Analogi 2/2003 1

2003

jatkuu s. 8

Ortodoksinen seurakuntalehti

2

Jumalanpalveluksetja tapahtumat s. 12 – 21

TAMPEREEN, TURUN JA HÄMEENLINNAN ORTODOKSISET SEURAKUNNAT / 16.5.2003

Kolme Turunmaan tietäjääitäisillä maillaJoensuun yliopistoon on saapunut kolme länsirannikonopiskelijaa. Isä Andrei Verikov on hiljan jo valmistunut teolo-gisesta tiedekunnasta, turkulainen Lars G. Ahlbäck (oik) jaraumalainen Antti Narmala (vas) ovat vielä teologisen tiensäalkupäässä. Kuitenkin jokaisella on mielessään monia kysy-myksiä kirkon palvelemisesta. Huolenaiheitakin on monia,esimerkiksi se, miten kirkko hoitaa valmistuvien työllistymistä.

sä Andrei on iloinen siitä, että hei-dät on otettu Joensuussa lämpi-mästi vastaan. Yli viidentuhannenI

jäsenen seurakunta tarvitsee paljon ul-kopuolista työvoimaa, koska virassa onvain kaksi pappia ja yksi kanttori.

Myös Antti on kokenut seurakun-nan omakseen. Alueellisesti pienessäseurakunnassa ihmiset asuvat lähellätoisiaan. Joensuun seurakunta on voi-makkaasti yhteisöllinen.

Eräs asia kuitenkin aluksi myös ih-metytti isä Andreita. - Kun tulin tänneTurusta, menin seurakunnan kirkkoon.

Ensimmäiseksi kysyin ihmisiltä, miksikuoro laulaa niin huonosti! Se oli mi-nulle aivan outoa!

Seminaariin erilaisin odotuksin

Isä Andrei ajatteli seminaaria jonkin-laisena sotilasakatemiana. Myös Larskertoo hieman pelänneensä seminaa-riin asettumista, mutta rauhoittui, kunhän huomasi, että seminaari on pitkältiasuntola.

- Seminaari on minulle tärkeäasuinpaikkana. Sillä on myös hengel-listä merkitystä nimenomaan rippi-isän

PATRIARKKA BARTOLOMEOS

SUOMEEN KESÄKUUSSA s. 9

3 MetropoliittaAmbrosius:Nyt on aika toimia

8 Arkkipiispa Leo:Humanitaarista apuaBalkanille

9 Pyhä Henkija karismat

11 Sairaanripitys

22 Seurakunnantulevaisuus

24 Polkupyörämatkajuurille

2 Analogi 2/2003Jatkuu sivulla 16

4. vuosikerta

2• 2003 P Ä Ä K I R J O I T U S

Kari M. Räntilä

Suudellaan vaan

Taannoin minulle huomautettiin, kunkeskustelin tuttujeni kanssa Raamatunlukemisesta eri kirkkojen piirissä, ettäluterilaiset kyllä lukevat Raamattuasäännöllisesti, mutta ortodoksit vainsuutelevat sitä. Otin tästä hieman nokkiini,koska ajattelin, että varmasti me luemmekirkoissamme paljon raamatuntekstejä, taisiis lukisimme, jos liturgiapalveluksetolisivat jokapäiväisiä. Ja lukisimme myösyksityisesti Raamattua kotonamme omissarukouksissamme, jos vain uskollisestijaksaisimme seurata kirkon opetustahenkilökohtaisesta hartauselämästä.

Jo kirkkomme kanonit näet velvoitta-vat piispat ja papit joka sunnuntaiselittämään jumalanpalveluksissa kirkko-kansalle pyhiä kirjoituksia. Pyhä raamatun-opettaja Johannes Krysostomos kehottiusein kuulijoitaan mietiskelemään kotonaansaarnassa kuulemaansa ja tutkimaanaktiivisesti itsekin Raamattua. Kirkkoisientekstit ovat käytännössä täynnä kohtia,joissa korostetaan jatkuvan ja huolellisenraamatunlukemisen tarpeellisuutta – taisuorastaan välttämättömyyttä – pelastuk-sen kannalta.

Kestävä Raamatun lukeminen onkirkkoisien mukaan siis välttämätöntämaallikoille, mutta ennen kaikkea se ontärkeää kirkkomme papistolle. Ilman sisäistänäkemystä pyhistä teksteistä niitä ei voinesisäistyneesti eikä hengellisesti opettaakirkkokansalle. Ja tämä kai tarkoittaa sitä,että Raamatun opetuksella ja pyhientekstien meditaatiolla tulisi olla hyvinkeskeinen asema kirkon työntekijöidenkoulutuksessa. Tässä kohden on kuitenkinhiljainen epäilys noussut mieleeni.

Ensi syksystä alkaen on tilanne näetsellainen, että Joensuun yliopistonteologisessa tiedekunnassa kirkkommetuleville työntekijöille suunnattu raamatun-opetus tullaan antamaan kokonaanluterilaisten opettajien voimin. Se tarkoittaamyös sitä, että ortodoksien saama opetusRaamatun ja kirkon suhteesta toteutuulähtökohtaisesti läntisen teologianmukaisen tiedekäsityksen puitteissa. Tosin

näissä puitteissa kyseiset opettajat ovatehdottomasti erinomaisen päteviä japystyviä. Olen kuitenkin syvästihuolestunut siitä, että se kirkkommeperinteinen käsitys, jonka mukaisestiRaamattua on uskottu ja ”suudeltu”, eiehkä ainakaan toistaiseksi löydä selvääsijaa tiedekunnan tarjoamassaeksegeettisessä ajattelussa. Kärjistäenkai voisi sanoa, että tuleva papistommeja työntekijäkaartimme on valmistues-saan saanut muutoin hyvän ortodoksi-sen kirkollisen koulutuksen, muttasuhtautumisessaan Raamattuun ja siinäolevaan Jumalan ilmoitukseen heajattelevat pääosin läntisen teologiankäsitteiden ja ajatusmallien avulla. Jatämä vaikuttanee siihen, että tulevai-suudessa Raamattuun perustuvateologinen ajattelu muotoutuukirkossamme yhä enemmän kohtiläntistä ajattelutapaa. Haluammeko siistätä, tyydymmekö siihen, mitä meilleannetaan? Ortodokseille tyypillisen,usein alistuvan suhtautumisen tuntientämä näyttäisi koituvan osaksemmetulevina vuosina.

En ole huomannut, että mikäänvähänkään virallinen taho kirkkommepiirissä olisi kiinnittänyt huomiotatällaisen ongelman mahdollisuuteen.Kirkollishallituksen apurahapolitiikka-kaan ei näytä tunnistavan tätäuhkaavaa kehityslinjaa. Ehkä kirkkom-me piirissä ei ole riittävästi oppinei-suutta käsittelemään erityisestiraamatuntutkimuksen kysymyksiä.Käytännössä tämä kai viittaisi siihen,että me jatkamme Raamatun suutele-mista ja annamme muiden, siis niiden,jotka ovat oppineempia ja fiksumpia,hoitaa näiden asioiden konkreettisenajattelemisen ja opettamisen meidänpuolestamme. Niin metsä vastaa, kuinsinne huudetaan.

1, 6-7 Kolme Turunmaantietäjää itäisillä mailla

2 Pääkirjoitus:Suudellaan vaan

3 Metropoliitta AmbrosiusNyt on meidän aikammetoimia

4-5 Isä Risto LintuPetrun päivä

5 Isä Markus AromaValon lapsia

5-6 Isä Petri RatilainenKristuksen ylösnousemusja seurakuntaelämä

8-9 Arkkipiispa Leon kolumniHumanitaarisella avullavelvoittavia haasteita

9-10 Arkkimandriitta AndreasPyhä Henki ja karismatortodoksisen tradition valossa

11 Isä Heikki HonkamäkiSairaanripitys

12-15 TAMPERE

16-19 TURKU

20-21 HÄMEENLINNA

22-23 Leena HonkamäkiSeurakunnan tulevaisuus

24-27 Mikael MiikkolaMatkoilla juurillenipolkupyörällä

25 Radio / TV

28 SkeemaigumeniJohanneksenkirje (venäjäksi)

Analogi 2/2003 3

Metropoliitta AmbrosiusKIRKKOKALENTERINRAAMATUNKOHTIALUETTAVAKSI

Etiopiasta tulee jatkuvasti uutisia nälänhädästä, luonnonmullistuksista tai yhteiskunnallisista levotto-muuksista. Siellä ja muualla Afrikassa voi kuitenkin myös kokea paljon kauneutta ja hyvyyttä. Siellänäkyy vahvaa uskollisuutta kristinuskon periaatteille ja vanhaa sivistystä, josta mekin voimme ottaa

oppia.Etiopian ortodoksisen kirkon katsotaan kuuluvan orientaalisiin kirkkoihin, jotka erkanivat Kalkedonin

kirkolliskokouksen (v. 451) uskonmäärittelystä. Kysymys Kristuksen kahdesta luonnosta erotti orientaalisenja bysanttilais-ortodoksisen perinteen. Käydyissä teologisissa neuvotteluissa tämä vanha ongelma on rat-kaistu. On todettu, että kysymys Etiopian kirkonkaan osalta ei ole ns. monofysitismistä, jonka mukaanKristuksella olisi vain yksi luonto (ts. vain jumalallinen luonto).

Etiopia mainitaan useita kertoja Raamatussa. Kristillisen kirkon juuret menevät siellä kolmannelle vuo-sisadalle. Etiopian kristityille on tyypillistä, että he näkevät Kristus-uskolla vahvasti vanhatestamentillisiajuuria. Kirkko opettaa sielläkin, että kristitylle koko elämän, niin arjen kuin juhlankin, tulisi olla evanke-liumin todeksi kokemista.

Etiopialaisten hengellisyyteen kuuluu säännöllinen kirkossakäynti, paastoaminen ja almujen antami-nen. Luostariperinne on vahva, ja luostareihin tehdään pyhiinvaellusmatkoja. Myös hiljaisuuteen vetäyty-minen, meidän retriittejämme muistuttava, toimii keinona hengellisyyden syventämisessä. Etiopian osinkarussa vuoristossa kilvoittelee myös erakkoja, joiden merkitys esirukoilijoina ja hengellisinä ohjaajina ontärkeä.

Voimakas uskonnollinen perinne ei kuitenkaan ole eliminoinut ongelmia. Sopuisa rinnakkaiselo onlöytynyt muslimien kanssa, vaikka nyt islamin uusi nousu nähdään uhkana. Toisaalta 1900-luvulla sekäfasistit että kommunistit ovat pyrkineet horjuttamaan uskonnon asemaa.

Elämän olosuhteet eivät ole olleet helppoja. Puiden hakkuut ovat lisänneet maaperän eroosiota. Kui-vuus aiheuttaa maanviljelykselle huomattavia vaikeuksia. Nälkä ja sairaudet koettelevat erityisesti heikom-pia. Tällä hetkelläkin yli kymmenen miljoonaa ihmistä kärsii nälänhädästä.

Meidän olisi syytä kanavoida sinne veljesapua esimerkiksi Ortaidin (Ortodoksisen kirkon ulkomaan-apu) kautta. Kastelujärjestelmien rakentaminen ja puiden istutukset parantaisivat elämän olosuhteita. Sai-raanhoidon järjestäminen kohottaa elämän laatua. Monet kärsivät sairauksista, joihin olisi hoitokeinoja,mutta lääkkeisiin ei ole vaaraa.

Tällä hetkellä kysymys on akuutista hädästä. Nälkäkatastrofin uhrien asema on hälyttävä. He eivät voiodottaa. Pienikin panoksemme olisi perillä Etiopiassa huomattava apu. Samalla se on voimakas todistussiitä, että ortodokseina kannamme huolta maasta, jonka väestön suurin osa edustaa omaamme huomatta-vasti vanhempaa ortodoksista kirkkoa.

Arkkipiispa Abuna Gorgorios II (k. 1990) opetti kirkkonsa nuorisoa: ”Teidän tulee yhdistää hengelli-nen palveluksenne jokapäiväiseen työhön ja olla kirkon aktiivisia jäseniä. Kristinuskoa tulisi ilmentää enem-män teoissa kuin sanoissa eli teidän tulisi ennemminkin toimia kuin puhua. Olkaa kristillisen elämän esiku-via, jotta ihmiset voivat seurata esimerkkiänne. Huomioikaa jokainen ihminen, rikas ja köyhä, koska Jumalailmaisee itsensä heidän jokaisen kautta.”

Samaan kokonaisvaltaiseen uskonelämään meidän tulisi pyrkiä palvelemalla lähimmäisiämme. Suo-men luterilainen kirkko on järjestänyt avustustoimintaa myös Etiopiassa. Heidän erilaiset projektinsa ovatmeille hyvä esimerkki ja kannustin. Heidän asiantuntemustaan ja yhteyksiään voimme käyttää, kun lähe-tämme apua Ortaidin kautta. Abuna Gorgorioksen opetuksen mukaisesti nyt on meidän aikamme toimia,eikä vain puhua.

on meidän aikamme toimiaNYT

18.5. Samarialaisnaisen sunnuntaiJoh. 20:1-10, Ap. t. 11:19-30,Joh. 4:5-42

25.5. Sokeana syntyneen sunnuntaiI par.: Jes. 40:1-3,9, 41:17-18, 45:8,48:20-21, 54:1; II par.: Mal. 3:1-2,5-7,12,17-18,22-24; III par.: Viis.4:7,16-20, 5:1-7;Joh. 20:11-18, Ap.t. 16:16-34, Joh.9:1-38, 2. Kor. 4:6-15, Matt. 11:2-15

29.5. Herran taivaaseen astuminen,helatorstaiI par.: Jes. 2:2-3, II par.: Jes. 62:10-63:3,7-9, III par.: Sak. 14:1,4,8-11;Mark. 16:9-20, Ap. t. 1:1-12,Luuk. 24:36-53

1.6. Pyhien isien sunnuntaiI par.: Gen. 14:14-20; II par.: Deut.1:8-10,15-17; III par.: Deut. 10:14-21; Joh. 21:1-14, Ap. t. 20:16-18a,28-36, Joh. 17:1-13

8.6. Pyhän Kolminaisuuden päivä,helluntaiI par.: Num. 11:16-17,24-29;II par.: Joel 2:23-3:5; III par.:Hes. 36:24-28; Joh. 20:19-23,Ap. t. 2:1-11, Joh. 7:37-52, 8:12

9.6. Pyhän Hengen päiväEf. 5:9b-19, Matt. 18:10-20

15.6. Kaikkien pyhien sunnuntaiI par.: Jes. 43:9-14; II par.: Viis. 3:1-9;III par.: Viis. 5:15-6:3;Matt. 28:16-20, Hepr. 11:33-12:2,Matt. 10:32-33,37-38, 19:27-30

22.6. Toinen hell.jälk. sunnuntaiMark. 16:1-8, Room. 2:10-16,Matt. 4:18-23

30.6. Kahdentoista apostolin juhla1. Kor. 4:9-16, Matt. 9:36-10:8

6.7. Neljäs hell.jälk. sunnuntaiLuuk. 24:1-12, Room. 6:18-23,Matt. 8:5-13

13.7. Pyhien isien sunnuntaiLuuk. 24:12-35, Tit. 3:8-15,Matt. 5:14-19, Room. 10:1-10,Matt. 8:28-9:1

20.7. Kuudes hell.jälk. sunnuntaiI par.: 1. Kun. 17:1-23, II par.: 1. Kun.18:1,17-19:16; III par.: 1. Kun. 19:19-21, 2. Kun. 2:1,6-14; Luuk. 24:36-53,Room. 12:6-14, Matt. 9:1-8,Jaak. 5:10-20, Matt. 23:29-39

Ortodoksisen kirkon ulkomaanavunOrtaid-nimi muodostuu

ortodoksi-sanan alkuosasta ja apuamerkitsevästä latinanalaisperäises-

tä aid-sanasta.

auttaa ja yhdistääORTAIDMuuttunut maailmantilanne on tuonut uusia haasteita myös ortodoksiselle kirkolleSuomessa. Samalla kun Suomeen on tullut tuhansia maahanmuuttajia ja pakolaisia, onhätä ulkomailla herättänyt Suomessa asuvien ortodoksien piirissä halun auttaa.Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid on syntynyt vastaamaan tähän kutsuun. Ortaid tukee avustus- ja projektikohteiden omatoimista kehittämistä ja edistääkulttuuriyhteistyötä kohdealueiden sekä Suomen ortodoksien kesken. Ortaid toimittaahumanitaarista apua ja toteuttaa kehitysyhteistyö- sekä kulttuuriyhteistyöhankkeitapaikallisten ortodoksisten yhteisöjen kanssa. Voit tukea Ortaidin toimintaa lahjoituksin. Ortaid tarjoaa Sinulle mahdollisuudenosallistua maailman ortodoksien tulevaisuuden rakentamiseen.

Ortaidin tili on 548005-216435.Lisätietoja Ortaidin toiminnasta ja hankkeista löytää järjestön nettisivuilta www.ort.fi/ortaid.

4 Analogi 2/2003

Petrun päivä

K

Kirkkoherra Risto Lintu

esäkuun 29. päivänä viete-tään apostolien Pietarin jaPaavalin päivää. Karjalaises-

sa kielenkäytössä se on Petrun päi-vä. Muistopäivän vietto on alkanutjo varhaiskristillisellä kaudella.

Pietarin varsinainen nimi oli Si-mon Johanneksen poika, mutta en-sikohtaamisen yhteydessä Jeesussanoi Pietarille: ”Nimesi on olevaKeefas - se merkitsee Kallio.” (Joh.1:42) Hän oli varsinaiselta ammatil-taan kalastaja. Kalansaalisihmeenkautta hän uskoi Jeesukseen ja liit-tyi Jeesuksen opetuslasten jouk-koon, johon hänen veljensä Andreasoli ensimmäiseksi kutsuttu. Jeesusteki kalojen pyytäjästä ihmisten ka-lastajan. Hän oli hyvin päättäväinenja ilmaisi mielipiteensä rohkeasti,usein myös toisten opetuslasten puo-lesta. Hän tunnusti Jeesukselle:”Sinä olet Messias, elävän JumalanPoika.” (Matt. 16:16)

Pietari halusi myös suojella Jee-susta. Kun hän ensimmäisen kerranpuhui tulevista kärsimyksistään Pie-tari veti hänet syrjään ja sanoi: ”Ju-mala varjelkoon! Sitä ei saa tapah-tua sinulle, Herra.” Mutta hän kään-tyi pois ja sanoi Pietarille: ”Väistytieltäni, Saatana! Sinä tahdot saa-da minut lankeamaan. Sinun ajatuk-sesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmi-sestä.” (Matt.16:22,23) Jeesusta kiin-ni otettaessa Pietari aikoi miekallaestää sen.

Pietari Sebedeuksen poikienkanssa muodosti ryhmän, jonka Jee-sus otti mukaansa erityisiin tilantei-siin, kuten Jairoksen tyttären herät-tämiseen ja kirkastusvuorelle sekärukoillessaan Getsemanessa. Roh-keudestaan huolimatta Pietari pititärkeämpänä oman henkensä säilyt-tämisen: kun Jeesusta kuulusteltiinhän kielsi kolmesti tuntevansa Jee-suksen. Katkerana ja katuvaisena

hän palasi veneelleen luopuakseensaamastaan apostolin tehtävästä.Kalansaaliin avulla ylösnoussut Her-ra kutsui hänet kuitenkin takaisin.Yhtä monta kertaa kuin hän oli kiel-tänyt Kristuksen hän joutui tunnus-tamaan rakkautensa ylösnousseelleHerralle.

Pietari johtajana

Pyhän Hengen vuodattamisen ta-pahtumassa apostoli Pietari oli eh-doton johtaja. Hän hoiti ensimmäi-sen seurakunnan järjestäytymisen,joka sitten oli esikuvana kristinus-kon levitessä ympäri maailmaa.Aluksihan apostolit toimivat Jerusa-lemissa, Juudeassa ja Samariassa.Juutalaisuuteen kääntyneen Korne-liuksen perheen Pietari kastoi, ja sii-tä alkoi lähetystyö myös pakanoidenkeskuudessa. Kun kristittyjä ruvet-tiin vainoamaan, apostolit ja muutJeesuksen seuraajat pakenivat ym-päri suurta Rooman valtakuntaa.Näin kristinusko levisi entistä nope-ammin Rooman valtakunnassa.Vaikka Pietari oli aloittanut ei-juu-talaisten ottamisen kirkon jäsenik-si, hän kuitenkin osoitti epävarmuut-ta siitä, tulisiko pakanuudesta kris-tinuskoon liittyneiden noudattaajuutalaisia perinnäissääntöjä (ks.Gal. 2:11-14). Kristus oli opetukses-saan osoittanut, ettei lakihurskaus

tule ihmisille pelastukseksi.

Kirkko ja juutalaisuus

Suhde juutalaisuuteen on ollut hy-vin vaikea kristinuskossa. Kristustakoskevat ennustukset ja muut Uu-teen liittoon liittyvät opetukset ovatVanhan Testamentin kirjoista peräi-sin. Myös ensimmäisinä vuosikym-meninä ja vuosisatoina jumalanpal-velukset noudattivat juutalaisia ta-poja. Apostolisissa säännöissä, joi-den olemassaolosta on viitteitä joensimmäisen kirkolliskokouksen (v.325) päätöksissä, 65. sääntö kieltääkleerikon (papiston jäsenen) jamaallikon osallistumasta juutalais-ten ja harhaoppisten kanssa yhtei-seen rukoukseen erottamisen uhal-la. Vaikka kristinusko on oma uskon-tonsa eikä mikään Mooseksen us-konnon jatke, meillä on jumalanpal-veluksien teksteissä paljon sellaista,mitä monikaan nykyajan kristitty eiymmärrä. Kristinusko on ymmärret-ty uutena Israelina.

Neron vainoissa

Apostoli Pietari teki lähetystyötämonissa paikoissa: Syyriassa, Pon-tuksessa,, Galatiassa, Bityniassa,Vähä-Aasiassa ja Egyptissä. Lopultahän päätyi valtakunnan pääkaupun-kiin Roomaan. Perimätiedon mu-kaan hän toimi sen seurakunnan

Piirr

os M

argi

t Lin

tu

Analogi 2/2003 5

Kirkkoherra Markus Aroma

KValon lapsia

Kuva

: Juh

a-M

atti

Mar

tikai

nen

oko pääsiäiskausi on täynnäylösnousemuksen iloa ja va-loa, mutta harvoin tuon juh-

lahumun keskellä me pysähdymmeajattelemaan valon todellista merki-tystä. Valo on elämällemme välttä-mätöntä, ja ilman valoa elämä maa-pallolla on mahdotonta. Näin onJumala viisaudessaan säätänyt. Au-ringon valo ja lämpö muistuttavatmeitä jatkuvasti siitä, että Jumalapitää huolta luomakunnastaan ja ra-kastaa sitä ja että valo ja lämpö ovatJumalan rakkauden ilmentymiä javälikappaleita tässä maailmassa.

Kristillisessä ajattelussa Jumalaaitseään on joskus verrattu “rakkau-den aurinkoon”, jonka säteet saavatalkunsa Jumalan olemuksesta.Nämä säteet virtaavat koko kosmok-sen halki “täyttäen sen hyvyydellä,rakkaudella ja kauneudella” ja teke-vät elämän meille mahdolliseksi.Valo usein samaistetaan totuuteen,joka karkottaa pimeyden, mutta to-tuuden valkeus, johon ei liity rak-kauden lämpöä, on usein kylmää jaarmotonta totuutta. Sillä ei pitäisiolla mitään tekemistä ainakaan kris-

Kirkkoherra Petri Ratilainen

Tätä kirjoittaessani on riemul-linen pääsiäisaamu kello yh-deksän. Nukuin kaksi tuntia

työhuoneeni sohvalla ja läksin kä-velemään Aurajoen rannalle. Mieles-säni liikkui tämä kirjoitus ja eräältäihmiseltä saamani evästys siitä, mitäkirjoittaisin. KIRJOITA JOTAIN RIE-MULLISTA!

Kaupunki oli aika hiljainen.Muutama krapulainen ihminen väis-teli aurinkoisia paikkoja, jotka eivätilmeisesti kivistäville silmille olleethyväksi. Minä halusin olla luonnonkeskellä aurinkoisilla paikoilla. Lin-nut pitivät hienon konsertin vähin-tään neliäänisenä, ehkä lyhentäenjonkin osan pitkästä teoksesta. Mi-nulle kelpasi hyvä lyhennys hyväs-sä ilmapiirissä. En ajatellut valittaakenellekään, sillä nyt on Herran pää-siäinen, ja koko luomakunta rie-muitsee. Nyt sitä ei näkynyt äänek-

Kristuksenylösnousemusja seurakunta-elämä

Jatkuu sivulla 6

tillisen uskon ja elämänkanssa. Aivan samalla tavoin kuinauringon valo ja lämpö kuuluvaterottamattomasti yhteen, niin kris-tillisessä uskossa ja elämässä totuusja rakkaus kuuluvat yhteen.

Rakkaus on kaiken alkulähde,koska Jumala on rakkaus, ja totuuskasvaa aina rakkauden pohjalta jarakkauden lämmössä. Tällaista to-tuuden ja rakkauden valoa ja läm-pöä tämä maailma, yhteiskuntammeja oikeuslaitoksemme kaipaavat, sil-lä tällainen totuus voi saada todellamyönteisen muutoksen aikaan niinyksittäisten ihmisten kuin koko yh-teiskunnan elämässä. Mutta meidänmaailmamme on niin täynnä kylmäätotuutta, josta puuttuu kaikki inhi-millinen lämpö ja välittäminen. Täl-lainen totuus ei tee meitä vapaiksieikä saa meissä eikä yhteiskunnas-sa aikaan mitään todellisia muutok-sia. On aina helpompaa valita kyl-mä totuus, on aina helpompaa hal-lita, alistaa ja kontrolloidaihmisiäkuin rakastaa heitä. Tämä on ollutmyös kristillisen kirkon kiusaus kokosen olemassaolon ajan. Maallisessayhteiskunnassa se on ollut lähessääntö koko ihmiskunnan olemassa-olon ajan.

Kristus kutsuu meitä olemaanvalon ja rakkauden lapsia tässä maa-ilmassa. Hän kutsuu meitä tekemääntästä maailmasta totuuden, oikeu-denmukaisuuden ja rakkauden maa-ilmaa, jossa kaikki voisivat nauttiarakkauden, rauhan, ystävyyden javeljeyden valosta ja lämmöstä.

Isä Markus

johtajana. Hänen tulkkinaan ja pu-heidensa muistiinmerkitsijänä toimievankelista Markus, joka kirjoittievankeliumin Pietarin opetuspuhei-den perusteella. Kun keisari Neronvaino kristittyjä kohtaan alkoi, hä-nen seurakuntansa halusi hänensäästyvän vainolta ja suostutteli hä-net lähtemään pakoon. Matkates-saan auringonnousua kohden hännäki Jeesuksen tulevan häntä vas-taan kiiruhtaen kohti Roomaa. ”Min-ne menet, Herra?” Pietari kysyi ih-meissään. ”Menen toisen kerran kär-simään sinun puolestasi,” Herra vas-tasi. Tämän näyn perusteella Pieta-ri palasi Roomaan rohkaisemaan

seurakuntansa jäseniä. Itse hän kuoliristillä pää alaspäin.

Olemme Pietarin kaltaisia

Apostoli Pietari joutui opettelemaanuusia asioita aikuisiässä, mutta kas-voi vastuun lisääntyessä. Hän olikäytännön mies, jollaista järjestely-kykyä myös hengellisessä organisaa-tiossa tarvitaan. Monessa suhteessaolemme Pietarin kaltaisia. Teemmevirheitä, erehdymme, rikomme Ju-malan pyhää tahtoa vastaan. Jou-dumme joka päivä tarkistamaansuhdettamme Jumalaan. Aina meil-lä on myös mahdollisuus tarkistaaelämäntapaamme. Yhtä monta ker-

taa kuin olemme syntiä tehneet,meillä on mahdollisuus tunnustaarakkautemme Kristukseen ja kokeaanteeksianto.

Pyhän apostolin rakkaus johtihänet viemään ilosanomaa eri kan-soille, mutta myös vankeuteen, kär-simyksiin ja marttyyrikuolemaan.Tärkeintä hänelle lienee ollut se,mitä hän koki kirkastusvuorella Kris-tuksen läheisyydessä. Se on varmastijokaisen kristityn toive.

Pyhien apostolien Pietarin jaPaavalin muistopäivä on 29.6. Siihenvalmistava apostolien paasto on tänävuonna 16.–28.6.

Isä Risto

6 Analogi 2/2003

käimmässä osassa luomakuntaa eliihmisissä, mutta uskon, että kohtaliitymme tähän mukaan, kunhan he-räilemme ja haluamme viedä elä-mää eteenpäin vievää sanomaa, eiikävää vaan riemullista.

Tässä lehdessä tuonnempanaoleva Olli Forssenin yhteenveto seu-rakuntamme diakoniatyön tilastakuvaa myös minun tuntemuksiani.Emme tee hyviä tekoja tilastojen jaraporttien vuoksi. Eikä työ ole mi-tenkään helppoa, ellei omaa synnyn-näisiä taitoja kohdata ihminen juu-ri niin aitona kuin hän on tai sinäolet.

Diakoniatyöhön osallistuu sato-ja seurakuntalaisiamme omalla ta-vallaan, omien voimavarojensa jaarmolahjojensa mukaan ympäri seu-rakuntaa. Tulee mieleeni Jeesuksensanat: “Isä, anna heille anteeksi, sil-lä he eivät tiedä mitä tekevät.” Suu-rin osa diakoniatyöntekijöistämmeei myöskään tiedosta tekemäänsähyvää, mutta se on jotain, mistä us-koisin koko luomakunnan riemuit-sevan, eikä heidän vuokseen tarvit-se pyytää anteeksi, vaan heistä Kris-tus sanoo: “Pyhä Isä, suojele heitänimesi voimalla, sen nimen, jonka

olet minulle antanut... jotta minuniloni täyttäisi heidät.” (Joh. 17)

Monessa mielessä kiitos ja ilohelposti unohtuu. Odotamme kiitos-ta ja kannustusta esimiehiltämme jaylemmältä taholta, mutta yleensäodotuksemme palkitaan pettymyk-sellä. Tämä johtuu ehkä ennen kaik-kea siitä, että luulemme itsestämmeliikoja. Olkoon tämän tarinan aihee-na lopussa oleva toivomus: mistäpitäisi puhua? Mieleen tuli myösseitsemän vuotiaan poikani sanat:“Ensi kerralla äijä laitat sen autora-dan kuntoon”, joten lähden raken-tamaan autorataa.

Siunattua, riemullista Kristuk-sen kuolleista ylösnousemuksenjuhlaa Analogin lukijoille

Isä PetriPS. Liitän oheen hienon kirjeen,

josta aiheeni sai alkunsa.

“Rakas Kirkkis!

Siitä Analogin kirjoituksesta... ruko-us voisi olla aihe - voisiko?

Mulle opetettiin kotona, ettäpääsiäisaamuna aurinkokin nous-tessaan tanssii ilosta. Tänä vuonnapääsiäisjuhla meidän seurakunnas-sa oli pulppuavan ilon ja riemun jayhdessäolon/yhteenkuulumisen juh-laa, johon luonto upeana kevätaa-

muna auringonnousuineen/tanssei-neen osallistui. Ei liene suurempaakiitoksen aihetta kuin tällainen rie-mu! Multa se kiittäminen tahtooomassa rukouksessa helposti unoh-tua; pyytää, edellyttää ja vaatia kyllämuistan.

Eilen tuli uutisissa konkreettimuistutus omasta yltäkylläisyydes-tämme, kun sodan kauhut juuri ko-kenut pikkupoika kertoi toimittajal-le omia toiveitaan: ‘saisi rauhassakäydä koulua ja leikkiä kavereidenkanssa’! Ei ole paljon pyydetty, mikäpitäisi ainakin mun muistaa, kunkaiken ilon ja riemun keskelläkintulee tyytymättömyyden puuskia.Onneksi joskus jopa huomaan ne,mutta saisin silti osata olla kiitolli-sempi/kiitollinen.

Siis rukous: kiitosrukous erityi-sesti, johon meillä kaikilla on aihet-ta - pitäisihän sitä osata kiittää vai-keuksistakin, niinhän juuri luulenkirkossa kuulleeni. Ja se se vasta onvaikeata!”

KIITOSRUKOUS: Kiitän SinuaJumala tästäkin päivästä, jonka olettahtonut kanssani kulkea, kaikestasiitä mitä olet hyväkseni tehnyt, janiistä ihmisistä, jotka ovat lähellä-ni. (Isä Petri)

Jatkoa sivulta 5

Kristuksen...

Jatkoa sivulta 1

vuoksi.Kuin yhdestä suusta pojat sanovat,

että seminaarilla oppii asumaan yhdes-sä erilaisten ihmisten kanssa. Tämä tai-to on tärkeää myöhemmin seurakun-nassa, koska sielläkin kohtaa hankaliaihmisiä.

Myös Antti on edistynyt itsetutkis-telussa. - Seminaari on hyvin kasvat-tava paikka, koska siellä yhteisö on hy-vin voimakas. Olen oppinut aivan uu-sia kärsivällisyyden piirteitä itsestäni!

Lars on pannut merkille, että Jo-ensuussa opiskelijat on enemmän yh-dessä juuri seminaarin takia. – Turus-sa opiskelijat asuvat aina jossakin lä-hiössä. Samanlaista kiinteää keskuste-lua ja yhteiselämää kuin täällä ei opis-kelijoiden kesken synny niin helposti.Tämä vaikuttaa myös jumalanpalvelus-elämään ja siihen kasvamiseen.

Kuria Pietarista

Kylmin värein pojat muistelevat tutus-tumismatkaansa Pietarin hengellisenakatemian sikäläiseen seminaarielä-mään. Aulassa oli lista rangaistuksensaaneista opiskelijoista, jotka olivatmyöhästyneet luennoilta tai jättäneetläksynsä tekemättä. Isä Andrei sanoo-kin, että siellä elämä oli kurinalaista.

- Täällä seminaarissa me jäämmeaika paljon itsemme varaan. Meitä eiohjata karttakepin kanssa. Muistaakse-ni Kuopion seminaarikin oli vielä sel-lainen, että jumalanpalvelus ei alkanut,ennen kuin jokainen oli herännyt ja tul-lut kirkkoon. Meillä ei täällä ole sel-laista järjestystä.

Antilla on tästä selvä käsitys. -Ehkä meno täällä on vähän inhimilli-sempää. Meitä pidetään enemmän yk-silöinä kuin tulevana kirkollisena ai-neksena.

Innostusta opiskeluun

Jokainen teologianopiskelija joutuu

Kolme Turunmaan...

pohtimaan opiskelunsa tarkoitusta.Lars kertoo, että hän valinnee tulevai-suudessa joko tutkijan tai kirkollisentyöuran.

Isä Andreille papin virka oli luon-nollinen vaihtoehto. Hänen motivoitu-neisuutensa vain kasvoi opintojen myö-tä. Tosin hänelle koitui myös selväähaittaa koulutuksen monista siirtymä-vaiheista Joensuussa. Opetus on olluthänen pääaineessaan kirkkohistorias-sa välillä hyvinkin aaltoilevaa. Tästäopiskelu on selvästi kärsinyt, vaikkayleiseen intoon se ei ole vaikuttanut.

Myös Antti on joutunut pohtimaanopintojaan. - Minä en ole tehnyt vielätulevaisuuteni ammatinvalinnan suh-teen mitään ratkaisuja. Mutta omaamotivaatiotaan joutuu hakemaan toi-sinaan pitkään ja aika syvällisestikin.

Sopeutuuko lännenmies susirajalle?

Lars on vähän ihmeissään tokaistes-saan, ettei hän ole koskaan oikein ym-märtänyt näitä savolais-karjalais-hei-mojuttuja. - Minä operoin akselilla

Analogi 2/2003 7

ruotsalainen-suomenruotsalaiset. Sii-hen nähden Joensuu on pieni paikkakaukana kotoa.

Antti sanoo kokeneensa samaakuin Lars. - Minäkin vannoin joskuslukioaikoina, että ei koskaan Turkuapienempään kaupunkiin …

Hän selittää, että suuremman japienemmän kaupungin erottaa toisis-taan niiden tarjoamat kulttuurimahdol-lisuudet. - Joensuussa täysi galleriakier-ros ei kestä tuntiakaan!

Isä Andreille muutos itään teki hy-vää, onhan pitkillä etäisyyksillä tokihuonotkin puolensa. - Jotenkin tämäetäisyys on tehnyt sen, että hyvin har-voin jaksaa lähteä kotona käymään.Matka on pitkä ja junalippu on kallis.Kun olen myös perheellinen, niin sekinon lisännyt matkustamisen vaikeutta.

Seminaariin lisää kirkkotaiteenopetusta

Antin mielestä seminaari voisi panos-taa enemmän ikonien ja kirkkotaiteenymmärtämisen lisäämiseen papistonkeskuudessa. Kaksi opintoviikkoa iko-niteologiaa on hänestä liian vähän.

- Kirkkotaiteeseen ja ikonien maa-ilmaan perehdyttäminen on täysin ole-matonta. Puute tulee esiin jälkeenpäinpappien suhtautumisessa: papit siunaa-vat aivan minkälaisia ikoneita tahan-sa! Papin pitäisi pystyä sanomaan,onko siunattavaksi tuotu ikoni kano-nisesti oikeanlainen.

Tähän isä Andrei toteaa, että pap-pi pääsee tietenkin vähemmälle, kunhänen ei tarvitse sanoa, ettei tätä iko-nia voi siunata. Lars näkee asialla laa-jempia seurauksia. - Jos pappi ei ym-märrä ikoneista, miten niitä käytetääntai säilytetään, niin ei hän varmaanmuistakaan kirkon esineistä osaa sillätavoin teknisesti pitää huolta.

Antti ehdottaa, että seminaarillavoisi vierailla joku hyvä ikonimaalauk-

sen opettaja. - Myös luentoja ikonienhistoriasta tai kuvakielestä olisi hyväolla, koska ne auttavat perehtymäänikoneihin. Suomessa on todella paljonikonimaalauksen harrastajia, mutta vä-hän tietoa ja hyviä opettajia. Myös kriit-tisyyttä on hyvin vähän, hän toteaa.

Enemmän käytännön taitojen opetusta

Isä Andrei kaipaa seminaarille enem-män käytännön pastoraaliteologistavastuuta. Teologikoulutuksesta on tul-lut hyvin teoreettista Kuopion seminaa-rin aikoihin verrattuna. Seminaarin kir-kossa hoidettujen tehtävien lisäksi pi-täisi olla myös enemmän pastoraaliteo-logisia harjoituksia, ja opiskelijoille tu-lisi antaa selkeää ohjeistusta. Tieten-kin käytäntö tulee opettamaan jokais-ta papiksi vihittyä, mutta tällä hetkel-lä opetus on vähän kirjanoppinutta.

Myös Lars on huolissaan. Hänestätuntuu, että nykyinen opintojen raken-ne ei anna riittäviä teknisiä valmiuk-sia papilliseen työhön. - Itse olen käyt-tänyt 15 opintoviikkoa käytännöllisenteologian opiskeluun, enkä vieläkääntiedä, miten rimpuileva lapsi kastetaan.

Työllistymisen ongelmat

Tiedekunnassa ortodoksit voivat suun-tautua teologeiksi, kirkkomuusikoiksitai uskonnonopettajiksi. Isä Andrei ontunnistanut yhden juuri teologeille tyy-pillisen ongelman: heille ei ole mah-dollista tehdä keikkatöitä seurakunnis-sa kirkkomuusikkojen tapaan. - Meemme voi heittää papinkeikkaa ennenvihkimystä, eikä vihkimys tule hetiopintojen alettua. Myös avioliiton sol-miminen vie oman aikansa tulevaltapapilta. Harjoitusta virkaan ei siis voioikeastaan aikaisemmin saada.

Työllistymiseen tulevina vuosinavaikuttaa suurten ikäluokkien pappi-en eläkkeelle jääminen. Muutamanvuoden sisällä tulee haettavaksi mon-

ta kirkkoherran virkaa. Mutta isä An-drei sanoo, ettei haluaisi suoraan ”Kit-tilän kirkkoherraksi”. Hän toivoo, ettävoisi aloittaa jostakin toisen papin taimuutoin vähemmän vastuullisesta vi-rasta. - Yleensä kirkkokunnassa pitäisitehdä selväksi, että ne, jotka ovat ol-leet pitkään toisen papin virassa, ha-kisivat kirkkoherran virkaa, jotta täl-laiset raakileet pääsisivät ensin vähem-män vastuullisiin tehtäviin.

Larsille jopa munkkeus on mahdol-lista. - Olen ehkä siinä vaiheessa, jos-sa mietin, minkä vuoksi opiskelen. Jostoivon olevani joskus pappismunkki,niin mikä tehtävä on täällä annettavallaopetuksella? Jos taas haluaisin tiede-mieheksi, niin totta kai tämä on silloinoiva paikka opiskelulle. Toisaalta olenvielä niin nuori, että minun ehkä salli-taan vielä hieman ajelehtiakin.

Antilla on työllistymisestään selvänäkemys. - Minusta tulee isona Hele-na Nikkasen ja Aune Jääskisen ristey-tys! Kun joskus valmistun, aion opis-kella teologian lisäksi taidehistoriaa, jauskon, että minulla on silloin työpaik-kakin.

Miten kirkko hoitaa työllistymistä?

Isä Andrei tuntee sääliä kanttoriopis-kelijoita kohtaan. - Seurakunnissa pal-kataan kouluttamattomia tyyppejäkeikkakanttoreiksi, eikä kanttorinvir-kaa usein edes avata haettavaksi. Tämävaikuttaa suoraan kanttorien työllisty-miseen. Tämä ongelma on kyllä tie-dostettu esimerkiksi pappienliitossa, japiispatkin sen tuntevat, mutta seura-kunnat ovat sen verran itsenäisiä, ettäniissä tehdään, mitä halutaan. Tällai-nen ei motivoi juuri opiskelemaan, kunkouluttamattomia ihmisiä palkataantöihin. Tästä opiskelijat ovat paljonkeskustelleet, ja jotkut ovat olleet hy-vin suivaantuneita. Miksi näin on, setiedetään, mutta siihen ei kuitenkaanpuututa.

Antti on samaa mieltä. - On niinväärin tällaisten harrastelijapappien jadiakonien vihkiminen jonkinlaiseksipalkinnoksi seurakunnassa suoritetus-ta työstä. Sitten kun eteen nousee to-dellisia ongelmia, esimerkiksi vaikei-ta sielunhoidollisia tai teologisia on-gelmia, niin nopeasti tällainen äkkivi-hitty huomaa, että ei kyse olekaan vainpalvelusten toimittamisesta vaan pal-josta muusta. Tällainen työntekijä tu-lee kohtaamaan ongelmia, joihin hä-nellä ei ole ratkaisuja ilman kunnonopintoja. – KMR

Isä Andrei,Antti Narmala jaLars G. Ahlbäckauringossateologisentiedekunnanedessä.

8 Analogi 2/2003

- a r k k i p i i s p a n k o l u m n iKirkkomme ulkosuhteet

irkkomme humanitaarisen avun järjestö on aloittanut käy-tännön työnsä. Seurakuntiin on jaettu Ortaidin esitteitäusealla kielellä. Myös järjestön verkkosivut on avattu. Työn-

Humanitaarisella avulla velvoittavia haasteita

kirkon johdolle järjestöjemme ja Ulkoministeriön Kehitysyhteistyö-osaston vuosille 2003 – 2004 rahoittaman Länsi-Balkanin paluu-muutto-ohjelman etenemistä Bosnia-Herzegovinassa. Ohjelmantoteuttamisen kannalta keskeisessä asemassa on Bijeljinassa asuvaTuzlan ja Zvornikin ortodoksinen piispa Vasilije (Kacavenda). Hä-nen tapaamisensa oli hyvin positiivinen ja mahdollisuuksia luovakohtaaminen.

Ensimmäisenä meidät otti vastaan Hänen Pyhyytensä Pavle sy-nodinsa kanssa. Hän kiitti suomalaisia vieraita toteamalla muunohella, ettei ihminen voi valita aikaa, jolloin hän elää. Ainoa valintaon tämän hyvin kunnioitetun ja arvostetun kirkonjohtajan mukaanse, elääkö ihminen kuin kristitty vai kuin barbaari.

Eri puolilla maata näimme ryöstettyjä ja räjäytettyjä ihmistenkoteja ja temppeleitä. Näimme myös rakennuksia, joista oli jäljellävain betoninen runko, kun tiilet oli viety pois. Kävimme myös uusis-sa kodeissa ja kirkoissa. Suomalaisjohtoisesti rakennettujen talojenseinässä oli Suomen lippu. Näimme serbien, muslimien ja kroaattienvoivan elää myös keskinäisessä rauhassa ja rakkaudessa, jos vihas-sakin. Näimme miinoitettuja ja miinoista vapautettuja alueita.Näimme tulevaisuuden toivon merkkejä.

Serbia haluaa vauhtia demokratiakehitykseen ja EU-integraa-tioon. Tämä ei onnistu ilman sopua ja yhteistyötä uskonnollistenyhteisöjen välillä. Uskonnot sotkettiin konflikteissa kansallisten int-ressien ajamiseen ja etnisen vihan lietsomiseen. Viime aikoina us-

goslavian konfliktin erikoistuntija Elisabet Rehn kuin myös ulko-ministeriömme Balkan-asiantuntijat. Kirkon Ulkomaanavun asian-tuntemus on käytettävissämme. Oma suurlähetystömme Belgradi-assa antoi monipuolisen apunsa.

Yhteistyökumppanimme Serbian kirkon humanitaarisen avunjärjestö Philantrophy esitteli laajasti toimintaansa ja työnsä olosuh-teita. Serbian asioiden tiimoilta olemme myös saaneet pitää vierai-namme suuren amerikkalaisen ortodoksisen avustusjärjestön joh-don edustajia ja Balkanin tilanteen tuntijoita.

Mainittakoon, että yhdessä arkkipiispa Jukka Paarman kans-sa olemme vedonneet suomalaiseen ekumeniaan Irakin pakolais-avun suhteen. Etiopian sodan ja kuivuuden aiheuttamien kärsimys-ten tiedostaminen on myös saanut meidät yrittämään auttavia te-koja. Edellisen hallituksemme keskeisten ministerien myötävaiku-tuksella ja Kirkon Ulkomaanavun (KUA) osoittamalla yhteistyöha-lulla ja hyvällä tahdolla olemme avustusjärjestöinä yhteistyökump-paneita. Tässä vuorovaikutuksessa saamme alkavaan työhömmevaltavasti tietotaitoa ja hyödyllistä kokemusta.

Tärkeänä pyrkimyksenämme matkallamme oli esitellä Serbian

Arkkipiispa Leo korosti patriarkka Pavlelle (s. 1914), että Suomen ortodoksittukevat Serbian demokratiakehitystä ja Serbian ortodoksisen kirkon näkyvää roolia

koko Euroopan henkisessä kehityksessä.

Ktekijänämme projektejamme vetää Jyrki Härkönen. Hänen ja lute-rilaisen kirkkomme vastaavan järjestön edustajan Helena Manni-nen-Visurin kanssa teimme äskettäin matkan maahan nimeltäSerbia ja Montenegro. Keskeisenä kohteenamme oli myös Bosnia-Herzegovina.

Tapasimme Serbian patriarkan Pavlen ja hänen pyhän syno-dinsa sekä muita piispoja, niin myös johtavia virkamiehiä asiammekannalta tärkeissä ministeriöissä Belgradissa. Kuulimme hallituksenpakolaiskomissaarin näkemykset tilanteesta maassaan. Ennen mat-kaa olin valmistautunut asioihin tapaamalla niin Ruotsissa kuinSuomessakin olevat Serbian suurlähettiläät ja lähetystövirkamie-het. Ruotsissa käydessäni kaksi kertaa tänä keväänä tapasin sielläolevan serbialaisen piispan Dosifein ja hänen papistoaan ja serbia-laista väestöä. Meitä valmistivat ennen lähtöämme niin entisen Ju-

Ortaid vie ortodoksien apua maailmalle

Balkan on Suomen ortodoksisen kirkon ulkomaanavun ensim-mäinen avustuskohde.Kirkon Ulkomaanapu (KUA) ja Ortaid to-teuttavat Bosnia-Hertsegovinassa yhteisen kolmevuotisen pa-luumuutto-ohjelman. KUA:n ja Ortaidin yhteistyö Balkanilla al-koi vuonna 2000, jolloin järjestöt hankkivat yhdessä auton or-todoksiseen seurakuntaan Kosovossa.

Ortaid koordinoi toukokuussa lahjoitusvaroja myös Etio-pian nälkäkatastrofin uhreille. Ortaidin kumppanina Etiopiassaon maan suurin uskonnollinen yhteisö, ortodoksinen kirkko,joka on merkittävässä asemassa kansainvälisen ruoka-avun ja-kamisessa.

Ryhdy Ortaidin jäseneksi

Vuonna 2000 perustettu Ortaid ry on arkkipiispa Leon johdollatoimiva ortodoksinen kansalaisjärjestö. Ortaidin tarkoituksenaon lievittää aineellista hätää alueilla, joissa on ortodoksista vä-estöä.

Ortaid tarjoaa sekä yksityisille ihmisille että yhteisöillemahdollisuuden osallistua maailman ortodoksien tulevaisuu-den rakentamiseen. Ortaid järjestää toimintansa tukemiseksivarojen ja avustusmateriaalin keräyksiä sekä vastaanottaa lah-joituksia ja testamentteja.

Ortaidin koordinoiman ulkomaan avustustoiminnan tuke-minen tapahtuu liittymällä järjestön jäseneksi tai tekemällälahjoituksen Ortaidin tilille 548005-216435. Jäsenmaksu onyksityisiltä 10 +/vuosi. Kannatus- ja yhteisöjäsenten jäsen-maksu on 50 +/vuosi. Ortaidin tukijat saavat säännöllisesti il-mestyvän tiedotteen, jolla kerrotaan miten lahjoitukset on oh-jattu avustuskohteisiin.

Analogi 2/2003 9

kontojen johtajat ovat tavanneet toisiaanluodakseen uudenlaista ilmapiiriä. Päämi-nisteri Djindjicin aloittamat ekumeenisetkädenojennukset ovat olleet viesti ja pyyn-tö uskonnoille mukaan kansalaisyhteiskun-nan rakentamiseen. Tämä asettaa Serbiansuurimman kirkon, ortodoksisen patriar-kaatin, humanitaariselle suuntautumisellevelvoittavia haasteita.

Tavalliset serbit ovat tunteneet itsensälännen hylkäämiksi. Koska erityisesti moni-etnisen Bosnian alueella ortodoksisuus onaina ollut erottamaton osa serbi-identiteet-tiä, on pyrittävä miettimään ortodoksienpositiivista vaikutusta paluumuuttoon jakansalliseen sovintoon. Sitä me suomalai-sinakin ortodokseina toivomme.

Patriarkka Bartolomeos vierailulleSuomeen

Tässä yhteydessä minulla on ilo kertoa, ettäpatriarkkamme Bartolomeos tulee kut-sustani luoksemme ja tekee virallisen vie-railun kirkkoomme 27. kesäkuuta alkaen.Sitä ennenkin hän pistäytyy Helsingissä Itä-meri-symposiumin yhteydessä kesäkuunalussa. Otamme hänet ja hänen seurueensavastaan ilolla ja kiitollisuudella sekä arvos-tamme hänen tulonsa suurta merkitystä.

Omasta lähiaikojen ohjelmastani tote-an sen verran, että osallistun toukokuunloppupuolella ekumeenisiin kirkkopäiviinBerliinissä, sitten Itämeri-symposiumiin jasen jälkeen suureen kanonisaatiojuhlaanPuolan ortodoksisessa kirkossa. Venäjän kir-kosta on myös tulossa piispallinen vierasmaahamme, ja hänet otamme myös ystä-vällisesti vastaan.

Toivotan Jumalan suurinta siunaustaAnalogin lukijoiden kesään.

Esirukouksin arkkipiispa Leo

I Pyhä Henki luomakunnassa

Kun Genesis mainitsee, että “Juma-lan henki liikkui vetten yllä” (1. Moos1:2), kirkkoisien opetusperinne tul-kitsee jakeen sisällön siten, että PyhäHenki ylläpiti aikojen alussa kaikkeaolevaista ja teki näin mahdolliseksisitä seuranneen luomakunnan loogi-sen järjestyksen syntymisen JumalanSanan kautta. Tällä ei tarkoiteta kro-nologista järjestystä, sillä Pyhän Hen-gen toiminta on osa Jumalan jatku-vaa luomistyötä maailmassa. Basi-leios kirjoittaa: “Kaiken olevaisen liik-keelle paneva voima on se, joka suo-rittaa luomistyönsä Pojan kautta jatekee sen täydelliseksi Pyhässä Hen-gessä”.

Basileios Suuri samastaa luoma-kunnan täydellistämisen sen pyhittä-miseen ja sanoo, ettei ainoastaan ih-minen vaan koko luonto on täydelli-sesti oma itsensä vasta, kun se onyhteydessä Jumalaan ja kun se onPyhän Hengen täyttämä. Maallinenon aina epätäydellistä tai pikemmin-kin se on olemassa vain luomakun-nan langenneena ja puutteellisena ti-lana. Tämä pätee erityisesti ihmiseen,jonka olemus on luonnostaan teo-sentrinen, jumalakeskeinen. Ihminensai osakseen teosentrisyyden, jonkakreikkalaiset pyhät isät aina ymmär-sivät tarkoittavan kutsumusta tullaosalliseksi Jumalan elämästä, kunhänet luotiin ja kun Jumala “puhalsihänen sieraimiinsa elämän henkäyk-sen” (1. Moos. 2:7). Tämä Jumalanelämän henki, joka Septuagintaa,Vanhan testamentin kreikkalaistakäännöstä tulkiten voidaan samastaaPyhään Henkeen, on juuri se, mikäteki ihmisestä “Jumalan kuvan”. Ky-rillos Aleksandrialainen kirjoittaa:“Maasta tehtyä olentoa ei voitaisi pi-tää Korkeimman kuvana, jollei hänolisi saanut tätä henkeä”.

ortodoksisen tradition valossa

PYHÄ HENKI JAKARISMAT

Pyhä Henki on läsnä luomises-sa. Pyhän Hengen täydellistävä toi-minta ei kuulu erityiseen tai erilliseenihmeiden kategoriaan vaan muodos-taa osan Jumalan alkuperäisestäsuunnitelmasta. Se täyttää, innostaaja tekee eläväksi kaiken, mikä syn-tiinlankeemuksesta huolimatta onvielä pohjimmiltaan hyvää ja kaunis-ta sekä ylläpitää luomakunnassa es-katologisen kirkastumisen ensimmäi-siä hedelmiä.

Gregorios Nyssalainen välittäämeille Herran rukouksen “tulkoon si-nun valtakuntasi”-osan (Luuk. 11:2)muinaisen vastineen: “Tulkoon sinunPyhä Henkesi meidän päällemme japuhdistakoon meidät”. Bysantin litur-ginen traditio noudattaa samaa pe-rinnettä aloittaessaan tänäkin päivä-nä miltei jokaisen liturgisen rukouk-sen Pyhän Hengen eskatologisellaavuksi kutsumisella puhutellen hän-tä Taivaalliseksi Kuninkaaksi.

Vaikka helluntaijuhlan jumalan-palvelushymnit keskittyvätkin pää-asiassa Pyhän Hengen tehtävään lu-nastuksessa ja pelastuksessa, ne ylis-tävät Pyhää Henkeä myös seuraavinsanoin: “Hän, joka hallitsee kaikkea,joka on kaikkien Herra ja joka säilyt-tää luomakunnan hajoamiselta”. Py-hän Hengen laskeutuminen ennakoilopullista täyttymystä, jolloin Juma-la tulee olemaan “kaikki kaikessa”.

Maailmankaikkeus ei muutu em-piirisessä olemassaolossaan. Muutoson nähtävissä uskon silmin – toisinsanoen, koska ihminen on ottanutvastaan sydämeensä Pyhän Hengen,joka huutaa “Abba! Isä!” (Gal. 4:6),hän kykenee kokemaan uskon salai-suudessa häntä palvelevan luonnonparatiisillisen todellisuuden ja havait-semaan, että tämä kokemus ei olemielikuvituksen subjektiivinen tuo-te, vaan että se paljastaa perimmäi-

Kirjoitus perustuu tekijän alustukseen Suomenekumeenisen neuvoston (SEN) opillisten kysymystenjaoston kokouksessa Helsingissä 19.4.2002

Arkkimandriitta Andreas

Teologiaa Pyhästä Hengestä

Jatkuu sivulla 10

10 Analogi 2/2003

sen totuuden luonnosta ja koko luo-makunnasta. Pyhän Hengen voimapalauttaa Jumalan, ihmisen ja luo-makunnan välisen aidon ja luonnol-lisen suhteen.

II Pyhä Henki ja ihmisen lunastus

Jumalan pelastussuunnitelmassa Poi-ka ja Pyhä Henki ovat erottamatto-mat. Athanasios Suuri kirjoittaa:“Kun Sana viipyi Pyhän Neitsyt Ma-rian päällä Pyhä Henki yhdessä Sa-nan kanssa astui häneen. PyhässäHengessä Sana muokkasi ruumiin it-selleen tehden sen itsensä kaltaisek-si tahtoessaan tuoda koko luomakun-nan Isälle itsensä kautta”. Athanasi-os Suuren, Kyrillos Aleksandrialai-sen ja kappadokialaisisien esittämätärkein argumentti, joka tukee PyhänHengen, Pojan ja Isän yksiolennolli-suutta, on Jumalan luomistyön japelastustyön ykseys. Hänen toimin-tansa on aina kolmiyhteistä, sillä “Isätekee kaiken Sanan kautta PyhässäHengessä”.

“Aivan kuin se, joka tarttuu ket-jun toiseen päähän, vetää lähelleentoisenkin pään, samoin se, joka ve-tää puoleensa Pyhän Hengen, vetääpuoleensa sekä Pojan että Isän yhdes-sä Hänen kanssaan,” Basileios Suu-ri kirjoittaa. Tämä merkitsee ensin-näkin sitä, että Jumalan kaikki suu-ret teot ovat Pyhän Kolminaisuudentekoja, ja toiseksi sitä, että PyhänHengen erityisenä tehtävänä on “en-simmäisen kosketuksen” ottaminen.Pyhän Hengen persoonallinen ole-mus säilyy mystisenä salaisuutena,vaikka Hän onkin mukana Jumalantoiminnan jokaisessa tärkeässä vai-heessa: luomisessa, lunastuksessa jalopullisessa täyttymyksessä. Hänentehtävänsä ei ole ilmoittaa itseäänvaan ilmoittaa Poika “jonka kauttakaikki on saanut syntynsä” ja jonkapersoona tunnetaan Hänen ihmisyy-dessään Jeesuksena Kristuksena.Pyhän Hengen persoonallinen ole-massaolo pysyy salaisuutena. Se onkenoottista, itsensä antavaa olemas-saoloa, jonka täyteys perustuu Logok-sen kuninkuuden ilmentämiseen luo-makunnassa ja pelastushistoriassa.

Pyhä Henki tekee kristittyjen yh-teisön Kristuksen ruumiiksi. Bysant-

tilaisissa helluntaihymneissä PyhääHenkeä kutsutaan toisinaan “Kristuk-sen kunniaksi”, joka annettiin ope-tuslapsille Kristuksen taivaaseen me-nemisen jälkeen. Helluntai, kirkonsyntymäpäivä, on hetki, jolloin Kris-tuksen ristin ja ylösnousemuksen to-dellinen merkitys kirkastuu. Uusi tie-to annetaan kalastajille. Uudistunutihmisyys astuu takaisin jumalalliseenkumppanuuteen. Tämä on bysantti-laisessa traditiossa helluntaijuhlanpääteema: “Henki ilmestyttyään tu-lisina kielinä istuttaa ihmisten mie-liin niiden pelastavaisten sanojenmuiston, jotka Kristus lausui opetus-lapsilleen saatuaan ne Isältä.” PyhänHengen antama tieto tai muisto ei-vät ole vain älyllistä toimintaa vaanne valaisevat inhimillisen elämän ko-konaisuutena: “Oi ihmisiä rakastavaKristus, Sinä totisesti lähetit, niinkuin edeltä lupasit, Lohduttaja-Hen-gen opetuslapsillesi ja annoit maail-malle loistaa valkeuden”, koska PyhäHenki “valistaa opetuslapset ja on il-moittanut heille taivaalliset salaisuu-det”.

III Pyhä Henki ja kirkko

Bysantin liturgisessa kielessä sanakoinonia (yhteys) on erityistermi,joka tarkoittaa Pyhän Hengen läsnä-oloa eukaristisessa yhteisössä. Se ko-rostaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hen-gen kommuuniota Pyhänä Kolminai-suutena, Pyhän Hengen kommuuni-ota, joka johtaa ihmisen jumalalli-seen elämään, sekä kommuuniota eliyhteisöä, joka näin luodaan ihmistenvälille Kristuksessa. Kirkko ei ole pel-kästään ihmisten yhteisö, jota pitääkoossa sen jäsenten yhteiset usko-mukset ja päämäärät, vaan se on koi-nonia Jumalassa ja Jumalan kanssa.

Pyhä Henki antaa kirkolle yhtei-sönä rakenteen ja valtuuttaa asian-mukaisesti kutsutut kirkon palvelu-tehtävien hoitajat säilyttämään kir-kon rakenteen sekä johtamaan jaopettamaan kirkkoa. Ortodoksisessakristillisyydessä karisma merkitseeesimerkiksi pappeuden karismaa elins. hierarkkista pappeutta (kirkonkolmisäikeinen virka), toisaalta tun-netaan myös ns. karismaattinen pap-peus (munkit ja nunnat), ja näidenmolempien vaikutus näkyy kirkonelämässä ja molemmat palvelevatkirkkokansaa: toiset Jumalan sananjulistuksella ja sakramenttien jakami-sella, toiset taas henkilökohtaisen ru-

kouselämän vaalimisella ja hengelli-sellä ohjauksella. Kirkon jäsenenäjokainen kristitty on puolestaan kut-suttu pyhittymään ja kasvamaan py-hyydessä.

Asia on parhaiten ilmaistu Basi-leios Suuren anaforassa (eukaristises-sa rukouksessa), joka toimitetaan or-todoksisessa kirkossa kymmenenkertaa vuodessa. Epikleesin tärkeim-mällä hetkellä rukoillaan näin: “Sentähden, oi kaikkein pyhin Herra,mekin, syntiset ja kelvottomat palve-lijasi… rukoilemme Sinua ja anom-me: Pyhien Pyhä, Sinun armosi hy-västä tahdosta tulkoon Pyhä Henkesimeidän päällemme ja näiden esilläolevien lahjojen päälle siunaamaanne, pyhittämään ja tekemään tämänleivän meidän Herramme, Jumalam-me ja Vapahtajamme totiseksi kalliik-si Ruumiiksi ja tämän maljan mei-dän Herramme, Jumalamme ja Va-pahtajamme totiseksi kalliiksi Verek-si, joka vuodatettiin maailman elä-män ja pelastuksen puolesta. Ja mei-tä kaikkia jotka olemme yhdestä lei-västä ja yhdestä maljasta osallisetyhdistä toistemme kanssa yhden Py-hän Hengen osallisuuteen (koinoni-aan)”.

Sen jälkeen kun kukin on yksilö-nä kastettu “Kristuksen kuolemaan”ja kun hän on vastaanottanut PyhänHengen lahjan sinetin mirhallavoite-lun sakramentissa, uskovat osallistu-vat yhdessä pyhän eukaristian mys-teerioon. Heidän koinoniansa ole-massaolo on sekä pyhän eukaristianihmeen edellytys – Pyhää Henkeä eikutsuta laskeutumaan ainoastaan py-hien lahjojen päälle vaan “meidänpäällemme ja näiden esillä olevienlahjojen päälle” – että sen seuraus:Pyhä Henki pyhittää lahjat niin ettäkoinoniasta voi tulla aina uudistuvatodellisuus.

Kirkko on aina olemukseltaanapostolinen. Kirkko ei ainoastaan ra-kennu niiden uskolle, jotka näkivätylösnousseen Herran, vaan se ottaamyös suorittaakseen heidän tehtä-vänsä julistaa ja perustaa Jumalanvaltakuntaa. Bysantin keskeinen hel-luntaiveisu sanoo sen näin: “Kiitettyolet sinä, Kristus meidän Jumalam-me, joka teit viisaiksi kalamiehet, kunheidän päälleen Pyhän Hengen vuo-datit ja heidän kauttaan sait verk-koon koko maailman. Kunnia olkoonsinulle, ihmisiä rakastava Jumala”(tropariveisu).

Teologiaa Pyhästä Hengestä

Pyhä Henki...Jatkoa sivulta 9

❑

Analogi 2/2003 11

Ehtoolliseen osallistuminen jumalanpalve-lusten ulkopuolella

Jokaisen kirkon alttaripöydällä onpyhien lahjojen säilytyslipas, artofo-rion. Sen sisällä on ehtoollisleipäpa-loja, jotka on kostutettu ehtoollisvii-nillä. Nämä ehtoollisleipäpalat pap-pi valmistaa tavallisesti suuren tors-tain liturgiassa käytettäväksi kulu-van vuoden sairaanripityksiä varten.

Kun pappi saa kutsun lähteätuomaan ehtoollista sairaalle, hän ot-taa alttaripöydällä olevasta lippaas-ta yhden ehtoollisleipäpalan ja aset-taa sen sairaanripityslippaassa ole-vaan pieneen rasiaan. Tämän lip-paan kanssa pappi lähtee sairaanluokse.

Sairaanripityksessä ei toimite-ta liturgiaa, vaan käytetään äskenmainittuja suurena torstaina siunat-

SairaanripitysKun ortodoksi sairastaa eikä voi tulla kirkkoon ehtoolli-selle, hän voi pyytää pappia tuomaan ehtoollista kotiin,sairaalaan, vanhainkotiin tai muuhun laitokseen. Toimitustakutsutaan sairaanripitykseksi, koska siihen sisällytetäänusein myös osallistuminen katumuksen sakramenttiin.Sairaanripitystä haluava tai hänen omaisensa voivat mil-loin tahansa ottaa yhteyttä oman seurakuntansa pappei-hin. Soitto seurakunnan kansliaan riittää. Myös sairaalantai laitoksen henkilökunta voi auttaa asiassa.

Heikki Honkamäki

Ehtoollista jaetaansairaanripityksessäkuten kirkossakin.Osallistuja voi istua,seistä tai ollamakuulla omankuntonsa mukaisesti.

❑

Mitä toimituksessatapahtuu

Sairaan luo tultuaan pappi ottaa lip-paasta ehtoollisleipärasian, pienois-kokoa olevan ehtoollismaljan sekäpienoislusikan. Lisäksi lippaassa onpieni pullo tavallista kirkkoviiniä.Ehtoollisleipä asetetaan maljaan.Pappi kaataa maljaan tilkan viiniä,jotta ennenpyhitetty ehtoollisleipäpehmenisi.

Toimituksen aikana osallistujavoi olla makuullaan, istua tai seistä- voimiensa mukaan. Toimitus kes-tää noin 15-20 minuuttia. Jos osal-

listuja pystyy ja kokee siihen tarvet-ta, hän voi ensin ripittäytyä. Pappikehottaa muita läsnäolijoita poistu-maan siksi aikaa. Muuten toimituk-sessa voi olla muitakin läsnäolijoi-ta.

Sairaanripitys ei ole “viimeinen voitelu”

Sairaanripitys mielletään joskus pa-pin “viimeiseksi” vierailuksi seura-kuntalaisen luona. Tämä käsitys ontäysin väärä. Papin voi kutsua an-tamaan ehtoollista milloin tahansa,kun sitä tuntee tarvitsevansa. Myöslapselle tai nuorelle ihmiselle voi-daan tulla antamaan ehtoollista.

Monet sairaanripitykseen osal-listuneet ovat kokeneet ehtoolliseenosallistumisen vahvistavana ja voi-maa antavana toimituksena. Papinkutsumista sairaan luokse ei tarvit-se arastella.

“Herra Jumala armossaanolkoon laupias sinulle.Herra Jeesus Kristus täyttäköönjokaisen hyvän anomuksesi.Kaikkivoipa Herra vapahtakoonsinut kaikesta hädästäsi.Herra opettakoon sinua.Herra lahjoittakoon sinulle ym-märrystä.Herra auttakoon sinua.Herra pelastakoon sinut.

Herra varjelkoon sinua.Herra puhdistakoon sinut.Herra täyttäköön sinut hengelli-sellä ilolla.Herra suojelkoon sielusija ruumiisi.Herra, joka on laupias, hyväja ihmisiä rakastava, antakoonsinulle syntisi anteeksi.Herra Jeesus Kristus, meidänJumalamme, olkoon sinullearmollinen kaikkinaelinpäivinäsi.”

(Sairaanripitystoimituksen rukouksesta)

tuja ehtoollistarpeita.Kysymyksessä on siiseräässä mielessä “en-nenpyhitettyjen lah-jain liturgia”.

Sairaanripityslip-paassa on rasiaehtoollisleipäävarten, pienoismal-ja, pieni pullollinenkirkkoviiniä sekälusikka. Lippaanalla ehtoollisliina.

12 Analogi 2/2003

TAMPEREEN s e u r a k u n t a

Suvantokatu 10 A33100 Tampere Tampereen kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen muistolle,

Tuomiokirkonkatu 27, p. (03) 3141 2724, isännöitsijä: Klaus af Ursin, puh. 0400 562 520,vahtimestari Mika Kangasaho, p. 050 557 0056

Kolhon kirkko Vilppulassa, Pyhittäjien Sergei ja Herman Valamolaisen muistolle,Kappelintie, 35990 Kolho, isännöitsijä Toivo Nikoskinen, p. (03) 531 5347

Porin kirkko, apostoli Johannes Teologin muistolle,Maantiekatu 46, 28800 Pori, isännöitsijä Jorma Kudjoi, p. (02) 641 1741

Valkeakosken rukoushuone, Pyhän Nikolaoksen muistolle,Kalmistonkatu, 37600 Valkeakoski, isännöitsijä Armas Kaheinen, p. (03) 584 2635

JUMALANPALVELUKSET

Toimittajista käytetyt lyhenteet:MA Markku Aroma, DD Daniela Durac, IDIon Durac, HH Heikki Honkamäki, LH LeenaHonkamäki, JK Jorma Kudjoi, RL RistoLintu, RM Risto Matsi, JM Jouni Mäkelä, EPElina Pyöli, PR Petri Ratilainen

Papiston ja kanttorin vuosilomatHeikki Honkamäki 7.6.-7.7.Risto Matsi 7.6.-4.7.Risto Lintu 18.7.-22.8.

Kirkkoherranvirasto on avoinna: ti–pe klo 9–13, p. (03) 3141 2700, fax (03) 3141 2740Kirkkoherra Risto Lintu, risto.lintu@ort.fi, p. (03) 3141 2721, 050 557 0050

Päivystys kansliassa ke ja to klo 10–13II pappi Heikki Honkamäki, heikki.honkamaki@ort.fi, p. (03) 3141 2723, 050 557 0057

Päivystys kansliassa ti ja pe klo 10–13Kanttori Risto Matsi, p. (03) 3141 2722, 050 557 0051,

Talous- ja hallintosihteeri Marita Jouhki-Inkinen, marita.inkinen@ort.fi, p. (03) 3141 2731, 050 557 0055Kanslisti Arja Pikkuharju, arja.pikkuharju@ort.fi, p. (03) 3141 2700, 050 557 0053,

Diakoni Harri Kahila, harri.kahila@rokki.net, p. (03) 3141 2700, 040 778 0594Vastaanotot seurakunnan kansliassa ti ja to klo 11-13, puh. (03) 3141 2727.

Diakoni Jorma Kudjoi, p. (02) 648 2212, 040 571 9137

TAMPEREEN KIRKKO

La 31.5. klo 18 vigilia HH RMSu 1.6. klo 10 liturgia HH RMTo 5.6. klo 9 liturgia,

lastenleiri HH LH

Helluntai, Pyhän Kolminaisuuden päiväLa 7.6. klo 18 vigilia ID EPSu 8.6. klo 10 liturgia ja helluntain

polvirukoukset ID EPLa 14.6. klo 18 vigilia RL JMSu 15.6. klo 10 liturgia RL JMLa 21.6. klo 10 liturgia,

romaniaksi ID DDSu 22.6. klo 10 liturgia RL JM

Johannes Kastajan syntymäMa 23.6. klo 18 vigilia RL JM

Apostolien Pietarin ja Paavalin muistoLa 28.6. klo 18 vigilia RL JMSu 29.6. klo 10 liturgia RL JM

La 5.7. klo 18 vigilia RL RMSu 6.7. klo 10 liturgia RL RMLa 12.7. klo 18 vigilia RL RMSu 13.7. klo 10 liturgia RL RMLa 19.7. klo 18 vigilia HHSu 20.7. klo 10 liturgia,

kristinoppileirinpäätös HH

La 26.7. klo 18 vigilia HH RMSu 27.7. klo 10 liturgia HH RMLa 2.8. klo 18 vigilia HH RMSu 3.8. klo 10 liturgia HH RM

Kristuksen kirkastuminenTi 5.8. klo 18 vigilia HH RMKe 6.8. klo 9 liturgia HH RM

La 9.8. klo 18 vigilia HH RMSu 10.8. klo 10 liturgia HH RM

Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminenTo 14.8. klo 18 vigilia HH RMPe 15.8. klo 9 liturgia HH RM

La 16.8. klo 18 vigilia HH RMSu 17.8. klo 10 liturgia MA RMLa 23.8. klo 18 vigilia HH RMSu 24.8. klo 10 liturgia HH RMLa 30.8. klo 18 vigilia RL RMSu 31.8. klo 10 liturgia RL RM

klo 13.30 lähtö ViikinsaareenViikinsaaressa vedenpyhitys jahedelmien siunaus

PORIN KIRKKO

Apostolien Pietarin ja Paavalin muistoLa 28.6. klo 18 vigilia ID JKSu 29.6. klo 10 liturgia ID JK

La 26.7. klo 18 vigilia ID JK JMSu 27.7. klo 10 liturgia ID JK JM

La 23.8. klo 9 liturgiaMerikarvialla ID JK

La 30.8. klo 18 vigilia ID JKSu 31.8. klo 10 liturgia ID JK

KOLHON KIRKKO

20.7. klo 10 liturgia ID JM

VALKEAKOSKEN RUKOUSHUONE

Ti 24.6. klo 10 liturgia RL JMSu 13.7. klo 10 liturgia PR JMSu 24.8. klo 10 liturgia RL EP

PYHÄKÖT:

Analogi 2/2003 13

IlmoituksiaTampereen ja Hämeenlinnan

seurakuntien yhteinen

LASTENLEIRITampereen Hervannassa

ti-pe 3.-6. kesäkuuta.

Leiri on tarkoitettu7-11-vuotiaille.

Leirille otetaanilmoittautumisjärjestyksessä

Tampereelta 5 tyttöä ja 5 poikaasekä Hämeenlinnasta5 tyttöä ja 5 poikaa.

Leirin hinta on25€ , sisaruksilta 22€ .

Ilmoittautumisettamperelaisten osalta Tampereen

kansliaan, puh. (03) 3141 2700ja hämeenlinnalaisten osalta

Hämeenlinnan kansliaan,puh. (03) 6165 228

perjantaihin 23.5. mennessä.Tiedustelut:

Tampere: Heikki Honkamäki,050 557 0057

Hämeenlinna: Leena Honkamäki,040 707 6715.

Hervannan Kalliosalmessa järjestetään jälleentänäkin kesänä yhteisiä sauna- ja rupatteluilto-ja heinäkuun keskiviikkoiltoina. Illat alkavat klo17. Illoissa nautitaan saunan lämpimyydestä,Hervantajärven raikkaasta uimavedestä,takkamakkarasta, hyvästä seurasta jne.

Kalliosalmen osoite on Salmenkalliontie86. Omalla autolla sinne löytää parhaitenajamalla Hervannan valtaväylän päätyyn jajatkamalla siitä suoraan metsäpolkua pitkinpaikan päälle.

Seurakunnanneuvostonja –valtuuston päätöksiäSeurakunnanneuvosto ja –valtuusto ovat myöntäneet eron Tampereen or-todoksisen kirkon isännöitsijän tehtävästä Eeva-Liisa Kaikkoselle. Uudek-si isännöitsijäksi valtuusto valitsi Klaus af Ursinin, 49, vuoden 2003 lop-puun. Kiitämme Eeva-Liisaa siitä ansiokkaasta työstä, jota hän teki pyy-teettömästi Tampereen ortodoksisen kirkon hyväksi. Samalla toivommeKlaulle menestystä ja voimia alkavaan voimia vaativaan tehtävään. Toivo-tamme sekä Eeva-Liisalle että Klaulle Jumalan siunausta ja monia armorik-kaita vuosia!

Seurakunnanneuvoston varapuheenjohtajaksi on valittu vuodeksi 2003yksimielisesti Eeva Manni ja seurakunnanvaltuuston varapuheenjohtajak-si yhtä yksimielisesti Marja Rauhala. Molemmissa toimielimissä on itseoi-keutettuna puheenjohtajana kirkkoherra.

Seurakunnan laskujen hyväksyjiksi on valittu vuodeksi 2003 Katri Ri-kala ja Arla Salo.

VIIKINSAAREN JUHLAPerinteiseen tapaan pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen juhlaa viete-tään tänäkin vuonna elokuun viimeisenä sunnuntaina eli 31.8. 2003.Jo traditioksi käyneen tavan mukaan kirkossa toimitetaan ensin li-turgia klo 10. Sen jälkeen nautimme aterian Nikolainsalissa. Klo 13.10lähdemme Nikolaintalon edestä ristisaatossa kohti Alarantaa, jossaastumme laivaan, joka johtaa meidät Viikinsaareen. Laiva lähtee klo13.30.

Noin klo 14 alkaa Viikinsaaressa Pyhäjärven ja uutishedelmiensiunaus. Sen jälkeen voi jokainen ostaa omalla rahallaan kahvia japullaa tai muita virvokkeita Viikinsaaren kahvilassa. Takaisin man-tereelle jokainen palaa laivalla oman aikataulunsa mukaan.

Toivomme, että jälleen tänäkin vuonna Viikinsaaren juhlaan tu-lisi suuri joukko seurakuntalaisia ja että kaikki osallistuisivat jo risti-saattoon.

Tilaisuuden järjestävät Tampereen ortodoksinen seurakunta jaTampereen kaupungin kulttuuritoimi. Lisää tietoa asiasta antavat seu-rakunnan papisto sekä kaupungin kulttuuritoimi/Talvikki Torppa.

Linja-autoa käyttävien kannattaa käyttääbussia n:o 30 ja jäädä pois Arkkitehdinkadunviimeisellä pysäkillä. Siitä on kävelymatkaaKalliosalmeen yleisen uimarannan tietä noin 2kilometriä (kulkekaa uimarannan ohi!) aivanmetsätien päätyyn saakka.

Saunailloista huolehtivat eritoimintapiirit.

Tervetuloa mukaan – Kalliosalmitempaa mukaansa. Kerran kalliosalmelai-nen – aina kalliosalmelainen!

Kalliosalmen saunaillat kaikille TampereenValamon ystävätToimintaa toukokuussa:TI 20.5 KALLIOSALMI klo 18, saunailta jakanttori Risto venäläisenkirkkomusiikin osa II

Matka Solovetskin luostariin31.7.-4.8.2003Matka Uuteen-Valamon ja Lintulanluostariin17.-19.10.2003

Tiedustelut: sihteeri Anu Danouzi,p. 050 412 5002

14 Analogi 2/2003

TAMPEREENSEURAKUNNALLISIA

TILASTOTIETOJA5.2.-23.4.2003

Ilmoituksia

Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisenseura ry:n Tampereen osaston vuo-sikokouksessa 23.4. valittiin uudek-si puheenjohtajaksi Esko Lappalai-nen ja varapuheenjohtajaksi Juha-Matti Martikainen. Sihteerinä jatkaaHarri Kahila, ja hallituksen muiksijäseniksi valittiin Pertti Ahonen jaEmil Bobyrev. Paikallisosaston tilin-tarkastajaksi valittiin Martti Misuk-ka ja Matti Siurola.

Osta kirja Utjärven nunnaluos-tarin elinolosuhteiden kohentami-seksi

Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläi-sen seura ry:n Tampereen paikallis-

osasto keskittyy tukemaan VenäjänKarjalan Utjärven naisluostarin toi-mintaa. Utjärven nunnilla on ääret-tömän ankeat elinolosuhteet kauka-na pääteiltä, ja he elävät täysin avus-tusten turvin.

Elina Karjalaisen kirjoittamaakirjaa ”Utjärven uljaat naiset” voitilata ja ostaa seuran valtakunnalli-selta tiedotussihteeriltä, diakoni Har-ri Kahilalta, tai sen voi käydä osta-massa seurakunnan kansliasta. Kau-niisti kuvitetun kirjan hinta on 29euroa ja sen tuotto menee kokonai-suudessaan Utjärven nunnaluostarintukemiseen. Käy ostamassa omasi!

Kastetut

Ida-Josefiina Matilda Saarela 16.02.Jasmin Anastasia Miikkulainen 01.03.

Jenny Annina Hulkkonen 08.03.Jesse Tapani Leino 08.03.

Viivi Maria Saarikoski 29.03.Klaus Otso Otava Honko 06.04.Kerttu Helina Parviainen 13.04.

Poikia 2, tyttöjä 5, yhteensä 7

Kuolleet

Astrid Markkanen, 89 v. 13.02.Olga Toroska, 87 v. 05.04.Lauri Alvoittu, 67 v., 10.4.Tyyne Hurula, 62 v. 03.04.

Miehiä 1, naisia 3, yhteensä 4

Tervetuloa seurakuntaan

Sari Päivikki AholaMaria Jaana Arakelyan

Vazgen ArakelyanAnna Chernikova

Meri Harutyunyan

Kalevi Veijo JännesAnne Marie Kortteinen

Sirkka KuljuTerhi Tuulikki Lemivaara

Leo Igor MakkonenViivi Esteri Makkonen

Viktor MakkonenElvira Maksimova

Andrei MehiläinenIrina Mehiläinen

Natalija MiikkulainenVesa Markus PorkolaOlga Oili Rantanen

Reijo Juhani RatilainenTuomas Olavi Salminen

Anneli Taisia SaloOleg Stjerbakoff

Johanna Kristiina TahvanainenLiisa Elisabeth Tjurin-Stjerbakoff

Tuomas Kullervo ToiviainenAngelina Zarutskaja

Zanna ZarutskajaOleg Zarutski

Miehiä 11, naisia 17, yhteensä 28

Seurakunnasta toiseen ortodoksiseenseurakuntaan muuttaneita: miehiä 8, naisia 10,

yhteensä 18.Kirkosta luopuneita: miehiä 6, naisia 3,

yhteensä 9

Väkiluvun muutos:Miehiä –2, naisia +2, yhteensä 0

MERKKIPÄIVIÄ

95 v.Vera Varkkola, Tampere, 29.08.

90 v.Julia Sivonen, Viiala, 03.07.

Elisabet Saavalainen, Valkeakoski, 18.07.Olga Järvensalo, Kolho, 03.08.

85 v.Anna Markkula, Tampere, 08.06.

-ei juhliAnna Liisa Sallinen, Ruovesi, 02.08.

80 v.Raisa Luukkanen, Hämeenkyrö, 07.08.

Julia Männikkö, Tampere, 09.08.

75 v.Eila Kiiskinen, Tampere, 13.08.

-matkoilla

70 v.Aune Koskela, Kankaanpää, 02.06.

Aune Kotiniemi, Pori, 05.07.

60 v.Salme Karhu, Mänttä, 05.08.

-matkoilla

50 v.Seija Parviainen, Linnavuori, 27.08.

-matkoilla

Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen seura ry:n Tampereenosastossa vetäjänvaihdos

Kevätkauden päättäjäisiin kokoon-numme Nikolainsalille 20.05. klo16.00.

Syyskauden kokoontumisetovat Nikolainsalin kerhohuonees-sa klo 18.00 seuraavina iltoina:

23.09. / 07.10. / 21.10. / 04.11./18.11. / 02.12. / 16.12.

Syyskaudella mahdollinen tu-tustumismatka seurakunnan uu-teen kirkkoon Poriin.

Lisätietoja ja tietoja mahdolli-sista muutoksista antavat puheen-johtaja ja sihteeri. Numerot toisaal-la.

Tervetuloa toimintaan mukaanja hyvää kesää teille kaikille.

Johtokunta

TAMPEREEN TIISTAI-SEURAN TULEVAATOIMINTAAVUONNA 2003

Analogi 2/2003 15

kaikille halukkaille helatorstaina 29.05.2003.

Tre–Orivesi–Jämsä–JYVÄSKYLÄ–Petäjävesi–Keuruu–Mänttä–Kolho-Orivesi-Tre

07.15 Lähtö kirkon edestä10.00 Liturgia Jyväskylän ortodoksisessa kirkossa

12.00 Ruokailu ja kahvi Jyväskylän seurakuntasalissa13.00 Jyväskylän ortodoksisen kirkon ja seurakuntasalin esittely

14.30 Tutustuminen Petäjäveden kirkkoon (Unescon suojelukohde)15.30 Tutustuminen Keuruun puukirkkoon sekä

kahvit paikallisessa ”baarissa”18.00 Helatorstain ehtoopalvelus Kolhon ortodoksisessa kirkossa

21.30 Paluu viimeistään Tampereen ortodoksiselle kirkolleMatkan hinta 25 €/henkilö.

Sisältää bussikuljetuksen sekä edellä mainitut tarjoilut.

Ilmoittautumiset ja 10 €:n etumaksu 22.05.2003 mennessä.

Maksun voi suorittaa tilille: Tampereen tiistaiseuraNordea 114750 – 300609 / merkintä: Jyväskylän matka.Lisätietoja matkasta: isä Mikael Punnala, 050 524 2641,

ja Aira Antti-Poika, (03) 346 2730.

Kaikki halukkaat ovat sydämellisesti tervetulleita!

Porin tiistaiseura ry.kokoontuu kirkolla (Maantiek. 46)syyskauden aloitukseen 9.9. klo 18.Pj. Jorma Kudjoi, p. ilt. (02) 6482212, siht. Elli Honkala, p. ilt. (02)538 0891.

Vanhusten kirkkopyhää vietämme25.5., jolloin liturgia klo 10 ja senjälkeen ruokatarjoilu täytekakkui-neen.

Ortodoksiakerhonperustava kokous sunnuntaina 25.5.vanhusten kirkkopyhän ruokailunjälkeen. Asiasta kiinnostuneet terve-tuloa mukaan!

VainajienmuistopalveluksetPorin hautausmailla lauantaina 24.5.seuraavasti:Metsähautausmaalla klo 15 ja jatku-en Käppärän hautausmaalla Tikku-lan puoleisesta päädystä noin klo 16.Kirkossa yleinen muistopalvelus klo18, jonka jälkeen ehtoopalvelus. IsätHeikki ja Jorma.

Porin kirkkoavoinnakesällä joka päivä (1.6.-31.8.) klo 10-16. Tervetuloa tutustumaan kirk-koon, tuo ystäväsikin! Myytävänäkahvia ja pullaa.

TAMPEREEN TIISTAISEURAN”HYVÄN MIELEN MATKA”

Porissa tapahtuu

IM MEMORIAM

Toimitusjohtaja Lauri Alvoittukuoli 10.4.2003 Espanjassa. Hänoli syntynyt 5.1.1936 SalmissaLaatokan kalastajan poikana, jasiksi kaipasi kotiseutuansa. Häntoimi Tampereelle perustamansaLVI-suunnittelutoimiston toimi-tusjohtajana. Tampereen ortodok-sisen seurakunnan valtuuston jä-senenä hän oli kuusi vuotta, KoyNikolaintalon rakennustoimikunnassa ja sitten kiinteistölauta-kunnan jäsenenä kolmetoista vuotta. Hänen puheenjohtajanaollessaan kiinteistölautakunta suoritti merkittävän tehtävänpääkirkon entistämisessä ja kaunistamisessa vuosina 1997-1999.Tässä temppelissä hänet myös siunattiin omaisten, sukulaistenja runsaan saattojoukon keskellä.

Lauria jäivät kaipaamaan puoliso Irma, lapset Ilkka ja Anttisekä veljet ja sisaret perheineen.

Rakkaudesta ortodoksista kirkkoa kohtaan arkkipiispa Jo-hannes myönsi Lauri Alvoitulle Pyhän Karitsan Ritarikunnnanmitalin.

Risto Lintu, khra

16 Analogi 2/2003

TURUN s e u r a k u n t a

Yliopistonkatu 19 B 320100 TURKU

JUMALANPALVELUKSET

Turun kirkko, Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran muistolleYliopistonkatu 19, p. (02) 277 544, isännöitsijä Leena Nordanberg, p. 233 4023Rauman rukoushuone, Pyhän Nikolaoksen muistolle, Länsikatu 10Vahtimestari Christina Heino, p. (02) 822 5007, isännöitsijä Miila Liinanotko, p. (02) 823 5124Salon rukoushuone, Pyhän ristin muistolle, Uskelankirkkotie 23, p. (02) 731 2727,isännöitsijä Arvo Happo, p. (02) 731 1442Hautausmaan kappeli, Turun ort. hautausmaaHautausmaan hoitaja Finn-Joule Oy, Lea Karvonen, p. (02) 235 8349

Kirkkoherranvirasto puh. (02) 277 5440, fax (02) 277 5441, sähköposti: turku@ort.fiavoinna ma, ti, to klo 10.00-13.00, ke klo 14.00-18.00, perjantaisin suljettu

Seurakuntasihteeri Nina LasarovKirkkoherra Petri Ratilainen puh. (02) 277 5444, 041 430 1285, kotipuh. (02) 244 2105, sähköposti: petri.ratilainen@ort.fi

Kanttori Pasi Torhamo puh. 239 3848, 040 835 8360, sähköposti: pasi.torhamo@ort.fiSeurakuntalehtori Paula Ratilainen kotipuh. (02) 234 5058, 050 596 0514

Matkapapisto: Pastori Ion Durac kotipuh. (02) 438 4939, 040 516 6741, sähköposti: idurac@surfeu.fiKanttori Jouni Mäkelä kotipuh. (02) 250 0137

TOUKOKUU

la 3.5. klo 18 vigilia PR JMsu 4.5. klo 10 liturgia PR JMke 7.5. klo 18 akatistos PR PT

(kuolleista ylösnousseelleKristukselle)

la 10.5. klo 18 vigilia PR PTsu 11.5. klo 10 liturgia PR PTke 14.5. klo 18 iltarukous JMla 17.5. klo 18 vigilia VT PTsu 18.5. klo 10 liturgia VT PTke 21.5. klo 10 iltarukous PRla 24.5. klo 18 vigilia PR PTsu 25.5. klo 10 liturgia PR PTke 28.5. klo 18 vigilia ID JMto 29.5. klo 10 liturgia ID JM

(helatorstai)la 31.5. klo 18 vigilia ID PT

KESÄKUU

su 1.6. klo 10 liturgia ID PTla 7.6. klo 18 vigilia VT PTsu 8.6. klo 10 liturgia VT PT

(helluntai)ma 9.6. klo 10 liturgia ID PT

(slaaviksi)klo 12.30 panihida ja litanioita

hautausmaallala 14.6. klo 18 vigilia ID PTsu 15.6. klo 10 liturgia ID PTsu 22.6. klo 10 liturgia ID PTti 24.6. klo 10 liturgia ID JM

(Johannes Kastajansyntymä)

la 28.6. klo 18 vigilia VT PTsu 29.6. klo 10 liturgia VT PT

(apostolit Pietari jaPaavali)

HEINÄKUU

la 5.7. klo 18 vigilia PR PTsu 6.7. klo 10 liturgia PR PTla 12.7. klo 18 vigilia ID JMsu 13.7. klo 10 liturgia ID MK

(slaaviksi)la 19.7. klo 18 vigilia PR JMsu 20.7. klo 10 liturgia PR MK

(kristinoppileirinpäätösjuhla)

la 26.7. klo 18 vigilia PR MKsu 27.7. klo 10 liturgia PR MK

ELOKUU

la 2.8. klo 18 vigilia PR JMsu 3.8. klo 10 liturgia VT MKti 5.8. klo 18 vigilia PR JMke 6.8. klo 10 liturgia PR PTla 9.8. klo 18 vigilia PR PTsu 10.8. klo 10 liturgia PR PT

(slaaviksi)to 14.8. klo 18 vigilia PR PTpe 15.8. klo 10 liturgia PR PT

(Neitseen Marian kuolon-uneen nukkuminen)

la 16.8. klo 18 vigilia VT PTsu 17.8. klo 10 liturgia VT PTla 23.8. klo 18 vigilia PR PTsu 24.8. klo 10 liturgia PR PTla 30.8. klo 18 vigilia PR PTsu 31.8. klo 10 liturgia PR PT

SYYSKUU

la 6.9. klo 18 vigilia PR PTsu 7.9. klo 10 liturgia PR PTla 13.9. klo 18 vigiliasu 14.9. klo 10 liturgia

Rauman rukoushuone,Länsikatu 10

la 17.5. klo 18 vigilia PR JMsu 18.5. klo 10 liturgia PR JMsu 15.6. klo 10 liturgia PR ANla 19.7. klo 18 vigilia KS JIsu 20.7. klo 10 liturgia KS JI

(pitsiviikko)ti 22.7. klo 16 akatistos PR ANto 24.7. klo 16 akatistos PR ANla 16.8. klo 18 vigilia PR JMsu 17.8. klo 10 liturgia PR JM

Salon rukoushuone,Uskelankirkkotie 23

ke 28.5. klo 18 vigilia PR PTto 29.5. klo 10 liturgia PR PT

(helatorstai)la 5.7. klo 18 ehtoopalvelus ID JMla 6.7. klo 10 liturgia ID JMsu 3.8. klo 10 liturgia PR JMla 13.9. klo 18 vigilia PR PTsu 14.9. klo 10 liturgia PR PT

(ristin ylentäminen)

Vuosilomat:Kirkkoherra Petri Ratilainen30.5.-25.6.Matkapastori Ion Durac16.-26.5. ja 31.7.-18.8.Kanttori Pasi Torhamo9.7.-4.8.Matkakanttori Jouni Mäkelä19.8.-17.9.

PYHÄKÖT:

Toimitukset: lit liturgia, vig vigiliaToimittajat: ID Ion Durac, DD Daniela Durac, JK Jorma Kudjoi, ML Marianna Länne, JM Jouni Mäkelä, PR Petri Ratilainen,PT Pasi Torhamo, VT Viktor Turhanen, AN Antti Narmala

Analogi 2/2003 17

Tervetuloa mukaan piirien toimintaan

Valamon kansan-opiston ikoni-maalausryhmätTurussa ja Salossa,ohjaajana Ulla Tschurbanoff,puh. (02) 244 4652, 040 705 0307

❖Turun ortodoksi-sen kirkon kuoroJohtaja kanttori Pasi Torhamo p. 040 835 8360,lisätietoja saa kanttorilta.

❖Loimaan seuduntiistaiseurapj. Nikolai Virevuo, Papinkatu 3-5 B, 32200Loimaa, puh. (02) 763 1085

❖Raision tiistaiseurapj. Anneli Haapaniemi, puh. 050 329 6618Raision ja Vehmaan tiistaiseuralaisten yhteinenkesäretki elokuussa Helge ja Terttu Uusitorpankesäasunnolle. Tarkempia tietoja puheenjohta-jalta. Syyskauden ensimmäinen tiistaiseuraMirja ja Onni Kuismin-Nurmella ti 23.9. klo13,os. Lumparlankatu 1 A 12, Raisio.

❖RaumanTiistaiseuraLaura Korsi, pj. puh. (02) 822 5919Helena Virta, tied./em. (02) 868 2107

Praasniekkaretki Pohjois-Karjalaan27.-29.06. pyhien Sergein ja Hermanninpraasniekkaan Uudessa Valamossa 28.06.Petrun praasniekkaan IlomantsinHattuvaarasa 29.06.Lintulan luostarissa poikkeamme 27.06.Kustannukset: 85 euroa talkoolaiset,135 euroa muutTied. Helena Virta p. 02-868 1207.

Rauman Pitsiviikko 20. - 27.07.Rauman pyhän Nikolaoksen rukouashuoneessaavoimet ovet, Pihaateljeessa paikallisten ikoni-maalauksen harrastajien näyttely,Tsasounan Pihakahvila rukoushuonen pihassa,järjestää RTS.

Aukioloajat: su. klo 12 - 16, la. klo 11- 14 jaark. klo klo 11- 16.

Syyskaudellaaloitamme vähitellen kerho/opintokerhoillattsasounalla.Mahdollisesti keskitymme erilaisten vihan-neshapatteiden tuottamiseen.Seuraa UR Yhdistyksiä-palsta.

HYVÄÄ JUHLA-AIKAA!Helena Virta

Rauman kirkko on avoinna ark. klo 11–16,la klo 11–14 ja su klo 12–16.

❖Salon tiistaiseurapj. Olli Forssen, Kärkänkatu 11, 24130 Salo,puh. (02) 733 2504, vj. Arvo Happo,Salaistentie 10, 24240 Salo, puh. (02) 731 1442.Kevätkaudella kokoonnumme vielä 20.5.2003klo 18.00 Pyhän Ristin tsasounalla. Jos samallepäivälle suunniteltu yhteinen retki ev.lut.seurakunnan merimieslähetyspiirin kanssaEspooseen ja Helsinkiin toteutuu, ei erillistäkokousta enää pidetä. Retkellä tutustutaanmm. Herman Alaskalaiselle pyhitettyynTapiolan kirkkoon. Tarkempia tietojaEero Määttäseltä, puh. (02) 733 4249.Syyskauden aloitamme 2.9.2003 klo 18.00Elli Tielisen kotona Muurlassa merkkipäivänmerkeissä. Tästä jatkamme kolmen viikonvälein kokoontumalla Salon Pyhän Ristintsasounalla Uskelankirkkotie 23:23.9.2003 klo 1814.10.2003 klo 184.11.2003 klo 1825.11.2003 klo 1816.12.2003 klo 18 syyskauden viimeinenkokoontuminen.

❖

Vehmaantiistaiseurapj. Aulis Koskinen, Laukpellontie 50, 23210Vehmaa, puh. (02) 4331 854.Ks. Retki Raision tiistaiseuran kohdalta.

❖Valamon Ystävät /Turun alaosastoPj. kirkkoherra Petri Ratilainen,puh. (02) 244 2105, 041 430 1285.Vpj. rovasti Viktor Turhanen,puh. (02) 432 9411.Siht. Maritta Koskinen, puh. 040 550 6348.

Valamon Ystävien ja Ortodoksiapiirin yhteinenohjelma syksyllä 2003 tarjoaa mahdollisuudentutustua ortodoksisen kirkon perinteeseen jahengelliseen elämään. Kunkin illan ohjelmaalkaa klo 17.30 seurakuntasalissa kahvi- jateetarjoilulla, jonka jälkeen on esitelmä n.klo 18 alkaen. Tilaisuudet ovat avoimia kaikilleortodoksisesta kristillisyydestä kiinnostuneille.Ma 15.9. Leena Säppi: KirkkotekstiilienkirjontamalleistaMa 20.10. ‘Ollaan ihmisiksi’ - alustuksia jakeskustelua aiheesta, millaista on elääortodoksikristittynä 2000-luvulla. Vieraanaisä Johannes Uuden-Valamon luostaristaMa 17.11. Aihe avoinMa 15.12. Aihe avoinOrtodoksiapiiri, ks. Valamon Ystävienohjelmaa.

❖

KOKO PERHEENSAARISTOMATKALähde viettämään kesäpäivää Turun saaristoon.Nuorisotyötoimikunta järjestää tänäkin kesänäkoko perheen matkan sunnuntaina 17.8.Matkalle mahtuu mukaan 30 ensiksiilmoittautunutta.Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon,puh. 277 5440.Matkan hinta on 12 €/hlö,7-15 -vuotiaat 6 €/hlö,alle kouluikäiset ilmaiseksi.Hintaan sisältyy myös ruokailu.

❖VALOKUVA-NÄYTTELYHanna-Leena Saukkosen valokuviaseurakuntasalissa 10.5.-1.6.

❖Äiti-lapsi -piiristäkiinnostuneet ottakaa yhteyttä virastoon.Mahdollinen piirin aloituspalaveri6.9. klo 14 seurakunnan tiloissa.

Järjestämmekö kesällä lastenleirin tai jonkinmuun lastentapahtuman?Ota yhteyttä virastoon, niin teemme parhaam-me asian suhteen.

Syksyllä olisi mahdollisuus aloittaa lastenkuorotoiminta erään seurakuntalaisemmeesityksestä. Asiasta kiinnostuneet ilmoittakaavirastoon yhteystietonne, niinkatsomme miten käy.

18 Analogi 2/2003

TorhamoTorhamo-kvartetilta

Alas virtaa pitkin sousin,vieri venheeni lipuen.Minä muistojen maahan nousin,nousin rannalle lapsuuden.

Koski vaahtosi vapaana vielä,laski laulaen Laatokkaan.Näin kylän kummullaan siellä,tunsin jokaisen asukkaan.

Minä muistojen venheellä sousinpyhät matkat mielessäin.Pitkäperjantaipäivä nousi.Kotikirkkoni suojaan jäin.

Kuinka selvästi tunsin siellätuskat kärsivän Jeesuksen.Kuulin Marian valitusveisunmiekan viiltämän sydämen.

Turun tiistaiseuraPuheenjohtaja Daniela Durac, p. (02) 438 4939.

Varapuheenjohtaja Helvi Määttä p. (02) 238 1666.Sihteeri Birgitta Viinikka, p. (02) 235 3267.

Kevään viimeinen kokoontuminen 13.5. Kesäajan tapahtumista voi tiedustellapuheenjohtajalta tai sihteeriltä. Seuraava kokoontuminen syksyllä 2.9.

Tiistaiseura kokoontuu Turun seurakuntasalissa, Yliopistokatu 19.

Tervetuloa!

Kirkon Pyhiä Naisia -kansio ja ikoneista otettuja postikortteja on edelleen tilattavissa.Kansiossa on mukana myös Pyhät Diakonissat –osio. Kansion hinta 30 euroa.

(lisäksi lähetyskulut).

Postikortteja Kirkon Pyhiä Naisia –ikoneista: kuuden ikonikortin setti 5 euroa.Kortit yksitellen 1 euro/kpl.

Tilauksia vastaanottaa kirkkoherranvirasto ja Pirkko Siilip. (019) 373 338 tai 0400 782 144.

M U I S T O J E N V E N H E E S S ÄMinun tähteni tämäkö kaikki,tämä rakkaus rajaton.Minun tähteni Jeesusko sullesydän rinnassain Golgatas’ on.

Vaan iloksi itku vaihtuiylösnousemussanomaan.Kristus kuolollaan kuoleman voitti,ylös nousi hän haudastaan.

Tätä riemua kirkkojen kellotNyt torneissaan heläjääja ihmiset toisiansanäin sanoen tervehtää:Kristus nousi kuolleista.Totisesti nousi.

Salon tiistaiseuranvanhimman jäsenen Anna Lampun(=Vanha Tuikku, 94 vuotta)runo ja muistelo ylikuudenkymmenen vuoden takaa.

uusi levy

Torhamo-kvartetti julkaisi pääsiäiseksilevyn nimeltään on “Herra, kuule minua!”.CD-levy on omakustanne.

Levy sisältää ortodoksista suomen-kielistä kirkkomusiikkia mieskuorollesovitettuna. Lauluryhmä on kuusijäseni-nen ns. vahvistettu kvartetti. Senkokoonpano on sikäli erikoinen, ettäkaikki sen jäsenet ovat samasta Torhamonperheestä. Ryhmään kuuluu isä Pekka jahänen viisi poikaansa Jukka, Ari, Mikko,Pasi ja Matti.

Pekka Torhamo toimi Turunseurakunnan kanttorina vuodesta 1969eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 2002.Pasi jatkaa nyt isänsä työtä kanttorina jasuvun kanttoriperinteitä jo neljännessäpolvessa. Perheen kaikki pojat ovat jovarhain olleet mukana kuoron toiminnas-sa. Yhteinen musiikkiharrastus japitkäaikainen kiintymys ortodoksistakirkkomusiikkia kohtaan herättivät myösajatuksen yhteisen äänitteen tekemisestä.Levyn syntymisen taustalla on myös se,että ortodoksista kirkkomusiikkia ei olepaljoakaan julkaistu mieskuorollesovitettuna.

Levy sisältää sekä perinteistäjumalanpalvelusmusiikkia että vähem-män tunnettuja sävellyksiä suomenkielellä. Ortodoksinen kirkkomusiikkiSuomessa pohjautuu venäläiseenperinteeseen. Tästä johtuen ohjelmistossaon paljon venäläisten säveltäjientuotantoa.

Levyn hinta on 20 euroa. Levyämyydään mm. Lampukka-liikkeissä,Uuden-Valamon luostarin matkamuisto-myymälässä, Turun kirkossa ja Turun ArsMusica -liikkeessä. Myös verkko-osoitteesta www.torhamo-kvartetti.comja postiosoitteesta Matti Torhamo,Jokikatu 8 b 7, 20500 Turku, sitä onsaatavissa.

Analogi 2/2003 19

TURUNSEURAKUNNALLISIA

TILASTOTIETOJA 4.2.-22.4.2003

KASTETUTKoskiniatis Elena VictoriaReijonen Minttu SusannaRuohomäki Leo KristianSaleva Saara Vilja Maria

1 poika, 3 tyttöä, yhteensä 4

SEURAKUNTAAN MUUTTANEETAaltonen Valentina

Aho FrolAho Natalia

Elomaa Saga AnastasiaEronen Jenni Susanna

Flyckt Antti KristianHippi Olavi

Jeulonen ReinoJokela Kalevi

Kammonen ErkkiLaitinen Marina

Lunden Ioana ClaudiaPirnes Aada AnniinaPirnes Iida Katariina

Pirnes Irja ElinaPribytkov Aleksander

Rovio Jyrki Markku TapaniRovio Laura Anna KatariinaSaarni Pirkko Helena Anitta

Saren SonjaStepanova Aleksandra Paula

Vasiliev JanVinokurova Nadezda

Väliaho Hanna-Maija KaarinaVäliaho Mio Casper Joonatan

10 miestä, 15 naista, yhteensä 25

IKUINEN MUISTOForsman Anastasia 79 v

Korvonen Maria 90 vLehvonen Ljubov 90 vTretjakov Klaudia 89 v

0 miestä, 4 naista, yhteensä 4

SEURAKUNNASTA MUUTTANEET9 miestä, 5 naista, yhteensä 14

VÄKILUVUN MUUTOS +11

TURUN KIRKKO ON AVOINNA 7.4.- 31.8. kello 10-15

Turun alueellaDIAKONIATYÖ

Tiistaiseurojen ja eri toimipiirien ide-ointipäivä järjestettiin Turussa 12.4.Läsnä oli edustajia Turusta, Salosta,Raumalta, Raisiosta, Vehmaalta jaEurasta. Päivien teemana oli: Kaik-ki vapaaehtoistyö seurakunnan ja lä-himmäisemme hyväksi on diakonia-työtä.

Kirkkoherra isä Petri avasi tilai-suuden kertomalla seurakunnan dia-koniatyön nykytilanteesta. Seura-kunnan alueella toimivat tiistaiseu-rat harjoittavat diakoniaa monin eritavoin, silti toimintaa tunnetaan aikaheikosti seurakunnan eri osissa.Raisiossa ei tiedetä, mitä Raumalla,Salossa ja Loimaalla tehdään. Salos-sa ei tiedetä, mitä Raisiossa ja Rau-malla tehdään jne. Kokemusten jatapahtumien tiedottaminen voi an-taa ajatuksia ja ideoita muille.

Diakoniatyön perustehtävänä ontunnistaa aineellisessa ja henkises-sä ahdingossa olevat ortodoksisetlähimmäisemme. Apua tai avustus-ta pyritään antamaan aineellisesti,

rahallisesti sekä henkisesti. Rahalli-sen avun antaminen on rajallista,koska varoja ei ole runsaasti. Läs-näolo hädässä olevan ihmisen lähel-lä on äärimmäisen tärkeätä.

Avustaminen voi tapahtua kul-jetusapuna kauppa-, sairaala- jamuilla asioilla kuten jumalanpalve-luksiin, tiistaiseuran kokouksiin jamuihin yhteisiin tilaisuuksiin. Tiis-taiseuroissa teemme runsaasti dia-koniatyötä omien jäseniemme kes-kuudessa, vaikka emme aina tuleajatelleeksi, että teemme diakonia-työtä. Seurojemme ulkopuolella ole-vien hyväksi tehtävän työn esteenäon monia ongelmia. On vaikeuksiatunnistaa, ketkä ovat tuen tarpees-sa. Arka kysymys on, miten lähes-tyä ihmistä, jonka tiedetään olevanavun tarpeessa. Puhelinsoitto taikotikäynti saattaa tuntua tunkeile-valta tai se koetaan tyrkyttämiseksi.Hienotunteisuus tällaisissa tapauk-sissa on tärkeää.

Tiistaiseuroissa voidaan rohkais-

ta jäseniä kertomaan havaitsemis-taan avuntarpeista ja ottamaan roh-keasti yhteyttä tuen saamiseksi. Seu-rakunnan avustuksella voidaan esi-merkiksi lähestyä alueen ortodokse-ja kirjeellä, jossa kerrotaan toimin-nastamme ja mahdollisuuksistammeyhdessä kehittää lähimmäisten aut-tamista ja selviämistä arjen ongel-mista. Raha ei silloin ole esteenä,kun seurakunta kustantaa kirjeidenmonistuksen ja postituksen.

Tiistaiseurojen jäsenten pyrki-myksellä hyvään diakoniatyöhön onmyös haittapuolensa. On erittäinturhauttavaa kokea, että hyvästä tah-dosta huolimatta meidät torjutaan.Tukea tarvitsevalle ihmiselle tuleehyvin herkästi tunne, että hänet koe-taan kerjäläiseksi tai muuten muitahuonommaksi, vaikkei hän olisikaanmitään avunpyyntöä esittänyt. Siksiihmisten omanarvontuntoa ei kos-kaan saa asettaa kyseenalaiseksi.Varmasti jokainen meistä on koke-nut turhautumista pyrkiessään toi-mimaan heikompiosaisten hyväksi.Meidän on vain kestettävä se, ja mekestämme sen Jumalan avulla.

Olli ForssénSalon tiistaiseuranpuheenjohtaja

20 Analogi 2/2003

HÄMEENLINNAN s e u r a k u n t a

Matti Alangon katu 1113130 HämeenlinnaSähköposti: hameenlinna@ort.fi

JUMALANPALVELUKSET

Toimittajia: Papisto: Markku Aroma, Gaius Sahlberg ja Mikael Sundkvist Kanttorit: Leena Honkamäki ja Jenni Sundkvist

TOUKOKUUla 17.5. klo 17 vigiliasu 18.5. klo 10 liturgia (samarialainen

nainen)la 24.5. klo 17 vigiliasu 25.5. klo 10 liturgia (sokeana

syntynyt)ke 28.5. klo 18 juhlavigiliato 29.5. klo 10 liturgia, Herran

taivaaseen astuminen(helatorstai)

la 31.5. klo 17 vigilia

KESÄKUUsu 1.6. klo 10 liturgia (pyhien isien

sunnuntai)la 7.6. klo 17 juhlavigiliasu 8.6. klo 10 liturgia, Pyhän kolmi-

naisuuden päivä(helluntai), kirkkokahvit

la 14.6. klo 17 vigiliasu 15.6. klo 10 liturgia (kaikkien

pyhien sunnuntai)ti 24.6. klo 10 liturgia (Herran

edelläkävijän jakastajan Johanneksensyntymä)

Tästä palveluksesta alkaen lähes kaikkipalvelukset elokuun lopulleAHVENISTON KIRKOSSA (poikkeuksetmainittu erikseen)

Kirkkoherranvirasto avoinna ti, ke,2 pe klo 9.30-12, P. (03) 616 5228, fax (03) 616 5248Kirkkoherra: Markku Aroma P. (03) 616 5229 (virkahuone), (03) 612 7166 (koti), sähköposti: maukku@hotmail.com

Kanttori: Leena Honkamäki p. (03) 6184 254, 040 707 6715, sähköposti: leena.honkamaki@ort.fiMuu papisto: pastori Kai Sahlberg P. (019) 733 911, 0400 107 232

pastori Mikael Sundkvist, p. (03) 684 6050, 050 350 9356, sähköposti: mikael.sundkvist@virpi.net, Kanslisti: Hellevi von Essen

PYHÄKÖT:Hämeenlinnan kirkkoPyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Johannes Krysostomoksen muistolleErottajakatu 2Ahveniston kirkkovanhalla hautausmaalla (Keskussairaalaa vastapäätä)Pyhän Johannes Kastajan mestauksen muistolleIsännöitsijä: Yrjö Usvasalo P. (03) 671 6240

la 28.6. klo 17 ehtoopalvelussu 29.6. klo 10 liturgia (apostolit

Pietari ja Paavali)

HEINÄKUUla 5.7. klo 17 ehtoopalvelussu 6.7. klo 10 liturgiati 8.7. klo 17 vigilia - slaavinkielinen

(pääkirkossa)ke 9.7. klo 10 liturgia, Tihvinskaja -

slaavinkielinen(pääkirkossa)

la 12.7. klo 17 ehtoopalvelussu 13.7. klo 10 liturgia, keskikesän

kirkkokahvitla 19.7. klo 17 ehtoopalvelussu 20.7. klo 10 liturgia, kristinoppikoulu-

leiriläisten päätöstilaisuus(pääkirkossa)

la 26.7. klo 17 ehtoopalvelussu 27.7. klo 10 liturgia

ELOKUUla 2.8. klo 17 ehtoopalvelussu 3.8. klo 10 liturgiati 5.8. klo 18 juhlavigiliake 6.8. klo 10 liturgia ja hedelmien

siunaus, Kristuksenkirkastuminen

la 9.8. klo 17 ehtoopalvelussu 10.8. klo 10 liturgiato 14.8. klo 18 juhlavigilia

pe 15.8. klo 10 liturgia, Jumalansynnyttä-jän Neitseen Mariankuolonuneen nukkuminen

la 16.8. klo 17 ehtoopalvelussu 17.8. klo 10 liturgia, slaavinkielinen,

kirkkokahvitla 23.8. klo 17 ehtoopalvelussu 24.8. klo 10 liturgiato 28.8. klo 18 vigilia, kirkon

praasniekkajuhlape 29.8. klo 9.30 vedenpyhitys ja juhla-

liturgia, Herran edellä-kävijän ja kastajanJohanneksen mestaus

la 30.8. klo 17 vigilia, palvelukset tästäeteenpäin pääkirkossa

su 31.8. klo 10 liturgia

MUUALLA SEURAKUNNASSA

FORSSA

Ev.lut. seurakuntatalo, Kartanonkatu 16su 18.5. klo 10 liturgiasu 10.8. klo 10 liturgia

TOIJALA

Ev.lut.seurakuntatalo, Sontulantie 1su 25.5. klo 10 liturgia

Loppukevään ja kesäntapahtumakalenteri

Toukokuu 2003

IkonipiiriIryhmä: klo 14-17 ja II ryhmä: klo 17-20seurakuntasalissa

Tietoa piirien ja kerhojen toiminnasta

16.-18.5. ONL:n vuosi-juhlat JoensuussaOrtodoksisten Nuorten Liitto täyttää tänävuonna 60 vuotta. Hämeenlinnan ja Tampereenseurakunta järjestävät yhteisen bussikuljetuk-sen juhlapaikalle. Lähtö pe klo 12 Hämeenlin-nan kirkko, klo 12.30 Toijalan ABC-asema ja klo13 Tampereen kirkko. Matkan varrella tutustu-

taan myös Jyväskylän ort. kirkkoon.Tiistaiseura

Kevään viimeinentiistaiseura20.5. Britta Hellenurm kertoo aiheesta kirkko,perhe ja nykyajan maailma

Analogi 2/2003 21

Tietoa piirien ja kerhojen toiminnasta

28.-29.6. kotiseutumatkaKyyrölään, Kangaspellol-le ja MuolaaseenLähdöt Hämeenlinnasta, Helsingistä ja myösTurusta, mikäli lähtijöitä on riittävästi.Viipurissa yövytään hotelli Druzhbassa.Kangaspellolla ja Kyyrölässä toimitetaanmuistolitaniat (isä Aleksander Korelin ja isäHeikki Honkamäki ja kanttori Leena Honkamä-ki). Muolaassa pidetään kaatuneitten muisto-juhla. Tiedustelut ja ennakkovaraukset:Antonina Sosunov-Perälä p. (03) 612 5850 /040 721 8436

Heinäkuu 2003

8.-9.7. Tihvinskaja-juhlaJuhlan jumalanpalvelukset toimitetaankirkkoslaaviksi. Päiväjuhla liturgian jälkeenpidetään klo 12 Palokunnantalolla (Palokun-nank. 18). Iltajuhlaa vietetään samoissa tiloissailoisissa tunnelmissa alkaen klo 17.

12.-20.7. Kristinoppi-koululeiri Julkujärvenleirikeskuksessa,YlöjärvelläHämeenlinnan, Tampereen ja Turun yhteinenkristinoppikoululeiri pidetään jälleen Ylöjärvel-lä. Leirin papistoa edustavat isät PetriRatilainen ja Heikki Honkamäki ja leirikanttori-na toimii Leena Honkamäki. Leirin päätöslitur-gia pidetään kunkin seurakunnan omassapyhäkössä.

21.-25.7. ikonimaalaami-sen kesäkurssiKesäkurssi kokoontuu maalaamaan seurakun-tasalissa ma-pe klo 10-18. Opettaja: Pasi-Mikael Huovinen. Kurssimaksu on 55 euroa.

Elokuu 2003

6.8. kesäretkiPorvooseenPorvoon kirkko viettää praasniekkajuhlaansaKristuksen kirkastumisen muistoksi, ja saammeolla vierailevana seurakuntana läsnä heidänjuhlassaan. Matkan järjestää diakoniaseura.

Matkan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaankesällä jumalanpalveluksien yhteydessä.

10.8.-24.8.ikoninäyttelyseurakuntasalissaIkonipiiriläisten ja kesäkurssilaisten ikoninäyt-tely järjestetään seurakuntasalissamme.Avajaispäivänä 10.8.2003 klo 12-16 järjeste-tään kirkkokahvit ja arpajaiset. Näyttely onavoinna ma klo 17-19, ti, ke ja pe 9.30-12 ja su12-15. Tervetuloa!

23.-24.8. kuoronlaululeiriviikon-loppuKuoromme kaipaa vahvistusta. Mikäli oletkiinnostunut kirkkolaulusta ja kaipaat uuttaharrastusta, niin tule tutustumaan leirin aikanakuoron käytäntöön ja ohjelmistoon.Leiri alkaa uusien kuorolaisten kanssa la klo 9ja enemmän kuin vuoden kuorossammelaulaneiden kanssa klo 10.30. Lauantainaehtoopalveluksen jälkeen on yhteinenillanvietto makkaranpaiston ym. mukavanmerkeissä. Yöpyminen kotona. Leiri päättyy suklo 14.

28.-29.8.Ahvenistonkirkonpraasniekka-juhlatLiturgian yhteydessä toimitetaan vedenpyhitysja palveluksen päätteeksi kierretään kirkkoristisaatossa. Kirkkokahvit nautitaan luonnon-läheisesti kirkon pihalla.

T e r v e t u l o a !

IkonipiiriKevään viimeinen kokoontuminen seurakunta-salissa klo 14-20.

29.5. kevätkaudenpäättäjäisetSeurakunnan piirien ja kerhojen yhteisethelatorstain juhlat seurakuntasalissa liturgianjälkeen.

Kesäkuu 2003

MiestenkerhoKokoontuu klo 17 alkaen Jouni Korhosenkotona (Pyntiöntie 194, Renko, p. 617 8877 /050 345 3136). Mukana alustamassa isä Gaius,ja ohjelmassa myös rentoutumista savusaunantunnelmissa.

3.-6.6. lastenleiriHervannassaHämeenlinnan ja Tampereen seurakunnanyhteinen lastenleiri alle 12-vuotiaille.Ilmoittautumiset seurakuntien kanslioihinviimeistään ma 26.5.2003 mennessä. Pidäkiirettä, koska paikkoja on rajoitetusti!

HelluntainkirkkokahvitSeurakuntasalissa liturgian jälkeen. Järj.Diakoniaseura.

12.-16.6. pyhiinvaellus-matka NovgorodiinNopeasti täyttynyt matkakohde kertoo siitä,miten kaivattu tämän kesän kulttuurimatkam-me onkaan. Valitettavasti kaikki halukkaateivät mahtuneet tällä kertaa mukaan. Toivonmukaan järjestämme tulevaisuudessa uudenmahdollisuuden tutustua ortodoksisenhistoriamme yhteen merkittävimpäänkohteeseen.

Ahveniston kirkonkesäkausi alkaaKesäkaudella toimitetaan jumalanpalveluksetAhvenistolla. Poikkeuksena: Tihvinskajan vigiliaja liturgia sekä kristinoppikoululeirin päätösli-turgia (20.7.). Kirkon praasniekkajuhlan (29.8.)jälkeen siirrytään takaisin pääkirkolle.

VUOSILOMAT:

Kirkkoherra Markku AromaKanttori Leena Honkamäki 7.6.-4.7.2003

22 Analogi 2/2003

ähän ja moniin muihin ky-symyksiin törmää seurakun-tamme eri tilaisuuksissa, jos-

Kanttori Leena Honkamäki

tulevaisuusSeurakunnan

Mitä seurakuntatekee saadak-seen nuorempaasukupovealiikkeelle?

uudet kasvot voisivat piristää ja an-taa ehkä virikkeitä meille paatuneil-le toimijoille.

Kirkon tuki kokonaisvaltaista

Jo aiemmin miettiessäni kirkkomu-siikin tilaa seurakunnassa (Analogi

1/2002) päädyin maallistumisen on-gelmaan. Uskonnolliset kysymyksetja kirkollinen elämä ei kiinnosta ny-kyajan ihmistä. Ongelmissa käänny-tään nykyään mieluummin psykiat-rin kuin papin puoleen. Kumpikinammattiryhmä edustaa myös hen-

Tsa aktiivisina osanottajina nähdäänlähes aina samat ihmiset. Seurakun-tamme on järjestänyt ja järjestääedelleen monia tapahtumia, joissa

Kuva

Toom

as H

elle

nurm

Lapset pääsiäisenä ehtoollisjonossa Hämeenlinnassa.

Analogi 2/2003 23

kistä auttajaa, mutta kirkko voisi tar-jota laajempaa ja myös pitempiai-kaista apua. Nämä ”passiiviset” seu-rakuntalaisemme ovat ehkä unohta-neet, että kirkossa voi ”heittää maal-liset huolet pois” ja olla hetken mu-kana jossain ylempänä. Ehtoollises-sa tarjotaan henkistä ravintoa, sai-raanvoitelun yhteydessä voi tunteaolonsa tervehtyvän, ripilläkäynninyhteydessä on mahdollisuus keskus-tella mieltä painavista asioista, ko-dinpyhityksen jälkeen ympäristötuntuu ”pyhittyneemmältä” ja ehkäturvallisemmaltakin, ja jopa omai-sen menetyksen jälkeen voidaan ko-koontua muistelemaan edesmennyt-tä ja niin edelleen. Kirkkomme tar-joaa kokonaisvaltaista tukea, jotakaikki eivät osaa käyttää hyväkseen.

Pienissä seurakunnissa on vai-keampaa saada nuorisoa liikkeellemyös siitä syystä, että meillä ei olevaraa palkata täysipäiväistä nuoriso-työntekijää. Nuorison kanssa on yri-tetty kokoontua säännöllisesti, muttamuut harrastukset vievät aina voi-ton. Tämän takia olemme päätyneetjärjestämään tapahtumia ja toden-neet tällaisen käytännön toimivanainakin ulkopaikkakuntalaisten koh-dalla. Laulu-/yöleiri viikonloppuna-kin (5.-6.4.) meillä oli mukana 15lasta. Tämä on mielestäni paljonnäin pienessä seurakunnassa.

Nuorison motivoiminen

Myös uskonnonopettajat ovat eri-tyisasemassa nuorison motivoimisensuhteen. Tiedän jo omasta kokemuk-sestani, millaista on kuulua vähem-mistöön ja saada ainoana oppilaanaortodoksista uskonnonopetusta kokokaupungissa. Se voi tuntua ikäväl-täkin, joten sen takia uskonnonopet-taja ei voi olla pelkästään uskonnon-opettaja, vaan myös ystävä. Mones-ti pienryhmissä käytävien oppitun-tien aikana poiketaan varsinaisestaaiheesta ja keskustellaan lasta askar-ruttavista asioista. Kerran sainkinoppilaaltani palautteen: ”Et sinä oleopettaja, vaan sinä olet ihminen”.Joku voisi tuosta jopa loukkaantua,mutta minä ajattelin asiaa myöntei-

Nykyään ei onneksi käytetä seu-rakuntaan liittyneistä termiä ”kään-nynnäinen”, koska siinä yhteisössänäen myös tulevaisuuden. Suuri osaaktiivisista kirkossa kävijöistä on ai-kuisiällä liittyneitä, ja toivon mu-kaan meillä tämäkin kasvuliike jat-kuu.

Venäläiset eivät löytäneet vieläkirkkoaan

Seurakuntamme alueella on myöspaljon venäläistä väestöä, jotka ei-vät ole vieläkään löytäneet kirkko-aan. Moni heistä on siirtynyt luteri-laiseen kirkkoon tai eri herätysliik-keiden piiriin, mutta suurin osa heis-tä ei kuulu mihinkään yhteisöön.Yksi ongelma heidän kohdallaan on

Kuva

Toom

as H

elle

nurm

senä mukavasta tilanteesta johtuen.Ymmärrän toki, että koulumaailmas-sa opettajalla ei ole helppoa. Muttaseurakunnan tarjoama tapahtumienmainonta ei olisi pahitteeksi.

Vanhempien asema tärkein

Mikä on sitten vanhempien asema?Se kaikkein tärkein. Lapset ottavatvanhempiensa roolin: se mikä kiin-nostaa vanhempia, kiinnostaa useinmyös lapsia. Ja koska tämän päivänisiä ja äitejä näkyy kirkossa vähem-män, niin siitä voi tehdä tietyt johto-päätökset. Monista seurakunnan toi-mintojen yrityksistä huolimatta tilan-ne pysyy valitettavasti vakaana.

luonnollisesti kielikysymys. Seura-kunnassamme on vielä jonkin ver-ran venäjää puhuvia kyyröläläisiä,jotka voisivat toimia tulkkeina. Näinollen kielimuurinkaan ei pitäisi ollaongelma. Odotan näkeväni heinä-kuussa Tihvinskajan slaavinkielisis-sä jumalanpalveluksissa myös venä-läistä väkeä. Elokuussa Ahvenistonkirkossa toimitetaan pitkästä aikaamyös slaavinkielinen liturgia, jonkajälkeen nautitaan kirkkokahvit.

Toivon mukaan joku tunsi pis-ton sydämessään, ettei ole käynytviime aikoina kirkossa. Se asia onhelposti korjattavissa. Toivottavastinähdään pian.

Laululeiriläiset kanttorinsa ympärillä.

❑

24 Analogi 2/2003

Mikael Miikkola

ain vasta tietää, että pappa-ni, rovasti Mikael Miikkola(Michailov), oli syntynyt ja

Matkoilla juurilleni polkupyörällä

Mikael MiikkolaTurusta kertoooman ortodoksisenuskonsa juurista janiiden etsinnästäViron, Pihkovan jaNovgorodin pyhissäpaikoissa.

Ssaanut ortodoksisen uskonsa Pihko-vassa. Muistan, kun hän ja ruustin-na Anna Tampereen pappilassa piir-sivät ristinmerkin rakastamiensahenkilöiden, tarpeellisten esineidenja ruokatarvikkeiden ylle. Tällä ta-voin he karkottivat pahan ja noudat-tivat ikivanhoja perinteitä. Kouluunlähtiessäni mamma pani suutele-maan pientä obrasaa ja siunasi: “Ju-mala olkoon kanssasi”.

Lähtö matkalle

Papan syntymäpaikan muisto alkoielää mielessäni. Minussa syttyi mys-tinen yhteys ja voima päästä henki-sille juurilleni, sillä pyhissävaeltami-nen on ortodokseille ominaista. Mi-nulle se toteutui vuosi sitten ome-nan kukinnan aikaan, kun viidenpäivän aikana sain tutustua pyhiinpaikkoihin: Pyhtitsan, Petserin, Mi-roskin, Derevjanitsan ja Pyhän Yr-jön luostareihin sekä lukuisiin juh-laviin katedraaleihin ja mataliin ky-läkirkkoihin. Luostarin portti, jotaikonit koristavat, merkitsee astumis-ta onnelliseen, seestyneeseen ilma-piiriin. Jykevä muuri ympäröi näitähengellisiä turvavarustuksia. Mark-kinatalouden kiihko ja kiire eivät olesinne tunkeutuneet. Ympärillä val-litsee ylentävä rauha ja hiljainenyksinäisyys.

Kun vielä syntymäpäivänänisain pihkovalaiselta isä Pavelilta siu-nauksen ja mahtavalla bassolla “mo-nia armorikkaita vuosia”, lähdin

matkoihini ja tunsin sieluni kirkas-tuneen pimeimpiä sopukoita myö-ten.

Pyörällä vaeltamaan

Tuo vaellus Viron, Pihkovan ja Nov-gorodin pyhissä paikoissa kypsyttitarpeen lähteä vuosi sitten heinä-kuun lopulla tutustumaan yksin pol-

kupyörällä saman alueen ihmisiin jaheidän uskonnollisiin tapoihinsa.Minua kiinnostivat etenkin vanhaus-koiset eli starovertsit. Kahdeksassapäivässä poljin 783 kilometriä jakiersin reitin Tallinna - Pöltsamaa -Kallaste - Kolkja - Tartto (Piirissaa-ri) - Räpinä - Vöru - Otepää - Viljan-di - Rapla - Tallinna. Kaksi päivää

Vörtsjärven takana 137 km pyöräilyn lomassa piti aterioida seudun ainoassa kievarissa.Suljettu hautajaisten takia. Miehet mustissa pahoittelivat mutta pyysivät liittymään joukkoon.

Tumma pukuni unohtui Turkuun.

Analogi 2/2003 25

Jatkuu sivulla 26

lepäsin matkalla. Minun avaimen-reikäni tähän kulttuuriin oli karja-lainen luonteeni, maantiekartta jasuomi-viro -sanakirja, josta totesin,että vain viisisataa sanaa on täysinerilaista. Miksen siis pärjäisi siinäkuin aiemmin Burmassa ja Paranajo-ellakin?

Aika pysähtyy

Vanhauskoiset asuvat pääasiassaPeipsijärven rantoja. Kolkjassa ontiivis yhteisö, kirkko ja museo. Oviaei raotettu. Suhtautumisessa vallitsineuvostoaikainen joustamattomuus.Vieraaseen ihmiseen ei luoteta, en-nen kuin häneen tutustutaan niin,että voidaan havaita ystäväksi. Enkälöytänyt yösijaa. Kylässä aika oli joajat sitten pysähtynyt, ja moni asiaoli ihanasti rempallaan. Silti lähellekirkkoa oli rakennettu uusi venäläi-nen ravintola, josta sai muun muas-sa perinneruokaa. Maittavaa pyöräi-lijällekin on Peipsijärven neulamuik-ku.

Vanhauskoisten usko

Altskivessä kerrottiin, että Peipsi- jaPihkovanjärven yhtymäkohdassa onPiirissaari, jossa asuu noin sata van-hauskoista ortodoksia. Kirkkojakinon kaksi. Sinne pääsee kantosiipi-

Ortodoksiset jumalanpalvelukset ja hartaudet

Radiossa

hauskoisten eli starovertsien irtau-tumiseen. Erimielisyys ei koskenutoppia vaan muotoa. He eivät anta-neet patriarkka Nikonille anteeksi,että tämä oli korjannut kirjoihin il-maantuneet virheet. Starovertseillevirheet olivat pyhiä, koska heidänesi-isiensä usko oli nojautunut nii-hin. He kieltäytyivät mm. ajamastapartaansa ja tekemästä ristinmerk-kiä kolmella sormella, koska olivatkäyttäneet vain kahta sormea. Seu-raten vuosisataisia perinteitä he itsevalitsivat ja palkkasivat pappinsa.

aluksella Tartosta. Alus kulkee har-voin mutta lujaa, 65 kilometrin mat-kaan pitkin Emajokea kului vain run-sas tunti. Tapasin pari vanhaorto-doksinuorta, ja heidän välitykselläänpääsin tarkastelemaan starovertsienuskonperinteitä.

Tsaari Aleksei Mihailovitshinhallitessa 1600-luvun puolivälissä olipatriarkka Nikon määrännyt liturgi-aa korjattavaksi. Kun vielä 1700-lu-vun alussa Pietari Suuri yhdistimaallisen ja kirkollisen vallan, syn-tyi henkistä toraa, joka johti van-

Pyhtitsan luostari Kuremäessä Itä-Virossa.Luostarissa on tällä hetkellä 160 nunnaa.

Kolkjan kylän vanhauskoisten kirkko sekä yksinäisen vaeltajan uskollinen ratsu.

ToukokuuSu 18.5. liturgia klo 11, Joensuu, Urheilutalo, Ortodoksisten Nuorten Liiton 60-vuotisjuhlat

KesäkuuSu 1.6. liturgia klo 11, Kuopio, Pyhän Johannes Teologin ja Karjalan valistajien kirkkoSu 15.6. liturgia klo 11, Helsinki, Uspenskin katedraaliSu 29.6. liturgia klo 11, Rautalampi, Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko

HeinäkuuSu 20.7. liturgia klo 11, Ilomantsi, Profeetta Eliaan kirkkoSu 27.7. liturgia klo 11, Hanko, Apostolien vertaisten Vladimirin ja Madgalan Marian kirkko

ElokuuSu 10.8. Liturgia klo 11, Sotkamo, Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkkoSu 24.8. Liturgia klo 11, Vantaan Tikkurila, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko

Radioitavat ortodoksiset aamuhartaudet:24.5. Pastori Markku Aroma, Hämeenlinna14.6. Rovasti Jarmo Hakkarainen, Joensuu5.7. Rovasti Veikko Purmonen, Helsinki26.7. Metropoliitta Panteleimon, Oulu16.8. Rovasti Johannes Karhusaari, Ilomantsi

Radioitavat ortodoksiset iltahartaudet:20.5. Pastori Petri Ratilainen, Turku17.6. Pastori Markku Toivanen, Mikkeli15.7. Rovasti Leo Huurinainen, Kouvola19.8. Rovasti Rauno Pietarinen, Joensuu

26 Analogi 2/2003

Jatkoa sivulta 25

Uskonnollisilla toimituksilla on kul-lakin oma hintansa. Vanhauskoisetihmiset kuulemma tahtovat, ettäpapilla on kaunis parta, ylväs katseja kantava (basso)ääni. Heikko taiväpättävä ääni aiheuttaa jopa hal-veksuntaa.

Uskonsa takia starovertsejä onmuinoin vainottu, ja se on johtanutyhdyskuntien eristäytymiseen jakiinteytymiseen. He vaativat paljonitseltään ja muilta, käyttäytyvät sää-dyllisesti ja arvokkaasti sekä autta-vat toisiaan. Alkoholin käyttö onvähäistä. Yhteenkuuluvaisuudenmerkkeinä käytetään symbolisia esi-neitä. He erottuvat muista hurskau-tensa, kohteliaisuutensa, taloudelli-suutensa ja perheen sisäisen hierar-kian perusteella. Vanhauskoisiamyös kunnioitettiin.

Vanhauskoiset noudattavat tar-

Vuonna 1950 toimitettu vapaamuotoisenkirkkomusiikin laulukirja Vaeltajan laulutuudistetaan. Kirja oli aikanaan varsin suosit-tu muun muassa tiistaiseuroissa. Sitä on ai-kojen saatossa arvosteltu myös liian luteri-laiseksi ja virsihenkiseksi. Oma paikkansaVaeltajan lauluilla on kuitenkin ollut.

Vaeltajan laulut toimitti aikanaan laulu-kirjaksi isä Erkki Piiroinen. Muina jäseninä

työryhmässä olivat pappismunkki Paavali,isä Olavi Petsalo sekä tunnettu musiikkimiesja Kanneljärven kansanopiston musiikin-opettaja Vilho Ryymin. Kielellisenä asian-tuntijana toimi Aari Surakka. Teos julkaistiinarkkipiispa Hermanin siunauksella.

Uuden kirjan tarkoitus on säilyttää en-tisen materiaalin paras anti ja ottaa mukaanlisää ortodoksishenkisiä lauluja. Laulut va-

rustetaan helpolla pianosäestyksellä. Julkai-sun tekeminen kestänee noin vuoden.

Nykyisen työryhmän puheenjohtajanatoimii arkkipiispa Leo ja jäseninä ooppera-laulaja Martti Wallén, dir. cant. Jarmo Lehtosekä dir. cant. Erkki Muukkonen. Työryhmätulee käyttämään myös muuta asiantuntija-apua.

Työryhmä ottaa vastaan ehdotuksia jaideoita. Uusia sävellysehdotuksia (vähin-tään yksiäänisiä) voi lähettää osoitteella: Dir.cant. Jarmo Lehto, Mannerheimintie 98 A,00250 Helsinki.

Vaeltajan Laulut uusitaan

kasti jumalanpalvelusmenoja, paas-toaikoja ja perinteitä. Tavallista on,että ihmiset lukevat jumalanpalve-lusmenot ennen kirkkoon lähtöä.Kirkoissa ei ole tuoleja. Ikivanhaankaruus vallitse tavoissa, joita yh-teisö jäsenilleen yhä asettaa.

Poikkeuksetta näkemilläni Peip-sijärven nuorilla oli kaulassaan kas-teristi. Kerrotaan myös, että venäjänpuulusikkabisnes olisi joitakin aikojasitten ollut vahvasti vanhauskoistenvalvonnassa.

Virolaiset etsivät juuriaan

Myös virolaiset etsivät juuriaan.Kirkkoja ja linnoituksia korjattiin,historiallisia rakennuksia ja paikko-ja kunnostettiin ja eri alojen muse-oita on avattu. KGB:n sellimuseoTartossa oli järkyttävä autenttinenesitys veljeskansamme vaiheistaneuvostovallan aikana. Museon to-teuttajien ja tukijoiden kunniataulus-sa ei ollut suomalaisten yritysten taiyhteisöjen nimeä.

En matkallani kohdannut ainut-takaan suomalaista. Minulle Viro einäet ole Tallinna, Pärnu tai neuvos-toaikana sotilasalueina olleet saaret.Pari saksalaista ja hollantilaista avio-paria tuli pyöräillen vastaan, ja vaih-

doimme kuulumisia. Mitään kielteis-tä en heiltäkään kuullut. Virolaisiapyöräilijöitä oli sitä vastoin runsaas-ti. Lajin arvostusta kuvannee se, ettäOtepään maastopyörämaratoniinosallistui tuhat ihmistä, kuntoiluta-pahtumiin jopa useita tuhansia!

Hyvällä mielellä

Sain Virossa kaikesta hyvin myön-

Ikonimaalaaja-munkki Ataljantyökelja MirohanluostarissaPihkovassa.

Turkulaisiapyhiinvaeltajiaisä Petrin ympärilläPihkovalaisellahautausmaalla.

Viljandin siro kirkko sisältä.

Analogi 2/2003 27

VOIT VUOKRATA Nikolainsalia juhlatilaisuuksiin,myyntitapahtumiin, häihin ja hautajaisiin edullisesti.Tiedustelut Tampereen seurakunnan kansliasta,p. (03) 3141 2700 (ma-pe klo 9-13).

AnalogiTampereen, Turun ja Hämeenlinnanortodoksisten seurakuntien yhteinen lehti(per. 2000/2002). Kolmas vuosikerta,painosmäärä 5 000 kpl.

Päätoimittaja (oto.): Kari M. RäntiläP. 040 550 6272, (03) 213 5007.Sähköposti: km.rantila@kolumbus.fiTaitto: Heikki O. JokinenJulkaisija: Tampereen, Turun jaHämeenlinnan ortodoksiset seurakunnatToimitus: Suvantokaatu 10 A, 33100 TampereFax (03) 3141 2740Sähköposti: km.rantila@kolumbus.fitai: toimitus@orfor.com

Tilaaminen ja osoitteenmuutokset:Tampereen seurakunnan virasto,Suvantokatu 10 A, 33100 TampereP. (03) 3141 2700 (ti–pe klo 9–13)

Julkaisuneuvosto:Kirkkoherra Risto Lintu (pj.), kirkkoherraMarkku Aroma (vpj.), kirkkoherra PetriRatilainen, isä Kai Sahlberg, isä Harri Kahila,Marita Jouhki-Inkinen, Eeva Mannija Johan Nyman

Tilaushinta 10 euroa/vuosiLehti ilmestyy 4 kertaa vuodessaIlmoitushinnat (sis. alv):1/1 sivua 170 euroa, 1/2 sivua 100 euroa,1/4 sivua 50 euroa, 1/8 sivua 25 euroa.Ilmoitukset toimituksen osoitteella.Tilinumero 800018-291602.ISSN 1458-9257Painopaikka Tekstitaso Oy, Tampere 2002.

Seuraava numero 3/2003ilmestyy pe 29.8. Siihen tuleva aineisto onjätettävä viimeistään ti 5.8.2003.

teisen kokemuksen. Ihmisetolivat avuliaita, joskin neu-vostoajan varautuneisuus jabyrokratia ovat maaseudul-la selvästi havaittavissa. Tietovat kunnossa ja profiililtaanmielenkiintoisia mutta help-poja. Laadukasta evästä onrunsaasti tarjolla. Pyörääni-kin totuin, sillä nukuin useinsen kanssa samassa huo-neessa. Mitään en pelännyt.Mitä nyt kerran säikähdinhämärissä tien yli rytistäväävillisikaa, ja toisen kerranmaaseudulla rakkikoira sän-täsi perääni louskuttaen il-keästi hampaitaan takarenkaan tun-tumassa. Siihenkin havahduin, kunhiljaisella kylätiellä kaasuuntunutneste poksautti juomapullon korkin.Hätää minulla ei ole milloinkaanreissuillani ollut, sillä uskon, että“Jumalan kanssa voin matkata mer-ten yli, ilman Häntä käy kynnyskinliian korkeaksi”.

Petserin luostari – kaikki muistuttaa täällä päivittäisen rukoilemisen suomasta rauhasta ja sopusuhtaisuudesta.Kautta vuosisatojen luostarin hautakatakombeihin ovat tehneet pyhiinvaelluksen niin venäläinen musikka kuin

Tsaarikin. Jokin aika sitten myös presidentti Jeltsin ja Putin .

Petserin luostariPihkovassa

28 Analogi 2/2003

Tampereenja Hämeenlinnan

seurakuntienyhteinen

LASTENLEIRITampereen Hervannassa

ti-pe 3.-6. kesäkuuta.Katso tarkemmin sivulta 13

ÏÈÑÜÌÎ

ÂÀËÀÀÌÑÊÎÃÎ ÑÒÀÐÖÀ

Õðèñòîñ ïîñðåäè íàñ!

Âïîëíå ÿ ñî÷óâñòâóþ òâîèì ïåðåæèâàíèÿì, äàæå è òåïåðüòðåâîæàò òåáÿ ãðåõè, ñäåëàííûå â ìîëîäîñòè òâîåé. Âðàãðîäà ÷åëîâå÷åñêàãî, äüÿâîë, íàâåë íà òåáÿ ñòðàõ îòêðûòüìíå íàáîëåâøåå ñâîå ñåðäöå, êîãäà òû áûëà â ìîíàñòûðå.

Âñåãäà òàê áûâàåò, êîãäà ÷åëîâåê òâîðèò ãðåõ, äóìàåòïîëó÷èòü óòåøåíèå, íî ïî âêóøåíèè ãðåõà âûõîäèòíàîáîðîò, âåëèêàÿ ñêîðáü è òîìëåíèå äóõà, è áåäíàÿìå÷åòñÿ òî÷íî ðûáà, âûáðîøåííàÿ íà áåðåã. Òÿæåëîåñîñòîÿíèå è ÷åëîâåê ïðèõîäèò ÷óòü-ëè íå â îò÷àÿíèå. Âòàêèÿ òÿæåëûÿ ìèíóòû õîðîøî áû ïîäåëèòüñÿ ñ îïûòíûì÷åëîâåêîì, êîòîðûé, êîíå÷íî, ìîã áû, áåç ñîìíåíèÿ, ïîìî÷ü.

Íåò òàêîãî ãðåõà, êîòîðûé áû ïðåâûøàë Áîæèå ìèëîñåðäèå,è ãðåõè âñåãî ìèðà òî÷íî ãîðñòü ïåñêó, áðîøåííàÿ â ìîðå.

À òû ïèøåøü: «Ïðîñòèò-ëè òåáÿ Ãîñïîäü». Ñîçíàëàñü èïîêàÿëàñü. Ãîñïîäü ïðîñòèë è íå ïîìÿíåò òâîèõ ãðåõîâ. Áóäüâ ýòîì óâåðåíà (Ïð. Åçåêèëü).  ïðîøëîå òâîå òÿæåëîåâðåìÿ, ïîìó÷èëàñü òâîÿ áåäíàÿ äóøà, ïîòåðïåëà îáðîêèãðåõà. Íî òåïåðü áóäü ñïîêîéíà è áëàãîäàðè Áîãà çà Åãîñâÿòîå ìèëîñåðäèå.

Ìîëèòâó Èèñóñîâó èëè ïàìÿòü Áîæèþ îäèíàêîâî Áîãïðèåìëåò. Ïðè òâîåé æèçíè äëÿ òåáÿ óäîáíåå èìåòü ïàìÿòüÁîæèþ. Ìîëèòâó óìíóþ íàäî ïðîõîäèòü ïîä ðóêîâîäñòâîìîïûòíàãî ÷åëîâåêà, êîòîðûé ñàì çíàåò ýòî äåëî îïûòîì.

Õðàíè âàñ Ãîñïîäü. Ïðîøó ñâ. Ìîëèòâ âàøèõ.

(Ñõè-èãóìåí Èîàíí 9.8.1953. Ïèñüìà Âàëààìñêîãî ñòàðöà.

Pieksämäki 1990)