Identiteetti, kuplat ja viha sosiaalisessa mediassa

Markus KaakinenKriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)

Helsingin yliopisto7.11.2019

Esimerkkinä pizzagate-ilmiö

• Hilary Clintoniin ja tämänkampanjahenkilökuntaan liittyväsalaliittoteoria

• Levisi ja kasvoi sosiaalisessamediassa 2016

• Ilmiö johti lopulta aseelliseenvälikohtaukseen

• Mistä tämän kaltaiset ilmiöt johtuvat?

Yhteiskunnallinen polarisaatio?

• Poliittisten ryhmienetääntyminen toisistaan

• Informaatiosilmukka• Kuinka Suomessa tai

Euroopassa?

Benkler, Faris & Roberts, 2018

Sosiaalisen median ryhmädynamiikka

• Sosiaalinen media kokoaa yhteen samankaltaisia ihmisiä (Keipi, Näsi, Oksanen & Räsänen, 2017)

• ”Kaikukammiot”, joita yhdistävät jaettu identiteetti, maailmankatsomus ja narratiivit

• Polarisaatio ryhmittymien välillä• Altistuminen vastakkaisille näkemyksille

yleensä vain vahvistaa olemassa olevia käsityksiä

• Tutkittu paljon sosiaalisten verkostojen ja laskennallisen analyysin keinoin

Totuuden jälkeinen aika?

Identiteettikuplat (Keipi et al., 2017)

• Sosiaalisessa mediassasisältöjen tuottaminen ja jakaminen on helppoa

• Yksilöt voivat valita• Mitä informaatiota kuluttavat• Mihin yhteisöihin kuuluvat• “The Daily Me”

• Sosiaalisen median kuplatmuodostuvat identieettienympärille

Identiteettikuplat ohjaavat toimintaa

• Identiteettikuplat• Samastuminen sosiaalisen median

verkostoihin• Vuorovaikutus samanmielisten

kesken (homofilia)• Informaatiovääristymä

• Kuplat ovat vahvasti yhteydessä• Aktiiviseen sosiaalisen median

käyttöön• Ryhmäkäyttäytymiseen

sosiaalisessa mediassa• Poliittiseen aktiivisuuteen

Homofilia

Samastuminenverkostoihin

Informaationvääristyminen

Verkkovihan on valitettavan näkyvä ilmiö

• Sosiaalinen media on tuonut hyvää ja pahaa

• Verkkovihasta on puhuttu paljon viime vuosina

” According to IT journalist Sean Gallagher, the internet ‘looks a lot’ like New York of the late 70s: ‘There is a cacophony of hateful speech, voice of every kind… and policemen trying to keep a lid on all of it’”

Sosiaalinen media on vihalle otollinen ympäristö• Viestintä laajalle verkostolle• Some-ilmiöiden näkyvyys• Emotionaalisuus (erityisesti viha)• Samanmieliset yleisöt ja

polarisaatio• Alhainen kontrolli ja säätelyn vaikeus• Rajoittunut informaatio• Anonyymi viestintä

Verkkovihan määrittelyä

• Yksilöitä tai sosiaalisia ryhmiä loukkaavaa tai uhkaavaa materiaalia (Oksanen, Hawdon, Holkeri, Näsi, & Räsänen, 2014)

• Lähelle tulevia käsitteitä:• Viha• Vihapuhe• Viharikos• Muu verkko-aggressio• Disinformaatio

Identiteetti, verkkoyhteisöt ja viha

• Ketkä hyökkäävät toisia käyttäjiä tai sosiaalisia ryhmiä vastaan?• Vahvat suhteet sosiaalisen median yhteisöihin• Ryhmäkäyttäytyminen ja normit• Heikot suhteet verkon ulkopuolella• Persoonallisuus

• Millaiset identiteetit ovat hyökkäyksen kohteena?• Yhteiskunnallinen tilanne• Terrorismin kaltaiset shokit• Tulevaisuuden viha?

Vaarana vääristynyt käsitys yhteiskunnallisesta ilmapiiristä

Käsitys yhteiskunnanemotionaalisesta ja asenneilmapiiristä

Vihasisältösosiaalisessa mediassa

Henkilökohtaisetemootiot ja asenteet

Hyökkäykset muslimeja ja maahanmuuttajia kohtaanverkossa

“Yhteiskunnassa vallitseepelon ilmapiiri”

Korkeampi terrorisminpelko

Esimerkkinä terrorismin pelko Pariisin iskujen jälkeen vuonna 2015:

Pizzagate ja identiteettikuplat

• Yksilöiden samastuminen salaliittoatutkivaan yhteisöön

• Yhteisön jaettu ajatusmaailma• Yksipuolinen informaatio

• Identiteettikupla voi olla voimavara, mutta myös vahvistaavastakkainasettelua

• Kuinka kuplautumista voi hallita?• Viha on vahingollista yksilöille ja

yhteisöille

Kiitos

Keskeisiä lähteitä:

Kaakinen, M., Oksanen, A. & Räsänen, P. (2018). Did the Risk of Exposure to Online Hate IncreaseAfter the November 2015 Paris Attacks? A Group Relations Approach. Computers in Human Behavior, 78, 90–97. doi:10.1016/j.chb.2017.09.022Kaakinen, M., Sirola, A., Savolainen, I. & Oksanen, A. (2019). Shared Identity and Shared Information in Social Media: Development and Validation of the Identity Bubble Reinforcement Scale. Media Psychology.Keipi, T., Näsi, M., Oksanen, A., & Räsänen, P. (2017). Online hate and harmful content: Cross-national perspectives. New York, NY: Routledge