Pirkko Hyvönen

”Informaali leikillinen oppimisympäristö formaalissa opetuksessa

- lasten ja opettajien näkökulma

Pirkko Hyvönen 16.4.2008

Pirkko Hyvönen

Esityksen tarkoituksena on inspiroida arvioimaan erilaisia oppimisen tapoja ja oppimisen ympäristöjä opetuksessa

Rakenne Oppimisympäristö; formaali, informaali ja nonformaali Taustaa informaalin oppimisympäristön suunnitteluprojektille Miksi leikki? Miten leikkiä hyödynnetään opetuksessa? Lasten näkemyksiä leikin ympäristöistä Leikillisyyden piirteitä Opettajien odotuksia leikillisestä oppimisympäristöstä (LOY) Informaali oppimisympäristö formaaliin opetukseen

Pirkko Hyvönen

OPISKELU- ja OPPIMISYMPÄRISTÖ

Opiskeluympäristö

- Korostaa opiskelijoiden aktiivista toimintaa (toimintaympäristö) Learning in activity (esim. Greeno)- Opiskelija opiskelee, toiminnan tavoitteena oppiminen neurobiologisena tapahtumana- Toiminta voi olla yhtä aikaa kognitiivista, sosiaalista, fyysistä, emotionaalista ja psyykkistä

Oppimisympäristö- Korostaa oppimista- Oppimisella viitataan sekä opiskelijan toimintaan että sen lopputulokseen, oppimiseen

Pirkko Hyvönen

Mikä on oppimisympäristö?

Se konteksti tai jossa opiskellaan ja opitaan.Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät (Perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004)

Sisältää myös:oppimisnäkemykset, materiaalit, välineet, tavat, tunteet, asenteet

Pirkko Hyvönen

A.Oppimisympäristön dimensiot

Oppimista tapahtuu eri aikoina ja useissa ympäristöissä (InnoSchool: http://innoschool.tkk.fi/)

1) formaali – informaali 2) fyysinen – virtuaalinen3) paikallinen – globaali4) hajautettu – integroitu

Pirkko Hyvönen

Formaali, informaali ja nonformaali?

Formaali eli muodollinen oppimisympäristö / kasvatus- Tavoitteet on määritelty virallisesti ja kirjattu opetussuunnitelmiin

Informaali eli epämuodollinen oppimisympäristö /kasvatus- On tavoitteellista, mutta voi tapahtua muulla kuin formaalin kasvatuksen piirissäesim. perheen ja kavereiden parissa, museoissa, lomamatkalla, jokirannassa, kirjastoissa

Nonformaali eli ei-tutkintomuotoinen opetus/kasvatus, esimerkiksi kerhotoiminta

Pirkko Hyvönen

Formal – informal. Learning is achieved in various formal, informal and non-formal settings; during classes, on the playgrounds, at home, and during free-time. Learning is life-wide and lifelong. The Future Schools are integrators of formal, informal, and non-formal learning in the community.

Physical – virtual. The Future School is an extended place and space of learning that incorporates the physical buildings and outdoor playgrounds, the virtual ICT-enhanced spaces, and mobility, i.e. learning while moving between the physical places.

InnoSchool: http://innoschool.tkk.fi

Pirkko Hyvönen

Distributed – integrated. The integrated school model is based on the assumption of economic efficiency of big educational units. Distributed school models emphasize smaller and flexible educational units. These models bring different strengths and weaknesses for the Future School and call for novel organizational forms and management processes.

Local – global. Traditionally, teaching, studying and learning have been to a great extent tied to local face-to-face communication in the classroom. However, with ICT, teachers as well as pupils communicate over the Internet and share and construct knowledge with their co-learners in global “knowledge communities”. The new ICT-enhanced schools support glocality , i.e. combining the local and the global in learning.

InnoSchool: http://innoschool.tkk.fi

Pirkko Hyvönen

The design of learning environment (Bransford, Brown & Cocking, 2000)

B. Oppimisympäristön dimensiot: Ympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia oppija-, tieto-, arviointi- ja yhteisökeskeisyyteen.

Pirkko Hyvönen

OppijakeskeinenOppimiskeskeinen (Andersson, 2008)

Oppija tuo tietonsa, taitonsa, osaamisensa, asenteensa ja uskomuksensa opetuksen kontekstiin Opettajan tärkeää tuntea oppijat, oppijoiden tärkeää tuntea toisensa

Ympäristöjen tulee mahdollistaa1. Opettajan mahdollista saada tietoa oppijoista, heidän

kokemuksistaan, käsityksistään, osaamisestaan ja ymmärryksestään

2. Oppijoiden mahdollista jakaa ajatuksiaan, ymmärrystään ja kulttuurisia käsityksiään sekä myös kertoa itsestään

Aiemmat kokemukset ja kulttuuriset käytänteet formaaleista ja informaaleista ympäristöistä (esim. onko tottunut yhteisölliseen työskentelyyn; miten suhtautuu haasteisiin)

Pirkko Hyvönen

3. Oppijoiden intressien huomioonottamisen(Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006) Situationaalinen kiinnostus (lyhytaikainen): tehtävä itsessään, ympäristö ja sen tarjoamat toiminnot Henkilökohtainen kiinnostus (pitkäaikainen), verrattavissa sisäiseen kiinnostukseen Situationaalinen voi lisätä ja ylläpitää henkilökohtaista kiinnostusta.

Mieti, mikä ympäristöissä tai niissä tapahtuvassa toiminnassa herättää lasten kiinnostusta.

Pirkko Hyvönen

Tietokeskeinen

Tavoitteena ymmärtäminen ja siirtovaikutus (transfer)

1. Oppijat konstruoivat omia merkityksiään; kognitiivinen konflikti (Piaget)

- Yksilön tietorakenteiden riittämättömyys tai soveltumattomuus uudessa tilanteessa (yksilö)

- Henkilöiden ajattelumallien tai havaintojen erilaisuus (yhteisö)2. Tiedonrakentamiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan erilaisia

ongelmanratkaisutilanteita!3. Reflektointi: oppijan tulee ymmärtää se prosessi, jonka kautta

oppiminen / tietorakenteiden muodostuminen on tapahtunut! (Portfolio, ajattelun ulkoistaminen ja näkyväksi tekeminen)

Oppimisympäristön tulee mahdollistaa ajatusten ja näkyväksi tekemistä: kysymykset, selitykset, johtopäätökset, kuviot, narratiivit Mieti, miten tarjotaan ongelmanratkaisutilanteita, tehdään

ajattelua näkyväksi ja miten ymmärtämistä edistetään?

Pirkko Hyvönen

Arviointikeskeinen Arviointi ja palaute meneillään olevaan toimintaan ja ajatteluun Arviointi ja palaute on osa oppimisprosessia Ajattelun näkyväksi tekeminen palaute Teknologian hyödyntäminen Mietittävä miltä tehokas oppiminen näyttää (ei näytä vain siltä, että

oppija muistaa faktoja) ja huomio opettajan toimintaanMiten arviointi ja palaute toteutetaan?

YhteisökeskeinenLuokka, koulu, perhe (lapsen ensimmäinen oppimisympäristö), mediaTyövälineet ja tilanteet, joilla tuetaan ryhmäytymistä/yhteenkuuluvuutta

(Community of learners, Lave & Wenger, 1991) (Blumenfeld, Kempler & Krajcik, 2006) Positiiviset vuorovaikutussuhteet vertaisten ja opettajien kanssa Tunne siitä, että kuuluu ryhmään/joukkoon, lisää kiinnostusta,

osallistumista ja akateemista yrittämistä Miten tehdä koulutyötä näkyväksi kasvattajille?

Lisäksi esim.Action-centeredCreativity-centered

Pirkko Hyvönen

Kun tavoitteena oli suunnitella informaali oppimisympäristö formaaliin

opetuskontekstiin,esi- ja perusopetukseen.

Lähtökohtana : Leikin ja pelin kautta oppiminen

Leikkikenttätyyppinen koulun pihalla sijaitseva rakennelma

Teknologian hyödyntäminen

Pirkko Hyvönen

Taustaa informaalin oppimisympäristön suunnittelulle

2003-2006 Let’s Play projektissa tavoitteena oli tutkia, suunnitella ja rakentaa ns. älykäs oppimisympäristö, joka mm.

antaa virikkeitä tiedon rakentamisen, oman ajattelun, ongelmaratkaisutaitojen, yhteistoiminnallisten taitojen ja mielikuvituksen kehittämiseen

ottaa huomioon käyttäjän taitotason mahdollistaa monipuolisesti oppimisen kokemuksia ja elämyksiä on intuitiivinen, kaikkia aisteja stimuloiva ja palautetta tuottava on tyttöjä ja poikia kiinnostava ja tutustuttaa heitä teknologiaan

Yhteistyössä: VTT Tampere, RAMK, Lappset Group Oy ja LaY Let’s Play (oppimisympäristö), WePlay (teollinen muotoilu),

MOTO+ (motoriikka), UbiPlay ja PlayTech (teknologiasovellukset)

Pirkko Hyvönen

Miksi leikkiä / pelaamista?

Lapset leikkivät nykyisin vähemmän kuin ennen. Lapset lopettavat leikkimisen aiemmin kuin ennen,

suomalaislapset vielä aiemmin kuin vertaiset pohjoismaissa, ns lyhenevä lapsuus (Oksanen, 2004; Postman, 1984; Sandberg & Pramling-Samuelsson, 2003)

Lapset leikkivät salaa (Karimäki, 2004) Leikkiminen on yhä enemmän yksilökeskeistä kuin yhteisöllistä

(Bodrova & Leong, 2003b). Leikkimisen mahdollistavat paikat ovat vähentyneet Jotkut lapset eivät halua leikkiä ulkona (Clements, 2004) Ulkona leikkimistä pelätään; se on vaarallista (Tapsell, et al., 2001) Koulut ovat paikkoja, jotka tuovat lapset yhteen! (Loukaitoi-

Sideris, 2003)

Pirkko Hyvönen

Miksi leikkiä/pelaamista?

OPS (2000; 2004) kehottaa käyttämään leikkiä ja luovaa toimintaa oppimisen menetelmänä

Oppilaiden keskittyminen heikentynyt, tarvitaan uusia tapoja oppia (Veen & Vrakking, 2006)Nykykoulu ei vastaa nykynuorten (homo zappiens, new millenium learners) tiedonkäsittelyn kykyihin, toiminnan tapoihin ja intresseihin

Kouluviihtyvyys ja motivaatio Suomessa osin heikko (Malin, 2005; Kuusela, 2006)

Koulupihoja tulisi käyttää oppimisympäristöinä! (OPM) Huolestuttavaa on, että viidennes oppilaista on liikunnallisesti

passiivisia (Haatainen, 2004)

Pirkko Hyvönen

Miksi leikkiä / pelaamista?

Leikin kautta oppiminen on monipuolista: kognitiivinen (Bergen, 2002), sosiaalinen, emotionaalinen, fyysinen ja kulttuurinen kokonaisuus. (Moyles 1989; Meadows, 1995; Wood & Attfield, 2005) myös (Johnson, Christie & Wardle, 2005; Scarlett, Naudeau, Salonius-Pasternak & Ponte, 2005; Sutton-Smith, 2001). - Hyvän ”mature” ja haitallisen leikin / pelin arvioiminen

Playing renews culture and peer cultures (Corsaro, 2003; 2005) and protects children from worries and destructive thoughts (Oksanen, 2005).

Opettajalle avautuu näköalapaikka oppia lapsista sekä itsestään opettajana (Moyles, 1989).

Pirkko Hyvönen

Miten leikkiä hyödynnetään opetuksessa? - Perustuu opettajahaastatteluihin (Hyvönen, submitted)

- Aineistossa 8 erilaista leikin tyyppiä; kaikki opettajat kertovat hyödyntävänsä leikkiä/pelejä- Eniten kognitiivisesta näkökulmasta (formaali tavoite); opettaja johtaja- Seuraavaksi eniten kaveruuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta (informaali); opettaja sallija- Vähiten kokonaisvaltaisina prosesseina, jolloin formaalin ja informaalin tavoitteet yhdistyvät ; opettaja mahdollistaja

Just knowing the importance of play for learning and development is not sufficient for student teachers in order to holistically integrate play, e.g. pretend play, with the learning processes.

This was apparent in this study in two ways: 1.only one-third of the interviewed teachers use play holistically while providing children’s activities in their learning process;

2.in a role of leader, teachers were particularly unsatisfied with themselves and the results of their teaching.

Kollaboratiivinen leikki?

Pirkko Hyvönen

Entä kollaboratiivinen leikki? (Hyvönen, 2008) What are the play activities that girls and boys engage in together in the school context? What factors facilitate collaborative play among boys and girls in pre-primary and basic education?

Pirkko Hyvönen

1. The most suitable forms of ColPlay are role-play and outdoor play, both of which can be carried out using PLEs.

2. Gender roles adjust in contemporary play culture. (esim. kotileikit)

3. Teachers’ pedagogical thinking on ColPlay includes various practices to promote collaborative relations between girls and boys. (e.g. non-segregation, questioning, letting children negotiate)

4. Teachers have confidence in ColPlay.

5. Learning to collaborate with both genders needs practice and consideration.

Leikki ja leikin ympäristö

(informaali)

Kysyttiin lapsilta, millainen on ihanteellinen

leikkiympäristö

(Hyvönen & Kangas, 2007)

Pirkko Hyvönen

In order to find out what play environments should afford, we let the children’s voice to be heard first.

We asked them to describe: "What is the ideal environment for playing? What would you like to do best?”

Aineisto kerättiin viidessä eri esikoulussaN=49Lasten piirrokset, nauhoitetut keskustelut,

videoinnit

(Hyvönen & Kangas, 2007)

Aineistokeruumenetelmänä image-crafting eli leikitys The children were told that the results of their creative ideating would be used for

real purposes: to design new types of playgrounds in their home town, Rovaniemi. After the frame setting the children drew pictures and discussed vividly, adopting

the role of a playground designer.

During the process the children form an image of the ideal play environment. In doing this their imagination and the whole body is involved: they talk, play, draw, suggest, and look around to boost their inspiration.

Crafting refers to the means through which the image is processed into a visible form. Image-crafting suits children, because imagining, drawing, colouring, and playing are natural ways for them to express their intentions and desires.

Results: Emotionality in children's playful environments

Thought girls and boys have divergent interests, they also have shared playful worlds.

More typical for boys than for girls

The worlds of care and sociality and

Aggression, destruction and competition were

More typical for girls than for boys

Worlds of beauty and fairy features

horror were more characteristic of girls

Common emotional themes

Excitement and fascinating experiences and

Humor and whimsy ideas

We (Hyvönen & Kangas) have named these worlds using children’s own expressions.

1. “I think it eats seaweed” - Care and sociality“Minusta se syö merilevvää”

Children designed play areas where the animals are free and children take care of them. Boys played the role of rescuer or helper and took good care of animals.

2. “The fighting ships and a rocket that sets a park on fire” – aggression, destruction and competition“Laiva tykittää laivaa ja raketti tytkittää puistoa”

3. “The sun is always shining” – beauty and fairy features ””Ei taivasta ilman aurinkoa”

Though also boys drew flowers and hearts they failed to generate larger entities of beauty. Girls developed peaceful feelings of summer and magic.

4. “Pretending torturing” – Fear and horror“Se on leikisti kidutus”Children discussed about fear and safety in eleven out of fifteen sessions. Fear appeared more of a positive than a negative feeling.Itsesäätely: pelottava-turvallinen

5. “Lava proof trunks are needed” – excitement and fascinating experiences“Laavauimisessa tarvitaan laavankestävät uimahousut”Children wish to experience excitement and fantasy in many ways.

6. “Even eyes are standing upright” - humor and whimsy ideas”Silmäkki on pystyssä”

• Common worlds of play both for girls and boys were the environments of humor, where ‘fooling around’ and playing with ideas characterize the activities. • In our research the sense of humor and imitation of other children are emphasized as triggering power for creative process.

One rabit on the hood and one inside as a "fuel rabbit" (b)

- polttoainejänis

Musiikkiauto, hattupiano, talokeinu

• Both girls and boys value diverse forms of physical exercise. The playful environments are meant to provide children more possibilities to motion both in form of guided actions at school settings and in free play on spare time.

• Most of these activities highlight togetherness and collaborative goals. The collaborative activities can be supported by developing new games and plays where joint actions are needed and where the activities traverse the traditional gender-borders.

• Boys were eager to create a playful world founded on the ideas of care and nurture. In the society of today, it is more important to have emotional and social competence than rest against physical strength.

Edellä kuvattiin esikoululaisten ideoita leikistä ja leikin ympäristöstä.

Koulun kontekstissa voidaan puhua leikillisyydestä, toiminnan laadusta, jota määritellään 7 ominaisuuden kautta.

Perustuvat empiirisiin aineistoihin ja olemassa oleviin teorioihin

(Hyvönen & Ruokamo, 2005)

Hyppyruudukko ja infoasema

Pirkko Hyvönen

Leikillisyyden ominaisuuksia (Features of playfulness) (Hyvönen & Ruokamo, 2005)

Ruumiillisuus/kehollisuus: Koko kehon kautta tapahtuva oppiminen ”Embodied knowledge”Ihmisen neurobiologiset järjestelmät ja koko keho toimivat yhdessä ja vuorovaikutuksessa keskenään, ympäristön ja muiden ihmisten kanssaAbstrakti ajattelu ei ole erillään sensomotorisesta järjestelmästä (esim. Burkitt, 1999; Damasio, 2001; Dennett, 1996; Johnson, 1999; Hyvönen & Marjomaa, 2004)- Oppimiseen tarvitaan koko kehoa

Emotionaalisuus:Emootioiden merkitys toiminnassa ja oppimisessaMiten merkitykselliseksi tilanteet ja ympäristö koetaanEmootiot ja taipumus arvioida kokemuksia niiden miellyttävyyden tai epämiellyttävyyden perusteella eivät ole vain taustatekijöitä, vaan ne vaikuttavat siihen miten toimitaan ja opitaan, toimitaanko ja opitaanko ollenkaan, ollaanko vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. (Barbalet, 2002; Damasio, 2001)-Leikkimiseen ja oppimiseen tarvitaan tahtoa ja motivaatiota opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita-Leikin kautta oppiminen voi olla palkitsevaa itsetunto

Pirkko Hyvönen

Leikillisyyden ominaisuuksia (Features of playfulness)

Yhteisöllisyys: Sosiaalisuus, yhdessä toimiminen ja yhteinen tiedon rakentaminen,yhdessä ajattelu, kieli, toiminta, zpd (Yksilöllisyyden korostamisen ja kilpailun ”vastakohtana”)(Esim. Corsaro, 1992, 2005; Bodrova & Leong, 2003; Mercer, 2000; Vygotsky, 1978)-Oppiminen ja leikkiminen tapahtuvat parhaiten yhdessä toisten kanssa

Toiminnallisuus:Fyysinen toiminta, kokemuksellisuusLapset sietävät erilaisia häiriötekijöitä, kun toiminta on aktiivistaAktiivisuus sitoo tyttöjä ja poikia yhteenToiminnassa kokemusten kautta konkretisoidaan ja ymmärretään asioita- Toiminta on mukavaa!

3 2

6

Pirkko Hyvönen

Leikillisyyden ominaisuuksia (Features of playfulness)

Narratiivisuus: Narratiivisuus yhdistää irralliset asiat (Crossley, 2003) leikeissä ja leikin ja formaalin opetuksen yhdistämisessäTiedon rakentamisen ohella itsensä ja toisten ymmärtämiseen- Narratiivisuus auttaa ymmärtämään ja muistamaan- Se tekee leikki- ja oppimisprosesseista mielekkäitä

Luovuus Lupa ja kyky ajatella toisinMatkiminen ja huumori vapauttavat luovuuttaMielikuvitukselliset tilanteet, välineet, ympäristöt ovat ”hyvän leikin” kontekstina arvokkaita (Mature play, esim. Bodrova & Leong, 2003)Luovuus ei ole vain ns. taideaineisiin liittyvää- Luovuuden kautta tehdään tekemistä näkyväksi

Oivaltavuusvrt. Ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminenKyky ihmetellä, tehdä uusia kysymyksiä, nähdä vaihtoehtoja, ratkoa ongelmiaMikä oli mukavaa? ”No se ku piti ettiä niitä KOODEJA”

Miten integroida leikki ja LOY opetussuunnitelmaan?

Leikillinen oppimisprosessi (Hyvönen & Kangas)

Tolpat

PLAYINGin the PLE

Role-play:Pretending to be a weather

forecaster

Playing the games.

Pretend

expedition or adventure in

versatileweather

conditions

ELABORATION

Evaluation ofplay or game

What have we done?

What explanations

have we discovered?

What have we learned?

etc.

ORIENTATION

Discussions about

weather and its meaning for plants

and humans

Developinggames

Photographing different weather

Conditions

Watching movies where weather

has an important role

Topic: Weather as a playful learning process (PLP)

Variouslearningobjects

Opettaja ja oppilaat suunnittelevat kehyksen yhdessä

Informaali Leikillinen

OppimisYmpäristö

Volttikone

Pirkko Hyvönen

Infoasema, aallokko, tasot, vaaka

Kiipeilyteline, piirtoseinäNäyttämö, tutkimusasema

Volttikone, heittoseinä

www.smatus.com

Infoasema

Hyppyruudukko

Tolppa

HeittoseinäPiirtoseinä

Tutkimusasema

Ks. http://www.smartus.com/play/

Pirkko Hyvönen

LOY:ä voi käyttää ilman teknologiaa tai teknologiaa hyödyntäen.

LOY hyödyntää rfid (Radio Frequency Idenfication Device)-teknologiaa, joka toimii infopisteen, hyppyruudukon ja tolppien yhteydessä

Tarjolla on useita valmispelejä, mutta myös työkaluja, joilla lapset ja opettajat voivat itse tehdä oppiaineisiin (tai esim. harrastuksiin) integroituja pelejä. Pelien tekeminen edellyttää sisältöihin perehtymistä.

Luokassa: Pelit suunnitellaan yleensä ensin paperilla - Aiheena esim (YLT – Afrikka ja äidinkieli)Sen jälkeen niitä aletaan tehdä tietokoneellaSiirretään LOY:n infopisteeseen (keskusyksikkö)Ulkona:Pelataan LOY:ssa, vaihdetaan pelejäHalutaan lisää haastetta ja tasoja tietokoneella luokassa

Leikillistä oppimisprosessia varioimalla voi suunnitella erilaisia opetuskokonaisuuksia!!

Mitä opettajat odottavatLOY:ltä?

Aallokko

Pirkko Hyvönen

Opettajat löytävät useita erilaisia tapoja sitoa OPS ja LOY ja toteuttaa leikillistä opetusta (Hyvönen, 2007)

ImplementingThe teachers expect that they would be able to carry out teaching processes as longitudinal processes and projects, as brief “snacks” or rewards, as performances, and as practices dealing with something that has not yet been learned.

PlayThe teachers expect that certain features of the PLE would provide enjoyment, happy feelings, humour, insight, imagination, and creativity through various forms of play. For instance, windows, different forms, stages, bars, lights, spaces, colours, sounds, shadows, and walls which the children can draw on are important.

LearningThe PLE and its related technical adaptations – the possibility to move and to be active instead of being seated – are expected to enhance learning. The PLE is considered a tool (Bodrova & Leong, 2001; Säljö, 2001; Vygotsky, 1978) useful for activities and meaning making (Jonassen, 2002). The most strongly emphasised thoughts pertained to embodiment, motivation, feedback, collaboration, and individual needs. * Musiikki, matematiikka, YLT

Pirkko Hyvönen

CurriculumAccording to the teachers, play and the PLE should progress to meet curricular goals; thus the idea of playful learning process is beneficial. Educators expect to get some ready-tailored models of PLPs which they can further adapt for their own purposes. Integration of subjects is desirable and seen as uncomplicated in the PLE, and the environment also permits more flexible timetables

ConcernsOne of their main misgivings is whether children need new structures or sophisticated technical adaptations at all. Some teachers would like to see children playing with non-commercial toys and equipment and thus prolong as authentic a childhood as possible (see Postman, 1984).

Considerations of the PLE and its use prompted concerns that teachers would become overloaded; some teachers were hesitant because the PLE involves more responsibilities and requires novel technological skills.

Lumi ja pakkanen eivät estä toimintaa

Informaali LOYvrt

formaali luokkahuone

Pirkko Hyvönen

Informaali oppimisympäristö tarjoaa enemmän Formaali oppimisympäristö

Aktiivisuus Passiivisuus

Liikkuvuus Aloillaan istuminen

Koko keholla oppiminen Päässä tapahtuva oppiminen

Ottaa osaa suunnitteluun Ottaa vastaan valmista

Oppii leikin ja pelien kautta Oppii kynä-paperityöskentelyllä

Abstraktin konkretisointi Abstrakti

Rohkaistaan luovuuteen ja keksimiseen Latistaa luovuutta

Oppilaskeskeiset menetelmät Opettajajohtoiset menetelmät

Yhteisöllinen eteneminen Yksilökeskeinen eteneminen

Lisääntynyt itsetuntemus Puutteellinen itsetuntemus

Integroitu opetussuunnitelma Pirstaleinen opetussuunnitelma

Integroitu, joustava aikataulu Pirstaleinen lukujärjestys

Hauskaa Tylsää

Pirkko Hyvönen

Opetuksessa on tärkeää hyödyntää sekä formaaleja että

informaaleja oppimisympäristöjä!

This however does not indicate that classrooms are unsatisfied as learning environments, but

rather it suggests that complementary learning

environments are needed in order to service teachers and

children better as pedagogical contexts.

Kiitos paljon!