HallituksenIlmastostrategia

for dummies

Kaisa Kosonenilmastovastaava, Greenpeace

Mistä strategiassa on kyse ja mitä me siitä ajattelemme.

Sisältö

1) Taustaa2) Päästövähennystavoitteet3) Päästövähennyskeinot4) Energiantarve5) Entäpä nyt?

1. Taustaa

1. TaustaaKansallinen ilmasto- ja energiastrategia linjaa

- Kuinka suuriin ilmastopäästöjen vähennyksiin Suomi tähtää vuosiin 2020 ja 2050 mennessä

- Millä keinoin päästöjä vähennetään- Miten Suomen energiantarpeen

nähdään kehittyvän- Millä energia tuotetaan

Vuoden luontokuva 2008. Simo Mikkonen: Etelä-Suomen talvi

Kyseessä on kolmas ilmastostrategia

• Hallitus laati 2001 ja 2005 ilmastostrategiat, joista ensimmäinen keskittyi pitkälti ydinvoiman lisärakentamiseen ja toinen päästökauppajärjestelmän aiheuttamiin muutostarpeisiin. Molemmat olivat lyhyen tähtäimen tarkasteluja.

• Politiikan tulokset ovat kuitenkin olleet heikkoja, sillä päästöt ovat 18 vuoden aikana vain jatkaneet kasvuaan.

Ympäristöjärjestöt esittäneet vaihtoehtoja

• Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosia vaatineet päättäjiltä parempaa, kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, joka– Vähentää päästöjä riittävästi– Uudistaa Suomen energiajärjestelmää niin,

että energiaa tuotetaan ja kulutetaan tehokkaammin ja uusiutumattomia energialähteillä korvataan uusiutuvilla

Vaatimusten tueksi on laadittu konkreettisia ohjelmia ja vaihtoehtoisia skenaarioita yhteistyössä tutkijoiden ja yritysmaailman kanssa. Mm.

– Uusiutuva energiapolitiikka (1999)– Kestävä ilmasto-ohjelma – KIO* (2002)– Ilmastotavoite 2050 (2005)– Virtaa tulevaisuuteen (2007)

Hallituksen ilmastostrategian taustalla EU

Uuden strategian taustalla EU:n tavoitteet

• EU:n tavoitteena on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut maailman keskilämpötilan nousun rajoittaminen alle 2 astetta pienemmäksi esiteolliseen aikaan verrattuna.

• EU:n kaltaisilta teollisuusmailta tämä edellyttää vähintään 30 % päästöleikkauksia vuoteen 2020 ja 80 % leikkauksia vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuoden 1990 vertailutasoon.

• Nyt EU:n toimissa lähdetään siitä, että päästöjä vähennetään 30 % osana kansainvälistä ilmastosopimusta, mutta vain 20 %, mikäli muut keskeiset maat eivät lähde mukaan.

• Lisäksi EU velvoittaa Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin ja leikkaamaan vuodelle 2020 ennustettua energiankulutusta 20 prosentilla. (Jälkimmäinen tavoite ei ole vielä sitova).

2. Hallituksen ilmastostrategian

päästövähennystavoitteet

2. Hallituksen päästövähennystavoitteet

• HallitusHallitus lähtee siitä, että päästöjä vähennetään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä.– (Esim. ei-päästökauppasektorilla tämä

tarkoittaa – 16 % leikkauksia vuoden 2005 päästöluvuista)

• Tavoitetta ollaan valmiita nostamaan, jos muut keskeiset maat tulevat mukaan. MUTTA…

• Strategian ennakkoesittelyssä on käynyt ilmi, ettei hallitus ole sitoutunut vähintään 30 % kotimaisiin leikkauksiin v.2020 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä, vaan luo mielikuvaa siitä, että tavoite voisi olla alempi.

2. Greenpeacen kanta

• Hallituksen tavoitteenasettelu on lyhytnäköistä ja kunnianhimotonta. On järjetöntä laatia ohjelmaa olettaen, että kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny!

• Tämä siksi koska…

– Ilmasto on noussut kansainvälisen politiikan korkeimmille areenoille.

– Käänteentekevän sopimuksen mahdollisuus on nyt parempi kuin koskaan aiemmin. (Jopa Yhdysvaltojen vastavalittu presidentti kannattaa 80 % leikkauksia vuoteen 2050 mennessä).

– Se, että Suomi kyseenalaistaa neuvottelujen onnistumisen ja oman/ EU:n tavoitteensa jo etukäteen on huono signaali.

Greenpeacen parannusesitys:

• Toimet on mitoitettava jo nyt siihen, mikä on edessä joka tapauksessa: kotimaisia päästöjä on vähennettävä vähintään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja lähes nollattava vuoteen 2050 mennessä. Lisävähennyksiä tulee kehitysmaissa rahoitettavista toimista.

3. Hallituksen ilmastostrategian

päästövähennyskeinot

3. Hallituksen Päästövähennyskeinot

• Hallitus esittää strategiassaan päästövähennyskeinoiksi mm. – uusiutuvaa energiaa, – jätteenpolttoa, – Liikenteen biopolttoaineita (mm. turve- ja

palmuöljydiesel)– energiansäästöä ja – Ydinvoimaa

3. Greenpeacen kanta

• Hallitus esittää nyt huomattavasti parempia tavoitteita ja keinoja kuin aiemmissa ohjelmissaan, mutta ne jäävät edelleen liian vaatimattomiksi suhteessa haasteisiin, tarvittaviin muutoksiin ja hallituksen omissakin taustaselvityksissäkin arvioituihin mahdollisuuksiin.

3. Greenpeacen parannusesitykset:

– Energiatehokkuuden parannuksilla voidaan pelkästään sähkönkulutuksessa saavuttaa kaksin-kolminkertaiset säästöt arvioituun nähden.

– Uusiutuvan energian käyttöä voitaisiin lisätä 90 % hallituksen suunnitelmia enemmän.

Sähkön säästömahdollisuudetvuonna 2020 ja hallituksen tavoite

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

potentiaali tavoite

TW

h

hallituksen tavoite

kiinteistöjensähkölaitteet

lämpöpumput

matalaenergiatalot

reaaliaikamittaus

teollisuudensähkökäytöt

Strategian tavoitteet vs. VTT:n arvio potentiaalista

02468

101214161820

metsä

hake

tuuli

voim

a

lämpö

pum

put

bioka

asu

ja R

EF

suor

a bi

oläm

mitys

ener

giaka

svit

vesiv

oima

TWh VTT:n arvio

strategian tavoite

REF=kierrätyspolttoaineet. Suoraan biolämmitykseen kuuluvat puu, pelletti ja hake kiinteistöjen lämmityksessä. Kuviossa käytetty VTT:n arvion ylärajaa silloin, kun VTT on antanut vaihteluvälin.

Strategian tavoitteet vs. Greenpeacen arvio potentiaalista

02468

10121416

met

sähak

e

tuuli

voim

a

lämpö

pumpu

t

bioka

asu

ja REF

suor

a bioläm

mitys

ener

giaka

svit

vesiv

oima

TW

h Greenpeacen arvio

strategian tavoite

REF=kierrätyspolttoaineet. Suoraan biolämmitykseen kuuluvat puu, pelletti ja hake kiinteistöjen lämmityksessä.

Uusiutuvan energian lisäys v. 2020

0

10

20

30

40

50

60

strategian tavoite Greenpeacen arvio

TW

h

tuulivoima

metsähake

lämpöpumput

maatalouden jätteet,energiakasvit

bioenergia kiinteistöjenlämmitykseen

biokaasu jakierrätyspolttoaineet

vesivoima

4. Hallituksen ilmastostrategiassa esitetty

energiantarve

4. Hallituksen näkemys energiantarpeesta

• Hallitus pyrkii energiankulutuksen kasvun pysäyttämiseen ja lopulta laskuun. (tavoite, jonka se asetti jo 1997 energiastrategiassa…)

• Strategian toimilla päästään kuitenkin vain 10 % ennustettua alempaan kulutukseen vuonna 2020, kun EU:n tavoite on 20 % alempi kulutus.

• Lisäksi…

4. Hallituksen näkemys energiantarpeesta

• Sähkönkulutus jatkaa hallituksen ohjelmassa nopeaa kasvua, vaikka raskaan teollisuuden tulevat tarpeet on arvioitu huomattavasti pienemmiksi.

4. Greenpeacen kanta

• Sähkönkulutusennusteiden paisuttaminen siksi, että energiateollisuus haluaa tehdä Suomesta ydinsähkön viejän ei ole hyväksyttävää. Sähköntarve-ennusteita on järkevöitettävä vastaamaan todellisuutta.

• Suomelle on etsittävä järkevämpiä kasvualoja, kuin ydinsähkön vienti.

• Uusien ydinvoimaloiden rakentamisen ja rakentamatta jättämisen yhteiskunnallisista kokonaiseduista on tehtävä riippumaton vertailu, jossa hyödynnetään Olkiluoto 3:sta saatuja kokemuksia.

4. Greenpeacen parannusesitykset

• Kansalaisille on tarjottava riittävät taloudelliset houkuttimet ja neuvontaa toimiin, jotka vähentävät sähkölämmitystä ja parantavat kotitalouksien energiatehokkuutta.

• Sähkölämmitys sekä kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutuksen osuus huipputehon tarpeesta on 60-70 %, joten energiatehokkuustoimet vähentävät lauhdesähkön tarvetta ja parantavat omavaraisuutta.

5. Entäpä nyt?

??

6. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

• Seuraavaksi strategia menee eduskunnan käsittelyyn

• Yksi valiokunta valitaan mietintövaliokunnaksi (ympäristö- tai talousvaliokunta), lisäksi useampi valiokunta laatii strategiasta lausuntonsa

• Käsittely tulee viemään viikkoja tai kuukausia, minkä aikana valiokunnat kuulevat lukuisia asiantuntijoita

6. Mitä tapahtuu seuraavaksi?• Strategia on selonteko. Siitä ei siis äänestetä

(sitä ei hylätä tai hyväksytä), mutta valiokunnat voivat lausunnoissaan ja mietinnössään velvoittaa hallitusta parantamaan strategian toimia ja linjauksia.

• Kansalaisjärjestöjen Polttava kysymys -kampanja kehottaa kansanedustajia vaatimaan hallitukselta selonteon käsittelyn yhteydessä ilmastolakia.

Seuraa kansanedustajien kannanottoja osoitteessa www.päästöpäättäjät.fi ja ota kantaa!

Lisätietoja

Lauri Myllyvirtalauri.myllyvirta@nordic.greenpeace.org

Kaisa Kosonenkaisa.kosonen@nordic.greenpeace.org