UnioniIlmaIlualan unIonI Iau:n jäsenlehtI

22.6.2012

Nro 3

Olipa kerran työ / 90 päivän sääntö / Kassakulma

Kilpailukyky- selvityksestä turvaamis- toimeen

3 • 20122

Levikki 440016. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaJuha-Matti KoskinenPuh. 040 766 9040

juha-matti.koskinen@iau.fi

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@iau.fi

ToimituskuntaMarkus Berg

Reijo HiltunenPekka Hintikka

Arto KujalaAri Miettinen

Vesa SuniSari Virta

Jyrki Väyrynen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy 2012 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu sivulla 30.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuKaroliina Ilonoja

PainoSälekarin Kirjapaino Oy

Somero

KANSIKUVA: Minkälaiseen turvaamistoimeen on ajateltu ryhdyttävän teollisen työn paetessa Suomesta?

Kollaasi – Karoliina IlonojaHampuusi – JM Koskinen

SISällyS3•2012

2 • 20122

3 Pääkirjoitus4 Olipa kerran työ6 AKT:n jäsenet luottavat liittoonsa6 SMU:n johto jatkaa7 Nyt etsitään edustajia SAK:n aluekokouksiin9 Lyhyt kääntö10 Hapsu - Kilpailukykyselvityksestä turvaamistoimeen12 Keski-Euroopan työaikaa13 Työaikajoustoja työnantajan tarpeesta ja työntekijän riskillä13 Unissakävellen onnettomuuksiin?14 Sairauspäivärahan maksuun muutos15 Kentän tasolta15 Erään ammattikunnan loppu Finnairissa16 Lentokonemekaanikko – tuottava yksilö vai ongelmajäte?18 Työhyvinvoinnin edistäminen20 Nurkan Kundi22 Työuran jälkeenkin matkustetaan

23 Varttuneita Vieraita

24 Nolla tapaturmaa -foorumi palkitsi25 Nostotyöt tulee suunnitella huolellisesti26 Jos sinut lomautetaan tai jäät työttömäksi27 Kolumni28 Hugo Tungo29 Grilliherkku29 Possusta uusi painos30 Työeläkeotteella aiempaa kattavammin tietoa30 Kuvakulma31 Vastarakki32 Lähde kesäpäiville Tallinnaan

Arto

Kuj

ala

3 • 2012 3

20.6.2012

Työehtosopimus- toiminnan tarkoitus vaarantuu, jos järjestäytymisoikeutta ei kunnioiteta.

Juha

Jaa

tine

nKun Kiinan muuria rakennettiin

Finaviasta ja sen tytäryhtiöistä on tullut viime vuosien aikana suurimpia IAU:n jäsenistön työnantajista. Edelleen liitolla on kuitenkin vaikeuksia luoda yhtiön kanssa neuvottelujärjestel-mää, joka paremmin huomioisi työehtosopimuslain hengen.

IAU on esittänyt Finavialle pyynnön tarkastella yhteisessä pöydässä henkilöstön järjestäytymistä sekä emoyhtiössä että tytäryhtiö Airprossa. Pyynnön takana on näkemys, etteivät nykyiset työehtosopimusten sopijaosapuolet palkansaajapuolella vastaa vallitsevaa järjestäytymistä. Järjestäytyminen on muuttunut lähimenneisyydessä selkeästi Finavian lennonvarmistustoiminnoissa. Airpron osalta tilanne on ollut jo pitkään ristiriitainen yleisesti omaksuttujen työmarkkinaperiaatteiden kanssa.

Lennonvarmistuksessa työskenteleviin toimihenkilöihin sovelletaan tällä hetkellä sekä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta (319203), että Ilmailutietoteknisiä koskevaa työehtosopimusta (319205). Ensimmäisen sopimuksen soveltamisalalla työskentelevät lennonjohto-operaattorit liittyivät jäseniksemme viime syksynä. Tämän vuoden puolella huomattava osa lennonneuvojista on tehnyt vastaavan ratkaisun.

Jälkimmäisessä sopimuksessa järjestäytymistä koskevaa edustavuusongelmaa ei ole. Sopimus neuvotellaan jatkossa IAU:n ja PALTA:n välillä niin, että Ilmailutietotekniset ILTT:n ammattiosasto 005:llä on edelleen keskeinen asema sopimukseen liittyvissä kysymyksissä IAU:n työehtosopimustoimintaa koskevien linjausten mukaisesti.

Lennonvarmistuksen henkilöstön järjestäytymisen näkökulmasta luontevaa on, että kaikkien lennonvarmistuksessa työskentelevien toimihenkilöiden työehdot neuvotellaan jatkossa yhden työehtosopimuksen puitteissa. Pohjana voi olla nykyinen ilmailutietoteknisten työehtosopimus. Sopimuksen soveltamisalakirjauksessa ovat mukana jo nyt teknisen tai operatiivisen koulutuksen saaneet toimihenkilöt, jotka toimivat Finavian lennonvarmistuksen, teknisen toimialan tai terminaalitoiminnan piirissä tele- tai tietoliikenteen tehtävissä.

Airpron ja sen tytäryhtiön RTG:n osalta osapuolet neuvottelivat lähes vuoden paikallisista osa- ja työaikasopimuksista, joiden avulla oli tarkoitus poistaa esteitä Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen käyttöönotolle. Nämä neuvottelut kariutuivat kalkkiviivoilla IAU:n jäsenten Airprossa suureksi pettymykseksi. Edelleen ratkaistavaksi jäi siis kiista neuvotteluoikeudesta. Tilanteen selvittämiseksi yksiselitteisin ja selkein tapa lienee IAU:n esittämä avoin jäsenmäärien tarkastelu yhdessä osapuolten kesken.

Hyvää kesää.

JM KOSKINEN

3 • 20124

mIKä Työ?

Olipa kerran työ

Normaaleihin tuloaulavirkailijan tehtäviin kuuluvat yksin matkustavi-en lapsien saattaminen ja noutami-nen sekä viivästyneisiin ja rikkoontu-neisiin matkatavaroihin liittyvät asiat. Epäsäännöllisyystilanteissa on tehtä-vänämme järjestää maitse tapahtuvaa sijaiskuljetusta tai majoitusta jatko-yhteytensä menettäneille matkustajil-le. Tavanomaisen työpäivän meininki ja fiilinki eivät siis välttämättä ole sitä ”piece of mind feat. magical moments”, vaan pääosin kyseessä on väsyneiden ja pettyneiden matkustajien auttaminen.

Tervehdys täältä RTG:n tulopalvelusta, jota kohta ei ole. Tulopalveluhan sijait-see Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalissa 2. Toimipisteemme sijaitsevat saapuvalla tasolla, saapuvien matkatavaroiden halleissa 2A ja 2B.

lyhyt historiaTulopalvelu perustettiin 1986. Silloin tätä paikkaa sanottiin rangaistussiir-tolaksi, jonne ei haettu, vaan joudut-tiin töihin. Tuolloin lanseerattiin myös ammattinimike tulopalveluvirkailija. 1. syyskuuta tuo titteli siirtyy osaltam-me ilmailumuseon osastolle mennyttä.

Miten tähän päädyttiin?Tapahtumat lähtivät liikkeelle huhti-

kuussa 2007 kun Northport ja SGS ul-koistivat tulopalvelutoimintansa RTG Ground Handlingin alaisuuteen. Al-ku oli suorastaan haastavaa, ellei perä-ti hankalaa. Kun kahdesta tehdään yksi,

niin siinä raja- ja kosketuspinnat ja sy-nergiat säkenöivät sekä kipunoivat use-astakin eri syystä. No mutta ajan kans-sa asiat alkoivat kuitenkin rullaamaan, lopulta jopa soljumaan. Yksi saturaa-tiopiste voidaan sanoa saavutetun kun 2010 juhannusviikon torstaina kännyk-kään tuli tekstiviesti – Airpro oli ostanut RTG Ground Handlingin ja tulopalve-lun osana sitä. Olimme siis tehneet ym-pyrän valtion enemmistöomistuksesta yksityisomistajuuden kautta täydelli-seen valtio-omistajuuteen – osaksi Fi-navia-konsernia.

Mik

a Sa

rjan

en

Joskus tulis muistuttaa eläintarhaa – Mika Sarjanen matkalla Korkeasaareen.

3 • 2012 5

lyhyen historian loppuSiitä ei auennutkaan onni saatikka au-tuus. Tilanne konkretisoitui karkaus-päivänä tänä vuonna kun omistajam-me Airpro ja pääasiakkaamme jopa lii-kuttavan yli- ja yksimielisesti sanoivat palvelusopimuksensa irti siinä meidän istuessamme finaalipäivää lain mukai-sessa yhteistoimintamenettelyssä. Me työntekijätkin olimme liikuttuneita.

Omistajamme suostui sanomaan so-pimuksen irti vieläpä kolme kuukautta etukäteen. Jalomielisyys perustui tuotan-nollis-taloudellisiin syihin. Tuotimme 20 000 tappiota kuukaudessa, joka koos-tui lähinnä hallinnon kuluista. Tosin to-dellinen syy saattaa olla koko Suomea koskevat uudelleen järjestelyt maahuo-linnassa. Tulis ja sen henkilökunta oli kauppatavarana.

RTG:n tulopalvelu loppuu siis elo-kuun lopussa ja me kaikki 32 henkilöä siirrymme toiseen valtio-omisteisiin bul-juun, jota johtaa Lauri Ihalainen. Kun ynnäilee ja vertailee kustannuksia niin

valtion osalta ne kasvavat. Vaan niin se on, kuten eräs ministeri aikoinaan tote-si: valtio omistaa vaan ei ohjaa.

StayFinnairin ottaessa nyt takaisin ulkois-tamansa tulopalvelun, niin meille tuol-loin siirretyille ei tarjottu edes mahdol-lisuutta hakea service desk- tehtäviin. Kuitenkin pääasiakkaamme tarjosi 500 euron ”stay-bonusta” niille, jotka hoi-tavat työnsä moitteettomasti 31.8. as-ti. Olen kuullut samaisen firman olleen avokätisempikin. Varsinainen omista-jamme ei ole ottanut kantaa vielä.

Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin ylläpito irtisanottuna on ollut taiteilua. Toistaiseksi olemme ainakin keskenäm-me tulleet juttuun. Vallitsevaa henkeä kuvaa vanha karski vitsi: Mitä yhteistä on Hiroshimalla, Vesivehmaalla ja tulo-palvelulla? – Siinä meni nuoret sekä van-hat samalla lailla.

Henkilökohtaisesti tahdon sanoa kii-tos näkemiin ja bajee- hali niille, joihin

RTG Ground Handlingin tulopal-velun lopettaminen on osa Finnairin palvelurakenneuudistusta, jonka ta-voitteena on siirtää matkustajapal-velun eri tehtäviä itsepalveluna suo-ritettavaksi.

Perinteistä tulopalvelua Helsinki-Vantaan lentoasemalla tarjoavat Inter Handling, ISS Aviation, North Hub Services Finland (Havas) ja Servisair Finland.

Mik

a Sa

rjan

en

olen tutustunut tässä matkan varrella. Mukavaa, joskus hauskaakin on ollut sorvin ääressä, toisinaan myös siviilissä.

Pian poistun Helsinki-Vantaan par-haalle paikalle, laiturille nro 10. Siitä zö-raa dösä Stadiin eli linkkari hönkii He-saan.

Näihin palvelumaisematunnelmiin – ja toimenkuvamuutoksiin.

MIKA SARJANEN

JM K

oski

nen

Myy Tuovinen on juuri soitellut Etelä-Suomen hotellit läpi ja rukoillut myöhästyneille kortteeria.

3 • 20126

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijälii-ton valtuusto kääntää katseet eteen-päin ja tulevaisuuteen. Torstaina 31. 5. 2012 Helsingissä kokoontunut valtuuston sääntömääräinen kevätko-kous korostaa, että AKT toteuttaa vah-vana päätehtäväänsä; jäsenten edun-valvontaa.

Pitkä historia, toimiva organisaa-tio sekä yksimielinen jäsenistö ovat lii-ton vahvuus. AKT ei suinkaan ole tuu-liajolla puheenjohtajansa tehtävistään vapautuksen aikana. Liiton säännöissä on tarkasti määritelty, miten toimitaan poikkeusoloissa. Kevään aikana AKT:n jäsenmäärä on päinvastaisista arveluis-ta poiketen ollut kasvussa. Jäsenet luot-tavat liittoonsa.

Nollatoleranssi kiusaamisessa Valtuusto korostaa, että AKT:ssa ku-ten muissakin työpaikoissa on kiusaa-misen suhteen ehdoton nollatolerans-si. Työpaikkakiusaamista ei hyväksytä.

Valtuusto edellyttää, että julkisuuteen tuotu kiusaamistapaus selvitetään työ-paikalla yhteisesti sovittujen pelisään-töjen mukaan.

Kuljetusliittohanke liikkeelleKuljetusaloilla on edessä isoja muu-toksia ja tulevaisuuden haasteita. Nii-hin pystytään AKT:n valtuuston mie-lestä vastaamaan tehokkaimmin yhdis-tämällä voimavaroja.

AKT esittää, että väliaikaisesti pysäh-dyksissä ollut kuljetusliittojen yhteis-

työhanke laitetaan uudestaan liikkeel-le. Valtuuston mukaan yhteistyöhank-keessa perusteellisesti tehty pohjatyö antaa hyvät eväät jatkotyölle ja uudel-le yhteiselle kuljetusliitolle.

AKT etsimään puheenjohtajaaAKT:n valtuusto vapautti 7. 6. 2012 pi-tämässään ylimääräisessä kokoukses-sa puheenjohtaja Timo Rädyn tehtä-vistään lopullisesti. Päätös oli yksimie-linen.

Päätöksen perusteena on liiton sään-töjen 10 § 4. kohdan kirjaus, jonka mu-kaan puheenjohtaja voidaan kesken toi-mikauden vapauttaa tehtävistään val-tuuston päätöksellä, jos hän on vakavasti laiminlyönyt tehtävänsä hoitamisen tai käyttäytymisellään aiheuttanut vakavaa haittaa liiton toiminnalle.

Valtuusto nimitti työryhmän etsi-mään liitolle uutta puheenjohtajaa. Pää-tökset tehdään näillä näkymin valtuus-ton sääntömääräisessä syyskokoukses-sa 29. 11. 2012.

Etsintätyöryhmän muodostavat val-tuuston puheenjohtaja Heikki Harak-ka, hallituksen varapuheenjohtaja Veijo Ruonala, työvaliokunnan jäsen Jarkko Arpula, valtuuston jäsen Annika Nur-mi sekä hallituksen jäsenet Jorma Kaup-pinen, Vesa Malinen, Jani Lindholm ja Kai Laaksonen. Uuden puheenjoh-tajan valintaan asti tehtävää hoitaa liit-tosihteeri Arto Sorvali.

SMU:n johto jatkaa

Merimies-Unionin edustajakoko-us valitsi Simo Zittingin jatkamaan liiton puheenjohtajana.

Liittosihteerinä puolestaan jatkaa Kenneth Bondas. Valtuuston uudek-si puheenjohtajaksi valittiin Markku Lauriala.

Merimies-Unionin uuden valtuus-ton toimikausi on 2012–2016.

AKT:n jäsenet luottavat liittoonsaAKT:n valtuusto kokoontui kahdesti touko-kesäkuun vaihteessa. Normaalien sääntömääräisten asioiden lisäksi liitto teki tulevaisuutensa kannalta huomattavia ratkaisuja.

3 • 2012 7

”SAK:n vahvuus on maan kattava alue- ja paikallistoiminta, jonka ansi-osta sillä on mahdollisuus organisoida valtakunnallista toimintaa koko maas-sa”, totesi SAK:n edustajakokous kesä-kuussa 2011.

SAK:n alueellisen yhteistyön tarkoitus on organisoida keskusjärjestön ja am-mattiliittojen yhteiskunnallista edunval-vontaa, järjestää aluekohtaista toimin-taa, parantaa jäsenpalvelua, sekä edis-tää SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestöllistä asemaa ja jäsenten yhteen-kuuluvuutta.

raskuussa pidettävässä aluekokoukses-sa, jolloin valitaan aluetoimikuntien jä-senet.

Edustajat aluekokouksiin valitaan kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Alue-kokous valitsee aluetoimikunnan ohje-säännön perusteella.

Ilmailualan Unioni voi nimetä yhden edustajan aluekokoukseen kaikille vii-delle toiminta-alueelle. Mikäli olet it-se kiinnostunut tai tiedät hyvän henki-lön IAU:n edustajaksi aluekokouksiin, ilmoita asiasta liittoon 22.7. mennes-sä. Ilmoituksia ottaa vastaan Juha-Mat-ti Koskinen juha-matti.koskinen@iau.fi ja Pekka Kainulainen, pekka.kainulai-nen@iau.fi. Lisätietoja myös puhelimitse (09) 4785 71.

Oletko kiinnostunut?

Nyt etsitään edustajia SAK:n aluekokouksiin

SAK:n aluetoiminta ETElä-SUOmEN TOImINTA-AlUE

Helsingin, Lahden ja Lappeenrannan toimipiste

ITä-SUOmEN TOImINTA-AlUE Joensuun, Kuopion ja Mikkelin

toimipiste

lOUNAIS-SUOmEN TOImINTA-AlUE Porin ja Turun toimipiste

läNSI-SUOmEN TOImINTA-AlUE Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan

toimipiste

POHJOIS-SUOmEN TOImINTA-AlUE Oulun ja Lapin toimipiste

Uuden linjauksen mukaan SAK:n valtuuston jäsenet kuuluvat oman alueensa aluetoimikuntaan.

SAK:lainen edunvalvonta ei ulotu am-mattiliittojen ja ammattiosastojen työ-paikoilla tekemään työehtosopimusten tarkoittamaan edunvalvontaan.

SAK:n alueorganisaatio muodostuu viidestä toiminta-alueesta ja kolmesta-toista aluetoimistosta henkilökuntineen. Lisäksi kahdeksalla jäsenliitolla on oma aluetoimistoverkostonsa.

Ilmoita halukkuudestasiSAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen alueellinen yhteistoiminta linjataan vä-hintään parillisina vuosina syys-mar-

3 • 20128

Kaskovakuutus verkkokaupasta nyt

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Turvan mainiot kaskovakuutukset on uudistettu valmiiksi paketeiksi, joista löydät varmasti au-tollesi sopivimman. Uudistuksen kunniaksi tarjoamme sinulle nyt kaskovakuutuksen 40 % edul-lisemmin ostaessasi sen netistä. Alennus koskee ensimmäisen vuoden vakuutusmaksua ja uusia vakuutuksia. Tarjous on voimassa verkkokauppa Turvaamossa, kun vakuutuksen alkamispäivä on 1.6.-31.10.2012. Klikkaa turva.fi/turvaamo ja hanki parasta autollesi!

Voimassa vain

netissä. Klikkaa

turva.fi/turvaamo

Lisäksi saat liittosi jäsenenä 9 % alennuksen sekä 5–10 % omistaja- asiakasalennuksen!

180x230_UnioniLehti_nro3_Turvaamo_052012.indd 1 29.5.2012 10:58:32

3 • 2012 9

KääNTöly

HyT

9

Vuokratyöntekijät työelämän huono-osaisia Tietoa kesä-

työntekijöille

Kesäduunari-info auttaa jäl-leen kesällä nuoria työsuhtee-seen liittyvissä kysymyksissä. Maksuton palvelu aloitti toi-mintansa 2. toukokuuta. Se toi-mii puhelimitse numerossa 0800 179 279 tai sähköisen lomak-keen kautta osoitteessa www.kesaduunari.fi. Helsinki-Vantaa

miehen ikään Helsinki-Vantaan lentoasema avat-

tiin Helsingin olympialaisiin kesällä 1952. Lentoaseman 60-vuotismerkki-päivää vietettiin 7. kesäkuuta 2012.

Ensimmäiset koneet, Aero Oy:n kaksi DC 3 -konetta Tiira ja Lokki, laskeutui-vat uudelle kentälle 26. kesäkuuta 1952.

Kentän juhlavia avajaisia vietettiin olympialippujen liehuessa 10. heinäkuu-ta silloisen pääministerin Urho Kekko-sen esittäessä valtiovallan tervehdyksen.

Vihkiäisten jälkeen kenttä oli olym-pialiikenteen käytössä elokuun puolivä-liin asti. Olympiakesän aikana lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa 26 lentoyhti-ön voimin. Virallisesti lentoliikenne siir-rettiin Malmin kentältä uudelle lento-asemalle 26. lokakuuta.

Suomen Ilmailumuseo juhlistaa Hel-sinki-Vantaan lentoaseman juhlavuotta erikoisnäyttelyllä ”Helsinki-Vantaan len-toasema 60 vuotta”. Näyttely avattiin 12. kesäkuuta Ilmailumuseon 40-vuotispäi-vien yhteydessä.

Bongareille ja muille kiinnos-tuneille

Helsinki-Vantaalle avattiin lentoko-neiden tarkkailijoille uusi katseluteras-si 7. kesäkuuta. Terassi on rakennettu terminaali 2:n vieressä sijaitsevan toi-mistorakennuksen (TOKEn) katolle. Sieltä avautuvat upeat näkymät kiitotie 1:lle ja 2:lle sekä asematasolle ja konei-den pysäköintipaikoille.

Sijainti: Lentäjäntie 1C (ns. Toimin-takeskus-rakennus terminaali 2:n vie-ressä) Avoinna: joka päivä klo 7–22 Sisäänpääsy on maksuton.

Lähimmät pysäköintialueet ovat P1, P2 ja pikaparkkialue T2. Bussit pysähty-vät terminaali 2:n edessä.

Vuokratyöntekijöillä on vakituisia työntekijöitä suurempi suhteellinen toden-näköisyys heikkoon taloudelliseen toimeentuloon, vähäiseen työyhteisön tukeen, työsuhteen turvattomuuteen sekä siihen, että työtehtävät eivät edellytä ammatti-taitoa. Suomessa vuokratyöntekijät saavat muun muassa muita työntekijöitä vä-hemmän palkkaa ja ovat harvemmin esimiesasemassa.

Näin todetaan Antti Tanskasen huhtikuussa julkaistussa väitöskirjassa ”Huo-no-osaisia työntekijöitä? – Tutkimus vuokratyöntekijöiden työelämän laadusta”.

Ei nuorten palkka-alelle

Suomalaiset eivät hyväksy nuor-ten työllistämistä muita työntekijöi-tä alhaisemmalla palkalla. TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta (62 %) pitää väärä-nä ajatusta, että nuoria alettaisiin pal-kata töihin työehtosopimuksia mata-lammalla palkalla. Enemmistö vastaa-jista (63 %) on myös vakuuttunut, että nuorille annetaan väärä viesti työelä-mästä, jos heidän työehtojaan heiken-netään.

- Nuorten palkka-ale ei ole vain nuor-ten asia. Moni vanhempi auttaa talou-dellisesti lapsiaan, koska palkat ovat jo nyt niin alhaiset esimerkiksi suhteessa asumiskustannuksiin kasvukeskuksis-sa, toteaa SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela.

Valtaosa (86 %) kansalaisista toteaa, että ikä ei saa olla peruste maksaa alem-paa palkkaa, vaan osaamisen ja ammat-titaidon tulee vaikuttaa palkkatasoon.

- Tuloksista voi tehdä sen johtopää-töksen, että palkkausta määritellessä tu-lisi ensisijaisesti huomioida työntekijän osaaminen, sanoo STTK:n opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija Ulla Hyvönen.

3 • 201210

Kilpailukykyselvityksestä turvaamistoimeenFinnairin tekniikan henkilöstölle tiedotettiin yhtiöissä käynnistettävästä kilpailukykyselvityksestä lähes vuosi sitten. Kirjavien vaiheiden jälkeen asia paisui periaatteelliseksi selvittelyksi, jonka varjoon alkuperäinen aihe jäi.

IAU:n vaihtoehtoinen esitys yt-neu-vottelujen ulkopuolelta oli, että SR Technicsin kanssa olisi ryhdytty neuvot-teluihin sen mahdollisuudesta järjestää huolto- ja korjaustoimintaa myös Hel-sinki-Vantaalle. Näin moottori- ja lai-tehuoltopalveluihin liittyvä varasto oli-si voitu myydä Finnairin pääomatarpeen tyydyttämiseksi ilman, että työt täällä olisivat loppuneet.

Finnairin mukaan aiesopimukseen sisältyvistä järjestelyistä ei kuitenkaan ollut enää neuvoteltavaa. Kun vastaava viesti välittyi myös omistajaohjaukseen, johon IAU oli ollut asiassa yhteydessä, ainoaksi realistiseksi tavoitteeksi jäi pyr-kimys vaikuttaa työantajan osuuteen, joka kohdistui irtisanottavaksi tulevan henkilöstön työllistymistä edistäviin toimiin.

TurvaamistoimiYt-menettelyssä ei lopulta löydetty yh-teistä näkemystä edes työllistymispa-keteista, vaan se saavutettiin vasta val-takunnansovittelijan johdolla, työriito-jen sovittelusta annetun lain mukaisella tavalla. Tätä ennen ammattiosastojen järjestämä tekniikan henkilöstölle suun- nattu avoin kokous oli päättynyt koko henkilöstön ulosmarssiin.

3/2012HAPSU

KilpailukykyselvitysFinnair tiedotti viime vuoden elokuus-sa tekniikan yhtiöiden henkilöstölle käynnistävänsä kilpailukykyselvityksen koskien koko huoltotoimintaa. Tähän ulostuloon liittyen henkilöstön edus-tajat odottivat saavansa myöhemmin tarkempia tietoja selvityksen kulusta ja niihin perustuvista suunnitelmista.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan he saivat huhtikuussa kutsun suoraan yhteistoimintalain mukaisiin neuvotte-luihin. Perusteluissa viitattiin Finnairin allekirjoittamaan aiesopimukseen moot-tori- ja laitehuoltopalvelujen hankkimi-sesta jatkossa Sveitsiin rekisteröidyltä SR Technicsiltä. Työvoiman vähentämis-tarpeeksi työnantaja arvioi 280 henkilöä vuoden 2012 aikana.

TyöpaikatAiesopimuksen solmiminen ja välitön kutsu yt-neuvotteluihin tulkittiin hen- kilöstön keskuudessa jo tehdyksi pää-tökseksi moottorikorjaamon ja laite-osaston tulevaisuudesta. Työnantajalla ei ollut halua menettelyyn, jossa osa-puolet yhdessä etsisivät vaihtoehtoisia ratkaisuja tehdä työ jatkossakin Hel-sinki-Vantaalla. Tämän vuoksi työpaik-kojen säilyttämiseen pyrittiin vaikut-tamaan vielä muilla keinoin.

3 • 2012 11

Finnair vastasi ulosmarssiin hake-malla käräjäoikeudesta turvaamistoi-mipäätöstä. Päätöksen voimaan saat-tamiseksi se suoritti 2,8 miljoonan eu-ron pankkitakauksen. Summa on sama kuin uhkasakko, joka olisi langennut henkilöstöjärjestöille maksettavaksi, jos ulosmarssia ei olisi keskeytetty.

JälkipyykkiEdellä kuvatussa prosessissa yleinen huomio on luonnollisesti kiinnittynyt turvaamistoimen käyttämiseen keino- na lopettaa työtaistelu. Asia on sen kokoluokan periaatteellinen kysymys, että myös työmarkkinakeskusjärjestöt ovat ottaneet siihen kantaa poikkeuk-sellisen voimakkaasti.

Oikeuskäsittely tästä kysymykses-tä jatkuu edelleen päätöksen tehneessä Helsingin käräjäoikeudessa, jonne IAU ja sen ammattiosasto, Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA, ovat osaltansa jät-täneet vastauksensa. Siinä ne vastusta-vat Finnairin ja sen tekniikan tytäryh-tiöiden vaatimusta turvaamistoimesta.

Kilpailukykyselvitykseen liittyvissä muissa asioissa ei sen sijaan ole instans-sia, joka ottaisi ne ruodittavakseen. Yh-täältä omistajaohjauksella ei voitu puut-tua jo käynnistettyyn yt-menettelyyn – toisaalta työllistymispaketeista saavu-tetun kompromissin ehdoksi työnantaja asetti, että yt-menettelyä ei kyseenalais-teta oikeudessa jälkeenpäin.

teksti ja kuvitus: JUHANI HAAPASAARIammattiliiton puheenjohtaja

3 • 201212

IAU:n sopimusihteeri Arto Kujala soitti toissa talvena ja kyseli lentoko-nehuollossa käytöstä olevasta respect- työajasta. Kerroin, että se kehitettiin Työterveyslaitoksen vetämän ja EU:n rahoittaman hankkeena. Finnairin len-tokonehuolto oli tuolloin pilottikohde.

Arto pyysi lähettämään tietoa asias-ta SAK:n edustajalle, joka välittäisi sen sitten Brysseliin.

Sain Markkasen Eerolta valmiin power-point esityksen, jonka käänsin englanniksi ja lähetin eteenpäin.

SeminaariinToukokuun alussa Arto soitti uudes-taan ja kertoi että 10–11 toukokuu-ta on seminaari työaikadirektiivin toi-meenpanosta, ja ohjelmassa on myös respect. Järjestäjänä toimi ETUC –European Trade Union Confedera- tion, siis Euroopan ammatillinen yh-teistyöjärjestö. Kysymys kuului olisiko mahdollista että osallistuisin? Mahdol-lista oli.

Seminaari pidettiin EU:n parlament-tirakennuksen vieressä olevassa Marri-ot hotellissa. Hotellin isossa juhlasal-issa oli paikat arviolta noin sadalle ih-miselle. Pöydät olivat asetettu vastakkain u:n muotoon puheenjohtajan pöytä päädyssä. Salin yksi seinusta oli täynnä tulkkien koppeja.

Ensimmäisestä päivästä jäi mieleen professori Wendy Reid:n esitys sairaal-at yöllä. Hän kertoi kuinka Lontoon sairaaloissa lääkärit työskentelivät ylip-itkiä viikkoja. Asiaan on puututtu kun havaittiin 3 ja 4 yövuoron jälkeen hoito-virheiden määrän raju kasvu, sekä pikku-seikka että ”operointi yöllä ei ole turval-lista”. Kylmäsi, kun käsitin hänen tarkoit-taneen leikkauksia.

Monissa esityksissä ja puheenvuorois-sa mainittiin myös minulle vieras käsite OPT-OUT. Kahvitauolla tapasin suoma-laisen palkansaajien edustajan Ari Åber-

Keski-Euroopan työaikaagin jolta kysyin asiaa. Kävi ilmi että ky-seessä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus siitä, että työaikalakia ei noudateta.

Perjantaina seminaarin toisen päivänä oli useita esityksiä palokuntien työajois-ta.

Saksalaisen kemian tehtaan johtaja kertoi kuinka työntekijät pitävät heidän työaikaratkaisustaan tehdä vuorokausi töitä putkeen. Yhtään työntekijöiden edustajaa ei vaan ollut paikalla. En ih-mettele, olivat luultavasti liian väsynei-tä osallistumaan.

Ranskalaisen terästehtaan ja Itäval-talaisen vartiointialan edustajilla ei ol-lut minkäänlaisia valmisteltuja esityksiä aiheistaan. Suoraan sanottuna he vain riitelivät keskenään yleisön kuunnelles-sa tukkanuottasta tulkkien välityksellä.

RespectIltapäivän lounastauon jälkeen pidin oman esitykseni nopeasti kiertävästä työaikamuodosta respectistä ja sen tut-kitusti hyvistä puolista. Vireystilan ol-lessa hyvä tapahtuu virheitä vähem-män.

Esimerkkinä vaarantavasta virheestä vanhassa vuorotyössä kerroin työtover-istani, joka toisen yövuoron jälkeen meni aamulla kotiinsa, heitti vaimon ulos ja meni kissan kanssa nukkumaan.

Kerroin myös oman kokemukseni kuinka parin yön valvomisen jälkeen menin bussilla kotiin ja ihmettelin siel-lä miksi jätin autoni työpaikan parkki-paikalle.

Loppuyhteenvedon puheenvuorois-sa brittiläinen edustaja toi mainiosti es-ille tosiasian, että vain tehollinen työai-ka on merkityksellistä, ei työn ääressä nuokuttu.

Seminaari loppui ja riensin iltakoneel-la kotiin. Tullessani tunsin suurta helpo-tusta, että minun ei tarvitse tehdä eu-rokraatin työtä.

TEKSTI MARKUS BERG

Respect - Innovatiiviset työajat ikääntyvilleLentokonehuollossa suoritetun tut-kimushankkeen tavoitteena oli laatia ikääntyville työntekijöille  paremmin sopiva vuorojärjestelmä. Järjestelmän piti tukea ikääntyvien työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia ja työssä suoriu- tumista. Vuorojärjestelmällä haluttiin myös lisätä operatiivista työaikaa yöllä, jolloin huollettavien koneiden määrä on suurin.

Käytössä ollut vuorojärjestelmä (III– – AAA– –YYY– –, vuorot vaihtuivat pääosin klo 07, 15 ja 23) muutettiin no-peasti eteenpäin kiertäväksi vuoro-järjestelmäksi (AIY– –, A on 10 tuntia klo 06–16, I on 10 tuntia klo 15–01 ja Y on 9 tuntia klo 21–06).

Järjestelmän edut olivat: ainoastaan yksi yövuoro kerrallaan, enemmän va-paa-aikaa yksittäisten vuorojen välissä ja eteenpäin tapahtuva kierto. Yötyön määrä tavallaan lisääntyi ilta- ja yövu-orojen päällekkäisyyden vuoksi, mut-ta kuormitus siirtyi pois aamuyön tun-neilta. Aamuvuoro alkoi aiempaan järjestelmään verrattuna tuntia aiem-min.

Nopeasti eteenpäin kiertävä vuoro-järjestelmä vaikutti myönteisesti sekä nuorten että ikääntyvien työnteki-jöiden uneen, vireyteen ja suoritusky-kyyn työssä sekä yleiseen hyvinvointi-in. Myönteiset vaikutukset näkyivät erityisesti ikääntyvien työntekijöiden nopeampana palautumisena. Vapaa-aika koettiin aiempaa laadukkaampa-na luultavasti paremman nukkumisen ja vireyden myötä.

LäHdE: TyöTERVEySLAITOS

TyöAJAT

3 • 2012 13

Suomalainen työaika on Euroo-pan joustavin, mutta joustot tapahtu-vat käytännössä työnantajan ehdoilla. Tästä esimerkkejä ovat ylityöt, vuoro- ja yötyö sekä vastentahtoinen osa-aika-työ.

Ei varmasti ole yllätys, että erityisesti kuljetusalalla tehdään poikkeuksellisen paljon yö- ja vuorotyötä, minkä haitat ovat hyvin tiedossa. Vaikka unen tarve on yksilöllinen, iltaan ja yöhön ajoittu-vat työajat ovat monille ongelma. Lä-hes kaikkien vuorotyöläisten on todet-tu kärsivän ainakin lyhytaikaisesta unet-tomuudesta.

Yötyö on terveydelle vaarallisempaa kuin aiemmin on luultu. Elimistö ei ky-kene sopeutumaan yövuororytmiin sa-tunnaisten yötyövuorojen aikana. Liian lyhyet vuorojen välit vaikeuttavat työs-tä palautumista.

Neljäsosa kolmivuorotyöläisistä ko-kee itsensä toistuvasti väsyneeksi. Tunne on suurin yövuorojen aikana. Väsymys vaikuttaa kykyyn vastaanottaa, käsitel-lä ja tuottaa tietoa. Kynnys ottaa riske-jä alenee, luovuus kärsii ja työsuoritus heikkenee.

Pidempikestoinen univaje muuttaa unen rakennetta. Tämä johtaa nukahta-misvaikeuksiin sekä katkonaiseen uneen. Herättyään ihminen kokee, että uni ei ole virkistänyt.

Valvominen vaikuttaa myös ruokaha-luun. Energia-aineenvaihdunta muuttuu, sillä valvominen vaatii energiaa. Ruoka-halu kasvaa ja väsymys voi siten johtaa myös lihomiseen.

Elimistön puolustusjärjestelmä muut-tuu niin että pitkäaikainen unenpuute heikentää sen kykyä toimia. Unenpuute voi altistaa tulehduksille, sokeritaudille

Työaikajoustoja työnantajan tarpeesta työntekijän riskillä

ja verenpaineen nousun kautta jopa sy-dän- ja verisuonitaudeille.

SAK:n 31.5. 2012 julkaisema työ-olobarometri kertoo, että työnteki-jän kannalta mielekkäät työaikajoustot SAK:laisilla työpaikoilla ovat harvinai-sia. Työaikojen tulisi kuitenkin joustaa enemmän työntekijälähtöisesti esimer-kiksi työaikapankkien ja liukuvan työ-ajan kautta. Kun työaika joustaa myös työntekijän tarpeen mukaan, se auttaa lisäämään työn mielekkyyttä sekä jak-samaan työssä pidempään.

Matkustamopalvelutyössä tulisi olla riittävä mahdollisuus lepoon ja palautu-miseen työvuorojen välillä. Työn ja va-paa-ajan yhteensovittamisen solmukoh-tia tulisi myös helpottaa.

HANNELE SIIKA-AHOJäRJESTöSIHTEERI, SLSy

SLSY:n edustajat varapuheenjohta-ja Anu Hietala, valtuutettu Johanna Juntunen ja järjestösihteeri Hannele Siika-aho osallistuivat Kölnissä 14. 5. 2012 pidettyyn mielenosoitukseen, jol-la muistutettiin EASAa lentohenkilö-kunnan väsymyksen aiheuttamista ris-keistä lentoturvallisuudelle.

Lentoturvallisuusvirasto EASA esit-tää työaikamääräysten muutoksia, jot-ka johtaisivat mm. pidempiin työaikoi-hin ja lyhyempiin lepoihin. ETF organi-soi EASAn toimiston edessä Kölnissä

Unissakävellen onnettomuuksiin ? Sleepwalking into disaster

pidetyn mielenosoituksen, jossa noin 300 eurooppalaista lentävän henkilö-kunnan edustajaa toivat esiin huolensa heikennysten vaikutuksista.

Tutkimukset osoittavat, että uupu-neena työskentely aiheuttaa vaaratilan-teita lennolla. ETF:n mielestä EASA ei ole ottanut tutkimustuloksia vakavasti vaan antanut lentoyhtiöiden voitonta-voittelun vaikuttaa päätöksentekoonsa.

HANNELE SIIKA-AHO SLSY:n mustanaamiot ovat kovia koville – vanha viidakon sanonta.

3 • 201214

Kela kehottaa kirjeellä työntekijää en-nen 90 päivän täyttymistä hankkimaan tarvittavan lausunnon työterveyshuol-losta. Työterveyshuollon velvollisuus on arvioida työkyky ja laatia tarvittava lausunto.

mitä uusi sääntö tarkoittaa työntekijälle?Työntekijän on hankittava lausunto Kelaa varten. Mikäli lausuntoa ei toi-miteta, voi Kela katkaista päivärahan maksun. Kela käyttää katkaisussa koh-tuullisuusharkintaa. Mikäli työnteki-jä ei ole saanut lausuntoa työterveys-huollosta tai työnantajista johtuvista syistä tai työntekijä on niin sairas, ettei voi huolehtia lausunnon pyytämisestä, ei päivärahaa katkaista. Kohtuullisuus-harkintaa käytetään myös silloin, jos 90 päivää täyttyy yllättäen vanhoista saira-uslomista johtuen. Sen sijaan taloudel-liset syyt eivät ole este päivärahan kat-kaisulle.

Työntekijän on osallistuttava työter-veysneuvotteluun/kolmikantapalave-riin, jossa pohditaan työntekijän mah-dollisuuksia jatkaa omassa työssään tai muussa työssä työnantajan palvelukses-sa. Tavoitteena on löytää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken yhteinen näkemys toimintatavoista, joil-la työhön palaaminen onnistuu tai tode-ta yhteisesti työhön paluun olevan vie-lä mahdotonta.

Neuvotteluun osallistuu työntekijän lisäksi lähiesimies tai muu työnantajan edustaja, jolla on valta päättää tarvitta-vista työpaikalla tehtävistä toimenpi-teistä, sekä työterveyshuollon edustaja. Työntekijä voi halutessaan pyytää neu-votteluun tuekseen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun, mikä onkin suositeltavaa. Neuvotteluun voi työn-tekijän toivomuksesta osallistua myös hoitava lääkäri.

Neuvottelussa voidaan sopia ja tehdä suunnitelma, millä keinoilla työhön pa-laamista sairauslomalta tuetaan.

Sairauspäivärahan maksuun muutosSairauspäivärahan maksamisen edellytykset ovat muuttuneet kesäkuun alusta. Lakimuutoksen jälkeen päivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää, että vakuutettu toimittaa Kelalle työterveyshuollon lausunnon. Tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottaa paluuta työhön sairausloman jälkeen.

muistilista työntekijälle

kerro hoitavalle lääkärille, mi-tä työtä teet ja miten

ole yhteydessä työterveys-huoltoon ja työnantajaan sairaus-loman pitkittyessä

osasairauspäivärahalla olemi-nen nopeuttaa usein työkyvyn pa-lautumista

hanki ajoissa työterveyshuol-lon lausunto Kelaa varten, 90 päivää on ehdoton takaraja

pyydä työterveysneuvottelus-sa työterveyshuollolta selvitys lää-kinnällisen tai ammatillisen kun-toutuksen tarpeesta ja mahdolli-suuksista

mieti, miten työnantajan olisi muokattava työtäsi voidaksesi pala-ta töihin ja kerro mielipiteesi neu-vottelussa

muista, että palkka on parem-pi kuin sairauspäiväraha tai työky-vyttömyyseläke

muistilista luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle

edellytä, että työterveyshuol-to on perehtynyt työpaikan olosuh-teisiin

pyri neuvottelemaan etukä-teen pelisäännöt työkyvyn hallin-nasta ja tuesta

ole työntekijän tukena työter-veysneuvotteluissa ja ehdota työn ja työolojen muokkaamista

lisätietoja oman ammattiliit-tosi lisäksi internetistä: SAK, Ke-la, Työterveyslaitos, Sosiaali- ja ter-veysministeriö

Liiton nettisivulta osoitteesta www.iau.fi, ajankohtaista 15. 6.2012, löytyy SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin ohje 90 päivän säännöstä.

3 • 2012 15

Muistan kuin eilisen päivän, kun minulle kerrottiin, että olin valittu ramp-valvojaksi. Meitä oli neljä naista, ja olimme ensimmäiset naiset ramp-valvojina. Sitä ylpeyden ja ilon määrää!

Meidän tehtävänämme on varmis-taa, että koneella kaikki sujuu aikatau-lun mukaisesti, ja että lento pääsee läh-temään ilman myöhästymistä.

Teemme myös koneselvitystöitä. Suunnittelemme kuinka kone kuorma-taan niin, että se lentää mahdollisimman taloudellisesti. Lisäksi laadimme lentä-jille painolaskelmat.

Sitten 2000- luvun alussa kaikki muuttuu. Yhtäkkiä saammekin kuulla,

että paino- ja tasapaino laskemat siir-retään tehtäväksi Bangkokissa ja Pra-hassa. Meidän alasajomme on alkanut. Meille kerrotaan, ettei koneillekaan tar-vinnut enää mennä. Kaikki tiedon siir-to tapahtuu sähköisesti. Onneksi meil-lä on vielä vieraita yhtiöitä ja rahtikone. Niiden parissa saatamme nauttia osaa-misestamme.

Tänä kesänä loppuu sekin ilo. Finnair on valinnut uudet ihmiset tekemään osin niitä töitä, joita me teimme. Vaihto joh-tuu Finnairin mukaan siitä, etteivät he enää halua valvojia, vaan päättäjiä. Osa näistä uusista päättäjistä on meidän en-tisiä kollegoita.

Erään ammattikunnan loppu Finnairissa

PETJA JäSKESwissport Finland Oy

- On. Olen töissä.

KARI SKOGBERGFinnair Catering Oy

- Ei ole. Teen mitä mieleen juolahtaa.

HEIKKI KOlEHmAINENInter Handling Oy

- Kyllä on. Teen töitä.

TERO lAHTINENFinnair Catering Oy

- On. Juhannus menee mökkeillen Päijänteellä.

KENTäN TASOlTA

Onko sinulla jokin juhannustraditio?

teksti ja kuvat: JyRKI VäyRyNEN

Meidät on nyt koulutettu asiakaspal-velijoiksi. Ympyrä on sulkeutunut. Siihen ammattiin aikoinaan taloon tulimmekin. Toinenkin ympyrä on sulkeutunut. Tu-limme Finnairille töihin, sitten perus-tettiin tytäryhtiö Northport hoitamaan maapalveluita. Sen leivissä teimme töi-tä kevääseen 2012. Finnairilaisia olem-me taas 16.05.2012 alkaen.

Vaan kuinka kauan…

REIJA ANTILAPääLUOTTAMUSMIES

Kirjoitus on julkaistu Kiljavan Opiston kuukauden kurssin julkaisussa.

3 • 201216

Lentokoneet tarvitsevat jatkuvaa huoltoa ja sitä jopa edellytetään, jot-ta niiden eri järjestelmät toimivat ja koneet pysyvät lentokelpoisina. Vaa-timuksia koneiden ylläpitoon ja huol-totoimintaan asettavat viranomaiset Suomessa ja muualla maailmassa.

Myös lentokoneiden valmistajat edel-lyttävät huolto-ohjeiden sekä korjaus- ja tarkastusvaatimuksien noudattamis-ta. Lentokoneiden huoltotoiminnassa merkittävä osa tehtävästä työstä vaatii erilaisia kelpuutuksia, lupakirjoja ja val-tuutuksia omaavien henkilöiden työpa-nosta. Näistä henkilöistä, yksi tärkeim-mistä, on lentokonemekaanikko.

Eri huollot vaativat monenlaisia eri toimenpiteitä, koneista irtoaa ja saattaa irrota osia ja tarvikkeita lähempää tar-kastelua varten. Tarkastelun tulokse-na osa, joko päätyy takaisin koneeseen huoltamisen jälkeen tai omaan korjaus-

Lentokonemekaanikko – tuottava yksilö vai ongelmajäte?

kiertoonsa. Aina näitä osia ja tarvikkeita ei voida korjata takaisin koneeseen, vaan ne päätyvät romutukseen ja tai muuhun kierrätykseen. Moni osa ja tarvike saat-taa olla myös ns ongelmajäte, niiden si-sältämien aineiden takia. Usein romu-tettava osa on siinä mielessä ongelma-jäte, että sen pääsy uudelleenkäyttöön lentokoneosana tulee estää. Tehtävis-tä toimenpiteistä yhtenä vastuullise-na osapuolena on lentokonemekaanik-ko. Hänen ammattitaitonsa, visuaalinen havannointikyky ja tarkkuus ovat mer-kittävässä asemassa lentokoneen huol-totoiminnassa.

Työllinen vai työtön?Mihin on perustunut monien suoma-laisten lentoyhtiöiden ja lentotoimin-taan liittyvien yritysten toiminta ja ky-ky tuottaa erilaisia tuotteita sekä pal-veluja? Yksi syy on varmasti ollut juuri

osaava ja koulutettu henkilökunta. Tar-vitaanko Suomessa enää suomalaisten ammattitaitoa, heidän tekemäänsä työ-tä ja tuottamaansa palvelua? Esille ovat nousseet väitteet suomalaisen työn kal-leudesta ja tuottamattomuudesta sekä tehottomuudesta.

Aikain kuluessa yhteiskunta on tar-vinnut erilaisia tuotteita ja palveluja omiin tarpeisiinsa ja sekä taatakseen mahdollisuuden liikkumiseen ja kasvat-taakseen yhteiskunnallista hyvinvointi-aan. Yhteiskunnallinen kehitys on ollut mahdollista kehittyneiden laiva-, maan-tie- ja rautatieverkostojen sekä hyvin toi-mivan lentoliikenteen ansioista.

Tämä kaikki on liittynyt suomalai-seen osaamiseen ja kykyyn toimia vai-keissakin olosuhteissa. Sen perusta on ollut suomalainen työ. Ei ole perustetta väittää, onko työ muualla huonompaa tai tehokkaampaa, oleellista on, että me

Lentokoneet eivät huolla itse itseään. Lentokoneen turvallinen operointi edellyttää moninaisia työtehtäviä, jokaisen tehtävän vaatiessa oman osaajansa. Lentokoneisiin tarvitaan polttoainetta, niitä pitää kuormata ja purkaa, lennoille on laadittava lentosuunnitelmia ja monia muita tehtäviä on tehtävä ennen ja jälkeen lennon. Yksi tärkeimmistä on lentokoneen lentokelpoisuuden ylläpito, joka edellyttää muun muassa erilaisia tarkastuksia sekä huoltotoimenpiteitä. Näihin tehtäviin tarvitaan monenlaisia, koulutettuja ja ammattinsa osaavia, huolellisia ihmisiä – lentokonemekaanikkoja ja -asentajia.

ATR-72 potkuri pyörii ja vie konetta eteenpäin, jossain Suomen taivaalla. Tämän potkurin ja moottorin huoltaa tulevaisuudessa joku jossain.

3 • 2012 17

täällä Suomessa teemme ja tarvitsemme suomalaista työtä, aivan kuten ranska-laiset Ranskassa ja saksalaiset Saksassa, jotta yhteiskuntamme toimii ja tuo hy-vinvointia.

Koko 2000 -luku on puhuttu tehok-kuudesta ja korkeista kustannuksista. Yritykset ovat lakkauttaneet toiminto-jaan Suomessa ja siirtäneet niitä muihin maihin. On puhuttu myös ulkoistamises-ta ja ydinliiketoimintaan keskittymises-tä, jolla on haettu kustannustehokkuut-ta. Tämä on aiheuttanut irtisanomisia, työn siirtyessä muualle tai muiden toi-mesta tehtäväksi. Toisaalta, onko kus-tannustehokkuus sitä, että suomalainen mekaanikko on työtön ja tarvittava työ teetetään muualla?

Työntekijät!Pääsääntöisesti yritys tarvitsee työnte-kijöitä, vai sanoisiko modernisti, yritys tarvitsee ihmisiä toimiakseen, oli kysy-myksessä yhtiön hallitus, johto tai tuo-tanto. Tulisiko näiden ihmisten olla tästä vai jostain muusta yhteiskunnas-ta? Kaikkea ei voi siirtää ulkomaille, ra-takiskoja on vaikea huollon takia siir-tää Kiinaan. Sama koskee tieverkkoa. Lentokoneet voidaan lennättää muu-alle huoltoon ja se on tämän päivän tosiasia. Suomessa huolletaan edel-leen lentokoneita, mutta vähemmäs-sä määrin. Ilmiö ei ole vieras muilla-kaan aloilla. Ja jos ei voi jotain siirtää, niin tuodaan työvoima muualta teke-mään työt. Nykyään kaiken voi ostaa tai vuokrata, kun vain hinnoista pää-see yksimielisyyteen, lue pyritään edul-lisempaan työvoimaan tai jopa teettä-mään ilmaiseksi. Tämä koskee kaikkia tasoja yrityksissä. Tosin, vielä ei taida olla suomalaisessa yritystoiminnassa halpistoimitusjohtajaa, kun yritysjoh-don työmarkkinat ovat marginaaliset ja kaikki tuntevat toisensa. Yritysjoh-don tuottaminen ei vielä onnistu hal-pismaista halpaan hintaan, kun ne hal-pismaiden johtajat eivät jostain syystä suostu halvalla tekemään.

Miten tämä kaikki liittyy lentokone-mekaanikkoon?

Ei oikeastaan mitenkään ja paljonkin. Lentokonemekaanikon kun pitää osata työnsä, jota sinällään toimitusjohtajan ei tarvitse, riittää kun osaa vaatia riittäväs-ti palkkaa ja bonuksia, sekä myydä osia yhtiöstä ja antaa potkuja.

Tämä on sanottu kyllä aika karrikoi-dusti, mutta tämän näköinen kuva saat-taa tulla, kun lukee päivän lehtiä. Sinäl-lään tj:n työ on vaativaa, monitaito-osaa-mista, johon harva kykenee.

Tarvitaanko lentokonemekaanikkoa Suomessa?Suuressa määrin ei mihinkään. Tämä ammatillinen ryhmä ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole ollut koskaan mo-nituhatpäinen, vaan se on hyvin pitkäl-le muodostunut toimivien lentoyhtiöi-den tarpeiden mukaan. Tarpeet ovat edelleen olemassa, vain tekijät haetaan muualta.

Aiemmin osaavaa henkilökuntaa on koulutettu juuri yhtiöiden oman tar-peen mukaan, siihen ammattiin ja eri-koisosaamiseen, jota on tarvittu kuna-kin aikakautena.

Näin on tapahtunut myös lentokone-mekaanikoiden kohdalla. Peruskoulu-tuksen jälkeen on koulutukseen sisälty-nyt tyyppi-, laite- ja moottorikoulutusta sekä monia lisä- ja erikois-koulutuksia, joka on mahdollistanut mekaanikon lu-pakirjan.

Nyt ollaan romuttamassa tämä osaa-minen ja ammattitaito useita vuosia kes-täneiden eri yt-neuvottelujen, irtisano-misien, ulkoistamisien, sopeutuksien, yhdistymisien ja yritysosien yhtiöittä-misien myötä.

Tämä on mahdollistanut ja tuonut tullessaan alalle myös vuokratyövoi-man. Perusteluina on ollut muun mu-assa erittäin ankara kilpailu lentokonei-den huolloista.

Sinänsä liikennöivien lentokoneiden määrä ei ole pienentynyt vaan kasvaa määrältään jatkuvasti. Huollon kannal-ta, koneiden huoltojärjestelmät ovat vir-taviivaistuneet uuden teknologian myö-tä, toisaalta jatkuva tekniikan kehittymi-nen on vaatinut lentokonemekaanikoilta

myös jatkuvaa kehittymistä ja uuden op-pimista.

Tässä on onnistuttu kautta vuosikym-menien erittäin hyvin ja tekninen osaa-minen on ollut erityisen hyvää ja arvos-tettua myös maailmalla. Tämä on mah-dollistanut lentokoneiden käyttämisen tehokkaasti tekniikan osalta.

Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, työ on kadonnut. Suomalainen mekaa-nikko on irtisanottu, koska hän ei tuo-ta yhtiöille tarpeeksi. Jos katsotaan vii-meistä kymmentä vuotta Finnairin tek-niikassa, vähennys on ollut lähes 60% luokkaa, henkilömäärältään noin 1500 henkilöä. Näistä henkilöistä lentoko-nemekaanikoita ja -asentajia lienee vä-hintäänkin puolet. Osa henkilöistä löy-tää uusia töitä, mutta monen kohdalla häämöttää työttömyyskortisto. Erityi-sen hankalaa asiassa on se, jos henki-lö ei löydä alan töitä, hänen osaamisel-laan ei juuri ole sijaa, koska lupakirja, kelpuutukset ja valtuutukset vanhene-vat. Hänestä on tullut työtön, tai kuten monista osista, ongelmajäte, ilman lop-pusijoituspaikka.

Teksti ja kuvat: PEKKA HINTIKKA

Kuvakooste IAU:n ja Ammattiliitto PRO:n 24. 03.2011 järjestämän mie-lenilmaisun banderolleista.

3 • 201218

SAK on aktiivisesti ollut mukana erilaisissa kokouksissa ja seminaareis-sa, joiden pyrkimyksenä on ollut työ-hyvinvoinnin, tasa-arvon ja työelä-män laadun parantaminen. Yksi suu-rimmista esteistä edellä mainittujen toteutumiselle on työpaikkakiusaa-minen. Kiusaamista tapahtuu organi-saation kaikilla tasoilla. Ongelmana on, että kiusaamiseen on hyvin vaike-aa puuttua, oli työpaikka sitten yleis-hyödyllisen yhdistyksen organisaatios-sa, valtion tai kunnan virastoissa tai yk-sityisen yrityksessä.

Yhteistä näille kaikille on, että työn-antajan edustaja yleensä kiistää työpaik-kakiusaamisen ja kertoo että ei tunnis-ta kiusaamista tapahtuvan heillä. Vaa-tii erityistä rohkeutta kiusatulta nostaa oma tapauksensa esille ja vaatia muutos-ta saamaansa kohteluun. Jostain syystä olemme sokeita näkemään näitä kiusaa-mistapauksia ja kiusatun on vaikea löy-tää todistajia tapaukselleen.

Ammattiyhdistykset ovat myös työn-antajia. Niiden palveluksessa on paljon työntekijöitä eri tehtävissä. Luulisi, että ammattiyhdistysliike on mallityöpaik-ka, jossa työhyvinvoinnin kaikki osate-

Työhyvinvoinnin edistäminenRisto Rautiainen toimii IAU:n edustajana SAK:n valtuustossa. Julkaisemme osan hänen puheenvuorostaan valtuuston kevätkokouksessa 23.–24. toukokuuta Kiljavalla.

Risto Rautiainen osallistui viimeisen kerran SAK:n valtuuston kokoukseen jääden eläkkeelle kesäkuussa 2012.

Pekk

a Ka

inul

aine

nAKTIIVEJA

3 • 2012 19

kijät toimivat työntekijän parhaaksi ja työ koettaisiin mielekkääksi ja motivoi-vaksi kaikilla organisaatiotasoilla.Miksi näin ei kuitenkaan ole?

Toimiva työyhteisö ei ole ristiriida-ton. Työpaikan ristiriidat voivat alkaa käsittelemättömistä näkemys- ja mieli-pide-eroista, vaikkapa poliittisista, us-konnollisista. Avoimesti keskustelemalla voidaan ristiriidat, näkemys- ja mielipi-de-erot ratkaista. Aina tulisi ottaa huo-mioon työsuhteessa myös heikomman osapuolen näkemys niin, että molemmat tuntevat vaikuttavansa hyväksyttävään lopputulokseen. Luulisi ammattiyhdis-tyksistä löytyvän omasta takaa riittäväs-ti tietotaitoa ja asiantuntemusta kiusaa-misasioiden selvittämiseen ilman vir-kavallan apua. On todella surullista ja epäluottamusta herättävää ammattiyh-distysliikettä kohtaan, että asian laita ei näin ole. Tässä tapauksessa ainoa voit-taja on työnantaja. He viilaavat omaa or-ganisaatiotaan aina vain vahvemmaksi. Hajanainen ay- liike ei pysty siihen vas-taamaan. Olen erittäin huolissani tästä kehityksestä.

Ei tämä kuitenkaan voivottelemalla parane. On luotettava siihen että meil-tä löytyy ammattilaisia, jotka osaavat oi-keanlaisen keskustelun ja päätöksen teon taidon, jolla ongelmat ratkeavat. Vain ai-dosti kuuntelemalla oppii ymmärtämään työtoveriaan, esimiestään tai alaistaan.

Kohtele muita niin kuin toivoisit heidän kohtelevan itseäsi ja opi tuntemaan itse-si. Työelämä on sellaista, jollaiseksi sen itse teet.

Jos et heti onnistu, yritä aina uudes-taan ja sen minkä teet, tee kunnolla. Päättäväisyys kasvattaa, epäröinti kulut-taa sinut loppuun. Opiskele, keskustele ja ennen kaikkea avaa silmäsi totuudel-le ja anna itsellesi lupa oppia uusia asioi-ta, äläkä pelkää epäonnistumista. Muista että ihminen tekee luonnostaan virheitä ja tekevälle sattuu. Ota virheistäsi opik-sesi. Elä tässä hetkessä. Opi menneestä.

Ihanneorganisaatio on tehokas, op-piva ja hyvinvoiva. Se on älykäs ja osaa oikealla tavalla painottaa näitä tekijöi-tä, sillä on kyky jatkuvasti uusiutua ja ennakoida muutoksia, eikä se vain vas-tusta niitä. Ihanneorganisaation oppi-minen on nopeampaa kuin ympäristön muutokset, ja tällä tavoin se kykenee joh-tamaan muutosta. Henkilöstö on orga-nisaation tärkein resurssi, ja siksi se on rakennettu henkilöstön hyvinvointi huo-mioiden.

Organisaatio tulisi rakentaa ihmisiä varten eikä mukauttaa ihmisiä organi-saatiota varten. Viihtyisä organisaatio tarkoittaa, että ihmiset viihtyvät työs-sään. Heillä on hyvä motivaatio tehdä työtä, joka on perusasia jaksamiselle. Todellinen tehokkuus tarkoittaa, että pidämme hyvää huolta omasta jaksa-

misestamme ja hyvinvoinnistamme. Jaksamiseen johtaminen on oltava or-ganisaatiossa esimiesasemassa olevien henkilöiden johtamisstrategia.

Kestätkö nuhteet polttamatta pä-reitäsi? Kestätkö hylkäävän päätöksen masentumatta? Pystytkö nauramaan muiden mukana kun pila kohdistuu it-seesi? Pystytkö pitämään mielialasi kor-kealla kun kaikki asiat menevät pieleen jäät yksin eikä kukaan tue sinua? Kyke-netkö pysymään rauhallisena kun huo-maat olevasi aivan väärässä, ja kykenet-kö tunnustamaan sen itsellesi? Kykenet-kö toimimaan ja pysymään rauhallisena hätätilanteessa?

Arjen tasolla paras asenne työpaikal-la on myönteisyys ja positiivisuus. Em-patia ei ole vain tunnetta tai kunnioitus-ta, vaan aktiivista mielenkiinnon suun-taamista ja ymmärtämistä toista ihmistä kohtaan. Oletko itsekeskeinen vai otatko muut ihmiset ja heidän tarpeensa huo-mioon? Onko ammattiyhdistysliikkeen johtajien rooli tullut liian kovaksi? En-siksi pitäisi olla luunkova neuvottelija, joka ei pelästy vastapuolen vaatimuksia ja sitten olla empaattinen oman orga-nisaation jäseniä kohtaan, unohtamat-ta omia alaisiaan?

SAK:lainen ammattiyhdistysliike toi-mii aina ja ensisijaisesti heikomman puo-lesta. Tämän periaatteen tulee näkyä sen kaikilla toiminnan tasoilla kirkkaana, myös ammattiyhdistysliikkeen sisällä.

RISTO RAUTIAINEN

3 • 201220

On selvää, että tuollaisessa joukossa täytyi pitää puolensa. Mielipiteensä il-maiseminen tai niiden puolustaminen ei ollut sanavalmiille Reiskalle varsi-nainen ongelma. Tästä ominaisuudes-ta seurasi kuitenkin myöhemmin on-gelmia.

Alalle vieMoottorialiupseerina reserviin siirty-nyt Reiska suunnitteli monien tavoin lähtevänsä rauhanturvaajaksi, sillä en-tiseen työpaikkaan Volvo-autolle ei ol-lut paluuta. Kirjoittamattomaksi lu-vuksi hänen panoksensa Kyproksen kriisin selvittelyyn jäi, kun Finnairin il-mailuopiston ovet aukenivat syyskuun alussa -69. Hän suoritti kaksivuotisen laitemekaanikkolinjan päätyen kuiten-kin moottorikorjaamon sijasta lento-konekorjaamolle, nurkkaan, työhön.

Opiskeluajasta parhaiten mieleen jäi-vät lentokoneen hallintalaitteita säätele-vän heepeli-pukin rakentaminen, joka ei ollut aivan yksinkertainen tehtävä, vas-tapäätä koulua sijainneet parakit, joissa lentoasemalle toisesta syystä muuttaneet pitivät majaansa, sekä alkanut edunval-vonnallinen ja poliittinen työ. Reiskan omia sanoja suoraan lainaten – ”kapina”.

Nurkan KundiReijo Kosonen kuuluu sodanjälkeisistä suurista ikäluokista siihen suurimpaan – vuonna 1947 syntyneisiin. Yhdessä sadankahdeksantuhannensadankuudenkymmenenkahdeksan (108 168) luokkatoverinsa kanssa he tulivat ryminällä työelä-mään 60-luvun puolivälistä alkaen. Nyt kun he pääosin ovat siirtyneet eläkkeelle, on aika tallentaa muistoja muuttuneesta Suomesta. Reiskan työelämän käänteet kietoutuvat kiinnostavalla tavalla Finnair-tekniikan ja IAU:n historiaan.

Paha RastilaOli nimittäin niin, että opintotukijär-jestelmää ei tunnettu ja opiskelijat sai-vat pärjätä miten parhaiten taisivat. Yhdessä vaiheessa rahaton Reiska serk-kuineen muutti telttamajoitukseen, vielä rakentamattoman Rastilan alu-eelle.

Syksyn sateiden ropistessa teltan kattoon ja kylmän ahdistellessa mies-tä vähemmän hilpeää, alkoi poliittinen suuntautuneisuuskin terävöityä. Nuo-ren miehen itsetunto sai vaurioita nais-ten nyrpistellessä nenäänsä linja-autos-sa puutteellisissa hygienia-olosuhteissa asuvalle.

Sitkeän väännön jälkeen ilmailualan opistossa alettiin maksaa ns. opistolisää, joka hiukan paransi tilannetta.

Mainitut kokemukset yhdistettynä perheen aatteelliseen perintöön ja yh-teiskunnalliseen aikalaistodellisuuteen, joista kannattaa mainita metalliliiton pit-kä lakko -71, toimivat katalysaattorina. Ehkä lopullisen sysäyksen antoivat kui-tenkin viimeisillä rahoilla ostetut orans-sit sileäsamettihousut, jotka Hispano Suizan siivelle kavutessa repesivät. Jo-kainen ymmärtää tapahtuman radika-lisoivan vaikutuksen.

Nurkan takaaVarsinaisiin töihin ryhtyessään tutuk-si tulivat ensin DC-3:n ja Convairin oh-jainlaitteet, myöhemmin Caravellet se-kä ”höyry-” että ”super” ja hiukan myö-hemmin ”ysit”. Yhä enenevässä määrin Finnair-tekniikkaan tuli huoltoon myös muiden lentoyhtiöiden koneita. Elettiin laajentumisen aikaa.

Nuori mies jaksoi paahtaa paitsi työs-sä, myös liiton ja Suomen Kommunis-tisen Puolueen tehtävissä. Hän osallis-tui muun muassa legendaariselle Sirola-opiston pitkälle kurssille. Tämä oli kauan ennen kuin laitavasemmiston ongelmak-si muodostui taloudellinen kriisi, joka Reiskan analyysin mukaan oli seurausta ”hitaista hevosista ja nopeista naisista”.

IAU:ssa hän toimi liittotoimikunnan ja liittovaltuuston jäsenenä, ja hiukan myöhemmin nurkan luottamusmiehe-nä. Nykylukijan on hyvä ymmärtää, et-tä ilmailualan ay-toiminta oli tuolloin vankasti puoluepoliittista. Kipinät sin-koilivat välillä paitsi työnantajan ja -te-kijöiden, myös liiton enemmistö- ja vä-hemmistöryhmän välillä. Tilanne ei vält-tämättä ole tyystin muuttunut, vaikka poliittisia tunnuksia ei enää tunnuste-takaan.

Samoin kuin nykyäänkin yhteistyö kuitenkin sujui pääosin hyvässä hen-gessä. Tapa antoi myös tiettyä ennus-tettavuutta ja pitkäjänteistä ryhtiä pää-töksentekoon, eikä voi vähätellä ryhmä-rajojen yli syntyneitä henkilökohtaisia ystävyyssuhteita.

Kohti uraporttia ja uutta Näkyvä rooli ja kova asenne vastusta-jiksi kokemiaan kohtaan saivat aikaan sen, että Reiskan asema kyseenalaistet-tiin useamman kerran. Kritiikki, jota hän jakoi, oli usein varsin suorasukaisia ja siinä määrin henkilökohtaista, että se muistettiin. Oman porukan tuki pelasti hänet monta kertaa. Tilanne kuitenkin muuttui -93, jolloin ulosmarssin jälkei-

3 • 2012 21

sessä sekavassa ilmapiirissä Finnair ir-tisanoi Reiskan vedoten siihen, että hän ei ollut hoitanut osastoluottamus-miehen velvollisuuksiaan. Itse hän kir-joituksessaan entisille työtovereilleen kuvaili potkuja kyyditykseksi.

Huolimatta oikeudessa saavuttamas-taan voitosta ja korvauksista, jotka hän laittomasta irtisanomisesta sai, näyt-ti tulevaisuus synkältä. Sellaiselta kuin se tänäkin päivänä näyttää työhaluiselle ja -kykyiselle viittäkymppiä lähenevälle, joka saa potkut pitkän työuran jälkeen, mutta eläkkeelle on vielä aikaa. Vaihetta Reiskan osalta jatkui parisen vuotta, ly-hyen katkon siihen muodosti aika, jolloin hän oli IAU:ssa työllistettynä. Samoin hän osallistui erilaisille kursseille. 90- lu-vun alussa kohtalotovereita oli paljon.

Lopulta vettä Vantaassa oli virrannut niin paljon, että IAU:n ja Finnairin avul-la hän aloitti yhden miehen jakelupal-velun, jonka pääasiallisena asiakkaana olivat matkatoimistot. Sen nimeksi tu-li, ajan tapaa ja muotia tarkoituksellises-ti vastustava, ”Rahti Reiska”.

EläkkeelleReiska siirtyi jokunen vuosi takaperin eläkkeelle kuluttavasta yksityisyrittäjän työstä. Nykyään hän täyttää vapaa-ai-kansa kieliopinnoilla, mökkeilemällä ja

LentolehtiLentolehti oli ilmailualan SKDL:n jul-kaisu Finnairin työntekijöille. Se ilmes-tyi epäsäännöllisesti kahdeksankym-mentäluvun alusta alkaen hiukan yli kymmenen vuotta. Tärkein vuotuinen numero ajoitettiin vapulle.

Lehden alkuperäinen nimi oli Liihot-taja (mainio nimi muuten toim. huom.). Sen primus motoreina toimivat Matti Jähi, Sampo Vuorenmaa ja Reijo Ko-sonen. Julkaisun perustamisvaiheessa he saivat jonkin verran apua, ja juttuja, ammattitoimittajanimimerkiltä Juorku-nan Jussilta (Kerttu Kauniskangas-Sa-lonen), mutta ylivoimaisen enemmistön artikkeleista he senttasivat itse. Ongel-

naan niin vaatiessa lehti toi julki mielipi-teensä myös suurvaltapoliittisella tasol-la. Se on tärkeä dokumentti vallinneesta miesenemmistöisen työpaikan kulttuu-rista, joka ajallisesti ei ole kovin kaukana, mutta tuntuu lähes tyystin kadonneen.

JM KOSKINEN

Pekk

a Ka

inul

aine

n

ma tuolloin, kuten usein nykyään-kin, oli vapaaehtoisten avustajien haaliminen.

Lentolehteä kopioitiin ja jakelu hoidet-tiin puolisalaa, kädestä käteen periaat-teella – maanalaisen toiminnan parhai-den perinteiden mukaisesti. Tästä syystä sen vuosikerrat ovat liitossamme puut-teellisesti arkistoituna. Osa hallussam-me olevista numeroista on saatu henki-lökohtaisina lahjoituksina. Toinen osa on vanhempaa perua. Niin usein joutuivat monet liiton toimijat lehden hampaisiin, että kiinnostus oli taattu. Yksi numero kokonaisuudessaan hävisi Helsingin yö-hön taksin mukana sinne unohduttuaan.

Lentolehti otti kantaa sekä työpai-kan, että valtakunnan asioihin räväkäs-ti ja robustilla, poliittisesti ei aina kovin korrektilla, huumorilla. Tarpeen toisi-

välillä – sille päälle sattuessaan – suo-rittamalle kilpalaulantaa karaokessa.

Harvemmin, joskus sentään, hän seu-raa haikein mielin ilmailualan teknisten töiden katoamista Suomesta.

JM KOSKINEN

3 • 201222

Miten on vakuutuksen laita?

Työuran jälkeenkin matkustetaanSuomalaiset ovat matkailukansaa. Aiemmin majoituttiin leirintäalueilla ja kesähotelleissa, nyt suosittuja ovat kylpylät ja erilaiset kuntokeskukset. Ulkomailta haetaan elämyksiä ja historian havinaa. IAU:n jäsenilleen ottama matkustajavakuutus päättyy, kun jäsen jää pysyvästi eläkkeelle.

Matkalla sattuu ja tapahtuu. Reis-saajan kannattaa pitää matkustajava-kuutuksensa ajan tasalla. Monissa mat-kustajavakuutuksissa on ikärajoituk-sia ja voi olla, että 70-vuotiaalle ei enää myönnetä matkustajavakuutusta. Tur-vassa matkustajavakuutuksen edel-lytyksenä on kotivakuutusasiakkuus.

– Eihän matkailua tarvitse lopettaa, kun työura päättyy – päinvastoin, sil-loinhan on aikaa pidempiinkin reissui-hin, muistuttaa Turvan tuotepäällikkö Jaana Heliö.

Jos et kuulu enää jäsenvakuutuksen piiriin, kannattaa hankkia erillinen mat-kustajavakuutus.

Jatkuva vai määräaikainen matkustajavakuutus?Useamman kerran vuodessa matkusta-van kannattaa ottaa jatkuva matkusta-javakuutus. Silloin ei tarvitse erikseen muistella vakuutusasioita ennen mat-kaa vaan vakuutus on voimassa ympäri vuoden kaikilla matkoilla. Ulkomailla vakuutus on voimassa enintään 45 vuo-rokautta tai 3 kuukautta matkan alka-misesta. Jos matka kestää pidempään, täytyy yli menevää osuutta varten ottaa lisävakuutus.

Matkustajavakuutus korvaa matkasai-rauden ja -tapaturman hoitokuluja. Li-säksi vakuutus korvaa ehtojen mukai-sesti matkan keskeytymisen ja peruun-tumisen sekä matkalta myöhästymisen kuluja.

Määräaikainen matkustajavakuu-tus on hyvä vaihtoehto, jos matkoja teh-dään satunnaisesti.

– Määräaikaisen matkustajavakuu-tuksen voit ottaa kätevästi netissä (al-le 70-vuotias), jos sinulla on jokin voi-massaoleva vakuutus Turvassa, kertoo Jaana Heliö.

Jos olet täyttänyt 70 vuotta, voit ot-taa vakuutuksen joko käymällä Turvan toimipaikassa tai puhelimitse. 70 vuot-ta täyttäneiltä edellytämme kotivakuu-tusta Turvassa.

Määräaikaisessa matkustajavakuu-tuksessa ei ole varsinaisesti yläikärajaa, mutta vakuutuksenottajan ikä vaikuttaa vakuutusmaksuun. Samoin matkakoh-de saattaa vaikuttaa maksun suuruuteen.

Jatkuva matkustajavakuutus voimassa jopa 85-vuotiaaksi saakkaTurvassa jatkuvan matkustajavakuu-tuksen voi ottaa alle 70-vuotias, jol-la on Turvassa kotivakuutus. Tällöin jatkuva matkustajavakuutus on voi-massa sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana vakuutettu täyttää 85 vuotta.

– Jos sairastut matkan aikana, voit ottaa yhteyttä SOS Internationaliin, jo-ka palvelee Turvan asiakkaita suomen kielellä kaikkina vuorokauden aikoi-na. SOS:issa osataan yli 30 kieltä, mi-kä on hyvä etu, jos matkalainen sairas-tuu maassa, jossa tarvitaan tulkkaus-apua vaikkapa sairaalassa, Jaana Heliö opastaa.

Terveysselvitys yli kolmen kuukauden matkustajavakuutuksiinVakuutettavan henkilön terveydenti-la vaikuttaa matkustajavakuutuksen

myöntämiseen, kun vakuutusta hae-taan yli kolme kuukautta kestävälle matkalle. Tällöin matkustajavakuutus-hakemuksen yhteydessä täytetään ter-veysselvitys.

matkatavarat ovat vakuutettuina usein kotivakuutuksessaMatkatavaralla tarkoitetaan matkalle mukaan otettua omaisuutta ja matkal-la hankittua koti-irtaimistoon rinnas-tettavaa omaisuutta sekä passia ja mat-kalippuja. Matkatavaravakuutukseen sisältyy matkavastuuvakuutus. Mat-katavara- ja matkavastuuvakuutusten vakuutusmäärät ovat matkakohtaisia. Erillisissä matkatavaravakuutuksissa ei ole omavastuuta.

Matkavastuuvakuutus korvaa yksi-tyishenkilönä toiselle aiheutettuja hen-kilö- ja omaisuusvahinkoja, joista vakuu-tettu on korvausvastuussa.

Jos sinulla on Turvan laajan tason kotivakuutus (kuten Isokoto, Kotiturva Plus tai Peruskotiturva Plus), et tarvit-se erillistä matkatavaravakuutusta. Tur-vassa laajan tason kotivakuutus kattaa matkatavarat.

– Jos sinulla on joku muu kuin laa-jan tason kotivakuutus Turvassa, voit hankkia jatkuvan matkatavara- ja mat-kavastuuvakuutuksen vaikkapa netistä (alle 70-vuotias). Yli 70-vuotias voi ot-taa vakuutuksen Turvan toimipaikois-sa tai soittamalla puhelinpalveluumme, Jaana Heliö neuvoo.

Turvallista matkaa!

KATI IHARANTA/TURVA

3 • 2012 23

kuva

t: A

rto

Kuja

la

Vanhat tutut olivat koolla Helsingin Hakaniemessä maanantaina 14. toukokuuta, kun IAU:n eläkeläiset kokoontuivat tapaamiseen. Tilaisuudessa varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki kertoili meneillään olevista hankkeista ja menosta muusta. Vilkas keskustelu osoitti, että täysinpalvelleiden ilmailuammattilaisten keskuudessa seurataan edelleen tarkasti ja erittäin kiinnostuneesti, sekä asiantuntevasti tapahtumain kulkua alalla. Ajatusten vaihto hiljeni vain hetkeksi lihapullilla kuormatun pitopöydän äärellä. Pöytäkirjaan merkittiin, että ruoka oli hyvää, sitä oli riittävästi ja järjestys oli hyvä.

Varttuneita Vieraita

Jutunjuurta juurta jaksain.

Tarjoilu pelaa.

Juhani Sinisalo ja Rainer Hakala

muistelivat menneitä ja pohtivat tulevaa.

3 • 201224

Jyrk

i Väy

ryne

n

Nolla tapaturmaa -foorumi on suo-malaisten työpaikkojen muodostama verkosto. Foorumi kokoaa yhteen työ-turvallisuuden parantamiseen ja nol-la tapaturmaa -ajattelun toteuttami-seen sitoutuneita työpaikkoja. Ver-kostoitumisen ansiosta jäsenet saavat käyttöönsä käytännön työkaluja ja tie-toa toimintatapojensa uudistamisek-si. Foorumin avoin ilmapiiri kannustaa keskustelemaan ja vaihtamaan ideoita muiden työpaikkojen kanssa. Nolla ta-paturmaa verkoston foorumissa on jo mukana 287 työpaikkaa ympäri Suo-mea.

Nolla tapaturmaa -foorumiin voivat liittyä kaikki työpaikat työturvallisuuden tasosta, työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Tärkeintä on aito halu tur-vallisuuden parantamiseen ja pyrkimys kohti nollaa tapaturmaa. Jäsenyys foo-rumissa on osoitus johdon ja henkilös-tön halusta sitoutua työturvallisuuden parantamiseksi tehtävään työhön.

Tasoluokitukset ja kiitoksetNolla tapaturmaa -foorumin jäsense- minaari järjestettiin 9.–10. 5.2012 Naantalin Kylpylässä

Finnair Cateringille 3. tason luokitus

Nolla tapaturmaa -foorumi palkitsi

Seminaarin teemana oli tänä vuon-na ”Sitoutuminen työturvallisuuden jat-kuvaan parantamiseen”. Puhujina semi-naarissa olivat muun muassa professori emeritus Matti Ylikoski, nostemesta-ri Heikki Peltola, sekä Jorma Saari -palkinnon nro2 saaja TTT:n päällikkö Pauli Karjalainen.

Jäsenseminaarissa jaettiin myös tur-vallisuustason kehityksestä myönnetyt tasoluokitukset. Tasoja on kolme. Yk-kösluokan tason saavutti 17 työpaik-kaa, kakkostason saavutti 13 työpaik-kaa ja kolmostason 12 työpaikkaa, nii-den joukossa oli Finnair Catering Oy.

Tähän saavutukseen ei olisi päästy il-man työntekijöiden esimerkillistä sitou-tumista työturvallisuuteen omassa joka-päiväisessä aherruksessaan.

Suurkiitos kohdistetaan kaikille Cate-ringin työntekijöille heidän toiminnas-taan työtapaturmien välttämiseksi ja vaaratilanteiden aktiivisesta raportoin-nista. Kiitos myös positiivisesta asen-teesta työturvallisuutta kohtaan.

Tästä on hyvä jatkaa teidän kanssan-ne eteenpäin kohti nollan tapaturman ti-lannetta, sillä yhteistyöllä se on saavu-tettavissa.

Työturvallisuus terveisin,REIJO HILTUNEN

TyöSUOJELUVALTUUTETTU

Reijo Hiltunen etsimässä työsuojelun rajoja Cateringissa.

3 • 2012 25

TAMPEREELLA KOHTAAVAT SUOMEN JOHTAVAT

TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET

www.turvallisuusmessut.fi

Pohjoismaiden suurimmat

TURVALLISUUS-MESSUT

Turvallisuus, Security, Työhyvinvointi

5.–7.9.2012Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Työoloihin ja työn turvallisuuteen on hel-pointa vaikuttaa jo suunnitteluvaihees-sa. Nostotyön aiheuttamaa ylikuormitus-ta voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla, joka kohdistuu työmenetelmiin, työtiloi-hin, työvälineisiin sekä työasentoihin ja työliikkeisiin.

Noston suunnittelussa tulee huomioida:

käytä apuvälineitä suunnittele nosto niin, ettei vartaloa tar-

vitse taivuttaa tai kiertää noston yhteydessä nosta mieluummin useita pieniä taakko-

ja kuin yksi iso ja painava taakka hyvä nostokorkeus on rystytasolla, vältä

lattiatasolla ja hartiatason yläpuolella teh-täviä nostoja.

käytä jalkalihaksia ja pidä selkä suorana, kumara asento rasittaa selkää

nosta tasaisella voimalla niin, että taakka on lähellä vartaloa - älä tempaise

mieti, voitko käyttää jotain apuvälinettä nostossa jos kädensijat eivät ole oikein si-joitetut, oikeanmuotoiset, pitävät ja tilavat

huolehdi riittävästä valaistuksesta huolehdi, että nostoon ja siirtoon on riit-

tävästi tilaa pidä huolta lattian järjestyksestä ja siis-

teydestä, ettet kompastu tai liukastu portaat ja liuskat lisäävät vaaraa pidä selkä- ja vatsalihakset hyvässä kun-

nossa.

Työnantajan on varmistettava, että työntekijät saavat riittävästi opetusta erilaisista nostotilanteista ja nostamiseen liittyvistä vaaroista.

Lähde: Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä, Aluehallintovirasto

Nostotyöt tulee suunnitella huolellisesti

3 • 201226

Käynti työ- ja elinkeinotoimistossaIlmoittaudu työ- ja elinkeinotoimis-toon viimeistään ensimmäisenä työt-tömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa. Ota en-simmäisellä käyntikerralla mukaan lo-mautustodistus tai työtodistus sekä ir-tisanomisilmoitus.

Työvoimaviranomaiset työ- ja elinkei-notoimistossa antavat työttömyyskassal-le hakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhaku on pidettävä voi-massa työ- ja elinkeinotoimiston mää-räämällä tavalla.

Hakemukset liitteineen työttömyyskassaan Työttömyysajalta sinulle voidaan mak-saa työttömyyskassan kautta ansiopäi-värahaa. Päivärahaa voidaan maksaa työssäoloehdon täyttäneille jäsenille, joilla jäsenyys on kestänyt vähintään 34 viikkoa ja jäsenmaksut ovat kunnossa. Päivärahaa maksetaan vain hakemuk-sen perusteella. Hakemuksen saat joko työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tu-lostaa sen sivulta www.tyj.fi.

Täytä hakemus huolellisesti Päivärahahakemus tulee täyttää huo-lellisesti ja hankkia liitteeksi kaikki tar-vittavat asiakirjat. Puutteellisesti täy-tetty hakemus viivästyttää käsittelyä. Mikäli palkanlaskija toimittaa palkka-todistuksen suoraan kassalle, ilmoita siitä hakemuksessasi.

Jos sinut lomautetaan tai jäät työttömäksi

Ansiopäivärahaa haetaan aina jälki-käteen. Ensimmäisen hakemuksen liit-teineen voi lähettää kahden viikon työt-tömyyden jälkeen, jatkossa ansiopäivä-rahaa haetaan aina 4 kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäi-västä lähtien. Kassa huomioi korvauk-settomat päivät. Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan, eikä jaksotusajalta ole oikeutta ansiopäivä-rahaan. Samoin jaksotetaan muu työn-antajan maksama taloudellinen etuus, kuten tukipaketti. Ensimmäisestä hake-muksesta otetaan 7 arkipäivän pituinen omavastuuaika.

Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan ainakin seuraavat liitteet:

-Palkkatodistus alkuperäinen palkan-laskijan tekemä palkkatodistus 34 työs-säoloviikolta. Todistuksessa tulee nä-kyä eriteltynä lomaraha ja -korvaus, maininta palkattomista poissaoloista, työnantajan y-tunnus sekä palkanlas-kijan yhteystiedot.-Kopio työtodistuksesta tai irtisano-misilmoituksesta-Kopio lomautusilmoituksesta

Seuraamalla hakemuksen ohjeita tie-dät mikäli juuri sinun tulee toimittaa muita liitteitä.

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työt-tömyyskassan osoite on: Kaisaniemen-katu 10, 8 krs, 00100 Helsinki. Työttö-

myyskassan asiakaspalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10.00–13.00.

Hakemuksen voi lähettää myös e-asiointinaHakemuksen (sekä ensimmäisen, et-tä jatkohakemuksen) voi lähettää myös sähköisesti. Kirjautuminen sähköisen palveluun tehdään pankkitunnuksilla Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työt-tömyyskassan sivuilla www.irkatk.fi olevan linkin kautta.

KASSAKUlmA

Pekk

a Ka

inul

aine

n

3 • 2012 27

Arviot ovat yhtä luotettavia, kuin Taneli Hassisen Barona-kaupasta lupaamat 80 miljoonan säästöt.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Moottorin uudistamistehdas

Jos joku pahoittaa mielensä seu-raavasta kirjoituksesta, niin hyvä. Tosin se ei tuo takaisin työpaikko-ja entisille työtovereilleni, heidän

puolestaan on minun mieleni musta.Vanhaa kunniakasta moottorikorjaa-

moa, mutea, ollaan ajamassa alas mie-lestäni vähintäänkin kyseenalaisin kons-tein. Operaatio tapahtuu siirtämällä Fin-nairin moottorit Sveitsiin korjattavaksi, vaikka mute on tehnyt jatkuvasti positii-vista tulosta konsernin sisäisistä tulon-siirroista huolimatta. Kaiken lisäksi on ulkopuolinen rahaa tuova työ lisääntynyt koko ajan hankalasta kilpailuasetelmas-ta huolimatta. Pahimmassa tapauksessa alasajo tarkoittaa, että Suomesta häviää kokonainen ammattikunta ja vähitellen sukupolvien aikana kertynyt huippuam-mattitaito. Seurauksena on satoja työttö-miä, jotka maksavat yhteiskunnalle kym-meniä miljoonia käyttämättömänä po-tentiaalina.

Samaan aikaan Sveitsissä taputetaan käsiä kaupan johdosta. Kauppa on ni-mittäin kuin taivaan lahja Sr-technicsille, jolla ei aiemmin juuri moottoritöitä ole ollut. Aiemmin he ovat lähinnä erikois-tuneet tekemään lentokoneiden sisus-tuksia ja muita kabiinitöitä. Onko todella parempi työllistää sveitsiläisiä kuin suo-malaisia? Julkinen peruste on, kuten ai-na, kymmenessä vuodessa tulevat kym-menien miljoonien säästöt. Jos katsoo ilmailualan nykytilan vaikeuksia ja ar-vaamattomuutta, tai vaikka vain kaksi

vuotta taaksepäin, on helppo todeta en-nustamisen olevan mahdotonta. Arviot ovat yhtä luotettavia, kuin Taneli Hassi-sen Barona-kaupasta lupaamat 80 mil-joonan säästöt.

Samaan aikaan kun kannattavia toi-mintoja ja kiinteätä omaisuutta myy-dään, niin johtoa palkitaan ruhtinaal-lisesti. Ammattiliitto Pro ja IAU olivat 2011 messukeskuksen edessä Finnai-rin yhtiökokouksen aikaan osoittamas-sa mieltään. Seurauksena oli vähäinen julkisuus ja sakot työtuomioistuimes-ta. Olimme etuajassa, sillä tänä vuon-na uutteran median ansiosta tuli lopul-ta julki, että mitä enemmän henkilökun-ta on säästänyt, niin samassa suhteessa johdon palkkiot ovat kasvaneet. Johdon sitouttamisraha oli viimeinen pisara ai-nakin minulle. Johto sitoutettiin, että uuden toimitusjohtajan ei tarvitse tul-la tyhjään taloon. Rahat saatuaan mo-net sitoutetut liukenivat. Nyt taloa tyh-jennetään työntekijäpäästä, että heidän tilalleen saadaan lisää lentoalaa hallitse-mattomia hyviä veljiä ja siskoja Siimes Networkilta.

Äiti jaksoi aina muistuttaa että ei pi-täisi liikkua epämääräisessä porukassa. Nykyinen ja entinen työnantajani tekevät neuvon noudattamisen mahdottomaksi.

REIJO HAUTAMäKI

Kirjoittaja seurasi maailman menoa mutenmäeltä neljännesvuosisadan ja on IAU:n varapuheenjohtaja.

3 • 201228

HUGO TUNGO

Kesän kirkas huomen on pian läsnä ja on siis syytä terhen- tää jatkuvaa koirakeskuste-lua. Aloittajan vapaus on

valita aihe, ja nyt se lähtee eri päästä koiraa. Keväisen keskustelun aihepiiri, tuloksista puhumattakaan, ei ole ko- vin mielenkiintoinen ja saa siksi jäädä koiraihmisten jäsentenväliseksi liukas-teluksi.

Haukkuminen, koirien haukunta, on vakava meluhaitta, josta ainakin koiril-la kuuluu olevan mielipide. Osoitan pari pientä esimerkkiä. Kesäinen ilta hämär-täy, järvi tyyntyy – kohta kuuluu kuikan haikea huuto saunan vilvoittelijoille. Vie-lä mitä. Samassa ilmaa leikkaa saares-ta tai naapurustosta kuuluva iltahauk-ku, johon jostain toinen haukku vastaa. Pitkään ja väsymättä. Keksi siinä sitten seurueelle hurttia huumoria.

Entäs helmisen talviyön pöllöretki. Rävähtämätön kuulas hiljaisuus on las-keutunut leimikoiden ja aukkojen ylle. Vain tovi, niin lehto-, viiru- tai helmipöl-lö, ettei vielä huuhkajakin aloittavat ke-väiset, toiveikkaat kosiokutsunsa. Vaan silloinpa kaikuu saloilla jostain peninkul-milta hirveä haukku, oikea rähäkkä. Pi-an toinen, kolmas ja niin edespäin. Lo-puttomiin.

Luulen monien meistä olevan valmii-ta käänteiseen koiraveroon. Pulittamaan kertasuorituksena heti kylmällä käteisel-lä esimerkiksi 8 euroa, jos vain jotenkin saisi sen hallin hampaan vaikenemaan. Mutta rahastajaa ei kuulu, ja haukku jat-

kuu. Niin on pöllöjenkin sen iltainen vi-re tiessään.

Esimerkkejä olisi kosolti. Haluan kui-tenkin pysyä asiassa, että ei menisi tämä-kin räksytykseksi.

Haukkuminen on, niin sanotaan, koi-ran työtä. Tuotantosuhteiden pohtijan on siksi vaikea ymmärtää, miksi koirien omistajat eivät ota täyttä ja lyhentämä-töntä hyötyä tästä ponnistuksesta hau-kuttamalla koiriaan sisätiloissa. Vallitse-vassa tilanteessa vaikuttaa iso osa työn lisäarvosta valuvan meidän varsin vas-tentahtoisten edunsaajien hyväksi.

Joskus tätä loputonta kennel-kerho-toiminnan kokoontumishaukkua kuun-nellessa toivoo, että Instan poikain täs-määmä F/A 18 pyyhältäisi paikalle täällä vartioin minä -viholliskuva maalinosoi-tuksenaan. Jo herkeisi musse toviksi kuu-lumasta.

PS. Kun nopeimmat ovat jo tuohtu-neina tarttumassa kynään, että kylläpä on vähän ongelmia, kun täytyy tämmöi-sestä valittaa. Niin vastaan jyrkästi ei. Jumalauta on paljon kaikenlaisia mur-heita, mutta tämä saatana on vielä nii-den päälle.

PPS. Kirjoittaja on vanha rankkuri

Hauvan partaalla

3 • 2012 29

lohi- tiikerirapu vartaat Lohta 100-150g / ruokailijaTiikerirapuja noin 50g / ruokailija

marinadiRuokaöljyä ½ dlSitruunamehuaSuolaa noin teelusikallinenInkivääritahnaa 1/4–1/2 teelusikallistaValkosipulin kynsi tai kaksi maun mukaanMustapippuri rouhittuna maun mukaanSweet chili- kastiketta 1–2 ruokalusikallista

Leikkaa lohi noin 5 kertaa 5cm paloik-si ja sulata ravut. Laita molemmat mari-noitumaan liemeen vähintään kahdek-si tunniksi. Mieluiten yön yli. Pujottele ne varrastikkuun ja grillaa noin 2–3 min puolimiedolla hiilloksella.

Kurkku, fenkoli ja kevätsipuli salaattiAvomaan tai tuorekurkkua noin 600g1 fenkoli2 kevätsipulia1dl väkiviina etikkaa1.5 dl vettä2.5dl sokeria0.25 dl suolaaTuoretta tilliä

Keitä vedestä, etikasta, suolasta ja soke-rista liemi. Leikkaa kurkku, fenkoli ja ke-vätsipuli ohuiksi suikaleiksi. Hienonna

Grilliherkku

tilli ja laita ne kippoon. Kaada liemi pääl-le, anna olla jääkaapissa vähintään 2 tun-tia. Siivilöi ennen esille laittoa.

Tämä on 4 henkilön salaattiohje.Li-sänä voi tarjota vaikka uusia perunoi-ta jos haluaa. Viininä voi nauttia vaikka Black Towerin Riesling Gewurzttrami-ner- valkoviiniä tai Casa Rivasin Roséta.

Kotona testasin ja varsinkin Casa Rivas yllätti todella positiivisesti.

ERKKI VIIRA

Erkk

i Viir

a

Työsuhdetta, työympäristöä ja työoloja koskevaa tietoaineistoa on tehty enim-mäkseen suurten ja keskisuurten työ-paikkojen tarpeisiin – siis työpaikoil-le, joissa on erikoisammattilaisia niitä hyödyntämässä. Pienyritysten tarpei-siin soveltuvaa aineistoa on ollut käy-tettävissä varsin vähän.

Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2012 -tietopaketti pyrkii paik-kaamaan puutetta. Tähän ns. Possu-julkaisuun on koottu tärkeimmiksi kat-sottuja aiheita, joista on tehty tiivistet-ty kansantajuinen esitys.

Julkaisu on tarkoitettu koko henkilös-

tön käyttöön. Näkökulmana on työsuh-de- ja työympäristöasiat.

Aineisto on koottu siten, että siihen voi tutustua aihe kerrallaan. Kun työpai-kalla tulee esille jokin työoloihin liitty-vä ongelma tai muuten ratkaisua vaati-va asia, voi tästä kirjasesta löytää “ensi käden tiedot”. Erityisesti työsuhdeasioi-ta koskevat tiedot on tiivistetty niin, et-tä jokaisesta aiheesta on mallilomake. Lomakkeet ovat vapaasti kopioitavissa ja käytettävissä.

Suomenkielinen possu on nyt päivi-tetty. Se on saatavana PDF-julkaisuna ja kuuden euron hintaisena kirjasena.

Julkaisujen osoitteet ovat:suomenkielinen: http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/fi/387/t_66ruotsinkielinen: http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/se/372/t_93englanninkielinen: http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/fi/391/t_167

Possusta uusi painos

3 • 201230

UNIONIN ILMESTyMINEN 2012

Numero 4 ilmestyy 7.9. aineisto toimitukseen 20.8.Numero 5 ilmestyy 19.10. aineisto toimitukseen 1.10.Numero 6 ilmestyy 14.12. aineisto toimitukseen 21.11.

ILMOITUSKOOT JA HINNAT (alv 0 %) koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 €2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 €1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 €

Hyvää kesää kaikille Unioni-lehden lukijoille.

Työeläkeotteella on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kaikki työ-eläkkeeseen vaikuttavat tiedot. Otteel-la on sekä yksityisen, julkisen työnan-tajan palveluksessa että yrittäjätoimin-nasta kertynyt eläke. Vuodesta 2005 eteenpäin mukana on myös eräiden so-siaalietuuksien (esim. äitiysraha, saira-uspäiväraha) ja opiskelun perusteella kertynyt eläke.

Työeläkeote kertoo eläkekertymän edellisen vuoden loppuun. Lisäksi 50 vuotta täyttäneet saavat arviolaskelmat vanhuuseläkkeestä. Mahdollista oikeutta Kelan kansaneläkkeeseen tai takuueläk-keeseen työeläkeotteella ei näy.

Työeläkeotteella aiempaa kattavammin tietoa

Työeläkeote syytä tarkistaa hyvinTyöeläkeote on tarkoitettu omaan työ-eläkkeen laskentaan vaikuttavien tieto-jen seuraamista ja tarkistamista varten. Jos kaikki tiedot ovat oikein, ei tarvit-se tehdä mitään. Jos kuitenkin huomaa puutteita tai virheitä, kannattaa vir-heestä ilmoittaa eläkelaitokselle nope-asti. Lain mukaan yksityisillä työeläke-laitoksilla on velvollisuus selvittää vii-meisen kuuden vuoden ansiotietoja.

Apuna tarkistuksessa voi käyttää työ-todistuksia ja vuosittaisia palkkalaskel-mia.

Kenelle ja kuinka usein työeläkeote tulee?Työeläkeote postitetaan tämän vuoden aikana lähes kaikille 18–68-vuotiaille Suomessa asuville, jotka eivät vielä ole eläkkeellä. Otekirjeen lähettää eläkelai-tos, jossa henkilö on viimeksi ollut va-kuutettuna. Ensi vuodesta alkaen yksi-tyisten alojen eläkelaitokset lähettävät vakuuttamilleen henkilöille työeläke-otteen postitse joka kolmas vuosi.

Otekirjeen voi milloin tahansa tar-kistaa sähköisesti oman työeläkelaitok-sensa sivustolta tai Työeläke.fi -verkko-palvelusta.

Mer

ja K

ainu

lain

en

3 • 2012 31

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Ilmailualan Unioni IAU ry

Toimisto on avoinna arkisin klo 10.00–13.00

osoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 HELSINKIfaksi: 09 47857 209

kassanhoitaja Paula Seppälä p. 09 47857 200kassanhoitaja Sari Meling p. 09 47857 202 kassanhoitaja Mirva Tuomi p. 09 47857 203kassanjohtaja Kari Kallio p. 09 47857 201

email: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.irkatk.fi

John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde)faksi: (09) 4785 7250sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Juhani Haapasaari (09) 4785 7220Varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki (09) 4785 7221Liittosihteeri Juha-Matti Koskinen (09) 4785 7225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 4785 7222Työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227Taloussihteeri Ari Miettinen (09) 4785 7228

Jäsenasiat: Ari Miettinen (09) 4785 7228 jasenasiat@iau.fi

3 • 2012 31

Elin

a Ra

jala

ja J

M K

oski

nen

3 • 201232

M Itella Posti OyItella Green

Lähde kesäpäiville TallinnaanIlmailualan Unioni järjestää kesäpäivät Tallinnassa 1.– 2. 9. 2012.

Kesäpäivien majoittumispaikkana on Tallinnan satamassa sijaitseva Tallink Spa & Conference Hotel. Matka tehdään M/S Star laivalla.

AIKATAUlU

lauantai 1.9. - 09.40 Kokoontuminen Länsisatamassa- 10.30 M/S Star lähtee- 12.30 Saapuminen Tallinnaan ja majoittuminen hotelliin noin kello 14.00- Hotellin kylpylä käytössä. Tutustuminen Tallinnaan- 19.00 Päivällinen hotellin ravintolassa- Mukavaa yhdessäoloa

Sunnuntai 2.9.Aamiainen 08.00 – 11.00- 13.00 Shuttle Buffet -lounas laivan ravintolassa - 13.30 M/S Star lähtee Tallinnasta- 15.30 M/S Star saapuu Länsisatamaan

TERVETULOAILMAILUALAN UNIONI

KESäPäIVIEN HINNATKesäpäivien hinnat ovat seuraavat sisältäen laivamatkat, majoituksen, päivällisen hotellissa, lounaan laivalla (paluumatkalla), sekä aamiaisen ja kylpylän käytön:- jäsenet 40 euroa- puolisot/seuralaiset 100 euroa/henkilö- lapset 40 euroa (6–12-vuotiaat)Hinnat sisältävät liiton tuen.

Matka tulee maksaa 5. 8. mennessä tilille Okopankki, IBAN: FI02 5541 2810 0000 50, SWIFT/BIC: OKOYFIHH. Maksaessa tulee viestikenttään lisätä osallistujan (jäsenen) nimi.

IlmOITTAUTUmINENIlmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteeseen: iau.kesapaivat@gmail.com

Ilmoita liiton jäsenen nimi ja syntymäaika (etunimi, sukunimi, pp.kk.vvvv), sekä matkapuhelinnumero ja sähköpostiosoite. Ilmoita myös puolison tai seuralaisen, sekä lasten nimet ja syntymäajat (etunimi, sukunimi, pp.kk.vvvv).

Mikäli haluat yöpyä kaverisi kanssa samassa huoneessa ilmoittaudu hänen kanssaan samalla sähköpostilla.

Ilmoittautua voi myös puhelimitse Reijo Hautamäelle tai Pekka Kainulaiselle (09) 4785 71 (vaihde).Ilmoittautumisaika päättyy 1.8.

Mukaan tulee ottaa passi tai kuvallinen 1. 3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Ajokortti ei käy henkilöllisyystodistuksena Virossa.

kuva

t: A

ri M

iett

inen