UnioniILMAILUALAN UNIONI IAU:N JÄSENLEHTI

29.10.2014

NRO 4

Eläkeratkaisu / Uusia säästösopimuksia / Nurkan historia

4 • 20142

Levikki 420018. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaJuha-Matti KoskinenPuh. 040 766 9040

juha-matti.koskinen@iau.fi

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@iau.fi

ToimituskuntaMarkus Berg

Reijo HiltunenPekka Hintikka

Arto KujalaAri Miettinen

Vesa SuniSari Virta

Jyrki Väyrynen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy 2014 viisi kertaa. Ilmestymisaikataulu sivulla 30.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuElina Rajala

PainoSälekarin Kirjapaino Oy

Somero

KANSIKUVA: Ilmailun ihmemaa Oz – sateenkaaren tuolta puolen ei löytynyt ruukullista kultaa, vaan pidennetty työura ja yritysten säästöohjelma Ohjaus – Victor Fleming Kuva – Judy-Elina Garland-RajalaIdea – JM Variksenpelätti-Koskinen

SISÄLLYS4•2014

4 • 20142

3 Pääkirjoitus4 Eläkeratkaisu kantaa pitkälle tulevaisuuteen7 Mittava säästösopimus SLSY:n ja Finnairin välille 8 Lyhyt kääntö9 Yt-neuvottelut yrityksittäin

10 Avioniikkauutiset -lehden lyhyt historia

14 Pitkän linjan rahtimies eläkkeelle 16 Yleinen työttömyyskassa18 Mielensäpahoittaja – elokuva20 Työpaikkatapaturmien taajuus laskee edelleen20 Täsmätietoa etuuksista ja vakuuttamisesta työkomennuksen aikana21 Ammattitaudit maksavat lähes sata miljoonaa euroa vuodessa22 Ruotsissa työsuojelu ajautuu kriisiin22 Opas sosiaalisen median käyttöön22 Työsuojelupalkinto Ouluun 23 Kolumni: Työturvallisuuden hintalappu24 Tuska vai Ruska?26 Oikeus kuntoutukseen selvitettävä ennen työkyvyttömyyseläkettä26 Aslakista tulee AURA-kuntoutus27 Kassakulma: Ansiopäivärahan saajien määrä on kasvussa29 Sopivat yöunet vähentävät sairauspoissaoloja 29 SMU ja TTT Teollisuuden palkansaajien jäseniksi30 Uusi opas vastaa työelämäkysymyksiin 13 kielellä30 Kuvakulma31 Huolehdi jäsenyydestäsi32 Luottamusmiesvalinnat

6 • 2010 3

23.10.2014

4 • 2014 3

Työrauha ei rakennu vain lakkosakkoja nostamalla

Asianajokortti ja riitarekisteriote

Tällä hetkellä Ilmailualan Unioni on osapuolena noin neljässäkymme-nessä erimielisyydessä. Nämä ovat siis jossain vaiheessa prosessia ole-via, joista tausta-aineisto on jo koottuna. Odotushuoneessa on lisäksi jokunen uusi riita kehkeytymässä ja toki samanaikaisesti juttuja myös

ratkeaa.Eripura lienee työelämässä luonnollista ja väistämätöntä, kuten muussakin ihmis-

ten välisessä toiminnassa. Se että sopu syntyy yhä harvemmin siellä mistä skismat ovat peräisin, on valinta. Monin paikoin selvitystyötä yritetään pitkittää, sekä tehdä se ammattiliitoille mahdollisimman kalliiksi. Tavoitteessa on myös onnistuttu. To-sin toistaiseksi lopulliset kokonaiskustannukset ovat olleet työnantajille suuremmat.

Jokainen tora on tietysti omansa, mutta karkeasti ottaen ne voi jakaa suunnil-leen seuraavalla tavalla.

Ensinnä ovat yksittäisjäseniä koskevat ristiriidat. Niiden taustalla on useimmi-ten epäily väärin maksetusta palkasta tai laittomasta irtisanomisesta. Sitten ovat laajempia ryhmiä koskevat kiistat. Niiden tyypillisimpiä syitä ovat maksamatto-mat tai myöhässä olevat palkat, epäselvyydet työehtosopimusten määräysten tul-kitsemisesta tai tuleeko työnantajan ylipäänsä noudattaa työehtosopimusta, ”joka on mahdottoman paksu, täynnä kohtuuttomia määräyksiä, aivan hirvittävän kallis verrattuna tähän toiseen ja lentoliikenne loppuu Suomesta ja kilpailulainsäädäntö ja Euroopan Unionin regulaatiot ja markkinapalkka ja niin edelleen”.

Erimielisyyksiä ei synny tasaiseen tahtiin. On varsin tavallista, että yhteistoimin-tamenettelyjen vanavedessä seuraa ruuhkahuippu. Tällä hetkellä IAU:n sopimus-alueilla on käynnissä useita yt-neuvotteluja. Niiden tilannetta käsitellään tässä leh-dessä tarkemmin toisaalla.

Tässä lehdessä on myös Finnair-tekniikan lähihistoriaa koskeva juttu Avioniik-ka-uutisten viimeisestä numerosta vuodelta 2011.

Tuolloin elettiin aikaa, jolloin emoyhtiö Finnair kehotti tekniikan tytäryhtiöitään päättämään nykyiset ja olemaan solmimatta uusia konsernin ulkopuolisia sopimuk-sia töistä. Samanaikaisesti se ulosliputti käytännössä kaikki mahdolliset omat työnsä pois Suomesta. Tästä itse aiheutetusti seurasivat tuotannolliset ja taloudelliset syyt, jonka seurauksena pelkästään IAU:n sopimusalalta irtisanottiin satoja työntekijöitä.

Kyseessä oli strateginen valinta, eikä siitä voi tehdä erimielisyyttä tai riitauttaa. Tapaus on toistaiseksi viimeinen kerta kun Ilmailualan Unioni tai joku sen ammattiosastoista on työtuomioistuimessa todettu osalliseksi työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun.

JM KOSKINEN

JM K

oski

nen

4 • 20144

TYÖMARKKINAT

Eläkeratkaisu kantaa pitkälle tulevaisuuteen■ Yli viisi vuotta jatkunut jurnutus elä-keiän nostamisesta saatiin päätökseen, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät syyskuussa sopuun eläkeuu-distuksesta.

Pelkän eläkeiän nostamisen sijaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopi-vat vuosikymmenen sosiaalipoliittises-ta uudistuksesta.

– Tämä on kokonaisuudistus muut-tuvan työelämän tarpeisiin, luonnehtii SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Met-sämäki.

– On ymmärretty, ettei kyse ole pel-kästä eläkeiästä vaan laajemmin työuris-ta ja työelämästä.

Eläkeuudistusta tarvittiin, koska suo-malaiset elävät pidempään samaan ai-kaan kun työssäkäyvät ikäluokat piene-nevät. Hyvinvointipalvelujen rahoitta-minen edellyttää, että osa pidentyvästä eliniästä käytetään työelämässä.

– Pidempi työura merkitsee samal-la parempaa eläkettä, Metsämäki muis-tuttaa.

Kolme tavoitettaEläkeuudistukselle asetettiin kolme päätavoitetta. Sen pitää nostaa keski-määräinen eläkkeelle siirtymisikä 62,4 vuoteen vuonna 2025. Maan hallituk-sen tavoite oli kaventaa julkisen talou-den pitkän aikavälin menojen ja tulojen epäsuhtaa (ns. kestävyysvajetta) run-saalla yhdellä prosentilla.

SAK halusi uudistuksen, joka toteut-taa eläkelupauksen nuorille. Se onnis-tuu vain, jos eläkkeiden rahoituspohja on kunnossa.

– Kaikki nämä tavoitteet toteutuvat, Metsämäki vakuuttaa.

Eläkkeiden rahoituksen turvaaminen oli SAK:n keskeinen tavoite. Nyt mak-sutaso on ennakoitavissa pitkälle tule-vaisuuteen.

– Ensimmäistä kertaa eläkejärjestel-män historiassa ollaan tilanteessa, jos-sa eläkemaksut ja eläke-etuudet ovat ta-sapainossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lakivalmistelut työmarkki-

najärjestöjen eläkesopimuksen pohjalta. Kolmikantaisissa valmisteluissa on mu-kana myös Akava, vaikka se ei tyytynyt-kään muiden järjestöjen sopimukseen.

Eläkeuudistus astuu voimaan vuo-den 2017 alussa. Se ei vaikuta sitä en-nen kertyneisiin eläkkeisiin.

Uudistus koskee yksityisen sektorin työntekijöitä sekä julkisella sektorilla kaikkia, jotka ovat nykyisen joustavan vanhuuseläkesäännön (63–68 v.) piirissä. Jatkovalmisteluissa arvioidaan erikseen, miten sopimus vaikuttaa julkisen sek-torin eläkejärjestelmän erityispiireisiin.

Eläkeikä nouseeEläkeuudistus nostaa vanhuuseläkkeen alarajaa 63 vuodesta asteittain 65 vuo-teen kolme kuukautta kerrallaan vuo-desta 2017 lähtien. Nousu toteutuu ko-konaisuudessaan vuoteen 2027 men-nessä, jolloin 1962 syntyneet pääsevät eläkkeelle 65-vuotiaina.

Samalla vanhuuseläkkeen yläraja nousee asteittain 70 vuoteen.

Eläkeiän nousu ikäluokittain

4 • 2014 5

Patr

ik L

inds

tröm

Ikärajan nostaminen oli Metsämäen mukaan vaikea paikka SAK:lle.

– Sen vuoksi on tärkeää, että ratkai-suun sisältyvät työuraeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke ja ansiosidon-naisen työttömyysturvan lisäpäivät. Kor-keampi eläkeikä merkitsee myös parem-pia eläkkeitä.

Eläkeuudistuksen parhaisiin puoliin Metsämäki lukee karttumaratkaisun. Se on hyvä ja oikeudenmukainen.

Eläkkeiden taso nousee, kun eläke lasketaan koko palkasta. Nykyjärjestel-mässä eläke lasketaan palkasta, josta leikataan päältä ensin työntekijän elä-kemaksu. Se on tänä vuonna 5,55 tai 53 vuotta täyttäneillä 7,05 prosenttia pal-kasta.

Eläkettä kertyy uudistuksen jälkeen tasaisesti koko työuralta 1,5 prosenttia jokaisesta palkasta. Eläkettä alkaa ker-tyä jo 17 ikävuodesta lähtien.

Ratkaisusta hyötyvät erityisesti nuo-ret, joille suurempi eläkekarttuma alkaa

juosta heti työuran alusta. Eläkekertymässä on siirtymäai-

ka vuoteen 2025 asti. Sen perusteella 53–62-vuotiaiden eläke karttuu 1,7 pro-sentilla. Siirtymäaikaan päädyttiin, kos-ka 60-luvulla ja 70-luvun alussa synty-neet eivät ole hyötyneet työuransa alussa suuremmasta eläkekarttumasta, mutta heidänkin eläkeikänsä nousee.

Työuraeläke raskaisiin töihinTyöuraeläke tarjoaa mahdollisuuden ai-kaisempaan eläkkeelle jäämiseen pitkän työuran kuluttavissa töissä tehneille. Elä-kepäätös tehdään yksilöllisesti hakemus-ten perusteella ja se edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa ja 63 vuoden ikää.

Työkyvyttömyyseläkkeeseen kohennustaTärkeää SAK:lle oli saada kohennusta työkyvyttömyyseläkkeiden tasoon. Ny-kyisin keskimääräinen työkyvyttömyys-eläke on 1 000 euroa kuukaudessa.

Työkyvyttömyyseläke nousee tule-vaisuudessa, koska laskennallinen tule-va aika pitenee 65 vuoteen ja eläkeker-tymä paranee.

Työttömyysputki säilyyAivan ehdoton asia SAK:lle oli, että an-siosidonnaisen työttömyysturvan lisä-päivät säilyvät. Ne turvaavat ikäänty-neinä työttömäksi jäävien toimeentu-loa eläkeikään asti.

Ikääntyvän työntekijän turvaa paran-taa sekin, että vähintään 58-vuotiaalle uudelleen työllistyvälle työttömyystur-van taso lasketaan entisen palkan perus-teella, jos se on ollut parempi.

Ennakkoa eläkkeestäEdistysaskeleena Metsämäki pitää uut-ta, osittain varhennettua vanhuuselä-kettä. Se korvaa osa-aikaeläkkeen ja on sitä joustavampi. Uusi eläkemuoto ei edellytä osa-aikatyötä, kuten nykyinen osa-aikaeläke.

Janne Metsämäki

4 • 20146

Osittain varhennetulle vanhuuseläk-keelle jäävä voi 61-vuotiaana ottaa ker-tyneestä eläkkeestään etukäteen 25 tai 50 prosenttia. Etukäteen otettu osa van-huuseläkkeestä leikkautuu varhennusvä-hennyksellä, joka on 0,4 prosenttia jo-kaista varhennuskuukautta kohti.

Toisaalta esimerkiksi osa-aikatyö tai satunnainen työ kartuttaa eläkettä 1,5 prosentilla palkasta.

Palkitseva lykkäyskorotusNykyisen järjestelmän 4,5 prosentin ns. superkarttuman tilalle tulee lyk-käyskorotus. Sen saavat ne, jotka halu-avat ja jaksavat paiskia töitä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.

Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jo-kaiselta lykkäyskuukaudelta. Vuodessa lykkäyskorotus tekee 4,8 prosentin lisän siihen asti kertyneeseen eläkkeeseen. Li-säksi työstä kertyy vielä 1,5 prosenttia eläkettä.

Vuoden 2025 jälkeenVuoden 2025 jälkeen eliniän muutokset vaikuttavat vanhuuseläkkeen alaikära-

jaan samoin kuin työuraeläkkeen ja osit-taisen vanhuuseläkkeen ikärajoihinkin.

Työssäoloajan ja eläkeajan muodos-tama työurasuhde pidetään vuoden 2025 tasolla. Työurasuhteen kehitystä seura-taan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveys-ministeriön johdolla viiden vuoden vä-lein. Ensimmäisen kerran arvio tehdään vuonna 1927.

Eläkeikärajoja ei ole tarpeen muut-taa eliniän kasvaessa, jos työurat pitene-vät riittävästi muilla keinoilla.

Eläkeratkaisu ei syrji naisiaKeskusjärjestöjen eläkeratkaisusta ulos jäänyt Akava on arvostellut uudistuk-sen sorsivan naisia ja kaikkia pitkän työuran tehneitä.

Metsämäen mukaan tämä ei pidä al-kuunkaan paikkaansa. – Kaikkien eläketasot paranevat, jos työurat pitenevät. Eläkejärjestelmä ei rankaise katkonai-sista työurista. – Akavalta näyttää unohtuneen, että elä-kettä kertyy myös palkattomilta ajoil-ta, kuten opiskeluajalta, perhevapailta ja

hoitovapaalta. Kovin uskottava ei ole väite, että

nuorison opiskeluinto lopahtaisi eläke-ratkaisun vuoksi. Akava jäi pois eläke-ratkaisusta, koska ei saanut läpi tahto-aan suuremmista eläkekertymistä työ-uran lopussa.

Sopii epäillä, josko nuorison katoa-vaksi väitetty opiskeluinto viriäisi, jos työuran viimeisten vuosien eläkekart-tuma olisi 0,2 tai 0,3 prosenttia isompi.

Metsämäen mukaan kukaan ei voi kirkkain silmin sanoa hävinneensä rat-kaisussa. Ellei sitten olla sitä mieltä, että kaikki, joiden eläkeikä nousee, hävisivät.

– Varsinaisia leikkauksia ei uudistuk-seen sisälly. Pikemminkin parannuksia.

Metsämäki pitää valitettavana, että Akava jäi ratkaisusta pois. Ongelmana oli, ettei Akavan malli eläkekarttumis-ta olisi täyttänyt eläkeratkaisun kestä-vyysvajetavoitetta.

– Akavan neuvottelijoilla ei ilmeises-ti ollut lainkaan liikkumavaraa, Metsä-mäki arvioi. (UP/KL)

UP/KARI LEPPÄNEN

Karttumien siirtymäsäädös

Karttumaprosentit 2017 alkaen

4 • 2014 7

Mittava säästösopimus SLSY:n ja Finnairin välille

Yli vuoden kestäneen neu-votteluprosessin päätteeksi Suomen Lentoemäntä- ja Stu-erttiyhdistys SLSY ja Finnair sopivat mittavista säästöistä 6.10.2014. Neuvottelut kariu-tuivat jo kertaalleen tulok-settomina keväällä, mutta ne aloitettiin uudestaan Finnairin julkaistua ulkoistussuunnitel-mansa.

■ Suunnitelma sisälsi Finnairin solmi-man yhteistyösopimuksen norjalaisen OSM Aviationin kanssa. Sen mukaan Finnair tulee ulkoistamaan matkusta-mopalvelunsa Hongkongin ja Singa-poren reiteillä siten, että henkilökun-ta palkataan kokonaan kohdemaasta. OSM on maineeltaan tuttu toimija me-riliikenteessä. Epäterveiden käytäntö-jen, sekä töiden ulosliputtamisen pe-

lättiin siis aiheellisesti leviävän tämän myötä entistä laajemmin myös ilmai-luun. Uhka konkretisoitui Finnairin kerrottua näiden kahden reitin olevan vasta alkua. Laajempana suunnitelma-na oli ulkoistaa matkustamopalvelutyö yhteensä 20 reitillä. Toteutuessaan tä-mä olisi johtanut suomalaisen matkus-tamohenkilökunnan vähenemiseen lä-hes puoleen nykyisestä. Halpalento-yhtiöiltä kopioitu toimintatapa herätti kielteistä huomiota myös muiden eu-rooppalaisten verkostolentoyhtiöiden keskuudessa.

Tässä tilanteessa useat poliitikot, muut kuljetusliitot, sekä European Tran-sport Workers’ Federation ETF vaativat Finnairia palaamaan neuvottelupöytään SLSY:n kanssa. Tilannetta harkittuaan päättivät osapuolet aloittaa neuvottelut uudestaan.

Tiukkojen neuvottelujen jälkeen sol-mittu säästösopimus pitää sisällään hei-kennyksiä työehtosopimukseen ja tuo

Finnairille sen edellyttämät 18 miljoo-nan vuosittaiset säästöt. Sopimus laskee nykyisten työntekijöiden palkkoja noin 7 % ja mahdollistaa samalla palkalla kuu-kausittain 15 tunnin työmäärän lisäämi-sen. Lisäksi uusille työntekijöille sovit-tiin matalammat palkkataulukot. Vas-tapainoksi mittaville säästöille SLSY:n jäsenet saivat kahden vuoden irtisano-missuojan, sekä kattavan suojan ulkois-tuksia vastaan neljäksi vuodeksi.

Finnair ei ole palkannut matkustamo-henkilökuntaa Suomesta seitsemään vuo-teen. Kaikki uudet työpaikat on täytetty ulkomaalaisella halpatyövoimalle. Ulkois-tusten myötä Finnairin koneissa ei mat-kustamossa olisi ollut valtaosalla reiteistä lainkaan yrityksen omaa henkilökuntaa.

Tehty säästösopimus ei ymmärrettä-västi ollut työntekijäosapuolelle helppo. Se solmittiin, jotta Finnair jäädyttäisi ul-koistussuunnitelmansa ja palkkaisi jat-kossa matkustamohenkilökuntaa myös Suomesta.

JM K

oski

nen

4 • 20148

KÄÄNTÖLY

HYT

OikopolutOsoitteessa: www.iau.fiTyöehtosopimuksetTyöttömyysturvaLiittovakuutusMuutokset jäsentietoihinUnioni-lehti

LSG:ssä käytiin kesän kuluessa yritys-kohtaisia neuvotteluja ns. säästöso-pimuksesta. Pohjana oli työehtosopi-muksen allekirjoituspöytäkirjan 9.§ ”Poikkeukselliset taloudelliset vaike-udet”. Kyseinen työehtosopimuksen määräys antaa mahdollisuuden neu-votella yrityskohtaisesti työnantajan ja alueella toimivan ammattiosaston vä-lillä määräaikaisesta sopimuksesta, jonka on tarkoitus turvata yrityksen toimintaa ja työpaikkoja.

Neuvotteluissa saavutettiin työnan-tajan ja Siviililentoliikenteen työntekijät SLT:n välillä neuvottelutulos yrityskoh-taisista säästöelementeistä ja työsuhde-turvasta. Sopimukseen sisältyvistä ta-

Vain noin prosentti työntekijöistä on käyttänyt oikeuttaan siirtää vuosilo-maa sairastumisen takia jo ensimmäi-senä lomapäivänä. Siirtoa ei koeta työ-paikoilla ongelmalliseksi. Tämä käy ilmi SAK:n luottamushenkilöille teh-dystä kyselystä.

Kyselyn mukaan työpaikoilla tunne-taan hyvin loman siirtämiseen oikeut-tava vuosilomalain muutos. Luottamus-henkilöistä 82 prosenttia on sitä mieltä, että lomien siirtämisestä ei ole aiheutu-nut sen suurempia ongelmia kuin muul-loinkaan, kun työntekijä on poissa töistä.

Mahdollisuutta siirtää lomaa sairas-tumisen vuoksi jo ensimmäisenä loma-päivänä on käytetty 56 prosentilla työ-paikoista.

Tulokset kertovat SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan siitä, että sairastuminen vuosilomalla ei ole sen

kummallisempaa kuin muulloinkaan.– Sairastumista vuosilomalla käsitel-

lään kuten sairauslomia yleensäkin. Niis-sä ei nähdä ongelmia.

soittuvan työajan ja osa-aikatyön työ-aikasopimuksista käydään vielä erilliset neuvottelut niin, että niiden mukaiset työajat voidaan ottaa käyttöön kevääs-tä 2015 alkaen.

Vastapainona toteutuville säästöil-le LSG sitoutuu olemaan irtisanomat-ta, osa-aikaistamatta ja lomauttamatta tuotannollisin ja taloudellisin perustein työntekijöitä 15.11.2016 saakka. Sopi-muksen voimassaolo lakkaa, mikäli LSG ei pysty takaamaan työsuhdeturvaa so-pimuksessa sovitulla tavalla.

Ilmailualan Unionin hallitus hyväk-syi neuvottelutuloksen kokouksessaan 8.10.2014.

Loman siirtäminen sujuu työpaikoilla

Myös LSG Sky Chefs Finlandissa säästösopimus

Oikeus siirtää vuosilomaa heti ensim-mäisestä sairauspäivästä lähtien tuli voi-maan vuosi sitten. Siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

4 • 2014 9

Yt-neuvotteluja käydään tällä hetkellä seuraavissa IAU:n sopimusaloilla toimivissa yri-tyksissä.

Flybe Flybe Finland on lähettänyt yhteistoi-mintalain mukaisen kutsun neuvotte-luihin koko henkilöstöään koskien. Yh-teensä yhtiössä työskentelee tällä het-kellä noin 650 henkilöä, joista IAU:n sopimusalan osuus on 35 henkilöä.

Perusteeksi yt-kutsulleen Flybe on ilmoittanut tuotannolliset ja taloudel-liset syyt. Yhtiö arvioi kokonaisvähen-nystarpeen olevan enintään 90 henki-lötyövuotta.

Esityksen mukaiset neuvottelut käyn-nistyivät maanantaina 6.10. Lainmukai-nen vähimmäisaika neuvotteluvelvoit-teen täyttämiseksi on kuusi viikkoa. Edelliset yt-neuvottelut Flybessä käy-tiin noin vuosi sitten.

AviatorAviator Airport Service Finland Oy aloitti yt-neuvottelut lokakuun alus-sa tuotannollisin ja taloudellisin pe-rustein. Finnair on irtisanonut Aviato-rin kanssa solmimansa miehistökulje-tussopimuksen päättymään 24.3.2015. Yt-neuvottelut koskevat siten yhtiön ramp-osastoon kuuluvaa miehistön-kuljetusta.

Töiden väheneminen koskee alle 10 henkilö, joten lainmukainen neuvottelu-velvoite tulee täytettyä aikaisintaan kah-den viikon jälkeen neuvottelujen alkami-sesta eli perjantaina 17.10. ellei neuvot-teluissa toisin sovita.

Koska miehistökuljetuksen päättymi-nen liittyy kilpailutukseen, noudatettavak-si tulee Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 17. § ”Työntekijöiden

Yt-neuvottelut yrityksittäinasema kilpailutustilanteessa”. Määräyk-sen mukaan kilpailun hävinneen yrityk-sen tulee selvittää henkilöstönsä mahdol-lisuudet työllistyä kilpailun voittaneen yri-tyksen palvelukseen, mikäli tämä tarvitsee lisätyövoimaa samoihin tai samankaltai-siin tehtäviin yhdeksän kuukauden kulu-essa toiminnan siirtymisestä.

Huolehtiakseen omalta osaltaan mää-räyksen toteutumisesta, Aviator on pyy-tänyt Finnairilta tietoja uudesta miehis-tönkuljetusyrityksestä.

FinaviaFinavia Oyj on ilmoittanut aloittavan-sa yt-neuvottelut perustelunaan len-nonvarmistusliiketoiminnan uudellee-norganisointi. Muutos koskee Suomen aluelennonjohtoa, Helsingin lennon-johtoa ja lennonneuvontayksikköä. Näistä on tarkoitus muodostaa yksi ko-konaisuus.

Järjestelyihin liittyen työnantaja on ilmoittanut ottavansa huomioon myös aluelennonjohdon operaattoritöitä kos-kevan aikaisemman yt-päätöksensä. Pää-tös tehtiin osana lennonneuvonnan yt-prosessia, vaikkakin varsinaiset operaat-toreita koskevat yt-neuvottelut oli käyty toisaalla – osana aluelennonjohdon yt-neuvotteluja.

Päätöksen mukaan osa aluelennon-johdon operaattoreiden Tampereella ai-emmin hoitamista tehtävistä keskitetään lennonneuvontapalveluyksikköön Van-taalle osaksi lennonneuvojien nykyisiä tehtäviä.

Työnantaja arvioi enintään yhdek-sän henkilön työsuhteen ehtoihin tule-van olennaisia muutoksia yt-menettelyn myötä. Lisäksi muutoksia tulisi lennon-neuvontayksikön työntekijöiden ja len-nonjohtajien tehtäviin. Yt-neuvottelut al-kavat 23.10. ja neuvotteluaika on vähin-tään 14 päivää.

RTG Finavia -konserniin kuuluvassa RTG Ground Handlingissa on aloitettu yt-neuvottelut. Ensimmäinen neuvotte-lutapaaminen oli 9.10. Vähimmäisneu-votteluaika on kuusi viikkoa.

Neuvottelut koskevat noin 60 työn-tekijää Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun, Kajaanin, Kemin ja Jyväskylän lento-asemilla. Työnantajan mukaan neuvot-telut saattavat johtaa osa-aikaistamisiin, lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Syyksi neuvotteluille on ilmoitettu tuotannolliset ja taloudelliset perus-teet – yksiköiden heikko kannattavuus ja muutokset asiakkuuksissa.

Suomen TransvalFinnairin Tax-free myymälöiden siirryt-tyä World Duty Freen omistukseen 1.10. alkaen, siirtyi myös niiden varastoa kos-keva Transvalin alihankintasopimus.

Yt-neuvottelujen aiheena on WDF pyyntö muuttaa Transvalin varasto-miesten työvuorot vastaamaan muiden WDF:n varastoissa työskentelevien työ-aikoja. Ne määräytyvät PAM:in ja Kau-pan liiton solmiman kaupan alan työ-ehtosopimuksen mukaisesti. Transval noudattaa varastossa Lentoliikenteen palveluja koskevaa työehtosopimusta.

RaskoneRaskone Oy on aloittanut koko henki-löstöään koskevat yt-neuvottelut yri-tyksen toimialoja vaivaavan huonon-tuneen kannattavuuden vuoksi. Il-mailualan Unioniin järjestäytyneet työntekijät työskentelevät Raskoneen lentoaseman maakalustokorjaamolla. Sen tulosta ovat painaneet muun mu-assa Finnairin irtisanoma sopimus rah-tikonttien kunnossapidosta. Vähennys-tarpeeksi yritys arvioi IAU:n edusta-massa yksikössä noin neljä työntekijää.

4 • 201410

Avioniikkauutiset -lehden lyhyt historia

U U T I S E T

vioniikka14.6.2011

Toimituskunta: Pekka Hintikka, Juha Hyytiä

Avioniikkauutiset oli lehti, joka ilmestyi vuosien 2006-2011 aikana vaihtelevasti.

Se oli suunnattu Finnair Tekniikan perus-huoltokorjaamon avioniikkaosaston entisille ja senaikaisille työntekijöille ja toimihenki-löille sekä tietyille sidosryhmille.Lukijakunta vaihteli vuosien saatossa. Parhaimmillaan lukijoiden määrä lienee ollut noin tuhat henkilöä.

Aiheita olivat muun muassa jonkinlainen pääkirjoitus, kertomuksia lentokoneista ja ilmailun historiasta, sekä erityisesti avioniikka- töiden tekemisestä, niin korjaamoilla, kuin myös maailmalla.Lehteä tehtiin kolmen ihmisen vapaaehtoi-sella panoksella vapaa-ajalla.

Lehden toimitus päättyi väen vähentyessä korjaamoilla irtisanomisten myötä ja lukija-kunnan siten vähetessä. Seuraava juttu on lehden viimeisestä numerosta kesältä 2011.

4 • 2014 11

U U T I S E Tvioniikka

7

14.6.2011

”Nurkka”, sana, joka on ehkä vielä vanhempien työntekijöiden muistissa, tarkoittaa alun alkaen lentokoneiden perushuollon sijaintipaikkaa, joka oli huoltohallin nurkassa ja siellä tekevien henkilöiden ryhmää. Tämä huoltohallin nurkka, ”Nurkkana”, muodostui vakiintuneeksi nimeksi perushuollolle vuosikymmeniksi, jopa siinä määrin, että vaikka pe-rushuoltoja tehtiin jo omissa halleissaan, puhuttiin vain ”Nurkasta”.

Nyt Nurkka on lähes tiensä päässä. Suunnitelmissa on tehdä jonkin-laista huoltoa 6-hallin nurkassa Airbus -koneille. Finnair on päättänyt lopettaa perushuoltojen tekemisen Suomessa. Näitä huoltoja on tehty vuosikymmeniä Finnair Oyj:n, Finnair Oy:n ja Aero Oy:n tekniikassa, tekniikassa, josta tehtiin oma yhtiönsä vajaat kaksi vuotta sitten, ni-meltään Finnair Technical Services Oy. Juuret ”Nurkan” muodostumiselle luotiin jo vuonna 1945, silloi-sen Valmetin huoltaessa Aeron Junkers JU-52 ja Douglas DC-2 konei-ta Mikko Enon johdolla määräaikaishuoltoina. Muutama vuosi myö-hemmin, Valmetin lopettaessa Aeron koneiden huollon ja Mikko Enon siirtyessä Aeron palvelukseen, koneiden lisääntyessä ja uudistuessa, aloiteltiin omaa huoltotoimintaa. Elettiin vuotta 1948 ja kaluston vaih-tuessa DC-3. Tästä sai varsinaisesti alkunsa ”Nurkka”, kun koneita piti, yl-lätys, yllätys, huoltaa ja tilanpuutteen vuoksi DC-3 -koneet jouduttiin vetämään Malmin lentokonesuojan ikkunalliseen itänurkkaan pyrstö edellä. Syntyi ikäänkuin rauhoitettu tila, jossa lentokonesuojan nurk-kaan muodostui toimintaympäristö, jossa saattoivat alkaa ensimmäi-set suuret huollot ja muutostyöt.

MALMIN VUOSIA

Alkuaikojen ”Nurkkaa” miehittivät mm sellaiset nimet kuin Aaltio, As-kolinna, Eloranta, Heinonen, Kannelsaari, Oramies, insinööriportaas-sa, Lundin ja Aulin. Työt olivat monella tavalla erilaisia, josta voisi yhtenä esimerk-kinä mainita syöpymä- ja väsymisvaurioiden tarkastus, joka tehtiin siiville. Se tapahtui poraamalla niitit auki ja rullaamalla pintalevyt rul-lalle. Nykyisin se tapahtuu erilaisin röntgen- ja ultraäänilaittein. Toki nykyaika ei ole poistanut silmin tehtävää tarkastustakaan, mutta se tapahtuu monien huoltoluukkujen kautta. Silloinen jokapäiväinen asia oli, että varastossa oli varasiipiä. Tänään siellä ei taida niitä olla, jollei jotain vanhaa siipeä ole jäänyt varaston nurkkaan pölyyntymään DC-2,-3 ajoilta. Malmilla muodostuivat jo myös sellaiset osastot, kuin huolto-korjaamo, laitekorjaamo (tj Airikka), levyosasto (tj Urho) ja verhoomo (tj Hoikka) ja vähän myöhemmin koneistamo (tj Lemmilä) ja maalaamo (tj:t Laakso ja Sjöberg) 40- luvun lopussa, ”Nurkka” toimi vain talviaikaan ja kesäksi miehet siirrettiin linjahuoltoon, jossa työnjohtajina vuorottelivat Eno ja Melanen. Samaisen vuosikymmenen lopulla lausuttiin myös tar-kastusosaston syntysanat, kun tarkastusinsinöörinä aloitteli Piippo ja tarkastajina Fagerström, Ravander ja Sistonen. Mutta 50-luku toi uusia haasteita, Aeron kalusto alkoi uudistua ja maaliskuussa 1953 Olli Puhakka toi Amerikasta uuden uutukaisen Convair Metropolitan -koneen, joka oli erittäin paljon edeltäjiään ke-hittyneempi. Convairin ahtaminen Malmin lentokonesuojaan, sen ma-talasta oviaukosta tuotti ongelmia. Ongelma ratkaistiin vanhalla pom-minosturilla, jonka avulla saatiin koneen nokka ylös ja perä niiaamaan oviaukossa, koneen siirron aikana halliin ja hallista. Tämäntapaista

”Nurkan” synty, nousu ja romahdus!

4 • 201412

U U T I S E Tvioniikka

8

14.6.2011

ratkaisua taidettiin käyttää myöhemminkin, kun 6-halliin vedettiin erästä islantilaisten konetta 90-luvun lopulla. Tosin ilman pommi-nosturia.

YKKöSHALLIN NURKASSA

Legendaarisen Malmin lentokentän alueelta jouduttiin siirtymään jo taas esille tulleen tilanpuutteen vuoksi sekä konemäärien kasvaesssa ja suurentuessa Seutulaan. ”Nurkka” siirtyi Helsingin maalaiskunnan alueelle rakennetulle Seutulan lentokentälle, johon rakennettiin edelleen pystyssä oleva huoltohalli, nimeltään lentokonesuoja 1. Tapahtumapäivä oli 27. mar-raskuuta 1955. Tätä rakennusta nimitetään nykyään Ykköshalliksi. Tämän hallin nurkkaan majoittuivat Malmilta siirtynyt huoltovä-ki, sen yhteen nurkkaan, josta sittemmin tuli se paljon puhuttu ”Nurk-ka”, hallin muun käytön ollessa kasvavan liikenteen tarpeista huoleh-tivan linjan käytössä . Alkuperäisen muutaman miehen ryhmästä oli kasvanut 314 hengen osasto. Tästä sai alkunsa myös nykyisen avioniikan synty (katso kat-saus avioniikkaan tässä numerossa). Tarvittiin lisääntyvässä määrin mittarimiehiä, sähkömiehiä, radiomiehiä huoltamaan eri järjestelmiä radioista moottoreihin, lampuista laskimiin ja mittareihin. Toiminta laajeni, rakennettiin Kakkoshalli 60-luvun alussa, jonne perushuolloista vastaava väki siirtyi. Tämä tapahtui siksi, että lento-liikenne kasvoi, suihkuliikennekausi alkoi uusien Caravelle -koneiden myötä. Samalla kasvoivat liikennöinnin tarvitsema linjahuoltojen määrä ja hallitilan tarve. Omat tarpeet perushuoltojen suorittamiseen lisääntyivät. Koneita piti huoltaa vuosi- ja perushuoltoina jopa kolmen vuoden välein.

Mutta, lentoliikenteellä olivat suotuisat ajat, kalustoa lisättiin, kol-mosten ja convairien rinnalle tulivat caravellet ja sittemmin työkalu-pakki, DC-9. Ja Finnair aloitti uraa uurtavan työn pitkän matkan rei-

teillä. DC-8 otettiin käyttöön, silloisilla huippunavigointijärjestelmillä varustettuina. Inertiat alkoivat ohjata koneita, joiden käyttäjinä olivat Finnairin lentäjät ensimmäisiä maailmassa. Mainittakoon myös, että tämä järjestelmän asennus DC-8 oli silloisen elektroniikka/radio/mittari/sähköryhmän ensimmäisiä suuria muutostöitä lentokoneisiin, Caravellien AWLS-järjestelmän kanssa. Elettiin vuosia 1965 (AWLS) ja 1968-69 (Inertia).

TILAT KäYVäT PIENIKSI

”Nurkan” toiminta oli laajentunut ja kakkoshalli ei enää riittänyt toi-mintakentäksi. ”Nurkan” porukkaa liikkui olemassa olevien hallien välillä tarpeen mukaan. DC-8 varten rakennettiin jo purettu ns 8-halli. Kaukoliikkenne kasvoi kasvamistaan, jälleen kerran tarvittiin lisää kalustoa. Tilaukseen menivät DC-10:t, joiden myötä perushuolto-jen kasvu ja osaaminen vaativat lisää ammattinsa osaavia asentajia ja mekaanikkoja. Myös hallitilaa tarvittiin lisää tulevia suurkoneita varten. ”Nurk-ka” olikin jo paisunut varsin suureksi. ”Nurkan” toimialuetta olivat jo neljä eri hallia 10-hallin valmistuttua, vuonna 1975. Ajan myötä jälleen hallitila uhkasi loppua. 1970-luvun lopulla rakennettiin 6-halli ”Nurkan” käyttöön. Caravellet alkoivat siirtyä his-toriaan -80-luvun alkupuolella. Viimeinen kasi poistui puolivälissä 80 -lukua, niiden korvautuessa kympeillä. Ysit ja niiden eri muunnokset alkoivat vaihtua busseihin 90 -luvun aikana. Kaukoliikenne tarvitsee jälleen uutta kalustoa, alkoi kymppien siirtyminen pois yhdentoista tieltä.

KOHDEN UUTTA AIKAA

1990 -luvulla, ”Nurkka” oli suurimmillaan, töitä teimme jopa kuudessa eri hallissa nykyisellä Helsinki-Vantaa Lentoasemalla. Tämän lisäksi ”Nurkan” palveluksia ovat tarvinneet lukuisat eri yhtiöt ympäri maail-

4 • 2014 13

Pekka Martin

U U T I S E Tvioniikka

9

14.6.2011

maa, jopa siinä määrin, että ”Nurkan” ns sateliitteja on ollut Itävallas-sa, Norjassa ja Ruotsissa. ”Nurkan” suorittama työ on ollut arvostettua kautta aikojen, ei pelkästään oman lentävän henkilökunnan taholla, vaan kautta maa-ilman. Tekniikan huoltamien koneiden lentäessä, on jopa tarkistettu kellon aikoja ja ihmetelty mikä lentokone lentää, eihän se ole mah-dollista, tässä säässä. No, Finnairille se oli, juuri tekniikan ansioista. Tämä lienee tarua, vai onko se sittenkin totta? Voidaan sanoa, että vielä ennen 2000 -luvun vaihdetta, jokainen ”Nurkan” asentaja ja mekaanikko voi sanoa, olen huoltanut tuota ko-netta, on minun vastuullani omalta osaltani, että se lentää. Tänään tilanne on toinen, koneita on jo paljon, kaikkia ei edes enää huolleta ”Nurkassa”. Kohta ei niitä vähiäkään huoltoja tehdä täällä, näin ovat johtajat päättäneet, tekijät saavat mennä, ammattitaitoa, osaamista ei enää kerry, eikä sitä tarvita. Vanhat saavat siirtyä sivuun, kuten merkittävät työjuhdat, alka-en aina kolmosesta päättyen MD-11. Tilalle ovat tulleet uudenlaiset koneet uusine järjestelmineen. Tulemme 2000-luvulle, uusia päätöksiä piti tehdä. Kaukolaivasto kas-vaa, siirtyminen pitkänmatkan busseihin alkaa, mutta Tekniikassa alkaa pysähtyneisyyden aika, haemme suuntaa ja komppassin neula pyörii kuin tuuliviiri. Yhtiö päättää luopua perushuolloista. Toki, tekniikan pitää kehittyä, ympäristö pitää ottaa huomioon yhä enenevässä määrin. Koneiden tehokkuus ja ympäristöystävälli-syys ovat tärkeitä asioita. Mutta se ei poista silti sitä tosiasiaa, että koneita pitää jossain vaiheessa huoltaa ja ne tarvitsevat osaavia, ammattinsa tuntevia ihmisiä. Juuri tehokkuus ja ympäristö vaativat, että koneet ovat huollettuja ja kunnossa olevia niiden turvalliseen operointiin. Kysymys onkin, kuka tai ketkä niitä huoltavat tulevaisuu-dessa?

ONKO ”NURKAN” TARU PääTTYMäSSä?

Vuoden 1959 alussa tehtiin keskimäärin 12 työtuntia jokaista lento-tuntia kohden. Henkilömäärä oli koko yhtiössä (Aero Oy, Finnair Oy

vuodesta 1968) 1.187. Korjaamoilla työskenteli silloin 457 työntekijää, joista mekaanikkoja ja eri alojen ammattilaisia oli 329, työnjohtajia ja toimihenkilöitä oli 70, konttoreissa 42 ja insinöörejä 16. Lentokoneita oli silloin 16 (10 DC-3 ja 6 Convair). Koneet lensivät viikossa noin 800 tuntia. Vuonna 2010 työntekijöitä tekniikassa yli 1.600, josta perus-huollossa noin 420. 2010 lopussa lentokoneita oli 63 ja niillä lennettiin noin 3.900 tuntia viikossa. Ensimmäisenä toimintavuonnaan matkustajamäärä oli 269 hen-kilöä, vuonna 2010, matkustajamäärä oli yli 7 miljoonaa henkilöä. Lopuksi on muistettava koulutuksen merkitys. Ensimmäinen tammikuuta 1964 perustettiin Finnairin Ilmailuopisto, jossa on moni ”Nurkankin” työntekijä saanut ilmailualan koulutuksen erilaisiin teh-täviin.

Lähteet:

Finnair, www -sivut, finnairgroup/ laivasto, historia

Finnair, Yhteiskuntavastuu 2010

Sähköä ilmassa, Lauri Lampi 2006

Äänivalli (1970 -luku), Nurkka, Urho Ketvel

Tekniikan Viesti 1959, Finnair, Aero Oy, information

Juha Hyytiä ja Pekka Hintikka, muistikuvat

Caravelle -video perushuollosta vuodelta 1978 on saatavana DVD:nä.

Tiedustelut:juha.hyytia@welho.com

Filmiä on rajoitettu painos.

Lehden toimituskuntaJUHA HYYTIÄPEKKA HINTIKKA

4 • 201414

Vuonna 1963 aloitti Finnairissa uusi ”kesätsuppari”, 16 vuotias Kari Jaskari Helsingistä. Siitä urkeni työura, jonka pituus riittää paatuneimmillekin kestävyysvajeen taivastelijoille.

■ Ammatiosastoon Jammu liittyi lop-puvuodesta 1969. Eläkkeelle jäädes-sään hän on työmarkkinoiden käytös-sä viimeksi olleista ollut pisimmän ajan IAU:n jäsenenä. Vielä häntäkin aiem-min liittynyt jäsen löytyy Swissportis-ta. Eroa liittymisajoissa on vain muu-tama kuukausi, joten voitaneen puhua jaetusta ykkössijasta. Pikaisen lasku-toimituksen mukaan Jammu oli liiton maksavana jäsenenä 16380 päivää. Sii-nä on nuoremmille mallia kerrakseen. Ilman tällaisia pitkän linjan miehiä ja naisia liitto olisi varmasti toisen näköi-nen kuin se nyt on. Kiitokset Jammul-le ja menestystä uuteen elämän vaihee-seen liiton puolesta.

Reipas saa paikanVuoden 1963 jälkeen on tapahtunut paljon niin Jammulle kuin hänen työ-paikalleenkin. Kesätsupparin hommis-ta hän siirtyi pariksi kesäksi kaupun-kiin, eduskuntatalon kupeessa sijain-neen ”kuparitalon” rahtiin. Sitten kävi kutsu armeijan harmaisiin, josta palat-tuaan hän meni ensin työhön ramppiin ja sieltä vuonna 1969 takaisin rahtiin. Olojen vakiinnuttua tuli sitten vakiin-nutettua myös jäsenyys ammattiosas-tossa ja perustettua perhe. Jammulla

Pitkän linjan rahtimies eläkkeelle - 48 vuotta lentohommissa

on 39 vuotias tytär. Sittemmin hän on ehtinyt löytää jo uuden elämänkump-panin Thaimaasta.

Työnimikkeitä on ehtinyt kertyä useita; kesätsuppari, rahtivarastomies, ramp-mies, rahtikirjuri, rahtiesimies, ja paluu rahtimieheksi. Tämä tapahtui kun kaikista rahtiesimiehistä tehtiin or-ganisaation muutoksen jälkeen taas rah-timiehiä.

Liiton toiminnassakin hän ehti ol-la mukana. Vuosituhannen vaihteessa Jammu oli liiton edustajiston jäsenenä sekä ammattiosastonsa johto-kunnassa.

Duunia ja toverihenkeäAlkuaikojen työympäristöä Jammu muistelee hyvänä ai-kana.

- Oli todella mahtava fiilis, kaikki koko kentällä tunsivat toisensa, yhteishenki oli to-della hyvä.

Työmenetelmissä ja väli-neissä oli alkuaikoina paljon-kin toivomisen varaa.

- Vientirahtina toimi van-ha puinen matkustajatermi-naali, jonka lattia ei kestänyt

kunnolla trukin painoa. Joskus kun sin-ne piti ajaa trukilla, lattia notkui niin, että tuntui kuin olisi ajanut aallon poh-jassa. Tavarat lempattiin niiden painos-ta riippumatta enimmäkseen käsipelillä. Tuontirahti oli vanhoissa peltisissä kaa-rihalleissa, joissa tavarat purettiin pienet hyllyille ja isommat lattialle isoihin ka-soihin. Oli myös pula palleteista ja kär-ryistä. Aina jotenkin kuitenkin selvittiin.

Ajan myötä työtilat ja menetelmät ke-hittyivät todella paljon.

Jammu (oik) ja rahtivirkailija Ville Leskinen Aeron Dagmarinkadun rahtitoimistolla 1966.

Jam

mun

kuv

a-ar

kist

o

4 • 2014 15

- Olen kokenut muutokset positii-visina. Työskentelytiloja ja välineitä on lisätty paljon. 70-luvun lopulla valmis-tui uusi iso rahtiterminaali, jota on laa-jennettu parikin kertaa rahtimäärien kasvaessa. Työt on enimmäkseen voi-tu tehdä lämpimissä sisätiloissa, poik-keuksena tietenkin rahtikoneilla työs-kentely. Terminaalissa hommat hoitu-vat suurimmaksi osaksi trukeilla, mutta toki paljon on myös lempattavaa tavaraa. Tietojärjestelmätkin muuttuivat useaan otteeseen mahdollistaen työn tekemisen tehokkaammin.

Lentokalustokin on aikojen kuluessa muuttunut merkittävästi. Tutuksi ovat tulleet Finnairin käytössä olleet DC3, Convair Metropolitan, Super Caravel-le, DC6, DC8, DC9, DC10, MD11, sekä lukuisat muut konetyypit Herculekses-ta Jumbojettiin.

Työsuhde Finnairiin loppui yllättäen ulkoistukseen Transvalille.

Tähän viimeiseen pallettiin loppuivat Jammun työt rahdissa.

- Aluksi pääsi ärräpäitä, mutta Trans-val hoiti asiat heti alusta mallikkaasti, kii-tos siitä. Työ jatkui kuten ennenkin muu-ten, mutta henkilökuntaa koulutettiin selvästi enemmän kun Finnairin aikana.

Muisteloita- Mielenkiintoiseksi työn on tehnyt se, että jokainen päivä on ollut erilainen.

Poikkeuksellisena työtehtävänä on mieleeni jäänyt ’munalento’ Ku-waitiin DC8:lla. Munat oli tarkoitettu paastonajan ravinnoksi. KLM oli yrittä-nyt samaa jo aikaisemmin, mutta kuule-man mukaan suurin osa niistä oli hajonnut kuljetuksessa. Me onnistuimme saamaan suurimman osan ehjänä perille. Kotiin ei tultu tyhjällä koneella, vaan paluumatkalla otettiin tomaattikuorma Sofiasta.

- Toinen poikkeuksellinen komennus oli kun vietiin Brysseliin Suomen ehdotus siitä, minkä näköinen eurosta pitäisi tulla.

- Noin pitkällä ajalla tapahtuu tietys-

ti ikäviäkin asioita, joista varmaan ikä-vin on työkaverin kuolema lomamatkal-la Vietnamissa.

- Ikävä muisto jää myös Finnairista. Olen ollut henkeen ja vereen Finnairi-lainen 43 vuotta, mutta häpeän sen tör-keitä nykyisiä toimia esimerkiksi lento-emäntien ja cateringin suhteen.

- Minulla on ollut onni pysyä terveenä ja pontimenani on aina ollut kotoa opitut asiat, että pitää tehdä työtä ja olla ahke-ra. Ehkä olisin vielä jatkanut ensi kesään saakka, mutta tytär ja vaimo ovat painos-taneet jo pari vuotta eläkkeelle, joten ei-köhän nyt sitten ollut hyvä aika lähteä. Ja mikäpä on lähtiessä, kun voin viettää talvisin pidempiä aikoja Thaimaahan ra-kentamassani huvilassa.

- Kiitän kaikkia vuosien varrella olleita cargolaisia – tsemppiä ja pitäkää puolenne.

faktat JAMMUteksti ARTO KUJALA

Tom

i Mäk

inen

4 • 201416

Yleinen työttömyyskassa

Työttömyysturvajärjestelmä on ammatti- yhdistysliikkeen vanhimpia ja merkittävimpiä saavutuksia. Sen satavuotisen historian kulmi- naatiopiste oli kolmekymmentä vuotta sitten tehty työttömyysturvauudistus, joka sementoi erilleen peruspäivärahan ja työttömyyskassan jäsenten saaman ansiosidonnaisen päivärahan. Tuolloin kassojen ja liittojen rajat olivat veteen piirretyt. Molempiin kuuluminen oli palkansaajille lähes kansalaisvelvollisuus. Sitten ajat muuttuivat.Ju

hani

Haa

pasa

ari

4 • 2014 17

Vuoden 1991 syksyllä syntyi Loimaalle Satakuntaan uusi työttömyyskassa, jo-ka erosi oleellisesti edeltäjistään – sillä ei ollut linkkiä ammattiyhdistysliikkee-seen. Nimekseen se otti aluksi Yksityis-ten työalojen toimihenkilöiden ja työn-tekijöiden työttömyyskassan. Perustet-taessa sillä oli vain kymmenen jäsentä.

Kytky Laman syvetessä 90-luvun alussa kiih-tyivät äänenpainot myös työmarkki-noilla. Erityisesti maan hallitus pää-ministeri Esko Ahon ja valtiova-rainministeri Iiro Viinasen johdolla herättivät palkansaajajärjestöissä voi-makkaita tunteita. Tunteet olivat il-meisen monipuolisia. Viinanen kehot-ti suoraan julkisessa puheessaan työn-antajia korostamaan työntekijöilleen mahdollisuutta kuulua työttömyyskas-saan ilman ammattiliiton jäsenyyttä. Palkansaajajärjestöt esittivät luonnolli-sesti tuohtuneen vastalauseensa minis-terin puuttumisesta järjestäytymiseen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin perusti Suomen Yrittäjäin Keskusliiton SYKL:n aktiivit yksityisen työttömyyskassan. It-se yhdistys lakkasi muutama vuosi myö-hemmin olemasta fuusioituessaan yh-dessä Pienteollisuuden keskusliiton kanssa muodostaen Suomen Yrittäjät. Varsinaiset puuhamiehet eivät itse voi-neet olla kassan jäseniä, joten ensim-mäisen kymmenen jäsenen joukossa oli muutama päällikkötason toimihen-kilö, yksi kahvilanpitäjä ja yleiskonttoris-ti, jonka sukunimi on sama kuin kassan ensimmäisenä johtajana toimineen pai-kallisen yrittäjän. Sattuuhan näitä. Kas-san hallitus on niin ikään jatkuvasti ollut elinkeinoelämän edustajien miehittämä.

Perustamisoperaatiosta ei seuranneesta menestystarinasta huolimatta – kasvusta maamme suurimmaksi työttömyyskassak-si – ole mikään taho kuitenkaan halunnut ottaa kunniaa. Eivät myöskään kokoomus-poliitikot Viinanen ja Ilkka Kanerva, joi-den pioneerihenkeä hankkeessa hallituk-sen pitkäaikainen puheenjohtaja kuva-si merkittäväksi juhlapuheessaan kassan täyttäessä 20 vuotta.

MetkuPian kävi ilmi että poliittisen taustan hämärtäminen osoittautui kannatta-vaksi vedoksi. YTK korosti mielellään mainonnassaan ”riippumattomuut-taan” ja vetosi voimakkaasti niihin pal-kansaajiin, jotka kokivat ammattiliitot ja niiden yhteydessä toimivat työttö-myyskassat poliittisesti liian yksipuo-lisiksi. Jäsenmäärät kasvoivat rivakkaa vauhtia vuosikymmenen aikana. Te-hokkaat nettikampanjat ja niiden to-tuutta osittain hipovat hintavertailut herättivät erityisesti nuorempien ikä-luokkien kiinnostuksen.

Kasvun keskellä YTK toteutti seu-raavaan liikkeen. Se muutti 2000-luvun alussa sääntöjään ja nimeään siten, että myös julkisen sektorin työntekijät pys-tyivät liittymään sen jäseniksi. Uudek-si nimeksi tuli Yleinen Työttömyyskassa YTK. Samoihin aikoihin se kasvoi maan suurimmaksi työttömyyskassaksi ja sii-tä oli tullut huomattavaa liiketoimintaa. Nykyään sillä on jäseniä kaikkiaan noin 350 000.

SätkyAy-liikkeen sisällä on kuumeisesti et-sitty syitä YTK:n menestykseen. Uskot-tavin selitys lienee yhteiskunnallisen il-mipiirin muuttuminen yksilöllisyyttä korostavaan suuntaan erityisesti suur-ta lamaa seuranneella nousukaudella.

On syytä huomata, että siirtyminen avoimempaan talouteen ja sen seurauk-sena nopeutunut suhdannevaihtelu on ajanut myös ay-liikettä vuosien mittaan korostamaan entisten ihanteidensa si-jaan ”vakuutuslaitosmaisuuttaan”. Pu-heenparsi on vaihtunut tulisesta julis-tuksesta globaalin markkinatalouden lainalaisuuksia ymmärtäväksi. Osa työn-tekijöistä on kokenut viestin liian pitkälle vietynä ymmärryksenä työnantajan aja-mille tavoitteille.

Liitot ovat fuusioituneet yhä suurem-miksi kokonaisuuksiksi. Samalla ne ovat ilmeisen tahtomattaan, mutta väistämät-tä, jossain määrin etääntyneet arkisesta edunvalvontatehtävästään työpaikoilla. Suuruuden matematiikan ihailu on joh-

tanut väärään johtopäätelmään liittojen jäsenistöstään erillisestä yhteiskunnalli-sesta vaikutusvallasta.

Samalla monet liitot ovat edelleen kamppailleet julkisuuskuvansa kans-sa sitoen päätöksentekonsa kiinteästi puolueisiin, vaikka niiden kannatus ei enää peilaa jäsenkunnan mielialoja. Eri-tyisesti tämä mielikuva, oikea tai väärä, on koskenut niitä liittoja SAK:ssa, jotka ovat lähellä vasemmistopuolueita. Jos-tain syystä muiden keskusjärjestöjen lii-tot, jotka ovat lähellä politiikan oikeaa laitaa, eivät ole saaneet samaa kohtelua.

Mut´ kuAmmattiliittojen ja YTK:n välit tulevat varmaankin säilymään viileinä. Eivät kai ne muuta voi ollakaan, ottaen huo-mioon YTK:n toiminta-ajatuksen, jon-ka yhtenä keskeisenä tavoitteena pe-rustamisesta lähtien on ollut heikentää liittojen toimintaedellytyksiä.

Tästä syystä palkansaajan järjestäy-tymistä pohtiessaan kannattaa edelleen punnita, millainen on YTK:n palkansaa-jille tarjoama kokonaisturva työehtojen määräytymisen ja niiden noudattami-sen näkökulmasta ilman ammattiliitto-jen työpanosta työntekijöiden edunval-vontaan.

Riittääkö pelkkä työttömyysvakuu-tus työntekijöiden uskottavaksi turvak-si työpaikoilla?

JM KOSKINEN/LIITTOSIHTEERI

KirjallisuusJuha Häkkinen (2013): Loimaan Kassa – Työttömyysjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Pro Gradu -työ. Politiittinen Historia. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin Yliopisto.

4 • 201418

■ Ylen radioteatteri tilasi vuonna 2009 Kyröltä kaksikymmentä ”hieman hu-moristista tekstipätkää”. Kiireessä syn-tyneestä hahmosta tuli oitis suosikki. Suomessa on osattu arvostaa kansan-miehen salaviisautta pahantahtoisen maailman ja sen virkakoneiston rat-taissa aina Pekka Puupäästä Havukka-ahon ajattelijan kautta Uuno Turhapu-roon.

Viisi vuotta myöhemmin samasta kul-tasuonesta on isketty neljä kirjaa, palkit-tuja äänikirjoja, useita teatterisovituksia ja nyt viimeksi Dome Karukosken oh-jaama elokuva.

Juonittelua…Elokuvan asetelma on yksinkertainen ja monesti aiemmin nähty. Olosuhtei-den pakosta yhteen joutuneiden eri-laisten ihmisten maailmat törmäävät. Mielensäpahoittaja loukkaa jalkansa ja joutuu hoitotoimenpiteitä odottaes-saan pois normaalista ympäristöstään. Odotusaikana hänet vastoin tahtoaan kyörätään kaupunkiin jakamaan huus-hollia miniänsä kanssa, joka elää ”hek-tisiä ruuhkavuosiaan”. Mielensäpahoit-tajan poika taas on vähäverinen nys-väin, joka jää mieluummin selailemaan pahvilaatikkoon pakattuja äänilevyjä lapsuudenkotiinsa kuin tulee vaimon-sa avuksi isäänsä vahtimaan.

Kyllä ei ole nostalgiakaan kuin ennen –

Mielensäpahoittaja

Nimiroolissa nähdään Antti Litja, joka esitti roolia alunperinkin radion kuunnel-missa. Miniänä rellestää Mari Perankoski ja poikana viipyi-lee Ilkka Forss, jonka osuus jää kokonaisuudessa vähäisel-le perustelulle.

…jaanausta ja…Teoksen kunniaksi on sa-nottava, että sen tavoitteena on draamallinen kokonai-suus. Eikä se pyri liian kans-sa olemaan ”hulvattoman hassu”, kuten vaikkapa pir-kanmaalaisen ajatushauto-mo Kummelin varsin kam-mottavat leffat.

Aivan kuten Kumme-lin loisteliaasti sketseinä toimineet si-vallukset eivät kääntyneet pidempään muotoon, kohtaa Mielensäpahoittaja samankaltaisia ongelmia. Kirjallisissa synkissä yksinpuheluissaan päähenkilö vääntää mitä mitättömimmistä asiois-ta monimutkaisesti, perinpohjaisesti ja ehdottomasti oikeassa ollen. Elokuvas-sa pitää olla myös toimintaa ja siksi koh-taamista oudon nykymaailman kanssa on alleviivattu vempainten ja ihmisten kanssa harjoitettavalla slapstick-kohel-tamisella ja kaupungin sähkömainosten

taivastelulla.Tämä saa hahmon tuntumaan avut-

tomalta ja eksyneeltä verrattuna kirjo-jen periksiantamattomaan ja viehättä-vällä tavalla kaunaisen johdonmukai-seen jurottajaan.

Elokuvan paras osuus ovat hyvin ohjatut mainiot näyttelijät. Antti Litjan uurteisten kasvojen tyly ilme ja aurin-gontarkka pienen komiikan taito olisivat riittäneet ilman huutomerkkinä päässä törröttävää karvalakkiakin. Mari Peran-koski hallitsee taitavasti roolinsa moder-

Laajakulmakamera-ajo pyyhkii syksyusvaista etelähämäläistä peltomaisemaa. Karvalakki-äijä huhkii Koskelan Jussin lailla kuokkansa kanssa yhdelle ihmiselle kohtuuttoman suu-rella pinta-alalla. Kiukkuinen monologi pal-jastaa tyypin Mielensäpahoittajaksi, Tuomas Kyrön luomaksi antisankariksi, joka hoitaa asialliset hommat, mutta lopun aikaa napisee sekä Ellusta että kanoista.

Juha

ni H

aapa

saar

i

4 • 2014 19

nina ”Justiinana” lipeämättä vaarana ole-van ylinäyttelemisen puolelle. Elokuvan hauskin ja samalla liikuttavin kohtaus on kahden miehen kohtaaminen sairaalassa, jossa Sulevi Peltolan esittämä kihtipo-tilas tekee Mielensäpahoittajalle selkoa sairautensa luonteesta tarpeettomankin yksityiskohtaisesti.

…jeesustelua.Lopulta elokuva Mielensäpahoittajas-ta jää varsin yksiulotteiseksi ja ohuek-si. Kaikensovittava loppu, joka kestää

loputtoman pitkään vielä sen jälkeen, kun järjenjuoksultaan hitainkin katsoja on oivaltanut mihin pyritään, alleviivaa idean tyhjiin ammentamista.

Ehkä elokuvasta voi aistia sen toise-na käsikirjoittajana toimineen Kyrön hienoisen kyllästymisen koko teemaan. Langat solmitaan niin tiiviisti että on huomattavan vaikeata ajatella kahden vuoden kuluttua tehtäväksi jatko-osaa ”Mielensäpahoittajan paluu”.

Sinänsä suomalaisuudelle ominainen nyrkin taskussa puiminen ja yhtä lopu-

ton kuin iloton kielteisyys ansaitsisi tulla monipuolisemmin käsitellyksi taiteessa.

Sehän ei piirteenä ole mikään sotasu-kupolven ja suurien ikäluokkien yksin-oikeus tai saavutettu etu, vaan on omi-naisuutena periytynyt nuorempien kes-kuuteen elinvoimaisena ja saanut aivan uutta puhtia internetin keskustelupals-tojen sekä sosiaalisen median tarjoami-en mahdollisuuksien myötä.

JM KOSKINEN

© So

lar F

ilms

Mar

ek S

abog

al

4 • 201420

Valaisimia moneen makuun.

■ Vuonna 2013 korvattiin yhteensä 124 947 palkansaajille sattunutta työta-paturmaa. Korvatuista työtapaturmis-ta 102 985 sattui työssä tai työstä joh-tuvissa olosuhteissa ja 21 962 kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Työta-paturmien lukumäärä laski vuodesta 2012 noin 2 prosenttia.

Työpaikkatapaturmien taajuus laski noin prosentin. Vuonna 2013 sattui 30,2 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoo-naa työtuntia kohti. Taajuustaso tarkoit-taa käytännössä, että noin 21 palkansaa-jaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma.

Ennakkoarvion mukaan vuonna 2013 työtapaturmissa kuoli yhteensä 32 pal-kansaajaa, 20 työpaikkatapaturmissa

Työpaikkatapaturmien taajuus laskee edelleenja 12 työmatkatapaturmissa. Määrä on kaikkien aikojen matalin. Vuonna 2012 työtapaturmissa kuoli 48 palkansaajaa, 32 työpaikkatapaturmissa ja 16 työmat-katapaturmissa.

Lievien työtapaturmien osuus kasvaa- Vakavien tapaturmien osuus las-ki noin 3 prosenttia vuonna 2013. Lie-vimpien työpaikkatapaturmien osuus on sen sijaan kasvanut jo useampana vuotena. Vahinkojen raportoituminen ja tilastoinnin laatu ovat kehittyneet, mikä näkyy lievimpien tapaturmien suhteellisen osuuden kasvuna, toteaa TVL:n tutkimus- ja analyysitoiminnon johtaja Mika Tynkkynen.

Tynkkysen mielestä vakavuusjakau-

Työkomennus ulkomaille voi vaikuttaa niin työntekijän kuin perheenkin Kela-etuuk-siin, eläkkeisiin ja verotuk-seen. Uusittuun esitteeseen on koottu keskeiset asiat myös siitä, miten työkomennuksen aikana saa sairaanhoitoa Suo-messa ja ulkomailla.

■ Kela ja Eläketurvakeskus ovat päi-vittäneet Työkomennus ulkomaille -esitteen. Siinä kerrotaan tiiviisti tär-keimmät sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin liittyvät asiat, jotka työkomennuksel-le lähtevän työntekijän ja lähettävän työnantajan tulee tuntea ja hoitaa. Mu-kaan lähteviä perheenjäseniäkään ei ole unohdettu.

Ulkomaille yli vuodeksi muuttanut ei yleensä säily Suomen sosiaaliturvas-sa. Tällainen henkilö ei saa Kelan etuuk-

Täsmätietoa etuuksista ja vakuuttami-sesta työkomennuksen aikana

sia eikä yleensä voi enää käyttää julkis-ta terveydenhuoltoa Suomessa. Työ-komennuksille lähtevät ovat kuitenkin usein erityisasemassa.

Työkomennuksille lähtevät voivat perheenjäsenineen usein säilyä komen-nuksensa ajan Suomen sosiaaliturvassa. Tämä edellyttää kuitenkin, että ennen työkomennusta hoidetaan tarvittavat ha-kemukset ja ilmoitukset Kelaan, Eläke-turvakeskukseen ja maistraattiin. Myös verotukseen liittyvät asiat pitää selvittää. On myös hyvä tietää, miten toimia, jos tilanne muuttuu työkomennuksen aika-na – työntekijä tai perheenjäsen sairas-tuu, puoliso aloittaa työnteon komen-nusmaassa tai työkomennus jostain syys-tä keskeytyy.

Asioiden hahmottamista helpottaa se, että esite on jaettu 3 lukuun: valmistau-tumiseen ennen työkomennusta, työko-mennuksen aikaan ja sen jälkeen tehtä-viin asioihin. Mukana on myös esimerk-

man muuttuminen voi osaltaan heijas-taa myös työturvallisuuden kehittymistä. Tutkimusten mukaan panostukset työ-turvallisuustyöhön kun vaikuttavat eri-tyisesti vakavien tapaturmien esiinty-miseen. Toisaalta kehitettäessä työtur-vallisuustoimintoja yrityksissä otetaan käyttöön entistä tehokkaampia tapatur-ma- ja vaaratilanneilmoituskäytäntöjä, jolloin suurempi osa lievemmistäkin ta-pauksista tulee tilastoitua. Toki lievem-pien tapausten osuuden kasvua selittää osaltaan myös riskialojen taantuma.

Tarkempia tilastotietoja löytyy TVL:n kotisivuilta osoitteesta: www.tvl.fi.

kejä tyypillisistä muutostilanteis-ta, kuten työsken-telymaan tai työn-antajan vaihtumi-sesta, tai lapsen saamisesta työko-mennuksen aika-na tai komennuk-sen keskeytymisestä esimerkiksi irtisa-nomisen takia.

Uusi esite on kirjoitettu työntekijää silmällä pitäen, mutta siinä on myös työnantajalle hyödyllistä tietoa. Esit-teen ovat laatineet Kela ja Eläketurva-keskus yhteistyössä Verohallinnon, Vä-estörekisterikeskuksen ja Tapaturma-vakuutuslaitosten liiton (TVL) kanssa.

Julkaisu on saatavilla myöhemmin syksyllä myös painettuna ja ruotsinkie-lisenä. Se löytyy pdf-tiedostona mm. Kelan sivuilta kohdasta Ajankohtaista 10.10.2014.

4 • 2014 21

Ammattitaudit maksavat lähes sata miljoonaa euroa vuodessa

Työterveyslaitoksen Työpe-räisten sairauksien rekiste-riin kirjattiin vuodelta 2012 yhteensä 4 404 uutta ammat-titautia tai ammattitautie-päilyä eli 18 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Uusien tapausten lukumäärä on laskenut jo vuosia, mutta nyt lasku on tasaantumassa. Laskulle ei ole yksittäistä selittäjää. ■ Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton (TVL) tekemien laskelmien mukaan tapaturmavakuutuslaitokset maksoi-vat vuonna 2012 korvauksia ammat-titaudeista ja ammattitautiepäilyistä yhteensä 98,8 miljoonaa euroa. Kor-vauksista 92,6 miljoonaa euroa (93,7 %) maksettiin tapaturmavakuutuslain ja 6,2 miljoonaa euroa (6,3 %) maata-lousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella. Vuonna 2012 korvauksia maksettiin 18 768 ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä.

Valtaosa, lähes 80 prosenttia, am-mattitaudeista ja ammattitautiepäilyis-tä maksettavista korvauksista on eläkkei-tä. Vuonna 2012 erilaisia eläkekorvauk-sia maksettiin yhteensä 78,9 miljoonaa euroa. Ammattitautiepäilyjen tutkimus-kuluja ja ammattitautien sairaanhoito-kuluja korvattiin yhteensä 10,3 miljoo-naa euroa, päivärahoja 3,9 miljoonaa eu-roa ja haittarahakorvauksia maksettiin 2,5 miljoonaa euroa.

Yleisimmät ammattitaudit tai ammat-titautiepäilyt yleisyysjärjestyksessä

Meluvammat (1 066)Yleisimpiä ammattitauteja tai ammat-titautiepäilyjä olivat meluvammat, joi-ta kirjattiin 1 066 tapausta. Niistä va-

kuutuslaitokset vahvistivat ammatti-taudeiksi 50 prosenttia. Meluvammat ovat pääasiallisesti seurausta altistumi-sesta melulle 1990-luvulla tai jo aikai-semmin. Miehillä meluvammoja esiin-tyy yli kymmenkertainen määrä verrat-tuna naisiin.

Ihotaudit (944)Ammatti-ihotauteja ja -tautiepäily-jä oli 944 tapausta. Vakuutuslaitok-set vahvistivat ammatti-ihotaudeik-si 36 prosenttia kaikista rekisteröidyis-tä. Ammatti-ihotauteja esiintyi naisilla enemmän kuin miehillä. Niitä esiin-tyi kaikenikäisillä työntekijöillä. Hei-dän keski-ikänsä onkin selvästi alhai-sempi kuin muissa ammattitaudeissa: 39 vuotta, kun rekisteriin ilmoitettujen henkilöiden keski-ikä on 50 vuotta. Hengitystieallergiat (874)Hengitystieallergioita kirjattiin 874. Ammattiastmoja ja -epäilyjä näistä oli 662, allergisia nuhia 177 ja allergisia alveoliitteja (homepölykeuhkoja) 27. Naisten osuus hengitystieallergioista oli 68 prosenttia, ja niitä esiintyi eni-ten 45-49-vuotiailla. Vakuutuslaitokset vahvistivat kaikista hengitystieallergi-oista 12 prosenttia ammattitaudeiksi. Astmoja vahvistettiin vähiten.

- Vähäinen vahvistettujen ammattiast-mojen osuus ilmoitetuista osoittaa astman aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta. Työ-paikoilla on edelleen paljon sisäilmaon-gelmia ja kosteusvaurioita, ja koska myös hengitystieoireet ovat yleisiä, yhdistelmä johtaa usein ammattitaudin epäilyn vuok-si tutkimuksiin, huomauttaa dosentti Pa-nu OksaTyöterveyslaitoksesta.

Asbestisairaudet (726)Asbestin aiheuttamia ammattitaute-ja ja ammattitautiepäilyjä kirjattiin 726 tapausta. Tavallisin asbestin aiheutta-

ma sairaus (509 tapausta) oli keuhko-pussin kiinnikkeet ja paksuuntumat, jotka aiheuttavat harvoin oireita tai to-dettavissa olevaa keuhkojen toiminnan alenemista. Asbestooseja (asbestipöly-keuhkoja) ilmoitettiin 62 ja asbestin ai-heuttamaksi todettuja tai epäiltyjä syö-piä 121. Vakuutuslaitokset vahvistivat asbestisairauksista 76 prosenttia am-mattitaudeiksi.

- Asbestisairaudet kehittyvät hitaas-ti, ja niitä esiintyy yleisimmin iäkkäil-lä miehillä. Kaikista asbestisairauksista todettiin 65 vuotta täyttäneillä 64 pro-senttia. Vanhimmat sairastuneet olivat yli 90-vuotiaita. Nuorin, jolla rekisteröi-tiin ammattitautina vahvistettu asbesti-sairaus, oli ikäluokassa 40-44. Asbestil-le ovat altistuneet pääosin miehet, vain 4 % asbestisairauksista kirjattiin naisil-la, kuvaa Oksa.

Rasitussairaudet (465)Rasitussairauksia kirjattiin 465. Ylei-sin rasitussairaus oli olkaluun sivunas-tan tulehdus. Niitä olikin lähes puolet tapauksista. Toiseksi yleisimpiä olivat jänne- ja jännetuppitulehdukset. Vah-vistettujen rasitussairauksien määrä oli 37 prosenttia. Naisten osuus kaikis-ta tutkituista rasitussairauksista oli 42 prosenttia.

TYÖTERVEYSLAITOS

4 • 201422

■ Ruotsissa työsuojelu on ajautunut kriisiin rajujen säästöjen takia. Suomi uhkaa seurata perässä, sillä Työterve-yslaitoksen rahoitusta on leikattu tun-tuvasti ja leikkaukset jatkuvat.

Suomen työterveyslaitosta vastaava Työelämän tutkimuslaitos lakkautettiin Ruotsissa jo vuonna 2007. Lisäksi työ-suojelutarkastajien ja tarkastusten mää-rää on vähennetty. Ammattiliitoissa pe-lätään nyt, että työhön liittyvien kuole-mien ja työtapaturmien määrä lähtee kasvuun.

– Työsuojelutarkastajilla ei ole mi-tään mahdollisuutta selviytyä tehtäväs-tään, sanoo ammattiliittojen keskusjär-jestön LO:n työympäristöasiantuntija Sten Gellerstedt.

Hänen mukaansa raskainta työtä te-kevien terveys on alkanut jo heikentyä, mikä on uutta Ruotsissa.

LO on tehnyt työsuojeluun kohdistu-neiden rajujen leikkausten takia Ruotsin hallituksesta ilmoituksen YK:n alaiselle työjärjestö ILO:lle. LO:ssa toivotaan nyt, että uusi Stefan Löfvenin johtama halli-tus ryhtyy korjaamaan tilannetta.

Palkansaajajärjestöt kritisoivat leikkauksiaSAK, STTK ja Akava ovat arvostel-leet Suomen hallituksen päätöstä lei-kata tutkimusrahoitusta muun muas-sa Työterveyslaitokselta. Leikkausten takia laitos joutui viime vuonna irtisa-nomaan työntekijöitään. Ensi vuonna Työterveyslaitoksen tutkimusbudjetti uhkaa kutistua noin 10 miljoonalla eu-rolla.

Ruotsin työsuojelun tilanteesta kir-joitti Palkkatyöläinen-lehti.

■ Työturvallisuuskeskus TTK on tuot-tanut digitaalisen julkaisun Sosiaali-sen median työkäyttö, työsuojelunäkö-kulma. Se on tarkoitettu helpottamaan organisaation tai työyhteisön omi-en sääntöjen laadintaa. Yhteiset linja-ukset sosiaalisen median käytöstä voi-daan tehdä osana muuta työpaikan yh-teistoimintaa.

Sosiaalisen median työkäyttö  -op-paassa käsitellään somen käytön eet-

Ruotsissa työsuojelu ajautunut kriisiin

Opas sosiaalisen median työkäyttöön

tisiä periaatteita, työsuojeluun liitty-viä uhkia, työpaikan eri toimijoiden vastuita ja rooleja sekä otetaan kan-taa myös rikolliseen toimintaan. Lop-puun on koottu Facebookia koskevia toistuvasti työpaikalla mieltä askarrut-tavia kysymyksiä ja niihin vastauksia.

Opas löytyy osoitteesta: www.ttk.fi/julkaisut kohdasta digijulkaisut.

Työsuojelu- palkinto Ouluun Työterveyden Edistämisyhdistys on myöntänyt valtakunnallisen työsuoje-lupalkinnon työparille työsuojeluval-tuutettu Seppo Karjalainen ja työsuo-jelupäällikkö Kimmo Leskinen Oulun teknisestä liikelaitoksesta. Palkinnon perusteena on ansiokas yhteistyö niin työsuojelun kuin työterveyden edistä-miseksi. Palkinto luovutettiin Työter-veyspäivillä 21.10.2014.

Palkinnon perusteluissa on kiinnitet-ty erityistä huomiota aktiiviseen ja jatku-vaan työsuojelu- ja työturvallisuusasioi-den parantamiseen sekä työterveyteen liittyvän yhteistoiminnan kehittämiseen työpaikoilla. He ovat tuoneet aktiivises-ti esille havaittuja vaaratilanteita ja nii-den pohjalta toteutettuja kehittämistoi-menpiteitä.

4 • 2014 23

Syyskuussa 2007 suuren elintar-viketuotantolaitos A:n itsenäi-senä yrityksenä toimiva kun-nossapitoyksikkö B tilasi ali-

urakoitsija C:ltä huoltotyön.Aliurakoitsijan huoltomies oli hitsaa-

massa jauhelihan sekoituskoneen kan-teen läpivientiputkea, kun kone yllättä-en käynnistyi. Huoltomies ehti huutaa työkaverilleen ”pysäytä kone”. Vaikka työkaveri painoi aivan vieressä sijain-nutta hätäpysäytyskytkintä, ei kone py-sähtynyt. Sekä hätäpysäytyskytkin, että luukun aukioloa tarkkaileva rajakytkin, olivat virheellisesti kytketty. Huoltomies kuoli heti.

Asianosaisille ja omaisille varsin pit-kän ajan kuluttua, eli lokakuussa 2010, yritykset A ja B tuomittiin molemmat käräjäoikeudessa 20 tuhannen euron yh-teisösakkoihin. Lisäksi kolme yhtiöiden työturvallisuudesta vastannutta esimies-tä tuomittiin viiteenkymmeneen päivä-sakkoon työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta.

Kesäkuussa 2012 saman suuren elin-tarviketuotantolaitoksen A:n kesätyön-tekijän käsi jäi puristuksiin salaatinse-koituskoneeseen, hänen painettuaan vahingossa väärää nappia. Tapaturman tutkimuksissa viranomaiselle selvisi et-tä käyttönappien merkinnät olivat ku-luneet pois ja lisäksi koneen käyttökyt-kinpaneeli sijaitsi niin lähellä sekoittajaa, että koneen vaara-alueelle oli mahdol-lista ulottua käyttökytkimiä samanaikai-sesti halliten.

Huhtikuussa 2014 elintarviketuotan-tolaitos A tuomittiin jälleen 20 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvalli-suusrikoksesta. Lisäksi kaksi työnjohta-

Työturvallisuuden hintalappu

jaa sekä tuotantopäällikkö tuomittiin jo-kainen kymmeneen päiväsakkoon työ-turvallisuusrikoksesta.

Turvallisuustyössä yksi perusajatus on että sattuneista tapaturmista ja vaara-tilanteista pitää ottaa oppia ja luonnolli-sesti saatu oppi tulee hyödyntää jatkossa.

On vaikeata päätyä muuhun johto-päätökseen kuin, että yritys A munasi rankasti. Eikä vain kerran – vaan kah-desti lyhyen ajan sisällä. Miksi, sitä on lähes mahdotonta ymmärtää? Miten on mahdollista, että puutteellinen konetur-vallisuus, jonka seurauksena jo yksi ih-mishenkihenki menetettiin, on kyseises-sä yrityksessä edelleen retuperällä vielä viisi vuotta myöhemmin?

Yritystä A rangaistiin molemmissa ta-pauksissa yhteisösakolla. Kyynisesti aja-teltuna tällaisilla mitättömillä rangais-tuksilla ei suuremmille yrityksille ole mi-tään merkitystä. Ne pystyvät maksamaan työsuojelurikkomuksista langetettujen sakkojen kokoisia pikkusummia vaikka päivittäin. Esimiehille syytettyjen pen-kille joutuminen on useimmissa tapauk-sissa inhimillisesti ottaen varmasti ko-va paikka. Mutta vain inhimillisesti, ko-vemman tuomion saa helposti vaikkapa luvatta kalastamisesta!

Miksi joissakin suuryrityksissä sitten vähätellään työturvallisuutta? Onko niin, että taloudellisessa kurimuksessa kon-sernin toimitusjohtajan pohjaan paina-ma paniikkinappula hehkuu punaisena kaikkien linjaorganisaation johtajien sil-missä sokaisten heidät säästöjen varjolla toimimaan vaikka lain vastaisesti?

Mitä sitten asialle voisi tehdä? Kun nykyiset tuomiot viestittävät selkeäs-ti että työturvallisuutta ei tarvitse ottaa

suuryrityksissä vakavasti. Tulisiko vas-tuun jakaantumista ravintoketjussa har-kita uudestaan?

Ongelma ei mielestäni yleensä ole lä-hiesimiehissä, vaan heidän yläpuolellaan olevassa johtoportaassa joka on vastuus-sa työkoneiden hankkimiseen ja niiden huoltoon liittyvästä suunnittelusta. In-vestoinneista siis rahanmenosta.

Näkemykseni on, että tuomioistuin-ten linjaa on turvallisuusasioissa selke-ästi tiukennettava. Lisäksi yhteisösakon yläraja, joka on tällä hetkellä 850 000 eu-roa, tulisi poistaa.

Pelko siitä että törkeän laiminlyönnin aiheuttaman työtapaturman seuraukse-na viimeisen viivan alta katoaa jopa usei-ta miljoonia euroja, herättäisi ehkä vii-mein paatuneimmankin exel-gurun kiin-nostuksen.

Mielestäni suuryritysten toimintaa ei ohjaa mikään muu niin tehokkaasti kuin suuren rahan menettämisen pelko.

MARKUS BERGTYÖSUOJELUASIAMIES

FINNAIR TECHNICAL SERVICES OY

4 • 201424

■ Kesä vaihtui syksyyn. Värilois-to luonnossa on ollut parhaimmillaan viime viikkoina. Luntakin on jo saatu muutamissa paikoissa.

Lehden ilmestyessä ruska-aika al-kaa pohjoisesta alkaen olla jo ohi ja py-syvämpi lumipeite saattaa peittää osaa maasta.

Jos ruskasta puhutaan, niin miksi ot-sikko on tuskaan taipuvainen? No, ei pu-huta ruskasta, onhan noita jo nähty var-sin monia. Mutta se tuska, se onkin kiin-nostava juttu, mikä sen aiheuttaa?

Tähän maahan on saatu kuluneen ke-sän ja syksyn aikana jos jonkinlaista so-pimusta ja päätöstä. Toisista ei ole tah-tonut tulla juuri mitään. Toisilla on ollut kiire, vaan minkä takia, sitä sopii kysyä. On sotea, eläkeuudistusta, yyteetä, irti-sanomisia ja niin edelleen. Sinänsä eivät mitään uusia asioita, joskin jatkuvia tus-kailun aiheita. Ikään kuin muoti-ilmiöi-nä tässä aikakaudessa.

Ovatko päätökset ja ratkaisut olleet oi-keita? Varmaan ehkä joidenkin mieles-tä, kun kerran voittajia kerrotaan ole-van. Keitä he sitten ovat? Se ei ihan heti valkene. Ei Ainakaan tämän kirjoitta-jalle.

Ei, vaikka yrittää houkutella peilin avulla. Kerro, kerro kuvastin, ken on

maassa voittaja? Kääntöpuolella ei löy-dy kuin häviäjiä. Työttömien määrä kas-vaa edelleen. Suuri osa nuorista on vail-la työtä, joten eläkekertymä ei kasva. Yli viisikymppiset eivät kelpaa työmarkki-noille, eivätkä eläkkeelle. Sinne pääsy-kin karkasi – miten sitä laulussakin sa-notaan – olen seitsenkymppinen, olen seitsenkymppinen. Hekö ovat niitä voit-tajia? Kuulemma eläkkeen määrä on suu-rempi, sitten joskus. Vaan onko se ra-ha silloin mittana paras vaihtoehto, jos elinvuosia ei ole montaa jäljellä. Varsin-kin, jos siitä jäljellä olevasta ajasta puolet saattaa kulua neljän seinän sisällä sän-kyperunana.

Mutta eläkeratkaisulla oli kiire. Se piti saada, vaikka oli paljon kiireellisempiä-kin asioita pöydällä, kuten nuorisotyöt-tömyys. Ja niiden työpaikkojen luomi-nen. Vai oliko tarkoitus tosiaan se, et-tä kansakunta on työttömyyskortistossa seitsemänkymppisinä?

Mielikuva nyky-yhteiskunnasta tulee sellaiseksi, että ollaan työttöminä kolmi-kymppisiksi ja sitten painetaan duunia kymmenen vuotta ja siirrytään takaisin kortistoon odottelemaan sitä eläkkeel-le pääsyä. Siis, jos ylipäätänsä onnistu-taan löytämään duunia, kuin myös saa-da sitä eläkettä, jota on sitten kertynyt runsain mitoin.

Mutta onneksi meillä on sote-uudis-tus ja lapsilisäleikkuri, joka pelastaa kaiken. Tosin, tietokoneiden ”viritys” maksaa niin paljon, että kertyneet val-tion lisätulot valuvat muutostöihin. Kun ne on tehty, niin onkin aika muut-taa jälleen suunnitelmia.

On tämä merkillistä menoa tässä hyvinvointivaltiossa. Paska valuu poh-joisesta etelään ja ydinvoimapäätösten kanssa jahkaillaan ja pelaillaan, vaik-ka ydinvoimassa, kaivoksien ohella, on monenlaista ongelmaa, jopa hyvinvoin-tia vaarantavia tekijöitä.

Maa on myyty, kansa menköön ker-juulle. Olkaamme iloisia ja hymyilkääm-me koko kaluston voimalla, kellä sellai-nen vielä on, että henkiriepu säilyy – eh-kä.

Vaikka vähän tuntuukin siltä, että jos et työtä tee, niin joudat henkesi heittä-mään.

Entä ne voittajat, jaa’a, mene ja tiedä, missä ovatkaan?

Nämä ovat kirjoittajan irrallisia mieli-kuvia päivittäisestä uutisoinnista ja niil-lä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Vai onko?

Teksti ja kuvat PEKKA HINTIKKA

Tuska vai Ruska?

4 • 2014 25

4 • 201426

KASSAKULMA

Työeläkelaitosten olisi jat-kossa oma-aloitteisesti selvitettävä työkyvyttömyys-eläkettä hakevan henkilön oikeus ammatilliseen kun-toutukseen. Jos kuntoutuk-sen myöntämisedellytykset täyttyvät, henkilölle annettai-siin työkyvyttömyyseläkerat-kaisun lisäksi ennakkopäätös kuntoutuksesta. Myös Kelan velvollisuutta selvittää kun-toutusmahdollisuudet ennen työkyvyttömyyseläkepäätök-sen antamista korostettaisiin.

■ Kuntoutusmahdollisuuksien oma-aloitteisella selvittämisellä nopeutet-

Oikeus kuntoutukseen selvitettävä ennen työkyvyttömyyseläkettä

taisiin ihmisten pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen ensi-sijaisuutta korostavat nykyiset sään-nökset ovat yleisluonteisia eivätkä ne ohjaa kuntoutusmahdollisuuksi-en riittävän tehokasta selvittämistä. Koska henkilön on pitänyt itse ha-kea kuntoutusta, kuntoutuksen aloit-taminen on voinut turhaan viivästyä, jos hakija on hakenut vain työkyvyt-tömyyseläkettä. Erityisesti sellaiset työkyvyttömyyseläkkeen hakijat, joi-den työsuhde on päättynyt eikä yh-teyttä työterveyshuoltoon enää ole, jättävät usein kuntoutushakemuksen tekemättä. Muutosta ehdotti työryh-mä, joka selvitti osatyökykyisten työ-hön pääsyä ja työssä jatkamista.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.

Aslakista tulee AURA-kuntoutusKela on kehittämässä työikäi-sille uutta yksilöllistä AURA-kuntoutusmallia. Se korvaa aiemmin käytössä olleet Aslak- ja Tyk-kuntoutukset.

■ AURA-kuntoutuksessa asiakkaalla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia räätälöidä kuntoutusta oman tilanteen-sa mukaan. Kuntoutuksen alussa kun-toutujan tilanne kartoitetaan, ja sen perusteella hänelle valitaan sopiva yh-distelmä avo- ja laitosmuotoista kun-toutusta. AURA-kuntoutus voidaan toteuttaa lyhyt- tai pitkäkestoisena. Asiakkaan kuntoutuspolku rakentuu oikea-aikaisesti ja hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan ryhmämuotoises-sa kuntoutusmallissa.

Lisäksi työnantaja ja työterveyshuol-to sitoutetaan kuntoutukseen aiempaa paremmin.

– Työikäisten kuntoutusta on tutkit-tu ja kehitetty Kelassa vuosia. Nykypäi-vän työelämä vaatii kuntoutukselta yhä enemmän joustavuutta. Räätälöintimah-dollisuus palvelee sekä työntekijää että työnantajaa, kertoo suunnittelija Leena Penttinen Kelan kuntoutusryhmästä.

– Moni ei voi olla työstä pois pitkiä jaksoja kerrallaan. Joustava kuntoutus-polku tarjoaa kuntoutujalle myös avo-päiviä ja käyntikertoja. Näin se huomi-oi myös esimerkiksi yrittäjät ja määrä-aikaiset työntekijät.

Uusi kuntoutusmalli otetaan käyttöön vuonna 2016.

Lisätietoja asiakkaallewww.kela.fi/ammatillisetkuntoutuspalvelutKuntoutusasioiden palvelunumero 020 692 205 arkisin klo 8–18http://twitter.com/kelakuntoutus

Kuntosalilla käynti voi auttaa kuntoutuksessa. Mikäli myös työolosuhteet ovat kunnossa, niin työuran jatkamiseen on vielä paremmat edellytykset.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

4 • 2014 27

KASSAKULMA

■ JHL:n työttömyyskassa on maksanut ansiopäivärahaa vuonna 2014 syysku-un loppuun mennessä lähes 29  000 henkilölle. Saajia on ollut jo tähän mennessä enemmän kuin edellisenä vuonna 2013 oli yhteensä. Tällöinkin kasvua edelliseen vuoteen verrattu-na oli jo tuhansia hakijoita. Näköpi-irissä ei myöskään ole, että päivärahan hakijoiden määrä vähenisi loppuvuon-na 2014.

Vuorottelukorvauksen hakijoiden määrä on vuosittain ollut noin 2900 henkilöä mutta 1.9.2014 voimaan tullei-den vuorotteluvapaalainmuutosten en-teillään vähentävän vuorotteluvapaan käyttöä tulevaisuudessa. Tosin vuorotte-luvapaan käyttö on suurinta 50–59-vuo-tiaiden ikäryhmässä, joten työhistoria-edellytyksen venyttäminen 16 vuoteen (ennen 10v) tuskin tulee suuresti vuorot-teluvapaan käyttöä vähentämään mutta sijaiselle asetettujen tiukennusten vaiku-tus sen sijaan jää nähtäväksi.

Lomautukset lisääntyneetPäivärahan saajissa lomautettujen osuus on melko suuri ja etenkin kesä-aikaan kassa maksaa lomautuksen pe-rusteella päivärahaa yhä useammal-le henkilölle. Lomautettujen määrä on kuluvana vuonna lisääntynyt ja kuten kaikkien päivärahan saajien kohdal-la niin myös lomautettujen kohdalla saajia on ollut jo syyskuun 2014 lopussa hieman enemmän kuin koko edellisenä vuonna oli yhteensä (noin 4000 hen-kilöä). Lisäksi määrä on neljänneksen enemmän kuin oli vuonna 2012. Ny-kyisten lomautusuutisten perustella voidaan päätellä, että myös tällä saralla suuntaus on edelleen kasvamaan päin.

Ansiopäivärahan saajien määrä on kasvussa

Osa-aikatyön tekijät päivärahan saajinaLainsäädännöllä on viime vuosina hel-potettu osa-aikatyötä tekevien mah-dollisuuksia päästä sovitellun päivära-han piiriin. Ensin vuoden 2012 alus-sa sovitellun päivärahan työaikarajaa nostettiin 75 prosentista 80 prosentti-in, joka mahdollisti monen esimerkik-si osa-aikaisena koulunkäyntiavusta-jana toimineen pääsyn päivärahan pi-iriin ja vuoden 2014 alusta säädettiin tuloille suojaosa, jonka ylittävät tulot vasta vaikuttavat päivärahan määrään. Nämä muutokset näkyvät sovitellun päivärahan hakijoiden määrässä, jo-ka on myös ollut tasaisessa kasvussa. Tänä vuonna osa-aikatyön perusteel-la soviteltua päivärahaa on maksettu jo yli 3700 jäsenelle. Kuukausitasolla osa-aikatyötä tekeviä päivärahansaajia on keskimäärin 1500–2000 henkilöä. Lu-kuun kun lisätään erilaisia satunnaisia töitä tekevät sovitellun päivärahan ha-kijat, niin kuukausittaisten sovitellun päivärahan hakijoiden määrä on kak-sinkertainen.

Keskimääräinen päivärahan saaja vuonna 2014Keskimääräinen päivärahan suu-ruus vuonna 2014 on ollut 52,97 eu-roa päivässä. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja kuukausi-tasolle muunnettuna( x21,5 päivää) keskimääräinen päivärahan saaja on kuluvana vuonna saanut päivärahaa 1138,86 e/kk. Päivärahan saajista valta-osa eli jopa yli 75 prosenttia on naisia. Ikäjakauman mukaan päivärahan saa-jista suurin ikäryhmä ovat yli 55-vuo-tiaat jäsenet mutta saajien lukumäärä

on edellisiin vuosiin verrattuna alkanut kasvamaan alle 30-vuotiaiden sekä yli 45-vuotiaiden jäsenten osalta.

Päivärahan maksaminenLisääntyneistä hakijamääristä huoli-matta JHL:n työttömyyskassa on on-nistunut pitämään päivärahahakemus-ten käsittelyajat hyvällä tasolla. Vuo-den 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana päivärahahakemukset on käsi-telty keskimäärin alle 9 päivässä ja me-diaani on ollut 4,5 päivää. Suhteessa muihin työttömyyskassoihin ovat kä-sittelyajat olleet huomattavan paljon keskimääräistä parempia. Kassan yleis-tä käsittelytilannetta voi jokainen seu-rata kassan nettisivuilta käsittelytilan-nepalvelun kautta, jonne hakemusti-lanne päivittyy tunnin välein.

Kirjautuminen eWertti Nettikassaan

Kirjaudu eWertti Nettikassaan si-sään jäsennumerollasi, jonka sait JHL:n työttömyyskassasta tammi-kuussa 2014.  Jäsennumero on pal-velun käyttäjätunnus. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerral-la henkilötunnuksesi. Palveluun ei pääse kirjautumaan liiton jäsennu-merolla.

4 • 201428

Kuolemanvaravakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi

Sinulle räätälöity henkivartijaHaluamme pitää sinusta huolta ja turvata kaik-kein arvokkaimman - henkesi. Itsesi vakuutta-minen on vastuun ottamista ja huolenpitoa si-nulle kaikkein tärkeimmistä ihmisistä. Turvan Henkikulta on sinun oma henkivartijasi, jonka avulla turvaat läheistesi taloudellisen toimeen-tulon ja arjen jatkuvuuden kuolemasi jälkeen lainoista tai muista vastuista huolimatta.

Vakuutamme auton, kodin... entä itsemme?

Henkikulta on ammattiliittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen räätälöity henkivakuutus, sik-si se on edullisempi kuin normaalit henkivakuu-tukset. Edunsaajasi saavat kertakorvauksen, jon-ka voit vapaasti valita aina 300 000 € asti.

Lupaamme vartioida ja pitää huolta

Jos unohdamme ottaa henki-vakuuttamisen kanssasi pu-heeksi 1.9.-31.12.2014, saat yhden tapaturmavakuutuk-sen itsellesi tai perheenjä-senellesi vuodeksi 1 eurolla.

Tutustu ja ota yhteyttä

Nyt on hyvä tarkistuttaa itsesi ja perheesi vakuu-tusturva. Lue lisää ja tilaa henkivartija osoittees-sa www.henkikulta.fi. Voit myös soittaa tai tulla käymään, tervetuloa.

Tapa-

turma-

vakuutus

1 €

180x230_TurvaHenkivartija_IAU_Unioni_102014.indd 1 9/16/2014 3:33:44 PM

4 • 2014 29

Teollisuuden palkansaajat TP saa uusia jäseniä. Järjestön hallitus on 15.10 hy-väksynyt TP:n jäseniksi Suomen Me-rimies-Unioni SMU:n sekä Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n. Kum-mankin järjestön jäsenyys astuu voi-maan välittömästi.

Päätöksen jälkeen Teollisuuden pal-kansaajiin kuuluu yhteensä 17 ammatti-liittoa kaikista eri palkansaajien keskus-järjestöistä.

- Tämänpäiväinen päätös on omiaan vahvistamaan TP:n rivejä. Tämä an-taa meille entistäkin leveämmät harti-at, kun ajamme yhteisiä tavoitteitam-

me niin työmarkkinoilla kuin yleisem-min yhteiskunnassa, TP:n puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Suomen Merimies-Unionissa usko-taan, että teollisuuden yhteisrintamaan liittyminen hyödyttää myös teollisuutta ja vientiä tukevia liittoja ja niiden jäseniä.

- Uskon, että tällä on koko palkansaa-jaliikkeen edunvalvontaa vahvistava vai-kutus. Työnantajat ovat viime aikoina tii-vistäneet rivejään ja niin meidänkin pitää tehdä. Teollisuuden palkansaajat tarjo-aa myös kuljetussektorin liitoille luon-tevan yhteistyömuodon, sanoo SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting. Merimies-

Tuore tutkimus osoittaa, että unen pituus on yhteydessä sairauspoissaolojen määrään. Optimaalinen yöunen pituus on 7-8 tuntia. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä.

Unettomuus, herääminen liian aikai-sin, väsymyksen tunne ja unilääkkei-den käyttö lisäsivät myös sairauspois-saolopäivien lukumäärää, sen jälkeen kun työ, terveydentila ja muut uneen ja sairauspoissaoloihin vaikuttavat tekijät oli huomioitu.

– Optimaalinen unen pituus on tär-keää, sillä liian pitkä tai liian lyhyt yöuni voivat kertoa terveysongelmista ja lisätä

Sopivat yöunet vähentävät sairauspoissaoloja

poissaoloja työstä, kertoo erikoistutkija Tea Lallukka Työterveyslaitoksesta. Vii-si tuntia tai vähemmän nukkuvat tai 10 tuntia tai enemmän nukkuvat olivat vuo-sittain noin 5-9 päivää enemmän poissa töistä kuin optimaalisen ajan nukkuvat.

Tutkimuksessa käytettiin uutta me-netelmää, jonka avulla saatiin lasket-tua vuosittainen keskimääräinen sai-rauspoissaolopäivien lukumäärä sekä sellaisille, jotka eivät kärsi unihäiriöis-tä että niistä kärsiville. Menetelmän an-siosta pystytään laskemaan myös saira-uspoissaolojen kustannukset. Laskelmat osoittavat, että jos uneen liittyvät häiri-öt saataisiin kokonaan poistettua, sai-rauspoissaolojen aiheuttamat kustan-nukset vähenisivät jopa 28 prosenttia. Hypoteettinen arvio perustuu vain uni-häiriöiden suoriin kustannuksiin, eikä se sisällä esimerkiksi unihäiriöiden lääki-tyksen ja muiden terveydenhuoltopal-

veluiden käytön aiheuttamia kustannuk-sia, tai unettomuuden vaikutusta tuotta-vuuteen ja esimerkiksi onnettomuuksiin työpaikoilla.

– Unettomuuteen pitäisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaihees-sa, jotta voitaisiin estää unettomuusoi-reiden kroonistuminen ja siten vähentää sairauspoissaoloja sekä terveyden, hy-vinvoinnin ja toimintakyvyn heikkene-mistä, sanoo Lallukka. Unettomuus voi pitkittyessään aiheuttaa jopa työkyvyttö-myyttä. Unettomuuden onnistunut eh-käisy ja hoito paitsi edistävät työnteki-jöiden terveyttä ja työkykyä, voivat joh-taa huomattaviin säästöihin alentamalla sairauspoissaolojen kustannuksia.

Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yli-opiston tutkimusta rahoittivat Työhyvin-voinnin laitos, Suomen Akatemia sekä Työsuojelurahasto.

SMU ja TTT Teollisuuden palkansaajien jäseniksi

Unionin jäsenyyden myötä koko kulje-tusala on nyt mukana TP:ssä.

STTK-laisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden puheenjohtaja Heik-ki Tuominen muistuttaa, että ammattilii-toilla on hyvin paljon yhteisiä tavoitteita myös yli keskusjärjestörajojen.

- Valtio on viime aikoina ulkoistanut paljon liiketoimintojaan ja kehitys jat-kunee tulevaisuudessa. Me haluamme olla mukana palkansaajarintaman yh-teisissä pöydissä, TTT:n puheenjohta-ja Heikki Tuominen korostaa. TTT:n jäsenistä noin kolmannes työskentelee yksityissektorilla.

4 • 201430

UNIONIN ILMESTYMINEN 2014

Numero 5 ilmestyy 19.12. aineisto toimitukseen 1.12.

ILMOITUSKOOT JA HINNAT (alv 0 %) koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 €2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 €1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 €

Äijää väsyttää Lentoliikenteen pal-veluja koskevan työehtosopimuksen 85 § mukaisesti. 4

Arto

Kuj

ala

Miten haen töitä, mikä on työehtosopimus tai mitä tar-koittaa työterveyshuolto? Voiko esimies olla nainen? Muun muassa näihin kysy-myksiin vastaa Työterveys-laitoksen uusi opas Töissä Suomessa – tietoa maahan-muuttajille. Opas on julkaistu 13 kielellä.

■ Maahanmuuttajien menestykse-käs integrointi suomalaisille työmark-kinoille on ensiarvoisen tärkeää, eten-kin ajatellen tulevaisuuden työvoima-tarpeita.

– Erityisesti monikulttuuristuvilla PK-sektorin työpaikoilla on ollut pula

Uusi opas vastaa työelämäkysymyksiin 13 kielellä

maahanmuuttajille suunnatusta katta-vasta ja ajankohtaisesta työelämätieto-udesta. Työpaikoilla on kaivattu myös työyhteisön toimintaa tukevia välineitä esimiesten ja henkilöstöhallinnon tar-peisiin, toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Opas syntyi Työterveyslaitoksen Toimiva monikulttuurinen työpaikka -hankkeessa. Opas löytyy verkosta os-oitteesta www.ttl.fi/toissasuomessa ja se on saatavilla maksutta 13 kielellä: suo-meksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäk-si, viroksi, somaliksi, arabiaksi, saksak-si, kurdiksi, kiinaksi, vietnamiksi ja thain kielellä. Esimerkiksi thain ja vietnamin kielellä on aiemmin ollut hyvin niukas-ti suomalaista työelämää koskevaa tie-toa tarjolla.

6 • 2010 31

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Ilmailualan Unioni IAU ry

PL 100, 00531 Helsinki

Henkilökohtainen puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15 ja eEmeli-neuvoja 24 h/vrk numerossa

John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde)faksi: (09) 4785 7250sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Juhani Haapasaari (09) 4785 7220Varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki (09) 4785 7221Liittosihteeri Juha-Matti Koskinen (09) 4785 7223Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 4785 7222Työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227Taloussihteeri Ari Miettinen (09) 4785 7228

Jäsenasiat: Ari Miettinen (09) 4785 7228 jasenasiat@iau.fi

010 190 300

sähköinen asiakaspalvelu: www.jhl.fi/tyottomyyskassa

faksi: 010 7703 235email: tkassa@jhl.fi

Jäsentietojen muutoksista tulee ilmoittaa liittoon. Jäsen-tietolomakkeella voi tehdä liittymisen lisäksi kaikki jäse-nyyteen liittyvät muutokset. Lomakkeita saa luottamus-miehiltä ja jäsenkirjureilta. Lomakkeen voi myös tulostaa liiton nettisivuilta. Sieltä löy-tyvät myös täyttöohjeet.

■ Työnantajan vaihtuessa ilmailualal-la tulee täyttää jäsentietolomake ja toi-mittaa se uuden työnantajan allekirjoi-tettavaksi, mikäli haluaa, että työnan-

Työnantajan vaihtuminen

Huolehdi jäsenyydestäsitaja perii jäsenmaksun. Jos haluat, että liitto tekee ilmoituksen puolestasi, pos-tita lomake suoraan liittoon allekirjoi-tuksellasi varustettuna. Mikäli kyse on yritysjärjestelystä ole yhteydessä luot-tamusmieheen, niin hän antaa ohjeet muutosten hoitamisesta.

Jäsentietolomakkeen voi postittaa liit-toon ilmaiseksi laittamalla kirjekuoreen osoitteeksi: Ilmailualan Unioni IAU ry, Tunnus 5015942, 00003 VASTAUSLÄ-HETYS.

Itse maksavien jäsenten tulee ilmoit-taa liittoon työnantajan vaihtumisesta ja pyytää liitosta maksuviitteet maksun suorittamiseksi. Maksuviitteet saa lä-

hettämällä sähköpostin osoitteeseen ja-senasiat@iau.fi tai soittamalla Ari Miet-tiselle numeroon (09) 4785 7228. Mak-suviitteitä pyydettäessä tulee ilmoittaa aikaväli johon maksu kohdistuu ja hen-kilötunnus.

Siirryttäessä toiselle alalle haetaan jä-senyyttä uudesta liitosta ja se ilmoittaa liiton vaihdosta.

Jäsenmaksu pitää sisällään myös työt-tömyyskassan jäsenmaksun, joten myös tämän takia on tärkeää, että jäsenmak-sujen perintään ei tule katkoja. Mikä-li työnantaja huolehtii jäsenmaksun pe-rinnästä, tarkista vielä tilinauhastasi et-tä maksu on peritty palkastasi.

4 • 201432

1.12.2014 –31.1.2015