1

Ihminen, työ ja ammattitaitoAmmatin ja ammattitaidon tarkasteluja kehittäminen kytkeytyy työhön ja ihmiseen sekä niiden kautta yhteis-kunnallisiin ja maapalloisiin tapahtu-miin.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, ettäihminen tekee työtä tyydyttääkseen tarpeitaan ja toteuttaakseen itseänsä.Tarpeitten näkökulmasta katsottunaihminen tekee työtä saadakseen rahaa ja voidakseen olla tekemisissä toistenihmisten kanssa – sosiaalisuus ja yh-teisöllisyys.

Taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet ovat aikojen kuluessa yhteiskunnal-listuneet. Yhteiskunnallinen, valtiol-linen ja maapalloinen inhimillinen olemassaolo edellyttää ja vaatii työ-tä ja työntekoa enemmän kuin yksi-löt sinänsä.

Työtä siis tarvitaan sekä yksilöidentarpeiden tyydyttämiseen että yh-teiskuntien ja nykyaikana erityisestimarkkinavoimien tarpeiden tyydyt-tämiseen. Yksilö tarvitsee työtä saa-dakseen rahaa ja toisten ihmisten yhteisön ja yhteiskunta tarvitsee työ-tä voidakseen olla olemassa.

Ammattien ja ammattitaidon näkö-kulmasta tarkasteltuna työ on mää-rittänyt niitä ensisijaisesti yhteiskun-nallisten tarpeitten, ei niinkään yksi-löllisten tarpeitten suunnasta. Toi-sin sanoen se, että tarvitsen rahaa ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa, ei juurikaan ole määrittänytammatti- ja ammattitaitovaatimuk-sia, vaan se, millaisiin yhteiskunnal-lisiin tarpeisiin työtä on tarvittu.

Mieti punaisella kirjoitettujakysymyksiä itseksesi, opiske-lijoittesi ja näytön suorittajienkanssa.

Miten ammattitaitovaatimuk-sesi on määritelty?

2

Työ liittyy myös ihmisen itsensä toteuttamiseen (tavallaan sisäi-seen tarpeeseen), vaikka useille ihmisille se käytännössä on lähin-nä väline ulkoisten tarpeiden tyy-dyttämiseen. Työ itsensä toteut-tamisen kenttänä avautuu toisaal-ta uuden luomisen prosessina jatoisaalta ihmisyytemme, persoonal-lisuutemme ja moraalimme toteu-tumisen ympäristönä: voin kehitel-lä vaikkapa ammattitaidon ulottu-vuuksia uudella tavalla ja samallaaltistan itseni näkyväksi puuttei-neni ja rikkauksineni.

Työ itsensä toteuttamisen kenttänäulottuu myös ammatteihin ja ammat-titaitoihin. Perinteisesti ammattitai-toa on kuvattu ja arvioitu vain työnvaatimusten näkökulmasta – siis mil-laista osaamista ja kyvykkyyttä esi-merkiksi rakentamiseen liittyvätmarkkinatilanteet ja suhdanteet vaa-tivat. Kuitenkin ihminen luovana ja raadollisena olentona on aina muka-na työssä ja työn teossa. Tätä unoh-dettua ammattitaidon ulottuvuutta sekä sen kehittämistä ja kouluttamis-ta tarkastellaan tässä oppaassa. Nyton inhimillisen ammattitaidon aika.

Edellä sanottu voidaan tiivistää ohei- seksi kuvioksi.

työ

yhteiskunta

ammattiammattitaito

ihminen

tarpeitten yhteis-kunnallistuminen

tarpeet

ihminen antaa/tuoluovuutensa, persoo-nallisuutensa ja mo-raalinsa ammattiinja ammattitaitoon

työ vaatii amma-tilta ja ammatitai-dolta

Kuvio1. Ihminen, työ ja ammattitaito

3

Inhimilliset kvalifikaatiotsuhteessa tuotannollisiin,normatiivisiin ja innova-tiivisiin kvalifikaatioihinAmmattitaitoa tarkasteltaessa käyte-tään usein jäsennyksenä jaotteluatuotannollisiin, normatiivisiin ja inno-vatiivisiin kvalifikaatioihin. Tuotan-nollisiin kvalifikaatioihin kuuluvat erilaiset ammatin tekniset ja toimin-nalliset tiedot ja taidot, normatiivi-siin kvalifikaatioihin kuuluvat moti-vaatio-, mukautumis-, vuorovaikutus-,yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot,ja innovatiivisiin taas kuulu-vat taidot havaita ja suostua työelämä- ja työtehtävämuutoksiin sekä jatku-vaan oppimiseen.

Voidaan kysyä, eivätkö inhimilliset kva-lifikaatiot jo sisälly normatiivisiin ja in-novatiivisiin ammattitaitolaatuihin. Vuo-rovaikutus- ja viestintä taidot ovat osaammattitaidon inhimillistä ulottuvuutta,mutta normatiivisiin ja innovatiivisiinammattitaitolaatuihin ne määrittyvät työn ja työelämävaatimusten kautta.

Inhimilliset ammattitaitokvalifikaatiotperustuvat ihmisten tunteisiin ja koke-muksiin sekä siihen, mitä ihmiset nii-den kautta tietoisesti ja tiedostamattaantuovat ammatilliseen ja työkäyttäytymi-seensä.

Ammattitaito työn vaatimana osaa-misena ja kyvykkyytenä sekä ihmis-ten itsensä antamina kvaliteetteina voidaan erottaa seuraavan kuvionesittämällä tavalla.

Miten inhimilliset kvalifi-kaatiot ovat ilmenneet am-matti- ja työkäytännöissäsi?

4

Työ vaatii/edellyttää ihmiseltä

teknisiä ja mukautumista, työelämän jatoiminnallisia motivoitunei- -tehtävien muu-tietoja ja tai- suutta, vuoro- toksiin suostumis-toja vaikutusta ta ja jatkuvaa op-

pimista

tuotannolliset normatiiviset innovatiivisetkvalifikaatiot kvalifikaatiot kvalifikaatiot

Ihminen antaa työlle

tunteensa tunteiden ja kokemusten arvonsaja kokemuk- liikuttaman käyttäyty- ja moraali-sensa misensä ja toiminnan käytäntönsä

tunne- tunne- tunne- moraalinentietoisuus osaaminen vastuullisuus harkinta

inhimilliset kvalifikaatiot

Inhimilliset kvalifikaatiot muodostuvat ennen kaikkea tunnetietoisuudesta, tunne-osaamisesta, tunnevastuullisuudesta ja moraalisesta harkinnasta. Työn ja työelä-män edellyttämät vuorovaikutus- ja kom-munikaatiotaidot ovat osa, mutta vain si-vuava osa inhimillisiä kvalifikaatioita.Tutustukaamme seuraavaksi tarkemmintunnetietoisuuteen, tunneosaamiseen, tunnevastuullisuuteen ja moraaliseen harkintaan.

Kuvio 2. Inhimilliset kvalifikaatiot

5

Tunteet

Inhimillisen ammattitaidon ytimessä ovat tunteet ja niistä väkevyytensä saavat koke-mukset.

Tunteita on monenlaisia ja niille on ominais-ta, että ne eivät suostu yksiselitteisesti mää-riteltäviksi. Tunteet ovat aina liikkeessä, ne läpäisevät toisensa ja ovat kerroksellisia.

Tunteita voidaan jäsentää ja tunnetietoisuudenkehittyminen merkitsee sitä, että tunteet alkavatsaada nimiä. Seuraavassa tunteet jaetaan vii-teen ryhmään:

-puolustavat tunteet-paljastavat tunteet-tasapainotunteet-kulttuuritunteet-rakkaustunteet

Puolustavia tunteita ovat viha, pelko, kateus jamuut niiden kaltaiset tunteet. Yleensä ne herää-vät silloin, kun jokin ulkoinen uhka, kuten hyökkäys kohdistuu ihmiseen.

Paljastavia tunteita ovat häpeä, ahdistus, neuvot-tomuus ja muut niiden sukulaistunteet. Ne synty-vät tilanteissa, joissa jokin sisäinen levottomuusuhkaa ihmistä. Esimerkiksi häpeä saattaa paljas-taa vilpillistä isottelua ja esiintymistä. Ahdistustaas voi kertoa, että sisälläni on sellaista epäsel-vää, mistä en saa otetta. Nimitykset ´puolusta-vat´ ja ´paljastavat´ tunteet jo kertovat kyseistentunteiden peruslaadut. Molemmille tunnetyypeil-le on ominaista, että ne kyllä nousevat sieluun,kun ovat noustakseen. Niitä ei tarvitse haluta.

Miten itse jäsentäisittunteita?

Millaisia muita tunne-jäsennyksiä olet nähnyt?

6

Tasapainotunteet ovat tunnejoukko, jotkatulevat mahdollisiksi silloin, kun puolusta-vat ja paljastavat tunteet eivät pidä ihmistä otteessaan. Karkeasta yksinkertaistaen voidaan sanoa, että onni on mahdollinen, kun viha ja häpeä eivät salpaa mieltämme. Ilo taas puhkeaa silloin, kun pelko ja ahdis-tus etääntyvät sielustamme. Tyytyväisyysvaltaa sisäisen maailmamme silloin, kun ka-teus ja neuvottomuus väistyvät. Tasapaino-tunteiden vahvistuminen tekee tilaa kult-tuuritunteille.

Kulttuuritunteet ovat selvästi tahdottavam-pia kuin muut tunteet. Ne eivät vain ”ilmes-ty”, vaan niitä täytyy usein tietietoisestihaluta.

Kulttuuritunteita ovat avoimuus, kunnioi-tus, rohkeus ja nöyryys sekä kiitollisuus, hartaus yms. tunteet.

Kun ihmiset pystyvät toteuttamaan keski-näisessä kanssakäymisessään kulttuuri-tunteita, silloin on rakentavaa ja vapautta-vaa kohdata myös puolustavia ja paljasta-via tunteita. Kulttuuritunteet ovat mmonnistuneen johtamis- ja tiimityöskentelynperusta.

Kaikkien tunteiden sisällä säteilee voimak-kaana tai heikkona rakkaus. Siitä on vaikeakertoa, eikä siitä oikeastaan pidäkään pu-hua. Se vain on tai sitten se on kadoksissa, jolloin se loistaa poissaolollaan.

Tunnejäsentely voidaan kuvata seuraavasti.

Kulttuuritunteet

Puolustavat Rakkaus Paljastavattunteet tunteet

Tasapainotunteet

Mieti omakohtaisia esimerk-kejä, joissa olet kokenut teks-tissä mainittuja tunteita.

Kuvio 3. Tunteiden jäsennys

7

Tunteiden alkuperä

Tunteet syntyvät ja ovat olemassa ihmistenkeskinäisessä kanssakäymisessä. Tunteet koetaan yksilöllisesti ja subjektiivisesti, mut-ta ne ovat luonteeltaan sosiaalisia ja yhtei-söllisiä.

Tunteet syntyvät viidessä perusympäris-tössä, jotka elämän- ja työkäytännöissä sekoittuvat toisiinsa. Ne ovat

- jokaisen ihmisen yksilöhistoria,- sukupuolisuus, naisena ja miehenä ole- minen,- työn ja ammattien perinteet ja käytän- nöt,- erilaiset kanssakäymisyhteisöt, erityi- sesti työyhteisöt,-yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ym- päristöt.

Yksilöhistoria tunteiden syntymisen ympäris-tönä merkitsee sitä, että kannamme käyttäy-tymisessämme mukanamme lapsuuden van-hemmuus- ja sisaruussuhteita, nuoruudenmerkittäviä kaverisuhteita sekä aikuisuudentärkeitä pari-, työtoveri- ja esimiessuhteita.Näihin suhteisiin kutoutuu monenlaisia tuntei-ta.

Sukupuolisuus tunteiden synnyn ympäristö-nä tarkoittaa sitä, että naiseus ja mieheys ovatmerkittäviä kanssakäymisvirityksiä ja ne saavat aikaan erilaisia tunteita ja suhtautumisia. Miehen peruslaatu, ulkopuolisuus (´out´-laatu)ja naisen peruslaatu, sisäpuolisuus eli samaistu-minen (ín´-laatu) värittävät tunteet ja kokemuk-set eri tavoin.

Mieti, miten tunteita on muo-dostunut oman henkilöhisto-riasi, mieheytesi/naiseutesi,ammatti- ja työperinteiden,työyhteisön tapahtumien sekä yhteiskunta- ja kulttuuri-ilmiöi-den kautta.

8

Työn ja ammatin erilaiset perinteet ja käytän-nöt saavat usein aikaan kohtaamattomuutta työtilanteissa, ja sen myötä erilaisia tunteita. Usein puhutaan kovista (miesten) ja pehmeistä (naisten) töistä ja ammateista. Esimerkiksi niihinsitoutuneet perinteet ja käytännöt synnyttävät erilaisia tunnesisältöjä ja –virittymisiä.

Ihmisten yhteisöillä, erityisesti työyhteisöisöillä – niissähän vietämme ison ajan elämästämme – on suuri vaikutus tunteitten syntymiseen ja muotou-tumiseen. Esimerkiksi työyhteisön johtamis- jatyöskentelytavat sekä –rakenteet vaikuttavat pal-jon työyhteisön kautta syntyviin tunnemuodostei-siin.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt ja tapah-tumat ovat viides tunteiden synty-ympäristö. ”Länsimaisuus” ja ”itämaisuus” tuottavat erilaisia kulttuurisia tunteita. ”Työttömyys” ja ”yrittäjyydensuosiminen” saavat aikaan erilaisia yhteiskunnalli-sia tunteita.

Mainitut viisi tunnelähdettä vaikuttavat samanai-kaisesti. Mistä mikäkin tunne on saanut alkunsaon aina selvitettävä todellisissa tilanteissa. Tuntei-den alkuperän tiedostaminen onkin inhimillisen ammattitaidon yksi perusta.

Tunteiden alkuperäjäsennys voidaan kiteyttää seu-raavaksi kuvaksi.

Sukupuolisuus

Yksilöhistoriat Työn ja ammatinTunteiden perinteet ja käy-

alkuperäym- täntö päristöYhteiskunnal-

liset ja kulttuu- riset ilmiöt Yhteisölliset ilmiötja tapahtumat ja tapahtumat

Kuvio 4. Tunteiden alkuperä

9

MoraaliMoraali on aina läsnä ihmisten kanssakäy-misissä ja teoissa. Tunteet liittyvät moraa-liin arvoissa ja arvostuksissa. Ne tulevat elä-viksi ja eletyiksi tunteiden kautta. Arvotovat pysyvämpiä kuin arvostukset: esimer-kiksi klassiset totuuden, kauneuden ja hy-vyyden arvot. Arvostukset ovat tavallaanarkiarvoja: arvostan kaunista suomalaista maisemaa, rehellistä työntekoa, sanansa pi-tämistä jne.

Moraali toteutuu arvojen ja arvostusten si-sällä siinä, mitä pidämme oikeana ja väärä-nä, hyvänä ja pahana, sallittuna ja luvatto-mana.

Mitä moraali mielestäsi on?

10

Moraalin lähdeMyös moraali saa alkunsa ihmisten kans-sakäymisissä; yksilöiden elämänhistoriois-sa, sukupuolisuuden toteutumisessa, työ-ja ammattikäytännöissä, työyhteisöissä se-kä yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa ta-pahtumissa.

Käytännön elämän ja työnteon tasoilla ei ole olemassa moraalia sinänsä, vaan aina yksilöiden moraalia (eli käsityksiä oikeas-ta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, sallitus-ta ja luvattomasta sekä käsitysten mukais-ta käyttäytymistä), sukupuolisuusmoraa-lia, työ- ja ammattimoraalia, yhteisömo-raalia sekä yhteiskunnallista ja kulttuuris-ta moraalia. Myös moraalin synty ja käy-täntö voidaan kuvata samalla tavalla kuintunteiden alkuperä ja toteutuminen.

SukupuolisuusYksilön moraali Sukupuolisuusmoraali

Yksilöhistoria Työ- ja ammattikäy- moraalin tännöt kokonaiskent-Yhteiskunta- ja tä Työ- ja ammat-kulttuurimoraa- timoraalili Yhteisötapah- Yhteiskunnalliset tapahtumat ja kulttuuriset tapahtumat Yhteisömoraali

Etsi työtovereiden/opiskelijoidenkanssa esimerkkejä- yksilöllisestä moraalista,- sukupuolisuusmoraalista,- työ- ja ammattimoraalista- yhteisömoraalista,- yhteiskuntamoraalista.

Kuvio 5. Moraalin synty ja käytäntö

11

TunnetietoisuusTunnetietoisuus tarkoittaa sitä, että pystyy tunnistamaan ja erottamaan toisistaan erilai-sia tunteita. Tunteiden tiedostaminen alkaaomien tunteiden havaitsemisesta ja ymmär-tämisestä. Sen jälkeen tiedostaminen ete-nee omien ja toisten tunteiden erottami-seen toisistaan: ”tämä ärsyyntyminen ei ole-kaan minun tuskastuneisuuttani, vaan työto-verini, jonka tunne on tarttunut minuun”.Kehittynyttä tunnetietoisuutta on se, että al-kaa havaita yhteisöllisiä ja kulttuurisia tun-teita, joiden alkuperä ei ole yksittäisissä ih-misissä, vaan yhteisöllisissä ja kulttuurisissatapahtumissa. Yhteisölliset ja kulttuurisettunteet tarttuvat yksilöihin, mutta ne eivätole heidän yksilöllisiä tunteitaan. Yhteisöl-linen tunne voi olla esimerkiksi levoton hyppelehtivyys, joka tulee usein vastaan ala-asteiden opettajain huoneissa. Se ei ole opet-tajien tunne, vaan ala-asteikäisten lastentunnehahmo, joka on liimautunut myös opet-tajien keskinäiseen kanssakäymiseen. Esi-merkki kulttuurisesta tunteesta on vuoden 1998 kevään poliisisurmien suru. Lukuisat ihmiset liittyivät yleiseen surun tunnelmaan,ja monet pystyivät myös käymään yhteisen surun kautta läpi omia surujaan.

Tunnetietoisuuden kehittämisen ensi askelon emotionaalinen suostuminen omien tun-teittensa tutkailuun. Varsinainen kehittämi-nen tapahtuu itsekseen kokemuksiaan ja tuntemuksiaan tuumailemalla,- kahden kesken läheisen ihmisen tai ammat-ti-ihmisen kanssa,- ryhmässä, joko vapaamuotoisesti tai ohja-tusti,- tavoitteellisessa yhteisössä yhteisön toi-mintakysymysten tarkastelun rinnalla ja läpi (esim. yhteisötyönohjaus).

Mitä tunteita tunnistat omassakäyttäytymisessäsi?

Erotatko omat, toisten, yhtei-sön ja kulttuuriset tunteet toi-sistaan?

12

Tunnetietoisuudelle on ominaista prosessuaali-suus. Tunteitten tajuaminen on tavallaan koko ajan liikkeessä ja muutoksessa. Tunnetietoi-suus ei ole määritelmätietoisuutta.

Tunnetietoisuudessa tietoisuus viittaa ajatte-luun: sanat ja käsitteet ovat antaneet tunteilletartuntapintaa, niistä saa otetta. Tunteet itsemyös vaikuttavat ajatusten muotoutumiseenja myös ihmisten tekoihin. Myös näiden puo-lien tajuaminen on tunnetietoisuutta.

13

Tunneosaaminen

Vilpitön halu tunteiden tiedostamiseen onjo tunneosaamista. Sen ydin kuitenkin onmyötätunnossa eli kyvyssä asettua omienkokemistilanteidensa tarkasteluun ja tois-ten ihmisten asemaan.

Myötätunnon eli empatian kautta opitaan havaitsemaan tunteita, esimerkiksi huomaa- maan, millainen ilmapiiri on työpaikalla tai ”millä päällä” työtoveri on.

Tunneosaaminen on tunteitten ilmaisemista joko välittömästi (ilahdun näyttävästi), peit- täen (ilahdun huomaamattomasti), kielelli- sesti (kylläpä ilahdun”) tai ajallisen viiveen päästä (”eilen ilahduin”).

Tunneosaamiseen kuuluu myös se, että aletaan tietoisesti käyttää puolustavia ja paljastavia tun- teita käyttövoimina. Tämä tarkoittaa, että pys- tytään rakentavasti käyttämään esimerkiksi vi- han energiaa liikkeellepanevana voimana toimin- ta- ja päätöksentekotilanteissa. Puolustavien ja paljastavien tunteiden käyttö ”työkaluina” poh- jautuu kulttuuritunteiden vahvistumiseen: kun- nioituksen, avoimuuden jne. hengessä myös esimerkiksi viha voi tulla myönteiseksi tekijäksi.

Kun puhutaan tunneälystä, tarkoitetaan tässä esitettyjä tunnetietoisuutta ja tunneosaamista.

Miten ilmaiset tunteitasi?

Voitko muuttaa/kehittäätunteitten ilmaisemistasi?

14

TunnevastuullisuusTunnevastuullisuus tarkoittaa sitä, ettäymmärretään ja otetaan vastuu siitä, mi-tä seurauksia tunneilmauksilla ja ”tunne-työkalujen” käyttämisellä on. Mitä suut-tuminen voi saada aikaan? Mitä avoin rie-muitseminen voi tuottaa? Milloin niitä onhedelmällistä ilmaista?

Tunnevastuullisuuteen kuuluu myös se, että pystyy seuraamaan ja ottamaan huo- mioon, millaisia tekoja ja ratkaisuja esi- merkiksi epävarmuuden ja pettymyksen tunteet voivat saada aikaan. Toisin sanoen otan vastuun siitä, että omaa epävarmuu- den tunnettani työstäessäni toimin vaikka- pa sekavasti ja epäjohdonmukaisesti. Eh- kä pystyn myös ilmaisemaan sen työtove- reilleni?

Millaisia tekoja ja ratkaisuja tun-teet ovat aikaansaaneet omassatoiminnassasi? Nimeä kyseisettunteet

Millaiseksi toiminnaksi oletnaamioinut nämä tunnetyösken-telyt eli puhut ja toimit työhön liittyvän asian nimissä, vaikka to-siasiassa ”työstät” jotakin tunnetta?

15

Moraalinen harkintaMoraalinen harkinta perustuu ennen kaik-kea yksilön omaan moraaliin. Työtilanteis-sa moraaliharkintaan vaikuttavat myös am-mattikunnan ja siihen liittyvän koulutuksensekä työyhteisön arvot ja arvostukset. Myössukupuoli voi osaltaan olla moraalisten rat-kaisujen perusteena. Isot yhteiskunnallisetja kulttuuriset arvot, kuten palkkatyön ar-vostaminen tai itsenäisen yrittämisen pitä-minen arvokkaimpana, voivat vaikuttaa mo-raalisiin päätöksiin.

Moraalisen harkinnan kysymyksiä eli aiheita, joihin työelämän tilanteissa tietoisesti tai tie- dostamattomasti otetaan kantaa ovat mm. seuraavat:

- jokaisen henkilökohtaisten arvojen yhteys työhön, - onko työ arvo sinänsä vai vain välinearvo? - arvomuutokset (nuoruuden arvot, sinkkuar- vot, perheellisen arvot jne.), - työhön liittyvät sopimukset ja niiden noudat- taminen, - työ- ja ammattialan itsekkäät ja epäitsek- käät pyrkimykset, - työtekojen seuraukset, - ristiriitatilanteet, - valtaan ja vallankäyttöön liittyvät asiat.

Mieti esimerkkejä oikeallalueteltuihin moraaliharkinnanaiheisiin?

16

Ihmisen raadollisuus ja kehittymis-pyrkimyksetInhimillisyyteen kuuluvat sekä keskeneräi-syys ihmisenä että pyrkimys kehittymiseen.Inhimillinen ammattitaito sisältää ne mo-lemmat.

Edellä on kuvattu tunteiden tiedostamista,tunnekäyttäytymistä ja moraalista toimintaa.Osaamisvaatimusnäkökulmasta katsottuna ne näyttävät tavoittamattomilta - muserta-vilta.

Tärkeää onkin oivaltaa, että inhimillinen ammattitaito tunteiden tiedostamisena yms.pitää sisällään myös inhimillisen raadolli-suuden ymmärtämisen. Aina ei jaksa tai eiosaa. Sallivuus ja hyväksyntä on olennai-nen osa inhimillistä ammattitaitoa.

Edellä sanotulla ei mitätöidä kehittymistar-vetta tunteiden ymmärtämisessä ja käytös-sä. Sallivuus päinvastoin antaa tilaa oma-ehtoiselle kehittymiselle. Ja sallivuuden rinnalla on tärkeää, että pidetään esillä jaodotetaan panostamista myös tunne- ja mo-raalitekijöiden huomioimiseen ja tietoiseenkäyttämiseen ammattitaitona.

17

Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifi-kaatioita tuottavat prosessitInhimillisiä työ- ja ammattikvalifikaatioitatuottavat prosessit ovat tavallisia jokapäi-väisiä elämän ja työelämän tapahtumia:ihastumista ja vihastumista kumppanin se-kä työtoverien kanssa sattuneista huomaa-misista ja törmäyksistä.

On tärkeää, että arkitapahtumille annetaanperustava huomio ja arvostus. Inhimillisetkvalifikaatiot eivät tarvitse syntyäkseen eri-tyisiä prosesseja. Ne syntyvät ja muovautu-vat jokaisen aidossa kiinnostuksessa lähim-mäisiään ja työtovereitaan kohtaan.

Elämämme ja työelämämme arkea voidaantarkastella kohdentuneesti. Tässä mielessävoidaan puhua erityisistä inhimillisiä työ- ja ammattikvalifikaatioita tuottavista proses-seista. Nämä prosessit liittyvät

-jokaiseen itseensä ihmisenä,-minuun ja meihin työntekijöinä,-minun ja meidän ammattialoihimme sekä-työyhteisöihin, -yksikköihin ja –tiimeihin kanssakäymisen tapahtumapaikkoina.

Konkreettisesti on kyse yksilöllisten jayhteisten historioitten kuvauksista (erivaiheet) ja uuden historian avaamisesta (kehitysnäkymät ja haasteet), kipeitten javaikeitten kokemusten kertomisista ja niis-tä oppimisesta sekä onnistumiskokemustenjakamisesta ja sen löytämisestä, miten onnis-tumiset vaikuttavat.

Harjoitustehtäviä

1.

Palaa mielessäsi omiin elämänvaihei-siisi. Piirrä aikajana syntymästäsi ny-kyhetkeen ja merkitse sille mielestäsi tärkeät tapahtumat. Jatka aikajanaaeteenpäin. Sijoittele sille vähän leikki-mielisesti tulevaisuutesi tärkeitä ta-pahtumia. Yritä löytää tapahtumakoh-tiin liittyviä tunnetekijöitä.

Käy elämänvaiheitasi läpi jossakinryhmässä siten, että sen kaikki osallis-tujat kertovat omista elämänvaiheis-taan.

2.

Tarkastele omaa ammatillista kehitystä-si. Millaisiin tilanteisiin muutokset liit-tyvät? Miten olet ammatillisesti muuttu-nut? Mitkä tunteet ovat ”johdattaneet”ammatillista kehittymistäsi? Kirjaa tarkastelusi. Keskustele ammatil-lisesta kehittymisestäsi jossakin ryhmässä.

3.

Mieti, mitkä ovat ammattialasi (koulu-tusalasi) tyypillisiä piirteitä. Mistä am-mattialasi erottaa toisista ammattialoi-sta? Mistä tunnistat oman tai jonkunmuun ammattialan edustajat väkijou-kossa tai rupattelutilanteessa? Mitkätunteet ”kantavat” ammattikuntaasi?

Kirjoita mietintäsi muistiin. Keskuste-le muistiin kirjoittamistasi kysymyksis-tä jossakin ryhmässä.

Tee vihreällä kirjoitetut tehtä-vät ja harjoitukset itseksesi,opiskelijoittesi ja näytön suo-rittajien kanssa

18

4.

Mene mielessäsi työyhteisöösi (tai –ryhmääsi tai –tiimiisi). Mitkä ovatsen perustoimintatapahtumat, jännit-teitä aikaansaavat sosiaaliset tapahtumatja johtamiseen liittyvät keskeiset tapah-tumat? Mitkä tunteet näissä tapahtu-missa vallitsevat? Miten ne vaikutta-vat kyseisiin tapahtumiin?

Kirjoita vastauksesi muistiin. Pyydä työtovereitasi (opiskelukumppaneitasi)toimimaan samoin. Puhukaa työyhtei-sössä (tai -ryhmässä tai –tiimissä) näis-tä asioista muistiinpanojenne pohjalta

19

Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifi-kaatioita vahvistavat menetelmätMenetelmät voivat olla joko luonnostaan toteutuvia tai suunnitelmallisesti ohjattu-ja.

Luonnostaan toteutuvia menetelmiä ovatspontaanit keskustelu- ja kokemustenja-kotilaisuudet esimerkiksi kahvihetkillä taimuilla tauoilla. Niitä ovat myös järjestä-mättä syntyneet yhteiset retket tai tapah-tumat: ”hei, lähdetäänkö illalla purjehti-maan veneelläni?”

Keskustelutilaisuudet voivat olla järjestet-tyjä. Niissä on vetäjä, joka huolehtii tilai-suuden aika- ym. rakenteista sekä siitä, että pysytään jotakuinkin sovituissa aiheis-sa. Kun pyritään inhimillisten kvalifikaa-tioiden kehittämiseen, on tärkeätä, että tilaisuuksia on useampia kuin kaksi, ja et-tä tilaisuuksien välillä ei ole 2-4 viikkoa pitempiä taukoja. Näin varmistutaan siitä,että jatkuvuus ja tilaisuuksien välillä ta-pahtuva ”kypsyminen” toteutuvat. Työn-ohjaus ja muut sen kaltaiset kokoontumi-set ovat tällaisia ohjattuja keskustelume-netelmiä.

Ohjattua keskustelua rakenteellisempi me-netelmä on oman toiminnan itsearviointi,johon liittyy ohjatut jakamis- ja pohdinta-tilaisuudet. Itsearviointi suoritetaan kirjal-lisen lomakkeen avulla joko ohjattua kes-kustelua ennen tai sen jälkeen. Keskustelu-jen sisällöt muotoutuvat itsearviointien pohjalta. Seuraavassa esitellään kolme esimerkkiä itsearviointilomakkeesta sekäannetaan ohjeet itsearviointilomakkeen laatimiseen.

Sovella seuraavilla sivuilla esitel-täviä esimerkkilomakkeita omienopiskelijoittesi ja näytön suorittajiesiryhmissä

20

Esimerkki 1: yleisarviointi

(Merkitse ulottuvuudelle)

1. Tunnistan itsessäni vaikuttavat(vihan, pelon, kateuden yms.; hä-peän, ahdistuksen, neuvottomuu-den yms.; syyllisyyden, riittämät-tömyyden, tarpeettomuuden yms.; +5 -5onnen, ilon tyytyväisyyden yms.;avoimuuden, kunnioituksen, roh-keuden yms.) tunteet. tunnistan en tunnista

2. Erotan omat tunteeni toisten ja +5 -5Esimerkiksi työyhteisön tunteis-ta. erotan en erota

3. Pystyn helposti asettumaan tois-ten ihmisten asemaan. pystyn en pysty

4. Ilmaisen luontevasti tunteenikanssaihmiselle. ilmaisen en ilmaise

5. Huomaan, milloin toimin är-syyntymisen, epävarmuuden tailovottomuuden tunteen vaikutta-mana. huomaan en huomaa

6. Pystyn vaalimaan avoimuutta,kunnioitusta, rohkeutta, nöyryyt-tä yms. tunnetta käyttäytymises-säni. pystyn en pysty

7. Kannan vastuun tunteitteni vai-kutuksesta vuorovaikutus- ja yh-teistyötilanteissa. kannan en kanna

8. Tiedostan, mitkä henkilökoh-taiset arvoni ohjaavat käyttäy-tymistäni (kerro arvot itsellesi). tietostan en tiedosta

9. Otan työssäni huomioon ammat-tikuntani itsekkäät ja epäitsekkäätpyrkimykset. otan en ota

10. Harkitsen aina työratkaisujani +5 -5oikein – väärin ja sallittua – lu-vattua moraalinäkökulmista. harkitsen en harkitse

21

Esimerkki 2: opiskelutilanne

( merkitse ulottuvuudelle)

1. Tunnistan opiskeluani kuljettavat +5 -5tunnevaikuttimet (kerro ne it-sellesi). tunnistan en tunnista

(alleviivaa paikkansapitävä)

2. Olen itsenäisessä opiskelussayleensä innokas ärsyyntynyt kiinnostunut ahdistunut myötäilevä levoton, jotakin muuta ______?

3. Olen ryhmätyöskentelyssäyleensä innokas ärsyyntynyt kiinnostunut ahdistunut myötäilevä levoton, jotakin muuta ______?

4. Olen erilaisissa toiminnalli-sissa harjoituksissa yleensä innokas ärsyyntynyt kiinnostunut ahdistunut myötäilevä levoton, jotakin muuta ______?

5. Olen luento-opetuksessayleensä innokas ärsyyntynyt kiinnostunut ahdistunut myötäilevä levoton, jotakin muuta ______?

(merkitse ulottuvuudelle)

6. Olen tietoinen, miten em. tunne- +5 -5tilat vaikuttavat omaan käyttäy-tymiseeni. olen en ole

22

7. Olen tietoinen, miten em. tunne-tilat vaikuttavat toisten käyttäy-tymiseen. olen en ole

8. Opiskeluni pohjautuu samaa mieltä eri mieltä- uran luomiseen

- hyvän palkkauksen saamiseen

- ammattitaidon kehittämiseen

- opiskelijayhteisössä olemiseen

- aseman saamiseen

- itsekunnioituksen lisäämiseen

23

Esimerkki 3: näyttötilanne

(rastita oikea vaihtoehto)

1. Työsuunnitelman laatiminen oli

helppoa ja haastavan tuntuista ___

ei aivan helppoa, muttei niin aikeatakaan, tavallisen tuntuista ___

vaikeaa ja tuskastuttavan tuntuista ___

jotakin muuta, mitä? ________________________

2. Työsuunnitelman luovuttaminen hyväksyttäväksi herätti minussa

jännityksen tunnetta ___

epävarmuuden tunnetta ___

jotakin muuta tunnetta, mitä? _________________

ei herättänyt mitään erityistä tunnetta ___

3. Asetuksen teko ja sen toimivuuden testaus

sujui mutkattomasti ___

vaati aina välillä korjailua ja täsmennystä ___

ei oikein kunnolla onnistunut ___

4. Asetuksen tekoon ja sen toimivuuden testaukseen liittyi

haparoimisen tunnetta ___

rutiininomaisuuden tunnetta ___

täsmällisyyden tunnetta ___

muita, mitä? ______________________________

tunteita.

24

5. Kappaleen valmistaminen

onnistui sujuvasti kuin ammattiosaajalta ___

vaati paneutumista ja vaivannäköä ___

oli tuskallista, eikä oikein onnistunut ___

oli jotakin muuta, mitä? _____________________

6. Kappaleen valmistamiseen liittyi

onnistumisen tunnetta ___

turhautumisen tunnetta ___

pettymyksen tunnetta ___

jotakin muuta tunnetta, mitä? ________________

7. Huolehdin kappaleen valmistamisen jälkeen koneen siistimisestä jaluovuttamisesta seuraavalle käyttäjälle

kyllä ___

en ___

8. Koneen siistiminen ja luovuttaminen tapahtui

huolellisuuden tunnelmassa ___

hälläväliä -tunnelmassa ___

ärsyyntymisen tunnelmassa ___

muussa tunnelmassa, millaisessa? ____________

25

9. Suoriuduin kirjallisista tehtävistä

erinomaisesti ___

melko hyvin ___

kohtalaisesti ___

melko huonosti ___

huonosti ___

10. Kirjallisten tehtävien suorittaminen tapahtui

helpottuneisuuden tunnelmissa ___

puurtamisen tunnelmissa ___

samantekevyyden tunnelmissa ___

ahdistuksen tunnelmissa ___

muissa tunnelmissa, millaisissa? _____________

ympäröi oikea vaihtoehto!

11.Olen tietoinen tunteistani työ- toimintatilanteissa.

5 = samaa mieltä4 = jotakuinkin samaa mieltä3 = no jaa2 = jotakuinkin eri mieltä1 = eri mieltä0 = en ole tullut ajatelleeksi/en ymmärrä

12. Huomaan tunteiden vaikuttavan työkäyttäytymiseeni ja -tekemisiini.

5 4 3 2 1 0

26

Itsearviointilomakkeen laatiminen

Laadittaessa inhimillistä ammattitaitoa koskevaa itsearvioin-tilomaketta on ensin vastattava kysymyksiin, jotka auttavatlomakerungon hahmottamisessa:

1) Laaditaanko lomake opiskelijoille vai työelämässä oleville?

2) Jos lomake laaditaan opiskelijoille, niin minkä alan opis-kelijoille se laaditaan?

3) Jos lomake laaditaan työelämässä oleville, niin minkä alanihmisille se laaditaan?

- lomakkeen kohde suuntaa sitä, millaiseksi lo-makkeen sisältö muodostuu.

4) Halutaanko arvioida opiskelu- tai työalan vai yleistä inhimillistä ammattitaitoa?

5) Jos halutaan arvioida opiskeluun liittyvää inhimil- listä ammattitaitoa, on selvitettävä, ollaanko kiinnos- tuneita koko opiskeluprosessista vain vain jostakin sen osasta.

6) Jos ollaan kiinnostuneita koko opiskeluprosessista, onotettava huomioon

- itsenäinen työskentely,- parityöskentely,- ryhmätyöskentely,- vastaanottava työskentely (esim. luennon seu-

raaminen),- vastaanottava työskentely, johon liittyy keskus-

telu,- harjoitustehtävät,- työharjoittelu,- toiminnalliset harjoitukset,- simulaatiot,- muut, nimeä:-

27

7) Jos ollaan kiinnostuneita vain jostakin opiskeluproses- sin osasta, valitaan ne (ks. luettelo edellisessä kysymyk- sessä).8) Jos halutaan arvioida työhön liittyvää inhimillistä

ammattitaitoa, selvitetään, onko kyse asiantuntija- pal-velu- vai tuotantotyöstä.

9) Kun on selvitetty edellinen kysymys, otetaan selvää,onko kyse suunnittelusta, toteutuksesta vai arvioinnista.

10) Millainen on työtoiminnan luonne?- yksintyöskentely,- parityöskentely,- ryhmätyö,- tiimityö,- yksikön/yhteisön yhteistoiminta,- työntekijätyö,- esimiestyö.

11) Jos halutaan arvioida yleistä inhimillistä ammattitaitoa, lomake laaditaan suoraan tunnetietoisuuden, -osaami- sen ja –vastuullisuuden sekä moraalisen harkinnan sisältöjen pohjalta (valmiit lomakkeet?).

12) Vaikka kyse on opiskelua tai työtä koskevan tai yleiseninhimillisen ammattitaidon arviointilomakkeen laatimisesa,niin seuraavaksi selvitetään, ollaanko arvioinnissa kiinnostu-neita tunteiden

- tunnistamisen,- toisistaan erottamisen,- ilmaisemisen,- käyttämisen,- vaikuttavuuden tiedostamisen,- vaikuttavuuden hallitsemisen,vai- arvojen tiedostamisen,- moraalikäyttäytymisen,vai- niiden kaikkienarvioinnista.

28

13) Mitkä tunneluokat ja tunteet arvoinnissa tulevat kysy-mykseen/halutaan ottaa arvioitavaksi? Esimerkiksi puolustavattunteet, paljastavat tunteet, tasapainotunteet, kulttuuritunteet, ja rakkaustunteet. Kysymykseen tulevat tunteet lienee paras-ta harkita yksilöllisesti oman harkinnan ja tuntemuksen mu-kaisesti.

14)Millaista arviointiasteikkoa käytetään?- ulottuvuuksia, esimerkiksi ääripäät

vahva – heikko,- pisteytyksiä, esimerkiksi 1 =eri mieltä,

5 = samaa mieltä,- rastitettavia vaihtoehtoja (useita vaihtoeh-

toja vai kyllä/ei –vaihtoehdot),- avoin arviointi: tila kirjoittamiselle,- jotain muuta: luo itse!- sopivasti osaa edellä mainituista tai niitä

kaikkia.

29

Esimerkki kysymyksiin vastaamisesta ja lomakerungon muo-dostamisesta.

Kysymys 1: Lomake laaditaan opiskelijoille.

Kysymys 2: Lomake laaditaan atk-alan opiskelijoille.

Kysymys 4: Arvioidaan opiskeluun sisältyvää inhimillistä ammattitaitoa.

Kysymys 5: Ollaan kiinnostuneita vain yhdestä opiskelu- prosessin osasta.

Kysymys 7: Ollaan kiinnostuneita ryhmätyöskentelystä.

Kysymys 11: Ollaan kiinnostuneita tunteiden tunnistami- sesta ja arvojen tiedostamisesta.

Kysymys 12: Kulttuuritunteet: kunnioitus, avoimuus, rohkeus.

Kysymys 13: Ulottuvuuksia ja avointa vastaamista.

Esimerkki arviointilomakkeen laatimisesta lomakerungonpohjalta.

Olet ryhmäopiskelutilanteessa, jossa yhteinen tehtävänne onselvittää ryhmätyöohjelmien heikkouksia ja vahvuuksia.

Tässä inhimillisen ammattitaidon itsearvioinnissa selvitetäänkulttuuritunteiden tunnistamista ja arvojen tiedostamistaatk:n ryhmäopiskelussa.

30

Merkitse ulottuvuudelle!

1. Tunnistan kuuntelevani kunnioit- tavasti toisten esittämiä mieli- piteitä ryhmätyöohjelmien toi- tunnistan en tunnista mivuudesta.

2. Tunnistan kertovani avoimestierilaiset/vastakkaiset havaintoni tunnistan en tunnistaja mietteeni aiheesta.

3. Tunnistan ottavani rohkeastiesille keskeneräisiä ajatuksiani tunnistan en tunnistaaiheesta.

4. Ryhmätyöohjelmien opiskeluon minulle- tärkeää tietokoneavusteisen ryhmätoiminnan kehittämi- samaa mieltä eri mieltä sessä.- vain yksi osa atk-osaami- sen ja atk-ammatin hank- samaa mieltä eri mieltä kimisessa.

5. Kerro/kirjoita itsellesi millaisia tunteita ryhmätyöohjel- mien ryhmäopiskeluun liittyi!

6. Kerro/kirjoita itsellesi millaisia henkilökohtaisia arvojasinulla ryhmätyöopiskeluun liittyy?

31

Inhimillisiä työ- ja ammattikvalifikaa-tioita voidaan vahvistaa myös erilaisil-la toiminnallisilla menetelmillä. Niidenkäytössä on varmistuttava siitä, että mukaan tulevat ihmiset osallistuvat niihin vapaaehtoisesti.

Toiminnallisia menetelmiä ovat niin yk-sin kuin yhdessä suoritettavat toiminta-tehtävät ja –radat. Monissa koulutuskes-kuksissa on nykyisin olemassa tällaisiaelämysratoja. Harjoitusten suorittami-sen jälkeen on tärkeää, että osallistujatvoivat kertoa kokemuksistaan – pitämi-sistään, vastenmielisyyksistään ja oppimi-sistaan.

Luonto- ja kulttuuriretket ja matkat sekäniihin kytkeytyvät elämykset ja niidenjakaminen on yksi toiminnallinen tapa in-himillisten kvalifikaatioiden kehittämises-sä. Esimerkki kulttuuriretkestä on yhtei-nen teatterimatka siten, että sen aihe kyt-ketään esimerkiksi työpaikan kehitystehtä-vien käsittelyyn.

Teatterillinen draama kytkeytyy vahvem-min pedagogiseen draamaan sekä sosiodraa-maan kuin pelkkä teemoitettu katsominen.Niissä osallistujat itse ovat draaman tekijöi-tä.

Retket ja matkat voivat olla myös mielikuva-matkoja. Ohjaaja vie osallistujat puheen ja ehkä myös musiikin avulla jonnekin paikkaantai kokemukseen, jonka avulla voidaan tar-kastella itseä ammatti-ihmisenä tai työyhtei-söä vuorovaikutusympäristönä.

Erilaiset maalaamistapahtumat, vaikkapa yh-teisen ”taulun” maalaaminen ja ilmaisullisetliikuntahetket, esimerkiksi vapaa liikkumi-nen musiikin virittämänä voivat myös olla in-himillisiä kvalifikaatioita vahvistavia mene-telmiä.

Esimerkkejä toiminnallisista harjoituksista

Mielikuvaharjoitus

Ennen harjoitusta rentouta itsesi/ohjattavasi kevyeen mielen ja ruu-miin tilaan.

Palaa mielessäsi mukavaan/onnis-tuneeseen kokemukseen omassa yksilöllisessä elämässäsi tai työn-tekijänä tai ammattikunnan jäse-nenä tai työyhteisön jäsenenä. Viivy siinä. Anna sen vaikuttaa.

Tule mielessäsi takaisin siihen ti-laan ja tilanteeseen, jossa olet nyt.Pidä itsesi rentoutuneena.

Palaa mielessäsi johonkin vaike-aan/epäonnistumisen kokemuk-seen. Yritä katsella sitä ulko-puolisena.

Tule mielessäsi takaisin nykyhet-keen. Vertaa kahta erilaista ko-kemustasi ja mieti, mitä niistä voisi oppia. Jos ohjaat mieliku-vaharjoitusta, keskustele sen jäl-keen osallistujien kanssa siitä, miten he ovat harjoituksen ko-keneet sekä pyydä osallistujia vertaamaan kahta kokemustan-sa ja miettimään yhdessä, mitä niistä voisi oppia.

32

Maalausharjoitus

Varaa ryhmällesi paperia ja eri-laisia värejä. Mieti jokin yksilönomaan elämään, työntekijänä olemiseen, ammattikuntaan taityöyhteisöön liittyvä maalausai-he. Pohdi kumpi – konkreettinenvai käsitteellinen aihe – sopii pa-remmin tilanteeseen. Aihe voi ol-la esimerkiksi ”ammatillisuuttani kuvaavat …” (konkreettinen) tai ”Voisiko sen tehdä toisinkin?” (käsitteellinen).

Maalaamisen jälkeen jokainen ker-too omasta työstään – mitä siinä on! Ryhmän muut jäsenet kerto-vat myös, mitä he ovat näkevi-nään toisten maalauksissa.

Kertomiset ja tulkinnat jäävät jo-kaisen itse harkittaviksi – mer-kitsevätkö ne mitään vai eivät. Harjoituksen vetäjän on myös syytä korostaa, että maalaajan omat ja toisten sanat maalaustenkuvauksissa ovat vain aineksia it-sepohdinnoille. Ne eivät selitämitään.

Runoharjoitus

Anna runoharjoitukselle aihe. Tee runo siten, että 1., 2. ja 5. säe sekä 3. ja 4. säe rimmaavat keske-nään. Esimerkiksi tee runo sinul-le tärkeästä tunteesta. Esimerkki:

33

Olen tänään levollinen, Ei paina eilinen, ei huominen. Saan tehtyä tulosta, Ei pomolla aihetta nurista.Minusta tulossa tasapainoinen?

Mieti ja keskustele ryhmässä, mistäkirjoittamasi runot kertovat ja mitäne nostattavat mieleen. Leikittele ajatuksilla. Älä ota niitä liian vakavasti.

Liikeharjoitus

Huolehdi ensin siitä, että osallistujat ovat mahdollisimman rentoutuneessatilassa. Rentoutusharjoitus alkuun?

On hyvä himmentää valaistus siten, et-tä tila on hämärä (rohkaistumme liikku-maan enemmän, kun emme näe toisiam-me selvästi!).

Valitse mielestäsi aiheeseen/tilantee-seen sopivaa musiikkia. Anna musiikin soida ja pyydä osallistujia liikkumaan vapaasti aiheen/tilanteen mukaisesti.

Aihe voi olla esimerkiksi ”tunnen itseni”, ”tunteet työkaluina” tai ”vuorovaikutus työpaikassamme”.

Vapaan liikkumisen jälkeen keskustelkaa yhdessä, miltä liikkuminen tuntui sekä sii-tä mitä aiheeseen/tilanteeseen liittyviä aja-tuksia ja tuntemuksia osallistujille nousi mieleen.

34

Luontoretki

Keskustele ryhmäsi kanssa, mistätyöhön tai työyhteisöön liittyvistä asioista sekä niihin kytkeytyvistä tun-teista olisi hyvä puhua yhdessä.

Kulkekaa sitten jokainen itsekseen omaa reittiänsä johonkin ennalta so-vittuun luontokohteeseen. Kun olettekaikki tulleet sovittuun paikkaan, palat-kaa yhdessä lähtöpaikalle.

Keskustelkaa, mitä ajatuksia ja tunte-muksia teillä on niistä aiheista, joista ennen retkeä piditte tärkeänä keskustella.

35

Inhimillisten työ- ja ammattikvali-fikaatioiden arviointi

Inhimillisen ammattitaidon arviointi sisältyyinhimillistä ammattitaitoa tuottaviin proses-seihin ja menetelmiin. Niitä on käsitelty edelli-sissä luvuissa.

Inhimillisen ammattitaidon arvioinnin ydin onitsearvioinnissa. Sitä voidaan toteuttaa henki-lökohtaisesti itsearviointilomakkeiden avullasekä ryhmässä siten, että itsearviointeja tarkas-tellaan yhdessä.

Niin henkilökohtaiset kuin ryhmässä toteutetutitsearvioinnit antavat parhaan ”hyödyn”, kun niitä suoritetaan eri ajankohtina ja verrataan ta-pahtunutta muutosta. Siitä saadaan aineksia javirikkeitä inhimillisen ammattitaidon kehittämi-selle.

Arvioi inhimillisessä ammat-titaidossasi tapahtunutta muu-tosta. Kerro havainnoistasi ys-tävällesi, työtovereillesi ja otane esille jossakin ryhmässä!

36

Kirjallisuutta

Tunteiden tiedostaminen, opetushallitus/PekkaIhanainen, 1995

Emotionaalis-moraalinen ammattitaito, 1996,www.ihanova.fi/raportit.htm

Ihmisenä ammatissa, emotionaalisuuden ja moraalin yhteys ammattitaidossa, opetushallitus/Aino Rikkinen, 1996

Emotionaalis-moraalisen ammattitaidon arviointi,opetushallitus/Pekka Ihanainen, 1998

Ihmisen ymmärtäminen, Kari E. Turunen, 1990

Tunneäly, Daniel Goleman, 1997

Halut, arvot ja valta, Kari E. Turunen, 1997

Minä ja minuus. Draamapedagogiikan lähtökoh-tia ja sovelluksia ammatillisessa opettajakoulu-tuksessa, Jyväskylän ammatillinen opettajakor-keakoulu/Salme Hänninen, 1996

Toiminnalliset menetelmät terapiassa ja koulu-tuksessa, Blatner, 1997

Tässä suhteessa. Erilaisuus, yhteys ja yhteistyö -NLP vuorovaikutuskirja, Toivonen ja Kiviaho, 1998