1

Opiskeluhuollon käsikirja:

Opiskelijan rinnallakulkija

2

OPISKELUHUOLLON KÄSIKIRJA: OPISKELIJAN RINNALLAKULKIJA

Ι Yleinen osuus

Sisällys:

1 Johdanto

2 Opiskeluhuollon strategia ja opiskeluhuoltoon liittyvät suunnitelmat

2.1 Opiskeluhuollon strategia

2.2 Opiskeluhuoltoa ohjaavat suunnitelmat

2.3 Oppilaitosten turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat

3 Johtaminen ja arviointi opiskeluhuollossa

3.1 Opiskeluhuollon johtaminen

3.2 Opiskeluhuollon arviointi

3.3 Arvio Lappajärven opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta

4 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

4.1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

4.2 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävät

4.3 Yhteistyö nivelvaiheissa

5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto

5.1 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen

5.2 Asiantuntijaryhmän toiminta ja opiskeluhuollon kertomuksen laadinta

5.3 Kuraattori- ja psykologipalvelut

5.4 Koulu - ja opiskeluterveydenhuolto

6 Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen

6.1 Kodin ja koulun yhteistyö

6.2 Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa

7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

8 Perehdytys käsikirjaan

9 Koulujen toimintaa ohjaavat suunnitelmat

3

1 Johdanto

Opiskeluhuollon käsikirja on lain vaatima opiskeluhuoltosuunnitelma. Tämä käsikirja on päivitetty versio

Evijärven ja Lappajärven kuntien yhteistyönä vuosina 2009 – 2011 työstämästä käsikirjasta. 1.8.2014

voimaan tullut uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) sekä Lappajärven kunnassa tapahtunut

yhteiskouluun (vuosiluokat 0-9) siirtyminen edellyttävät muutoksia ja tarkennuksia tuolloin tehtyyn

käsikirjaan.

Evijärven ja Lappajärven kunnat olivat vuosina 2009–2011 mukana Oppilas- ja opiskelijahuollon

palvelurakenteen ja laadun kehittämistoiminnassa, joka kattoi kouluasteet esikoulusta lukioon. Tässä

käsikirjassa määriteltiin tällöin koulujemme oppilas- ja opiskelijahuollon toimintaa ohjaavia käsitteitä ja

strategiaa. Lisäksi kuvasimme oppilas- ja opiskelijahuollon toimintamalleja Evijärven ja Lappajärven

kouluissa ja yhteistyötä kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa. Uuden lain mukaan käytämme jatkossa

kaikista oppilaista termiä opiskelija ja oppilas- ja opiskelijahuollosta käytämme termiä opiskeluhuolto.

Kaikista kouluista käytämme nimitystä oppilaitos.

Opiskeluhuollon keskeisin tehtävä on edistää koko koulun hyvinvointia; tukea saavat niin opiskelijat kuin

opettajatkin sekä muu henkilökunta. Toimiva opiskeluhuolto luo ja edistää välittämisen ja myönteisen

vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Yhdessä tehty työ opiskelijan hyvinvoinnin eteen tukee

jokaista työyhteisön jäsentä hänen omassa työssään. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus ja

velvollisuus osallistua opiskeluhuoltotyöhön.

Oppilas- ja opiskeluhuoltolain tarkoituksena on:

1. edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien

syntymistä:

2. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta,

esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä;

3. turvata varhainen tuki sitä tarvitsevalle

4. turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu;

5. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja

monialaisena yhteistyönä. (1287/2013 2§)

Käsikirjan ja opiskeluhuollon strategian lähtökohtana on opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen.

Opiskeluhuolto on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen

hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä

(1287/2013 3§).

Opiskeluhuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä erilaisten ongelmien

ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve

opiskelu- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. (Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.)

Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta,

jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutumista. Suunnitelmat valmistellaan

monialaisena yhteistyönä.

4

Suunnitelmat ovat:

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan opiskeluhuoltoa koskeva osuus,

paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä

oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma eli Lappajärvellä oppilaitoskohtaiset

Opiskeluhuollon käsikirjat

Opiskeluhuollon käsikirjassa kuvataan esi- ja perusopetuksen sekä valmistavan opetuksen

opiskeluhuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat, jotka toimivat pohjana

oppilaitoskohtaiselle opiskeluhuoltosuunnitelmalle. Tällä varmistetaan koulujen yhtenäinen

toimintakulttuuri sekä vältytään päällekkäisiltä kirjauksilta.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan

ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä

opiskeluhuoltona.

yksittäisen opiskelijan asioita käsitellään yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa.

Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen

opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä oppilaitos-

ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja

terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä

tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (1287/2013 3§)

Käsikirjassa tuodaan esille opiskeluhuollon kokonaisuutta ja se toimii tiedottamisen välineenä niin

henkilökunnalle kuin huoltajillekin.

2 Opiskeluhuollon strategia ja opiskeluhuoltoon liittyvät suunnitelmat

2.1 Opiskeluhuollon strategia

Oppilas- ja opiskelijahuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja

kehitystä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä

koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen

mahdollisimman varhain. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.)

Opiskeluhuollon strategia ohjaa siihen, että opiskelijoilla ja koko kouluyhteisöllä olisi kouluissamme

mahdollisimman hyvä olla. Strategia antaa suuntaviivat hyvinvointiin pääsemiseen, ja strategiassa

kuvataan arvoja ja tärkeitä käsitteitä opiskeluhuoltoon liittyen. Strategialla luodaan edellytyksiä hyvään

oppimiseen. Se tukee myös koulun henkilökuntaa opiskeluhuoltotyössä ja jakaa vastuuta.

Strategiaa tukee kuntayhtymä Kaksineuvoisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa on

määritelty alueen kuntien yhteiset visiot, arvot ja tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Hyvinvointisuunnitelman Hyvä Elämä Tässä perusajatus on: Jokaisen lapsen lapsuus ja nuoruus on hyvä

ja turvallinen. Hän saa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti hyvinvoinnille

5

suotuisassa kasvuympäristössä, jossa uskotaan tulevaisuuteen. Tämä HET-suunnitelman perusajatus ohjaa

myös opiskeluhuollon toimintaa.

Opiskeluhuollon strategian rakenne

Tavoitteet/päämäärä YHTEISÖLLISYYS, ENNALTAEHKÄISY, OSALLISUUS, YHTEISTYÖ

Keinot OPISKELUHUOLTOTYÖN KEHITTÄMINEN

TIEDOTUS, KOULUTUS

MONIALAINEN TOIMINTA

OLEMASSA OLEVIEN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN

Lähtökohta/perusta H Y V I N V O I N T I

Hyvinvointi on strategiamme lähtökohta. Kaikki perustuu sille, että opiskelijan perusasiat ovat kunnossa

ja niistä huolehditaan (esim. ruokailu, kuljetukset, turvallisuus). Hyvinvointiin tulee kuitenkin kiinnittää

jatkuvasti huomiota. Tavoitteet ovat tärkeinä pitämiämme arvoja, joihin tulee pyrkiä, ja jotka edistävät

samalla hyvinvointia. Strategiassa määritellyt tavoitteet antavat opiskelijoille eväitä myös myöhempää

elämää varten. Opiskeluhuollon toimenpiteet tähtäävät tavoitteisiin pääsemiseen. Strategiassa kuvatut

keinot ovat myös jo olemassa, mutta niitä tulee jatkuvasti kehittää ja arvioida. Hyvinvointi toimii myös

opiskeluhuollon tavoitteena lähtökohdan ohella. Käsikirjassa kuvataan keinoja toteuttaa hyvinvoinnin eri

osa-alueita kouluissamme. Strategian lähtökohta ja tavoitteet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa

keskenään.

Hyvinvointi

Hyvinvointi on käsitteenä laaja. Allardtin mukaan hyvinvointi on tila, jossa ihmisen on mahdollista

tyydyttää perustarpeensa. Hyvinvointi jaetaan kolmeen eri ulottuvuuteen: elinolot (materiaaliset

olosuhteet), sosiaaliset suhteet (on rakastettu ja osaa pitää muista huolta) ja itsensätoteuttaminen

(yhteiskuntaan kasvaminen ja muiden kanssa yhdessä eläminen). (Allardt 1976.)

Oppilaitoksessa hyvinvointi kytkeytyy vahvasti oppimiseen, opiskeluun ja kasvattamiseen. Hyvinvointi

on erittäin tärkeä asia oppilaitoksessa, koska jos opiskelija voi huonosti tai ei ole terve, hän ei myöskään

opi hyvin. Jos lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy, yhä suurempi osuus opettajien työpanoksesta

joudutaan käyttämään opiskeluhuoltoon. Pahoinvoinnin lisääntyminen tai vähentyminen näkyy heti

6

oppilaitosten arjessa, varsinkin tuki- ja erityisopetuksen sekä opiskeluhuollon kuormituksessa ja

työrauhassa. (Rimpelä ym. 2010.)

Strategian perustana on hyvinvointi, jonka määrittelemme Konun mallin mukaan. Mallissa hyvinvointi,

opetus, kasvatus ja oppiminen kulkevat koulussa käsi kädessä. Tavoitteenamme on kasvattaa yhdessä

kotien ja ympäröivän yhteisön kanssa ehjiä, vastuullisia ja itseään kunnioittavia aikuisia.

Hyvinvointi koulussa

AIKA

----------------------------------------------------------------------------------------------->

KOTI

Y OPETUS JA OPPIMINEN Y

M KASVATUS H

P T

Ä KOULU E

R I

Ö S

I HYVINVOINTI Ö

V

Ä having loving being health

koulun olosuhteet sosiaaliset suhteet mahdollisuus itsensä- terveydentila * ympäristö, koulutilat * oppimisilmapiiri toteuttamiseen *psykosomaattiset

* opetuksen järjestelyt * johtaminen * työn merkitys ja arvostus oireet

* välitunnit, lukujärjestys * opettaja - oppilassuhde *mahdollisuus: *pitkäaikaissairaudet

* ryhmäkoot, turvallisuus * ryhmien toiminta - itsetunnon kehittämiseen * taudit

* seuraamukset, palvelut * koulukiusaaminen - palautteeseen, ohjaukseen * flunssat ...

* kouluruokailu * kodin ja koulun - kannustukseen, rohkaisuun

yhteistyö - vaikuttamiseen

Koulun hyvinvointimalli (Konu 2002, 44).

Konun malli perustuu Allardtin (1976) sosiologiseen teoriaan, jota Konu on kehittänyt kouluolosuhteisiin

sopivaksi. Malli yhdistää hyvinvoinnin kasvatukseen ja opetukseen koulussa (Konu 2002, 43). Kuviosta

ilmenee se, miten opiskelijan kotioloilla ja ympäröivällä yhteisöllä on tärkeä merkitys sekä opiskelijan

että koko koulun näkökulmasta.

Konu jakaa kouluhyvinvoinnin neljään osa-alueeseen, jotka ovat koulun olosuhteet (having), sosiaaliset

suhteet (loving), itsensä toteuttamisen mahdollisuudet (being) ja terveydentila (health).

Koulun olosuhteilla tarkoitetaan mm. koulun fyysistä ympäristöä ja koulurakennusta. Olosuhteisiin

kuuluvat myös esimerkiksi turvallinen työskentely-ympäristö, viihtyisyys, melu, lukujärjestys jne. Koulun

7

olosuhteisiin kuuluu lisäksi esimerkiksi se, miten kouluruokailu, terveydenhuolto ja opinto-ohjaus on

järjestetty. (Konu 2002, 44.)

Sosiaalisiin suhteisiin kuuluvat opettajien ja oppilaiden tai opiskelijoiden väliset suhteet, oppilaiden tai

opiskelijoiden keskinäiset suhteet ja kodin ja koulun yhteistyö. Tähän osa-alueeseen kuuluvat myös koko

koulun ilmapiiri, ryhmädynamiikka, kiusaaminen ja koulun johtamistapa. (Konu 2002, 44–45.)

Mahdollisuus itsensä toteuttamiseen tarkoittaa oppilaan osallisuutta ja arvostusta kouluyhteisössä. Tähän

osa-alueeseen liittyy oppilaiden erilaisuuden huomioiminen opetuksessa ja koulussa, esimerkiksi

erityisopetus. (Konu 2002, 45–46.) Arvona on opiskelijalähtöisyys, mikä tarkoittaa opiskelijan

yksilöllisyyden hyväksymistä ja sen kunnioittamista. Kuntiemme hyvinvointisuunnitelmissakin

korostetaan lasten ja nuorten osallisuuden tärkeyttä liittyen itseä ja yhteisöä koskeviin asioihin.

Koulun hyvinvointimallissa terveys nähdään tärkeänä voimavarana, joka on yhteydessä hyvinvoinnin

muihin kolmeen osa-alueeseen. Terveydentila käsittää fyysiset ja psyykkiset oireet, tavalliset

vilustumistaudit sekä krooniset ja lyhytaikaiset taudit ja sairaudet. (Konu 2002, 46.) Myös toimintakyky,

tasapaino sekä kyky selviytyä elämässä liittyvät terveydentilaan (Honkanen & Suomala 2008,11). Kaikki

aiemmin esitellyt hyvinvoinnin osa-alueet ovat yhteydessä terveyteen. Niissä ilmenevät puutteet tai

ongelmat heijastuvat terveyteen. Terveyttä ei käsitellä tämän enempää käsikirjassa tästä näkökulmasta.

Opiskeluhuollossa keskitytään terveyden edistämiseen eli ennaltaehkäisemään sairauksia tai ongelmia.

Strategian tavoitteet

Kouluyhteisö on lapsen merkittävin yhteisö perheen ohella ja se tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa

yhdistyvät terveys-, hyvinvointi- ja oppimistavoitteet. Opiskelijan aito kohtaaminen ja kuunteleminen

ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta oppilaitoksen yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne pääsisi

syntymään. Yhteisöllisyys ja osallisuus nähdään nykypäivänä tärkeinä asioina niin paikallisella kuin

kansallisella sekä Euroopan tasolla (ks. HET, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007–2011,

Euroopan yhteisöjen komission raportti yhteisestä sosiaalisesta osallisuudesta).

Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden

yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön vapauksien ja oikeuksien kunnioittamista. Opiskelijoilla

tulee olla mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

Opiskelijoita tulee kuulla heitä koskevissa asioissa ottaen huomioon heidän ikäkautensa. Jos

oppilaskuntaa ei ole, koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan, että opiskelijoilla on

mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulun toimintaan liittyvistä opiskelijoita yhteisesti koskettavista

asioista.

8

Yhteistyö sekä kotien että eri ammattiryhmien ja tahojen kanssa on välttämätöntä. Koulussa

työskentelevien tulee olla yhteistyössä kotien kanssa jo lainkin määräämänä (Perusopetuslaki 628/1998

3§). Oppilaan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja varhaisen puuttumisen kannalta yhteistyö on ensiarvoisen

tärkeää. Tarkoituksena on toimia kasvatuskumppanina kodin kanssa. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus

osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja

oppilaiden kanssa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010).

Yhteistyössä tulee pyrkiä luottamukselliseen ja avoimeen kanssakäymiseen. Opiskeluhuollosta tulee

tiedottaa riittävästi koteihin.

Kaikki strategian tavoitteet nivoutuvat toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Sekä

yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen että sujuva yhteistyö tukevat hyvinvointia

ennaltaehkäisemällä ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehdään

yhteistyönä eri toimijoiden välillä, esimerkiksi ryhmäytymispäivät.

Ennaltaehkäisy:

1.yksilötaso

2. yhteisön taso

Yhteisöllisyys:

1. yksilötaso;

henkilökohtainen

kokemus HYVINVOINTI Osallisuus

2. yhteisön taso;

esim. on kirjoilla

koulun oppilaana

Yhteistyö

Strategian tavoitteiden ja hyvinvoinnin väliset suhteet

Tavoitteenamme opiskeluhuollossa on siirtää painopiste pitkällä aikavälillä korjaavasta työstä

ennaltaehkäisevään työhön. Tavallinen arki on tärkeää, ja sen turvallisuus ja sujuvuus on

ennaltaehkäisevää työtä. Opiskelijan kuunteleminen ja aikuisen läsnäolo ovat oleellisen tärkeitä keinoja

ennaltaehkäisevässä työssä. Ennaltaehkäisyn lisäksi tulee kehittää varhaista puuttumista ennen kuin

9

ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Luokanopettajan, luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan rooli on

varhaisessa puuttumisessa keskeinen.

Strategian keinot

Oppilaitoksissa käytetään koko ajan monenlaisia työskentelytapoja ja malleja opiskelijoiden hyvinvoinnin

edistämiseksi ja tavoitteisiin pääsemiseksi. Opiskeluhuollon työtapoja on kuitenkin hyvä tarkastella

jatkuvasti, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Keinojen kehittäminen edellyttää henkilökunnalta asioiden

miettimistä yhdessä ja myös käytettyjen keinojen arviointia.

Opiskeluhuoltotyön kehittäminen

Opiskeluhuoltoryhmän eräs tehtävä on kehittää opiskeluhuoltoa kouluyhteisöissä. Opiskeluhuollossa

seurataan, arvioidaan ja kehitetään koko kouluyhteisön, luokkien ja ryhmien hyvinvointia tukevaa

toimintaa. Opiskeluhuoltotyössä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa esimerkiksi kunnan tasolla antaa

paremmat mahdollisuudet toimia lasten ja nuorten hyväksi.

Tiedotus

Opiskeluhuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa henkilöstölle, opiskelijoille ja heidän

huoltajilleen. Sujuvan tiedotuksen avulla kaikki osapuolet tietävät, miten kouluyhteisössä toimitaan,

kenen puoleen tulee kääntyä missäkin asiassa. Tiedonkulku edistää ja helpottaa myös yhteistyön

tekemistä.

Koulutus

Henkilöstön koulutusta tarvitaan etenkin ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen

liittyvissä asioissa. Ongelmatilanteissa toimimiseen tarvitaan tietoa ja toimintamalleja.

Opiskeluhuoltotyön laajuus edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Koulutus tukee myös osaltaan opettajan

työhyvinvointia.

Monialainen toiminta

Opiskeluhuoltotyö edellyttää monialaista työotetta. Eri ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä saavutetaan

parempia tuloksia sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä että niiden ratkaisemisessa. Erilaiset näkökulmat

asioihin mahdollistavat oikea-aikaisen puuttumisen ja oikeanlaisen tuen.

Olemassa olevien toimintarakenteiden vahvistaminen

Oppilaitoksissa on toimivia rakenteita ja käytänteitä esimerkiksi osallisuuteen liittyen. Useassa

oppilaitoksessa on kummi- tai tukioppilastoimintaa. Lappajärven kunnassa toimii oppilaskunnat kaikilla

kouluilla. Näitä jo olemassa olevia rakenteita kehittämällä voidaan lisätä opiskelijoiden osallisuutta

kouluyhteisössä.

10

Leena Nousiaisen kaaviossa oppilaskuntatoiminta nähdään hyvin moniulotteisena toimijana

kouluyhteisössä.

2.2 Opiskeluhuoltoa ohjaavat suunnitelmat Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta,

jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan

monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma; HET (Hyvä Elämä Tässä)

Lappajärven kunnan opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta (esi- ja perusopetus)

Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat

Lastensuojelulain (417/2007) 12 §:ssä tarkoitetussa lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelmassa eli

HETissä tulee kirjata 1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, 2)

arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista palveluista jne., 3) toimet, joilla

vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja varhaista tukea ja 4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta,

seurannasta ja opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella on HETin

päivitys mm. opiskeluhuollon osalta tehty kevään 2015 aikana.

Nämä suunnitelmat otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisten opetussuunnitelmien

opiskeluhuoltoa koskevia osuuksia sekä valmisteltaessa Lappajärven opiskeluhuoltosuunnitelmaa.

11

Opiskeluhuoltosuunnitelma

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten

laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä

oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi

olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa

siitä, kun 12§:ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava:

1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

2. Oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien

tukitoimien järjestämiseksi

3. Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa

työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

4. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

5. Toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi

Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Päävastuu

kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta on kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmällä. (Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 1287/2013 13§.)

2.3 Oppilaitosten turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjä laatii

suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opetuksen järjestäjä

myös toimeenpanee suunnitelman ja valvoo sen noudattamista ja toteutumista opiskeluhuoltopalveluista

vastaavalla viranomaisella. Heidän on tehtävissään myös edistettävä koulun ja kotien välistä yhteistyötä.

(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013, 4 § 1 mom.)

Lappajärven kunnassa oppilaitoksilla on oppilaitoskohtainen pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma sekä

suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelmat päivitetään

vähintään kerran lukuvuodessa. Ne valmistellaan ja päivitetään yhteistyössä tarvittavien viranomaisten

kanssa.

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelma sisältää:

hätätilanteen johtamisen periaatteet, toimijoiden vastuunjaon ja tehtävät,

ohjeet hätätilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä toimintaohjeet erilaisia hätätilanteita varten,

ohjeet siitä, miten oppilaitoksessa opiskelevat pelastautuvat hätätilanteessa ulos rakennuksesta

tai vastaavasti sisälle rakennukseen hätätilanteesta riippuen,

ohjeet tapaturmien ehkäisyyn, ensiapuun ja hoitoonohjaukseen,

12

tiedottamisen ja viestinnän hätätilanteissa,

toiminnan harjoittelun ja arvioinnin sekä

miten ja milloin pelastussuunnitelmaa päivitetään ja miten siihen perehdytetään.

Kriisisuunnitelma

Kriisisuunnitelmaa valmisteltaessa otetaan huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat

ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan:

kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin

varautumisessa,

sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän

periaatteet,

psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja

yhteistyötahoille,

toimintavalmiuksien harjoittelu sekä

suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

Kriisisuunnitelma sisältää ohjeet päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön ehkäisemiseen ja käyttöön

puuttumiseen. Kriisisuunnitelmasta löytyvät oppilaitoksen turvallisen toiminnan kannalta keskeiset

ohjeistukset.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sisältyy

kriisisuunnitelmaan. Siinä otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja

aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa.

Suunnitelmassa kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen

kohteena olevan osalta,

yhteistyö huoltajien kanssa,

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja

yhteistyötahoille sekä

suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

3 Johtaminen ja arviointi opiskeluhuollossa

3.1 Opiskeluhuollon johtaminen

Lappajärven kunnassa opiskeluhuollon johtamis- ja ohjausjärjestelmän muodostavat kunnan

hyvinvointiryhmä, opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät.

Ohjausryhmä ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset opiskeluhuoltoryhmät aloittavat

toimintansa 1.8.2014. Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista

sekä opiskeluhuollon kytkemisestä osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua vastaa monialainen

13

opiskeluhuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmä vastaa mm. Lastensuojelulain (417/2007) 12§:ssa tarkoitetun

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman uusista kirjauksista ja opiskeluhuollon paikallisista

toteuttamistavoista. Ohjausryhmä tarkentaa kokouksessaan tehtäviään ja ryhmä voi vastata myös

opiskeluhuollon valvonnasta (26 §).

Ohjausryhmään jäseniksi on nimetty sivistystoimenjohtaja Tarja Puro ja perusopetuksen rehtori Matti

Mäkelä. Ohjausryhmään kuuluvat myös edustajat sosiaali- ja terveystoimesta, varhaiskasvatuksesta ja

Järviseudun koulutuskuntayhtymästä. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa asiantuntijajäseniä. (Siv. ltk § 33

/2014)

3.2 Opiskeluhuollon arviointi

Opiskeluhuoltopalveluja arvioidaan Lappajärvellä sekä kunta- että oppilaitostasolla. Tarkoituksena on

saada tietoa opiskeluhuollon toimivuudesta, henkilöstötarpeesta, kehittämiskohteista ja vaikuttavuudesta.

Arviointiin osallistuvat opetuksen järjestäjän ohella huoltajat ja opiskelijat. Arvioinnin avulla kehitetään

opiskeluhuoltoa edelleen. Arvioinnissa hyödynnetään kouluterveyskyselyjä, ympäristön terveellisyyden ja

opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksia, OPH-Thl-kyselyjä sekä laajojen terveystarkastusten

yhteenvetoja. Oppilaitoksissa opiskeluhuoltoryhmän yksi tärkeä tehtävä on jatkuvasti arvioida omaa

toimintaansa. Tällöin voidaan kehittää toimintatapoja ja esimerkiksi ennakoida erilaisia tilanteita

paremmin. Opiskeluhuoltoryhmä arvioi myös koko oppilaitoksen opiskeluhuollon tasoa ja puuttuu

tarvittaessa epäkohtiin ja puutteisiin.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja

vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Koulutuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon toteutumista ja

vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuttava

ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava.

Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava

opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle opiskeluhuollon

valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot.

Koulutuksen järjestäjä vastaa myös yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja

terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

Aluehallintovirastolla on oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä

järjestänyt oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetyn opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon lain

mukaisesti. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 § 24–26.)

3.3 Arvio Lappajärven opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta

Opiskeluhuollon kokonaisuus tarvitsee toimiakseen kattavan johtamis- ja ohjausjärjestelmän. Se

edellyttää yhteistyötä laajasti eri tasoilla ja vaatii riittävän sekä osaavan henkilökunnan, joka on

perehtynyt opiskelijahuollon toimintaa ohjaaviin periaatteisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin ja

arviointimenetelmiin. Lisäksi opiskeluhuollon kehittäminen vaatii lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän

tiedon keräämistä, seurantaa, arviointia ja hyödyntämistä. Opiskeluhuollon palvelut ovat osa

opiskeluhuollon kokonaisuutta.

14

Opiskeluhuollon palvelut mitoitetaan siten, että jokainen opiskelija saa riittävän opiskeluhuollon tuen.

Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa

seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä

tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä.

Perusopetuksen

oppilaat

2. asteen

opiskelijat

Lukio

2. asteen

opiskelijat

Jami/Sedu Yhteensä

Psykologi/

suositus

Kuraattori/

suositus

Lappajärvi

2014–2015 251 69 350 670 KK / 1 0,5 / 1

Lappajärvi

2015–2016 253 61 320 634 KK / 1 1 / 1

KK = Kuntayhtymä Kaksineuvoinen palvelun tuottajana

Suomen Psykologiliiton ja THL:n hyväksymä suositus on korkeintaan 600 - 800 opiskelijaa yhtä

psykologia kohti. Kouluyksiköitä tulee olla korkeintaan kolme yhtä psykologia kohden. Samoja lukuja eli

600 - 800 opiskelijaa/työntekijä tulee käyttää sekä psykologien että kuraattoreiden kohdalla. Tällä

hetkellä Lappajärven ja Evijärven kunnissa koulukuraattorin tehtäviä hoitaa kasvatusohjaaja. Lappajärven

kunta ostaa Evijärven kunnalta palveluista 50 %. Lappajärvellä kasvatusohjaaja työskentelee esi- ja

peruskouluissa, lukiossa sekä Jamin ja Sedun Lappajärven yksiköissä. Lappajärvellä kasvatusohjaajan

oppilas- ja opiskelijamäärä on n. 650.

Syyslukukauden 2015 alusta Lappajärven kunnalla on yksi kokopäiväinen kuraattori. Koulukuraattori

tulee työskentelemään esi- ja peruskouluissa, lukiossa sekä Jamin ja Sedun Lappajärven yksiköissä.

Lappajärvellä toimii kaksi kouluterveydenhoitajaa. Yhteiskoululla työskentelevä kokoaikainen

terveydenhoitaja hoitaa myös lukion, Jamin ja Sedun opiskelijat. Opiskelijoita on yhteensä noin 600.

Osana toisen terveydenhoitajan työnkuvaa on Rantakankaan ja Länsirannan koulujen

kouluterveydenhuolto. Rantakankaalla ja Länsirannalla opiskelijoita on yhteensä noin 70.

4. Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluvat ne toimet, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista,

hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä

opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Tätä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa

ovat toteuttamassa kaikki opiskeluhuollon toimijat. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4§ 1 mom.)

15

Leena Nousiainen: yhteisöllinen oppilashuolto

4.1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa

monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa

koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten

yksikkökohtaiset opiskeluhuoltoryhmät (opiskeluhuoltoryhmä ja asiantuntijaryhmä) tai kokoamisperusteet

nimetään oppilaitoskohtaisiin suunnitelmiin eli Opiskeluhuollon käsikirjoihin. Opiskeluhuoltoryhmää

johtaa rehtori/ apulaisrehtori tai koulun apulaisjohtaja. Asiantuntijaryhmän koollekutsuja toimii

vastuuhenkilönä. Kumpikaan ryhmistä ei tee hallintopäätöksiä. (Siv. ltk § 33 /2014)

Oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä tulee olla oppilaitoksen, koulu- tai

opiskelijaterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustaja. Lisäksi on huolehdittava

opiskelijoiden ja tarpeen mukaan vanhempien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kuten

erityisopettajien ja oppilaanohjaajan edustuksesta. Opiskeluhuoltoryhmän koostumus voi vaihdella

tarpeen mukaan ja se voi kuulla asiantuntijoita. (Siv. ltk § 33 /2014)

Lappajärven kunnan oppilaitoksissa opiskeluhuoltoryhmiin voivat kuulua rehtori, apulaisrehtori/-johtaja,

esi-, luokan-, tai aineenopettaja, erityisopettaja, kasvatusohjaaja ja terveydenhoitaja sekä opinto-ohjaaja.

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti lukuvuoden aikana. Kokouksista laaditaan muistio, josta koollekutsuja

tiedottaa henkilökunnalle.

4.2 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävät

Ensisijainen ja keskeinen tehtävä on yhteisöllisen opiskeluhuollon, kuten koulu- ja opiskeluympäristön ja

yhteisön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Oppilaitoskohtaisen

opiskeluhuoltoryhmän tarkennettuja tehtäviä ovat:

16

1. Oppilaitoksen lukuvuosittaisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman laatiminen.

2. Opiskeluhuoltoryhmä huolehtii, että opiskeluhuoltosuunnitelmassa on ajantasainen versio

pelastussuunnitelmasta, kriisisuunnitelmasta ja suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi

väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

3. Oppilaanohjauksen suunnitelman tarkistaminen.

4. KiVa – koulun tai muun kiusaamisen vastaisen ohjelman tilannekartoitusten läpikäynti ja niiden

pohjalta tarvittavien toimenpiteiden laadinta.

5. Kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvien

tarkastusten ja kyselyjen tulosten läpikäynti ja tarvittavien toimenpiteiden laadinta.

6. Oppilaitoksen sisällä opiskeluhuollollisen yhteistyön kehittäminen.

7. Opiskeluhuollon resurssitarpeen arviointi ja kohdentaminen annettujen resurssien mukaan.

8. Opiskeluhuollon toteutumisen arviointi oppilaitoksen sisällä.

9. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus

10. Yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa

11. Siirtymävaiheiden sujuvuus

12. Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä mielen hyvinvoinnin huomioiminen oppilaitosyhteisössä

4.3 Yhteistyö nivelvaiheissa

Nivelvaiheella tarkoitetaan lapsen siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta ensimmäiselle

luokalle, opiskelijan siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun. Koulunkäynnin

kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan

opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt ja moniammatillinen yhteistyö

mahdollistavat opiskelijan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan esikoulusta toisen

asteen koulutuksen loppuun saakka. Riittävä yhteistyö sekä joustavat ja luotettavat tiedonsiirtojen

toimintamallit auttavat myös yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä. Yhteistyötä

tehdään lastenneuvolan ja tarvittaessa muiden eri yhteistyötahojen kanssa.

Esi- ja perusopetuksen välinen yhteinen tiedonsiirtopalaveri pidetään hyvissä ajoin esiopetusvuoden

keväällä. Tarkempia oppilaskohtaisia tiedonsiirtopalavereja pidetään pitkin kevättä. Koulutulokkaiden

vanhemmille pidetään vanhempainilta yhteistyössä esi- ja perusopetuksen kanssa. Koulutulokkaille

järjestetään tutustumispäivä toukokuussa.

Luokanopetuksesta aineenopetukseen siirtyvistä opiskelijoista pidetään opettajien välinen tiedonsiirto-

palaveri. Seitsemännelle luokalle tulevien opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainilta

kuudennen luokan keväällä. Vanhempainvartit pidetään seitsemännen luokan syksyllä ja huoltajat voivat

myös osallistua syksyllä järjestettävään yläluokkien yhteiseen vanhempainiltaan. Yläluokille siirtyville

opiskelijoille järjestetään yläkoulun alkaessa ryhmäytymispäivä, jossa ovat mukana yleensä

kasvatusohjaaja, tukioppilaat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja luokanvalvojat sekä muita yhteistyötahoja

esim. MLL, seurakunta ja 4H-yhdistys.

Yhdeksännellä luokalla opiskelijat tutustuvat toisen asteen oppilaitoksiin. Heidän huoltajille järjestetään

vanhempainilta, missä opinto-ohjaaja kertoo jatko-opinnoista ja hakumenettelystä. Tarvittaessa

opiskelijoille järjestetään lisää tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin päätöksenteon tueksi.

Yksittäistä opiskelijaa koskevia tiedonsiirtopalavereja voidaan tarvittaessa järjestää perusopetuksen ja

17

toisen asteen oppilaitosten välillä. Koulutuspaikkaa vaille jääneille opiskelijoille järjestetään jälkiohjausta

opinto-ohjaajan ja etsivän nuorisotyön yhteistyönä.

5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon määritelmä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle

opiskelijalle annettavia:

1. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja

2. opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja

3. monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa

4. koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja

Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisessa asiantuntija-ryhmässä ja siitä

laaditaan opiskeluhuoltokertomus. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 5§.)

Leena Nousiainen: Yksilökohtainen oppilashuolto

5.1 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen

Kun opiskelijasta herää huoli tai huomataan tuen tarve elämän eri aloilla, Lappajärvellä toimitaan

seuraavan ohjeistuksen mukaan:

1. se työntekijä, kenellä on huoli, vie asiaa eteenpäin; opiskelija alusta asti mukana

2. yhteys huoltajaan/huoltajiin

18

3. tämän jälkeen yhteys oppilaitoksen omiin toimijoihin, jotka ovat asian käsittelyn kannalta

tarpeellisia esim. luokanopettaja/-valvoja, opo, erityisopettajat jne. Sosiaalisissa asioissa

yhteydenotto koulukuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan sekä

4. tarvittaessa konsultointi lastensuojelusta ja/tai

5. lastensuojeluilmoitus, johon on hyvä kirjata miten oppilaitoksessa on jo työskennelty asian kanssa.

Jos päädytään yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi

koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä

arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.

Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia

opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei

ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu

laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

1287/2013 § 18-19.)

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja

opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon

palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano

perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan

vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai

opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan

suostumusta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 14.)

Asiantuntijaryhmän kokoamisen tarpeen havainnut opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden

edustaja sopii opiskelijan ja huoltajan kanssa, ketä ryhmään kutsutaan.

5.2 Asiantuntijaryhmän toiminta ja opiskeluhuollon kertomuksen laadinta

Asiantuntijaryhmän tapaamisessa sovitaan, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, joka johtaa keskustelua.

Samoin sovitaan siitä, kuka kirjaa käsitellyt asiat opiskeluhuollon kertomukseen. Opiskeluhuollon

kertomus on jatkuvaan muotoon laadittu lomake, joka täytetään aina, kun asiantuntijaryhmä kokoontuu.

Opiskeluhuollon kertomus tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin.

Opiskeluhuoltokertomus laaditaan aikajärjestyksessä jatkuvaan muotoon ja siihen kirjataan yksittäisen

opiskelijan:

1. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen

opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

2. asian aihe ja vireillepanija

3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet

4. tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja

heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot

5. toteutetut toimenpiteet

6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

19

Yksittäistä opiskelijaa tai henkilöä koskevat rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilaitoksen

henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt,

opetusharjoittelua suorittavat ja muut yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt

taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille

yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä yksittäistä opiskelijaa koskevia salassapidettäviä

tietoja, jos siihen ei ole asianomaisen henkilön (tai laillisen edustajansa) kirjallista yksilöllistä

suostumusta tai tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

1287/2013 § 20.)

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on

salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta

vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon

järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen,

aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan (hänen huoltajansa tai laillisen edustajan)

suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä

sellaiset salassapidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. (Oppilas-

ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 23.)

5.3 Kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijaa koulunkäynnissä, edistää opiskelijan sosiaalista hyvinvointia ja

elämänhallintaa sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Kuraattori tekee oppilaitoksissa

opiskeluhuoltotyötä. Kuraattorin työhön kuuluu keskustelua ja neuvontaa sekä perhetapaamisia ja

yhteisneuvotteluita. Kuraattori työskentelee myös luokkien ja opiskelijaryhmien kanssa. Kuraattori toimii

yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa, koulun henkilökunnan sekä tarvittaessa muiden viranomaisten

kanssa.

Kuraattorilta saa apua esimerkiksi

• muuttuvissa elämäntilanteissa

• mielenterveysasioissa

• perhetilanteen muutoksissa

• taloudellisissa vaikeuksissa

• päihdeasioissa tai

• muissa mieltä painavissa asioissa

Kunnan on järjestettävä opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan

opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen

työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on sitä pyytänyt. Psykologin palvelut Lappajärvelle tuottaa

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä

samana tai seuraavana työpäivänä. Arvion kiireellisyydestä tekee kuraattori. Edellä mainittuna

määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole

neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 15§.)

20

5.4 Koulu - ja opiskeluterveydenhuolto

Lappajärven kunnan perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen.

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden

edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tämä tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,

opiskeluhuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa.

Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät

• kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen

ja seuranta

• vuosiluokittain opiskelijan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen

• opiskelijan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen

• opiskelijan suun terveydenhuolto

• opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen,

pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen

• opiskelijan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää opiskelijoille terveystarkastukset jokaisella vuosiluokalla.

Esikoululaisille tarkastukset tehdään neuvolassa ja perusopetuksen opiskelijoille koulussa. Laajat

terveystarkastukset tehdään 1. 5. ja 8. vuosiluokalla ja niihin liittyy myös huoltajien haastattelu ja koko

perheen hyvinvoinnin kartoittaminen. Laajoihin terveystarkastuksiin kuuluvat terveydenhoitajan ja

lääkärin tarkastukset. Suun terveyden tarkastus tehdään opiskelijoille 1., 5. ja 8. vuosiluokalla. Suun

terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. (338/2011)

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutettava terveysneuvonta tukee opiskelijan sekä heidän

perheittensä terveyttä. Opiskelijan terveysneuvonnan tulee tukea ja edistää itsenäistymistä,

opiskelukykyä, terveellisiä elintapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistä

koulukiusaamista. Lisäksi annetaan tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön liittyvistä

terveydellisistä vaaratekijöistä.

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan joka kolmas vuosi. Se

tehdään yhteistyössä oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden kanssa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon,

terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Puutteiden korjaamista

seurataan vuosittain.

6 Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen

6.1 Kodin ja koulun yhteistyö

Oppilas tai opiskelija elää kahden tai useammankin kasvatusyhteisön vaikutuspiirissä. Näiden

kasvatusyhteisöjen keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat tärkeitä asioita oppilaan terveen kasvun ja

kehityksen kannalta. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa niin, että

jokainen oppilas saa opetusta, tukea ja ohjausta kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaisesti. (Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010).

21

Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja

ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.

Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Alaikäinen ja muu

vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset

ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa

osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa

pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi

hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön

kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 18 §.)

Perusopetuksessa yhteistyötä toteutetaan yhteisö- ja yksilötasolla. Yhteistyö vahvistaa yhteisöllisyyttä ja

turvallisuutta koulussa ja tukee sitä kautta opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Kodin ja koulun

välisen yhteistyön toteutuminen on osa koulun toimintakulttuuria ja kuuluu kaikkien koulun

henkilöstöryhmien ammatilliseen toimintaan. Se edellyttää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta koulun

henkilöstöltä. Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan perheiden erilaisuus sekä kielellinen ja

kulttuurinen tausta. Luokan tasolla yhteistyö tutustuttaa vanhemmat opettajaan sekä toisiin vanhempiin ja

oppilaisiin. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteistyön yleiset periaatteet toteutuvat

tasavertaisesti ja johdonmukaisesti koko kouluyhteisössä. Yhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä

olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja.

Opiskelijan ja huoltajan osallisuus opiskeluhuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja opiskeluhuollosta

tiedottaminen lisäävät opiskeluhuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. (Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 1287/2013 11§.)

Koulun tehtävänä on huolehtia myös siitä, että huoltajilla on ajantasainen ja riittävä tieto:

• opetussuunnitelmasta

• opetuksen järjestämisestä

• arvioinnista

• oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin eri mahdollisuuksista

• yhteistyöhön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisuuden edistämiseen osallistumisesta

• siirtymä- ja nivelvaiheissa

• koulun toimintamalleista ja tiedottamisesta eri tilanteissa esim. onnettomuudet ja ongelmatilanteet

• oppilas- tai opiskelijahuoltotyöstä, ketkä sitä tekevät, mitkä ovat menettelytavat ja mitkä ovat sen

mahdollisuudet

• tietojensaantiin, antamiseen ja salassapitoon liittyvistä kysymyksistä.

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010).

6.2 Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa

Lappajärven kunnan oppilaitoksissa tehdään oppilashuollollisissa asioissa runsaasti yhteistyötä

ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaitokset tekevät kerho- ja harrastustoiminnan osalta yhteistyötä

Lappajärven 4H:n ja Lappajärven Veikkojen kanssa. Ryhmäytymis - ja teemapäivien suunnitteluun ja

järjestämiseen osallistuvat esimerkiksi MLL:n paikallisyhdistys ja Lappajärven seurakunta. Kunnan

22

kulttuuritoimi ja seurakunta järjestävät myös tapahtumia ja vierailuja oppilaitoksiin. Yhteistyötä tehdään

lisäksi Etsivän nuorisotyön kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi ovat kiinteä osa oppilaitosten

opiskeluhuoltoa opiskeluhuoltoryhmien toiminnan kautta ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti kuntayhtymä

Kaksineuvoisen kanssa. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa toimitaan yhteistyössä poliisin ja

pelastuslaitoksen kanssa. Kriisitilanteissa seurakunta on merkittävä tuen antaja niin oppilaille, huoltajille

kuin koulun henkilökunnallekin.

7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opiskeluhuoltosuunnitelmaa toteutetaan kaikissa Lappajärven perusopetusta antavissa oppilaitoksissa.

Kukin oppilaitos kirjoittaa omat oppilaitoskohtaiset toimintatavat osaksi suunnitelmaa. Koulutuksen

järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu (Oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 9). Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä päättää

opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta ja päivityksestä. Koulutuksen järjestäjän on seurattava

oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 13).

8 Perehdytys käsikirjaan

Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen

opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 11).

Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien

viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön

hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on

ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 4).

Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan

tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 § 11).

23

9 Koulujen toimintaa ohjaavat suunnitelmat

Tasa-arvosuunnitelma

Turvallisuussuunnitelma

Pelastussuunnitelma

Kriisisuunnitelma

Järjestyssäännöt

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (HET)

Kiusaamisen ehkäisy

Maahanmuuttajasuunnitelma

Kotouttamissuunnitelma

Kansanterveyslaki: kouluterveydenhuolto

Lastensuojelulaki: kasvatuksen tuki

Perusopetuslaki

Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki

Lukiolaki: opiskelijahuolto

Terveydensuojelulaki: työolot

Nuorisolaki

Vammaispoliittinen ohjelma

Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

perusopetuksen tavoitteista 2001

YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989 (1990)