Ilmastokaduillahiilineutraaleihinkaupunkeihin?Ilmastokatu-hankkeenarviointiraportti

AnttiSeppälä,SimoHaanpää,JohannesKlein,SirkkuJuholaKesäkuu2017Rakennetunympäristönlaitos,Aalto-yliopisto

2

Lähdeviittaus: Seppälä A, Haanpää S, Klein J, Juhola S 2017. Ilmastokaduilla hiilineutraaleihinkaupunkeihin? Ilmastokatu-hankkeen arviointiraportti. Espoo: Aalto-yliopiston Rakennetunympäristönlaitos.

3

Sisällysluettelo

Esipuhe.......................................................................................................................................5

1.Johdanto.................................................................................................................................6

2.Ilmastokatu-kokeilualustailmastoystävällisilleratkaisuille....................................................82.1Hankkeentaustatjatavoitteet.......................................................................................................82.2Hankkeenkohdealueet.................................................................................................................10

2.2.1Helsinki,IsoRoobertinkatu............................................................................................................102.2.2Vantaa,TikkuraittijaAsematie......................................................................................................11

2.3Hankkeenrahoitusjaosalliset......................................................................................................11

3.Arvioinninaineistojamenetelmät.........................................................................................14

4.Hankkeentoteutus................................................................................................................164.1Hankkeensuunnittelu..................................................................................................................164.2Syksy2015-kevät2016:Hankekäynnistyy...................................................................................184.3Kesä2016-Talvi2016:Toimintavakiintuu...................................................................................214.4Talvi2017-Kesä2017:Viimeisettoimenpiteetjatulostenjalkauttaminen...................................25

5.Hankkeenvaikuttavuudenarviointi.......................................................................................285.1Oppiminen...................................................................................................................................28

5.1.1Kohderyhmienkokemukset...........................................................................................................295.1.2Projektihenkilökunnankokemukset..............................................................................................305.1.3Projektihallinnonja-rahoituksenkehittämismahdollisuudet.......................................................325.1.4Peruskorjauksenpotentiaalivähähiilisilleratkaisuille...................................................................33

5.2Osallistaminen..............................................................................................................................345.2.1Kohderyhmienosallistaminen.......................................................................................................345.2.2Kaupunkientoimijoidenosallistaminen........................................................................................36

5.3Julkisenkeskustelunluominen.....................................................................................................375.3.1Hankkeenmedianäkyvyys.............................................................................................................375.3.2Hankkeenherättämäkeskustelukohdekaduilla............................................................................38

5.4Rakenteidenjakäytäntöjenhaastaminen.....................................................................................395.4.1Hankkeenaikaansaamatmuutoksetkohdealueillaja-ryhmissä...................................................395.4.2Kaupunkivähähiilistenkokeilujenmahdollistajanajaehkäisijänä................................................41

5.5Kokeilujenjatkuvuusjaleviäminen...............................................................................................425.5.1Projektimuotoisentoteutustavanhaasteet...................................................................................425.5.2Hankkeen“exitplan”.....................................................................................................................43

6.Yhteenveto............................................................................................................................45

7.Muistilistavastaavanhankkeentoteuttajalle........................................................................47

8.Lähteet..................................................................................................................................49

9.Liitteet...................................................................................................................................539.1Kokeilutjatoimenpiteet...............................................................................................................539.2Oppaat,lausunnot,videotjasosiaalinenmedia............................................................................619.3Esimerkkejäeurooppalaisistailmastokaduista..............................................................................62

9.3.1UtrechtestraatClimateStreet,Amsterdam...................................................................................629.3.2VanløseClimateStreet,Järnbaneallé,Kööpenhamina..................................................................65

4

9.3.3NeusserStraβe,Köln.....................................................................................................................669.3.5Sønderborg,ProjectZero...............................................................................................................699.3.6KlimakvarterØsterbro,Kööpenhamina.........................................................................................719.3.6Fredriksberginilmastokatu,Kööpenhamina..................................................................................73

5

EsipuheTämäraporttikäsittelee1.9.2015–30.6.2017toteutettuaIlmastokatu-hanketta.PääosinEuroopanUnioninaluekehitysrahaston jaHelsingin sekäVantaankaupungin rahoittamanhankkeenaikanaHelsingissäIsoRoobertinkatujaVantaallaTikkuraittisekäAsematiemuuttuivat”Ilmastokaduiksi”,joillatoteutettiinerilaisiakokeiluja,jotkatähtäävätvähähiiliseenjailmastonmuutoksenvaikutuksiinsopeutuvaan yhteiskuntaan. Ilmastokadut toimivat sekä yrityksille että kaupungille uusienvähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien testialustoina sekä referenssialueina.Hankkeenaikanakasvihuonekaasupäästöjäpyrittiinvähentämääntoimenpiteillä,jotkahyödyttävätsekäalueenasukkaita,yrityksiäettämuitatoimijoita.Ilmastokatujentoimintaapyritäänjatkamaanmyösvarsinaisenhankkeenpäättymisenjälkeenkaduillasekäkehitettyjäkonseptejaontarkoituslevittää laajemmalle Helsingissä sekä Vantaalla ja muissa kaupungeissa niin Suomessa kuinmaailmalla.Tämänraportintarkoitusonkuvatahankkeentoteutustajakerätätalteensenkokemuksetjaopit.Raportti keskittyy ilmastokysymykset huomioivan kaupunkikehityksen haasteisiin jamahdollisuuksiin etupäässä osallisuuden sekä kehityshankkeiden hallinnoinnin näkökulmista.Samalla raportissa pyritään tunnistamaan mahdollisia vähähiilisyyteen tähtäävänkaupunkikehityksen hallinnollisia pullonkauloja muun muassa suunnittelu- ja lupaprosesseissa.Raportti pyrkii kartoittamaan myös ilmastokatu-hankkeen toteutukseen osallistuneidensidosryhmiennäkemyksiähankkeensuunnittelusta,toteutuksestajalopputuloksista.Raportinensisijainenkohderyhmäovattahot,jotkahaluavattoteuttaavastaavanlaisiahankkeita–näitä toimijoita voivat olla esimerkiksi kaupungit ja niiden virastot, kansalaisjärjestöt,asiantuntijaorganisaatiot,korkeakouluttaitutkimuslaitokset.Lisäksiraporttitarjoaaoleellistatietoayrityksille,joidentuotteetjapalveluttarjoavatratkaisujailmastonmuutoksenhaasteisiin.Raporttisisältämätietoonhyödyllistäjakiinnostavaamyöstutkijoille,päättäjillejakansalaisille.Seurantaraportti sisältöperustuu tutkimuskirjallisuuteen,hankkeenkokousten ja toimenpiteidenhavainnointiin, hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden jäsenten ja toimenpiteidenkohderyhmien edustajien haastatteluihin sekä kyselytutkimuksiin. Raportin toteutuksesta ovatvastanneet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun rakennetun ympäristön laitoksentutkimusavustajaAnttiSeppälä,tohtorikoulutettavaSimoHaanpää,tohtorikoulutettavaJohannesKleinsekäAalto-yliopistonvierailevatutkijajaHelsinginyliopistonapulaisprofessoriSirkkuJuhola.Lisäksi raportin tekemisessäovat avustaneetprojektiorganisaation jäsenetViliina Evokari,MarjaJärvenpää,LilliLinkolajaElinaMattero-Meronen.

6

1.JohdantoIlmastonmuutos asettaa yhteiskunnille haasteita, jotka läpileikkaavat kaikki elämän osa-alueet.Pariisin ilmastosopimuksen asettama tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteencelsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan edellyttää uusien teknisten ratkaisujenkehittämistä ja jalkauttamista, muttamyös uudenlaisia poliittisia ohjauskeinoja sekämuutoksiayksittäisten ihmisten arkisissa käytännöissä (Giddens, 2009; Rockström ym., 2017). Haasteidenlisäksiilmastonmuutostarjoaamahdollisuuksiauudelleliiketoiminnallejasosiaalisilleinnovaatioille.Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa kaupunkien kehityksellä ja niissä tehtävilläpäätöksilläonsuurirooli,silläihmiskunnastaylipuoletasuukaupungeissajanettomuuttovirtojenodotetaan suuntaavan jatkossa maaseudulta urbaaneihin ympäristöihin (YK 2016). Kaupunkienavainasemaa lisäävätmyös tutkimustulokset, joidenmukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessäjuuri paikallisella tasolla toteutettujen toimenpiteiden ja sitoumusten on todettu vähentäväntehokkaimmin kasvihuonekaasupäästöjä (Evans & Karvonen, 2014). Kaupungit on myös nähtyalustoina, joissa toteutetut toimenpiteet voivat edistää valtioiden kokonaisvaltaista kestäväärakennemuutosta(Hodson&Marvin,2009).Viime vuosikymmeninä kaupungeissa ympäri maailman ilmastonmuutoksen hillintää ja siihensopeutumista on lähestytty erilaisten kokeilujen kautta (Bulkley & Castán Broto, 2013). Nämäkokeilut voidaan ymmärtää erilaisina toimenpiteinä, joissa testataan uusia ideoita jatoimintamallejatilanteessa,jossailmastonmuutoksenaiheuttamatympäristö-jayhteiskunnallisetmuutokset hankaloittavat tulevaisuuden ennakointia (Castán Broto & Bulkley 2013). Kokeiluilleominaista on hyväksyä niiden mahdollinen epäonnistuminen, sillä myös nämä lopputulemattarjoavatmahdollisuudenuudenoppimiselle(Bergetal.2013).Kokeilunkauttatapahtuvajulkisenvallan ohjaus on nähtymahdollisuutena kehittää uusia innovatiivisia toimintatapoja ja lähestyäilmastonmuutoksenkaltaistamoniulotteistasekäkompleksistaongelmavyyhtiä,minkäavaaminenontuottanutvaikeuksiaperinteisillejulkisenvallanohjauskeinoille(Bulkleyym.,2014;CastánBroto& Bulkey, 2013). Paikallisilla kokeiluilla on nähty myös keskeinen rooli uusien vähähiilistenteknologioidenkehittämisessäsekävähähiilisyydenedellyttämässäyhteiskunnallisessaoppimisessa(Ravenym.,2008;Kempym.,2007).2000-luvun aikana myös Suomessa erilaiset kestävän kehityksen mukaiseen yhteiskuntaantähtäävätkokeilutovatyleistyneet(SET-hanke,2017a;Berg,2013)ja2010-luvunaikanaerityisestikaupunkiympäristöönkeskittyneetkokeilutovatolleetnousussa(SET-hanke,2017b).Viimevuosinakokeilut ovat saavuttaneet entistä merkittävämmän roolin suomalaisessa yhteiskunnassa, silläpääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite edistää kokeilukulttuurinleviämistä.Hallitusohjelmanmukaan“kokeiluillatavoitellaaninnovatiivisiaratkaisuja,parannetaanpalveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallistapäätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja”(Valtioneuvosto2015,s.27).Ilmastokatu-hanke voidaan nähdä osana edellä kuvattua laajempaa jatkumoa. Ilmastokatu-hankkeen aikana (1.9.2015 – 30.6.2017) Helsingin Iso Roobertinkatu ja Vantaan Tikkuraitti sekä

7

Asematie muuttuivat “ilmastokaduiksi”, joilla toteutettiin erilaisia kokeiluja, jotka tähtäävätvähähiiliseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan yhteiskuntaan. Ilmastokatu-hankkeentarkoitus on tarjota yrityksille ja kaupungeille uusien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden taitoimintamallien testialusta sekä referenssialue. Varsinaisten hankeorganisaatioiden lisäksiilmastokatujenkokeiluihinosallistettiinalueenasukkaita,yrityksiä,kiinteistöomistajiasekämuitatoimijoita. Lisäksi kaduilla toimenpiteet pyrittiin toteuttamaan tavoilla, jotka hyödyttivät kaikkiaosapuolia. Vähähiilisyyden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohella hankkeella tavoiteltiinyleistäalueidenviihtyisyydenjaelinvoimaisuudenlisääntymistä.Tässä raportissa arvioidaan ilmastokatu-hankkeen toteutusta ja siinä saatuja onnistumisia sekäkohdattuja vaikeuksia. Kokeilukulttuurin periaatteiden mukaan raportissa myös tunnistetaanhankkeestapoikineitaoppimismahdollisuuksia.TämänraportinkontekstissaIlmastokatu-hankejasentoimenpiteetymmärretäänstrategisinakokeiluina.Bergym.(2014,s.9)mukaan“Strategisillakokeiluillatarkoitetaantekemistä,jokaon1)uuttajakonkreettista,2)rajattuaajan,paikan,sisällönja/tai toimijoiden suhteen sekä 3) potentiaalisesti yhteiskuntaa muuttavaa”. Konkreettistentoimenpiteiden lisäksi strategisten kokeilujen kohdalla olennaista oppien ja vaikutustenlaajeneminenmuualleyhteiskuntaan(Bergym,2014;Grinym.,2010).Tämänraportinrakenneonseuraava.LukukaksiesitteleeIlmastokatu-hankkeenlähtökohtia-mitkäolivat hankkeen tavoitteet ja taustat,minkälaisissapaikoissahanke toteutettiin sekäminkälaisiatoimijoita hankkeessa oli mukana. Kolmannessa luvussa käydään läpi hankkeen arvioinninmenetelmät. Neljännessä luvussa esitellään hankkeen kulkua ja tunnistetaan onnistumisia,vaikeuksia sekä hankkeen toteutuksen aikana kertyneitä oppeja. Kappaleessa viisi arvioidaanhankkeen vaikuttavuutta ja arvioidaan myös hankkeen kokonaisvaltaista onnistumista. Tämänraportin yhteenveto esitetään luvussa kuusi. Viimeisessä luvussa on Ilmastokatu-hankkeenperusteellakoottumuistilistavastaavanhankkeentoteuttajalle.Lukijanonmyöshyvähuomioidavarsinaisen raportin ulkopuoliset liitteet. Liite 1 pitää sisällään kaikki hankkeessa toteutetuttoimenpiteet,tuotetutoppaat,lausunnot,videotsekälinkkejähankkeensome-sivuille.Liite2taasesitteleeIlmastokatu-hankkeenkansainvälisiäesikuviajavastaavanlaisiahankkeitamaailmalta.

8

2.Ilmastokatu-kokeilualustailmastoystävällisilleratkaisuilleTässä luvussa käsitellään ilmastokatu-hankkeen lähtökohtia, siten kun ne ovat määriteltyhankehakemuksessajamuokatussahankesuunnitelmassa.Kappale2.1avaaIlmastokatu-hankkeentavoitteitajataustoja,jotkamahdollistivathankkeentoteutuksen.Alkuperäinenhankehakemusonkokonaisuudessaanluettavissatämänlinkinkautta1.Lisäksikappaleessa2.2esitelläänlyhyestiitseilmastokatujen - Helsingin Iso Roobertinkadun ja Vantaan Tikkuraitin sekä asematie - fyysisiä jakulttuurisiapiirteitä.Viimeisessäalakappaleessa2.3eritellääntarkemminhankkeenrahoitustajahankkeeseenosallistuneitatoimijoitasekäheidänroolejaan.Kappale2onluonteeltaankuvailevajavarsinainenkriittinenarviohankkeentoteutuksestaesitetäänkappaleessa3.2.1HankkeentaustatjatavoitteetIlmastokatu-hankkeenperimmäisenäpäämääräonvähähiilinenjailmastonmuutoksenvaikutuksiinsopeutunut yhteiskunta. Helsingin ja Vantaa kaupunkien tavoitteena on olla vuoteen 2050mennessähiilineutraaleja,muttakaupunkienmahdollisuudetsaavuttaatavoiteainoastaanomillatoimillaanovatrajalliset.Ilmanasukkaidenjayrityksenaktiivistarooliatavoitejääsaavuttamatta.Hiilineutraali kaupunkivaatii taloudellisesti kestäviäuusia ratkaisuja jauusiayhteistyökäytäntöjäkaupungin, asukkaiden, kiinteistönomistajien ja yritysten välillä. Isoja systeemitason muutoksiatarvitaan kaikilla kaupungin sektoreilla, esimerkiksi rakentamisessa, liikenteessä jaenergiantuotannossasekä-kulutuksessa.Nämämuutoksetedellyttävätteknologia,käyttäytymistäja liiketoimintamalleja yhdistäviä ns. sosio-teknisiä innovaatiota. Näiden innovaatioidenkehittämisenjatestaamisenkynnystämadaltavaterilaisetkokeilualustat,esimerkiksiIlmastokadunkaltaisethankkeet.Ilmastokatu-hanketoteutettiinyhteistyössäHelsinginjaVantaankaupungin,HSYHelsinginseudunympäristöpalvelut -kuntayhtymien, GBC Suomi ry:n (Green Building Council Finland), Aalto-yliopistonsekäkohderyhmienkanssa1.9.2015–30.6.2017.Hankkeessailmastokaduilla-HelsinginIso Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkuraitilla sekä Asematiellä - ja niiden lähialueilla tavoiteltiinkonkreettisia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä sekä etsittiin uudenlaisia ilmastoystävällisiäratkaisuja.Tavoitteeseentähdättiinerilaisillakokeiluilla,jotkamyösalueenasukkaat,kiinteistöjenomistajat, yritykset ja muita toimijat kokevat hyödyllisiksi. Hankesuunnitelman mukaanilmastokaduillatoteutettujenkokeilujentulitukeavälittömästiyritystenliiketoimintaa.Toimiviksitodettuja käytäntöjä on tarkoitus levittää myös ilmastokatujen ulkopuolelle niin Suomeen kuinulkomaille.ErityisestiHelsingissähankkeenoppejaontarkoituslevittääkantakaupunginalueellajahyödyntäälähiöidenenergiasaneerauksessa.Hankkeenkantavaajatusoliluodafyysisestirajattualue,jossayrityksetvoisivatkokeillajakehittääyhdessäloppukäyttäjienkanssauusiavähähiilisiäpalveluita,tuotteitajatoimintamalleja.Ratkaisuttulisivat pitämään sisällään sekä teknologiapainotteisia pilotteja että ihmisten käyttäytymistämuokkaavia sosiaalisia innovaatioita. Uusien ratkaisujen kokeilemisen ja kehittämisen lisäksi

1Lukijanonhyvähuomata,ettähankehakemuksenalkuperäisiätavoitteitamuokattiinpäivitetyssähankesuunnitelmassa.Näinosahankehakemuksessaluetelluistatavoitteistamuuttui.

9

katujenolitarkoitusmuodostaailmastoystävällisteninnovaatioidenreferenssialuesekäyrityksilleettä kaupungeille. Erityisesti hankkeeseen osallistuvien yritysten on tarkoitus toimia alueenlippulaivayrityksinä, eräänlaisina ilmastolähettiläinä muille yrityksille. Ilmastokatujen kokeiluissatuotiin hankkeen ydinkohderyhmät - katujen asukkaat ja käyttäjät, kiinteistönomistajat sekäyritykset,kaupungitjaratkaisujatarjoavatyritykset-yhteenkehittämääntulevaisuudenkeskustaaja elävöittämään kohdekatuja. Hankkeessa pyrittiin yhdistämään elinkeinoelämän tukeminen,kaupungin toimien kehittäminen, asukkaiden ja alueen viihtyvyys, yhteisöllisyys jaympäristönäkökohdat.Keskeistä Ilmastokatu-hankkeessa oli myös sen fyysinen toteutuspaikka keskellä kaupunkiavakiintuneilla asuinalueilla. Uusia ilmastoystävällisiä innovaatioita on usein vaikea kokeillalaboratorio-olosuhteissa, koska niiden toimintaympäristö eroaa huomattavasti ratkaisuidenvarsinaisista käyttöolosuhteista (esim. Voytenko ym. 2016). Suomessa “elävät laboratoriot”, ns.LivingLabit,ovatsuhteellisentuoreajatus,vaikkatoimintatapaaonjoennaltasovellettuesimerkiksiHelsingin Kalasataman uudisrakentamisen yhteydessä Fiksu Kalasatama -hankkeessa2 japienemmissä kunnissa HINKU-hankkeessa3. Resurssiviisaan ja ilmastoystävällisenuudisrakentamisen lisäksimyös jovalmis rakennuskantavaatiiosakseen innovatiivisia ratkaisuja:esimerkiksi Enegia Groupin (2015) mukaan pelkästään kiinteistökannanenergiatehokkuustoimenpiteillä pystyttäisiin Suomessa säästämään vuositasolla kolme ja puolimiljardia euroa - puhumattakaan cleantech -yritysten liiketoimintamahdollisuuksista sekäsyntyneistä kasvihuonekaasupäästövähennyksistä ja sitä kautta vältetyistä taloudellisista sekäinhimillisistävahingoista(IPCC2014).Ilmastokatu onkin laajuudessaan ensimmäinen kaupunki kokeilualustana -hanke Suomessa, jokatoteutetaanjorakennetussajavakiintuneessakaupunkiympäristössä.VastaavistakokeiluistaeiolemyöskäänEuroopantasollakovinkaankattavaakokemusta(katsoliite2).Uutuusarvoahankkeelletoimyöspalvelumuotoilunhyödyntäminenvähähiilistenratkaisujenetsimisessä,sillätoimintatapaaei oltu aikaisemmin toteutettu vastaavassa laajuudessa kestävän kehityksen teemankehittämishankkeista. Palvelunmuotoilun4 hyödyntäminen liittyi vahvasti hankkeentoteutustapaan, sillä Ilmastokatu-hankkeessa hankeorganisaatio ei tarjonnut ratkaisuja valmiinakohderyhmille,vaanniitäetsittiinyhdessäasukkaiden,yritysten jamuidenyhteistyökumppanienkanssa.Hankeorganisaationroolihankkeessaolipikemminkintoimiakokeilujenmahdollistajanajaeritoimijoiden“matchmakerina”,kuinitsetoteuttajana.Oleellista Ilmastokatu-hankkeessa oli myös hankemuotoinen toteutustapa. Hankkeen laajayhteistyöverkosto ja toimijoiden monimuotoisuus sekä erilaisten samanaikaisen prosessienyhdistäminen toisiaan hyödyntäväksi ekosysteemiksi edellytti pilottivaiheessa hankkeistamista,jottasekokonaisuusvoitiintaloudellisestitoteuttaa.LisäksihankkeestaoleellistavertailuaHelsinginja Vantaan kaupunkien ilmastokatujen välillä ei olisi ollutmahdollista toteuttaa virkamiestyönä.

2https://fiksukalasatama.fi/3http://www.syke.fi/hankkeet/hinku,katsomyösHeiskanenym.2015.4Lyhyestiilmaistunapalvelumuotoilullatarkoitetaanpalveluntoteutuksensuunnitteluatavalla,jossatulevienkäyttäjientarpeetovatsuunnittelunkeskiössä.

10

Ilmastokatu-hanke linkittyy myös muihin Helsingin ja Vantaan kaupungin resurssiviisauteentähtäviin hankkeisiin kuten mySMARTLife-, Fiksu Kalasatama- ja Ratkaisutehdas5 -hankkeisiin.Ilmastokaduilla hyödynnettiin myös edeltävien hankkeiden oppeja ja kokemuksia (esim. ILKKA-hanke).KansainvälisiinkestävänkehityksenohjelmiinIlmastokatulinkittyymm.ClimateKIC6,ICLEI7jaEuroCities8-verkostojenkautta.2.2HankkeenkohdealueetHankkeenkohdealueinatoimivatHelsinginIsoRoobertinkatujaVantaanTikkuraittisekäAsematieja näiden lähialueet. Kadut valikoituivat toteutuspaikoiksi paitsi kävelykatuina, myös niidenmuutospotentiaalinjakehittämistarpeenvuoksi.Yhtäläisyyksistäänhuolimattakaduillaoliselkeästitoisistaan poikkeavia ominaispiirteitä. Toteutus kahdessa eri paikassa tarjosi siis myösmahdollisuudenkartoittaakokeilujentoimivuuttaerilaisissaympäristöissä.2.2.1Helsinki,IsoRoobertinkatuIso Roobertinkatu sijaitsee Helsingin ydinkeskustan kaupallisen alueen reunavyöhykkeellä ja semuutettiin kävelykaduksi jo vuonna 1983. “Iso Roba” onmyös perinteikäs kauppakatu, jolla onrunsaasti kivijalkakauppoja,muttamyös paljon asuin- ja toimistokiinteistöjä. Suurin osa katujenkiinteistöistä on yksityisessä omistuksessa ja suurin osa niistä on ainakin osittain suojeltuarkkitehtuurisen arvonsa perusteella. Sijainti siis toi omat ominaispiirteensä kokeilujentoteutukseenkaduilla9.HankepäätettiintoteuttaaHelsingissä IsoRoobertinkadulla,koskaseoliselkeässämurrostilassa.Merkittävätekijävalinnalleolimyöskadunperuskorjaus,jonkasuunnittelualkoisamoihinaikoihinIlmastokatu-hankkeen kanssa vuonna 2015. Kaksi erillistä hanketta tarjosivat huomattaviasynergiaetuja. Ilmastokysymykset näkyivätkin voimakkaasti kadun peruskorjauksessa: senyhteydessä huomioitiin esimerkiksi ensimmäistä kertaa peruskorjauksen investointienilmastovaikutukset Helsingin ja Turun kehittämän mallin perusteella. Lisäksi peruskorjauksessahuomioitiin ilmastonmuutoksenmm. kadun pintamateriaaleissa, valaistuksessa, liikkumisessa jalogistiikassa. Peruskorjauksessa kokeiltiin myös yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssamahdollisuuksiainnovatiivisiincleantech-hankintoihinesimerkiksienergiatehokkaanvalaistuksenja kadun pintamateriaalien kohdalla osana Suomen ympäristökeskuksen Innovatiiviset julkisetcleantech-hankinnat-projektia10.Kadulla oli myös ennen Ilmastokatu-hanketta tehty yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa,esimerkiksikyselyitäalueentilastaasukkaidenkanssa,tiedusteltuyritystenkehittämistoiveitasekäselvitettykadunongelmakohtia,erityisestikävelykadunjayritystenlogistiikanyhdistämisenosalta.Lisäksi Helsingin yliopiston opiskelijat tekivät Oppimo -projektityönä taustatutkimusta alueen5https://citybusiness.fi/alustat/ratkaisutehdas/6http://www.climate-kic.org/7http://www.iclei.org/8http://www.eurocities.eu/9EsimerkiksiaurinkosähköjärjestelmienasentaminenIsoRoobertinkaduillevaatitavanomaisempaaenemmänselvitystyötä(IAH,2016)10http://www.syke.fi/hankkeet/hankintamappi

11

yritystenjaihmistenajatuksistakoskienkaduntulevaisuutta.Taustamateriaalistanousiesiinkaduntoimijoidenhalukehittääaluettaeläväisemmäksi,viihtyisämmäksi jatapahtumienkeskipisteeksi.Lisäksiesimerkiksikadullaliikkuvatautotkoettiinongelmaksi.PeruskorjauksenjakaduntoimijoidentoiveidenyhteisetintressitIlmastokatu-hankkeenkanssatekivättoteutuspaikanvalinnastahelppoaHelsingissä.2.2.2Vantaa,TikkuraittijaAsematieHelsingin Iso Roobertinkadun tavoin myös Vantaan Tikkuraitti ja Asematie lähialueineen olimurroksessahankettasuunniteltaessa.Tikkuraittionollutkävelykatujovuodesta1986,muttaalueon vahvassa muutoksessa uuden asemakeskuksen ja uudisrakentamisen myötä. Tikkuraitin jaAsematien alue tarjosi myös vertailukohteen Iso Roobertinkadun kokeilualustalle: Alueenkiinteistöstämerkittävä osa on toimisto- tai liiketilakäytössä, rakennuskanta onmelko uutta taitulossaelinkaarensapäähän, eikäalueen rakennuskantaaole suojeltu yhtä voimakkaasti. Lisäksialueen uudella asemakeskuksella Dixillä on päivittäin 70 000 joukkoliikenne käyttäjää, minkäseurauksenaalueenprofiilieroaavoimakkaastiIsoRoobertinkadusta.Ilmastokatu-hankkeen kannalta asemakeskus Dixi ja Heurekan ympäristö tarjosi laajastimahdollisuuksia erilaisten ratkaisujen testaamiseen. Alueen houkuttelevuutta lisäsi myösAsematien tuleva muutos kävelykaduksi ja Tikkuraitin odottava peruskorjaus. Lisäksi Tikkurilankeskustaan on valmistumassa kaavarunko, jonka on tarkoitus kehittää laadukasta asumista,palveluja,pysäköintiäjaviihtyisääkaupunkiympäristöä.Tikkuraitilla ja Asematiellä oli selkeä tarve uudistumiseen: alueelta koettiin puuttuvantoiminnallisuutta jasinnekaivattiinelävyyttä javiihtyisyyttä lisääviä tekijöitä.Hankkeentiimoiltaoltiinyhteydessäalueentoimijoihin,esimerkiksikauppakeskusTikkurinomistajiinjaHOK-Elantoon,joilta löytyi kiinnostusta hanketta kohtaan. Kokonaisuudessaan kasvavan ja kehittyvän VantaankeskustanTikkurilankoettiintarvitsevanbrändäystä,jailmastoteemasopihyvinalueelle,jostaonmuodostunutpääkaupunkiseudunjoukkoliikenteensolmukohta.LisäksiyhteishankeHelsingin IsoRoobertinkadunkanssatarjosimahdollisuuksiahyvienkäytäntöjenmonistamiselleajatellentulevaaTikkuraitinperuskorjausta.2.3HankkeenrahoitusjaosallisetHankkeen kokonaisbudjetti oli 825 619 euroa, josta suurin osa - 553 164 euroa - kanavoitiinUudenmaanliiton ja 6Aika-ohjelman kautta Euroopan aluekehitysrahastolta. Osallistuvienpartnereidenomarahoitusoli272455euroa.Oleellisen lisänhankkeentoteutukselleantoimyösHelsingininnovaatiorahaston80000euronlisärahoitus.Hankkeen toteutuksesta vastasi yhteensä viisi organisaatiota: Helsingin kaupunki11, Vantaankaupunki,HSYHelsinginseudunympäristöpalvelut-kuntayhtymät,GBCSuomiry(GreenBuildingCouncilFinland)jaAalto-yliopisto.JokainenorganisaatioedustiIlmastokatu-hankkeessaomaosa-hanketta,jollaolierikseenmääritellyttehtävät.11Helsinginkaupunginorganisaatiorakenneuudistettiin1.6.2017.Tässäraportissavirastoistakäytetäänvirastojenvanhojanimiä.

12

Helsingin kaupunki toimi hankkeen päätoteuttajana. Kaupungin sisällä hankkeen eri osa-alueetjakautuivat kaupungin virastojen ja osastojen välillä. Hankkeen koordinointivastuu oli Helsinginkaupungin Ympäristökeskuksella, missä myös hankkeeseen palkattu projektikoordinaattorityöskenteli. Ympäristökeskuksen vastuulla oli myös hankkeen päivittäinen operationaalinentoimintaHelsingissäsekäviestintäjatiedonlevittäminen.Helsinginkaupunginpuoleltaformaaliinhankeorganisaatioon kuuluivatmyös Elinkeino-osasto, joka yhdessä Ympäristökeskuksen kanssavastasi alueen yrittäjien ilmastoviisaan liiketoiminnan kehittämisestä. Helsingin kaupungin osa-hankkeessa oli mukana myös HSY:n Ilmastoinfo, joka yhteistyössä Ympäristökeskuksen kanssavastasivuorovaikutuksestajakokeiluistaasukkaidensekämuidentoimijoidenkanssa.VantaallaTikkuraitinjaAsemakadunIlmastokatujentoimintaakoordinoiVantaankaupunki, jossatoiminnasta vastasi Vantaan ympäristökeskukselle osa-aikaiseen (80%) työsuhteeseen palkattuprojektikoordinaattori. Projektikoordinaattori vastasi hankkeen toiminnasta sekä viestinnästäVantaanosalta.VantaallahankkeenresurssitolivathuomattavastiHelsinkiäpienempiä,minkätakiatoiminnassatukeuduttiinvoimakkaamminmuihinhankeorganisaationjäseniin,erityisestiHSY:hyn.HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän työpanos jakautui hankkeessa sekäHelsinkiin että Vantaalle. HSY avusti projektikoordinaattoreita molemmissa kaupungeissa sekätarjosikatujenyrityksilleEkokompassi12 - jaEnergiasuunta13 -palveluitaan.HSY:ntehtäviinkuuluimyösilmastokatujenasukkaillejayrityksillesuunnattujentapahtumiensuunnittelujatoteutussekähankkeenprofiilinnostoviestinnänkautta.GBC Suomi ry:n (Green Building Council Finland) rooli hankkeessa oli pitkälti tarjotaasiantuntemustaan kiinteistöjen energiaratkaisuihin ja myös tukea muita hankeorganisaatioitaheidän työssään. GBC:n toiminta painottui hankkeessa voimakkaammin Helsingin alueelle. GBCtoteuttialueellaerilaisiakiinteistöjenenergiakulutusmittauksia jahiilijalanjäljenseurantaa, joistaosaolipilottiluonteisia.Laskentojenperusteellakiinteistöillevoitiinantaatoimenpidesuosituksia.GBCmyös tuotti hankkeelle tietoa energiankulutusta rajoittavista erilaisista älyratkaisuista sekäpilotoijatestasinäitäIsoRoobertinkadulla.Aalto-yliopiston osuus hankkeessa oli tuottaa tietoamuille hankeorganisaatiolle. Aalto-yliopistotuottiesiselvityksenIlmastokatu-hankettavastaavistakansainvälisistäkaupunkikehityshankkeista,missäkäsiteltiinhankkeiden tuloksia jahaasteita, sekäkaksiekskursiotaprojektiryhmälle.Aalto-yliopisto osallistui läpi hankkeen kokouksiin ja tilaisuuksiin sekä keräsi tutkimusmateriaalia, jotamuuthankeorganisaatiothyödynsivättyössään.MerkittävinAalto-yliopistontehtävähankkeessaolikoostaamateriaalitämäseurantaraportti, jokadokumentoihankkeentoteutustajakeräätalteensenopit.Projektiorganisaatioidentaustallavaikuttimyösohjausryhmä.Ohjausryhmänkokouksissaesiteltiinhankkeen etenemistä ja keskusteltiin hankkeen tulevista toimenpiteistä. Kokouksissa käytiin

12http://www.ekokompassi.fi/13http://www.energiasuunta.fi/

13

kriittistä keskustelua hankkeen päämääristä ja sen toteutuksen suuntaviivoista. Ohjausryhmänkuului13jäsentä:PuheenjohtajaTiinaKähö(Smart&Clean-säätiö),varapuheenjohtajaPäiviKippo-Edlund (Helsingin kaupungin ympäristökeskus), Kimmo Heinonen (Helsingin kaupungin kanslianelinkeino-osasto),SuviHäkämies(GreenNetFinland),MirkaJärnefelt(Vantaankaupungin6Aika-projektipäällikkö),TeweKaitaranta(Punavuori-seura),HeliKotilainenjaMikkoNousiainen(GreenBuildingCouncilFinland),HannaLaaksonen(Uudenmaanliitto),SatuLähteenoja(DemosHelsinki),LeenaMikkonen-Young(Helsinginseudunympäristöpalvelut),AijaStaffans(Aalto-yliopisto)jaJyrkiTenhunen(Suomenympäristökeskus).VarsinaistenhankeorganisaatioidenohellaIlmastokatu-hanketoiyhteenuseitaerilaisiatoimijoita,esimerkiksi kaupungin virastoja, palveluntarjoajia, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä ja paikallisiaasukkaita,kiinteistönomistajia,oppilaitoksiasekäyrittäjiä.Hankkeeseenosallistuneillatoimijoillaolitoteutuksenkannaltatoisistaanpoikkeaviarooleja,erilaisiamotiivejahankkeeseenosallistumiseensekävaihteleviatoiveitahankkeenlopputulemienkannalta.Toimijoidenmoninaisuusontyypillistäjuuriilmastokadunkaltaisillekestäväänkehitykseentähtäävillekokeiluille(Orava,2009;Heiskanenym.2015;Voytenkoym.,2016).

14

3.ArvioinninaineistojamenetelmätIlmastokatu-hankkeen toteutuksen arviointi perustuu aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen (lueteltulähdeluettelossa), hankkeen aikana tehtyyn havainnointiin sekä ja haastatteluilla kerättyynempiiriseenmateriaaliin.Materiaalionkerättyseuraavallatavalla:

• Aalto-yliopiston tutkijat ovat osallistuneet hankkeen aikana kokouksiin ja toimenpiteidentoteutukseen. Hankkeen aikana on toteutettu havainnointia, jota on käytetty analyysinaineistona.

• Aikavälillä 1.2.2016 - 2.11.2016 toteutettiin 6 puolistrukturoitua haastattelua

hankeorganisaatioidenedustajienkanssa.Haastattelujenkestovaihtelihiemanalletunnistareiluunpuoleentoistatuntiin.

• Hankkeen loppupuolella 12.5.2017-16.6.2017 toteutettiin 20 puolistrukturoitua

haastatteluahankeorganisaatioidenedustajien,kiinteistöjenomistajien,alueenasukkaidensekä kokeiluihin osallistuneiden kansalaisten sekä katujen yrittäjien kanssa.Hankeorganisaatioiden edustajien kanssa haastatteluja tehtiin yhteensä 10 ja näidenhaastattelujen pituus vaihteli reilusta puolesta tunnista noin tuntiin ja 10 minuuttiin.Kiinteistöjen edustajien, alueen asukkaiden, kokeiluihin osallistuneiden kansalaisten jaalueenyritystenkanssa tehtiin10pienimuotoisempaahaastattelua, jotkakestivätnoin8minuutista 20 minuuttiin. Pienimuotoisemmissa haastatteluissa osa haastateltavista oliosallistunut hankkeeseen useammassa roolissa, esimerkiksi kiinteistönomistajana jakansalaisena.

• Analyysiinkäytettiinmyös sekundäärimateriaalia, kutenhankkeellekonsulttien tuottamia

asiakirjoja, rahoittajalle lähetettyjä hankeraportteja, hankeorganisaatioiden tekemiäesitelmiäjakokeilujenpalautelomakkeita.

• Tekstinasiavirheitäkorjattiinmyösantamallakäsikirjoitushanketyöntekijöidenluettavaksi.

Haastatelluille tahoille annettiin myösmahdollisuus kommentoida käsikirjoitusta ja siinäesitettyjätulkintoja.

• Hankkeen alkupuolella katujen yrityksille ja asukkaille lähetettiin myös

kyselytutkimuslomake, joissa kartoitettiin kohderyhmien ajatuksia kestävää kehitystä,resurssiviisaita ratkaisuja ja Ilmastokatu-hanketta kohtaan. Kyselytutkimuksenvastausprosentti jäi kuitenkin niin alhaiseksi, että sen vastauksia ei huomioidaseurantaraportissa.

Aineistokäsitteleemelkorajattuatapausta,jotensitäonsyytälähestyätapaustutkimuksena,jokaesittää yhden esimerkin projektista, mutta ei tarjoa kaikkiin vastaaviin hankkeiden kokemuksiakattavia yleismaailmallisia totuuksia (Yin, 2009). Aineistoista tehtyjä havaintoja on tosin liitettyaikaisempaan aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen, mikä antaa Ilmastokatu-hankkeesta tehdyilletulkinnoilletukea.

15

Luvuissa 4 ja 5 hankkeen kokemuksia jaoteltiin aineistolähtöisestimateriaalista esiin nousevienteemojen perusteella. Jaottelua tehdessä taustalla vaikuttivatmyös tämän raportin ensisijaisenkohdeyleisön tarpeet (katso esipuhe). Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnille käytettiin Berg ym.(2014)kehittämääviitekehystä,jotakäytettiinSitranjaJyväskylänkaupunginKohtiresurssiviisautta-hankkeenkokeilujentarkasteluunrakenteellistenmuutostennäkökulmasta.TässäraportissatosinBergym.viitekehystäkäytetäänhiemanmukailtunaversiona.

16

4.HankkeentoteutusTässä kappaleessa kuvaillaan yleisluonteisesti hankkeen kulku suunnittelusta alkaen hankkeenloppuun.Kappaleessanostetaanesiinmyöshankkeenaikanakoettujaonnistumisia,haasteita jaoivalluksia.Kappaleeikuvaahankkeenjokaistatoteutettuatoimenpidettä,vaanpyrkiikuvaamaanhankkeen toteutuksen eri vaiheiden päällimmäisiä teemoja projektiryhmän näkökulmasta.Hankkeen kulun kuvausta on tekstissä tiivistetty huomattavasti, joten lukijan kannattaa pitäämielessä,ettäjokaisenkokeiluntakanaolipaljonyhteydenpitoajaneuvottelujaeritahojenkanssa,mikä ei tekstissä aina nouse esille. Esimerkiksi ostopalveluiden kilpailutukset kestivät vähintäänkuukauden. Kappaleen tarkoitus on antaa lukijalle yleiskäsitys siitä, minkälaisia työvaiheita,kokemuksia ja havaintoja hankkeen toteutus piti sisällään. Yksittäiset toimenpiteet, niidenajankohdat,yhteistyökumppanitjamahdollinenlisätietototeutuksestalöytyvätliitteestä1.4.1HankkeensuunnitteluIlmastokatu-hankealkoivirallisesti1.9.2015,muttasenjuuretulottuvathuomattavastipidemmälle.Lähtölaukauksena hankkeelle toimi vuonna 2011 julkaistusta Helsingin parhaatenergiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti14, joka sisälsi selvityksen kotimaisista jakansainvälisistä parhaan käytännön energiatehokkuustoimenpiteistä, joilla Helsingin kaupunginIlmastotavoitteita voidaan edistää. Yhtenä tapausesimerkkinä raportissa nostettiin esilleAmsterdaminUtrechtsestraat-kadullatoteutettuClimatestreet-hanke(katsoliite2),jokaherättimielenkiintoa Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksessa. Amsterdamin Climate StreetiavoidaankinpitääIlmastokatu-hankkeenesikuvana.Helsinginparhaatenergiatehokkuuskäytännöt-työryhmän loppuraportti toimi myös katalyyttinä Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostolle15, joka on Helsingin kaupungin ja yritysten yhteenliittymä. Verkosto tähtääsamanaikaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin ja elinkeinoelämän kilpailukyvynparantamiseen.Ilmastokumppanit-verkostontoimintaarahoitetaanHelsinginkaupunginomillaresursseilla,muttaIlmastokatu-hanke tarvitsi toteutuakseen ulkopuolisen rahoitusväylän. Hankeideaa esiteltiinIlmastokumppanit-verkoston työpajassa, jossa aloite sai innostuneen vastaanoton, jonka turvinilmastokadullelähdettiinetsimäänsopivaafyysistäsijaintiajarahoitusväylää.Kartoituksenjälkeen6Aika-strategiapaikantuimahdolliseksirahoitusväyläksi,jonkakauttahankevoitaisiinmahdollistaaEuroopan aluekehitysrahaston tuella. Epävirallisen alkukartoituksen jälkeen Ympäristökeskusmyönsi virallisen luvan hankehakuun ja toteutuksen alettiin kerätä konkreettisempia ideoita eritahoilta mm. Ilmastokumppaneilta ja Amsterdamin Utrechtestraatin esimerkistä. Hankekatuaetsittäessä kriteereiksi asetettiin sijainti keskustan alueella. Kadun piti olla myös kuvastaakantakaupunginominaispiirteitä,jottasevoisitoimians.näyteikkunanamuillekaduillejahankkeentulevia kokemuksia voitaisiin levittää kantakaupungissa sekä hyödyntää lähiöidenenergiasaneerauksessa.

14Saatavissa:http://www.stadinilmasto.fi/files/2013/04/PEK-raportti.pdf15http://www.ilmastokumppanit.fi/

17

Katua etsittäessä toive oli myös, että alue olisi lähtökohtaisesti luonteeltaan ja ilmapiiriltäänvastaanottava hankkeen tavoitteille. Suunnittelun edetessä esiin nousi myös näkemys, jonkamukaanilmastokaduntulisiollakävelykatu.MielenkiintokiinnittyitässävaiheessakävelykatuIsoRoobertinkadulle,jonkatoimijatolivatmyötämielisiähankkeelle.LisäksiIsoRoobertinkatukaipasiselkeästiuuttanostettajaviimeistääntietotulevastaperuskorjauksestasinetöivalinnan.Fyysisentoteutuspaikan varmistuessa hankkeen valmistelu alkoi toden teolla vuoden 2014 keväällä.Helsingissä Ilmastokatu-hankettaesiteltiinrakennusvirastolla jase liitettiinalustaalkaenmukaanIso Roobertinkadun peruskorjaukseen, joka pyrittiin toteuttamaan tavanomaistaympäristöystävällisemmin. Peruskorjauksessa kokeiltiin myös uudenlaista investointienilmastovaikutusten arviointia, jota pilotoitiin Helsingissä ja Turussa kaupunginjohtajienilmastoverkostonaloitteesta.Virkamiesvetoiseninvestointienilmastovaikutustenarvioinninlisäksiperuskorjauksen yhteydessä selvitettiinmyös kadun pintamateriaalivaihtoehtojen hiilijalanjälkiä.Arvioinnin toteutti Suomen ympäristökeskus osana erillistä hanketta16. Useiden erillistentoimenpiteidenseurauksenaHelsinginkaupunginYmpäristökeskuksenvirkamiestennäkökulmastaIlmastokatu-hankejaIsoRoobertinkadunperuskorjauslinkittyivätyhdeksikokonaisuudeksi.Keväällä 2014 Ympäristökeskus toteutti Iso Roobertinkadulla kyselyn alueen yrityksille, milläkartoitettiin kiinnostusta hankeidealle. Kyselyn perusteella hankkeelle näytti löytyvänvastaanottava kriittinenmassa yritysten joukosta. Lisäksi kesällä 2014 Punavuori-seuran kanssapidettypalaveriantoisignaalejaasukkaidenhalukkuudestayhteistyöhön.Keväällä2015Helsinginyliopiston opiskelijat tekivät vielä Oppimo-työnä selvityksen kadun luonteesta, toivotustakehityksestäjasenkäyttäjienmielipiteistäIlmastokatu-hankkeenideasta.YhteistyötäavattiinmyösHelsinginkaupunginkanslianelinkeino-osastonsuuntaan.6Aika-hankkeenarahoituksensaaminenedellyttiHelsinginkaupungiltayhteistyötämuiden6Aika-kaupunkien17 kanssa. Suunnitteluvaiheessa hankkeen pituudeksi kaavailtiin vielä kolmea vuotta.Keväällä2015alkaneessahankehakuprosessissaolivatalunperinmukanaTurku,EspoojaVantaa,mutta kaksi ensimmäistä jäivät hausta poismm. resurssien puutteen takia. Vantaalla oli alustaalkaen selkeätä, että hanke toteutetaan Helsinkiä pienimuotoisempana, eikä sillä ollut samankokoluokan strategisia taka-ajatuksia kuin Helsingissä. Yhteistyön houkuttelevuutta tosin lisäsiIlmastokatu-hankkeen linkittäminen Helsingissä Iso Roobertinkadun peruskorjaukseen, sillä senajateltiin tuottavanmahdollisia oppeja Vantaan Tikkurilan kävelykadun Tikkuraitin ja Asematientulevaanperuskorjaukseen.VantaallahankkeelleeioltutehtyHelsinginkaltaistapohjatyötä,muttapienenyrittäjäjoukonkanssaoltiinkartoitettukiinnostustahankkeellejainnostustalöytyi.LisäksiVantaataerottiHelsingistäaikaisempienkokemuksienpuutehanketyöstäsekäselkeästipienempikaupunginorganisaatio.Kesällä20156Aika-ohjausryhmäesittihankkeenrahoittamista,muttakiristisenbudjettianoin200000eurollanoin800000euroon.Vajekatettiinlyhentämällähanketta21kuukaudenmittaiseksija

16http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Innovatiivisiin_julkisiin_cleantech_hankintoihin_johtavat_prosessit_ja_paatoksentukijarjestelma/Innovatiivisiin_julkisiin_cleantech_hank(28832)17https://6aika.fi/kaupungit/

18

leikkaamalla vastaavasti henkilötyökuukausista. Helsingin kaupunki haki tässä yhteydessätäydennystäomaanrahoitusosuuteensakaupunginInnovaatiorahastosta.Rahastostasaatu80000euronrahoituseräolihankkeenonnistumisenkannaltaerittäintärkeä,silläsenavullavoitiintukeahankkeenkeskeisiäkokeiluja, joitaeiolisivoiturahoittaa6Aika-hankkeelta.KokeilujavoitiinnäinmyösrahoittaailmanEAKR-rahoitukseenliittyviätiukkojakilpailutusehtoja.4.2Syksy2015-kevät2016:HankekäynnistyyHanke toteutettiin pääosin siihen palkattujen projektityöntekijöiden voimin, mutta kaupunkienvirkamiehillä oli selkeä rooli sen käynnistämisessä. Rahoituksen varmistuttua henkilökunnanrekrytointi aloitettiin alkusyksystä 2015 ja hanketta esiteltiin ensimmäistä kertaa Helsingissäkaupunkilaisille Iso Roobertinkadun peruskorjauksen yleisötilaisuuden yhteydessä. Syksyllä 2015varmistuimyösperuskorjauksenurakoitsija.Peruskorjauksenkilpailutuksenvoittimyösyritys,jokapärjäsi huonoiten yleisessä ympäristökriteerien painotuksessa. Suomen ympäristökeskuksenhankkeen yhteydessä tehdystä pinnoitteiden ympäristövaikutuksien arvioinnista huolimattamyöskäänkatupinnoitteeksieivalittuympäristöystävällisintävaihtoehtoa.Molemmissapäätöksissätaustallaolivatkilpailutuskriteerit, joissa työnhinnallaolidominoivapainoarvo.Peruskorjauksenyhteydessä esiin noussut idea liikkeeseen reagoivasta valaistuksesta hylättiin myös, koska sentyylisenvalaistukseneinähtysopivankantakaupunkialueelle.Ilmastokatu-hanke alkoi virallisesti 1.9.2015, mutta hankkeen alku viivästyi venyneenrekrytointiprosessin myötä. Helsingissä HSY:n ja GBC ry:n työntekijät tunnustelivat jo syyskuunalussa yritys- ja asukaskontakteja, mutta Helsingin täysipäiväinen projektikoordinaattori japuolipäiväinen projektiasiantuntija aloittivat työsuhteessaan vasta lokakuun puolessa välissä18.Vantaalle projektikoordinaattorin osa-aikaisen työsuhteen (80% työaika) aloitus venyi virallisestimarraskuunpuoliväliin,muttahänosallistuilokakuussakeskeisiinkokouksiintuntityöläisenä.Todenteolla hanke käynnistyi lokakuussa 2015, kun projektiorganisaatio ja hankkeesta vastaavatvirkahenkilöt kokoontuivat yhteiseen palaveriin. Hankkeen siirto projektihenkilöstön käsiin olinopeaa,silläosahankkeenkeskeisistätoimistaolibudjetoituvuodelle2015janiidensuunnittelullaolikiire.Käytännössä projektiryhmä joutui jo ensimmäisinä työpäivinään palaveriin, jossa hankkeenläpikäynninlisäksi jaettiinsuurimäärävastuita, jotkaliittyiväthankkeenkäytännönjärjestelyihin.Listalla olivat muun muassa viestintästrategian laatiminen ja graafisen ilmeen kilpailuttaminen,nettisivujen toteuttaminen, yhteystietorekisterin kokoaminen, ohjausryhmänperustaminen sekäerilaisten suunnittelupäivien sopiminen. Palaverissa käytiin myös läpi hankkeen rahoitus ja senjakaantuminen 6Aika-ohjelman ja Innovaatiorahaston välille. Helsingin Ilmastokadulla aloitettiinheti alussa toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen esimerkiksi kiinteistöjenaurinkosähköpotentiaalikartoitusten ja Nopeiden kokeilujen osalta. Iso Roobertinkadulla alettiinvalmistella myös selvityksen tilaamista aurinkopaneelien asentamisen mahdollisuuksistakantakaupunkialueella, koska rakennuskannan suojeluarvon ajateltiin saattavan aiheuttaa

18VuodenvaihteessatäysipäiväinenprojektikoordinaattorisiirtyitöihinHelsinginkaupunginympäristökeskuksenkoordinoimaanmySMARTLife-hankkeeseen.Siirronseurauksenapuolipäiväisenprojektiasiantuntijantyösuhdemuutettiintäysipäiväiseksiprojektikoordinaattoriksi.

19

hankaluuksia. Vantaalla työ lähti marraskuussa käyntiin lähestymällä hankehaun aikanakontaktoimalla yrityksiä ja luomallapohjaahankkeelle. Intensiivisessäalkutilanteessaei löytynytaikaatilannekuvanpäivityksellejavisioinnille,mikäjälkikäteenajateltunaolisiollutoleellista,jottamoninaisentoimenpidekokonaisuudenpriorisoinnistajatavoitteidentarkentamisestaolisisyntynytselkeäyhteisestijaettukäsitys.Hankkeen alkuvaiheen keskeinen teema oli yritysyhteistyön määrittäminen, jota lähestyttiinkonsulttivetoisesti osallistavien menetelmien ja palvelumuotoilun kautta. Tähän apua haettiinHelsingin kaupungin ja YLE:n omistamanGeneraattori-konseptista, sillä hankehenkilökunnalla eiollut kokemusta palvelumuotoilun hyödyntämisestä. Generaattori-konseptin tarkoitus on auttaatoimeksiantajiasekäpalveluntarjoajiayhteenjasenhyödyntäminenantoiprojektihenkilökunnallehyvänyleiskuvanpalvelumuotoilunmahdollisuuksistailmastokaduilla.Aalto-yliopistoalkoisamaanaikaan toteuttamaan seurantatutkimuksen aineistonkeruuta, joka käynnistettiin lähettämälläkyselytutkimus kadun asukkaille ja yrityksille. Kysely saatiin lähtemään vasta marras-joulukuunvaihteessa, joka osui suoraan joulusesonkiin. Ajankohta saattaa osittain selittää, että kyselynvastausprosenttijäitodellapieneksi,mikäpakottimiettimäänseurannantoteutusta.Generaattori-yhteistyön seurauksena hankkeeseen palkattiin konsulttiyritys, joka toteuttikymmenkuntayrityshaastatteluajakaksiprojektiryhmällesuunnattuatyöpajamuotoistatilaisuutta.Nämä järjestettiin tammi-helmikuussa 2016. Haastatteluiden tarkoitus oli kartoittaa yritystentoimintakenttää ja sen ympäristöystävällisyyden lisäämisen mahdollisuuksia. Konsultti tekihaastatteluidenpohjaltayhteenvedonjaroadmapinkadunkehittämiseksi.Haastattelujenpohjaltasaadun kuvan mukaan ilmastoasioita voidaan huomioida kadun liikkeissä liiketilojenenergiatehokkuudensuhteen,muttaharvallayritykselläonhaluarakentaaliiketoimintaansaniidenvaraan. Haastattelujen perusteella molempien katujen kohderyhmien suurimmat toiveet eivätniinkään liittyneet ympäristöasioihin, vaan katujen viihtyvyyteen ja elävöittämiseen. Kutenedeltävissä mielipidetiedusteluissa, etenkin Iso Roobertinkadulla ajoneuvoliikenne ja roskaisuusherättivät keskustelua. Näiden tietojen pohjalta projektiryhmä pystyi luomaan kuvan, mitenkokeilujakannattaisimarkkinoidakohderyhmille,jottaheidätsaataisiininnostettuaottamaanosaaniihin. Haastattelut olivat hyödyllisiä, sillä projektikoordinaattorit kiersivät konsulttien mukanaalueen yrityksissä, mikä auttoi yrityskontaktien luomisessa. Erityisesti kierroksesta oli hyötyäVantaalla,koskaTikkuraitillajaAsematielläeioltutehtyyhtäkattavaapohjatyötähankkeellekuinIso Roobertinkadulla. Toimeksiantoon liittyvissä työpajoissa keskusteltiin projektiryhmän keskenpalvelumuotoilunsoveltamismahdollisuuksistajayleisestiyritysyhteistyönmahdollisistamuodoistahankkeessa.Samoihinaikoihinensimmäisenpalvelumuotoilukokeilunkanssamyösasukasyhteistyöalkoihakeamuotoaan Helsingissä. 15.2. 2016 Iso Roobertinkadulla järjestettiin yhdessä Dodo ry:n kanssaAurinkosähköilta, joka otettiin vastaan runsaslukuisesti ja innostuneesti. Helmikuun aikanavalmistui myös selvitys aurinkopaneelien sijoitusmahdollisuuksista Iso Roobertinkadun alueelle.Lausunto oli aurinkosähköjärjestelmien asentamisen kannalta positiivinen ja loi innostustaaurinkosähköpotentiaalin kartoituksiin, joita toteutettiin kevään aikana 11 kiinteistöön alueella.Kartoitukset pitivät sisällään arvion järjestelmän energiantuontantopotentiaalista,takaisinmaksuajasta ja alustavan järjestelmän asennussuunnitelman. Aurinkosähkön huomattiin

20

herättävän selkeää kiinnostusta ihmisissä, mutta samanlaista tunnelmaa ei ollut havaittavissaenergiatehokkuuden osalta: 3.3 järjestetty Energiatehokkuusilta ei juuri houkutellut osallistujia.Tätä tilaisuutta varten kadulla tehtiin kokeiluluontoisesti edullisia lämpökamerakuvauksia kadunpuolelta. Kuvat jaettiin myöhemmin taloyhtiöille, mutta niitä ei hyödynnetty hankkeenmyöhemmissäkokeiluissa.DodoryjärjestivielämaaliskuussakadullakolmeOnnellisettaloyhtiöt-työpajaa, joissa keskusteltiin taloyhtiön asukkaiden haasteista ja unelmista koskien taloyhtiötä.Hankkeenkannaltatyöpajattäydensivätkuvaataloyhtiöidentilanteestakehitysideoidensuhteen.Tilaisuuksia oli tarkoitus tarjota jopa kymmenelle taloyhtiölle, mutta vain kolme taloyhtiötähyödynsitätämahdollisuutta.Taloyhtiöidenkanssatöitätehdessähuomattiin,ettäkaikkiayhdenkiinteistönasukkaitaolivaikeainnostaamukaanhankkeentoimintaan.Yleensätaloyhtiöstälöytyiyksiinnokasasukas,jokatoimihankkeenviestinviejänämuilleasukkaille.Helmikuun 2016 lopussa projektiryhmä alkoi myös suunnitella hankkeen suurinta tapahtumaa,Earth houria19. Tapahtuman alullepanijana oli Helsingin kaupungin opetusvirasto, joka ehdottihankkeelle alueen koulujen ympäristöoppilaiden ympärille rakentuvaa yhteistyötä. Tätä kauttamukaantuliWWF,jonkakauttahankelinkittyiEarthHouriin.Tapahtumaavartenkouluissatehtiinpandanaamareita ja pandarolleja. Projektiryhmä organisoi tapahtuman ja järjesti yhteistyössäWWF:njaRadioHelsinginkanssakadulleohjelmaa.Tapahtumapäivänä18.3.IsoRoobertinkadullamarssi 1500 oppilasta. Vantaalla tapahtuma järjestettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssapienimuotoisempana mm. akustisen musiikin ja teatteriesityksien parissa. Tapahtuma koettiintodellaonnistuneeksijasetoiIlmastokatu-hankkeellepaljonmediahuomiota20.Maaliskuun puolivälissä hankkeen visuaalinen ilme valmistui ja verkkosivut saatiin julkaistuahuhtikuussa2016puolenvuoden rakentamisen jälkeen.Vantaalla järjestettiin6.4. Ilmastokadunkeväthulinat.Hulinoissayrityksetkertoivatilmastoteoistaan,antoivatteemaatukeviatarjouksiajaisännöivät hankkeen ideoimia ja järjestämiä tapahtumia sekä omaa ohjelmaa. Keväthulinoidenyhteydessäpäätettiinmyöstoteuttaaaikaisemminehdotettuideaikkunatarroista,jotkakertoisivatyritysten ilmastoteoista. Tapahtuman järjestely oli kova ponnistus, joka vaati paljon resurssejakahdeltahankkeentyöntekijältä.PanostusolikuitenkinVantaanosahankkeenkannaltakriittinen,sillä se loi vahvoja kontakteja alueen yrityksiin, kaupungin toimijoihin, järjestöihin jakorkeakouluihin,mitäkauttayhteistyötäoliluontevaarakentaa.Tärkeääolimyösoppiayritystenilmastoteoista,sillänäitätietojavoitiinhyödyntäämyöhemminhankkeenviestinnässä.YlipäänsäVantaalla tapahtumat koettiin erittäin oleelliseksi tekijäksi yhteistyön mahdollistajana. MyösHelsingissänäkemysolisama-tapahtumatolivatoleellisiaasukas-jayritysyhteistyönjakontaktienluonnin kannalta, vaikkakin työläitä. Tapahtumissa asukkaiden ja yritysten kanssa keskustellessasyntyimyöstarkempikäsityskohderyhmienintresseistä.Helsingissä yritysyhteistyötä lähdettiin kesällä 2016 rakentamaan konsulttivetoisesti, muttaVantaalla vastaavaan toimintaan ei ollut resursseja. Keväthulinoissa luotujen kontaktien avullaVantaallakoordinaattoripäättikinfasilitoidayritystenvälilläyhteistyötäjärjestämällätoukokuussa

19http://www.earthhour.fi/20Esim.HelsinginSanomienuutinen,“EarthHoursaikoululaisetliikkeelle”(18.3.2016):http://www.hs.fi/hstv/lasten-uutiset/art-2000002947563.html

21

yrityksille suunnatun energia-aamiainen, missä yritykset pääsivät vaihtamaan kokemuksiaanenergia- ja ympäristöasioiden huomioimisesta liiketoiminnassa sekä kuulemaan neuvoja HSY:nenergia-asiantuntijoilta.Vantaallavertaisoppimisenja-tuenfasilitointinähtiinkokohankkeenajanhedelmällisenätapanatoteuttaayritysyhteistyötä.Vantaallayritystenenergia-asioissatehokkaaksilähestymistavaksi havaittiin neutraali ja asiantunteva ote – yritykset tarvitsevat ennen kaikkeatietoa energiatehokkuushankkeiden kustannuksista ja teknisistä ratkaisuista päätöksentekonsapohjaksi. Yritysyhteistyö rakentui hiljalleen yritysten tarpeista lähtien, projektihenkilön jaosaprojektinresurssienpuitteissa.Keväällä Helsingissä käynnistettiin vielä kahdelle talonyhtiöille suunnattu viherpihasuunnittelu,jonkapäämääränäoliviihtyvyydenlisääminenjasopeuttaaalueitailmastonmuutoksenvaikutuksiin.Molemmillekaduilleideoitiinmyösilmastokatu-ilmoitustolppiaja-kylttejäkatukylttienyhteyteen,jotta kaduille saataisiin luotua yhtenäinen ilme. Visualisoinneista tehtiin useita versioita, joitatestattiin tapahtumien yleisölle ja esiteltiin kaupungin virastoille, mutta kesän aikana niistäluovuttiin. Rakennusvirastosta todettiin, että Iso Roobertinkadulla kylttejä ei voida asentaakiinteistöjenseiniinkatukylttienyhteyteen,eikäkadulletoisaaltasaatuodairrallisiatolppiakylttejävarten.Kiinteitä tolppia kadullaei taas katuremontin jälkeen juuriole.Vantaalla suhtautuminenkyltteihin oli suopeampaa, mutta lopulta todettiin, että ikkunatarrat kertovat hankkeestakohderyhmälähtöisesti,kuntaaskatukyltitnäyttäytyisivätylhäältäannettuina.Ylipäänsähankkeenaikana erilaisiin kokeiluihin näytti Vantaalla olevan helpompaa saada lupa kaupungilta kuinHelsingissä: esimerkiksi kauppakeskus Tikkurin parkkihallissa muutaman auton parkkipaikanmuuttaminenpyöräparkiksihoituiyhdellävirastojenväliselläpuhelinsoitolla.4.3Kesä2016-Talvi2016:ToimintavakiintuuKesäkuussa 2016 Iso Roobertinkadulla järjestettiin konsulttifirman ostopalveluna yrityksillekestävän liiketoiminnan bootcamp, joka järjestettiin kahdessa osassa 7. ja 14. kesäkuuta 2016.Hankkeen kannalta poikkeuksellista tapahtumassa oli kaupungin elinkeino-osaston vahva roolikilpailutuksen järjestelyissä. Ensimmäiseen tilaisuuteen otti osaa 11 kohderyhmän edustajaa,kymmenenkaupunginjahankeorganisaatioidenasiantuntijaajakaksikonsulttia.Konsulttienlisäksiohjeita ja evästystä antoi kaksi projektiryhmän edustajaa ja elinkeino-osaston edustaja omassaalustuksessaan.Työpajanensimmäisessäosassakeskusteltiinyritystenomistaympäristöystävällistätoimistajaideoitiinlisätoimenpiteitä,milläympäristöystävällisyyttävoitaisiinyritystentoiminnassalisätämm.kokeilujenavulla.Työpajantoisessaosassatehtiintoimenpidesuunnitelmatensimmäisessätapaamisessanousseistaideoista. Lopulta ideoista löydettiin viisi teemaa, jota lähdettiin työstämään: Liikkuminen jalogistiikka, vastuullisuusviestintä, hävikin hallinta, kaupunkiviljely ja energia. Työpajan ideoidenperusteella toimenpiteiksi valittiin valaistussuunnittelu, hävikkiruuan vähentäminen jaEnergiasuunta-kartoitukset. Työpajassa nousi idea myös yhteiskäytössä olevalle sähköautolle,muttakaupunkiolihalutonvaraamaanyhdelleyksityiselletoimijalleparkkiruutuakadulta.Paikanolisipitänytollapysyvä,sillälatausmahdollisuudentarjoaminenolisiedellyttänytmuutoksiakaduninfrastruktuuriin,milleeisaatulupaa.Työpajaaseurannuterillinenkonsulttikommentoityöpajantunnelman olleen innostunut, mutta kyseenalaisti työpajan roolin Ilmastokatu-hankkeen

22

suuremmassa visiossa ja projektin tavoitteissa. Tilaisuuteen osallistunut yrittäjä totesi myöstyöpajassaolleenpaljonasiaalyhyessäajassa,eikähänellejäänytkovinkaanselväksimitäprojektimerkitseeyrittäjienkannalta.HavaituistaongelmistahuolimattatyöpajaavasiIsoRoobertinkadunyritysyhteistyötäjasuurinosasaadustapalautteestaolipositiivista.Kesäkuussa 2016 Iso Roobertinkadulla järjestettiin myös Ilmastokadun katutapahtuma Helsinki-päivänyhteydessä jaNopeat kokeilut -konseptia toteuttavat kolmeyritystä valittiin yhteistyössäohjausryhmänkanssa.Nopeatkokeilut -konseptiaoltiinaikaisemminkokeiltumenestyksekkäästiFiksukalasatama-hankkeessa21,minkäperusteellasitäpäätettiinhyödyntäämyösilmastokaduilla.Heinäkuussa koettiin yksi hankkeen merkittävimmistä onnistumisista, kunaurinkosähköpotentiaalikartoitukseninnoittamanaFredrikinkadulla22taloyhtiöasennuttikatolleenHelsingin kantakaupungin ensimmäisen aurinkosähköjärjestelmän. Teko sai paljonmediahuomiota23 ja haastattelujen perusteella sen uskotaan poikivan lisäinvestointeja IsoRoobertinkadulla lähivuosina. Investoinnin ripeys yllätti sekä projektihenkilökunnan että sitävoimakkaasti ajaneen kiinteistön asukkaan, sillä taloyhtiöissä investointipäätösten läpivienti onyleensäpitkäjaraskasprosessi.AurinkosähköjärjestelmienasennuksenlisäksielokuussaHelsingissäpäästiintoteuttamaankeväälläaloitettua viherpihasuunnittelua kahdessa talonyhtiössä. Toteutuksen arvo jäi lopultailmastonmuutokseen sopeutumisen, esimerkiksi hulevesien pidättämisen kannalta vähäiseksi,koskaasfaltoitujakansipihojaeivoitupurkaajaalueenmaaperänominaisuudetolisivattuottaneethaasteita.Siitähuolimattapiharemonttienkoettiinlisänneenpihojenviihtyisyyttäjanäyttävyyttä.MyösIsoRoobertinkadunperuskorjauksenolisialkuperäistensuunnitelmienmukaanpitänytalkaakesällä2016,muttavalituksenseurauksenasesiirtyi2017kevääseen.SyksynaikanamyösVantaallahankkeessakoettiinmuutoksia, kunVantaanprojektikoordinaattorimuokkasihankehakemuksenylimitoitettujatavoitteitavastaamaankäytettävissäoleviaresurssejasekähankkeenrealiteetteja.Iso Roobertinkadulla palvelumuotoilua hyödynnettiin syksyllä toisessa työpajassa. Palkatunkonsulttiyrityksen toimeksiannon tavoitteeksi valikoituivat seuraavat kaksi tavoitetta: Luodayhdessä yrittäjien ja asukkaiden kanssa yhteistoimintamalli perustettavalle yhdistykselle sekäkehittää yhdistykselle malli vaihtuvien teemojen mukaisten Ilmastoviisaiden ratkaisujenkehittämiseksi ja niistä viestimiseksi. Lopputuotteeksi yritykseltä odotettiin konseptikuvaustayhteistoimintamallista ja yhteisön käyttöön esimerkkityökalua valitun teeman ympärille.Toimeksiannon pohjalta järjestettiinmarraskuussa 2016 kaksiosainen työpaja. Tarkoituksena oliosallistaaasukkaitajayrityksiäkadunkehittämiseenyhteisenyhteistoimintakokeilunkautta,jonkaaihepäätettäisiintyöpajassa.

21https://fiksukalasatama.fi/nopeat-kokeilut/22IsoRooberinkadunviereinenkatu,jokaosallistuimyöshankkeentoimintaan.23Esim.HelsinginSanomienuutinen,“Kerrostaloyhtiöidenaurinkovoimalatovatvieläharvinaisia:Helsinginkantakaupunginensimmäinenkäynnistyimaanantaina”(19.7.2016):http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002911575.html

23

Ensimmäisessä tapaamisessaosanottajamääräolihyvinpieni (kaksiyritystä,kaksiopistoa jayksiasukasedustaja),muttaosallistujiennäkemyksiätiedusteltiinkadunongelmista:jälleenkerranesillenousi kadun roskaisuus. Keskeisen teeman perusteella pari viikkoa myöhemmin järjestettyyntyöpajaan kutsuttiin paikalle erityisesti taloyhtiön hallitusten jäseniä. Osanotto oli tällä kertaarunsaampaa ja paikalle saapui parikymmentä ihmistä. Osallistujat olivat innostuneesti mukanatilaisuudessa ja rakensivat konsulttien sekä kaupungin ympäristökeskuksen edustajien kanssakonsepteja kadun jätehuollon yhtenäistämiseen, katuroskiksien hankintaan ja tapahtumienjärjestämiseen.IsoRoobertinkadulla järjestetytkonsulttivetoiset toimeksiannotolivatkaikkihyvin samantyylisiä.Projektihenkilökunnanyhteinenmielipideoli,ettävastaavillaresursseillahankehenkilökuntaolisisaanutitseenemmänaikaan.Syitäpäätelmäänolimonia.Ensinnäkinkonsulteillaeiolemukanaanhankkeen aikana karttunutta hiljaista tietoa, mistä syystä he joutuvat kartoittamaan tilanteenalusta. Kohderyhmät - myös yksittäiset ihmiset - joutuivat vastaamaan samoihin kysymyksiinuseasti, mikä kasvatti puheen määrän ja konkreettisten tekojen epäsuhdetta. Konsultit myösymmärrettävistä syistä tekivät vain sen verran työtä, mitä sopimuksessa lukee. Lisäksihankehenkilökunnanmukaankeskeistäkohderyhmienkanssatyöskentelyssäoli“hankkeenkasvot”eli tuttu ihminen kenen kanssa asukkaat ja yrittäjät pystyivät keskustelemaan. Tämänlaisenluottamuksellisen ihmissuhteen luominen vie aikaa ja vaatii työtä, mihin jatkuvasti vaihtuvakonsultti ei pysty. Lisäksi EAKR-rahoituksen kilpailutusrajat olivat hyvin alhaisia jakilpailutusprosessit raskaita sekä aikaa vieviä. Osittain konsulteilla koettiin myös puuttuvansubstanssiosaamista, vaikka toisaalta yksittäisten teknis-taloudellisten kysymysten kohdallakonsulttien hyödyntäminen hankkeessa nähtiin käytännössä välttämättömänä, silläprojektikoordinaattorit eivät pystyneet laaja-alaisessa hankkeessa olemaan jokaisen spesifinkysymyksen asiantuntija. Toisaalta tähänpystyttiin hyödyntämäänmyösosahankkeiden erilaistaosaamista.ErityisestiVantaallateknisissäenergiakysymyksissätukeuduttiinHSY:hyn.Syksyllä 2016 Iso Roobertinkadulla asukasyhteistyötä vietiin eteenpäin, perustamallapuheenjohtajien-klubi,jokatoiyhteentaloyhtiöidenhallitustenpuheenjohtajiayhteistenasioidenäärelle.Klubissakäsiteltiinuseitataloyhtiöilletärkeitäenergia-jaympäristöasioihinliittyviäteemojaesim.taloyhtiöidenenergiatehokkuustoimenpiteitä,valaistussuunnitteluajaviherpihoja.Hankkeenloppuvaiheessaklubinkeskeiseksiteemaksikehkeytyikävelykadunroskistenyhteishankinta,jonkatoteutuksessa sovellettiin työpajassa tuotettua yhteistoimintamallia. Roska-astiat olivat kaduntaloyhtiöille tärkeää etenkin siksi, että Helsingissä toistaiseksi kiinteistöt vastaavat kadunjätehuollosta ja ylläpidosta.Hankinnan fasilitointi veiprojektihenkilökunnaltahyvinpaljonaikaa,mutta se nähtiin yhteistoiminnan tulevaisuuden kannalta symbolisesti tärkeänä asiana, johonkoettiintärkeäksikäyttääresursseja.Hankinnanhelpottamiseksioliaikaisemminehdotettumyösmainosrahoitusta eli sponsorin logolla varustettuja roska-astioita, mutta siihen ei saatu lupaakaupungilta. Roska-astioiden tila oli hankkeen päättyessä vielä ratkaisematta, mutta asiankoordinaationottivastuulleenkadunaktiivinentaloyhtiöpäättäjä.Helsingissäpäästiinsyksyllävielätoteuttamaankesällävalittujanopeitakokeiluja,jotkakäsittelivätkestävää ruokaa, ruokajätteen vähentämistä ja tilojen hukkakäyttöä. Valittujen kolmen kokeilunlisäksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus päätyi kokeilujen ulkopuolelta rahoittamaan From

24

waste to taste -kiertotaloushankkeen aurinkoriksaa, jonka toimintamallin kannalta Nopeidenkokeiluidenmyöhäiseen syksyynosunut kokeilun aloitusperiodi oli ongelmallinen. Syksyllämyösmolempien Ilmastokatujenyrityksissävierailtiinantamassamaksutontaenergianeuvontaa.Kutenaikaisempien kokemusten perusteella, pienet ja keskisuuret yritykset koettiin jossain määrinhaasteelliseksi toimintaympäristöksi, sillä niillä ei ole kovin paljoa resursseja ydinliiketoiminnanulkopuoliseentoimintaan,eikäneuvontanäinvälttämättäjohdaenergiatehokkuusinvestointeihin.Lisäksiongelmanmuodostavat liikekiinteistöjenomistussuhteet, sillä yrityksetharvoinomistavatkiinteistöjä. Sähkö- ja vesilasku voivat sisältyä vuokraan, joten energiansäästölle ei ole suoraakannustetta.Toisaaltauseissayrityksissäasiatolivatjotodellahyvällämallilla.Loka-marraskuunvaihteessamolemmillailmastokaduillastarttasipitkänvalmistelunjälkeenkadunasukkaille suunnattu Ilmastotreeni, jossa kuusi perhettä kokeilivat muuttaa elämäntapaansailmastoystävällisemmäksi.Kokeilussaperheetpainottivatmuutostaomienkiinnostuksenkohteidenperusteellamm. liikkumiseen, ruokailuun ja/tai kotitalouden energiankulutukseen.Muutoksessaperheitäauttoijuontajanatoiminutsparraajasekäympäristöasiantuntija.Kokeilussahyödynnettiinmyöspaljonsosiaalistamediaa:siitätuotettiinYoutube-videoitajakokeiluunosallistuneetperheetpääsivät kertomaan kokemuksistaan itse somessa jamyöhemminmyös perinteisessämediassa,esim.tv-uutisraportissa.Kokeiluapidettiinkaikkienosapuoliensuhteenonnistuneenajaperheidenkäyttäytymisessäsaatiinmyösjossainmäärinpysyväämuutostaaikaan.Toisaaltaeräshaastateltuperhekokiolevansa tietyssämielessähuonokohderyhmäkokeilulle, koskahepyrkivät joennenkokeilua järjestämään elämänsä ympäristöystävällisesti. Perheen kommentti kuvaakin tietyssämielessä koko hankkeelle oireellista ongelmaa - yhteistyöhön saatiin mukaan pääosin vainedelläkävijöitä, jotka olivat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita ympäristöystävällisestäelämäntavasta. Kriittiset yritykset, asukkaat ja kiinteistönomistajat jäivät monessa mielessähankkeentavoittamattomiin.Pidemmällähankeajallaepäilevienkohderyhmieninnostamiseenolisitosin saattanut ollamahdollisuus. Esimerkiksi Iso Roobertinkadun Puheenjohtajien klubiin liittyihankkeenloppuakohtilisääjäseniä.Ennenvuoden2016loppuamyösVantaallaaurinkosähköpotentiaalikartoituksetsaatiinkäyntiin7kiinteistössä. Kartoituksia hankaloittivat Tikkurilan alueen tuleva uudisrakentaminen, joka tuleevaikuttamaan kattojen varjostukseen. Samoihin aikoihin Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulunopiskelijat toteuttivatVantaalla Ilmastokadunalueellakyselyn, jokakartoitti ihmistenkaipaamaatietoa ympäristöystävällisen elämäntavan tavoittelussa. Selkeitä esiin nousevia teemoja olivatenergia ja vastuullinen ruoka. Kyselyn tietoja hyödynnettiin tulevan kevään toiminnansuunnittelussa. Loppuvuodesta Vantaalla suunniteltiin myös Ilmastokadun tulevaa toimintaayhdessäyritystenkanssaSyksynaikanaaloitettiinIsoRoobertinkadullaViisaatvempaimet-nimelläkulkenutkokeilu,jokaolivaatinut pitkää valmistelua, esim. asukkaiden kiinnostuksen kohteiden kartoitusta. Kokeilussaseitsemän kotitaloutta pääsi testaamaan uusia energiatehokkuus- ja mittarointiteknologioita.Kokeilussa pystyttiin hedelmällisesti yhdistämään uusien energiateknologioiden esittely,käyttäjälähtöinen tuotteiden testaaminen, vähähiilisen liiketoiminnan edistäminen jakasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Toisaalta osittain aloittelevien yritysten tuotteetaltistuivatkokeilussaIlmastokadunkotisivujenuutistenkauttahyvinavoimellearvostelulle.Viisaat

25

vempaimet -kokeilussa voidaankin nähdä tiivistyvän kokeilukulttuurin henki: kokeilujen eivälttämättä tarvitse olla menestyksekkäitä, sillä epäonnistuneiden kokeilujen oppeja voidaankäyttäätuotteidenjapalveluidenkehittämiseen.4.4Talvi2017-Kesä2017:ViimeisettoimenpiteetjatulostenjalkauttaminenSyksylläHelsingissäalkaneenViisaatvempaimet-kokeilunhengessäVantaallajärjestettiinvuodenvaihteen jälkeen Viisaat vempaimet -tapahtuma. Helsingin kokemusten perusteella Vantaanprojektikoordinaattori oli huomannut, että energiatehokkuusteemalla oli hankalaa houkutellaihmisiäpaikalletilaisuuksiin.YhdessämuunprojektihenkilökunnankanssaVantaankoordinaattorikeksi ratkaisuksi järjestää Tikkurilan kirjastossa näyttelyn, jossa esiteltiin uutta kotitalouksienenergiatehokkuus-, energiamittarointi- ja aurinkosähköteknologiaa. Ideana oli tuoda laitteitanäytille,jottaihmisetpääsisivätitsenäisestitutkimaanniitäsekäkeskustelemaanasiantuntijoidenkanssa. Toteutuksen avuksi palkattiin Vantaalle toinen osa-aikainen työntekijä, joka auttoimyöhemminmyöstaloyhtiöidenenergiakatselmuksissajaaurinkosähkökilpailutuksessa.Edeltävistätapahtumistaoltiinhuomattu,ettäpienimuotoinenruokatarjoiluhoukutteleeihmisiätehokkaastipaikalle, vaikka asia ei lähtökohtaisesti heitä kiinnostaisi. Lisäksi joitakin laitteita, esim. vettäsäästäviä hanoja wc-tiloissa, kokeiltiin kirjaston tiloissa, jotta niiden toimintaa pystyttiinhavainnollistamaanvierailijoille.Tapahtumassavierailineljänpäivänaikanaarvioltaan700ihmistäja palaute oli hyvin positiivista. Tapahtuma osoitti, että energiatehokkuusasioita pystyttiinmarkkinoimaan kohdeyleisölle, kunhan ne vain paketoitiin mielenkiintoiseen ja innostavaankonseptiin.VuodenvaihteenjälkeenmyösVantaallaaurinkosähköpotentiaalikartoitustentoteutustaedistettiinja tuloksia alkoi kevään mittaa syntyä. Vantaalla kartoitukset näyttävät tämän raportinjulkaisuhetkellä johtavan suureen aurinkosähköinvestointiin ainakin yhdessä kiinteistössätulevaisuudessa. Myös Vantaalla aurinkopaneelit herättivät keskustelua kaupunkikuvasta jaesimerkiksiaurinkopaneelienasentamistaeivoituharkitaVantaankaupungintalollarakennuksensuojeluarvonperusteella.Alkuvuodestamyösyritystenilmastoteoistakertovienikkunatarrojenilmesaatiinsuunniteltuavalmiiksijaniitäalkoiilmestyäkatujenliikkeidenikkunoihin.Sinänsäpieneltäteoltavaikuttaneettarratsaivatkohderyhmienedustajienhaastatteluissapaljonmainintoja.Yhtenäasukkaiden esiin nostamana ongelmana oli projektin heikko näkyminen katukuvassa, mihinikkunatarrat toivatparannusta. Tarrojen ilmestyminenkatukuvaan toi kohderyhmille tietynlaistakonkretiaa hankkeeseen: kiinteistön parantunutta energiatehokkuutta ei voi aistia,mutta tarratovat silmien edessä kadulla joka päivä. Vuoden alussa Vantaalla myös tarjottiin kauppakeskusTikkurinyrityksillemahdollisuuttalähteämukaanensimmäiseenyritystenyhteiseenEkokompassi-kartoitukseen.TämäntiimoiltajärjestettiinyritystilaisuuskauppakeskusTikkurissajalaadittiinsenjälkeen Ekokompassivastaavan toimesta tarjous Tikkurin yrityksille. Toimenpide ei kuitenkaanedennytsuunnitteluapidemmillä.IsoRoobertinkadulla hanke sai näkyvyyttämyösmaaliskuussa alkaneenperuskorjauksenmyötä,sillähankkeenlogoolinäkyvilläperuskorjauksestakertovissakylteissäjamyöhemminmyöstyömaa-aidoissa. Peruskorjauksessa huomioitiin monia ympäristönäkökulmia esimerkiksi hulevesienhallinta, energiatehokas katuvalaistus, logistiikkaliikenteen yhdensuuntaisuus ja kävelykadun

26

saavutettavuus polkupyörillä. Käytännössä miltei kaikki toimenpiteet, logistiikkaliikenteenyhdensuuntaisuutta lukuun ottamatta, oltaisiin kuitenkin toteutettu myös ilman Ilmastokatu-hanketta. Alkuperäiset suunnitelmat peruskorjaukseen vaikuttamisesta jäivät lopulta melkopienimuotoisiksi, etenkin kun pintamateriaalin ympäristövaikutusten ja urakan hiilijalanjäljestätarkastelustahuolimattaympäristökriteeriteivätvaikuttaneetsenvalintaan.Peruskorjaustajatkuivielähankkeenloppuessa30.6.2017.Keväällä Vantaalla kokeiltiin asuintalojen kevyitä energiakatselmointeja neljässä kiinteistössä.Vastaanotto taloyhtiöissä oli sinänsä innostunut, mutta kartoitusten vaikutus energia-asioidenmuuttamiseennäyttijäävänheikoksi.KeväälläIsoRoobertinkadullaselvitettiinlämmöntalteenotonmahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta ravintoloista. Ratkaisuilla voisi olla paljonenergiatehokkuuspotentiaalia, mutta pettymykseksi investointi todettiin kannattamattomaksinykyisillä energiahinnoilla. Toisen ravintolan ilmanvaihtojärjestelmään tehtiin kuitenkin varausremontinyhteydessätulevaisuuttasilmälläpitäen.Energiatehokkuusasioiden lisäksimolemmillakaduillatehtiintyötävastuullisenruokailunparissa.VantaallajärjestettiinkeväälläravintoloillesuunnattuSustainableMeal-työpaja,jonkaseurauksenayksiravintolalisäsiruokalistalleenSustainableMeal-merkillävarustettujaannoksia.Haastattelussaravintoloitsijatotesipaineen lisätäkasvisruokiaruokalistaantulleenpitkältiasiakaskunnalta,eikäniinkään Ilmastokatu-hankkeelta. Ravintoloitsija kuitenkin koki hankkeen auttaneen heidänyritystäänvastuullisenliiketoiminnankehittämisessätarjoamallaheillepaljonluotettavaajaselkeääinformaatiota. Lisäksi ruokateema nostettiin voimakkaasti esiin Dixin Vihreä viikonloppu -tapahtumassa,missäesilläolivatmyösjoukkoliikennejaympäristökasvatus.IsoRoobertinkadullataaspilotointiinyhdessäEtelä-Helsinginkansalaisopistonkanssakasvisruokaalihansyöjille-kurssi,jotaontarkoitusjärjestäämyösjatkossaosanaopistonkurssitarjontaa.Vuoden vaihteen jälkeen Iso Roobertinkadulla valmisteltiinmyös yhtä keväänmerkittävimmäksikoettua toimenpidettä, ekotehokas terassi -kilpailua, jonka tarkoitus oli löytää keinoja pidentääHelsinginterassikauttaenergia-jamateriaalitehokkaasti.KilpailunjärjestämiseenosallistuitiiviistiYmpäristökeskuksenlisäksimuitaHelsinginkaupunginyksiköitä,muunmuassaKaupunginkanslianelinkeino-osastojarakennusvirasto.Avoimeenkilpailuunsailähettääehdotuksia12.3astijakilpailukeräsiuseitaehdotuksia,joistakolmepalkittiintoukokuussa.Kilpailuapidettiinkaikkienosapuoltenpuolesta onnistuneena, vaikka yrityksistä huolimatta ehdotusten rakenteisiin ei pystyttyintegroimaanuusiutuvanenergianpientuotantoakovinkaantehokkaallatavalla.Konseptiaonmyöstarkoituskokeillakäytännössäjokesän2017aikana,mihinHelsinginkaupunkiosallistuumaksamallasuunnittelun. Kokeilu osoitti Helsingin kaupungin ketteryyden organisaationa, kun vain jaettutahtotilalöydettiin.Huhtikuussa Iso Roobertinkadulla saatiin käyntiin myös pitkän suunnittelun vaatinut kadunlogistiikkaseuranta, joka tuottaa dataa kadun liikenteestä jatkosuunnittelua varten. Kadunperuskorjauksen aloituksen myöhästymisen seurauksena logistiikkaseuranta ei tuottanutkäyttökelpoista dataa hankkeen aikana, mutta sen loppuun vieminen onnistuttiin ulkoistamaanForum Viriumille. Kesäkuun lähestyessä projektihenkilökunnan työ keskittyi kasvavissa määrinhankkeentulostenpaketointiinsekäloppuraportointiin.Hankkeenoppeja,kehitettyjäkonsepteja

27

ja tuotettuja oppaita paketoitiin viestintätoimiston avittamana työkalupakkiin, jota lähetettiinhankkeen toiminnasta potentiaalisille tahoille. Lisäksi projektihenkilökunta kartoitti mahdollisiatahoja ja väyliä (esimerkiksi nettisivuja), joita kautta hankkeen tuotoksia voitaisiin jakaa.Loppuraportointi vei myös paljon resursseja viimeisinä kuukausina. Hanke saatiin päätökseen30.6.2017.

28

5.HankkeenvaikuttavuudenarviointiTässä kappaleessa hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan sekä hankesuunnitelmassa artikuloitujentavoitteiden, että potentiaalisen abstraktimman ja syvällisemmän yhteiskunnallisen muutoksennäkökulmista. Projektisuunnitelmanmukaan Ilmastokatu-hankkeen tavoite oli luoda vähähiilistäliiketoimintaa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaduilla sekä levittää hankkeen tuottamiaoppejalaajemmalle.Hankkeentoteutusaikaolikuitenkinhyvinlyhyt,eivätkäkaikkisenmahdollisetvaikutukset välttämättä realisoituneet hankkeen aikana. Ilmastokadun kaltaisten hankkeidenvaikutuksille on myös käytännössä mahdotonta määrittää selkeää syy-seuraussuhdetta, koskakokeiluhankkeiden funktio on konkreettisten toimien lisäksi herättää uudenlaisia ajatuksia jahavainnollistaa vaihtoehtoisia toimintatapoja, mikä taas saattaa vaikuttaa yhteiskunnalliseenkehitykseentulevaisuudessa(Kivimaaym.,2017;Vyotenkoym.,2016;Heiskanenym.,2015;Evans& Karvonen, 2014). Ilmastokatu-hankkeen vaikuttavuutta onkin siis hankalaa asettaa selkeänmittarinalle,etenkinhuomioidenkäytettävissäolevaatutkimusmateriaalia.Ilmastokatu-hankkeen vaikuttavuuden arviointiin sovelletaan Berg ym. (2014) viitekehystä, jotakäytettiin Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeen kokeilujen arviointiinrakenteellisen muutostyön näkökulmasta. Viitekehyksen avulla Ilmastokadun kokeilujen jatoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan neljän strategisten kokeilujen toimintamekanisminperusteella:(1)oppimisen,(2)osallistamisen(3)julkisenkeskustelunluomisensekä(4)rakenteidenja käytäntöjen haastamisen kautta. Berg ym. arviointikriteerien lisäksi Ilmastokatu-hankkeenkokeilujatarkastellaanniidenpotentiaalisenjatkuvuudenjaleviämisennäkökulmasta.Berg ym. painottavat, että yksittäisten kokeilujen vaikutusta ei tule yli- tai alitulkita.Epäonnistuminenyhdelläpaikkakunnallataitietyllätavallatoteutettunaeitarkoita,ettäkokeilujasen idea olisivat lopullisesti toteuttamiskelvottomia. Sama päteemyös onnistumisien kohdalla -yksittäinen positiivinen kokemus ei aina takaa laajempaa menestystä. Tulkinnat Ilmastokatu-hankkeen kokeilujen vaikutuksesta ovat siis hyvin kontekstisidonnaisia. Lisäksi hankkeenvaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa oleellisesti arvioinnin ajankohta, joka sijoittuu hankkeenloppuun. Tämän seurauksena hankkeen kokeilujen aikaansaamien muutosten pysyvyydestä janiiden leviämisestä voidaan parhaimmillaan esittää tutkimuskirjallisuuteen nojaavia valistuneitaarvauksia. Kivimaa ym. (2017) ovatkin kirjallisuuskatsauksessaan todenneet, että vähähiiliseenyhteiskuntaan tähtäävien kokeiluhankkeiden arvioinnin krooninen ongelma on juuripitkäaikaisseurannanpuute.5.1OppiminenBerg ym. (2014, s. 23-25) mukaan kokeilujen tuottama oppiminen on strategisten kokeilujenkeskeisimpiävaikutusmekanismeja.Kokeiluttuottavatoppimistaetenkinkonkretisoimallaideoitajatuottamallahenkilökohtaisiakokemuksiakokeiluihinosallistuvillehenkilöille.Testaamisenkauttakokeilutmyösaltistavattuotteetjapalvelutkehittämisenkannaltavälttämättömillekysymyksille-onkoideatoteuttamiskelpoinenkäytännössäjamitäasioitatoteutuksessatuleeottaahuomioon?Kokeilut myös havainnollistavat käsitteiden, esimerkiksi vähähiilisyyden, käytännöllistä tasoa javaikuttavat näin yhteiskunnalliseen oppimiseen. Lisäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa jakehittämisessä voi olla helpompaa vedota kokeilujen tuottamiin esimerkkeihin kuin laajempiin

29

aineistoihin perustuviin ja abstrakteihin tutkimuksiin. Konkreettisten kokemusten ja tarinoidenlisäksi kokeiluihin osallistujat voivat saada myös aistimuksiin ja tunne-elämyksiin pohjautuviamielikuvia kokeiltavista asioista, mitkä yhdistyvät aikaisempiin henkilökohtaisiin tieto- jakokemusvarantoihin(Berg,2012).Moniulotteisenoppimisenansiostakokeiluillaonvaikutusuudentiedon levittämisessä ja ne voivat toimia yhteiskunnallisen keskustelun sekä asennemuutoksenkatalyyttinä.AineistonperusteellaIlmastokatu-hankkeentuottamiaoppejaonhedelmällistäkäsitelläneljässäerikokonaisuutena: kohderyhmien kokemuksina osana Ilmastokatu-hankkeen toimintaa,projektiryhmänkokemuksinatyöskentelystäruohonjuuritasollayhteistyössäkohderyhmienkanssa,havaittuina projektihallinnon ja -rahoituksen kehittämismahdollisuuksina sekä vähähiilistenratkaisujenpotentiaalinaosanakatujenperuskorjausta.Hankkeen keskeisin ja kaikkiamuitaosa-alueita leikkaavaoppi liittyy kuitenkin sen toteutusajanpituuteen. Vain 21 kuukauden mittainen kesto yhdistettynä hankkeeseen varattuihinhenkilöstöresursseihin,laajaanjoukkoonerilaisiakohderyhmiäsekätoimenpiteitänäkyihankkeenaikanajatkuvanakiireenä.EtenkinlyhyentoteutusajanvaikutusnäkyiVantaalla, jossahankkeellevaratutresurssitolivatvähäiset.Eritoimijoidenyhteinennäkemyson,ettävastaavallehankkeelletulisi jatkossa varata vähintään 3 vuotta, mikä oli myös Ilmastokatu-hankkeelle alun perinsuunniteltutoteutusaika.5.1.1KohderyhmienkokemuksetHaastattelujen perusteella hankkeeseen osallistuneiden kohderyhmien edustajat - yrittäjät,kiinteistöomistajat jaasukkaat- tarkastelivathanketta jakokeilujauseallatapaahyvinerilaisestanäkökulmasta kuin hankehenkilökunta. Vastaavan havainnon ovat tehneetmyösHeiskanen ym.(2015) Kohti vähähiilistä kuntaa (Hinku) -hankkeen kokeiluista. Siinä missä tutkijoille jahankehenkilökunnalle kokeilun epäonnistuminen voi ollamielenkiintoinen oppimismahdollisuus,kansalaiselle se on pettymys, sillä hän on sijoittanut siihen henkilökohtaisia resurssejaan (esim.aikaajarahaa).Kokeilutmyöstapahtuvatfyysisestiasukkaidenkodissataisenlähipiirissä,mikälisäätoimintaan erilaisen tunnesiteen kuin hankehenkilökunnalla tai tutkijoilla. Ilmastokatu-hankettavoidaankinpitääjosiinämielessäonnistuneena,ettähaastattelujenperusteellakohderyhmäteivätilmaisseetsuurempaatyytymättömyyttähankettakohtaan.Kohderyhmien kokemukset Ilmastokatu-hankkeesta vastasivat perusteella pitkälti aihepiirinaikaisempaa tutkimusta. Kohderyhmän osallistumista kokeiluihin motivoivat erityisestiympäristösyyt ja taloudellinen hyöty, esimerkiksi energiatehokkuus toimenpiteiden tuottamatsäästöt.Erityisestipk-yrittäjilläpainottuivattaloudellinenintressit,silläyrityksenpyörittämisenarkioliuseinkiireistä,eikäpositiivisestasuhtautumisestahuolimattaympäristöasioihinuseinlöytynytaikaa. Pienimuotoiseen uusiutuvan energiantuotannon ja energiatehokkuuden saralla tehtyaikaisempitutkimusSuomessaonosoittanut,ettäjuuritaloudellinenhyötysekäympäristösyytovatmerkittäviä investointienmotivaattoreita (Nygrén ym., 2015; Heiskanen ym., 2015; Järvelä ym.,2009). Ilmastokatu-hankkeeseenosallistuvissa kohderyhmissäoli havaittavissamyös samanlaistamaltillisuutta kuin mitä Heiskanen ym. (2015) havaitsivat Hinku-hankkeeseen osallistuvissakansalaisissa: investointeja tehtiin ainoastaan silloin, kun niiden nähtiin olevan taloudellisesti

30

kannattavia.EsimerkiksihukkalämmöntalteenotostaluovuttiinkiinteistöissäIsoRoobertinkadulla,koskainvestointieinäyttänytmaksavanitseääntakaisinjaasentaminenvaikuttihankalalta.Kohderyhmät kokivat hankkeessa positiiviseksi erityisesti projektihenkilökunnan tarjoamanluotettavan ja useimmissa tapauksissa riittävän tiedon, esimerkiksi energiaratkaisujen javastuullisenruuanosalta.Nygrénym.(2015)ovatkintutkimuksessaanhuomanneet,ettätuoreidenpienimuotoisten uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottajat usein kärsivät riittävän tailuotettavan tiedon puutteesta. Esimerkiksi Iso Roobertinkadulla realisoituneenaurinkosähköinvestoinnin kohdalla Ilmastokatu-hankkeen antama tieto ja tuki koettiin tärkeäksiinvestointiin johtaneena tekijänä. Vähähiilisten innovaatioiden leviämisessä onkin havaittuilmastokatu-hankkeenkaltaisten“välittäjäorganisaatioiden”24voivantoimiafasilitaattorinroolissakehittäjienjaloppukäyttäjienvälillä(Kivimaa,2014;Hargreavesym.,2013;Geels&Deuten,2006).Esimerkiksi Hinku-hankkeessa Suomen ympäristökeskus ja osallistuvat kunnat ovat pystyneetaurinkosähköjärjestelmien yhteishankintojen kautta toimimaan merkittävänäaurinkosähköratkaisujen levittäjänä tuomalla markkinoiden tarjontaa ja pinnan alla kuplivaakysyntääyhteen(MatchossjaHeiskanen,2017;Seppälä,2017).Toisaaltaosakohderyhmienedustajistaolisi toivonuthankkeeltavielävalmiimpaamateriaalia jaapua investointien loppuunviemisessä. Yleisesti kohderyhmillä näkyi olevan tarvetta tarkemminteknis-taloudelliselletiedolle.Esimerkiksi taloyhtiöillänäyttiolevanvaikeuksiaarvioidakriittisestipalveluntarjoaja yrityksiltä saatujen tarjousten (esim. energiatehokkuustoimenpiteiden) teknisentoteutuksenmahdollisuuksiasekäinvestointientaloudellistakannattavuutta,koskaheilläsyvällistätietotaitoaaihepiiristä.Joissaintapauksissavähähiilisistäratkaisuistainnostuneetasukkaatkokivathankalaksi suostutella muita taloyhtiön osakkaita innostumaan investoinneista. Taloyhtiöidenasukkaat kokivat taloyhtiöt hankkeen näkökulmasta jossain määrin hankalaksitoimintaympäristöksi,koskaosakkeenomistajiinmahtuiuseanlaisiaerilaisiaasukkaita,joillakaikillaoli oma näkemys taloyhtiön kehityssuunnista. Esimerkiksi eräässäaurinkosähköpotentiaalikartoitukseen osallistuneessa taloyhtiössä investointipäätösaurinkosähköinvestoinnistaäänestettiinkumoontaloyhtiönhallituksenkokouksessa.5.1.2ProjektihenkilökunnankokemuksetProjektihenkilökunnalleja-organisaatioilleIlmastokatu-hankkeenkaltaisestaruohonjuuritasontyöoliuudenlainenkokemus.Helsingissäoli jonkinverrankokemusta työstäasukkaiden jayritystenkanssa, mutta toimijaryhmien kanssa ei oltu aikaisemmin lähdetty samanlaisessa bottom-up -hengessä luomaan uutta toimintaa. Vantaalta sen sijaan ei ollut juuri aiempaa kokemustahanketyöstä.Organisaatioidenaiempienkokemustenperusteellaosattiinkuitenkinennakoida,ettähankkeellaeiolehelpoimmatkohderyhmät,sillätalonyhtiöissäpäätökseteteneväthitaastijapk-yrityksissä energiatehokkuustoimille sekä muille vähähiilisyyttä edistäville ratkaisulle ei olevälttämättä aikaa tai resursseja, sillä yrityksissä aika kuluu ydinliiketoiminnan pyörittämiseen.Hankkeen tavoitteiden laajuus, kohderyhmien kirjo sekä toimintatavan uutuusarvo vaativatkin

24Välittäjäorganisaatioiksivoidaanmääritellätoimija,jokaluotilaajamahdollisuuksiakehittääteknisiätaikulttuurisiatuotteitasellaisilletoimijoille,jotkavoidaanmääritellätuottajiksitailoppukäyttäjiksi(StewardjaHyysalo,2008).

31

projektihenkilökunnalta heittäytymiskykyä epämukavuusalueelle. Haastavissa työtehtävissäkollegoidentukijaasiantuntemuksenhyödyntäminenkoettiinensisijaisentärkeäksi.Varhaisessavaiheessaprojektihenkilökuntahuomasi,ettäruohonjuuritasonosallistavassatyössäoliensisijaisentärkeäälähteäliikkeellekohderyhmientarpeista,jottaheidätsaataisiininnostumaanjasitoutumaan toimintaan. Myös Hodson ja Marvin (2007) ovat vastaavasti tutkimuksessaantodenneet, että paikallisissa kokeiluhankkeissa uusia teknologisia innovaatiota ei voida vain“tiputtaaylhäältä”ihmistenarkeen,silläasukkaatvastustavatomanasuinympäristönkäyttämistäulkopuolisen yritysintressin testialustana. Lisäksi esimerkiksi Heiskanen ym. (2015) ovathuomanneetHinku-hankkeessajoidenkinasukkaidenepäilevänhankkeenmotiivinolevanihmistenrahastaminen myymällä turhia yritysten palveluita. Ilmastokadun kaltaisissa hankkeissajoudutaankin jossain määrin tasapainoilemaan vähähiilisyyden tuoman yhteisen hyvän jainvestointientuomanyksityisentaloudellisenhyödynvälillä.Mahdollisestitästäsyystäliiketilojenjaasuinkiinteistöjen energianeuvonnassa toimivaksi todettiin asiantunteva ja realistinenlähestymistapa.Projektihenkilökunnan näkemyksen mukaan ruohonjuuritasolla toinen hankkeen toiminnankannalta merkittävä tekijä oli luottamuksellisten suhteiden luominen kohderyhmään. Tässätärkeänä pidettiin henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa kanssakäyntiä kohderyhmien kanssasekä hankkeen pysyviä “kasvoja” kadulla. Kohderyhmien luottamuksen hankkeen toimintaakohtaan koettiin henkilöityvän hankkeen työntekijöihin, eikä niinkään hankkeeseen itseensä.Tärkeänä pidettiin myös realistista suhtautumista hankkeen toimintamahdollisuuksiin:kohderyhmien motivaation ja luottamuksen ylläpidon edellytys oli, että projektihenkilökunnanlupaukset kokeilujen vaikutuksista olivat realistisia. Materiaalista noussut yhteinen näkemys olimyös hankkeen toimenpiteiden aikaan saaman konkreettisenmuutoksen tärkeys kohderyhmienmotivaationkannalta.MyösHeiskanenym.(2015)ovattodenneetpientenedistysaskeleidenolevantärkeitäkohderyhmienhankkeelleantamantuenjasitoumuksenylläpidossa.Lisäksikohderyhmieninnostamisessa Ilmastokatu-hankkeessa tärkeänä pidettiin hankkeen päämäärien (vähähiilisenliiketoiminnan luomisen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskun) kannalta vähäisten “symbolistenkokeilujen” onnistumista. Esimerkiksi Iso Roobertinkadulla taloyhtiöiden roska-astioidenyhteishankintakoettiinmäärittävänhankkeentoimintakykyäkohderyhmiensilmissä,mistäsyystäprojektihenkilökuntakäyttitoimenpiteeseenhuomattavanmääränresursseja.Kohderyhmien koettiin myös toisinaan olevan vaikea ymmärtää mitä hankkeella oli tarjottavaaheille. Tämän seurauksena hanketyöntekijät näkivät, että kohderyhmille tuli tarjota selkeitätoimenpidekokonaisuuksia. Yhtenä hankkeen onnistumisena nähtiinkin erilaisten epämääräistentoimenpiteiden paketointi käytännönläheisiksi ja toteutettaviksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksioppaiden muotoon. Selkeistä toimenpidekokonaisuuksista huolimatta hankkeen toteutuksessanäkyi kohderyhmienpäätöksenteon edellyttämä aika: sekä talonyhtiöt että pk-yritykset vaativattarjotuilleratkaisuille“pureskeluaikaa”,eikäpäätöksiäsyntynyttavallisestinopeasti.Odotusten mukaisesti työskentely erityisesti pk-yritysten kanssa koettiin haastavaksi.Kivijalkaliikkeilläeiolevälttämättäresurssejaedistäävoimakkaastivähähiilisyyttämuuntoiminnanohella, kun taas ketjuliikkeet ovat usein kattobrändin ohjauksen alaisuudessa ilman suurta

32

liikkumatilaa. Myös liikekiinteistöjen omistussuhteet loivat ongelman katuihin keskittyneessähankkeessa, silläusein tilojenvuokriinsisältyikiinteänävesi- ja sähkömaksu,minkäseurauksenaenergiatehokkuustoimeteivätnäkyneetyrityksenlaskuissasäästöinä.Vähähiilisiltäinvestoinneiltapuuttuisiisporkkana.Toisaaltauseatyrityksillä,varsinkinuusissaliiketiloissatoimivilla,olienergia-asiathyvällämallilla.Vastaavanlaisiahavaintojapk-yritystenkanssatehtävästäenergiatehokkuustyöstä on saatu myös Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Välke-hankkeessa (Hinku-foorumi,2017).YleisestiottaenIlmastokadunkokeilut jatoimintasaivatpositiivisenvastaanotontaloyhtiöissä ja pk-yrityksissä, mutta ne harvoin johtivat selkeisiin toimenpiteisiin ja/taiinvestointeihin. Pieneksi pettymykseksi Ilmastokatu-hanke ei onnistunut luomaan selkeäätoimintamallia, jolla taloyhtiöiden ja pk-yritysten vähähiiliset investoinnit saataisiin liikkeelle.Projektihenkilökunnan näkemyksen mukaan investointien realisoituminen olisi vaatinut käsikädessäkulkemistakohderyhmienkanssa ja investointienvalmisteluamiltei toteutusvalmiuteen.Tämä ei kuitenkaan näytä lupaavalta tulevaisuutta ajatellen, sillä kaupungeilla ei ole resurssejatoimiatällätavallajokaisenkiinteistönkohdalla.Kohderyhmien kanssa työskentelyn lisäksi hanke tuotti myös oppeja projektiryhmän sisäisestätyöstä.Yksikeskeisistähavainnoistaliittyyhankeryhmänyhtenäisenvisionluomiseen.Kiireellisenaloituksen seurauksena projektiryhmä ei koskaan pitänyt palaveria, jossa he olisivat yhdessämäärittäneethankkeen suurta visiota ja keskeisiäpäämääriä.Haastattelujenperusteella selkeääjaettua visiota ei myöskään päässyt kehittymään hankkeen aikana. Jälkeenpäin katsottunahankkeen alussa olisi ollut oleellinen hetki pysähtyä ja keskustella hankkeen toimintalinjoistayhdessä. Esimerkiksi kestävää rakennemurrokseen ja ympäristöystävällisten sosio-teknisteninnovaatioiden leviämiseenkeskittyneessäStrategicnichemanagement -kirjallisuudessayhteistäjaettuavisioitaonpidettyyhtenäkokeilujenkeskeisinäonnistumistekijänä(Schot&Geels,2008).Yhtenä hankkeen tarkoituksena oli myös vertailla sen toteutusta kahdessa eri kaupungissa.Kuitenkin resurssien puutteesta ja kiireellisestä toimenpideaikataulusta johtuen molemmissakaupungeissa jouduttiin keskittymään pitkälti omaan toimintaan ja päivittäisessä toteutuksessahankkeet toimivat pitkälti erillään. Haastattelujen perusteella toisessa kaupungissa toimivathanketyöntekijätolleetkovinkaanselkeääkuvaamitätoisellailmastokadullatapahtuu.Viestintäälukuun ottamatta kaupunkien välillä ei ollut voimakasta synergiaa, vaikka Vantaalla toisinaanotettiinoppiaHelsingintoiminnasta.6Aika-strategianrahoitusväyläedellyttihankkeelletoteutustakahdessaerikaupungissa,muttahaastatteluissapohdittiin,tulisikotulevissavastaavissahankkeissakohdistaaresurssitainoastaanyhteenkatuun.5.1.3Projektihallinnonja-rahoituksenkehittämismahdollisuudetHaastatteluistanoussutyhtenäinennäkemysoli,ettärahoitusmuotoeiollutoptimaalinenhankkeentoteutukselle. Tähän löytyi kaksi keskeistä syytä. Ensinnäkin rahoitusväylä ei mahdollistanutkokeilujen toteutusta, vaan ainoastaan niiden suunnittelun. Kokeiluhankkeen onnistumisenkannalta ainakin osittainen julkinen tuki nähtiin tärkeänä ratkaisujen pilotoinnissa. EsimerkiksiNopeatkokeilut-konseptintoteutuksellejaEkotehokasterassi-konseptinsuunnittelunpilotoinnilleHelsingin kaupungin innovaatiorahaston tuki oli välttämätöntä.Haastatteluissa todettiinkin, ettärahoitusväylä tarvitsi tuekseen pilotointien toteutukseen rahoitusmuodon, jota olisi voitu

33

vaihtoehtoisestihakeaesimerkiksiTekesiltä.Parhaassatapauksessakokeiluhankkeilletulisilöytyäns.yhdenluukunrahoitusväylä.Toinenhavaintohankkeenhallinnonongelmistaoliostopalvelu-jahenkilöstöresurssienepäsuhde.Erityisesti Helsingissä hankebudjettia oli varattu runsaasti ostopalveluille, jotka koettiinongelmalliseksi pääosin kahdesta syystä. Ensinnäkin rahoitusväylän kilpailutusrajat olivat todellaalhaisia,minkäseurauksenapienetkinostopalvelutvaativatkilpailutuksen,jokakoettiintarkkuuttavaativaksi,pitkäksijaraskaaksiprosessiksi,jokasöiresurssejamuultahankkeentoiminnalta.Toinenostopalveluiden ongelma liittyi hankkeen ulkopuolisten konsulttien runsaaseen vaihtuvuuteenruohonjuuritasolla toimittaessa. Kuten kappaleessa 5.1.2 todettiin, kohderyhmien kanssatyöskennellessä tärkeäksi koettiin henkilökohtainen kanssakäyminen ja hankkeen “kasvot”, jottakohderyhmiin saatiin luotua luottamuksellinen suhde. Tämä oli ymmärrettävästi hankalaakonsulteille, jotka vaihtuivat jatkuvasti. Lisäksi vaihtuvat konsultit eivät kerryttäneet hankkeenaikanakontekstisidonnaistahiljaistatietoakutenhankehenkilökuntajahejoutuivatuseinkysymäänkohderyhmiltä samoja kysymyksiä. Tämä loi epäsuhteen hankkeelle oleellisen toiminnan sekäpienten konkreettisten tekojen (Heiskanen ym., 2015) ja puheen määrän välille.Projektihenkilökunnankonsensusolikin,ettäkokeilut ja työpajatkannattaatoteuttaa itse,mikälihankeorganisaatioista löytyy tarvittava osaaminen. Ilmastokatu-hankkeen kokemuksien mukaanresursseja olisi suositeltavaa kohdentaa voimakkaammin hankehenkilökunnalle ostopalveluidensijasta.5.1.4PeruskorjauksenpotentiaalivähähiilisilleratkaisuilleIlmastokatu-hankkeen alkuperäinen pyrkimys oli integroida vähähiilisyys voimakkaasti IsoRoobertinkadunperuskorjaukseen,missälopultaeimenestyttykovinkaanhyvin.Esimerkiksiurakantoteuttajaksivalittiinhuonoitenympäristövaikutustenarvioinnissapärjännyturakoitsija,eikäkadunpintamateriaaliksi valittu ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa. Syynä ympäristöystävällistenratkaisujenvalitsemattajättämiselleolivatkilpailutuskriteerit, jotkapainottivatpääosinurakanjainvestointien hintaa. Haastatteluissa todettiinkin, että peruskorjaus olisi toteutettu kuta kuinkinvastaavassamuodossamyösilmanIlmastokatu-hanketta.Osittainsyynäolimyösperuskorjauksentoteutuspaikka: mitä lähemmäksi keskustaa liikutaan sitä tiukemmat ovattoimintamahdollisuuksien reunaehdot. Toisessa paikassa, esim. Helsingin lähiöissä,peruskorjauksessa oltaisiin mahdollisesti voitu toteuttaa kaupungin yleisestä linjastavoimakkaamminpoikkeaviaratkaisuja.Vaikka peruskorjauksen kohdalla ei päästy vähähiilisyyden näkökulmasta toivottuunlopputulemaan,voidaansitäpitääonnistuneenaavauksena.Kyseessäoliensimmäinenkerta,kunperuskorjaukseen tuotiin aktiivisesti ekologinen elementti. Haastattelujen mukaan aikaisemminperuskorjausta ei olla tarkasteltu yhtä syvällisesti ympäristöasioiden näkökulmasta. Yritys myöskonkretisoi, että tietoisella vähähiilisellä peruskorjauksella olisi potentiaalia toteuttaa kestävääkaupunkisuunnittelua, joka olisi helposti skaalattavissa, mikäli se iskostettaisiinsuunnittelukäytäntöihin. Tällä hetkellä Iso Roobertinkadun peruskorjauksen yhteydessätoteutettuja ympäristökriteerien arviointeja ei ole linjattu toteutettavaksi muualla. Tosinperuskorjaukseen vaikuttamisessa on omat rajoitteensa, sillä korjausten budjetti on usein kovin

34

tiukka. Iso Roobertinkadun peruskorjauksen suunnittelun todettiin myös vaativan enemmäntyöaikaajaresurssejasuhteessanormaaliinkäytäntöön.Yleisesti ottaen peruskorjauksen kaltainen murrostila urbaaneissa rakenteissa näyttäisi ainakinteoriassamahdollistavantilaisuudenluodauudenlaistavähähiilistäinfrastruktuuriavanhantilalle.Toisaalta murrostila voi luoda hetkellisesti epävarman investointiympäristön vähähiilisilleratkaisuille. Esimerkiksi Vantaalla voimakas rakennuskannan uusiminen näytti jarruttavaninvestointihalukkuutta aurinkosähköjärjestelmiin, koska uusien rakennusten aikaansaamistavarjostuksistaeiollutvarmuutta.5.2OsallistaminenOppimisen ohella kokeilujen vaikuttavuus perustuu Berg ym. (2014, s. 25-26) mukaan vahvastikeskeisten toimijoiden ja/tai laajojen joukkojen osallistamiseenmuutosprosesseihin. Eri tahojenosallistamisen avulla kokeilujen päämäärät voidaan muuttaa “niiden jutusta” “meidän jutuksi”.Osallistamisen avulla kokeiluihin voidaan yhdistää erilaisia näkökulmia, esimerkiksi sosiaalisia,taloudellisia ja ympäristönäkökulmia. Osallistamisen kautta toimintaan voidaan saada mukaanprosessien toimivuuden kannalta tärkeitä portinvartijoita sekä vaikutusvaltaisia tahoja, joidenmandaatti on tärkeätä toteutuksen onnistumiselle. Tuomalla erilaisia toimijoita yhteen kokeilutvoivat myös ylittää sanallisen kehittämistyön haasteita luomalla erilaisista taustoista tulevilleihmisilleyhteisenkielen,jokaluokäsiteltävistäasioistayhteisymmärryksen.Lisäksikokeiluttuovatkäytännöllisiäkokemuksiafasilitoinninroolistajaerilaisistatoimivistatoteutustavoistavaihtelevissakonteksteissa. Jyväskylän resurssiviisaissa kokeiluissa osallistamisen nähtiinmyös houkuttelevanerilaisiinyhteydenottoihinympäriSuomea.Tämä taasonoleellistakokeilujenoppien leviämisenkannalta,mitäkäsitelläänkappaleessa5.5.Aineiston perusteella Ilmastokatu-hankkeessa osallistamista tapahtui kahdella eri taholla.Ruohonjuuritasolla kaduilla toimivassa hankkeessa eräs suurimmista työtehtävistä olikohderyhmien osallistaminen hankkeen toimintaan. Toisaalta hankeessa, jossa vaikutusyrityksetkohdistuivat rajattuihin katuihin, projektihenkilökunta joutui liikkumaan useiden eri kaupunkienvirastojen toiminta-alueella. Hanketyöntekijät joutuivat varsinkin Helsingissä käyttämään paljonaikaa myös kaupungin eri yksiköiden osallistamiseen Ilmastokadun toimintaan. Näitä kahta erikokonaisuuttaonhyödyllistätarkastellaerillään.5.2.1KohderyhmienosallistaminenKohderyhmien osallistamisen onnistumiseen vaikutti oleellisesti sekä projektihenkilökunnanponnistukset,ettäkohderyhmänedustajienlähtökohtaisetasenteet.Kohderyhmienosallistaminenmukaan toimintaaedellytti projektihenkilökunnaltapaljon jalkatyötäkaduilla jahenkilökohtaistavuorovaikutusta kohderyhmien kanssa. Yrittäjien luona tehtiin paljon vierailuja ja erilaisetkatutapahtumatjayleisötilaisuudettoimivathyvänäväylänäluotaessaensikontaktejataloyhtiöihinsekä kadun asukkaisiin. Yleisötapahtumissa toimiviksi väen houkuttimiksi koettiin erilaisetaktiviteetit ja etenkin ruokatarjoilu. Tärkeäksi koettiin myös puhetapa kohderyhmien kanssa:palavereissa käytetylle “hankekielelle” ei ollut sijaa kaduilla. Helsingissä ennen hanketta tehtypohjatyö(yrityshaastattelutjaasukaskyselyt)koettiintodellahyödylliseksiosallistamisenkannalta,

35

kun taas Vantaalla työ jouduttiin aloittamaan hankkeen alusta huomattavasti puhtaammaltapöydältä. Kohderyhmien osallistaminen vaati hankkeen alussa huomattavan työmäärän, muttaalkuunpäästyäkontaktitalkoivatvakiintua.Hankkeeseen osallistuneille asukkaille ja yrittäjille oli tyypillistä lähtökohtaisestiympäristöystävällisyydelle vastaanottavat arvot. Myös projektityöntekijät olivatkin pääosin sitämieltä, että he pystyivät työskentelemään ainoastaan kohderyhmän jäsenten kanssa, jotkaedustivat edelläkävijöitä ympäristöasioiden parissa. Kriittisempi yleisö jäi pitkälti hankkeentavoittamattomiin.Toisaaltapidemmällähankeajallamyös lähtökohtaisesti skeptisempääyleisöäoltaisiin voitumahdollisesti osallistaa voimakkaammin. Esimerkiksi puheenjohtajien klubiin liittyihankkeenloppuakohtiuusiajäseniä,jotkaeivätolleetalunperinkovininnostuneitahankkeesta.Tärkeäoppihankkeestaolikin,ettäkokeiluissapitääainajättääns.porttiauki,silläkohderyhmänhitaammin lämpenevät jäsenet saattavat liittyä hankkeeseen myöhemmin, kun he ensintarkkailemalla huomaavat hankkeen potentiaalin. Tässä mielessä taloyhtiöt olivat haastavakohderyhmä, sillä käytännössä kaikkia asukkaita oli mahdotonta saada kerralla innostumaanIlmastokatu-hankkeen toiminnasta. Taloyhtiöiden kanssa huomattiinkin, että jokaisestahankkeeseenosallistuneistaasuinkiinteistöstä löytyiusein1-2 innokastaasukasta, jotka toimivathankkeenviestinviejänämuille talonsisällä.Ruggieroym. (2015)ovatsaaneetvastaavia tuloksiatutkiessaan eurooppalaisia yhteisöenergia-projekteja25, joista usein löytyi paikallisia innokkaitajäseniä,joillaolimerkittävärooliprojektintoteutuksessajasentukemisessa.Taloyhtiöidenkohdallaosallistamisessaavainnäyttiolevankinaktiivistenasukkaidentunnistaminenjasitouttaminen.Kohderyhmienosallistamisessahuomattiinmyös,ettätoiminnanylläpitovaatitavallisestijatkuvaafasilitointia jakoordinointia.Projektiryhmälläoli vaikeuksia luoda itseorganisoituvaayhteisöllistätoimintaailmanprojektiryhmänjatkuvaakannattelua.Tässämielessäteknologisetratkaisutolivathelppoja: kun valaistussuunnittelun yhteydessä taloyhtiöön asennettiin led-lamput, vähähiilinenratkaisutoimijatkossailmanprojektiryhmänosaataiarpaa.Tässämielessäkäyttäytymismuutokset-etenkinsellaiset,jotkaedellyttävätkollektiivistatoimintaa-olivathuomattavastihaastavampia.Samanlaiseen tulokseen tulivat myös Nygrén ym. (2015) Suomen ympäristökeskuksen ja Sitranedelläkävijät-hanketta käsittelevässä tutkimuksessa: kansalaisten yhteisöllinen toiminta vaatiijatkuvaafasilitointia.TosintästäIsoRoobertinkadullakoettiinjoIlmastokatu-hankkeenaikanayksikonkreettinen poikkeus, kun aktiivinen taloyhtiöpäättäjä otti hankkeen päättyessä vastuulleenkadunroska-astioidenhankinnankoordinoinninprojektihenkilökunnalta.Kohderyhmät kokivat keskimäärin hankkeen kautta kaupungin tulleen heille läheisemmäksitoimijaksi. Tosin monet kohderyhmien edustajat linkittivät lähentyneet välit nimenomaanprojektihenkilökuntaan,jotkaeivätolevakituisessatyösuhteessakaupunkiin.Myöskaupungit,niinHelsinki kuin Vantaa, kokivat saaneensa hankkeen kautta uusia yhteistyöverkostoja yrityksiin jaasukkaisiin. Tosin hankkeen lopussa kummassakaan kaupungissa ei ollut selkeää suunnitelmaa,kuinkanäitäuusiakontaktejaajateltiinjatkossahyödyntää.

25Yhteisöenergia-projekteiksivoidaanlaveastimääritelläenergiahankkeiksi,jotkaovatkollektiivisia,osallistaviajaavoimiapaikallisiahankkeita,joissaasukkaillaonjonkinasteinenomistus-japäätäntävaltauusiutuvanenergiantuotantovälineistä(Walker&Devine-Wright,2008).

36

5.2.2KaupunkientoimijoidenosallistaminenEtenkinHelsinginkaupunkionSuomenmittakaavassasuurijamelkobyrokraattinenorganisaatio.Ilmastokatu-hankkeessaprojektinkoordinaatiovastuuoliHelsinginkaupunginympäristökeskuksellajahankkeentoimintaanosallistuiuseitavirastojaHelsinginkaupunginsisältä.Virastoillaonerilaisiaprioriteettejajanäkemyksiäilmastokatu-hankkeentavoitteista:esimerkiksierivirastojenedustajatpainottivat eri lailla kokeilujen päämääriä suhteessa uuden liiketoiminnan luomiseen jakasvihuonekaasujenvähentämiseen.Virastoillaolimyöserilaisianäkemyksiähankkeentavoitteissaluodauutta jahaastaavanhaa: toisethalusivat rohkeampiaavauksia, kun taas toisetpainottivatvirastonvastuutaratkaisunpitkänaikavälintoimintakyvyssä.Helsingissähankkeessakuluikinmelkopaljonresurssejakaupunginerivirastojenosallistamiseen,lupaprosesseihin ja tapaamisten järjestämiseen eri virastojen välillä. Tämä koettiin hankalaksierityisestiIlmastokatu-hankkeenlyhyenkestonansiosta,silläisossaorganisaatiossaprosessitovattoisinaan hitaita. Huomionarvoista oli tosin, että saman viraston sisällä asiat saattoivat hoituanopeamminjoidenkinihmistenkanssaasioidessa,kuntaastoistenihmistenkohdallaasiatetenivätverkkaisemmin.Tämäosoittaakin,ettäkaupunginorganisaationjähmeyseiainajohdurajoittavistasäädöksistä,vaanorganisaationsisäisestätoimintakulttuurista.EdellämainituistaongelmistahuolimattavirastojenyhteistyönkoettiinsujuneenhyvässähengessäHelsingissä. Yhteistyön nähtiin lähentäneen virastojen välejä ja yhteistyön uskottiin kehittyvänjatkossa.Kaupunginsisälläonkintapahtunutpositiivistakehitystä.Muutamavuosisittenkaupungintyöntekijöilleperustettiinsisäinenilmastoryhmä,jossaihmisetsaavatvapaamuotoisestiosallistuakaupunginilmastotyöhönjaideoidatoimintaa.Verkostonsähköpostilistoillaolikesän2017alussanoin100henkilöä jaFacebook-ryhmässänoin60 jäsentä.Toisaaltahaastatteluistakävi ilmi,ettätietoisuus erilaisista Helsingin kaupungin hankkeista vaihteli virastojen välillä: esimerkiksirakennusvirastossa ei uskottu kaikkien työntekijöiden olevan kovinkaan tietoisia Ilmastokatu-hankkeen.Helsinginvirastojenvälilläeiolemyöskäänvirallistaviestikanavaa,jossatiedotetaanerivirastoissa käynnistyvistä hankkeista. Eri virastojen johtoryhmät tapaavat ja yhteydenpitoa on,muttaseriippuusuurissamäärinyksittäistenkaupungintyöntekijöidenaktiivisuudesta.VantaallakaupunginsisäinenosallistaminennähtiinjossainmäärinhelpommaksikuinHelsingissä.Vantaan kaupungin organisaatio on huomattavasti pienempi kuin Helsingissä. Virastojen välilläkoettiinväylienolevanaukijaovienkynnyksienmatalia.Ihmisetmyöstuntevattoisensamelkohyvinhenkilökohtaisesti.YksiesimerkkiVantaanorganisaationketteryydestäolikauppakeskusTikkurinautoparkkipaikan muuttaminen pyöräparkiksi. Toimenpiteelle saatiin suostumus yhdelläpuhelinsoitolla, jonka jälkeen hoidettavaksi jäi ainoastaan virallinen paperityö. Aineistonrajallisuuden puitteissa on mahdotonta määritellä tarkemmin kaupunkien virastojen välisenyhteistyöneroja,muttaorganisaatioidenkokojeneroillajaihmistenhenkilökohtaisillakontakteillatoisiinsauskotaanolevanvaikutusta.Toisaalta täytyy myös huomioida, että Ilmastokatu-hanke toteutettiin Vantaalla huomattavastipienimuotoisempana kuin Helsingissä, eikä esimerkiksi Tikkuraitin ja Asematien fyysiseeninfrastruktuuriinpyrittyvaikuttamaanyhtävoimakkaastikuinIsoRoobertinkadulla.MikäliVantaalla

37

hankettakoordinoivakaupunginympäristökeskusolisitoiminnassaanvaikuttanutvoimakkaamminmuidenvirastojentontilla,olisivatkokemuksetyhteistyöstäsaattaneetollaerilaisia.5.3JulkisenkeskustelunluominenBergym.(2014,s.27-28)mukaanresurssiviisasJyväskylä-hankkeenkokemustenperusteellayksikokeilujen vaikutusväylä on niiden saama mediahuomio. Kokeiluja voidaankin pitääkustannustehokkaanatapananostaavaikeitateemojayhteiskunnalliseenkeskusteluun.Kokeilujenavulla voidaan avata vaikeita ja abstrakteja uusia teemoja - kuten vähähiilisyys - helpostilähestyttävällätavalla.Mikälikokeilutonnistuvatsynnyttämääntunnettujailmiöitä,voidaanluodayhteisesti jaettuja konkreettisia symboleita, jotka voivat toimia tarinoina laajoille kehityskuluille,haasteille ja tavoitteille (Bulkeley& Castán Broto 2013; Edelman 1985; Seyfang& Smith 2007).Julkisella huomiolla voi olla hyvin erilaisia rooleja kokeilujen ja niiden oppien leviämisen erivaiheissa. Optimitilanteessa kokeilujen saama julkinen huomio voi toimia yhdistävänä väylänäylätason strategioiden ja visioiden sekä ruohonjuuritasolla havaittujen haasteiden jamahdollisuuksienvälillä.

Kotisivujenkävijämäärätjasome-kanavienseuraajat21.6.2017

www.ilmastokatu.fi:sivujakatsottu33496kertaajaniilläonvieraillut5658yksittäistäkävijää.Facebook:466tykkääjääja465seuraajaa.Keskimäärinjulkaisutsaivatnoin10tykkäystäjasatunnaisiajulkaisujajaettiinmuutamankerran.Twitter:485seuraajaa.Keskimäärinjulkaisutsaivatmuutamanuudelleentwiittausjatykkäyksen.Instagram:168seuraajaa.Keskimäärin10-20tykkäystäjulkaisuakohden.Youtube:yksittäisillävideoilla2-273katselukertaa,keskimäärinnoin100.

Ilmastokatu-hankkeen herättämää julkista keskustelua voidaan tarkastella kahdella eri tasolla.Ensinnäkin, hankkeen näkyvyyttä voidaan arvioida sen aikaan saaman mediahuomion kautta.Toiseksi,hankkeenherättämääjulkistakeskusteluaonmielekästätarkastellasentoteutusalueidenkautta-olivatkokatujenasukkaattietoisiahankkeestajapuhuttikohankekohderyhmiä?5.3.1HankkeenmedianäkyvyysErilaisetkokeilutvoivatsaadavaihtelevanmääränhuomiotamediassa,mikähuomattiinesimerkiksiJyväskylänKohtiresurssiviisautta–hankkeessa(Bergym.,2014).Jyväskylässähankkeenkokeiluistakirjoitettiinkuitenkinpääosinpositiivisessavalossa.Kohtiresurssiviisautta-hankkeessahuomattiinmyös, että mediahuomio ei tullut ilmaiseksi, vaan se edellytti huomattavasti ajankäyttöä,

38

sitoutumistajataitoja.NäiltäosinKohtiresurssiviisautta-hankkeenkokemuksetvastaavatpitkältiIlmastokatu-hanketta. Ilmastokatu-hankkeen medianäkyvyydessä korostui kuitenkin perinteisenmedian kirjoitusten ohella myös sosiaalisen median ja hankkeen omien internet-sivujen kauttatapahtunutviestintä.HankkeestajulkaistutuutisartikkelitovatkoottusuurimmaksiIlmastokatu.fi-sivulle26jaartikkeleitajulkaistiinetenkinHelsingin jaVantaanomissapaikallislehdissä, joten tätäkauttahankkeestaonlevinnyttietoakohdekaupungeissa.Lisäksiammattilehdissähankkeestakirjoitettiinjonkinverran.Hankeylittimyösuutiskynnyksenvaltakunnallisissamedioissa,esimerkiksijuttujakirjoitettiinYleenjaHelsinginSanomiin.Huomattavaaoli,ettävarsinkinsuuremmissamedioissahuomioitaherättivätjo valmiiksimediaseksikkäät aiheet, etenkin aurinkosähkö. Lisäksi hauskaksi koettu ja asukkaitaosallistava ilmastotreeni -kokeilu sai näkyvyyttä Ylen Uudenmaan tv-uutisissa. Suuremmanperinteisenmedianhuomionnäyttikinherättävänjovalmiiksipinnallaolevattaierikoisetaiheet.Hankeenmedianäkyvyydelle loi haasteen jossainmyös sen toteutus ruohonjuuritasolla -monetkokeilutolivatmonessamielessäarkisia,eivätkäsuuriaspektaakkeleja.Perinteisellä medialla oli hankkeen näkyvyydessä tärkeä rooli, mutta Ilmastokadun viestienlevittämisessähyödynnettiinvoimakkaastimyöshankkeenkotisivujajasosiaalisenmedianväyliä.Viestintähankkeenomienväylienkauttaveimyöspaljonprojektihenkilökunnanaikaajaresursseja.Taulukossa yksi on esitetty hankkeen omien väylien seurantamäärät. Lukujen valossa hanke einäyttänyt herättäneen suurta näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Vertailun vuoksi esimerkiksiHelsingin kaupungilla oli kesäkuun 2017 lopussa 13 800 Twitter-seuraajaa ja Helsinginkaupunginmuseolla 13 670 Facebook-seuraajaa. Sosiaalisen median maailmassa näkyvyydestäkamppailu on haastavaa. Hankkeen kotisivut tosin saivat suhteessa enemmän huomiota kuinsosiaalisenmedianväylät.Myöshankkeessatuotetutoppaatnäyttivätolevansuosittuja,esimerkiksikerrostaloillesuunnattuaurinkosähköoppaan(katsoliite1)ensimmäinen2000kappaleenpainosoliloppunutkesäkuun2017puolivälissä.5.3.2HankkeenherättämäkeskustelukohdekaduillaKohderyhmienhaastattelujenperusteellahankeherättikeskusteluakohdekaduilla,muttakaikkiaihmisiäsenviestiteivätpystyneettavoittamaanainakaankirkkaana.Hankkeenkoettiintuottaneenihmisille uusia kokemuksia, jotka olivat lisänneet kohderyhmien ympäristötietoisuutta. Toisaaltahaastattelujenperusteellakaikkikatujenasukkaateivätolleetedestietoisiahankkeesta.Osalletaashankkeen päämäärä ei näyttänyt välittyvän selkeänä. Jo ilmastokatu-nimi antoi mielikuvanilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvästä toiminnasta, mutta hankkeen visio ja sen funktiosuuremmassa kuvassa jäi hämäräksi. Myös osalle kokeiluihin osallistuneille hankkeen suurempipäämääräjäiepäselväksi.Yksi syy hankkeen viestien välittämisen vaikeuteen näyttää liittyvän hankkeen visuaalisennäkyvyyden puutteeseen kaduilla. Varsinkaan hankkeen alussa ei ollut juuri näkyvää infoa itsekaduilla.2017vuodenpuolellakatujenyritystenjulkisivujenikkunatarrat,jotkakertoivatyritystenilmastoteoista,saivathaastatteluissakehuja.Ikkunatarratjaperuskorjauksenyhteydessätyömaa-26http://ilmastokatu.fi/media/

39

aitoihinasennetutIlmastokatu-banderollitkoettiintuovanhankkeellekaivattuanäkyvyyttä.MyösHeiskanen ym. (2015) ovat huomanneet kokeiluhankkeen visuaalisten elementtien tärkeyden.Esimerkiksi Mynämäellä katoilla sijaitsevia aurinko vedenlämmittimiä pidettiin oleellisinasymboleina Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeelle. Ruohonjuuritason hankkeissa visuaalistanäkyvyyttäkohdealueillaeitulisisiisvähätellä.Etenkin kokeiluihin osallistuneissa talonyhtiöissä hankkeen koettiin muuttaneenkeskusteluilmapiiriä. Hankkeen kokeilujen nähtiin nostaneen ympäristöasiat ensi kertaa todellataloyhtiön agendalle. Ilmiöllä oli myös eräänlainen kerrannaisvaikutus, sillä kokeilujen kauttaihmiset tuntuivat kiinnostuneen yleisemmin taloyhtiön asioista. Hankkeessa havaittiinmyös pk-yritystenympäristöviestinnässäolevankehittämisenvaraajayrityksiäsparrattiinoppimaanuuttaaihepiirinsaralla.Hankkeenvoidaantodetaavanneenkaduillauusiakeskusteluväyliä.5.4RakenteidenjakäytäntöjenhaastaminenKokonaisvaltaisemmanrakennemuutoksennäkökulmastakokeilujensuhteenolennaistaonkuinkanepystyväthaastamaanolemassaolevia yhteiskunnallisia rakenteita kuten sääntöjä,normeja jatoimintatapoja(Bergym.2014,s.28-29).Kaikkitähänmennessäkäsitellytkokeilujenmahdollisetvaikutusmekanismit - oppiminen, osallistaminen ja julkisen keskustelun luominen - voivat avatauusia polkuja. Onnistuessaan kokeilut voivat toimia ponnistuslautoina uusille yrityksille jatoimintamalleille. Rakenteiden aiheuttamat epäonnistumiset voivat olla hyödyllisiä tulevallekehitystyölle,sillätapausesimerkitluovatnäyttöä,jonkakauttaolemassaoleviasääntöjä,normejaja toimintatapojapystytäänhaastamaanvahvemminperustein. Yksittäisten toimijoidenkohdallakokeilujenvahvuusnäyttäälöytyvänkonkreettisestatekemisestä,silläsenavullavoidaanvaikuttaasuoraantoimintatapoihinjasitäkauttamahdollisestimyösasenteisiin.Ilmastokatu-hankkeen aikana kohdealueilla oli havaittavissa selkeitä muutoksia. Liike- jaasuinkiinteistöihinasennettiinuusiateknologisiaratkaisujasekäalueenasukkaidentottumuksissaolihavaittavissakonkreettisiakäyttäytymismuutoksia.Myösasenneilmapiirinkoettiinmuuttuneenalueillajossainmäärin.Toisaaltahankeonnistuimyösnäyttämäänkokeilukulttuurinjavähähiilistenratkaisujenleviämisennäkökulmastakaupunkientoiminnastamyösvähemmänmairitteleviapuolia.5.4.1Hankkeenaikaansaamatmuutoksetkohdealueillaja-ryhmissäIlmastokatu-hankkeellakohdealueellasaatiinkiistattaaikaanvähähiilistäkehitystä,silläkokeilujenansioistakatujenasukkaat,taloyhtiötjayrityksetottivatkäyttöönvähähiilisiäratkaisuja.Varsinaistanumeeristadataahankkeenkokonaisvaltaisistakasvihuonekaasupäästövähennyksistäeioletosinsaatavilla. Hankkeen aikana 12 kiinteistössä toteutetun hiilijalanjäljenseurannan perusteellaasuinkiinteistöjen hiilijalanjälki laski keskimäärin 3 prosenttia ja liikekiinteistöissä 12 prosenttia(Green Building Council Finland 2017). Hanke ei tavoitteesta huolimatta myöskään pystynytluomaanvarsinaisiauusiatyöpaikkoja,ainakaantuoreenyritystoiminnanmuodossa.Ilmastokatu-hanke eimyöskään pystynyt luomaan kovinkaanmonta uutta innovaatiota: varsinaisiksi uusiksiuniikeiksiavauksiksijäivätperuskorjaukseenintegroidutekologisetelementitjaekotehokasterassi-konsepti. Toisaalta, Ekokompassi -palvelun kautta saatujen kokemuksien perusteella osattiin

40

odottaa, että vähähiilisyydenedistäminenesimerkiksipk-yrittäjienkanssaonuseinhyvinarkistatoimintaa.Huomionarvoistahankkeentoiminnassaoli,ettäsehyödynsityössäänpitkältijokäynnissäoleviayhteiskunnallisia muutosvirtoja, esimerkiksi aurinkosähkön kasvanutta kysyntää (Lovio, 2017) jakasvisruuan lisääntynyttä suosiota (Pohjolainen ym., 2016; Latvala ym., 2012). Eräs kadunravintolayrittäjä totesikin lisänneensä ravintolansa kasvisruokatarjontaa osittain hankkeen työnperusteella,muttasuureksiosaksituotteidenkasvaneenkysynnänansiosta.Hankkeellavoidaansiltinähdäselkeäroolijoolemassaolevieninnovaatioidenlevittäjinä.EsimerkiksikaduillakiinteistöissätoteutetutaurinkosähköpotentiaalikartoituksettoimivatmerkittävänäajurinaIsoRoobertinkadunalueella toteutuneessa aurinkosähköjärjestelmän investoinnissa, eikä sitä olisi tapahtunut ilmanhanketta.Konkreettistenesimerkkien luominenontärkeää,silläne luovatpaitsiuuttakontekstiinsidottuatietoajakäytäntöjä,muttamyöstarjoavatmahdollisuudenvertaistarkasteluun(Nygrénym.2015).Iso Roobertinkadulla useat haastatellut kohderyhmien edustajat mainitsivat aurinkopaneelienmahdollisestiilmestyväntulevaisuudessamyösheidänkiinteistöjenkatolle,etenkinkunratkaisunon todettu toimivan jo lähipiirissä. Eräs haastateltumainitsi toteutuneen investoinnin antaneenhänelle vastauksen aurinkosähköjärjestelmään liittyviin käytännöllisiin kysymyksiin, esimerkiksilumenpudotuksen toteutukseen. Kirjoitushetkellä näyttäisi myös, että Tikkurilan alueellakartoitukset johtaisivat myös alueen ensimmäiseen aurinkosähköinvestointiin lähiaikoina.Aurinkosähköinvestointien lisäksi Ilmastokatu-hanke pystyi vaikuttamaan konkreettisesti myösmuihin kohdealueiden investointeihin, esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteiden jaekotehokkaan valaistussuunnittelun kautta. Lisäksi muutoksia nähtiin myös yksilötasolla,esimerkiksi ilmastotreeneihin osallistunut pariskunta oli kokeilun jälkeen investoinut omaanrahtipyörään ja ilmoitti syöneensä viimeiset noin 6 kuukautta kasvispainotteisemmin kuinaikaisemmin.Positiivisistaesimerkeistähuolimattahankeorganisaatioissaolihavaittavissaskeptisyyttähankkeenaikaansaamamuutostakohtaan.Hankkeenkoettiinavanneenpositiivisiakulkusuuntia,muttasenei lopultanähtymuuttaneenkaupunkejataikatujakovinkaanperinpohjaisesti.Hankkeennähtiinenemmänkin “levittäneen siemeniä”, kuin saaneen aikaan suurta murrosta. Myöskään kaikkihaastatellut yritykset eivät kokeneet hankkeen vaikuttaneen heidän tuotteisiin tai palveluihin.Samaaolihavaittavissamyöseräässäkokeiluihinosallistuneissataloyhtiössä:hankkeeneikoettumuuttaneentalonyhtiötäympäristöystävällisemmäksi,vaikkatosintoimenpiteetolivatparantaneettaloyhtiönhenkeäjaviihtyvyyttä.On tosin hyvä huomioida, että kaikkia Ilmastokatu-hankkeen vaikutuksia ei ole yksinkertaistahavaita. Miltei kaikki haastatellut totesivat heidän ympäristötietoisuutensa ja ymmärryksensäenergia-asioista kasvaneen hankkeen seurauksena. Myös hanketyöntekijät kokivat kaduillatapahtuneen asenneilmapiirin muutos. Esimerkiksi Iso Roobertinkadulla hankkeessa useinkokoustilanatoiminutravintolalisäsihankkeenaikanalistalleenensimmäisetkasvisruoka-annoksetjaottikäyttöönmyöshävikkiruokapäivän.

41

5.4.2KaupunkivähähiilistenkokeilujenmahdollistajanajaehkäisijänäHaastatteluissamainittiinuseasti,ettäkaupungillaonuseatkasvotsenasukkaille.Kaupunki-niinHelsinkikuinVantaa-ovatmonimutkaisiaorganisaatiota,joissaonuseanlaisiatoimijoitajasisäisiäintressejä. Eräs haastateltava kiteyttikin asian toteamalla kaupungin olevan huomattavastimonimutkaisempi organismi kuin pelkän kadun. Ilmastokatu-hankkeessa ja Iso Roobertinkadunperuskorjauksessa kaupungit toimivat vähähiilisten ratkaisujen merkittävänä mahdollistajana,muttamyösniidenehkäisijänä.Ilmastokadun kokeiluissa olikin nähtävissä selkeitä vaikeuksia, mikäli ne pyrkivät muuttamaankatujen infrastruktuuria. Juuri näillä kokeiluilla olisi ollut suuri potentiaali vähähiilisyydennäkökulmasta. Evans ja Karvonen (2014) ovatkin todenneet, että kaupungeissa luvan saaminenerilaistenkokeellistenmittauslaitteiden,vähähiilisenteknologiantaiinfrastruktuurisuunnitelmientoteuttamiseksionhankalaa.ToisaaltaerityisestiHelsingissäuseatehdotetutkokeilutolisivatolleetpikemminkinpitkäaikaisratkaisujakuinhetkellisiätestejä,eikäyksittäisillekaduillenähtyvoitavanantaa erillislupia kaupungin säännöistä. Esimerkiksi Iso Roobertinkadulle kaavailtua sähköautonlataustolppaaeinähtyvoitavanvaratajulkiseltakadultayksityisilletoimijoille.Mikälilatauspisteolisiollut vapaassa käytössä kaikille, ei sitä oltaisi voitu hyödyntää halutulla tavalla Ilmastokatu-hankkeentoiminnassa.Toisaaltafyysiseeninfrastruktuuriinkohdistuneetmuokkausyritykseteivättyssänneetainoastaanerillisluvansaamiseen.Esimerkiksi IsoRoobertinkadunperuskorjauksenyhteydessäehdotettujenenergiatehokkaiden liikkeeseen reagoivien valojen ei nähty sopivan kaupunkiympäristöön, eikäaurinkopaneelienasentamistaVantaankaupungintalonkatollevoituviedäeteenpäinrakennuksensuojeluarvon takia. Eräs haastateltava totesikin kaupunkikuvan olevan jossain määrin pyhä.Kaupunginfyysiseeninfrastruktuuriinkohdallavoidaankinnähdävoimakastans.polkuriippuvuutta,jossa aikaisemmat päätökset, säännöt, normit, kulttuuri ja elämäntyylit rajoittavat tulevienpäätösten liikkumatilaa (Unruh, 2000). Næss ja Vogel (2012) ovatkin esittäneet vähähiilistenratkaisujen implementoinnin mahdollisuuksien olevan rajallisia urbaanissa ympäristössä, koskavoimakkaanpolkuriippuvuudenseurauksenavanhatrakenteetrajoittavattoimintamahdollisuuksia.Vaihtoehtoja rajoittavien rakenteiden ansiosta urbaanit kokeiluhankkeet saavat aikaanpikemminkinvähittäistämuutostakuinsuuriaharppauksia(Heiskanenym.,2015;Næss&Vogel,2012).RajoittavienrakenteidenvaikutusolimyösselkeästinähtävissäIlmastokatu-hankkeessa.Vähähiilisyyden ja kokeilukulttuurin edistämisen kannalta aikaisempien rakenteiden luomapolkuriippuvuus on selkeä ehkäisevä tekijä. Kivimaan ja Kernin (2016) mukaan vähähiilisyyteentähtäävänpoliittisenohjauksentulisikinsekätukeauusiakestäviäsosio-teknologisiainnovaatioita,muttamyösraivatavanhojarakenteita,jotkaovatvähähiilistenratkaisujentielläjatukevatvanhojasaastuttaviatoimintatapoja.NæssinjaVogelin(2012)mukaankokeiluhankkeeteivätyksinäänvoivaikuttaaurbaanien rakenteidenmuutokseen ilmankansallista jakunnallistapoliittistaohjausta.Myös Ilmastokatu-hankkeen yhteydessä kerätystä haastattelumateriaalista nousi esiin vastaavianäkemyksiä. Vastaavien hankkeiden suuremman vaikuttavuuden edellytykseksi koettiinpoliitikkojen voimakkaampi kiinnostus asiaa kohtaan sekä kaupungin ylemmän johdonvoimakkaampi sitouttaminenvähähiilisyyden tavoitteeseen.Myös tutkimuskirjallisuus tukee tätä

42

näkemystä:Heiskasenym.(2011)mukaansosio-teknisten innovaatioidenleviämiselleontärkeää“syvien”resurssienmobilisoiminen,mukaanlukiensitoutumisenjapoliittisenvaikutusvallan.HankkeenaikanapolkuriippuvuudenaiheuttamatongelmatnousivatselkeämminesilleHelsingissäkuin Vantaalla. Tosin Vantaan organisaation ketteryys saattoi johtua huomattavastivaatimattomammistayrityksistävaikuttaakadunfyysiseeninfrastruktuuriin.MyösHelsingissätosintodettiinvirastojenasenteen ja ilmapiirinsuhteessa ilmastonmuutoksenaiheuttamiinhaasteisiinmuuttuneen viimeisen 10 vuoden aikana. Toisaalta muutoksen taustalla ei aina nähty olevanainoastaan ilmastonmuutoksen ajama pakko, vaan kokonaisvaltaisempi ote, esimerkiksiliikennesuunnittelussa kävelyn ja pyöräilyn suosiminen autoilun edelle asuinmukavuus syistä.Ilmastokatu-hankkeessa ripeästi toteutunut aurinkopaneelien asennuttamisen edellyttämälupaprosessin selvitys ja Ekotehokas terassi -konseptin nopea pilotointi osoittivat, että myösHelsingin kaupungin organisaatio pystyy ketteryyteen ja säännöistä voidaan joustaa, mikälivirastojen välinen yhteinen jaettu tahtotila löytyy. Osittain vähähiilisyyden edistämisen esteetnäyttävätnäinlöytyvänorganisaatiokulttuurista,muttahuomioeipoistavoimakkaammanylätasonpoliittisen ohjauksen tarvetta. Esimerkiksi haastatteluissa todettiin, että viisi vuotta sitten IsoRoobertinkadun peruskorjauksen yhteydessä ei olisi todennäköisesti asennettu led-valaisimia,koskateknologiantoimivuuskoettiinepävarmaksi,muttatänäpäivänäEU-tasonpoliittinenohjausedellyttääteknologianhyödyntämistä.5.5KokeilujenjatkuvuusjaleviäminenBergym.(2014)viitekehyksestäpoiketentässäraportissakäsitelläänmyösIlmastokatu-hankkeenkokeilujenjatkuvuuttajaoppienleviämisenpotentiaalia.Näkökulmapäätettiinottaamukaan,koskakirjallisuudenperusteellakokeilutvoivatjäädättoisinaanyksittäisiksitapahtumiksi,joistaeiseuraaselkeääjatkumoa(esim.Nygrénym.,2015;Schot&Geels,2008).Lisäksihankkeenyksitavoiteolilevittää kokemuksia ja oppeja kohdekatuja laajemmalle alueelle. Seurantaraportinkirjoitusajankohdasta johtuennäkemyksetkokeilujen jatkuvuudesta ja leviämisestäeivätperustuempiiriseenmateriaaliin, vaan hankkeen aikana kerättyyn haastattelumateriaaliin ja kirjoittajientulkintoihin.Näyttöönperustuvaarviohankkeentoiminnanjatkuvuudestakohdekaduillajaoppienleviämisestävaatisitoisentutkimuksen.Ilmastokatu-hankkeentyönleviämiselläjakokeilujenjatkuvuudelleonselkeitähaasteita,muttaneeivätoleylitsepääsemättömiä.Haasteitahankkeentyöntulevaisuudelleluoetenkinprojektimainentoteutusmuoto,jollaonrajattukesto.ToisaaltaIlmastokatu-hankkeessavarauduttiinhyvissäajointoiminnanpäättymiseentekemällähankkeelle“exitplan”.5.5.1ProjektimuotoisentoteutustavanhaasteetProjektimuotoinentoteutustapaluoselkeitähaasteitahankkeentoiminnanjatkuvuudellekaduillajaoppienlevittämisellelaajemmallealueelle.Projektinloppuessahankehenkilökunnantyösuhteetpäättyvät ja he siirtyvät mahdollisesti töihin muihin organisaatioihin. Suurimman osanhaastateltujen hankeorganisaatioiden edustajien mukaan projektimuotoinen toteutustapa olikuitenkin välttämätön Ilmastokadun kaltaiselle työlle, eivätkä he nähneet mahdollisuutta, ettävastaavaatoimintaavoitaisiintoteuttaavirkamiestyönä.Toisaaltahaastatteluissanousiesillemyös

43

vastakkainennäkemys,jonkamukaantoimintavoitaisiintoteuttaavirkamiestyönä,jossiihenlöytyisipoliittistatahtoavarataresursseja.Hankehenkilökunnan määräaikaisten työsuhteiden seurauksena tärkeänä pidettiin, ettäorganisaatioiden vakituista henkilökuntaa pidetään ajan tasalla hankkeen etenemisestä, vaikkaheilläeiolisimahdollisuuttaosallistuatoimintaanaktiivisesti.Näinvoitiinvarmistaa,ettähankkeenopitjaainakinosaniidenohellatulevastahiljaisestatiedostavoijäädäorganisaationsisään.SekäHelsingissäettäVantaallavirkamiehetseurasivathanketta,muttavaikutuksiaarvioitaessaonhyvähuomioidakaupunkienerilaisetlähtökohdatjaresurssit.Helsingissähankettalähdettiintekemäänhuomattavasti suuremmassamittakaavassa ja hankkeen oppeja oli jo lähtökohtaisesti tarkoitushyödyntää lähiöiden energiasaneerauksessa sekä laajemmin kantakaupungin alueella. ToisaaltahankkeenoppienhyödyntämiselleeioleHelsingissäyksityiskohtaistasuunnitelmaa.Vantaallataaslähtökohdathankkeen tekemiselleolivathyvinerilaiset.Vantaankaupunginympäristökeskuksenresurssitovatpienet,eikähankkeelleollutselkeitästrategisiatavoitteita.Hankkeennähtiinkylvävänerilaisiamuutoksensiemeniä,muttaniistäeivoitunähdäselkeästi,mitkäjäisivätelämään.Hankkeentoiminnanjatkuvuudellejaoppienleviämisellenähtiintärkeänätoiminnanjatkaminenjajalostaminen jossain muodossa. Hankkeen koettiin herättäneen uusia ideoita, mutta niidenlevittämisennähtiinvaativanlisätyötä.Haastatteluissanousiesiinesimerkiksi ideaIlmastokatuunpohjaavastajatkohankkeesta.Kaupunginpuoleltaoppienlevittämisellevälttämättöminäpidettiinmalleja,jotkaeivättarvitsejatkuvaafasilitointiatai“kädestäkiinnipitämistä”.Myöskohderyhmiennäkemykset vastasivat osittain tätä: yhteisen toiminnan tulevaisuus nähtiin epävarmana, kunkukaan ei enää koordinoinut sitä.Nygrén ym. (2015) ovatmyös huomanneet, että kansalaistenvälinenyhteistoimintavaatiifasilitointiapysyäkseenyllä.Tässämielessäteknologistenratkaisujenleviäminenonhelpompaa,sillänevoivathyödyntäähankkeenaikaansaamiaikonisiaesimerkkejä(Bergym.,2014).Esimerkiksiuseat taloyhtiötnäyttäväthaastattelujenperusteellaasentavan IsoRoobertinkadunalueellaaurinkosähköjärjestelmänkiinteistöihinsä,koskaIlmastokatu-hankepystyiesimerkilläänosoittamaanteknologiantoimintakykyiseksipaikallisissaolosuhteissa.5.5.2Hankkeen“exitplan”Hankkeentoteutuksenaikanatiedostettiinsenrajallinenkesto.Seurauksenatoiminnassapyrittiinhuomioimaan,mitenIlmastokadunoppejavoitaisiinlevittäälaajemmallealueellahankkeenaikanasekä sen jälkeen ja hankkeen luotiin ns. “exit plan”. Hankkeen aikana toiminnasta viestittiinahkerastaIlmastokatujentoiminnastajahankkeellepyrittiinhankkimaanmediahuomioita.Tämänraportin tutkimusaineiston puitteissa ei voida kuitenkaan empiirisesti osoittaa, että hankkeenvaikutukset ja sen kehittämät konseptit olisivat levinneet katuja laajemmalle. Tosin on hyvähuomioida, että useat hankkeen markkinoimat päämäärät, esim. kasvispohjaisen ruokavalionlisääminen,ovatluonteeltaankausaalisestivaikeastihavaittavissa.Varsinaisesti “exit planin” toteuttaminen käynnistyi toden teolla hankkeen lopulla. Hankkeenonnistuneitakokeiluja jatoimenpiteitäpaketoitiinprosessejakuvaaviksi“howtodo it”-korteiksi(katsoliite2).Lisäksisuurinosahankkeenaikanatuotetuistaoppaistasaatiinjulkaistuahankkeenlopussa. Hankkeen opeista tuotettua materiaalia paketoitiin työkalupakkeihin, joita lähetettiintahoille, joiden arvioitiin olevan kiinnostuneita hankkeen toiminnasta. Myös hankkeen

44

ohjausryhmän kontakteja hyödynnettiin tuotetun materiaalin levittämisessä. Lisäksi hankkeenkäynnissäoleville toimenpiteille ja kehitetyille konsepteillepyrittiin löytämään toimintaa jatkavainstituutio. Osittain tässä onnistuttiinkin: Forum Virium jatkaa Iso Roobertinkadunlogistiikkaseurantaa ja aktiivinen taloyhtiöpäättäjä otti vastuulleen roska-astioiden hankinnankoordinoinnin,kuntaasViisaatvempaimet-näyttelysiirtyytodennäköisestiHSY:nalaisuuteen.Ilmastokatu-hankkeenoppien leviämistä“exitplanin”kauttaeivoidakuitenkaantämänraportinyhteydessä arvioida empiirisesti. Ilmastokatu-hankkeen työtä dokumentoitiin ja pyrittiinlevittämäänahkerasti,muttaoppienhyödyntäminen riippuu loppukädessäyhteiskunnanhalustavastaanottaa hankkeen viestejä. Niin ilmastokatu-hankkeen toteutuksessa kuin sen oppienlevittämisessä on peremmiltään kysymys yhteisen tahtotilan löytämisestä vähähiilisenyhteiskunnankehittämiselle.

45

6.YhteenvetoIlmastokatu-hankkeenperimmäisenäpäämääräonvähähiilinenjailmastonmuutoksenvaikutuksiinsopeutunut yhteiskunta. Ilmastokatu on laajuudessaan ensimmäinen kaupunki kokeilualustana -hanke Suomessa, joka toteutetaan jo rakennetussa ja vakiintuneessa kaupunkiympäristössä.Kokonaisuudessaan hankkeen tarkoituksena oli synnyttää toimintamalli vähähiilisen alueenkehittämiselle,mikäperustuisieritoimijoidenosallistavaankäyttäjälähtöiseenosallistamiseensekämarkkinaperusteisen ilmastoystävällisen liiketoiminnan kehittämiseen. Toimintamallin avullakaupunki voisi yhdessä yritysten ja asukkaiden kanssa kehittää vähähiilistä ja resurssiviisastayhteiskuntaa.LisäksihankkeenkokemuksiajaoppejaolitarkoitushyödyntääkaupunkisuunnittelunsekäkaupunkienhallinnonkehittämisessäjaHelsingissälähiöidenenergiasaneerauksessa.Tarkoitusolimyös,ettähankkeentoimintamalliavoidaanlevittäälaajemmalleSuomeensekämaailmallejokokokonaisuutenataipienempiinosiinpilkottuna.Kokonaisuudessaan Ilmastokatu-hanke oli onnistunut. Sen avulla saatiin avattua keskustelurakennetussa ympäristössä vaadittavista muutoksista Suomessa. Hankkeessa osallistettiin erikohderyhmiä kokeiluihin, joiden kautta saatiin aikaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä,uusiatoimintamallejajaluotuauuttatoimimisenkulttuuria.Hankkeenavullaeikuitenkaansaatuaikaan suurta systeemistä muutosta. Tässä raportissa arvioidaan hanketta oppimisen,osallistamisen, julkisen keskustelun luomisen, rakenteiden ja käytäntöjen haastamisen sekäjatkuvuudenjaleviämisennäkökulmasta.Lähtökohtaisesti kokeilujen odotetaan tuottavan oppimista etenkin konkretisoimalla ideoita jatuottamallakokemuksiakokeiluihinosallistuvillehenkilöille.Oppimiseenliittyväthyödytolivatkinnähtävissäsekähankkeeseenosallistuneillakohderyhmillä, sekähankehenkilökunnalla.Yritykset,kiinteistönomistajat ja asukkaat kokivat suurimmaksi hyödyksi hankkeen tuoman luotettavanlisätiedon. Tosin lisätietoa jaosaamistaolisi kaivattu teknis-taloudelliseenosaamiseen liittyen jamateriaali olisi voinut olla vielä valmistellumpaa. Hankehenkilökunnan suurimmat opit liittyivättapoihinosallistaasidosryhmiäsekäyhteisenvisionluomiseenprojektinsisällä.Molemmatolivatkeskeisiä projektin onnistumisen kannalta. Projektin suurimmaksi haasteeksi koettiin sen lyhyttoteutusaika. Ruohonjuuritasolla toimivalle bottom up-hankkeelle oltaisiin kaivattu vähintäänkolmevuottatoteutusaikaa.Osallistamisella saadaan kokeiluihin tuotua mukaan useita eri näkökulmia jatoimintamahdollisuuksia, jotkaedesauttavateri tahojen sitoutumistakokeiluihin. Ilmastokaduillakohderyhmiensitouttaminenonnistuietenkin jovalmiiksiasiastakiinnostuneidenkohderyhmienjäsenten kanssa. Kaupunkien virastojenosallistaminenhankkeeseen vaati työtä, sillä eri virastotpainottivathankkeessaerinäkökulmia jaasioita.Yhteistyökoettiinkuitenkinpositiiviseksi ja senkoetaanluovanpohjaajavaikuttavanpositiivisestimyösmahdollisiintuleviinhankkeisiin.Kokeilujenarvojulkisenkeskustelunluomisessaonniidenkykytuodaesillehelposti lähestyttäviäesimerkkejä.Ilmastokatu-hankkeessaviestintäänkiinnitettiinpaljonhuomiotajasennäkyvyyserimedioissaolikaikenkaikkiaanhyvä.Hankkeennäkyvyyskohdekaduillaolisihankkeenalkuaikoina

46

voinut olla parempi, ja siihen kiinnitettiinkin huomiota hankkeen kuluessa. Hankkeen koettiinluoneenuusiakeskustelunavauksiataloyhtiössä,jokakertoohankkeenonnistumisesta.Kokeilukulttuurin yhtenä tavoitteena on haastaa olemassa olevia polkuriippuvuuksia ja luodamahdollisuuksia uudenlaiselle, tässä tapauksessa vähähiiliselle toiminnalle. Kaiken kaikkiaanIlmastokatu-hankkeen aikana oli nähtävissä selviä muutoksia uusista teknologisista ratkaisuistakäyttäytymisen muutokseen. Hankkeeseen liittyvillä kokeiluilla ei kuitenkaan saatu aikaansuurempaa, systemaattistamuutosta. Etenkin rakennettuun ympäristöön sijoittuvat suuremmatinfrastruktuurinmuutoksetolivatvaikeitatoteuttaajauseinjäivätilmanvaadittavialupia.Kokeilukulttuurissa on olennaista myös kokeilujen jatkuvuus ja niiden leviäminenkaupunkiympäristössä ja nämä olivat myös tavoitteina Ilmastokatu-hankkeessa. Hankkeenarvioinnin ajankohta projektin juuri päättyessä aiheuttaa omat haasteensa jatkuvuudentarkastelulle. Hankkeen lyhyt kesto ja sen projektimuotoinen toteutus koettiin suurimmiksihaasteiksi. Kokeilujen juurruttaminen ja yhteisöllisen toiminnan ylläpitäminen tai niidenlevittäminen laajemmalle koettiin haasteelliseksi. Toisaalta teknologisten ratkaisujen esimerkitnäyttivät toimivan suuntaa näyttävinä mallitapauksina ja kannustavan muutokseen. Tähänmennessähankkeenkoettiinsynnyttäneenuusia ideoita jahankeenexitplan linjasi tapojaviedäoppejaeteenpäin.Erilaistentyökalupakkienavullapyrittiinviemääntietoakäytäntööntaloyhtiöillejamuillekiinnostuneilletahoille.Lähtökohtaisesti Ilmastokadun kokemukset vaikuttavat samankaltaisilta kuin mitä muissavastaavissa hankkeissa on koettu. Ilmastokatu-tyyppisillä hankkeilla on saatu nopeassa ajassaosallistettuaeritahojajatuotunäkyväksiilmastonmuutokseenhillintäänjasopeutumiseenliittyviätarpeellisiamuutoksiarakennetussaympäristössä.Hankkeillaonmyöstuotunäkyväksirakenteidenjatoimintakulttuurinmuutoksentarve.Toisaaltatämäntyyppisissähankkeissanouseemyösesiinsamankaltaisiahaasteita.Hankkeidenlyhyetkestotvaikeuttavatpysyvänmuutoksenaikaansaantia.Myösjatkuvatfasilitoinnintarvejaitseohjautuvuudenpuuteontodettuhankaloittavankokeilujenleviämistäjaniidenjatkuvuutta.Ilmastokatu-hankevoidaannähdämyöslaajemminosanakokeilukulttuurinnousuaSuomessa,sekäyhtäläisesti osana kaupunkien profiilinnostoa ilmastokysymyksiin liittyen globaalisti. TärkeimmätIlmastokadulta nousevat opit liittyvät kokeilukulttuurinmahdollistamiseen, niin poliittisten kuinrahoittajatahojenpuolelta.Toisaaltatarvitaanjatkuvuutta,joidenavullatoimijoidenosallistaminentaataanjakokeiluitasaadaanvietyäkäytäntöön.Toisaaltakuitenkinpitäämahdollistaanopeidenpäätösten tekeminen ja suunnanmuutokset. Etenkin kaupungeissa kokeilukulttuuri haastaaolemassaolevanrakennetunympäristönjatoimintakulttuurit jauusienkokeilujentoteuttaminensaattaa helposti pysähtyä olemassa oleviin säädöksiin. Toisaalta kuten Ilmastokatu ja muutvastaavathankkeenosoittavat,kaupungitpyrkivätnytaktiivisestipurkamaanpolkuriippuvuuksiajalöytämäänuusiakestäviätoimintatapoja.

47

7.MuistilistavastaavanhankkeentoteuttajalleHankkeenvalmistelunaikana:

• Rajaahanketeemallisestijaalueellisestihallittavankokoiseksisuhteessaresursseihin.• Teekohderyhmäanalyysi(mukaanlukienkaupungintoimijatalueella),jonkaperusteellavoit

suunnitellakohderyhmiäkiinnostaviajavaikutuksiltaantehokkaitakokeiluja.• Tee analyysi myös fyysisestä kohdealueesta: tulevat suunnitelmat (esim. peruskorjaus)

voivatmahdollistaatairajoittaaerikokeiluja.• Mietijosuunnitteluvaiheessamahdollisuuksialaajentaajamonistaakokeiluja.• Osallistatahojamyöskaupunginsisältä:laajatverkostotmahdollistavathankkeenjalisäävät

senvaikuttavuutta• Osoitahallinnontukihenkilöthankkeellejavaraariittävästiaikaajaresurssejakilpailutusten,

sopimusasioiden,taloushallinnonjaraportoinninhoitamiseen.• Huomio jo valmistelun aikana hankekauden jälkeinen aika:mieti hankkeelle Exit plan ja

kartoitatahoja,jotkavoisivatottaahankkeenjälkihoidonvastuulleen.• Varmista,ettäjokaisessahankeorganisaatiossaonvakituinentyöntekijä,jokaontietoinen

mitähankkeessatapahtuu,jottahankkeenaikanakerätytopiteiväthäviähankehenkilöstönmukana.

Hankkeenkäynnistämisvaiheessa:

• Varaa aikaa hankkeen ja sen tavoitteiden läpikäymiseen projektiryhmän kanssa(projektiryhmä ei usein ole ollut mukana hankkeen suunnitteluvaiheessa), tavoitteidenyhtenäistämiseensekäprojektinhallinnanjasisäisenviestinnänkäytäntöjenluomiseen.

• Uskallaheittäytyäjaastuaepämukavuusalueellesi:näinlaajoissahankkeissakukaaneivoiollajokaisenalueenasiantuntijaainakaanheti.

• Pidä hankkeen viestintä yhtenäisenä ja rakenna asiakaskohtaaminen samojen alueellaoperoivienyhdyshenkilöidenkautta.Kohderyhmilleontärkeäätututhankkeen“kasvot”.

• Uhraaaikaajavaivaaosallistensitouttamiseen:kivijalkayrityksetjataloyhtiötovathankalaryhmä innostaa mukaan. Etsi henkilökohtainen tulokulma hankkeeseen ja panostavertaistukeen.

• Äläpuhukohderyhmille“hankekieltä”jalähestyaiheitaheidänintressienlähtökohdista.• Lähesty aluksi rajattua joukkoa yrityksiä (hankkeesta kiinnostuneet pioneerit) ja laajenna

vastamyöhemminhanketta.• Aloitamuutamallakonkreettisellatoimenpiteellä, joidenkauttasaadaannopeastinäkyviä

tuloksia.Määritävastuualueet(esim.viestintä,käytännönorganisointi)projektiryhmästäjaetsikohderyhmästämotivoituneitajäseniä,jokaauttaatoimenpiteenläpiviennissä.

• Varaa riittävästi aikaa ja resursseja kilpailutusten, sopimusasioiden, taloushallinnon jaraportoinninhoitamiseen.

Hankkeenkuluessa:

48

• Pidä viestintä yhtenäisenä, henkilökohtaisena ja asiakeskeisenä. Viesti monikanavaisesti.

Ota ilolla vastaan viestintäapu kohderyhmiltä ja kannusta heitä viestimään hankkeesta.Panostamyössosiaaliseenmediaan.Otarohkeastiyhteyttäsuoraantoimittajiin.

• Tarjoa yrityksille, taloyhtiöille ja asiakkaille selkeitä ja konkreettisia paketteja:energianeuvontaa,ratkaisujenkustannushyötytarkastelua,teknistäneuvontaajne.Toimistaviestiminenontärkeää.

• Ole realistinen, äläkä lupaa kohderyhmille enempää kuin pystytään tekemään. Kaikkiaideoitaeivoidatoteuttaa

• Pidäkohderyhmille“ovetauki”:kaikkieivätinnostuhankkeestaheti,muttasaattavathalutaliittyämukaanmyöhemmin.

• Olekärsivällinen,silläkaupunginjakohderyhmienpäätöksentekovoiollahidasta• Keskusteleavoimestihankkeentuloksista:käsittelemyösepäonnistumisetjaopiniistä.

Tulostenjalkauttaminenhankkeenlopussa:

• Dokumentoihankkeenopit,onnistumiset,vaikeudetjahavainnot• Paketoi hankkeen onnistuneet kokeilut ja toimintamallit selkeäksi aineistoksi muiden

käyttöönjalaitatietokaikkiensaataville.• Varaa resursseja onnistuneiden kokeilujen levittämiseen ja hankkeen tulosten

jalkauttamiseen.• Mietihankkeenjälkeistäaikaa:etsihankkeellejasentoimillepysyviäomistajia.

49

8.LähteetBerg,A.,Hildén,M.&Lahti,K.2014,“Kohtikokeilukulttuuria-AnalyysiJyväskylänresurssiviisaistakokeiluistastrategisenkehittämisentyökaluina”.Sitranselvityksiä77.Berg,A.2013,Kokeilunpaikka!Suomimatkallakohtikokeiluyhteiskuntaa.Eduskunnantulevaisuusvaliokunnanjulkaisu1/2013.Saatavissa:https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1+2013.pdfBerg,A.2012.Paperitiikereistäkokeiluyhteiskuntaan.Teoksessa:Yhteyksienkirja:Etappejaekososiaalisenhyvinvoinninpolulla,Helne,T.&Silvasti,T.(Toim.).Helsinki:Kela.S.158–166.Bulkeley,H.,CastánBroto,V.&Maassen,A.2014,"Low-carbonTransitionsandtheReconfigurationofUrbanInfrastructure",UrbanStudies,vol.51,no.7,pp.1471-1486.Bulkeley,H.&CastánBroto,V.2013,"Governmentbyexperiment?Globalcitiesandthegoverningofclimatechange",TransactionsoftheInstituteofBritishGeographers,vol.38,no.3,pp.361-375.CastánBroto,V.&Bulkeley,H.2013,"Asurveyofurbanclimatechangeexperimentsin100cities",GlobalEnvironmentalChange,vol.23,no.1,pp.92-102.Edelman,M.1985.TheSymbolicUsesofPolitics:withaNewAfterwordUrbanaandChicago:UniversityofIllinoisPress.EnegiaGroup.2015,“Energiatehokkuuspuuttuuhallitusohjelmasta”.Saatavissa:http://mb.cision.com/Main/12257/9823588/414684.pdfEvans,J.&Karvonen,A.2014,"'GiveMeaLaboratoryandIWillLowerYourCarbonFootprint!'-UrbanLaboratoriesandtheGovernanceofLow-CarbonFutures",InternationalJournalofUrbanandRegionalResearch,vol.38,no.2,pp.413-430.Geels,F.&Deuten,J.J.2006,"Localandglobaldynamicsintechnologicaldevelopment:Asocio-cognitiveperspectiveonknowledgeflowsandlessonsfromreinforcedconcrete",ScienceandPublicPolicy,vol.33,no.4,pp.265-275.GiddensA.Thepoliticsofclimatechange.Cambridge:Polity;2009.GreenBuildingCouncilFinland.2017,“Ilmastokadunrakennustenhiilijalanjäljessäpienenemisenmerkkejä”.Saatavissa:http://figbc.fi/ilmastokadun-rakennusten-hiilijalanjaljessa-pienenemisen-merkkeja/Grin,J.,Rotmans,J.,Schot,J.2010,TransitionstoSustainableDevelopment.Routledge,

50

NewYork.Hargreaves,T.,Hielscher,S.,Seyfang,G.&Smith,A.2013,"Grassrootsinnovationsincommunityenergy:Theroleofintermediariesinnichedevelopment",GlobalEnvironmentalChange,vol.23,no.5,pp.868-880.Heiskanen,E.,Lovio,R.&Jalas,M.2011,“Pathcreationforsustainableconsumption:promotingalternativeheatingsystemsinFinland.”JournalofCleanerProduction,vol19,no.16,pp.1892-1900Heiskanen,E.,Jalas,M.,Rinkinen,J.&Tainio,P.2015,"Thelocalcommunityasa"low-carbonlab":Promisesandperils",EnvironmentalInnovationandSocietalTransitions,vol.14,pp.149-164.Hinku-foorumi.2017,“Energia-asiantuntijoidentäsmäiskutvähensivätpk-yritystenjakuntienpäästöjä”.Saatavissa:http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Energiaasiantuntijoiden_tasmaiskut_vahen(43696)Hodson,M.&Marvin,S.2007,"Understandingtheroleofthenationalexemplarinconstructing'strategicglurbanization'",InternationalJournalofUrbanandRegionalResearch,vol.31,no.2,pp.303-325Hodson,M.&Marvin,S.2009,"Citiesmediatingtechnologicaltransitions:Understandingvisions,intermediationandconsequences",TechnologyAnalysisandStrategicManagement,vol.21,no.4,pp.515-534.IAH-ArkkitehtuuritoimistoPekkaHänninen.2016,“AurinkoenergiaaIsoRoobertinkadulle”.Saatavissa:http://ilmastokatu.fi/files/2016/03/IAH_Pekka_Hanninen.pdfIntergovernmentalPanelonClimateChange.2014.ClimateChange2014:Impacts,Adaptation,andVulnerability.PartA:GlobalandSectoralAspects.ContributionofWorkingGroupIItotheFifthAssessmentReportoftheIntergovernmentalPanelonClimateChange[Field,C.B.,V.R.Barros,D.J.Dokken,K.J.Mach,M.D.Mastrandrea,T.E.Bilir,M.Chatterjee,K.L.Ebi,Y.O.Estrada,R.C.Genova,B.Girma,E.S.Kissel,A.N.Levy,S.MacCracken,P.R.Mastrandrea,andL.L.White(eds.)].CambridgeUniversityJärvelä,M.,Jokinen,P.,Huttunen,S.,&Puupponen,A.2009,Localfoodandrenewableenergyasemergingnewalternativesofruralsustainabilityinfinland.EuropeanCountryside,1(2),113-124Kemp,R.,Rotmans,J.&Loorbach,D.2007,"AssessingtheDutchenergytransitionpolicy:Howdoesitdealwithdilemmasofmanagingtransitions?",JournalofEnvironmentalPolicyandPlanning,vol.9,no.3-4,pp.315-331.Kivimaa,P.2014,"Government-affiliatedintermediaryorganisationsasactorsinsystem-leveltransitions",ResearchPolicy,vol.43,no.8,pp.1370-1380.

51

Kivimaa,P.&Kern,F.2016,"Creativedestructionormerenichesupport?Innovationpolicymixesforsustainabilitytransitions",ResearchPolicy,vol.45,no.1,pp.205-217.Kivimaa,P.,Hildén,M.,Huitema,D.,Jordan,A.&Newig,J.2017,"Experimentsinclimategovernance-Asystematicreviewofresearchonenergyandbuiltenvironmenttransitions",JournalofCleanerProduction,.Latvala,T.,Niva,M.,Mäkelä,J.,Pouta,E.,Heikkilä,J.,Kotro,J.&Forsman-Hugg,S.2012,"Diversifyingmeatconsumptionpatterns:Consumers'self-reportedpastbehaviourandintentionsforchange",MeatScience,vol.92,no.1,pp.71-77.Lovio,R.2017,“Yrittäjienmoninainentoimintaeriareenoillauudentoimialansynnyttämiseksi:AurinkosähkötoimialanläpimurtoSuomessa2009–2016”.Aalto-yliopistonjulkaisusarjaCROSSOVER3/2017Matschoss,K.&Heiskanen,E.2017,“Makingitexperimentalinseveralways:Theworkofintermediariesinraisingtheambitionlevelinlocalclimateinitiatives”.JournalofCleanerProduction,InPress,CorrectedProofhttp://dx.doi.org/10.1016/j.jclepro.2017.03.037Næss,P.&Vogel,N.2012,Sustainableurbandevelopmentandthemulti-leveltransitionperspective.EnvironmentalInnovationandSocietalTransitions,vol.4,pp.36-50Nygrén,N.A.,Kontio,P.,Lyytimäki,J.,Varho,V.&Tapio,P.2015,"Earlyadoptersboostingthediffusionofsustainablesmall-scaleenergysolutions",RenewableandSustainableEnergyReviews,vol.46,pp.79-87Orava,J.2009,“LivingLab–toimintaSuomessa”.Innovaatiojaosaaminen-verkosto/SeinäjoenTeknologiakeskusOy.Aluekeskusohjelmanverkostojulkaisu3/2009.Pohjolainen,P.,Tapio,P.,Vinnari,M.,Jokinen,P.&Räsänen,P.2016,"Consumerconsciousnessonmeatandtheenvironment-Exploringdifferences",Appetite,vol.101,pp.37-45.Raven,R.P.J.M.,Heiskanen,E.,Lovio,R.,Hodson,M.,Brohmann,B.,2008.Thecontributionoflocalexperimentsandnegotiationprocessestofield-levellearninginemerging(niche)technologies:meta-analysisof27newenergyprojectsinEurope.BulletingofScience,Technology&Society.28(6),464–477.Rockström,J.,Gaffney,O.,Rogelj,J.,Meinshausen,M.,Nakicenovic,N.&Schellnhuber,H.J.2017,"Aroadmapforrapiddecarbonization",Science,vol.355,no.6331,pp.1269-1271.Ruggiero,S.,Onkila,T.&Kuittinen,V.2014,"Realizingthesocialacceptanceofcommunityrenewableenergy:Aprocess-outcomeanalysisofstakeholderinfluence",EnergyResearchandSocialScience,vol.4,no.C,pp.53-63.

52

Schot,J.&Geels,F.W.2008.Strategicnichemanagementandsustainableinnovationjourneys:theory,findings,researchagenda,andpolicy.TechnologyAnalysis&StrategicManagement20(5):537–554.Seyfang,G.&Smith,A.2007.Grassrootsinnovationsforsustainabledevelopment:Towardsanewresearchandpolicyagenda.EnvironmentalPolitics16(4):584–603.Seppälä,A.2017,Välke-hankkeenaurinkosähköjärjestelmienyhteishankinta,Aalto-yliopistonjulkaisusarjaCROSSOVER,11/201;Aalto-yliopisto.(SET)SmartEnergyTransition-Hanke.2017a,“Uudenenergiankokeilut,demonstraatiot,pilotit”.Saatavissa:www.energiakokeilut.fi(SET)SmartEnergyTransition-Hanke.2017b,“Kaupungit-Alueellisetuseidenteknologioidenkokeilut”.Saatavissa:www.energiakokeilut.fi/kaupungitStewart,J.&Hyysalo,S.2008,"Intermediaries,usersandsociallearningintechnologicalinnovation",InternationalJournalofInnovationManagement,vol.12,no.3,pp.295-325.Unruh,G.C.2000,"Understandingcarbonlock-in",EnergyPolicy,vol.28,no.12,pp.817-830.Valtioneuvosto(2015).RatkaisujenSuomi.PääministeriJuhaSipilänhallituksenstrateginenohjelma.Saatavissa:http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma.Voytenko,Y.,McCormick,K.,Evans,J.&Schliwa,G.2016,"UrbanlivinglabsforsustainabilityandlowcarboncitiesinEurope:Towardsaresearchagenda",JournalofCleanerProduction,vol.123,pp.45-54.Walker,G.&Devine-Wright,P.2008,"Communityrenewableenergy:Whatshoulditmean?",EnergyPolicy,vol.36,no.2,pp.497-500.YhdistyneetKansakunnat(TheUnitedNations).2016.“TheWorld’sCitiesin2016”.Databooklet.Saatavissa:http://www.un.org/en/development/desa/population/publications/pdf/urbanization/the_worlds_cities_in_2016_data_booklet.pdfYin,R.K.2009.CaseStudyResearch:DesignandMethods,4thedn.LosAngeles,CA:Sage.

53

9.LiitteetTässäliitteessäonlistattunakaikkiIlmastokatu-hankkeentuotokset.Liite1.1pitääsisälläänkaikkihankkeessatoteutetutkokeilutsekämuuttoimenpiteet,esimerkiksitapahtumat.Mikälilisätiedonlähteeksi on ilmoitettu ilmastokatu-hankkeen kotisivujen uutinen, lukijan hyvä huomioida, ettänettisivuja pidetään yllä ainoastaan 30.6.2022 asti. Tämän jälkeen lisätietoa voi kysyä Aalto-yliopistonrakennetunympäristönlaitokselta.Osa toimenpiteistä eivätole välttämättä luonteeltaan kovinkaan kokeellisia, esimerkiksi erilaisettapahtumat, mutta myös nämä löytyvät luettelosta. Kokeilut on sijoitettu luetteloon ajallisestiniiden aloitusajankohdan perusteella. Mikäli kokeilusta löytyy lisätietoa Ilmastokatu-hankkeenkotisivujenkautta,onlukijanhyvähuomioida,ettänettisivujapidetäänylläainoastaan30.6.2022asti.

9.1KokeilutjatoimenpiteetSyksy2015-kevät2016

Kokeilu/toimenpide Toteutuspaikka Yhteistyökumppanit Lisätietoa

9taloyhtiönkasvihuonekaasupäästöjenseuranta“Käytönhiilijalanjälki”-mittarinavulla

Helsinki BionovaOyjaBenvirocOy

http://ilmastokatu.fi/hiilijalanjalki_iso_roba/

Selvityspalvelumuotoilunmahdollisuuksistajayritysyhteistyönmuodoistahankkeessa

HelsinkijaVantaa Generaattori-konsepti HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)jaVantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Kadunkiinteistöjenjulkisivujenlämpökamerakuvaukset

Helsinki Dodory,Solarvoima HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Palvelumuotoilua:yrityshaastattelutja

HelsinkijaVantaa FrameaOy Helsinginkaupunginympäristötarkastaja

54

projektitiimintyöpajat JariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)jaVantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Enegiakatselmus7asuinkerrostaloonRoballa

Helsinki CorbelOy http://ilmastokatu.fi/asuinkerrostalojen-energiakatselmukset/

Aurinkosähköilta Helsinki DodoRy,HSYIlmastoinfo

HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Energiatehokkuusilta Helsinki HSYIlmastoinfo,Eksergia

HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

3Onnellisettaloyhtiöt-työpajaa

Helsinki DodoRy http://ilmastokatu.fi/1-onnelliset-taloyhtiot-tyopaja/

Earthhour-tapahtuma HelsinkijaVantaa WWFSuomi,HSY:nIlmastoinfojaHelsinginkaupunginopetusvirasto,Laurea

HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)jaVantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Maailmanvesipäivä-tapahtuma

Vantaa Vantaanseurakunta VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Aurinkösähköpotentiaalinkartoitus11kiinteistössä

Helsinki Dodory http://ilmastokatu.fi/fredrikinpasaasi/,http://ilmastokatu.fi/ilmastokadun-ensimmainen-aurinkovoimala/

55

Ilmastokadunkeväthulinat-tapahtuma(Inspirationday)

Vantaa Tikkuraitinyrityksetyritykset,Laurea,Vantaanseurakunnat,TikkurilanMartat,ElectroBike,HSY:nIlmastoinfo

VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Viherpihasuunnittelu2taloyhtiöön

Helsinki RoslingManorGardens

HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

3kiinteistönhiilijalanjäljenseurantajahiilineutraaliusskenaario

Vantaa Dixi,Laurea,Vantaankaupungintalo,BenvirocOy

VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Ilmainenaamiainenpyöräilijöille

Vantaa HSY:nIlmastoinfo,S-MarketTikkurila,K-marketTikkuri,Goodio

VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

SunFestivaalit Vantaa Mm.Laurea,Vantaankaupunginympäristökeskus,Vantaanpyöräilijät

VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Yritystenilmastoaamiainen

Vantaa Mm.TKP-Print,Kanresta,KultaHelmi,Mariankonditoria,LaPasteria,Laurea-ammattikorkeakoulu(liiketaloudenmaikka),HSY:nIlmastoinfo,VantaanElinkeinopalvelut(olipaikalla)

http://ilmastokatu.fi/tikkurilassa-yritykset-keskustelivat/

Energiasuunta-kartoitustakolmessakadunliiketilassa

Helsinki K-marketIsoRoba,Etelä-HelsinginkansalaisopistoToimela,Kolster

HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Kesä2016-Talvi2016

56

Kokeilu/toimenpide Toteutuspaikka Yhteistyökumppanit Lisätietoa

Auringostasähkötkotiin,kerrostaloonjayritykseen-kirjanpostituskadunisännöitsijöillejakiinteistöjenomistajille

Helsinki - HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Ilmastoviisaanliiketoiminnanbootcamp

Helsinki GaiaConsultingOy(DeloittejaEthica)

http://ilmastokatu.fi/bootcamp/

Scenarios-karttapalvelu

Helsinki SkenarioLabs HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Ilmastokadunaurinkojuhlat

Helsinki Dodory,taloyhtiöOyFredrikinpasaasi

http://ilmastokatu.fi/ilmastokadun-ensimmainen-aurinkovoimala/

Helsinkipäivä-tapahtuma(InspirationDay)

Helsinki Dodory,Punavuoriseurary,graffititaiteilijatStreetArtVantaajaFunkOn,Kepary,Aurinko-DJ,Ilmastokatu-kierroksenyrityksetjataloyhtiöt

http://ilmastokatu.fi/helsinki-paiva/

Deloitte:yhteistoimintatyöpajaja-konsepti

Helsinki DeloitteOy HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Puheenjohtajienklubi Helsinki 11taloyhtiötä HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Nopeatkokeilut:SustainableMeal

Helsinki GreenEventOy http://ilmastokatu.fi/nopeat-kokeilut-sustainable-meal/

Nopeatkokeilut:ResourceEfficientExistingBuildings(REEB)

Helsinki NomenalOy http://ilmastokatu.fi/nopeat-kokeilut-valittu/

Nopeatkokeilut:ZeroFoodWaste

Helsinki Froodly http://ilmastokatu.fi/zero-food-waste/

57

Nopeidenkokeiluidenulkopuoleltarahoitettuaurinkosähköllätoimivaruokariksa

Helsinki FromWastetoTastery

http://ilmastokatu.fi/nopeat-kokeilut/

Vähähiilinenyritystoiminta-tilaisuus

Vantaa - VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Ilmainenaamupalapyöräilijöille

Vantaa HSY:nIlmastoinfo,S-MarketTikkurila,K-marketTikkuri,Goodio

http://ilmastokatu.fi/pyorailyaamiainen/

WasteNoMore-työpaja

Helsinki Teurastamonyrittäjät,HOK-ElantojaFromWastetoTastery

http://ilmastokatu.fi/waste-no-more/

Ilmastotreeni,Ilmastoystävällisenelämäntavanpersonalclimatetrainer

HelsinkijaVantaa Mm.KuusikotitalouttaIlmastokaduilta,NuppuStenros,LeoStranius,ClassicBikeOy,MakuviikkoOy,KomeroFoodOy,Autokeskus,Haaga-HeliaAmmattikorkeakoulu,UudenmaanMartatry,EvaHeiskanen

http://ilmastokatu.fi/personaltrainer/

Ympäristöasiantuntijoidenvierailutilmastokatujenyrityksissä

HelsinkijaVantaa - http://ilmastokatu.fi/ymparisto-energianeuvonta/

Viisaatvempaimet-kokeilu

Helsinki ELIQ,Fourdeg,CozifyjaOrasjaWirmaxOy

http://ilmastokatu.fi/reealiaikainen-energiankulutuksen-seuranta/http://ilmastokatu.fi/alytermostaatti/http://ilmastokatu.fi/kotiautomaatiojarjestelma/

58

Talvi2017-Kesä2017

Kokeilu/toimenpide Toteutuspaikka Yhteistyökumppanit Lisätietoa

Viisaatvempaimet-tapahtuma

Vantaa Mm.Tikkurilankirjasto,VantaanEnergia,JanneKäpylehto,ReiluVantaa,PääkaupunkiseudunKierrätyskeskus,SuomenLuonnonsuojeluliitto/EKOenergiajaratkaisuntarjoaja

http://ilmastokatu.fi/viisaat-vempaimet-tapahtuma-yhdisti-uudet-energiaratkaisut/

http://ilmastokatu.fi/liiketunnistin-ja-ledit/http://ilmastokatu.fi/ledsuihkuhana/

Aurinkosähköpotentiaalikartoitukset7kiinteistöön

Vantaa SolarvoimaOy http://ilmastokatu.fi/aurinkosahkokartoitukset-starttasivat-tikkurilassa/

UseanpienyrityksenyhteinenEkokompassi-kartoituskauppakeskusTikkurissa

Vantaa KauppakeskusTikkuri/CityConOy

VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Ympäristö-jaenergia-asiantuntijoidenvierailutilmastokatujenyrityksissä

HelsinkijaVantaa HSY:nIlmastoinfo http://ilmastokatu.fi/ymparisto-energianeuvonta/

Asukaskysely:minkälaistatukeatoivotaanilmastoystävälliseenelämäntapaan?

Loppuvuosi2016 Laurea VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

59

yritykset

·Nopeidenjakevyidenenergiakartoitustentestausneljässäkerrostalossa

Vantaa 4talo-javuokra-asuntoyhtiötä

http://ilmastokatu.fi/tikkurilan-energiakartoitukset/

Ilmastokadunyritystenilmastoteko-tarrat

HelsinkijaVantaa Tweed HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)jaVantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Peruskorjaus-bileet Helsinki RambollFinlandOyjaVRJEtelä-Suomi

http://ilmastokatu.fi/peruskorjausbileet-1-3/

Ekotehokasterassi-kilpailu

Helsinki GreennetFinland(LisäksiraadissauseitaHelsinginkaupunginedustajia,muotoilijoita,energiatehokkuusasiantuntijoita,ravintoloitsija)

http://ilmastokatu.fi/lahde-mukaan-luomaan-ekotehokasta-helsinkia-osallistu-ekotehokas-terassi-kilpailuun/http://ilmastokatu.fi/helsinki-etsi-ekotehokkaita-keinoja-terassikauden-pidentamiseen/

Whim-kokeilu Helsinki MaasGlobal HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

DixinVihreäviikonloppu-tapahtuma

Vantaa KauppakeskusDixi,LaPasteriaItaliana,S-marketTikkurila,HSY:nIlmastoinfo,ReiluVantaa,HSL

http://ilmastokatu.fi/dixin-vihrea-viikonloppu/

SustainableMeal-työpaja

Vantaa SustainableMeal/GreenEventOy,

Vantaankaupunginympäristöpäälikkö

60

Varia,LaPasteria,KahviCharlotta,Vernissa,Kanresta

LeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Lämmöntalteenottokokeiluravintoloissa

Helsinki TubularOy HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Ekotehokasvalaistustaloyhtiöönjaliiketilaan

Helsinki RambollFinlandOy HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Vastuullisenruuanmaistatustilaisuus

Vantaa LaPasteriaItaliana,KahviCharlottajaerilaisiapientuottajia

http://ilmastokatu.fi/vastuullisia-makupaloja-ja-tiedostavia-ravintoloita-tikkurilassa/#more-1100

Viestintäkonseptinmuotoiluhankkeentulostenjalkauttamiseen

HelsinkijaVantaa TweedAgency HelsinginkaupunginympäristötarkastajaJariViinanen(jari.viinanen@hel.fi)

Kasvisruokaalihansyöjille-kurssi

Helsinki Etelä-HelsinginkansalaisopistoToimela

http://ilmastokatu.fi/kasvisruokaa-lihansyojille/

KauppakeskusTikkurissaautoparkkiruudunmuuttaminenpyöräparkkiruuduksi

Vantaa KauppakeskusTikkuri VantaankaupunginympäristöpäälikköLeenaMaidell(leena.maidell@vantaa.fi)

Kadunliikenteenlogistiikkaselvitys

Helsinki VediafiOy,ForumVirium

http://ilmastokatu.fi/logistiikkaseuranta/

61

9.2Oppaat,lausunnot,videotjasosiaalinenmediaOppaatjalausunnot

• IAH-ArkkitehtuuritoimistoPekkaHänninen.2016,“AurinkoenergiaaIsoRoobertinkadulle”.Saatavissa:http://ilmastokatu.fi/files/2016/03/IAH_Pekka_Hanninen.pdf

• Helsinginkaupunki.2017,“Aurinkosähköäkerrostaloon:Opasasukkaille,hallituksen§ jäsenillejaisännöitsijöille”.Saatavissa:

http://ilmastokatu.fi/files/2017/02/Aurinkosa%CC%88hko%CC%88opas_07022016.pdf

• Helsinginkaupunki.2017,”Energiatehokasvalaistustaloyhtiöön”.Saatavissa.• Helsinginkaupunki.2017,“Energiatehokasvalaistusliiketilaan”.Saatavissa• Helsinginkaupunki.2017,“Vihreäsisäpihakerrostaloon”.Saatavissa:• Helsinginkaupunki.2017,Ilmastokatu-hankkeen“työkalupakki”.Saatavissa:• Helsinginkaupunki.2017,“Viisaatvempaimet-katalogi”.Saatavissa:

http://ilmastokatu.fi/files/2017/06/Ilmastokatu-Viisaat-vempaimet-katalogi.pdfVideotjasosiaalinenmedia

• Energiasuunta-markkinointivideo:https://vimeo.com/172690929• Ilmastokatu-hankkeenyotube-kanava,useitavideoita:

https://www.youtube.com/channel/UCsUk9v7FgY9Cru1Kkrrsmng• Ilmastokatu-hankkeenfacebook-sivu:https://www.facebook.com/ilmastokatu/?fref=ts• Ilmastokatu-hankkeentwitter-sivu:https://twitter.com/ilmastokatu• Ilmastokatu-hankkeeninstagam-sivu:https://www.instagram.com/ilmastokatu/• Ilmastokadunkotisivutlöytyvätosoitteesta(ylläpitoloppuu30.6.2022):www.ilmastokatu.fi

62

9.3EsimerkkejäeurooppalaisistailmastokaduistaKansainvälisessä vertailussa Ilmastokatu-hanke rinnastuu kaupunkikehitysprojekteihin, joissaympäristöarvot ja osallisuus on nostettu pääosaan. Läheisiä esimerkkejä ovat erityisestiAmsterdaminUtrechtsestraatClimatestreet,NeusserStraβeKölnissä,KööpenhaminanSt.Kjeld’sinasuinalue (KlimakvarterØsterbro) jaFredriksbergin ilmastokatu.Periaatteessahankkeeneriosa-alueillekutenyritysyhteistyönrakentamiseen,energiatehokkuustoimienvertailuuntaihanketyönjärjestämiseenvoitaisiinhakeatukeamyösmuidenteemojenallatoteutettavistahankkeista.Yllämainitutesimerkkikohteetvalikoituivat tarkastelun jaopintomatkankohteiksiosaltaansiksi,ettäAalto-yliopistonrakennetunympäristönlaitoksellaoliniihinyhteyksiäaiemmanprojektitoiminnanperuina.Alla olevastanähdään, että ilmastokaduilla ei ole vakiintunuttamuotoa, vaannimitystä voidaankäyttää niin sopeutumis- kuin hillintäteemaisistakin kaupunkikehityshankkeista. Hankkeitayhdistävät paikkaan sidotut kokeilut, joista valtaosa keskittyy energiatekniikan kehittämiseen,valaistuksen uusimisen ollessa keskeinen keino alueellisen energiankulutuksen vähentämiseen.Aidon ilmastohuolen lisäksi ilmastoteemanhuomioimiseennäyttääosaltaanhoukuttavantarjollaoleva rahoitus, jolla tuetaan kaupunkikehityshankkeiden toteuttamista. Myös liiketoiminnallisetsyytovatvahvoinahankkeidentaustalla.Toisaaltahankkeidentoteutustavoidaanperustellamyöskokonaisedullisuudella, esimerkiksi silloin, kun sopeutumistavoitteita tukevalla hulevesienpaikallisellaimeyttämisellävoidaanvälttyäviemäriverkostoontehtäviltäinvestoinneilta.9.3.1UtrechtestraatClimateStreet,AmsterdamHankkeen selvin esikuva on Amsterdamin Utrechtestraat Climate Street. Katu nimettiinilmastokaduksi vuosina 2009-2011 Amsterdam Smart City-aloitteen puitteissa toteutetussahankkeessa.Hankkeenalkuvaiheistaonjulkaistukattavahollanninkielinenselvitys(Clubvan30B.V.2011), jossa käsitellään sekä toteutettujen toimenpiteiden hyötyjä että hankkeen toteutuksenhaasteita ja siitä saatuja oppeja. Hankepartnerit ovat myös koostaneet omia julkaisemattomiayhteenvetojaan, joissa hanketta käydään varsin rehellisen oloisesti läpi. Tämä kappale perustuunäihin,suoraanpartnereiltasaatuihinyhteenvetoihin.Climate street -hankkeen alullepanijoina olivat alueen yrittäjät, jotka onnistuneenjätekeräyskokeilun(joennenhankkeenalkuakokoalueenjätehuoltoalettiinhoitaayhdenyrityksensähkökäyttöisellä jäteautolla(ks.Sauer2012)) jälkeenhalusivat laajentaayhteistyötäedistämäänlaajemminkinkestävänkehityksentavoitteita.MukaansaatiinAmsterdaminkaupunki,AmsterdamSmartCityjaUtrechtestraatinyrittäjienyhdistys.KeskeisessäroolissaollutAmsterdamSmartCityon100toimijanyhteenliittymä(platform),jossaonmukanakaupunki,yrityksiä,tiedontuottajiajakaupunkilaisia. Hankkeen puitteissa on 6 vuoden aikana toteutettu yli 90 hanketta, joistailmastokatuoliyksi.Hankkeeseenkäytettiinkahdenvuodenaikananoin315000euroa.Hankkeessa saavutettiin selviä päästövähennyksiä ja se edisti uusiutuvan energian käyttöä.Tuloksista on julkaistu hollanninkielinen esite:

63

https://issuu.com/klimaatstraat/docs/utrechstestraat_klimaatstraat. Seuraavaan taulukkoon onkoottujulkaisussalistatutpäästövähennykset.

Toimenpiteet Päästövähennys verrattunalähtötilanteeseen

Sähköjäteautot(ylipuoletkeräilystä) -33%

Kestävävalaistusliiketioissa(15) -25%

Keskitettyjakelusähköautoilla -25%

Katuvalaistuksenhimmentäminen -10%

Älykäsmittarointijakulutusnäytöt -10%,-25%

Energiakatselmukset(39) -32%;187tCO2(265000kWhsähköä,12683m3kaasua)

Smartplugs(21) -10%

BigBellies-roska-astiat -80%

Kaikki toimenpiteet yhteensä:energiansäästö 267 t CO2 (-8%), kestävätuotanto -194 t CO2 (-10%) (2011, ppt-esityksenmukaan); Blueprintissä todetaanettä kirjoitushetkellä oli mahdotontaarvioida tarkemmin yksittäisissätoimenpiteissäsaatujavähennyksiä

Onnistumisten taakse kätkeytyy kuitenkin vaikeuksia, joista tulisi ottaa oppia vastaavissahankkeissa. Vaikka hanke oli yrittäjien alullepanema, mukana olleiden yrittäjien alkuinnostushankettakohtaan laantuimelkonopeasti jahanke lopetettiin lopullisestikahdenvuoden jälkeenvuonna 2012; Kaupunki ei ollut varautunut pysyvään rahoitukseen hankkeelle, vaan toiminnantoivottiin jatkuvan itseorganisoituvana kokeilualustana. Projektille ei kuitenkaan löytynyt sitäeteenpäin vievää vastuutahoa, ja osallisten yhteishenki hiipui. Osasyynä tähän oli, että kadunyrittäjien intressit ja sitoutumisen taso vaihtelivat suuresti. Nyttemmin Utrectsestraatinmarkkinointi näyttää vaihtuneen ravintola- ja muotipainotukseen; kadun sloganina on vapaastisuomennettuna’Hyvänmaunkatu’(ks.http://www.utrechtsestraat.amsterdam/).HankkeenpuolivälissäsenvetäjäksivaihdettiinkonsulttitoimistoClubvan30,jokamyöslaatitässälainatun perusteellisen selvityksen hankkeesta (Blauwdruk Klimaatstraat. Op weg naar een

64

duurzame(winkel)straat.).Selvityksessätodettiinhankkeenkompastuskiviksiseuraavatasiat,jotkaovatosinyleistettävissävastaaviinhankkeisiin(Clubvan30B.V.(2011)mukaan):

• Hankkeen osana kadun liikennejärjestelmiä uusittiin. Korjaustyö ja julkisen liikenteenpoikkeusreitit vähensivät asiakasvirtaa kadulla ja siten yritysten liikevaihtoa. Tämä söiyrittäjienuskoahankkeenvaikuttavuuteen.

• Hankkeelta puuttuivat ’kasvot’; yrittäjät joutuivat jatkuvasti tekemisiin uusien ihmistenkanssa,minkähekokivataikaavieväksijasekavaksi.

• Yrittäjiäeiotettukokonaisvaltaisestimukaanhankkeensuunnitteluunjatoteutukseen,mikäjohti esimerkiksi siihen, että he eivät osanneet hyödyntäähankkeessa kokeiltuja teknisiäsovelluksia.

• Hankkeessaitsessäänolikasvukipuja(jotkailmeisestiliittyvätainakinosinsenvetovastuunvaihtumiseen ensimmäisen kahden vuoden jälkeen), minkä vuoksi alkuperäisetsuunnitelmatmuuttuivateivätkäyrittäjätenääymmärtäneetrooliaanhankkeessa.

• Teknisiä innovaatioita tarjonneiden toimittajien kanssa ei tehty tarpeeksi sitoviayhteistyösopimuksia,jolloinyhteistyöloppuiprojektirahoituksenloppumisenmyötä.

Samaselvityslistaamyösmuutamiatoimenpiteitäjoillahankkeensudenkuopatvoidaanvälttää:

1)Hankkeenvalmisteluvaiheonsekähaastavaettätärkeä;osallistenaktivoiminenhankkeeseen on aikaa vievää ja vaikeaa, mutta innostuneen ydinryhmänmerkityshankkeentoteutuksenonnistumisellejalaajentumiselleonsuuri.2)Hankkeenalussaonhyvätehdätoimija-jatoimintaympäristöanalyysi,jokakattaaniin hankkeen kohderyhmän kuin kaupungin omankin organisaation tehtävät jatarpeet. Alueellinen energiankulutusselvitys auttaa löytämään vaikuttaviaenergiatehokkuustoimenpiteitäjaluovertailupohjanhankkeenkokeilujentuloksille.3) Hankkeen tuloksia tulisi tarkastella laajasti ja huomioida myös välillisetpäästövähennykset. Hankkeessa tehtävät kokeilut tulisi suunnitella alusta asti niin,ettäneonmahdollistamonistaamuillekinalueille–merkittäviinpäästövähennyksiineipäästäyksinyhdelläkadulla.4)Hankeryhmäntuleeollahyvinperilläteknisistäpäästövähennysmahdollisuuksistajateknologiankehityksestä.Hankkeessatoteutettaviatoimiatuleetarkastellaajoittainkriittisestijamiettiävaihtoehtoisiaratkaisuja.5)Hankkeenviestinnänonoltavayhdenmukaistajaselkeää.Ideaalitilanneon,joshankkeen kohderyhmän kanssa tehtävä yhteystyö järjestetään yhden tai kahdenhenkilönkautta.Henkilökohtainenkanssakäyminenkohderyhmänkanssaontärkeääluottamuksensynnyttämiseksi.

Hankkeen keskeinen opetus kaupungin kannalta oli, että kaikki osalliset pitäisi tuoda mukaanhankkeen suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja aloittaa hankkeen pilotointipienen mutta sitoutuneen joukon kanssa. Kun osallistujien tarpeet tiedetään, sopivienteknologioiden ja palveluntarjoajien löytäminen kokeiluihin on kohtalaisen helppoa. Lopultamukaan lähteneitä yrittäjiä oli vaikea sitouttaa hankkeeseen ja eri toimijoiden roolit jäivät

65

epäselviksi.Lisäharmiaaiheuttikadunperuskorjauksenviivästyminen.Ongelmanaolimyösse,ettähankkeessa toteutetut toimet toivat lopulta melko vähän taloudellisia hyötyjä osallistujille –esimerkiksienergiatehokkuustoimientuomahyötykohdistuiosallayrityksistävuokranantajalle.9.3.2VanløseClimateStreet,Järnbaneallé,KööpenhaminaVanløsenilmastokatuolikaksivuotinenprojekti,jokaalkoikeväällä2009japäättyikesäkuussa2011projektirahoittaneenMiljøpunktVanløsen(paikallinenAgenda21-toimisto)lakkauttamiseen.HankkeenkohteenaoliJernbaneallé,Vanløsenpääkauppakatu.Senvarrenliikkeetovattyypillisesti1-3työntekijänpienyrityksiä.Päätavoitteenaolipienentääalueenkasvihuonekaasupäästöjä,muttamyös muut ympäristöasiat huomioitiin. Hanke sai paljon julkisuutta Kööpenhaminassamarraskuussa 2009 järjestetyn COP15-kokouksen myötä, mutta nyttemmin siitä ei löydy juuritietoa. Kappaleen teksti pohjautuu hankkeen vetäjänä toimineen Jette Ebbekær ThomseninhaastatteluunKööpenhaminassa1.9.2016.Kokeilu aloitettiin kysymällä alueen naisyrittäjien 10-15 hengen ’kahviklubin’ mielipidettähankkeesta.Ryhmäinnostuijainnostustarttui;75%kadunyrityksistäsaatiinmukaanallevuodessa.Jette Thomsenin mukaan hankkeen onnistumista edesauttoivat alueen yritysten hyväyhteisöllisyydentunnejase,ettähankkeenvetäjätunsiyrittäjiä,joidenkanssaasiassapäästiinhyvinalkuun. Lisäksi aika oli hankkeelle otollinen, sillä ilmastoasiat olivat esillämuunmuassa COP15-kokouksen takia. Myös paikallislehdistö innostui hankkeesta ja julkaisi siitä yli 250 artikkelia 3vuodenaikana.Hankkeessayrityksilletehtiinenergiakatselmuksetjalaadittiinvalmiiseenpohjaanperustuvasivunmittainen tavoite ja toimintasuunnitelma. Energiakatselmus maksettiin kaupunginprojektipohjaisesta kassasta, muista kuluista vastasi keskus. Hankkeeseen palkattiin yksienergiakonsultti, muu neuvonta tehtiin itse. Tekniikan uudistamisen maksoivat yritykset itse.Yritysten energiankulutus pieneni hankkeen aikana jopa 70%. Sen sijaan lämmitysenergianvähentäminen koettiin vaikeaksi, koska se kytkeytyi liiketilojen omistukseen ja yritystenvuokrasuhteeseen.Yrityksetmyöstoivattarjolleekologisiatuotteita.Yritysten ikkunoissa oli hankkeen alussa ’kuumemittareita’, jotka näyttivät kuinka suuri osayrityksistäonjomukana.Hankkeessapäätettiin,ettätärkeintäonliikeoikeaansuuntaan;yrityssaiilmastokatu-tarranikkunaanjossetekienergiakatselmuksenjatoimintasuunnitelman.Kuntarrojaolimelkeinkaikissayrityksissä,pienikintarratulihuomatuksi.Hankkeentavoitteenaolibrändätäkatuilmastokaduksi,mikäolisiThomseninmukaanonnistunut,mikälihankeolisisaanutjatkoa.Hankkeenlopputuloksenasyntyiyrittäjienyhdistys,GrøntErhvervVanløse(greenbusinessVanløse-http://gev2720.dk/),jokaelääedelleen,eikuitenkaanympäristöpainotuksella.Hankkeestasaatiinseuraaviaoppeja:

• Hankkeen omistajuuden on oltava yrityksillä. Tee siis sitä mikä tuntuu kohderyhmästäjärkevältä.Sparraayrityksiänäkymättömänäsiihensuuntaanmihinneitsehaluavatkulkea– ilmastouhan alla ei pidä unohtaa muita ympäristönäkökulmia. Tunnustele ja valitse

66

kullekin yritykselle oikea lähestymistapa ja kiinnepiste. On välttämätöntä että yrityksetymmärtävätyhteisentavoitteen.

• Jos et tiedä mitä myyt, älä myy – tämän kaltaisissa hankkeissa on tasapainoiltavayrityskentän ja kuntakentän ymmärtämisen ja palvelemisen kanssa. Oma yrityskokemusauttaatässä.

• Olenöyrä;omaakaksikorvaajayksisuu;kuunteleihmistentoiveitajaannaheidäntuodaniitäesiin.

• Yhteistyönkehittyminenhidasta,3vuottaolisiminimiaikatälläisenhankkeenonnistuneelleläpiviennille.

Muistaexitplan–mitenprojektinpäättyminenviestitään,kukanappaapallon?9.3.3NeusserStraβe,KölnNeusser Straβe on living lab-tyyppinen hanke, jossa energiatehokkaita innovaatioita edistetääntarjoamalla yrityksille kenttä kokeilla ratkaisujaan omalla kustannuksellaan yhteistyössäRheinEnergie AG:n kanssa. Tyypillinen kulunjako on 50-50. Toiveena on, että yritykset saavatlisäarvoakokeilujenmonistamisestamuillealueillejamuualleilmastokadulle.Hankealkoivuonna2012.http://www.smartcity-cologne.de/index.php/klimastrasse.html:Hankkeen vetäjät toteavat, että alueen yritysten kanssa neuvottelu on ollut helppoa, muttahankkeitaonvaikeasaadatoteutukseenasti.Täälläkinjäätämurrettiinottamallayhteyttätuttuunyrittäjään,jokasuostuivaihtamaanliikkeeseensäLED-valot.Kadunvalaistusvaihdettiin LED-lamppuihin tammikuun2014mennessä.Tämäsäästäänoin55%valaistukseenkäytettävästäenergiasta.Työnjärjestäminenolihelppoa,silläRheinEnergieomistaakaikkikaupungin80000valopylvästä.EnergiansäästönlisäksiLED-valojavoidaankäyttäävalotehonnostamiseen, sillä ne vievät ¼ perinteisten valaisimien tarvitsemasta energiasta – käytännössävalotehovoidaansiiskulutustanostamattanostaanelinkertaiseksi.Pylväiden etuna on, että niihin voidaan asentaamittalaitteita; kadulla kokeillaanmuunmuassapaikoitustilanteenreaaliaikaistaseurantaa.PylväissäonmyösWIFI-asematjoissaonsekäjulkinenettäsuljettulinkki–REpystyynäinseuraamaankadundatavirtaajatarjoamaanalueellasujuvanlangattoman yhteyden, mikä ei Saksassa ole itsestään selvää. Datasta ja mittauksen teknisestätoteutuksestatarkoitusmyöhemmintehdäkunnillemyytäväbisnesmalli.Myös useat kadun yrityksistä ovat vaihtaneet valaistuksen ja saavuttaneet keskimäärin 63%energiansäästön.SmartcityColognensivuillanämäyrityksettuodaannäkyvästiesiinjaLED-valojentoimittajaa koskeva osio lähentelee suoraa mainostekstiä. Projekti tarjosi 20% vaihtoontarvittavasta rahoituksesta,osavaltio lisäksi 30%. Silti sadasta kontaktoidusta yrityksestä vain16tarttuitilaisuuteen.Toinenkierrostehtiintänävuonna,muttamukaansaatiinvainyksiuusiyritys.Projektin vetäjät arvelivat, että LED on vielä niin uusi asia, että yritykset eivät osaa laskeakustannussäästöä. Asennuksen hinta voi olla 30 000e, mutta toisaalta takaisinmaksuaika ontyypillisesti vain 2-4v. Isommille yrityksille RheinEnergie tarjoaa täyden palvelun pakettia(asennus+10v huolto), mutta palvelua ei ole tarjolla pienille yrityksille, koska

67

henkilöstökustannukset palvelussa ovat niin korkeat. Näillä toimilla pyritään sitouttamaanasiakkaita; nykyinen tilanne on sähköyhtiölle haastava, koska perinteiset sähköyhtiöt kilpailevatnettifirmojen kanssa asiakkaista, eivätkä pysty lähtemään hintakilpailuun. Strategia on siis ollatäydenpalveluntalojaomatahyvätyhteiskuntasuhteet.Kotitalouksienmukaansaaminenoliyrityksiävaikeampaa.Kotitalouksiensähkö-jalämpölaskuaonpienennettynoin7%älykkäällämittaroinnilla.Samaanseurantaanonyhdistettypalovaroittimet,jotkavoivattehdäpalovaroituksensuoraanpalokunnalle.Mittarithankittiinyhteistyössäprojektinja laitetoimittajan kanssa. Rheinenergie miettii älykkäiden mittareiden tuomista kokoilmastokadulle.Haasteenaon,ettämarkkinatovattukossa,jatoisaaltaonvaikeasanoamikävetäämuutaman vuoden päästä. Myös sähkö on halventumassa koska sen tuotanto CHP-tuotannonyhteydessäjaaurinkokennoillaonniinhelppoa,laskiennäinintoakulutuksenmittarointiin.Kölnissäonjo100latauspaikkaasähköautoille.Näistäyksisijaitseeilmastokadulla.Lisäksikadulleonsuunnitteillasähköpyörienlatauspaikka,jokasaavirtansaosinaurinkopaneeleista.Raatihuoneella (Bezirksrathaus) pyritään minimoimaan turha sähkönkäyttö ja tasaamaankulutuspiikkejä sekunnintarkan mittaroinnin ja seurannan avulla – pääosassa on työntekijöidentoiminnanohjaaminen.Mittaroinninasensivatomallakustannuksellaankölniläisetalanyritykset.http://www.rheinenergie.com/de/index.phphttp://www.smartcity-cologne.de/index.php/veedelsfuehrung-durch-nippes-inkl-der-klimastrasse.htmlhttp://www.kio-agentur.de/KIO%20Homepage/Klimastrasse%20Koeln%20Nippes.htmTaulukko:NeusserStraβellatoteutetutilmastotoimet

68

Toimenpide

Kohde Toteuttajataho Päästövähennys/yksikkö

VähennysyhteensäkWh/%

Muutahuomioitavaa

Lähde

Katuvalaistuksenvaihtaminen LED-valoihinjaliiketilojen valojensammuttaminenyöksi

Katuvalaistus,kaupungintalo(Bezirksrathaus),yritykset(16)

Kaupunkikatuvalais-tuksen osalta,yrityksetkaupungin jaRheinEnergientuella(3omallakustannuksella)

Vaihteleehyvinpaljon, 1-129tCO2/a (2366-227700 kWh);katuvalaistuksen osuus 5 tCO2 (8433kWh)

252tCO2/a445.202kWh/a(67%yritystenenergiankulutuksesta;katuvalaistuksessasäästö55%)

Kokokadunpotentiaaliksilaskettun. 2200 tCO2/a(391500kWh/a)Valaistuksen osuuskadunenergiantarpeesta onnoin 70%(n. 6 100000kWh)

http://www.smartcity-cologne.de/index.php/led-beleuchtung.html

Reaaliaikainenenergiankäytönseuranta

NippeserBezirksrathaus

Kaupunki japalveluntarjoajat

n.a.; 1.vaiheessareaaliaikaisenenergiankulutuksennäyttävänäyttövastaanottoaulassakannustaaomanenergiankäytönseurantaan

2.vaiheonIlmastoinnin jalämmityksenenergiankulutuksenanalysointija senminimointi

http://www.smartcity-cologne.de/index.php/energieverbrauchsmessung-und-darstellung-im-bezirksrathaus.html

SmartHome/SmartMeterasentaminen(Asunnonlämmityksen javalaistuksenetäseuranta +palovaroitin)

9yksityisasuntoaNippesTowerissa &BücherladenNeusserStraße

Projekti jaRocketHome-yritys

keskimäärin7%(laskennallinen?)

http://www.smartcity-cologne.de/index.php/smart-home-und-smart-meter.html

Sähköautojenlatausasema(TankE)

Kaufhof-tavaratalonparkkipaikka

ColognE‑mobil–Elektromobilitätslösungen fürNRW –sähköisenliikkumisenedistämishanke (Mukanamm. Ford,

Kokokaupungissalatauspaikkoja on jo100.Latauspaikkasähköpyörillesuunnitteil

http://www.smartcity-cologne.de/index.php/ladestation-fuer-elektroautos-und-fahrraeder.htmlhttp://www.cologne-mobil.de/

69

9.3.5Sønderborg,ProjectZeroSønderborginkuntaonasettanuttavoitteentullahiilineutraaliksivuoteen2029mennessä.Tavoiteon kunnianhimoinen ja pienellekin kunnalle hankala saavuttaa, mutta kunnassa nähdään ettätärkeintäon,ettäseonolemassa.VielähaasteellisemmaksikunnassanähdäänisojenkaupunkienkutenKööpenhaminantätäkinkunnianhimoisemmattavoitteet(hiilineutraalius2025),kutenmyösvaltakunnallinen tavoite (2050) – tällä hetkellä taloudelliset tarpeet ja akuutit kriisit menevätilmastohuolenedelle.Omaan tavoitteeseensa pääsemiseksi kunta on yhteistyössä moninaisten toimijoiden kanssakäynnistänyt kaksivaiheisen Project Zero -ohjelman, jonka ensimmäinen viisivuotiskausi päättyivuonna2015.Ohjelmanperustamistaajoinäkemys,ettäkuntaontoimijanaliianhidastarttumaannopeasti ilmaantuviin mahdollisuuksiin. Hiljattainen 7 kunnan yhteenliittäminen on osaltaanvaikeuttanut päätöksentekoa. ProjecZero-ohjelma koostuu ProjectZero-yrityksestä ja -säätiöstä.Yritysosiohallinnoiohjelmanvaroja.Sentoimintaontäysinavointakunnallisenlaitoksentapaan.Sønderborgonmerkittävämaatalousalue,erityisestisikatalousonvoimissaan.Alueenyrityskantakattaamerkittäviäkestävänkehityksentoimijoita,kutensuurintyöllistäjä,aurinkoenergianparissatoimivaDanfoss,jatuuli-jaaurinkovoimaloidenosiatuottavaLinak.Kunnan tavoitteet ja keinovalikoima on konkretisoitu Sønderborgmaster plan 2029-julkaisussa.Julkaisumäärittää raamit toimenpiteille, joita toteutetaanuseideneri roadmapienalaisuudessa.

RheinEnergie,UniversitätDuisburg-Essenja Kölninkaupunki)

la(U-Bahn-StationNeusserStr./Gürtel)

Myösrakennustenenergiatehokkuusmahtuisiprojektinalle, muttakokeilujaeivielä olekäynnissä.Pääosinaloitteidentoivotaantulevanyritystentaholta.

http://www.smartcity-cologne.de/index.php/klimastrasse.html

70

Toimenpiteetonrajattukoskemaankunnanalueellatapahtuvaaenergiankulutustajatuotantoa,kattaenenergiantuonnin javiennin ja liikenteenenergiankulutuksen(pois lukien lento-, laiva- jajunaliikenteen). Siten esimerkiksi maatalouden suorat metaani- ja typpioksidipäästöt rajautuvattarkastelun ulkopuolelle, paitsi siltä osin kun näihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi biokaasuntuotantoakasvattaen.Vahvanmaataloudenmyötänäidenpäästöjenmääräeiolevähäinen,muttapäästövähennystavoitteenpiiriinkuuluusiltinoin75%kunnankasvihuonekaasupäästöistäKunnansähköenergiaanperustuvastrategiarakentuukolmenpilarinvaraan:

• energiatehokkuus• monipuolinenjakestäväenergiantuotantoja• dynaaminenenergiaverkosto,jossaenergiankulutuksenjatuotannonyhteensovittaminen

voidaanoptimoida.Lyhyellä aikavälillä tarkoituksena on laajentaa kaukolämpöverkostoa, lisätä uusiutuvienenergiamuotojen käyttöä, lisätä energiaverkoston dynaamisuutta ja lisätä ja ajanmukaistaatuulivoimatuotantoa. Pitkällä aikavälillä päästövähennyskeinoja ovat sähköisen liikenteenlisääminen, biokaasun laajempi hyödyntäminen liikenteessä ja teollisuudessa, merituulivoimanrakentaminen,bioetanolinkäyttöönotto,keskitetynjahajautetunaurinkovoimanhyödyntäminenja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen (taulukko s. 13). Kaiken aikaamukana kulkeeenergiatehokkuuden lisääminen. Tätä kuntaon tehnytmyösoman rakennuskantansapuitteissa,hankkien energiatodistukset kaikille omistamilleen 210 rakennukselle ja ottamalla tavoitteeksitoteuttaa näissä viiden vuoden aikana kaikki sellaiset energiatehokkuustoimet, joidentakaisinmaksuaika on alle 20 vuotta. Vuonna 2009 tämän työn aloittamiseen ohjattiin kunnanenergiarahastonkautta86MDKK.(s.67).ProjektinensimmäiselläkaudellaCO2-päästöjäolimäärävähentää25%,muttakunnassapäästiinjo30%päästövähennykseen.Päästötonlaskettutuotetunenergianmukaan;vuonna2007neolivat722 000t CO2.(http://www.climateneutral.eu/uploads/images/Pictures/Klimateneutral2015Summary_final.pdf)Vuodesta2007päästötovatvähentyneet35%jahankeontuonutkuntaan800työpaikkaa.Projektissa todettiin, että toimijoiden omien kiinnostuksen kohteiden huomioiminen ja näidenkautta tapahtuva sitouttaminen ja hyvän alkusysäyksen saaminen on kriittistä hankkeenonnistumiselle.Hankkeenalussakokeillutkonsulttivetoisetsuunnitelmatsensijaantodettiintäysinhyödyttömiksi.Ilmastokadun kannalta kiinnostavaa on, että hanke huomioi kaikki tarkastelutasot globaalistapaikalliseensekäyhteydetnäidenvälillä,jaettätoimenpiteidenkirjokattaamyösolemassaolevaarakennuskantaajapaikallistaosallisuuttakoskevatkysymykset(figure18.).Tätätukemaanprojektinalleon luotuerilaisiaalustoja taiohjelmia (communicationplatforms), joidenkauttayritykset jakansalaiset voivat tuoda esiin kokemuksiaan päästöjen vähentämisestä omassa toiminnassaan.Näitä alustoja ovat muun muassa asukkaiden elämäntapojen vaikutusta päästöihin tutkivaZEROfamily, yritysten omia ilmastostrategioita ja niiden toteutumista tukeva ZEROcompany jakauppojen energiatehokkuusinvestointeja (kaikki investoinnit joissa takaisinmaksuaika on alle 2

71

vuotta) ja niiden esilletuomista edistävä ZEROshop. Hankkeen sihteeristö tukee näitä aloitteitaerilaisinavuin,palkinnoinjamuunlaisinkannustein.(s.48-49).KunnanilmastotekojamarkkinoidaanmyösmuualleZEROambassador-alustankautta.ZeroFamily-ohjelmassa on mukana 115 taloutta (2009). Sen puitteissa on saavutettu 25%energiansäästö ja 45% säästö vedenkulutuksessa. Ohjelmassa opittiin, että kotitalouksia ei voiopettaakuinlapsiakoulussa,vaanvähennyspotentiaalistajatekniikoistapitäämennäopastamaanpaikanpäälle.Hankkeenpuitteissatämäratkaistiinpalkkaamallahankkeeseenenergianeuvoja,jokaontähänmennessävierailutjo1400asunnossa.Palveluonasukkailleilmainen.65%talouksistaonsijoittanut energiaremonttiin, säästöjä on saatu noin 45%/talous. Samalla kunta on saanut isotinvestoinnitrakennussektorintyöllisyyteen.ZeroCompanyn onnistumisen merkki on se, että yrityksiltä tuli valituksia, ettei näiltä vaaditatarpeeksi. Nyt yrityksen on vähennettävä päästöjään 10% ennen kuin se voi päästä mukaanohjelmaan. Tämäkin tavoite on hyvin helppo saavuttaa valaistusta vaihtamalla tai pelkästäänkytkemälläsähkölaitteetpoispäältäaukioloaikojenulkopuolella.Hankkeentavoitteenaonkattaakaikkikunnanliikkeet(400).Nythankkeenpiirissäonyli80liikettä.Linakonerinomainenesimerkki;yritysonnyt100%vihreä–tässähuomataanhankkeentoinenopetus:älätakerrutermeihin; josjoku haluaa olla vihreä eikä hiilivapaa, anna niiden olla. Hankkeen kokemusten mukaanpienyrityksistä on helppo lähteä liikkeelle, vaikka isoissa yrityksissä onkin enemmän japidempiaikaistapotentiaalia.Projektinjohtonäkee,ettäkestävyysonlähinnämielentila;edistystässäsuhteessaeinykyäänolekiinnitekniikasta.Energiatehokkuusvaatiikansalaistenymmärrystä,kulutuksenvähentäminensensijaanvaininvestointejateknologiaan.Tärkeitäovatonnistuneetkokeilutjaniistäkerrotuttarinat;muiden esimerkki innostaa toimiin. Kunta itse näyttää esimerkkiä; vuonna 2015 kunnansähköntuotannosta25%(1,8milj.kWh)tuotettiinaurinkokennoilla,kunnantyöntekijätkäyttävätsähkötyökaluja (esimerkiksi siimaimia), katulamputonuusittu ESCO-sopimuksellla ja kunta liisaavähän kuluttavia autoja. Ekotehokkuustoimiin on käytetty yhteensä 33 miljoonaa euroa, näistäpuolet koulujen korjauksiin, joilla on parannettu myös viihtyisyyttä. Hankkeille on laskettu 14vuodentakaisinmaksuaika,mikäeiolluthelppopäätös.9.3.6KlimakvarterØsterbro,KööpenhaminaKlimakvarter Østerbro (aikaisemmin Klimakavert St. Kjelds) on alue Kööpenhaminassa, jossayhdistetiin kaupunginosan kehitysprojekti ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Kehitys alkoi”tavallisena”kaupunkikehitysprojektina,jokaonjatkunutjo30vuotta.TavoitteetolivatkehittääSt.Kjeldsinkaupunkiympäristöäjatarjotaasukkailleparempaaasuinympäristöä.Projektinbudjettioli60mio.DKK(alle10miljoonaaeuroa).Sopeutumishankkeiden ajureina toimivat vuosien 2010 ja 2011 rankkasateet. Kaupungissa onyhteisviemäröinti, joten hulevedet tulvittavat helposti verkoston. Tavoitteena on johtaa 40%hulevesistäpoisverkostosta–loputjopatarvitaanjätevedenlaimentamiseen.Katuverkostotoimiivaraventtiilinä hulevesille. Hulevesisuunnitelma kattaa koko kaupungin. Ideana on tehdä

72

ongelmastaresurssi;poistetaanläpäisemättömiäpintoja javiherretäänsamallakaupunkia.Tämänäkyymyöshankkeenkulurakenteessa;tekniikanosuusonnoin40%,viherrakentamisennoin60%.Uudenlainenviherrakentaminentuomyöshallinnollisiahaasteita:viheraiheidenylläpitoonkallista,ja niiden hoito pitää miettiä uusiksi kaupungin sisällä niin että se saadaan järkeistettyä yhdentoimijanalle.IlmastonmuutoksenhuomioonottaminenavasiSt.Kjeld’sinkehittämiselleuusiamahdollisuuksia:Uusiaprojektipartnereitatulimukaan(ennenkaikkiaHOFOR,jokatuottaaenergiaa–sekäsähköäettä lämpöä – ja vesihuollon) ja yhdistetyn projektin kokonaisbudjetti kasvoi huomattavasti –lopullinenrahoituskaupungiltaolinoin10milj.e,muualta30-40milj.e.Tämäoliisopanostus,koskaalueella vain 25 000 asukasta. Samalla hankkeesta tehtiin pilottihanke tulevillesopeutumisprojekteille.”Ihadsixtymilliontofixaneighbourhoodthatisforgottentroubles.Sixtymillionisnotthatmuchmoney.It’sverysmall.Andclimateadaptationwas,wherethemoneywas.So,whatwedonowisthatwearecombinedthemoneyfromthewatercompany,moneyfromthecityandthemoneythatIhaveinthisproject.”(representativeofKlimakvarterin201327).Hankkeenkeskiössäolivatuudetjärjestelyttoreillejateille,joidenavullaluotiinsekäviihtyisämpielinympäristö, että uusiamenetelmiä käsitellä hulevettä ja vaikuttaa suotuisasti pienilmastoon.Näitä toimenpiteitä kehitettäessä Kööpenhamina testasi sekä osallistumismenetelmiä että uusiarakenteellisia menetelmiä, tutki näiden vaikutusta vedenlaatuun ja etsi ratkaisuja haasteillepäätöksenteossajalainsäädännössä.Kaupunkilaisiahaeskeltiinosallistumaanhankkeeseen jututtamallasatunnaisiapaikallisia.Koirienulkoiluttajatjalastenvaunujenkanssaliikkuvattodettiinerityisenhyviksikohderyhmiksi,sillänäilläoli aikaa jutella ja hyvääpaikallistuntemusta. Toinenhyväksi todettu keino lisätäosallisuuttaolilähestyä suunnitelmia fyysisesti, esim. piirtämällä tai muuten merkkaamalla suunnitelmatoteutuspaikalle,elitekemälläsuunnitelmanäkyväksijolloinsiitävoidaanalkaakeskustellaajoissa;näinhankesuunnitelmista saatiin sekä välitönpalaute että lisättiin kiinnostustaniitä kohtaan, javältettiinperinteinenosallistuminenvastasiinävaiheessa,kunpuskutraktoritovatjopaikalla.Asukaatosallistuivatmyöshankkeenohjausryhmätyöhön– jopa50%ohjausryhmän jäsenistäoliasukkaita.Näilläolipaljonvaltaakoskahevastasivatmyöshankkeentaloudellisestaohjauksesta.Edustajathankkeenohjausryhmäänvalittiin isoissaaloituskokouksissa,mukanavoiolla jopa300henkeä. Muuten pyrkimys on Kööpenhaminassa pois kokouksista, mieluummin suositaaninterventioita pitkällä aikavälillä - St. Kjeld’sissä on esimerkiksi järjestetty aamiaisia jailtapäiväpannukakkujapaikanpäällä.Siltiosallistamisessaonongelmansa;asukkaitaasiakiinnostaamuunmuassapoikkeustilanteidenkautta,muttasamallahenäkevätniidenehkäisynasiaksi joka

27Klimakvarteredustajahaastateltiintämänprojektinpuitteissa:NordicCentreofExcellenceforStrategicAdaptationResearch (NORD-STAR),which is fundedby theNordenTop-levelResearchInitiativesub-programme‘EffectStudiesandAdaptationtoClimateChange.’

73

kaupunginpitäisihoitaajokatapauksessa–seeisiisvarsinaisestimyysyynäosallistuahankkeidenkehittämiseen.Tällä hetkellä Kööpenhaminan sopeutumishankkeet ja erityisesti hulevesihallinta etenevät niinnopeasti, että Østerbron rooli testikenttänä on vähentynyt jonkin verran. Alue toimii kuitenkinedelleenkansanvälisenäesimerkkinä,johonjärjestetäänekskursioita(esim.ECCA2015konferenssinyhteydessä).(ks.http://klimakvarter.dk/(tanskaksi)jahttp://www.klimakvarter.dk/wp-content/2013/06/klimakvarter_ENG_updated-may-2013_i-opslag.pdf(englanninkielinenesitevuodelta2013))9.3.6Fredriksberginilmastokatu,KööpenhaminaKööpenhaminanFredriksberginilmastokatuonilmastonmuutokseensopeutumiseenliittyvähanke,joka lähti liikkeelle vuoden 2011 rankkasadetulvan jälkeen. Hankkeessa Helenevej päällystettiinvettä läpäisevällä pinnoitteella, jonka toivotaan estävän sadevesien tulvimisen kadunvarrenrakennuksiin. Kaikkinensa kadun pinnoitteen lasketaan päästävän lävitseen 75m3 vettä. Vesivarastoituu kadun alaisiin tankkeihin tai sulkuihin, joista se suotautuu maaperään(klimatilpasning.dk).Hanke rahoitettiin kunnan ja vesilaitoksen yhteistyöllä. Imeytysjärjestelmä korvasi osittainputkistoihin perustuvan hulevesijärjestelmän, jonka uusiminen olisi tullut tätä järjestelmääkalliimmaksi.http://en.klimatilpasning.dk/recent/cases/items/one-of-the-first-climate-streets-in-denmark-is-located-in-frederiksberg,-copenhagen.aspx)________________________________________[1]Klimakvarteredustajahaastateltiintämänprojektinpuitteissa:NordicCentreofExcellenceforStrategicAdaptationResearch (NORD-STAR),which is fundedby theNordenTop-levelResearchInitiativesub-programme‘EffectStudiesandAdaptationtoClimateChange.’