Pyhän Hengen voiman johdatettavina.

Oppilaan lukutehtävätTässä osiossa luetellaan pyhien kirjoitusten kohtia ja kirkon johtavienauktoriteettien puheita, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään paremminoppiaiheessa käsiteltyjä aiheita. Kannusta oppilaita lukemaan annettu aineisto ainaennen oppitunnille tulemista. Kun he tutkivat tätä innoitettua aineistoa, he ovatparemmin valmistautuneita ottamaan osaa luokassa käytävään keskusteluun ja hesaavat myös laajemman ymmärryksen oppikurssin aiheista. Anna oppilaille luettelokaikista oppilaan lukutehtävistä heti lukukauden alkaessa.

Kuinka voin valmistautua opettamaan?Herra auttaa sinua valmistautuessasi opettamaan. Kun valmistaudut, saatat hyötyäsiitä, että esität itsellesi seuraavat kysymykset:

• Olenko rukoillut saadakseni Pyhän Hengen johdatusta?

• Olenko tutkinut annetut pyhien kirjoitusten lukualueet ja kohdassaTaustalukemista annetun aineiston?

JOHDANTO

VII

• Olenko lukenut opetusaineiston ja ottanut selville, onko siinä jotakin sellaista,mitä minun on sovellettava tai mukautettava vastaamaan oppilaideni tarpeita?

• Kuinka voin seurata lukutehtävien suorittamista ja näin varmistaa, että niistä onoppilaille mahdollisimman paljon hyötyä?

• Kuinka voin auttaa jokaista oppilasta olemaan täysin mukana oppitunnilla?

Seuraavista ehdotuksista voi myös olla apua:

• Kannusta oppilaita lukemaan annetut pyhien kirjoitusten kohdat ja artikkelitaina ennen oppituntia.

• Odota oppilaiden täyttävän oma osansa oppijoina.

• Anna oppilaille usein mahdollisuuksia selittää oppeja ja periaatteita ominsanoin, kertoa asiaankuuluvia kokemuksiaan sekä todistaa siitä, mitä he tietävätja tuntevat.

• Vaihtele käyttämiäsi oppimistoimintoja ja lähestymistapoja eri luokissa ja myöseri päivinä.

• Luo sellainen oppimisympäristö, joka on otollinen Hengen läsnäololle ja jossaoppilailla on etuoikeus ja vastuullinen tehtävä opettaa toinen toistaan ja oppiatoisiltaan (ks. OL 88:78, 122).

Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

”Varmistukaa siitä, että osallistuminen on runsasta, koska se, että oppilaatkäyttävät sillä tavalla tahdonvapauttaan, antaa Pyhälle Hengelle mahdollisuudenopettaa. – – Kun oppilaat esittävät näitä totuuksia omin sanoin, ne varmentuvatheidän sielussaan ja vahvistavat heidän henkilökohtaista todistustaan.”(”Ymmärtää totuus ja elää sen mukaan”, ilta vanhin Richard G. Scottin seurassa,4. helmikuuta 2005, s. 3, si.lds.org.)

Kuinka voin mukauttaa oppiaiheita niitä varten, joillaon jokin vamma?Kun valmistaudut opettamaan, ota huomioon oppilaat, joilla on erityisiä tarpeita.Sopeuta toimintoja ja odotuksia, jotta voit auttaa heitä onnistumaan. Esimerkiksijotkut oppilaat voivat hyötyä pyhien kirjoitusten äänitteistä. Ne ovat ladattavissaosoitteessa lds.org.

Lisää ideoita ja lähdeaineistoa on vammaisten lähdeaineiston verkkosivustolladisabilities.lds.org sekä seminaarien ja uskontoinstituuttien menettelytapaoppaanosiossa Adapted Classes and Programs for Students with Disabilities [Mukautettujaluokkia ja ohjelmia oppilaille, joilla on jokin vamma].

JOHDANTO

VIII

OPPIAIHE 1

Jeesus on elävä KristusJohdantoNykyajan todistajat ovat julistaneet: ”Hänen asianmukaisestiasetettuina apostoleinaan me todistamme, että Jeesus onelävä Kristus, Jumalan kuolematon Poika” (”Elävä Kristus –apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3). Koskamaailma ei näytä käsittävän Jeesuksen Kristuksen todellistaluonnetta eikä Hänen suhdettaan Isään Jumalaan, on

tärkeää, että Jumalan rakkaalla Pojalla on uskollisiatodistajia. Tämä oppiaihe auttaa oppilaita tunnistamaantämän tarpeen ja oppimaan, kuinka he voivat paremmintodistaa Jeesuksesta Kristuksesta sukulaisille, ystäville janaapureille.

Taustalukemista• ”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2–3.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Henkilökohtaisen todistuksen voima”, Liahona, marraskuu2006, s. 37–39.

OpetusehdotuksiaElävä KristusKirjoita taululle seuraava kysymys:

Kuka on Jeesus Kristus ja miksi sinä uskot Häneen?

Kerro oppilaille, että monet ihmiset vastaavat tähän kysymykseen lausumallatodistuksensa. Yksi sellainen todistus esitetään kirkon laulussa ”Hän elää,Vapahtajani” (MAP-lauluja, 82). Anna tämän laulun sanat luokan jäsenille, ja jaaoppilaat neljään ryhmään. Anna kullekin ryhmälle eri säkeistö, ja pyydä heitälukemaan sanat. Riittävän ajan kuluttua esitä seuraavat kysymykset:

• Mitä sanoja tai ilmauksia tässä laulussa käytetään osoittamaan sitä, kuka JeesusKristus on ja mitä Hän tekee meidän puolestamme? (Vastauksiin tulisi sisältyä”Vapahtajani”, ”parhain ystäväin”, ”mun Kuningastain, Pappiain”, ”Herraihmisten”. Hän siunaa, rakastaa, puolustaa ja johtaa meitä, pyyhkii poiskyyneleet ja antaa rauhan sydämeen.)

• Mitä sanoja tässä laulussa käytetään kuvailemaan sitä, millä tavalla todistusJeesuksesta Kristuksesta voi vaikuttaa meihin? (Vastauksissa tulisi viitatasanoihin ”lohduttavi” ja ”riemuinen”.)

Kerro luokan jäsenille, että ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoistaapostolin koorumi ovat esittäneet yhteisen todistuksensa Jeesuksesta Kristuksestajulkaisussa ”Elävä Kristus – apostolien todistus” (ks. Liahona, huhtikuu2000, s. 2–3). Anna jokaiselle oppilaalle kopio tästä todistuksesta. Selitä, että monettämän kurssin oppiaiheet perustuvat tässä innoitetussa julistuksessa esitettyihin

1

oppeihin ja periaatteisiin. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäinenkappale:

”Viettäessämme juhlaa Jeesuksen Kristuksen syntymän muistoksi, josta on kulunut kaksituhattavuotta, me lausumme oman todistuksemme Hänen vertaansa vailla olevan elämänsätodellisuudesta ja Hänen suurenmoisen sovitusuhrinsa äärettömästä voimasta. Kenelläkäänmuulla ei ole ollut niin syvällistä vaikutusta kaikkiin niihin, jotka ovat eläneet ja jotka vielätulevat elämään maan päällä.” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu2000, s. 2.)

• Millä tavalla haluaisitte sen, että tutkitte Jeesusta Kristusta ja Hänen ikuistaevankeliumiaan, vaikuttavan itseenne tällä lukukaudella? (Kun oppilaatvastaavat, voit halutessasi tähdentää sitä, että Jeesuksen Kristuksen elämänvilpitön tutkiminen auttaa meitä arvostamaan sitä syvällistä vaikutusta,joka Hänellä on ollut ja voi olla meidän elämässämme.)

• Millä tavoin Vapahtaja on vaikuttanut kaikkiin, jotka ovat eläneet tai tulevatelämään maan päällä? (Kun oppilaat vastaavat, muista tähdentää Vapahtajankoko maailmaa koskevaa sovitusta.)

Kerro oppilaille, että tämä kurssi keskittyy Vapahtajan iankaikkiseenpalvelutehtävään koko Hänen kuolevaisuutta edeltävän, kuolevaisen sekäkuoleman jälkeisen elämänsä aikana. Kun oppilaat tutkivat Vapahtajan moniajumalallisia rooleja, heidän rakkautensa Häntä kohtaan ja todistuksensa Hänestäsyvenevät.

Joh. 20:30–31; 1. Nefi 6:4; 2. Nefi 25:23, 26Pyhät kirjoitukset on kirjoitettu, jotta ihmiset uskoisivat Jeesukseen KristukseenPyydä oppilaita arvioimaan, kuinka monta kirjaa Jeesuksesta Kristuksesta onkirjoitettu. Selitä, että kaiken todellisen Jeesuksen Kristuksen elämän tutkimisentäytyy keskittyä pyhiin kirjoituksiin. Pyydä kolmea oppilasta lukemaan vuorotellenääneen seuraavat pyhien kirjoitusten kohdat: Joh. 20:30–31, 1. Nefi 6:4 ja 2. Nefi25:23, 26. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille syitä,miksi pyhät kirjoitukset ovat arvokas lähde tutkittaessa Vapahtajan iankaikkistapalvelutyötä.

• Minkä periaatteen nämä kohdat opettavat pyhien kirjoitusten tarkoituksesta?(Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulisi tunnistaa seuraavaperiaate: Kun tutkimme Vapahtajasta kertovia pyhien kirjoitusten kohtia,todistuksemme Hänestä vahvistuu ja pääsemme lähemmäksi Häntä.)

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin D. ToddChristoffersonin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

OPPIAIHE 1

2

”Kaikkien pyhien kirjoitusten keskeinen tarkoitus on täyttää meidän sielummeuskolla Isään Jumalaan ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen – –.

Usko tulee Pyhän Hengen todistuksesta meidän sielullemme, Hengen hengelle,kun me kuulemme tai luemme Jumalan sanaa. Ja usko kypsyy, kun mekestitsemme itseämme jatkuvasti sanalla.” (”Pyhien kirjoitusten siunaus”,Liahona, toukokuu 2010, s. 34–35.)

• Millä tavoin pyhät kirjoitukset voivat auttaa meitä vahvistamaan uskoammeJeesukseen Kristukseen tai pääsemään lähemmäksi Häntä?

• Kuinka uskonne Jeesukseen Kristukseen ja todistuksenne Hänestä ovatvahvistuneet, kun olette tutkineet pyhiä kirjoituksia?

Anna jokaiselle oppilaalle kopio luettavasta aineistosta, joka on tämän oppikurssinosiossa Oppilaan lukutehtävät. (Voit jakaa sen monisteena tai selittää oppilaille,mistä he löytävät sen digitaalisena versiona.) Anna oppilaille haaste tehdä tälläkurssilla annettavista oppilaan lukutehtävistä osa päivittäistä pyhien kirjoitustentutkimistaan tämän lukukauden aikana. Vakuuta oppilaille, että jos he ottavathaasteen vastaan, he saavat opetusta Pyhältä Hengeltä ja pääsevät lähemmäksiVapahtajaa.

Tulkaa Jeesuksen Kristuksen todistajiksiSelitä oppilaille, ettei pelkkä Vapahtajasta kertovien asioiden tutkiminen pyhistäkirjoituksista riitä. Meidän on myös saatava henkilökohtainen hengellinen todistus,toisin sanoen Pyhän Hengen voimasta saatu todistus siitä, että Jeesus on Kristus,Voideltu, meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme. Lue luokan jäsenilleensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfinseuraavat sanat:

”Me emme voi olla todistuksemme suhteen riippuvaisia muista ihmisistä. Meidänon saatava omakohtainen tieto. Presidentti Gordon B. Hinckley on sanonut:’Jokaisella myöhempien aikojen pyhällä on velvollisuus tuntea omakohtaisestivarmuudella ja epäilyksettä, että Jeesus on elävän Jumalan ylösnoussut, eläväPoika’ (ks. ”Älkää peljätkö tehdä hyvää”, Liahona, helmikuu 2000, s. 5).

Tämän varman tiedon ja lujan vakaumuksen lähteenä on jumalallinen ilmoitus,sillä ’Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki’ (Ilm. 19:10).

Me saamme tämän todistuksen, kun Pyhä Henki puhuu meissä olevalle hengelle. – –

Tämän todistuksen ytimenä tulee aina olemaan usko Jeesukseen Kristukseen ja tieto Hänenjumalallisesta tehtävästään.” (”Henkilökohtaisen todistuksen voima”, Liahona, marraskuu2006, s. 38.)

• Mistähän syystä Jeesuksen Kristuksen tulee olla todistuksemme ytimessä?

• Mitä arvelisitte, että Jeesus Kristus haluaisi teidän tekevän, kun teillä on todistusHänestä?

OPPIAIHE 1

3


”Ihmisten pitäisi kyetä näkemään meissä jotakin Jeesuksesta Kristuksesta. Se,miten toimimme, puhumme, pukeudumme ja jopa ajattelemme, ilmentää Häntäja Hänen teitään. – – Vaikka emme olleetkaan Hänen kanssaan Hänenpalvelutyössään, niin kun me tutkimme pyhiä kirjoituksia, me näemme Jeesuksenja sen, mitä Hän sanoi ja teki. Ja kun me noudatamme samaa kaavaa, metodistamme Hänestä.” (”Kristuksen todistajaksi tuleminen”, Liahona, maaliskuu

2008, s. 60.)

Tarkkaile oppilaiden oppimista kysymällä heiltä:

• Kuinka olette nähneet muiden todistavan Jeesuksesta Kristuksesta omillateoillaan?

• Ajatelkaamme maailmaa, jossa elämme. Mitä me voimme tehdä, jotta meidäntodistuksellamme Vapahtajasta olisi vaikutusta muihin?

Todista, että kun saamme Pyhän Hengen voimalla todistuksen JeesuksestaKristuksesta, meillä on vastuullinen tehtävä todistaa muille ihmisille.

Anna oppilaille haaste elää joka päivä niin, että he ovat valmiita todistamaanJeesuksesta Kristuksesta sanoillaan ja teoillaan. Kannusta heitä lukemaan annetutoppilaan lukutehtävät aina ennen saapumistaan luokkaan ja olemaan valmiitakertomaan oivalluksistaan, esittämään kysymyksiä ja osallistumaan luokassakäytävään keskusteluun.

Oppilaan lukutehtävät• Joh. 20:30–31; 1. Nefi 6:4; 2. Nefi 25:23, 26.

• ”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2–3.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Henkilökohtaisen todistuksen voima”, Liahona, marraskuu2006, s. 37–39.

OPPIAIHE 1

4

OPPIAIHE 2

Jeesuksella Kristuksella onkeskeinen asema kokoihmiskunnan historiassa

JohdantoTodistaen Jeesuksen Kristuksen keskeisestä tehtävästätaivaallisen Isän suunnitelmassa meidän aikamme profeetatovat julistaneet: ”Me todistamme juhlallisesti, että Hänenelämänsä, jolla on keskeinen asema koko ihmiskunnanhistoriassa, ei alkanut Betlehemissä eikä päättynytGolgatalla” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona,huhtikuu 2000, s. 2). Tämä oppiaihe auttaa oppilaita

ymmärtämään paremmin sen, että taivaallinen Isä säätipelastussuunnitelmansa kuolevaisuutta edeltävässämaailmassa ja asetti ennalta Jehovan, joka Jeesus Kristus olikuolevaisuuttaan edeltävänä aikana, keskeiseksi hahmoksisuunnitelmassaan. Oppilaita kannustetaan asettamaanJeesus Kristus kuolevaisen elämänsä keskipisteeksi.

Taustalukemista• Robert D. Hales, ”Tahdonvapaus – välttämätön elämänsuunnitelmalle”,

Liahona, marraskuu 2010, s. 24–27.

• Dallin H. Oaks, ”Suuri autuudensuunnitelma”, Valkeus, tammikuu 1994,s. 69–72.

OpetusehdotuksiaAlma 12:22–34Vapahtaja on keskeisellä sijalla Jumalan suunnitelmassaLaita näkyville seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Alexander B.Morrisonin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen. Pyydäluokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä taivaallinen Isäantoi lapsilleen kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa:

”Kauan sitten, ennen kuin maailma, jossa nyt asumme, oli olemassa, IsämmeJumala – – sääti suunnitelman – –. [Tuo] suunnitelma tarjosi täydellisen keinon,jolla kaikki Jumalan lapset saisivat kuolemattomuuden ja ansaitsisivatiankaikkisen elämän.” (”Life – the Gift Each Is Given”, Ensign, joulukuu 1998,s. 15–16.)

• Millaisia siunauksia me voisimme vanhin Morrisonin mukaan lopulta saadaosana Jumalan suunnitelmaa? (Selitä, että kuolemattomuus tarkoittaa sitä, ettänousee ylös kuolleista – ettei enää koskaan kuole fyysisesti – ja ettäiankaikkinen elämä tarkoittaa sellaista elämää, jota Jumala elää.)

5

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Alma 12:25 ja panemaan merkille, millänimellä Alma kutsui Jumalan suunnitelmaa ja milloin se laadittiin. Pyydä heitäkertomaan, mitä he löytävät. (Alma opetti, että Jumalan ”lunastussuunnitelma” onollut laadittuna ”maailman perustamisesta asti”. Kun oppilaat ovat vastanneet, voithalutessasi tähdentää, että Jumalan suunnitelmaa kutsutaan muillakin nimillä, joitaovat esimerkiksi ”suuren Luojan armollinen suunnitelma” [2. Nefi 9:6],”pelastussuunnitelma” [Alma 24:14], ”iankaikkisen Jumalan suuri suunnitelma”[Alma 34:9], ”suuri onnensuunnitelma” [Alma 42:8] ja ”ikuinen liitto” [OL 22:1;45:9; 66:2].)

Kehota sen jälkeen oppilaita tutkimaan pareittain kohtaa Alma 12:22–32 jaetsimään syitä, miksi Jumalan suunnitelmaa kutsutaan lunastussuunnitelmaksi.Riittävän ajan kuluttua pyydä muutamia oppilaita kertomaan vastauksensaluokalle. Auta oppilaita ymmärtämään näitä jakeita paremmin esittämällä heilleseuraavat kysymykset:

• Mitä Alman opetukset kertovat siitä, mikä meidän iankaikkinen tilamme olisiilman lunastussuunnitelmaa? (Ellei olisi lunastussuunnitelmaa, ei voisi ollakuolleiden ylösnousemusta eikä lunastusta synnistä, jolloin ihmiskunta olisiikuisesti kadotettu ja jäisi langenneeseen sekä fyysisen ja hengellisen kuolemantilaan [ks. myös 2. Nefi 9:6–13].)

• Miksi oli välttämätöntä, että meille tarjottaisiin keino selviytyä tästä tilanteesta?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 12:33–34. Pyydä muita luokanjäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Jumala on antanutlastensa lunastamiseksi. Auta oppilaita ilmaisemaan näissä jakeissa opetettu oppitai periaate esittämällä heille seuraava kysymys:

• Kuinka esittäisitte lyhyesti sen, minkä Jeesus tekee meille mahdolliseksiJumalan suunnitelmassa? (Mahdollisia vastauksia: Jos teemme parannuksenemmekä paaduta sydäntämme, saamme armon ja syntien anteeksiannonJumalan ainosyntyisen Pojan kautta. Ainoastaan Jeesuksen Kristuksenavulla voimme saada syntien anteeksiannon ja päästä taivaallisen Isänluokse.)

Todista, että Jeesuksella Kristuksella on keskeinen asema Jumalan suunnitelmassaja että Hänen sovituksensa kautta meille on annettu keino vastaanottaakuolemattomuus ja iankaikkinen elämä.

Abr. 3:24–27; 1. Piet. 1:19–20Jeesus Kristus asetettiin ennalta VapahtajaksemmeKehota oppilaita tutkimaan kohtia Abr. 3:24–27 ja 1. Piet. 1:19–20 ja panemaanmerkille, mitä nämä jakeet opettavat Vapahtajan roolista Jumalan suunnitelmassa.Esitä sen jälkeen seuraavat kysymykset. (Huom. Esittämällä tämänkaltaisiakysymyksiä voit auttaa oppilaita oppimaan, kuinka he voivat tarkastella pyhienkirjoitusten kohtia ja huomata niiden opettamia oppeja.)

• Mitä kohdassa Abr. 3:26 tarkoitetaan ilmaisuilla ”ensimmäinen asema” ja”toinen asema”? (”Ensimmäisellä asemalla” tarkoitetaan kuolevaisuuttaedeltävää olemassaoloa ja ”toisella asemalla” elämää kuolevaisuudessa.)

OPPIAIHE 2

6

• Keitä kohdassa Abr. 3:27 mainitut kolme persoonaa ovat ja mitä kukin heistäteki? (Taivaallinen Isä, Jeesus Kristus ja Saatana. Tähdennä sitä, ettäkuolevaisuutta edeltävässä maailmassa taivaallinen Isä asetti ennaltaEsikoisensa, Poikansa Jeesuksen Kristuksen, keskeiseksi hahmoksisuunnitelmassaan.)

Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että Jeesus tunnettiin kuolevaisuuttaedeltävässä maailmassa Jehovana. Kysy sitten:

• Kun Jehova sanoi Isälle ”Tässä olen, lähetä minut”, mitä Hän sitoutui tekemäänkuolevaisuudessa? (Opettamaan evankeliumiaan, perustamaan kirkkonsa,kärsimään ja kuolemaan meidän syntiemme tähden ja nousemaan kuolleista.)

• Millainen merkitys meidän tulevien mahdollisuuksiemme kannalta on sillä, ettätaivaallinen Isä valitsi Jehovan meidän Lunastajaksemme?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Mooses 4:2 ja panemaan merkille muitatärkeitä totuuksia siitä, miksi taivaallinen Isä valitsi Jehovan meidänVapahtajaksemme ja Lunastajaksemme. Kun oppilaat kertovat, mitä he ovatlöytäneet, varmista, että he panevat merkille seuraavat totuudet: Jehova oli valittualusta asti. Yhtenä syynä Jehovan valintaan oli se, että Hän halusi tehdä Isäntahdon ja antaa kaiken kunnian Isälle. Tähdentääksesi vielä näitä totuuksia laitanäkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandinseuraavat sanat ja lue ne ääneen:

”[Jeesus Kristus] oli kuolevaisuutta edeltävässä neuvonpidossa ilmeisesti ainoariittävän nöyrä ja halukas asetettavaksi ennalta [toteuttamaan äärettömänsovituksen]” (”Jeesuksen Kristuksen sovitus”, Liahona, maaliskuu 2008, s. 35).

Pyydä oppilaita kuvittelemaan mielessään, millaista mahtoi olla läsnä, kuntaivaallinen Isä kertoi kaikille lapsilleen, että Hänen Esikoisestaan Jehovasta tulisimeidän Vapahtajamme. Laita sitten näkyville profeetta Joseph Smithin (1805–1844)seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Taivaassa pidetyssä ensimmäisessä neuvonpidossa me olimme kaikki läsnä janäimme, miten Vapahtaja valittiin ja asetettiin ja pelastussuunnitelma laadittiin,ja me annoimme sille hyväksymisemme” (Kirkon presidenttien opetuksia: JosephSmith, 2007, s. 217).

• Mitä sellaista arvelette tietäneenne Jehovasta, mikä sai teidät tukemaan Hänenkutsumistaan ja Hänen tehtäväänsä meidän Vapahtajanamme jaLunastajanamme?

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Neal A.Maxwellin (1926–2004) seuraavat sanat. Anna sitten oppilaille hetki aikaa kirjoittaa

OPPIAIHE 2

7

muistiin ajatuksiaan ja tunteitaan Vapahtajasta samalla kun he pohtivat vanhinMaxwellin opettamaa jumalallista totuutta:

”Kukaan ei ole koskaan antanut niin paljon niin vähäisin sanoin kuin Jeesus tekisanoessaan: ’Tässä olen, lähetä minut.’ (Abr. 3:27.)” (”Jesus of Nazareth, Saviorand King”, Ensign, toukokuu 1976, s. 26).

Voit halutessasi pyytää muutamaa oppilasta kertomaan muille, mitä he ovatkirjoittaneet.

Asettakaamme Vapahtaja kuolevaisen elämämme keskipisteeksiPyydä oppilaita katsomaan uudelleen kohtaa Abr. 3:25, josta opimme, ettätaivaallinen Isä tarkoitti kuolevaisuuden koetusajaksi nähdäkseen,noudattaisimmeko me Hänen käskyjään. Laita näkyville kahdentoista apostolinkoorumin jäsenen, vanhin Robert D. Halesin seuraavat sanat. Kehota yhtäoppilasta lukemaan sanat ääneen samalla kun luokan jäsenet pyrkiväthavaitsemaan valinnan, joka meidän on tehtävä ja joka kuuluu koetukseemmekuolevaisuudessa.

”Ajatelkaapa: kuolevaisuutta edeltävässä tilassamme me päätimme seurataVapahtajaa Jeesusta Kristusta! Ja koska teimme niin, saimme tulla maan päälle.Todistan, että tekemällä saman valinnan seurata Vapahtajaa ollessamme täällämaan päällä me saamme vielä suuremman siunauksen iankaikkisuuksissa. Muttatietäkää: meidän on pysyttävä päätöksessämme seurata Vapahtajaa. Kyseessä oniankaikkisuus, ja viisas tahdonvapautemme käyttäminen sekä tekomme ovat

välttämättömiä voidaksemme saada iankaikkisen elämän.” (”Tahdonvapaus – välttämätönelämänsuunnitelmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 25.)

Auta oppilaita huomaamaan ja ymmärtämään vanhin Halesin opettama periaatetai totuus esittämällä heille seuraavat kysymykset:

• Mitä opitte vanhin Halesin sanoista liittyen valintoihimme tässä elämässä?(Kun oppilaat ovat vastanneet, todista, että kun päätämme asettaaVapahtajan elämämme keskipisteeksi ollessamme täällä maan päällä, mesaamme suurempia siunauksia iankaikkisuudessa.)

• Mitä luulette vanhin Halesin tarkoittaneen ilmaisulla ”kyseessä oniankaikkisuus”?

• Millaiset asenteet ja teot ilmentävät sitä, että joku päättää seurata JeesustaKristusta? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle.)

Selitä, että suurimmalle osalle meistä on helppoa keskittyä Vapahtajaansunnuntaisin. Kuinka voimme tehdä Hänestä suuremman osan elämäämme arjenkeskellä? Anna oppilaille aikaa pohtia, mitä he ovat tänään tehneet keskittyäkseenVapahtajaan. Pyydä heitä kirjoittamaan muistiin, mitä he voivat tehdä tänään

OPPIAIHE 2

8

asettaakseen Vapahtajan keskeisemmälle sijalle elämässään. Kannusta heitälupaamaan hiljaa taivaalliselle Isälle, että he tekevät niin.

Lausu oppiaiheen lopuksi oma todistuksesi tänään opetetuista totuuksista.

Oppilaan lukutehtävät• Alma 12:22–34; 34:9; 42:8, 11; OL 22:1; 45:9; 66:2; Abr. 3:24–27; 1. Piet. 1:19–20;

Moos. 4:2.

• Robert D. Hales, ”Tahdonvapaus – välttämätön elämänsuunnitelmalle”,Liahona, marraskuu 2010, s. 24–27.

OPPIAIHE 2

9

OPPIAIHE 3

Jehova ja Hänenkuolevaisuutta edeltäväpalvelutehtävänsä

JohdantoMeidän aikamme profeettojen mukaan Jeesus Kristus ”opettiiankaikkisuuden totuuksia, kuolevaisuutta edeltävänolemassaolomme todellisuutta, maanpäällisen elämämmetarkoitusta ja Jumalan poikien ja tyttärien mahdollisuuksiatulevassa elämässä” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”,Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Tässä oppiaiheessa oppilaatsaavat tietää, että maanpäällistä elämää edeltävässä

elämässä heidän uskonsa siihen, että Jehova (Jeesus Kristus)toteuttaisi sovituksen, auttoi heitä voittamaan Saatanantaivaassa käydyssä sodassa. Oppilaat huomaavat myös, ettäkuolevaisuutta edeltävässä maailmassa Jehova oli kaikissajumalallisissa ominaisuuksissa ylivertainen kaikkien Jumalanlasten joukossa.

Taustalukemista• Richard G. Scott, ”Jeesus Kristus, Vapahtajamme”, Valkeus, heinäkuu 1997,

s. 57–59.

• ”The Father and the Son: A Doctrinal Exposition by the First Presidency and theQuorum of the Twelve Apostles”, Ensign, huhtikuu 2002, s. 13–18.

OpetusehdotuksiaIlm. 12:7–11; Moos. 4:3Jehovan rooli taivaassa käydyssä sodassaKirjoita taululle sana sota ja kysy oppilailta, mitä heille tulee mieleen, kun heajattelevat sotaa. Kehota heitä sitten silmäilemään kohtaa Ilm. 12:7, 9 janimeämään, mitä sotaa siinä kuvataan (sotaa taivaassa). Pyydä oppilaitaselittämään, mitä tässä sodassa heidän ymmärryksensä mukaan tapahtui.

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Bruce R.McConkien (1915–1985) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaanne ääneen:

”Minkälainen sota [oli sota taivaassa]? Samanlaista taistelua kuin mitä maanpäällä käydään; sitä ainoaa lajia, jota Saatana ja henkiolennot voivat käydä –sanasotaa, mielipiteiden myllerrystä, aatemaailmojen ristiriitaa; totuuden jaerheen välistä sotaa.” (Doctrinal New Testament Commentary, 3 osaa,1965–1973, osa 3, s. 518.)

Kysy oppilailta:

10

• Millä tavoin vanhin McConkien mukaan sota taivaassa on samanlainen kuinsota, jota Saatana käy Jumalan lapsia vastaan kuolevaisuudessa?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ilm. 12:10 ja toista oppilasta lukemaanääneen Moos. 4:3. Voit halutessasi ehdottaa, että oppilaat merkitsevätrinnakkaisviittein nämä kaksi pyhien kirjoitusten kohtaa kirjoittamalla Moos. 4:3kohdan Ilm. 12:10 viereiseen marginaaliin ja toisinpäin. Selitä, että ”Syyttäjällä,joka syytti veljiämme” (ks. Ilm. 12:10) tarkoitetaan Saatanaa. Kysy sen jälkeen:

• Miten Saatana kohdan Moos. 4:3 mukaan syöstiin alas kuolevaisuuttaedeltävästä maailmasta?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen kohta Ilm. 12:11. Auta heitä ilmaisemaan tässäjakeessa opetettu periaate esittämällä seuraavat kysymykset:

• Kuinka esittäisitte lyhyesti, mitä jakeessa 11 opetetaan Jeesuksen Kristuksensovituksen vaikutuksista? (Oppilaiden tulisi huomata seuraava totuus: Koskaoli varmaa, että Jeesus Kristus toteuttaisi sovituksen, sen vaikutuksetolivat olemassa jo kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa. Siksi Häneenviitataan ”Karitsana, joka on ollut teurastettuna maailman perustamisesta asti”[ks. Ilm. 13:8; ks. myös Moosia 4:7; Moos. 7:47].)

• Kuinka voitte käyttää kohdan Ilm. 12:11 sanoja hyödyksennehenkilökohtaisessa sodassanne Saatanaa vastaan tässä elämässä? (Kun oppilaatovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava periaate: Voimme voittaa Saatananturvaamalla Jeesukseen Kristukseen, joka toteutti sovituksen, sekätodistamalla ja olemalla uskollisia todistuksessamme.

Abr. 3:15–25; OL 138:55–56Jehova on meihin nähden ylivertainen kaikessaKerro oppilaille, että kuolevaisuutta edeltävässä elämässä me valmistauduimmetulemaan maan päälle. Laita näkyville profeetta Joseph Smithin (1805–1844)seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Jumala itse, joka havaitsi olevansa henkien ja kirkkauden ympäröimä, koska olimuita älykkäämpi, näki sopivaksi säätää lakeja, joiden avulla muut saisivatoikeuden edistyä kuten Hän oli edistynyt. Meidän suhteemme Jumalaan asettaameidät asemaan, jossa me voimme edistyä tiedossa. Hänellä on valta säätäälakeja heikompien älyjen ohjaamiseksi, jotta nämä pääsisivät osallisiksikorotuksesta Hänen kanssaan.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith,

2007, s. 218.)

Tarkkaile oppilaiden oppimista esittämällä seuraavat kysymykset:

• Mitä saatte tietää Joseph Smithin sanoista siitä, mitä taivaallinen Isä haluaameidän saavan? (Taivaallinen Isä haluaa meidän edistyvän ja kehittyvänhengellisesti – tulevan enemmän Hänen kaltaisikseen.)

Kirjoita taululle seuraavat kysymykset ja kehota oppilaita tutkimaan kohtaa Abr.3:24–25 löytääkseen vastaukset niihin:

OPPIAIHE 3

11

• Kuka oli ”eräs, joka oli Jumalan kaltainen”? (Jae 24.)

• Minkälainen rooli Hänellä oli?

• Minkä Hän sanoi olevan yksi kuolevaisuuden tarkoituksista?

Riittävän ajan kuluttua pyydä oppilaita kertomaan vastauksensa luokalle. Pyydäsitten oppilaita tutkimaan kohtaa OL 138:55–56 ja etsimään näkemyksiä siitä,miten Jumalan lapsia valmisteltiin menestymään kuolevaisuudessa. Auta oppilaitasoveltamaan tätä kohtaa itseensä kysymällä heiltä:

• Millä tavoin me näiden jakeiden mukaan valmistauduimme tulemaanmaan päälle?

Pyydä oppilaita pohtimaan hetken aikaa sitä, millaisia ominaisuuksia Vapahtajallaoli kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneenAbr. 3:19, 21. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille,mitä siinä opetetaan Jeesuksesta Kristuksesta. Kun oppilaat ovat vastanneet, annaheille monisteena kahdentoista apostolin koorumin jäsenten, vanhin Neal A.Maxwellin (1926–2004) ja vanhin Bruce R. McConkien (1915–1985) seuraavat sanat:Pyydä heitä lukemaan lausumat ja merkitsemään sellaiset sanat ja ilmaisut, jotkaopettavat jotakin Vapahtajasta:

”Älyltään ja saavutuksiltaan [Jeesus Kristus] ylittää suuresti kaikkien muidentäällä eläneiden, nyt elävien ja vielä tänne tulevien yhteiset kyvyt ja saavutukset!(Ks. Abr. 3:19.)” (Ks. Neal A. Maxwell, ”Kallis Vapahtajain”, Valkeus, huhtikuu1982, s. 13.)

”Kaikkien ihmisten henget, kun ne olivat vielä Iankaikkisen edessä, kehittivätkaikenlaatuisia, kaikenlaisia ja kaikentasoisia taipumuksia, lahjoja, taitoja jakykyjä. Silloisen pitkän elämän aikana tuli esiin lukematon määrä lahjoja jakykyjä. – –

Herra antoi meille kaikille tahdonvapauden; Hän antoi meille lakeja, jotkaantaisivat meidän edistyä ja kehittyä ja tulla Hänen kaltaisikseen. Hän neuvoi ja

kehotti meitä kulkemaan kirkkauteen ja korotukseen johtavaa tietä. Hän itse oli kaiken hyvänruumiillistuma ja henkilöitymä. Jokainen suotava luonteenpiirre ja ominaisuus oli Hänessäiankaikkisessa täyteydessään. Kaikki Hänen kuuliaiset lapsensa alkoivat tulla Hänen kaltaisikseentavalla tai toisella. Siellä joukossamme oli yhtä suuri määrä erilaisia ja eriasteisia kykyjä ja taitojakuin täällä nykyäänkin. Jotkut kunnostautuivat yhdessä asiassa, toiset toisessa. Esikoinen oliylivertainen meihin nähden kaikessa.” (Bruce R. McConkie, The Mortal Messiah, 4 osaa,1979–1981, osa 1, s. 23.)

Tarkkaile oppilaiden oppimista kysymällä heiltä, mihin he kiinnittivät huomionsanäissä lausunnoissa. Tarvittaessa voit kysyä:

OPPIAIHE 3

12

• Mitä opitte näiden kahden apostolin sanoista liittyen siihen, millaisiaainutlaatuisia ominaisuuksia Jehovalla oli kuolevaisuutta edeltävässämaailmassa? (Oppilaiden tulisi ymmärtää, että kuolevaisuutta edeltävässämaailmassa Jehova ylitti kaikkien taivaallisen Isän lasten yhteenlasketutkyvyt ja saavutukset.)

Anna oppilaille muutamia minuutteja aikaa pohtia Vapahtajan kuolevaisuuttaedeltävää palvelutehtävää ja kirjoittaa muistiin saamiaan ajatuksia ja tunteita.Kehota muutamia heistä kertomaan luokalle, mitä he kirjoittivat. Päätä oppiaihekannustamalla oppilaita miettimään, kuinka tieto Vapahtajan kuolevaisuuttaedeltävästä palvelutyöstä ja Hänen ainutlaatuisista ominaisuuksistaan voi auttaaheitä rakastamaan Häntä ja uskomaan Häneen aiempaa enemmän.

Oppilaan lukutehtävät• Ilm. 12:7–11; Abr. 3:15–25; OL 138:55–56.

• Richard G. Scott, ”Jeesus Kristus, Vapahtajamme”, Valkeus, heinäkuu 1997,s. 57–59.

OPPIAIHE 3

13

OPPIAIHE 4

Jehova loi maailmanJohdantoJulistuksessa ”Elävä Kristus – apostolien todistus” sanotaan:”Isänsä johdolla [Jeesus Kristus] oli maan Luoja. ’Kaikkisyntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei olesyntynyt ilman häntä.’ (Joh. 1:3.)” (Liahona, huhtikuu

2000, s. 2). Kun oppilaat oppivat ymmärtämään maanluomisen iankaikkiset tarkoitukset, he voivat eläämäärätietoisemmin ja täyttää oman luomisensa tarkoituksen.

Taustalukemista• Russell M. Nelson, ”Luominen”, Liahona, heinäkuu 2000, s. 102–105.

• Voit lukea Neal A. Maxwellin artikkelin ”Our Creator’s Cosmos”, jos se onsaatavana omalla kielelläsi. Artikkeli on julkaisussa By Study and by Faith:Selections from the Religious Educator, toim. Richard Neitzel Holzapfel ja Kent P.Jackson, 2009, s. 37–50.

Opetusehdotuksia1. Moos. 1:1; Joh. 1:1–3; Hepr. 1:1–2; MK Jaak. 4:9; OL 38:1–3; 76:22–24;104:14–17; Moos. 1:30–33; 2:1Jehova loi maailmanLaita näkyville esine, jonka joku on tehnyt sinulle (esimerkiksi lahjaksi). Kerroluokan jäsenille, millaisia tunteita sinulla on esinettä ja sen tekijää kohtaan. Kysysen jälkeen:

• Milloin joku on tehnyt jotakin teitä varten? Millaisia tunteita teillä on sen tekijääkohtaan?

Kehota oppilaita vertaamaan seuraavia kohtia toisiinsa: 1. Moos. 1:1, Joh. 1:1–3, Ef.3:9, Hepr. 1:1–2 ja Moos. 2:1. Pyydä oppilaita laatimaan taululle luettelo näissäkohdissa huomaamistaan yhtäläisyyksistä ja eroista. (Huom. Kun oppilaat oppivatvertailemaan pyhien kirjoitusten kohtia, opit ja periaatteet voivat tulla selvemminesiin.) Kysy sen jälkeen:

• Kuka näiden pyhien kirjoitusten kohtien mukaan loi maailman? (Tähdennä,että Jehova loi maailman Isän johdolla, tai kuten vanhin Russell M. Nelsonkahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Koko luomistyö oli[taivaallisen Isän] suunnittelema” (”Luominen”, Liahona, heinäkuu2000, s. 102).

Anna oppilaille aikaa lukea itsekseen ja vertailla kohtia OL 76:22–24, 104:14–17 jaMoos. 1:30–33. Kehota heitä panemaan merkille, mitä muuta Jehova loi. Huomautatarvittaessa, että Hän loi maailmoja luvutta ja että ”maa on täysi, ja siinä on yllinkyllin” (OL 104:17). Auta oppilaita tarkastelemaan tätä ilmausta esittämällä heilleseuraava kysymys:

14

• Mitä nuo sanat kertovat siitä, mitä Vapahtajan on täytynyt tietää luodessaanmaailman? (Hänen on täytynyt tietää, kuinka monta ihmistä maan päällä asuisija mitä he tarvitsisivat historian eri aikakausina.)

Selitä oppilaille, että tieto siitä, kuka loi maailman, on eri asia kuin tieto siitä, millävoimalla maailma luotiin. Kehota oppilaita vertaamaan kohtia Morm. 9:16–17, OL38:1–3 ja MK Jaak. 4:9, merkitsemään ne rinnakkaisviittein ja panemaan merkille,kuinka maailma luotiin. Kehota oppilaita selittämään omin sanoin, mitä nämäkohdat tarkoittavat. Laita sitten näkyville seuraava lausunto:

”Jeesus Kristus on luonut tämän maailman ja kaiken siinä olevan. Hän on luonut myös moniamuita maailmoja. Hän on tehnyt sen pappeuden voimalla taivaallisen Isämme johdolla.”(Evankeliumin periaatteet, 2009, s. 23.)

Tähdennä sitä, että itse asiassa pyhissä kirjoituksissa on vain vähänyksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka maailma luotiin. Meille on kuitenkin luvattu,että jonakin päivänä ne asiat ilmoitetaan meille (ks. OL 101:32–34). Pyhissäkirjoituksissa opetetaan paljon enemmän luomisen tarkoituksesta.

Keskustelkaa yhdessä seuraavista kysymyksistä:

• Kun tarkastelette ympärillänne olevaa maailmaa, mitä Jumalan luomakuntaopettaa teille Vapahtajasta, Hänen pappeudestaan ja asemastaan kuolevaisuuttaedeltävässä maailmassa?

• Kuinka näiden totuuksien ymmärtäminen vaikuttaa tunteisiinne JeesustaKristusta kohtaan ja todistukseenne Hänestä?

• Kuinka näiden totuuksien ymmärtäminen vaikuttaa tunteisiinne maapalloakohtaan?

Ennen kuin asiassa siirrytään eteenpäin, tähdennä oppilaille, että vaikka Vapahtajaloi maailman, taivaallinen Isä on meidän henkemme Isä, joka loi Aadamin ja Eevanfyysiset ruumiit.

1. Nefi 17:36; 2. Nefi 2:23–25; OL 49:16–17; Moos. 1:27–33, 39Maailman luomisen tarkoitusJaa oppilaat pareihin ja pyydä heitä ottamaan esille kohdat Moos. 1:27–33, 39,1. Nefi 17:36 ja OL 49:16–17. Voit halutessasi ehdottaa, että he merkitsevät näissäkohdissa olevia sanoja ja ilmauksia, jotka auttavat heitä muodostamaan vastauksentähän kysymykseen: ”Kuinka selittäisit ystävällesi, miksi maailma luotiin?” Pyydämuutamaa paria kertomaan vastauksensa luokalle. Oppilaiden tulisi ymmärtää,että Jehova loi maan paikaksi, jossa Jumalan lapset voisivat elää ja edistyäkohti iankaikkista elämää. Kysy:

• Mitä tarkoitetaan kohdassa OL 49:17 olevalla ilmauksella ”ihmisten määrällä”?(Tarvittaessa voit katsoa selitystä kohtaan OL 49:16–17 julkaisusta Doctrine andCovenants Student Manual [(kirkon koululaitoksen oppikirja, 2001), s. 106].)

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen 2. Nefi 2:18–25 ja kysy sitten:

OPPIAIHE 4

15

© Busath.com

• Kuinka olosuhteet Eedenin puutarhassa olisivat estäneet Aadamia ja Eevaaedistymästä taivaallisen Isän pelastussuunnitelmassa?

• Kuinka Aadamin lankeemus auttoi maailmaa täyttämään luomisensatarkoituksen? (Se antoi Aadamille ja Eevalle mahdollisuuden saada lapsia.)

• Kuinka jakeessa 23 kuvatut lankeemuksen seuraukset voivat auttaa meitäedistymään taivaallisen Isän suunnitelmassa?

Anna jokaiselle oppilaalle monisteena kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin Bruce R. McConkien (1915–1985) sekä Apuyhdistyksen entisen ylijohtajan,sisar Julie B. Beckin seuraavat sanat. Anna oppilaille tarpeeksi aikaa lukea nämälausunnot ja pohtia luomistyön roolia Jumalan suunnitelmassa lastensapelastukseksi.

”Täten aivan yhtä varmasti kuin pelastus tulee sovituksen tähden, se tulee myöslankeemuksen tähden. – –

Muistakaa myös, että lankeemus tuli mahdolliseksi sen vuoksi, että ääretön Luojateki maan ja ihmisen ja kaikki elämänmuodot sellaisiksi, että ne saattoivatlangeta. – – Kaikki luotiin niin, että ne saattoivat langeta eli muuttua, ja täten saialkunsa sellainen olemassaolo, joka oli tarpeen, jotta kaikki Isän iankaikkisen

pelastussuunnitelman ehdot saatiin toimimaan.

Kaiken ensimmäinen ajallinen luominen oli luonteeltaan paratiisillinen. Maailman alkamisen jaEedenin aikoina kaikki elämänmuodot elivät korkeammalla ja toisenlaisella tasolla kuin nykyään.Tuleva lankeemus veisi ne alemmalle tasolle ja kehityksen alaisiksi. Kuolema ja lisääntymineneivät olleet vielä tulleet maailmaan.” (Ks. Bruce R. McConkie, ”Kristus ja luominen”, Valkeus,syyskuu 1983, s. 25.)

”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa meillä on perhettäkoskeva teologia, joka perustuu luomiseen, lankeemukseen ja sovitukseen. Maanluominen tarjosi paikan, jossa perheet voisivat elää. Jumala loi miehen ja naisen,jotka muodostavat perheen kaksi olennaista puoliskoa. Taivaallisen Isänsuunnitelmaan kuului, että Aadam ja Eeva sinetöitäisiin yhteen ja että hemuodostaisivat iankaikkisen perheen.

Lankeemus tarjosi perheelle tilaisuuden kasvaa. Aadam ja Eeva olivat perheenjohtajia, jotka päättivät kokea kuolevaisuuden. Lankeemuksen ansiosta heidän oli mahdollistasaada poikia ja tyttäriä.

Sovitus antaa perheelle mahdollisuuden tulla sinetöidyksi yhteen iankaikkisesti. Se antaaperheille mahdollisuuden iankaikkiseen lisääntymiseen ja täydelliseksi kehittymiseen.Onnensuunnitelma, jota myös pelastussuunnitelmaksi kutsutaan, oli perheitä varten luotusuunnitelma. Nousevan polven pitää ymmärtää, että teologiamme pääpilarit keskittyvätperheeseen.” (Julie B. Beck, ”Opettakaa perhettä koskevaa oppia”, Liahona, maaliskuu2011, s. 32.)

• Kuinka nämä lausunnot auttavat teitä ymmärtämään luomisen keskeistä rooliaJumalan koko suunnitelmassa lastensa pelastukseksi?

• Miksi on tärkeää ymmärtää, että maailma luotiin auttamaan yksittäisiä ihmisiäja perheitä pääsemään korotukseen? (Kun oppilaat vastaavat, kirjoita taululle

OPPIAIHE 4

16

seuraava periaate: Kun opimme ymmärtämään maailman luomisentarkoituksen, voimme saada suuremman halun täyttää oman luomisemmetarkoituksen.

Selitä oppilaille, että pappeuden sinetöimisvoima tekee mahdolliseksi sen, ettäaviomies ja vaimo sekä vanhemmat ja lapset voivat olla yhdessä kuoleman jälkeen.Ilman Elian kautta palautettua sinetöimisvoimaa Jumalan lapset eivät voisi saadakorotuksen täysiä siunauksia eikä maailman luomisen tarkoitus olisi voinut täyttyä,eli kuten Opissa ja liitoissa opetetaan, ”koko maa hävitettäisiin” (OL 2:3; ks. myösMal. 3:24).

Päätä oppiaihe todistamalla näistä tärkeistä totuuksista: 1) Jehova loi maan Isänjohdolla, 2) Hän loi maan paikaksi, jossa Jumalan lapset voisivat elää ja edistyäkohti iankaikkista elämää, ja 3) kun opimme ymmärtämään maailman luomisentarkoituksen, me voimme saada suuremman halun täyttää oman luomisemmetarkoituksen.

Kannusta oppilaita pohtimaan, mitä he voivat tehdä ilmaistakseen kiitollisuuttaanJeesuksen Kristuksen luomistöistä. Kannusta oppilaita toimimaan niiden Hengenkehotusten mukaan, joita he tunsivat oppitunnilla.

Oppilaan lukutehtävät• 1. Moos. 1:1; Joh. 1:1–3; Hepr. 1:1–2; Moos. 2:1; Morm. 9:16–17; OL 38:1–3;

76:22–24; 104:14–17; MK Jaak. 4:9; OL 101:32–34; Moos. 1:27–33, 39; 1. Nefi17:36; OL 49:16–17.

• Russell M. Nelson, ”Luominen”, Liahona, heinäkuu 2000, s. 102–105.

OPPIAIHE 4

17

OPPIAIHE 5

Jeesus Kristus oli Vanhantestamentin Jehova

JohdantoTodistaen Vapahtajasta meidän aikamme profeetat ovatjulistaneet: ”Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin suuriJehova” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona,huhtikuu 2000, s. 2). Jeesus Kristus, joka oli Jehova,vakiinnutti taivaallisen Isän iankaikkisen evankeliumin maan

päälle jokaisena ajan taloudenhoitokautena voidakseenkoota yhteen joka ainoan Jumalan lapsista, jotka olivatkadoksissa. Uskomme Jeesukseen Kristukseen vahvistuu, kunopimme tuntemaan Hänen muuttumattoman luonteensa jaHänen ikuisen evankeliuminsa.

Taustalukemista• Russell M. Nelson, ”Liitot”, Liahona, marraskuu 2011, s. 86–89.

• ”Abrahamin liitto,” Kallisarvoinen helmi, oppilaan kirja (kirkon koululaitoksenoppikirja, 2003), s. 33–34.

• ”Taustaa tulevalle, osa A: Kuka on Vanhan Testamentin Jumala?” VanhaTestamentti, Ensimmäinen Mooseksen kirja – Toinen Samuelin kirja, oppilaan kirja,uskonto 301, 1988, s. 43–46.

Opetusehdotuksia2. Moos. 3:11–14; 6:2–3; Joh. 8:52–53, 56–59; 18:5, 8; 3. Nefi 15:5; Abr.1:16; 2:8Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin JehovaKehota oppilaita mainitsemaan Vapahtajasta käytettyjä nimiä, joita he tietävät.Kirjoita taululle luettelo heidän vastauksistaan. Kerro oppilaille, että tänäänkeskustelette tärkeästä nimestä tai nimityksestä, jolla Jeesus Kristus tunnettiinennen palvelutyötään kuolevaisuudessa. Kehota heitä lukemaan itsekseen Joh.8:52–53, 56–59. Kysy sitten:

• Mitä juutalaiset kysyivät Vapahtajalta?

• Mitä luulette Jeesuksen tarkoittaneen vastauksellaan ”Jo ennen kuin Abrahamsyntyi – minä olin”? (Jae 58.)

Auttaaksesi oppilaita määrittelemään ilmauksen ”Minä olin”, jaa luokan jäsenetpareihin ja pyydä heitä lukemaan 2. Moos. 3:11–14; 6:2–3 ja panemaan merkille,mitä nimeä Vanhan testamentin Jumala käytti itsestään. Riittävän ajan kuluttuaesitä seuraavat kysymykset:

• Mitä nimiä näiden jakeiden mukaan Vanhan testamentin Jumala käyttiesitellessään itsensä? (Huomauta, että Joseph Smithin raamatunkäännöksessäkohdassa 2. Moos. 6:3 sanotaan: ”Minä olen Herra Jumala Kaikkivaltias; HerraJEHOVA. Eivätkö he sitten tietäisi nimeäni?” Ks. myös Abr. 1:16.)

18

• Millä tavalla nämä jakeet selventävät Jeesuksen Kristuksen seuraavien sanojenmerkitystä: ”Jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin”? (Oppilaiden tulisiymmärtää, että Jeesus Kristus oli Jehova, Vanhan testamentin Jumala jasuuri MINÄ OLEN.)

Laita näkyville seuraavat sanat:

”Tämä on niin suorasukainen ja tarkoituksellinen vakuutus jumalallisuudestakuin vain voidaan sanoa. ’Jo ennen kuin Abraham syntyi, minä olin Jehova.’ Eli’Minä olen Kaikkivaltias Jumala, suuri MINÄ OLEN. Minä olen itsestään olemassaoleva, Iankaikkinen. Minä olen teidän isienne Jumala. Minun nimeni on: MINÄOLEN SE JOKA OLEN.’” (Bruce R. McConkie, Doctrinal New TestamentCommentary, 3 osaa, 1965–1973, osa 1, s. 464).

Jehova on ”Israelin Jumalan liittonimi tai erisnimi. Se tarkoittaa samaa kuin ’Muuttumaton’.”(Bible Dictionary, ”Jehovah”.)

• Miksi on tärkeää tietää, että Jeesus Kristus oli Vanhan testamentin Jehova?(Vastauksiin tulisi sisältyä seuraava totuus: Jumala on aina johtanutevankeliumiaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Ks. myös 3. Nefi15:5, jossa on kirjoitettuna Vapahtajan opetus siitä, että Hän oli lain antaja.)

Voit halutessasi pyytää yhtä oppilasta lukemaan ääneen presidentti Joseph FieldingSmithin (1876–1972) seuraavat sanat:

”Syntiinlankeemuksesta lähtien kaikki ilmoitus on tullut Jeesuksen Kristuksenkautta, joka on Vanhan testamentin Jehova. – – Isä [Elohim] ei ole koskaanlankeemuksen jälkeen ollut suoraan ja henkilökohtaisesti yhteydessä ihmiseen,eikä Hän ole koskaan ilmestynyt muutoin kuin esitelläkseen Pojan jatodistaakseen Hänestä.” (Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa,1977–1982, osa 1, s. 37.)

• Kuinka tieto siitä, että Jehova eli Jeesus Kristus on muuttumaton, auttaa teitäuskomaan Häneen? (Mahdollisia vastauksia: tieto siitä, että Jeesus Kristus onmuuttumaton, auttaa meitä luottamaan siihen, että samoin kuin Hän pitilupauksensa ihmisille, joista kerrotaan pyhissä kirjoituksissa, Hän pitäälupauksensa myös meille.

Tähdennä sitä, että varhaisina Raamatun jälkeisinä aikoina heprealaista nimeäJehova (joka ilmenee kirjallisuudessa tavallisesti muodossa Jahve) pidettiin liianpyhänä, jotta se voitaisiin lausua ääneen. Nykyajan juutalaisuudessa se korvataansanalla Adonai, mikä tarkoittaa ”Herra”.

OPPIAIHE 5

19

1. Moos. 13:14–16; 17:1–9; Moos. 6:51–52, 64–66; Abr. 1:18–19; 2:8–11Jehova perusti muinoin ikuisen evankeliuminAnna oppilaiden työskennellä yhä pareittain. Pyydä heitä lukemaan Moos. 6:51–52,64–66 ja panemaan merkille, mitä Jehova opetti Aadamille. Kerro heille, ettäjakeissa 51–52 Jehova puhui Isänsä puolesta. Kysy sen jälkeen:

• Mitä huomasitte Aadamille opetetusta evankeliumista? (Se on samaevankeliumi, jota opetetaan tänä päivänä. [Ks. kohdassa 2. Nefi 31:10–16esimerkki siitä, että samaa evankeliumia opetettiin Amerikan mantereella.] Voittähdentää tätä totuutta kirjoittamalla taululle seuraavan lausuman: JeesuksenKristuksen evankeliumi on ikuinen ja muuttumaton jokaisenaevankeliumin taloudenhoitokautena.)

Kerro oppilaille, että myöhempänä taloudenhoitokautena Jehova uudisti ikuisenevankeliuminsa Abrahamin kanssa tekemänsä liiton kautta, joka tunnetaanAbrahamin liittona. Jaa luokka kahteen ryhmään. Pyydä ensimmäistä ryhmäätutkimaan kohtia 1. Moos. 13:14–16; 17:2–8 ja Abr. 1:18–19; 2:8–11 ja tekemäänluettelo lupauksista, jotka Herra antoi Abrahamille. Pyydä toista ryhmää tutkimaankohtia 1. Moos. 17:1–5, 9 ja Abr. 1:19; 2:8–11 ja tekemään luettelo siitä, mitäAbrahamin täytyi tehdä saadakseen luvatut siunaukset. (Huom. Kun oppilaatoppivat huomaamaan pyhissä kirjoituksissa olevia luetteloja, he voivat tunnistaaparemmin pääasiat, joita pyhien kirjoitusten kirjoittaja halusi tähdentää.)

Samalla kun oppilaat ovat tutkimassa, jäljennä taululle oheinen kaavio ja jätä tilaavastauksille:

Abrahamin liitto

Abrahamille tehdyt lupaukset Abrahamin tehtävät

Riittävän ajan kuluttua pyydä muutamaa oppilasta kummastakin ryhmästätulemaan taululle ja kirjoittamaan löytämänsä asiat oikean otsikon alle. Voit tehdäyhteenvedon Abrahamin liitosta laittamalla näkyville seuraavat sanat ja pyytämälläyhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Abraham otti vastaan evankeliumin, ja hänet asetettiin korkeampaan pappeuteen (OL 84:14;Abr. 2:11). Hän solmi selestisen avioliiton, joka on korotuksen liitto (OL 131:1–4; 132:19, 29).Abraham sai lupauksen, että kaikki näiden liittojen siunaukset tarjottaisiin hänen kuolevaisillejälkeläisilleen (OL 132:29–31; Abr. 2:6–11). Yhdessä näitä liittoja ja lupauksia kutsutaanAbrahamin liitoksi. Tämä liitto palautettiin evankeliumin palautuksen viimeisinä aikoina, sillä senkautta siunataan kaikkia maan kansakuntia (Gal. 3:8–9, 29; OL 110:12; 124:58; Abr. 2:10–11).”(PKO, ”Abrahamin liitto”; scriptures.lds.org/fi.)

OPPIAIHE 5

20

Tähdennä sitä, että Isä teki alusta asti lastensa kanssa liiton koota heidät yhteenikuisen evankeliumin totuuksien, toimitusten ja siunausten avulla. Evankeliuminpalautukseen kuuluu Abrahamin liiton palautus. Abrahamin liitto on siishuomattava osa uutta ja ikuista liittoa, joka on Jeesuksen Kristuksen evankeliumintäyteys. Kysy oppilailta:

• Kuinka tieto siitä, että me olemme Abrahamin jälkeläisiä ja kaiken sen perillisiä,mitä Jumala hänelle lupasi, vaikuttaa siihen, kuinka te elätte?

• Millä tavalla Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen luvattujen siunaustensaaminen vahvistaa perheitä ja ohjaa meitä tekemissämme päätöksissä?

Kehota oppilaita kertomaan tavoista, joilla he voivat varmistaa tässä liitossa luvatutsiunaukset itselleen ja perheelleen menneisyydessä, nykyisyydessä jatulevaisuudessa.

Joos. 24:3–13; 1. Nefi 17:23–32Jehova siunasi muinaista Israelia ja johti sitäKerro oppilaille, että osana Abrahamin liittoa Jehova lupasi evankeliuminsiunaukset Abrahamin jälkeläisille sekä niille, jotka kokoontuisivat yhteen heidänkanssaan. Kehota puolta luokkaa lukemaan Joos. 24:3–13 ja toista puolta lukemaan1. Nefi 17:23–32. Pyydä oppilaita panemaan merkille sellaisia sanoja ja ilmauksia,joissa opetetaan, mitä Jehova teki muinaisen Israelin puolesta. Voisit ehdottaa, ettähe merkitsevät löytämänsä asiat muistiin. Riittävän ajan kuluttua pyydä oppilaitakertomaan, mitä he ovat oppineet. Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle ominsanoin. Saadaksenne näkemyksen siitä, miksi Jehova teki joitakin asioita, pyydäyhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Moos. 6:2–6. Kysy luokalta:

• Miksi Jehova sanoi tehneensä niitä monia asioita, joista luitte Joosuan kirjasta jaEnsimmäisestä Nefin kirjasta?

• Mitä se kertoo teille niistä lupauksista, jotka Herra on antanut teille? (Kunoppilaat vastaavat, kirjoita taululle seuraava periaate: Jos elämme uskollisina,Herra pitää meille antamansa lupaukset.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraavat presidentti Dieter F.Uchtdorfin sanat:

”Koska Jumala on ollut uskollinen ja pitänyt lupauksensa aiemmin, me voimmekiinnittää luottavaisina toivomme siihen, että Hän pitää meille antamansalupaukset tänä aikana ja tulevaisuudessa. Ahdistuksen hetkinä me voimmetakertua toivoon, että ’kaikki yhdessä koituu [meidän parhaaksemme]’ [OL90:24].” (”Toivon ääretön voima”, Liahona, marraskuu 2008, s. 23.)

• Kuinka tieto Jehovan muinaisista teoista voi auttaa teitä koettelemuksissanne?

• Mitä sellaista Hän teki muinaisen Israelin puolesta, mitä Hän tekee myös teidänpuolestanne?

OPPIAIHE 5

21

Todista, että jokaisena ajan taloudenhoitokautena Jeesus Kristus on siunannutJumalan lapsia ikuisella evankeliumilla. Aivan kuten liittokansa muinoin sai Herranlupaamat siunaukset, mekin voimme saada ne oman kuuliaisuutemme nojalla.

Oppilaan lukutehtävät• Joh. 8:51–59; 18:5, 8; 2. Moos. 3:11–14; 6:2–3; 3. Nefi 15:5; Moos. 6:51–52,

64–66; 1. Moos. 17:1–9; Abr. 1:18–19; 2:8–11.

• ”Taustaa tulevalle, osa A: Kuka on Vanhan Testamentin Jumala?” Vanhatestamentti, Ensimmäinen Mooseksen kirja – Toinen Samuelin kirja, oppilaan kirja,uskonto 301, 1988, s. 43–46.

OPPIAIHE 5

22

OPPIAIHE 6

Malleja, kuvajaisia javertauskuvia JeesuksestaKristuksesta

JohdantoMeidän aikamme profeetat ovat julistaneet, että JeesusKristus ”asetti sakramentin muistuttamaan suurestasovitusuhristaan” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”,Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Sakramenttitoimituksen lisäksipyhissä kirjoituksissa kerrotaan monista muistakintapahtumista, tilanteista, esineistä ja ihmisistä, joiden

tarkoituksena on muistuttaa meitä Jeesuksen Kristuksentehtävästä ja palvelutyöstä ja opettaa meille niitä koskeviaasioita. Tämä oppiaihe auttaa oppilaita pohtimaan pyhienkirjoitusten malleja, kuvajaisia ja vertauskuvia, jotkakohdistavat katseemme Vapahtajaan.

Taustalukemista• Russell M. Nelson, ”Tässä Pyhässä maassa”, Valkeus, helmikuu 1991, s. 10–19.

• ”Taustaa tulevalle, osa C: Vertauskuvat Vanhassa Testamentissa”, VanhaTestamentti, Ensimmäinen Mooseksen kirja – Toinen Samuelin kirja, oppilaan kirja,uskonto 301, 1988, s. 105–108.

Opetusehdotuksia2. Nefi 11:4; Moos. 6:63Pyhissä kirjoituksissa olevia vertauskuvia KristuksestaNäytä muutamia yleisesti tunnettuja merkkejä tai symboleja, esimerkiksi:

Kun oppilaat ovat kertoneet kunkinmerkin tarkoituksen, kysy heiltäesimerkkejä muista helpostitunnistettavista merkeistä taisymboleista.

Jaa oppilaat pareihin. Kehota kutakinparia tutkimaan kohtia 2. Nefi 11:4 jaMoos. 6:63 ja vertaamaan niitäkeskenään. Pyydä heitäkeskustelemaan näiden kohtienyhtäläisyyksistä sekä siitä, mitä neopettavat Jeesuksesta Kristuksesta jaJumalan luomistöiden tarkoituksesta.Kun parit ovat keskustelleetlöytämistään asioista, kysy luokalta:

23

• Kuinka esittäisitte näiden pyhien kirjoitusten kohtien keskeisen totuuden?(Oppilaiden tulisi tunnistaa seuraava totuus: Kaikki on luotu todistamaanJeesuksesta Kristuksesta.)

• Mainitkaa esimerkkejä asioista, jotka ”Jumala on – – antanut” ja jotka ovat”vertauskuvana” (2. Nefi 11:4) tai symbolina Jeesuksesta Kristuksesta?

Kerro oppilaille, että kaikissa pyhissä kirjoituksissa on malleja, kuvajaisia,vertauskuvia ja kielikuvia Jeesuksesta Kristuksesta. Selitä, että mallit,

kuvajaiset, vertauskuvat ja kielikuvat edustavat suurempia totuuksia. EsimerkiksiMormonin kirjassa kuvailtu Liahona edustaa Kristuksen sanoja. Oppiaiheen tässäosassa keskitytään Vanhassa testamentissa oleviin malleihin ja kuvakieleen. Suuriosa tästä kuvakielestä on ihmisten, esineiden, tapahtumien ja tilanteiden muodossa(voi olla hyödyllistä kirjoittaa tämä jaottelu taululle). Jäljennä taululle seuraavaluettelo pyhien kirjoitusten viitteistä tai anna se oppilaille monisteena.

Malleja, kuvajaisia ja vertauskuvia JeesuksestaKristuksesta

Vanhan testamentin malleja, kuvajaisia javertauskuvia Kristuksesta

Toteutuminen Kristuksenelämässä

1. Moos. 22:1–14 Joh. 3:16; 19:16–18; MKJaak. 4:4–5

2. Moos. 3:7–8, 10–12 Matt. 1:21; 2. Nefi 6:17

2. Moos. 12:3, 5–7, 13–14, 46 Joh. 1:29; 19:14, 31–36;1. Piet. 1:18–19

2. Moos. 16:14–15, 18 Joh. 6:5–10, 48–51

3. Moos. 8:15, 30; 17:11 Hepr. 9:22; 13:12

3. Moos. 16:2–6, 17 Hepr. 9:6–12; 10:11–12

3. Moos. 22:19–22 Hepr. 9:14; OL 20:22

4. Moos. 21:4–9 Joh. 3:14–15; Hel. 8:13–15

Joona 1:17; 2:10 Matt. 12:38–40

Anna kukin pyhien kirjoitusten kohtien ryhmä tutkittavaksi yhdelle tai useammalleoppilaalle. Pyydä, että he valmistautuvat selittämään kyseisiä Vanhan testamentinvertauskuvia ja sitä, kuinka ne viittaavat Jeesukseen Kristukseen. Pyydä oppilaitariittävän ajan kuluttua kertomaan, mitä he ovat löytäneet.

Jos aikaa on, voitte myös keskustella Kristuksen vertauskuvista, joita vanhinRussell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista mainitsee artikkelissaan”Tässä Pyhässä maassa” (Valkeus, helmikuu 1991, s. 10–19).

Keskustelkaa yhdessä seuraavista kysymyksistä:

OPPIAIHE 6

24

• Miksihän kaikki on luotu edustamaan Vapahtajaa tai olemaan vertauskuvanaHänestä?

• Millainen merkitys on sillä, että pyrimme jatkuvasti huomaamaan, kuinkakaikki todistaa Jeesuksesta Kristuksesta? (Huolehdi siitä, että oppilaatymmärtävät seuraavan periaatteen: Voimme oppia enemmän JeesuksestaKristuksesta, kun tunnistamme Hänestä todistavia kielikuvia, malleja javertauskuvia.

• Millä tavalla jokin vertauskuva Vapahtajasta on lisännyt uskoanne Häneen?

• Mitä voisitte tehdä tunnistaaksenne Kristuksen meille annetuissavertauskuvissa?

2. Nefi 11:2–6Vertauskuvia ja kielikuvia Kristuksesta evankeliumin liitoissa ja toimituksissaSelitä, että oppiaiheen tässä osassa keskitytään Jeesuksen Kristuksenevankeliumista erilaiseen näkökulmaan, joka sisältää vertauskuvia ja kielikuviaKristuksesta. Kehota oppilaita tutkimaan kohtaa 2. Nefi 11:2–6 ja panemaanmerkille asioita, joista Nefi iloitsi. Voisit ehdottaa, että he merkitsevätlöytämänsä asiat.

• Mistä Nefi iloitsi?

Tähdennä jakeessa 5 olevaa ilmausta ”Herran liitoista”. Selitä, että liitot jatoimitukset ovat tärkeä osa Jeesuksen Kristuksen ikuista evankeliumia. Liitoissa jatoimituksissa on monia tekijöitä, jotka ovat vertauskuvallisia. Ne opettavat meilleasioita Jeesuksesta Kristuksesta ja johdattavat meidät Hänen luokseen. Pane esillekahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Bruce R. McConkien (1915–1985)seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Jokainen Jumalan asettama jumalallinen toimitus tai teko, jokainen uhraus,vertauskuva ja kielikuva; kaikki, mitä Jumala on koskaan antanut kansalleen –kaikki asetettiin ja perustettiin siten, että ne todistavat Hänen Pojastaan jakeskittävät uskovien ihmisten uskon Häneen ja siihen lunastukseen, jonkatoteuttajaksi Hänet ennalta asetettiin” (The Promised Messiah: The First Comingof Christ, 1978, s. 28).

• Mitä oppia tai periaatetta tässä lausumassa opetetaan? (Mahdollinen vastauson, että me huomaamme evankeliumin toimituksissa Kristuksenvertauskuvia, jos etsimme niitä.)

• Kuinka tämä tieto voi hyödyttää meitä, kun osallistumme evankeliumintoimituksiin?

Pyydä oppilaita tutkimaan itsekseen kohtia Room. 6:3–6 ja 3. Nefi 18:7, 11 japanemaan merkille Vapahtajaa esittävät vertauskuvat. Kysy sitten:

• Millä tavoin evankeliumin liitot tai toimitukset opettavat asioita Vapahtajasta jaauttavat teitä muistamaan Hänet?

OPPIAIHE 6

25

Auta oppilaita tuntemaan Kristusta kuvaavien mallien ja vertauskuvien totuus jaymmärtämisen tärkeys esittämällä seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Millä Vapahtajan vertauskuvalla on suuri merkitys teille?

• Kuinka varmistatte, että huomaatte tämän vertauskuvan?

• Kuinka sen näkeminen Kristuksen vertauskuvana on ollut siunauksenaelämässänne?

Kehota oppilaita soveltamaan käytäntöön tämän oppiaiheen periaatteitakirjoittamalla muistiin, kuinka he voivat paremmin tunnistaa pyhissä kirjoituksissa,evankeliumin toimituksissa sekä päivittäisessä elämässään olevia Vapahtajaakuvaavia malleja, kuvajaisia ja vertauskuvia. Kannusta heitä valitsemaanlähitulevaisuudessa oleva päivä, jolloin he tietoisesti panevat merkille kielikuvia,esineitä tai tapahtumia, jotka muistuttavat heitä Vapahtajasta. Kannusta heitätekemään luettelo löydöistään ja kertomaan niistä perheenjäsenelle tai ystävälle taikenties sosiaalisessa mediassa.

Oppilaan lukutehtävät• 2. Nefi 11:2–6; Moos. 6:63.

• Russell M. Nelson, ”Tässä Pyhässä maassa”, Valkeus, helmikuu 1991, s. 10–19.

OPPIAIHE 6

26

OPPIAIHE 7

Jeesus Kristus – Jumalanainosyntyinen Poika lihassa

JohdantoMuinaisina aikoina monet julistivat ilosanomaa Vapahtajansyntymästä – Jumala oli lähettänyt Poikansa lunastamaanmaailman. ”Elävä Kristus – apostolien todistus” julistaaJeesuksen olevan ”Isän Esikoinen, ainosyntyinen Poika

lihassa, maailman Lunastaja” (Liahona, huhtikuu 2000, s. 3).Tässä oppiaiheessa oppilaat saavat tietää, miksi oli tärkeää,että Jeesus syntyi kuolevaisesta äidistä jakuolemattomasta Isästä.

Taustalukemista• Robert E. Wells, ”Sanomamme maailmalle”, Valkeus, tammikuu 1996, s. 65–66.

OpetusehdotuksiaMatt. 1:18–24; Luuk. 1:26–35; Moosia 3:7–8”Isän ainosyntyinen Poika”

Aloita oppitunti näyttämällä video ”The Nativity” [Kristuksen syntymä](2:59). (Lataa video ja katso se etukäteen ennen oppituntia.)

Kysy videon jälkeen:

• Mitkä Vapahtajan syntymään liittyvät asiat ovat teille tärkeitä ja miksi?

Kerro oppilaille, että tässä oppiaiheessa he käsittelevät Jeesuksen Kristuksensyntymää näkökohdasta, joka on äärimmäisen tärkeä, jotta ymmärtäisimmeVapahtajan kyvyn suorittaa tehtävänsä Isän suunnitelmassa.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Matt. 1:18–19 ja pyydä luokan jäseniäkuvittelemaan mielessään jakeissa kuvattu tilanne. (Huom. Mielikuvienmuodostaminen on pyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyvä taito, joka voi auttaatekemään pyhien kirjoitusten kertomuksista elävämpiä ja todellisempia.) Kysysitten oppilailta, miltä heistä mahtaisi tuntua, jos he päätyisivät samanlaiseentilanteeseen kuin missä Joosef oli. Pyydä oppilaita lukemaan itsekseenMatt.1:20–24 ja panemaan merkille, miksi Joosef päätti ”purkaaavioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa” (jae 19), mikä tarkoitti hänen jaMarian kihlauksen purkamista yksityisesti. (Huom. Vaikeiden sanojen ja ilmaustenmääritteleminen auttaa oppilaita ymmärtämään pyhiä kirjoituksia paremmin. Kunkäsittelette näitä jakeita, voit käyttää seuraavia selityksiä: 1) nimi Jeesus [arameaksiJeshua] tarkoittaa ”Herra pelastaa”, 2) pyhien kirjoitusten kohta, johon jakeissaMatt. 1:22–23 viitataan, on Jes. 7:14 ja 3) nimi Immanuel tarkoittaa ”Jumala onmeidän kanssamme”.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Luuk. 1:26–30. Pyydä luokan jäseniäseuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä tässä kohdassa opetetaanMariasta. Pyydä oppilaita selittämään, mitä he löytävät. Pyydä sitten yhtä oppilasta

27

lukemaan ääneen Luuk. 1:31–35 samalla kun luokan jäsenet seuraavatmukana. Kysy:

• Miten näissä jakeissa vahvistetaan, kuka on Jeesuksen Isä?

Piirrä taululle seuraava kaavio:

Esitä yhdelle luokan jäsenelle seuraavat kysymykset:

• Minkä fyysisen piirteen olet perinyt isältäsi? Minkä fyysisen piirteen olet perinytäidiltäsi?

Lisää oppilaan vastaus taululla olevaan kaavioon (oheisen esimerkin mukaan):

Pyyhi pois edellinen kaavio ja piirrä taululle seuraava:

OPPIAIHE 7

28

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin James E.Talmagen (1862–1933) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaanne ääneen:

”Lapsi, jonka oli määrä syntyä Marialle, oli syntyvä Elohimin, iankaikkisen Isän,Pojaksi, ei luonnonlakeja rikkoen, vaan niiden korkeamman ilmenemisenmukaisesti – –. Hänen luonnossaan yhtyisivät jumaluuden voimatkuolevaisuuden kykyihin ja mahdollisuuksiin; tämä noudattaisi Jumalanilmoittamaa, normaalisti vaikuttavaa ja perustavaa laatua olevaaperinnöllisyyslakia, jonka tiede on todistanut ja jonka filosofia myöntää, nimittäin

että elävät olennot tuottavat jälkeläisiä oman lajinsa mukaan. Jeesus-lapsi oli perivävanhemmilleen ominaiset ruumiilliset, henkiset ja hengelliset piirteet, taipumukset ja kyvyt, jatoinen näistä vanhemmista oli kuolematon ja kirkastettu – Jumala, toinen ihminen – nainen.”(Jeesus Kristus, 1986, s. 57.)

• Mitä tärkeitä ominaisuuksia Vapahtaja peri kultakin vanhemmaltaan?

Kun oppilaat vastaavat, kirjoita taululle otsikon ”Maria” alle ne ominaisuudet, jotkaJeesus Kristus peri äidiltään (esimerkiksi kuolevaisuus – kyky kärsiä tuskaa ja kokeafyysinen kuolema). Kirjoita otsikon ”taivaallinen Isä” alle ne ominaisuudet, jotkaJeesus peri Isältään (esimerkiksi jumaluuden voimat – kuolemattomuus eli voimaelää ikuisesti; ks. Joh. 10:17–18).

Kehota sitten yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moosia 3:7–8. Kysy:

• Miksi Vapahtaja tarvitsi sekä kuolevaisuuden että kuolemattomuuden voimattoteuttaakseen sovituksen? (Kun oppilaat vastaavat, pidä huoli, että heymmärtävät seuraavan totuuden: Jumalan ainosyntyisenä Poikana lihassaJeesus Kristus kykeni suorittamaan sovitusuhrin – mikä vaati Häneltäenemmän kuin kuolevainen ihminen voisi kestää – ja siten toteuttamaantehtävänsä Isän suunnitelmassa. Sen lisäksi, koska Jeesuksella oli valtavoittaa kuolema, Hänellä oli kyky nousta kuolleista. Pidä huoli, ettäoppilaat ymmärtävät, että jos Jeesus Kristus olisi syntynyt kahdestakuolevaisesta vanhemmasta, Hän ei olisi voinut voittaa kuolemaa tai kestääsovituksen ääretöntä tuskaa ja kärsimystä. Jos Hän olisi syntynyt kahdesta

OPPIAIHE 7

29

kuolemattomasta vanhemmasta, Hän ei olisi voinut kokea fyysistä kärsimystäeikä kuolemaa.)

Syventääksesi tätä keskeistä oppia anna jokaiselle oppilaalle moniste, jossa onseitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Robert E. Wellsin seuraavat sanat,ja anna heille aikaa lukea ja pohtia niitä:

”Jeesuksen Kristuksen jumalallinen syntyperä – – on keskeinen kokopelastussuunnitelman ymmärtämisessä. Hän on Isän esikoispoika kuolevaisuuttaedeltävässä olemassaolossa ja Isän ainosyntyinen Poika maan päällä. Jumala,iankaikkinen Isä, on meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen jamuiden henkilapsiensa sananmukainen vanhempi. – –

Jumalallinen syntyperä viittaa myös nimeen ’Ainosyntyinen lihassa’. – – Tämänimi tarkoittaa sitä, että Jeesuksen fyysinen ruumis on kuolevaisen äidin ja kuolemattomaniankaikkisen Isän jälkeläinen. Tämä totuus on ratkaiseva sovituksen, kaikkein ylevimmän työn,kannalta, jota ei tavallinen ihminen olisi voinut saada aikaan. Kristuksella oli valta antaahenkensä ja valta ottaa se jälleen, koska Hän oli perinyt kuolemattomuuden taivaalliseltaIsältään. Marialta, äidiltään, Kristus peri kuolevaisuuden eli kyvyn kuolla.

Tämä Kristuksen ääretön sovitus ja se, että Kristus on Jumalan Poika, muodostavat yhdessä kokokristikunnan tärkeimmän opin.” (”Sanomamme maailmalle”, Valkeus, tammikuu 1996, s. 65.)

Päätä tämä osa oppiaiheesta esittämällä seuraavat kysymykset:

• Kuinka ymmärrys siitä, mitä ominaisuuksia Jeesus peri Marialta, auttaa teitäluottamaan ja uskomaan Vapahtajaan?

• Kuinka ymmärrys siitä, mitä ominaisuuksia Jeesus peri taivaalliselta Isältä,auttaa teitä luottamaan ja uskomaan Vapahtajaan?

1. Nefi 11:13–21Nefi näki, kuinka Jumala alentaa itsensäKerro oppilaille, että voimme lukea Mormonin kirjasta, että Nefi näki näyn, jossahän sai tietää asioita Jeesuksen Kristuksen vanhemmista. Voimme oppia hänennäystään lisää totuuksia. Pyydä muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen1. Nefi 11:13–21. Kehota muita luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaanmerkille, mitä tärkeitä oppeja tässä kohdassa opetetaan. Selitä, että tässäyhteydessä ilmaus itsensä alentaminen tarkoittaa sitä, että laskeutuu korkeammastaasemasta eli tilasta alemmaksi, toisin sanoen vähäisempään asemaan.

• Mitä Nefi sai tietää Jeesuksen Kristuksen tulevista vanhemmista? (Oppilaidentulisi huomata seuraava oppi: Kuolevaisen Jeesuksen Kristuksenvanhemmat ovat Jumala, iankaikkinen Isä, ja Maria.)

• Kun ajattelette tämän kurssin tähänastisia oppiaiheita, miksihän JeesuksenKristuksen syntymää pidetään osana Hänen alentumistaan?

Laita näkyville pyhäkoulun ylijohtajan, vanhin Tad R. Callisterin seuraavat sanat japyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

OPPIAIHE 7

30

”Poika Jumala vaihtoi selestisen kauniin taivaallisen kotinsa alkeelliseenasuinsijaan kuolevaisuudessa. Hän, ’taivaan Kuningas’ (Alma 5:50), ’HerraKaikkivaltias, joka hallitsee’ (Moosia 3:5), jätti valtaistuimen ja sai sijakseenseimen. Hän vaihtoi jumalallisen vallan pienokaisen avuttomuuteen. – – Se olivaihtokauppa, jolla oli ennennäkemättömät mittasuhteet. – – Kun suuri Jehova,joka oli luonut maailmoja luvutta ja joka oli ääretön hyveellisyydessä ja

voimassa, saapui tähän maailmaan, Hänet kapaloitiin ja pantiin seimeen.” (The InfiniteAtonement [Ääretön sovitus], 2000, s. 64.)

Auta oppilaita ymmärtämään, kuinka Jeesuksen Kristuksen syntymäkuolevaisuudessa oli myös osa Isän Jumalan alentumista, lukemalla ääneenkahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Bruce R. McConkien (1915–1985)seuraavat sanat:

”Se, kuinka Jumala alentaa itsensä (tarkoittaen Isää), perustuu siihen seikkaan,että vaikka Hän on korotettu, täydellinen, kirkastettu Olento, Hänestä itsestääntuli kirjaimellinen Isä kuolevaiselle jälkeläiselle, joka syntyi kuolevaisestanaisesta” (Mormon Doctrine, 2. laitos, 1966, s. 155).

Päätä oppiaihe kysymällä oppilailta, mitä ajatuksia ja tunteita heillä onVapahtajasta, kun he pohtivat Hänen ihmeellisen syntymänsä luonnetta sekä sitä,kuinka Hän alensi itsensä. Kysy, haluaisiko joku heistä lausua todistuksensaVapahtajasta tämänpäiväisen oppitunnin päätteeksi.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 1:18–24; Luuk. 1:26–35; Joh. 10:17–18; 1. Nefi 11:13–21; Moosia 3:7–8.

• Robert E. Wells, ”Sanomamme maailmalle”, Valkeus, tammikuu 1996, s. 65–66.

OPPIAIHE 7

31

OPPIAIHE 8

Jeesus Kristus täytti kaikenvanhurskauden

JohdantoJeesus Kristus eli täydellisen elämän alistuessaan taivaallisenIsän tahtoon kaikessa. Meidän aikamme profeetat ovattodistaneet: ”Vaikka [Jeesus Kristus] oli synnitön, Hänetkastettiin kaiken vanhurskauden täyttämiseksi” (”EläväKristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2).

Vapahtajan tavoin me täytämme vanhurskauden, kunalistumme ikuisen evankeliumin toimitusten ja liittojenehtoihin. Tässä oppiaiheessa tutkitaan sitä, kuinka Vapahtajaalistui iankaikkisen evankeliumin ehtoihin ja kuinka mevoimme noudattaa Hänen esimerkkiään.

Taustalukemista• Robert D. Hales, ”Kasteenliitto: Olla Jumalan valtakunnassa ja kuulua siihen”,

Liahona, tammikuu 2001, s. 6–9.

OpetusehdotuksiaMatt. 3:13–17; 2. Nefi 31:4–9Jeesuksen Kristuksen kastePyydä oppilaita pohtimaan seuraavaa tilannetta:

Keskustellessanne uskonnosta ystävän kanssa puheeksi tulee kaste. Kun oletteselittäneet, miksi meidät kastetaan, ystävänne kysyy: ”Ymmärrän, että meidätkastetaan, jotta puhdistuisimme synnistä. Mutta Jeesus oli täydellinen; Hänellä eiollut mitään syntejä. Miksi Hänet siis kastettiin?”

Anna oppilaille hetki aikaa pohtia tätä kysymystä ja pyydä heitä sitten vastaamaan.

Keskusteltuanne jonkin aikaa pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneenMatt. 3:13–17 tai näytä video ”The Baptism of Jesus” [Jeesuksen kaste]

(2:55) kokoelmasta The Life of Jesus Christ Bible Videos. (Lataa video ja katso seetukäteen ennen oppituntia.) Jos näytät videon, pyydä oppilaita seuraamaantapahtumien kulkua omista pyhistä kirjoituksistaan.


• Minkä syyn Jeesus esitti omalle kasteelleen? (Voit kirjoittaa taululle seuraavanopinkohdan: Jeesus Kristus kastettiin kaiken vanhurskaudentäyttämiseksi.)

• Mitä mielestänne tarkoittaa se, että Jeesus kastettiin, jotta ”täyttäisimmeJumalan vanhurskaan tahdon”? (Matt. 3:15.)

Auta oppilaita vastaamaan tähän kysymykseen antamalla heille aikaa tutkia pyhiäkirjoituksiaan. Voit halutessasi ehdottaa, että he kirjoittavat pyhiin kirjoituksiinsakohdan Matt. 3:15 marginaaliin viitteen 2. Nefi 31:4–9. Pyydä oppilaita lukemaanitsekseen 2. Nefi 31:5–6 ja panemaan merkille, mitä Nefi kysyi. Selitä riittävän ajankuluttua, että Nefi vastasi tähän kysymykseen kohdassa 2. Nefi 31:7–9. Kehota yhtä

32

oppilasta lukemaan nämä jakeet ääneen. Pyydä luokan jäseniä seuraamaanmukana ja panemaan merkille tavat, joilla Vapahtaja täytti kaiken vanhurskaudenmenemällä kasteelle. Voisit ehdottaa, että he merkitsevät löytämänsä asiat. Kunoppilaat kertovat, mitä he ovat löytäneet, kirjoita taululle seuraavat asiat:

Hän nöyrtyi Isän edessä.

Hän todisti Isälle olevansa kuuliainen Hänen käskyilleen.

Hän näytti ihmislapsille portin, josta he voivat mennä sisälle ja päästä selestiseenvaltakuntaan.

Hän näytti meille esimerkkiä.

(Huom. Tämä toiminta antaa oppilaille tilaisuuden harjoitella pyhien kirjoitustentutkimiseen liittyvää taitoa tehdä luetteloita, mikä auttaa heitä tunnistamaanpääasiat, joita pyhien kirjoitusten kirjoittaja halusi tähdentää.)

Muistuta oppilaita kysymyksestä, jonka Nefi esitti (ks. jae 6). Kysy sitten:

• Kun pidätte mielessänne taululla olevat asiat, millä tavoin Jeesuksen Kristuksenkaste on esimerkkinä vanhurskaasta elämästä?

Kun oppilaat vastaavat, pidä huoli siitä, että he mainitsevat seuraavat ajatukset jakeskustelevat niistä (voit halutessasi korvata taululla olevat asiat näillä):

Vanhurskauteen kuuluu se, että mukautuu nöyrästi Isän tahtoon.

Vanhurskauteen kuuluu se, että lupaa Isälle noudattaa Hänenkäskyjään.

Vanhurskauteen kuuluu se, että saa pelastuksen toimitukset.

Vanhurskauteen kuuluu se, että noudattaa Jeesuksen Kristuksenantamaa esimerkkiä.

Kysy luokalta:

• Kuinka voimme toteuttaa Jeesuksen esimerkkiä vanhurskaudesta omassaelämässämme?

Todista luokkasi jäsenille siitä, että meidän tavoin Jeesustakin koskivat kaikkitaivaallisen Isän suunnitelman ehdot ja olosuhteet. Hänen täydellinen elämänsä onesimerkki, jota meidän tulee pyrkiä seuraamaan.

2. Nefi 31:10–21Seuratkaamme Vapahtajan esimerkkiäPyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 31:10–12. Kysy luokalta:

• Minkä kutsun Vapahtaja esitti meille kaikille jakeessa 10?

OPPIAIHE 8

33

• Mitä Jeesus käski meitä näiden jakeiden mukaan tekemään, jottaseuraisimme Häntä?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen 2. Nefi 31:16–17. Kysy sitten:

• Mitä muuta meidän täytyy tehdä seurataksemme Vapahtajan esimerkkiä?

• Mitä tarkoittaa, että kestää loppuun asti ja seuraa ”elävän Jumalan Pojanesimerkkiä”? (Jae 16.) (Voit halutessasi tähdentää sanaa tehkää jakeessa 17.Tähdennä myös seuraavaa periaatetta: Kun seuraamme JeesuksenKristuksen esimerkkiä, voimme täyttää kaiken vanhurskauden, niin kuinHän teki.)

Selitä oppilaille, että pyhien kirjoitusten kohdat, jotka he lukivat luvusta 2. Nefi 31,sisältävät ydinkohdat ikuisesta evankeliumista, jonka taivaallinen Isä asetti ennenmaailman luomista.

Kehota oppilaita tarkastelemaan kohtaa Room. 6:3–6 ja panemaan merkilleavainsanoja tai -ilmauksia, jotka vahvistavat sen, että Jeesuksen Kristuksenesimerkin seuraaminen edellyttää muutakin kuin vain kastetuksi tulemista. Voisitehdottaa, että oppilaat merkitsevät löytämänsä asiat.

Anna oppilaille kopio kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Robert D.Halesin seuraavista sanoista ja pyydä heitä lukemaan ne itsekseen. Kehota heitäpohtimaan, kuinka heidän oma kasteensa on vaikuttanut heidän elämäänsä.

”Kun ymmärrämme kasteenliittomme ja Pyhän Hengen lahjan, se muuttaaelämämme ja saa aikaan sen, että olemme täysin uskollisia Jumalanvaltakunnalle. Kun eteemme tulee kiusauksia ja jos me vain haluamme kuunnella,niin Pyhä Henki muistuttaa meille, että me olemme luvanneet muistaaVapahtajamme ja pitää Jumalan käskyt. – –

Kun me seuraamme Jeesuksen esimerkkiä, mekin osoitamme haluavamme tehdäparannuksen ja olla kuuliaisia pitämällä taivaallisen Isämme käskyt. Me nöyrrymme särkyneinsydämin ja murtunein mielin tunnustaessamme syntimme ja etsiessämme anteeksiantoarikkomuksistamme (ks. 3. Nefi 9:20). Me teemme liiton, että olemme halukkaita ottamaanJeesuksen Kristuksen nimen päällemme ja aina muistamaan Hänet. – –

Rukoukseni on, että Hänen valtakuntansa jäseninä me kaikki ymmärtäisimme, että meidänkasteemme ja konfirmointimme ovat portti sisälle Hänen valtakuntaansa. Kun astumme sisälle,teemme liiton kuulua Hänen valtakuntaansa – ikuisesti!” (Ks. ”Kasteenliitto: Olla Jumalanvaltakunnassa ja kuulua siihen”, Liahona, tammikuu 2001, s. 7–9).

Kysy oppilailta:

• Kuinka se, että teidät on kastettu, on auttanut teitä noudattamaan JeesuksenKristuksen esimerkkiä kaiken vanhurskauden täyttämisestä?

Anna oppilaille hetki aikaa miettiä, kuinka hyvin he noudattavat niitävanhurskauden mittapuita, joita Vapahtaja kasteessaan havainnollisti. Pyydäoppilaita pohtimaan, mitä he voisivat vielä tehdä osoittaakseen kuuliaisuuttataivaalliselle Isälle.

OPPIAIHE 8

34

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 3:13–17; 2. Nefi 31:4–21.

• Robert D. Hales, ”Kasteenliitto: Olla Jumalan valtakunnassa ja kuulua siihen”,Liahona, tammikuu 2001, s. 6–9.

OPPIAIHE 8

35

OPPIAIHE 9

Vapahtajan syvällinenvaikutus

JohdantoJulistuksessa ”Elävä Kristus – apostolien todistus” kirkonjohtohenkilöt ilmoittivat: ”Me lausumme omantodistuksemme [Vapahtajan] vertaansa vailla olevan[elämän] todellisuudesta ja Hänen suurenmoisensovitusuhrinsa äärettömästä voimasta. Kenelläkään muulla eiole ollut niin syvällistä vaikutusta kaikkiin niihin, jotka ovateläneet ja jotka vielä tulevat elämään maan päällä.”

(Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Tämä oppiaihe osoittaa, ettäVapahtaja on vertaansa vailla muun muassa siksi, että Hänon synnitön ja täydellisen kuuliainen taivaalliselle Isälle. Kunoppilaat tutkivat keskustelua, jonka Kristus kävisamarialaisen naisen kanssa kaivolla, he huomaavat myössen syvällisen vaikutuksen, joka Hänellä voi olla kaikkiin,jotka avaavat Hänelle sydämensä.

OpetusehdotuksiaMatt. 4:1–11; 2. Kor. 5:21; Hepr. 2:17–18; 4:15–16; OL 20:22Jeesus Kristus eli synnittömän elämänAloita oppitunti kirjoittamalla taululle minun tahtoni ja Jumalan tahto. Kehota yhtäoppilasta lukemaan ääneen Joh. 6:38. Pyydä oppilaita seuraamaan mukana japanemaan merkille, kuinka monta ”minun tahtoni” -päätöstä Jeesus teki. Kehotaoppilaita pohtimaan mielessään, kuinka monta sellaista päätöstä he ovat viimeaikoina tehneet, jotka kuuluisivat luokkaan ”minun tahtoni”, ja kuinka monta,jotka kuuluisivat luokkaan ”Jumalan tahto”.

Kerro oppilaille, että Jeesuksen kasteen jälkeen Saatana kiusasi Häntä yrittäensaada Hänet tekemään asioita, jotka kuuluisivat luokkaan ”minun tahtoni”. Kehotamuutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Matt. 4:1–11. Pyydäluokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Jeesus Kristusvoitti kiusaukset. (Voit tähdentää oppilaille, että Joseph Smithinraamatunkäännöksessä kohdassa Matt. 4:1–11 selvennetään, että Henki eikäSaatana vei Jeesuksen temppelimuurin harjalle [ks. jae 5] ja sen jälkeen korkeallevuorelle [ks. jae 8]. Kun Henki oli vienyt Jeesuksen noihin paikkoihin, Paholainentuli sinne kiusaamaan Häntä.)

• Mitä havaintoja teitte Vapahtajan tavasta suhtautua Saatanan kiusauksiin?

• Mitä opitte Vapahtajan esimerkistä näissä jakeissa?

• Millä tavalla Vapahtajan kohtaamat kiusaukset olivat samanlaisia kuin ne, joitame kohtaamme omassa elämässämme?

Laita näkyville ja lue presidentti David O. McKayn (1873–1970) seuraavat sanat,joissa hän selitti Jeesuksen erämaassa kohtaamia kiusauksia:

36

”Lähes jokainen kiusaus, joka tulee teille ja minulle, tulee jossakin noistamuodoista. Luokitelkaa ne, ja tulette huomaamaan, että johonkin noistakolmesta sopivat melkein kaikki kiusaukset, jotka sinua tai minua tahraavat, – –kohtaamme ne 1) halujen kiusauksena, 2) antamalla periksi niiden ylpeydelle jaturhamaisuudelle, jotka ovat vieraantuneet Jumalasta, tai 3) mielihyvänetsimisenä – – halusta saada maailman rikkauksia tai valtaa ihmisten

keskuudessa.” (Ks. Keith B. McMullinin lainaamana artikkelissa ”Tervetuloa kotiin”, Liahona,heinäkuu 1999, s. 94.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hepr. 2:17–18; 4:15–16. Pyydä toistaoppilasta lukemaan ääneen OL 20:22. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana japanemaan merkille näiden kahden kohdan yhtäläisyyksiä. Esitä sen jälkeenseuraavat kysymykset:

• Miksi Jeesuksen oli koettava kiusauksia?

• Miksi meidän on tärkeää ymmärtää, että Jeesuksen Kristuksen kokematkiusaukset olivat samanlaisia kuin ne, joita meillä on tänä päivänä?

Kerro oppilaille, että yksi tämänpäiväisen oppiaiheen tavoitteista on havainnollistaaVapahtajan vertaansa vailla olevaa elämää. Kysy luokan jäseniltä, kuinkaoppitunnilla tähän mennessä luetut pyhien kirjoitusten kohdat havainnollistavatyhtä näkökulmaa Vapahtajan vertaansa vailla olevasta elämästä. (Oppilaiden tulisihuomata seuraava periaate: Jeesuksen Kristuksen elämä on vertaansa vailla,koska Hän ei koskaan langennut kiusaukseen eikä tehnyt syntiä.)

Laita näkyville presidentti Howard W. Hunterin (1907–1995) seuraavat sanat japyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”On tärkeätä muistaa, että Jeesus kykeni tekemään syntiä ja että Hän olisi voinutlangeta ja että elämän ja pelastuksen suunnitelma olisi voinut raueta, mutta ettäHän pysyi uskollisena. Jos Hän ei mitenkään olisi voinut langeta Saatananhoukutuksiin, ei siitä olisi syntynyt todellista koetusta eikä myöskään totistavoittoa. – – Hän oli synnitön ja täydellinen, mutta ei siksi, että Hänen oli oltavasellainen, vaan siksi, että Hän selkeästi ja päättäväisesti halusi olla sitä.” (Ks.

”Kristuksen kiusaukset”, Valkeus, huhtikuu 1977, s. 11–12.)

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen kohdat Luuk. 22:42, 44 ja 3. Nefi 11:11 japanemaan merkille sellainen Jeesuksen Kristuksen ominaisuus, joka on toinenesimerkki Hänen vertaansa vailla olevasta elämästään. (Oppilaiden tulisi huomataVapahtajan alistuminen taivaallisen Isän tahtoon.)

Laita näkyville presidentti Ezra Taft Bensonin (1899–1994) seuraavat sanat ja pyydäyhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

OPPIAIHE 9

37

”Hän kärsi kaikkien ihmisten tuskan Getsemanessa, niin ettei heidän tarvitsisikärsiä, jos he tekisivät parannuksen.

Hän alistui vihamiestensä nöyryytyksiin ja loukkauksiin valittamatta taikostamatta.

Ja viimein Hän kesti ruoskimisen ja ristin julman häpeän. Vasta sitten Hänantautui vapaaehtoisesti kuolemaan. – –

Hän oli täysin kuuliainen taivaalliselle Isällemme.” (”Jeesus Kristus – meidän Vapahtajamme jaLunastajamme”, Valkeus, huhtikuu 1984, s. 10.)


• Miksi taivaallisen Isän pelastussuunnitelman toteutumisen kannalta olivälttämätöntä, että Jeesus oli täysin synnitön ja että Hän alistui täysintaivaallisen Isän tahtoon? (Oppilaat saattavat vastata eri tavoin, mutta heidäntulisi huomata seuraava totuus: Pelastussuunnitelma edellytti sitä, ettäJeesus olisi täydellisen kuuliainen voidakseen toteuttaa sovituksen.)

• Kuinka tieto siitä, että Jeesus Kristus oli täysin synnitön ja kuuliainentaivaallisen Isän tahdolle, vaikuttaa teidän uskoonne Häneen? (Kun oppilaatvastaavat, tähdennä sitä, että voimme saada voimaa voittaa kiusaukset jaolla kuuliaisia, kun noudatamme Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä japyrimme oman tahtomme sijaan tekemään Isän tahdon mukaan.)

Joh. 4:1–29Vapahtajan syvällinen vaikutusKirjoita taululle tai laita näkyville seuraava lausuma julkaisusta ”Elävä Kristus –apostolien todistus” (Liahona, huhtikuu 2000, s. 2):

”Kenelläkään muulla ei ole ollut niin syvällistä vaikutusta kaikkiin niihin, jotkaovat eläneet ja jotka vielä tulevat elämään maan päällä.”

Kehota oppilaita pohtimaan tätä lausuntoa seuraavien kysymysten avulla:

• Mitkä Jeesuksen Kristuksen ominaisuudet mahdollistivat sen, että Hänellä onollut niin suuri vaikutus kaikkiin, jotka ovat eläneet ja jotka vielä tulevatelämään?

Kerro oppilaille, että yksi henkilö, johon Jeesus vaikutti syvästi kuolevaisenpalvelutehtävänsä aikana, oli samarialainen nainen. Auta oppilaita käyttämäänpyhissä kirjoituksissaan olevia tutkimisen apuvälineitä etsiäkseen tietoasamarialaisista (PKO, ”Samarialaiset”; scriptures.lds.org/fi). Tee yhteenvetokohdasta Joh. 4:1–8 ja pyydä sitten yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 4:9.Tähdennä sitä, kuinka naisen vastaus Jeesukselle kertoo vihamielisyydestä, jokasiihen aikaan vallitsi juutalaisten ja samarialaisten välillä. Pyydä sitten oppilaitalukemaan itsekseen Joh. 4:10–15. Esitä riittävän ajan kuluttua seuraavatkysymykset:

OPPIAIHE 9

38

• Kuinka kuvailisitte Jeesuksen ja naisen välistä vuorovaikutusta?

• Mitä Jeesus tarjosi hänelle?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 4:16–19 samalla kun luokan jäsenetseuraavat mukana ja kuvittelevat mielessään, miltä tästä naisesta mahtoi tuntuakeskustelun aikana. (Huom. Mielikuvien muodostaminen voi tehdä pyhienkirjoitusten kertomuksesta elävämmän ja todellisemman.) Esitä sen jälkeenseuraavat kysymykset:

• Mitä ajatuksia teillä olisi saattanut olla tuon samarialaisen naisenasemassa? Miksi?

• Mitä todisteita on siitä, että Jeesus teki häneen vaikutuksen? (Tähdennä naisenHänestä käyttämien nimitysten kehittymistä: ”juutalainen” [jae 9]; ”herra”[jakeet 11, 15] ja sitten ”profeetta” [jae 19].)

Pyydä muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen Joh. 4:20–29. Pyydäluokan jäseniä panemaan merkille Vapahtajasta jakeessa 25 ja jakeessa 29 käytetytnimitykset. Pyydä sitten oppilaita pohtimaan hetken aikaa, miten he vastaisivatseuraavaan kysymykseen:

• Mitä sellaista Vapahtaja teki tänä lyhyenä aikana, mikä sai naisen käsityksenHänestä muuttumaan ”juutalaisesta” (ks. jae 9) ”Messiaaksi” (ks. jae 29)?(Kehota oppilaita kertomaan, mitä huomioita he tekivät näitä kohtia lukiessaan.Mahdollisia vastauksia: Hän kohteli naista kunnioittavasti, Hän opetti naiselleoppia, Hän opetti naista tavalla, joka salli Pyhän Hengen todistaa tälle, Hänpaljasti naiselle tämän henkilökohtaisia asioita ja kiinnitti kaiken huomionsahäneen.)

• Mitä kertomus Vapahtajasta ja samarialaisesta naisesta opettaa siitä, mitäVapahtaja tuntee teitä kohtaan ja millainen vaikutus Hänellä voi olla teihin?

• Millä tavoin olette nähneet Vapahtajan vaikuttavan omaan elämäänne taijonkun tuntemanne ihmisen elämään? Mitä seurauksia Vapahtajan tekemällävaikutuksella oli?

• Mitä aiotte sitoutua tekemään huomataksenne paremmin Vapahtajanvaikutuksen elämässänne ja antaaksenne Hänen vaikutuksensa muuttaa teitä?

Todista, että kun annamme elämämme Vapahtajan käsiin, Hänellä on meihinsyvällinen vaikutus. Tunnemme Vapahtajan suurimman vaikutuksen, kunannamme Hänen sovitusuhrinsa puhdistaa meidät, kohottaa meitä ja muuttaameitä. Kannusta oppilaita pohtimaan, mitä he voivat tehdä osoittaakseenkiitollisuutta Vapahtajalle siitä, kuinka Hän vaikuttaa heidän elämässään. Kehotaheitä toimimaan tuntemuksiensa mukaan.

Oppilaan lukutehtävät• 2. Kor. 5:21; Hepr. 2:17–18; 4:15–16; OL 20:22; Matt. 4:1–11; Luuk. 22:42, 44;

Joh. 6:38; 3. Nefi 11:11; Joh. 4:1–29.

OPPIAIHE 9

39

OPPIAIHE 10

Tule ja seuraa minuaJohdantoJeesus Kristus julisti: ”Minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh.14:6). ”[Jeesuksen tie] on se polku, joka johtaa onneen tässäelämässä ja iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa”(”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu

2000, s. 3). Tämä oppiaihe tähdentää Jeesuksen Kristuksenkaikille osoittamaa kutsua seurata Häntä ja tulla Hänenopetuslapsikseen. Tässä oppiaiheessa tarkastellaan myössitä, mitä opetuslapseuden tien kulkeminen tarkoittaa.

Taustalukemista• Dieter F. Uchtdorf, ”Opetuslapsen tie”, Liahona, toukokuu 2009, s. 75–78.

• Joseph B. Wirthlin, ”Lähtekää minun mukaani”, Liahona, heinäkuu 2002,s. 15–18.

OpetusehdotuksiaJoh. 1:35–47; 2. Nefi 26:33; Alma 5:33–34Jeesus Kristus kutsuu kaikkia tulemaan opetuslapsikseenPyydä yhtä oppilasta kertomaan lyhyesti tilanteesta, jolloin hän matkustaessaanjonnekin kääntyi vahingossa väärään suuntaan tai kulki väärää tietä. Pyydä sittenoppilaita lukemaan Joh. 14:6 ja ilmaisemaan omin sanoin Jeesuksen tässä jakeessaopettama oppi. (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulisiymmärtää, että ainoa keino, jonka avulla voimme palata elämään taivaallisenIsän luokse, on seuraamalla Jeesusta Kristusta.)

Kerro oppilaille, että sen jälkeen kun Jeesus Kristus oli kastettu ja Hän oli ollutkiusattavana erämaassa, Hän pyysi muita seuraamaan itseään. Niitä, jotkaseurasivat Vapahtajaa silloin ja jotka seuraavat Häntä nykyään, kutsutaanopetuslapsiksi. Pyydä oppilaita nimeämään kohdasta Joh. 1:35–47 Vapahtajanvarhaisimpia opetuslapsia ja syitä, jotka innoittivat heitä seuraamaan Häntä.

Laita näkyville ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti James E.Faustin (1920–2007) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Englanninkielinen sana disciple ’opetuslapsi’ ja sana discipline ’kuri’ tulevatsamasta latinankielisestä kantasanasta discipulus ’oppilas’. Se tähdentääharjoittelua eli harjaantumista. Itsekuri ja itsensä hallitseminen ovat Jeesuksenseuraajien yhdistäviä ja pysyviä ominaisuuksia. – –

Mitä opetuslapseus on? Se on pääasiassa kuuliaisuutta Vapahtajaa kohtaan.”(”Opetuslapseus”, Liahona, marraskuu 2006, s. 20).

• Mitä tämä opetuslapseuden määritelmä kertoo siitä, millaista JeesuksenKristuksen varhaisten opetuslasten elämä on saattanut olla?

40

Kehota oppilaita lukemaan kohdat 2. Nefi 26:33 ja Alma 5:33–34 ja vertaamaanniitä toisiinsa nähdäkseen, keitä muita Jeesus kutsui tulemaan luokseen.Keskustelkaa sen jälkeen seuraavista kysymyksistä:

• Mitä nämä kohdat opettavat Vapahtajan kutsusta tulla Hänen luokseen? (Kunoppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava totuus: Jeesus Kristuskutsuu kaikkia ihmisiä tulemaan luokseen ja tulemaan Hänenopetuslapsikseen.)

• Mitä Vapahtaja Alman mukaan lupasi niille, jotka ottavat vastaan kutsun tullaHänen luokseen?

• Mitä nämä lupaukset merkitsevät teille?

Matt. 4:18–22; Luuk. 5:11; 9:57–62; 14:25–33Olkaamme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiaJaa oppilaat pareihin. Kehota heitä tutkimaan kohtia Matt. 4:18–22 ja Luuk. 5:11 japanemaan merkille uhrauksia, joita jotkut Jeesuksen Kristuksen varhaisimmistaopetuslapsista tekivät hyväksyessään kutsun seurata Häntä. Keskustelkaaseuraavista kysymyksistä:

• Kuinka kuvaisitte tapaa, jolla nämä varhaiset opetuslapset vastasivat Vapahtajankäskyyn seurata Häntä? (Keskustelkaa sellaisten sanojen ja ilmaustenmerkityksestä kuten ”jättivät heti verkkonsa”, ”jättivät heti veneen” ja ”jättäenkaiken”.)

• Mitä tärkeitä totuuksia nämä kohdat lisäävät siihen, mitä Jeesuksen Kristuksenopetuslapsena oleminen merkitsee? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoitataululle seuraava totuus: Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena oleminenedellyttää kuuliaisuutta ja uhrauksia.)

Anna oppilaille moniste, jossa on kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhinJoseph B. Wirthlinin (1917–2008) seuraavat sanat, ja pyydä yhtä oppilasta lukemaanne ääneen:

”Verkot määritellään yleensä välineiksi, joilla vangitaan jotakin. – –Tärkeämmässä mielessä me voisimme määritellä verkon miksi tahansa, mikähoukuttelee tai estää meitä seuraamasta Jeesuksen Kristuksen, elävän JumalanPojan kutsua.

Tässä mielessä verkkoja voivat olla työmme, harrastuksemme, huvituksemme jaennen kaikkea muuta, kiusauksemme ja syntimme. Lyhyesti sanottuna verkko voi

olla mikä tahansa, mikä vetää meitä pois taivaallisen Isämme tai Hänen palautetun kirkkonsaluota. – –

On mahdotonta luetella niitä monia verkkoja, jotka voivat saada meidät satimeen ja estää meitäseuraamasta Vapahtajaa. Mutta jos olemme vilpittömiä halussamme seurata Häntä, meidän onheti jätettävä maailman kahlitsevat verkot ja seurattava Häntä.

– – Elämämme on hyvin helposti täynnä tapaamisia, kokouksia ja tehtäviä. On niin helppoajuuttua paljouden verkkoon, ja joskus jopa ehdotus irtautua niistä voi tuntua meistä uhkaavaltaja vieläpä pelottavalta.

OPPIAIHE 10

41

Joskus meistä tuntuu, että mitä kiireisempiä olemme, sitä tärkeämpiä olemme – aivan kuinkiireisyytemme olisi arvomme mitta. Veljet ja sisaret, me voimme kuluttaa koko elämämmeryntäilemällä ’tehtävien asioiden luettelo’ kädessämme kuumeisella vauhdilla sellaisen perässä,millä loppujen lopuksi ei ole mitään merkitystä.

Ei ehkä ole niinkään tärkeää, että teemme paljon. Mutta on olennaisen tärkeää, että keskitämmemielemme, sydämemme ja sielumme tarmon siihen, millä on iankaikkista merkitystä.”(”Lähtekää minun mukaani”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 16.)

• Jos kalastajien jälkeensä jättämät kalat, verkot ja veneet edustavat heidänajallisia asioitaan, minkälaisia asioita Vapahtaja saattaisi vaatia teitä asettamaansyrjään seurataksenne Häntä?

• Miksi ajallisia asioita on joskus vaikea jättää taakseen?

• Kuinka ihminen voi huomata, onko hän juuttunut vanhin Wirthlininmainitsemiin kahlitseviin verkkoihin?

Kehota oppilaita kertomaan tilanteesta omassa elämässään, jolloin he vastasivatVapahtajan kutsuun seurata Häntä (esimerkiksi luopumalla vanhoista tavoista taiottamalla vastaan tehtävän kirkossa). Kysy sitten:

• Kuinka tähän kutsuun vastaaminen on ollut siunauksena elämässänne?

Laita näkyville seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet ja kysymykset tai kirjoita netaululle:

Luuk. 9:57–62 – Mikä voi estää meitä seuraamasta Vapahtajaa?

Luuk. 14:25–27, 33 – Mitä Vapahtaja edellyttää opetuslapsiltaan?

Luuk. 14:28–32 – Miten sanat rakentaa se valmiiksi liittyvät opetuslapseudenvaatimuksiin?

Jaa luokka kolmeen ryhmään ja anna kullekin ryhmälle tutkittavaksi yksi kohdistaja siihen liittyvä kysymys. Kehota oppilaita riittävän ajan kuluttua kertomaan,kuinka heidän lukemansa kohta vastaa heidän saamaansa kysymykseen. Kunkaikista kolmesta kohdasta on keskusteltu, kysy:

• Mitä opetuslapseuden vaatimusta Vapahtajan vertauksissa kuvataan? (Kunoppilaat keskustelevat tästä kysymyksestä, auta heitä ymmärtämään seuraavatotuus: Opetuslapseus edellyttää meidän jatkuvaa haluamme jättää kaikkija seurata Jeesusta Kristusta.)

Selitä, että vaikka opetuslapseus merkitsee sitä, että me kehitämme tasaisestiomistautumistamme ja sitoumustamme seurata Vapahtajaa, Hän ei vaadi meitäjuoksemaan nopeammin kuin meillä on voimaa (ks. Moosia 4:27).

Anna jokaiselle oppilaalle moniste, jossa on ensimmäisen presidenttikunnanjäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat, ja pyydä yhtä oppilastalukemaan ne ääneen:

OPPIAIHE 10

42

”Ensimmäinen askel opetuslapseuden polulla alkaa, kaikeksi onneksi, juuri siitä,missä satumme seisomaan! Meidän ei tarvitse osallistua karsintoihinottaaksemme tuon ensimmäisen askeleen. Ei ole väliä, olemmeko rikkaita vaiköyhiä. Se ei edellytä koulutusta, kaunopuheisuutta tai älykkyyttä. Meidän eitarvitse olla täydellisiä tai sujuvasanaisia eikä edes sulavakäytöksisiä.

Te ja minä voimme kulkea opetuslapseuden polkua tänään. Olkaamme nöyriä jarukoilkaamme taivaallista Isäämme koko sydämestämme ja ilmaiskaamme halumme lähestyäHäntä ja oppia Hänestä.

Uskokaa. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan [ks. Matt. 7:7]. PalvelkaaHerraa palvelemalla toisia. Osallistukaa aktiivisesti seurakuntanne toimintaan. Vahvistakaaperhettänne sitoutumalla elämään evankeliumin periaatteiden mukaan. Teillä tulee olla yksisydän ja yksi mieli avioliitossanne ja perheessänne.

Nyt on aika tehdä muutoksia elämässänne, jotta voitte saada temppelisuosituksen ja käyttääsitä. Nyt on aika pitää mielekkäitä perheiltoja, lukea Jumalan sanaa ja puhua taivaalliselleIsällemme vilpittömässä rukouksessa. Nyt on aika täyttää sydämemme kiitollisuudella Hänenkirkkonsa palautuksesta, elävistä profeetoista, Mormonin kirjasta ja pappeuden voimasta, jokasiunaa elämäämme. Nyt on aika omaksua Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, tulla Hänenopetuslapsikseen ja kulkea Hänen tietään.” (”Opetuslapsen tie”, Liahona, toukokuu 2009, s. 77.)

• Mistä opetuslapseuden polku presidentti Uchtdorfin mukaan alkaa?

• Milloin presidentti Uchtdorfin mukaan on aika alkaa kulkeaopetuslapseuden polkua?

Kirjoita taululle seuraavaa:

Nyt on minun aikani…

Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka he voisivat täydentää tämän lauseen tavalla,jolla he aikovat toimia Jeesuksen Kristuksen opetuslapsena. Kannusta heitätoimimaan heti sen mukaan, mitä heille tuli mieleen, koska se ajatus olitodennäköisesti Pyhän Hengen innoittama. Todista, että kun he ottavat tämänensimmäisen askeleen, Herra auttaa heitä olemaan Hänen opetuslapsiaan.

Oppilaan lukutehtävät• Joh. 1:35–47; 2. Nefi 26:33; Alma 5:33–34; Matt. 4:18–22; Luuk. 5:11; 9:57–62;

14:25–33.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Opetuslapsen tie”, Liahona, toukokuu 2009, s. 75–78.

OPPIAIHE 10

43

OPPIAIHE 11

Jeesus Kristus kulki ympärimaata ja teki hyvää

JohdantoJulistuksessa ”Elävä Kristus – apostolien todistus”opetetaan, että ”[Jeesus] ’kulki ympäri maata, teki hyvää’(Ap. t. 10:38), ja kuitenkin Häntä halveksittiin sen vuoksi”(Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Jeesuksen Kristuksenopetuslapsina meidän tulee noudattaa Hänen esimerkkiäänja tehdä hyvää vainotuksi tulemisen mahdollisuudestahuolimatta. Tässä oppiaiheessa oppilaat keskustelevat siitä,

miksi meidän tulee kohdella niitä, jotka kohtelevat meitähuonosti uskonkäsitystemme vuoksi, samalla rakkaudella jakunnioituksella, jota Jeesus osoitti vainoojiaan kohtaan. Kunnoudatamme Vapahtajan esimerkkiä, meitä siunataanrohkeudella elää uskomme mukaan ja puolustaa sitä.Voimme myös auttaa muita pääsemään lähemmäksi Herraa.

Taustalukemista• Dallin H. Oaks, ”Rakastakaa muita ja tulkaa toimeen eroavuuksista

huolimatta”, Liahona, marraskuu 2014, s. 25–28.

• Jeffrey R. Holland, ”Opetuslapseuden hinta – ja siunaukset”, Liahona, toukokuu2014, s. 6–9.

• Robert D. Hales, ”Kristillinen rohkeus – opetuslapseuden hinta”, Liahona,marraskuu 2008, s. 72–75.

OpetusehdotuksiaMatt. 5:43–47; 9:9–13; 12:22–30; Mark. 3:1–6; 11:15–19; Joh. 11:43–53Jeesusta Kristusta vainottiin, koska Hän teki hyvääAloita oppiaihe esittämällä oppilaille seuraava kysymys:

• Mikä tulee ensimmäisenä mieleenne, kun ajattelette Vapahtajan esimerkillistäelämää ja kaikkea sitä hyvää, mitä Hän teki kuolevaisuudessa?

Kun oppilaat ovat vastanneet, lue (tai kerro omin sanoin) seuraava kertomus, jonkavanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on kertonut kahdestasisarlähetyssaarnaajasta:

”Ihaillen ja rohkaisten jokaista, jonka täytyy pysyä lujana näinä myöhempinäaikoina, sanon kaikille ja etenkin kirkon nuorille, että ellei niin ole jo tapahtunut,te tulette jonakin päivänä huomaamaan, että teitä vaaditaan puolustamaanuskoanne tai ehkä jopa kestämään jonkin verran huonoa kohtelua pelkästäänsiksi, että kuulutte Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon.Sellaiset hetket edellyttävät teiltä sekä rohkeutta että kohteliaisuutta.

Esimerkiksi eräs sisarlähetyssaarnaaja kirjoitti minulle äskettäin: ’Toverini ja minä näimme eräänmiehen istuvan kaupungin aukion penkillä syömässä lounastaan. Kun menimme lähemmäs, hänkohotti katseensa ja näki lähetyssaarnaajan nimikylttimme. Kauhea ilme silmissään hän hyppäsipystyyn ja kohotti kätensä lyödäkseen minua. Väistin juuri ajoissa, mutta hän sylki ruokansa

44

päälleni ja alkoi kiroilla meille mitä hirveimmällä tavalla. Kävelimme pois sanomatta mitään. Kunyritin pyyhkiä ruokaa pois kasvoiltani, tunsin samassa perunasosemöhkäleen iskeytyväntakaraivooni. Joskus on vaikeaa olla lähetyssaarnaaja, koska juuri sillä hetkellä halusin kääntyätakaisin, käydä käsiksi siihen miehenkäppänään ja sanoa: ”ANTEEKSI KUINKA!” Mutta en tehnytniin.’” (”Opetuslapseuden hinta – ja siunaukset”, Liahona, toukokuu 2014, s. 6).

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Matt. 5:43–47 ja panemaan merkille Jeesuksenvuorisaarnassaan opettama periaate, jota nämä sisarlähetyssaarnaajat toteuttivatkäytännössä. (Voit halutessasi ehdottaa, että oppilaat harjoittaisivat lukiessaan sitäpyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyvää taitoa, että he laittavat oman nimensänäihin jakeisiin, mikä auttaa heitä tekemään niiden sanomastahenkilökohtaisemman. Harjoittaakseen tätä taitoa oppilaiden tulee korvata sana teeri taivutusmuodoissaan omalla nimellään.)

• Mitä periaatetta Jeesus opetti näissä jakeissa? (Oppilaat saattavat käyttää erisanoja, mutta heidän tulisi huomata seuraava periaate: Jos haluammenoudattaa Jeesuksen Kristuksen opetuksia, meidän täytyy oppiarakastamaan vihamiehiämme ja olemaan ystävällisiä niille, jotkavainoavat meitä.)

• Mikä tekee tästä evankeliumin periaatteesta vaikean noudattaa?

Laita taululle seuraava lausunto:

”[Jeesus] ’kulki ympäri maata, teki hyvää’ (Ap. t. 10:38), ja kuitenkin Häntähalveksittiin sen vuoksi” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona,huhtikuu 2000, s. 2).

Selitä, että vaikka monet ihmiset sekä Galileassa että Juudeassa hyväksyivätVapahtajan ja monet pitivät Hänen hyviä tekojaan Hänen jumalallisuutensaosoituksena, toiset halveksivat ja vainosivat Häntä Hänen hyvien tekojensa vuoksi.

Laadi taululle luettelo seuraavista pyhien kirjoitusten kohdista ja laita otsikoksi”Jeesus kulki ympäri maata ja teki hyvää”.

Matt. 9:9–13

Matt. 12:22–30

Mark. 3:1–6

Mark. 11:15–19

Joh. 11:43–53

Jaa luokka pienryhmiin ja anna kullekin ryhmälle tutkittavaksi yksi taululla olevistapyhien kirjoitusten kohdista. Pyydä oppilaita panemaan merkille kustakin kohdasta

OPPIAIHE 11

45

Jeesuksen tekemä hyvä työ sekä se, kuinka ihmiset suhtautuivat siihen. Pyydäoppilaita riittävän ajan kuluttua kertomaan, mitä he ovat löytäneet. Tähdennä, ettätämä pyhien kirjoitusten kohtien sarja ilmaisee sellaisen mallin Herran elämässä,josta voimme ottaa oppia. Esitä seuraava kysymys:

• Mitä huomioita teitte Vapahtajan tavasta suhtautua kokemaansa vainoon?

Kannusta oppilaita kuvittelemaan mielessään tapahtuma, josta heidäntutkimassaan pyhien kirjoitusten kohdassa kerrotaan. Kysy sen jälkeen:

• Mitä ajatuksia tai tunteita teillä olisi saattanut olla, jos olisitte nähneetJeesuksen siinä tilanteessa?

• Mitä arvelette, että Jeesus haluaisi teidän oppivan Hänen sanoistaan ja teoistaansiinä tilanteessa? (Seuraavassa on yksi periaate, jonka oppilaat saattavat pannamerkille: Kun pyrimme noudattamaan Vapahtajan esimerkkiä ja tekemäänhyvää, joudumme joskus kokemaan vainoa.)

Matt. 5:9–12, 21–24, 38–41; 6:14–15; 7:1–5, 12Suhtautuminen vainotuksi tulemiseenKerro oppilaille, että vuorisaarnassaan Jeesus Kristus neuvoi opetuslapsiaan,kuinka heidän tulee suhtautua kokemaansa vainoon. Kirjoita taululle seuraavalause ja pyhien kirjoitusten viitteet ja pyydä jokaista oppilasta lukemaan ainakinyksi annetuista kohdista. Pyydä oppilaita panemaan merkille lukemastaankohdasta yksi Jeesuksen opettama periaate, joka voisi auttaa heitä heidänkanssakäymisessään muiden kanssa.

Kuinka meidän tulee suhtautua vainotuksi tulemiseen

Matt. 5:9–12

Matt. 5:21–24 (ks. myös 3. Nefi 12:22)

Matt. 5:38–41; 7:12

Matt. 6:14–15 (ks. myös OL 64:9–10)

Matt. 7:1–5

Pyydä oppilaita riittävän ajan kuluttua selittämään löytämänsä periaatteet ja kuinkane ovat sovellettavissa meidän ja muiden ihmisten välisiin suhteisiin. Kun oppilaatkertovat periaatteista, joita he tunnistivat kohdasta Matt. 5:21–24, voit halutessasimainita, että myös kohdassa 3. Nefi 12:22 puhutaan samasta asiasta. (Kun oppilaatvastaavat, tähdennä seuraavaa totuutta: Taivaallinen Isä odottaa meidännoudattavan Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä, kun meitä vainotaanuskonkäsitystemme vuoksi.)

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenten, vanhin Jeffrey R.Hollandin ja vanhin Dallin H. Oaksin seuraavat sanat:

OPPIAIHE 11

46

”Puolustakaa uskonkäsityksiänne kohteliaasti ja myötätuntoisesti, muttapuolustakaa niitä” (Jeffrey R. Holland, ”Opetuslapseuden hinta – ja siunaukset”,Liahona, toukokuu 2014, s. 9).

”Kristuksen seuraajien tulee olla esimerkkejä kohteliaisuudesta. Meidän tuleerakastaa kaikkia ihmisiä, olla hyviä kuuntelijoita ja osoittaa kiinnostusta heidänvilpittömiä uskonkäsityksiään kohtaan. Vaikka saatammekin olla eri mieltä,emme saa olla eripuraisia. Meidän esittämämme lausumat ja viestitkiistanalaisista aiheista eivät saa olla riidanhaluisia. Meidän tulee olla viisaitaselittäessämme ja ajaessamme näkemyksiämme ja käyttäessämme

vaikutusvaltaamme. – –

Kun näkemyksemme eivät pääse voitolle, meidän tulee hyväksyä epäsuotuisat tuloksetystävällisesti ja käyttäytyä kohteliaasti vastustajiamme kohtaan.” (Dallin H. Oaks, ”Rakastakaamuita ja tulkaa toimeen eroavuuksista huolimatta”, Liahona, marraskuu 2014, s. 27.)

Keskustele oppilaiden kanssa vanhin Hollandin ja vanhin Oaksin neuvojennoudattamiseen liittyvistä haasteista ja siunauksista. Kehota sitten yhtä oppilastalukemaan ääneen Matt. 5:9–12.

• Mitä näissä jakeissa sanotaan Jeesuksen antamista lupauksista, jotka voisivatauttaa meitä suhtautumaan Kristuksen kaltaisella tavalla vainoon, jota koemmeuskonkäsitystemme vuoksi?

Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka he voisivat soveltaa käytäntöön yhtä taiuseampaa Vapahtajan vuorisaarnan opetusta jossakin nykyisessä ihmissuhteessaantai kuinka he olisivat voineet soveltaa niitä jossakin aiemmassa kokemuksessaan.Kysy, haluaisivatko jotkut oppilaat kertoa ajatuksiaan luokalle.

Anna jokaiselle oppilaalle moniste, jossa on kahdentoista apostolin kooruminjäsenen, vanhin Robert D. Halesin seuraavat sanat:

”Jotkut ihmiset ajattelevat virheellisesti, että sellaiset toimintatavat kuinhiljaisuus, sävyisyys, anteeksiantavaisuus ja nöyrän todistuksen lausuminenosoittavat välinpitämättömyyttä tai heikkoutta. Mutta vihamiehiemmerakastaminen ja vainoojiemme puolesta rukoileminen (ks. Matt. 5:44) vaatiiuskoa, voimaa ja ennen kaikkea kristillistä rohkeutta. – –

Kun me emme maksa samalla mitalla – kun me käännämme toisen posken javastustamme vihan tunteita – mekin seisomme Vapahtajan rinnalla. Heijastamme Hänenrakkauttaan, ainoaa voimaa, joka kykenee vaimentamaan vastustajan ja vastaamaanarvostelijoillemme syyttämättä puolestamme heitä. Se ei ole heikkoutta. Se on kristillistärohkeutta. – –

Kun me vastaamme muille, jokainen tilanne on erilainen. Onneksi Herra tunteearvostelijoidemme sydämen ja sen, kuinka me voimme vastata heille parhaiten. Kun tosiopetuslapset etsivät Hengen ohjausta, he saavat innoitusta, joka on räätälöity kutakin tapausta

OPPIAIHE 11

47

varten. Ja jokaisessa tapauksessa tosi opetuslapset toimivat tavoin, jotka kutsuvat HerranHengen. – –

Tosi opetuslapsina meidän tulee ensisijaisesti huolehtia toisten hyvinvoinnista eikä omanmaineemme puolustamisesta. Kysymykset ja arvostelu antavat meille tilaisuuden lähestyä muitaja osoittaa, että he ovat tärkeitä taivaalliselle Isällemme ja meille. Pyrkimyksemme tulisi ollaauttaa heitä ymmärtämään totuus, ei puolustaa omaa minäämme tai kerätä pisteitä teologisessaväittelyssä. Vilpitön todistuksemme on voimallisin vastaus, minkä voimme antaaarvostelijoillemme.” (”Kristillinen rohkeus – opetuslapseuden hinta”, Liahona, marraskuu 2008,s. 72–74.)

Anna oppilaille aikaa lukea ja merkitä vanhin Halesin opettamat periaatteet.Kehota heitä kertomaan, mitä he saivat selville. Voitte tarvittaessa keskustellaseuraavista kysymyksistä tai joistakin niistä:

• Kuinka meidän toimintamme muita ihmisiä kohtaan voi vaikuttaa heidänsuhteeseensa Jumalaan? (Auta oppilaita huomaamaan seuraava periaate: Kunnoudatamme Kristuksen esimerkkiä ja osoitamme rakkautta jaystävällisyyttä niitä kohtaan, jotka ovat meitä vastaan, voimme vahvistaaheidän suhdettaan Jumalaan siinä missä omaammekin.)

• Kuinka muiden kohteleminen tällä tavoin on osa taivaallisen Isän kanssatekemäämme kasteenliittoa? (Se on tärkeä tapa olla Jumalan todistajanakaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla [ks. Moosia 18:9].)

Kysy oppilailta, onko heillä ollut kokemuksia siitä, että Vapahtajan esimerkin jaopetusten noudattaminen on suonut heille mahdollisuuden auttaa jotakuta toistalähestymään Herraa. Pyydä muutamia oppilaita kertomaan kokemuksistaan.

Kannusta oppilaita tarkastelemaan ihmissuhteitaan, panemaan merkille sellaisen,jota voisi parantaa, ja kirjoittamaan muistiin, kuinka he aikovat soveltaa kyseiseenihmissuhteeseen tänään käsiteltyjä periaatteita.

Oppilaan lukutehtävät• Ap. t. 10:38; Matt. 5:9–12, 21–24, 38–41, 43–47; 6:14–15; 7:1–5.

• Jeffrey R. Holland, ”Opetuslapseuden hinta – ja siunaukset”, Liahona, toukokuu2014, s. 6–9.

OPPIAIHE 11

48

OPPIAIHE 12

Ihmetekoja Palestiinan teilläJohdanto”[Jeesus Kristus] kulki Palestiinan teitä parantaen sairaita,tehden sokeat näkeviksi ja herättäen kuolleita” (”EläväKristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2).Ihmeet olivat tärkeä osa Vapahtajan myötätuntoistapalvelutyötä kuolevaisuudessa, mutta ne toimivat myös

todisteina Hänen voimastaan ja valtuudestaan ja antoivatuskottavuutta Hänen julistukselleen siitä, että Hän oliMessias. Uskomalla Jeesukseen Kristukseen mekin voimmetodistaa ja kokea Vapahtajan rakkautta, myötätuntoa javoimaa ihmeiden muodossa.

Taustalukemista• Dallin H. Oaks, ”Miracles”, Ensign, kesäkuu 2001, s. 6–17.

• Sydney S. Reynolds, ”Ihmeiden Jumala”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 12–14.

OpetusehdotuksiaMark. 1:39–42; 2:1–12; 5:1–8, 19, 22–43; 8:1–9; Luuk. 7:11–15;3. Nefi 17:5–9Vapahtaja teki ihmetekoja kuolevaisen palvelutehtävänsä aikanaKirjoita taululle seuraavat ilmaukset: tyynnytti meren, herätti kuolleista ja karkottipahoja henkiä. Kysy oppilailta, mikä näistä kolmesta Vapahtajan tekemästäihmeteosta on heidän mielestään suurin. Oppilaiden vastattua lisää taulullaolevaan luetteloon sanat loi maailman ja kysy, mikä nyt on suurin ihme. Esitä samakysymys vielä kahdesti lisäämällä ensin sanat käännytti sieluja ja lopuksi kärsi jakuoli syntiemme tähden.

Kysy oppilailta, kuinka he määrittelevät sanan ihme. Kun oppilaat ovat vastanneet,laita näkyville seuraava määritelmä ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan se ääneen:

”[Ihme on] Jumalan voimasta aiheutuva epätavallinen tapahtuma. Ihmeillä on tärkeä merkitysJeesuksen Kristuksen työssä. Niihin kuuluu parantamisia, kuolleiden henkiin herättämisiä jaylösnousemus. Ihmeet kuuluvat Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin. Ihmeiden ilmenemiseksitarvitaan uskoa.” (PKO, ”Ihme”; scriptures.lds.org/fi).

• Mainitkaa muita esimerkkejä ihmeistä, joita Jeesus teki kuolevaisenpalvelutehtävänsä aikana. (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle.)

• Miksi on tärkeää ymmärtää, kuinka laajalle ulottuva Vapahtajan voima on?

Tee taululle luettelo seuraavista pyhien kirjoitusten viitteistä ja pyydä oppilaitavalitsemaan niistä yksi tutkittavakseen: Mark. 1:40–42; Mark. 5:1–8, 19; Mark.8:1–9; Luuk. 7:11–15 ja 3. Nefi 17:5–9. Pyydä heitä panemaan merkille lukemassaankohdassa mainittu Vapahtajan tekemä ihmeteko ja se, mitä se kertoo Hänenvoimastaan. Keskustelkaa riittävän ajan kuluttua seuraavista kysymyksistä:

• Mikä oli ihme, josta te luitte ja mitä se kertoo Vapahtajan voimasta?

49

• Millä tavalla se, että ymmärrätte Vapahtajan voiman tehdä ihmeitä, auttaa teitäuskomaan Häneen? (Kun oppilaat vastaavat, voit tähdentää, että vuosisatojaennen Vapahtajan syntymää profeetat näkivät ennalta, että Hän tekisiihmetekoja maanpäällisen palvelutehtävänsä aikana [ks. 1. Nefi 11:31; Moosia3:5–6]. Tieto siitä auttoi ennen Hänen syntymäänsä eläneitä ihmisiä uskomaanHäneen lujemmin.)

Kehota oppilaita katsomaan tutkimaansa kohtaa uudelleen ja panemaan merkille,mistä syystä Jeesus teki kyseisen ihmeteon. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

• Mikä oli syynä siihen, että Vapahtaja teki lukemasi ihmeteon? (Annamuutamien oppilaiden vastata. Kussakin esimerkissä mainitaan sana sääli taiarmo, mikä kertoo Vapahtajan tuntemasta myötätunnosta. Kerro oppilaille, ettäkun he oppivat huomaamaan pyhissä kirjoituksissa tällaisia malleja ja teemoja,he syventävät pyhien kirjoitusten tuntemustaan.)

• Millä tavoin nämä ihmeteot osoittavat Vapahtajan tuntemaa myötätuntoa?

• Mikä vaikutus on sillä, että tietää Vapahtajan joskus tehneen ihmetekoja Hänensuuren myötätuntonsa vuoksi? (Kun oppilaat vastaavat, tähdennä sitä, että kunharjoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, voimme tuntea Hänen suurtavoimaansa ja Hänen myötätuntoaan meitä kohtaan.)

Päätä tämä osa oppiaiheesta pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan Ap. t. 10:38samalla kun muu luokka seuraa mukana. Kysy sitten oppilailta:

• Mitä tarkoittaa, että Jeesus paransi ”kaikki, jotka olivat joutuneet Paholaisenvaltaan”? (Tällä ilmaisulla voidaan viitata niihin Jeesuksen ihmetekoihin, joihinkuului pahojen henkien karkottaminen. Se voi yhtä hyvin viitata kaikkeinsuurimpaan ihmeeseen – hengelliseen paranemiseen, jonka Jeesus soi synninpiinaamille ihmisille. Tähdennä sitä, että vaikka fyysinen parantaminen olitärkeä osa Vapahtajan palvelutyötä, sen vaikutukset olivat väliaikaisia.Hengellisen paranemisen siunaus oli – ja on – ikuista.)

Mark. 2:1–12; 5:22–43Usko Jeesukseen Kristukseen tuo ihmeitä elämäämmeKerro oppilaille, että vaikka on tärkeää tietää, että Jeesus teki ihmetekoja, kun ”Hänkulki Palestiinan teitä” (”Elävä Kristus – apostolien todistus”, s. 2), on ehkä vieläkintärkeämpää tietää, että Hän tekee ihmeitä edelleen tänäkin päivänä. Pyydäoppilaita lukemaan itsekseen Et. 12:12, 18 ja kirjoittamaan sitten muistiinevankeliumin periaate, jonka he oppivat näistä jakeista. Pyydä muutamia oppilaitakertomaan luokalle, mitä he ovat kirjoittaneet. (Vastausten tulisi sisältää seuraavatotuus: Kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, voimme nähdä Hänenihmeellisen voimansa omassa elämässämme.)

Auttaaksesi oppilaita tutkimaan tätä totuutta kirjoita taululle seuraavat pyhienkirjoitusten viitteet: Mark. 2:1–12; Mark. 5:22–24, 35–43 ja Mark. 5:25–34. (Huom.Voit halutessasi tähdentää, että näissä kohdissa on jälleen esimerkki pyhissäkirjoituksissa käytetystä mallista tai teemasta.) Jaa luokka kolmeen ryhmään. Annakullekin ryhmälle tehtäväksi lukea yksi kohdista ja panna merkille, miten siinäosoitettiin uskoa Jeesukseen Kristukseen. Kysy riittävän ajan kuluttua:

OPPIAIHE 12

50

• Mitä todisteita löysitte uskosta Jeesukseen Kristukseen?

Anna kullekin oppilaalle moniste ”Sairaiden parantaminen”.

Sairaiden parantaminenVanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että ihmeetedellyttävät uskoa:

”Usko on välttämätöntä taivaan voimilla parantamiseksi. Mormoninkirjassa jopa opetetaan, että ’ellei ihmislasten keskuudessa ole uskoa,Jumala ei voi tehdä mitään ihmettä heidän keskuudessaan’ (Et. 12:12) [ks.myös 1. Nefi 7:12; OL 35:9]. Merkittävässä puheessaan sairaidensiunaamisesta presidentti Spencer W. Kimball sanoi: ’Uskon merkitystä eiaina oteta kylliksi huomioon. Sairas ja hänen perheensä tuntuvat usein

luottavan kokonaan pappeuden voimaan ja terveeksitekemisen lahjaan, jonka he toivovatsiunauksen antavilla veljillä olevan, kun suurempi vastuu on sen sijaan sillä, jokasiunataan. – – Ihmisen oma usko on sittenkin tärkein asia, jos hän on tajuissaan ja pystyyvastaamaan itsestään. Mestari toisti niin usein lauseen ”uskosi on parantanut sinut”[Matt. 9:22], että siitä tuli lähes kertosäe.’ [Ks. ”Presidentti Kimball puhuu sairaanvoitelemisesta ja siunaamisesta”, Valkeus, elokuu 1982, s. 43.]” (”Sairaidenparantaminen”, Liahona, toukokuu 2010, s. 49.)

Vanhin Dallin H. Oaks muistutti meitä myös siitä, että tärkeä osa uskoa on halu hyväksyäJumalan tahto:

”Kun me käytämme Jumalan pappeuden kiistatonta voimaa ja kun mevaalimme Hänen lupaustaan, että Hän kuulee uskon rukouksen ja vastaasiihen, meidän täytyy aina muistaa, etteivät usko ja pappeuden parantavavoima voi tuottaa tulosta, joka on vastoin Hänen tahtoaan, jonka pappeuson. Tätä periaatetta opetetaan ilmoituksessa, jossa annetaan ohje, ettäkirkon vanhimpien tulee panna kätensä sairaiden pään päälle. Herran

lupaus, että ’se, jolla on uskoa minuun tullakseen terveeksi ja jota ei ole määrättykuolemaan, tulee terveeksi’ (OL 42:48, kursivointi lisätty). Samoin toisessa nykyajanilmoituksessa Herra julistaa, että kun joku ’pyytää Jumalan tahdon mukaan, – – tapahtuuniin kuin hän pyytää’ (OL 46:30) [ks. myös 1. Joh. 5:14; Hel. 10:5].

Kaikesta tästä opimme, etteivät edes Herran palvelijat, jotka käyttävät Hänen jumalallistavoimaansa tilanteessa, jossa on riittävästi uskoa tulla terveeksi, voi antaa pappeudensiunausta, joka saa henkilön parantumaan, jos tuo parantuminen ei ole Herran tahto.

Jumalan lapsina, tietoisina Hänen suuresta rakkaudestaan ja siitä, että Hän tietääparhaiten, mikä on parasta iankaikkiselle hyvinvoinnillemme, me luotamme Häneen.Evankeliumin ensimmäinen periaate on usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, ja uskotarkoittaa luottamusta. Tunsin tuota luottamusta puheessa, jonka serkkuni piti vakavaansairauteen kuolleen teini-ikäisen tytön hautajaisissa. Hän lausui nämä sanat, jotka ensinhämmästyttivät minua ja sitten rakensivat minua: ’Minä tiedän, että oli Herran tahto, ettähän kuolee. Hän sai hyvää sairaanhoitoa. Hänelle annettiin pappeuden siunauksia. Hänen

OPPIAIHE 12

51

nimensä oli rukousluettelossa temppelissä. Hänen tervehtymisensä puolesta lausuttiinsatoja rukouksia. Ja minä tiedän, että tässä perheessä on niin paljon uskoa, että hän olisiparantunut, ellei Herran tahto olisi ollut ottaa häntä tässä vaiheessa kotiin.’ Tunsin tuonsaman luottamuksen erään toisen hienon teini-ikäisen tytön isän sanoissa tytön kuoltuasyöpään. Hän julisti: ’Perheemme uskoo Jeesukseen Kristukseen, eikä se riipulopputuloksesta.’ Nuo opetukset kuulostavat minusta tosilta. Me teemme kaikenvoitavamme rakkaan ihmisen parantumiseksi ja sitten luotamme lopputuloksen suhteenHerraan.” (”Sairaiden parantaminen”, Liahona, toukokuu 2010, s. 50.)

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään sen, että ihmeiden tekeminen edellyttääuskoa, pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen monisteesta kahdentoista apostolinkoorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin sanojen ensimmäinen osa. Kysy sitten:

• Mitä tärkeitä totuuksia vanhin Oaks opetti uskosta?

Saadaksenne lisää oivalluksia vanhin Oaksin sanoista, voit lukea monisteen toisenosan tai kertoa sen omin sanoin. Voit halutessasi mainita, että vanhin Oaks esittinämä sanat pappeudenhaltijoille. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

• Mitä meiltä vanhin Oaksin mukaan vaaditaan, kun rukoilemme uskoen, ettätapahtuisi ihme?

• Miksi on tärkeää muistaa, että sen, mitä me haluamme, tulee olla taivaallisenIsän tahdon mukaista?

Todista, että ihmeitä tapahtuu tänäkin päivänä. Lue seuraavat kahdentoistaapostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin sanat:

”Kirkkomme työssä ja jäsentemme elämässä tapahtuu joka päivä ihmeitä. Monetteistä ovat nähneet ihmeitä omin silmin, kenties enemmän kuin käsitättekään.”(”Miracles”, Ensign, kesäkuu 2001, s. 6.)

• Miksihän emme aina tunnista ihmeitä, joita tapahtuu omassa elämässämme?(Kun oppilaat vastaavat, voit halutessasi tähdentää, että vain harvat ihmeetsisältävät mahtavia Herran voiman ilmenemisiä. Monet ihmeet ovat jokseenkinpieniä ja yksityisiä. [Ks. Sydney S. Reynolds, ”Ihmeiden Jumala”, Liahona,heinäkuu 2001, s. 12–14.])

• Mitä nämä pienet, yksityiset ihmeet kertovat taivaallisen Isän ja JeesuksenKristuksen kiinnostuksesta meitä kohtaan?

• Mitä esimerkkejä pienistä tai arkisista ihmeistä teille tulee mieleen? (Jos kukaanei vastaa, voit halutessasi kertoa niistä, joita sisar Sydney S. ReynoldsAlkeisyhdistyksen ylimmästä johtokunnasta mainitsi puheessaan ”IhmeidenJumala” [Valkeus, heinäkuu 2001, s. 12–14].)

OPPIAIHE 12

52

Kehota oppilaita vastaamaan seuraavaan kysymykseen kirjallisesti:

• Mitä voisitte tehdä, jotta osaisitte paremmin tunnistaa omassa elämässänneHerran ihmetekoja – sekä pieniä että suuria – ja jotta oppisitte olemaankiitollisempia niistä?

Kannusta oppilaita pohtimaan rukoillen, kuinka he voisivat toimia kirjoittamansamukaan. Kysy oppiaiheen päätteeksi, haluaisivatko jotkut oppilaistasi lausuatodistuksensa Vapahtajasta ja Häneltä saamastaan rakkaudesta sekä rakkaudesta,jota he tuntevat Häntä kohtaan.

Oppilaan lukutehtävät• Mark. 1:39–42; 2:1–12; 5:1–8, 19, 22–43; 8:1–9; Luuk. 7:11–15; 1. Nefi 11:31;

Moosia 3:5–6; 3. Nefi 17:5–9.

• Sydney S. Reynolds, ”Ihmeiden Jumala”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 12–14.

OPPIAIHE 12

53

OPPIAIHE 13

Jeesus Kristus kutsuikaksitoista apostolia

JohdantoPalvelutyössään kuolevaisuudessa Vapahtaja kutsui ja asettikaksitoista apostolia ja antoi heille valtuuden. Hän antoiheille pappeuden avaimet, ja he saivat todistuksen Hänenjumalallisuudestaan. Vapahtajan ohjauksella apostolit

auttoivat kirkon työn johtamisessa, ja heitä valmistettiin sitäaikaa varten, jolloin Hän ei enää olisi maan päällä. Tässäoppiaiheessa tutkitaan Vapahtajan pappeuden valtuutta sekäsitä, kuinka Hän valmisti apostoleja johtamaan kirkkoa.

Taustalukemista• Boyd K. Packer, ”Kaksitoista apostolia”, Liahona, toukokuu 2008, s. 83–87.

• Edward J. Brandt, ”Hän antoi seurakunnalle – – apostolit”, Liahona, syyskuu2001, s. 32–39.

OpetusehdotuksiaMatt. 10:1–8; 16:15–19; 17:1–8; Joh. 15:16Jeesus Kristus antoi apostoleilleen pappeuden avaimetAloita oppiaihe esittämällä seuraavat kysymykset:

• Kuinka tunnistamme ne henkilöt, joilla on valtuus johtaa kirkossamme?

• Kuinka Jeesuksen Kristuksen aikoina elänyt henkilö pystyi tunnistamaan Hänenvaltuutensa? (Mahdollisia vastauksia: Hänen voimastaan, ihmeteoistaan jaopetuksistaan.)

Pyydä luokkaa pohtimaan tätä kysymystä: ”Kuinka, milloin ja keneltä Vapahtaja saiMelkisedekin pappeuden?” Lue sitten seitsemänkymmenen koorumin jäsenen,vanhin B. H. Robertsin (1857–1933) ja kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin Bruce R. McConkien (1915–1985) seuraavat sanat:

”Tämä kohta [OL 107:2–4] esittää selkeästi sen tosiasian, että Melkisedekinpappeus oli olemassa ennen suurta ylipappi Melkisedekiä, mutta sillä oli toinennimi, nimittäin – ’pyhä pappeus Jumalan Pojan järjestyksen mukaan’. Setarkoittaa, että kyseessä oli samanlainen pappeus, sama pappeuden järjestys,joka oli Jumalan Pojalla. Mutta se oli ennen Melkisedekin aikaa, ennenAbrahamia, ja siis satoja vuosia ennen kuin Kristus syntyi maailmaan. – –

Jeesuksella oli täten se, mitä nykyään kutsumme Melkisedekin pappeudeksi, ennen tuloaantähän maailmaan ja epäilemättä jo ennen kuin maailma muodostettiin, – – mutta sitä, ’kuinka,missä ja keneltä’ Hän sai sen, ei tiedä kukaan, paitsi ehkä viimeistä niistä, nimittäin ’keneltä’.Hänen on tietenkin täytynyt saada se Jumalalta.” (B. H. Roberts, Improvement Era, toukokuu1908, s. 557.)

54

”Mutta mitä tulee Kristuksen palvelutehtävään kuolevaisuudessa, Hän – – saiMelkisedekin pappeuden täällä maan päällä, ja Hänet asetettiin siinä ylipapinvirkaan. Siten Hän oli muille esimerkkinä, ja Hän oli kaikessa pelastuksenPerikuva.” (Bruce R. McConkie, Doctrinal New Testament Commentary, osa 3,1973, s. 157.)

Laita näkyville seuraavat kysymykset tai kirjoita ne taululle ja pyydä oppilaitaetsimään vastaukset niihin kohdista Matt. 10:1–8 ja Joh. 15:16:

• Minkä valtuuden Jeesus Kristus antoi apostoleilleen?

• Mitä he kykenivät tekemään tämän valtuuden avulla?

Kehota oppilaita riittävän ajan kuluttua jakautumaan pareihin ja keskustelemaansiitä, mitä he ovat löytäneet. Pyydä sitten muutamaa oppilasta kertomaanvastauksensa luokalle. Auta oppilaita ymmärtämään, että Jeesus antoiapostoleilleen pappeuden valtuuden, jonka avulla he kykenivät tekemäänsamoja tekoja kuin he olivat nähneet Hänen tekevän.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Matt. 16:15–19. Kysy:

• Kuinka Pietari tunnisti Jeesuksen valtuuden? (Ilmoituksen kautta eli samallatavalla kuin meidän aikamme opetuslapset tunnistavat Hänen valtuutensa.)

• Mitä Jeesus lupasi antaa Pietarille?

Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Matt. 17:1–8.Kysy sitten:

• Miksi Mooses ja Elia ilmestyivät Pietarille, Jaakobille ja Johannekselle?

Auta oppilaita vastaamaan tähän kysymykseen laittamalla näkyville profeettaJoseph Smithin (1805–1844) ja presidentti Joseph F. Smithin (1838–1918)seuraavat sanat:

”Vapahtaja, Mooses ja Elias [Elia] antoivat avaimet Pietarille, Jaakobille jaJohannekselle vuorella, missä heidän muotonsa muuttui Hänen edessään”(Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 108–109).

OPPIAIHE 13

55

”Pappeus on yleisesti ottaen ihmiselle annettu valtuus toimia Jumalan puolesta.Tämä valtuus on annettu jokaiselle, joka on asetettu johonkin pappeudenasteeseen.

Mutta on välttämätöntä, että jokainen tällä valtuudella suoritettu teko tapahtuuoikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, oikealla tavalla ja oikeassa järjestyksessä.Valta ohjata näitä toimia on sama kuin pappeuden avaimet.” (Kirkon

presidenttien opetuksia: Joseph F. Smith, 1999, s. 224.)

Tähdennä, että luvun OL 110 avulla saamme tietää, että Mooses and Eliailmestyivät myös profeetta Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle Kirtlandintemppelissä ja antoivat heille pappeuden avaimet. Tämä kertomus Opissa jaliitoissa auttaa meitä ymmärtämään, mitä Kirkastusvuorella tapahtui. Voithalutessasi ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat kohdan Matt. 17:1–8 marginaaliinrinnakkaisviitteeksi OL 110:13–16.


• Miksi on tärkeää, että Jeesuksen apostoleilla on pappeuden avaimet? (Oppilaatsaattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulisi ilmaista seuraava totuus: Jeesusantoi pappeuden avaimet apostoleilleen, jotta heillä olisi valtuus johtaakirkkoa sekä ennen Hänen kuolemaansa että sen jälkeen. Voisit tähdentääsitä, että iankaikkisesta näkökulmasta käsin avaimet ovat välttämättömätHerran kirkon perustamisessa ja järjestyksen ylläpitämisessä, ja siten neauttavat ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämäntoteuttamisessa.)

• Millä tavoin Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kokemus Kirkastusvuorellaauttoi heitä valmistautumaan siihen, että he johtaisivat kirkkoa Vapahtajankuoleman jälkeen?

Voit halutessasi selittää, että lukemalla kohdan Matt. 18:18–19 saamme tietää, ettäpappeuden avaimet annettiin kaikille Jeesuksen apostoleille.

Matt. 18:21–22; 26:51–56; Mark. 4:35–41; 5:25–43; 9:25–29; Luuk. 9:51–56;24:44–48; Joh. 13:4–17; 21:15–17Jeesus Kristus valmisti apostolejaan johtamaan kirkkoaKirjoita taululle seuraava lause:

Ennen kuolemaansa Jeesus Kristus valmisti apostolejaan johtamaankirkkoa.

Kysy sen jälkeen:

• Mitähän Jeesuksen apostolien täytyi oppia johtaakseen kirkkoa?

Kirjoita taululle joitakin seuraavista pyhien kirjoitusten viitteistä tai ne kaikki:

OPPIAIHE 13

56

Matt. 18:21–22

Matt. 26:51–56

Mark. 4:35–41

Mark. 5:25–34

Mark. 5:35–43

Mark. 9:25–29

Luuk. 9:51–56

Luuk. 24:44–48

Joh. 13:4–17

Joh. 21:15–17

Anna oppilaille tehtäväksi työskennellä pareittain ja tutkia yhtä tai kahta näistäpyhien kirjoitusten kohdista. Kehota heitä pohtimaan, mitä periaatteita apostolitovat saattaneet oppia kokemuksistaan Vapahtajan kanssa. Pyydä sitten oppilaitakertomaan luokalle, mistä he keskustelivat. Voisit kirjoittaa heidän vastauksensataululle. Esitä sitten oppilaille seuraavanlaisia kysymyksiä seurataksesi opitunymmärtämistä:

• Miksi apostolien oli tärkeää oppia nämä periaatteet?

• Millä tavoin Vapahtaja on valmistanut meidän aikamme apostolejapalvelemaan?

• Kuinka se, että tiedätte Jeesuksen Kristuksen ohjaavan apostolejaan, auttaa teitäluottamaan heidän neuvoihinsa?

Ap. t. 1:8, 21–22; OL 107:23Meidän aikamme apostolit todistavat uskollisesti Jeesuksesta KristuksestaKerro oppilaille, että luku Ap. t. 1 sisältää kertomuksen siitä, kuinka apostolitVapahtajan ylösnousemuksen jälkeen valitsivat seuraajan Juudas Iskariotin paikalle.Kehota oppilaita lukemaan kohta Ap. t. 1:21–22 ja panemaan merkille, mitä uudeltaapostolilta vaadittiin.

• Mitä ominaisuuksia uudella apostolilla täytyi olla? (Hänen piti kuulua niihin,jotka olivat kulkeneet heidän kanssaan, ja hänen tuli olla Vapahtajanylösnousemuksen todistajana.)

• Mitä uuden apostolin tuli tehdä jakeen 22 mukaan? (Voit halutessasi pyytääoppilaita lukemaan kohdan Ap. t. 1:8 osoittaaksesi heille, että kyseessä olitehtävä, jonka Jeesus antoi kaikille apostoleilleen.)

Pyydä oppilaita tarkastelemaan seuraavia pyhien kirjoitusten kohtia ja panemaanmerkille, mitä yhteistä niissä on: Ap. t. 2:22–24, 32; Ap. t. 3:12–16; Ap. t. 4:31–33 jaAp. t. 5:29–32. Pyydä heitä riittävän ajan kuluttua keskustelemaan löytämistään

OPPIAIHE 13

57

asioista. (Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että apostolit täyttivät tehtävänsätodistaa Jeesuksesta Kristuksesta.)

Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka meidän aikamme apostolien tehtävämuistuttaa varhaisten apostolien tehtävää. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneenOL 107:23. Kysy sitten luokalta:

• Mitä oppia tässä jakeessa opetetaan? (Oppilaiden tulisi ymmärtää, ettäapostoleille on annettu tehtävä toimia Kristuksen nimen erityisinä todistajinakaikkialla maailmassa.)

• Kuinka olet huomannut meidän aikamme apostolien täyttävän tämäntehtävän?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin kooruminpresidentti Boyd K. Packerin seuraavat sanat:

”Kaikkien niiden vuosien jälkeen, jotka olen elänyt ja opettanut ja palvellut,niiden miljoonien kilometrien jälkeen, jotka olen matkannut ympäri maailmaa, jakaiken sen jälkeen, mitä olen kokenut, on yksi suuri totuus, josta haluan kertoa.Se on todistukseni Vapahtajasta Jeesuksesta Kristuksesta. – –

Lausun todistukseni, että Vapahtaja elää. Minä tunnen Herran. Minä olen Hänentodistajansa. Minä tiedän Hänen suuren uhrinsa ja iankaikkisen rakkautensa

kaikkia taivaallisen Isän lapsia kohtaan. Minä lausun erityisen todistukseni kaikessa nöyryydessämutta ehdottoman varmana.” (”Todistaja”, Liahona, toukokuu 2014, s. 97.)

• Milloin olette tunteneet voiman, joka on tullut jonkun apostolin todistaessaJeesuksesta Kristuksesta, ja millä tavoin se on vaikuttanut omaantodistukseenne?

• Kuinka voitte tietää, että se, mitä meidän aikamme apostolit todistavatJeesuksesta Kristuksesta, on totta? (Oppilaiden tulisi mainita seuraava totuus:Voin tietää Pyhän Hengen kautta, että se, mitä elävät apostolit todistavatJeesuksesta Kristuksesta, on totta.)

Anna oppilaille haaste valita yksi meidän aikamme apostolin esittämä todistusKristuksesta ja rukoillen pyrkiä löytämään henkilö, jolle he voisivat kertoa siitä.Kannusta heitä todistamaan henkilökohtaisesti, että apostolin sanoma on totta.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 10:1–8; 16:15–19; 17:1–8; Ap. t. 1:21–22; 2:22–24, 32; 3:12–16; 4:31–33;

5:29–32; OL 107:23.

• Boyd K. Packer, ”Kaksitoista apostolia”, Liahona, toukokuu 2008, s. 83–87.

OPPIAIHE 13

58

OPPIAIHE 14

Jeesus Kristus on MessiasJohdantoVanhan testamentin profeetat todistivat Messiaantulemisesta – kuningas Daavidin jälkeläisestä, jokavapauttaisi kansansa. Jeesus Kristus oli ”Vanhan testamentinsuuri Jehova, Uuden testamentin Messias” (”Elävä Kristus –apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Tässä

oppiaiheessa oppilaat tutkivat Vanhan testamentinprofetioita Jeesuksesta Kristuksesta ja saavat tietää, kuinkajotkut henkilöt toimivat, kun heidän oli joko otettava JeesusKristus vastaan Messiaana tai hylättävä Hänet.

Taustalukemista• G. Homer Durham, ”Jeesus Kristus: mitä nämä sanat merkitsevät”, Valkeus,

lokakuu 1984, s. 27–30.

• ”Jeesuksen Kristuksen jumalallinen tehtävä: Messias”, Liahona, elokuu2014, s. 7.

OpetusehdotuksiaJes. 61:1–2; Luuk. 4:16–24Jeesus ilmoittaa, että Hän on MessiasKysy oppilailta, ovatko he koskaan saaneet kuulla jonkin kauan odottamansailmoituksen tai nähneet jonkun kauan kaipaamansa ystävän tai perheenjäsenensaapuvan luokseen. Kerro oppilaille, että tämänpäiväisessä oppiaiheessa tutkitaansamanlaista kokemusta muinaisten juutalaisten parissa. Pyydä yhtä oppilastalukemaan ääneen Jes. 61:1–2. Kysy sen jälkeen:

• Kenestä tämä profetia kertoo?

Näytä video ”Jesus Declares He Is the Messiah” [Jeesus julistaa olevansaMessias] (3:24) kokoelmasta The Life of Jesus Christ Bible Videos. (Lataa

video ja katso se etukäteen ennen oppituntia.) Kehota oppilaita videotakatsoessaan seuraamaan kohtaa Luuk. 4:16–21.


• Kuinka tiivistäisitte Vapahtajan sanoman Nasaretissa tuona päivänä? (Kunoppilaat vastaavat, pidä huoli, että keskustelu keskittyy jakeeseen 18 jajakeeseen 21.)

• Mikä merkitys mielestänne on ilmauksilla ”hän on voidellut minut” ja ”tänään,teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen”? (Auttaaksesi oppilaitaymmärtämään, että Messias ja Kristus tarkoittavat kumpikin ”Voideltua”,kehota heitä lukemaan, mitä Pyhien kirjoitusten oppaassa lukee hakusanan”Messias” kohdalla (ks. scriptures.lds.org/fi).

• Kuinka Jeesus täytti Jesajan profetian, jonka sanoja Hän lainasi (ks. jakeet18–19)?

59

Matt. 21:1–11Jeesus Kristus tuli MessiaanaLaita näkyviin tai kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten kohtien ryhmät japyydä oppilaita valitsemaan yksi tai kaksi niistä tutkittavakseen. Kun oppilaatvertailevat valitsemiaan pyhien kirjoitusten kohtia, pyydä heitä miettimään, miksikyseiset kohdat on laitettu yhteen ja mitä ne opettavat Jeesuksesta Kristuksesta.

Jes. 7:14; Matt. 1:21–23

Miika 5:2; Luuk. 2:4–7

Sak. 9:9; Matt. 21:6–11; Joh. 12:12–15

Ps. 22:16, 18; Matt. 27:35

Jes. 53:9; Matt. 27:59–60; Joh. 19:18, 38–42

Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he ovat oppineet. (Vaikka oppilaat saattavatkäyttää eri sanoja, heidän tulisi ymmärtää, että Jeesus Kristus tuli, eli ja kuolitäyttäen messiaaniset profetiat.) Tähdennä sitä, että juuri tämän totuudenVapahtaja ilmoitti Nasaretissa. Lue ääneen Luuk. 4:28–29. Kysy sitten:

• Miten ihmiset Nasaretin synagogassa suhtautuivat Jeesuksen ilmoitukseen?

Kerro oppilaille, että muutamia vuosia myöhemmin Jerusalemissa Jeesus sai kokeaaivan erilaisen vastaanoton joidenkin ihmisten taholta. Kehota muutamia oppilaitalukemaan vuorotellen ääneen jakeet Matt. 21:1–11. Ennen kuin oppilaat lukevat,kannusta luokkaa kuvittelemaan, että he ovat mukana tässä kohdassa kerrotussatilanteessa. Selitä oppilaille, että kun he oppivat kuvittelemaan mielessään pyhienkirjoitusten tapahtumia, he antavat Pyhälle Hengelle lisää mahdollisuuksiaopettaa heitä.

• Miksi ihmiset Jerusalemissa suhtautuivat Häneen sillä tavalla? (He käsittivät,että Jeesus oli kauan odotettu Messias.)

• Millä tavoin te olisitte mahtaneet suhtautua Häneen?

Tähdennä sanaa hoosianna, joka on jakeessa 9, ja kerro sitten seuraava määritelmä:

”[Hoosianna on] heprean kielen sana, joka merkitsee ’oi, pelasta meidät’ ja jota käytetäänylistyksessä ja rukouksessa.

– – Herran tullessa riemusaatossa Jerusalemiin kansanjoukko huusi ’hoosianna’ ja levitti maahanpalmunlehviä, joiden päällä Jeesus ratsasti. Näin kansa osoitti ymmärtävänsä, että Jeesus olisama Herra, joka oli päästänyt Israelin muinoin (Ps. 118:25–26; Matt. 21:9, 15; Mark. 11:9–10;Joh. 12:13). Nämä ihmiset käsittivät, että Kristus oli kauan odotettu Messias. Sanaa hoosiannaon käytetty Messiaan ylistykseksi kaikkina aikoina (1. Nefi 11:6; 3. Nefi 11:14–17).Hoosianna-huutoa käytettiin Kirtlandin temppelin vihkimisen yhteydessä (OL 109:79), ja sitäkäytetään temppeleitä vihittäessä nykyisinkin.” (Ks. PKO, ”Hoosianna”; scriptures.lds.org/fi.)

OPPIAIHE 14

60

Voit halutessasi laittaa näkyville messiaanisten profetioiden seuraavat tarkoitukset(mukailtu julkaisusta Bruce R. McConkie, The Promised Messiah: The First Coming ofChrist [Luvattu Messias: Kristuksen ensimmäinen tuleminen], 1978, s. 28–32):

• Kun ajattelette näitä kolmea tarkoitusta, millä tavalla teitä hyödyttäisi oppiatunnistamaan pyhissä kirjoituksissa olevia messiaanisia profetioita ja näkemäänKristus noiden profetioiden täyttymyksenä?

Joh. 6:5–69Jeesuksen Kristuksen, Messiaan, seuraaminenToista, että Uuden testamentin ajan juutalaiset uskoivat Messiaan jonakin päivänätulevan, polveutuvan Daavidin heimosta ja pelastavan kansansa. Monet uskoivat,että Hän vapauttaisi heidät Rooman vallan alta aivan kuten Jehova oli vapauttanutisraelilaiset Egyptistä.

Pyydä oppilaita silmäilemään pikaisesti kohdassa Joh. 6:5–15 olevaakertomusta. Kysy:

• Minkä ihmeteon Jeesus teki tässä kertomuksessa?

• Millä tavoin kuvailisitte ihmisten reaktioita jakeissa 14–15?

• Minkähän vuoksi he suhtautuivat sillä tavalla?

Kerro oppilaille kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Bruce R.McConkien (1915–1985) seuraava näkemys:

”Oli olemassa perimätieto, jota rabbit opettivat ja joka oli syvälle juurtunutihmisten mieleen, että kun Messias tulisi, Hän antaisi heille leipää taivaasta”(The Mortal Messiah, 4 osaa, 1979–1981, osa 2, s. 367).

Selitä, että hyvin samalla tavalla kuin Jehova ruokki Israelin lapsia mannalla (ks. 2.Moos. 16), niin kun Jeesus ruokki ihmisjoukon viidellä ohraleivällä ja kahdellakalalla, monet tulkitsivat Hänen ihmetekonsa merkiksi siitä, että Hän oli Messias.

1. Messiaaniset profetiat mahdollistivat sen, että ennen Jeesuksen Kristuksen syntymää eläneetihmiset saattoivat uskoa Häneen, mikä auttoi heitä saamaan pelastuksen (ks. 1. Nefi 10:4–6;2. Nefi 25:18–20, 26; Moosia 3:13).

2. Messiaaniset profetiat mahdollistivat sen, että Kristuksen aikoina eläneet ihmiset kykenivätkäsittämään, että Hän oli noiden profetioiden täyttymys, mikä auttoi heitä saamaanpelastuksen (ks. Joh. 4:25, 29).

3. Messiaaniset profetiat auttavat niitä, jotka elävät Jeesuksen Kristuksen kuolevaisuudessatekemän palvelutyön jälkeen, tietämään, että Hän oli profetioiden täyttymys, mikä auttaaheitä saamaan pelastuksen (ks. Ap. t. 3:12–18; 26:22–23).

OPPIAIHE 14

61

Kehota muutamaa oppilasta lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Joh. 6:31–32,49–53, 60, 66. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille,kuinka ihmiset suhtautuivat Jeesukseen seuraavana päivänä ja kuinka Hänsuhtautui heihin.

• Minkähän vuoksi monet torjuivat Jeesuksen sinä päivänä?

• Mitä he eivät pystyneet ymmärtämään? (Jeesus oli hengellisen elämän lähde;Hän oli elämän leipä.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 6:67–69. Kysy sitten luokalta:

• Mitä Pietarin todistus jakeessa 69 vakuutti?

• Millä tavalla Pietarin todistus Vapahtajasta vaikutti hänen elämäänsä?

Kirjoita taululle seuraava vaillinainen virke ja pyydä oppilaita selittämään, kuinkahe täydentäisivät sen: Jos hyväksymme Jeesuksen Kristuksen olevan Messias,niin _________________________ .

Muutamien vastausten jälkeen pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen presidenttiDavid O. McKayn (1873–1970) seuraavat sanat:

”Se mitä vilpittömästi sydämessäsi ajattelet Kristuksesta, määrää mitä olet ja setulee suuressa määrin ratkaisemaan, mitä tekosi tulevat olemaan. Ei kukaan voitutkia tätä jumalallista persoonallisuutta ja hyväksyä Hänen opetuksiaantulematta tietoiseksi jostakin kohottavasta ja hienostavasta vaikutuksestaitsessään.” (Kirkon presidenttien opetuksia: David O. McKay, 2004, s. 8.)

Anna oppilaille aikaa kirjoittaa, mitä he ajattelevat Kristuksesta. Pyydä muutamaaoppilasta kertomaan, mitä he ovat kirjoittaneet.

Kannusta oppilaita pohtimaan, mitä he voivat tällä viikolla tehdä osoittaakseenuskovansa Jeesukseen Kristukseen.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 21:1–11; Luuk. 4:16–24; Joh. 6:5–15, 31–32, 49–53, 66–69.

• G. Homer Durham, ”Jeesus Kristus: mitä nämä sanat merkitsevät”,Valkeus,lokakuu 1984, s. 27–30.

OPPIAIHE 14

62

OPPIAIHE 15

Jeesus Kristus asettisakramentin

JohdantoJulistuksessa ”Elävä Kristus – apostolien todistus” sanotaan:”Jeesus Kristus asetti sakramentin muistuttamaan suurestasovitusuhristaan” (Liahona, huhtikuu 2000, s. 2).Nauttiessamme sakramentin me muistamme, että Vapahtaja

vuosi verta jokaisesta huokosestaan ja kuoli meidäntähtemme. Nauttimalla sakramentin me myös uudistammeliittomme Herran kanssa.

Taustalukemista• Dallin H. Oaks, ”Sakramenttikokous ja sakramentti”, Liahona, marraskuu 2008,

s. 17–20.

• Jeffrey R. Holland, ”Tehkää tämä minun muistokseni”, Valkeus, tammikuu 1996,s. 67–69.

OpetusehdotuksiaMatt. 26:26–28; Luuk. 22:15Jeesus Kristus saattoi voimaan uuden liitonLaita näkyville oheinen kuva tai jokintoinen kuva viimeisestä ateriasta japyydä yhtä oppilasta selittämään, mistätapahtumasta kuva kertoo:

Kysy oppilailta:

• Miltä teistä tuntuisi, jos Vapahtajaitse valmistaisi ja siunaisisakramentin ja jakaisi sen teille?

Kehota yhtä oppilasta lukemaanääneen Luuk. 22:15. Kannusta luokanjäseniä pohtimaan oppiaiheen aikana,miksi Vapahtaja halusi viettääpääsiäisen apostoliensa kanssa.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneenMatt. 26:26–28. Kehota luokan jäseniäseuraamaan mukana. Keskustelkaaseuraavasta kysymyksestä:

• Jos Jeesus saattoi voimaan uuden liiton, niin minkä liiton se korvasi?

Kun keskustelette kysymyksestä, saatte apua seuraavasta tiedosta, joka antaataustaa eli kertoo asiayhteyden: Kun Jehova muinoin solmi liittonsa Israelin lastenkanssa, Mooses opetti heille Jehovan sanoja ja kansa lupasi noudattaa niitä.

63

Mooses uhrasi eläinuhrin, otti eläinten veren, vihmoi sillä kansaa ja sanoi: ”Tämäon sen liiton veri, jonka Herra nyt tekee teidän kanssanne.” (Ks. 2. Moos. 24:3–8.)Jeesus viittasi näihin Mooseksen sanoihin opettaessaan, että Hän saattaisi voimaanuuden liiton Jumalan lasten kanssa vuodattamalla verensä (aivan kuten eläintenveren vihmominen oli vertauskuvana siitä, että Israelin lapset solmivat vanhanliiton Jehovan kanssa). Kun Jeesus ojensi viinimaljan apostoleilleen, Hän osoitti,että vanha liitto oli täytetty ja uusi liitto oli alkanut (ks. Hepr. 9:12–15). Mooseksenlaki (vanha liitto) oli monellakin tavalla suuri profetia Messiaasta. Jeesus Kristus olituon profetian täyttymys (ks. 2. Nefi 11:4; MK Jaak. 4:5; Alma 34:13–14), erityisestisiinä mielessä, että Hän toteutti sovitusuhrillaan tuon lain perimmäisentarkoituksen.

• Mihin veren uhraaminen sekä vanhassa että uudessa liitossa keskittäähuomiomme? (Jeesuksen Kristuksen sovitukseen ja Hänen verensävuodattamiseen meidän syntiemme anteeksiantamiseksi.)

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksinseuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Sakramentti on toimitus, joka korvasi Mooseksen lain veri- ja polttouhrit, ja senmukana seurasi Vapahtajan lupaus: ’Ja jokaisen, joka tulee minun luoksenisärkynein sydämin ja murtunein mielin, minä kastan tulella ja Pyhällä Hengellä’(3. Nefi 9:20)” (”Sakramenttikokous ja sakramentti”, Liahona, marraskuu2008, s. 19).

• Kuinka esittäisitte lyhyesti ne viimeistä ateriaa koskevat totuudet, joista olemmetähän asti keskustelleet? (Kun oppilaat vastaavat, tähdennä, että Jeesus Kristustäytti vanhan liiton ja saattoi voimaan uuden liiton sakramentin avulla.)

Luuk. 22:14–20; 3. Nefi 18:7, 11Sakramentti auttaa meitä muistamaan VapahtajanJaa oppilaat pareihin. Kehota kutakin paria lukemaan Luuk. 22:19–20 ja 3. Nefi18:7, 11. Pyydä heitä panemaan merkille toinenkin syy (uuden liiton voimaansaattamisen lisäksi) sille, miksi Vapahtaja asetti sakramentin. Keskustelkaaseuraavista kysymyksistä:

• Minkä syyn Vapahtaja antoi sakramentin asettamiselle? (Oppilaiden tulisitunnistaa seuraava totuus: Kun nautimme sakramentin, meidän tulisimuistaa Vapahtaja.)

• Miksi on tärkeää, että yritämme muistaa Vapahtajan nauttiessammesakramentin?

• Jos emme muista Vapahtajaa ja sitä, mitä Hän on tehnyt meidän hyväksemme,mitä merkitystä sakramentilla on?

Voit halutessasi jakaa jokaiselle oppilaalle oheisen monisteen, joka sisältääosia kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin

puheesta. Kehota oppilaita lukemaan moniste itsekseen. Riittävän ajan kuluttuakeskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

OPPIAIHE 15

64

• Mitä neuvoja antaisitte henkilölle, jolla on vaikeuksia keskittyä Vapahtajaan jaHänen uhriinsa sakramenttitoimituksen aikana? (Kun oppilaat vastaavat, voithalutessasi tähdentää, että kun pyrimme ajattelemaan Vapahtajan elämää japalvelutyötä myös viikon varrella, meidän on helpompi keskittyä Häneensunnuntaisin sakramenttitoimituksen aikana.)

• Mitä siunauksia olette saaneet, kun olette sakramentin nauttiessanne pyrkineetmuistamaan Vapahtajan ja Hänen sovituksensa?

1. Kor. 11:27–30; 3. Nefi 18:28–29; 20:8–9Sakramentin nauttiminen kelvollisina uudistaa liittommePyydä oppilaita lukemaan itsekseen kohdat 1. Kor. 11:27–30 ja 3. Nefi 18:28–29;20:8–9 ja vertailemaan niitä. Pyydä heitä panemaan merkille sakramenttiin liittyvävaroitus. Kysy sen jälkeen:

• Miksi sakramentin nauttiminen kelvottomana ei ole viisasta?

Voi olla hyödyllistä lukea seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin John H.Grobergin seuraava lausunto, jossa hän selittää, mitä sakramentin nauttiminenkelvollisesti tarkoittaa.

”Jos me haluamme tulla paremmiksi (eli tehdä parannuksen) emmekä olepappeuden rajoitusten alaisia, niin silloin me minun mielestäni olemmekelvollisia. Mutta ellei meillä ole halua tulla paremmiksi, ellei meillä ole mitäänaikomusta seurata Hengen opastusta, silloin meidän on kysyttävä: Olemmeko mekelvollisia nauttimaan sakramentin, vai teemmekö me pilkkaa sen tarkoituksesta,joka on toimia kannustimena henkilökohtaiseen parannukseen ja

kehittymiseen?” (”Sakramentin kauneus ja tärkeys”, Valkeus, heinäkuu 1989, s. 33.)

• Mitä siunauksia luvataan niille, jotka nauttivat sakramentin kelvollisina? (Ks.3. Nefi 20:8–9.) (Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että jos nautimmesakramentin rukoillen ja parannuksenteon hengessä, me voimme saadasyntien anteeksiannon samalla tavoin kuin mennessämme kasteelle.)


”Ellei olisi järjestetty tapaa puhdistua myös kasteemme jälkeen, jokainen meistäolisi kadotettu, mitä tulee hengellisiin asioihin. Meillä ei voisi olla Pyhän Hengentoveruutta, ja viimeisellä tuomiolla meidät täytyisi väistämättä ’karkottaa poisiäksi’ (1. Nefi 10:21). Kuinka kiitollisia olemmekaan siitä, että Herra onjärjestänyt menetelmän, jonka avulla jokainen Hänen kirkkonsa kastettu jäsen voisäännöllisesti puhdistua synnin tahroista. Sakramentti on olennainen osa tuota

menetelmää.” (Ks. ”Aaronin pappeus ja sakramentti”, Valkeus, tammikuu 1999, s. 44.)

• Mistä syystä sakramentti on vanhin Oaksin mukaan niin tärkeä evankeliumintoimitus?

Lue vielä nämä vanhin Oaksin sanat:

OPPIAIHE 15

65

”Meitä on käsketty tekemään parannus synneistämme ja tulemaan Herran luoksesärkynein sydämin ja murtunein mielin nauttimaan sakramentti sen liitonlupausten mukaisesti. Kun me uudistamme kasteenliittomme lupaukset tällätavoin, Herra uudistaa kasteemme puhdistavan vaikutuksen. Tällä tavoin meidättehdään puhtaiksi, ja Hänen Henkensä voi olla aina kanssamme. Tämän tärkeysnäkyy selvästi Herran käskyssä, että meidän tulee nauttia sakramentti joka viikko

(ks. OL 59:8–9).” (Ks. ”Aaronin pappeus ja sakramentti”, Valkeus, tammikuu 1999, s. 44.)

Voisit ehkä selittää, että kun nautimme sakramentin kelvollisina, ”uudistammekaikki Herran kanssa tekemämme liitot” (Delbert L. Stapley, julkaisussa ConferenceReport, lokakuu 1965, s. 14, kursivointi lisätty; ks. myös L. Tom Perry, ”Sakramentinnauttiminen”, Liahona, toukokuu 2006, s. 41).

Kehota oppilaita lukemaan uudelleen Luuk. 22:15. Kysy sen jälkeen:

• Jos joku kysyisi teiltä, miksi arvelette Jeesuksen halunneen niin kovasti viettääpääsiäisen apostoliensa kanssa, mitä vastaisitte? Mistä lausuisittetodistuksenne?

Todista, että kun muistamme Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovitusuhrinsa ja kunnautimme sakramentin kelvollisesti, uudistamme liittomme Jumalan kanssa.Kannusta oppilaita pohtimaan, kuinka he voivat henkilökohtaisesti tarjota”särkyneen sydämen ja murtuneen mielen” nauttiessaan sakramentin. Anna heillehaasteeksi tehdä sakramenttitoimituksesta säännöllinen hengellinen kokemus.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 26:26–28; Luuk. 22:17–20; 1. Kor. 11:27–30; 3. Nefi 18:1–11, 28–29; 20:8–9;

OL 20:75–79.

• Dallin H. Oaks, ”Sakramenttikokous ja sakramentti”, Liahona, marraskuu 2008,s. 17–20.

Otteita Jeffrey R. Hollandin artikkelista ”Tehkäätämä minun muistokseni”

”Jos päätehtävänämme on muistaminen, niin mitä me mahdamme muistaa,kun nuo yksinkertaiset ja kallisarvoiset vertauskuvat annetaan meille?

Me voisimme muistaa Vapahtajan kuolevaisuutta edeltävää elämää ja kaikkeasitä, mitä tiedämme Hänen tehneen suurena Jehovana, taivaan, maan ja kaikenniissä olevan Luojana. Me voisimme muistaa, että jo taivaan suuressaneuvostossa Hän rakasti meitä ja oli ihmeellisen voimakas ja että jo siellä mevoitimme Kristuksen voimalla, uskoen Karitsan vereen (ks. Ilm. 12:10–11).

Me voisimme muistaa sitä vaatimatonta suuruutta, joka liittyi Hänensyntymiseensä kuolevaisuuteen – –.

Me voisimme muistaa Kristuksen ihmeitä ja Hänen opetuksiaan, Hänen parantamisiaan ja Hänenantamaansa apua. Me voisimme muistaa, että Hän antoi sokeille näön ja teki kuurot kuuleviksi ja sairammat, raajarikot ja kuivettuneet jalkeille. Ja niinä päivinä, kun meistä tuntuu, ettemme pääse

OPPIAIHE 15

66

eteenpäin tai kun ilonaiheemme ja tulevaisuuden haaveemme ovat häipyneet näkyvistämme, voimmejatkaa eteenpäin kestävinä Kristuksessa – –.

Me voisimme muistaa sitä, että vaikka Vapahtajalle oli annettu niin vakava tehtävä, Hän löysielämästä iloa. Hän nautti ihmisten seurasta ja kehotti opetuslapsiaan pysymään rohkeina. Hän sanoi,että meidän tulisi olla riemuissamme evankeliumista aivan kuin jos olisimme löytäneetkynnykseltämme suurenmoisen aarteen, kallisarvoisen helmen. – –

Me voisimme muistaa sitä, että Kristus kutsui opetuslapsiaan ystävikseen – –.

Me voisimme – ja meidän pitäisi – muistaa niitä ihania siunauksia, joita on tullut osaksemme, jamuistaa, että ’kaikki, mikä on hyvää, tulee Kristuksesta’ (Moroni 7:24). – –

On päiviä, jolloin meillä on syytä muistaa Hänen osakseen saamaansa epäystävällistä kohtelua,Hänen kokemaansa hyljeksintää ja Hänen kärsimäänsä epäoikeudenmukaisuutta – suunnatontaepäoikeudenmukaisuutta. Kun me sitten joudumme kokemaan jotakin samankaltaista elämässä, mevoimme muistaa, että Kristuskin oli kaikin tavoin ahtaalla mutta ei umpikujassa; neuvoton mutta eitoivoton; vainottu mutta ei hyljätty; maahan lyöty mutta ei tuhottu (ks. 2. Kor. 4:8–9).

Kun joudumme kohtaamaan näitä vaikeuksia, voimme muistaa, että Jeesuksen oli astuttava kaikenalapuolelle, ennen kuin Hän sai astua kaiken yläpuolelle, ja että Hän kärsi kaikenlaisia kipuja, vaivojaja kiusauksia, jotta Hän täyttyisi laupeudella ja voisi auttaa kansaansa sen heikkouksissa (ks. OL 88:6;Alma 7:11–12).

Hän tukee ja vahvistaa niitä, jotka horjuvat ja kompastelevat. Ja tien päässä Hän pelastaa meidät,sillä sen takia Hän antoi henkensä. – –

Tämän kaiken voimme muistaa, kun polvistunut nuori pappi kehottaa meitä aina muistamaanKristuksen.” (Ks. Valkeus, tammikuu 1996, s. 68–69.)

OPPIAIHE 15

67

OPPIAIHE 16

Vapahtaja sovitti kokoihmiskunnan synnit

Johdanto”[Jeesus Kristus] antoi henkensä sovittaakseen kokoihmiskunnan synnit. Hänen suuri lahjansa oli sijaistyökaikkien niiden edestä, jotka koskaan eläisivät maan päällä.”(”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu2000, s. 2.) Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolinkoorumista on opettanut, että ”sovitus on taivaallisenIsämme onnensuunnitelmassa se välttämätön osatekijä, jota

ilman tuo suunnitelma ei olisi voinut toteutua” (”Hän elää,kunnia nimelleen!”, Liahona, toukokuu 2010, s. 76). Tässäoppiaiheessa keskitytään Vapahtajan äärimmäiseenkärsimykseen, joka alkoi Getsemanessa ja huipentui ristillä.Oppiaiheessa kuvaillaan sitä, kuinka Jeesus Kristus voisovituksensa avulla auttaa meitä voittamaan syntimme javahvistaa meitä päivittäisessä elämässämme.

Taustalukemista• David A. Bednar, ”Sovitus ja kuolevaisuuden taival”, Liahona, huhtikuu 2012,

s. 12–19.

• Jeffrey R. Holland, ”Jeesuksen Kristuksen sovitus”, Liahona, maaliskuu 2008,s. 32–38.

OpetusehdotuksiaMark. 14:33–36; Luuk. 22:39–44; 2. Nefi 9:21Jeesus Kristus kärsi vapaaehtoisesti sovituksen tuskatVoit aloittaa oppitunnin kehottamalla oppilaita laulamaan laulun ”Oi Jeesuksenlaupeus” (MAP-lauluja, 116) tai jonkin toisen Vapahtajasta kertovan laulun. Kysysen jälkeen aloittaessasi oppiaiheen:

• Millä tavalla laulun ”Oi Jeesuksen laupeus” (tai jonkin toisen Vapahtajastakertovan laulun) laulaminen valmistaa teitä tutkimaan Jeesuksen Kristuksensovitustyötä?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Mark. 14:33–36 ja panemaan merkilleilmauksia, jotka kuvailevat Vapahtajan kärsimystä Getsemanessa. Kirjoita taululleoppilaiden huomaamat ilmaukset.

• Mitä nämä ilmaukset kertovat teille?

Kehota oppilaita tutkimaan kohtia Luuk. 22:39–44; 2. Nefi 9:21 ja Moosia 3:7 jaetsimään lisää tietoa Vapahtajan kärsimyksistä Hänen antaessaan sovitusuhrinsa.Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät nämä kohdat pyhiin kirjoituksiinsarinnakkaisviittein.

• Mitä tärkeitä totuuksia nämä kohdat opettavat kärsimyksestä, jonka Jeesus kestimeidän vuoksemme? (Vastauksiin tulisi sisältyä seuraava totuus: JeesuksenKristuksen kärsimys Getsemanessa sai Hänet vuotamaan verta jokaisestahuokosestaan.)

68

Tähdennä oppilaille, että Jeesuksen Kristuksen sovitukseen sisältyvät Hänenkärsimyksensä Getsemanessa ja ristillä meidän syntiemme tähden, Hänen verensävuodattaminen, Hänen kuolemansa ristillä sekä Hänen ylösnousemuksensahaudasta. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolinkoorumin jäsenen, vanhin Bruce R. McConkien seuraavat sanat:

”Emme tiedä emmekä voi selittää eikä kukaan kuolevainen voi käsittää täysinKristuksen Getsemanessa tekemän työn merkitystä.

Me tiedämme, että Hän hikoili suuria veripisaroita jokaisesta huokosestaantyhjentäessään sen katkeran maljan, jonka Isä oli Hänelle antanut.

Me tiedämme, että Hän kärsi sekä ruumiissaan että hengessään enemmän kuinihmisen on mahdollista kuolematta kärsiä. – –

Me tiedämme, että kun äärettömän taakan tuska ja vaiva sai Hänet vapisemaan, Hän kaatuivoipuneena maahan ja toivoi, ettei Hänen tarvitsisi juoda katkeraa maljaa.” (”Getsemanenpuhdistava voima”, Liahona, huhtikuu 2011, s. 16–17.)

• Millaisia ajatuksia teillä on kärsimyksestä, jonka Jeesus Kristus kestiGetsemanessa ja ristillä?

Joh. 15:13; 1. Piet. 3:18; OL 19:15–19Jeesus kärsi, jotta meidän ei tarvitsisi kärsiä samalla tavalla kuin HänEsitä seuraava kysymys:

• Mistähän syystä Jeesus oli valmis kärsimään niin paljon meidän puolestamme?

Kehota oppilaita tutkimaan itsekseen Joh. 15:13; 1. Piet. 3:18 ja OL 19:15–19 japanemaan merkille, miksi Jeesus Kristus kärsi vapaaehtoisesti sovituksen tuskat.Riittävän ajan kuluttua pyydä oppilaita kertomaan, mitä he ovat oppineet. Kunoppilaat vastaavat, voisit tehdä taululle yhteenvedon heidän vastauksistaanseuraavasti:

Osoittaakseen suuren rakkautensa meitä kohtaan

Estääkseen meitä joutumasta kokemaan kaiken syntiemme aiheuttamankärsimyksen

Salliakseen meidän tehdä parannuksen synneistämme ja saada syntimme anteeksi

Tuodakseen kunniaa Isälle

Antaakseen meille mahdollisuuden palata Jumalan luokse

Tuodakseen meidät Jumalan luokse

Kun esität seuraavat kysymykset, anna oppilaille aikaa miettiä vastauksiaan ennenkuin pyydät heitä vastaamaan. (Muistuta oppilaita, että kun he oppivat pohtimaanpyhistä kirjoituksista löytämiään asioita, Henki ilmoittaa heille usein lisäätotuuksia.)

OPPIAIHE 16

69

• Mitä nämä Jeesuksen Kristuksen kärsimyksen syyt kertovat teille Hänestä?

• Mitä nämä syyt merkitsevät teille henkilökohtaisesti?

Tähdennä oppilaille, että sovituksen ansiosta Jeesuksesta Kristuksesta tuli meidänsijaisemme – Hän otti meidän paikkamme, Hän otti meidän taakkammekantaakseen, Hän kärsi meidän syntiemme tähden. Apostoli Paavali ilmaisi asiannäin: ”[Poikaan] Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, [Isä] Jumala siirsi kaikkimeidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden” (2. Kor.5:21). Aivan kuin Herramme ja Vapahtajamme olisi esittänyt meille jokaiselleseuraavan tarjouksen: ”Tulkaa minun luokseni. Minä otan teidän syntinne ja annanteille vanhurskauteni.”

Todista, että koska Jeesus Kristus suoritti sovitustyön, me voimme saada syntimmeanteeksi, jos teemme parannuksen. Koska Hän uhrautui meidän puolestamme,meille on valmistettu keino palata asumaan taivaallisen Isämme luokse ja elämääniankaikkisessa perheyksikössä. Jeesus Kristus alistui sovitukseen, koska Hänrakastaa suuresti taivaallista Isää ja meitä. Kannusta oppilaita pohtimaan, kuinkahe voisivat tehokkaammin pyrkiä saamaan osakseen sovituksen siunaukset omaanelämäänsä ja nauttimaan niistä.

Alma 7:11–13Jeesuksen Kristuksen sovitus suo meille Hänen armonsa eli voimansa, joka tekeekaiken mahdolliseksi.Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Neal A.Maxwellin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Kun tuska tuli täyteydessään, se oli paljon pahempaa kuin Hänkäänainutlaatuisessa älyssään oli milloinkaan osannut kuvitella! – –

Kaikkien kuolevaisuuden menneiden, senhetkisten ja tulevien syntien yhteinentaakka painoi tuota täydellistä, synnitöntä ja herkkää sielua! Kaikki meidänheikkoutemme ja sairautemme olivat myös jotenkin osa sovituksen hirveäälaskuoppia. (Ks. Alma 7:11–12; Jes. 53:3–5; Matt. 8:17.) – –

Hänen kärsimyksensä – ikään kuin suunnaton kerrottuna äärettömällä sai Hänet myöhemminhuutamaan ristillä, koska Hän tunsi itsensä hyljätyksi (ks. Matt. 27:46).” (”Alistu halusta”,Valkeus, 1985, konferenssiraportti 155. vuosikonferenssista, s. 67).

• Mitä luulette vanhin Maxwellin tarkoittaneen ilmauksella ”sovituksen hirveälaskuoppi”?

• Mitkä muut tekijät kuin meidän syntimme vanhin Maxwellin mukaanaiheuttivat osaltaan Vapahtajan kärsimyksen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 7:11–13. Kehota luokan jäseniäseuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä muita kuolevaisuuteen kuuluviaasioita Vapahtaja joutui kärsimään. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä hehuomasivat, ja kirjoita heidän vastauksensa taululle. (Mahdollisia vastauksia:kipuja, ahdinkoja, koetuksia, sairauksia, heikkouksia ja kuoleman.) Keskustelkaa

OPPIAIHE 16

70

näiden kärsimysten tarkoituksesta ja siitä, kuinka Jeesus Kristus voi siunata meitäPyhän Hengen välityksellä kokiessamme niitä.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat:

”Vapahtaja on kärsinyt paitsi meidän heikkouksiemme vuoksi niin myös seneriarvoisuuden, epäoikeudenmukaisuuden, niiden kipujen, tuskan jaemotionaalisten ongelmien vuoksi, jotka niin usein meitä vaivaavat. Te tai minäemme koskaan kuolevaisuuden taipaleellamme tule kokemaan mitään fyysistäkipua, mitään sielun tuskaa, mitään hengen kärsimystä, mitään vaivaa taiheikkoutta, jota Vapahtaja ei olisi ensin kokenut. Me saatamme hetken

heikkoudessa huudahtaa: ’Kukaan ei ymmärrä. Kukaan ei tiedä.’ Kukaan ihminen ei kentiestiedäkään. Mutta Jumalan Poika tietää ja ymmärtää täysin, koska Hän tunsi ja kantoikuormamme paljon ennen meitä. Ja koska Hän maksoi äärimmäisen hinnan ja kantoi tuonkuorman, Hänellä on täydellistä myötätuntoa ja Hän voi ojentaa meille armon käsivartensa niinmonissa elämämme vaiheissa. Hän voi kurkottaa puoleemme, koskettaa elämäämme, auttaa – –ja vahvistaa meitä olemaan enemmän kuin koskaan voisimme olla ja auttaa meitä tekemäänsellaista, mihin emme ikinä pystyisi luottaessamme vain omaan voimaamme.” (”Sovitus jakuolevaisuuden taival”, Liahona, huhtikuu 2012, s. 19.)

Kysy oppilailta, kuinka he tiivistäisivät vanhin Bednarin opetukset muutamaanlauseeseen. Kysy sen jälkeen:

• Millä tavoin sovituksen suomat siunaukset tarjoavat meille keinon palatataivaallisen Isän luo? (Kun oppilaat vastaavat, tähdennä, että JeesuksenKristuksen sovituksen ansiosta me voimme Pyhän Hengen välitykselläsaada lohtua ja voimaa kestääksemme ”kaikenlaisia kipuja ja ahdinkojaja koetuksia” [Alma 7:11].)

Auta oppilaita ymmärtämään Vapahtajan kaiken mahdolliseksi tekevää voimaa eliarmoa kehottamalla heitä tutkimaan yhtä seuraavista pyhien kirjoitusten kohdistaja valmistautumaan kertomaan siitä, mitä he oppivat. (Voit kirjoittaa nämä pyhienkirjoitusten viitteet taululle.)

2. Kor. 12:7–10

Moosia 3:19

Moosia 24:10–15

Alma 31:24–25, 31–33, 38

Et. 12:27

Kysy riittävän ajan kuluttua:

• Millä tavoin Jeesuksen Kristuksen sovitustyö vahvisti näissä pyhien kirjoitustenkohdissa mainittuja ihmisiä? Kuinka teitä tai jotakuta tuntemaanne henkilöä onvahvistettu samalla tavoin?

OPPIAIHE 16

71

• Miksi meidän on tärkeää ymmärtää, että voimme saada avuksemme JeesuksenKristuksen kaiken mahdolliseksi tekevän voiman?

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Richard G.Scottin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Meidän jokaisen on välttämätöntä vahvistaa ymmärrystämme JeesuksenKristuksen sovituksen merkityksestä, niin että siitä tulee järkkymätön perusta,jolle voimme rakentaa elämämme. – –

Kannustan tarmokkaasti teitä laatimaan oman tutkimissuunnitelmanne, jottaparemmin ymmärtäisitte ja arvostaisitte, mitä ainutlaatuisia, iankaikkisia jaäärettömiä seurauksia on sillä, että Jeesus Kristus täytti täydellisesti Jumalalta

saamansa tehtävän Vapahtajanamme ja Lunastajanamme.” (”Hän elää, kunnia nimelleen!”,Liahona, toukokuu 2010, s. 77.)

Oppiaiheen lopussa kannusta oppilaita laatimaan henkilökohtainen suunnitelmaJeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa tutkimista varten.

Oppilaan lukutehtävät• Mark. 14:33–36; Luuk. 22:39–46; Joh. 15:13; 1. Piet. 3:18; 2. Nefi 9:21; Moosia

3:7; Alma 7:11–13; OL 19:15–20.

• David A. Bednar, ”Sovitus ja kuolevaisuuden taival”, Liahona, huhtikuu 2012,s. 12–19.

OPPIAIHE 16

72

OPPIAIHE 17

Vapahtaja kärsi ja kuoliGolgatan ristillä

JohdantoKun Vapahtajan tehtävä kuolevaisuudessa läheni loppuaan,”Hänet vangittiin ja Häntä syytettiin valheellisesti, Hänettuomittiin syylliseksi vihaisen väkijoukon tyydyttämiseksi jatuomittiin kuolemaan Golgatan ristillä” (”Elävä Kristus –

apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2). Tässäoppiaiheessa tähdennetään sitä tärkeää totuutta, että JeesusKristus salli itsensä kärsiä ja kuolla muiden ihmisten käsissä;kukaan ei riistänyt Hänen henkeään.

Taustalukemista• Jeffrey R. Holland, ”Ketään ei ollut Hänen kanssaan”, Liahona, toukokuu 2009,

s. 86–88.

OpetusehdotuksiaMatt. 27:26–54; Joh. 10:11–18; 19:10–11; 1. Nefi 19:9Jeesuksella Kristuksella oli valta antaa henkensäLaita näkyville kuva Ristiinnaulitseminen (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, 2009,nro 57; ks. myös lds.org).

Kehota oppilaita kuvittelemaan itsensäjonkun kuvassa olevan uskollisenläsnäolijan paikalle samalla kun luetääneen kohdan Matt. 27:26–54.Kannusta oppilaita seuraamaanmukana ja pohtimaan, millaista olisimahtanut olla tuo henkilö ja ollatodistamassa Jeesuksen Kristuksenristiinnaulitsemista. Kun olet lopettanutlukemisen, kehota oppilaitakuvailemaan ajatuksia ja tunteita, joitahe kuvittelevat tuon henkilön kokeneen. Muutamien vastausten jälkeen kysyluokan jäseniltä:

• Mitä tunteita teillä on Vapahtajaa kohtaan kuultuanne tämän kertomuksen jakeskusteltuanne siitä?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Joh. 10:11, 17–18. Kysy riittävän ajan kuluttua:

• Mitä nämä jakeet opettavat Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisesta jakuolemasta? (Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että JeesuksellaKristuksella oli Isältä saamansa voima antaa henkensä ja ottaa se jälleen.)

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin James E.Talmagen seuraava opetus ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan se ääneen:

73

”Luonnollisena seurauksena [Jeesuksen] kuolemattomasta [syntyperästä]kuolemattoman Isän maan päälle syntyneenä Poikana oli se, että Hän oli vapaakuolemasta, ellei Hän itse antautunut sille. Jeesuksen Kristuksen henkeä ei voituriistää, ellei Hän tahtonut ja sallinut. Hänessä oli synnynnäisenä valta antaahenkensä, samoin kuin myös valta ottaa takaisin surmattu ruumiinsakuolemattomaksi saatetussa tilassa.” (Jeesus Kristus, 1986, s. 292.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Matt. 26:53–54 ja toista oppilasta lukemaanääneen Joh. 19:10–11. Pyydä oppilaita seuraamaan mukana ja vertailemaan näitäkahta kohtaa.

• Mitä apua Jeesus Kristus sai Matteuksen kertomuksen mukaan?

• Mitä opitte Johanneksen evankeliumissa olevasta kohdasta? (Oppilaat saattavatkäyttää eri sanoja, mutta heidän tulisi huomata seuraava totuus: Kukaan eivoinut ottaa Jeesusta Kristusta hengiltä; Hän kärsi kuolemanvapaaehtoisesti.)

• Jos Jeesus olisi voinut kutsua avuksi legioonittain enkeleitä, miksihän Hän sallinaulita itsensä ristille?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Nefi 19:9. Pyydä luokan jäseniämäärittelemään sana sallii. (Sana sallii tarkoittaa tässä sitä, että antaa tehdä jotakin.Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat kohdassa 1. Nefi 19:9 olevien”sallii”-sanojen viereen pyhien kirjoitustensa marginaaliin ”antaa tehdä”.)

• Miksi Vapahtaja antoi ristiinnaulita itsensä?

Voisit laittaa näkyville seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhinAlexander B. Morrisonin seuraavat sanat ja pyytää yhtä oppilasta lukemaanne ääneen.

”Juuri rakkaus kaikkia Jumalan lapsia kohtaan sai Jeesuksen, joka oli ainutsynnittömässä täydellisyydessään, uhraamaan itsensä muiden tekemien syntienlunnaiksi. – – Tämä siis oli täydellinen syy, joka toi Jeesuksen maan päällekärsimään, vuotamaan verta ja kuolemaan ihmisen puolesta [ks. ”Oi laula Hänenrakkauttaan”, MAP-lauluja, 105]. Hän tuli – – sovittamaan meidän syntimme,niin että Hän ristille korotettuna vetäisi kaikki ihmiset luokseen (ks. 3. Nefi

27:14).” (”Sitä varten minä olen – – tullut – – maailmaan”, Liahona, tammikuu 2000, s. 30.)

Tähdennä, että Jeesus kärsi ristiinnaulitsemisen, koska Hän rakastaa suurestiIsäänsä aivan kuten Hän rakastaa meitä. Kysy sen jälkeen:

• Kuinka tieto siitä, että Vapahtaja alistui vapaaehtoisesti ristiinnaulittavaksirakkaudesta Isäänsä ja meitä kohtaan, auttaa teitä kestämään vaikeitakokemuksia, joita saatatte kohdata?

OPPIAIHE 17

74

Matt. 27:46; Luuk. 23:34–46; Joh. 19:26–30Jeesus Kristus päätti tehtävänsä kuolevaisuudessaVoit auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin, millaista on kuolla ristiinnaulittuna,kertomalla seuraavaa:

”Ristiinnaulittuna kuolemiseen tuntuu kuuluvan kaikki se hirvittävä ja kauhistuttava, jotatuskassa ja kuolemassa voikaan olla – huimaus, vapina, jano, nälkiintyminen, nukkumisenmahdottomuus, vammoista johtuva kuume, voimakkaat kouristukset, julkinen häpeä, pitkällinenkidutus, kauhu tulevasta, hoitamattomien vammojen aiheuttamat kuoliot – mikä kaikkivoimistuu sietämättömyyteen asti, muttei kuitenkaan ylitä sitä pistettä, joka soisi kärsijälletajuttomuuden tuoman helpotuksen. Luonnoton asento teki jokaisesta liikahduksesta kivuliaan;silvotut verisuonet ja murskatut jänteet sykkivät loputonta tuskaa; hoitamattomat vammattulehtuivat ja joutuivat vähitellen kuolioon; valtimot – etenkin päässä ja vatsassa – turposivat jatäyttyivät ylimääräisestä verestä. Samalla kun kaikenlaiset kärsimykset koko ajan lisääntyivät,niihin liittyi polttavan ja raastavan janon aiheuttama kestämätön tuska. Kaikki nämä fyysisetvaivat aiheuttivat henkistä kiihtymystä ja ahdistusta, mikä sai odotettavissa olevan kuoleman –pelottavan ja tuntemattoman vihollisen, jonka lähestymistä ihminen tavallisesti eniten kavahtaa– tuntumaan nautinnolliselta ja ihanalta vapautukselta.

Sellaiseen kuolemaan Kristus tuomittiin.” (Frederic W. Farrar, The Life of Christ, 1964, s. 641.)

Kerro oppilaille, että Jeesus Kristus puhui ristillä ollessaan seitsemän kertaa.Kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet (älä kirjoita suluissa olevialainauksia). Kehota jokaista oppilasta etsimään niistä muutama ja panemaanmerkille, mitä Jeesus sanoi:

Luuk. 23:34 (”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.”)

Luuk. 23:43 (”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”)

Joh. 19:26–27 (”Nainen, tämä on poikasi! – – Tämä on äitisi!”)

Matt. 27:46 (”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?”)

Joh. 19:28 (”Minun on jano.”)

Joh. 19:30 (”Se on täytetty.”)

Luuk. 23:46 (”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.”)

Kun oppilaat kertovat, mitä he ovat löytäneet, kirjoita nämä lausumat taululleasianomaisten pyhien kirjoitusten viitteiden viereen. Kysy oppilailta:

• Mitä nämä sanat kertovat meille Vapahtajasta ja siitä, mitä Hän koki ristilläollessaan?

• Mihin Jeesus viittasi julistaessaan: ”Se on täytetty”? (Hän oli suorittanutsovituksen vaatiman loputtoman kärsimyksen. Voit myös tähdentää oppilaille,että kohdassa JST, Matthew 27:54 sanotaan: ”Mutta Jeesus huusi taas kovallaäänellä ja sanoi: ’Isä, se on täytetty, sinun tahtosi on tapahtunut’, ja antoihenkensä” [ks. myös Matt. 27:50; englanninkielinen myöhempien aikojen

OPPIAIHE 17

75

pyhien laitos kuningas Jaakon raamatunkäännöksestä Matthew 27:50, alaviitea]. Jeesus kuoli vasta kun Hän tiesi suorittaneensa kaiken, mitä Isä halusiHänen tekevän.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat:

”Kun sitten viimeinenkin ropo oli maksettu, kun Kristuksen päättäväisyys ollauskollinen oli yhtä ilmeistä kuin se oli ehdottoman vankkumatonta, niin viimein,armeliaasti, se oli täytetty [ks. Joh. 19:30]. Kaikesta huolimatta ja ilmankenenkään apua tai tukea Hän, Jeesus Nasaretilainen, elävän Jumalan eläväPoika, toi fyysisen elämän takaisin sinne, missä kuolema oli vallinnut, ja toiriemullisen, hengellisen lunastuksen synnistä, helvetillisestä pimeydestä ja

epätoivosta. Uskonsa ansiosta siihen, että Hän tiesi Jumalan olevan lähellä, Hän saattoi sanoavoitokkaasti: ’Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni’ [Luuk. 23:46].” (”Ketään ei ollut Hänenkanssaan”, Liahona, toukokuu 2009, s. 88.)

Pyydä toista oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin Robert D. Halesin seuraavat sanat:

”Jeesus halusi vapautua tästä maailmasta vasta kun Hän oli kestänyt loppuunsaakka ja vienyt päätökseen ihmiskunnan hyväksi sen tehtävän, jotasuorittamaan Hänet oli lähetetty. Golgatan ristillä Jeesus antoi henkensä Isänsäkäsiin ja sanoi yksinkertaisesti: ’Se on täytetty’ (Joh. 19:30). Kestettyään loppuunsaakka Hän vapautui kuolevaisuudesta.

Myös meidän täytyy kestää loppuun saakka.” (”Kasteenliitto: Olla Jumalanvaltakunnassa ja kuulua siihen”, Liahona, tammikuu 2001, s. 6.)

• Mitä nämä kaksi apostolia auttavat meitä ymmärtämään siitä, mihin Jeesusviittasi sanoessaan: ”Se on täytetty”? (Kun oppilaat ovat vastanneet, voithalutessasi kirjoittaa taululle seuraavan totuuden: Jeesus Kristus toteuttiuskollisesti kaiken, minkä taivaallinen Isä käski Hänen tehdäkuolevaisuudessa.)

• Kun meillä on vaikeita aikoja, kuinka voimme saada apua sen muistamisesta,mitä Vapahtaja koki ja kesti uskollisesti täyttäessään oman tehtävänsäkuolevaisuudessa?

• Kuinka Jeesuksen esimerkin muistaminen voi auttaa teitä toteuttamaan sen,mitä varten te olette syntyneet?

• Kuinka voimme osoittaa kiitollisuutemme kaikesta siitä, mitä Vapahtaja kärsipuolestamme? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulisiilmaista seuraava periaate: Me osoitamme kiitollisuutemme Vapahtajankärsimyksistä ristillä, kun noudatamme Hänen esimerkkiään jakestämme uskollisesti loppuun asti.

OPPIAIHE 17

76

Kehota oppilaita kertomaan halutessaan sosiaalisessa mediassa siitä, mitä hetuntevat Vapahtajaa kohtaan ja mitä he aikovat tehdä pysyäkseen uskollisina noilletunteille.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 27:26–54; Luuk. 23:34–46; Joh. 10:11–18; 19:10–11, 19–37; 1. Nefi 19:9.

• Jeffrey R. Holland, ”Ketään ei ollut Hänen kanssaan”, Liahona, toukokuu 2009,s. 86–88.

OPPIAIHE 17

77

OPPIAIHE 18

Vapahtaja palvelihenkimaailmassa

JohdantoMeidän aikamme apostolit ovat todistaneet Vapahtajastaseuraavasti: ”Hänen suuri lahjansa oli sijaistyö kaikkienniiden edestä, jotka koskaan eläisivät maan päällä” (”EläväKristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 2).Vapahtajan sovitusuhrin ja Hänen henkimaailmassatekemänsä palvelutyön ansiosta jokainen Jumalan lapsi, joka

on koskaan elänyt maan päällä, saa tilaisuuden joko ottaavastaan evankeliumin tai hylätä sen. Tässä oppiaiheessaoppilaat saavat tietoa Vapahtajan tehtävästähenkimaailmassa sekä omasta tehtävästämme kuolleidenpelastamiseksi.

Taustalukemista• Spencer J. Condie, ”Vapahtajan käynti henkimaailmassa”, Liahona, heinäkuu

2003, s. 26–30.

• Richard G. Scott, ”Kuolleiden lunastamisen aikaansaama ilo”, Liahona,marraskuu 2012, s. 93–95.

OpetusehdotuksiaLuuk. 23:39–43; OL 138:11–24Jeesus Kristus kävi henkimaailmassaVoit halutessasi laittaa näkyville kuvat Jeesuksen hautaaminen (Evankeliumiaiheinenkuvakirja, 2009, nro 58; ks. myös lds.org) sekä Maria ja ylösnoussut Jeesus Kristus(Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nro 59).

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen seitsemänkymmenen koorumin jäsenen,vanhin Spencer J. Condien seuraavat sanat:

”Kristillisiin kirkkokuntiin kuuluvat pitävät Jeesuksen kuolemaa jaylösnousemusta koskevia tosiseikkoja perustavaa laatua olevina opinkappaleina.Se, mitä Jeesuksen kuolematon henki teki Hänen kuolemansa jälkeen ja ennenHänen ylösnousemustaan, on kuitenkin arvoitus kaikille muille paitsimyöhempien aikojen pyhille. Ja sen merkitys, mitä Jeesus teki niiden tuntienaikana, tarjoaa opillisen perustan temppelien rakentamiselle kaikkialle

maailmaan. Edelleen todistus siitä, mitä Hän teki, voi suuresti lohduttaa niitä, jotka surevatrakkaan kuolemaa.” (”Vapahtajan käynti henkimaailmassa”, Liahona, heinäkuu 2003, s. 26.)

78

Kristuksen hautaaminen, Carl Heinrich Bloch. Frederiksborginlinnassa Hillerødissä Tanskassa sijaitsevan Kansallishistoriallisenmuseon luvalla. Kopiointi kielletty.

Mitä itket? © 2015 Simon Dewey. Käytetty Altus Fine Artin luvalla,altusfineart.com.

Osoita kuvia ja kysy luokan jäseniltä:

• Mitä Jeesus teki hautaamisensa jaylösnousemuksensavälisenä aikana?

Pyydä oppilaita lukemaan Luuk.23:39–43 saadakseen taustatietoja.

• Mitä Vapahtaja sanoi ristillä olevallepahantekijälle? (Tähdennä sitä, ettäprofeetta Joseph Smith onopettanut, että täsmällisempiilmaisu Vapahtajan sanoista on:”Tänään olet minun kanssanihenkimaailmassa” [julkaisussaHistory of the Church, osa 5,s. 424–425]. Monet kristityttulkitsevat virheellisesti Vapahtajanpahantekijälle lausumat sanat jauskovat, että ihminen voi tehdäparannuksen vakavista synneistäelämänsä viime hetkillä. Pyhissäkirjoituksissa opetetaan kuitenkin,ettemme saisi lykätä parannuksentekemistä.)

• Millä tavalla nämä sanat valaisevatVapahtajan tekoja sinä aikana, kunHänen ruumiinsa oli haudassa? (Ks.myös 1. Piet. 4:6.)

Kerro oppilaille, että presidentti JosephF. Smith sai ilmoituksen, jossakerrotaan Jeesuksen Kristuksenkäynnistä henkimaailmassa. Jottaoppilaat ymmärtäisivät tämänilmoituksen taustatekijät, teeyhteenveto luvun OL 138 johdannostaja 10 ensimmäisestä jakeesta. Kehotasitten useita oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet OL 138:11–12, 15–16,18–19, 23–24. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

• Mitä Vapahtaja tämän näyn mukaan teki hautaamisensa ja ylösnousemuksensavälisenä aikana? (Oppilaiden tulisi ilmaista, että kun Jeesuksen ruumis olihaudattuna, Hän vieraili vanhurskaiden henkien luonahenkimaailmassa.)

• Miksi nämä vanhurskaat henget täyttyivät ilolla ja riemulla? (Kun oppilaatvastaavat, tähdennä seuraavaa totuutta: Jumalan suunnitelman mukaisestine kuolleet, jotka olivat olleet uskollisia kuolevaisuudessa, voitiinlunastaa kuolemasta Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen. Voit

OPPIAIHE 18

79

halutessasi tähdentää sitä, että henkimaailmassa olevien luokse lähetettiinlähetyssaarnaajia vasta Vapahtajan kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen [ks.Luuk. 16:19–31; Moos. 7:36–39].)

OL 138:20–37Kaikki Jumalan lapset saavat mahdollisuuden kuulla evankeliumin sanomanKehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 138:20–21, 25–28 ja panemaan merkillekysymys, jota presidentti Smith pohti. (Huom. Jotta oppilaat ymmärtäisivät, kuinkatärkeää heidän on esittää hyviä kysymyksiä ja etsiä vastauksia tutkiessaan pyhiäkirjoituksia, tähdennä sitä, että monet pyhiin kirjoituksiin tallennetuistailmoituksista on annettu vastauksena vilpittömään kysymykseen.) Kun oppilaatovat vastanneet, pyydä heitä lukemaan OL 138:29–30 ja panemaan merkille,kuinka vankeudessa olevat henget kuulisivat evankeliumia. Kysy:

• Mitä Vapahtaja teki vanhurskaiden joukossa henkimaailmassa käydessään?(Pidä huoli, että oppilaat huomaavat seuraavan totuuden: Ollessaanhenkimaailmassa Jeesus järjesti pelastuksen työn suoritettavaksikuolleiden puolesta.)

Järjestä oppilaat pareiksi. Pyydä heitä tutkimaan kohtaa OL 138:30–37 jakeskustelemaan sanan kaikille merkityksestä jakeissa 30, 31 ja 37. Kysy riittävänajan kuluttua:

• Mikä oli Vapahtajan henkimaailmassa suorittaman palvelutyön tarkoitus?(Oppilaiden tulisi kyetä ilmaisemaan seuraava totuus: Vapahtaja tarjosikeinon, jonka avulla kaikki Jumalan lapset voivat kuulla evankeliuminsanoman ja saada ilon täyteyden.)

• Miksi evankeliumia täytyy saarnata kaikille Jumalan lapsille? (Ks. OL138:33–34; 1. Piet. 3:18–20.)

• Mitä tämä opettaa meille Jeesuksen Kristuksen sovitustyön vaikutuksesta?(Sovituksen vaikutus ulottuu henkimaailmaan.)

Voit halutessasi lukea ääneen presidentti Joseph Fielding Smithin (1876–1972)seuraavat sanat:

”Entä ne lukemattomat tuhannet, jotka ovat kuolleet, eivätkä ole koskaankuulleet Kristuksesta, eivät ole koskaan saaneet tilaisuutta tehdä parannusta jasaada syntejään anteeksi, eivät ole koskaan tavanneet kirkon vanhinta, jolla onvaltuus? Muutamat meidän hyvät kristityt lähimmäisemme sanovat teille, että heovat iankaikkisesti kadotettuja – –.

Olisiko se oikein? Olisiko se oikeudenmukaista? Ei! Herra tulee antamaanjokaiselle ihmiselle tilaisuuden kuulla ja ottaa vastaan iankaikkinen elämä, eli sija Hänenvaltakunnassaan.” (Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 2,s. 130.)

• Miksi nämä totuudet henkimaailmasta ovat tärkeitä? Mikä merkitys on sillä,että henkilö tuntee nämä henkimaailmaa koskevat totuudet?

OPPIAIHE 18

80

• Millä tavoin tieto Vapahtajan palvelutyöstä henkimaailmassa voi olla teillelohtuna?

Me voimme auttaa kuolleiden pelastamisessaAnna kullekin oppilaalle oheinen moniste ”Myöhempien aikojen työkuolleiden puolesta”. Jaa luokka pieniin ryhmiin tai pareihin. Kehota heitä

lukemaan monisteessa olevat lausunnot ja panemaan merkille siunaukset, jotka onluvattu niille, jotka osallistuvat kuolleiden lunastamisen työhön. Pyydä heitäkeskustelemaan noista siunauksista.

Esitä riittävän ajan kuluttua seuraavat kysymykset:

• Millä tavalla meidän osallistumisemme temppeli- ja sukututkimustyöhön auttaaniitä, jotka ovat kuolleet, pääsemään osallisiksi siunauksista, jotka tulevatJeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta?

• Millä tavoin osallistuminen sijaistoimituksiin kuolleiden puolesta auttaa meitätulemaan enemmän Vapahtajan kaltaisiksi? (Kun oppilaat vastaavat, tähdennäseuraavaa periaatetta: Kun osallistumme temppelitoimituksiin kuolleidensukulaistemme puolesta, autamme heitä saamaan pelastuksen ja saammeitse vahvistusta vastustajaa vastaan.)

Voit halutessasi lukea luokalle presidentti Gordon B. Hinckleyn (1910–2008)seuraavan selityksen siitä, kuinka sijaistyö kuolleiden puolesta voidaan rinnastaaVapahtajan lunastustyöhön:

”Herran huoneessa tapahtuva työ – – [on] lähempänä Herran uhrin henkeä kuinmikään muu tuntemani toiminta. Miksi? Koska sitä suorittavat ihmiset, jotkavapaaehtoisesti käyttävät aikaansa ja varojaan odottamatta mitään kiitosta taipalkintoa, tehdäkseen toisten puolesta sen, mitä he eivät itse voi enää tehdä.”(”Elian henki”, Valkeus, marraskuu 1996, s. 21; ks. myös Ob. 21, vuoden 1938suomennos.)

Pyydä oppilaita silmäilemään uudelleen monisteessa olevia lausuntoja ja kysy:

• Milloin olette huomanneet tai tunteneet saavanne jonkin sellaisen siunauksen,joita luvataan kuolleiden lunastamisen työhön osallistuville?

Kehota oppilaita pohtimaan itsekseen seuraavaa kysymystä:

• Minkä näistä lupauksista haluaisitte saada elämäänne juuri nyt ja mitä olettehalukkaita tekemään saadaksenne sen?

Anna oppilaille haasteeksi tavata seurakunnan sukututkimusneuvoja ja oppiaenemmän siitä, kuinka he voivat tehdä työtä kuolleiden esivanhempiensa puolesta.Lue ääneen OL 128:22 ja todista Jeesuksen Kristuksen iankaikkisesta palvelutyöstäsekä kuolleiden puolesta tehtävästä pyhästä työstä, joka säädettiin ennen maailmanperustamista.

Oppilaan lukutehtävät• Luuk. 23:39–43; 1. Piet. 3:18–20; 4:6; OL 128:15, 22; 138:1–37.

OPPIAIHE 18

81

• Spencer J. Condie, ”Vapahtajan käynti henkimaailmassa”, Liahona, heinäkuu2003, s. 26–30.

Myöhempien aikojen työ kuolleiden puolestaVanhin John A. Widtsoe (1872–1952) kahdentoista apostolin koorumista on opettanut seuraavaameidän ennalta määrätystä tehtävästämme auttaa Jumalan poikien ja tyttärien pelastamisessa:

”Kuolevaisuutta edeltäneessä asemassa suuren neuvonpidon aikaan meteimme Kaikkivaltiaan kanssa tietyn sopimuksen. Herra esitti laatimansasuunnitelman. Me hyväksyimme sen. Koska suunnitelma oli tarkoitettukaikille ihmisille, meistä tuli osallisia jokaisen suunnitelman piiriin kuuluvanihmisen pelastukseen. Me lupasimme silloin ja siellä, ettemme olisi vainitsemme vapahtajia vaan myös koko ihmissuvun vapahtajia. Meistä tuli

Herran kumppaneita. Suunnitelman toteuttaminen ei siis ollut enää pelkästään Isän työtäja Vapahtajan työtä vaan myös meidän työtämme. Vähäisinkin meistä, halvinkin, onKaikkivaltiaan kumppanina toteuttamassa iankaikkisen pelastussuunnitelman tarkoitusta.”(”The Worth of Souls,” Utah Genealogical and Historical Magazine, lokakuu 1934, s. 189.)”(Julkaisussa Oppi ja liitot ja kirkon historia, Evankeliumin oppi -luokan opettajan opas,2005, s. 196.)

Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on kannustanut kirkon nuoria tekemääntemppelityötä omien esivanhempiensa puolesta:

”Kaikki työ, jota teette temppelissä, on hyvin käytettyä aikaa, muttatoimitusten saaminen toimiessanne sijaisena jonkun omanesivanhempanne puolesta tekee temppelissä vietetystä ajasta pyhemmän,ja saatte vieläkin suurempia siunauksia. – –

Haluatteko te nuoret varman tavan poistaa vastustajan vaikutuksenelämästänne? Uppoutukaa tutkimaan tietoja esivanhemmistanne,

valmistakaa heidän nimiään pyhiä sijaistoimituksia varten, joita voi tehdä temppelissä, jamenkää sitten temppeliin toimien sijaisina heidän puolestaan, niin että he saavat kasteenja Pyhän Hengen lahjan toimitukset. – – En osaa ajatella mitään suurempaa suojaavastustajan vaikutukselta elämässänne.” (”Kuolleiden lunastamisen aikaansaama ilo”,Liahona, marraskuu 2012, s. 93–94.)

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on esittänyt seuraavan kehotuksen jalupauksen:

OPPIAIHE 18

82

”Kutsun kirkon nuoria oppimaan Elian hengestä ja kokemaan sitä.Kannustan teitä tutkimaan, etsimään esivanhempanne ja valmistautumaansijaiskasteisiin Herran huoneessa omien kuolleiden sukulaistenne puolesta(ks. OL 124:28–36). Ja kehotan teitä auttamaan muita ihmisiä selvittämäänomaa sukuhistoriaansa.

Kun vastaatte uskossa tähän kutsuun, sydämenne kääntyy isien puoleen.Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille annetut lupaukset juurtuvat sydämeenne. Patriarkallinensiunauksenne ja sen ilmoitus polveutumisestanne yhdistää teidät noihin isiin, ja siitä tuleeteille merkityksellisempi. Rakkautenne ja kiitollisuutenne esivanhempianne kohtaanlisääntyy. Todistuksenne Vapahtajasta ja kääntymisenne Hänen puoleensa syvenee jakestää. Ja minä lupaan, että teitä varjellaan vastustajan voimistuvalta vaikutukselta. Kunosallistutte tähän pyhään työhön ja rakastatte sitä, teitä suojellaan nuoruudessanne jakoko elämänne ajan.” (”Lasten sydämet kääntyvät”, Liahona, marraskuu 2011, s. 26–27.)

OPPIAIHE 18

83

OPPIAIHE 19

Hän on noussutJohdanto”[Jeesus Kristus] nousi haudasta, ’esikoisena niiden joukostajotka ovat kuolleet’ (1. Kor. 15:20). Hän vieraili ylösnousseenaHerrana niiden luona, joita Hän oli rakastanut elämässä.”(”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu2000, s. 3.) Tässä oppiaiheessa opetetaan Jeesuksen

Kristuksen ylösnousemusta koskevaa oppia ja siihen liittyviätapahtumia. Kun oppilaiden ymmärrys ylösnousemuksestalisääntyy ja heidän todistuksensa siitä vahvistuu, he saavatnäkemystä ja toivoa kohdatessaan kuolevaisuuden haasteita.

Taustalukemista• D. Todd Christofferson, ”Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus”, Liahona,

toukokuu 2014, s. 111–114.

• Dallin H. Oaks, ”Ylösnousemus”, Liahona, heinäkuu 2000, s. 16–19.

Opetusehdotuksia1. Kor. 15:12–29Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusLaita näkyville profeetta Joseph Smithin (1805–1844) seuraavat sanat ja pyydä yhtäoppilasta lukemaan ne ääneen:

”Uskontomme perusperiaatteet ovat apostolien ja profeettojen todistusJeesuksesta Kristuksesta, että Hän kuoli, Hänet haudattiin ja Hän nousi kuolleistakolmantena päivänä ja astui taivaaseen. Kaikki muu uskontoomme liittyvä onvain tämän lisänä.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 51.)

Keskustelkaa yhdessä seuraavasta kysymyksestä:

• Miksihän kaikki muut evankeliumin periaatteet ovat vain ”lisänä” JeesuksenKristuksen kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemuksen ohella?

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Jes. 25:8; Moosia 16:7–8 ja Alma 33:22 japanemaan merkille, mitä muinaiset profeetat profetoivat Jeesuksen Kristuksenylösnousemuksesta. Pyydä heitä kertomaan, mitä he löytävät.

Jäljennä taululle seuraava taulukko:

84

Koska Jeesus nousi kuolleista… Jos Jeesus ei olisi noussut kuolleista…

1. Kor. 15:20–28

Alma 11:43–45

1. Kor. 15:12–19, 29

2. Nefi 9:8–10

Pyydä puolta luokkaa tutkimaan taulukon vasemmassa sarakkeessa olevia pyhienkirjoitusten kohtia ja panemaan merkille, mitä siunauksia saamme JeesuksenKristuksen ylösnousemuksen ansiosta. Pyydä toista puolta luokkaa tutkimaantaulukon oikeassa sarakkeessa olevia pyhien kirjoitusten kohtia ja panemaanmerkille, mitä olisi tapahtunut, jos Jeesus ei olisi noussut kuolleista. Riittävän ajankuluttua pyydä vapaaehtoisia selittämään, mitä he ovat oppineet. Auta oppilaitailmaisemaan näissä kohdissa opetettu oppi esittämällä seuraavat kysymykset:

• Jakeessa 1. Kor. 15:20 apostoli Paavali kuvaili Jeesusta ”esikoisena niidenjoukosta jotka ovat kuolleet”. Mitä tuo ilmaus tarkoittaa? (Jeesus oliensimmäinen ylösnoussut henkilö.)

Pyydä oppilaita lukemaan uudestaan 1. Kor. 15:22. Kysy sen jälkeen:

• Kuinka esittäisitte lyhyesti sen yleismaailmallisen siunauksen, jonka saammesen ansiosta, että Jeesus Kristus nousi kuolleista? (Oppilaiden tulisi ilmaistaseuraava oppi: Jeesuksen Kristuksen sovituksen ja ylösnousemuksenansiosta kaikki kuolevaisuuteen syntyneet ihmiset nousevat kuolleista.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäisessä presidenttikunnassapalvelleiden presidentti Howard W. Hunterin (1907–1995) ja presidentti Marion G.Romneyn (1897–1988) seuraavat sanat:

”Ilman ylösnousemusta Jeesuksen Kristuksen evankeliumi olisi litania viisaitasanoja ja selittämättömiltä näyttäviä ihmeitä – mutta vain sanoja ja ihmeitävailla lopullista voittoa. Ei; lopullinen voitto on kaikkein suurin ihme, silläensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa kuollut heräsi elämäänkuolemattomana. Hän oli Jumalan Poika, meidän kuolemattoman taivaallisenIsämme Poika, ja Hänen voittonsa fyysisestä ja hengellisestä kuolemasta on se

hyvä sanoma, jota jokaisen kristityn tulee julistaa.” (Howard W. Hunter, ”Apostolin todistusylösnousemuksesta”, Valkeus, 1986, konferenssiraportti 156. vuosikonferenssista, s. 13.)

”’Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä’ (Mark. 16:6). Näilläyksinkertaisuudessaan kaunopuheisilla sanoilla ilmoitettiin muistiin kirjoitetunhistorian tärkeimmästä tapahtumasta.” (Marion G. Romney, ”Jeesuksenylösnousemus”, Valkeus, syyskuu 1985, s. 1.)

OPPIAIHE 19

85

• Miksi arvelette Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen olevan ”muistiinkirjoitetun historian tärkein tapahtuma”?

• Mitä ajatuksia ja tuntemuksia mieleenne nousee sen tiedon myötä, ettäJeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen ansiosta kaikki taivaallisen Isän lapset,jotka ovat syntyneet maan päälle, tulevat nousemaan kuolleista?

Selitä, että ylösnousemus lunastaa meidät paitsi fyysisestä kuolemasta myöshengellisestä kuolemasta. Jos ylösnousemusta ei olisi, niin kaikista ihmisistä tulisilopulta Perkeleen kaltaisia (ks. 2. Nefi 9:6–9).

Todista, että Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus täydensi sovituksen ja tekimahdolliseksi sen, että Jumalan lapset voivat palata Hänen luokseen.

Matt. 28; Mark. 16; Luuk. 24; Joh. 20Ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen todistajia

Anna oppilaille monisteena oheinen taulukko:

Uudessa testamentissa mainittuja ylösnousseenJeesuksen Kristuksen ilmestymisiä

Viite KenelleJeesusilmestyi

Tapahtuma-aika Paikka Mitä sillointapahtui

Joh. 20:11–18; Mark. 16:9

Matt. 28:1–10

Luuk. 24:34; 1. Kor. 15:5

Mark. 16:12; Luuk. 24:13–32

Mark. 16:14; Luuk. 24:33,36–49; Joh. 20:19–23

Joh. 20:26–29

Joh. 21:4–23

Matt. 28:16–20; Mark.16:15–18

Mark. 16:19–20; Luuk.24:50–53; Ap. t. 1:9–11

1. Kor. 15:6.

1. Kor. 15:7.

Ap. t. 7:55–56

Ap. t. 9:4–6; 1. Kor. 9:1;15:8

Ilm. 1:13–18

OPPIAIHE 19

86

Anna kullekin oppilaalle tehtäväksi yksi tai kaksi taulukon riveistä. Kehota heitätutkimaan heille osoitettuja pyhien kirjoitusten kohtia ja panemaan merkille, kenenluona ylösnoussut Vapahtaja vieraili. Riittävän ajan kuluttua pyydä oppilaitakertomaan, mitä he ovat löytäneet. Rajallisen ajan vuoksi kannusta oppilaitaesittämään selontekonsa lyhyesti. Keskustelkaa sitten seuraavista kysymyksistä:

• Mitä opitte tämän opiskeluharjoituksen myötä ylösnousseen Vapahtajanmonista ilmestymisistä ja siitä, mitä kukin henkilö sai kokea?

• Mitä muita todistuksia pyhissä kirjoituksissa on ylösnousseesta JeesuksestaKristuksesta edellä mainittujen kohtien lisäksi? (Oppilaat saattavat mainitanefiläisten tai profeetta Joseph Smithin antaman todistuksen.)

• Miksi on tärkeää tietää, että ylösnousseella Jeesuksella Kristuksella on ollutmonia todistajia? (Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät seuraavan totuuden:Koska monet ihmiset ovat todistaneet ylösnousseesta JeesuksestaKristuksesta, voimme luottaa siihen, että Hän elää ja että mekin saammeelää kuolemamme jälkeen.)

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään paremmin Vapahtajan ylösnousemuksenopillisia seurauksia ja sitä, miksi kaikki muut periaatteet – kuten Joseph Smith onopettanut – ovat vain Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen lisänä,anna jokaiselle oppilaalle monisteena kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin D. Todd Christoffersonin seuraavat sanat. Pyydä yhtä oppilasta lukemaanlausunto ääneen.

”Jos Jeesus todellakin nousi kirjaimellisesti kuolleista, siitä seuraa ilman muuta,että Hän on jumalallinen olento. Kenelläkään pelkästään kuolevaisella ei oleitsessään valtaa herätä kuoltuaan jälleen eloon. Koska Jeesus nousi kuolleista,Hän ei ole voinut olla pelkkä puuseppä, opettaja, rabbi tai profeetta. KoskaJeesus nousi kuolleista, Hänen on täytynyt olla Jumala, Isän ainosyntyinen Poika.

Siksi se, mitä Hän opetti, on totta, sillä Jumala ei voi valehdella [ks. En. 6].

Siksi Hän on maailman Luoja, kuten Hän sanoi [ks. esim. 3. Nefi 9:15].

Siksi taivas ja helvetti ovat todellisia, kuten Hän opetti [ks. esim. OL 76].

Siksi on olemassa henkimaailma, jossa Hän kävi kuolemansa jälkeen [ks. OL 138].

Siksi Hän tulee jälleen, kuten enkelit ovat sanoneet [ks. Ap. t. 1:10–11], ja ’tulee hallitsemaanhenkilökohtaisesti maan päällä’ [UK 10; ks. myös PKO, ”Jeesus Kristus”, alaotsikko ”Kristuksentuhatvuotinen hallituskausi”].

Siksi on olemassa kaikkia koskeva ylösnousemus ja lopullinen tuomio [ks. esim. 2. Nefi 9:15].

Koska Kristuksen ylösnousemus on todella tapahtunut, epäilykset Isän Jumalan – joka antoiainosyntyisen Poikansa maailman lunastamiseksi – kaikkivoipaisuudesta, kaikkitietävyydestä jahyväntahtoisuudesta ovat perusteettomia. Epäilyksille elämän tarkoituksesta ja päämäärästä eiole pohjaa. Jeesus Kristus on tosiasiassa ainoa nimi tai tapa, jolla ihmiskunta voi pelastua.Kristuksen armo on todellista ja suo sekä anteeksiannon että puhdistumisen parannuksentekevälle syntiselle. Usko on todellakin enemmän kuin mielikuvitusta tai psykologista sepitelmää.On olemassa ylin koko maailmaa koskeva totuus ja on olemassa puolueettomia jamuuttumattomia moraalin mittapuita, kuten Hän on opettanut.

OPPIAIHE 19

87

Kun ottaa huomioon Kristuksen ylösnousemuksen todellisuuden, parannus mistä tahansa Hänenlakinsa tai käskyjensä rikkomisesta on sekä mahdollista että kiireellistä. Vapahtajan ihmeet olivattodellisia, kuten on todellinen Hänen opetuslapsilleen antamansa lupaus siitä, että nämä voivattehdä samoja ja vielä suurempia tekoja [ks. Joh. 14:12]. – – Koska Kristuksen ylösnousemus ontodella tapahtunut, kuolema ei ole meidän loppumme, ja vaikka nahkamme on riekaleina jalihamme on riistetty irti, me saamme nähdä Jumalan [ks. Job 19:26].” (”Jeesuksen Kristuksenylösnousemus”, Liahona, toukokuu 2014, s. 113–114.)

• Kuinka vanhin Christoffersonin sanat valaisevat Vapahtajan ylösnousemuksenkeskeistä asemaa palautetun evankeliumin opissa?

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään paremmin, kuinka ylösnousemuksentodellisuus voi vaikuttaa heihin henkilökohtaisesti, laita näkyville kahdentoistaapostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin seuraavat sanat ja pyydä yhtäoppilasta lukemaan ne ääneen:

”Ylösnousemuksen meille suoma ’elävä toivo’ on vakaumuksemme siitä, ettäkuolema ei ole yksilöllisen olemassaolomme päätös vaan pelkästään yksivälttämätön askel meille säädetyssä siirtymisessä kuolevaisuudestakuolemattomuuteen. Tämä toivo muuttaa koko näkökulman kuolevaiseenelämään. – –

Varmuus ylösnousemuksesta antaa meille voimaa ja näkemystä kestääkuolevaisuuden haasteet, joita jokainen meistä ja rakkaamme kohtaavat. Sellaisia ovat fyysiset,henkiset tai emotionaaliset vammat, joita meillä on jo syntyessämme tai joita saammekuolevaisen elämän aikana. Ylösnousemuksen ansiosta tiedämme, että nämä kuolevaisuudenvammat ovat vain väliaikaisia!

Varmuus ylösnousemuksesta antaa meille myös voimallisen vaikuttimen pitää Jumalan käskytkuolevaisen elämämme aikana.” (”Ylösnousemus”, Liahona, heinäkuu 2000, s. 18.)

• Miksi jokaisen meistä on tärkeää saada todistus ylösnousemuksentodellisuudesta? (Oppilaiden tulisi tunnistaa seuraava periaate: JeesuksenKristuksen ylösnousemuksen ansiosta meillä voi olla toivoa jaiankaikkinen näkökulma kohdatessamme elämään kuuluvia haasteita jakoettelemuksia.)

• Millä tavoin ymmärrys ylösnousemuksesta on tuonut toivoa tai iloa teille taijollekulle tuntemallenne henkilölle?

Lue ääneen presidentti David O. McKayn (1873–1970) seuraavat sanat:

”Kahden ja puolen vuoden ajan Kristus oli läsnä olemalla tukenut ja innoittanut[apostoleja]. Mutta nyt Hän oli poissa. Heidät oli jätetty yksin, ja he vaikuttivathämmentyneiltä ja avuttomilta. – –

Mikä muutti nämä opetuslapset yhtäkkiä varmoiksi, pelottomiksi, sankarillisiksiJeesuksen Kristuksen evankeliumin saarnaajiksi? Se oli ilmoitus, että Kristus olinoussut haudasta.” (Kirkon presidenttien opetuksia: David O. McKay,

2004, s. 69–70.)

OPPIAIHE 19

88

Kehota oppilaita miettimään jotakuta tuntemaansa henkilöä, jotaylösnousemuksen sanoman kuuleminen voisi vahvistaa. Kannusta oppilaitavaraamaan lähitulevaisuudessa aikaa sille, että he kertovat tunteistaan jatodistuksestaan henkilölle, jota he äsken ajattelivat.

Oppilaan lukutehtävät• Luuk. 24:1–48; Joh. 20; 1. Kor. 15:1–29, 54–58.

• Dallin H. Oaks, ”Ylösnousemus”, Liahona, heinäkuu 2000, s. 16–19.

OPPIAIHE 19

89

OPPIAIHE 20

Vapahtaja palveli ”muitalampaitaan”

JohdantoKuten julistuksessa ”Elävä Kristus – apostolien todistus”todistetaan, Vapahtaja ”palveli myös muiden lampaidensa(ks. Joh. 10:16) keskuudessa muinaisessa Amerikassa”(Liahona, huhtikuu 2000, s. 3; ks. myös 3. Nefi 11:1–17).

Tutkiessamme Mormonin kirjan kirjoituksia Vapahtajanpalvelutyötä koskien opimme, kuinka Hän palveleeopetuslapsiaan jokaisen kansakunnan parissa ja pyrkiikohottamaan ja hoivaamaan heitä yksitellen.

Taustalukemista• Ronald A. Rasband, ”Yksitellen”, Liahona, tammikuu 2001, s. 36–37.

OpetusehdotuksiaJoh. 10:14–16; 3. Nefi 15:16–21; 16:1–3Jeesus Kristus opetti juutalaisille, että Hänellä oli ”muita lampaita”Laita näkyville karttapallo taimaailmankartta ja pyydä yhtä oppilastanäyttämään, missä Jeesus Kristussuoritti palvelutyönsä juutalaistenjoukossa (nykyinen Israelin valtioLähi-idässä). Pyydä oppilaita ottamaanesille luku Joh. 10 ja silmäilemäänmuutamia jakeita. Kehota oppilaitapanemaan merkille, mitä Jeesus opettiitsestään ja suhteestaan seuraajiinsa.Pyydä heitä kertomaan, mitä helöytävät. (Oppilaiden tulisi kertoa, että Hän on hyvä Paimen, Hän tunteelampaansa, he tuntevat Hänen äänensä, Hän kokoaa heidät laumaansa jne.) Pyydäsitten yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 10:14–16 samalla kun muut luokanjäsenet seuraavat mukana. Kysy oppilailta:

• Mitä Vapahtaja sanoi ”muista lampaistaan”?

• Keitä ovat ne ”muut lampaat”, joihin Jeesus Kristus viittasi?

Pyydä muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen 3. Nefi 15:16–21. Kysy senjälkeen:

• Mitä tärkeitä totuuksia Jeesus ilmaisi nefiläisille ”muista lampaistaan”? (Yksitotuus on, että kun Jeesus puhui juutalaisille ”muista lampaistaan”, Hänviittasi muihin seuraajiinsa kuten Amerikan mantereella eläviin Lehinjälkeläisiin.)

• Miksi Jerusalemissa olevat juutalaiset eivät tienneet Hänen ”muistalampaistaan”?

90

Osoita kartalta Amerikan mannerta ja pyydä sitten oppilaita lukemaan itsekseen3. Nefi 16:1–3 ja Moosia 27:30. Kysy riittävän ajan kuluttua:

• Missä muualla Vapahtaja sanoi ilmaisevansa itsensä kansalleen?

• Miksi on tärkeää tietää, että Vapahtaja kävi muiden kansojen joukossa olevien”lampaidensa” luona? (Selvennä, että vaikka Vapahtaja onkin saattanut vieraillahenkilökohtaisesti muiden kansojen tai kansakuntien luona, useimmitenVapahtaja ilmaisee itsensä Pyhän Hengen välityksellä. Tähdennä oppilaille, ettäpalvelemalla lampaitaan Jeesus auttoi täyttämään Isänsä liiton koota heidättakaisin Hänen luokseen.)

Todista, että Jeesus Kristus rakastaa meitä kaikkia ja ilmaisee itsensä kaikilleniille, jotka luetaan Hänen lampaidensa joukkoon. Hän pyrkii kokoamaankaikki taivaallisen Isän lapset, olivatpa he missä tahansa, takaisinIsän luokse.

3. Nefi 11:8–17Jeesus Kristus palvelee seuraajiaan yksitellenLue ääneen 3. Nefi 11:8–17. Kehota oppilaita seuraamaan mukana ja kuvittelemaantai muodostamaan mielikuva siitä, miltä olisi tuntunut olla silloin temppelin luonaRunsaudenmaassa. Luettuasi jakeet kysy oppilailta, mitkä jakeissa mainituistaVapahtajan sanoista ja teoista tekevät heihin suurimman vaikutuksen. Esitätarvittaessa seuraavat kysymykset tai joitakin niistä:

• Mitä arvelette, että Jeesus halusi väkijoukon saavan tietää Hänestä tuonapäivänä temppelin luona? (Oppilaiden tulisi mainita muun muassa seuraavatotuus: Vapahtaja palvelee seuraajiaan ”yksitellen” [3. Nefi 11:15; ks. myös3. Nefi 17:21].)

Kun ottaa huomioon, että väkijoukossa oli suunnilleen 2 500 ihmistä (ks. 3. Nefi17:25), mitä se, että Vapahtaja kutsui jokaisen ihmisen tunnustelemaan haavojaankyljessään, käsissään ja jaloissaan, kertoo meille Hänen huolenpidostaan meitäkaikkia kohtaan?

• Millä tavalla Jeesuksen Kristuksen kehotus kohdassa 3. Nefi 11:14 soveltuujokaiseen meistä tänä päivänä?

• Millä tavalla teihin mahtaisi vaikuttaa se, että saisitte nähdä Vapahtajan haavatja tunnustella niitä?

Havainnollistaaksesi sitä, kuinka kiinnostunut Herra on meistä yksilöinä, voithalutessasi lukea ääneen seuraavan kokemuksen, jonka on kertonut vanhin RonaldA. Rasband seitsemänkymmenen johtokunnasta:

”Lähetystyömme viimeisten kuukausien aikana – – koimme jotakin sellaista,mikä opetti jälleen kerran sen syvällisen periaatteen, että Jumala tuntee meidätjokaisen ja rakastaa meitä.

Vanhin Neal A. Maxwell oli tulossa New York Cityyn kirkon tehtävissä, ja meilleilmoitettiin, että hän haluaisi myös pitää lähetyssaarnaajien konferenssin.Olimme kovin mielissämme tästä tilaisuudesta kuulla yhden Herran valituista

OPPIAIHE 20

91

palvelijoista puhuvan. Minua pyydettiin valitsemaan yksi lähetyssaarnaajistamme pitämäänkokouksen alkurukous. Olisin voinut valita rukouksen pitäjäksi jonkun lähetyssaarnaajistaumpimähkään, mutta tunsin tarvetta pohtia ja valita rukouksen avulla sen, jonka Herra haluaisiminun pyytävän. Käydessäni läpi lähetyssaarnaajien luetteloa eräs nimi erottui selvästi muista:vanhin Joseph Appiah Accrasta Ghanasta. Tunsin, että Herra halusi juuri hänen pitävänkokouksessa rukouksen.

Ennen lähetyssaarnaajien konferenssia pidin tavanomaisen määräaikaispuhuttelun vanhinAppiahille ja kerroin hänelle saamastani innoituksesta siitä, että hän pitäisi rukouksen.Hämmästys ja nöyryys silmissään hän alkoi itkeä sydämensä pohjasta. Jokseenkin yllättyneenähänen suhtautumisestaan olin jo sanomassa hänelle, ettei ole mitään hätää ja ettei hänentarvitsisi pitää rukousta. Silloin hän kertoi minulle, että hänestä olisi suurenmoista pitää rukous,että hänen mielenliikutuksensa johtui rakkaudesta vanhin Maxwellia kohtaan. Hän kertoiminulle, että tämä apostoli on aivan erityinen Ghanan pyhille ja hänen omalle perheelleen.Vanhin Maxwell oli kutsunut hänen isänsä piirinjohtajaksi Accrassa ja sinetöinyt hänen äitinsä jaisänsä Suolajärven temppelissä.

En tiennyt mitään siitä, mitä juuri kerroin tästä lähetyssaarnaajasta ja hänen perheestään, muttaHerra tiesi ja innoitti lähetysjohtajaa suomaan yhdelle lähetyssaarnaajalle elinikäisen muiston jatodistusta kasvattavan kokemuksen.” (Ks. ”Yksitellen”, Liahona, marraskuu 2000, s. 36–37.)

Anna oppilaille hetki aikaa silmäillä uudelleen kohtaa 3. Nefi 11:15–17. Kysy senjälkeen:

• Milloin olette tunteneet, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus tuntevat teidäthenkilökohtaisesti?

• Mitä temppelin luona ollut väkijoukko teki saatuaan henkilökohtaisen,yksilöllisen todistuksen Vapahtajan jumalallisuudesta?

Kysy oppilailta, haluaisivatko jotkut heistä lausua todistuksensa Vapahtajasta sekäHänen rakkaudestaan heitä kohtaan. Todista, että vaikka me emme ole fyysisestitunnustelleet Vapahtajan käsiä ja jalkoja, Hän palvelee meitä silti yksilöllisesti.Kannusta oppilaita pohtimaan, kuinka he voisivat kiittää taivaallista Isää ja JeesustaKristusta rakkaudesta, jota he tuntevat saavansa Heiltä henkilökohtaisesti.

3. Nefi 11–28Vapahtaja palveli nefiläisten keskuudessaAuttaaksesi oppilaita tunnistamaan muita tärkeitä osa-alueita Vapahtajanpalvelutyössä nefiläisten keskuudessa anna heille muutama minuutti aikaa käydäläpi lukujen 3. Nefi 11–28 tiivistelmät. Pyydä luokan jäseniä panemaan merkilletärkeitä osa-alueita Vapahtajan palvelutyössä nefiläisten keskuudessa jakirjoittamaan ne muistiin. Kun oppilaat etsivät vastauksia, kulje eri puolilla luokkaaja tarkkaile, mitä he löytävät. Mikäli jollakulla on vaikeuksia löytää vastauksia,kannusta häntä tutustumaan johonkin seuraavista kohdista (suluissa olevat sanatovat vain opettajan apuna):

3. Nefi 11:19–27 (antoi opetuslapsilleen pappeuden valtuuden)

3. Nefi 11:31–40 (julisti oppiaan)

3. Nefi 12–14 (opetti samoin kuin vuorisaarnassaan Uudessa testamentissa)

OPPIAIHE 20

92

3. Nefi 17:5–25 (paransi monia ja palveli lapsia)

3. Nefi 18:1–12 (siunasi ja antoi sakramentin)

3. Nefi 19:19–29 (rukoili kahdentoista nefiläisen opetuslapsen puolesta)

3. Nefi 20:24–29 (opetti, että Isä on tehnyt liiton koota Israel)

3. Nefi 23 (antoi käskyn, että tiettyjä pyhiä kirjoituksia tuli lisätä nefiläistenaikakirjoihin)

3. Nefi 27:1–10 (antoi käskyn, että kirkkoa tulee kutsua Hänen nimellään)

Riittävän ajan kuluttua kehota oppilaita kertomaan, mitä he ovat pyhiä kirjoituksiatutkiessaan saaneet selville. Kun oppilaat selittävät merkille panemiaan Vapahtajanpalvelutyön osa-alueita, voit halutessasi käyttää seuraavia kysymyksiä tai joitakinniistä luokan keskustelun ohjaamiseksi:

• Mikä vaikutus tällä Vapahtajan palvelutyön osalla mahtoi olla kansaan?

• Miksi olisi hyödyllistä panna merkille, mitä Jeesus Kristus teki johtajana jaopettajana, sekä tutkia sitä?

Kehota oppilaita miettimään seuraavaa kysymystä ja kirjoittamaan muistiinajatuksiaan:

• Kun mietitte tänään tutkimiamme asioita, niin mitä arvelette taivaallisen Isänhaluavan teidän tekevän, jotta seuraisitte Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä japalvelisitte lähipiirissänne olevia, esimerkiksi tuntemattomia, perheenjäseniä jasukulaisia, ystäviä tai niitä, joiden palveleminen kuuluu tehtäväänne kirkossa?

Lausu lopuksi oma todistuksesi tänään luokassa opetetuista totuuksista.

Oppilaan lukutehtävät• Joh. 10:11–16; 3. Nefi 11:1–17; 15:16–21; 16:1–3.

• Ronald A. Rasband, ”Yksitellen”, Liahona, tammikuu 2001, s. 36–37.

OPPIAIHE 20

93

OPPIAIHE 21

Jeesus Kristus perustikirkkonsa

JohdantoKolme vuotta kestäneen palvelutyönsä aikanakuolevaisuudessa Jeesus Kristus antoi kahdelletoistaapostolilleen pappeuden avaimet. Näiden avainten avullajärjestettiin Jeesuksen Kristuksen kirkko, jonka ”perustuksenaovat apostolit ja profeetat” (Ef. 2:20). Tässä oppiaiheessa

käsitellään sitä, kuinka Vapahtaja ylösnousemuksensajälkeen yhä ohjasi ja johti apostolejaan ja kirkkoaan PyhänHengen välityksellä, jotta he pystyivät täyttämään Abrahaminliiton, joka tarkoittaa hajallaan olevan Israelin kokoamista.

Taustalukemista• Jeffrey R. Holland, ”Profeettoja, näkijöitä ja ilmoituksensaajia”, Liahona,

marraskuu 2004, s. 6–9.

OpetusehdotuksiaMatt. 10:1–4; 16:19; 17:3–7; 18:18; Ef. 2:19–20; 4:11–14Jeesus Kristus järjesti kirkkonsa apostolien ja profeettojen perustukselleNäytä oppilaille avainta tai avainnippua ja kysy, mitä me tarkoitamme, kunkäytämme sanaa avaimet evankeliumin yhteydessä. Kehota useita oppilaitalukemaan vuorotellen ääneen seuraavan pyhien kirjoitusten viiteketjun jakeet.Pyydä muita luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitätärkeää tapahtumaa kussakin kohdassa kuvaillaan tai mihin siinä viitataan.

Matt. 10:1–4 (Apostolit kutsutaan ja heille annetaan valtuus)

Matt. 16:19 (Pappeuden avaimet luvataan Pietarille [ks. PKO, ”Pappeudenavaimet”; scriptures.lds.org/fi].)

Matt. 17:3–7 (”Vapahtaja, Mooses ja Elias [Elia] antoivat avaimet Pietarille,Jaakobille ja Johannekselle vuorella, missä heidän muotonsa muuttui Hänenedessään” [Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 108–109].)

Matt. 18:18 (Sitomisella ja vapauttamisella maan päällä ja taivaassa viitataanpappeuden avaimiin, jotka luvataan myös muille apostoleille.)

Voit halutessasi selittää, että näissä pyhien kirjoitusten kohdissa mainitut ”avaimet”tarkoittavat samaa kuin sinetöimisvoima (ks. Boyd K. Packer, The Holy Temple, 1980,s. 81–87).

Kysy oppilailta:

• Mitä pappeuden avaimilla tarkoitetaan?

• Miksi on tärkeää, että apostoleilla on pappeuden avaimet?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhinDallin H. Oaksin seuraavat sanat:

94

”’Pappeuden avaimet ovat Jumalan [pappeudenhaltijoille] antama valtuus johtaa,valvoa ja hallita Hänen pappeutensa käyttöä maan päällä’ [Käsikirja 2:Johtaminen ja palveleminen kirkossa, 2010, 2.1.1]. Jokainen teko tai toimitus,joka kirkossa suoritetaan, tehdään sen henkilön suoralla tai epäsuorallavaltuutuksella, jolla on kyseisen toiminnan avaimet. Vanhin M. Russell Ballard onselittänyt: ’Ne, joilla on pappeuden avaimet – –, tekevät kirjaimellisesti

mahdolliseksi sen, että kaikki, jotka palvelevat uskollisesti heidän johdollaan, voivat käyttääpappeuden valtuutta ja saada avukseen pappeuden voimaa’ [M. Russell Ballard, ”Miehet janaiset Herran työssä”, Liahona, huhtikuu 2014, s. 48].” (”Pappeuden avaimet ja valtuus”,Liahona, toukokuu 2014, s. 49.)

• Millä tavoin pappeuden avaimet siunaavat yksittäisiä kirkon jäseniä?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ef. 2:19–20. Kysy sitten luokan jäseniltä:

• Mitä voimme oppia tämän pyhien kirjoitusten kohdan perusteella Vapahtajankirkon perustuksesta? (Oppilaiden tulisi huomata seuraava totuus: JeesusKristus, joka on tärkein kulmakivi, järjesti kirkkonsa apostolien japrofeettojen perustukselle.)

• Mikä tehtävä rakennuksessa on perustuksella ja kulmakivellä? (Perustusvahvistaa ja tukee rakennusta. Perustuksen ensimmäisenä kivenä kulmakivi onlähtökohta, joka määrää kaikkien muiden perustuskivien ja koko rakennuksenpaikan. Se auttaa myös kiinnittämään seinät paikoilleen.)

Pyydä oppilaita keskustelemaan vierustoverinsa kanssa seuraavista kysymyksistä:

• Millä tavoin Jeesus Kristus on kirkon ”tärkein kulmakivi”?

• Mitä tämä pyhien kirjoitusten kohta opettaa meille Vapahtajan (kulmakivi) sekäapostolien ja profeettojen (perustus) välisestä suhteesta?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ef. 4:11–14. Pyydä muita luokan jäseniäseuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä syitä Paavali sanoi sille, ettätarvitsemme apostoleja, profeettoja ja muita kirkon johtajia ohjaamaan pyhiä.

Laita näkyville kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R.Hollandin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Perustaakseen kirkon, joka olisi edelleen Hänen johdossaan senkin jälkeen kunHänet otettaisiin maan päältä, Jeesus ’meni vuorelle rukoilemaan ja vietti sielläkoko yön rukoillen Jumalaa.

Päivän koittaessa hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista,jotka nimesi apostoleiksi.’ [Luuk. 6:12–13.]

Myöhemmin Paavali opetti, että tietäessään kuolemansa väistämättömyydenVapahtaja oli tehnyt niin antaakseen kirkolle apostolien ja profeettojen perustuksen [ks. Ef.2:19–20]. Nämä veljet ja muut virkailijat kirkossa palvelisivat ylösnousseen Kristuksen johdolla.

Miksi? Muun muassa siksi, ’[ettemme] enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opintuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita’ [Ef. 4:14].”(”Profeettoja, näkijöitä ja ilmoituksensaajia”, Liahona, marraskuu 2004, s. 7.)

OPPIAIHE 21

95

• Millä tavoin olette nähneet oman aikamme apostolien ja profeettojen tuovankirkkoon perustavaa laatua olevaa voimaa ja vakautta?

Ap. t. 2:1–6, 14–26; Ap. t. 4:1–13, 18–21; Ap. t. 10:9–20, 25–28, 34–35,44–48; Ap. t. 15:1–20Jeesus Kristus ohjasi apostoleja Pyhän Hengen välitykselläPyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 1:1–2. Kysy sitten luokan jäseniltä:

• Millä tavoin ylösnoussut Jeesus Kristus Luukkaan mukaan jatkoi apostoliensajohtamista taivaaseenastumisensa jälkeen? (Hän antoi käskyjä ja ohjaustaPyhän Hengen välityksellä.)

Todista, että ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa jälkeen JeesusKristus ohjasi apostoleja Pyhän Hengen välityksellä. Auttaaksesi oppilaitanäkemään esimerkkejä tästä ohjauksesta jaa luokka neljään ryhmään ja anna heilleseuraavat tehtävät:

• Tutkikaa kohtia Ap. t. 2:1–6, 14–26 ja pankaa merkille, kuinka Pyhä Henkiauttoi Pietaria ja apostoleja helluntaipäivänä.

• Tutkikaa kohtia Ap. t. 4:1–13, 18–21 ja pankaa merkille, kuinka Pyhä Henkiauttoi Pietaria vastaamaan juutalaisille johtajille.

• Tutkikaa kohtia Ap. t. 10:9–20, 25–28, 34–35, 44–48 ja pankaa merkille, millätavalla tärkeä muutos kirkossa ilmoitettiin Pietarille.

• Tutkikaa kohtaa Ap. t. 15:1–20 ja pankaa merkille, kuinka Pyhän Hengen kauttasaatu aiempi ilmoitus Jeesukselta Kristukselta vaikutti Pietarin päätökseen jasiihen tukeen, jota muut kirkon johtajat antoivat tälle päätökselle Jerusalemissapidetyssä konferenssissa.

Riittävän ajan kuluttua pyydä oppilaita jokaisesta ryhmästä tekemään yhteenvetolukemastaan ja selittämään, kuinka Jeesus Kristus ohjasi kirkon johtajia PyhänHengen välityksellä. Selitä, että Pyhä Henki suorittaa tehtävänsä Vapahtajanjohdolla (ks. Joh. 16:13–14).

Voit halutessasi käyttää kohtia 3. Nefi 19:7–9, 19–20 osoittaaksesi, että myösMormonin kirjassa kirkon johtohenkilöt saivat Pyhän Hengen apua tehtävässään.

Keskustelkaa yhdessä seuraavasta kysymyksestä:

• Kuinka selittäisitte jollekulle, miksi on tärkeää tietää, että Jeesus Kristus jatkoiapostoliensa ohjaamista kuolemansa jälkeen?

Jeesus Kristus ohjaa kirkon johtajia Pyhän Hengen välityksellätänäkin päivänäLaita näkyville presidentti Thomas S. Monsonin ja ensimmäisen presidenttikunnanjäsenen, presidentti Henry B. Eyringin seuraavat sanat (tai jaa ne luokan jäsenillemonisteena) ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

OPPIAIHE 21

96

”Todistan – –, että Vapahtajamme Jeesus Kristus johtaa tätä kirkkoa, jolla onHänen nimensä. Tiedän, että koko tämän elämän suloisin kokemus on tunteaHänen kuiskauksensa, kun Hän ohjaa meitä työnsä eteenpäin viemisessä.”(Thomas S. Monson, ”Taaksepäin katsoen ja eteenpäin kulkien”, Liahona,toukokuu 2008, s. 88.)

”Minun läsnä ollessani [presidentti Thomas S. Monson] on saanut ilmoitusta jainnoitusta, mikä vahvistaa minulle, että Jumala pitää kunniassa niitä [pappeudenavaimia, jotka profeetalla on]. Olen nähnyt omin silmin.” (Ks. Henry B. Eyring,”Tosi ja elävä kirkko”, Liahona, toukokuu 2008, s. 24.)

• Kuinka nämä lausunnot valaisevat Uuden testamentin kirkon ja MyöhempienAikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon välistä yhteyttä? (Auta oppilaitaymmärtämään seuraava totuus: Aivan kuten Jeesus Kristus johtiapostolejaan Uuden testamentin aikoina, Hän johtaa kirkon johtajia tänäpäivänä erilaisin tavoin, esimerkiksi Pyhän Hengen välityksellä.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan jamiettimään, miksi kirkon johtajat tarvitsevat Vapahtajan ohjausta.

”Kirkon apostolien ja profeettojen perustuksen tarkoituksena oli olla siunaukseksikaikkina aikoina mutta varsinkin vastoinkäymisten tai vaarojen aikoina, jolloinsaattaisimme tuntea itsemme lasten kaltaisiksi, hämmentyneiksi taiepävarmoiksi, ehkäpä hieman pelokkaiksi, aikoina, jolloin ihmisten kavaluus taipaholaisen pahansuopuus yrittäisi hämmentää tai johtaa harhaan. Sellaisia aikojavarten, joita tulee nykyisin, Jumala on valtuuttanut ja te olette hyväksyneet

ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin profeetoiksi, näkijöiksi jailmoituksensaajiksi yhdessä kirkon presidentin kanssa, joka on hyväksytty profeetaksi, näkijäksija ilmoituksensaajaksi, virkaiältään vanhimmaksi apostoliksi ja sellaisena ainoaksi ihmiseksi, jollaon valtuus käyttää kaikkia ilmoituksen ja johtamisen avaimia kirkossa. Uuden testamentinaikoina, Mormonin kirjan aikoina ja nykyisinä aikoina nuo virat muodostavat tosi kirkonperuskivet, jotka on sijoitettu kulmakiven ympärille ja saavat voimansa Lunastajamme kalliosta,’joka on [Jeesus] Kristus, Jumalan Poika’ [Hel. 5:12].” (”Profeettoja, näkijöitä jailmoituksensaajia”, Liahona, marraskuu 2004, s. 7.)

Tarkkaile oppilaiden oppimista esittämällä joitakin tai kaikki seuraavistakysymyksistä:

• Mitä mielestänne tarkoittaa se, että kirkon johtavat virkailijat ”on sijoitettukulmakiven ympärille” ja että he saavat voimansa tärkeimmästä kulmakivestä,Jeesuksesta Kristuksesta?

• Mitä todisteita olette nähneet siitä, että Vapahtaja ohjaa kirkon johtajia tänäpäivänä, tai milloin olette tunteneet sen?

OPPIAIHE 21

97

• Millä tavoin yleiskonferenssiin osallistuminen on auttanut teitä tulemaanKristuksen luokse ja rakentamaan apostolien ja profeettojen perustukselle?

Laita näkyville tai kirjoita taululle seuraavat kysymykset. Kehota oppilaitapohtimaan kysymyksiä ja kirjoittamaan sitten omaan päiväkirjaansa tai pyhienkirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa suunnitelma siitä, kuinka he voisivat kehittyäniillä alueilla.

Mitä voin tehdä vahvistaakseni todistustani Vapahtajan apostoleista meidänaikanamme?

Millä tavoin voin turvata paremmin meidän aikamme profeettoihin, jottaperustuksenani olisi Jeesus Kristus?

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 10:1–4; 16:19; 17:3–7; 18:18; Ap. t. 2:1–6, 14–26; Ap. t. 4:1–13, 18–21; Ap.

t. 10:9–20, 25–28, 34–35, 44–48; Ap. t. 15:1–11, 13–19; Ef. 2:19–20; 4:11–14.

• Jeffrey R. Holland, ”Profeettoja, näkijöitä ja ilmoituksensaajia”, Liahona,marraskuu 2004, s. 6–9.

OPPIAIHE 21

98

OPPIAIHE 22

Isä ja Poika ilmestyivätJoseph Smithille

JohdantoJulistuksessa ”Elävä Kristus – apostolien todistus” sanotaan:”[Jeesus Kristus] ja Hänen Isänsä ilmestyivät nykymaailmassanuorelle Joseph Smithille aloittaen kauan luvatun aikojentäyttymisen taloudenhoitokauden (ks. Ef. 1:10,englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös)” (ks.Liahona, huhtikuu 2000, s. 3). Tässä oppiaiheessa keskitytään

ensimmäisen näyn keskeiseen rooliin Myöhempien AikojenPyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon opissa sekä Vapahtajanosuuteen tässä näyssä. Tässä oppiaiheessa tähdennetäänmyös sitä, että ensimmäisen näyn tutkiminen vahvistaauskoamme Isään Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen.

Taustalukemista• Gordon B. Hinckley, ”Uskomme ihmeellinen perustus”, Liahona, marraskuu

2002, s. 78–81.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Ensimmäisen näyn hedelmät”, Liahona, toukokuu 2005,s. 36–38.

• Neil L. Andersen, ”Joseph Smith”, Liahona, marraskuu 2014, s. 28–31.

OpetusehdotuksiaJS–H 14–17Joseph Smith näki Isän Jumalan ja Hänen Poikansa Jeesuksen KristuksenValaise oppiaiheen taustaa käymällä lyhyesti läpi kohta JS–H 5–12. Pyydä senjälkeen oppilaita vertaamaan tätä pyhien kirjoitusten kohtaa omaan aikaamme japanemaan merkille, mitä yhtäläisyyksiä on sen välillä, mitä Joseph Smith kokietsiessään totuutta ja mitä ihmiset kokevat meidän päivinämme totuutta etsiessään.(Vastauksiin tulisi sisältyä seuraavaa: Eri kirkkojen välillä oli paljon kiistelyä. JosephSmith ei johdonmukaisen ajattelun tai älyn avulla voinut saada selville, mikä kirkkoon tosi. Uskonnolliset johtohenkilöt tulkitsivat samoja pyhien kirjoitusten kohtia eritavoin.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen JS–H 14–15. Kysy sitten luokan jäseniltä:

• Mistähän syystä Saatana pyrki estämään Joseph Smithiä rukoilemasta?(Mahdollisia vastauksia: Saatana tunsi Joseph Smithin kuolevaisuuttaedeltävässä maailmassa ja tiesi, että Josephin ennalta asetettu tehtävä oli auttaatotuuden palauttamisessa maan päälle. Saatana yritti estää sitä tapahtumasta.)

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen JS–H 16–17 ja kirjoittamaan muistiin oppeja,jotka nousevat esiin Joseph Smithin todistuksesta. Riittävän ajan kuluttua kehotaoppilaita kertomaan, mitä oppeja he panivat merkille.

Voit halutessasi laittaa näkyville seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhinChristoffel Goldenin seuraavat sanat:

99

”Profeetta kirjoitti: ’Näin kahden Persoonan, joiden hohdetta ja kirkkautta onmahdoton kuvata, seisovan yläpuolellani ilmassa. Toinen heistä puhui minullekutsuen minua nimeltä ja sanoi osoittaen toista: Tämä on minun rakas Poikani.Kuule häntä!’ [JS–H 17.]

Tämä Joseph-pojan kokemus, jota monet muut näyt ja ilmoitukset seurasivat,osoittaa, että Jumala todellakin elää, Isä ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus ovat

kaksi erillistä olentoa, ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, meidän taivaallinen Isämme onkirjaimellisesti Jeesuksen Kristuksen Isä, Jumala ilmaisee itsensä ihmisille edelleen, Jumala onaina lähellä ja kiinnostunut meistä, ja Hän vastaa meidän rukouksiimme.” (”Isä ja Poika”,Liahona, toukokuu 2013, s. 100.)

• Kuinka kuvailisitte Joseph Smithin ensimmäisen näyn tärkeyttä myöhempienaikojen pyhien teologiassa? (Kun oppilaat vastaavat, tähdennä seuraavaa:Joseph Smithin näky Isästä ja Pojasta palautti monia tärkeitä totuuksiamaan päälle.)

• Millainen merkitys Joseph Smithin ensimmäisellä näyllä on tänä päivänä niille,jotka etsivät totuutta?

Laita näkyville presidentti Gordon B. Hinckleyn (1910–2008) seuraavat sanat japyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenten uskoperustuu kokonaan tämän suurenmoisen ensimmäisen näyn todenperäisyyteen.– – Ei mikään, mille perustamme oppimme, ei mikään, mitä opetamme, eimikään, minkä mukaan elämme, ole tärkeämpää kuin tämä ensimmäinen julistus.Esitän, että jos Joseph Smith puhui [Isän] Jumalan ja Hänen rakkaan Poikansakanssa, niin kaikki muu, mitä hän puhui, on totta. Tämä on sarana, jonka varassa

pelastuksen ja iankaikkisen elämän polulle johtava portti avautuu.” (”Mitä ihmiset kyselevätmeistä?”, Liahona, tammikuu 1999, s. 83.)

• Miksi ”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsentenusko [on] kokonaan” ensimmäisen näyn oikeellisuuden varassa? (Oppilaidentulisi ymmärtää, että jos Joseph Smithin kertomus olisi valetta, niin JeesuksenKristuksen kirkon palautusta ei olisi tapahtunutkaan; kuitenkin, jos JosephSmithin kertomus on totta, niin kirkon palautus tapahtui ja palautettuevankeliumi on totta.)

• Kuinka olette saaneet todistuksen ensimmäisen näyn totuudesta?

Kehota oppilaita ajattelemaan, mitä he voisivat tehdä saadakseen uudistuneenvarmuuden ensimmäisen näyn totuudesta. Voit halutessasi lukea kahdentoistaapostolin koorumin jäsenen, vanhin Neil L. Andersenin seuraavat sanat:

OPPIAIHE 22

100

”Nuorille, jotka tänään kuuntelevat tai tulevina päivinä lukevat näitä sanoja,annan erityisen haasteen: Hankkikaa oma todistus profeetta Joseph Smithistä.– – Lukekaa profeetta Joseph Smithin todistus Kallisarvoisesta helmestä – –.Tämä on Josephin oma todistus siitä, mitä todella tapahtui. Lukekaa sitä usein.Voisitte äänittää Joseph Smithin todistuksen omalla äänellänne, kuunnella sitäsäännöllisesti ja lähettää sen ystävillenne. Profeetan todistuksen kuunteleminen

omalla äänellänne auttaa teitä saamaan kaipaamanne todistuksen.” (”Joseph Smith”, Liahona,marraskuu 2014, s. 30–31.)

Ennen kuin jatkat, selitä oppilaille, ettei ensimmäinen näky ole ainoa kerta, jolloinVapahtaja on vieraillut Joseph Smithin ja muiden luona tällä taloudenhoitokaudella.Esimerkiksi Jeesus Kristus ilmestyi Joseph Smithille ja muille kirkon johtajille useitakertoja palautuksen varhaisina aikoina (ks. esim. OL 76:22–24; 110:1–10).

JS–H 17–20”Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!”Kehota oppilaita kertaamaan JS–H 17. Kysy heiltä, mitä taivaallinen Isä tekiilmestyessään Joseph Smithille. (Hän esitteli Poikansa.) Voit halutessasi kysyäoppilailta, ovatko he koskaan pohtineet, miksi tämä kohta ensimmäisessä näyssäon erityisen tärkeä. Lue oppilaillesi presidentti Joseph Fielding Smithin (1876–1972)seuraavat sanat:

”Syntiinlankeemuksesta lähtien kaikki ilmoitus on tullut Jeesuksen Kristuksenkautta. – – Isä ei ole koskaan lankeemuksen jälkeen ollut suoraan jahenkilökohtaisesti yhteydessä ihmiseen, eikä Hän ole koskaan ilmestynyt muutoinkuin esitelläkseen Pojan ja todistaakseen Hänestä.” (Pelastuksen oppeja, toim.Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 37.)

”Kun Aadam oli Eedenin puutarhassa, hän eli Jumalan, iankaikkisen Isämme,edessä. Lankeemuksensa jälkeen hänet karkotettiin Isän edestä. – – Sen jälkeen, kuten pyhissäkirjoituksissa kerrotaan, Jeesuksesta Kristuksesta tuli Aadamille ja hänen lapsilleen puolustaja[ks. 1. Joh. 2:1; OL 29:5; 110:4] sekä välittäjä [1. Tim. 2:5; Hepr. 9:15], joka ajaa meidänasiaamme ihmiskunnan ja iankaikkisen Isän välillä. Siitä ajasta lähtien juuri Jeesus Kristus onjohtanut palvelijoitaan maan päällä ja antanut ilmoitusta ja ohjausta profeetoille. Jos JosephSmith olisi ollut huiputtaja, – – hän ei olisi koskaan sanonut, että juuri Isä esitteli Poikansa japyysi Josephia esittämään kysymyksensä Pojalle ja että juuri Poika antoi hänelle vastauksen.”(Answers to Gospel Questions, toim. Joseph Fielding Smith jr., 5 osaa, 1957–1966, osa 3, s. 58.)

• Joseph Smith kysyi ensimmäisen näyn yhteydessä, mikä lahkoista oli oikeassa.Kumpi Persoona vastasi hänen kysymykseensä?

• Miksi presidentti Joseph Fielding Smithin mukaan oli tärkeää, että Joseph Smithmerkitsi muistiin, että taivaallinen Isä esitteli Jeesuksen Kristuksen ja että juuriJeesus Kristus vastasi Josephin kysymyksiin? (Oppilaiden tulisi ymmärtääseuraava totuus: Aadamin ja Eevan lankeemuksesta lähtien kaikki ilmoituson tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.)

• Millä tavalla tämän ilmoituksen mallin ymmärtäminen vaikuttaa siihen, ettäluotatte profeetan kertomuksen hänen näystään olevan totta?

OPPIAIHE 22

101

Ensimmäinen näky auttaa meitä kehittämään uskoa Jeesukseen KristukseenPyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen,presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat:

”Joseph Smithin ensimmäinen näky siunaa tällä tavoin meidän henkilökohtaistaelämäämme, perheemme elämää ja lopulta koko ihmissukua – profeetta JosephSmithin todistuksen perusteella me alamme uskoa Jeesukseen Kristukseen.Profeetat ja apostolit ovat kautta ihmiskunnan historian saaneet samankaltaisiajumalallisia ilmoituksia kuin Joseph. – –

Kaikki nämä ilmoitukset, muinaiset ja nykyiset, johdattavat ne, jotka uskovat,kaiken vanhurskauden ja toivon jumalallisen lähteen – Jumalan, taivaallisen Isämme, ja HänenPoikansa Jeesuksen Kristuksen – luo. – –

Kun uskomme profeetta Josephin henkilökohtaiseen todistukseen ja ensimmäisen näyntodellisuuteen ja kun tutkimme ja rukoilemme syvällisesti ja vilpittömästi, meitä siunataan lujallauskolla maailman Vapahtajaan, joka puhui Josephille ’kauniin, kirkkaan päivän aamuna aikaisinkeväällä tuhatkahdeksansataakaksikymmentä’ (JS–H 14).” (Ks. ”Ensimmäisen näyn hedelmät”,Liahona, toukokuu 2005, s. 38.)

• Mikä siunaus seuraa presidentti Uchtdorfin mukaan siitä, että opimme asioitaensimmäisestä näystä? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidäntulisi huomata seuraava periaate: Kun opimme ensimmäistä näkyä koskeviaasioita, meissä kehittyy suurempi usko Isään Jumalaan ja HänenPoikaansa Jeesukseen Kristukseen.)

• Millä tavalla tieto siitä, että Isä ja Poika kävivät Joseph Smithin luona, syventääuskoamme Heihin? (Mahdollisia vastauksia: ensimmäinen näky on todistussiitä, että He elävät; se vakuuttaa meille, että He ovat kiinnostuneita ihmistenasioista; se on todiste siitä, että He kuulevat rukoukset ja vastaavat niihin.)

• Millainen osa ensimmäisellä näyllä on todistuksessanne palautuksesta?

• Mitä voisitte tehdä tulevalla viikolla vahvistaaksenne todistustanneensimmäisestä näystä tai saadaksenne varmuuden siitä?

Anna oppilaille haaste varata tulevina päivinä aikaa siihen, että he pohtivatrukoillen ensimmäistä näkyä. Kehota heitä kirjoittamaan muistiin ajatuksiaan jatunteitaan Joseph Smithin pyhästä kokemuksesta.

Oppilaan lukutehtävät• JS–H 5–26.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Ensimmäisen näyn hedelmät”, Liahona, toukokuu 2005,s. 36–38.

OPPIAIHE 22

102

OPPIAIHE 23

Vapahtaja palauttipappeutensa, kirkkonsa jaevankeliuminsa

JohdantoMeidän aikamme apostolit ovat todistaneet: ”Me julistammejuhlallisin sanoin, että [Jeesuksen Kristuksen pappeus] jaHänen kirkkonsa on palautettu maan päälle” (”Elävä Kristus– apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3). Kunopetat tätä oppiaihetta, auta oppilaita ymmärtämään, että

osana iankaikkista palvelutehtäväänsä Vapahtaja johtievankeliumin ja kirkkonsa palautusta profeetta JosephSmithin kautta. Opin ja liittojen huolellinen tutkiminenosoittaa, että Jeesus Kristus johtaa Jumalan valtakuntaamaan päällä.

Taustalukemista• James E. Faust, ”Kaiken palauttaminen”, Liahona, toukokuu 2006,

s. 61–62, 67–68.

• Tad R. Callister, ”Mikä on Kristuksen kirkon rakennussuunnitelma?”, kirkonkoululaitoksen hartaustilaisuus nuorille aikuisille, 12. tammikuuta 2014; lds.org.

OpetusehdotuksiaJS–H 18–20Jeesus Kristus palautti kirkkonsa myöhempinä aikoinaAloita oppiaihe pyytämällä oppilaita luettelemaan tärkeitä kysymyksiä, joita jokusaattaisi esittää taivaalliselle Isälle. Muutaman vastauksen jälkeen pyydä yhtäoppilasta lukemaan ääneen JS–H 18–19. Kysy sen jälkeen:

• Minkä kysymyksen Joseph Smith esitti taivaalliselle Isälle ja JeesukselleKristukselle?

• Kuinka Jeesus Kristus vastasi? (Voisit tähdentää, että jakeessa 20 on merkittymuistiin, että Vapahtaja toisti vastauksensa: ”Jälleen hän kielsi minua liittymästämihinkään niistä.”)

• Jos kaikki kirkot olivat ”väärässä”, mitä täytyi tapahtua, jotta Herran kirkkovoisi jälleen olla maan päällä? (Tarvittiin Uuden testamentin aikana olleenHerran kirkon palauttaminen.)

Laita näkyville ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti James E.Faustin (1920–2007) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

103

”Uskomme, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko onpalautettu Jeesuksen Kristuksen perustama alkuperäinen kirkko, ’jonkaperustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse KristusJeesus’ [Ef. 2:20]. Se ei ole eronnut mistään muusta kirkosta.” (”Kaikenpalauttaminen”, Liahona, toukokuu 2006, s. 68.)

• Mitä tarkoittaa, kun sanomme, että Myöhempien Aikojen Pyhien JeesuksenKristuksen Kirkko on palautettu Vapahtajan kirkko, jonka Hän perustiUuden testamentin aikoina?

Kerro oppilaille, ettei oppitunnilla ole tarpeeksi aikaa vertailla jokaista alkukirkon(eli alkuperäisen kirkon) ja palautetun kirkon osatekijää. Voit kuitenkin halutessasipyytää oppilaita tarkastelemaan kohtia Luuk. 6:13; 10:1; Ap. t. 14:23; Ef. 4:11; Fil.1:1 ja Tit. 1:5 ja panemaan merkille alkukirkon organisaation osatekijät, jotka ovatkirkossa tänäkin päivänä. (Kannusta oppilaita lukemaan lisää esimerkkejäpyhäkoulun ylijohtajan, veli Tad R. Callisterin artikkelista ”Mikä on Kristuksenkirkon rakennussuunnitelma?”, joka kuuluu tämän oppiaiheen osioon Oppilaanlukutehtävät.) Laita näkyville veli Callisterin seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilastalukemaan ne ääneen:

”Jos Kristuksen alkuperäisen kirkon suunnitelmaa vertaa jokaiseen kirkkoonmaailmassa tänä päivänä, huomaa, että kohta kohdalta jokainen organisaatio,opetus, toimitus, hedelmä ja ilmoitus sopii ainoastaan yhteen kirkkoon –Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon” (”Mikä onKristuksen kirkon rakennussuunnitelma?”, kirkon koululaitoksen hartaustilaisuusnuorille aikuisille, 12. tammikuuta 2014; lds.org).

• Miksi on tärkeää, että meillä on todistus siitä, että Myöhempien Aikojen PyhienJeesuksen Kristuksen Kirkko on palautettu Vapahtajan alkuperäinen kirkko?(Todistus siitä auttaa meitä ymmärtämään, että Myöhempien Aikojen PyhienJeesuksen Kristuksen Kirkko on Herran tosi kirkko maan päällä tänä aikana.Koska Herra on sama eilen, tänään ja ikuisesti, on odotettavaa, että Hänenkirkkonsa koostuu samoista osatekijöistä jokaisena taloudenhoitokautena.)

OL 1:17, 38; 18:34–35Jeesus Kristus johtaa palautuksen työtäKehota oppilaita silmäilemään kohtaa JS–H 17 ja panemaan merkille, mitätaivaallinen Isä käski Joseph Smithin tehdä (kuulla Hänen Poikaansa). Lue sittenääneen presidentti Joseph Fielding Smithin (1876–1972) seuraavat sanat:

OPPIAIHE 23

104

”Syntiinlankeemuksesta lähtien kaikki ilmoitus on tullut Jeesuksen Kristuksenkautta” (Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa1, s. 37).

Havainnollistaaksesi tätä totuutta pyydä oppilaita lukemaan itsekseen OL 1:17, 38;18:34–35 ja pitämään mielessään seuraava kysymys: Kuinka nämä jakeet auttavatmeitä ymmärtämään paremmin sen totuuden, että Jeesus Kristus ohjaa ja johtaakirkkoaan ilmoituksen kautta? Riittävän ajan kuluttua kehota oppilaitakertomaan, mitä he ovat löytäneet.

Laita näkyville seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Gary J. Colemaninseuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Oppi ja liitot on Jumalan profeettojen ja palvelijoiden kautta saatu myöhempienaikojen todistus Jeesuksen Kristuksen palvelutehtävästä Jumalan lapsia varten.Siinä esitetään jumalallinen ilmoituksen kaava, joka ohjaa kirkkoa ja sen jäseniätänäkin päivänä.” (”You Shall Have My Word: The Personal Ministry of JesusChrist in the Restoration”, julkaisussa You Shall Have My Word: Exploring theText of the Doctrine and Covenants, toim. Scott C. Esplin, Richard O. Cowan ja

Rachel Cope, The 41st Annual Brigham Young University Sidney B. Sperry Symposium, 2012, s. 3.)

• Miksi vanhin Colemanin mukaan Oppi ja liitot on tärkeä kirkolle tänä päivänä?(Se on myöhempien aikojen todistus Jeesuksen palvelutyöstä, ja se osoittaa,kuinka kirkkoa johdetaan tänäkin päivänä ilmoituksella.)

• Mistähän syystä on tärkeää, että taivaallisen Isän lapset ymmärtävät vanhinColemanin opettaman totuuden?

Todista, että Vapahtajan ilmestymiset, ilmoitukset ja pappeuden voimien jaavainten antaminen palautuksen aikana ovat merkittävä osa Hänen

iankaikkista palvelutehtäväänsä. Jotta oppilaat ymmärtäisivätyksityiskohtaisemmin, kuinka Vapahtaja johti ikuisen evankeliumin ja kirkkonsapalautusta myöhempinä aikoina, laita esille seuraava taulukko tai anna se oppilaillemonisteena (älä kirjoita suluissa olevia sanoja):

OPPIAIHE 23

105

Vapahtaja johtaa palautuksen työtä

Kirkon oppeja Kirkon toimituksia Johtajuus kirkossa

OL 76 luvun johdanto ja yhteenveto(Kirkkauden valtakunnat, elämä kuolemanjälkeen)

OL 84:33–39 (Pappeuden vala ja liitto)

OL 128:1, 15, 18 (Sijaiskaste kuolleidenpuolesta)

OL 131:1–4 (Selestinen avioliitto onkorotuksen edellytys)

OL 137:6–10; 138:29–35 (Ne, jotkakuolevat vailla tietoa totuudesta, saavattilaisuuden tulla lunastetuiksi)

OL 20:37, 72–74(Kasteen edellytykset jaoikea kastamistapa)

OL 20:70 (Lastensiunaaminen)

OL 20:75–77, 79(Sakramenttitoimitus)

OL 124:33–39(Temppelitoimitukset)

OL 132:7, 15–20(Iankaikkinen avioliitto)

OL 20:38–59(Pappeusvirkoihin liittyvätvelvollisuudet)

OL 20:61–62 (Kirkonkonferenssien säännöllinenpitäminen)

OL 26:2 (Yhteinensuostumus)

OL 107:22–27, 33–35,64–67, 85–91 (Kirkonjohtajien velvollisuudet)

Jaa luokka kolmeen ryhmään ja anna kullekin ryhmälle tutkittavaksi yksisarakkeista. Pyydä jokaista oppilasta lukemaan kolme tai neljä viitettä tehtäväksisaamastaan sarakkeesta ja kehota heitä valmistautumaan vastaamaan seuraaviinkysymyksiin:

• Mitä Vapahtaja palautti maan päälle profeetta Joseph Smithin kautta?

• Miksi löytämänne periaatteet tai käytännöt ovat tärkeitä?

Muutaman minuutin kuluttua kehota oppilaita kertomaan, mitä he ovat löytäneet.Kun he vastaavat, tähdennä sitä, että Jeesus Kristus johtaa palautuksen työtä.Esitä tarvittaessa seuraavankaltaisia kysymyksiä:

• Miksi on tärkeää ymmärtää, että Jeesus johtaa edelleen kirkkonsa ja senjohtajien työtä?

• Mitkä kokemukset ovat auttaneet teitä tietämään, että tämä kirkko onJeesuksen Kristuksen kirkko?

Mikäli aikaa on, pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 1:30. Kysy sitten luokanjäseniltä:

• Kun mietitte tänään käsittelemiämme asioita, niin miksi Myöhempien AikojenPyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on ”koko maan päällä ainoa tosi ja eläväkirkko”? (Koska se on maan päällä ainoa kirkko, jolla on jumalallinen valtuusopettaa Jeesuksen Kristuksen tosi evankeliumia, suorittaa pelastuksellevälttämättömiä toimituksia ja saada jatkuvaa ilmoitusta Herran nimittämienpalvelijoiden välityksellä.)

Oppiaiheen päätteeksi voit halutessasi pyytää yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL76:40–42 samalla kun muut luokan jäsenet seuraavat mukana. Todista, että näissäjakeissa on yhteenveto Vapahtajan iankaikkisesta palvelutehtävästä. Anna oppilaillehaaste pohtia, mitä he voivat tehdä kunnioittaakseen Jeesusta Kristusta, jokasuoritti sovituksen, jotta meidät pyhitettäisiin, puhdistettaisiin ja pelastettaisiin Isänvaltakuntaan.

OPPIAIHE 23

106

Oppilaan lukutehtävät• OL 1:17, 38; 18:33–35; JS–H 17–20.

• Tad R. Callister, ”Mikä on Kristuksen kirkon rakennussuunnitelma?”, kirkonkoululaitoksen hartaustilaisuus nuorille aikuisille, 12. tammikuuta 2014; lds.org.

OPPIAIHE 23

107

OPPIAIHE 24

Hän elää!JohdantoProfeetta Joseph Smith julisti Vapahtajasta JeesuksestaKristuksesta: ”Ja nyt, niiden monien todistusten jälkeen,jotka hänestä on annettu, tämän todistuksen, kaikistauusimman, me annamme hänestä, että hän elää!” (OL76:22.) Tämän oppiaiheen tarkoituksena on auttaa oppilaita

ymmärtämään, että Vapahtaja elää tänä päivänä, että Hänon meidän puolustajamme Isän luona ja että uskomallaHäneen meistä tulee ”Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriä”(OL 76:24; ks. myös Gal. 3:26).

OpetusehdotuksiaOL 25:1; 76:19–24; 110:1–4Jeesus Kristus elää tänä päivänäLue ääneen seuraava selostus presidentti Lorenzo Snow’n (1814–1901)kokemuksesta, josta on kertonut hänen lapsenlapsensa Alice Pond:

”Kävelin selestiseen huoneeseen johtavassa suuressa käytävässä useita askeliaisoisän edellä, kun hän pysäytti minut ja sanoi: ’Odota hetkinen, Allie, haluankertoa sinulle jotakin. Olin juuri tässä, kun Herra Jeesus Kristus ilmestyi minullepresidentti Woodruffin kuoleman aikaan. Hän kehotti minua oikopäätäjärjestämään kirkon ensimmäisen presidenttikunnan eikä odottamaan, kuten olitehty aikaisempien presidenttien kuoltua, ja sanoi, että minä olisin presidentti

Woodruffin seuraaja.’

Sitten isoisä tuli askeleen lähemmäksi, ojensi vasemman kätensä ja sanoi: ’Hän seisoi juuri tässä,noin kolmen jalan [yhden metrin] korkeudella lattiasta. Näytti siltä kuin Hän olisi seissyt tukevallakultalaatalla.’

Isoisä kertoi minulle, kuinka kirkas persoona Vapahtaja on, ja kuvaili Hänen käsiään, jalkojaan,kasvojaan ja kauniita valkoisia viittoja, jotka kaikki olivat niin valkeita ja häikäisevän kirkkaita,että hän pystyi tuskin katsomaan Vapahtajaa.

Sitten [isoisä] tuli vielä askeleen lähemmäksi ja pani oikean kätensä pääni päälle ja sanoi: ’Kasniin, lapsenlapseni, haluan sinun muistavan, että tämä on isoisäsi todistus, että hän kertoi sinulleomalla suullaan, että hän tosiaankin näki Vapahtajan täällä temppelissä ja puhui Vapahtajankanssa kasvoista kasvoihin.’ (Alice Pond, artikkelissa LeRoi C. Snow, ”An Experience of MyFather’s”, Improvement Era, syyskuu 1933, s. 677).” (Kirkon presidenttien opetuksia: LorenzoSnow, 2012, s. 247.)

• Mitä ajatuksia mieleenne tulee, kun kuuntelette tätä kertomusta?

Kerro oppilaille, että Oppi ja liitot sisältää kaksi kertomusta Vapahtajanilmestymisestä ihmisille myöhempinä aikoina: toinen on Hänen ilmestymisensäJoseph Smithille ja Sidney Rigdonille Hiramissa Ohiossa (ks. OL 76) ja toinenHänen ilmestymisensä Joseph Smithille ja Oliver Cowderylle Kirtlandintemppelissä (ks. OL 110). Kirjoita taululle seuraavat kolme kysymystä:

108

Mitä he näkivät? Mitä he kuulivat? Mitä he saivat tietää?

Kehota luokan jäseniä etsimään pyhistä kirjoituksista vastauksia näihinkysymyksiin. Pyydä puolta luokkaa lukemaan OL 76:19–24 ja toista puolta luokkaalukemaan OL 110:1–4. Riittävän ajan kuluttua pyydä luokan jäseniä kertomaan,mitä he ovat löytäneet. Kirjoita heidän vastauksensa tauluun asianomaisenkysymyksen alle. Kysy sen jälkeen:

• Mitä nämä jakeet opettavat Jeesuksesta Kristuksesta? (Oppilaat saattavatnimetä erilaisia oppeja, esimerkiksi seuraavat: Jeesus Kristus on elävä,kirkastettu olento, meidän taivaallinen Isämme ja Jeesus Kristus ovaterillisiä persoonia, uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja ottamallavastaan Hänen evankeliuminsa meistä tulee Jumalalle syntyneitä poikiaja tyttäriä sekä Jeesus Kristus on puolustajamme Isän luona.)

Tarjoa oppilaille tilaisuus todistaa näistä opeista esittämällä heille seuraavakysymys:

• Mitkä näistä totuuksista ovat erityisen merkityksellisiä teille? Miksi?

Kerro oppilaille, että oppiaiheen loppuosa keskittyy heidän lukemissaan pyhienkirjoitusten kohdissa olevaan kahteen oppiin: ”Jeesus Kristus on puolustajammeIsän luona” ja ”Uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja ottamalla vastaan Hänenevankeliuminsa meistä tulee Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriä”.

OL 29:5; 38:4; 45:3–5; Alma 33:3–11Jeesus Kristus on puolustajamme Isän luonaKirjoita taululle sana puolustaja ja kysy oppilailta, mitä se tarkoittaa. (Määritteletarvittaessa sana puolustaja selittämällä, että sillä viitataan henkilöön, joka puhuujonkun toisen puolesta tai ajaa hänen asiaansa.) Kehota oppilaita lukemaanitsekseen OL 110:4. Kysy sen jälkeen:

• Millä tavoin Vapahtaja palvelee puolustajana? (Kun oppilaat kertovatajatuksiaan, etsi tilaisuuksia todistaa, että Jeesus Kristus on puolustajammeIsän luona.)

Laita näkyville seuraavat kysymykset tai kirjoita ne taululle:

Mikä tekee Jeesuksesta Kristuksesta kelvollisen olemaan meidän puolustajamme?

Mihin Jeesus vetoaa ajaessaan meidän asiaamme Isän luona?

Kehota oppilaita työskentelemään pareittain ja etsimään vastauksia näihinkysymyksiin seuraavista pyhien kirjoitusten kohdista: Hepr. 4:15; OL 29:5; 38:4 ja45:3–5. Kun oppilaat ovat lukeneet pyhien kirjoitusten kohdat ja keskustelleettaululla olevista kysymyksistä, pyydä muutamia vapaaehtoisia kertomaanvastauksensa luokan jäsenille.

OPPIAIHE 24

109

Kun oppilaat selittävät, mitä he ovat saaneet selville, varmista, että he ymmärtävätseuraavan: Jeesus Kristus on kelvollinen ajamaan meidän asiaamme Isänedessä, koska Hän on täydellisen vanhurskas ja voi näin ollen täyttääoikeudenmukaisuuden vaatimukset meidän syntiemme puolesta. Hän onkelvollinen ajamaan meidän asiaamme ansioidensa, täydellisen elämänsäsekä meidän puolestamme vuodattamansa veren tähden. Me emme ansaitseajaa omaa asiaamme (ks. Alma 22:14).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 45:3–5 samalla kun muut luokanjäsenet seuraavat mukana. Selitä, että taivaallisen Isän työ ja kirkkaus on Hänenlastensa korotus. Kun Jeesus siis puolustaa Häneen uskovia, Hän auttaa tekemäänIsän työtä antaen samalla kunnian Isälle (ks. myös Matt. 10:32).

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen työtä meidänpuolustajanamme kehota heitä lukemaan Senosin sanat kohdasta Alma 33:3–10.Pyydä heitä panemaan merkille Senosin toistamia ilmauksia (kuten ”sinä olitarmollinen” ja ”sinä kuulit minua”). Kysy sen jälkeen:

• Mitä Senos sai tietää Jumalasta rukoiltuaan vilpittömästi?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 33:11. Kysy sen jälkeen luokanjäseniltä:

• Kenelle Senos antoi kunnian taivaallisen Isän suuresta armosta?

• Miksi Isä Jumala kääntää tuomionsa pois meistä?

• Kuinka Senosin opetukset auttavat teitä ymmärtämään paremmin jaarvostamaan enemmän Vapahtajan roolia puolustajana omassa elämässänne?


”Minulle on hyvin tärkeää, että voin minä tahansa hetkenä ja missä tahansaolosuhteissa lähestyä rukouksessa armon istuinta, että taivaallinen Isäni kuuleepyyntöni, että Puolustajani, Hän, joka ei syntiä tehnyt, jonka veri vuodatettiin,ajaa minun asiaani. (Ks. OL 45:3–5.)” (Ks. ”Tiedän, keneen olen turvannut”,Valkeus, heinäkuu 1993, s. 81.)

Pyydä yhtä oppilasta selittämään omin sanoin vanhin Christoffersonin opettamaperiaate. Kysy sen jälkeen:

• Kuinka henkilökohtaisen todistuksen saaminen tästä opetuksesta voisi auttaateitä ahdingon aikoina?

Moosia 5:5–15Uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja ottamalla vastaan Hänen evankeliuminsameistä tulee Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriäPyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 76:24 ja kehota muita luokan jäseniäseuraamaan mukana. Tähdennä sanoja ”että juuri hän on luonut nykyiset jamenneet maailmat ja että [me olemme] Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriä”.

OPPIAIHE 24

110

Kysy oppilailta:

• Mitä tarkoittaa, että me olemme ”Jumalalle syntyneitä poikia ja tyttäriä”? (OL76:24; ks. myös OL 25:1.)

Varmista, että oppilaat ymmärtävät, että vaikka me kaikki olemme taivaallisen Isänhenkilapsia, ilmauksella ”Jumalalle syntyneet pojat ja tyttäret” tarkoitetaannimenomaan niitä, jotka ovat ”syntyneet uudesti”. Kerro oppilaille, että Mormoninkirja havainnollistaa tätä uudestisyntymisen tapahtumasarjaa.

Laita näkyville seuraava taulukko tai jäljennä se taululle (älä kirjoita suluissa oleviasanoja):

Mitä kuningas Benjamininkansa halusi?

Mitä heidän toimistaanseurasi?

(Tehdä liiton noudattaa kaikkia Jumalankäskyjä)

(Ottaa päälleen Kristuksen nimen)

(Osoittaa uskoa Kristukseen)

(Heidän sydämensä muuttui)

(He syntyivät Kristuksesta)

(Kristuksesta tuli heidän Isänsäliitossa)

Tee lyhyt yhteenveto kuningas Benjaminin puheesta luvuissa Moosia 2–4. Selitäsen jälkeen, että kuningas Benjaminin sanoilla oli dramaattinen vaikutus hänenkansaansa ja Herran Henki sai aikaan ”voimallisen muutoksen” heidänsydämessään (ks. Moosia 5:2). Kehota oppilaita tutkimaan kohtaa Moosia 5:2–8, 15pareittain ja etsimään vastaukset taulukon kysymyksiin. Riittävän ajan kuluttuapyydä oppilaita kertomaan, mitä he ovat löytäneet. Kysy sen jälkeen:

• Sen perusteella, mitä saitte tietää kuningas Benjaminin kansasta, kuinka meistätulee Kristukselle syntyneitä poikia tai tyttäriä? (Oppilaiden tulisi ilmaistaseuraava periaate: Kun otamme vastaan Jeesuksen Kristuksen ja teemmeliittoja noudattaa Jumalan käskyjä ja pidämme ne, meistä tuleeKristukselle syntyneitä poikia ja tyttäriä.)

Kun oppilaat keskustelevat näistä jakeista, he saattavat tarvita apua ymmärtääkseenopin siitä, että meistä tulee Kristuksen lapsia. Lue ääneen presidentti JosephFielding Smithin (1876–1972) seuraava opetus:

”Vapahtajasta tulee meidän Isämme – –, koska Hän tarjoaa meille elämän,iankaikkisen elämän, sen sovitusuhrin kautta, jonka Hän antoi puolestamme. – –

Meistä tulee Jeesuksen Kristuksen lapsia, poikia ja tyttäriä, liittojemme ja Hänelleosoittamamme kuuliaisuuden kautta.” (Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R.McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 39.)

OPPIAIHE 24

111

• Mitä siunauksia me kohdan Moosia 5:15 mukaan voimme saada JeesuksenKristuksen poikina tai tyttärinä?

• Mitä ajatuksia ja tunteita teillä on siitä, että olette Jeesuksen Kristuksen poikatai tytär?

Päättäessäsi oppiaiheen kannusta oppilaita pohtimaan, kuinka siunattua heidänelämänsä on, kun he tietävät, että Vapahtaja elää, että Hän toimii puolustajanammeIsän luona ja että me voimme olla Kristuksen liittopoikia ja liittotyttäriä.

Oppilaan lukutehtävät• Moosia 5:1–15; OL 45:3–5; 76:19–24; 110:1–4.

OPPIAIHE 24

112

OPPIAIHE 25

Jeesus Kristus tulee jälleenJohdantoProfeetat kautta sukupolvien ovat profetoineet, että JeesusKristus palaa jälleen maan päälle. Jesaja kirjoitti muistiin:”Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä” (Jes.40:5). Nämä profetiat auttavat Jeesuksen Kristuksen

opetuslapsia valmistautumaan ja valmistamaan muita tätäainutlaatuista tapahtumaa varten ja saamaan toivoa siitätiedosta, että taivaallinen Isä näkee tulevaisuuden ennalta javalmistaa maailmaa Poikansa loistavaa paluuta varten.

Taustalukemista• Dallin H. Oaks, ”Valmistautuminen toista tulemista varten”, Liahona, toukokuu

2004, s. 7–10.

OpetusehdotuksiaVapahtaja palaa voimassa ja kirkkaudessaEsitä oppilaille seuraavat kysymykset ja kirjoita taululle yhteenveto heidänvastauksistaan:

• Mitä ajattelette, kun kuulette puhuttavan toisesta tulemisesta?

• Millaisen uskotte toisen tulemisen olevan?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 29:11. Kysy sitten luokan jäseniltä:

• Mitä saatte tietää toisesta tulemisesta tämän kohdan perusteella? (Kun oppilaatvastaavat, tähdennä seuraavaa totuutta: Kun Vapahtaja tulee jälleen, Häntulee voimassa ja kirkkaudessa yhdessä kaikkien taivaan joukkojenkanssa. Kirjoita tämä totuus taululle.)

Selitä oppilaille, että Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemiseen liittyymonia tekijöitä, joita voi tutkia pyhistä kirjoituksista. Niitä ovat muun

muassa Hänen tulemistaan edeltävät merkit ja jumalattomien tuho Hänentulemisensa hetkellä. Tämä oppiaihe keskittyy erityisesti Vapahtajaan, Hänentulemiseensa voimassa ja kirkkaudessa sekä siihen, kuinka voimme valmistautuatuota suurenmoista tapahtumaa varten. Anna kullekin oppilaalle monistetaulukosta ”Profetioita toisesta tulemisesta”. Kehota oppilaita työskentelemäänpareittain ja anna kullekin parille tutkittavaksi kaksi tai kolme riviä pyhienkirjoitusten kohtia. (Pidä huoli, että jokainen rivi annetaan tehtäväksi jollekinparille.) Pyydä kutakin paria kirjoittamaan taulukkoon, mitä heidän saamansapyhien kirjoitusten kohdat opettavat Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemisesta.Riittävän ajan kuluttua pyydä oppilaita kertomaan, mitä he ovat löytäneet.

113

Jeesuksen Kristuksen toinen tuleminen

Profetioita toisesta tulemisesta Mitä saamme tietää toisestatulemisesta

OL 49:6–7; JS–M 40

Jes. 40:5; Matt. 16:27

Jes. 52:10; OL 133:3

Sak. 13:6 [vuoden 1933 suomennos]; Sak. 14:4; OL45:48, 51–53

Jes. 63:2; Ilm. 19:11–13; OL 133:46–48

Ap. t. 1:9–11; 1. Tess. 4:16

1. Tess. 4:17; OL 88:96–98

Ilm. 16:20; OL 133:21–24

OL 5:19; 101:24–25; 133:41

2. Piet. 3:10; JS–M 46–48


• Kuinka Jeesuksen Kristuksen voima ja kirkkaus ilmenevät Hänen tulemisessaantutkimanne perusteella?

• Mitkä toista tulemista koskevat profetiat jäivät erityisesti mieleenne? Miksi?

(Huom. Ennen kuin jatkat oppiaihetta, voisit viitata uudestaan taulukkoon ja kysyäoppilailta, mitä arvoa on sillä, että tutkii pyhiä kirjoituksia tällä tavoin – etsimälläyhteyksiä, malleja ja teemoja.)

OL 1:12; 34:5–6; 39:20; 88:81–86, 92; 133:4–5, 10Profeetat valmistavat meitä Jeesuksen Kristuksen toista tulemista vartenLaita näkyville seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Sterling W. Sillin(1903–1994) seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Kristuksen toinen tuleminen [mainitaan] yli 1 500 kertaa Vanhassatestamentissa ja 300 kertaa Uudessa testamentissa. Jos Jumala piti tätä aihettaniin tärkeänä, Hän halusi varmaankin meidän tekevän jotakin asialle.” (SterlingW. Sill, julkaisussa Evankeliumin opit, oppilaan kirja, uskonto 430 ja 431, 2004,s. 100.)

• Miksi teidän mielestänne on merkittävää, että pyhissä kirjoituksissa on niinpaljon profetioita toisesta tulemisesta?

OPPIAIHE 25

114

Laita näkyville seuraavat pyhien kirjoitusten kohdat tai kirjoita ne taululle. Kehotaoppilaita vertailemaan itsekseen näitä kohtia ja panemaan merkille kaksi eri tapaa,joilla meidän tulee valmistautua toista tulemista varten.

OL 1:12; 88:92; 133:4–5, 10

OL 34:5–6; 39:20; 88:81–84

Riittävän ajan kuluttua keskustelkaa seuraavista kysymyksistä tai joistakin niistä:

• Kuinka esittäisitte yhdellä lauseella näiden pyhien kirjoitusten kohtienopettamat totuudet? (Pidä huoli, että oppilaat ilmaisevat jotakin seuraavankaltaista: Profetiat Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemisesta on annettu jamerkitty muistiin pyhiin kirjoituksiin, jotta me voisimme valmistautuaitse ja valmistaa muita sitä päivää varten.)

• Miksi meidän täytyy valmistaa muita ihmisiä eikä vain itseämme JeesuksenKristuksen toista tulemista varten?

• Millä tavoin voimme auttaa muita valmistautumaan Herran paluuseen?

• Kuinka arvelisitte sen, että autatte muita valmistautumaan toista tulemistavarten, olevan avuksi myös omassa valmistautumisessanne?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen,vanhin Dallin H. Oaksin seuraavat sanat:

”Vaikka olemmekin voimattomia muuttamaan toisen tulemisen tosiasiaa jakykenemättömiä tietämään sen tarkkaa ajankohtaa, me voimme jouduttaa omaavalmistautumistamme ja pyrkiä vaikuttamaan ympärillämme olevienvalmistautumiseen. – –

Entä jos Hänen tulemisensa päivä olisi huomenna? Jos tietäisimme kohtaavammeHerran huomenna – oman ennenaikaisen kuolemamme vuoksi tai Hänen

odottamattoman tulemisensa vuoksi – niin mitä me tekisimme tänään? Mitä metunnustaisimme? Mitä me lakkaisimme tekemästä? Millaista tiliä meidän pitäisi tehdä? Mitä meantaisimme anteeksi? Mistä me lausuisimme todistuksemme?

Jos me tekisimme nuo asiat silloin, miksemme tekisi niitä nyt? Miksi emme tavoittelisi rauhaanyt, kun rauhan kerran voi saada? Jos öljy on ehtymässä valmistautumisen lampustamme,alkakaamme heti täyttää sitä.” (”Valmistautuminen toista tulemista varten”, Liahona, toukokuu2004, s. 8–9.)

• Mitä ihminen voi tehdä jouduttaakseen omaa valmistautumistaan toistatulemista varten?

• Mitä vaaraa on siitä, että lykkäämme valmistautumistamme?

OPPIAIHE 25

115

Matt. 25:1–13Valmistautuminen Jeesuksen Kristuksen toista tulemista vartenSelitä oppilaille, että vain muutama päivä ennen Jeesuksen Kristuksen kuolemaaHänen opetuslapsensa kyselivät Hänen toista tulemistaan edeltävistä merkeistä (ks.Matt. 24:3; JS–M 4). Vapahtajan antama vastaus on luvuissa Matt. 24–25. Kehotamuutamaa oppilasta lukemaan vuorotellen ääneen Matt. 25:1–13 ja pyydä muitaluokan jäseniä seuraamaan mukana. Johda sitten oppilaiden keskusteluavertaukseen kymmenestä morsiusneidosta käyttäen seuraavia kysymyksiä jalainauksia tai joitakin niistä:

• Mikä noiden viiden morsiusneidon käytöksessä on mielestänne tyhmää?(Tyhmät morsiusneidot eivät tehneet sitä, mikä on välttämätöntävalmistauduttaessa Vapahtajan tulemista varten.) Kun pyrimme tunnollisestivalmistautumaan Vapahtajan tulemista varten tekemällä sitä minkä tiedämmeoikeaksi, saamme suuria siunauksia. Niihin kuuluu se, että olemme valmiitaliittymään Vapahtajan seuraan, kun Hän tulee.)

• Mitä merkittävää on ilmauksessa ”menkää häntä vastaan”? (Jae 6.) Miksi ettesaa vain jäädä kärsivällisesti odottamaan, että Hän tulisi luoksenne? (Ks. myösOL 133:5, 10, 14, 19.)

• Miksi viisaat morsiusneidot eivät pystyneet jakamaan omaa öljyään tyhmienmorsiusneitojen kanssa?

• Mitä tämä vertaus opettaa teille siitä, kuinka voitte valmistautua Vapahtajankohtaamiseen? (Vaikka oppilaat käyttävät ehkä eri sanoja, he saattavat ilmaistaseuraavankaltaisen periaatteen: Me voimme valmistautua JeesuksenKristuksen toista tulemista varten olemalla kuuliaisia Jumalan käskyille.Ks. myös OL 45:56–57.)

Täydennä keskustelua kahdentoista apostolin koorumin jäsenten, vanhin Dallin H.Oaksin ja vanhin David A. Bednarin seuraavilla sanoilla:

”Tästä vertauksesta [kymmenestä morsiusneidosta] Herra on sanonut: ’Ja sinäpäivänä, jolloin minä tulen kirkkaudessani, toteutuu se vertaus, jonka minäpuhuin kymmenestä morsiusneidosta’ (OL 45:56).

Tämä Matteuksen evankeliumin luvussa 25 annettu vertaus asettaa vastakkainviiden tyhmän ja viiden viisaan morsiusneidon tilanteen. Kaikki kymmenenkutsuttiin hääjuhlaan, mutta vain puolet heistä oli valmistautunut niin, että heillä

oli öljyä lampussaan, kun sulhanen tuli. Ne viisi, jotka olivat valmistautuneet, menivät häätaloon,ja ovi suljettiin. Ne viisi, jotka olivat lykänneet valmistautumistaan, tulivat myöhässä. Ovi olisuljettu, ja Herra kielsi heiltä pääsyn sanoen: ’Minä en tunne teitä’ [Matt. 25:12]. ’Valvokaa siis’,Vapahtaja sanoi lopuksi, ’sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä [jona Ihmisen Poika tulee]’ [Matt. 25:13, ks. englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös].

Tämän vertauksen sanoma on värisyttävä. Kymmenen morsiusneitoa edustavat ilmiselvästiKristuksen kirkon jäseniä, sillä heidät kaikki oli kutsuttu hääjuhlaan ja kaikki tiesivät, mitä heiltävaadittiin, jotta heidät päästettäisiin sisään sulhasen tullessa. Mutta vain puolet heistä olivalmiina, kun sulhanen tuli.” (Dallin H. Oaks, ”Valmistautuminen toista tulemista varten”,Liahona, toukokuu 2004, s. 8.)

OPPIAIHE 25

116

”Olivatko nuo viisi viisasta morsiusneitoa itsekkäitä ja haluttomia jakamaan vaiantoivatko he aivan oikein ymmärtää, ettei kääntymyksen öljyä voi lainata? Voikohengellistä voimaa, joka on tulosta vankkumattomasta kuuliaisuudesta käskyille,antaa toiselle ihmiselle? Voiko tietoa, joka on saatu uutteran pyhien kirjoitustentutkimisen ja pohtimisen kautta, välittää apua tarvitsevalle? Voiko rauhaa, jotaevankeliumi tuo uskolliselle myöhempien aikojen pyhälle, siirtää sellaiselle, joka

käy läpi vastoinkäymistä tai suurta haastetta? Selkeä vastaus jokaiseen näistä kysymyksistäon ei.

Kuten viisaat morsiusneidot asianmukaisesti tähdensivät, jokaisen meistä täytyy ostaaitsellemme. Nämä innoitetut naiset eivät kuvailleet liiketointa. Pikemminkin he tähdensiväthenkilökohtaista vastuutamme pitää todistuksen lamppumme palamassa ja hankkia runsasvarasto kääntymyksen öljyä. Tätä kallisarvoista öljyä hankitaan pisara kerrallaan – rivi rivinpäälle ja opetus opetuksen päälle (ks. 2. Nefi 28:30), kärsivällisesti ja sinnikkäästi. Tarjolla ei oleoikotietä; mikään viime hetken valmistautumisen puuska ei ole mahdollista.” (David A. Bednar,”Kääntyneet Herraan”, Liahona, marraskuu 2012, s. 109.)

• Miksi meidän täytyy valmistautua joutuin Kristuksen toiseen tulemiseen?

Voit halutessasi kirjoittaa taululle seuraavan vaillinaisen virkkeen ja pyytää oppilaitapohtimaan asiaa ja kirjoittamaan sitten muistiin, kuinka he täydentäisivät sen:

Jouduttaakseni valmistautumistani Kristuksen toista tulemista varten minä aion____________________.

Kannusta oppilaita miettimään, millä tavoin he voivat auttaa perhettään, ystäviä taimuita ihmisiä ymmärtämään, kuinka tärkeää on valmistautua Jeesuksen Kristuksenpaluuseen. Kannusta oppilaita lupaamaan Herralle, että he toimivat seninnoituksen mukaisesti, jota he saattavat saada.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 25:1–13; OL 133:3–19.

• Dallin H. Oaks, ”Valmistautuminen toista tulemista varten”, Liahona, toukokuu2004, s. 7–10.

OPPIAIHE 25

117

OPPIAIHE 26

Jeesus Kristus on hallitsevakuninkaiden Kuninkaana jatuomitseva maailman

JohdantoTuhatvuotisen valtakunnan aikana Jeesus Kristus ”onhallitseva kuninkaiden Kuninkaana ja vallitseva herrojenHerrana, ja Hänen edessään jokainen polvi on notkistuva jajokainen kieli on ylistävä Jumalaa ja palveleva Häntä.Jokainen meistä on seisova Hänen tuomittavanaan tekojensa

ja sydämensä halujen mukaan.” (”Elävä Kristus – apostolientodistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3.) Tämä oppiaiheauttaa oppilaita ymmärtämään, ettei heidän tarvitse odottaatuhatvuotiseen valtakuntaan asti nauttiakseen joistakin sensiunauksista.

Taustalukemista• Luku 45, ”Tuhatvuotinen valtakunta”, Evankeliumin periaatteet, 2009, s. 271–275.

• Luku 46, ”Viimeinen tuomio”, Evankeliumin periaatteet, 2009, s. 277–282.

• Mikäli saatavilla: Luku 37, ”Tuhatvuotinen valtakunta ja maan kirkastaminen”,Evankeliumin opit, oppilaan kirja, uskonto 430 ja 431, s. 103–105.

OpetusehdotuksiaOL 65:1–6Jeesus Kristus tulee hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päälläPyydä oppilaita luettelemaan paperilla asioita, joiden puolesta he rukoilevatsäännöllisesti. Pyydä muutamaa oppilasta kertomaan, mitä he ovat kirjoittaneet, joshe haluavat tehdä niin.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen luvun OL 65 johdanto. (Tämä luku onprofeetta Joseph Smithille annettu ilmoitus rukouksesta.) Selitä, että tässäilmoituksessa Herra kertoo meille, mitä meidän tulisi rukoilla etenkin silloin, kuntodistamme profetoitujen tapahtumien täyttyvän viimeisinä aikoina.

Pyydä kahta oppilasta lukemaan vuorotellen ääneen jakeet OL 65:1–2. Kehotaluokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Herra kuvaileeevankeliumin leviämistä. Kysy sen jälkeen:

• Kuinka laajalle Jeesuksen Kristuksen evankeliumi leviää? (Oppilaiden tulisihuomata seuraava oppi: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi leviää maanääriin. Kirjoita tämä oppi taululle.)

• Mikä on jakeen 2 mukaan kivi, joka irtosi vuoresta käden koskematta?

Kun oppilaat ovat vastanneet, lue presidentti Spencer W. Kimballin (1895–1985)seuraavat sanat:

118

”Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko – – on se taivaanJumalan pystyttämä valtakunta, jota ei milloinkaan kukisteta eikä syrjäytetä. – –Yhdeksännentoista vuosisadan alkupuolella hetki koitti – – [kun] kirkkoperustettiin. Pieni se oli, jäseniä oli vain kuusi, verrattaessa käden koskemattavuoresta irronneeseen kiveen, joka murskaisi muut kansakunnat ja vierisiedelleen ja täyttäisi koko maan. – – Tänä päivänä kivi vyöryy edelleen

täyttääkseen maailman.” (Ks. Spencer W. Kimball, ”Kivilohkare, joka irtautui ilman ihmiskädenvoimaa”, Valkeus, lokakuu 1976, s. 6–7.)

• Mitä teille merkitsee se, että kuulutte Jumalan valtakuntaan maan päällä?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 65:3–4. Pyydä toista oppilastalukemaan ääneen jakeet 5–6. Pyydä muita luokan jäseniä seuraamaan mukana japanemaan merkille Herran neuvot siitä, mitä meidän tulisi rukoilla. Keskustelkaasitten seuraavista kysymyksistä:

• Mitä meidän pitäisi näiden jakeiden mukaan rukoilla valmistautuessammetoiseen tulemiseen? (Kun oppilaat vastaavat tähän kysymykseen, voithalutessasi pyytää heitä vertaamaan jaetta 6 Isä meidän -rukouksen sanoihinkohdassa Matt. 6:10.)

• Mihin kahteen valtakuntaan jakeessa 6 viitataan ? (”Jumalan valtakuntaan”maan päällä [eli kirkkoon] sekä ”taivaan valtakuntaan”.)

• Mitä Herra on käskenyt ”Jumalan valtakuntaa” maan päällä tekemään? (Kunoppilaat vastaavat, tähdennä seuraavaa oppia: Jumalan valtakunta maanpäällä eli Jeesuksen Kristuksen kirkko leviää kautta maailman javalmistaa maan asukkaita Kristuksen tuhatvuotiseen hallintokauteen.)

(Huom. Voit halutessasi tähdentää, että tuhatvuotisen valtakunnan aikanaJeesuksella Kristuksella on poliittinen sekä kirkollinen toimivalta kaikkiallamaailmassa. [Mikäli saatavilla, ks. Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, uskonto324–325, 1986, s. 134–135].)

Jäljennä oheinen taulukko taululle tai anna se monisteena jokaiselleoppilaalle (älä kirjoita suluissa olevia sanoja).

Jeesus Kristus ja tuhatvuotinen valtakunta

Mitä Kristus tekeetuhatvuotisenvaltakunnan aikana?

Jes. 9:5–6; 33:22;Ilm. 11:15;1. Nefi 22:24

(Hän hallitsee Jumalan valtakuntaa maan päällä.Hän toimii tuomarina ja lainsäätäjänä ja pelastaameidät.)

Missä Kristus ontuhatvuotisenvaltakunnan aikana?

Sef. 3:15–17; OL29:11; 45:59

(Hän asuu maan päällä kansansa keskellä.)

OPPIAIHE 26

119

Jeesus Kristus ja tuhatvuotinen valtakunta

Kuinka Kristus hallitseetuhatvuotisenvaltakunnan aikana?

Ilm. 19:15; OL38:21–22

(Kristus on kuningas ja lainsäätäjä.)

Mitä vaikutuksiaKristuksen hallinnolla on?

Jes. 2:2–4; 1. Nefi22:25–28; 2. Nefi30:10–18

(Maan päällä vallitsee rauha, ykseys javanhurskaus. Saatanalla ei ole valtaa ihmistensydämiin.)

(Huom. Voit halutessasi selittää, että tämä toiminta havainnollistaa, kuinka tärkeääon tutkia pyhiä kirjoituksia myös aiheittain. Kun tutkimme pyhiä kirjoituksiaaiheittain, voimme huomata yksityiskohtia – kuten malleja ja teemoja – paljonselvemmin.)

Jaa luokka neljän oppilaan ryhmiin. Pyydä yhtä oppilasta jokaisesta ryhmästätutkimaan pyhien kirjoitusten viitteitä ja vastaamaan taulukon ensimmäisellä rivilläolevaan kysymykseen. Pyydä toista oppilasta ryhmästä tekemään samoin toisenrivin kohdalla jne. Neuvo oppilaita kiinnittämään erityistä huomiota niihinsanoihin ja ilmauksiin, joista on apua heidän vastatessaan saamiinsa kysymyksiin.Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät löytämänsä asiat. Riittävän ajan kuluttuapyydä oppilaita keskustelemaan oppimastaan ryhmänsä muiden jäsenten kanssa.

(Huom. Voit tutkia kohdan 1. Nefi 22:26 selityksiä julkaisusta Mormonin kirja,oppilaan kirja, uskonto 121–122, 2009, s. 48, jos se on saatavilla oppiaihettavalmistellessasi.)

Esitä sitten seuraavat kysymykset:

• Mitä odotatte keskustelunne perusteella eniten tuhatvuotisen valtakunnanajalta? (Kun oppilaat vastaavat, kirjoita taululle seuraava oppi: Tuhatvuotisenvaltakunnan aikana Vapahtaja hallitsee henkilökohtaisesti maan päällä.)

• Millä tavoin voimme antaa Vapahtajan hallita henkilökohtaisesti omassaelämässämme juuri nyt?

• Kuinka elämämme saattaisi muuttua, jos antaisimme Kristuksen hallitaelämässämme?

Lue ääneen presidentti Spencer W. Kimballin seuraavat sanat:

”Kun Saatana on sidottu yksittäisessä kodissa – kun Saatana on sidottuyksittäisessä elämässä – tuhatvuotinen valtakunta on jo alkanut siinä kodissa,siinä elämässä” (The Teachings of Spencer W. Kimball, toim. Edward L. Kimball,1982, s. 172).

Anna oppilaille aikaa pohtia, mitä he aikovat tehdä kutsuakseen Vapahtajaahallitsemaan henkilökohtaisesti elämässään ja perheessään.

OPPIAIHE 26

120

Joh. 5:22; Matt. 12:36–37; Ilm. 20:12–13; Moosia 4:30; OL 137:9Jeesus Kristus on meidän tuomarimmeLaita näkyville seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet tai kirjoita ne taululle:

Joh. 5:22

Matt. 12:36–37

Ilm. 20:12–13

Moosia 4:30

OL 137:9

Pyydä oppilaita kuvittelemaan, kuinka he vastaisivat jonkun ystävän esittäessäseuraavat kysymykset: ”Kuka on meidän tuomarimme tuomiopäivänä?” ja ”Milläperusteella meidät tuomitaan?” Anna oppilaille muutama minuutti aikaa tutkiataululla olevia pyhien kirjoitusten kohtia ja laatia vastaus tähän kysymykseen.Pyydä oppilaita muutaman minuutin kuluttua keskustelemaan vastauksistaanvierustoverinsa kanssa. Kysy sitten luokan jäseniltä:

• Mitä olette saaneet tietää tuomiopäivästä? (Oppilaiden tulisi tunnistaa seuraavaoppi: Meidän tuomarimme on Jeesus Kristus.)

• Minkä perusteella Vapahtaja tuomitsee meidät? (Vastauksiin tulisi sisältyäseuraava oppi: Vapahtaja tuomitsee meidät sanojemme, ajatustemme jatekojemme sekä sydämemme halujen mukaan.)

Lue ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Richard G. Scottinseuraavat sanat:

”Mestarimme eli täydellisen, synnittömän elämän ja oli siten vapaaoikeudenmukaisuuden vaatimuksista. Hän on täydellinen jokaiseltaominaisuudeltaan – mukaan lukien rakkaus, myötätunto, kärsivällisyys,kuuliaisuus, anteeksianto ja nöyryys. – –

Todistan, että käsittämättömän kärsimyksen ja tuskan kautta, määrättömällähinnalla, Vapahtaja ansaitsi oikeutensa olla meidän Lunastajamme,

Välittäjämme, viimeinen Tuomarimme.” (”Sovitus voi taata rauhanne ja onnenne”, Liahona,marraskuu 2006, s. 42.)

• Kuinka tieto siitä, että ”viimeinen Tuomarimme” on Jeesus Kristus, vaikuttaaajatuksiinne viimeisestä tuomiosta?

Kannusta oppilaita kirjoittamaan seuraava kysymys korttiin tai paperille jalaittamaan se näkyvälle paikalle: Kuinka annan Jeesuksen Kristuksen hallitaelämässäni tänä päivänä?

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 25:31–46.

OPPIAIHE 26

121

• Luku 45, ”Tuhatvuotinen valtakunta”, Evankeliumin periaatteet, 2009, s. 271–275.

• Luku 46, ”Viimeinen tuomio”, Evankeliumin periaatteet, 2009, s. 277–282.

OPPIAIHE 26

122

OPPIAIHE 27

Jeesus Kristus on maailmanvalo, elämä ja toivo

JohdantoJeesus Kristus ”on maailman [valo], elämä ja toivo” (ks.”Elävä Kristus – apostolien todistus”, Liahona, huhtikuu2000, s. 3). Tämä oppiaihe auttaa oppilaita ymmärtämään,

että kun he tulevat Kristuksen luokse, heidän toivonsaiankaikkisesta elämästä kasvaa ja he saavat enemmänlujuutta kestää elämän koettelemuksissa.

Taustalukemista• Dieter F. Uchtdorf, ”Jumalan valon antama toivo”, Liahona, toukokuu 2013,

s. 70, 75–77.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Toivon ääretön voima”, Liahona, marraskuu 2008, s. 21–24.

OpetusehdotuksiaJoh. 1:1–9; OL 88:6–13Jeesus Kristus on maailman valoLue ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F.Uchtdorfin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä etsimään kuulemastaankuvauksia sellaisista olosuhteista, jotka voisivat saada ihmisen tuntemaan, että hänon kuin pimeyden ympäröimä.

”Työhuoneessani on taulu, jota rakastan. Sen nimi on Ovi valaistumiseen. Senmaalasi eräs ystäväni, tanskalainen taiteilija Johan Benthin, joka oliKööpenhaminan ensimmäinen vaarnanjohtaja.

Taulussa näkyy pimeä huone, jonka avoimesta ovesta loistaa valo. Minusta onmielenkiintoista, ettei ovesta tuleva valo valaise koko huonetta – ainoastaanaivan oven edustan.

Minusta tämän taulun pimeys ja valo ovat vertaus elämästä. Olotilaamme kuolevaisina olentoinakuuluu se, että toisinaan tunnemme olevamme ikään kuin pimeyden ympäröimiä. Olemme ehkämenettäneet jonkun rakkaan, lapsi on saattanut joutua harhateille, olemme kenties saaneethuolestuttavan lääketieteellisen diagnoosin, meillä voi olla vaikeuksia saada työpaikka jakannamme epäilysten tai pelkojen taakkaa, tai ehkä tunnemme olevamme yksin tai ettei kukaanrakasta meitä.

Mutta vaikka meistä voi tuntua, että olemme hukassa nykyisten olosuhteidemme keskellä,Jumala lupaa meille valonsa antaman toivon – Hän lupaa valaista edessämme olevan tien janäyttää meille tien pois pimeydestä.” (”Jumalan valon antama toivo”, Liahona, toukokuu2013, s. 70.)

• Millaiset olosuhteet voivat saada ihmisen tuntemaan, että hän on pimeydenympäröimä?

123

• Mitä presidentti Uchtdorf sanoi Jumalan voivan tehdä, kun meistä tuntuu siltä?

Kun oppilaat vastaavat, selitä, että tässä oppiaiheessa keskitytään siihen, kuinkavoimme olosuhteistamme huolimatta saada valoa ja toivoa Jumalalta.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:1–5. Pyydä muita luokan jäseniäseuraamaan mukana ja panemaan merkille sanoja ja ilmauksia, joita Johanneskäyttää kuvaillessaan Vapahtajaa. Samalla kun oppilaat kertovat, mitä he ovatlöytäneet, kirjoita taululle seuraava oppi: Jeesus Kristus on maailman valo.

Auttaaksesi oppilaita ymmärtämään tämän opin syvällisemmin pyydä heitälukemaan itsekseen Joh. 1:6–9. Kysy sen jälkeen:

• Mitä nämä jakeet opettavat Jeesuksen Kristuksen tehtävästä maailman valona?

• Kuinka kohdat Joh. 12:46 ja OL 84:46 auttavat teitä ymmärtämään, miten Jeesusvoi olla maailman valo kaikille ihmisille?

Kerro oppilaille, että pyhissä kirjoituksissa valoa, ”joka valaisee jokaisen ihmisen”(Joh. 1:9) eli Kristuksen valoa ”sanotaan toisinaan Herran Hengeksi, JumalanHengeksi, Kristuksen Hengeksi ja elämän valoksi” (Lujana uskossa –evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 72). Kristuksen valoa kuvaillaan luvussa OL88.

Anna oppilaille tehtäväksi työskennellä pareittain. Pyydä heitä tutkimaan kohtaaOL 88:6–13 ja panemaan merkille, millä tavoin Jeesus Kristus on valon ja elämänlähde. Esitä riittävän ajan kuluttua seuraavat kysymykset:

• Kuinka Kristuksen valo vaikuttaa taivaallisen Isän koko luomakuntaan?

• Mitä näihin jakeisiin kirjoitetut totuudet kertovat siitä, miten Kristuksen valonvoima voi vaikuttaa ihmiseen?

• Miksi on hyödyllistä ymmärtää, että valo, joka hallitsee maailmankaikkeutta, on”sama valo, joka elävöittää teidän ymmärryksenne” (OL 88:11)?

Laita näkyville presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat ja pyydä yhtäoppilasta lukemaan ne ääneen:

”Jumalan valo on todellinen. Se on kaikkien ulottuvilla! Se antaa elämän kaikelle[ks. OL 88:11–13]. Sillä on voima lieventää syvimmänkin haavan kirvelyä. Se voiolla yksinäisen ja sairaan sielumme parantavaa balsamia. Se voi kylvääkirkkaamman toivon siemeniä toivottomuuden peltoon. Se voi valaistasyvimmätkin murheen laaksot. Se voi valaista edessämme olevan polun ja johtaameidät pimeimmän yön läpi uuteen aamunkoittoon ja sen tuomaan lupaukseen.

Tämä ’Jeesuksen Kristuksen – – Henki antaa valon jokaiselle ihmiselle, joka tulee maailmaan’ [OL84:45–46].” (”Jumalan valon antama toivo”, Liahona, toukokuu 2013, s. 75.)

Keskustelkaa luokassanne seuraavista kysymyksistä:

• Mitä siunauksia presidentti Uchtdorfin mukaan tulee valosta, jonka taivaan Isäantaa meille Jeesuksen Kristuksen välityksellä?

• Milloin olette saaneet kokea presidentti Uchtdorfin mainitsemia siunauksia?

OPPIAIHE 27

124

Kirjoita taululle seuraava vaillinainen lause:

Maailman valo antaa…

Kehota oppilaita lukemaan uudelleen OL 88:13 ja panemaan merkille ilmaus, jokatäydentää taululla olevan lauseen. Kysy:

• Kuinka Vapahtajan tehtävä maailman valona liittyy Hänen tehtäväänsämaailman elämänä?

• Millainen suhde valolla on elämään? (Voisit tähdentää sitä, että Jeesus on”maailman elämä, koska Hänen ylösnousemuksensa ja sovituksensa pelastavatmeidät sekä fyysiseltä että hengelliseltä kuolemalta” [Dallin H. Oaks,”Maailman valkeus ja elämä”, Valkeus, tammikuu 1988, s. 60].)

• Mitä seuraisi, jos Vapahtajan valo ja voima lakkaisivat vahvistamasta kaikkea?(Elämää ei enää olisi.)

Selitä, että pyhissä kirjoituksissa on esimerkkejä siitä, kuinka Jeesus onkirjaimellisesti maailman valo. Vapahtajan kuoltua vallitsi kolme päivää kestänytpimeys, mikä oli vertauskuva siitä, että maailman valo oli poistunut maailmasta (ks.3. Nefi 8:20–23). Toisaalta Vapahtajan syntymän myötä taivaalle oli ilmestynyt uusitähti ja suuria valoja, ja kolmen päivän ajan oli valoisaa (ks. Hel. 14:3–5; 3. Nefi1:15, 21).

Ps. 146:5 [etenkin vuoden 1933 suomennos]; Room. 5:3–5; 15:13; Et. 12:4,32; Moroni 7:3, 40–41Jeesus Kristus on maailman toivoSelitä oppilaille, että sanalla toivo voi olla useampia merkityksiä. JeesuksenKristuksen evankeliumin yhteydessä toivo on ”luvattujen vanhurskaudensiunausten luottavainen odotus ja kaipaus” (PKO, ”Toivo”; scriptures.lds.org/fi).Vapahtajaa kutsutaan toisinaan maailman toivoksi, koska luvatut vanhurskaudensiunaukset tulevat meille Hänen kauttaan (ks. ”Elävä Kristus – apostolien todistus”,Liahona, huhtikuu 2000, s. 3).

Laita näkyville seuraavat kysymykset ja pyhien kirjoitusten viitteet tai kirjoita netaululle:

Mihin todellinen toivo keskittyy? (Et. 12:4, 32; Moroni 7:3, 40–41)

Miten toivo vaikuttaa meihin tässä elämässä? (Ps. 146:5 [etenkin vuoden 1933suomennos]; Room. 5:3–5; 15:13)

Jaa luokka pieniin ryhmiin. Kehota ryhmiä tutkimaan kutakin pyhien kirjoitustenkohtaa, panemaan merkille tärkeitä sanoja ja ilmauksia toivosta sekäkeskustelemaan vastauksistaan annettuihin kysymyksiin. Riittävän ajan kuluttuapyydä ryhmiä muodostamaan yksi tai kaksi opin tai periaatteen sisältävää lausumaa

OPPIAIHE 27

125

yhteenvetona siitä, mitä he ovat oppineet toivoa koskevasta opista. Kehota ryhmiäkertomaan lausumansa luokalle. Pidä huoli, että oppilaat ymmärtävät, että toivoon varmuutta siitä, että Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta janoudattamalla käskyjä me saamme Jumalan lupaamat siunaukset kuteniankaikkisen elämän. Mikäli aikaa jää, voisitte keskustella seuraavistakysymyksistä:

• Mitä arvelette ilmauksen ”voi varmasti toivoa parempaa maailmaa” (Et. 12:4)tarkoittavan? (Tämä ilmaus tarkoittaa, että vanhurskas ihminen voi saadahengellistä varmuutta tai luottamusta siihen, että hän saa iankaikkisen elämän.Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat tämän määritelmän pyhienkirjoitustensa marginaaliin kohdan Et. 12:4 viereen.)

• Millä tavalla toivo, niin kuin se näissä jakeissa on kuvattu, voi olla ”ihmistensieluille ankkurina” ja auttaa tekemään meistä ”varmoja ja lujia”, mikä saameidät alati tekemään runsaasti hyviä tekoja? (Et. 12:4.)

Laita näkyville seuraavat sanat ja pyydä yhtä oppilasta lukemaan ne ääneen:

”Kun meillä on toivoa, me luotamme Jumalan lupauksiin. Meillä on hiljainen varmuus siitä, ettäjos me teemme ’vanhurskaita tekoja’, me saamme palkkamme, ’nimittäin rauhan tässämaailmassa ja iankaikkisen elämän tulevassa maailmassa’ (OL 59:23). Mormon opetti, ettäsellainen toivo tulee ainoastaan Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta [ks. Moroni 7:41].”(Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 174.)

• Kuinka meidän uskomme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa onolennainen osa sitä, että voimme tuntea todellista toivoa? Kuinka tämä auttaateitä ymmärtämään, miksi Jeesus Kristus on maailman toivo? (Kun toivommeon Jeesuksessa Kristuksessa, voimme nähdä kuolevaisuuden vaivojen jamurheiden yli ja keskittyä Hänen sovituksensa ansiosta saatavilla oleviinsiunauksiin kuten ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään.)

• Mitä voisitte tehdä osoittaaksenne suurempaa toivoa elämässänne?

Pyhän Hengen niin kehottaessa voisit pyytää oppilaita kertomaan tilanteesta,jolloin heidän toivonsa Jeesuksen Kristuksen suomasta ylösnousemuksesta jaiankaikkisesta elämästä on ollut siunauksena heille tai muille ihmisille.

Oppilaan lukutehtävät• Ps. 146:5 [etenkin vuoden 1933 suomennos]; Joh. 8:12; Room. 5:3–5; 15:13;

1. Piet. 1:3; Et. 12:4, 32; Moroni 7:3, 40–41; OL 88:6–13; 138:14.

• Dieter F. Uchtdorf, ”Jumalan valon antama toivo”, Liahona, toukokuu 2013,s. 70, 75–77.

OPPIAIHE 27

126

OPPIAIHE 28

Henkilökohtainen todistusJeesuksesta Kristuksesta

JohdantoEnsimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolinkoorumi ovat julistaneet: ”Hänen asianmukaisesti asetettuinaapostoleinaan me todistamme, että Jeesus on elävä Kristus,Jumalan kuolematon Poika” (”Elävä Kristus – apostolientodistus”, Liahona, huhtikuu 2000, s. 3). Koko tämän kurssin

ajan olemme tutkineet Jeesuksen Kristuksen iankaikkistapalvelutehtävää ja profeettojen todistuksia Hänestä. Kunsaamme Pyhän Hengen kautta henkilökohtaisen todistuksen,että Jeesus on elävä Kristus, me olemme valmiita kertomaanmuille ihmisille oman todistuksemme Vapahtajasta.

Taustalukemista• D. Todd Christofferson, ”Kristuksen todistajaksi tuleminen”, Liahona, maaliskuu

2008, s. 58–63.

Opetusehdotuksia2. Nefi 25:26; Moosia 18:8–11Olemme Jumalan todistajinaKysy oppilailta, onko kukaan heistä ollut koskaan tilanteessa, jossa hän oli ainoakirkon jäsen tai ainoa henkilö, joka halusi edustaa kirkon mittapuita. Kehota heitävastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

• Miltä teistä tuntui, kun toimitte siinä tilanteessa Jeesuksen Kristuksenseuraajana?

• Mitä merkityksellisiä tai haastavia asioita kokemukseenne liittyi?

Muistuta oppilaita Mormonin kirjan kertomuksesta, jossa Alma koki kääntymyksenprofeetta Abinadin opetusten ansiosta. Kääntymyksensä jälkeen Almakin alkoisaarnata evankeliumia. Luvusta Moosia 18 voimme lukea hänen opetuksiaankasteenliitosta. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moosia 18:8–11. Kehotamuita oppilaita seuraamaan mukana ja panemaan merkille asenteita ja tekoja, jotkaosoittavat henkilön olevan valmis tekemään kasteenliiton ja pitämään sen. Kunoppilaat vastaavat, kiinnitä heidän huomionsa jakeen 9 ilmaukseen ”olemaanJumalan todistajina kaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla”. Kysy sen jälkeen:

• Mitä tarkoittaa se, että on Isän Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen todistajana”kaikkina aikoina ja kaikessa ja kaikkialla” (Moosia 18:9)?


127

”Apostolit on kutsuttu ja asetettu olemaan Kristuksen nimen erityisiä todistajiakaikessa maailmassa (ks. OL 107:23), mutta velvollisuus todistaa Kristuksestaaina ja kaikkialla soveltuu jokaiseen kirkon jäseneen, joka on saanut PyhänHengen todistuksen” (”Kristuksen todistajat”, Valkeus, tammikuu1991, s. 28–29).

• Kenellä on vanhin Oaksin mukaan velvollisuus todistaa JeesuksestaKristuksesta? (Pidä huoli, että oppilaat huomaavat seuraavan totuuden: Kaikkikirkon jäsenet ovat tehneet liiton olla taivaallisen Isän ja JeesuksenKristuksen todistajina.)

• Millä muilla tavoilla voimme olla Kristuksen todistajina kuin kertomallasanallisesti uskonkäsityksistämme ja todistuksestamme? (Auttaaksesi oppilaitavastaamaan tähän kysymykseen voisit kehottaa heitä tutkimaan kohtia Matt.5:14–16 ja 3. Nefi 18:24.)


”Palvelutyönsä aikana läntisellä pallonpuoliskolla Vapahtaja antoi tämän käskyn:’Pitäkää valonne korkealla, jotta se loistaisi maailmalle. Katso, minä olen valo,joka teidän on pidettävä korkealla – se, mitä te olette nähneet minun tekevän.’(3. Nefi 18:24.) Ihmisten pitäisi kyetä näkemään meissä jotakin JeesuksestaKristuksesta. Se, miten toimimme, puhumme, pukeudumme ja jopa ajattelemme,ilmentää Häntä ja Hänen teitään.” (”Kristuksen todistajaksi tuleminen”, Liahona,

maaliskuu 2008, s. 60.)

• Kuinka olette nähneet muiden toimivan, puhuvan tai pukeutuvan niin, että seilmentää heidän uskoaan Jeesukseen Kristukseen?

• Kuinka neuvoisitte jotakuta voittamaan haluttomuutensa tai pelkonsa ollaJeesuksen Kristuksen todistajana?

Kirjoita taululle seuraavat ilmaukset:

Puhukaa Kristuksesta

Riemuitkaa Kristuksessa

Saarnatkaa Kristuksesta

Profetoikaa Kristuksesta

Kirjoittakaa Kristuksesta

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 2. Nefi 25:26 ja pyydä heitä selittämään,kuinka joku saattaisi esittää todistuksensa Jeesuksesta Kristuksesta taululla

OPPIAIHE 28

128

mainituilla tavoilla. Ohjaa keskustelua luokassa lukemalla tarvittaessa vanhinD. Todd Christoffersonin seuraavat sanat:

”Nefin ilmaisu ’me puhumme Kristuksesta’ [2. Nefi 25:26] antaa olettaa,ettemme ole haluttomia puhumaan Vapahtajaa koskevista tunteistammekeskusteluissa ja epävirallisissa tilanteissa. Usein ne ovat kahdenkeskisiätilanteita, joissa voimme avoimesti ja ystävällisesti keskustella siitä, kuka Hän onja mitä Hän teki ja opetti, rohkaisten muitakin rakastamaan jaseuraamaan Häntä.

’Me riemuitsemme Kristuksessa’ antaa ymmärtää, että me elämme yleensä onnellisen oloisina,mikä kuvastaa uskoamme Kristukseen. Me tiedämme, että ’hänen armonsa riittää’ meillelunastamaan meidät kuolemasta ja synnistä ja tulemaan täydellisiksi Hänessä (ks. Moroni10:32–33). Vaikka kohtaammekin pettymyksiä ja jopa murhenäytelmiä, me tiedämme, ettäHänen ansiostaan iankaikkinen onnemme on turvattu. Kun uskomme Jeesukseen Kristukseenloistaa meistä, me osoitamme muille, jotka ovat ’työn ja kuormien uuvuttamat’, kuinka voi löytäälevon Hänessä (ks. Matt. 11:28–30).

’Me saarnaamme Kristuksesta’ viittaa varmasti kokoaikaiseen ja jäsenlähetystyöhön, muttasiihen sisältyy myös se, mitä me teemme jumalanpalveluksissa, pyhäkoululuokissa ja vastaavissatilanteissa, joissa Hän on tutkimisemme ja opetuksemme aiheena. Osallistumisemme sekäopettajina että oppilaina on omalta osaltaan sitä, että todistamme Hänestä. – –

’Me profetoimme Kristuksesta’ tarkoittaa, että ilmaisemme todistuksemme Hänestä Hengenvoimalla (ks. 1. Kor. 12:3). ’Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki’ (Ilm. 19:10). Kuten ne,jotka muinoin profetoivat Hänen ensimmäisestä tulemisestaan, mekin vahvistamme sanoin jateoin profetiat Hänen toisesta tulemisestaan. – –

’Ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti’ muistuttaa, että on viisasta tehdä pysyväaikakirja todistuksestamme Kristuksesta. Ymmärrämme, että lausumamme todistukset ’onkirjoitettu muistiin taivaassa enkelien nähtäväksi; ja he riemuitsevat [meistä]’ (OL 62:3). Omatjälkeläisemme ja muut saattavat etsiä käsiinsä todistuksiamme Kristuksesta ja iloita niistä, [koskane on] kirjoitettu tai tallennettu heidän hyväkseen.” (”Kristuksen todistajaksi tuleminen”,Liahona, maaliskuu 2008, s. 62–63.)

Kun päätät oppiaiheen tämän osion, kannusta oppilaita pohtimaan yhtä taulullaolevista asioista. Kehota heitä asettamaan itselleen tavoite koskien sitä, mitä heaikovat tehdä tullakseen voimallisemmiksi Kristuksen todistajiksi.

Todistamme Jeesuksesta KristuksestaPyydä oppilaita muistelemaan kurssin aikana oppimaansa ja mainitsemaanJeesuksen Kristuksen eri rooleja sekä Häneen liittyviä aiheita, joista on keskusteltuluokassa. Tee yhteenveto oppilaiden vastauksista taululle. (Mahdollisia rooleja:Puolustaja, Vapahtaja, Sovittaja, Esikoinen, Ainosyntyinen, Jehova, Messias, Luoja.Mahdollisia aiheita: Jeesuksen Kristuksen keskeinen asema Jumalansuunnitelmassa, Hänen kuolevaisuutta edeltänyt palvelutehtävänsä, sentodellisuus, että Hän elää, Hänen kuoleman jälkeinen palvelutehtävänsä, toinentuleminen, Hänen tuhatvuotinen hallintokautensa, Hänen evankeliuminsapalauttaminen, Hänen johtajuutensa kirkossa sekä se, kuinka Hän on maailmanvalo ja elämä.)

Lataa ja näytä videotallenne presidentti Gordon B. Hinckleyn (1910–2008)seuraavasta lausunnosta, jossa hän lausui todistuksensa Jeesuksesta

OPPIAIHE 28

129

Kristuksesta. Jos videota ei ole saatavissa omalla kielellänne, pyydä yhtä oppilastalukemaan lausunto ääneen.

”Jeesus on ystäväni. Kukaan muu ei ole antanut minulle niin paljon. ’Suurempaarakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta’(Joh. 15:13). Hän antoi henkensä minun puolestani. Hän avasi tien iankaikkiseenelämään. Vain Jumala voi tehdä sen. Toivon, että olen kelvollinen olemaan Hänenystävänsä.

Hän on minun esikuvani. Hänen tapansa elää, Hänen ehdottoman epäitsekäskäyttäytymisensä, Hänen ojentautumisensa hätää kärsivien puoleen, Hänen lopullinenuhrauksensa, kaikki ovat esimerkkinä minulle. – –

Hän on minun opettajani. Kukaan ei ole koskaan puhunut niin ihmeellisin sanoin – –.

Hän on minun parantajani. Tunnen syvää kunnioitusta Hänen suurenmoisia ihmetekojaankohtaan. – –

Hän on minun johtajani. Minulle on kunnia olla yksi siinä pitkässä ketjussa ihmisiä, jotkarakastavat Häntä ja jotka ovat seuranneet Häntä Hänen syntymänsä jälkeisten kahdenvuosituhannen aikana. – –

Hän on minun Vapahtajani ja Lunastajani. Antaessaan henkensä, tuskissaan ja sanoinkuvaamattomasti kärsien, Hän ojentautui kohottaakseen minut ja jokaisen meistä sekä kaikkiJumalan pojat ja tyttäret kuolemaa seuraavasta iankaikkisen pimeyden syöveristä. – –Kiitollisuudellani ei ole rajoja. Kiitoksellani Herralleni ei ole loppua.

Hän on minun Jumalani ja Kuninkaani. Iankaikkisesta iankaikkiseen Hän tulee hallitsemaan jajohtamaan kuninkaiden Kuninkaana ja herrojen Herrana. Hänen herruudellaan ei tule olemaanloppua. Hänen kirkkaudellaan ei tule olemaan yötä.” (Ks. ”Todistukseni”, Liahona, heinäkuu2000, s. 85.)

Esitä oppilaille seuraavanlainen tilanne: Jos joku kysyisi teiltä, mitä te uskotteJeesuksesta Kristuksesta, niin mitä kolmea tai neljää asiaa haluaisitte enitentähdentää? Anna oppilaille aikaa kirjoittaa ajatuksiaan muistiin. Kehota heitä senjälkeen jakautumaan pareihin ja kertomaan vastauksensa toinen toiselleen.Kannusta heitä keskustelemaan siitä, miksi he päätyivät valintoihinsa, ja kertomaanmahdollisista kokemuksistaan, jotka ovat vahvistaneet heidän ymmärrystäänVapahtajasta ja heidän rakkauttaan Häntä kohtaan. Riittävän ajan kuluttua kysyoppilailta, haluaisiko joku lausua todistuksensa Jeesuksesta Kristuksesta muilleluokan jäsenille.

Päätä lausumalla oma todistuksesi elävän Kristuksen iankaikkisesta palvelutyöstä.Voit halutessasi ilmaista kiitollisuutesi niistä monista tärkeistä tehtävistä, jotkaHerra Jeesus Kristus on täyttänyt kautta aikojen. Anna sen jälkeen oppilailleseuraava haaste: Kun päätätte tämän oppikurssin, pohtikaa, ketkä tuntemannehenkilöt voisivat vahvistua kuullessaan teidän todistuksenne Vapahtajasta.Päättäkää tulevalla viikolla ja myöhemminkin, keihin aiotte vaikuttaa ja kuinkakerrotte todistuksenne.

Oppilaan lukutehtävät• Matt. 5:14–16; 2. Nefi 25:26; Moosia 18:8–11; 3. Nefi 18:24.

OPPIAIHE 28

130

• D. Todd Christofferson, ”Kristuksen todistajaksi tuleminen”, Liahona, maaliskuu2008, s. 58–63.

OPPIAIHE 28

131

Monisteista

Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, opettajan kirja · ”Viettäessämme juhlaa Jeesuksen...

Documents

Transcript of Jeesus Kristus ja ikuinen evankeliumi, opettajan kirja · ”Viettäessämme juhlaa Jeesuksen...