Jarmo Puputti ja Wilhelm Liljeqvist - Baltic blend

BALTIC BLENDRaisioagro | Jarmo Puputti | 14.6.2016

@JarmoPuputti

03.05.23BALTIC BLEND

MAA VESI

PYYNTI Metsästyssaaliilla olematon merkitys

Kalansaaliit eivät voi kasvaa

VILJELY Viljelykelpoinen maa on jo käytössä Tilaa kasvuun

Lähde: Luke

WWF Living Blue Planet -raportti 2015: ”Maailman kalakannat ovat puoliintuneet 40 vuodessa”.

Maailma tarvitsee ruokaaTAUSTAA


Itämeressä riittää rehuraaka-ainetta▸ Itämeren elinvoimaiset silakka-

ja kilohailikannat on todettu kestäviksi*

▸ Saalis v. 2014 oli noin 142 milj. kiloa, josta 80 milj. kiloa käytettiin turkiseläinten rehuksi ja vain noin 4 milj. kiloa suomalaisten ravinnoksi

▸ Kalanrehun raaka-aineena silakka jalostuu kirjoloheksi

*) Luonnonvarakeskus 2015

TAUSTAA


Suurin osa syömästämme kalasta tulee ulkomailtaKotimaisen kalankasvatuksen lisääminen vähentäisi kalan kauppataseen 336 miljoonan euron alijäämää (vuosi 2015).

TAUSTAA

Lähde: Luke, Kalan ulkomaankauppa 2015

Baltic BlendItämerirehu



Uusi kalanrehu-innovaatio kierrättää Itämeren ravinteita

TARINA – BALTIC BLEND


Haaste, nykytilaKasvatettavien kalojen rehu sisältää tietyn määrän kalajauhoa ja -öljyä. Tähän asti suomalaistenkin kalojen rehuissa on käytetty raaka-aineena maailman valtamerikaloista valmistettua kalajauhoa ja -öljyä. Meidän vesiimme on siis tuotu raaka-aineiden mukana ulkopuolista fosforia ja typpeä.



Vedenkirkas ratkaisuRaisioaquan Baltic Blend -rehuinnovaation idea on kirkas: Rehujen raaka-aineina käytetään Itämeren kaloista tehtyä kalajauhoa ja -öljyä. Kun Itämeren alueella kasvatettavia kaloja ruokitaan tällä rehulla, ravinteet kiertävät eikä niitä tule lähimereemme sen ulkopuolelta.

Jokainen Baltic Blend -lähirehulla kasvatettu kalakilo jopa vähentää Itämereen päätyvää fosforikuormaa.



Kaikki hyötyvätKestävästi kasvatetusta, ympäristölle ystävällisemmästä, laadukkaasta kotimaisesta kalasta hyötyy koko kalan arvoketju aina kalastajasta kuluttajaan asti.



Itämerirehu toteutuu 2016”Meillä on mahdollisuus syödä Itämeri parempaan kuntoon”

Itämeren tila paranee kala kerrallaan

Fosforia palautuu mereen vähemmän kuin pyydetyn kalan mukana

on nostettu

Silakkaa/kilohailiapyydystetäänItämerestä ja lähialueilta

Silakasta ja kilohailista

tehdään kalajauhoa

ja -öljyä

Ruokakaloja kasvatetaan ravinnoksi

Kuluttajille tuoretta kalaa

Raisioaqua valmistaa rehuja

Fosforia ja typpeä poistuu kasvatetun

kalan mukana

Fosforia ja typpeä poistuu merestä

Silakka syöeläinplanktonia

Eläinplankton syö kasviplanktonia

Kasviplanktonsitoo kasvatuksen

vapauttamaa fosforia

Ab Salmonfarm Oy:n kalajauhotehdasKasnäsissa


Kasvatettavan kalan ravinto sisältää tietyn määrän kalajauhoa ja -öljyä

Kalajauhon ja -öljyn raaka-aine kalastetaan maailman valtameriltä

ENNEN

Kalajauhon ja -öljyn raaka-aine kalastetaan Itämerestä

NYT (BALTIC BLEND)

Kuljetusmatkat ovat pitkät

Kuljetusmatkat ovat lyhyet


Suurin osa kalankasvatuksen myötä mereen vapautuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta tulee ulkomaisen kalajauhon myötä Itämeren ulkopuolelta.

ENNENItämerestä nostetaan kalajauhon valmistukseen käytettävän silakan muodossa saman verran tai jopa enemmän fosforia kuin kalankasvatus synnyttää.

NYT (BALTIC BLEND)


Itämeren fosfori- ja typpikuormitusKalankasvatus Suomessa 13 000 tn/vuosi (13 milj. kg)

ENNEN

Fosfori 60 000 kgTyppi 507 000 kg

NYT (BALTIC BLEND)

Fosfori -15 600 kgTyppi 130 000 kg

ERO/VUOSIFosfori -75 000 kgTyppi -377 000 kg

Kalankasvatuksen lisääminen lisäisi ulkopuolelta tulevaa ravinnekuormitusta.

Kalankasvatuksen lisääminen ei kuormita lisää vaan jopa vähentää fosforikuormitusta.


Ravinnetaselaskennassa käytettyjen muuttujien

arvotKalankasvatuksen fosforikuormitus 4,6 kg/tn lisäkasvua

Kalankasvatuksen typpikuormitus 39 kg/tn lisäkasvua

Silakan mukana poistuu typpeä25 kg/tn saalista

Silakan mukana poistuu fosforia 5 kg/tn saalista

Rehukerroin 1,16 rehua kalakiloa kohti

Kalajauhon osuus 20 % kalarehusta

Silakasta kalajauhoa 20 % kalasta

Lähde: Itämerirehua kotimaisista kalavirroista, Luke 2015


+ Itämeren silakan ja kilohailin hyödyntäminen kalanrehun raaka-aineena

+ Itämeren ravinteiden kierrättäminen

Ympäristölle ystävällisempi kalanrehu


Kestävän vesiviljelyn etuja▸ Kalastus on tehokas ja edullinen keino poistaa merestä sinne joutuneita

ravinteita▸ Vesiviljely on parhaimmillaan ekologinen ja tehokas tapa tuottaa

eläinproteiinia▸ Baltic Blend -lähirehuinnovaatio mahdollistaa elinkeinon kasvun▸ Kalastus, rehuteollisuus ja kalankasvatus työllistävät yhä useampia▸ Kalaomavaraisuutemme paranee, kalan kauppatase tasapainoisemmaksi▸ Lähellä kasvatettu kotimainen kala maistuu hyvältä ja on terveellistä

YHTEENVETO

SINULLEEPA- ja DHA-rasvahapot ovat oikealla tasollaKirjolohi on hyvä D-vitamiinin lähdeTuoretta, suomalaisten kasvattamaa kalaa

YMPÄRISTÖLLERuokinnassa kalaöljy on korvattu suureksi osaksi rypsiöljyllä

Benella Kirjolohen ruokinnassa käytettävä rehu alentaa tutkitusti kalanviljelyn vesistöjen fosforikuormitusta

Benella-kalojen ruokinnassa käytettävä Baltic Blend -rehu kierrättää Itämeren ravinteita

Kotimainen kasvatettu kirjolohi on WWF:n suositeltavien kalojen vihreällä listalla

BENELLA KIRJOLOHEN EDUT


Baltic Blend -innovaation kotimaiset tekijät ▸ Raisioagro Oy / Raisioaqua

▸ Ab Salmonfarm Oy

BALTIC BLENDSalmonfarm | Wilhelm Liljeqvist | 14.6.2016


KASNÄS – SALMONFARMPerheyritys niemen kärjessä Kemiönsaaren Kasnäsissa

▸Kalankasvattaja vuodesta 1983

▸Kalanjalostustehdas 1989

▸Kahvila, vierasvenesatama ja kyläkauppa 1995

▸Kasnäsin hotelli vuonna 2000

▸Kasnäsin kylpylä vuonna 2005

▸Salmonfarmin kalajauhotehdas käynnistyi 2016

▸Liikevaihto vuonna 2015 17,5 milj. euroa


KALAJAUHOTEHDASItämeren raaka-ainetta hyödyntävä uusi ja moderni tehdas

▸Investointi 7,5 milj. euroa

▸Tuotantokapasiteetti 6-8 tuhatta tonnia vuodessa

▸Itämeren silakkaa ja kilohailia tarvitaan 30-40 milj. kg

▸Työllistää 15-20 henkilöä


KIITOSRAISIOAGRO JA SALMONFARM

Jarmo Puputti ja Wilhelm Liljeqvist - Baltic blend

Environment

Transcript of Jarmo Puputti ja Wilhelm Liljeqvist - Baltic blend