ILMARISENTALOUSENNUSTE

SYKSY 2018

Jaakko Kiander 22.10.2018

ILMARISEN TALOUSENNUSTE

• Julkistus keväisin ja syksyisin

• Erityisesti yritysnäkökulma

• Keskiössä:

– BKT:n kasvu

– Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät)

– Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

EUROALUEEN JA USA:N KASVUN ENNUSTETAAN KÄÄNTYVÄN LASKUUNKeskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, %

5,4

3,72,6

1,82,1

1,7

6,2

7,7

-2

0

2

4

6

8

10

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Lähde: IMF

s

Maailmantalouden

kasvu jatkuu, vaikka

IMF heikensi hieman

keskeisten alueiden

ennusteitaan

lokakuussa 2018.

Euroalueen kasvun

ennakoidaan

hidastuvan hieman

vuosina 2019 ja 2020.

Intia

Kiina

Maailma

EuroalueUSA

USA:N JA SUOMEN OSAKEINDEKSIT OVAT KEHITTYNEET MYÖNTEISESTI, MUTTA LASKIVAT SELVÄSTI LOKAKUUSSA

Osakeindeksien kokonaistuotot omassa valuutassaan, 2010=100

50

100

150

200

250

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Lähde: S&P Dow Jones Indices, Nasdaq, STOXX

s

Vielä syyskuun

lopussa S&P 500 ja

OMX Helsinki Cap

olivat tuottaneet

vuodessa noin 10 %.

Lokakuussa osake-

hinnat laskivat laajasti

ja kyseisten indeksien

vuosituotot laskivat alle

5 prosenttiyksikköön.

Euroalue,

Euro Stoxx 50

Suomi, OMX

Helsinki Cap

USA, S&P 500

Kuvan indeksitietoja saa käyttää vain tiedon vastaanottajan sisäiseen,

ei-kaupalliseen käyttöön ja vain koko materiaalin yhteydessä.

SUOMENTALOUS-NÄKYMÄT

ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU

2017 2018 2019

BKT muutos, % +2,8 +2,5 +1,5

Yksityinen kulutus +1,3 +2 +1,5

Julkinen kulutus -0,5 +2 +1,5

Investoinnit +4,0 +2 -1

Tuonti +3,5 +3 +2

Vienti +7,5 +3 +4

Kuluttajahintojen muutos, % +0,7 +1,5 +2

Ansiotason muutos, % +0,5 +2 +2

Työllisyysaste, % 69,6 72 72,5

Työttömyysaste, % 8,6 7,5 7,0

EMU-jäämä, % BKT:sta -0,7 0 0,5

Julkinen velka, % BKT:sta 61,3 59 58

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Vuosien 2017 ja 2018 nopean kasvun

jälkeen talouskasvu hidastuu vuonna

2019 – syynä globaalit epävarmuudet ja

euron vahvistuminen.

Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka

työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen

kilpailukykyä.

Julkinen talous tasapainottuu ja

velkasuhde kääntyy laskuun.

TALOUSKASVU HIDASTUU 1,5 PROSENTTIIN VUONNA 2019Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010=100

80

85

90

95

100

105

110

115

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Vuonna 2016 alkanut

talouskasvu jatkuu,

mutta nopein

suhdannenousu jää

taakse. Kasvu

perustuu

kotimarkkinoiden ja

viennin kehityksen.

YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU

Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010=100

75

80

85

90

95

100

105

110

115

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Julkinen

kulutus

Yksityinen

kulutus

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Yksityistä kulutusta

kasvattaa myönteinen

työllisyyskehitys.

Lisäksi kotitalouksien

säästämisaste pysyy

negatiivisena ja

inflaatio hitaana.

Myös julkisen

kulutuksen kasvun

ennakoidaan jatkuvan.

INVESTOINNIT KÄÄNTYVÄT LASKUUNVUONNA 2019Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Rakennusinvestointien

odotetaan supistuvan

vuonna 2019.

Rakennusinvestoinnit

ovat lähes 60 %

investoinneista.

UUDISRAKENTAMISEN KASVU PÄÄTTYY VUONNA 2019Uudisrakentamisen vuosimuutos ja ennuste

-17

24

7

-5

-40

-20

0

20

40

60

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

%

RAKENTAMINEN KÄÄNTYY LASKUUN, KUN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄ LASKEERakennusluvat ja valmistuneet rakennushankkeet, milj. m3

25

35

45

55

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Tilastokeskus

milj.

m3

s

Rakennusinvestoinnit

olivat vahvassa

kasvussa vuosina

2015-2018.

Myönnettyjen

rakennuslupien

määrän kehitys

ennakoi rakentamisen

volyymin supistumista

vuonna 2019.

Myönnetyt

rakennusluvatValmistuneet

rakennus-

hankkeet

VIENNIN KASVU JATKUU JA ON 4 % VUONNA 2019Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010=100

70

80

90

100

110

120

130

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Tuonti

Vienti

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Pitkään lamassa ollut

vienti lähti nopeaan

kasvuun vuonna 2017.

Kasvuvauhdin

odotetaan hidastuvan

vuonna 2019.

Keskeisimmät

vientimaat ovat Saksa,

Ruotsi ja Yhdysvallat.

KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN LUOTTAMUS ON KÄÄNTYNYT LASKUUNKuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

s

Kuluttajien luottamus

heijastuu yksityisen

kulutuksen kasvuun ja

säästämisasteen

laskuun.

Erityisesti yli 10

työntekijän yritykset

uskovat parempiin

kasvunäkymiin

Kuluttajat

Teollisuus-

yritykset

SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN

Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa

68

112129 133

108122

186200

254

110 93

232

282

108

154

0

50

100

150

200

250

300

350

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Suomi

Ruotsi

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, OECD

s

Kotitalouksien velka on

kasvanut enemmän

kuin tulot. Velkaantu-

misaste on yli EU:n

keskiarvon, mutta alle

Ruotsin, Tanskan,

Irlannin ja Hollannin.

Euro-alueSaksa

TanskaHollanti

Iso-Britannia

%

Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

ULKOMAAN-KAUPPA

KAUPPATASE KÄÄNTYI POSITIIVISEKSI VUONNA 2017Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Viennin heikkoudesta

huolimatta kauppatase

on pysynyt lähellä

tasapainoa usean

vuoden ajan. Tämä on

johtunut osin öljyn

hinnan laskusta, joka

on supistanut tuontia. Vaihtotase

Kauppatase

mrd €

VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITAKeskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd €

11,6

8,47,3

6,04,6 4,6 4,4

12,6

9,48,1

6,0 5,7 5,24,4

0

2

4

6

8

10

12

Puu- japaperituotteet

Teollisuudenkoneet

Metallit- jametallituotteet

Kemiallisetaineet jatuotteet

Kuljetusvälineet Öljy jaöljytuotteetsekä sähkö

Sähkökoneet-ja laitteet

08/2016–07/2017 08/2017–07/2018

Lähde: Ilmarinen, Tulli

mrd €

TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USAKeskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd €

7,4

5,9

4,2 4,13,3 3,1

9,7

6,4

4,1 4,03,4 3,5

0

2

4

6

8

10

Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Venäjä Kiina

08/2016–07/2017 08/2017–07/2018

Lähde: Ilmarinen, Tulli

mrd €

TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITAKeskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd €

7,3 7,36,7 6,1 5,6

4,9

1,5

8,4 7,97,2

6,4 6,25,5

1,7

0

2

4

6

8

10

12

Öljy jaöljytuotteetsekä sähkö

Sähkökoneet-ja laitteet

Kemiallisetaineet jatuotteet

Kuljetusvälineet Teollisuudenkoneet

Metallit- jametallituotteet

Puu- japaperituotteet

08/2016–07/2017 08/2017–07/2018

Lähde: Ilmarinen, Tulli

mrd €

8,88,0

6,6

4,43,5

2,1

10,5

8,6

7,0

4,63,6

2,0

0

2

4

6

8

10

Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat

08/2016–07/2017 08/2017–07/2018

TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSIKeskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd €

Lähde: Ilmarinen, Tulli

mrd €

EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA KRUUNUUN JA HEIKENTYNYT SUHTEESSA DOLLARIIN

Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2010=100

60

70

80

90

100

110

120

130

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: EKP

s

Vuoden 2018 alusta

dollari on vahvistunut

suhteessa euroon yli 4

%. Samassa ajassa

kruunu on heikentynyt

lähes 7 %. Yhdellä

eurolla saa noin 1,2

dollaria. Vahva euro

haittaa Suomen

vientiä.

Kruunu

Dollari

TYÖ-MARKKINAT

ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI:KASVUVAUHTI HIDASTUUTyöntekijämäärien vuosimuutos 2008–08/2018

-0,9

-10,3

2,4

4,6

-0,6 -0,4

0,11,5

4,5

6,6 5,9

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Lähde: Ilmarinen

s

Ilmarisen suhdanne-

indeksi kuvaa noin 15 000

Ilmarisen asiakkaana

olevan yrityksen työn-

tekijämäärien muutosta

edellisvuoteen verrattuna.

Seurantaryhmässä ovat

mukana ne yritykset, jotka

ilmoittavat palkkatietonsa

kuukausittain. Tulevat ja

lähtevät asiakasyritykset

eivät vaikuta indeksiin.

%

ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: RAKENTAMISEN KASVUVAUHTI ON HIIPUNUT VUODESTA 2017

Työntekijämäärien vuosimuutos eri toimialoilla, 2008–08/2018

6

-14

8

-3

7

4

7 6 6

-15

-10

-5

0

5

10

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Lähde: Ilmarinen

s

Ilmarisen suhdanne-

indeksi kuvaa noin 15 000

Ilmarisen asiakkaana

olevan yrityksen työn-

tekijämäärien muutosta

edellisvuoteen verrattuna.

Seurantaryhmässä ovat

mukana ne yritykset, jotka

ilmoittavat palkkatietonsa

kuukausittain. Tulevat ja

lähtevät asiakasyritykset

eivät vaikuta indeksiin.

%

TeollisuusKauppaRakentaminen

SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPITyöllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste

76

68

72,5

75

77

60

65

70

75

80

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Ruotsi

Suomi

SaksaIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Suomen työllisyysaste

on parhaita maita

jäljessä, mutta silti EU-

maiden keskiarvoa

parempi.

EU-maat

%

TYÖTTÖMYYDEN LASKU NOPEUTUU VUONNA 2018Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste

6,4

9,48,6

7,57,0

0

2

4

6

8

10

12

14

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Työttömyys

(TEM)

Työttömyys

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

s

Vuoden 2017 hyvä

työllisyyskehitys ei

alentanut työttömyyttä

kovin paljoa, koska

työvoiman ulkopuolelta

siirryttiin työmark-

kinoille. Vuonna 2018

odotamme, että

työttömyys lähtee

selvempään laskuun.

%

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA 2018–2019Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste

1,71,2

-2,3

1,5 1,72

-3

-2

-1

0

1

2

3

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Palkkaliukuma

Sopimuspalkka

Sosiaali-vakuutusmaksut

Työaika

Vaikutus yhteensä

Lähde: Ilmarinen

s

Vuosille 2018 ja 2019

on eri sopimusaloilla

sovittu yhteensä 3,2

prosentin

palkankorotuksista.

Työnantajan sosiaali-

vakuutusmaksut

alenevat edelleen.

%

SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA 2017-2019Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000=100

90

100

110

120

130

140

150

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Saksa

SuomiRuotsiIso-Britannia

Lähde: Ilmarinen, OECD

s

Kiky-sopimuksen ja

syksyllä 2017 sovit-

tujen palkkaratkaisujen

ansiosta Suomen

työvoimakustannusten

nousu jää selvästi

kilpailijamaita

pienemmäksi

lähivuosien aikana.

Euroalue

SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY-VERTAILUISSA PYSYI ENNALLAANSuomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa

1

6

11

16

21

26

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

WEF

sija 11/140

IMD

sija 16/63

Lähde: IMD ja WEF

s

Yhdysvallat, Hong

Kong ja Singapore

ovat kilpailukyky-

vertailujen kärkisijoilla.

Suomi häviää

vertailuissa Euroopan

kärkimaille, kuten

Saksalle, Ruotsille ja

Hollannille.

JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJAJulkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa

66

140

205

58

87

136135

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

mrd €

Valtion ja

kuntien velka

Eläkevarat

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Eurostatin ja OECD:n

käytännön mukaan

kaikki lakisääteiseen

eläkejärjestelmään

kuuluvat varat mukaan

lukien yksityisen

sektorin työeläkevarat

tilastoidaan osaksi

julkisen sektorin

taloutta.

JULKISYHTEISÖJEN TALOUS KÄÄNTYY YLIJÄÄMÄISEKSI VUONNA 2019Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa

9,37,2

6,0

3,73,54,3

6,8

9,68,1

-4,6-4,9

-2,1

-4,4-5,3

-6,6-5,8

-3,7

-1,5-0,2

0,8

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

mrd €

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

s

Vuonna 2017 julkis-

yhteisöjen alijäämä oli

-1,5 miljardia euroa,

joka on -0,7 % brutto-

kansantuotteesta.

Vuosina 2018 ja 2019

julkistalouden

ennustetaan olevan

tasapainossa.

VELKASUHDE LASKUSSA VUODESTA 2017

Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta

46

29

6458

0

10

20

30

40

50

60

70

00 02 04 06 08 10 12 14 16 18

Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

% s

Suomen talous kasvaa

ja julkisyhteisöjen tulot

ja menot ovat tasa-

painossa. Tämän

vuoksi velka suhteessa

bruttokansantuotteen

arvoon laskee vuonna

2019 alle 60

prosenttiin.

SYNTYVYYS LASKUSSA VUODESTA 2011 LÄHTIENVäestön muutokset, 12 kk liukuva summa

62

6559

4849 49 51 53

9

12

3229

914 14

0

10

20

30

40

50

60

70

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Lähde: Tilastokeskus

s

Vuonna 2017 syntyi

elävänä 50 000 lasta,

joka on matalin taso yli

100 vuoteen. Vuodesta

2016 syntyvyys laski 5

%. Vuonna 2017 koko-

naishedelmällisyys oli

1,5 lasta äitiä kohden.

Tuhatta h

enkeä

SyntyneetKuolleet

Maahanmuutto

Maastamuutto

ELINIÄNODOTTEEN NOUSU ON HIDASTUNUT

Vastasyntyneiden eliniänodote, vuosia

66

70

74

78

75

7981

84

70

7577

81

60

70

80

90

1970 1980 1990 2000 2010

Lähde: Tilastokeskus

s

Vastasyntyneiden eliniän

odote on noussut lähes 7

vuotta vuodesta 1986.

Samassa ajassa 80-

vuotiaiden eliniänodote on

noussut kaksi vuotta.

Ihmiset elävät siis

pidempään, mutta eliniän

kasvulla on rajansa.

Naiset

YhteensäMiehet

Vuosia

VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste

45

34

26

34

26

2016

0

10

20

30

40

50

20402030202020102000199019801970

Koko Suomi

Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinenLähde: Tilastokeskus

s

Väestö keskittyy kasvu-

keskuksiin ja yliopisto-

kaupunkeihin, mikä näkyy

niissä edullisempana

ikärakenteena. Yli 65-

vuotiaiden määrä nousee

noin 10 vuoden aikana

nykyisestä 1,2 miljoonasta

1,5 miljoonaan samalla,

kun työväestön määrä

laskee hieman.

%

Yliopisto-

kaupungit

ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 30 MILJARDIIN EUROONEläkemenot ja -maksut, mrd euroa

1

11

16

31

4

8

14

1715

0

5

10

15

20

25

30

1975 1985 1995 2005 2015

mrd €

Kokonais-

eläkemeno

Yksityisen sektorin

eläkemenoYksityisen sektorin

eläkemaksutulo

Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

s

Eläkelaitosten maksa-

mat eläkkeet ovat

kaksinkertaistuneet

vuodesta 2000.

Yksityisen sektorin

työeläkkeiden lisäksi

eläkkeitä maksavat

Keva, valtio ja Kela.

JOHTO-PÄÄTÖKSIÄ

Riskit

• Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta:Brexit, Italia

• Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan: FED

• Suuret valuuttakurssimuutokset

• Kauppasota: Trump

Mahdollisuudet

• Julkinen talous suhteellisen vahva

• Suomen kilpailukyvyn suhteessa länsinaapureihin parantunut

NOUSUKAUDEN HUIPPU OHITETTU