Oulun SOTEa kuvaava rekisteriaineisto ja sen mahdollisuudet - esimerkkejä

Jani Miettinen

Tutkija, Kela

01.12.2015

Minkälaisesta aineistosta on kysymys?

• Aineistot koostuvat yksityisen, julkisen ja työterveyshuollon tapahtumista sekä Kelan etuuksista Oulussa vuonna 2013.

• Kyseessä on kokonaisaineisto kaikista oululaisista vuodelta 2013. Virallinen väkiluku vuonna 2013 oli 193 798 asukasta.

• Pystytään tarkastelemaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa eri sektoreiden kesken.

2

Miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä?

• Vuonna 2013 Oulun kaupunki

yhdistyi Haukiputaan, Kiimingin,

Oulun-Salon ja Yli-Iin kuntien kanssa

uudeksi Oulun kaupungiksi.

• Oulu on noin 200 000 asukkaan

yliopistosairaalakaupunki.

• Millainen on Oulun väestörakenne?

3

Oulun väestö on nuorempaa Suomen väestöön verrattuna

1,50 %

1,00 %

0,50 %

0,00%

0,50 %

1,00 %

1,50 %

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100-

Suomi (Naiset)

Suomi (Miehet)

Oulu

Uusimaa

Tampere

Oulussa on työttömyyttä enemmän

9,4 7,6

15,69,7

15,211,3

48,3 4842,9

48,3

41,2 42,2

0

10

20

30

40

50

60

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Kokomaa

%

Työttömät ja työlliset 2013

Työttömät %työvoimasta

Työlliset %väestöstä

Oululaisilla hieman keskimääräistä vähemmän julkisia ja yksityisiä lääkärikäyntejä

TÄYTTÖ

RUUT

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Kokomaa

Toimialarakenne 2012

Muu palvelusektori

Kauppa, kuljetus,ravintola, majoitus

Sote, koulutus, sosvak,julk.hall.

Rakentaminen, huoltoyms.

Teollisuus

Maatalous, metsätalousja kalatalous

Oulun toimialarakenne kuin Tampereella

7 Lähde: Sotkanet

8

Aineistot mahdollistavat luoda uutta tietoa mm.

• Kuinka paljon on päällekkäiskäyttöä eri sektoreiden

välillä?

• Kuinka paljon on ns. suurkuluttajia? Onko heidän

palveluja mahdollista tehostaa?

• Eroavatko lääkemääräykset yksityisellä ja julkisella

puolella?

• Millä tavoin hoitopolut toimivat?

Parempi kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisestä, toimivuudesta ja synergisyydestä.

Esimerkkejä

9

1) Sairauspäivärahakausien pituudet tietyissä toimenpiteissä

2) Kelan korvaamien matkojen käyttö VPL-henkilöillä

16%

7%

74%

2%

Sairauspäivärahakausien pituudet tietyissä toimenpiteissä

• Tarkasteltiin julkisella puolella tiettyjä leikkaustoimenpiteistä,

ja niistä johtuvien sairauspäivärahakausien pituuksia.

10

Lonkkaleikkaus

Aorttatekoläpän

asennus

Sepelvaltimon

ohitusleikkaus

Sepelvaltimon

suonensisäinen

laajennus stentillä

Toimepidekoodi NFB30, -40, -50 ja -

60 FMD00, FMD10 FNA01 FN1YT

Operoituja

henkilöitä 216 28 24 184

Eläkettä* sai 82% 89% 79% 77%

Sairauspäivä-

rahaa sai 23% 14% 25% 16%

* saanut kansan-, työ-, virka-, yrittäjä- tai takuueläkettä vuonna 2013.

11

Kuinka moni leikatuista sai sairauspäivärahaa?

16%

7%

74%

2%

Lonkkaleikkaus (n=216)

Sai sairauspäivärahaaSai sairauspäivärahaa ja eläkettäSai eläkettä, ei sairauspäivärahaaEi eläkettä eikä sairauspäivärahaa

15%

4%

81%

Aorttatekoläpän asennus ja sepelvaltimon

ohitusleikkaus (n=52)

15%

1%

76%

8%

Sepelvaltimon suonensisäinen laajennus

stentillä (n=184)

11

Henkilöt, jotka saivat sairauspäivärahaa

Kelan korvaamien matkojen käyttö VPL-henkilöillä

• Tutkimuksessa tarkasteltiin Kela-matkojen käyttöä

henkilöillä, joilla on vammaispalvelulain (VPL)

mukainen kuljetuspalvelupäätös.

• Kunnan tarjoamat VPL-matkat on tarkoitettu

opiskeluun, työskentelyyn ja virkistykseen. Kela-

matkat on tarkoitettu terveyskeskuskäynteihin sekä

kuntoutukseen.

• VPL-henkilöitä oli Oulussa 3220. Lähes kahdella

kolmesta VPL-henkilöllä oli Kelan korvaamia matkoja

kun kaikista Oululaisista niitä oli vain 7 %:lla.

13

14

* VPL-kuljetuspalvelupäätös voimassa koko vuoden 2013.

** Ei-akuutteja matkoja (ambulanssi ja helikopteri) tai yöpymiskorvauksia.

Kelan matkakorvausten saajat Oulussa (N=16 100)

15

VPL-henkilöt tekevät lähes puolet Kela-matkoista

• Nykyisin matkoja ei voida yhdistellä, koska ne

tilataan eri keskuksista. Tällöin henkilö joutuu

tekemään kaksi erillistä matkaa terveyskeskukseen

ja omiin asiointikäynteihin.

• Matkakulut kasvavat

• Syntyy turhia matkoja

Kela- ja VPL-matkat saman tilausjärjestelmän alle?

Käynnissä kokeilu, jossa VPL- ja Kela-matkat yhdistetään

saman tilauskaton alle.

Yhteenveto

• Aineistot tarjoavat monipuolisen hiekkalaatikon

tutkijoille tarkastella terveydenhuollon toimintaa.

• Ongelmina on aineistojen laajuus, tietosisällön

kartoittaminen ja erilaiset formaatit.

• Tuloksia yleistettäessä on otettava huomioon Oulun

väestörakenne. Tampereen väestörakenne on

lähimpänä Oulua.

• Lopuksi tiedoksi käynnistettyjä tutkimuksia liittyen

Oulu-aineistoon …

16

Tutkimuksia

17

• Terveydenhuollon sektoreiden päällekkäiskäyttö (Jenni Blomgren ja Lauri Virta)

• Lääkkeiden määrääminen terveydenhuollon eri sektoreilla (Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Jaana Martikainen, Timo Maljanen ja Lauri Virta)

• Sairauspäivärahakaudet ennen ja jälkeen leikkauksen (Jani Miettinen ja Lauri Virta)

• Yksityisten ja julkisten palvelujen käyttö sekä kustannukset (Lauri Virta, Hennamari Mikkola, NHG, Oulun kaupunki)

• Nuoren kuntoutusrahan saaneiden muiden etuuksien ja palveluiden käyttö (Karoliina Koskenvuo)

• Kelan kuntoutuspsykoterapian ja Oulun terveydenhuollon järjestämän psykoterapian saajat Oulussa 2013 (Annamari Tuulio-Henriksson, Pekka Heino ja Tuula Toikka)

• Toimeentuloasiakkaiden palvelujen käyttö (Elina Ahola)

• VPL-henkilöiden Kela-matkojen käyttö (Päivi Tillman ja Jani Miettinen)

• Lasten ja varhaisnuorten (5-15-vuotiaiden) psykiatrisen sairastavuuden yhteys mielenterveyspalvelujen käyttöön (Miika Vuori ja Jani Miettinen)

• Nuorten lastensuojeluasiakkaiden lääkkeiden ja terveyspalveluiden käyttö Oulussa (Miia Saarikallio-Torp, Marketta Rajavaara ja Miika Vuori)

• Kunnat yhdistyvät ja ikääntyneiden palvelut muuttuvat – case Oulu (Sari Kehusmaa ja Pekka Heino)